Sävträsk Skola Kartanontie Liljendal

Transkriptio

1 Loviisan kaupunki Sävträsk Skola Kartanontie Liljendal Ramboll Finland Oy Niemenkatu 73, Lahti Puh

2 Sisällys LAADUNVARMISTUS 3 ESIPUHE 4 1. YHTEENVETO JA PTS-KORJAUSKUSTANNUSEHDOTUS Yleistä Rakenteet LVIA- tekniikka Sähkötekniikka PTS-korjauskustannusehdotus 8 2. RAKENNUSTEKNIIKKA Yleistä Aluerakenteet (D) Pohjarakenteet (E) Perustukset (F1) Rakennusrunko (F2) Julkisivu (F3) Yläpohjarakenteet (F4) Täydentävät sisäosat (F5) Sisäpinnat (F6) Muut havainnot Rakennetekniset valokuvat LVI-TEKNIIKKA Yleistä Lämmitysjärjestelmät (G1) Käyttövesi- ja viemärijärjestelmät (G2) Ilmanvaihtojärjestelmät (G3) Jäähdytysjärjestelmät (G4) Palontorjuntajärjestelmät (G5) Rakennusautomaatio (J6) LVI-tekniset valokuvat SÄHKÖTEKNIIKKA Yleistä Aluesähköistys (H1) Kojeistot ja keskukset (H2) Johtotiet (H3) Johdot ja niiden varusteet (H4) Valaisimet (H5) Laitteet (H6) Erityisjärjestelmät (H7) Tietojärjestelmät (J) Siirtolaitteet (F8) Sähkötekniset valokuvat ASbESTIKARTOITUS Yleistä Näytteenotto, analyysit ja tulokset Johtopäätökset 34 Ramboll Finland Oy 2 / 34

3 LAADUNVARMISTUS Versio Draft Tarkastuspvm Tekijät Tarkastaja Hyväksyjä Ramboll Finland Oy Pirjo Karjalainen, Ville Mäntylä - Rakennustekniikka Pirjo Karjalainen, Ville Mäntylä, Risto Purtilo - LVIA Pirjo Karjalainen, Ville Mäntylä, Risto Purtilo - Sähkötekniikka Ville Nikkilä Jani Lepistö Kuvaus Ramboll Finland Oy 3 / 34

4 ESIPUHE Tässä raportissa on esitetty Sävträsk nimisen, osoitteessa Kartanontie 29, Liljendal sijaitsevan koulun rakenne-, LVIA- ja sähköteknisten järjestelmien kunto ja korjaustarvearvio raportin päiväyksen ajankohtana. Selvitykseen liittyvä kenttätyö on toteutettu kiinteistön sisä- ja ulkotiloissa Tilaajan puolesta yhteyshenkilöinä ovat olleet Antti Kinnunen ja Mikko Mattinen Loviisan kaupungilta. Kiinteistöjen puolesta yhteyshenkilöinä ovat toimineet Mikko Mattinen, Heidi Tulonen sekä kohteiden huoltohenkilöstö. Selvityksessä on pyritty antamaan mahdollisimman oikeita ja täsmällisiä tietoja kohteesta ottaen huomioon kuntoarvion tavanomaiset lähtökohdat sekä sen tekemiseen käytettävissä ollut aika ja kohteesta saadut tiedot. Selvitys toimitetaan kuitenkin sitoumuksetta eikä Ramboll Finland Oy anna erikseen takuuta selvityksen virheettömyydestä tai soveltuvuudesta tiettyyn tarkoitukseen. Ramboll Finland Oy ei vastaa vahingoista tai menetyksistä, jotka aiheutuvat tämän selvityksen sisältämän materiaalin tai informaation käytöstä. Selvitys ei ole tyhjentävä, eikä se sisällä kaikkea sitä tietoa, jota kiinteistönomistaja tai potentiaalinen sijoittaja saattaa tarvita investointien arvioimiseksi. Vallitsevissa olosuhteissa tapahtuvat muutokset, varsinkin selvityksen päiväyksen jälkeen, saattavat vaikuttaa selvityksessä esitettyihin havaintoihin tai tehtyihin johtopäätöksiin. Projektitoimintamme perustana ovat aina konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot KSE Ramboll Finland Oy Rakentamisen Laadunvalvonta, geotutkimus ja jätehuolto yksikkö Ville Nikkilä Projektipäällikkö Jani Lepistö Yksikönpäällikkö Yhteystiedot: Puhelin Osoite Niemenkatu73, Lahti Ramboll Finland Oy 4 / 34

5 1 YHTEENVETO JA PTS-KORJAUSKUSTANNUSEHDOTUS Ramboll Finland Oy 5 / 34

6 1. YHTEENVETO JA PTS-KORJAUSKUSTANNUSEHDOTUS 1.1 Yleistä Kuntoarvion kohteena oli Sävträsk niminen koulu (Kartanontie 29, Liljendal). Kiinteistöön ja kuntoarvion laajuuteen kuuluu myös erillinen liikuntahalli ja siitä on tehty erillinen raportti. Tilaajalta saadun lähtötietoaineiston perusteella rakennus on alun perin rakennettu 1960-luvun loppupuolella ja sitä on laajennettu useampaan kertaan. Rakennuksessa on yksi maanpäällinen kerros. Entisessä asunto-osassa toimii esiopetus. Rakennukseen on tehty korjaustöitä sisäilmaston parantamiseksi luvulla. Kohdekatselmuksen perusteella ja tilaajalta saamien tietojen mukaan rakennuksessa on tehty vuosien varrella peruskorjausluonteisia toimenpiteitä, laajennuksia sekä pienempiä kunnostustöitä. Tehtyjä korjauksia on käsitelty kunkin tekniikanalan yhteydessä myöhemmin. Tilaajalta ja lähtötietoasiakirjoista saatujen tietojen mukaan on rakennuksen kerrosala 1072 m 2 ja lämmin tilavuus n.2280 m 3. Pintaala- ja tilavuustietoja tietoja ei ole tarkastettu tämän selvityksen yhteydessä. Kuntoarviossa on tarkastettu kohteen kunto raportin päiväyksen ajankohtana ja laadittu PTS-korjauskustannusehdotus tekniseltä kannalta 10 vuoden tarkastelujaksolle Raporttiin on arvioitu kiinteistöön nykyisellään kuuluvien elinkaarensa lopussa olevien tai muuten lähinnä teknisesti korjaustarpeessa olevien rakennuksen osien ja tekniikoiden korjauskustannukset. Mahdollisesti tehtävät laatutason parannustoimenpiteet tulee suunnitella erikseen ja arvioida suunnitelmien perusteella aiheutuvat lisäkustannukset. Kiinteistön huolto- ja tavanomaiset vuosikorjaukset sekä tilojen pintaremontit, jotka eivät ole teknisesti välttämättömiä, mutta toteutetaan mahdollisesti toiminnallisista syistä tai asuin-/työympäristön parantamiseksi, eivät sisälly PTSehdotukseen. Kuntoarvio perustuu kiinteistön silmämääräiseen, ainetta rikkomattomaan tarkastukseen. Mahdollisten kuntotutkimusten tulosten ja erillisen suunnittelun perusteella sekä peruskorjaushankkeen ja sen ajoituksen tarkentuessa kustannusennustetta tulee tarkentaa. 1.2 Rakenteet Havainnot ulkopuolelta ja ullakolta: Rakennuksen idänpuoleisella sivulla julkisivun puuverhous paikoin huonossa kunnossa ja se tulee uusia ja samalla tarkastaa alusrakenteet erillisellä kuntotutkimuksella. Julkisivun puuosien huoltomaalaus ja osittainen uusiminen on ajankohtainen tarkastelujakson toisella osalla. Pohjoisen puoleisen julkisivun puuverhous on välttävässä kunnossa ja puuverhoukseen suositellaan Ramboll Finland Oy 6 / 34

7 huoltopesua ja maalausta mahdollisimman nopeasti. Rakennuksen ympärystän maanpinnat eivät kallista riittävästi rakennuksesta poispäin ja lisäävät rakenteiden kosteusrasitusta. Ullakon palo-osastoinnit ovat puutteelliset. Ullakko on jaettu kolmeen neljään osastoon. Yhden osaston seinä on levytetty yksinkertaisella normaalilla kipsilevyllä, jossa kulkuaukko ilman ovea. Yksi seinä on rakennettu 50mm palovillasta ilman levytystä. Osastoinnit tulee korjata asianmukaisesti ja mahdollisimman nopeasti. Ikkunat suositellaan uusittaviksi ulkopuolisten puitteiden osalta. Ulko-ovet tulee kunnostaa kuluvan vuoden aikana tai uusia seuraavan viiden vuoden sisällä. Sadevesiä ei ole viemäröity, mikä aiheuttaa ylimääräistä kosteusrasitusta rakenteille. Rakennuksen alkuperäinen osa on salaojitettu. Salaojajärjestelmä ei todennäköisesti kata koko rakennusta ja se järjestelmä on käyttöikänsä päässä. Piha-alueella ei ole sadevesikaivoja ja pintavedet lammikoituvat paikoin. Havainnot sisäpuolelta: Väliseinät lähtevät pohjalaatan päältä ja ovat ns. vaurioherkkiärakenteita. Niiden kunto ja korjaustarve tulee tutkia tarkemmin erillisellä kuntotutkimuksella. Keittiön lattia on teknisen käyttöiän päässä ja siinä on laattojen läpi meneviä reikiä ja epätasaisuuksia. Esiopetustilan pesutilojen lattia- ja seinäpinnoitteet ovat teknisen käyttöikänsä päässä. WC tilojen betonilattiat ovat koloilla ja maalaus on kulunut. Keittiön, esiopetustilan pesutilan ja vessatilojen pintaremontointiin varaudutaan tarkastelujakson toisella osalla. 1.3 LVIA- tekniikka Rakennuksen LVI-tekniset järjestelmät ovat pääosin hyvässä tai tyydyttävässä kunnossa. Merkittävimpiä uusintoja tarkastelujaksolla tulee olemaan lämmönsiirrinten ja patterientermostaattiventtiilien uusinta. Samoin osa lämmityspattereista on iäkkäitä ja pieniä osuuksia putkistosta on jouduttu jo uusimaan. Vesikalusteista pääosa on uudehkoja, mutta myös iäkkäitä vesi- ja viemärikalusteita on vielä käytössä. Putkien ja lattiakaivojen läpivientien tiivistykissä runsaasti puutteita, jotka ovat voineet aiheuttaa kosteusvaurioita rakenteissa. Niiden tarkastukset ja korjaukset tulisi priorisoida lisävahinkojen välttämiseksi. Ilmanvaihto on toteutettu vuoden 2007 saneerauksen yhteydessä asennetuin tilakohtaisin ilmanvaihtokonein, joita voidaan valvoa ja ohjata vain paikallisesti. Automaation kautta tapahtuvaa kaukovalvonnan lisäystä olisi syytä harkita tarkastelujakson aikana. Rakennuksen ajantasaisia LVI-piirustuksia ei ollut käytettävissä kohteessa tai kuntoarviota laadittaessa. Tulee varmistaa, että rakennuksesta on olemassa ajantasaiset LVIA-tekniikan piirustukset ja dokumentit, jotka mahdollista kohteen huollon ja ylläpidon. Ramboll Finland Oy 7 / 34

8 1.4 Sähkötekniikka Rakennukseen on asennettu uusi sähköpää- ja kiinteistökeskukset saneerauksen 2007 yhteydessä. Niiltä lähtevä sähkönjakelu on asennettu tällöin kaapelointeineen TN-S-järjestelmän mukaisesti. Rakennuksessa on kuitenkin vielä asennuksia, jotka ovat toteutettu TN-C-järjestelmän mukaisesti. Valaisimet ovat pääosin loisteputkivalaisimia, joista osan uusintaan tulee varautua tarkastelujakson aikana. Rakennuksen tilat ovat varustettu hehkulampullisin poistumistiemerkkivaloin, jotka eivät sisällä poistumissuuntaa osittavaa tietoa. Niiden uusinta ja täydentäminen vastaamaan poistumisteiden riittävää merkintää olisi syytä suorittaa tarkastelujakson alkupuolella. Samalla olisi syytä harkita keskitetyn palovaroitinjärjestelmän asentamista turvamaan tiloja ja käyttäjiä. Sähkön muutoksia on merkitty käsin keskusten pääkaavioihin, jotka ovat esillä keskusten seinillä. Muutoksista tulee muistaa ottaa sähköiset skannauskopiot ja tallettaa ne luotettavaan lähteeseen paperiversioiden katoamisen varalta. 1.5 PTS-korjauskustannusehdotus PTS-ehdotus on esitetty liitteessä 1. Ramboll Finland Oy 8 / 34

9 2. RAKENNUSTEKNIIKKA Ramboll Finland Oy 9 / 34

10 2. RAKENNUSTEKNIIKKA 2.1 Yleistä Kuntoarvio tehtiin koko koulun osalle. Julkisivujen kunto arvioitiin maanpinnalta ja vesikatolta käsin silmämääräisesti. Kuntoarviota tehtäessä oli käytettävissä alkuperäisiä vesijohto- ja kattilahuone pohjapiirustukset, ikkunapiirustuksia sekä katoksen perustusleikkauspiirustus. Katon muutostöiden rakennepiirustuksia 90 luvulta ja vuodelta 2010 muutospiirustuksia, pohjakuva, julkisivu- ja asemapiirustus. Lisäksi energiakatselmusraportti, vesivahinkojen tutkimusraportti ja Suomen sisäilmaston mittauspalvelu Oy:n sisäilmasto- ja kosteustekninen kuntotutkimus vuodelta Asiakirjoja käytettiin otannalla eikä niiden sisältämiä tietoja ole varmistettu. Seuraavat rakennekuvaukset ja toimenpideehdotukset perustuvat käytössä olleisiin asiakirjoihin sekä kuntoarvion yhteydessä tehtyihin kenttähavaintoihin ja haastatteluihin. Rakennuksen laajennusosien perustamisesta ei saatu kuntoarviota tehtäessä tarkempia asiakirjatietoja. Asiakirjojen mukaan alkuperäinen osa on reunavahvistettu maanvarainen betonilaatta, jonka päällä on eristekerros ja pääosin betoninen pintalaatta. 2.2 Aluerakenteet (D) Aluerakenteet (D1) Piha-alueella on leikkivälineitä ja ilmeisesti vanha jäteastioiden puurakenteinen aitaus. Jäteastiat ovat sijoitettu toiseen paikkaan. Normaalit huoltotoimenpiteet (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). Alueen maakaivannot (D2) Piha-alueiden pintarakenteet ovat rakennuksen vieressä melko tasaiset ja kallistukset rakennuksesta poispäin eivät ole kaikilta osin riittävät. Kallistuksien korjaamista suositellaan. Rakennusalueen valmiit korkeudet ja rakennekerrokset esitetään erikseen tehtävässä pihantasaussuunnitelmassa, joka suositellaan tehtäväksi ennen muita rakennuksen ympärillä tapahtuvia kaivuutöitä (kts. kohta Pohjarakenteet E). Pihantasaussuunnitelmaa suositellaan tehtäväksi pintavesien hallitsemiseksi. Alueen kalliokaivannot (D3) Ei ole. Alueen täyttö- ja pohjarakenteet (D4) Ei ole tiedossa. Ramboll Finland Oy 10 / 34

11 Putkirakenteet ja johdot (D5) Katon sadevedet ohjautuvat sokkelin vierustalle ja se aiheuttaa rakennuksen perustuksiin ja alapohjaan ylimääräistä kosteusrasitusta. Tarkasteluhetkellä vesi lammikoitui paikoin sokkelin vierustalle. Pohjoispäädyn toiselta kulmalta syöksytorvesta puuttui osa ja julkisivun puuverhoukseen kohdistuu ylimääräistä kosteusrasitusta. Suositellaan sadevesien viemäröinnin rakentamista samalla kun uusitaan salaojajärjestelmä. Maakaivot alueella (D52) Piha-alueilla ei havaittu sadevesikaivoja ja tarkastusajankohtana pintavedet lammikoitui paikallisesti. Ehdotetaan sadevesikaivojen asentamista piha- ja paikoitusalueelle pintavesien hallittuun ohjaamiseen. Kasvillisuus (D6) Alueella on muutamia puita ja vähäisessä määrin istutettuja pensaita. Sokkelin vierustalta suositellaan poistettavaksi kasvillisuus (huomioitu kohdassa D7). Normaalit huoltotoimenpiteet (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). Pintarakenteet (D7) Piha-alueet ovat sora- ja asfalttipintaiset. Rakennuksen itäinen sivu on nurmipintainen. Koulun sisäänkäynnin ja keittiön sisäänkäynnin edustalla on betonilaatoitus. Etupihan sisäkulmassa rakennuksen vierustalla on kasvillisuutta, joka suositellaan poistettavaksi. Rakennuksen ympärille suositellaan rakennettavan n. 0,5m levyinen sepelikaista. Suositellaan kasvillisuuden poistamista sokkelin vierustalta ja sepelikaistan rakentamista (huomioitu PTS-ehdotuksessa). Aluevarusteet (D8) Lipputanko on ulkorakennuksen vieressä ja se on tyydyttävässä kunnossa. Normaalit huoltotoimenpiteet (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). Jätehuoltovarusteet (D85) Jäteastiat ovat sijoitettu erilliselle alueelle rakennuksen itäpuolelle. Jäteaitausta tai -katosta ei ole. Jätekatoksen rakentamista ehdotetaan ja se on huomioitu PTSehdotuksessa. Ramboll Finland Oy 11 / 34

12 Ulkopuoliset rakenteet (D9) Ulkopuolisten rakenteiden kunto arvioidaan tyydyttäväksi. Rakennuksen pääsisäänkäynti on katettu tasakattoisella katoksella, jonka kantavat rakenteet ovat terästä. Keittiöön johtava sisäänkäynti on myös katettu, katos on puurakenteinen. Puuosien huoltoon ja kunnostamiseen varaudutaan tarkastelujakson toisella osalla. Teräsrakenteiden huoltomaalaukseen varaudutaan tarkastelujakson kolmannella osalla. Aidat ja kaiteet (D91) Piha-alueilla ei ole aitoja. Keittiön sisäänkäyntiportaiden kaiteet ovat puurakenteiset. Normaalit huoltotoimenpiteet (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). Ulkopuoliset portaat ja terassit (D92) Keittiön sisäänkäyntien portaat ja luiska ovat puurakenteiset ja ne on rakennettu vanhojen asiakirjojen mukaan v Portaiden kunto arvioidaan tyydyttäväksi. Portaat saattavat olla liukkaat märkänä ja lumisina. Ei toimenpide-ehdotuksia. Muut alueen ulkopuoliset rakenteet (D93) Ei ole. 2.3 Pohjarakenteet (E) Salaojat (E53) Rakennuksen alkuperäinen osa on salaojitettu. Salaojaputkina on käytetty peltosalaojaputkea ja tiiliputkia. Kolmen tarkastuskaivon kantta aukaistiin nykytilanteen tarkastusta varten. Osa kaivojen renkaista oli siirtynyt paikoiltaan. Salaojajärjestelmä ei todennäköisesti kata koko rakennusta ja salaojajärjestelmä on käyttöikänsä päässä. Järjestelmä suositellaan uusittavaksi ja kattamaan koko rakennus. Salaojajärjestelmän uusiminen tarkastelujakson toisella osalla, huomioitu PTS-ehdotuksessa. 2.4 Perustukset (F1) Perustukset (F1) ja alapohjat (F13) Asiakirjojen mukaan alkuperäinen osa on maanvarainen reunavahvistettu betonilaatta, jonka päällä on kevytsora- ja sementtilastulevyeristettä, liikuntasalin kohdalla mineraalivillaa. Laajennusosien perustamistavasta ei saatu kuntoarviota tehtäessä tarkempia asiakirjatietoja. Alapohja on osittain uusittu liikuntasalin osalta. Ramboll Finland Oy 12 / 34

13 Perustusten, sokkelin ja alapohjan kunto arvioidaan välttäväksi. Perustukset on toteutettu osittain reunavahvisteisella laatalla ja alapohjana on ainakin osittain kaksoislaattarakenne, jonka välissä on lämmöneriste. Aiemmin tehdyn tutkimuksen mukaan (Suomen sisäilmaston mittauspalvelu Oy:n sisäilmasto- ja kosteustekninen kuntotutkimus vuodelta 2006) ja vanhojen suunnitelmien mukaan ulko- ja väliseinien runkorakenteet lähtevät pohjalaatan päältä. Kaksoislaattarakenne on vaurioherkkärakenne ja rakenneliittymien tiiveyteen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Perustusten kuivana pysymiseen tulee kiinnittää huomiota ja se on huomioitu kohdassa 2.3 Pohjarakenteet. Perustusten kuivatusjärjestelmän kunnostaminen on huomioitu kohdassa 2.3 Pohjarakenteet. 2.5 Rakennusrunko (F2) Rakennuksen runko on pääasiassa puurankarunkoinen. Laajennusosan runkorakenteista ei ole varmuutta. Vanhojen suunnitelmien mukaan sisäpuolella on muurattuja rakenteita. Kantavat vaakarakenteet ovat puuta. Samassa yhteydessä ehdotetaan rakennusrungon paikallista kuntotutkimusta korjaustarpeiden ja mahdollisten korjauskustannusten tarkemmaksi selvittämiseksi. Rakennusrungon osalle ei arvioida tässä vaiheessa merkittäviä korjaustarpeita, vaan korjaustarpeet tarkentuvat lisätutkimusten jälkeen. Korjaustarpeet ja kustannukset määritellään tarkemmin kuntotutkimuksen tulosten perusteella eikä niitä ole sisällytetty PTS:aan tässä vaiheessa. Rakennusrungon kuntotutkimus (kustannusennuste sisältyy kohtaan F31). Mahdolliset jatkotoimenpiteet tehdään erikseen kuntotutkimuksen tulosten perusteella eikä niitä ole sisällytetty PTSehdotukseen. Kuilut(F22) Ei ole. Kantavat väliseinät(f24) Asiakirjojen mukaan rakennuksessa on vanhoja ulkoseiniä, jotka ovat nyt kantavana väliseinänä. Kantavat väliseinät ovat puurunkoisia ja ne lähtevät pohjalaatan päältä. Ne ovat näkyviltä osin tyydyttävässä kunnossa. Kaksoislaattarakenteisissa alapohjarakenteissa joissa puurakenteita lähtee pohjalaatan päältä, pidetään vaurioherkkinä rakenteina. Niiden kunto ja korjausten kiireellisyys kustannuksineen ehdotetaan tutkittavaksi erikseen. Puurunkorakenteiden nosto pois pohjalaatan päältä ehdotetaan kuitenkin tehtäväksi viimeistään peruskorjauksen yhteydessä. Asiakirjojen mukaan SSM on tutkinut niitä vuonna 2006 tiloista, joissa oli havaittu poikkeavaa hajua. Ramboll Finland Oy 13 / 34

14 Pintalaatan alapuolelle jäävien puuosien kunto- ja kosteuskartoitukseen varaudutaan tarkastelujakson toisella osalla. Mahdolliset jatkotoimenpiteet tehdään erikseen kuntotutkimuksen tulosten perusteella eikä niitä ole sisällytetty PTS-ehdotukseen. 2.6 Julkisivu (F3) Ulkoseinät (F31) Rakennuksen julkisivut ovat katselmusajankohdan havaintojen perusteella välttävässä kunnossa. Rakennuksen ulkoseinien sisäpuolista rakennetta ei saatu tarkemmin selvitettyä. Rakennuksen pohjoissivun julkisivun puuverhous on tummentunut (likainen ja pientä kasvustoa). Itäisellä sivulla julkisivun puuverhouksen kunto on osittain heikko, josta syystä suositellaan osittaista puuverhouksen uusimista ja samalla tehtävää vaurioituneen puuverhouksen kohdalla rakennusrungon kuntotutkimusta. Julkisivuverhouksen alareuna on rakennettu umpeen ja tausta ei tuuletu. Tuulettumattomuus saattaa aiheuttaa rakenteisiin vaurioita. Julkisivun puuosien huoltomaalausta suositellaan tarkastelujakson toisella osalla. Ehdotetaan erillinen ulkoseinän osittainen kuntotutkimus rakenteen, kunnon, korjaustarpeiden ja korjauskustannusten tarkemmaksi selvittämiseksi tarkastelujakson alkuosalla. Rakennusrunko huomioidaan samalla. Pohjoissivun puuverhoukseen muodostuu helpommin kasvustoa jos puurakenteet eivät pääse kuivumaan kohtuullisessa ajassa sateen jälkeen (auringon kuivatusvaikutus). Tummentumaan saattaa vaikuttaa myös puuverhouksen tuulettumattomuus ja valittu maalityyppi. Alustavasti varaudutaan ulkoseinien paikalliseen kunnostamiseen tarvittaessa, mutta toimenpiteiden tarve selvitetään kuntotutkimusten tulosten perusteella tarkemmin eikä niitä ole tarkemmin sisällytetty PTS:aan. Ulkoseinien kuntotutkimus rakenteen kunnon, korjaustarpeiden ja korjauskustannusten tarkentamiseksi. Rakennusrungon kunto huomioidaan kuntotutkimuksessa, katso myös kohta F2. Mahdolliset korjaustoimenpiteet tulee tehdä tutkimustulosten perusteella eikä niitä ole sisällytetty PTS-ehdotukseen. Varaus ulkoseinien paikalliseen kunnostamiseen ja erilliseen kuntotutkimukseen. Ikkunat (F32) Rakennuksen ikkunat ovat pääosin kaksipuitteisia ja kolmelasisia puuikkunoita, lisäksi ovat tuuletusikkunat. Katselmusajankohdan havaintojen perusteella ikkunat ovat sisäpuitteiden osalta rakenteellisesti tyydyttävässä kunnossa mutta ulkopuitteet tulee kunnostaa ja huoltaa. Ulkopuitteiden ja ikkunoihin liittyvien puurakenteiden maalipinta hilseilee ja pellitysten vesitiiveys suositellaan kunnostettavan. Tuuletusritilöiden puuosat ovat välttävässä kunnossa ja ne suositellaan uusittavaksi. Ramboll Finland Oy 14 / 34

15 Ikkunoiden arvioidaan selviävän tarkastelujakson kunnostuksin ja huoltomaalauksin. Lisäksi varaudutaan tiivistysten ja saumausten paikalliseen uusimiseen. Toimenpiteet ikkunoille ehdotetaan tehtäväksi tarkastelujakson toisella osalla. Ikkunoiden ja liittyvien puuosien kunnostukseen ja osittaiseen uusimiseen on varauduttu PTS-ehdotuksessa. Ulko-ovet (F33) Ulko-ovet ovat puurakenteisia käyntiovia. Ulko-ovien tiivistyksissä on puutteita ja ne ehdotetaan tiivistettäväksi. Ovet ovat tyydyttävässä kunnossa ja ne arvioidaan selviävän tarkastelujakson kunnostuksin ja huoltomaalauksin. Ovien kunnostus ja huoltomaalaus toisella ja kolmannella tarkastelujaksolla. Julkisivun täydennysosat (F34) Talotikkaat ovat hyvässä kunnossa eikä niille erikseen ehdoteta toimenpiteitä. Ei toimenpide-ehdotuksia. 2.7 Yläpohjarakenteet (F4) Yläpohja (F41) ja räystäät (F42) Yläpohja ja vesikatto on muutettu 1990-luvun puolivälissä tasakatosta harjakatoksi. Vanha vesikate on jätetty paikoilleen ja aluskatetta ei ole. Katon vedenpoisto toimii rakennettujen räystäskourujen ja rakennuksen ulkopuolisten syöksytorvien kautta. Vesikate ja yläpohjarakenteet ovat hyvässä kunnossa. Muutama paikallinen pistemäinen vesivuotojälki kuitenkin havaittiin vanhan bitumikermikatteen päällä. Harjan laudoitus oli muutamassa kohtaa kostunut. Peltikatteen saumoissa katon harjalla saattaa olla epätiiveyskohtia, joista vesi pääsee vuotamaan alusrakenteisiin. Ullakon palo-osastoinnit ovat puutteelliset. Ullakko on jaettu kolmeen neljään osastoon. Yhden osaston toinen seinä on levytetty yksinkertaisella normaalilla kipsilevyllä, jossa on kulkuaukko ilman ovea. Yksi seinä on rakennettu 50mm palovillasta ilman levytystä. Osastoinnit tulee korjata asianmukaisesti ja mahdollisimman nopeasti. Palo-osastoinnin korjaaminen määräysten mukaiseksi. Vesivuotokohtien seuranta ja vuotokohtien tiivistys. Huomioitu PTSehdotuksessa. Ramboll Finland Oy 15 / 34

16 2.8 Täydentävät sisäosat (F5) Sisäovet (F51) Sisäovet ovat pääosin levypintaisia puuovia ja päällisin puolin ne ovat tyydyttävässä kunnossa. Sisäoville ei teknisesti ehdoteta toimenpiteitä tarkastelujaksolla. Ei toimenpide-ehdotuksia. Kevyet väliseinät (F52) Kevyet väliseinät ovat pääosin maalattuja rakennuslevy- ja tiiliseiniä. Ne ovat näkyviltä osin tyydyttävässä kunnossa. Asiakirjojen mukaan väliseinien runko lähtee pohjalaatan päältä. Kaksoislaattarakenteisissa alapohjarakenteissa jossa puurakenteita lähtee pohjalaatan päältä, pidetään vaurioherkkinä rakenteina, ja niiden kunto ja korjausten kiireellisyys kustannuksineen ehdotetaan tutkittavaksi erikseen. Ne ehdotetaan korjattavaksi kuitenkin viimeistään peruskorjauksen yhteydessä. Asiakirjojen mukaan SSM on tutkinut niitä vuonna 2006 tiloista, joissa oli havaittu poikkeavaa hajua. Pintalaatan alapuolelle jäävien puuosien kunto- ja kosteuskartoitukseen varaudutaan tarkastelujakson toisella osalla samalla kun tutkitaan kantavien väliseinien kunto. Väliseinien puurunkojen nosto pois pohjalaatan päältä viimeistään peruskorjauksen yhteydessä ellei kuntotutkimuksen yhteydessä todeta niissä olevan jo aiemmin korjausta vaativia vaurioita (ei sisälly PTS-ehdotukseen). Hormit, kanavat, tulisijat (F57) Päällisin puolin hormit olivat tyydyttävässä kunnossa. Hormien päällä ei ollut piippuhattuja, ne ehdotetaan lisättäväksi. Hormien päihin asennetaan piipunhatut toisella tarkastelujaksolla. 2.9 Sisäpinnat (F6) Seinäpinnat (F61) Pääosin seinäpinnat ovat maalattuja ja lasikuitutapetoituja rakennuslevyainespintoja. Seinäpinnat ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa. Keittiön kylmälaitteiden takana ja katon rajassa on tummentumaläikkiä, joiden laatua ei voitu tarkastaa. Sen vuoksi ehdotetaan niiden tarkempaa tutkimista sekä niiden laadusta että määrästä tarkastelujakson ensimmäisellä osalla. Keittiön seinälevyjen saumanauhat ja maali irtoilee paikoin. Seinäpintojen korjausta ja maalausta ehdotetaan tarkastelujakson toiselle osalle. Esiopetustilassa kylpyhuoneen laatoituksen nurkissa on homepilkkoja, jotka voivat olla viite riittämättömästä ilmanvaihdosta. Suihkutila on teknisen käyttöikänsä päässä, lisäksi seinälaatoituksen ja jalkalistalaatoituksen välinen saumamassa on lohkeillut useasta kohdasta eri puolilla kylpyhuonetta. Seinäpintojen korjausta vesieristeineen ehdotetaan tarkastelujakson toiselle osalle. Ramboll Finland Oy 16 / 34

17 Keittiön seinien korjauksiin ja maalaukseen varaudutaan tarkastelujakson toisella osalla. Tummentumaläikkien laadun sekä määrän tutkimista ehdotetaan tarkastelujakson ensimmäiselle osalle (ei sisälly PTS ehdotukseen). Esiopetustilan kylpyhuoneen pintaremontointiin varaudutaan tarkastelujakson toisella osalla. Kattopinnat (F62) Rakennuksessa on pääosin rakennuslevykattopintoja. Lisäksi on paikallisesti alaslaskettuja kattoja. Kattopinnat ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa eikä niille arvioida tarvittavan merkittäviä korjauksia tarkastelujaksolla teknisin perustein keittiötä ja muutamia kosteusjälkiä lukuun ottamatta. Opettajanhuoneen eteistilan ja sähköpääkeskuksen katossa on kosteusjälkiä, joiden syntyajankohtaa ei tiedetä. Pintojen uusintaan ja alusrakenteiden kunnon tarkistukseen varaudutaan tarkastelujakson toisella osalla. Keittiön levypinnoitteen saumanauhat irtoilevat paikoin ja niidenkorjausta ehdotetaan tarkastelujakson toisella osalla. Keittiön katon pintojen kunnostukseen ja maalaukseen varaudutaan tarkastelujakson toisella osalla. Ehdotetaan opettajainhuoneen eteisen ja sähköpääkeskuksen kosteusjälkien korjausta ja alusrakenteen kunnon tarkistamista tarkastelujakson toisella osalla. Lattiapinnat (F63) Rakennuksen lattiapinnoissa on käytetty mm. keraamisia ja vinyylilaattoja sekä maalattua betonia ja muovimattoa. Tilojen lattiapinnat ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa eikä niille arvioida uusintatarpeita tarkastelujaksolle poislukien keittiön lattia, esiopetustilan pesutila sekä WC tilojen maalatut betonilattiat. Keittiön lattia on teknisen käyttöikänsä päässä ja siinä on laattojen läpi meneviä reikiä sekä epätasaisuuksia. Esiopetustilan pesutilan lattia on myös teknisen käyttöikänsä päässä ja sen kunnostamista ehdotetaan tarkastelujakson toiselle osalle. WC tilojen maalaus on kulunut ja lattiassa on paikoin koloja, sen kunnostusta ja maalausta ehdotetaan tarkastelujakson toiselle osalle. Keittiön ja esiopetustilan pesutilan lattian uusimiseen vesieristeineen varaudutaan tarkastelujakson toisella osalla. WC tilojen lattioiden kunnostukseen ja maalaukseen varaudutaan tarkastelujakson toisella osalla. Ramboll Finland Oy 17 / 34

18 2.10 Muut havainnot Siivouskomerossa oli kohdekäynnin aikana aistittavissa poikkeavaa hajua. Tilassa ei havaittu olevan ilmanvaihtoventtiileitä. Tietokoneluokassa haisi ummehtuneelle, vanhoille kalusteille Rakennetekniset valokuvat Kuva Sadevedet ohjautuvat rakennuksen vierustalle ja kasvillisuus suositellaan poistettavaksi. Kuva Syöksytorvesta puuttuu alimmainen osa. Kuva Kuva on keittiön sisäänkäynnin viereiseltä kulmalta salaojan tarkastuskaivosta, salaojaputket ovat vedenpinnan alapuolella. Kuva Kuva etupihan puolelta salaojan tarkastuskaivosta. Salaojaputket liittyvät betonikaivoon väärässä kulmassa, nousevat alhaalta ylös, joka on merkki salaojaputkien painumisesta. Kuva Kuva on takapihan puolelta, keittiön sisäänkäynnin vierestä. Puuverhouksen tuuletusrako on rakennettu umpeen. Kuva Kuva on idän puoleiselta sivulta. Puuverhous on paikoin huonossa kunnossa. Ramboll Finland Oy 18 / 34

19 Kuva Pohjoispäädyn puuverhous on tummunut. Kuva Opettajanhuoneen eteisen katossa on kosteusjälkiä. Kuva Keittiön seinälevytyksen saumanauhat ja maali irtoilee. Kuva Keittiön lattialaatoituksessa on epätasaisuuksia. kuva Keittiön kylmäkoneiden takana seinässä oli tummentumaa, jota ei voitu tarkistaa. Kuva Esiopetustilan pesutilan laatoituksessa on hometta ja saumalaasti on halkeillut. Pirjo Karjalainen, Ville Mäntylä Ramboll Finland Oy 19 / 34

20 3. LVI-TEKNIIKKA Ramboll Finland Oy 20 / 34

21 3. LVI-TEKNIIKKA 3.1 Yleistä Rakennuksen LVI-tekniset järjestelmät ovat pääosin hyvässä tai tyydyttävässä kunnossa. Lämmönsiirrinten uusinta ja patterientermostaattiventtiilien uusinta tullee ajankohtaiseksi tarkastelujaksolla. Osa lämmityspattereista on iäkkäitä ja pieniä osuuksia putkistosta on jouduttu uusimaan. Vesikalusteista pääosa on uudehkoja, mutta myös iäkkäitä vesi- ja viemärikalusteita on vielä käytössä. Putkien ja lattiakaivojen läpivientien tiivistykissä runsaasti puutteita, jotka ovat voineet aiheuttaa kosteusvaurioita rakenteissa. Ilmanvaihto on toteutettu vuoden 2007 saneerauksen yhteydessä asennetuin tilakohtaisin ilmanvaihtokonein. Kiinteistössä ei ole keskitettyä automaatiojärjestelmää, vaan ilmanvaihtokoneita ja lämmönjakohuoneen lämmönsiirtimiä ohjataan paikallisin kojekohtaisin säätimin. Rakennuksen LVI-piirustuksia ei ollut käytettävissä kohteessa tai kuntoarviota laadittaessa, vaan alkuperäisen rakennusosan vuoden 1969 vesijohto- ja kattilahuone pohjapiirustukset. Tulee varmistaa, että rakennuksesta on olemassa ajantasaiset LVIAtekniikan piirustukset ja dokumentit, jotka mahdollista kohteen huollon ja ylläpidon. Em. dokumentaation täydentäminen tarvittaessa. 3.2 Lämmitysjärjestelmät (G1) Lämmöntuotanto (G11) Rakennus on liitetty entiseen kattilahuoneeseen sijoitettujen lämmönsiirrintensä kautta aluelämpöverkkoon, johon lämpöä tuottaa hakelämpölaitos. Kattilahuoneessa on vielä varalla lämmönlähteenä öljykattila, jonka öljysäilö on sijoitettu pihalle maan alle. Öljykattila on 1980-luvulta ja varustettu analogisella ohjauslogiikalla. Siinä on kuitenkin kuiviinkiehumisen varoituskojeet. Lämmönsiirtimet ovat vuodelta 2001 ja toinen 188 kw:n tehoinen tuottaa lämmintä käyttövettä ja toinen 150 kw palvelee patteriverkostoa. Lämmön talteenotolla varustettujen tilakohtaisten ilmanvaihtokoneiden jälkilämmityspatterit ovat sähkölämmitteisiä. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Lämmönsiirrinten ja niiden venttiilien sekä pumppujen uusintaan varautuminen 5-10 vuoden aikana ja lämmityskattilan korjauksiin 10 vuoden kuluessa. Lämmönjakelu (G12) Rakennuksessa patteriverkoston putkistot ovat normaalia teräsputkea hitsaus- ja kierreliitoksin, mutta osassa lattian alapuolisissa ja alas lasketun katon yläpuolisissa putkituksissa on käytetty komposiittiputkia. Ramboll Finland Oy 21 / 34

22 Lämmitysverkoston sulku- ja linjasäätöventtiilit ovat pääosin messinkisiä pallo- tai vino-istukkaventtiileitä. Lämmitysjohtojen kunto vaikuttaa silmämääräisesti arvioiden tyydyttävältä, mutta joitain lyhyitä putkiosuuksia on jouduttu uusimaan ja jotkut putkien lattian läpiviennit ovat tehty puutteellisesti tiivistäen. Lämmönjakeluverkoston kunnon säännöllinen tarkastus ja huolto. Putkien lattian läpivientien tiivistysten tarkastukset ja korjaukset sekä mahdollisten kosteusvaurioiden kartoitus. Varautuminen patteriverkoston vanhojen sulku- ja linjasäätöventtiilien uusintaan ja joidenkin putkiosuuksien korjauksiin tarkastelujakson aikana. Lämmönluovutus (G13) Osa lämmityspattereista on alkuperäisiä vuodelta 1969 yksilamellisia vuodelta 1969, mutta uudemmat ovat kaksilamellisia paneeliradiaattoreita. Suurin osa lämmityspattereiden termostaatti-venttiileistä on vaihdettu vuoden 1995 saneerauksen yhteydessä, joten niiden uusitaan tulee varautua jo seuraavan 5 vuoden aikana. Lämmityspattereiden kiinnityksissä todettiin puutteita, joten kiinnitykset tulee tarkistaa systemaattisesti. Lämmityspattereiden kunto näyttää kohtuulliselta eikä niiden suhteen ole odotettavissa laajempaa uusimistarvetta seurantajakson aikana. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet sekä varautuminen vanhempien termostaattiventtiilien uusitaan jo viiden vuoden kuluessa. Eristykset (G14) Näkyvissä olleet eristykset ovat tehty villakouruista, jotka on päällystetty PVC-muovilla. Eristeiden mahdollisista asbestiaineen olemassaolosta suoritetaan erillään raportoitava osatutkimus. Kunnon säännöllinen tarkastus ja huolto. 3.3 Käyttövesi- ja viemärijärjestelmät (G2) Vedenkäsittelylaitteet (G21) Ei ole. Vesijohtoverkostot (G22) Rakennus saa käyttövetensä Loviisan Vesiliikelaitoksen verkostosta. Liittymä ja vesimittari ovat sijoitettu lämmönjakohuoneeseen. Rakennuksessa vanhan osan vesijohdot ovat kupariputkea ja sulkuja kertasäätöventtiilit messinkisiä. Uudella osalla on käytetty johdotuksissa myös komposiittia. Käyttövesiverkoston putkistot ovat osin 1980-luvulta, ja keittiön yhteydessä koteloidun rakenteen sisällä on tapahtunut vuotoa. Käyttövesijohtojen kosteiden tilojen läpivienneissä havaittiin Ramboll Finland Oy 22 / 34

23 puutteita, jotka tulee korjata ja mahdolliset kosteusvauriot kartoittaa. Normaalit säännölliset verkoston tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Varautuminen yksittäisten verkoston osien uusintaan tarkastelujakson aikana. Vanhat sulku- ja kertasäätöventtiilit ehdotetaan uusittaviksi seuraavan vesi- ja viemärisaneerauksen yhteydessä, ellei niiden kunto osoittaudu sitä ennen puutteelliseksi. Jätevesien käsittely (G23) Ei ole. Viemäriverkostot (G24) Rakennuksen jätevesiviemärit ovat pääosin muoviviemäreitä. Viemärien tuuletus on viety vesikatolle asti muovisin tuuletusputkin. Rakennuksen piha-alueella on jätevesipumppaamo. Viemäriverkoston lattiakaivojen tiivistyksissä havaittiin tarkastuskäynnin yhteydessä puutteita, jotka tulee korjata ja mahdolliset kosteusvauriot kartoittaa. Keittiön viemärien kunto tulee tarkistaa, sillä avatun lattiakaivon kannen alta paljastui osittaista tukkeumaa. Osa vanhan osan viemäröinnistä on sijoitettu lattiakanaaliin, jossa olevan putkiston kuntoa tulee muistaa tarkkailla säännöllisesti. Normaalit säännölliset verkoston tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Lattiakaivojen ja putkiläpivientien tiivistäminen. Varautuminen putkiosuuksien uusintaan. Vesi- ja viemärikalusteet (G25) Vesikalusteet ovat pääosin melko uusia ja hyvä tai tyydyttäväkuntoisia. Osa kalusteista on kuitenkin 1980-luvulta, joten niiden korjaukset ja uusinnat tulevat ajankohtaisiksi tarkastelujaksolla. Normaalit säännölliset kalusteiden tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Varautuminen vanhojen kalusteiden uusintaan tarkastelujakson aikana. 3.4 Ilmanvaihtojärjestelmät (G3) Tulo- ja poistoilmakoneet (G31) Rakennuksessa on vuoden 2007 saneerauksessa asennetut tilakohtaiset pienehköt lämmön talteenotolla varustetut ilmavaihtokoneet, 10 kappaletta. Koneiden jälkilämmityspatterit ovat sähkölämmitteisiä. Luokkatilojen ilmavaihtokoneet ovat varustettu poistoilmaan liitetyllä CO 2- pitoisuuden mukaisella ilmamäärän ohjauksella. Keittiötilat, jotka eivät enää toimi valmistuskeittiönä, ovat varustettu huippuimurilla. Ramboll Finland Oy 23 / 34

24 Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Varautuminen etenkin pienempien ilmanvaihtokoneiden korjauksiin ja uusintaan tarkastelujakson aikana. Kanavistot ja eristykset (G33) Rakennuksen ilmavaihtokanavat ovat silmämääräisesti arvioiden tyydyttävässä kunnossa. Yksitäisissä tiloissa kuten siivouskomerossa ja pienessä opettajien työtilassa havaittiin puutteellinen ilmanvaihto. Ullakolla poistokanavat ovat paloeristettyjä, mutta niiden puhdistusluukkujen osalta paloeristys näyttäisi puuttuvan. Palomääräysten mukaan rasvapoistokanavat on puhdistettava vuosittain. Yleisilmanvaihdon kanavien puhdistus ja ilmamäärien tarkastus syytä ajoittaa vuodelle 2017, ellei sitä ole jo suoritettu. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Yleisilmanvaihdon kanavat rakennuksessa ehdotetaan puhdistettavaksi ja tilojen ilmamäärät tarkastettavaksi kerran tarkastelujakson alkupuolella. 3.5 Jäähdytysjärjestelmät (G4) Ilmanvaihdon jäähdytyslaitteet (G41) Ei ole. 3.6 Palontorjuntajärjestelmät (G5) Alkusammutuskalusto (G71) Alkusammutuskalusto koostuu jauhesammuttimista. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. 3.7 Rakennusautomaatio (J6) Kiinteistössä ei ole keskitettyä automaatiojärjestelmää, mutta ilmanvaihtokoneita ja lämmönjakohuoneen lämmönsiirtimiä ohjataan paikallisin kojekohtaisin säätimin. Lämmönsiirrinten ohjauksessa on käytetty Oumanin yksikkösäätimiä. Automaatiojärjestelmän asennus valvomaan keskitetysti LVI- ja sähkölaitteita ja välittämään tietoa kaukovalvomoon. Tällöin valvontoja ja ohjauksia voidaan lisätä kattamaan laajemmin osajärjestelmiä ja laitteita. Risto Purtilo, Ville Mäntylä, Pirjo Karjalainen Ramboll Finland Oy 24 / 34

25 3.8 LVI-tekniset valokuvat Kuva Rakennuksen lämmönsiirtimet ovat yhteydessä aluelämpöverkkoon.. Kuva Lämmityspattereiden läpimenoissa alapohjaan on puutteita. Kuva Lämmitysjärjestelmien lämpötiloja ohjataan yksikkösäätimien avulla.. Kuva Ilmanvaihto on toteutettu huonekohtaisilla ilmanvaihtokoneilla. Kuva Poistokanavien puhdistusluukut ovat jääneet paloeristämättä. Kuva Vesijohdoissa on käytetty komposiittiputkia alapohjan alapuolisissa osissa. Ramboll Finland Oy 25 / 34

26 4. SÄHKÖTEKNIIKKA Ramboll Finland Oy 26 / 34

27 4. SÄHKÖTEKNIIKKA 4.1 Yleistä Rakennukseen on asennettu uusi sähköpää- ja kiinteistökeskukset saneerauksen 2007 yhteydessä. Niiltä lähtevä sähkönjakelu on asennettu tällöin kaapelointeineen TN-S-järjestelmän mukaisesti. Rakennuksessa on kuitenkin vielä asennuksia, jotka ovat toteutettu TN-C-järjestelmän mukaisesti. Valaisimet ovat pääosin loisteputkivalaisimia, joista osan uusintaan tulee varautua tarkastelujakson aikana. Rakennuksen luokka- ja käytävätilat ovat varustettu hehkulampullisin poistumistiemerkkivaloin, jotka eivät sisällä poistumissuuntaa osittavaa tietoa. Sähkön muutoksia on merkitty käsin keskusten pääkaavioihin, jotka ovat esillä keskusten seinillä. Muutoksista tulee muistaa ottaa sähköiset skannauskopiot ja tallettaa ne luotettavaan lähteeseen paperiversioiden katoamisen varalta. rakennuksen Keskus ja kaapelointimuutoksista tulee muistaa tallentaa sähköiset skannauskopiot paperimerkintöjen lisäksi. 4.2 Aluesähköistys (H1) Kohteessa on muutama ulkovalopylväs ja rakennuksen rakenteisiin kiinnitetty valaisin. Valaisinpylväät ovat vuoden 2007 saneerauksessa asennettuja, mutta muut ulkovalaisimet ovat vanhempia ja huonokuntoisilta vaikuttavia. Ulkovalaistusta ohjataan kellokytkimellä ja hämäräkytkimellä. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Varautuminen vanhojen valaisimien korjauksiin ja uusintaan tarkastelujakson aikana. 4.3 Kojeistot ja keskukset (H2) Suurjännitelaitteet (H21) Ei ole Pääkeskus ja ryhmäkeskukset(h22) Rakennuksen sähköpääkeskus ja sen yhteydessä oleva kiinteistökeskus ovat uusittu vuoden 2007 saneerauksen yhteydessä sähkönjakelukaapelointeineen TN-S-järjestelmän mukaisesti. Rakennuksessa on kuitenkin vielä asennuksia, jotka ovat toteutettu nelijohtimisen TN-C-järjestelmän mukaisesti. Pääkeskus on hyvässä kunnossa ja kuormitettavuudeltaan vastaa nykyistä käyttöä. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Tarvittaessa Ramboll Finland Oy 27 / 34

28 vikavirtasuojien lisäys kosteiden tilojen ja ulkopistorasioiden ryhmäjohdoille. Ohjaus- ja hälytyskeskukset (H22) Lämmönjakohuoneessa on lämmityksen alajakokeskuksen hajauskeskus. Ilmanvaihtokoneet ja poistopuhaltimet ovat kytketty kiinteistökeskukseen. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Kompensointi (H23) Ei ole. 4.4 Johtotiet (H3) Kaapelihyllyt ja valaisinripustuskiskot (H31) Kohteessa ei ole käytetty kaapelihyllyjä kuin ullakon asennuksissa. Muualla on pinta-asennuksia, putkituksia tai johtokanava asennuksia. kaapelihyllyt ovat polttomaalattuja teräslevyhyllyjä. Ullakon kaapelihyllyt ovat hyväkuntoisia ja niillä on tilaa lisäkaapeloinneille. Ei muita toimenpide-ehdotuksia normaalien säännöllisten tarkastusja huoltotoimenpiteiden lisäksi. Johtokanavat (H32) Luokkatiloissa on kaapeloinnissa käytetty johtokanavia. Johtokanavat ovat hyväkuntoisia ja niissä on tilaa lisäkaapeloinneille. Uusiminen ei tule ajankohtaiseksi tarkastelujakson aikana. Ei muita toimenpide-ehdotuksia normaalien säännöllisten tarkastusja huoltotoimenpiteiden lisäksi. Kaapeliläpiviennit (H33) Rakennuksessa on palo-osastot ylittäviä kaapeliläpivientejä vain ullakolla sen palo-osastojen ja ullakon ja 1. kerroksen välillä. Kartoituksen havaittiin puutteita läpivientien palokatkoissa ullakon eri palo-osastojen välillä. Palokatkojen korjaukset sekä normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. 4.5 Johdot ja niiden varusteet (H4) Liittymisjohdot (H41) Rakennus on liitetty Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n pienjänniteverkkoon. Kohteen päävarokkeet ovat nimellisvirraltaan 3x160 A. Liittymän kuormitettavuus on nykyisellä käytöllä riittävä. Ei toimenpide-ehdotuksia normaalien tarkastusten lisäksi. Ramboll Finland Oy 28 / 34

29 Maadoitukset (H42) Rakennukseen on asennettu vuoden saneerauksen yhteydessä uusittuihin osiin TN-S järjestelmän mukainen maadoitus. Päämaadoituskisko sijaitsee pääkeskuksen vieressä. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Vanhojen TN-C-järjestelmän mukaisten asennusten uusinta vanhojen keskusten ja niiden kaapelointien uusinnan yhteydessä. Kytkinlaitosten ja jakokeskusten väliset johdot (H43) Ei ole. Voimaryhmäjohdot (H44) LVI-laitteiden ryhmäjohdot ovat MMJ-kaapeleita. Kojeiden turvakytkimet ja liitäntäkaapelit ovat tyydyttävässä kunnossa, mutta vesikatolla huippuimurin turvakytkimeltä puuttuu sääsuoja. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Valaistus- ja pistorasiaryhmäjohdot (H45) Uuteen kiinteistökeskusosaan liitetyt valaistus- ja pistorasiaryhmäjohdot ovat MMJ-kaapelia asennettuna TN-S järjestelmän mukaisesti. Niiden asennukset ovat hyväkuntoisia. Kosteiden tilojen ja ulkopistorasioissa tulisi vikavirtasuojausta, mutta ilmeisesti vain osa ulkopistorasioista on varustettu vikavirtasuojin ja kosteista tiloista ao. suojaus puuttuu ilmeisesti kokonaan. Ulkopistorasioiden ja kosteiden tilojen vikavirtasuojusten tarkastus ja tarvittaessa täydennykset suojaukseen. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. 4.6 Valaisimet (H5) Valaisimet (H51) Sisätiloissa on pääosin loisteputkivalaisimia, joista osa on asennettu 2007 saneerauksen yhteydessä ja osa iäkkäämpiä.. Sisävalaistuksen ohjaus on toteutettu käsikytkimin. Vanhojen valaisimien iän lisäksi niiden vaihtoa puoltaa uudempien valaisimien parempi valotehokkuus. Tulee varautua pääosan valaisinten uusintaan tarkastelujakson aikana. Jäljelle jätettäville ja uudemmille valaisimille tulee suorittamaan tarvittaessa korjauksia ja puhdistusta. 4.7 Laitteet (H6) Lämmittimet (H61) Vesikatolla tai syöksyputkissa ei ole sulanapitolämmityksiä. Siivouskomerossa on sähköinen rättipatteri. Pihan autopistorasiat on liitetty uuteen kiinteistökeskukseen ja niitä Ramboll Finland Oy 29 / 34

30 ohjataan kahden tunnin ajastimilla. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Keittiölaitteet (H62) Keittiölaitteista on tehty erillisen selvitys, joten niiden mahdollista uusimista ei sisällytetä PTS-ehdotukseen. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Muut laitteet (H62) Kohteessa ei ole. 4.8 Erityisjärjestelmät (H7) Merkki- ja turvavalaistusjärjestelmä (H74) Rakennuksessa on keskusakustollinen poistumistiemerkkivalojärjestelmä. Merkkivalot ovat vanhoja ja heikkokuntoisia hehkulampuin varustettuja valaisimia, joissa ei ole itsessään suuntanuolia. Merkkivalot tulisi korvata uusilla asianmukaisilla valaisimilla uusien samalla niiden kaapelointi. Samalla tulee varautua uusimaan keskusyksikkö uuteen itsetestaavaan turvavalokeskukseen. Varavoimajärjestelmä (H74) Kohteessa ei ole. UPS-laitteet (H73) Kohteessa ei ole. 4.9 Tietojärjestelmät (J) Puhelinjärjestelmät (J1) Rakennus on liitetty LPOnet Oy Ab:n puhelin- ja tietoliikenneverkkoon luvulla asennettu puhelinsisäjohtoverkko on korvattu vuoden 2007 saneerauksen yhteydessä yleiskaapelointijärjestelmällä. Ei toimenpide-ehdotuksia. Antennijärjestelmä (J2) Rakennus on varustettu vesikatolle asennetulla antenneilla ja ulos koteloidulla antennivahvistimella. Järjestelmä mahdollistaa vastaanottaa myös digitaalisia televisio- ja radiolähetyksiä. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Äänentoistojärjestelmä (J3) Kohteessa ei ole. Ramboll Finland Oy 30 / 34

31 ATK-järjestelmät (J4) Rakennukseen on vastikään asennettu 2007 saneerauksen yhteydessä yleiskaapelointijärjestelmä omalla datajakokaapilla ja valokuituun perustuvalla tietoliikenneliittymällä. Järjestelmän kunto on hyvä. Normaalit tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Valvonta- ja turvajärjestelmät (J5) Rakennuksessa ei ole kattavaa keskitettyä palovaroitinjärjestelmää. vain yksittäisiä varoittimia. Keskitetyn palovaroitinjärjestelmän asentaminen turvaamaan tiloja ja sen käyttäjiä Siirtolaitteet (F8) Hissit (F81) Ei ole. Liukuportaat (F82) Ei ole. Muut nostinlaitteet (F83) Ei ole. Risto Purtilo, Ville Mäntylä, Pirjo Karjalainen Ramboll Finland Oy 31 / 34

32 4.11 Sähkötekniset valokuvat Kuva Rakennukseen on asennettu 2007 uusi pääkeskus ja kiinteistökeskus. Kuva Rakennuksessa on yleiskaapelointijärjestelmä datajakokaappeineen. Kuva Sisävalaistuksessa on käytetty lähinnä loisteputkivalaisimia. Kuva Poistumistiemerkkivalot ovat hehkulampullisia ja ilman suuntanuolia. Kuva Tilojen lämmitys tapahtuu kuitenkin pääosin sähköpatterein. Kuva Ullakolla kaapelointi on sijoitettu kaapelihyllyille. Ramboll Finland Oy 32 / 34

33 5. ASB KARTOITUS Ramboll Finland Oy 33 / 34

34 5. ASBESTIKARTOITUS 5.1 Yleistä Asbestikartoitus sovittiin tehtäväksi pintamateriaaleista ja näytemääräksi määriteltiin n. 5 näytettä/kohde. Nyt tehty asbestikartoitus ei ole kattava, koko rakennusta ja kaikkia rakenteita koskeva kartoitus, vaan korjaus- ja muutostöiden yhteydessä tulee varmistua lisätutkimuksin materiaalien asbestipitoisuudesta ennen töiden aloittamista. 5.2 Näytteenotto, analyysit ja tulokset Näytteitä otettiin yhteensä kolme kappaletta. Näytteet otettiin luokkatilan vinyylilaatasta, siivouskomeron muovimatosta sekä keittiön laattalaastista. Vinyylilaatassa ei ollut asbestia, muovimatossa oli krysotiili -nimistä asbestia ja laattalaastissa ei ollut asbestia. Näytteenottopisteet on merkitty pohjakuvaan. 5.3 Johtopäätökset Kartoituksessa on tutkittu sellaiset materiaalit, joiden tutkiminen on mahdollista ilman laajempia purkutöitä. Jos purkutyön aikana puretaan materiaaleja, joita ei ole kartoituksessa tutkittu ja niiden oletetaan sisältävän asbestia, pitää ne tutkia ennen työn aloittamista. Jos materiaaleja ei ole tutkittu, tulisi purkutyöt tehdä olettaen materiaalin sisältävän mahdollisesti asbestia. Kartoituksessa havaitut asbestia sisältävät materiaalit tulee purkaa asbestipurkuna asbestipurkutöistä annettujen lakien ja asetuksien sekä ohjeiden mukaisesti. Asbestipurku-urakoisijalla täytyy olla työsuojelupiirin valtuutus asbestipurkutöiden suorittamiselle. Ennen purkutyön aloittamista asbestipurku-urakoitsijan tulee tehdä asbestipurkutyön työsuunnitelma, jonka hän toimittaa työsuojeluviranomaisille vähintään seitsemän päivää ennen työn aloittamista. Rakenteiden purkutyöt tehdään ympäristöviranomaisten ja työsuojelumääräysten mukaisesti. Ramboll Finland Oy 34 / 34

35

36 Välittömästi Kartanontie 29, Liljendal Liite 1 Arvioidut korjauskustannukset vuosilla Sävträsk Skola Korjauskustannukset x 1000 Rakennus Kohde Toimenpiteen kuvaus Summa Aluerakenteet (D) Kasvillisuuden poisto sokkelin vierestä, 0,5m leveän sepelikaistan rakentaminen Maanpintojen kallistusten parantaminen, sadevesien viemäröinti, pintavesien viemäröinti, pihantasaussuunnitelma Sisäänkäyntikatoksen puu- ja teräsosien huoltomaalaus ja kunnostus, jätekatoksen rakentaminen Pohjarakenteet (E) Salaojajärjestelmän rakentaminen Perustukset (F1) 0 Rakennusrunko (F2) Kuntotutkimus seinien runkotolppien alapäiden nykyisen kunnon selvittämiseksi Julkisivu (F3) Ikkunoiden huoltomaalaus, liittyvien rakenteiden kunnostus tai uusiminen Julkisivun puuosien pesu ja huoltomaalaus sekä huonokuntoisten puurakenteiden uusiminen Ulkoseinärakenteen kuntotutkimus 7 7 Ulko-ovien huolto Yläpohjarakenteet (F4) Ullakon palo-osastoinnin täydentäminen määräysten mukaiseksi, vesikatteen paikalliset tiivistykset Täydentävät sisäosat (F5) 0 Sisäpinnat (F6) Keittiön ja esiopetustilan pesutilan alusrakenteiden kunnon tarkistus ja pintaremontointi sekä WC-tilojen lattian kunnostus ja maalaus Kosteusjälkien korjaus ja alusrakenteiden kunnon tarkistus op.huoneen eteinen ja SPK Yhteensä

37 Kartanontie 29, Liljendal Liite 1 Arvioidut korjauskustannukset vuosilla LVIA-järjestelmät Lämmitysjärjestelmät Lämmityskattilan, polttimen ja toimialaitteiden korjaukset ja uusinnat Lämmitysjärjestelmät Lämmönsiirrinten ja pumppujen sekä venttiilien uusinnat Termostaatit, patteri-, sulku- ja linjasäätöventtiilit,korjaukset Lämmitysjärjestelmät ja uusinnat Lämmitysjärjestelmät Putkien läpivientien korjaukset ja putkiosuuksien korjaukset Vesi- ja viemärijärjestelmät Käyttövesijärjestelmän putkiston korjaukset ja uusinnat, myös sulku- ja linjasäätöventtien uusinnat Vesi- ja viemärijärjestelmät Viemärijärjestelmän putkiston ja läpivientien korjaukset ja uusinnat Vesi- ja viemärijärjestelmät Vesi- ja viemärikalusteiden korjaukset ja uusinnat Ilmanvaihtojärjestelmät Päätelaitteiden, kanavien ja iv-koneiden tarkastus, puhdistus sekä ilmamäärien säätö sekä korjaukset 5 5 Ilmanvaihtojärjestelmät Ilmanvaihtokoneiden ja huippuimureiden korjaukset ja uusinnat Automaatiojärjestelmän asennus ja liittäminen keskitetyn Automaatio nettivalvomon alle sekä kenttälaitteiden lisäys 5 5 Yhteensä Sähköjärjestelmät Sähköjärjestelmät Sähköjärjestelmien dokumentaation täydennykset ja määräaikaistarkastus Sähköjärjestelmät Vanhojen keskuksen ja niiden kaapelointien uusinnat TN-Sjärjestelmän mukaisiksi, vikavirtasuojien lisäys kosteisiin tiloihin ja ulkopistorasioihin, palokatkojen korjaukset Valaistusjärjestelmät Valaisinten tarkastuksia, puhdistuksia ja korjauksia, ulko- ja sisävalaisinten uusinnat Valaistusjärjestelmät Turvavalaistusjärjestelmä, valaisinten ja keskuksen korjaukset ja uusinnat 5 5 Turvallisuusjärjestelmät Keskitetyn palovaroitinjärjestelmän asentaminen 6 6 Yhteensä YHTEENSÄ ALV 0% YHTEENSÄ ALV 24 % 440