Pirkanmaan maakuntaohjelman seurantakatsaus. Mittareita ja arvioita

Transkriptio

1 Pirkanmaan maakuntaohjelman seurantakatsaus Mittareita ja arvioita Teemme muutosta yhdessä

2 Pirkanmaan liitto

3 Sisällys 1. Pirkanmaan maakuntaohjelman seurannan lähtökohdat Maakuntaohjelmalla ohjataan alueen kehittämistä Maakuntaohjelmaa toteuttaneet rahoittajaviranomaiset Muutokset Pirkanmaan aluejaossa Pirkanmaan maakuntaohjelman toimintalinjat ja toimenpiteet 6 2. Hanketoiminnan kohdentuminen maakuntaohjelman toimintalinjoihin ja alueisiin Hanketoimenpiteet toimintalinjoissa ja kehityshaasteissa Hanketoimenpiteiden alueittainen kohdentuminen Projekteista prosesseihin 8 3. Rahoitusohjelmien vaikuttavuus Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelma (alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite) Manner-Suomen ESR-toimenpideohjelma, Länsi-Suomen alueellinen osio (alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite) Maakunnan kehittämisraha, ohjelmiin sitomaton Tampereen seudun osaamiskeskusohjelma (OSKE) (-2013) Innovatiiviset kaupungit ohjelma (INKA) (2014 alkaen) Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman Pirkanmaan alueohjelma Koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) ( ) Pirkanmaan maakuntaohjelman ulkopuolinen arviointi Maakuntaohjelman toteuttaminen ja seurantamittareiden tuloksia TOIMINTALINJA 1. Uudistuvat osaamis- ja elinkeinorakenteet TOIMINTALINJA 2. Vahvistuva ja eheytyvä infrastruktuuri TOIMINTALINJA 3. Pito- ja vetovoimaiset toimintaympäristöt Lopuksi Liitteet 39 3

4 1. Pirkanmaan maakuntaohjelman seurannan lähtökohdat 1.1. Maakuntaohjelmalla ohjataan alueen kehittämistä Maakuntaohjelman avulla suunnataan maakunnassa tapahtuvien kehittämistoimien valintoja ja rahoitusta. Siinä tehdään näkyväksi maakunnan kehittämisen välineet ja voimavarat kuten Euroopan unionin rakennepoliittiset ohjelmat ja kansalliset kehittämisohjelmat. Maakuntaohjelmalla ohjataan eri organisaatioiden ja kuntien kehittämiseen varattuja resursseja siinä linjattujen teemojen suuntaisesti. Lisäksi ohjelmalla vaikutetaan valtion talousarvioon, jonka määrärahojen käyttökohteita se pyrkii osoittamaan alueella. Pirkanmaan maakuntaohjelmalla toteutetaan Pirkanmaan maakuntasuunnitelman 2025 kehittämistavoitteita ja strategiaa. Maakuntasuunnitelman vision mukaan vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta; Pirkanmaalla arvostetaan omaehtoisuutta ja monikulttuurisuutta; Yhtenäinen Pirkanmaa toimii ihmiskeskeisesti, kansainvälisesti, yhteistyöhakuisesti ja ympäristövastuullisesti. EAKR:lla pyritään vahvistamaan taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta Euroopan unionissa korjaamalla alueiden välistä epätasapainoa. Ohjelmiin sitomaton maakunnan kehittämisraha puolestaan on tärkeä resurssi, joka on ainoa vapaasti maakuntaohjelman toteutukseen käytettävissä oleva määräraha. Maakunnan vapaa kehittämisraha tarjoaa instrumentin nopeaan ja joustavasti kohdennettavaan rahoitustarpeeseen. Pirkanmaan ELY-keskus koostuu kolmesta vastuualueesta, jotka ovat elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri (E), liikenne ja infrastruktuuri (L) sekä ympäristö ja luonnonvarat (Y). Pirkanmaan ELY-keskus rahoittaa maakuntaohjelman mukaista hanketoimintaa EAKR- ja ESR- (Euroopan sosiaalirahasto-) varoin. ELY-keskuksen EU-rahoitus on kohdistunut maakuntaohjelman kaikkiin toimintalinjoihin. Valtion aluehallintoviranomaisena sillä on käytössään myös merkittävä määrä eri vastuualueiden substanssimäärärahoja ja -valtuuksia Muutokset Pirkanmaan aluejaossa 1.2. Maakuntaohjelmaa toteuttaneet rahoittajaviranomaiset Maakuntaohjelman avulla suunnataan alueen kehittäjäviranomaisten hallinnoimaa hankerahoitusta ja yritystukia. Maakuntaohjelmakaudella hankerahoitusta ohjanneet rahoittajaviranomaiset ovat olleet Pirkanmaan liitto ja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus). Maakunnassa on tapahtunut aluejaollisia muutoksia ohjelmakauden aikana Kiikoinen (kuntatunnus 254) liittyi Sastamalaan (790). Samalla entisen Kiikoisten kunnan alue siirtyi Pohjois-Satakunnan seutukunnasta (044) osaksi Lounais-Pirkanmaan seutukuntaa (068). Seutukuntajaosta luovuttiin lähtien (laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista 7/2014, 47 ). Pirkanmaan liitto rahoittaa maakuntaohjelman mukaisia hankkeita Euroopan aluekehittämisrahasto- eli EAKRvaroilla ja maakunnan kehittämisrahalla. 4

5 Aluejako Aluejako Kuvio 1. Pirkanmaan aluejako 2011 ja

6 1.4. Pirkanmaan maakuntaohjelman toimintalinjat ja toimenpiteet Pirkanmaan maakuntaohjelman kehittämisen toimintalinjat on johdettu Pirkanmaan maakuntasuunnitelmassa 2025 tunnistetuista kehittämiskokonaisuuksista. Maakuntasuunnitelma hyväksyttiin syksyllä 2009 ja maakuntaohjelma syksyllä Maakuntaohjelma koostuu kolmesta toimintalinjasta, joista kuhunkin on kirjattu kehittämistehtäviä, joihin ohjelmakaudella halutaan kiinnittää huomiota. Kehittämistehtäviä on edelleen avattu tarkempiin toimenpide-ehdotuksiin ja niiden tavoitetiloihin ja seurantamittareihin. Läpileikkaavia teemoja ohjelmassa ovat kansainvälisyys ja kestävä kehitys. Osana kaikkea kehitystoimintaa korostetaan voimakkaasti uudistumisen tarvetta. Ikärakenteeltaan vanhenevien alueiden erityispiirteet ja niitä kohtaavat kehittämistarpeet on pyrittävä huomioimaan. Talouden taantuma on kiihdyttänyt maakunnan rakennemuutosta. Pirkanmaankin kehittämiseen tarvitaan uudenlaisia lähestymistapoja. Koko ohjelman tasolla peräänkuulutetaan uusia mahdollisuuksia ennakoivaa ja niihin joustavasti reagoivaa toimintatapaa ja kulttuuria sekä tiiviimpää poliittista yhteistyötä. Kehittämisessä korostetaan jatkuvuutta ja prosessuaalisuutta yksittäisen hanketoiminnan sijaan. Maakuntaohjelman toimintalinjat eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan pikemminkin toisiinsa nivoutuvia. Toimintalinjat ja toimenpiteet, Pirkanmaan maakuntaohjelma Toimintalinja 1: Uudistuvat osaamis- ja elinkeinorakenteet Tuemme uuden liiketoiminnan tutkimus- ja osaamislähtöistä synnyttämistä Vahvistamme yritysten osaamisen tasoa ja uudistumiskykyä Vastaamme työelämän muutokseen ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin Toimintalinja 2: Vahvistuva ja eheytyvä infrastruktuuri Varmistamme liikenneinfrastruktuurin toimivuuden ja kunnon Parannamme teknisen huollon toimivuutta ja lisäämme maakunnan energiaomavaraisuutta Toimintalinja 3: Pito- ja vetovoimaiset toimintaympäristöt Tarjoamme viihtyisiä ja kestäviä asuin-, elin- ja luonnonympäristöjä Uudistamme julkista palvelutuotantoa ja sen rakenteita Valjastamme kulttuurin ja elämystalouden pirkanmaalaisten hyvinvoinnin lähteeksi 6

7 Hankkeet 2. Hanketoiminnan kohdentuminen maakuntaohjelman toimintalinjoihin ja alueisiin 2.1. Hanketoimenpiteet toimintalinjoissa ja kehityshaasteissa Maakuntaohjelma suuntaa maakunnan alueella tapahtuvaa kehittämistoimien valintaa ja rahoitusta. Yksi tärkeä aluekehittämisen muoto on hanketoiminta. Maakuntaohjelman toteutumista voidaan peilata hankkeiden kohdentumisen ja rahoitusmäärien kautta. Maakuntaohjelmakaudella on puollettu ja hyväksytty lähes 200 kehittämishanketta. Määrään lukeutuvat EAKR- (Euroopan aluekehitysrahaston), ESR- (Euroopan sosiaalirahaston), EMR- (Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston) ja EKTR- (Euroopan kalatalousrahaston) hankkeet sekä maakunnan kehittämisraha- ja KOKO- (koheesio- ja kilpailukykyohjelman) hankkeet tarkasteluajalla Hanketoimenpiteet kohdentuvat suhteellisesti ja lukumääräisesti maakuntaohjelman toimintalinjoihin seuraavasti: Hanketoimenpiteiden kohdentuminen maakuntaohjelmaan: Toimintalinja 1. Uudistuvat osaamisja elinkeinorakenteet 53 % (116 hanketoimenpidettä) Toimintalinja 2. Vahvistuva ja eheytyvä infrastruktuuri 13 % (29 hanketoimenpidettä) Toimintalinja 3. Pito- ja vetovoimaiset toimintaympäristöt 34 % (76 hanketoimenpidettä). Huom.: Yhden hankkeen toimenpiteitä voi kohdentua useaan toimintalinjaan ja kehittämistehtävään. Osaamiskeskusohjelman (OSKE-) hankkeita ei ole huomioitu yllä olevassa tarkastelussa. Osaamiskeskusohjelman toimenpiteet kohdistuvat yksinomaan maakuntaohjelman ensimmäiseen toimintalinjaan. Luvuissa ei ole mukana myöskään LEADER-toimintaryhmien hankkeita. Ensimmäiseen toimintalinjaan (uudistuvat osaamis- ja elinkeinorakenteet) on kohdistunut kaiken kaikkiaan eniten hanketoimintaa, yli puolet kaikista hanketoimenpiteistä. Tämä selittyy suurimmilta osin EAKR- ja ESR-ohjelmien painottumisesta kyseisen toimintalinjan teemoihin. EAKRrahoituskehyksen painotuksina ovat olleet innovaatioiden, yritystoiminnan, verkostoitumisen ja osaamisen edistäminen. ESR-rahoitus tematisoituu niinikään lähimmin maakuntaohjelman toimintalinjaan 1. Maakuntaohjelman toimintalinjan 1 sisällä eniten hanketoimenpiteitä on tehty kehittämishaasteessa, joka koskee työelämän muutoksia ja tulevaisuuden osaamistarpeita. (kuvio 2). Peräti joka neljäs hanketoimenpide on kohdistunut tähän haasteeseen. Maakuntaohjelmakauden aikana ollaan eletty taloustilannetta, jossa työllisyys, vienti ja kulutuskysyntä ovat jossain määrin heikentyneet ja rahoitusmaailman epävarmuus jatkunut. Työelämän murros ei ole enää ollut jotain nurkan takana odottelevaa, vaan konkretisoitunut myös Pirkanmaalla. Hanketoiminnan painottuminen kyseiseen haasteeseen on tästä syystä perusteltua. Uudistumiseen ja innovaatiotoimintoihin kytkeytyvät kehittämishaasteet ovat niin ikään keränneet paljon hanketoimenpiteitä. 1. Tuemme uuden liiketoiminnan tutkimus- ja osaamislähtöistä synnyttämistä 2. Vahvistamme yritysten osaamisen tasoa ja uudistumiskykyä 3. Vastaamme työelämän muutokseen ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin 4. Varmistamme liikenneinfrastruktuurin toimivuuden, turvallisuuden ja kunnon 5. Parannamme teknisen huollon toimivuutta ja lisäämme maakunnan energiaomavaraisuutta 6. Tarjoamme viihtyisiä ja kestäviä asuin-, elin- ja luonnonympäristöjä 7. Uudistamme julkista palvelutuotantoa ja sen rakenteita 8. Valjastamme kulttuurin ja elämystalouden pirkanmaalaisten hyvinvoinnin lähteeksi 14% 14% 25% 4% 8% 18% 8% 11% TL 1 TL 2 TL Hanketoimenpiteitä, lkm. Kuvio 2. Hanketoimenpiteet maakuntaohjelman kehityshaasteittain Toiseksi eniten hanketoimenpiteitä on kohdistunut maakuntaohjelman toimintalinjaan 3, pito- ja vetovoimaiset toimintaympäristöt. Yli kolmasosa kaikista hanketoimenpiteistä on liittynyt toimintalinjaan 3 kirjattuun elinympäristön 7

8 tukemiseen, julkisen palvelutuotannon uudistamiseen sekä kulttuurin ja elämystalouden edistämiseen. 18 prosenttia kaikista hanketoimenpiteistä on kohdistunut kehittämishaasteeseen, jolla tuetaan viihtyisien ja kestävien asuin-, elin- ja luonnonympäristöjen tarjontaa Pirkanmaalla. Näihin hanketoimenpiteisiin lukeutuu muun muassa tietoverkkoyhteyksiin, maa- ja vesialueisiin sekä arvokkaiden rakennuskohteiden kunnostuksiin liittyviä kehitystoimia, alueen vetovoimaisuuden tukemista ja kolmannen sektorin toiminnan edistämistä. Maakuntaohjelman toimintalinjaan 2, vahvistuva ja eheytyvä infrastruktuuri, on kohdistunut vain 13 prosenttia hanketoimenpiteistä. Matalaa osuutta selittää, että toimintalinjan mukainen aluekehittäminen tapahtuu suurelta osin määrärahaperusteisena työnä. Hanketoimintoina toimintalinjassa 2 on tehty muun muassa paikallisten energialähteiden käyttöönottoa tukevia selvittämisiä, ekotehokkuuden edistämistä, logistiikkakeskusta selvittäviä toimia ja vesihuoltohankkeita Hanketoimenpiteiden alueittainen kohdentuminen Määrällisesti eniten EU:n ja maakunnan kehittämisrahahankkeiden toimenpiteitä on suuntautunut kehittämistoimiin, joiden kohdealueeksi voidaan määritellä koko maakunta (kuvio 3). Seuduista eniten hanketoimintaa on kohdistunut Tampereen seutukuntaan ja vähiten Luoteis- Pirkanmaalle. Tarkastelussa ei ole huomioitu OSKEhankkeita, joiden toteutusalue on keskittynyt Tampereen seudulle. Kuviossa 3 on vertailtu myös hanketoimenpiteiden jakautumista ja väestöpainotuksia. Väkilukuunsa nähden hanketoiminta on ollut alipainottunutta Tampereen ja Etelä- Pirkanmaan seutukunnissa. Ylä-Pirkanmaalla hanketoiminnan osuus on ollut selvimmin suurempi kuin väestöpainotus. Etenkin EAKR-varojen jakamiseen on kirjattu periaatepyrkimys alueiden välisten erojen tasaamisesta. 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 %-osuus hanketoimenpiteistä %-osuus Pirkanmaan väestöstä Kuvio 3. Hankkeiden toimenpiteiden alueellinen kohdentuminen, suhteellinen tarkastelu 2.3. Projekteista prosesseihin Niukentuva talous heijastuu myös aluekehittämisen varoihin ja resursseihin. Pirkanmaan liitossa lähdettiin muutama vuosi sitten hahmottamaan aluekehittämisen prosessilähtöistä lähestymistapaa miettimällä, miten aluekehitysvarojen lisäarvoja ja vaikuttavuutta voisi parantaa. Millaisia muutoksia esimerkiksi EU:n rakennerahastovaroilla on mahdollista saada aikaan, jos ne keskitetään suurempien muutosten ostamiseen. Selvitysraportissa Projekteista prosesseihin pitkäjänteistä aluekehittämistä Pirkanmaalla (Pirkanmaan liitto, Henrika Ruokonen 2012) havaittiin, että Pirkanmaan aluekehitystyöstä on jo löydettävissä esimerkkejä laajempien muutosten aikaansaamisesta aluekehitysvaroilla. Selvityksessä tunnistettuja kokonaisuuksia ovat Valkeakoski Campus, Uusi Tehdas, Tampereen seudun bio-klusteri, luonnonkuitukomposiittien kehittäminen ja kulttuuri maakunnan kehittämisen työkaluna. EU:n rakennerahastokauden hanketoimenpiteiden jälkiä on kerätty myös sivustolle EAKR- ja ESR-hankekauden onnistumisia on koottu kolmen kehittämiskokonaisuuden pyörän alle: kulttuuri- ja ympäristö, osaava työvoima sekä innovaatiot. Sivusto on koottu rahoittajaviranomaisten, Pirkanmaan liiton ja Pirkanmaan ELY-keskuksen, yhteistyönä. 8

9 3. Rahoitusohjelmien vaikuttavuus Seuraavassa tarkastellaan tehtyjä hanketoimenpiteitä ja niiden vaikuttavuutta Pirkanmaalla rahoitusohjelmittain. Tarkastelussa ovat mukana EU:n rakennerahasto-ohjelmat EAKR ja ESR, maakunnan kehittämisrahalla tehty toiminta, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma, osaamiskeskusohjelma (OSKE) ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (INKA) sekä Koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO). Maakunnan alueella toteutettujen ohjelmien vaikuttavuuden arvioimista haastaa, että kehittämistoiminta on pitkäjänteistä työtä, jonka vaikutukset ovat näkyvissä vasta vuosien päästä. Lisäksi hanketoiminnan tai strategisten ja ohjelmallisten painopistevalintojen välittömiä vaikutuksia on hankala erottaa muista samalle alueelle kohdistuneista toimenpiteistä ja talouden kehityksen vaikutuksista Länsi-Suomen EAKRtoimenpideohjelma (alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite) Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelman alueellisen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen toteumatietoja on koottu taulukkoon 1. Maakuntaohjelmaan suhteutettuna EAKRohjelmalla on toteutettu selvimmin maakuntaohjelman toimintalinjaa 1 (uudistuvat osaamis- ja elinkeinorakenteet), johon on kohdistunut 47 hanketoimenpidettä ( ). Maakuntaohjelman toimintalinjaan 3 (pito- ja vetovoimaiset toimintaympäristöt) on kohdistunut hanketoimenpiteitä 32 kappaletta ja toimintalinjaan 2 (vahvistuva ja eheytyvä infrastruktuuri) seitsemän toimenpidettä. Pirkanmaan EAKR-valtuudet ohjelmakaudella ovat yhteensä noin 67 miljoonaa euroa (EAKR+valtio, ei sisällä teknistä tukea). Euromääräisesti tarkasteltuna Pirkanmaalla rahoitettu EAKR-hanketoiminta on painottunut vahvimmin toimintalinjoihin 1 ja 2 (yritystoiminnan edistäminen, innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen). EAKR-toimintalinjan 1 hankkeet ovat yritystukihankkeita, joita hallinnoi Pirkanmaan ELY-keskus. Lukumääräisesti tarkasteltuna toimintalinjan 1 hankkeita on ylivoimaisesti eniten (yli 270), mutta hankkeiden keskimääräinen euromääräinen koko on huomattavasti muita toimintalinjoja pienempi. Yritystukihankkeilla on kehitetty muun muassa yritysten liiketoimintaosaamista, tuotekehittelyä sekä investoitu tuotantorakenteisiin. Hankkeet ovat keskittyneet erityisesti maakuntaohjelman toimintalinjaan 1 ja sen kehittämistehtävään vahvistamme yritysten osaamisen tasoa ja uudistumiskykyä. Toimintalinjassa 2 Pirkanmaan EAKR-valtuudet ovat noin 25 miljoonaa euroa. Hankkeet ovat toteuttaneet pääasiassa maakuntaohjelman toimintalinjaa 1. Hankkeilla on muun muassa kehitetty tutkimus- ja koulutuslaitosten keskinäistä verkostoitumista ja yhteistyörakenteita, oppimisympäristöjä ja erilaisia oppimisen pedagogisia valmiuksia. Lisäksi on panostettu koulutuksen järjestäjien ja elinkeinoelämän yhteistyöhön, avoimiin innovaatioalustoihin sekä uuden liiketoiminnan ja kasvuyritysten luomiseen. Pirkanmaalle on EAKR-toimintalinjassa 3 varattu alueiden saavutettavuuden sekä toimintaympäristön parantamiseen valtuuksia yhteensä noin 10 miljoonaa euroa. Rahoitetut hankkeet ovat tyypillisesti maa- ja vesialueiden kunnostushankkeita, elinkeinoelämän kuljetusten sujuvuutta ja turvallisuutta parantavia toimenpiteitä sekä maakunnan kulttuurija matkailualaa edistäviä kehittämiskokonaisuuksia. Myös kuntien uusia toimintamalleja ja rakenteita on kehitetty Pirkanmaan kuntakehityshankkeessa. Hankkeet ovat toteuttaneet pääasiassa maakuntaohjelman toimintalinjaa 3. Suurten kaupunkiseutujen kehittämiseen on EAKRtoimintalinjassa 4 varattu noin 8,5 miljoonaa euroa. Rahoitus keskittyy Tampereen kaupunkiseudulle, jonne maakunnan korkeakoulut, t&k-toiminnot ja osaamisintensiivinen yritystoiminta ovat keskittyneet. Tämän seurauksena rahoitetut hankkeet ovat olleet pääosin innovaatioympäristön ja kasvuyrittäjyyden kehittämiseen tähtääviä toimia. Merkittävimpinä kokonaisuuksina voidaan mainita Kaupin kampuksen BioMediTech-kokonaisuus sekä Uuden Tehtaan avoimet innovaatioalustat. Toimintalinjasta on rahoitettu myös Tampereen kaupunginosissa yhteisöllisyyttä edistäviä ja syrjäytymistä ehkäiseviä pienhankkeita. EAKRtoimintalinja 4 on toteuttanut pääosin Pirkanmaan maakuntaohjelman toimintalinjoja 1 ja 3. EU-rakennerahastokausi jatkuu edelleen aktiivisena, aina vuoteen 2015 saakka. Lisäksi uutta rakennerahastokautta valmistellaan samanaikaisesti. Uusi rakennerahasto-ohjelma, Kestävää kasvua ja työtä , keskittyy viiteen toimintalinjaan: 1. Pk-yritysten kilpailukyky (EAKR) 2. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR). Vähähiilisen talouden kehittämiseen kohdistetaan EAKR-varoista 25 prosenttia. Tämä tarkoittaa muun muassa toimia, jotka kohdistuvat uusiutuvan energian käytön lisäämiseen sekä uusien energia- ja materiaalitehokkaiden ratkaisujen kehittämiseen. Pirkanmaan rahoitustasot uudella ohjelmakaudella ovat EAKR:n osalta 22,5 miljoonaa euroa ja ESR:n osalta 19,5 miljoonaa euroa. 9

10 Taulukko 1. Pirkanmaan EAKR-rahoituskehyksen toteumat (EAKR+valtio), milj. (tilanne ) Pirkanmaan RR-valtuudet Pirkanmaan liitto Pirkanmaan ELY-keskus, ml. LVM* Pirkanmaa yhteensä Varaukset ja sidonnat Maksettu Varaus- ja sidonta-aste Maksatusaste Jäljellä kehyksestä hankkeita, lkm TL 1. Yritystoiminnan edistäminen 24,361 24,361 24,538 15, % 65 % -0, TL 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen TL 3. Alueiden saavutettavuuden sekä toimintaympäristön parantaminen TL 4. Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen 19,415 4,516 24,929 24,257 17, % 69 % 0, ,211 4,679 10,051 7,961 5, % 57 % 2, ,611 1,748 8,563 7,847 5, % 65 % 0, Yhteensä 31,237 35,304 66,904 64,603 44, % 66 % 3, Lähde: Pirkanmaan maakunnan yhteistyöasiakirjat, Valtteri-raportit. Ei sisällä ärm- ja ylimaakunnallisia hankkeita. *LVM:n valtuudet laskettu maakunnan yhteistyöasiakirjoista (valtuudet yhteensä 2,240 M ) 3.2. Manner-Suomen ESRtoimenpideohjelma, Länsi-Suomen alueellinen osio (alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite) ESR-toimenpideohjelman Länsi- Suomen osiota on toteutettu sen neljästä omasta toimintalinjasta käsin. ESRtoimintalinjat ja niiden rahoitustietoja on esillä taulukossa 2. Maakuntaohjelmaan suhteutettuna ESR-alueosio toteuttaa pääosin maakuntaohjelman toimintalinjaa 1. Seuraavassa arviossa käsitellään ESR-ohjelman toteuttamista sen omaan neljään toimintalinjaan peilaten. TL 1: ESR varoin on tuettu työelämän ja yritystoiminnan kehittämistä lisäämällä työntekijöiden ja yrittäjien osaamista ja ammattitaitoa. Toimintalinjan kehittämishankkeilla on tuettu yrityskannan kasvua ja uusiutumista. Pirkanmaalla on painotettu pk-yritysten uudistumis- ja kilpailukyvyn parantamista osaamista kehittämällä. Painopisteenä on yrityslähtöisten osaamispalvelujen ja yritysverkostojen kehittäminen keskeisillä toimialoilla. Lisäksi on panostettu hyvinvointialan yritysten liiketoiminnan kehittämiseen sekä tuottavuuden ja työelämän laadun kehittämiseen pkyrityksissä. Myös pk-yritysten kasvupotentiaalia ja kansainvälistymisvalmiuksia on parannettu sekä tuettu yrittäjyyttä ja yrittäjyyskasvatusta. Aloittavien yritysten toimintaa tukevalla hankkeella on annettu yritysten perustamisneuvontaa noin asiakkaalle. Neuvonnan ansiosta uusia yrityksiä on perustettu kappaletta. Asetettu tavoite on tässä hankkeessa ylitetty. TL 2: ESR varoilla Pirkanmaalla on painotettu välityömarkkinoiden sekä uudenlaisia yhteistyö- ja työllisyyskumppanuuksien kehittämistä, sukupuolten välistä tasa-arvoa ja Suomeen muuttaneiden alkuvaiheen ohjauksen ja neuvonnan parantamista. Yhtenä hanketoiminnan keskeisenä teemana on ollut nuorten koulutukseen ja töihin kiinnittymisen parantaminen. Kehitystyössä on tuotettu ohjaus-, tukija koulutuspalveluita nuorelle ja samalla monipuolistettu kuntien, oppilaitosten ja yhdistysten toimintatapoja erityisesti alle 25 vuotiaille suunnattujen palveluiden tarjoamisessa. Ohjaus- ja tukipalvelut ovat keskeisiä nuorten aktivoinnissa, koska osa nuorista jää tai jättäytyy opiskelun tai työelämän ulkopuolelle. Työllistyminen, opiskelun aloittaminen sekä jo opiskelevien nuorten osalta opinnoissa edistyminen ovat olleet kehittämistyön kohteena Euroopan sosiaalirahaston tukemassa toiminnassa vuosina Tällä hetkellä saatavilla olevat palvelut eivät vastaa kaikkiin nuorten tarpeisiin, joten osa nuorista jää tai jättäytyy opiskelun tai työelämän ulkopuolelle. Ohjaus- ja tukipalvelut ovat keskeisiä nuorten aktivoinnissa, ja näitä on tuettu useilla hanketoimenpiteillä. Peruskoulusta toisen asteen opintoihin tai ammatillisista opinnoista työelämään siirryttäessä moni nuorista tarvitsee tiivistä ohjausta. Työelämävalmiuksiin ja työnhakutaitoihin liittyvissä hankkeissa on kehitetty ja tuotettu ohjauspalveluita opiskelu- tai työpaikkaa hakeville nuorille sekä jo opiskeleville. Jopa joka kymmenes ammattioppilaitoksen opiskelija keskeyttää opintonsa ja vain osa heistä keskeyttää ns. positiivisesta syystä, jolloin keskeyttämisen syy on esim. koulutusalan vaihto. Jos opiskelijan poissaoloihin ja opintorästeihin tartutaan jo varhaisessa vaiheessa, tuloksena on todennäköisesti opintojaan jatkava ja valmistuva nuori. Hankkeilla on kehitetty ohjausmalleja tähän tarpeeseen. TL3: ESR varoja on painotettu ennakointitoiminnan juurruttamista tukemaan strategisia valintoja erityisesti työvoimaja osaamistarpeiden osalta sekä innovaatioympäristöjen ja 10

11 palveluiden parantamisessa. Koulutussektorilla työelämälähtöisen oppimisen ja oppilaitosten ohjaus- ja neuvontapalveluiden kehittäminen on ollut keskiössä. Opetushenkilöstön työelämäosaamisen lisääminen ja työpaikkaohjaajien kouluttaminen on ollut yksi tuetuista toimenpiteistä. TL 4: ESR varoin rahoitetussa toiminnassa on painotettu kehittämistyötä, jossa edistetään työperäistä maahanmuuttoa EU-alueella ja etsitään uusia ratkaisuja ja hyviä toimintamalleja muista EU-maista. Tulokset hyvät suhteessa toiminnan tavoitteisiin. (Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus.) 3.3. Maakunnan kehittämisraha, ohjelmiin sitomaton Maakunnan kehittämisrahasta voidaan myöntää avustusta määräaikaisiin kehittämishankkeisiin, jotka tukevat Pirkanmaan maakuntaohjelman painopisteitä. Etusija on elinkeinopoliittisilla kehittämishankkeilla. Avustusta voidaan myöntää julkisille ja yksityisille organisaatioille. Maakunnan kehittämisraha on nopeasti kohdennettavissa oleva rahoitusmuoto ja ennen kaikkea monipuolisuutensa ansiosta merkittävä aluekehitysinstrumentti Pirkanmaalle. Maakunnan kehittämisrahalla on toteutettu vuosina (maaliskuuhun mennessä) yhteensä 21 uutta maakunnan kehittämishanketta. Rahoitusta näihin hankkeisiin on myönnetty yhteensä euroa. Hankkeista valtaosa on kohdistunut maakuntaohjelman toimintalinjaan 1 - hankkeista yli puolet ja rahoituksesta peräti 74%. Vähiten on rahoitettu toimintalinjan 2 tavoitteita tukevia hankkeita (8% rahoituksesta). Toimintalinjaan 3 on kohdentunut 11% rahoituksesta ja useampaa toimintalinjaa tukeviin hankkeisiin 6% rahoituksesta. Huolimatta siitä, että hanketoiminta edellä kuvatun perusteella vaikuttaa painottuvan varsin yksipuolisesti tietyntyyppisiin hankkeisiin, mahtuu niihin sisällöllisesti hyvin monipuolisesti erilaisia hankkeita. Myönnetyn rahoituksen määrällä mitattuna suurimmilla hankkeilla on panostettu mm. alueen keskeistä sijaintia hyödyntäviin ja oppilaitosten välistä yhteistyötä edistäviin hankkeisiin. Johtuen ICT-alan rakennemuutoksesta seuranta-ajanjaksolla on panostettu niin ikään merkittävästi hankkeisiin, joilla on oltu voimakkaasti myötävaikuttamassa siihen, että Nokialta irtisanotut työntekijät ovat löytäneet uusia työllistymismahdollisuuksia. Käytettävissä oleva maakunnan kehittämisraha on vuodesta 2012 lähtien vähentynyt merkittävästi aiemmasta. Siitä johtuen hankkeet ovat vielä aiempaakin selvemmin painottuneet lyhyehköihin esiselvityshankkeisiin. Esiselvitysten lisäksi maakunnan kehittämisrahaa käytetään tyypillisesti erilaisten toimintojen ja yhteistyörakenteiden ylösajamiseen, esimerkkinä tästä tarkastelujaksolla Pirkanmaalla käynnistetty turvallisuusklusteriyhteistyö. Edellä mainittujen lisäksi on myönnetty lisä-/ jatkorahoitusta kuudelle sellaiselle hankkeelle, jotka ovat käynnistyneet jo edellisen maakuntaohjelman toteutusaikana. Näille hankkeille myönnetty rahoitus on yhteensä euroa. Taulukko 2: Pirkanmaan ESR:n alueosion (ESR L-S + valtio) toteumat, milj. (tilanne ) Rahoituskehys Varaukset ja sidonnat Maksettu Varausaste Maksatusaste Jäljellä kehyksestä hankkeita, lkm TL 1. Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen TL 2. Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy TL 3. Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen TL 4. Jäsenvaltioiden ja alueiden yhteistyö ESR-toiminnassa 15,390 15,410 13, % 87 % -0, ,406 14,485 12, % 87 % -0, ,711 15,770 12, % 81 % -0, ,050 2,008 1, % 69 % 0,042 8 Yhteensä 47,557 47,673 39, % 84 % -0, Ylittyneet valtuudet tullaan kattamaan uudelleenbudjetoiduilla valtuuksilla (LTA-erät) Lähde: Pirkanmaan maakunnan yhteistyöasiakirjat, EURA 2007-raportit. Ei sisällä valtakunnallisia hankkeita eikä ärm- ja ylimaakunnallisia hankkeita. 11

12 3.4. Tampereen seudun osaamiskeskusohjelma (OSKE) (-2013) Ohjelmakaudella kansallista osaamiskeskusohjelmaa (OSKE) on toteuttanut 13 valtakunnallista osaamisklusteria, joista kuhunkin on kuulunut 4-7 alueellista osaamiskeskusta. Tampereen seudun osaamiskeskus on ollut yksi näistä. OSKE päättyi vuoden 2013 lopussa. Tampereen seudun OSKEn käytännön toteutuksesta ja strategisten klusterien kehittämisestä vastasivat Innovaatio Oy Uusi Tehdas (ent. Hermia Oy) (osaamisklustereinaan digitaaliset sisällöt, energiateknologia, jokapaikan tietotekniikka, nanoteknologia sekä älykkäät koneet) sekä Finn- Medi Oy (hyvinvointi ja HealthBio) tiiviissä yhteistyössä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Uusi Tehdas (/Hermia) vastasi lisäksi Älykkäiden koneiden kansallisen klusteriohjelman koordinoinnista. Osaamiskeskusohjelma on ollut keskeinen seudullinen strateginen kehittämistyökalu, jonka tavoitteena on ollut seudun kilpailukyvyn ja osaamisen vahvistuminen ja uudistuminen. Osaamiskeskusohjelmaan valikoituivat seudun kehityksen kannalta seitsemän strategisesti keskeistä klusteria. Ohessa tekojen ja tuloksien poimintoja Tampereen seudulla ( Älykkäät koneet: Konela (koneenrakennuksen ja energiateknologian avoin innovaatiotehdas), RoViR (etäohjaus ja virtuaalitekniikat; ITER-fuusioreaktorihankkeen tutkimusja kehityskeskus Hervannassa). Tampereen Älykkäät koneet osaamiskeskuksen sisällölliset vastuualueet olivat älykkäät koneet ja järjestelmät, tehdasautomaatio sekä liikkuvat koneet. Digitaaliset sisällöt: Ydinosaamisalueita olivat tuoteoikeudellisen liiketoiminnan synnyttäminen, innovaatioalustat, avoimet teknologiat ja tietovarannot sekä peliala. Tuloksina mm. Demola, Protomo, Suuntaamo ja Uusi Tehdas, Manse Games ja COSS. Energiateknologia: Vastuualueina mm. kattila- ja kaasutusteknologiat, monipolttoainelaitokset, teollisuuden energiaratkaisut, uusiutuva energia ja uudet liikennepolttoaineet. Toimintaan liittyviä tapahtumia ja työpajoja järjestettiin alueella vuosittain kymmenkunta, ja niihin oli satoja osallistujia vuosittain. HealthBIO: Tampereella sisällöllinen vastuualue klusterissa oli ihmisen varaosat, jonka tulevaisuuden potentiaali on laajasti tunnistettu. Tampereen erityisosaamisalueita olivat biomateriaalit, kudosteknologia, rokotteet ja biosensorit. Hyvinvointi: Toimintakenttään kuuluivat hyvinvointimatkailu ja terveyden edistämiseen ja sairauksien ehkäisyyn liittyvät tuotteet ja palvelut. Esimerkkeinä Health Care Finland - terveysmatkailuportaali, Kaupin kampus ja Potilashotelli. Jokapaikan tietotekniikka: painotuksina ihmiskeskeinen teknologia, ohjelmistotekniikka ja avoin lähdekoodi, ubimedia, mobiiliteknologia ja verkkoelementit. Noin 30 hankkeeseen osallistui noin henkilöä 300 yrityksestä. Mm. ITS Factory, mhealth Tampere Network, MindTrek, Mobile Monday. Nanoteknologia: Tampereella vastuualueina fotoniikka ja tulevaisuuden yhdistelmämallit. Esim. LCC (Laser Competence Centre Finland), Osaamisverkostojen avulla tutkimuksesta ja sen tuloksista on saatu syntymään uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja, vahvistaen samalla alueiden ja niiden yritysten kilpailukykyä. Kansallisen OSKEn vaikuttavuudesta on arvioitu, että ohjelmalla edesautettiin kaikkiaan työpaikan ja 700 yrityksen syntymistä. OSKE-hankkeiden, joita oli yli kappaletta, volyymi oli 342 miljoonaa euroa, ja niihin osallistui vuosittain noin yritystä. Tutkimuslaitoksille verkostoilla on avattu ovia haasteellisiin kansallisiin ja eurooppalaisiin tutkimus- ja tuotekehityshankkeisiin Innovatiiviset kaupungit ohjelma (INKA) (2014 alkaen) Innovatiiviset kaupungit -ohjelman (INKA) tavoitteena on synnyttää korkeaan osaamiseen perustuvia kilpailukykyisiä yrityksiä, liiketoimintaa ja työpaikkoja ja siten vauhdittaa innovaatiokeskittymien syntymistä Suomeen. Tähtäimessä on parantaa viennin edellytyksiä. Uudentyyppisillä kehitysympäristöillä pyritään luomaan edelläkävijämarkkinoita. Ohjelmalla tuetaan sekä tutkimuksen, koulutuksen, yritysten ja julkisen hallinnon paikallista yhteistyötä että kansainvälistä yhteistyötä. INKA korvaa osittain vuonna 2013 päättyneen Osaamiskeskusohjelman. INKA täydentää muita keskeisiä innovaatiopolitiikan instrumentteja kuten Tekesin ohjelmia ja strategisen huippuosaamisen keskittymiä (SHOKit). INKA-ohjelmaan on valittu kaupunkiseutujen esitysten pohjalta kysyntälähtöisiä ja ratkaisukeskeisiä teemoja, joissa yhdistyy useita osaamisalueita. Menettely poikkeaa perinteisestä teknologia- tai toimialalähtöisyydestä. Teemoissa hyödynnetään osaamista laajalti Suomesta ja ulkomailta. Työ- ja elinkeinoministeriö on hyväksynyt ohjelmaan viisi kansallista teemaa, jotka ovat biotalous, kestävät energiaratkaisut, tulevaisuuden terveys, älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus sekä kyberturvallisuus. Näistä Tampereen kaupunkiseutu on vetovastuussa älykkään kaupungin ja uudistuvan teollisuuden teemassa ja kumppanina tulevaisuuden terveyden teemassa. INKA-rahoitusta voidaan kuvailla nopeaksi, alkuunsysääväksi instrumentiksi. Yritys voi jatkaa INKA:n avulla luotujen ratkaisujen kehittämistä TEKES-hankkeena. INKArahoitusinstrumentit ovat käytössä alkuvuodesta 2014 lähtien. 12

13 Ohjelma jatkuu vuoteen 2020 saakka. Valtio rahoittaa INKA-ohjelmaa vuosittain 10 miljoonalla eurolla ja kaupunkiseudut 10 miljoonalla eurolla. Lisäksi ohjelman toteuttamiseen varataan EU:n rakennerahastojen varoja. Ohjelman teemat ja kaupunkiseudut tarkistetaan vuonna Ohjelman operatiivisesta johtamisesta ja hallinnoinnista vastaa Tekes. Strategisesta ohjauksesta ja ohjelman arvioinnista vastaa johtoryhmä, johon työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi kuuluu viisi muuta ministeriötä, Sitra ja Tekes. Kaupunkiseutujen välinen yhteistyö luo yrityksille mahdollisuuden hakea yhteistyökumppaneita ja rahoitusta yli kaupunkirajojen. Tarkoituksena on, että kaupunkiseudut ja valtio yhdessä vauhdittavat uusien suurten hankekokonaisuuksien aikaansaamista, joilla on myös kansainvälistä näkyvyyttä. Kehityskohteena voivat olla esimerkiksi uusien teknologioiden ja palveluiden alustat, osaamispohjaisen yrittäjyyden uudet toimintamallit tai kaupunkien suuret tulevaisuusinvestoinnit esimerkiksi energia-, vesi- ja jätehuollossa, asumisessa, liikenteessä ja terveydenhuollossa. Edelläkävijämarkkinoiden luomiseksi kaupunkien odotetaan lisäävän myös innovatiivisten julkisten hankintojen käyttöä. ( ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman Pirkanmaan alueohjelma Vuosien maaseudun kehittämisohjelman Pirkanmaan alueohjelman päätavoitteet kohdentuvat maaseudun elinvoimaisuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Maatalouden rakennemuutoksen hallittu toteutus, erikoistuneen maatalouden toiminnan edellytykset ja bioenergiasta saatu tulonmuodostus ovat ohjelman keskeistä sisältöä. Metsien moninaiskäyttöä tuetaan metsänhoitosuositusten mukaisesti. Ohjelman toteuttaminen ja rahoituksen myöntäminen jatkuu vielä vuonna Tavoitteena on synnyttää maaseudulle uutta kannattavaa yritystoimintaa. Koulutuksen avulla halutaan turvata yrittäjäosaaminen ja ammattitaitoisen työvoiman saanti. Perusperiaatteena on maaseudun säilyttäminen asuttuna, mikä edellyttää mm. palvelujen riittävyyttä. Aktiivisen kylätoiminnan tukeminen ja panostukset asumisviihtyisyyteen vahvistavat yhteisöllisyyttä. Ohjelman mukaan koko kaudella Pirkanmaalla on käytettävissä Euroopan maatalousrahaston (EMR) ja valtion rahoitusta erilaisiin maaseudun kehittämis- ja yritystukihankkeisiin noin 42,3 miljoonaa euroa. Lisäksi maakunnan LEADER-ryhmillä on oma noin 18 miljoonan euron jaettava osuus. Osittain Pirkanmaalla toimiva Aktiivinen Pohjois-Satakunta saa rahoituksensa Satakunnan ELYkeskuksen kautta. Koko ohjelmasta oli maaliskuun 2014 loppuun mennessä hyväksytty toteutettavaksi 483 kehittämishanketta ja 955 yritystukihanketta. Kehittämishankkeista 382 ja yritystukihankkeista 285 on toteutettu LEADER-ryhmien kautta. Muut on toteutettu ELY-keskuksen suoran hanketuen kautta. Ohjelman toteuttamiseksi on myönnetty EU:n ja valtion rahoitusta yhteensä 55,7 miljoonaa euroa. Tästä ELYkeskuksen suoraan hyväksymiin kehittämishankkeisiin kohdentui 40,8 miljoonaa ja LEADER-ryhmien puoltamiin hankkeisiin 14,9 miljoonaa. Myönnetyistä hankkeista osan toteutuessa arvioitua pienempänä palautuvien määrärahojen käyttämisestä tulee maa- ja metsätalousministeriöltä saada uudelleen käyttövaltuus. Ohjelmakauden lopussa ministeriö ei näitä päätöksiä enää tee, joten osa alkuperäisestä euromäärästä jää käyttämättä pääasiassa tästä syystä. Kuntarahahankkeiden toteuttaminen myös pienentää kokonaissidonta-astetta, sillä kuntaraha vaikuttaa pienentävästi valtion osuuteen ja tätä kautta valtion osuudelle ei ole osoittaa EU-vastinrahaa. Maaliskuun 2014 lopun arvion mukaan tällaisia varoja olisi ELY-keskuksen suoraan myöntämässä rahoituksessa jäämässä käyttämättä noin 1,5 miljoonaa euroa. Kuntarahoituksessa maaseutuohjelman tavoitteena oli 10,8 prosentin eli 6,4 miljoonan euron osuus yhteisestä ELY-keskuksen suorasta ja toimintaryhmien kautta myönnetystä rahoituksesta. Kuntarahan kertymä on hieman ylittymässä. Yritystukia on myönnetty sekä maataloussidonnaisille että muilla alle 10 henkilöä työllistäville yrityksille. Hankkeiden avulla luotujen uusien ja säilytettyjen työpaikkojen määrä on koko ohjelmakaudella jäämässä ohjelmassa esitettyjen tavoitteiden alle. Sen sijaan hankkeiden järjestämään koulutukseen osallistuneiden määrä on ylittämässä asetetun tavoitteen. Sama koskee myös perustettujen uusien mikroyritysten määrää Koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) ( ) Koheesio- ja kilpailukykyohjelma oli vuonna 2010 käynnistynyt valtioneuvoston erityisohjelma. Ohjelman tavoitteena oli parantaa kaikkien alueiden kilpailukykyä ja tasapainottaa aluekehitystä tukemalla vuorovaikutusta ja verkottumista. Ohjelmakauden oli tarkoitus jatkua vuoden 2013 loppuun, mutta valtioneuvosto päätti lopettaa KOKO-ohjelman vuoden 2011 lopussa. Ohjelman puitteissa rahoitettujen hankkeiden toteutusta oli kuitenkin mahdollista jatkaa aiemmin myönnetyn rahoituksen turvin ja viimeiset Pirkanmaan liiton rahoittamat KOKO-hankkeet päättyivät KOKO-ohjelman rahoitus muodostui valtioneuvoston valtakunnalliseen verkostotoimintaan korvamerkitystä osuudesta ja maakuntakohtaisen toiminnan osalta kullekin maakunnan liitolle osoitetusta vapaasta ohjelmiin sitomattomasta maakunnan kehittämisrahasta maakunnan oman harkinnan mukaan. 13

14 Pirkanmaalla KOKO-ohjelmaa toteutettiin viidellä ohjelmaalueella, jotka kattoivat koko maakunnan. Pirkanmaalla ohjelma-alueet olivat Luoteis-Pirkanmaa, Etelä-Pirkanmaa, Lounais-Pirkanmaa ja Tampereen kaupunkiseutu sekä Ylä-Pirkanmaan, Kaakkois-Pirkanmaan ja Keuruun yhdessä muodostama ohjelma-alue. Pirkanmaan ohjelmaalueille myönnettiin vuonna 2011 maakunnan kehittämisrahaa yhteensä euroa. Näiden lisäksi Pirkanmaalla koordinoitiin kahta valtakunnallista KOKO-verkostoa. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä koordinoi MAL-verkostoa (maankäyttö, asuminen ja liikenne) ja Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry. DEMO-verkostoa (ikärakenteen muutosalueet). Vuonna 2011 valtioneuvoston/ työ- ja elinkeinoministeriön päätöksellä em. KOKO-verkostoille korvamerkitty määräraha oli euroa, joka kanavoitiin hankkeille Pirkanmaan liiton tekemin päätöksin. Verkostohankkeita toteutettiin useamman maakunnan alueelle ulottuvina hankkeina ja näin ollen rahoituksesta vain osa kohdistui Pirkanmaalla toteutettuun toimintaan. Luonteeltaan läpileikkaavana KOKO-ohjelman voi katsoa toteuttaneen maakuntaohjelman kaikkia toimintalinjoja. Pirkanmaan alueellisten toteutusten pääpaino oli kuitenkin toimintalinjoissa 1 ja 3. Valtakunnallisen KOKO-ohjelman keskeyttämiseen vaikutti yhtäältä ministeriön teettämä väliarviointi ohjelmasta ja toisaalta julkisen talouden tervehdyttämistarpeeet. Yhteenvetona KOKO-ohjelman vaikuttavuudesta voisi todeta, että vaikka sen alueellinen toteutus Pirkanmaalla tuki kunkin seutukunnan keskeisiä kehittämisprosesseja, ei ohjelmasta saatu lisäarvo suhteessa jo KOKO-ohjelmaa edeltäneissä, niin ikään valtakunnallisissa Aluekeskusohjelmassa (AKO) ja maaseutupoliittisen erityisohjelman alueellisessa osiossa (AMO), käynnistettyihin toimenpiteisiin tuonut juurikaan lisäarvoa. Sen sijaan verkostojen (DEMO ja MAL) puitteissa tehty työ toi myös Pirkanmaalle uutta virtaa kehittämistyöhön. 14

15 4. Pirkanmaan maakuntaohjelman ulkopuolinen arviointi Ohjelmatyön kehittämiskohteita jatkoa varten, Pirkanmaalle kohdistuvia ehdotuksia: Kehittämisen painopisteet löytyvät nykyisten valintojen joukosta, joita on terävöitettävä. Maakuntanäkökulmaa on vahvistettava, mikäli maakuntaohjelman asema ja merkitys halutaan ylläpitää tai jopa vahvistaa. Pirkanmaan maakuntaohjelman ulkopuolinen arviointi toteutettiin yhdessä muiden Länsi-Suomen maakuntien ja Varsinais-Suomen maakunnan kanssa. Arvioinnista on julkaistu raportti Maakuntaohjelma aluekehityksen välineenä - näkökulmina vaikuttavuus ja alueen kokonaiskehittäminen. Arvio maakuntaohjelmakaudesta Länsi-Suomen maakunnissa ja Varsinais-Suomessa. Arvioinnin toteutti Ramboll Management Consulting vuodenvaihteessa Arviointiraportissa nostetaan esiin, että Pirkanmaan alueellisia vahvuuksia ovat kilpailukykyyn perustuva huippuosaaminen ja sen soveltaminen tieteessä ja teknologiassa. Laadukas koulutus tuottaa osaavaa työvoimaa erilaisiin tarpeisiin. Pirkanmaalla tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä oli suurin tarkastelluista maakunnista. Raportissa todetaan, että Pirkanmaa on Suomen merkittävin teollisen toiminnan keskittymä. Alueella on lukuisia vahvoja teollisuustoimialoja kuten koneenrakennus ja ICT. Terveyden ja hyvinvoinnin saralla on merkittävää osaamista muun muassa biolääketieteeseen ja lääketieteelliseen teknologiaan liittyen. Arviointiraportissa summataan, että maakunnassa on kyetty ylläpitämään vahva teollinen perusta ja yhdistämään se tulevaisuuden kasvualoihin kuten palveluihin, luoviin toimialoihin, biolääketieteeseen ja pelialaan. Innovatiivisuuden ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan alalla Pirkanmaa on vahva kansallinen ja eurooppalainen toimija. Siirtymä palveluinnovaatioihin on selvästi nähtävissä myös Pirkanmaalla. Tulevaisuusnäkökulma on vahvasti kehittämisen kohteena. Maakuntaohjelmatyö ei ole riittävän innostava ja kiinnostava eri toimijaryhmien kannalta. Nykyinen ohjelmavalmistelun rakenne osallistavine tahoineen antaa hyvät mahdollisuudet kohdentaa rahoitusta ja toimtenpiteitä sekä sitouttaa tahoja yhteisesti valittuihin tavoitteisiin. Sitoutuminen on ohjelman onnistumisen tärkein edellytys. Vaikkakin järjestökenttä on selvästi aktiivisemmin mukana maakuntaohjelmatyössä Pirkanmaalla kuin useimmissa muissa maakunnissa, kolmas sektori mainittiin edelleen tahona, joka tulisi saada ohjelmatyöhön paremmin mukaan. Rahoittajatahon sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin on erityisen tärkeää. Elinkeinorakenteen kehittymisestä huolimatta Pirkanmaankin haasteena on työttömyyden jatkuminen. Erityisesti nuorisotyöttömyyden hoitoon ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn tulisi kiinnittää huomiota ja löytää uusia toimintatapoja siihen. Toinen yleisluontoinen haaste koskee väestön ikääntymistä. Ulkoiseen arviointiprosessiin liittyi kysely ohjelman onnistumisesta. Toimijoiden vastaukset tukevat tulkintaa, että uuden liiketoiminnan tutkimus- ja osaamislähtöisen synnyttämisen tukemisessa on onnistuttu hyvin. Sama pätee myös muihin ensimmäisen toimintalinjan painopistealueisiin (yritysten osaamisen tason ja uudistumiskyvyn vahvistaminen sekä työelämän muutokseen ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastaaminen). Lisäksi pirkanmaalaiset vastaajat kokevat, että viihtyisän ja kestävän asuin-, elin- ja luonnonympäristöjen tarjoamisessa on onnistuttu hyvin (toimintalinja 3). Kulttuurin ja elämystalouden osalta arvioidaan onnistutun kohtuullisesti. Arvioinnissa nostettiin esiin myös maakunnista tehtyinä yhteisinä johtopäätöksinä useita vaikuttavuuden osatekijöitä, jotka koskevat yleisesti maakuntaohjelmatyötä: Maakuntaohjelma on nykyisellään liian laaja ja kaikenkattava kokonaisuus. Maakuntien toimijoiden yhteinen kehittämisnäkemys on tarkastelukaudella vahvistunut. Yhteisen kehittämisnäkemyksen muodostumisessa toivotaan vahvempaa roolia yrityksiltä ja kansalaisjärjestöiltä. Ohjelmalla edistetään erityisesti elinkeino- ja innovaatiopolitiikan tavoitteita. Läpäisevien teemojen edistäminen ja keskuskaupungin versus koko maakunnan huomioiminen ohjelmatyössä ovat jännitteisiä kysymyksiä, joihin tulisi jatkossa kiinnittää enemmän huomiota. 15

16 Uudistamisen ja ylläpitämisen jännite kulkee läpi ohjelmatyön. Maakuntaohjelmatyöllä on tarkastelujaksolla parhaimmillaan onnistuttu hidastamaan rakennemuutoksen äkillisyyttä ja jyrkkyyttä, mutta samalla ohjelmatyöllä ei ole riittävästi onnistuttu nopeiden korjausliikkeiden tekemisessä ja mahdollistamisessa. Toimijoiden sitoutuneisuus on yksi maakuntaohjelman haasteita, joka edellyttää tietoisuutta, luottamusta ja tiiviimpää vuorovaikutusta. Taulukko 3. Pirkanmaan maakuntaohjelman painopisteissä onnistuminen toimintalinjoittain (asteikolla 1-5, jossa 5=onnistuttu erinomaisesti ja 1=onnistuttu erittäin huonosti) Lähde: Maakuntaohjelma aluekehityksen välineenä - näkökulmina vaikuttavuus ja alueen kokonaiskehittäminen. Arvio maakuntaohjelmakaudesta Länsi-Suomen maakunnissa ja Varsinais-Suomessa. 16

17 Toimintalinja 1 5. Maakuntaohjelman toteuttaminen ja seurantamittareiden tuloksia Pirkanmaan maakuntaohjelman kolmea toimintalinjaa on tarkennettu kahdeksalla toimenpiteellä, jotka edelleen sisältävät erilaisia tavoiteltavia asiantiloja eli kehittämistehtäviä. Kuhunkin toimenpiteeseen on kytketty numeerisia seurantamittareita, joiden avulla voidaan arvioida toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia kyseisessä aiheessa. Aluekehitystyön vaikutusten arviointia mutkistaa, että sen vaikutukset näkyvät usein viiveellä, yksittäisten toimenpiteiden välittömiä tai epäsuoria vaikutuksia on usein hankala erottaa muista kehityskuluista ja objektiivinen mittaaminen on hankalasti sovitettavissa strategisesti olennaisten muutosten tarkasteluun. Maakuntaohjelma on luonteeltaan ennen kaikkea toimenpiteitä ohjaava asiakirja, ja sen tavoitteenasettelu kattaa runsaan määrän eri kehittämisnäkökulmia. Kaikkien ohjelmassa mainittujen yksittäisten kehittämistarpeiden käsitteleminen on jokseenkin mahdotonta. Tässä ohjelman toteuttamisesta ja seurantaindikaattoreiden muutoksista tehdyssä tarkastelussa käsitellään olennaisimpia seikkoja niillä rajoitteilla, joita tiedonsaanti asettaa. Tilastollisia tunnuslukuja tulkitaan pääasiassa viimeisten neljän tilastovuoden kehityksen perusteella. Kunkin toimenpiteen arvioimisen aluksi esitetään kaavio kehittämishankkeiden kohdentumisesta haasteisiin ohjelmakaudella. Mukaan on luettu EU-hankkeet (EAKR, ESR, EMR, EKTR) ja maakunnan kehittämisrahalla rahoitetut hankkeet (MKR, KOKO) lukuun ottamatta osaamiskeskusohjelman toimintaa. Hanketoimenpiteiden tarkasteluaika on Yhden kehittämishankkeen toimenpiteitä voi kohdentua useampaan toimintalinjaan ja toimenpiteeseen TOIMINTALINJA 1. Uudistuvat osaamis- ja elinkeinorakenteet TL 1. Uudistuvat osaamis- ja elinkeinorakenteet Mitä toimenpiteillä halutaan saavuttaa? Pirkanmaa tarjoaa innovaatioiden synnylle, omaksumiselle ja käyttöönotolle otollisen toimintaympäristön ja ilmapiirin, jotka takaavat yritysten jatkuvan uudistumisen ja liiketoiminnan kehittymisen. Panostukset innovaatioympäristöön ja huippututkimukseen ovat runsaat, ja teknologiansiirto yrityksiin toimii notkeasti. Pirkanmaan elinkeinoelämä ennakoi tehokkaasti teknologisia, tuotannollisia ja markkinamuutoksia. Vientisuuntautuneet ja kotimaan kysyntään tukeutuvat yritykset toimivat kilpailukykyisesti, kannattavasti ja palvelu- ja asiakaslähtöisesti. Pirkanmaan koulutus- ja tutkimusorganisaatiot ovat vetovoimaisia, keskenään ja kansainvälisesti verkottuneita. Koulutus perustuu kaikilla tasoilla osaamistarpeiden ennakointiin sekä työja elinkeinoelämän tarpeisiin. Koulutus on laadultaan korkeaa ja järjestämistavoiltaan tehokasta. Ammattitaitoisen työvoiman saanti ja juurruttaminen yritysten ja työelämän muihin tehtäviin toteutuu koko maakunnassa. Osaajien kansainvälistä liikkuvuutta hyödynnetään määrätietoisesti, ja osaamisen hallinta ja työhyvinvointi työorganisaatioissa ovat korkealla tasolla. Maakuntaohjelmassa mainittuja esimerkkejä toimintalinjan 1 kärkihankkeista Koneenrakennusklusterin hankkeet yritystoiminnan ja tuotannon säilyttämiseksi Bio- ja hyvinvointialan kehittäminen, MediTechin kehittäminen Uusi Tehdas konsepti Seudullisia kärkiä esim. luonnonkomposiitit (Sastamala), muovit (Virrat), komposiitit (Mänttä-Vilppula), automaatio ja käynnissäpito (Valkeakoski) Oppilaitosten koulutusvienti Maakuntakorkeakoulutoiminta Työhyvinvointikeskus HyWin 17

18 47 % 27 % 26 % Tuemme uuden liiketoiminnan tutkimusja osaamislähtöistä synnyttämistä, 37 kpl Vahvistamme yritysten osaamisen tasoa ja uudistumiskykyä, 36 kpl Vastaamme työelämän muutokseen ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin, 66 kpl Kuvio 4. Kehittämistehtäviin kohdistuneiden hanketoimenpiteiden jakauma toimintalinjassa 1 (yht. 139 kpl) Toimintalinjaan 1 on kohdistunut kaiken kaikkiaan eniten hanketoimia maakuntaohjelman toimintalinjoista. Hanketoimet ovat painottuneet eniten kolmanteen kehittämistehtävään, joka koskee työelämän muutokseen ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastaamista (kuviossa 4 keltainen lohko). Ottaen huomioon, kuinka suurta elinkeinorakenteellista murrosta odotamme, painotusta voidaan pitää perusteltuna. Toimintalinjan 1 kaikissa kolmessa kehittämistehtävässä tähtäin on asetettu hyvin samaan suuntaan elinkeinojen, liiketoiminnan, osaamisen, työn ja tutkimuksen uudistamiseen. Uuden liiketoiminnan tutkimus- ja osaamislähtöisessä synnyttämisessä olennaisessa toimijaroolissa ovat olleet alueen korkeakoulut ja innovaatiotoimijat. Yritysten osaamisen tasoa ja uudistumiskykyä on täsmähoidettu muun muassa osaamiskeskusohjelman toimilla ja elinkeinopoliittisilla ohjelmilla kuten Avoin Tampere. Työelämän muutos ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastaaminen kattaa mm. kansainvälistymisen, koulutuksen tarpeen ennakoimisen ja alueellisen saatavuuden turvaamisen sekä työllisyydenhoidon kysymyksiä. Kehittämistehtävä. Tuemme uuden liiketoiminnan tutkimus- ja osaamislähtöistä synnyttämistä Taulukko koskee koko Pirkanmaata aluejaolla Lähteet: Tilastokeskus ja alueen korkeakoulut. Lähtötasona pääsääntöisesti vuosi 2009, jota verrataan tuoreimpaan tilastotietoon. *Aluetilinpidon laskelmissa käytetyt korkean koulutustason toimialat lueteltu liitteessä 1. Kuvio 5. Tuemme uuden liiketoiminnan tutkimus- ja osaamislähtöistä synnyttämistä, seurantamittareiden kehitys 18

19 Tuemme uuden liiketoiminnan tutkimus- ja osaamislähtöistä synnyttämistä -kehittämistehtävän tavoitetilaksi on määritelty, että maakunnalliset innovaatiostrategian keskeiset toimet ovat toteutuksessa ja seurannassa. Tavoitteen onnistumisen seuraamiseen on koottu mittareita, joita tunnistettiin Pirkanmaan innovaatiostrategian 2008 yhteydessä. Näistä mittareista positiivisesti ovat kehittyneet erityisesti korkeakouluissa syntyneiden spin-off-yritysten määrä, uusien yritysten nettolisäys sekä patenttihakemuksien määrä. Tämä tukee tulkintaa, että Pirkanmaan yrityskenttä on uusiutumiskykyinen ja elinvoimainen. Vuosien tilastoissa liikevaihtoaan kasvattaneita kärkialoja ovat mm. osaamisintensiiviset palvelut, kokous- ja matkailupalvelut, turvallisuuden ala, terveysteknologia sekä kestävään kehitykseen kytkeytyvät toimialat. Sen sijaan ICTala sekä koneiden ja laitteiden valmistus ovat kokeneet vähennystä. Viestintäteknologian viennin heikentyminen on vaikuttanut erityisesti alueisiin, joilla matkapuhelinvalmistus ja -kehitys alihankintaketjuineen on ollut merkittävä osa elinkeinorakennetta. Uuden liiketoiminnan tukeminen on edelleen hyvin olennainen ja ajankohtainen kehittämistehtävä Pirkanmaalla. Alueen innovaatiotoimien seurantaa on tehostettu, ja sitä varten on käynnistetty Pirkanmaan innovaatiotoiminnan tilannekuva prosessi. Kehittämistehtävä. Vahvistamme yritysten uudistumisen tasoa ja uudistumiskykyä Aluetilinpidon laskelmissa (arvonlisäys, tuotos) käytetyt korkean koulutustason toimialat on lueteltu liitteessä 1. Yritysrekisterin laskelmissa (yritystoimipaikat, liikevaihto, henkilöstön määrä) käytetyt korkean koulutustason toimialat on lueteltu liitteessä 2. Taulukko koskee koko Pirkanmaata aluejaolla Lähde: Tilastokeskus. Kuvio 6. Vahvistamme yritysten osaamisen tasoa ja uudistumiskykyä, seurantamittareiden kehitys Kehittämishaasteen tavoitetilaksi on määritelty, että Pirkanmaalla halutaan olla maan ykkösmaakunta korkean koulutustason toimialojen työllistävyydessä tai liikevaihdon kasvussa. Korkean koulutustason toimialoilla toimivien yritysten toimipaikkojen määrä, niiden työllistämä henkilöstö sekä tuotettu liikevaihto ovat kaikki olleet kasvussa Pirkanmaalla. Kasvuvauhdin tunnusluvut ovat maakuntien keskiarvoja paremmat, mutta ykkössijoja ei tässä vertailussa irronnut. Korkean koulutustason toimialoilla yritystoimipaikkojen määrä on tasaisesti kasvanut viime vuosina (kuvio 6). Vuonna 2012 näiden yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kuitenkin supistui, vaikka säilyikin edelleen melko hyvällä tasolla. Tämän 19

20 voidaan tulkita viittaavan siihen, että pienten ja keskisuurten yritysten rooli on kasvanut korkean koulutustason toimialoilla. Aluetilinpidosta johdetut arvonlisäyksen ja tuotoksen tunnusluvut ovat saatavilla vasta vuoden 2011 ennakollisten tietojen osalta. Neljän vuoden takaiseen (2007) tilanteeseen verrattuna korkean koulutustason alojen arvonlisäys on vähentynyt kymmenyksellä. Vuonna 2007 vauhti oli maakunnassa poikkeuksellisen kova, ja tuotantokapasiteetti oli viritetty äärimmilleen. Arvonlisäystä ei ole vielä pystytty palauttamaan samalle tasolle. Tuotosta on pystytty hieman kasvattamaan tälläkin jaksolla. Maakuntaohjelman ulkopuolisessa seurantaraportissa todettiin, että Pirkanmaalla on hyvin korkea koulutustaso, ja tutkinnon suorittaneiden henkilöiden osuus on läntisen Suomen korkein. Pirkanmaalla on perinteisesti pystytty kokemaan ylpeyttä tutkimus- ja kehitysmenojen suuresta panoksesta. Viimeisten parin tilastovuoden aikana tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot ovat kuitenkin vähentyneet Pirkanmaalla. Tämä aiheuttaa lisähaasteita elinkeinorakenteen uudistumiskyvykkyydelle. Kehittämistehtävä. Vastaamme työelämän muutokseen ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin Kehittämistehtävän tavoitetilaksi on määritelty, että osaajapula keskeisillä aloilla on vältetty, ja työllisyys on kasvu-uralla. Talouden alavireisyyden vuoksi työllisyystilanne on kuitenkin yleisesti heikentynyt ja työn kysyntä heikentynyt. Tästä huolimatta joillain aloilla, kuten muun muassa myynnin ja sosiaalialan tehtävissä, on koettu osaajapulaa. Oheisessa kaaviossa näkyy, että työvoiman tarjonta ja kysyntä ovat kulkemassa kohti kohtaannon ongelmaa (kuvion lähde: Pirkanmaan ELY-keskus; Pirkanmaan talous julkaisu). Tilastovuosina Pirkanmaan työllisyystilanne on käynyt läpi suuria myllerryksiä. Vuonna 2009 työllisyys heikentyi merkittävästi kansainvälisen finanssikriisin aiheuttaman äkkipysähdyksen vuoksi, ja työttömien määrä kasvoi Pirkanmaalla 2000-luvun ennätysarvoihin. Vuonna 2010 alkoi toipuminen, joka eteni aina vuoteen 2012 saakka. Sitten maailmantalouden heikot näkymät kantautuivat jälleen laitureihin. Vuonna 2013 maakunnan työttömien määrä on pysytellyt sitkeästi noin henkilössä. Pirkanmaan työttömyysaste vuonna 2013 kohosi 12,9 prosenttiin, lähes kaksi prosenttiyksikköä koko maan tasoa ylemmäksi. Pahiten työttömyys koettelee Tamperetta (16 %). Suurista kaupungeista ainoastaan Kotkassa ja Lahdessa tilanne on heikompi kuin Tampereella. Maakunnan lounaisosissa Punkalaitumella, Sastamalassa ja Vesilahdessa työllisyystilanne on suotuisimmillaan, ja työttömänä on alle 10 prosenttia kuntien työvoimasta. (TEM, työnvälitystilasto.) Kuvio 7. Työvoiman tarjonta ja kysyntä pitkänä aikasarjana 20

21 Taulukko koskee koko Pirkanmaata aluejaolla Lähde: Tilastokeskus ja TEM. Lähtötasona pääsääntöisesti vuosi 2009, jota verrataan tuoreimpaan tilastotietoon. Kuvio 8. Vastaamme työelämän muutokseen ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin, seurantamittareiden kehitys Maakuntaohjelmaan on kirjattu lukuisia kehittämishaasteeseen liittyviä mittareita, joilla kehittämishaastetta on seurattu. Oheisesta koonnista nähdään, että työllisyystilanteeseen liittyvät mittarit ovat kehittyneet osin positiiviseen ja osin heikentyneeseen suuntaan. Työllisyysaste heikentyi hieman vuonna 2013 samalla kun työttömyys kääntyi jälleen kasvuun. Vuoteen 2009 verrattuna työllisyysaste on kuitenkin hieman parantunut. Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä on niin ikään kasvanut, nuorisotyöttömien pysynyt lähes ennallaan. Toisaalta avoimien työpaikkojen ja työttömien työnhakijoiden välinen suhde on parantunut tarkastelujen aloitusvuoteen 2009 verrattuna. Työmarkkinoiden tilanteen voidaan kuvailla olevan haastava, ja merkit viittaavat kohtaannon heikentymiseen. Nuorten vastavalmistuneiden työllistymisestä löytyy positiivisia signaaleja kokonaiskuvaan. Valmistumistaan seuraavana vuonna työsuhteessa olevien henkilöiden osuus on kasvanut kaikilla koulutustasoilla, erityisen hyvin toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneilla ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden keskuudessa. Opintojen keskeyttäminen on säilynyt lähes samalla tasolla tarkasteluaikana. Työmarkkinoiden imu ei ole tältä osin erityisesti heikentynyt tai koventunut. 21

22 Kansainvälistymiseen liittyvät seurantamittarit ovat kehittyneet myönteisesti. Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä Pirkanmaalla on kasvanut yli kolmanneksella vuosina Opetushenkilöstön ja tutkijoiden vaihtopestit ovat kasvaneet molemmin suuntaisesti sekä Suomeen tulevien että ulkomaille lähtevien osalta. Työssä jaksamiseen liittyvät mittarit ovat pysyneet stabiileina. Keskimääräinen eläköitymisikä oli vuonna 2012 lähes sama kuin vuonna 2009, hieman alle 59 vuotta, mikä on linjassa maan keskimääräisen eläkkeelle jäämisen iän kanssa. Mielenkiintoinen alueellinen piirre on, että erityisesti Tampereen yliopistossa on profiloiduttu työhyvinvoinnin edistämiseen: työnilonjulistus järjestettiin jo kahdeksatta kertaa Synergoksen toimesta tammikuussa Alueittaista työtyytyväisyyttä on viime vuosina mitattu muun muassa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen Alueellisessa terveys- ja hyvinvointitutkimuksessa. ATH-tutkimuksen perusteella pirkanmaalaiset vastaajat kokevat työnsä hieman keskimäärää rasittavammaksi sekä fyysisellä että henkisellä tasolla. Kokemus eläkeikään saakka työskentelemisen mahdollisuudesta on Pirkanmaalla hieman heikompi kuin koko maassa keskimäärin. Työnsä henkisesti vähintään melko rasittavaksi kokevia Työnsä fyysisesti vähintään melko rasittavaksi kokevia Niiden osuus, jotka uskovat, että todennäköisesti eivät jaksa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka Työkykynsä vähintään melko huonoksi työn henkisten vaatimusten kannalta arvioivia Työkykynsä vähintään melko huonoksi työn ruumiillisten vaatimusten kannalta arvioivia Työkykyisyytensä heikentyneeksi arvioivia 6% 6% 8% 7% 32% 34% 26% 29% 27% 27% 47% 48% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Koko maa Pirkanmaa Lähde: THL, Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen perustulokset Verkkojulkaisu Kuvio 9. Alueellisen terveys- ja hyvinvointutkimuksen 2013 tuloksia Pirkanmaalla ja koko maassa Aikaisemmin tuotetussa EVAn kansallisessa asennetutkimuksessa 2009 pirkanmaalaiset vastaajat kokivat olevansa melko tyytyväisiä oman hyvinvointinsa eri ulottuvuuksiin. Tyytyväisyys omaan työhön sai keskiarvon 2,99 (vastaa sanallista arviota melko tyytyväinen ). Omaan työhönsä erittäin tyytyväisiä vastaajia oli Pirkanmaalla hieman keskivertoa enemmän, 23,2 prosenttia (koko maassa 20,5 %). Vähintään melko tyytyväisesti työhönsä suhtautui pirkanmaalaisista 80,1 prosenttia (maassa 81,2 %). Taulukko 4. Tyytyväisyys arkipäivän hyvinvoinnin ulottuvuuksiin omassa elämässä, keskiarvot (asteikko 1 Erittäin tyytymätön 4 Erittäin tyytyväinen ) Asteikolla 1-4, kuinka tyytyväisiä ollaan Pirkanmaa Koko maa Omaan tulotasoon/taloudelliseen toimeentuloon 2,57 2,60 Ihmissuhteisiin (perhe, ystävät, sukulaiset, työtoverit jne.) 3,25 3,22 Omaan työhön (jos työssä; työn sisältö, työyhteisö jne.) 2,99 2,98 Omiin vaikutusmahdollisuuksiin yhteiskunnassa 2,43 2,49 Omaan elämään yleisesti ottaen/kokonaisuutena 3,14 3,14 Kunnan hyvinvointipalveluihin (määrä ja laatu) 2,68 2,66 Talouden toimivuuteen arjessa (valinnan vapaus, hintataso, laatu) 2,66 2,65 Kaikkien vastausten keskiarvo 2,82 2,82 Keskiarvojen taustalla vastauksia Pirkanmaalta kpl /kysymys, maasta kpl/kysymys. Lähde: EVAn kansallinen asennetutkimus Elektroninen aineisto, Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. 22

23 Toimintalinja 2 Aihepiirin alueellisia tutkimustuloksia on saatavilla rajoitetusti. Pääosin niitä tuodaan julki vain valtakunnallisina. ATHtutkimuksen maakunnallisista tiedoista tai EVA:n asennetutkimuksesta ei ole kirjoittamishetkellä tuoretta vertailutietoa, eivätkä ne ole keskenään vertailukelpoisia TOIMINTALINJA 2. Vahvistuva ja eheytyvä infrastruktuuri TL 2. Vahvistuva ja eheytyvä infrastruktuuri Mitä toimenpiteillä halutaan saavuttaa? Pirkanmaan edullinen asema kehityskäytävien solmualueena on tehokkaasti hyödynnetty maakunnan vetovoimatekijänä. Eri liikennemuotojen yhdistäminen (multimodaalisuus) on toteutettu onnistuneesti. Tehokkaat ja taloudelliset maankäytön ratkaisut, liikenneverkon hyvä kunto, joukkoliikenteen sujuvuus ja kevyen liikenteen mahdollisuuksien oivaltaminen turvaavat yhdyskuntien rakenteen tehostumisen, eheytymisen ja kasvun mahdollisuudet. Tämä mahdollistaa monimuotoisten, vaativienkin toimintojen sijoittumisen maakuntaan. Toimiva, maakunnan suorat kansainväliset yhteydet mahdollistava lentoliikenne sekä yhteydet satamiin tukevat tätä kokonaisuutta. Energia-, vesi- ja jätehuolto on järjestetty tarkoituksenmukaisesti sekä ympäristön ja huoltovarmuudenkin kannalta kestävästi koko maakunnassa. Erityisesti uusituvan, kotimaisen bio- ja lähienergian mahdollisuudet on hyödynnetty laajasti. Esimerkkejä maakuntaohjelmassa mainituista toimintalinjan kärkihankkeista ja ohjelmatoimenpiteistä: Pirkanmaan maakunnallinen laajakaistarakentamisen hankeohjelma 2009, Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategia. 67 % 33 % Varmistamme liikenneinfrastruktuurin toimivuuden, turvallisuuden ja kunnon, 10 kpl Parannamme teknisen huollon toimivuutta ja lisäämme maakunnan energiaomavaraisuutta, 20 kpl Hanketoimenpiteitä toimintalinjassa 2 yhteensä 30 kpl. Kuvio 10. Kehittämistehtäviin kohdistuneiden hanketoimenpiteiden jakauma toimintalinjassa 2 23

24 Maakuntaohjelman toisen toimintalinjan ydin on infrastruktuurin kehittämisessä. Toimintalinjan kehittämistehtävät on jaettu liikenneinfrastruktuurin tukemiseen sekä teknisen huollon ja energiaomavaraisuuden parantamiseen. Liikenneinfrastruktuurin rahoitus tulee suurelta osin valtion budjettirahoituksen kautta. Tämä vaikuttaa siihen, että toiseen toimintalinjaan on kohdistunut kaiken kaikkiaan vähiten hanketoimia kolmesta maakuntaohjelman toimintalinjasta. Toimintalinjassa 2 hanketoimet ovat painottuneet kehittämistehtävään, jolla tähdätään parantamaan teknisen huollon toimivuutta ja lisäämään maakunnan energiaomavaraisuutta (punainen viipale kuviossa 10). Hankkeilla on parannettu muun muassa vesi- ja viemäriyhteyksiä, kehitetty energia- ja ympäristöalojen elinkeinoja, tuettu yhdyskuntarakenteen kehittymistä ja ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja selvitetty tuulivoiman ja energiaomavaraisuuden edellytyksiä. Liikenneinfrastruktuurin kehittämistehtävään sijoittuvilla hankkeilla on muun muassa tuettu liittymä- ja satama-alueiden, logistiikkakeskuksen ja paikkatietopohjaisen aluesuunnittelun kehittämistä. Kehittämistehtävä. Varmistamme liikenneinfrastruktuurin toimivuuden, turvallisuuden ja kunnon Taulukko koskee koko Pirkanmaata aluejaolla Lähteet: Tilastokeskus, VR, TKL, Finnavia ja Liikennevirasto. Kuvio 11. Varmistamme liikenneinfrastruktuurin toimivuuden, turvallisuuden ja kunnon, seurantamittareiden kehitys Liikenneonnettomuuksien määrä maakunnassa on vähentynyt 13 prosenttia. Myös onnettomuuksissa loukkaantuneiden henkilöiden määrä on ollut vähenevä: vuonna 2009 loukkaantui 662 henkilöä, vuonna 2013 ennakkotietojen mukaan 567 henkilöä. Onnettomuuksissa on menehtynyt vuosittain noin henkilöä. (Tilastokeskus.) Vaikka liikennesuorite maanteillä on kasvanut ja teiden kunto on määrärahojen niukentumisen vuoksi heikentymässä, onnettomuudet liikenteessä ovat vähentyneet. Autojen turvaominaisuuksien lisäksi myös kuljettajien liikennetottumuksien voidaan tulkita parantuneen toteutuneen kehityksen perusteella. Liikenneinfrastruktuurin kehittämishaasteeseen liittyy matkustajaliikenteen käyttäjämäärien seuraaminen. Vuoteen 2009 verrattuna junamatkustaminen on lisääntynyt, mutta lentäminen ja Tampereen joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat supistuneet. Etenkin Tampere-Pirkkalan lentoaseman matkustajamäärät ovat selvästi vähentyneet viimeisten viiden vuoden aikana. Kokonaismatkustajamäärä on laskenut yli neljänneksen. Kun vuonna 2009 Pirkkalan lentokentän matkustajamäärä oli 3,9 prosenttia koko maan määrästä, vuonna 2013 osuus oli enää 2,5 prosenttia. Heikennystä selittää Pirkkalan kansainvälisten lentomatkojen vähentyminen (-30 %), jota lievästi kasvanut kotimaan matkustajaliikenne ei ole pystynyt paikkaamaan. 24

25 Tampere-Pirkkalan kakkosterminaalin uudistaminen on käynnistymässä vuonna Tältä voidaan odottaa konkreettista piristystä alueen lentoedellytyksille. Tampere-Pirkkalan toimintojen tulevaisuudesta on myös julkistettu lennokas AiRRport-visio 1, jossa tulevaisuuden matkustaminen on multimodaalista, ja jo matka lentokoneeseen on elämys. Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma Maakuntaohjelmaan on kirjattu tavoitetilaksi, että ohjelmakauden aikana käynnistetään kokonaisvaltainen maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelu. Tavoite on toteutunut, ja Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma hyväksyttiin maakuntahallituksessa Liikennejärjestelmäsuunnitelmalla tuetaan alueen kilpailukykyä ja kehitetään arjen sujuvuutta ja turvallisuutta. Liikennejärjestelmä käsittää eri kulkutavat, liikenneinfrastruktuurin ja sitä käyttävän henkilö- ja tavaraliikenteen sekä käyttäjille tarjottavat liikennepalvelut. Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa kootaan ja linjataan koko maakunnan liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet ja tavoitteet sekä toimenpiteet ensimmäistä kertaa. Työn taustalle on laadittu joukkoliikennettä, liikenneturvallisuutta, liikenteen kysynnän hallintaa ja älyliikennettä sekä logistiikkaa koskevat selvitykset. Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimus sisältää vuosina toteutettaviksi tai käynnistettäviksi aiotut liikenteelliset kehittämistoimenpiteet. Kehittämistoimenpiteet on jaettu koreihin, joihin lukeutuvat Pirkanmaan saavutettavuus, elinkeinoelämän toimintaedellytyksien parantaminen, liikenteen ja maankäytön suunnittelun kytkennän vahvistaminen, liikenneväylät ja päivittäinen liikennöitävyys, liikenneturvallisuus, joukkoliikenteen kehittäminen, matkaketjujen sujuvoittaminen, kävelyn ja pyöräilyn edistäminen sekä liikkumisen ohjaus ja kysynnän hallinta. Aiesopimuksen toteuttaminen on sopijaosapuolten vastuulla heidän omien toimivaltojensa puitteissa. Aiesopimusta on jo toteutettu Toijala Tampere-lisäraiteiden aluevaraussuunnitelman laadinnassa ja Pori-Tampere-radan kehittämisessä. Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmaa ovat olleet tekemässä Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan ELY-keskus, Pirkanmaan kunnat, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä ja Liikennevirasto. Laajakaista ja avoin kuitu Maakuntaohjelman seurantamittareihin on kirjattu laajakaistahankkeiden toteutuman ja laajakaistapeiton seuranta. Euroopan komission digitaalisessa agendassa on asetettu tavoite, että nopea laajakaistaliittymä on kaikkien eurooppalaisten saatavilla vuoteen 2020 mennessä. Nopealla kiinteän verkon laajakaistalla tarkoitetaan laajakaistaliittymää, joka mahdollistaa vähintään 30 Mbit/s tiedonsiirron. Se voidaan toteuttaa esimerkiksi valokuidulla tai kaapeli-tv-verkon avulla. Suomessa hallitus on asettanut tavoitteeksi 100 Mbit/s laajakaistan saatavuuden lähes kaikille vuoden 2015 loppuun mennessä (Laajakaista hanke). Vuoden 2013 loppuun mennessä Viestintävirasto on myöntänyt Laajakaista 2015 hankkeeseen osallistuneille yrityksille noin 24 miljoonaa euroa valtion tukea valokuituverkon rakentamiseen. Erityisesti harvemmin asutuissa maaseutukunnissa laajakaistahanke on vaikuttanut merkittävästi nopean laajakaistan saatavuuden parantumiseen. Viestintäviraston mukaan nopeiden laajakaistaliittymien saatavuus parantui yksistään vuoden 2013 aikana noin viidellä prosentilla. Vuoden 2013 lopussa kiinteän verkon tekniikoilla toteutettu nopea laajakaistaliittymä oli saatavilla lähes 70 prosenttiin suomalaisista kotitalouksista. Pirkanmaalla saatavuus on 60 prosenttia. Maakuntaohjelmaan kirjattu tavoite 99 prosentin tavoitetason saavuttamisesta ei ole toteutunut Pirkanmaalla, kuten ei ole vielä kansallisestikaan. Valokuitutekniikalla toteutettujen liittymien määrä on lisääntynyt vuoden 2013 aikana 11 prosentilla. Lähes 30 prosentilla pirkanmaalaisista kotitalouksista oli käytettävissä valokuituverkon avulla toteutettu laajakaistaliittymä (koko maassa 41 %). 2 Pirkanmaan avoin kuitu hankkeessa selvitettiin kuntien kiinnostusta rakentaa tai muuten mahdollistaa kuituverkon toteuttamista alueellaan. Ekanet -hankealue sijoittui eteläiselle Pirkanmaalle ja Tokanet läntiselle Pirkanmaalle. ( 1 Tampere-Pirkkala: Reconnecting Finland Future AiRRport. Tampereen Kauppakamari, tiedote Nopean laajakaistan saatavuus parantunut Suomessa (Viestintäviraston verkkosivut, uutinen ) ja Nopean laajakaistan saatavuus Suomessa (Viestintäviraston verkkosivut, tietoa tarjonnasta ja hinnoista ). 25

26 Kuviot: Viestintävirasto, nopeidenyhteyksiensaatavuus.html Kuvio 12. Nopean (30 Mbits/s) kiinteän verkon laajakaistan maakuntakohtainen saatavuus 2013 Kuvio 13. Valokuituverkon (30 Mbits/s) laajakaistan maakuntakohtainen saatavuus v lopussa Valtion budjetin väyläinvestointien määrä ja alueellinen kohdentuminen Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle 2012 (LVM ohjelmia ja strategioita 2/2012) esittää, että hallituskaudella aloitetaan liikenneverkon kehittämishankkeita noin yhden miljardin euron edestä. Tästä Pirkanmaan alueelle sijoittuu kaupunkiseutujen hankkeisiin lukeutuvat MAL-hankekokonaisuudet (valtion osuus 30 M, kuntien 30 M ). Lisäksi Pirkanmaan saavutettavuuteen vaikuttavia hankkeita ovat muun muassa Tampere-Vaasa-yhteysvälihanke, jonka ensimmäisenä vaiheena toteutettavaksi esitetään Laihian kohdalle liittymäjärjestelyjä (20 M ) sekä Riihimäen kolmioraidehanke (10 M ), jossa on suunniteltu rakennettavan Kouvolan suunnasta Tampereen suuntaan johtava raideyhteys. Liikenneverkon kehittämisohjelmaan vuosille on kirjattu kärkihankkeiksi Helsingin seudun Pisara-rata, Helsinki-Riihimäki-rataosuuden kapasiteetin lisääminen, Luumäki-Imatra-kaksoisraide sekä yhteyden parantaminen Venäjän rajalle. Kärkihankkeiden toteutukseen on kehittämisohjelmassa merkitty yhteensä noin M. Suunnitteluohjelman muihin kohteisiin on merkitty yhteensä noin M. Muiden kohteiden osalta vuosien listaus on luonteeltaan suunnittelua ohjaava ohjelma. Näihin kohteisiin lukeutuvat muun muassa vt 3 Tampere-Vaasa- ja vt 9 Tampere- Orivesi-yhteysvälin parantaminen sekä Tampereen ja Turun raitiotie- ja lähijunaliikennehanke (valtion avustus %). Edeltäneessä Liikennepolitiikan linjat ja liikenneverkon kehittämis- ja rahoitusohjelmassa vuoteen 2020 (LVM 17/2008) määriteltiin hallituskauden liikenneinvestointien menoiksi noin 400 miljoonaa euroa. Vaalikauden investointiohjelmaan kirjattiin aloitettavaksi 13 uutta liikenneverkon kehittämisinvestointia, joiden yhteisarvo oli noin 1,1 miljardia euroa. Tällöin Pirkanmaalle sijoittui kehittämisinvestoinneista valtatien 12 Tampereen rantaväylä (45 M ). Tampereen kaupunginvaltuusto päätyi kokouksessa rantaväylän kehittämisessä pitkän tunnelin vaihtoehtoon, ja sen rakentamistyöt alkoivat alkuvuonna

27 Tie- ja rataverkon kunnosta Pirkanmaan ympäristöohjelman seurannan mukaan Tie- ja rataverkon kunnossapitoa on kartoitettu Pirkanmaan ympäristöohjelman seurannan yhteydessä. 3 Siinä todetaan, että määrärahojen niukkuus on johtamassa huonokuntoisen tieverkon määrän kasvamiseen. Liikenteen lisääntyessä ja tieverkon rakenteellisen kunnon heiketessä tiestön rappeutumisvauhti kiihtyy, mikä näkyy muun muassa keväisin talven olosuhde- ja liikennerasituksen aiheuttamien vaurioiden lisääntymisenä. Viime vuosina kunnossapidon osuus tienpidon kustannuksista on ollut noin 90 prosentin luokkaa. Valtakunnallisesti on linjattu, että kunnossapidon tasosta ei tingittäisi. Koska yleinen kustannustaso nousee, kunnossapidon rahoitusosuus on ollut kasvussa. Liikennepoliittisen selonteon yhteydessä on käyty keskustelua rahoituksen siirtämisestä tie- ja rataverkon kehittämisestä perusväylänpitoon. Tällä edistettäisiin tieverkon kunnossapysymistä. Pirkanmaan tie- ja katuverkon pituus on kaikkiaan noin kilometriä, josta valtateitä on 544 km, kantateitä 318 km, seututeitä 771 km ja yhdysteitä 3463 kilometriä (Liikennevirasto/Digiroad, Hertta). Pirkanmaalla on käynnissä kaikilla päärataosuuksilla jonkinlaisia selvityksiä tulevaisuuden kehittämistarpeista. Muun muassa Pori-Tampere-rataa peruskorjataan (LIEKKI-hanke). Myöhästymisiä aiheuttavien routaongelmien odotetaan vähentyvän, kun Oulu-Seinäjoki rataosaa peruskorjataan. Helsinki Riihimäki rataosan kehittäminen parantaa myös Pirkanmaan ja pääkaupunkiseudun välistä liikennöitävyyttä. 3 Pirkanmaan ympäristöohjelman seuranta 2013, teema 1: Kestävä yhdyskuntarakenne (Pirkanmaan ELY-keskus), 27

28 Kehittämistehtävä. Parannamme teknisen huollon toimivuutta ja lisäämme maakunnan omavaraisuutta Kehittämistehtävän tavoitteiksi on asetettu, että teknisen huollon rakenteet ovat asuin- ja yritysalueiden rakentumisen edellyttämällä tasolla, ja että valtakunnalliset päästötavoitteet on maakunnan osalta saavutettu. Onnistumisen seuraamisen mittarit koskevat vesihuoltohankkeiden toteutumaa, uusiutuvien tai paikallisten energialähteiden käyttöä, energiaalan elinkeinojen kehitystä, maakunnassa tuotetun ja käytetyn energian välistä suhdetta sekä päästötavoitteiden mukaisia päästöjä. Vesihuoltohankkeiden toteuma Pirkanmaan vesihuoltohankkeet ovat toteutuneet kattavasti, kuten kuvaajasta 14 havaitaan. Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelmaa ollaan päivittämässä vuoden 2014 aikana. Päivitys laaditaan yhteistyössä Pirkanmaan ELYkeskuksen, kuntien, vesihuoltolaitosten, Pirkanmaan liiton, Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n ja muiden sidosryhmien kanssa. Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Kartta 14. Pirkanmaan vesihuoltohanketilanne vuonna

29 Energian tuotanto, kulutus ja alkuperä Uusiutuvan energian osuuden tavoitetasoksi on EU-alueella määritetty 20 prosenttia vuoteen 2020 ja 27 prosenttia vuoteen 2030 mennessä (EU:n ilmasto- ja energiapaketti). Suomen osalta uusiutuvan energian osuuden nosto on määritetty tätä korkeammaksi, 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta. Usea Pirkanmaan kunta tehnyt energiatehokkuussopimuksen (suuret ja keskisuuret kunnat) tai liittynyt kuntien energiaohjelmaan (pienet kunnat). Näitä kuntia ovat Akaa, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Sastamala, Tampere, Valkeakoski, Virrat sekä Ylöjärvi. (Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian luonnos , Pirkanmaan liitto.) Uusiutuvien ja paikallisten energialähteiden käyttöä on Pirkanmaalla pyritty tukemaan muun muassa tuulivoiman, puun, maa- ja järvilämmön sekä hajautetun energiantuotannon edellytyksiä selvittämällä. Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategia on valmistumassa keväällä Siihen on kirjattu muun muassa asumiseen ja rakentamiseen, liikenteeseen, yhdyskuntarakenteeseen ja liikkumismuotoihin liittyviä tavoitteita, joilla pyritään aikaansaamaan energia- ja resurssitehokas Pirkanmaa. Strategialuonnoksessa Pirkanmaalla tavoitteeksi asetetaan prosentin vuosittainen vähennys energiankulutuksessa vuosina Tavoitteen toteutuessa vuosittainen energiankulutus olisi vuonna 2040 yhteensä 24 prosenttia nykytasoa pienempi. Lähde: Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian luonnos (alkuperäislähde Maunula 2013). Kuvio 15. Pirkanmaalla kulutetun energian alkuperäjakauma Pirkanmaan energiankulutuksen viimeisimpiä tietoja on vuodelta Tällöin energiaa käytettiin arvioiden perusteella GWh. Eniten energiaa kului teollisuudessa (6 800 GWh), lämmityksessä (5 900 GWh) ja liikenteessä (4 800 GWh). Vertailutietoa aiempaan ajankohtaan ei ole saatavilla. Alueen vahva väestönkasvu on luonut paineita energiantarpeen kasvulle, mutta toisaalta energiatehokkuus ja tietoisuus ovat parantuneet monella saralla. Lisäksi viime vuosien talousongelmat ovat osaltaan heijastuneet teollisuustuotannon energiantarpeeseen. Pirkanmaalla kulutetaan monipuolisesti tuotettua energiaa (kuvio 15). Yli puolet tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla, joista maakunnassa korostuu maakaasu (30 %). Uusiutuvista energialähteistä merkittävin on puu (16 %), Turpeen osuus on kuusi prosenttia ja vesivoiman kaksi prosenttia. Pirkanmaan tulevaisuuden energiamuodoista on selvitetty muun muassa tuulivoiman ja puuenergian lisäämistä. Pirkanmaan tuulivoimaselvityksessä on kartoitettu potentiaalisia tuulivoima-alueita, joille voisi sijoittua noin 270 voimalaa (tilanne ). 3 MW:n voimalaitosteholla tällä voitaisiin päästä noin1,7 TWh:n vuosittaiseen sähköntuotantoon. Viimeisimpien laskelmien mukaan pirkanmaalaista puuta voitaisiin hyödyntää energiantuotantoon noin 3 TWh:a vahingoittamatta metsien ekologista kestävyyttä. (Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian luonnos ) Pirkanmaalla tuotettiin sähköä vuonna 2009 yhteensä gigawattituntia ja vuonna 2012 noin gigawattituntia (- 12 %). Samalla aikajanaksolla uusiutuvalla energiamuodolla, vesivoimalla, tuotetun sähkön määrä on lähes kaksinkertaistunut (391 GWh -> 724 GWh). Vesivoimalla tuotettu sähkö muodostaa jo kolmasosan kaikesta tuotetusta sähköstä. Maakunnan ulkopuolelta tuodun sähkön määrä on lisääntynyt ja omavaraisuus tältä osin heikentynyt. Samaan aikaan kun sähkön tuotanto Pirkanmaalla on vähentynyt, sen kulutus on kasvanut. Sähköä kulutettiin maakunnassa GWh vuonna Vuoden 2012 kulutus oli kasvanut GWh:in (11 %). Teollisuuden sähkönkäyttö on kasvanut 18 prosenttia ja asumisen ja maatalouden 12 prosenttia vuosina Palvelujen ja rakentamisen osalta käyttö on vähentynyt yhden prosentin. Sähkönkäyttäjien määrä on kasvanut neljä prosenttia. (Energiateollisuus ry., sähkötilastot 2009 ja 2012.) 29

30 Lähde: Energiateollisuus ry., sähkötilastot 2009 ja 2012 Kuvio 16. Sähköntuotannon muodot Pirkanmaalla 2009 ja 2012 Kaukolämmön ja sen yhteistuotantosähkön tuottamiseen käytetty energia on maakunnassa vähentynyt kolme prosenttia vuosina Pirkanmaalle on ollut omaleimaista, että kaukolämmön ja yhteistuotantosähkön tuottamisessa käytetyin polttoaine on maakaasu. Maakaasun osuus on kuitenkin laskenut 80 prosentista 65 prosenttiin ( ). Kaukolämmön tuotannossa osuuttaan ovat kasvattaneet erityisesti biomassat: metsäpolttoaineen osuus on noussut kolmesta prosentista 15 prosenttiin ja myös teollisuuden puutähdettä ja muita biomassoja on hyödynnetty entistä enemmän. Turpeiden osuus on säilynyt samana (muodostavat 14 %), ja polttoöljyjen hieman kasvanut (osuus on 2 %). Uusiutumattomien kivihiilen ja polttoöljyjen käytön osuus tuotannossa on hyvin pieni maan keskiarvoon verrattuna. (Energiateollisuus ry., Kaukolämmön tuotanto, kulutus, tuotantokapasiteetti sekä polttoaineet alueittain 2008 ja 2012.) Maakunnan kasvihuonekaasupäästölaskelmia on tehty viimeksi vuosien 2010 ja 2011 tilanteesta. 4 Pirkanmaan laskelmat on tehty Kasvener-mallin avulla, jolla voidaan selvittää alueen energiankäytön, teollisuuden, liikenteen, maatalouden ja jätehuollon aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt. Laskelman perusteella Pirkanmaalla syntyi vuonna 2011 yhteensä tuhatta hiilidioksidiekvivalenttitonnia päästöjä hiilidioksidista, metaanista ja dityppioksidista. Edellisvuoteen verrattuna päästöt olivat vähentyneet selvästi (2010: t CO 2-ekv.). Kulutusperäiset kasvihuonepäästöt saadaan, kun lisätään edellisiin päästöarvoihin Pirkanmaalla kulutetun ja sen rajojen ulkopuolella tuotetun sähkön päästöt. Myös näin mitaten päästöt ovat vähentyneet vuosien 2010 ja 2011 välillä. Per capita määräiset kulutusperäiset päästöt olivat vuonna 2011 Pirkanmaalla 9,3 t CO 2-ekv./asukas, kun koko maan keskimäärä oli 13,9 t CO 2-ekv./asukas. Eroa selittää kansallisen tason teollisuudesta johtuva suurempi energiankulutus. EU-alueella on asetettu tavoitteeksi hiilidioksidipäästöjen vähentäminen 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä ja 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä (YK:n ilmastosopimus; Dohan jatkosopimus). Vähennystavoitteiden vertailuajankohtana on vuoden 1990 taso. Myös Suomi on sitoutunut näihin tavoitteisiin. Lisäksi kansallisia tavoitteita kasvihuonekaasujen vähentämisestä on aseteltu prosentin osuuksiin vuoteen 2050 mennessä. Kuvion 16 perusteella Pirkanmaalla ollaan päästy vuonna 2011 jo hieman vuoden 1990 kasvihuonekaasupäästöjen alapuolelle. Kulutussektoreittain tarkasteltuna eniten päästöjä syntyy teollisuudessa ja kotitalouksissa. Lähde: Pirkanmaan kasvihuonekaasupäästöt tilanne vuonna 2010 ja 2011 (Pirkanmaan ELY-keskus). Kuvio 17. Kasvihuonekaasupäästöt kulutussektoreittain Pirkanmaalla Pirkanmaan kasvihuonekaasupäästöt tilanne vuonna 2010 ja Pirkanmaan ELY-keskus, sisäinen raportti

31 Toimintalinja 3 Energia-alojen yritysten työllistävyys, liikevaihto ja aluetaloudellinen tuotos ovat kehittyneet suotuisasti viime vuosien aikana. Aluetilinpidon tietoihin perustuvat arvonlisäys ja tuotos ovat kasvaneet erityisen hyvin, vaikka vertailun alkupiste on vielä niin sanottuja hyviä aikoja edustanut vuosi Taantumasta huolimatta energia-alan tuotos on kasvanut 37 prosenttia ja arvonlisäyskin 29 prosenttia. Vuonna 2011 alojen tuotos Pirkanmaalla oli miljoonaa euroa ja arvonlisäys 570 miljoonaa euroa. (Tilastokeskus.) Energia-aloiksi on tilastoista poimittu toimialat eli energiahuolto sekä vesi- ja jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito. Vuoden 2011 tiedot ovat toistaiseksi ennakollisia. Yritysrekisteriin perustuvat liikevaihdon ja henkilöstön määrän tiedot kertovat nekin suotuisasta kehityksestä alalla. Vuonna 2012 energia-alat työllistivät lähes henkilöä ja tuottivat miljoonan euron liikevaihdon Pirkanmaalla. Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito ja yritysrekisteri. Kuvio 18. Tuotannon, työllistävyyden ja yritystoiminnan tunnuslukuja energia-, vesi- ja jätehuollon toimialoilla 5.3. TOIMINTALINJA 3. Pito- ja vetovoimaiset toimintaympäristöt TL 3.Pito- ja vetovoimaiset toimintaympäristöt Mitä toimenpiteillä halutaan saavuttaa? Pirkanmaa tarjoaa asukkailleen korkealuokkaisen, esteettömän elinympäristön, joka mahdollistaa viihtyisän ja laadukkaan asumisen sekä aktiivisen kansalaisuuden ja yhteisöllisyyden. Laadukas ja kattava peruspalveluiden verkosto on turvattu koko maakunnassa, osin liikkuvien palvelujen avulla. Keskusta-alueita kehitetään monipuolisesti kaupan ja vapaa-ajan palveluiden alueina. Pirkanmaan kulttuurinen identiteetti, vahva vetovoima ja kansainvälinen näkyvyys antavat maakunnalle erottuvan, myönteisen imagon, joka on myös määrätietoisesti hyödynnetty kehittämistoiminnassa, mm. matkailussa. Luonnonympäristö nähdään sekä itseisarvoisena että ihmisten viihtymisessä olennaisena tekijänä. Maakuntaohjelmassa mainittuja toimintalinjan kärkihankkeita ja ohjelmatoimenpiteitä: Peli-, 3D-animaatio- ja elokuvateollisuuden toimintaympäristön ja yritystoiminnan kehittäminen, Tampereen palveluinnovaatiokeskus TamSI, Tampereen keskusareena, Pirkanmaan kulttuuriympäristöohjelman valmistelu ja toteutus. 31

32 29 % 21 % 50 % Tarjoamme viihtyisiä ja kestäviä asuin-, elin- ja luonnonympäristöjä Uudistamme julkista palvelutuotantoa ja sen rakenteita Valjastamme kulttuurin ja elämystalouden pirkanmaalaisten hyvinvoinnin lähteeksi Hanketoimenpiteitä toimintalinjassa 3 yhteensä 97 kpl. Kuvio 19. Kehittämistehtäviin kohdistuneita hanketoimenpiteitä toimintalinjassa 3 Maakuntaohjelman toimintalinjaan 3 on kohdistunut lähes 100 hanketoimenpidettä tarkastelujaksolla. Näistä puolet on toteuttanut kehittämistehtävää, joka koskee viihtyisien ja kestävien asuin-, elin- ja luonnonympäristöjen tarjoamista. Kulttuuria ja elämystaloutta on tuettu vajaalla 30 hanketoimenpiteellä (29 % toimintalinjasta 3) ja julkisen palvelutuotannon uudistamista 20 hanketoimenpiteellä (21 %). Kehittämishaasteiden tähtäin on samassa maalissa asukkaiden arjen, toimintaympäristön ja -kulttuurin monimuotoisessa kehittämisessä. Toimintalinjaan sijoittuvien hanketoimenpiteiden kirjo on hyvin laaja. Hankerahoituksella on muun muassa kehitetty Pirkanmaan brändiä, luotu tulevaisuusorientoituneita oppimisympäristöjä, tuettu yksityisten ja julkisten hyvinvointipalvelujen yhteyttä ja erilaisia palveluinnovaatioita, pyritty löytämään ratkaisuja väestön ikääntymiseen ja maaseudun elinvoimaisuuden säilymiseen, kunnostettu kulttuurihistoriallisesti tärkeitä kohteita ja luotu uusia sekä edistetty mm. lähiruuan, e- palvelujen ja hyvinvointimatkailun edellytyksiä. Kehittämistehtävä. Tarjoamme viihtyisiä ja kestäviä asuin-, elin- ja luonnonympäristöjä Pirkanmaan väkiluku on kasvanut tasan kolme prosenttia vuosina (koko maa 1,9 %). Maakunnan vuosittainen kasvu on vaihdellut 0,72 0,78 prosentissa. Väestönkehitys on ollut selvästi suotuisampaa kuin maassa keskimäärin (0,45 0,48 %). Kuten oheisesta karttakuviosta näkyy, väestön keskittymiskehitys on havaittavissa myös Pirkanmaan kartalla. Maakuntarajan tuntumassa väestönkehitys ja rakenne ovat haasteellisempia kuin keskusseudulla. Alueen väestörakenne on ikääntymisen seurauksena heikentynyt siltä osin, että työikäisen väen osuus on vähentynyt ja 65 vuotta täyttäneiden osuus kasvanut. Tämä on johtanut demografisen huoltosuhteen heikentymiseen. Tilanne on kuitenkin koko maan tasoa parempi, sillä muualla maassa myös lapsiväen suhteellinen osuus on ollut laskussa. Pirkanmaalla lasten osuus väestörakenteesta on säilynyt tasaisena. Pirkanmaan suotuisa väestökehitys selittyy sekä luonnollisen väestönlisäyksen että muuttoliikkeen kasvulla. Luonnollinen väestönlisäys eli syntyneen väestön enemmyys verrattuna kuolleisiin on kasvanut neljällä prosentilla maakunnassa. Koko maassa kehitys on kulkenut selvästi vastakkaiseen suuntaan (-26 %). Koko maan tasolla suurin asukaslukua lisäävä tekijä on maahanmuutto. Myös Pirkanmaan alueella maahanmuutto on lisääntynyt. Kotimaan muuttoliike on kuitenkin edelleen suurin asukaspohjaa lisäävä osatekijä maakunnassa. 32

33 Väestönmuutos (%) kunnissa vuosina Muutos (%) Lähde: Tilastokeskus. Kuvio 20. Väestönkasvuun liittyvien seurantamittarien kehitys Pirkanmaalla Suomessa väki keskittyy muutamalle kasvavalle kaupunkiseudulle, joista Tampere on yksi eniten kasvua puoleensa vetävä alue. Vetovoimaisuus ja elinvoimaisuus näkyvät niin tilastoluvuissa kuin erilaisissa imago- ja muuttohalukkuustutkimuksissa, joissa Tampere on kivunnut kärkeen lähes poikkeuksetta viime vuosina. Maakuntaohjelmaan kirjattu tavoite Pirkanmaasta maan halutuimpana asuin- ja muuttokohteena voidaan todeta toteutuneeksi. Imagomittaukset Tampere: paras imago asuinpaikkana ja halutuin muuttokohde v. 2014, 2012 ja 2010 (Kaupungit: Muuttohalukkuus 2014, 2012 ja tutkimukset). Tampere: paras matkailukaupunki v Vuonna 2011 toisella sijalla, v ensimmäisellä sijalla (Kaupungit matkailukohteina 2013, 2011 ja 2009 tutkimukset). Tampere: Toisella sijalla imagoltaan yrityspäättäjien keskuudessa v (Kuntien imagotutkimus 2012). Särkänniemi: paras vapaa-ajankeskus v ja 2011 (Vapaa-ajankeskusten yrityskuvat 2012 ja 2011). Lähde: Taloustutkimus Oy 33

34 Väestönkasvusta johtuen Pirkanmaalle on rakennettu uusia asuinrakennuksia asunnon vuosivauhdilla ( ). Johtuen väestönlisäyksen painottumisesta kasvukeskuksiin, kerrostaloasuntojen osuus uudisrakennuksista on kasvanut tasaisesti. Vuoden 2012 aikana rakennetuista asunnoita 55 % sijaitsi kerrostalossa (2009: 49 %). Vastaavasti erityisesti erillispientalojen rakentaminen on vähentynyt viimeisimpinä vuosina (2009: osuus 38 %; 2012: 28 %). (Väestötietojärjestelmä, Hertta.) Tämä liittyy sekä kaupungistumiseen, perherakenteiden muutokseen että vallitsevan taloustilanteen reunaehtoihin. Asuinalueiden osuus kaikesta maapinta-alasta on kasvanut vuoden ,1 prosentista vuoden ,5 prosenttiin. Neliökilometreinä esitettynä asuttu alue on kasvanut 383 neliökilometristä 410 neliökilometriin. Pientaloalueiden maapinta-ala on laajentunut suhteellisesti enemmän kuin kerrostaloalueiden maa-ala vuosina Samalla kun uusien kerrostaloasuntojen määrä on kasvanut ja kerrostaloalueet ovat tiivistyneet, on havaittavissa myös rinnakkainen kehitys laajentuvissa pientaloalueissa. Pirkanmaalla taajama-alueiden maapinta-alan osuus on kasvanut 3,9 prosentista 4,2 prosenttiin vuosina Elinympäristön seurantatilastojen mukaan viimeisten viiden vuoden aikana muodostuneiden taajamien laajenemisalueiden pinta-ala muodostaa noin kymmenesosan kaikista taajama-alueista. Taajamamuotoista asutusta on levittynyt uusille alueille. (CORINE Land Cover, Hertta.) Lähde: Väestötietojärjestelmä, Hertta Kuvio 21. Asuinympäristön tietoja Yksi asuinympäristön elinvoimaisuudesta kertova tekijä on peruspalvelujen taso. Vuonna 2009 Pirkanmaan asukkaista 70 prosenttia asui enintään yhden kilometrin päässä päivittäistavarakaupasta. Vuonna 2012 osuus oli kasvanut 72 prosenttiin. Vanhusväestön (75 vuotta täyttäneiden) osalta tilanne oli vielä hieman tätä parempi, 76 ja 77 prosenttia. Pirkanmaalla vuosina ala-asteiden määrä on laskenut 205:stä 185:en, yläasteiden määrä 81:stä 75:en ja lukioiden määrä 37:stä 34:än. Tämä on vaikuttanut koulutien pituuteen. Eniten vaikutusta on ollut lukioverkon supistumisella: kun vuonna 2009 lukiolaisista 22 prosenttia asui lukiostaan enintään kilometrin etäisyydellä, vuonna 2012 osuus oli 19 prosenttia. (Väestötietojärjestelmä, Hertta.) Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita inventoitiin vuonna 2013 liittyen Pirkanmaan maakuntakaava 2040 työhön. Alueet vahvistuvat maakuntakaavan 2040 yhteydessä. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi on meneillään. Inventoinnit valmistuvat 2014, jonka jälkeen valtioneuvosto antaa periaatepäätöksen voimassa olevien alueiden korvaamisesta inventointien tuloksilla. 34

35 Alue Pinta-ala (ha) Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Maakunnallisesti arvokas maisema-alue Valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö Suojelualue (lintu, ranta, koski) Luonnonsuojelualue Virkistys-, retkeily- ja ulkoilualue Taajamatoimintojen alue Kohdemerkintä Kohteita (lkm) Valtak. tai maakunnallisesti arvokas maisema-alue 22 Valtak. tai maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö tai -kohde 280 Luonnonsuojelualue, alle 2 ha (kartassa) 52 Kartta 22. Luonnonsuojelu- ja virkistysalueita sekä arvokkaita kulttuuriympäristöjä ja maisema-alueita 35

36 Kehittämistehtävä. Uudistamme julkista palvelutuotantoa ja sen rakenteita Kehittämishaasteen tavoitteena on edistää uusia malleja palvelutuotannolle ja löytää kunkin kunnan oloissa toimivia sekä vastuusuhteiltaan tarpeisiin vastaavia ja taloudellisia malleja. Seurantamittarien mukaan toimintakentässä on tapahtunut seuraavanlaisia muutoksia: Huom. Terveydenhuollon tarvevakioidut menot on poimittu erillisaineistoista, joissa arvot on ilmoitettu kyseisen vuoden hinnoin. Lähteet: Tilastokeskus (kuntien käyttötalous ja aluetilinpito) ja THL CHESS. Kuvio 23. Uudistamme julkista palvelutuotantoa ja sen rakenteita, seurantamittareiden kehitys Viimeisten neljän tilastovuoden aikana niin kuntien käyttötalouden menot, terveydenhuoltoon käytetyt asukaskohtaiset menot kuin terveys- ja sosiaalipalvelujen työllistävyys ovat kasvaneet noin kymmenyksellä. Samaan aikaan palvelujen yksityistymiskehitys on edennyt. Kunnissa ostopalveluihin käytetty rahamäärä ja henkilöstökulujen määrä ovat lähestyneet toisiaan. Kun vuonna 2009 ostopalvelujen arvo oli noin 80 prosenttia henkilöstökuluista, vuonna 2012 osuus oli ylittänyt 91 prosenttia. Samalla aikajaksolla palvelujen ostot ovat kasvaneet 24 prosenttia ja henkilöstömenot selvästi vähäisemmin,10 prosenttia. Kulujen perusteella palvelutuotannon painopiste on siirtynyt omasta tuotannosta kohti ulkoista ostamista. Nämä luvut koskevat koko kuntien käyttötaloutta. Kuntien käyttötalouden nettokustannukset per asukas ovat kasvaneet Pirkanmaan kunnissa kaikkiaan 11 prosenttia vuosina Koko maassa vastaava kasvu on ollut 12 prosenttia. (Tilastokeskus, kuntien käyttötalous.) Terveydenhuollon tarvevakioidut asukaskohtaiset menot ovat maakunnassa kasvaneet hyvin samansuuntaisesti kuin käyttötalouden kokonaismenot (THL Chess). Terveys- ja sosiaalipalvelujen yksityistävästä kehityskulusta kertoo tulos, että terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelevien henkilöiden määrä on kasvanut yksityisellä sektorilla selvästi julkista sektoria enemmän. Kaikkiaan työllisten määrä hyvinvointipalveluissa on lisääntynyt kymmenyksellä vuosina : yksityisellä sektorilla neljänneksellä, julkisella sektorilla vain noin viisi prosenttia (Tilastokeskus, aluetilinpito). 36