Työ ja ihminen. TYÖYMPÄRISTÖTUTKIMUKSEN AIKAKAUSKIRJA 4 5 / vuosikerta

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työ ja ihminen. TYÖYMPÄRISTÖTUTKIMUKSEN AIKAKAUSKIRJA 4 5 / 2001 15. vuosikerta"

Transkriptio

1 Työ ja ihminen TYÖYMPÄRISTÖTUTKIMUKSEN AIKAKAUSKIRJA 4 5 / vuosikerta Riskinarvointi ja turvallisuuskulttuuri sekä niiden kehittäminen Toimittanut Jorma Lappalainen Pääkirjoitus Työpaikkojen riskinarviointi on työterveyden ja -turvallisuuden perustyökalu Jorma Lappalainen Artikkelit Riskinarviointi ja turvallisuuskulttuuri muuttuvissa töissä Pia Välimaa, Unto Varonen, Jorma Lappalainen, Jenni-Maarit Ketola Muuttuviin töihin soveltuva riskinarviointimenetelmä Jenni-Maarit Ketola, Tanja Heinimaa, Tuuli Kivimäki, Jorma Lappalainen Sahalaitosten tapaturmariskien arvointimenetelmä Unto Varonen Turvallisuuskulttuuri ja sen mittaaminen muuttuvissa töissä Jorma Lappalainen, Tuuli Kivimäki, Jenni-Maarit Ketola, Tanja Heinimaa Fysikaalisten ja kemiallisten tekijöiden riskinarviointi työpaikalla Rauno Pääkkönen, Salme Rantanen Vaarojen tunnistamisesta riskien hallintaan viranomaisnäkökulma Asko Aalto Sammandrag Summaries Työ ja ihminen 4 5/

2 Toimitus Rauni Pietiäinen Taitto Kati Kaivo ISSN Kirjapaino Vammalan Kirjapaino Oy 228

3 pääkirjoitus Työpaikkojen riskinarviointi on työterveyden ja -turvallisuuden perustyökalu T yöpaikalla työpaikan omin voimin tehtävästä kattavasta riskinarvioinnista on tullut suomalaisen työterveys ja -turvallisuustoiminnan perustyökalu. On ymmärretty, ettei toimintaa voida suunnata ja mitoittaa oikein, jollei pohjana ei ole järjestelmällistä ja kattavaa töiden riskinarviointia. Merkittäviä kehityksen vauhdittajia ovat olleet EU:n työolojen puitedirektiivi ja erityisesti sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosaston julkaisema Riskien arviointi työpaikalla -työkirja. Lisäksi myös BS 8800 standardin määrittelyt riskinarvioinnista ovat vaikuttaneet merkittävänä esikuvana. Nämä julkaisut ja niiden soveltamista edistänyt laaja koulutus ovat luoneet pohjan työpaikkojen hyville käytännöille, joista löytyykin loistavia esimerkkejä eri aloilta. Uusia haasteita riskinarvioinnille asettavat sekä työterveyshuolto- että työturvallisuuslakien lähes samanaikaisesti tapahtuvat uudistukset, joissa työpaikan riskinarviointi näyttää saavan entistä korostuneemman aseman. Kun riskinarvioinnista on tullut muodikasta, on mm. entisiä turvallisuusanalyyseja alettu nimittää riskinarvioinniksi. Riskinarviointi-käsitteen käyttöä olisi kuitenkin rajattava. Varsinaista riskinarviointia on toiminta, jossa tunnistetaan niitä vaaroja, joille työntekijä välittömästi altistuu ja jossa arvioidaan niihin liittyviä riskejä. Turvallisuusanalyysit tai työympäristön tason mittaukset eivät siis ole riskinarviointia, koska niissä mitataan tiettyjen riskinhallintakeinojen olemassaoloa. Turvallisuusanalyysia on kartoittaa esimerkiksi kuulonsuojainten käyttöä tai käyttämättömyyttä, sen sijaan riskinarviointia on pohtia melualtistumisen (ilman suojaimia tai suojainten kanssa) vaikutusta työntekijän terveyteen. Perinteiset työterveyshuollon työpaikkaselvitykset voivat olla riskinarviointia silloin, kun ne tehdään jollakin järjestelmällisellä tavalla. Usein työpaikkaselvityksistä kuitenkin puuttuu riskien suuruuden määrittely eli priorisointi, joka on olennainen osa riskinarviointia. Tässä teemanumerossa raportoidaan olemassa olevien riskinarviointimallien testaamista eri töissä niiden edelleen kehittämiseksi. Tavoite on ollut mm. kehittää muuttuvien töiden riskinarviointia. Riskinarvioinnin vaikutuksien mittaamiseksi on kehitetty turvallisuusilmapiirin mittari. Tulokset osoittavat, että luonteeltaan erilaisiin töihin tarvitaan niille räätälöityjä työvälineitä. Samoin eri riskilajeille tarvitaan tarkempia ja eriytyneempiä riskinarvioinnin työvälineitä, jos halutaan parempia tuloksia. Jorma Lappalainen Työ ja ihminen 4 5/

4 230

5 Riskinarviointi ja turvallisuuskulttuuri muuttuvissa töissä Pia Välimaa, Unto Varonen, Jorma Lappalainen, Jenni-Maarit Ketola Turvallisuuden hallinta on erityisen vaikeaa työtehtävissä, joissa työympäristö ja työolot sekä siten myös riskit muuttuvat jatkuvasti. Tietyssä työkohteessa tehty riskinarviointi ei olekaan enää käyttökelpoinen, kun siirrytään toiseen työkohteeseen. Kiire ja käytettävissä olevien riskinarviointimenetelmien monimutkaisuus ovat osaltaan myös johtaneet siihen, että riskinarviointia tehdään harvoin järjestelmällisesti. Myös riittävän yksinkertaisten, selkeiden ja helppokäyttöisten riskinarviointimenetelmien puute on vaikeuttanut riskinarviointia. Lisäksi käytettävissä olevien menetelmien koetaan olevan liian yleisellä tasolla. Tässä hankkeessa pyrittiin vastaamaan näihin ongelmiin kehittämällä erityisesti muuttuviin töihin soveltuva yksinkertainen riskinarviointimenetelmä ja lisäksi yhdelle alalle, sahalaitoksille, tapaturman vaarojen priorisointiin perustuva vaarojen tunnistusmenetelmä. Monien tutkijoiden mukaan turvallisuuskulttuuri on eräs keskeisimmistä tekijöistä, joka liittyy turvallisuusongelmien ilmenemiseen ja mahdollisuuksiin torjua niitä. Tässä hankkeessa kehitettiin turvallisuuskulttuurin ominaisuuksien selvittämiseksi mittari, jota kokeiltiin muuttuvissa töissä ja sahalaitoksilla. Muuttuvien töiden riskinarviointimenetelmän kokeilussa vaarojen tunnistamisen ja riskien suuruuden arvioinnin luotettavuus (reliabiliteetti) havaittiin riittävän hyväksi muiden kuin kemiallisten ja biologisten vaarojen osalta. Sahalaitoksille kehitetyssä tapaturman vaarojen riskiarviointimenetelmässä olivat vaarojen tunnistamisen ja riskien suuruuden arvioinnin luotettavuudet hyvät. Menetelmällä pystyttiin tunnistamaan erilaisia tapaturman vaaroja kohtuullisen hyvin. Työpaikkojen turvallisuustaso ja tapaturmataajuus korreloivat tilastollisesti merkitsevästi. Turvallisuuskulttuurin mittauksessa saatiin sekä muuttuvien töiden että sahalaitosten osalta analyysin tuloksena viisi summamuuttujaa, jotka olivat sisällöltään lähes identtisiä. Näistä ne faktorit, jotka kuvasivat työntekijöiden havaintoja työpaikan turvallisuustoiminnasta ja siitä, miten työpaikalla suhtaudutaan turvallisuuteen, olivat sisällöltään pitkälle samanlaisia kuin aikaisemmissa tutkimuksissa saadut. Työntekijöiden suhtautumista turvallisuuteen kuvannut summamuuttuja sai kaikissa mittauksissa varsin korkeita arvoja, eikä se korreloinut muiden faktoreiden kanssa. avainsanat: turvallisuusilmapiiri, riskinarviointimenetelmä, huoltotyö, kunnossapitotyö, sahalaitos, vaarojen tunnistaminen Työ ja ihminen 4 5/

6 TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT Muuttuvien työolojen erityisongelmat Vuosina työpaikkakuolemista 59 % sattui toimialoilla tai työpaikoilla, joille olivat tyypillistä muuttuvat työolot tai -ympäristöt. Työpaikkakuolemista 74 % sattui työtehtävissä, joissa työolot, työympäristö ja työn yksityiskohdat muuttuivat kaiken aikaa. Muuttuvia työympäristöjä ja -tehtäviä ovat esimerkiksi useat rakennus-, asennus-, huolto-, korjaus- ja kaivostyöt sekä maa- ja metsätaloustyöt. 37 Muuttuvia töitä tehdään monesti usean työnantajan yhteisillä työmailla. 25 Tämä aiheuttaa myös muita turvallisuusongelmia, kuten kiirettä ja vastuiden jakautumista monille tahoille. Työympäristön muutos ei välttämättä aiheuta turvallisuusongelmia, jos muutokset ovat ennakoitavissa. Jos taas muutokset ovat yllättäviä ja riskit vaihtuvat jatkuvasti, syntyy turvallisuuden hallinnassa vaikeuksia. Tietyssä työkohteessa tehty riskinarviointi ei olekaan enää käyttökelpoinen, kun siirrytään toiseen työkohteeseen. Töiden riskit pitää kyetä arvioimaan myös tällaisissa töissä, jotta turvallisuutta voitaisiin hallita. Mm. kiire ja käytettävissä olevien riskinarviointimenetelmien monimutkaisuus ovat kuitenkin johtaneet siihen, että riskinarviointia tehdään harvoin järjestelmällisesti. Riskinarviointi ja turvallisuuden huomioon ottaminen onnistuu luultavasti parhaiten muuttuvissa tilanteissa silloin, kun työntekijät osaavat itse tunnistaa vaarat ja varautua niihin. Tämä edellyttää riittävän yksikertaisia riskinarviointimenetelmiä ja työntekijöiden kouluttamista niiden käyttöön. Riskinarviointi Keskeisiä käsitteitä On hyödyllistä erotella toisistaan vaaran ja riskin käsitteet. Tällöin vaaralla tarkoitetaan mahdollisen vahingon lähdettä tai vahingon mahdollistavaa tilannetta. Riski taas on vaarallisen tapahtuman todennäköisyys ja vakavuus tai esiintymistaajuus. Näiden lisäksi tarvitaan vielä tarkentavia käsitteitä, kun tutkitaan käytännön riskitilanteita ja tehdään riskinarviointia (taulukko 1) 35. Riskin suuruuden arvioinnissa ei yleensä ole tietoa seurauksen (vahingon) todennäköisyydestä, vaan sitä kuvataan vaaratilanteen esiintymisen todennäköisyydellä. Tällöin riskikin tulee ymmärtää todellisen riskin arviona (estimaattina). Riskinarvioinnin vaiheet Riskinarviointi on riskienhallinnan perusta. Siinä muodostetaan kokonaisnäkemys olevista vaaroista, arvioidaan riskien suuruus analysoimalla haitallisen tapahtuman seurauksia ja todennäköisyyttä sekä määritetään riskien hyväksyttävyys (kuva 1). Lopuksi suunnitellaan ja toteutetaan toimenpiteet tunnistettujen riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi ja seurataan toteutettujen toimenpiteiden vaikuttavuutta. Toimenpiteiden vaikutusten arviointi on tärkeää, jotta voidaan varmistua siitä, että riskit on saatu poistetuksi tai niitä on pienennetty riittävästi. Lisäksi on huomattava, että torjuntatoimien toteuttamisen seu- Taulukko 1. Keskeiset riskinarvioinnin käsitteet (muokattu lähteestä 35 ) vaara (hazard) vaaratilanne (exposure) tapahtuma (incident) riski (risk) mahdollinen vahingon tilanne, jossa henkilö tapahtuma, jossa henkilö määrätyn vaarallisen lähde tai vahingon altistuu vaaratekijälle vahingoittuu tapahtuman mahdollistava tilanne esiintymistaajuuden tai todennäköisyyden ja seurausten yhdistelmä 232

7 Kuva 1. Riskinarvioinnin vaiheet 24 rauksena saattaa syntyä uusia vaaroja työn vaikeutumisen tai muiden epätoivottujen 6, 15, 24, 28 muutosten takia. Yleisimmin käytetyt riskinarviointimenetelmät Vaarojen järjestelmälliseen tunnistamiseen on useita erilaisia analyysimenetelmiä, jotka eroavat toisistaan mm. soveltuvuuden, vaadittavan työmäärän ja menetelmän sisäisen rakenteen osalta. Menetelmät voidaan jakaa käyttöalueensa perusteella tunnistamis- ja mallintamismenetelmiin. Tunnistamismenetelmien avulla voidaan kartoittaa tutkittavan kohteen keskeisimmät riskit sekä vika- ja häiriömahdollisuudet. Tällaisia menetelmiä ovat esimerkiksi poikkeamatarkastelu (HAZOP) sekä vioittumis- ja vaikutusanalyysi (VVA). Mallintamismenetelmillä kartoitetaan onnettomuus- ja vahinkotilanteisiin johtavat tapahtumaketjut. Näitä ovat esimerkiksi vikapuuanalyysi (VPA), tapahtumapuuanalyysi (TPA) sekä syy-seuraus-kaaviot (SSK). Analyysissa tehdään tarvittaessa kvantitatiivinen arviointi, jossa arvioidaan mallinnetun onnettomuustapahtuman todennäköisyys. Vaativia kohteita analysoitaessa käytetään yleensä useampia menetelmiä, jotka täydentävät toisiaan. Edellä kuvatut menetelmät sopivat asiantuntijakäyttöön vaativissa kohteissa. Työpaikkojen henkilöstön omaan käyttöön onkin ollut tarvetta kehittää yksinkertaisempia menetelmiä, joissa vaarojen tunnistaminen perustuu yleensä tarkastuslistoihin 24. Muuttuviin työoloihin erityisesti kehitettyjä riskinarviointimenetelmiä ei ole ollut käytössä. Ruotsissa kehitetty ERFO-menetelmä (Enkätundersökningar av Risker för Förebyggande av Olycksfall) perustuu alakohtaisesti laadittujen ja työntekijöiden itse valitsemien kysymysten käyttöön. Menetelmää on kokeiltu Suomessa sähkövoimateollisuudessa, ja se soveltuu jossakin määrin käytettäväksi riskinarviointiin myös muuttuvissa työympäristössä ja työtehtävissä. 42 Riskinarvioinnin tulosten käyttäminen Riskinarvioinnin avulla saadaan kokonaiskuva tutkittavan kohteen riskeistä sekä niiden suuruudesta ja merkittävyydestä. Tällöin torjuntatoimet voidaan kohdentaa tehokkaasti ja Työ ja ihminen 4 5/

8 taloudellisesti sekä ennaltaehkäistä haitallisten seurausten syntyä. Riskinarvioinnin tuloksista laaditun raportin avulla voidaan tehokkaasti tiedottaa työpaikan henkilökunnalle tehdystä riskianalyysista ja sen tuloksista 28. Raportti toimii myös apuvälineenä koulutettaessa henkilökuntaa sekä laadittaessa työ- ja toimintaohjeita, tarkastuslistoja ja pelastussuunnitelmia. Riskinarviointi lisää myös työntekijöiden riskitietoisuutta kohteesta, jolloin voidaan paremmin varautua mahdollisiin vaaratilanteisiin 7. Turvallisuuskulttuurin sisältö ja mittaaminen Turvallisuuskulttuuri Turvallisuuskulttuuri itsenäisenä käsitekokonaisuutena ei ole Halen 14 mukaan selvä. Jos turvallisuuskulttuurin oletetaan heijastavan organisaation perusarvoja tai -käsityksiä, pitää organisaation olla kehittynyt sellaiselle tasolle, että sen perusarvoihin kuuluisi myös turvallisuusarvoja. Halen mukaan onkin parempi puhua kulttuurin vaikutuksesta turvallisuuteen kuin itsenäisestä turvallisuuskulttuurin käsitteestä. Turvallisuuskulttuuria lieneekin järkevää tarkastella osana laajempaa organisaatiokulttuurin käsitettä. Tutkijat määrittelevät organisaatiokulttuurin kokonaisuutena, joka sisältää uskomuksia, normeja, asenteita, havaintoja ja käytäntöjä ja joka on yhteinen tietylle ryhmälle 1, 13, 26, 27, 32. Organisaatiokulttuurin katsotaan pyrkivän selittämään, miksi organisaatiossa toimitaan tietyllä tavalla. Samalla tavoin voidaan turvallisuuskulttuurin ajatella selittävän, miksi organisaation turvallisuutta koskevissa asioissa toimitaan tietyllä tavalla. Guldenmundin 12 ja Halen 14 mukaan turvallisuuskulttuurilla tarkoitetaan niitä organisaatiokulttuurin piirteitä, jotka vaikuttavat turvallisuusriskiä lisääviin tai vähentäviin asenteisiin ja käyttäytymiseen. Halen 14 mielestä turvallisuuskulttuuri pitäisi rajoittaa tulkitsevaan, alhaalta ylös katsovaan lähestymistapaan, jonka tavoite on selvittää, millaisia näkemyksiä työntekijöillä on rakenteiden toiminnasta. Organisaatiota ylhäältä alas katsova funktionalistinen lähestymistapa pitäisi puolestaan sisällyttää turvallisuusjohtamisen käsitteeseen. Se käsittää todelliset rakenteet ja toimintamenetelmät sekä pyrkii selvittämään, toimivatko rakenteet halutulla tavalla. Turvallisuuskulttuurin voidaan katsoa muodostuvan turvallisuutta koskevista perusoletuksista. Se konkretisoituu tietyn ryhmän yhteisinä havaintoina ja käsityksinä turvallisuuteen vaikuttavista toimintatavoista, työtovereiden ja esimiesten käyttäytymisestä, työympäristön ominaisuuksista ja muista havaittavissa olevista ilmiöistä ja toiminnoista. Turvallisuuskulttuurin arvot ilmenevät taas turvallisuutta koskevina asenteina 14. Monissa tutkimuksissa on määritelty turvallisuuskulttuurin ilmentymiksi seuraavia seikkoja 1, 3, 8, 12, 26, 27, 31, 44 : johdon ja esimiesten turvallisuustoiminta organisaation turvallisuuspolitiikka ja -periaatteet organisaation turvallisuustoiminta kompetenssi turvallisuusasenteet, motivaatio, turvallisuuteen sitoutuminen ja työtyytyväisyys työpaine työympäristön turvallisuus ja riskit. Turvallisuusilmapiiri Useat tutkijat pitävät asenteita osana turvallisuusilmapiiriä. Guldenmundin 12 mielestä turvallisuusilmapiiri kuvaa organisaation turvallisuusasenteita ja asenteiden kohteita. Sen voidaan katsoa olevan myös henkilöiden havaintojen ja asenteiden summa 41. Useat tutkijat määrittelevätkin turvallisuusilmapiirin havaintojen kautta syntyneeksi ilmiöksi 12, 16, 18, 34. Turvallisuusilmapiiri ja asenteet erotellaan kuitenkin omiksi käsitteikseen 4,

9 Turvallisuusilmapiiri voidaan määritellä turvallisuuskulttuurin ilmentymäksi sekä turvallisuutta koskeviksi arvoiksi ja asenteiksi. Turvallisuusilmapiiri voi vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen ja sitä kautta turvallisuuteen. Turvallisuuskulttuurin mittaaminen Turvallisuuskulttuurin perusoletuksia on varsin vaikeaa mitata suoraan, joten niitä yritetään mitata epäsuorasti asenteiden, uskomusten ja käyttäytymisen avulla. 14, 33 Organisaatiokulttuurin perusoletuksia voidaan kyllä myös havainnoida, mutta se vaatii tutkijan pitkäaikaista jäsenyyttä siinä ryhmässä, jonka kulttuuria tutkitaan. 33 Syvähaastatteluilla, havainnoinnilla ja asiakirjojen analysoinnilla on voitu jossain määrin päästä kiinni perusoletuksiin. 14 Vaikka tällainen lähestymistapa viekin varsin paljon aikaa, tuottaa useiden mittausmenetelmien käyttäminen parempia tuloksia, kuin jos käytettäisiin vain yhtä mittausmenetelmää. Glendonin ja Stantonin 9 mukaan perusoletuksia on vaikea mitata muuten kuin etnografisin tutkimuksin. Heidän mukaansa arvoja ja asenteita ei voida suoraan havainnoida, mutta niitä voidaan mitata kyselyillä. Näyttäisikin siltä, että turvallisuuskulttuuria voidaan mitata epäsuorasti selvittämällä työntekijöiden asenteita ja arvoja sekä käsityksiä turvallisuuskulttuurin ilmentymistä kyselyin tai haastatteluin. Turvallisuuskulttuuria voidaan myös havainnoida, mutta se vaatii runsaasti aikaa ja mahdollisuutta kuulua siihen ryhmään, jonka kulttuuria tutkitaan. Turvallisuuskulttuurin validiteetti Turvallisuuskulttuurin ilmentymän eli turvallisuusilmapiirin oletetaan vaikuttavan ihmisen käyttäytymiseen työpaikalla. Siksi turvallisuusilmapiirin kriteeriperusteisen validiteetin voidaan ajatella tarkoittavan turvallisuusilmapiirin ja turvallisuusseurausten, kuten tapaturmien, välistä yhteyttä. Turvallisuusilmapiiriä on yritetty validoida juuri sattuneiden tapaturmien avulla. Tutkimuksissa turvallisuusilmapiirillä on 5, 20, havaittu yhteys tapaturmien sattumiseen. 21, 23, 29, 30, 34, 40, 43 Läheskään kaikissa turvallisuusilmapiiritutkimuksissa ei kuitenkaan ole validoitu saatuja summamuuttujia tai ainakaan sitä ei ole raportoitu. Tällaiseen validointiin liittyy toinenkin ongelma 14. Yleensä tutkimuksissa sen ryhmän, jonka tapaturmatilannetta verrataan ryhmän asenteisiin tai turvallisuusnäkemyksiin, ovat muodostaneet joko kaikki yrityksen työntekijät tai ne, joille on sattunut tai ei ole sattunut tapaturmia. Kun turvallisuuskulttuuri on ryhmätason ilmiö ja kun jokaisessa yrityksessä on luultavasti useita alakulttuureja, voidaankin kysyä, miten hyvin tällaiset vertailut ilmentävät turvallisuuskulttuurin validiteettia. Riskinarviointi ja turvallisuuskulttuuri Monissa riskinarviointimenetelmissä tunnistetaan työpaikan vaaroja ja arvioidaan niiden merkittävyyttä. Menetelmät eivät useinkaan ohjaa tarkastelemaan vaarojen olemassaolon mahdollistavia taustatekijöitä, jotka liittyvät organisaatioiden toimintaan, ihmisten käyttäytymiseen, arvoihin ja asenteisiin sekä yleensä tapaan toimia turvallisuusasioissa. Useissa tutkimuksissa juuri näiden on arvioitu vaikuttaneen keskeisesti turvallisuusongelmien ilmenemiseen. Turvallisuuskulttuurin selvittäminen antaakin tietoa ensisijaisesti näistä tekijöistä ja siten syventää riskinarviointia. Reliabiliteetti ja validiteetti Turvallisuuden mittausmenetelmien tavoiteltavia ominaisuuksia ovat mm. seuraavat: menetelmä mittaa sitä, mitä on haluttukin mitata (mittauksen pätevyys) mittaus on luotettavasti toistettavissa (mittauksen pysyvyys) Työ ja ihminen 4 5/

10 mittausmenetelmä soveltuu organisaatiolle, jonka turvallisuutta mitataan ja organisaation kaikki tasot hyväksyvät menetelmän mittaus on helppo tehdä mahdollisimman pienin kustannuksin 10, 11, 36. Mittausmenetelmän pätevyydellä (validiteetilla) tarkoitetaan sitä, missä määrin käytetty menetelmä mittaa juuri sitä ilmiötä, jota halutaan mitata. Validiteetti voidaan jakaa kolmeen ryhmään: kriteeriperusteinen (criterion-related), sisältö- (content) ja teoreettinen validiteetti (construct validity) 2. Kriteeriperusteinen validiteetti kuvaa sitä, miten hyvin mitattava muuttuja korreloi sen ilmiön kanssa, jota muuttujalla yritetään mitata. Tämän hankkeen tutkimuksissa kriteeriperusteista validiteettia arvioidaan selvittämällä, miten hyvin riskienarvioinnissa ja turvallisuuskulttuurin mittauksessa saadut tulokset korreloivat tapaturmien tai muiden terveyshaittojen esiintyvyyden kanssa. Sisältövaliditeetti kuvaa, missä määrin mittausmenetelmät kattavat koko sen ilmiön, jota halutaan mitata. Tämän hankkeen tutkimuksissa sisältövaliditeetti tarkoittaa sitä, miten hyvin mittausmenetelmät kattavat kaikki vaarat. Teoreettinen validiteetti kuvaa sitä, missä määrin tietty muuttuja liittyy sellaisiin muuttujiin, jotka kuvaavat tulosten tulkinnassa käytettyjä käsitteitä. Tämän hankkeen tutkimuksissa teoreettinen validiteetti tarkoittaa mittausmenetelmien ja turvallisuusteorioiden välistä yhteyttä sekä menetelmien kykyä tunnistaa teorioissa kuvattuja turvallisuuteen liittyviä tekijöitä. Mittausmenetelmän pysyvyydellä kuvataan satunnaisuuden vaikutusta mittaustulokseen. Pysyvyys voidaan jakaa reliabiliteettiin (testipysyvyys) ja konstanssiin (kohdepysyvyys) niiden tekijöiden mukaan, jotka aiheuttavat satunnaisuutta. Reliabiliteetti kuvaa mittausmenetelmästä johtuvaa sattumanvaraisuutta ja konstanssi mittauksen kohteen ominaisuuksien vaihtelua. Tavallisimmat menetelmät pysyvyyden määrittämiseksi ovat uusintamittaus, rinnakkaismittaus, puolitusmenetelmä ja sisäisen konsistenssin menetelmä. Uusintamittauksessa mitataan jonkin ajan kuluttua samat kohteet kuin aikaisemmin ja lasketaan mittausten välinen korrelaatio 38. Mittausmenetelmän reliabiliteetin matalimpana hyväksyttävänä arvona pidetään 2, 11, 22 0,7 0,8. TAVOITTEET Tämän hankkeen tavoite oli: kehittää riskinarvioinnin menetelmät muuttuvia työtehtäviä ja työympäristöjä sekä sahalaitosten tapaturmia varten ja testata menetelmiä kehittää turvallisuuskulttuurin mittausmenetelmä ja testata menetelmää muuttuvissa töissä ja sahalaitoksilla. TOTEUTUS JA TULOKSET Taustahaastattelut Asiantuntijahaastattelut Asiantuntijahaastatteluja tehtiin seitsemän. Niillä selvitettiin turvallisuusasiantuntijoiden näkemyksiä turvallisuuden mittaamisesta, riskien luokittelusta, menetelmälle asetettavista vaatimuksia ja kehitystarpeista sekä riskinarvioinnin käytännön toteutuksesta. Haastatteluissa pohdittiin myös muuttuvien työympäristöjen ja työtehtävien erityisvaatimuksia arviointimenetelmälle ja arvioinnin toteutukselle. Asiantuntijoiden mukaan työntekijöiden käyttöön soveltuvien riskinarviointimenetelmien tulee olla riittävän yksinkertaisia, käytännöllisiä, helppokäyttöisiä ja ohjeellisia sekä sisältää esimerkkejä vaaroista. Menetelmien pitää keskittyä tärkeimpiin vaaroihin ja vaarallisimpiin toimialoihin. Asiat pitää olla valmiiksi mietittyinä kyseisen työn kannalta eli menetelmä voidaan muokata toimialakohtai- 236

11 seksi. Heidän mielestään tärkeimpiä vaaroja olivat putoamiset, nostot, koneiden ja laitteiden vaarat, sisäinen liikenne, suuronnettomuusvaarat, ammattitaudit, töiden yhteensovittamisen ongelmat, yhteisten pelisääntöjen puute sekä huono siisteys ja järjestys. Yrityshaastattelut Riskinarviointikäytäntöjä kartoitettiin kuudessa yrityksessä, joissa riskinarvioinnin tiedettiin toimivan hyvin. Haastatteluilla selvitettiin yritysten näkemyksiä riskinarvioinnin käytännön toteutuksesta, kuten riskienhallinnan organisointi ja johtaminen, riskinarvioinnin kohteet ja käytetyt menetelmät, riskinarviointikokemukset sekä riskinarvioinnin hyödyntäminen riskien vähentämisessä. Lisäksi selvitettiin, millaisia kehittämistarpeita oli nykyisissä menetelmissä yritysten edustajien mielestä. Yritysten riskienhallinnan lähtökohta oli ihminen ja turvallinen työympäristö. Tapaturmat ja häiriöt aiheuttavat ylimääräisiä kustannuksia, jotka vaikuttavat tuottavuuteen. Tässä mielessä riskienhallinnalla pystytään saamaan myös taloudellista hyötyä. Lisäksi yritykset näkivät turvallisuustoiminnan merkityksen imagokysymyksenä, sillä tapaturmat ja onnettomuudet antavat yrityksestä huonon kuvan. Riskienhallinnan organisointi ja riskinarviointien toteutus vaihtelivat yrityksittäin. Asiaan vaikuttivat mm. yrityksen koko, tuotantotoiminta sekä käytössä olleet koneet ja laitteet. Yrityksissä riskinarviointia olivat tehneet työntekijät, työsuojelu- ja työterveyshenkilöstö sekä ulkopuoliset asiantuntijat. Useimmissa yrityksissä riskinarviointi oli tehty pienryhmissä, jotka olivat saaneet riskinarviointia koskevaa koulutusta. Työterveyshuollon edustajat olivat osallistuneet melko harvoin riskinarviointiin, ja he olivatkin keskittyneet lähinnä yksittäisten toimenpiteiden tarkasteluun. Riskinarvioinneissa oli pääasiassa keskitytty työsuojelu(henkilö)-, palo- ja keskeytysriskeihin. Kansainvälisessä ympäristössä toimivat yritykset olivat joutuneet ulkomaisten pääomistajien ja asiakkaiden turvallisuusvaatimusten vuoksi panostamaan turvallisuuteen selvästi enemmän kuin työsuojelulainsäädäntö ja viranomaiset vaativat. Yrityksissä oli tarvetta yksinkertaisille ja selkeille riskinarviointimenetelmille, joita voidaan käyttää itsenäisesti. Menetelmän pitäisi kattaa riittävästi yrityksen toimintaan liittyviä asioita ja siinä pitäisi olla työkaluja toimenpiteiden seuraamiseksi. Asianmukaisen turvallisuusalan koulutuksen saaneen henkilön tulisi pystyä käyttämään menetelmiä itsenäisesti lyhyen koulutuksen jälkeen. Muuttuvien töiden riskinarviointimenetelmä Riskinarviointimenetelmän kehittämisessä hyödynnettiin yritys- ja asiantuntijahaastatteluissa saatuja tietoja. Menetelmän kehityksen lähtökohta oli sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosaston julkaisema Riskien arviointi työpaikalla -työkirja 24. Menetelmän soveltamista muuttuvien työolojen itsearviointiin vaikeutti kuitenkin tunnistettavien vaarojen suuri määrä. Siksi kysymyksiä yhdistettiin ja karsittiin niin, että niiden määrä väheni lähes puoleen. Riskinarviointimenetelmiä testattiin hankkeeseen osallistuneissa yrityksissä. Kohdeyrityksiksi valittiin sellaisia, joissa työtehtävät ja työympäristö vaihtelivat. Saatujen tulosten ja kokemusten perusteella viimeisteltiin lopullinen menetelmä sekä ohjeet menetelmän käyttöä varten. Tarkemmin menetelmän kehittämistä ja saatuja tuloksia kuvataan toisaalla tämän lehden artikkelissa 17. Tapaturmavaarojen sekä kemiallisten ja biologisten vaarojen, fysikaalisten ja ergonomisten vaaratekijöiden sekä henkisten kuormitustekijöiden aiheuttamia riskejä arvioitiin neljässä huolto- ja kunnossapito- sekä asennustöitä tekevässä yrityksessä. Arvioita tekeviä ryhmiä oli yrityksissä kahdesta kymme- Työ ja ihminen 4 5/

12 neen, ja arviointeja tehtiin kaikkiaan 22 työtehtävästä tai -kohteesta. Arviointiryhmiin kuului työntekijöitä ja työsuojeluhenkilöstöä. Tutkijat muodostivat oman arviointiryhmänsä. Turvallisuusilmapiiriä mitattiin mukana olleissa neljässä yrityksessä kaksi kertaa. Ensimmäinen mittaus tehtiin ennen riskinarvioinnin aloittamista ja toinen mittaus, kun riskinarvioinnit yrityksissä oli tehty. Ne arviointiryhmät, jotka tunsivat parhaiten arvioidun alueen, tunnistivat eniten alueella olevia vaaroja. Vastaavasti ne ryhmät, jotka tunsivat alueen huonoiten, tunnistivat vähiten vaaroja. Yksimielisyys vallitsi vaarojen olemassaolosta lukuun ottamatta kemiallisia ja biologisia vaaroja ja jossain määrin myös tapaturman vaaroja. Kemiallisten ja biologisten vaarojen osalta tutkimuksessa käytetyn menetelmän reliabiliteetti oli niin huono, ettei sitä tällaisenaan tule ottaa käyttöön. Yksimielisyys vaaratilanteelle altistumisen todennäköisyyden arvioinneissa oli hyvä ja yksimielisyys vaaratilanteen tyypillisten seurausten suuruuden arvioinneissa erittäin hyvä. Arviointimenetelmä vie tällaisenaan liian paljon aikaa, jos menetelmää halutaan käyttää riskien arviointiin jokaisessa työpisteessä ennen töiden aloittamista. Henkisten kuormitustekijöiden arvioimiseen menetelmä on liian karkea, eikä yrityksissä pystyttykään arvioimaan niistä aiheutuvien riskien suuruutta. Jatkossa on tarpeen selvittää, millaisella menetelmällä työpisteissä tehtävää riskinarviointia voidaan nopeuttaa ja helpottaa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kemiallisten ja biologisten vaarojen sekä ergonomisten vaaratekijöiden tunnistamismenetelmän kehittämiseen. Sahalaitosten riskinarviointimenetelmä Sahalaitosten tapaturman vaarojen tunnistamismenetelmän sisältö perustuu lähes 600 sahalaitoksilla sattuneen työtapaturman analyysiin. Työtapaturmat luokiteltiin kolmeen pääryhmään: 1) koneiden aiheuttamat tapaturmat, 2) esineiden nostamisen tai siirtämisen aikana sattuneet tapaturmat ja 3) työpaikalla liikkumisen aikana sattuneet tapaturmat. Menetelmässä käytettyyn tarkastuslistaan valittiin näistä pääryhmistä ne vamman aiheuttajatyypit, joiden arvioitiin aiheuttaneen Suomen sahalaitoksissa vähintään 15 tapaturmaa vuodessa ja joista oli aiheutunut yli 0,5 vuoden työpanoksen menetys. Aiheuttajatyyppejä oli kaikkiaan 11. Menetelmän tukiaineistoksi laadittiin kuvaus tyypillisistä sahalaitoksilla sattuneista työtapaturmista. Sahalaitoksille tarkoitetun riskinarviointimenetelmän kehittäminen ja saadut tulokset kuvataan toisaalla tämän lehden artikkelissa 41. Tutkimuksen kohteena oli kahdeksan sahalaitosta, joissa henkilökuntaa oli enemmän kuin 100 ja joissa oli höyläämö. Vaarat tunnistettiin ja riskien suuruus arvioitiin kussakin sahalaitoksessa kymmenessä työpisteessä. Arvioinnit tehtiin kahdessa ryhmässä, joista toinen olit työpaikkaa tarkastava työsuojelutarkastaja ja tutkija sekä toinen sahalaitoksen henkilökunnasta muodostettu riskinarviointiryhmä. Vaarat tunnistettiin havainnoimalla työskentelypistettä ja keskustelemalla työntekijöiden kanssa. Turvallisuusilmapiirikysely tehtiin sahalaitoksissa vain kerran. Kyselylomake annettiin kussakin sahalaitoksessa satunnaisotannalla valitulle 40 työntekijälle. Kehitetyn menetelmän reliabiliteettia voidaan pitää riittävän hyvänä, sillä kahden riskinarviointiryhmän käsitys vaaran olemassaolosta oli varsin yhtenäinen. Riskien suuruuden arvioinnin reliabiliteettia voitaneen myös pitää hyvänä, koska ryhmien tekemät riskin suuruuden arvioinnit erosivat toisistaan varsin vähän. Menetelmän sisältövaliditeetti oli vähintäänkin tyydyttävä, koska työpaikan oma riskinarviointiryhmä kykeni tunnistamaan erilaisia tapaturman vaaroja kohtuullisen hyvin. Työpaikkojen turvallisuustaso ja tapaturmataajuus korreloivat tilastollisesti merkitsevästi, mikä kertoo hyvästä kriteeriperusteisesta validiteetista. 238

13 Menetelmällä saatiin kohtalaisen hyviä tuloksia. Niihin on kuitenkin suhtauduttava varauksella, sillä vaihtelu oli yrityksittäin ja tapaturman vaaroittain varsin suuri. Systemaattista virhettä aiheuttivat erilaiset vaarojen tunnistamiskäytännöt ja työpaikoilla vallitsevat riskikäsitykset. Tämä näkyi eräiden tapaturman vaarojen aliarviointina. Turvallisuuskulttuurimittari Tutkimuksessa kehitetty turvallisuuskulttuurimittari perustuu pääosiltaan kahteen aikaisempaan menetelmään eli Boothin ja Leen 1 laatimaan kysymyslistaan sekä Seppälän 34 ja Varosen 39 tekemiin kyselytutkimuksiin. Varosen kysymyksistä otettiin mukaan valideiksi havaitut kysymykset sekä Boothin ja Leen kysymyksistä ne, joiden arvioitiin parhaiten soveltuvan työntekijöiden vastattaviksi. Alustavan kysymyslistan jokainen kysymys käytiin läpi ja sitä muokattiin tarpeen mukaan. Seuraavassa vaiheessa kysymykset jaettiin kolmeen ryhmään: 1) työntekijöiden havainnot työnantajan suhtautumisesta turvallisuuteen, 2) työntekijöiden oma suhtautuminen turvallisuuteen ja 3) työntekijöiden havainnot organisaation turvallisuustoiminnasta. Lopullinen turvallisuusilmapiirimittari sisälsi seitsemän taustatietokysymystä, kuten ikä, sukupuoli, työtehtävä ja työkokemus, sekä 49 varsinaista turvallisuusilmapiirikysymystä. Turvallisuuskulttuurimittarin kehittäminen, testaus ja saadut tulokset kuvataan toisaalla tämän lehden artikkelissa 19. Muuttuvien töiden ja sahalaitosten turvallisuuskulttuurin mittauksessa saatiin faktorianalyysin tuloksena viisi summamuuttujaa, jotka olivat sisällöltään lähes identtisiä. Näistä ne faktorit, jotka kuvasivat työntekijöiden havaintoja työpaikan turvallisuustoiminnasta ja siitä, miten työpaikalla suhtaudutaan turvallisuuteen, olivat sisällöltään pitkälle samanlaisia kuin aikaisemmissa suomalaisissa tutkimuksissa. Suomalaisten työntekijöiden turvallisuuskulttuurin rakenne näyttääkin olevan joiltakin osin suhteellisen pysyvä. Työntekijöiden suhtautumista turvallisuuteen kuvaava faktori sai kaikissa mittauksissa varsin korkeita arvoja, eikä se korreloinut muiden faktoreiden kanssa. Vastaavanlaisia tuloksia on saatu myös muissa tutkimuksissa. Faktori näyttää siten kuvaavan sellaisia henkilöiden asenteita, jotka eivät juurikaan riipu henkilön työtovereiden, esimiesten tai työpaikan ominaisuuksista. Tutkimuksessa havaittiin myös, että turvallisuuskulttuuri vaihtelee yrityksittäin ja että yritysten sisällä on erilaisia alakulttuureja, mikä vaikeuttaa johtamista. Osallistuminen turvallisuustoimintaan näyttää parantavan joitakin turvallisuuskulttuurin osa-alueita, ja eräät henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten ikä, saattavat vaikuttaa turvallisuuskulttuuriin. Sahalaitoksilla turvallisuuskulttuurifaktoreiden ja tapaturmien esiintyvyyden välillä ei havaittu yhteyttä. Aikaisemmissa tutkimuksissa faktorit, jotka kuvasivat työntekijöiden havaintoja työpaikan turvallisuustoiminnasta ja siitä, miten työpaikalla suhtaudutaan turvallisuuteen, korreloivatkin tapaturmataajuuksien kanssa. Kun tapaturmia oli vain puoleltatoista vuodelta, myös satunnaisuus saattoi heikentää korrelaatiota. Silti on ilmeistä, että turvallisuusilmapiiriin vaikuttaa selvästi voimakkaampia tekijöitä kuin tapaturmien esiintyvyys. YHTEENVETO Kun halutaan kehittää työpistekohtaista riskinarviointia, joka tapahtuu nopeasti ennen työn aloittamista, on käytössä ainakin seuraavat vaihtoehdot: 1) työpisteessä tehtävän työn järjestelmällinen analysointi, 2) sattuneiden työtapaturmien analysointi tai 3) yleispätevien tarkastuslistojen käyttö. Ensimmäinen vaihtoehto on aikaavievä, joten tässä hankkeessa kokeiltiin kahta jälkimmäistä. Työtapa- Työ ja ihminen 4 5/

14 turmien analyysiin perustuva riskinarviointimenetelmän kehittäminen osoittautui toimivaksi sahateollisuudessa, mutta sen edellytys on riittävän suuri ja edustava tapaturmatilasto, jota aina ei ole käytettävissä. Yleispätevien ja erilaiseen kokemustietoon perustuvien tarkastuslistojen käytöstä saatiin hyviä kokemuksia joidenkin riskilajien osalta. Ongelmallisiksi osoittautuivat kemialliset ja biologiset vaarat sekä henkiset kuormitustekijät. Jatkossa tulisi kehittää yritys- ja toimialakohtaisesti vielä yksinkertaisempia vaarojen tarkistuslis- toja, jotka ottavat huomioon sattuneet tapaturmat ja vaaratilanteet. Turvallisuuskulttuuria ilmentävän turvallisuusilmapiirin mittaaminen osoittautui hyödylliseksi työvälineeksi, kun halutaan mitata mm. riskinarvioinnin vaikutusta organisaation turvallisuustoimintaan. KIITOKSET Tutkimuksen tekijät haluavat kiittää hankkeen rahoittajaa Suomen Akatemiaa ja hankkeeseen osallistuneita yrityksiä. KIRJALLISUUS 1. Booth R, Lee T: The role of human factors and safety culture in safety management. J Engin Manufac 209 (1995) Carmines E G, Zeller R A: Reliability and validity assessment. 4 th printing. Quantitative Applications in the Social Sciences no 17. Sage Publications, Beverly Hills, London Cox S J, Cheyne A J T: Assessing safety culture in offshore environments. Saf Sci 34 (2000):1 3, Díaz R I, Cabrera D D: Safety climate and attitudes as evaluation measures of organizational safety. Accid Anal Prev 29 (1997):5, Donald I, Canter D: Psychological factors and the accident plateau. Health Saf Inform Bull 215 (1993):November, European Commission: Guidance on risk assessment at work. Office for Official Publications of the European Communities, Luxembourg Feyer A-M, Williamson A: Risk Prevention and Intervention. Taylor & Francis, London Flin R, Mearns K, O Connor P, Bryden R: Measuring safety climate: identifying the common features. Saf Sci 34 (2000):1 3, Glendon A I, Stanton N A: Perspectives on safety culture. Saf Sci 34 (2000):1 3, Grimaldi J V: The measurement of safety engineering performance. J Saf Res 2 (1970):3, Groeneweg J: Controlling the controllable. The management of safety. Psychological Studies. DSWO Press, Leiden Guldenmund F W: The nature of safety culture: A review of theory and research. Saf Sci 34 (2000):1 3, Hale A R, Hovden J: Management and culture: the third age of safety. A review of approaches to organizational aspects of safety, health and environment. In: Occupational injury: risk, prevention and intervention. Ed. by A M Feyer, AWilliamson. Taylor & Francis Ltd, London Hale A R: Culture s confusion. Saf Sci 34 (2000):1 3, IEC : Dependability management part 3: Application guide Section 9: Risk analysis of technological systems. International Electro technical Commission James L R, Jones A P: Organizational climate: a review of theory and research. Psychol Bull 81 (1974):12, Ketola J-M, Heinimaa T, Kivimäki T, Lappalainen J: Muuttuviin töihin soveltuva riskinarviointimenetelmä. Työ ja ihminen 15 (2001):4 5, Joyce W, Slocum J W, von Glinow M A: Person-situation interaction: competing models of fit. J Occup Behav 3 (1982) Lappalainen J, Kivimäki T, Ketola J-M, Heinimaa T: Turvallisuuskulttuuri ja sen mittaaminen muuttuvissa töissä. Työ ja ihminen 15 (2001):4 5,

15 20.Lee T: Assessment of safety culture at a nuclear reprocessing plant. Work & Stress 12 (1998):3, Lee T, Harrison K: Assessing safety culture in nuclear power stations. Saf Sci 34 (2000):1 3, Livy B: Job evaluation. A critical review. George Allen & Unwin Ltd., London Mearns K, Flin R, Gordon R, Fleming M: Measuring safety climate on offshore installations. Work & Stress 12 (1998):3, Murtonen M: Riskien arviointi työpaikalla -työkirja. Sosiaali- ja terveysministeriö, työsuojeluosasto, Tampere Oksama P: Kokenut luottaa osaamiseensa eikä tunnista riskiä muuttuvat työt vaarallisia. Työ Terveys Turvallisuus 28 (1998):1, Pidgeon N F: Safety culture and risk management in organizations. J Cross-cultural Psychol 22 (1991):1, Pidgeon N, O Leary M: Man-made disasters: why technology and organizations (sometimes) fail. Saf Sci 34 (2000):1 3, Riskien arviointi työssä EU-opas. Työministeriön työsuojeluosasto, Tampere Rundmo T: Risk perception and safety on offshore petroleum platforms Part II: Perceived risk, job stress and accidents. Saf Sci 15 (1992) Rundmo T: Associations between risk perception and safety. Saf Sci 24 (1997):3, Rundmo T: Safety climate, attitudes and risk perception in Norsk Hydro. Saf Sci 34 (2000):1 3, Ruuhilehto K, Kuusisto A: Turvallisuuuskulttuuri mitä se on? TUKES-julkaisu 3/ Turvatekniikan keskus, Helsinki Schein E H: Organizational culture and leadership. 2nd ed. Jossey-Bass Inc., San Francisco Seppälä A: Turvallisuustoiminta, sen kehittäminen ja yhteydet työtapaturmiin. Työ ja ihminen, lisänumero 1/92. Työterveyslaitos, Helsinki SFS-IEC : Luotettavuusjohtaminen osa 3: Käyttöopas. Luku 9: Teknisten järjestelmien riskianalyysi. Suomen Standardisoimisliitto, Helsinki Tarrants W E: The measurement of safety performance. Garland STPM Press, New York, London Työpaikkakuolemat : Yhteenveto ja vertailu vuosien , ja tutkintaraporteista. Tapaturmavakuutuslaitosten liitto, Helsinki Vahervuo T, Kalimo E: Tilastolliset perusmenetelmät. Psykometriikan metodeja I. 5. painos. WSOY, Helsinki Varonen U: Tapaturmien torjunta mekaanisessa metsäteollisuudessa. Julkaisuja 21. Tampereen teknillinen korkeakoulu, Tampere Varonen U, Mattila M: The safety climate and its relations to safety practices, safety of the work environment and occupational accidents in eight wood-processing companies. Accid Anal Prev 32 (2000) Varonen U: Sahalaitosten tapaturmariskien arviointimenetelmä. Työ ja ihminen 15 (2001):4 5, Widergren B: Direkt återföring av enkätresultat för förebyggande av olycksfall ERFOmetoden. Clima Consult, Lidingö Williamson A M, Feyer A-M, Cairns D, Biancotti D: The development of a measure of safety climate: the role of safety perceptions and attitudes. Saf Sci 25 (1997):1, van Vuuren W: Cultural influences on risks and risk management: six case studies. Saf Sci 34 (2000):1 3, Hankkeessa kehitetyt menetelmät ovat saatavissa internet-osoitteessa: turva.met.tut.fi/rjt/ riskienhallintainsinööri, TkL Pia Välimaa Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia, Tampere ylitarkastaja, TkT Unto Varonen Hämeen työsuojelupiiri, Lahden toimipiste, Lahti työturvallisuusinsinööri, TkL Jorma Lappalainen Tampereen aluetyöterveyslaitos, Tampere tutkija, DI Jenni-Maarit Ketola Tampereen teknillinen korkeakoulu, Turvallisuustekniikka, Tampere Työ ja ihminen 4 5/

16 Muuttuviin töihin soveltuva riskinarviointimenetelmä Jenni-Maarit Ketola, Tanja Heinimaa, Tuuli Kivimäki, Jorma Lappalainen Aiemmissa tutkimuksissa on tarkasteltu huolto- ja kunnossapitotöitä sekä kehitetty menetelmiä töiden turvallisuuden analysointiin ja kehittämiseen. Varsinaista muuttuvien töiden vaarojen kartoitusmenetelmää ei kuitenkaan ole kehitetty. Tämän tutkimuksen tavoite oli selvittää riskinarviointimenetelmän soveltuvuutta erityisesti muuttuvien töiden riskien arviointiin. Kunnossapito- ja asennustöiden vaihtelevuus ja työolojen muuttuminen asettavat normaalista poikkeavia vaatimuksia riskinarviointimenetelmälle. Kehitystyön pohjaksi valittiin sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosaston julkaisemassa Riskien arviointi työpaikalla -työkirjassa esitelty menetelmä. Riskinarviointimenetelmän tunnistuslistat ovat melko kattavia, mutta soveltuakseen muuttuvien töiden riskien arviointiin ne sisältävät turhan paljon mahdollisia vaaroja. Tutkimuksessa tunnistuslistoja karsittiin ja yksinkertaistettiin yhdistelemällä kysymyksiä ja yhtenäistämällä ajatusmallia. Tutkimukseen osallistui neljä yritystä, joissa kaikki riskien arviointiin osallistuneet työntekijät koulutettiin vaarojen tunnistamiseen ja riskien arviointiin. Arvioinnin kohteina oli yksittäisiä työvaiheita ja laajempia työkohteita. Yhteensä tehtiin 36 riskienarviointia, joista kuusi tekivät tutkijat. Arviointiryhmät olivat yksimielisiä fysikaalisten ja ergonomisten vaaratekijöiden sekä henkisten kuormitustekijöiden olemassaolosta. Sen sijaan kemiallisten ja biologisten vaarojen tunnistamisen yksimielisyys oli huono. Todennäköisyyttä oli vaikeampi arvioida kuin seurausten suuruutta varsinkin tapaturmavaarojen sekä kemiallisten ja biologisten vaarojen osalta. Tutkimuksella pyrittin löytämään riskinarviointimenetelmä, jota voidaan käyttää riskien arviointiin työpisteessä ennen töiden aloittamista. Tulosten perusteella tässä käytetty menetelmä ei kuitenkaan näyttänyt soveltuvan tähän tarkoitukseen. avainsanat: vaara, työympäristö, riskienhallinta, vaarojen tunnistaminen, huoltotyö, kunnossapitotyö, asennustyö JOHDANTO Työturvallisuuslain uudistuksessa ennakoivan työsuojelun tärkeyttä korostetaan entisestään 4. Yrityksissä on myös huomattu ennakoivan työsuojelun, kuten riskinarvioinnin, merkitys turvallisuuden parantamisessa. Riskinarvioinnilla voidaankin puuttua toiminnassa oleviin riskeihin ennen vahinkojen sattumista. Riskinarvioinnilla tarkoitetaan työssä esiintyvien vaarojen tunnistamista ja riskin suuruuden arviointia. 6 Muuttuvina töinä pidetään työtehtäviä, joissa työolot, työympäristö sekä työn yksityiskohdat muuttuvat kaiken aikaa. Tällaisia töitä ovat esimerkiksi rakennus-, asennus-, 242

17 huolto-, kunnossapito- ja varastotyöt. 14 Muuttuvia töitä tässä tutkimuksessa edustivat paperiteollisuuden huolto- ja kunnossapitotyöt sekä hissialan asennustyöt. Kunnossapitotyöhön liittyy monia työturvallisuusongelmia, ja ne onkin havaittu riskialttiiksi eri tutkimuksissa 3. Tämä johtuu osaltaan siitä, että kunnossapitotyö on edelleen manuaalista työtä, jota tehdään vaihtuvissa ja vaarallisissa työympäristöissä. Loukkaantumisen riskin aiheuttavat mm. monet kemialliset ja fysikaaliset vaarat sekä ulkona tehtävät työt. 12 Kolme neljäsosaa kuolemaan johtaneista työtapaturmista arvioidaan sattuvan muuttuvissa töissä ja työoloissa 14. Muuttuvien töiden vaaroja kattavasti kartoittavan menetelmän luominen on vaikeaa, koska työt vaihtelevat ja työolot muuttuvat. Erään huolto- ja kunnossapitotöitä koskeneen tutkimuksen mukaan korjausmiehet kuitenkin tekevät noin 40 % työajastaan sellaisia töitä, jotka toistuvat ajoittain lähes samanlaisina. Tämä antaa viitteitä siitä, että myös näille töille voidaan tehdä turvallisuusanalyyseja. 8 Hissien asennus- ja huoltotyöt ovat yksi esimerkki muuttuvista töistä. Hissitöiden turvallisuuteen onkin ryhdytty kiinnittämään huomiota. Hissitöiden tekijöille on asetettu pätevyysvaatimuksia, jotka sisältävät myös työturvallisuuskoulutusta. Vuonna 2001 valmistui hissityöturvallisuusstandardi (SFS 5880), jota sovelletaan henkilöhissien ja tavarahenkilöhissien asennukseen, huoltoon, korjaukseen, modernisointiin, purkamiseen ja tarkastukseen. Standardissa otetaan huomioon myös ulkopuolisille aiheutuvia riskejä. 10 Huolto- ja kunnossapitotöiden turvallisuuden analysointiin on kehitetty erilaisia menetelmiä. Prosessituotantolaitoksen kunnossapitotöiden työturvallisuuden ja ergonomian kehittäminen -hankkeessa kehitettiin menetelmä näihin seikkoihin liittyvien epäkohtien parantamiseen prosessiteollisuudessa 13. Kunnossapidon turvallisuusanalyysi MORT -käsikirjassa kuvattu menetelmä on tarkoitettu erityisesti kunnossapitojohdon työvälineeksi turvallisuustoiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen 9. Työturvallisuuden huomioon ottaminen kunnossapitotöissä -hankkeessa oli tavoite luoda menetelmä, jonka avulla voidaan kuvata turvallinen työtapa, ottaa huomioon tarvittavat luvat ja yhteydet muihin työsuorittajiin tai käyttöorganisaatioon sekä suojeluvälineet ennalta suunnitelluissa metsäteollisuuden kunnossapitotöissä 8. Hissitöiden turvallisuutta on selvitetty esimerkiksi Sähköturvallisuuden edistämiskeskuksen hissiturvallisuusprojektissa vuosina Yhtenä tutkimusaihealueena oli hissien huollonaikainen turvallisuus. 7 Tämän tutkimuksen tavoite oli: kehittää Riskien arviointi työpaikalla -työkirjassa esitettyä menetelmää muuttuviin töihin soveltuvaksi testata kehitetyn riskinarviointimenetelmän soveltuvuutta paperiteollisuuden huolto- ja kunnossapitotöiden sekä hissialan asennustöiden turvallisuuden arviointiin arvioida menetelmän luotettavuutta ja käyttökelpoisuutta. AINEISTO JA MENETELMÄT Riskinarviointimenetelmän kehittäminen Muuttuviin töihin soveltuvan riskinarviointimenetelmän kehitystyön pohjaksi valittiin sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosaston julkaisema Riskien arviointi työpaikalla -työkirja 6. Menetelmä pohjautuu tunnistuslistojen läpikäyntiin ja on tarkoitettu kaikenlaisten työpaikkojen riskien arviointiin. Se on yleisesti tunnettu ja sitä käytetään yrityksissä laajalti. Menetelmän valintaa puolsi myös se, että siinä korostetaan työntekijöiden osallistumisen sekä heidän kokemuksensa ja osaamisensa hyödyntämisen tärkeyttä 6. Työ ja ihminen 4 5/

18 Taulukko 1. Tutkimuksen tunnistuslistoissa luetellut vaarat Menetelmässä on viisi vaarojen tunnistuslistaa: tapaturmavaarat, kemialliset ja biologiset vaarat, fysikaaliset vaaratekijät, ergonomiset vaaratekijät sekä henkiset kuormitustekijät. Menetelmällä tunnistettujen vaarojen tyypillisiä seurauksia ja altistumisen todennäköisyyttä arvioidaan kolmiportaisilla asteikoilla. Sosiaali- ja terveysministeriön riskinarviointimenetelmän tunnistuslistat ovat melko kattavia. Listoissa on kuitenkin lueteltu runsaasti mahdollisia vaaroja, eikä tunnistuslistojen ajatusmalli ole yhtenäinen. Tutkimuksessa tunnistuslistoja karsittiin ja yksinkertaistettiin yhdistelemällä kysymyksiä, poistamalla päällekkäisyyksiä ja yhtenäistämällä ajatusmallia. Tunnistuslistojen muokkauksessa käytettiin lisäksi työtapaturmatilaston luokitusperiaatteita 15, R-lausekkeita 11 ja TURA-menetelmässä määriteltyjä kuormitustilanteita 5. Muokkauksessa tunnistuslistoissa lueteltujen vaarojen määrä väheni lähes puoleen alkuperäisestä (taulukko 1). Riskin suuruuden arvioinnissa käytettiin standardin BS mukaista riskitaulukkoa. Sitä muokattiin lisäämällä esimerkkejä tyypillisten seurausten ja altistumisen todennäköisyyden arviointikriteereihin sekä tarkentamalla riskin suuruutta kuvaavia termejä (taulukko 2). Riskitaulukossa tapahtuman to- tapaturmavaarat kemialliset ja fysikaaliset biologiset vaarat vaaratekijät ergonomiset vaaratekijät henkiset kuormitustekijät kaatuminen, hengityselimiä jatkuva melu kaularangan ylisuuret vaatimukset liukastuminen tai ärsyttävä tai haitallinen taivutus kompastuminen vaurioittava tai kierto työntekijän putoaminen ihoa ärsyttävä tai tulehdus- iskumelu yläraajojen kohoasento huono ilmapiiri tai syöpymisvaaraa aiheuttava putoavat tai silmiä ärsyttävä tai työpaikan lämpötila ranteiden haitallinen huono kohtelu sortuvat esineet vaurioittava (kuumuus tai kylmyys) taivutus esineiden päälle huumaava tai hermo- vetoisuus ylileveä käsiote toistotyö tai astuminen vaurioita aiheuttava yksipuolinen työ esineisiin tai esineiden palo- tai räjähdys- kuumat tai kylmät kyynärpää/-varren yksintyöskentely satuttaminen vaarallinen esineet toistoliike tai haitallinen kierto tai taivutus lentävät, sirut, syöpävaarallinen vähäinen tai liiallinen selän haitallinen kumara, jatkuva hiukkaset ja esineet (häikäisevä) valaistus kiertäminen tai taivutus valppaana olo esineiden väliin tai sisään- allergiaa aiheuttava tai käsiin kohdistuva tärinä raskaat nostot pakkotahtinen työ jääminen, takertuminen herkistävä aine äkillinen ylikuormitus tartuntavaaraa aiheuttava, koko kehoon suuri voimankäyttö suuri ihmissuhdeesim. bakteerit ja virukset kohdistuva tärinä kuormitus sähköisku vaaralliset aineet, esim. ionisoiva säteily työskentely polvillaan työsuhteen terveydelle vaaralliset tai kyykyssä epävarmuus homeitiöt muut (mm. liikennevälineen muu säteily (mm. jatkuva paikallaan väkivallan uhka alle jääminen, tukehtuminen, UV-, laser-, infra-, pysyvä kuormitus hukkuminen jne.) mikroaalto-, sähkömagneettinen säteily) 244

19 dennäköisyys ja seurausten vakavuus arvioidaan kolmeluokkaisella asteikolla. Tutkimuksessa keskityttiin tunnistamaan vaarat ja arvioimaan riskien suuruus. Toimenpide-ehdotusten toteutusta ja niiden vaikutuksia ei tarkasteltu. Työntekijöiden koulutus Neljässä kohdeyrityksessä järjestettiin aluksi yhdestä kolmeen tuntia kestänyt koulutustilaisuus, jossa esiteltiin tutkimus sekä koulutettiin työntekijät vaarojen tunnistamiseen ja riskien arviointiin. Koulutustilaisuudessa harjoiteltiin myös riskien suuruuden arviointia. Tilaisuuden tavoite oli, että työntekijät osaisivat tehdä vaarojen tunnistamisen ja riskien arvioinnin ilman asiantuntijoiden apua. Kussakin yrityksessä koulutettiin kaikki riskien arviointiin osallistuneet työntekijät. Ryhmät ja arviointikohteet Yritys A Yritys A oli alihankintana huolto- ja kunnossapitotöitä tekevä yritys. Riskien arviointiryhmiin osallistui huolto- ja kunnossapitotöitä tekevän yrityksen sekä yhden heidän tilaajayrityksensä työntekijöitä. Arvioinnin kohde oli tilaajayrityksen pehmopaperitehtaan jalostelinja, joka jaettiin neljään arvioitavaan osaan. Arvioitavat osat olivat: aukirullauslaite katkaisusaha jalostelinjaan kuuluvat kuljettimet pakkaus- ja säkityskoneet. Arvioinnissa tarkasteltiin kyseisten osien kaikkia huolto- ja kunnossapitotöitä. Riskinarviointiin osallistuvat henkilöt jaettiin neljään ryhmään sen perusteella, millainen työkokemus heillä oli tarkasteltavalta jalostelinjalta. Vakituisesti ja tilapäisesti alueella työskentelevät muodostivat omat ryhmänsä. Yhden ryhmän muodostivat työsuojelutehtävissä toimivat. Lisäksi tutkijat olivat yksi ryhmä. Arviointiryhmistä käytetään jatkossa nimiä vakituiset, tilapäiset, työsuojelu ja ulkopuoliset. Muiden taustatekijöiden (kuten ikä, työkokemus ja koulutus) osalta ryhmien voidaan olettaa olleen vertailukelpoisia, lukuun ottamatta ulkopuolisten tutkijoiden ryhmää. Taulukko 2. Riskin suuruuden arviointikriteerit (muokattu lähteestä BS ) B. tyypilliset seuraukset A. vaaratilanteelle 1. vähäinen 2. haitallinen 3. vakava altistumisen lyhytkestoisia, ohimeneviä pitkäkestoisia ohimeneviä erittäin pitkäkestoisia todennäköisyys vaikutuksia (poissaolo vaikutuksia ohimeneviä vaikutuksia alle 3 pv) (poissaolo 3 30 pv) (poissaolo yli 30 pv) - esim. mustelma, - esim. venähdys, - pysyviä haittoja tai vammoja päänsärky, haava revähdys, murtuma - esim. jäsenen menetys, halvaantuminen, kuolema 1. epätodennäköinen satunnainen vaaratilanne, joka esiintyy muutamia kertoja I merkityksetön riski II vähäinen riski III kohtalainen riski vuodessa tai harvemmin 2. mahdollinen vaaratilanne esiintyy viikoittain II vähäinen riski III kohtalainen riski IV merkittävä riski tai lähes viikoittain 3. todennäköinen vaaratilanne esiintyy päivittäin III kohtalainen riski IV merkittävä riski V sietämätön riski tai lähes päivittäin Työ ja ihminen 4 5/

20 Ryhmät tutustuivat linjaan itsenäisesti ja tunnistivat arvioitavien kohteiden vaarat tunnistuslistojen avulla. Seuraavaksi ryhmä ja tutkijat kokoontuivat pöydän ääreen arvioimaan tunnistettujen vaarojen riskin suuruutta. Arviointi toteutettiin haastattelunomaisesti tutkijoiden toimiessa keskustelun ohjaajina ja kirjureina. Jokainen ryhmä arvioi linjan eri kohteissa tehtävien huolto- ja kunnossapitotöiden riskit. Riskinarviointimenetelmän luotettavuutta arvioitiin vertaamalla ryhmien tunnistamia vaaroja eri kohteissa. Lisäksi luotettavuutta tarkasteltiin vertailemalla ryhmien arvioita riskin suuruudesta. Yritys B Yritys B teki hissien asennus-, huolto- ja kunnossapitotöitä. Vaaroja tunnistettiin ja riskien suuruutta arvioitiin työnjohtajien valitsemilla työmailla Tampereen ja Helsingin seuduilla. Arvioinneissa oli mukana yhdeksän eri työvaihetta, jotka kaikki tehtiin eri työmailla. Tarkasteltaviksi työvaiheiksi valittiin usein toistuvia ja vaarallisia työvaiheita. Riskin suuruutta arvioitaessa työntekijät kuvittelivat tekevänsä työssään ainoastaan kyseistä työvaihetta ja arvioivat vaaralle altistumisen todennäköisyyden sen mukaisesti. Tutkijat saattoivat tehdä rinnakkaisarvioinnin vain kahdesta työvaiheesta (sähkökaappien kytkentä ja johteiden asennus), sillä muissa tapauksissa työ ei ollut käynnissä riskinarviointia tehtäessä. Riskinarvioinnin kohteena olivat seuraavat työvaiheet: köysien vaihto kuiluasennus (hissin osien asentaminen ja sähköistäminen) konehuoneen uusiminen (koneistojen vaihto, maalaus yms.) moottorin vaihto korin purku johteiden asennus sähkökaappien kytkentä nostosylinterin asennus taittopyöräpalkiston asennus kuilun kattoon. Arviointiryhmiin kuului yhdestä kolmeen työntekijää. Ensimmäisellä kerralla tutkijat seurasivat työskentelyä ja työntekijät tunnistivat vaaroja itsenäisesti ryhmätyönä. Toisella kerralla, noin viikon kuluttua, arviointiryhmä ja tutkijat kokoontuivat arvioimaan riskien suuruutta. Suuruuden arvioinnissa työntekijät keskustelivat kunnes pääsivät yhteisymmärrykseen. Tutkijat toimivat keskustelun ohjaajina ja kirjureina. Käytetyn menetelmän luotettavuutta arvioitiin vertaamalla työntekijöiden ja tutkijoiden rinnakkaisia riskinarviointeja (kaksi arviointia) sekä työntekijöiden tunnistamia vaaroja yrityksessä sattuneisiin tapaturmiin. Yritys C Yritys C teki huolto- ja kunnossapitotöitä. Arvioinnin kohteena olivat erään tilaajayrityksen tiloissa tehtävät huolto- ja kunnossapitotyöt. Työtehtäviksi pyrittiin valitsemaan sellaisia töitä, jotka toistuivat usein, olivat vaarallisia tai häiritsivät tuotantoa. Ryhmät valitsivat kolme työtehtävää arvioinnin kohteeksi: valkolipeän lämmittimen kansien avaus keittimen höyrysuuttimen vaihto kuivaamon paalipuristimen apusylinterin vaihto. Riskinarviointeja teki kaksi ryhmää, joihin kuului kolmesta neljään henkilöä yrityksestä C. Kaksi henkilöä osallistui molempien ryhmien tekemiin arviointeihin. Vaarojen tunnistaminen ja riskin suuruuden arviointi tehtiin pöydän ääressä, sillä tuolloin ei kyseisiä töitä ollut käynnissä. Samasta syystä tutkijat eivät voineet tehdä rinnakkaisarviointia. Vaarojen tunnistamisen ryhmät tekivät itsenäisesti annettujen tunnistuslistojen avulla. Riskin suu- 246

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) VAAROJEN TUNNISTAMINEN Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia esiintyy vaaraa tietoa Melu F 1. Jatkuva melu F 2. Iskumelu

Lisätiedot

Työpaikkojen riskinarviointi. Peruskäsitteet ja toimintamalli.

Työpaikkojen riskinarviointi. Peruskäsitteet ja toimintamalli. Tampereen aluetyöterveyslaitos LIITE 5 Jorma Lappalainen & Päivi Piispanen Työpaikkojen riskinarviointi. Peruskäsitteet ja toimintamalli. Työterveyden ja -turvallisuuden perustyökalu Työpaikalla työpaikan

Lisätiedot

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet ERGONOMIA (E) Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpiste E 1. Työpisteen siisteys ja järjestelyt E 2. Kulkutiet, uloskäytävät ja pelastustiet E 3. Portaat, tikapuut ja

Lisätiedot

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5)

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5) 1 VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpaikka: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) Melu Jatkuva melu Iskumelu Häiritsevä ääniympäristö Lämpötila ja ilmanvaihto Työpaikan lämpötila Yleisilmanvaihto

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi 1 Turvallisuusjohtamisen perusmalli EU:ssa Vaarojen ja haittojen

Lisätiedot

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Jukka Tamminen Yli-ins., DI TSP-Safetymedia Oy 1 Työsuojelun valvonnan vaikuttamisen kohteet TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖTURVALLISUUDEN HALLINTA Organisaatio

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon - Parempi työ

Perusasiat kuntoon - Parempi työ Perusasiat kuntoon - Parempi työ Vaarojen arvioinnilla kohti parempaa työtä 26.4.2013 Joensuu - Sokos Hotel Kimmel Teijo Ylitalo - Safety Manager Lähtökohta Suomen työturvallisuuslaki 10 Työn vaarojen

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma

Työsuojelun toimintaohjelma Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Työsuojelun toimintaohjelma Luentopäivä 17.3.2010 Yrityspuisto Futuria Sirkka Malkki Työsuojelun toimintaohjelma Perustuu

Lisätiedot

TYÖN RISKIEN ARVIOINTIKORTIT

TYÖN RISKIEN ARVIOINTIKORTIT TYÖN RISKIEN ARVIOINTIKORTIT Riskien arviointi työpaikalla -työkirja Riskien arvioinnin suunnittelu Yritys / osasto Suunnitelman tekijät Päiväys Selvitettävät asiat Lähtötiedot Aiemmin tehdyt selvitykset,

Lisätiedot

edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste

edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste Onnistuneen narvioinnin edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste Aineisto Haastattelut 15 sairaanhoitopiirissä

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

Riskienhallinta sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä

Riskienhallinta sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Riskienhallinta sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä Omavalvonta on riskienhallintaa -seminaari 22.11.2017 Jaana Keränen, VTT

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen OHJE OMA-ARVIOINTILOMAKKEEN KÄYTTÖÖN Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen Tämä lomakksto on tarkoitettu jokaisen merenkulkijan itsensä täytettäväksi. Pyrkimyksenä on löytää työturvallisuuteen

Lisätiedot

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14. Riskin arviointi TYÖSUOJELUHALLINTO. Tampere 2006

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14. Riskin arviointi TYÖSUOJELUHALLINTO. Tampere 2006 Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14 Riskin arviointi 3 TYÖSUOJELUHALLINTO Tampere 2006 4 ISBN 952-479-008-4 ISSN 1456-257X Kirjapaino Öhrling, Tampere 2006 ASIANTUNTIJA LAKI YKSILÖ 1. JOHDANTO Riskien arviointi

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Turvallisuusilmapiiri

Turvallisuusilmapiiri Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto

Lisätiedot

TURVALLISESTI VAIHTOON - ENNAKOIDEN JA VARAUTUEN

TURVALLISESTI VAIHTOON - ENNAKOIDEN JA VARAUTUEN Lähde: Ranta/Turvallisuusjohtaja/Laurea TURVALLISESTI VAIHTOON - ENNAKOIDEN JA VARAUTUEN TYÖRYHMÄ: Pertti Hukkanen ja Riikka Hälikkä, DIAK Tiina Ranta, Laurea-ammattikorkeakoulu Solja Ryhänen, Jyväskylän

Lisätiedot

EUROOPPALAINEN KUNNOSSAPIDON TURVALLISUUSKAMPANJA

EUROOPPALAINEN KUNNOSSAPIDON TURVALLISUUSKAMPANJA EUROOPPALAINEN KUNNOSSAPIDON TURVALLISUUSKAMPANJA 2010-2011 Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija -työseminaari 10. - 11.6.2010 Folkhälsan, Helsinki Hannu Stålhammar ylitarkastaja Teema Kunnossapitotyöntekijöiden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Turvallisuuskulttuuri ja turvallisuuden edistäminen kuljetusalan yrityksissä Kuljetusalan työturvallisuustilanne

Lisätiedot

Soodakattila ja kemikaalionnettomuusriskit. Kemikaalikuljetukset, rautatie/maantieliikenne. Tietoturva- auditoinnit ja SOX vaatimukset

Soodakattila ja kemikaalionnettomuusriskit. Kemikaalikuljetukset, rautatie/maantieliikenne. Tietoturva- auditoinnit ja SOX vaatimukset 1 VAAROJA JA RISKEJÄ VÄHENTÄVIÄ TEKIJÖITÄ vaarat ja riskit Tekniikan tuoma muutos Koulutus, yrityskulttuurin muutos Henkilökohtaisen ajatustavan muutos ja sitoutuminen turvallisiin työ- ja toimintatapoihin

Lisätiedot

Riskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä

Riskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä BETONITEOLLISUUDEN RISKIENARVIOINTI- TYÖKALU Betoniteollisuuden työpaikoilla esiintyy erilaisia vaaroja ja ongelmakohtia, joissa voi esiintyä tapaturman/ sairastumisen mahdollisuus: SUUNNITTELE, TUNNISTA,

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Parempi työ

Perusasiat kuntoon Parempi työ Perusasiat kuntoon Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2013 26.4.2013 Lahti Ylitarkastaja Jenny Rintala Työsuojelun vastuualue 1 Uutta psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa Työn kuormituksen

Lisätiedot

Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu Miia Puukka

Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu Miia Puukka Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu 26.9.2016 Miia Puukka Ohjelma (kesto n. 1,5h) Riskien arvioinnista lyhyesti Riskien arviointityökalu step-by-step Riskin arvioinnista lyhyesti Miia Puukka Yleistä

Lisätiedot

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Työsuojeluiltapäivä Pori, 14.3.2013 Jan Schugk Ylilääkäri Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työtapaturmien lukumäärä taas kasvussa Vaaran ja riskin käsitteet

Lisätiedot

Riskin arviointi. Peruskäsitteet- ja periaatteet. Standardissa IEC esitetyt menetelmät

Riskin arviointi. Peruskäsitteet- ja periaatteet. Standardissa IEC esitetyt menetelmät Ylitarkastaja Matti Sundquist Uudenmaan työsuojelupiiri Riskin arviointi Peruskäsitteet- ja periaatteet Standardissa IEC 61508-5 esitetyt menetelmät matti.sundquist@stm.vn.fi 2.9.2004 1 Toiminnallinen

Lisätiedot

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere III Valtakunnalliset käsityönopetuksen työturvallisuus- koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere Antti Posio STM Ajankohtainen työsuojelulainsäädäntö Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI TOIMINTAOHJE 1/7 LIIKENNELIIKELAITOS Yhteiset Palvelut / Turvallisuuspalvelut K. Kalmari / Y. Judström 18.9.

HELSINGIN KAUPUNKI TOIMINTAOHJE 1/7 LIIKENNELIIKELAITOS Yhteiset Palvelut / Turvallisuuspalvelut K. Kalmari / Y. Judström 18.9. 1/7 Avainsanat: riskienhallinta, vaarojen tunnistaminen, riskien estimointi, vaararekisteri HKL:n metro ja raitiotieliikenteen riskienhallinnan toimintaohje 1 Riskienhallinta Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksessa.

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi Tutkimuksen toteutus ja keskeisiä tuloksia Osa 2. TOT -raporttien analyysitutkimus TUTKIMUSONGELMAT 1 Millaisia yhteisillä työpaikoilla tapahtuneisiin

Lisätiedot

Mittaamisen maailmasta muutamia asioita. Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori

Mittaamisen maailmasta muutamia asioita. Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori Mittaamisen maailmasta muutamia asioita Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori SISÄLTÖ 1. Mittari vs. indikaattori vs. menetelmä - mittaaminen 2. Luotettavat mittarit 3. Arvioinnin

Lisätiedot

Turvallisuusjohtaminen. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35

Turvallisuusjohtaminen. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Turvallisuusjohtaminen Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Turvallisuusjohtaminen SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Tampere 2002 Esipuhe Turvallisuusriskien hallinnasta ja johtamisesta

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35. Työsuojeluhallinto. Turvallisuusjohtaminen

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35. Työsuojeluhallinto. Turvallisuusjohtaminen Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Työsuojeluhallinto Turvallisuusjohtaminen Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Turvallisuusjohtaminen TYÖSUOJELUHALLINTO Tampere 2010 ISBN 952-479-006-8 ISSN 1456-257X Multiprint

Lisätiedot

UUDENMAAN TYÖSUOJELUPIIRI

UUDENMAAN TYÖSUOJELUPIIRI TURVALLISUUDEN HALLINTA TYÖPAIKALLA Työpaikan perustiedot Työpaikka Y-tunnus TK-numero (tarkastaja täyttää) Henkilömäärä (koko työpaikka) Työpaikan toimiala Postiosoite Katuosoite Yhteyshenkilö Postinumero

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Riskin arviointi. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14

Riskin arviointi. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14 Riskin arviointi Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14 Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14 Riskin arviointi SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Työsuojeluosasto Tampere 2001 4 ISBN 952-00-1001-7 ISSN 1456-257X ASIANTUNTIJA

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu

Lisätiedot

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit Tietoa ja työvälineitä Tietoa ja www.tapiola.fi Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit TYÖN RISKIEN ARVIOINNIN SUUNNITTELU Yritys: Suunnitelman tekijät: Päiväys: Lähtötiedot: Aiemmin tehdyt selvitykset,

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

Työturvallisuutta koskevan lainsäädännön vaikutukset työpaikoilla kolmen arviointitutkimuksen mukaan

Työturvallisuutta koskevan lainsäädännön vaikutukset työpaikoilla kolmen arviointitutkimuksen mukaan Työturvallisuutta koskevan lainsäädännön vaikutukset työpaikoilla kolmen arviointitutkimuksen mukaan Toivo Niskanen 1 Tässä katsausartikkelissa selvitetään sosiaali- ja terveysministeriön toteuttaman kolmen

Lisätiedot

1 Riskien arvioinnin suunnittelulomake

1 Riskien arvioinnin suunnittelulomake 1 Riskien arvioinnin suunnittelulomake Koulu: Oppiaine: Aiemmin tehdyt selvitykset /arvioinnit: Vastuuhenkilö: Arvioinnin kohde Työryhmä Aikataulu 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. Lisätietoja: 2 Tarkistuslista

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä TYÖHYGIENIA - TARVITAANKO ENÄÄ TULEVAISUUDESSA? Rauno Pääkkönen, teemajohtaja rauno.paakkonen@ttl.fi Työhygienian tausta Työhygienia syntyi ja voimaantui erityisesti teollistumisen

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle

Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle 1 Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa Yleisiä iä huomioita it Vanhempi hallitussihteeri Antti Posio, STM 2 Oppilaalla

Lisätiedot

Autoalan kysely 2014

Autoalan kysely 2014 Autoalan kysely 2014 Autoalan työsuojelun yhteistoiminnan ja työympäristön riskien vaikuttavuuskysely 2014 1 Toimipaikkanne henkilöstön lukumäärä 100% 80% 60% 51% 40% 32% 20% 17% 0% 1% 1-9 10-20 21-40

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Työsuojeluhallinto. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14 ASIANTUNTIJA YKSILÖ LAKI. Riskin arviointi

Työsuojeluhallinto. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14 ASIANTUNTIJA YKSILÖ LAKI. Riskin arviointi Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14 Työsuojeluhallinto ASIANTUNTIJA YKSILÖ LAKI Riskin arviointi Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14 Riskin arviointi TYÖSUOJELUHALLINTO Tampere 2013 4 ISBN 952-479-008-4 ISSN

Lisätiedot

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Nina Nevala, Tiina Juhola, Juha Anttila, Hannu Alaranta Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehityshanke 104373 Hankkeen toteuttajat Työterveyslaitos Invalidiliiton

Lisätiedot

Riskienhallinnan perusteet

Riskienhallinnan perusteet Riskienhallinnan perusteet VTT Automaatio Turun kauppakorkeakoulu Työterveyslaitos Tampereen teknillinen korkeakoulu 1(20) Kalvoluettelo Riski -sanasta 3 Riskienhallinta -sanasta 4 Riskienhallinnan perusteet

Lisätiedot

TYÖN VAAROJEN SELVITTÄMINEN JA RISKIEN ARVIOINTI

TYÖN VAAROJEN SELVITTÄMINEN JA RISKIEN ARVIOINTI TYÖN VAAROJEN SELVITTÄMINEN JA RISKIEN ARVIOINTI SISÄLLYS 1 JOHDANTO 2 2 SUUNNITTELU 3 2.1 Lähtötiedot 3 2.2 Sitoutuminen 3 2.3. Arvioinnin kohteet 3 2.4 Arviointiryhmä 4 2.5 Koulutus 4 2.6 Tiedottaminen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2002-2005 ja seurantakierros 2007

Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2002-2005 ja seurantakierros 2007 Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2-25 ja seurantakierros 27 Tavoitteena vauhdittaa turvallisuuden ja tuottavuuden kehitystä 1 Metallituote- ja koneteollisuuden työympäristön taso ja tuottavuus

Lisätiedot

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Alueellinen vesihuoltopäivä 18.11.2015, Kokkola Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 10.11.2015 1 Saijariina Toivikko Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

YKSOTE-kuormitus haitallinen kuormitus hallintaan yksityisillä sote-työpaikoilla

YKSOTE-kuormitus haitallinen kuormitus hallintaan yksityisillä sote-työpaikoilla Työsuojeluviranomaisen havaintoja haasteista avustajien työsuojelussa ja työsuhteissa. Miten avustajien työsuojelua voisi edistää? Marja Tereska-Korhonen, tarkastaja Lounais-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

SYSTEMAATTINEN RISKIANALYYSI YRITYKSEN TOIMINTAVARMUUDEN KEHITTÄMISEKSI

SYSTEMAATTINEN RISKIANALYYSI YRITYKSEN TOIMINTAVARMUUDEN KEHITTÄMISEKSI Päivitetty 28.3.2017 SYSTEMAATTINEN RISKIANALYYSI YRITYKSEN TOIMINTAVARMUUDEN KEHITTÄMISEKSI Riskianalyysiohjeen tarkoitus on tukea yrityksen toimintaa uhkaavien tilanteiden (riskien) tunnistamisessa,

Lisätiedot

9.2.2015 1 (3) KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö / K.R-P B. RISKIEN ARVIOINTI JA RISKIENHALUNTASUUNNITELMA

9.2.2015 1 (3) KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö / K.R-P B. RISKIEN ARVIOINTI JA RISKIENHALUNTASUUNNITELMA UUDENKAUPUNGIN Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö / K.R-P 9.2.2015 1 (3) B. RISKIEN ARVIOINTI JA RISKIENHALUNTASUUNNITELMA Olennaisimmat toimintaan ja talouteen liittyvät riskit sekä niihin suunnitellut

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja. Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos

Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja. Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? alalla? Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos Jokainen työtapaturma on liikaa myös kunta-alalla alalla Työtapaturmat

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Hankkeen tavoitteet Keskeisenä tavoitteena on kunta-alan työpaikkojen turvallisuusjohtamisen

Lisätiedot

Asennetta työhön valmennusohjelma

Asennetta työhön valmennusohjelma Asennetta työhön valmennusohjelma 14.3.2016 Työterveyslaitos Asennetta työhön! -menetelmä www.ttl.fi Yleistä kalvojen käyttäjälle Nämä kalvot on suunniteltu tukemaan Asennetta työhön valmennusmenetelmän

Lisätiedot

Kiviainespäivät Kiviainesalan turvallisuuskilpailu 2018 TIMO PINOMÄKI

Kiviainespäivät Kiviainesalan turvallisuuskilpailu 2018 TIMO PINOMÄKI Kiviainespäivät 18.-19.1.2018 Kiviainesalan turvallisuuskilpailu 2018 TIMO PINOMÄKI Sisältö Kiviainesalan turvallisuuskilpailu ja havaintoja historiasta sekä nykytilasta Kiviainesalan turvallisuuskilpailu

Lisätiedot

Työterveyden ja turvallisuuden johtaminen. tiimipäällikkö Mika Liuhamo TTL, Työympäristön kehittäminen, Turvalliset johtamiskäytännöt tiimi

Työterveyden ja turvallisuuden johtaminen. tiimipäällikkö Mika Liuhamo TTL, Työympäristön kehittäminen, Turvalliset johtamiskäytännöt tiimi Työterveyden ja turvallisuuden johtaminen tiimipäällikkö Mika Liuhamo TTL, Työympäristön kehittäminen, Turvalliset johtamiskäytännöt tiimi " The range of tasks in work safety is so broad that, in principle,

Lisätiedot

RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY. Kari Lohva 24.10.2013

RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY. Kari Lohva 24.10.2013 RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY Kari Lohva 24.10.2013 Turvallisuustavoitteita Ei kuolemantapauksia Ei vakavia tapaturmia Nolla tapaturmaa Tapaturmapyramidi - Vähentämällä tapaturmien määrää vähenevät

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 23.3.2012. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 23.3.2012. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työtapaturmien ehkäisy tavaransiirroissa TkT Pia Perttula Työturvallisuus - Logistiikka Miten tutkittiin Tilastotietoa Kuorma-autonkuljettajille sattuneet työtapaturmat Length of disability

Lisätiedot

Vaaran ja riskin arviointi. Toimintojen allokointi ja SIL määritys. IEC 61508 osa 1 kohta 7.4 ja 7.6. Tapio Nordbo Enprima Oy 9/2004

Vaaran ja riskin arviointi. Toimintojen allokointi ja SIL määritys. IEC 61508 osa 1 kohta 7.4 ja 7.6. Tapio Nordbo Enprima Oy 9/2004 Vaaran ja riskin arviointi Toimintojen allokointi ja SIL määritys IEC 61508 osa 1 kohta 7.4 ja 7.6 Tapio Nordbo Enprima Oy 9/2004 Riskiarvion tavoite Vahinkotapahtumat tunnistetaan Onnettomuuteen johtava

Lisätiedot

KEMIALLISTEN TEKIJÖIDEN AIHEUTTAMIEN RISKIEN ARVIOINTI (VNa 715/2001)

KEMIALLISTEN TEKIJÖIDEN AIHEUTTAMIEN RISKIEN ARVIOINTI (VNa 715/2001) Liite 1 KEMIALLISTEN TEKIJÖIDEN AIHEUTTAMIEN RISKIEN ARVIOINTI (VNa 715/2001) Työpaikka Päiväys Osasto Allekirjoitus ALTISTEET ALTISTUMINEN JOHTOPÄÄTÖKSET Kemikaali tai muu työssä esiintyvä altiste Ktt:n

Lisätiedot

KEHAPA2-Projektin tulokset

KEHAPA2-Projektin tulokset KEHAPA2-Projektin tulokset www.tärinäntorjunta.fi www.vibsolas.com Sisältö KEHAPA-projekti Projektin 1. vaihe Tulokset ja johtopäätökset Projektin 2. vaihe Tavoitteet Suoritus Tulokset ja johtopäätökset

Lisätiedot

Hyvän työympäristön tarkistuslista. Tämän tarkistuslistan on laatinut Folksam Vahinkovakuutus yhteistyössä työsuojeluviranomaisten kanssa

Hyvän työympäristön tarkistuslista. Tämän tarkistuslistan on laatinut Folksam Vahinkovakuutus yhteistyössä työsuojeluviranomaisten kanssa Hyvän työympäristön tarkistuslista Tämän tarkistuslistan on laatinut Folksam Vahinkovakuutus yhteistyössä työsuojeluviranomaisten kanssa 1 Hyvän työympäristön tarkistuslista Hyvä työympäristö syntyy työpaikalla,

Lisätiedot

Kotihoito valvontahavaintojen valossa

Kotihoito valvontahavaintojen valossa Kotihoito valvontahavaintojen valossa Kotihoito - osasto, joka ei koskaan tule täyteen? Valvontahavainnot sosiaali- ja terveysalalla Etelä-Suomessa seminaari 25.9.2017 Ylitarkastaja Ulla Arvo 1 Kotihoitotyön

Lisätiedot

Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto

Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Turvallinen organisaatio ja työ Studia Generalia luentotilaisuus 26.4.2007 Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Motto: Työturvallisuudesta

Lisätiedot

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) Työpaikka: ylitarkastajana Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Työhygienian erikoistumiskoulutus

Työhygienian erikoistumiskoulutus Työhygienian erikoistumiskoulutus Työhygieenikon osaamistavoitteet Tuntee työympäristön altisteet ja olosuhteet ja niiden mahdolliset vaikutukset ihmisen terveyteen, työhyvinvointiin ja työn tuottavuuteen

Lisätiedot

Käyttöasetus potilassiirtojen

Käyttöasetus potilassiirtojen Käyttöasetus potilassiirtojen näkökulmasta Ylitarkastaja Riina Perko Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Käyttöasetus Asetus voimaan 1.1.2009 Käyttöasetuksen

Lisätiedot

Pertti Kerko TURVALLISUUS- JOHTAMINEN. PS-kustannus

Pertti Kerko TURVALLISUUS- JOHTAMINEN. PS-kustannus Pertti Kerko TURVALLISUUS- JOHTAMINEN Kustantajan yhteystiedot PL 303 Kekkolantie 11 B 40101 Jyväskylä 40520 Jyväskylä Asiakaspalvelu puhelin: (014) 678 709 faksi: (014) 678 719 Internet: www.ps-kustannus.fi

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomaisen tehtävistä Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista valvonta toteutetaan pääsääntöisesti tarkastajien

Lisätiedot

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl. Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.fi Kyselyn toteutus Kyselymenetelmällä pyrittiin tutkimaan työntekijöiden

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Pohjoismainen työturvallisuusilmapiirikyselylomake

Pohjoismainen työturvallisuusilmapiirikyselylomake NOSACQ-FI-08 Pohjoismainen työturvallisuusilmapiirikyselylomake Kyselylomakkeen tarkoitus on kartoittaa sinun käsityksesi työturvallisuudesta tällä työpaikalla. Vastauksiasi käsitellään tietokoneella ja

Lisätiedot

Mittaamisen hyödyt. Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori

Mittaamisen hyödyt. Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori Mittaamisen hyödyt Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori TOIMIA-verkosto ja TOIMIA-tietokanta Kansallinen TOImintakyvyn MIttaamisen ja Arvioinnin asiantuntijaverkoston tavoitteet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO. www.sskky.fi. 17. maaliskuuta 2013

Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO. www.sskky.fi. 17. maaliskuuta 2013 Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO Opiskelijan työturvallisuus 1. Työturvallisuus työsalissa Kysely opiskelijoilta työsaliturvallisuudesta. (kevät 2012 / EK) Autoala 2. Työturvallisuus työssäoppimisessa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari, 9.6.2011, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysalan yksikkö

Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari, 9.6.2011, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysalan yksikkö Terveellinen työ yhteinen etu! Euroopan työterveys- ja työturvallisuuskampanja 2010-2011 Kunnossapitotöiden turvallisuus sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden

Lisätiedot

Työturvallisuuskilpailun merkitys työturvallisuuden kehittäjänä. Keijo Päivärinta

Työturvallisuuskilpailun merkitys työturvallisuuden kehittäjänä. Keijo Päivärinta Työturvallisuuskilpailun merkitys työturvallisuuden kehittäjänä Keijo Päivärinta [Keijo Päivärinta 2.3.2017 1 Kilpailun käynnistyminen Juuret Turun suunnalla TR-mittari arviointivälineeksi 2 Ensimmäisten

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

TYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS

TYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS TYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS Työturvallisuuskeskus TILASTOAINEISTO Tiedot pohjautuvat Tapaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) tilastoaineistoihin. Aineisto sisältää 10.7.2013 päivitetyn

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta. Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue

Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta. Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Materiaalin käyttö- ja tekijänoikeudet turvallinen ja ergonominen työpäivä koulutusmateriaali Tekijänoikeus on

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ

TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ Koulutuksen tavoite on antaa esimiehille valmiudet ottaa vastuu henkilöstön työturvallisuudesta perehdyttämällä osallistujat työturvalainsäädännön vaatimuksiin ja esimiestyöhön

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot