EU-meluselvitys: Maasto- ja väestötietojen hankinta
|
|
- Matilda Kouki
- 2 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 EU-meluselvitys: Maasto- ja väestötietojen hankinta Esiselvitys Tiehallinnon selvityksiä 25/2009
2 EU-meluselvitys: Maasto- ja väestötietojen hankinta Esiselvitys Tiehallinnon selvityksiä 25/2009 Tiehallinto Helsinki 2009
3 ISSN ISBN TIEH Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN ISBN TIEH v Edita Prima Oy Helsinki 2009 TIEHALLINTO Keskushallinto Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelin
4 EU-meluselvitys: Maasto- ja väestötietojen hankinta; Esiselvitys. Helsinki Tiehallinto, Keskushallinto. Tiehallinnon selvityksiä 25/2009, 41 s. + liitt. 39 s. ISSN , ISBN , TIEH Asiasanat: melu, laskelmat, ympäristö, direktiivit, tieliikenne, maastomalli, maastomittaukset, väestö, EU Aiheluokka: 05 TIIVISTELMÄ Tässä työssä selvitettiin vuosina valmistuvien EU:n ympäristömeludirektiivin mukaisten melulaskentojen maasto-, rakennus- ja asukastietojen hankintaan, kattavuuteen sekä käyttökelpoisuuteen liittyviä ongelmia sekä tehtiin ratkaisuehdotuksia. Selvityksessä selvitettiin edellisen melulaskentakierroksen maastomallien sekä uuden Maanmittauslaitoksen laserkeilaukseen pohjautuvan maastomallin käyttökelpoisuutta seuraavan kierroksen melulaskentoihin. Lisäksi selvitettiin laserkeilausaineiston kattavuutta. Maastomallien vertailu tehtiin asiantuntija- arviona sekä melulaskentaohjelman testilaskentojen avulla. Edellisen kierroksen maastomalleissa esiintyi jonkin verran melulaskentoihin vaikuttavia puutteita ja epätarkkuuksia. Analyysin perusteella noin kolmasosa melulaskennan maastomalleista on riittävän laadukkaita ja ajantasaisia hyödynnettäväksi seuraavalla melulaskentakierroksella. Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistoon pohjautuvan maastomallin todettiin soveltuvan hyvin melulaskennan maastomalliksi. Testauksessa todettiin, että melulaskentoja varten maastomallia voidaan keventää heikentämättä laskentatarkkuutta. Kevennettynä maastomalli soveltuu myös laajoihin meluselvityksiin. Selvityksen perusteella melulaskennan pohjana suositellaan käytettäväksi hyvälaatuista 3D kantakartta-aineistoa. Jos kantakartta-aineistoa ei ole saatavilla, käytetään laserkeilaukseen perustuvaa maastomallia. Alueet, joilta kumpaakaan edellä mainittua aineistoa ei ole saatavilla, mallinnetaan Maanmittauslaitoksen maastotietokantaan perustuvan maastomallin ja jonkin tarkemman (esimerkiksi tiesuunnitelman pohjaksi tehdyn) maastomallin yhdistelmänä. Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineiston hankintakustannukset ovat pieni osa aineiston jatkokäsittelyyn liittyvistä kustannuksista. Suurin kustannuserä aiheutuu itse maastomallin tuottamisesta sekä jatkokäsittelystä melulaskennan maastomalliksi. Maastomallin jatkokäsittely on työmäärältään ja kestoltaan merkittävä työvaihe, jonka arvioidaan kestävän useita henkilötyövuosia. Ajoneuvokeilauksen todettiin tuottavan erittäin yksityiskohtaista ja tarkkaa tietoa tiestä ja sen lähiympäristöstä. Ajoneuvosta tehdyn keilauksen aineistoon jäävien katvealueiden vuoksi se ei yksinään sovi maastomallin tuottamiseen, mutta sitä voidaan käyttää maastomallien tuottamisen tukiaineistona. Melulaskentojen asukaslaskennoissa suositellaan käytettäväksi Väestötietojärjestelmän rakennus- ja huoneistotietoja (RHR) yhdistettynä laserkeilausaineistoon tai kuntien kantakarttaan perustuvaan rakennustietoon. Rakennustietona kannattaa käyttää ajantasaisinta aineistoa. Väestöpisteiden ja rakennusten yhdistäminen kannattaa tehdä paikkatietoanalyysien avulla.
5 EU-bullerutredning: Anskaffning av terräng- och invånardata; Förstudie. Helsingfors Vägförvaltningen, Centralförvaltningen. Vägförvaltningens utredningar, 25/ s. + bilagor 39 s. ISSN , ISBN , TIEH SAMMANFATTNING I arbetet behandlades problem med de bullerberäkningar som i enlighet med EU:s direktiv om bedömning och hantering av omgivningsbuller färdigställs åren Problemen gäller anskaffning av data om terräng, byggnader och invånare samt täckning och användbarhet av data. Användbarheten av den föregående bullerberäkningsomgångens terrängmodeller och lantmäteriverkets nya terrängmodell som tillverkats med laserhöjdmätning, bedömdes med tanke på den nya beräkningsomgången. Laserhöjdmätningsmaterialets täckning utreddes också. Jämförelsen av terrängmodellerna gjordes av en expert och med hjälp av testberäkningar i ett bullerberäkningsprogram. Ett antal bristfälligheter och inexaktheter förekom i föregående beräkningsomgångs terrängmodeller. Baserat på analysen är ungefär en tredjedel av föregående beräkningsomgångs terrängmodeller av användbar kvalitet för nästa beräkningsomgång. Lantmäteriverkets terrängmodell kan väl användas för bullerberäkningarna. Testresultaten visade att terrängmodellen kan lättas upp, utan att försämra beräkningsnoggrannheten. Terrängmodellen passar, när den har lättats upp, också för omfattande bullerberäkningar. Baserat på utredningen rekommenderas en tredimensionell baskarta av hög kvalitet till grund för bullerberäkningen. Ifall baskartematerial inte är tillgängligt, används en terrängmodell som baseras på laserhöjdmätning. I de områden för vilka ingetdera materialet finns tillgängligt, byggs modellen som en kombination av terrängdatabasens terrängmodell och någon mer noggrann terrängmodell (t.ex. en modell som utarbetats för en vägplan). Inköpskostnaden för lantmäteriverkets laserhöjdmätningsmaterial är liten i förhållande till kostnaden för bearbetningen av materialet. Den största kostnaden utgör sammanställning av den ursprungliga terrängmodellen samt vidare bearbetning till terrängmodell för bullerberäkning. Den fortsatta bearbetningen av modellen är en betydande arbetsfas i arbetsmängd och tidsåtgång mätt, den beräknas kräva flera arbetsår. Höjdmätning ur fordon ger mycket detaljerade data om vägen och näromgivningen. På grund av de skuggområden som finns i material som baseras på höjdmätning ur fordon, kan det inte användas som sådant vid sammanställning av terrängmodellen. Materialet kan dock användas som ett komplement till sammanställningen. Data ur befolkningsregistercentralens byggnads- och lägenhetsregister, kombinerat med laserhöjdmätningsmaterialet eller byggnadsdata ur kommunernas baskartematerial, rekommenderas för invånarberäkningarna. De mest tidsenliga byggnadsdata bör användas. Invånarpunkter och byggnader kombineras bäst med hjälp av geografisk informationsanalys.
6 EU noise assessment: Acquiring terrain and population data; Feasibility Study. Helsinki Finnish Road Administration, Central Administration. Finnra reports, 41 p. + app. 39 p. ISSN , ISBN , TIEH SUMMARY Directive 2002/49/EC of the European Parliament and of the Council of 25 June 2002 relating to the assessment and management of environmental noise requires the Member States to carry out noise assessments in The acquiring, coverage and applicability of terrain, building and population data are reported. The study includes problem analysis and proposals for problem solving measures. The applicability of the digital terrain models (DTM) used in the 1 st round noise assessment and the DTMs based on the laser scanning data of National Land Survey of Finland (NLS) was studied. In addition, the coverage of the laser scanning data is reported. Comparison of the terrain models was done as expert analysis together with test calculations of a noise calculation program. The digital terrain models of the 1 st round noise assessment include some inaccuracies that affect the results of noise assessments. Our findings show that only approximately one third of the DTMs of noise assessments fulfill the quality requirements to be used in next noise assessment round. The DTM based on the laser scanning data of NLS is well applicable for the DTM of the noise calculations. One promising result of the study was that the DTM can be simplified for the noise assessments without weakening assessment accuracy. Simplified versions of terrain models are well applicable also for large-scale noise assessments. Based on the study, 3D digital base maps of high quality are recommended to be used as base maps for noise calculations. If digital base maps are not available, DTMs based on laser scanning data should be used. Areas where none of the previously mentioned data is available should be modeled by using a combination of DTM based on the topographic database of NLS and a more accurate DTM (e.g. DTM made for a road right-of-way design). The purchasing costs of laser scanning data from NLS are a minor part of the processing costs of the laser scanning data. The major part of the costs is due to producing the DTM and processing it to form a DTM applicable for noise calculations. Processing the DTM is a fundamental phase of the work that is assessed to demand several person years. Mobile laser scanning produces very precise and accurate data of roads and their surroundings. The data produced by mobile laser scanning includes blind spots; thus the data cannot be used as such for producing the DTMs. But the mobile laser scanning data can be used as supplementary data. Building information (BDR) of the Finnish Population Information System, combined with laser scanning data or building data from digital base maps of municipalities, is recommended to be used as population data in noise calculations. The most up to date data is recommended to be used. It is recommended to combine population data and building characteristics using GIS analyses.
7 ESIPUHE Ensimmäisten, vuonna tehtyjen EU:n ympäristömeludirektiivin mukaisten meluselvityksien toteuttamisessa havaittiin useita ongelmia. Esiin nousi kysymyksiä, jotka tulisi ratkaista ennen seuraavan kierroksen meluselvitysten tekemistä. Tärkeinä asioina esiin nousi sekä melulaskentaan että lähtötietoihin liittyviä epävarmuuksia. Tässä työssä keskityttiin lähtötietojen hankintaan, saatavuuteen sekä käyttökelpoisuuteen liittyviin kysymyksiin ja ratkaisuehdotuksiin. Työ on esiselvitys, jossa selvitettiin seuraavan kierroksen melulaskennoissa käytettävien maasto- ja asukastietojen saatavuus sekä käyttökelpoisuus. Edellisen kierroksen lähtöaineiston hyödyntämisen ja käyttökelpoisuuden selvittämiseksi tutkittiin käytettyjen maasto- ja asukastietojen epävarmuustekijöitä ja niiden vaikutuksia melulaskentoihin. Muiden lähtötietojen osalta selvitettiin mahdollisuudet uuden, laserkeilaukseen pohjautuvan maastomallin sopivuudesta melulaskentaan sekä selvitettiin rakennus- ja asukastietoihin liittyvien ongelmien ratkaisumahdollisuuksia. Esiselvitys on laadittu Sitossa, jossa työstä vastasivat projektipäällikkönä toiminut Anne Määttä, meluasiantuntija Jarno Kokkonen, paikkatietoasiantuntija Milla Lötjönen, maastomallien ja laserkeilaustekniikan asiantuntija Kyösti Laamanen sekä maastomalliasiantuntija Olli Hänninen. Tiehallinnossa työtä ohjasi projektiryhmä, johon kuuluivat Arto Kärkkäinen Uudenmaan Tiepiiristä, Anders Jansson ja Tuula Säämänen Tiehallinnon Keskushallinnosta sekä Jussi Sääskilahti Oulun tiepiiristä. Espoo, marraskuussa 2009
8
9 EU-meluselvitys: Maasto- ja väestötietojen hankinta; Esiselvitys 9 Sisältö 1 JOHDANTO Melulaskentaprosessin eteneminen ja siihen liittyvä terminologia 13 2 EDELLISEN VAIHEEN MAASTOMALLIT JA AINEISTOT Edellisen vaiheen maastomallien laatu Havaittuja mallinnusteknisiä puutteita 16 3 MAANMITTAUSLAITOKSEN LASERKEILAUSAINEISTON KÄYTTÖOIKEUS JA HANKINTAKUSTANNUKSET 16 4 MAANMITTAUSLAITOKSEN LASERKEILAUSAINEISTO MAASTOMALLIN LÄHTÖAINEISTONA Rakennusten ja nykyisten meluesteiden mallintuminen aineistossa Maanteiden ja siltojen mallintuminen Tarve erilliseen meluesteiden mittaamiseen ja kuntoinventointiin 19 5 LASERKEILAUSAINNEISTOSTA TUOTETUN MAASTOMALLIN KÄYTTÖKELPOISUUS MELULASKENNOISSA Vertailu melulaskentaohjelmalla Päätelmät 22 6 MAANMITTAUSLAITOKSEN KEILAUSAINEISTON KATTAVUUS TIEHALLINNON SELVITYSKOHTEIDEN OSALTA SEKÄ MUUT KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT AINEISTOT Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineisto Muut käytettävissä olevat aineistot Tiekuva-aineisto Viistokuva-aineisto Maastotietokanta ja korkeusmalli Muut aineistot 27 7 AUTOSTA TEHTÄVÄN TIEN JA LÄHIYMPÄRISTÖN LASERKEILAUKSEN SOVELTUVUUS JA KUSTANNUKSET 28 8 SELVITYSKUNTIEN MAASTOAINEISTOJEN SELVITTÄMINEN SEKÄ ARVIOITU TILANNE VUONNA ASUKASTIETOJEN HANKINTA Asukastietojen saatavuus Tiehallinnon väestöaineisto Asukastietojen tietosisältö Mahdollisuudet alueellisiin poimintoihin Aineistoihin liittyvät tietosuojakysymykset ja muut rajoitukset 32
10 10 EU-meluselvitys: Maasto- ja väestötietojen hankinta; Esiselvitys 10 RAKENNUSTEN MALLINTAMISEEN LIITTYVÄT ONGELMAT JA RATKAISUEHDOTUKSET RHR-aineiston testaus Ratkaisuehdotukset PÄÄTELMÄT JA TOIMENPITEET Johtopäätökset Suositukset ja toimenpiteet Melulaskennan maastomallin sisältövaatimukset Ehdotus kattavien maastotietojen tuottamiseen Tiehallinnon selvityskohteissa LÄHTEET LIITTEET 42
11 EU-meluselvitys: Maasto- ja väestötietojen hankinta; Esiselvitys 11 Kuvaluettelo Kuva 1 Melulaskennan vaiheet sekä käytettävä terminologia Kuva 2 Näyte pistepilviaineistosta. Kuvassa Helsingin Viikin aluetta esitettynä ilmakuvalla (vasen) sekä kolmiulotteisessa pistepilviaineistossa (oikea). Pistepilvi on automaattisesti maanpintaluokiteltua. Maanpinnan pisteistö on esitetty ruskeana. Maanmittauslaitos Kuva 3 Laskenta-aika Tampereen koelaskenta-alueella Kuva 4 Laskenta-aika Turun koelaskenta-alueella Kuva 5 Laserkeilaus- ja viistokuva-aineiston kattavuus Tiehallinnon kohteissa. Kuvasta puuttuvat Kittilän, Enontekiön ja Tornionjoen laserkeilausalueet niiltä osin, joissa ei ole tiekohteita Kuva 6 Näyte tiekuva-aineistosta. Tiehallinto Kuva 7 Näyte viistokuva-aineistosta. Blom Kartta Oy Kuva 8 Näyte autosta keilatusta laseraineistosta Kuva 9 Esimerkki väestöpisteistä ja laserkeilausaineiston rakennuksista. Samassa kaaressa sijaitsevilla kuudella väestöpisteellä on sama osoite. Yksi rakennus puuttuu laserkeilausaineistosta Kuva 10 Rakennuksesta vain hieman sivussa oleva väestöpiste saadaan yhdistettyä viiden metrin vyöhykkeen avulla rakennukseen Kuva 11 Väestöpiste osuu kahden eri rakennuksen ympärille tehtyihin vyöhykkeisiin. Alempi rakennus on piharakennus Taulukkoluettelo Taulukko 1 Eri virhelähteiden vaikutus laskentatulokseen Taulukko 2 Tiehallinnon kohteet laserkeilausalueilla tiekilometrien mukaan laskettuina Taulukko 3 Tiehallinnon kohteet laserkeilausalueilla huomioiden 1 km levyinen vyöhyke tien kummallakin puolella Taulukko 4 Tiehallinnon kohteet viistokuva-alueilla tiekilometrien mukaan laskettuina Taulukko 5 RHR-aineiston olennaisimmat ominaisuustiedot. Aineiston nimi vastaa Tiehallinnon RHR-aineiston jakoa
12
13 EU-meluselvitys: Maasto- ja väestötietojen hankinta; Esiselvitys 13 JOHDANTO 1 JOHDANTO EU:n ympäristömeludirektiivin mukaisesti YSL 25a ja 25b nojalla tehdään vuosina meluselvitys ja meluntorjunnan toimintasuunnitelma. Tiehallinnon selvitysvastuuseen kuuluvat maantiet, joissa vuosittainen liikennemäärä on yli 3 miljoonaa ajoneuvoa. Yli 3 miljoonan vuosittaisen liikennemäärän teitä on noin 2250 kilometriä. Lisäksi selvitysvastuuseen kuuluvat muut maantiet niissä kunnissa, joilla on selvitysvelvoite. Näitä kuntia ovat Helsinki, Espoo ja Kauniainen, Vantaa, Turku, Tampere, Oulu ja Lahti. Vuonna tehtyjen ensimmäisen kierroksen meluselvitysten yhteydessä havaittiin useita ongelmia ja kysymyksiä, jotka tulee selvittää ennen seuraavaa melulaskentakierrosta ( ). Tässä työssä valmistaudutaan seuraaviin melulaskentoihin selvittämällä maastotietojen sekä rakennus- ja asukastietojen kattavuutta ja käyttökelpoisuutta. Työ on esiselvitys, jonka tavoitteena on selvittää edellä mainitun aineiston soveltuvuus ja hankintatavat vuosien meluselvityksissä. Työssä selvitetään edellisen melulaskentakierroksen maastomallien sekä uuden Maanmittauslaitoksen laserkeilaukseen pohjautuvan maastomallin kattavuutta ja käyttökelpoisuutta seuraavan kierroksen melulaskentoihin. Lisäksi työssä selvitetään Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineiston käyttöoikeutta ja hankintakustannuksia sekä asukastietojen saatavuutta, tietosisältötarvetta ja niihin liittyviä tietosuojakysymyksiä. Työssä selvitetään myös rakennusten ja asukastietoja sisältävien asukasmääräpisteiden mallintumiseen liittyviä ongelmia sekä tehdään ratkaisuehdotuksia. 1.1 Melulaskentaprosessin eteneminen ja siihen liittyvä terminologia Melulaskentaan sekä sen lähtötietoihin liittyvä terminologia ei ole vielä vakiintunutta. Esimerkiksi käsitteet maastomalli tai korkeusmalli ymmärretään eri tavoin eri tahoilla. Seuraavan kuvan (Kuva 1) prosessikaaviossa on esitetty melulaskennan vaiheet sekä tässä raportissa käytettävä terminologia lähtöaineiston tuottamisesta melulaskennan lopputulokseen, kun lähtöaineistona on laserkeilausaineisto.
14 14 EU-meluselvitys: Maasto- ja väestötietojen hankinta; Esiselvitys JOHDANTO Kuva 1 Melulaskennan vaiheet sekä käytettävä terminologia. Prosessi alkaa maanmittauslaitoksen laserkeilausaineiston tuottamisesta melulaskentaan soveltuvaksi pistepilviaineistoksi. Pistepilviaineistoa jatkojalostetaan harventamalla pistepilveä (suodatus) ja muodostamalla maastomalliin vektoroinnin avulla korkeuskäyrät, tien rakenteet, sillat sekä muu rakennettu ympäristö. Jalostuksen tuloksena saadaan melulaskentaan soveltuva maastomalli, jota voidaan jatkokäsitellä melulaskentaohjelmassa. Melulaskennassa yhdistetään melulaskennan maastomalli, melupäästöihin liittyvät tiedot (liikenteen nopeus, liikennemäärät, tien ominaisuudet, jne.), äänen etenemiseen liittyvät tiedot (maanpinnan laatu ja muodot, esteiden korkeudet, rakennusten ominaisuudet, sääolot, jne.) sekä muut tarvittavat tiedot
15 EU-meluselvitys: Maasto- ja väestötietojen hankinta; Esiselvitys 15 EDELLISEN VAIHEEN MAASTOMALLIT JA AINEISTOT (esim. asukasmäärät). Prosessin lopputuloksena tuotetaan meluvyöhykkeet sekä tieto melulle altistuvien asukkaiden määrästä. 2 EDELLISEN VAIHEEN MAASTOMALLIT JA AINEISTOT Työssä tarkasteltiin edellisen EU-meluselvityskierroksen aikana tuotettuja laskentamalleja sekä edellisen kierroksen lähtöaineistoja Tampereen ja Turun alueelta. Edellisen meluselvityksen maastomallin tuottamisessa on käytetty kuntien kartta-aineistoa, Maanmittauslaitoksen peruskartta-aineistoa ja korkeuskäyriä sekä Tiehallinnon numeerista kartta-aineistoa (tiesuunnitelman tms. kartta-aineisto). Selvityksessä tarkasteltiin ainoastaan melulaskennan maastomalleja. Muita lähtötietoja kuten liikennemääriä ja nopeusrajoituksia ei ollut tarkastelussa mukana. 2.1 Edellisen vaiheen maastomallien laatu Aineistojen käyttökelpoisuutta analysointiin joko alueellisesti tai tieosuuskohtaisesti. Suurimmat puutteet ja virheet löytyvät kuntien kantakartta-aineistoihin ja Tiehallinnon numeeriseen kartta-aineistoon perustuvista maastomalleista, joissa on merkittäviä tien pystygeometriaan ja lähimaastoon liittyviä virheitä. Maanmittauslaitoksen maastotietokantaan perustuvat maastomallit ovat lähtökohtaisesti siistejä ja hyvälaatuisia aineistoja, eikä niiden käsittelyssä ole merkittäviä puutteita. Maastotietokantaan perustuvan maastomallin huonoina puolina ovat aineiston epätarkkuus (2,5 metrin käyräväli) ja aineiston harva päivityssykli. Maastomalleissa on purettuja rakennuksia ja uusimmat rakennukset puuttuvat. Seuraavaa laskentakierrosta varten rakennustieto tulee päivittää. Maastomalleissa olevista meluesteistä osa on mallinnettu virheellisesti; malleissa on ylimääräisiä meluesteitä ja osa meluesteistä puuttuu kokonaan. Tieverkko on mallinnettu pääosin hyvin. Muutamissa kohteissa (esimerkiksi Oulu ja Espoo) se on digitoitu liian yleispiirteisesti. Melulaskentojen maastomalleista noin kolmasosassa maaston lähtöaineisto oli niin heikkoa, että laadukas laskentatulos olisi edellyttänyt erittäin suuritöistä aineiston muokkausta. Noin kolmasosassa maastomallin lähtöaineisto oli kohtalaista, mutta siihen oli jäänyt virheitä, jotka olisi pitänyt poistaa ennen laskentaa. Noin kolmasosassa melulaskennan maastomallit olivat laadukkaita. Kappaleessa Päätelmät on kerrottu edellisen vaiheen maastomallien käyttökelpoisuudesta seuraavalla EU-meluselvityskierroksella.
16 16 EU-meluselvitys: Maasto- ja väestötietojen hankinta; Esiselvitys MAANMITTAUSLAITOKSEN LASERKEILAUSAINEISTON KÄYTTÖOIKEUS JA HANKINTAKUSTANNUKSET Havaittuja mallinnusteknisiä puutteita Melulaskennoissa ei ole huomioitu tien jatkumista laskenta-alueen ulkopuolelle, jolloin laskenta-alueen rajoilla syntyy virheitä. Nämä virheet vaikuttavat myös laskentatulosten uskottavuuteen, koska melukäyrät eivät kohtaa laskenta-alueen rajoilla. Toisin kuin Maanteiden meluselvitys raportissa (Maanteiden meluselvitys 2007) mainitaan, on pinnat otettu huomioon laskennoissa vain vesistöjen osalta sekä Helsingin kaupungin alueelta tehdyissä melulaskennoissa. Monin paikoin tiemelulähteet on joko jätetty tiputtamatta maaston päälle tai digitoitu siten, että ne sukeltavat maan sisälle tai tippuvat sillalta alas. Eri virhelähteiden vaikutus laskentatulokseen on esitetty taulukossa (Taulukko 1). Taulukko 1 Eri virhelähteiden vaikutus laskentatulokseen. Virhe tietä ei ole huolella tiputettu maaston päälle (epätarkkuuksia pystygeometriassa) epätarkkuuksia tiemelulähteen geometriassa (liian harva pisteväli) Vaikutus laskentatulokseen enimmillään ±10 db tyypillisesti alle 0,5 db Vaikutusalue paikallinen koko alue ylimääräiset välialueen meluvallit 0 (-)3 db koko osuus / paikallinen ylimääräiset töyssyt ja kuopat tyypillisesti 2 5 db enimmillään 10 db paikallinen kovan alueen puuttuminen 5 10 db paikallinen ylimääräiset pyramidit ja maaston häiriöt > 10dB hyvin paikallinen 3 MAANMITTAUSLAITOKSEN LASERKEILAUSAINEISTON KÄYTTÖOIKEUS JA HANKINTAKUSTANNUKSET Maanmittauslaitos luovuttaa paikkatietoaineistojaan muiden käyttöön antamalla määräaikaisia käyttöoikeuslisenssejä. Laserkeilausaineiston käyttöoikeus annetaan 10 vuodeksi. Aineistojen hinnoittelussa Maanmittauslaitos soveltaa valtion viranomaisille toimitettavien aineistojen osalta viranomaishinnoittelua. Menettelystä on säädetty Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa Maanmittauslaitoksen maksuista Tämä tarkoittaa, että toimituksista veloitetaan irrottamiskustannukset, jolloin veloitus perustuu kopiointiin, toimittamiseen ja käyttöoikeusluvan laatimiseen käytettyyn työaikaan sekä tallennusmediakuluihin.
17 EU-meluselvitys: Maasto- ja väestötietojen hankinta; Esiselvitys 17 MAANMITTAUSLAITOKSEN LASERKEILAUSAINEISTO MAASTOMALLIN LÄHTÖAINEISTONA Viranomaishinnoittelun edellytyksenä on, että hankinnan tekijä käyttää aineistoa ainoastaan ei-kaupalliseen toimintaan eli omien viranomaistehtäviensä hoitamiseen. Hankinnan tekevä viranomainen voi luovuttaa aineistoa ulkopuolisten konsulttien käyttöön, jotka suorittavat ko. viranomaistehtävien hoitamiseen tarvittavia selvitys-, suunnittelu-, tms. tehtäviä. Viranomaishinnoittelua sovellettaessa Maanmittauslaitos laskuttaa irrottamiskustannukset suoraan hankinnan tehneeltä viranomaiselta. Ympäristömeludirektiivin aiheuttamat selvitys- ja mallinnustarpeet kuuluvat yksiselitteisesti viranomaishinnoittelun piiriin. Laserkeilausaineiston hankintakustannukset riippuvat hankintaprosessissa tehtävien erillisten tilausten määrästä. Yhden tilauksen käsittely aiheuttaa 1 2 tunnin työaikaveloituksen ja on suuruudeltaan noin Liitteessä on esitetty hankintamenettelyohje laserkeilausaineistojen hankintaan Maanmittauslaitoksesta (Liite 1). 4 MAANMITTAUSLAITOKSEN LASERKEILAUSAINEISTO MAASTOMALLIN LÄHTÖAINEISTONA Maanmittauslaitoksen laserkeilaus tehdään 2000 m lentokorkeudesta keväällä ennen lehden puhkeamista puihin, jolloin havaintoja maan pinnasta saadaan mahdollisimman paljon. Laserkeilausaineistoa on saatavissa kolmessa muodossa. Keilauslentojen jälkeen ensimmäisenä valmistuu ns. pistepilvi, joka sisältää kaiken esiprosessoinnin läpäisseen pistedatan ja jossa maapinnan pisteet on automaattiluokiteltu (Kuva 2). Maanmittauslaitos (MML) prosessoi pistepilveä edelleen siten, että lopputulokseksi saadaan luokiteltu pistepilvi, jossa luokat ovat silta, vakavesi ja virtavesi sekä tarkastettu maanpinta. Kolmas lopputuote on 2 metrin ruutukoolla oleva maanpinnan korkeusmalli. Kuva 2 Näyte pistepilviaineistosta. Kuvassa Helsingin Viikin aluetta esitettynä ilmakuvalla (vasen) sekä kolmiulotteisessa pistepilviaineistossa (oikea). Pistepilvi on automaattisesti maanpintaluokiteltua. Maanpinnan pisteistö on esitetty ruskeana. Maanmittauslaitos.
18 18 EU-meluselvitys: Maasto- ja väestötietojen hankinta; Esiselvitys MAANMITTAUSLAITOKSEN LASERKEILAUSAINEISTO MAASTOMALLIN LÄHTÖAINEISTONA Melulaskennan lähtöaineistoksi soveltuu parhaiten pistepilvi, jossa on automaattiluokiteltu maanpinta. Siinä on enemmän informaatiota kuin luokitellussa pistepilvessä ja korkeusmallissa. Pistepilven keskimääräinen tiheys on 1 piste/2 m 2, ja data sisältää myös havaintojen intensiteettiarvon, josta on hyötyä muun muassa meluesteiden tai melulta suojaavien maastokohteiden mallinnustyössä. MML on määritellyt laserpisteiden tarkkuudeksi (RMSE enintään) yksiselitteisillä kohteilla 15 cm korkeudessa ja 60 cm tasossa. Tehdyissä tarkkuusselvityksissä data on osoittautunut selvästi näitä arvoja tarkemmaksi. Jos arvot tulkitaan maksimivirheiksi ja laserpisteiden virheet noudattavat normaalijakaumaa, ovat keskivirheet kartoitusmittauksissa tyypillisesti luokkaa maksimivirhe/2,5. Tällä kaavalla laskien saadaan korkeuskeskivirheeksi noin 7 cm ja tasokeskivirheeksi noin 20 cm, mikä sopii hyvin käytännön havaintoihin. Tässä selvitystyössä testattiin laseraineistoa kolmella eri testialueella, jotka olivat vt1 Turku, vt12 Tampere ja Kehä I Espoo, jossa tehtiin myös maastomittauksia. Kullakin alueella oli useita meluesteitä. Maastomittaus Kehän I varrella, Laajalahden Pohjois-Tapiolan kohdalla, osoitti laseraineiston tarkkuudeksi noin 10 cm. Mittauksen tuloksista laadittiin erillinen mittausraportti, joka on liitteessä (Liite 2). 4.1 Rakennusten ja nykyisten meluesteiden mallintuminen aineistossa Testauksessa todettiin, että yli 10 m2 rakennusten mallintaminen onnistuu melulaskennan kannalta riittävällä tarkkuudella. Meluesteistä mallintuvat hyvin meluvallit, jotka voidaan esittää korkeuskäyrin ja harjan taiteviivan avulla. Kapeiden meluaitojen, kaiteiden, mastojen tms. kohteiden mallinnus ei onnistu kunnolla ilman tukiaineistoa tai maastomittauksia. Laseraineiston pistetiheys ei riitä tällaisten kohteiden luotettavaan mallinnukseen. 4.2 Maanteiden ja siltojen mallintuminen Maanpintaan liittyvät tierakenteet mallintuvat laseraineistosta hyvin. Siltojen yleispiirteinen mallintaminen onnistuu pelkällä laseraineistolla, mutta selvästi parempaan lopputulokseen päästään, jos on käytettävissä jotain tukiaineistoa kuten viistokuvia, ajantasaista suurikaavaista kartta-aineistoa tai maanpinnalta otettuja ajantasaisia valokuvia. Maasto maanteiden ympärillä mallintuu hyvin. Jyrkkien, melulaskennan kannalta tärkeiden kohteiden (esim. leikkaukset) mallinnus ja tarvittavien taiteviivojen tulkinta onnistuu hyvin. Maanpintaa mallinnettaessa laseraineistoa on mahdollista harventaa voimakkaasti ilman että melulaskennan lopputulos kärsii.
19 EU-meluselvitys: Maasto- ja väestötietojen hankinta; Esiselvitys 19 LASERKEILAUSAINNEISTOSTA TUOTETUN MAASTOMALLIN KÄYTTÖKELPOISUUS MELULASKENNOISSA 4.3 Tarve erilliseen meluesteiden mittaamiseen ja kuntoinventointiin Arvioitaessa tarvetta meluesteiden erilliseen mittaamiseen voidaan käytettävissä olevan lähtöaineiston pohjalta erottaa kolme eri tilannetta: 1) Kohteesta on käytettävissä laseraineistoa ja jotakin tukiaineistoa, esim. viistokuvia. Erillisiä maastomittauksia ei tarvita. 2) Kohteesta on käytettävissä laseraineistoa, mutta ei tukiaineistoa. Meluvallit mallintuvat, mutta meluaidat on mitattava maastossa. 3) Kohteesta ei ole käytettävissä laseraineistoa. Meluesteet on kartoitettava joko maastossa tai ajoneuvolaseria käyttäen. Meluesteiden kuntoinventoinnin tarve koskee lähinnä meluaitoja, joiden rakenteissa on säille, kosteudelle ym. tekijöille herkkiä materiaaleja. Tämä koskee erityisesti puurakenteisia meluaitoja ja lahoamisesta aiheutuvaa rapistumista. Yleispiirteinen kuntoarviointi voidaan tehdä liikkuvasta ajoneuvosta. Tarkempi esteiden kuntoarvio on tehtävä maastossa. 5 LASERKEILAUSAINNEISTOSTA TUOTETUN MAASTOMALLIN KÄYTTÖKELPOISUUS MELULASKENNOISSA Maastomallia testattiin kahdella koelaskenta-alueella, jotka sijaitsevat Tampereella ja Turussa. Vertailu tehtiin edellisen selvityksen maastomallilla sekä uudella laserkeilaukseen pohjautuvalla maastomallilla. Vertailun avulla saatiin selville uuden maastomallin vaikutus laskentatuloksiin ja -aikaan. Laskenta-aika on oleellinen tekijä, kun arvioidaan maastomallin käyttökelpoisuutta laajoissa meluselvityksissä. Testialueeksi Tampereelta valittiin kohde, jossa maastomallin lähtöaineistoina olivat edellisessä selvityksessä Maanmittauslaitoksen maastotietokantaan perustuva aineisto (käyräväli 2,5 m) ja Tampereen kaupungin kantakartta-aineisto (käyräväli 1 m). Kantakartta-aineistoa oli 50 metrin etäisyydellä tien keskilinjasta ja muualla oli käytetty Maanmittauslaitoksen aineistoa. Jotta maastomallit olivat vertailukelpoisia keskenään, alkuperäisiä lähtöaineistoja oli editoitava. Turun laserkeilaukseen perustuva maastomalli valittiin kaupunkimaisesta ympäristöstä, jossa oli paljon hankalia esteitä ja rakennettua ympäristöä. Turun alkuperäistä maastomallia ei korjattu, vaikka siinä ilmeni virheellisyyksiä. Turun alkuperäinen maastomalli koostuu yhden metrin käyrävälillä olevasta kantakartta-aineistosta. Laserkeilausaineistoon perustuvasta pistepilviaineistosta tehtiin melulaskentoja varten maastomalli seuraavasti: - korkeuskäyrät määritettiin metrin välein - mallinnettavan tien reunaviivat esitettiin ulottuvan yhtenäisinä myös risteyksen yli valereunaviivana
Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA, KEHITYS- JA KAAVOITUSKESKUS, KAAVOITUSYKSIKKÖ Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Raportti 1 (5) Manninen
Hangon Krogarsin meluselvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LANTMÄTARE AB ÖHMAN Hangon Krogarsin meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (5) Matti Manninen Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun
Maanmittauslaitoksen ilmakuva- ja laserkeilausaineistot ktjkii-päivä
Maanmittauslaitoksen ilmakuva- ja laserkeilausaineistot ktjkii-päivä 20.9.2011 Pentti Kupari Maanmittauslaitos, ilmakuvakeskus pentti.kupari@maanmittauslaitos.fi 1 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA Maanmittauslaitoksen
MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS
Vastaanottaja Mäntsälän kunta, Maankäyttöpalvelut Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.3.2015 MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT
KRYSP-seminaari 24.11.2011 MML:n maastotietokannan ylläpito
KRYSP-seminaari 24.11.2011 MML:n maastotietokannan ylläpito Jurkka Tuokko Maanmittauslaitos Maastotietokanta Maanmittauslaitoksen ylläpitämä valtakunnallinen paikkatietoaineisto, joka sisältää tietoja
Valtatien 4 parantaminen välillä Joutsa-Toivakka, Joutsa Meluselvitys
16T-1 Valtatien 4 parantaminen välillä Joutsa-Toivakka, Joutsa Meluselvitys Tiina Kumpula 21.6.2017 Tarkistanut: Martti Kokoi 29.6.2017 2 (6) 21.6.2017 Valtatien 4 parantaminen välillä Joutsa- Toivakka,
KOORDINAATTI- JA KORKEUSJÄRJESTELMIEN VAIHTO TURUSSA 15.2.2010
KOORDINAATTI- JA KORKEUSJÄRJESTELMIEN VAIHTO TURUSSA 15.2.2010 Ilkka Saarimäki Kaupungingeodeetti Kiinteistöliikelaitos Kaupunkimittauspalvelut ilkka.saarimaki@turku.fi VANHAT JÄRJESTELMÄT Turun kaupungissa
Niskaperän osayleiskaavan meluselvitys
ROVANIEMEN KAUPUNKI Niskaperän osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 31.5.2016 P26781P002 Raportti 1 (5) Manninen Matti 31.5.2016 Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun
Lapuan kaupunki Maanmittauslaitos Dnro MML /00 04 00/2015 KUNTA PAIKKATIETOAINEISTOJEN HANKINTAA JA KÄYTTÖOIKEUTTA KOSKEVA SOPIMUS
Maanmittauslaitos Dnro MML /00 04 00/2015 KUNTA PAIKKATIETOAINEISTOJEN HANKINTAA JA KÄYTTÖOIKEUTTA KOSKEVA SOPIMUS Sopimusosapuolet: Yhteyshenkilö: Jaakko Rissanen Maanmittauslaitos, Yhteyshenkilö: Kari
Valtatie Pyhäjoen keskustan pääliittymän kohdalla (vt8 Virastotie Annalantie), Pyhäjoki Melutarkastelu
V8 Valtatie Pyhäjoen keskustan pääliittymän kohdalla (vt8 Virastotie Annalantie), Pyhäjoki Melutarkastelu 19.11.2012 Projektinumero: 304316 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät...
Vastaanottaja Lapuan kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS
Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS Päivämäärä 03/04/2013
LUUVANIEMENTIE 2-6, HELSINKI MELUSELVITYS
LUUVANIEMENTIE 2-6, HELSINKI MELUSELVITYS 23.02.2015 MELUSELVITYS LUUVANIEMENTIE 2-6, HELSINKI 2 Päivämäärä 23.02.2015 Laatija Tarkastaja Pasi Myyryläinen Jari Hosiokangas Sisältää Maanmittauslaitoksen
Lehmonsuon AK:n laajennuksen meluselvitys
KONTIOLAHDEN KUNTA Lehmonsuon AK:n laajennuksen meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 6.10.2014 P25141 Raportti Puustinen Tomi 6.10.2014 Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun
VALTATIEN 2 MELUNTORJUNNAN SUUNNITTELU 11.4.2012 2 (7)
VALTATIEN 2 MELUNTORJUNNAN Porin Laanin ja Ruutukuoppa eritasoliittymien välinen tieosuus Sito-Yhtiöt Anne Määttä, Juha Korhonen 11.4.2012 11.4.2012 2 (7) SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT... 3 2 MELUTASOJEN OHJEARVOT...
Keskusta-asemanseudun osayleiskaavan meluselvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIITE 30 MYNÄMÄEN KUNTA Keskusta-asemanseudun osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10.6.2013 Raportti 1 (5) Matti Manninen 10.6.2013
Kivilammen maankaatopaikan laajennusalueen meluselvitys
LIITE 2 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kivilammen maankaatopaikan laajennusalueen meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.8.2012 P17535 Raportti 2 (7) Puustinen Tomi 15.8.2012
Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla
Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla MML:n korkeusmalliprosessin taustalla: Yhteiskunnallinen tarve tarkemmalle korkeustiedolle Tulvadirektiivi, Meludirektiivi Lentokenttäkartat,
Meijeritien asemakaavan meluselvitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PAIMION KAUPUNKI Meijeritien asemakaavan meluselvitys Raportti LUONNOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18.6.2015 Raportti 1 (5) Matti Manninen 18.6.2015 Sisällysluettelo 1 Taustaa...
Meluselvitys Iso-Iivarintielle välillä Vt 1 St 110
PAIMION KAUPUNKI Meluselvitys Iso-Iivarintielle välillä Vt 1 St 110 Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P32583 Raportti 1 (7) Eskelinen Erja Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun ohjearvot...
Niittyholman liikenteen ja ympäristön yleissuunnitelma, meluselvitys, Haukipudas, Oulu. Oulun kaupunki. Ins. (AMK) Tiina Kumpula
Niittyholman liikenteen ja ympäristön yleissuunnitelma, meluselvitys, Oulun kaupunki Ins. (AMK) Tiina Kumpula 12.8.2014 Niittyholman liikenteen ja ympäristön yleissuunnitelma, meluselvitys, 12.8.2014 2
Hangon Krogarsin meluselvitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA LANTMÄTARE AB ÖHMAN Hangon Krogarsin meluselvitys Raportti REVISIO A, 26.2.2016, lisätty junaliikenne FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (6) Matti Manninen Sisällysluettelo
FCG Planeko Oy. Pöytyän kunta KYRÖN MELUSELVITYS. Raportti 589-D4110
FCG Planeko Oy Pöytyän kunta KYRÖN MELUSELVITYS Raportti 589-D4110 16.10.2009 FCG Planeko Oy Raportti I 16.10.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun ohjearvot... 1 3 Lähtötiedot... 2 3.1
16T-2 Meluselvitys
16T-2 Meluselvitys 11.11.2014 Meluselvitys 1 (3) Valtateiden 3 ja 18 parantaminen, Laihia 16T-2 Meluselvitys Melulaskennat on laadittu Liikenneviraston maanteiden meluselvityksen maastomallin pohjalta.
Kotkan Rasinkylän asemakaavan meluselvitys
Kotkan kaupunki Siru Parviainen Jarno Kokkonen Projekti YMP31215 19.12.2014 1 Taustatiedot Tässä meluselvityksessä on tarkasteltu Kotkan Rasinkylän asemakaava-alueelle suunnitellun asuinalueen melutasoja.
Melumallinnus Pellonreuna
Melumallinnus Pellonreuna JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAAVOITUS 2017 (28.4.2017) 1 TYÖN TARKOITUS Tässä melumallinnuksessa on tarkasteltu Kuokkalan Tikanväylän ja Pohjanlahdentien liikenteen aiheuttaman melun
LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN
LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN PSK-BIM seminaari 9.5.2014 Jukka Mäkelä, Oy 1 SMARTGEO OY Palvelujen johtoajatuksena on tarkkojen, kattavien ja luotettavien
PÄLKÄNEEN KUNTA EPAALA - PÄLKÄNEVEDENTIE, MELUSELVITYS
Kaavaselostus, liite 2: Epaala-Pälkänevedentie, meluselvitys Vastaanottaja Pälkäneen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 5.8.2011 PÄLKÄNEEN KUNTA EPAALA - PÄLKÄNEVEDENTIE, MELUSELVITYS PÄLKÄNEEN
Kaupunkimalli Heinolassa
Kaupunkimalli Heinolassa Hankittu EAKR-hankerahoituksella, 2012 (ensimmäinen versio 2011) Alusta: Vianova Oy:n Novapoint Virtual Map (Autodesk IDSP) Tuotettu kaupungin kantakartasta, MML:n maastotietokannasta,
Lahden kaupungin N2000- korkeusjärjestelmävaihdos. Petri Honkanen, Lahden kaupunki Tekninen- ja ympäristötoimiala,maankäyttö
Lahden kaupungin N2000- korkeusjärjestelmävaihdos Miksi siirtyä N2000-järjestelmään? Maannousu Lahden seudulla maannousu 50:ssä vuodessa n. 26 cm. Kiinnostus maannousun epätasaisessa toteumassa Ongelmat
OLMALAN 1. VAIHEEN ASEMA KAAVOITUKSEN VALMISTELU, YLIVIESKA MELUSELVITYS
Liite 5 Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 14.12.2012 Viite 1510000008 OLMALAN 1. VAIHEEN ASEMA KAAVOITUKSEN VALMISTELU, YLIVIESKA MELUSELVITYS RAMB LL OLMALAN 1. VAIHEEN ASEMAKAAVOITUKSEN
Maastotietokannan ylläpito
Maastotietokannan ylläpito Kuntien paikkatietoseminaari 10.-11.2.2015 Risto Ilves Kehityspäällikkö, Maastotietotuotanto Maanmittauslaitos Sisältö Nykytoiminta lyhyesti Kansallinen maastotietokanta hanke
Meijeritien asemakaavan meluselvitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PAIMION KAUPUNKI Meijeritien asemakaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 22.12.2015 Raportti 1 (5) Matti Manninen 22.12.2015 Sisällysluettelo 1 Taustaa...
PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA
Liite 16 PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA VT 7 MELUALUEEN LEVEYS 6.10.2005 SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI Turku / M. Sairanen VT 7, melualueen leveys 6.10.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. LASKENNAN
KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI
Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.6.2014 KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI Päivämäärä 23.6.2014 Laatija
Korkeusmallien vertailua ja käyttö nitraattiasetuksen soveltamisessa
Korkeusmallien vertailua ja käyttö nitraattiasetuksen soveltamisessa Valtakunnallisesti kattavaa laserkeilausaineistoa ei vielä ole. Kaltevuusmallit perustuvat tällä hetkellä digitaalisen korkeusmallin
MÄNTSÄLÄN KUNTA MELUSELVITYS
Vastaanottaja Mäntsälän kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 04/2013 MÄNTSÄLÄN KUNTA MELUSELVITYS MÄNTSÄLÄN KUNTA MELUSELVITYS Päivämäärä 23/04/2013 Laatija Timo Korkee Tarkastaja Jussi Kurikka-Oja
Sako II, asemakaavamuutos
Sako II, asemakaavamuutos 4111579.3.7 Muutokset: A 4.10.2016 Muutettiin pohjaa B 5.10.2016 Muutettiin taas pohjaa 4111579.3.7 2 (6) Sako II, asemakaavamuutos SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 1.1 Tilaaja...
Raportti. Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys. Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072
! Raportti Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys 27.5.2016 Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072 Sisältö 1. Johdanto... 1 2. Laskentamalli... 1 2.1. Lähtötiedot... 1 2.1.1. Suunnittelualue...
Taalojärven rinteen asemakaavan melutarkastelu
Taalojärven rinteen asemakaavan melutarkastelu Kittilä Tiina Kumpula 21.3.2016 Taalojärven rinteen asemakaavan melutarkastelu 21.3.2016 2 (4) 1 Taustatiedot Kittilän kunnassa Taalojärven alueella on käynnissä
Vt 6 parantaminen Kärjen kylän kohdalla ja rinnakkaistiejärjestelyt, Lappeenranta
Rambøll Finland Oy Tiehallinto/ Kaakkois-Suomen tiepiiri Vt 6 parantaminen Kärjen kylän kohdalla ja rinnakkaistiejärjestelyt, Lappeenranta Tiesuunnitelma Ympäristömeluselvitys 10.7.2009 Vt 6 parantaminen
SUUNNITTELUKESKUS OY MELUSELVITYS 1 (2) Helsinki/ M. Koivisto C6009
SUUNNITTELUKESKUS OY MELUSELVITYS 1 (2) Helsinki/ M. Koivisto 22.11.2005 5005-C6009 MATTI JANHUNEN AITOLAHDENTIEN ASEMAKAAVA MELUSELVITYS 1 Tausta Tampereen Aitolahdentien varteen Niihamanselän Olkahisenlahden
1. Hankinnan tausta ja tarkoitus
1 (5) Liite 5 HANKINNALLE ASETETTUJA VAATIMUKSIA HANKITTAVA PALVELU: LASERKEILAUS JA ORTOKUVAT 2015 KERAVAN, JÄRVENPÄÄN JA TUUSULAN ALUEILTA Lomakkeessa kuvataan hankittava palvelu, sille asetettavia sekä
akustiikka Teollisuus Helsingin kaupunki, meluselvitys 2012 TL akustiikka Helsinki Tapio Lahti Liisa Kilpi
TL akustiikka 11211 Helsingin kaupunki, meluselvitys 2012 Tapio Lahti Liisa Kilpi Helsinki 2012-02 TL akustiikka 11211 1 (4) TkT Tapio Lahti, DI Liisa Kilpi (Akukon Oy) 2012-02-27 Helsingin kaupunki, meluselvitys
Ympäristömelulle altistuvien ihmisten määrän arviointitarkkuuden parantaminen
Ympäristömelulle altistuvien ihmisten määrän arviointitarkkuuden parantaminen Valtakunnalliset meluntorjuntapäivät 25. 26.3.2015 Jyväskylä Olli Kontkanen, Sito Oy Ympäristösi parhaat tekijät Esityksen
HIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS
repo002.dot 2013-09-20 HIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS E26192 SWECO YMPÄRISTÖ OY repo002.dot 2013-09-20 Muutoslista Hannele Kemppi Hannele Kemppi Elisa Huotari VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT
Nurmi-Sorilan osayleiskaavan meluselvitys
Tampereen kaupunki Suunnittelupalvelut Mittaus- ja Geotekniikkayksikkö Nurmi-Sorilan osayleiskaavan meluselvitys Pvm: 5.3.2009 Laatinut: Petri Jokinen SUUNNITTELUPALVELUT MITTAUS- JA GEOTEKNIIKKAYKSIKKÖ
Kaavan 8159 meluselvitys
Tampereen kaupunki Suunnittelupalvelut Mittaus- ja Geotekniikkayksikkö Kaavan 8159 meluselvitys Hanke: 4010025 Pvm: 29.5.2008 Laatinut: Petri Jokinen SUUNNITTELUPALVELUT MITTAUS- JA GEOTEKNIIKKAYKSIKKÖ
Meijerin asemakaavan muutoksen meluselvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NIVALAN KAUPUNKI Meijerin asemakaavan muutoksen meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (7) Matti Manninen Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1
Maanmittauslaitoksen laserkeilaustoiminta - uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla
Maanmittauslaitoksen laserkeilaustoiminta - uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla Juha Vilhomaa Ilmakuvakeskus MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA Korkeusmallityön taustalla: Yhteiskunnallinen
Leppävirran taajaman ja sen ympäristön osayleiskaava
Leppävirran taajaman ja sen ympäristön osayleiskaava Meluselvitys 17.3.2014 ALKUSANAT Meluselvitys on laadittu Leppävirran taajaman ja sen ympäristön osayleiskaavaa varten. Osayleiskaavan tavoitteina ovat
KANSALLINEN MAASTOTIETO- KANTA-HANKE (KMTK)
KANSALLINEN MAASTOTIETO- KANTA-HANKE (KMTK) KMTK KUNTIEN TUOTANTO- PROSESSIT: SELVITYS KUNTIEN KANTAKARTAN YLLÄPIDON NY- KYISESTÄ TUOTANTOPROSESSIS- TA Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Yleiskuva kantakartan ylläpidosta...
Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo
Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAAVOITUS 2012 (9.3.2012) 1 TYÖN TARKOITUS Tässä melumallinnuksessa on tarkasteltu Ysitien(Vt 9) tieliikenteen aiheuttamaa melutasoa Etelä-Keljon
Kaavan 8231 meluselvitys
Kaavan 8231 meluselvitys Hanke: Pvm: 11.7.2008 Laatinut: Petri Jokinen Tausta Tampereen kaupunki tekee asemakaavan muutosta Pohtolan kaupunginosassa, korttelissa 2582. Tätä tarkoitusta varten Mittaus-
Raideliikennemeluselvitys korttelille 55042
Jarno Kokkonen Siru Parviainen 18.10.2013 1 Taustatiedot Tässä meluselvityksessä on tarkasteltu Espoon kaupungin Koivuhovinlaakson asemakaava-alueen kortteliin (kuva 1) raideliikenteen aiheuttamia melutasoja.
HATTISENRANNAN KAAVA- ALUEEN ESISELVITYS MELUSELVITYS
Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.6.2014 Viite 1510007986 HATTISENRANNAN KAAVA- ALUEEN ESISELVITYS MELUSELVITYS HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS MELUSELVITYS Päivämäärä
TOTEUTTAMINEN SEKÄ HOTSPOT-ANALYYSIN HYÖDYNTÄMINEN MELUNTORJUNNAN SUUNNITTELUSSA. Tiivistelmä
LAAJOJEN DIREKTIIVIN MUKAISIEN MELUSELVITYKSIEN TOTEUTTAMINEN SEKÄ HOTSPOT-ANALYYSIN HYÖDYNTÄMINEN MELUNTORJUNNAN SUUNNITTELUSSA Jarno Sito Oy Tuulikuja 2 02100 Espoo Jarno.@sito.fi Tiivistelmä EU:n ympäristömeludirektiivin
LIIKENNEMELUSELVITYS
18 16.1T-1 Ympäristömelu Raportti PR-Y1724 Destia Oy Destia Oy Turku 17.6.2011 Timo Jalkanen PL 1881 Sivu 1(8) 70421 Kuopio LIIKENNEMELUSELVITYS Valtatien 6 parantaminen välillä Taavetti Lappeenranta,
Mänttä-Vilppulan keskustaajaman OYK:n meluselvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI Mänttä-Vilppulan keskustaajaman OYK:n meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18.11.2015 P23846P002 Raportti i P23846P002
Laserkeilausaineiston hyödynt. dyntäminen Finavian tarpeisiin
Laserkeilausaineiston hyödynt dyntäminen Finavian tarpeisiin Maanmittauslaitoksen laserkeilausseminaari 10.10.2008 Finavia / Jussi Kivelä ICAO:n asettamat vaatimukset Kansainvälisen Siviili-ilmailujärjestö
KOSKI Tl KESKUSTAN JA KOIVUKYLÄN OSA- YLEISKAAVOJEN MELUSELVITYS. Työ: E26478. Tampere, 4.12.2013
KOSKI Tl KESKUSTAN JA KOIVUKYLÄN OSA- YLEISKAAVOJEN MELUSELVITYS Työ: E26478 Tampere, 4.12.2013 PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 Y-tunnus 0564810-5 Toimistot: Turku, Tampere,
ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS, VIHOLANKATU, NOKIA VRP-RAKENNUSPALVELU OY
Vastaanottaja VRP- Rakennuspalvelu Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 17.7.2015 ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS, VIHOLANKATU, NOKIA VRP-RAKENNUSPALVELU OY ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS, VIHOLANKATU, NOKIA VRP-RAKENNUSPALVELU
073040-09.1. Naantalin voimalaitos ja satama-alue Ympäristömeluselvitys. Benoit Gouatarbes Tapio Lahti Timo Markula
073040-09.1 Naantalin voimalaitos ja satama-alue Ympäristömeluselvitys Benoit Gouatarbes Tapio Lahti Timo Markula Insinööritoimisto Akukon Oy Helsinki 8/2007 073040-09.1 1 (5)+liitteet DI Benoit Gouatarbes,
Ruskontien (Mt 309) jatkeen tie- ja rakennussuunnitelmat
Ruskontien (Mt 309) jatkeen tie- ja rakennussuunnitelmat Ruskontien (Mt 309) jatkeen tie- ja rakennussuunnitelmat Destia Oy Infrasuunnittelu Vantaa 20.1.2012 ALKUSANAT Ruskontien (Mt 309) jatkeen tie-
Ylöjärven Kolmenkulman teollisuusalueen meluselvitys
Ylöjärven Kolmenkulman teollisuusalueen meluselvitys Ylöjärven kaupunki Anne Määttä Siru Parviainen 7.11.2013 1 Taustatiedot Tässä meluselvityksessä on tarkasteltu Ylöjärven kaupungin Kolmenkulman alueelle
Laserkeilaus suunnistuskartoituksessa
Laserkeilaus suunnistuskartoituksessa Uusi mahdollisuus pohjaaineistoksi Suunnistuskartoittajien talvipäivä 16.2.2008, Jussi Silvennoinen Laserkeilauksen periaate Laserkeilain muistuttaa tutkaa Keilain
HONKIMÄEN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN LAPUA Tiesuunnitelma
HONKIMÄEN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN LAPUA 16T 30.9.2016 Honkimäen eritasoliittymän parantaminen 16T Destia Oy Infrasuunnittelu Tampere 30.9.2016 ESIPUHE Tämä meluselvitys on tehty osana Destian laatimaa
Meluselvitys, Ylikylä - Vennivaara, Rovaniemi
Meluselvitys, Ylikylä - Vennivaara, Rovaniemi Tammikuu 2008 Viite Versio 1 Pvm 7.2.2008 Hyväksynyt Tarkistanut Kirjoittanut DI Marja Pussinen Ramboll Kiviharjuntie 11 90220 Oulu Finland Puhelin: 020 755
Nurmon keskustan OYK:n tarkistuksen meluselvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SEINÄJOEN KAUPUNKI Nurmon keskustan OYK:n tarkistuksen meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 14.9.2015 P25797P001 Raportti i P25797P001 Matti Manninen
Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki
Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki Parempaa tarkkuutta satelliittimittauksille EUREF/N2000 - järjestelmissä Ympäristösi parhaat tekijät 2 EUREF koordinaattijärjestelmän käyttöön otto on Suomessa sujunut
1-1. Vastaanottaja Muhoksen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä MELUSELVITYS MUHOS. Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.
1-1 Vastaanottaja Muhoksen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 14.7.2015 MELUSELVITYS MUHOS Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt. 1-2 1. JOHDANTO Tämä tarkastelu tehtiin Muhoksen kirkonkylän osayleiskaavan
Ilmaisia ohjelmia laserkeilausaineistojen käsittelyyn. Laserkeilaus- ja korkeusmalliseminaari 8.10.2010 Jakob Ventin, Aalto-yliopisto
Ilmaisia ohjelmia laserkeilausaineistojen käsittelyyn Laserkeilaus- ja korkeusmalliseminaari 8.10.2010, Aalto-yliopisto Johdanto Aalto-yliopiston maanmittausosastolla tehdyn kesätyön tuloksia Tehtävä oli
Hiidenmäen meluselvitys
Hiidenmäen meluselvitys Hanke: Pvm: 15.6.2009 Laatinut: Petri Jokinen Tausta Tampereen kaupunki tekee asemakaavaa (8111 ja 8255) Ruskon kaupunginosassa. Tätä tarkoitusta varten on valmistanut melumallin
KESKUSTAN OYK MELUSELVITYS HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035. LIITE 8a. Vastaanottaja Haapajärven kaupunki, tekniset palvelut
HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 LIITE 8a Vastaanottaja Haapajärven kaupunki, tekniset palvelut Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 15.6.2012 KESKUSTAN OYK MELUSELVITYS KESKUSTAN OYK MELUSELVITYS
Lauttasaarentie 25, meluntorjunta
Lausunto 83-2a 1(3) 12.2.2015 Tilaaja: Anneli Keränen YIT Rakennus Oy Kerrostalot Pääkaupunkiseutu PL (Panuntie 11), 00621 Helsinki puh. 0 195 83 anneli.keranen@yit.fi Lauttasaarentie 25, meluntorjunta
PIRKANMAAN ELY-KESKUS VT 3 TAMPERE-VAASA YHTEYSVÄLIN PARAN- TAMINEN VÄLILLÄ KOSTULA KYRÖSKOSKI RAKENTAMALLA KYRÖSKOSKEN ERI-
Vastaanottaja Pirkanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 8.3.2017 PIRKANMAAN ELY-KESKUS VT 3 TAMPERE-VAASA YHTEYSVÄLIN PARAN- TAMINEN VÄLILLÄ KOSTULA KYRÖSKOSKI RAKENTAMALLA KYRÖSKOSKEN
Hervantajärven osayleiskaavan meluselvitys
Hervantajärven osayleiskaavan meluselvitys Hanke: M1460_020005 Pvm: 1.10.2008 Laatinut: Petri Jokinen Tausta Tampereen kaupunki tekee osayleiskaavaa Hervantajärven ja Ruskontien väliselle alueelle. Tätä
Maastomalliohje ja Maastotietojen hankinnan toimintaohje Matti Ryynänen
Maastomalliohje ja Maastotietojen hankinnan toimintaohje Matti Ryynänen 8.9.2011 Esityksen sisältö Ohjeiden nykytila Tie- ja ratahankkeiden maastotiedot, Mittausohje Maastotietojen hankinta, Toimintaohjeet
Kuuselan palvelukodin laajennus, Tampere
Rambøll Finland Oy VVO-yhtymä Oyj Kuuselan palvelukodin laajennus, Tampere Ympäristömeluselvitys 15.12.2009 Kuuselan palvelukodin laajennus, Tampere VVO-yhtymä Oyj Ympäristömeluselvitys 15.12.2009 Viite
Pieksämäen kaupunki, Euref-koordinaatistoon ja N2000 korkeusjärjestelmään siirtyminen
Pieksämäen kaupunki, Euref-koordinaatistoon ja N2000 korkeusjärjestelmään siirtyminen Mittausten laadun tarkastus ja muunnoskertoimien laskenta Kyösti Laamanen 2.0 4.10.2013 Prosito 1 (9) SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ...
MAANKAATOPAIKAN TOIMINTA, KIRKKONUMMI MELUMALLINNUS
Vastaanottaja West Express Oy Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 17.8.2015 MAANKAATOPAIKAN TOIMINTA, KIRKKONUMMI MELUMALLINNUS Päivämäärä 17.8.2015 Laatija Tarkastaja Ville Virtanen Arttu Ruhanen
TERRASOLID Point Cloud Intelligence
www.terrasolid.com TERRASOLID Point Cloud Intelligence Keilaus- ja kuva-aineiston jalostaminen kaupunkimalliksi Kimmo Soukki 1.9.2016 Sisältö LOD ajattelu Lähtökohdat vektoroinnille Vektorointi Vektorointitavoista
RUUNALAN ASEMAKAAVA-ALUEEN MELUSELVITYS
repo002.dot 2013-09-20 RUUNALAN ASEMAKAAVA-ALUEEN MELUSELVITYS E27852 SWECO YMPÄRISTÖ OY repo002.dot 2013-09-20 Muutoslista Oona-Lina Alila Elisa Huotari Elisa Huotari VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT
ALAVIESKA KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN MELUSELVITYS. Työ: E Tampere,
ALAVIESKA KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN MELUSELVITYS Työ: E26215 Tampere, 17.4.2013 PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 Toimistot: Turku, Tampere, Helsinki ja Oulu 17.4.2013 Alavieskan
Valuma-aluejärjestelmä vesistöihin liittyvän seuranta- ja tutkimustiedon tukena
Valuma-aluejärjestelmä vesistöihin liittyvän seuranta- ja tutkimustiedon tukena LifeDatan karttapalveluseminaari 6.2.2014 Riitta Teiniranta Matti Joukola, Jaakko Suikkanen, Anu Häkkinen, Tiia Kiiski, Pekka
Jyväskylän kaupunki SOPIMUS DIGIROAD-TIETOJÄRJESTELMÄN TIETOJEN YLLÄPIDOSTA
Jyväskylän kaupunki SOPIMUS DIGIROAD-TIETOJÄRJESTELMÄN TIETOJEN YLLÄPIDOSTA Sopimus Digiroad-tietojärjestelmän tietojen ylläpidosta 2/6 1. Sopijapuolet Liikennevirasto Jyväskylän kaupunki Opastinsilta
TIELIIKENNEMELUSELVITYS
Ympäristömelu Raportti PR Y2127 1 Sivu 1 (8) Plaana Oy Keijo Körkkö Tyrnäväntie 12 90 Oulu Turku TIELIIKENNEMELUSELVITYS Mt:n 8300 kevyen liikenteen järjestelyt välillä Markuksela Sanginsuu, Oulu Raportin
IISALMEN KAUPUNKI KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS
Vastaanottaja Iisalmen kaupunki Tekninen keskus/kaupunkisuunnittelu Jukka Virtanen PL 10 74101 Iisalmi Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 17.6.2014 Viite 15110012046 IISALMEN KAUPUNKI KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS
Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle, Seinäjoki MELUSELVITYS 20.8.2009. Seinäjoen kaupunki
Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle, Seinäjoki 20.8.2009 Seinäjoen kaupunki Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT...
N2000 korkeusjärjestelmään siirtyminen Kotkan kaupungin valtuustosali 9.10.2015
N2000 korkeusjärjestelmään siirtyminen Kotkan kaupungin valtuustosali 9.10.2015 Sisältöä: Suomessa käytössä olevat valtakunnalliset korkeusjärjestelmät Miksi N2000 - korkeusjärjestelmään siirrytään? Kotkan
Rambøll Finland Oy. Nokian kaupunki. Lehtimäen asemakaava. Ympäristömeluselvitys
Rambøll Finland Oy Nokian kaupunki Lehtimäen asemakaava Ympäristömeluselvitys 13.9.2005 Rambøll PL 718 33101 Tampere Finland Puhelin+45 020 755 6800 www.ramboll.fi Nokian kaupunki Lehtimäen asemakaava
Mervento Oy, Vaasa Tuulivoimalan melun leviämisen mallinnus 2014. 19.3.2014 Projektinumero: 305683. WSP Finland Oy
Mervento Oy, Vaasa Tuulivoimalan melun leviämisen mallinnus 2014 19.3.2014 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 2.1 Äänitehotasojen mittaus... 3 2.2 Laskentamalli...
ja ilmakuvauksen hankinta
HANKEKUVAUS, liite 6 1 /6 Imatran kaupungin 3Dkaupunkimalli: Laserkeilausdatan ja ilmakuvauksen hankinta HANKEKUVAUS ja KILPAILUTUSMENETTELY Vasemmalla rakennuskaavan pohjakarttaa Vuoksenniskalta1930 luvulta,
Nivalan yleiskaavan meluselvitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA NIVALAN KAUPUNKI Nivalan yleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (11) Matti Manninen Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun ohjearvot...
KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN MELUSELVITYS
KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN MELUSELVITYS 15.4.2011 Laura Gröhn MUISTIO 15.4.2011 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1. Työn tarkoitus... 3 2. Menetelmät ja lähtötiedot... 3 2.1 Maastomalli... 3 2.2 Liikennemäärät...
MELUSELVITYS TYÖNUMERO: ALAVUDEN KAUPUNKI ALAVUS-TUURI -ALUEEN MELUSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: 20600929 ALAVUDEN KAUPUNKI ALAVUS-TUURI -ALUEEN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIMIKM FIMIKM FILAHD VALMIS 30.9.2016 FIMIKM FIMIKM FILAHD LUONNOS 19.9.2016 FIMIKM FIMIKM FILAHD LUONNOS
Hailuodon lautta Meluselvitys
Hailuodon lautta Meluselvitys 1.7.2009 Laatinut: Mikko Alanko Tarkastanut: Ilkka Niskanen Hailuodon lautan meluselvitys Meluselvitys 1.7.2009 Tilaaja Metsähallitus Laatumaa Erkki Kunnari Veteraanikatu
Valtatie 12 Huutijärvi-Laitikkala Tiesuunnitelman melutarkastelut
Rambøll Finland Oy Hämeen tiepiiri Valtatie 12 Huutijärvi-Laitikkala Tiesuunnitelman melutarkastelut Ympäristömeluselvitys 14.10.2009 Valtatie 12 Huutijärvi-Laitikkala Tiesuunnitelman melutarkastelut Hämeen
TIE JA RAIDELIIKENTEEN MELUSELVITYS
Ympäristömelu Raportti PR3519 Y01 Sivu 1 (7) Ruoholahden Tarken Oy Jesse Rauhala Turku 26.5.2015 TIE JA RAIDELIIKENTEEN MELUSELVITYS Kortteli 738 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI
Saimaankatu 29, Lahti
Lausunto 6265-1a 1(8) 30.1.2015 Meluselvitys Saimaankatu 29, Lahti Lausunnon muutokset Numero Päiväys Muutokset 6265-1a 30.1.2015 Ensimmäinen versio. Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi
Hatanpään Puistokuja 23, Tampere
Rambøll Finland Oy YH-Länsi Oy Hatanpään Puistokuja 23, Tampere Meluselvitys 8.2.2012 Hatanpään Puistokuja 23, Tampere YH-Länsi Oy Meluselvitys 8.2.2012 Viite 82128678 Versio Pvm 8.2.2012 Hyväksynyt Tarkistanut