5.12 BIOANALYTIIKAN KOULUTUSOHJELMA, PIRAMK / Terveysala. Koulutusohjelman lähtökohdat ja tavoitteet

Transkriptio

1 5.12 BIOANALYTIIKAN KOULUTUSOHJELMA, PIRAMK / Terveysala Koulutusohjelman lähtökohdat ja tavoitteet Bioanalytiikan koulutusohjelmasta valmistuvan tutkintonimike on bioanalyytikko. Tutkinnon suorittaneet rekisteröidään lain terveydenhuollon ammattihenkilöistä (555/94) mukaisesti. Bioanalyytikon tutkinto on vertailukelpoinen vastaavien EU-maiden tutkintojen kanssa. Perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa bioanalyytikot toimivat terveysalan laboratoriotoiminnan osaamista vaativissa tehtävissä. Yhä useammat heistä sijoittuvat myös lääketieteellisiin ja biotieteellisiin tutkimus- ja tuotantolaitoksiin sekä ympäristöterveydenhuollon laboratorioihin. Terveysalan laboratoriotoiminnan tavoitteena on tuottaa laboratoriotutkimusten avulla tietoa, jota käytetään potilaiden terveyden edistämiseen, sairauksien diagnosointiin, hoidon vaikuttavuuden arviointiin ja hoitomenetelmien kehittämiseen. Laboratoriopalveluprosessissa bioanalyytikon ydintehtäviä ovat asiakas-palvelu ja näytteenotto, laboratoriotutkimusten suorittaminen, laadunhallinta, toiminnan kehittäminen, opetus-, ohjaus-, ja muut asiantuntijatehtävät Toimintaa ohjaa eettinen, juridinen, hallinnollinen ja taloudellinen vastuu. Bioanalyytikon ammattitaidon perustana on kliinisen laboratoriotieteen ja sitä tukevien muiden tieteenalojen teoreettinen tieto ja sen soveltaminen käytäntöön. Ammattipätevyyden keskeinen sisältö muodostuu laboratoriopalveluprosessin hallinnasta. Laboratoriopalvelut sisältävät laboratoriotutkimusprosessin toteuttamisen, sen hallinnoinnin sekä potilaiden ja henkilökunnan ohjauksen laboratoriotut-kimuksiin liittyvissä kysymyksissä. Bioanalyytikko hallitsee preanalyyttisestä, analyyttisestä ja postanalyyttisestä vaiheesta koostuvan laboratoriotutkimus-prosessin, jota hän toteuttaa itsenäisesti tai moniammatillisen tiimin jäsenenä. Laboratoriotutkimusprosessin toteuttaminen edellyttää menetelmäteknologista ja työturvallisuusosaamista sekä laadunhallintaa. Bioanalyytikko hallitsee käyttämänsä analyysimenetelmät, laitteet ja teknisen suorittamisen. Monet bioanalyytikon tehtävät vaativat kädentaitoja ja mikroskopointi edellyttää hyvää visuaalista hahmottamista, jossa merkittävänä tekijänä on värien ja morfologisten poikkeavuuksien erotuskyky. Bioanalyytikko arvioi tiimin jäsenenä laboratoriopalveluprosesseja osana potilaan hoitoa, tuottaa tietoa prosessin toiminnasta ja kehittämiskohteista sekä osallistuu oman toimivaltansa puitteissa prosessien uudistamiseen. Nopeasti kehittyvä terveysalan laboratoriotoiminta edellyttää joustavuutta sekä informaatioteknologian osaamista, tiedonhankintataitoja ja jatkuvaa oppimista. Yhteiskunnan ja työyhteisöjen kansainvälistyminen edellyttävät kielitaitoa, kulttuurien tuntemusta sekä kykyä ja halua seurata oman alansa kehitystä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Koulutusohjelman tavoitteena on, että opiskelija hallitsee laboratoriotutkimusprosessiin liittyvän osaamisen terveysalan laboratorio-toiminnan osa-alueilla, joita ovat kliininen fysiologia, kliininen neurofysiologia, kliininen hematologia, immunohematologia, kliininen histologia ja sytologia, kliininen immunologia, kliininen kemia, kliininen mikrobiologia ja solu- ja molekyylibiologia. Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija sisäistää laatuosaamisen ja vastuunsa jatkuvasta kehittymisestä ihmisenä ja bioanalyytikkona sekä osallistuu erilaisiin kehitys- ja tutkimustehtäviin ja työelämä-projekteihin. Opiskelussa korostuu pyrkimys reflektiiviseen ja kriittiseen työotteeseen, jota tukee ongelmaperustaisuus. Opetussuunnitelman ja sen toteuttamisen perustana olevassa oppimisnäkemyksessä on itseohjautuvuudella ja kokemuksellisella oppimisella keskeinen osa. Bioanalytiikan koulutusohjelma on laajuudeltaan 140 opintoviikkoa. Koulutusohjelma koostuu perusopinnoista, ammattiopinnoista, vaihtoehtoisista ammattiopinnoista, 348

2 ohjatusta harjoittelusta, vapaasti valittavista opinnoista ja opinnäytetyöstä. Perusopinnot jakaantuvat Pirkanmaan ammattikorkeakoulun yhteisiin perusopintoihin ja laboratoriotoiminnan perusopintoihin. Näiden tavoitteena on, että opiskelijalle muodostuu yleiskuva laboratoriotoiminnasta ja sen merkityksestä terveydenhuollossa. Perusopinnoissa opiskelija perehtyy laboratoriotoiminnan yleisiin teoreettisiin perusteisiin ja luo perustan ammattiopinnoille. Ammattiopintojen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy terveysalan laboratoriotoiminnan osa-alueisiin sekä niiden tieteellisiin perusteisiin siten, että kykenee itsenäisesti työskentelemään bioanalyytikon tehtäväalueen asiantuntijatehtävissä ja kehittämistyössä. Opiskeluun liittyvän ohjatun harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä. Vaihtoehtoisissa ammattiopinnoissa opiskelijalla on mahdollisuus valita tarjolla olevista opintojaksoista yhden tai kaksi osaaluetta syventämiseen. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tieto-taitoaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä. Vaihtoehtoisia ammattiopintoja ja opinnäytetyötä suunnitellaan yhdessä työelämän kanssa siten, että opiskelijalla olisi mahdollisuus osallistua erilaisiin kehitys- ja tutkimustehtäviin. Koulutusohjelmaan kuuluu 10 opintoviikkoa vapaasti valittavia opintoja. Niiden tarkoituksena on tukea ja laaja-alaistaa ammatillista osaamista. Osan opiskelusta voi suorittaa kansainvälisessä opiskelija-vaihdossa. Opintojen rakenne bioanalytiikan koulutusohjelmassa terveysalalla AMMATTIOPINNOT Bioanalytiikan ammattiopinnot, 85 ov Bioanalytiikan vaihtoehtoiset ammattiopinnot, 12 ov HARJOITTELU 50 ov*) OPINNÄYTETYÖ 10 ov PERUSOPINNOT Pirkanmaan ammattikorkeakoulun yhteiset perusopinnot, 14 ov Laboratoriotoiminnan perusopinnot 9 ov VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 10 ov *) harjoittelu sisältyy pääosin ammattiopintoihin 349

3 Bioanalytiikan koulutusohjelman opintojen eteneminen PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULUN YHTEISET PERUSOPINNOT 14 ov 1.v 2.v 3.v 4.v Orientoivat opinnot Y021 Orientoivat opinnot, 1 ov 1 Tiedonhallinta ja tutkimusvalmius Y003 Tiedonhallinta, 1 ov 1 Y004 Tutkimustyön perusteet, 1 ov 1 Y005 Tietotekniikka, 1ov 1 Y006 Tilastotieteen perusteet, 1 ov 1 Kommunikaatiotaidot Y010 Ruotsin kieli, 2 ov 2 Y011 Englanti, 2ov 2 Y008 Kirjoitusviestintä, 1 ov 1 Y009 Neuvottelu- ja kokoustaito, 1 ov 1 Ihminen, työ ja ympäristö Y025 Projektiopinnot, 1 ov 1 Opiskelijan valitsemat jaksot (2 ov) PIRAMK:n yhteisiä 1 1 perusopintoja M010 LABORATORIOTOIMINNAN PERUSOPINNOT, 9 ov M031 Matematiikka, 1 ov 1 M032 Laboratoriotekniikka, 1ov 1 M033 Työturvallisuus ja -suojelu, 1 ov 1 K034 Ensiapu, 1ov 1 M047 Kemia ja fysiikka, 4 ov 4 M048 Radiokemia ja säteilysuojelu, 1 ov 1 M100 BIOANALYTIIKAN AMMATTIOPINNOT 85 ov M101 Terveysalan laboratoriotoiminnan perusteet, 15 ov M035 Ammattiin kasvu ja oppiminen, 1 ov 1. M041 Orientointi terveys- ja sosiaalialaan, 4 ov 3 1 M042 Hoitotieteelliset lähtökohdat laboratoriotyössä, 1ov 1 M043 Lääketieteelliset lähtökohdat laboratoriotyössä,1ov 1 M044 Solubiologia ja biokemia, 2ov 2 M045 Anatomia ja fysiologia, 2 ov 2 M046 Analyysitekniikka, 3 ov 3 M250 Kliininen lääketiede, 1 ov 1 350

4 M102 Bioanalytiikka laboratoriotoiminnan osa-alueilla, 60 ov 1. v 2. v 3. v 4. v M205 Näytteenottotoiminta, 6 ov 4 2 M210 Kliininen kemia, 11 ov M215 Kliininen hematologia, 8 ov M220 Kliininen mikrobiologia, 8 ov M225 Kliininen histologia ja sytologia, 8 ov M230 Kliininen fysiologia ja neurofysiologia, 8 ov 1 7 M235 Kliininen immunologia, 2 ov 2 M240 Verensiirtotoiminta, 4 ov 1 3 M245 Molekyylibiologia ja kliininen genetiikka, 5ov 3 2 M103 Bioanalytiikan tutkimus, kehittäminen ja ammatillinen toiminta, 10 ov M255 Laboratoriopalvelutoiminta, 3 ov M260 Laatu kliinisessä laboratoriotyössä, 3ov 2 1 M265 Terveydenhuollon ja kliinisen laboratoriotyön hallinto, 3 ov 2 1 M270 Tietotekniikan laboratoriosovellutukset, 1ov 1 M110 BIOANALYTIIKAN VAIHTOEHTOISET AMMATTIOPINNOT 12 ov M405 Potilasläheinen analytiikka, 4-12 ov M410 Kliinisen kemian syventävät opinnot, 4-12 ov M415 Kliinisen hematologian ja immunohematologian syventävät opinnot, 4-12 ov M420 Kliinisen mikrobiologian syventävät opinnot, 4-12 ov M425 Kliinisen histologian ja sytologian syventävät opinnot, 4-12 ov M430 Kliinisen fysiologian, neurofysiologian tai isotooppilääketieteen syventävät opinnot, 4-12 ov M435 Laboratoriopalvelutoiminta kiireellistä hoitoa vaativissa tilanteissa, 4-12 ov 2 10 M440 Laboratoriolaitetekniikka, 4-12 ov M445 Solu- ja molekyylibiologian syventävät opinnot, 4-12 ov M450 Ajankohtaiset laatu- ja kehitysprojektit, 4-12 ov M910 OPINNÄYTETYÖ, 10 ov VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT, 10 ov

5 PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOU- LUN YHTEISET PERUSOPINNOT 14 ov on kuvattu 4. luvussa. M010 LABORATORIOTOIMINNAN PERUSOPINNOT 9 ov M031 MATEMATIIKKA 1ov Opiskelija hallitsee laboratoriotyössä tarvittavat tärkeimmät peruslaskutoimitukset ja osaa soveltaa niitä työssään. - prosenttilasku, yhtälöt, logaritmit, yksiköiden muuntaminen, liuoslaskut Luennot ja laskuharjoitukset M032 LABORATORIOTEKNIIKKA 1ov Opiskelija tuntee laboratoriotyössä tarvittavat perusvälineet ja hallitsee niiden toiminta-, käyttö- ja laadunvarmistusperiaatteet. Opiskelija hankkii laboratoriotyön vesi- ja reagenssihuollon edellyttämät perustiedot ja -taidot sekä omaksuu laboratoriotyöskentelyn periaatteet. - kemiallisesti puhtaan veden valmistus ja säilytys, reagenssien valmistus ja säilytys - laboratoriotyöskentelyn perusvälineet ja niiden käyttö: mittapullot, mittalasit, pipetit, annostelijat ja laimentajat, sekoittajat, termostaatit, valomikroskooppi. Luennot, ohjattu harjoittelu ja tehtävät. M033 TYÖTURVALLISUUS JA TYÖSUOJELU 1 ov Opiskelija tietää biologiset, fysikaaliset ja kemialliset sekä psyykkiset vaaratekijät ja pyrkii toiminnallaan varmistamaan asiakkaan, oman, työyhteisön ja ympäristön turvallisuuden. Opiskelija tuntee alaan liittyviä lakeja, asetuksia ja muita normeja. - fysikaaliset vaaratekijät, kemialliset ja biologiset vaaratekijät ja niistä syntyvien jätteiden asianmukainen ja turvallinen käsittely - työsuojelu ja työsuojeluorganisaatio, psyykkinen työsuojelu - lait, asetukset ja muu normisto Luennot ja tehtävät. K034 ENSIAPU 1 ov (ks. sivu 285). M047 KEMIA JA FYSIIKKA 4 ov Opiskelija tuntee laboratoriotyöhön liittyvät yleisimmät alkuaineet ja yhdisteet rakenteeltaan ja ominaisuuksiltaan. Opiskelija hankkii fysiikan perustietoa, jonka avulla hän ymmärtää laboratoriotyöhön liittyvät keskeisimmät fysikaaliset ilmiöt. Opiskelija hallitsee yleisimmät laboratorion työmenetelmät. - sovellettua yleistä ja epäorgaanista kemiaa, orgaanista kemiaa ja fysiikkaa - kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia analyysitöitä Luennot, tehtävät ja ohjattu harjoittelu M048 RADIOKEMIA JA SÄTEILY- SUOJELU 1ov Opiskelija ymmärtää ionisoivan säteilyn luonteen, ominaisuudet ja biologiset vaikutukset sekä yleisimpien isotooppitutkimusten biologisen perustan ja menetelmällisen periaatteen. Opiskelija hallitsee isotooppitutkimuksia koskevan lainsäädännön ja erilaiset ohjeistot niin, että hän kykenee noudattamaan niitä työskennellessään isotooppiosastolla. Opiskelija hallitsee ra- 352

6 diolääkeaineiden tutkimusannosten laskemisen ja ymmärtää sekä pystyy selostamaan radiolääkeaineiden kertymämekanismit. - säteilystä, säteilybiologiasta ja yleisimmistä isotooppitutkimuksista Luennot, yksilö- ja ryhmätyöskentely M100 BIOANALYTIIKAN AMMATTI- OPINNOT 85 ov Ammattiopintojen ohjattu harjoittelu erikoisalakohtaisissa laboratorioissa edellyttää, että opiskelija on edennyt henkilökohtaisen opetussuunnitelmansa mukaisesti opinnoissaan ja on hyväksytysti suorittanut harjoittelua edeltävät ammattiopinnot. M101 TERVEYSALAN LABORATORIO- TOIMINNAN PERUSTEET 15 ov M035 AMMATTIIN KASVU JA OPPIMI- NEN, 1ov Opiskelija luo ja ylläpitää omaa henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaansa ja tulee tietoiseksi ja kehittää itseään ammattiin kasvussa sekä seuraa aktiivisesti omaa oppimistaan ja ammatillista kasvuaan - eettisyys, ammatillisuus, ammattiin kasvu, itsearviointi ja itseohjautuvuus työskenteleminen ryhmässä Ohjattua opiskelua M041 ORIENTOINTI TERVEYS- JA SOSI- AALIALAAN 4 ov Opiskelija perehtyy ihmisen ja hänen ympäristönsä hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttaviin tekijöihin. Opiskelija ymmärtää laboratoriopalvelutoiminnan osana terveydenhuoltojärjestelmää ja terveydenhuoltojärjestelmän toiminnan osana yhteiskuntapoliittista ja kansantaloudellista kokonaisuutta. Opiskelija perehtyy sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän rakenteeseen ja sen toimintaa ohjaaviin arvolähtökohtiin ja lainsäädäntöön. Opiskelija tutustuu laboratoriopalveluprosessiin. - sosiaali- ja terveydenhuollon arvolähtökohdat - asiakkaiden/potilaiden fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tarpeet ja niihin vastaaminen kuntatasolla - sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä ja rahoitus - sosiaali- ja terveydenhuoltoa ohjaavat keskeiset lait - laboratoriopalvelutoiminta potilaan hoidon osana - moniammatillinen yhteistyö laboratoriopalveluprosessissa Luennot, tehtävät ja ohjattu harjoittelu M042 HOITOTIETEELLISET LÄHTÖ- KOHDAT LABORATORIOTYÖSSÄ 1 ov Opiskelija perehtyy hoitotieteen luonteeseen, tavoitteisiin ja tutkimuskohteisiin. Opiskelija tutustuu hoitotieteelliseen tietoon hoitotyön artikkelien ja tutkimusten kautta. Opiskelija pohtii hoitotieteellisen tiedon merkitystä terveysalan laboratoriotoiminnassa. - hoitotieteen määrittely, tavoitteet ja tutkimuskohteesta - hoitotieteellisentutkimuksen tuottama tieto - tutkimuksen tuottaman tiedon hyödynnettävyys terveysalan laboratoriotoiminnassa Luennot ja tehtävät. 353

7 M043 LÄÄKETIETEELLISET LÄHTÖKOH- DAT LABORATORIOTYÖSSÄ 1 ov Opiskelija muodostaa käsitystä lääketieteestä tieteenä. Opiskelija tutustuu yleisimmin esiintyvien sairauksien syntymekanismeihin ja oireisiin. Hän ymmärtää lääketieteen pohjalta laboratoriotutkimusten käytön perusteet ja aseman potilaan hoidossa ja terveydentilan seurannassa. - lääketieteen tutkimuksesta ja tiedon luonteesta - tautien syntytavat: riskitekijöistä oireisiin. Mahdollisuuksia vaikuttaa tautien syntyyn ja etenemiseen - kliinisen lääketieteen erikoisalat - johdatusta kliinisen lääketieteen erikoisaloilla esiintyviin yleisimpiin akuutteihin ja kroonisiin toimintahäiriöihin ja tauteihin sekä näiden diagnostisointiin ja hoitoon liittyviin laboratoriotutkimuksiin - sisältö integroituu ammattiopintojen ja kliinisen lääketieteen (1 ov) opintoihin. Luennot ja tehtävät. Laitio. M. & Vaajalahti, P. 1986: Tautiopin perusteet. WSOY: M044 SOLUBIOLOGIA JA BIOKEMIA 2 ov Opiskelija hallitsee perustiedot biokemiallisten yhdisteiden rakenteista ja ominaisuuksista, solun rakenteesta, toiminnasta ja jakautumisesta. - biokemialliset yhdisteryhmät ja tärkeimmät yksityiset yhdisteet - solun perusrakenne eri osineen - solun osien biokemiallinen rakenne ja toiminta (keskeinen aineenvaihdunta) - solun jakautuminen. Luennot, kirjallisuuteen pohjautuvat tehtävät. Niemi & Virtanen & Vuorio (5. tai uudempi painos) Solu- ja molekyylibiologia. Weilin-Göös. Porvoo. M045 ANATOMIA JA FYSIOLOGIA 2 ov Opiskelija muodostaa käsityksen ihmisestä fyysisenä toimivana kokonaisuutena. Opiskelija perehtyy ihmisen elinten ja elinjärjestelmien rakenteen ja toimintojen pääpiirteisiin hyödyntääkseen oppimaansa tietoainesta ammattiopinnoissaan. - peruselintoiminnot: sydämen- ja verenkiertoelimistön, hengityselimistön, ruoansulatuselimistön ja virtsanerityselimistön rakenne ja toiminta - lisääntyminen - elimistön säätelyjärjestelmät: nestetasapaino, hormonaalinen ja hermostollinen säätely - lisäksi pääpiirteittäin: veri- ja immuunijärjestelmä, tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta sekä aistitoiminnot. Tietopuolinen opiskelu ja ryhmätyöt. Haug & Sand & Sjaastad & Toverud Ihmisen fysiologia WSOY. Porvoo Budowick & Bjålie & Rolstad & Toverud Anatomian atlas. WSOY. Porvoo. M046 ANALYYSITEKNIIKKA 3 ov Opiskelija tuntee laboratoriotyön keskeisimmät menetelmäperiaatteet sekä menetelmissä tarvittavien analyysilaitteiden toimintaperiaatteet, käytön ja käyttöhuollon. - absorptiofotometria, liekkifotometria, reflektanssifotometria, turbido- ja nefelo- 354

8 metria, fluorometria, luminometria, potentiometria (ISE), elektroforeesin perusteet. Luennot, tehtävät ja ohjattu harjoittelut. M250 KLIININEN LÄÄKETIEDE 1 ov Opiskelija saa yleiskuvan sairauksista, joiden toteamisessa ja hoidossa laboratoriotyöllä on keskeinen merkitys. Lähes kaikilta opintokokonaisuuteen kuuluvilta laboratoriotyön erityisalueilta haetaan esimerkinomaisesti muutamia sairauksia hoitoineen. Lääkehoitoon perehdytään niissä tapauksissa, joissa lääkeaineen pitoisuusmäärityksiä joudutaan tekemään. Integroidaan laboratoriotutkimuksiin ylähengitystietulehdukset ja pneumonia virtsatieinfektiot gastroenteriitit ja koliikit lääkeainepitoisuuksien määrittämistä vaa tivat antibiottihoidot IgA ja IgG2 puutokset ja immunosupressio autoimmuunitaudeista yleistä rinta- ja eturauhassyöpä hemostaasi (APC-resistenssi, trombolyysi ja tromboosiprofylaksia) anemiat ja pahanlaatuiset veritaudit sepelvaltimotauti ja sydäninfarkti synnynnäiset sydänviat ja läppäviat astma, kr. bronkiitti ja emfyseema lääkeainepitoisuuksien määrittämistä vaativat sydänlääkkeet neurofysiologisten tutkimusten kliininen käyttö ALS punasolusiirron aiheet ja suoritus Tietopuolinen opiskelu, lääketieteen kirjallisuuteen tutustuminen Edeltävät opinnot Lääketieteelliset lähtökohdat laboratoriotyössä ja Anatomia ja Fysiologia M102 BIOANALYTIIKKA LABORATORIO- TOIMINNAN OSA-ALUEILLA, 60ov M205 NÄYTTEENOTTOTOIMINTA 6 ov Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on valmiudet erilaisten näytteenottotapahtumien eri osavaiheiden toteuttamiseen turvallisesti ja laadukkaasti, hyvän asiakaspalvelun ja hyvien vuorovaikutustaitojen periaatteita noudattaen. Näytteenottotoiminnan kehittäminen osana muuta kliinistä laboratoriotoimintaa muodostuu opiskelijan tavoitteeksi. - näytteenottotoiminta osana terveyspalveluprosessia - asiakkaan ohjaus ja esivalmistelu erilaisiin laboratoriotutkimuksiin - erilaisten näytteiden otto, käsittely, säilytys ja lähetys - laadukkaan asiakaspalvelun periaatteet ja turvalliset työskentelyperiaatteet näytteenottotoiminnassa - vuorovaikutuksen ymmärtäminen monitasoisena ilmiönä - laboratoriotuloksiin vaihtelua aiheuttavien tekijöiden huomiointi ja näytteenottoprosessin arviointi Luennot, tehtävät ja ohjattu harjoittelu. Makkonen, S. & Tuokko, S. 1997: Näytteenotto. Opetushallitus. Oy Edita Ab. Helsinki. Rautajoki, A. 1998: Kliinisten laboratoriotutkimusten näytteenotto-opas hoitohenkilöstölle. Kirjayhtymä, Tammer-paino OY. Tampere M210 KLIININEN KEMIA 11 ov Opintojakson suoritettuaan opiskelija kykenee tuottamaan laadukkaita kliinisen kemian 355

9 perustutkimuksia sekä omaa valmiudet kehittää kliinisen kemian laboratoriotutkimuksia osana muuta kliinistä laboratoriotoimintaa hyvän asiakaspalvelun toteuttamiseksi. - Hiilihydraattien, lipidien, proteiinien, lihaksiston ja luuston aineenvaihdunta ja niihin liittyvät laboratoriotutkimukset - entsyymit ja tavallisimmat entsyymitutkimukset - hormonit ja tavallisimmat hormonitutkimukset - neste- ja elektrolyyttitasapainon säätely ja siihen liittyvät laboratoriotutkimukset - lääkeainepitoisuudet, kasvainmerkkiaineet ja niihin liittyvät laboratoriotutkimukset - virtsan ja elimistön muiden nesteiden tutkimukset - elinkohtaisia kliiniskemiallisia laboratorio-tutkimuksia Luennot, tehtävät ja ohjattu harjoittelu. M215 KLIININEN HEMATOLOGIA 8 ov Opintojakson suoritettuaan opiskelija on kykenevä tuottamaan laadukkaita kliinisen hematologian perustutkimuksia. Opintojakson aikana hankkimansa tietotaitoaineksen varassa hän kykenee seuraamaan kliinisen hematologian laboratoriopalveluiden tuottamista koskevaa keskustelua ja kykenee perustellen osallistumaan siihen sekä osaa itsenäisesti ratkaista yksinkertaisia ongelmia ammattialallaan. Hän on myös kykenevä tarkkailemaan hematologisten tutkimusten arkipäivän laadukkuuteen ja taloudellisuuteen liittyviä kysymyksiä kliinisen laboratoriotyön näkökulmasta. - Verisolujen tuotanto ja sen säätely, rakenteet, tehtävät, kliininen merkitys - anemiat ja pahanlaatuiset veritaudit ym. verisolujen häiriötilat ja laboratoriodiagnostiikka - hemostaasi- ja hyytymisjärjestelmä, fibrinolyysi sekä niiden häiriötilat - hematologiset perustutkimukset ja solujen mikroskopointi - kliinisen hematologian laboratoriotyön laadun kehittäminen Tietopuolinen opiskelu, kirjallisuuteen pohjautuvien tehtävien itsenäinen suorittaminen ja ohjattu harjoittelu. Ruutu & Rajamäki & Krusius 2000: Veritaudit. Duodecim. M220 KLIININEN MIKROBIOLOGIA 8 ov Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perusvalmiudet tuottaa laadukkaita kl. mikrobiologian laboratoriotutkimuksia sekä kehittää mikrobiologista laboratoriopalvelutoimintaa. Jakson aikana käsitellään seuraavien mikrobiologian osa-alueiden keskeisiä asiasisältöjä: Yleismikrobiologia, bakteriologia, virologia, mykologia ja parasitologia - infektiotautien perusteet - infektioiden merkitys - mikrobiologisen työskentelyn turvallisuus - kliinisen mikrobiologian tutkimusprosessi - kliinisesti merkittävimmät mikrobit taudinaiheuttajina ja niiden osoittaminen ja näytteenotto - mikrobiologinen laadunvarmistus - kliinisen mikrobiologian erityiskysymyksiä esim. sairaalainfektiot Tietopuolinen opiskelu. Ohjattu harjoittelu ja tehtävät. Tiilikainen, Vaara, Vaheri 1996: Lääketieteellinen mikrobiologia. Eskonen, Huovinen. 356

10 M225 KLIININEN HISTOLOGIA JA SYTO- LOGIA 8 ov Opiskelija ymmärtää kudos- ja solunäytteiden oton ja valmistuksen sekä niihin vaikuttavien tekijöiden pääperiaatteet. Opiskelija osaa ottaa bioanalyytikkojen ottamat sytologiset näytteet. Opiskelija osaa valmistaa kudos- ja solunäytteitä käytetyimmillä valmistustekniikoilla sekä arvioida niiden laatutasoa. Opiskelija tunnistaa normaali- ja hyvänlaatuiset muutokset tavallisimmista sytologisista näytteistä sekä tavallisimmat kudokset. Opiskelija ymmärtää laadunhallinnan kliinisessä histologiassa ja sytologiassa huomioiden sen työskentelyssään. - kudosnäytteiden valmistusprosessi: fiksaatio, prosessointi ja näytteiden värjäys. - sytologiset näytteet: näytteiden otto, fiksaatio, valmistustekniikat, värjäys, esitarkastus. - kudosten mikroskopointi - värjäysten mikroskopointi - solunäytteiden mikroskopointi - histologian ja sytologian laadunhallinta Tietopuolinen opiskelu. Ohjattu harjoittelu ja tehtävät. M230 KLIININEN FYSIOLOGIA JA NEU- ROFYSIOLOGI 8 ov Opintojakson suoritettuaan opiskelija kykenee tuottamaan laadukkaita kliinisen fysiologian perustutkimuksia ja omaa perusvalmiudet kliinisen neurofysiologian laboratoriotyöhön. Hankkimansa tietotaidon avulla hän kykenee tekemään kliinisen fysiologian perustutkimukset luotettavasti ja turvallisesti hyvän asiakaspalvelun mukaisesti. Opiskelija kykenee kriittisesti arvioimaan työtään ja omaa valmiudet kehittää kliinisen fysiologian ja neurofysiologian laboratoriotyötä. Opiskelija osaa ohjata potilaita ja muita työyhteisön jäseniä laboratoriotutkimusprosessin eri vaiheissa. - anatomian ja fysiologian tietojen syventäminen ja soveltaminen yleisimpiin laboratoriomenetelmiin elimistön toiminnan tutkimisessa - yleisimpien laitteiden käyttöhuoltoon ja toimintaan perehtyminen - kliinisen fysiologian laboratoriopalvelutoiminnan ja laadun kehittäminen ja omaksuminen Tietopuolinen opiskelu, kirjallisuuteen pohjautuvien tehtävien itsenäinen suorittaminen ja ohjattu harjoittelu. Sovijärvi, A.,Uusitalo, A., Länsimies, E., Vuori, I Kliininen fysiologia. Kustannus Oy Duodecim. Hki. ( tai uusin painos) M235 KLIININEN IMMUNOLOGIA 2 ov Opiskelija tuntee elimistön immuunijärjestelmän ja siihen liittyvät ilmiöt. Opiskelijalla on perustiedot immunologisista puutos- ja häiriötiloista ja niiden laboratoriodiagnostiikasta. Opiskelija tuntee laboratoriossa käytettävien immunologisten perusmenetelmien käytön ja laadunvarmistuksen. Opiskelija kiinnostuu alan kehityksen seuraamisesta. Immunologian käsitteet. Puolustusjärjestelmään osallistuvat tekijät. Epäspesifinen ja spesifinen puolustusjärjestelmä sekä niiden välinen yhteistyö. Immunopatologia. Immuno-logiset määritysmenetelmät ja esimerkkejä sovelluksista. Luennot, ohjattu harjoittelu, tehtävät ja kirjalliset kokeet. Edeltävät opinnot Anatomia ja fysiologia. 357

11 Tiilikainen, A.; Vaara, M. ja Vaheri, A. 1996: Lääketieteellinen mikrobiologia. Kustannus Oy Duodecim. Vammalan kirjapaino Oy. Vammala. Roitt, I.; Brostoff, J. ja Male, D. 1996: Immunology. Mosby. Barcelona. M240 VERENSIIRTOTOIMINTA 4 ov Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee laboratoriossa käytettävien verensiirtoserologisten perusmenetelmien, -välineiden ja -laitteiden käytön siten, että kykenee tuottamaan laadukkaita verensiirtoserologian laboratoriotutkimuksia huomioonottaen työssä vaadittavan laadunvarmistuksen. Hän kykenee myös verensiirtotoiminnassa vaadittavaan yhteistyöhön eri tahojen kanssa. - verensiirtoserologian peruskäsitteet ja veriryhmäjärjestelmät - verensiirtoon liittyvät laboratoriotutkimukset - verensiirron turvallisuus ja verensiirtohoito. - verivalmisteet ja niiden kliininen käyttö - verikeskustyöskentely Tietopuolinen opiskelu, kirjallisuuteen pohjautuvien tehtävien itsenäinen suorittaminen sekä käytännön harjoittelu. Verensiirto-opas 1998, toim. Huotari, R. Suomen kuntaliitto Hki M245 MOLEKYYLIBIOLOGIA JA KLIINI- NEN GENETIIKKA 5 ov Opintojakson suoritettuaan opiskelija on kykenevä tuottamaan keskeisimpiä molekyylibiologian ja genetiikan tutkimuksia. - Molekyyli- ja sytogenetiikka, keskeisimmät menetelmät sekä yleisimmät sovellutukset diagnostiikassa, hoidossa ja bioteknologiassa. Tietopuolinen opiskelu. Kirjallisuuteen pohjautuvien tehtävien itsenäinen suorittaminen. Suominen & Pellikka Yhdistelmä- DNA-tekniikan perusteet. Opetushallitus. Haka-paino Oy. Helsinki. Niemi & Virtanen & Vuorio (5. tai uusin painos) Solu- ja molekyylibiologia. Weilin- Göös. Porvoo M103 BIOANALYTIIKAN TUTKIMUS, KE- HITTÄMINEN JA AMMATILLINEN TOIMIN- TA 10 ov Opiskelija hankkii valmiuksia kyetäkseen vastaamaan laboratoriopalvelujen kokonaisuudesta ja toimimaan laboratoriotyön asiantuntijana ja kehittäjänä työyhteisöissä ja verkostuvissa tiimeissä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla sekä itsenäisenä ammatinharjoittajana. Opiskelija osoittaa kykyä ja halua palvelujen suunnitteluun, toteutukseen, arviointiin ja kehittämiseen sekä alan tutkimustiedon hyödyntämiseen kliinisen laboratoriotyön käytännössä ja sen kehittämisessä. M255 LABORATORIOPALVELUTOIMINTA 3 ov Opiskelija oppii tunnistamaan ihmisen perustarpeiden tyydyttämisessä ilmeneviä yksilöllisiä ongelmia ja saa valmiuksia vastata niihin. Opiskelija osaa soveltaa auttamiskeinoja erilaisissa tilanteissa ja taata turvallisen hoitoympäristön oman toimintansa osana. Opiskelijalle kehittyy valmiuksia tunnistaa asiakkaiden, potilaiden ja moniammatillisen työryhmän jäsenten opetus- ja ohjaustarpeita sekä suunnitella, toteuttaa ja arvioida opetus- ja ohjaustilanteita heille. Opiskelija osaa 358

12 huomioida erilaisten kulttuurien erityispiirteet ja kulttuurien välisen viestinnän. Opiskelija osaa tiedottaa oman alansa asioista ja sisäistää omakohtaisen ammatillisen kasvun ja jatkuvan oppimisen merkityksen. - Asiakaspalvelun periaatteet terveysalan laboratoriotoiminnassa - opetus ja ohjaus bioanalyytikon työssä - laboratoriotyön hoidollinen tieto- ja taitoperusta - asiantuntijuus, yrittäjyys ja kansainvälisyys terveysalan laboratoriotyössä - markkinoinnin periaatteet laboratoriopalvelutoiminnassa Luennot, keskustelut, tehtävät ja ohjattu harjoittelu sekä integroituna muihin opintojaksoihin. Opetus/ohjaus aineiston valmistaminen ja ohjaustilanteen suunnittelu, toteutus, arviointi. Opetustilanteiden videointi ja raportointi. M260 LAATU KLIINISESSÄ LABORATO- RIOTYÖSSÄ 3 ov Opiskelija perehtyy terveydenhuollon ja laboratoriopalvelujen tuottamisen laadunhallintajärjestelmiin sekä ympäristön laadunhallintajärjestelmiin ja tuntee laadunhallinnan peruskäsitteet ja -menetelmät. Opiskelija omaa valmiudet osallistua palvelujen tuottamisen ja niiden laadunhallinnan suunnitteluun, toteutukseen, arviointiin ja kehittämiseen. - terveydenhuollon laadunhallinta - laboratoriopalvelujen tuottamisen laatujärjestelmä - ympäristön laadunhallintajärjestelmät - sisäinen laadunohjaus - ulkoinen laaduntarkkailu - analyyttiset laatutavoitteet ja niiden testaus - laboratoriotutkimusten kliininen laatu Luennot, kirjalliset tehtävät ja kokeet M265 TERVEYDENHUOLLON JA KLIINI- SEN LABORATORIOTYÖN HALLINTO 3 ov Opiskelija syventää tietojaan terveydenhuoltojärjestelmästä ja sen ohjauksesta. Opiskelija hahmottaa terveydenhuollon organisaatioiden hallinnon ja sen osa-alueet. Opiskelija ymmärtää kliinisen laboratorion hallinnon sekä kliinisen laboratoriotyön johtamisen yhteyden ja merkityksen kliinisessä laboratoriotyössä. Opiskelija perehtyy harjoittelujaksolla kliinisen laboratorion hallintoon ja kliinisen laboratoriotyön johtamisen eri osa-alueisiin. Luennot, kirjalliset tehtävät ja koe. M270 TIETOTEKNIIKAN LABORATORIO- SOVELLUKSET 1 ov Opiskelija perehtyy terveydenhuoltoalan laboratorioissa käytettäviin tietojärjestelmiin ja erilaisten ohjelmien käyttöön. - laboratoriotietojärjestelmät - laboratoriolaitteiden suoraliitännät - laboratorio-atk -järjestelmien integrointi muihin tietojärjestelmiin - tietotekniikan hyödyntäminen hallinnossa, - potilastietojärjestelmissä, laadunhallinnassa ym Tietopuolinen ja seminaariopetus sekä ohjattu harjoittelu M110 BIOANALYTIIKAN VAIHTO- EHTOISET AMMATTIOPINNOT 12 ov Opiskelija hankkii oman kiinnostuksensa mukaista ja työelämän tarpeita vastaavaa erityisosaamista ja kehittää asiantuntemus- 359

13 taan. Opiskelija valitsee 12 ov tarjolla olevista vaihtoehtoisista ammattiopinnoista, joissa laajentaa ja syventää ammatillisia valmiuksiaan. Ohjatussa kliinisessä harjoittelussa hän hankkii vahvaa teoreettisesti hallittua ja työssäoppimiseen perustuvaa asiantuntijuutta. Opiskelija voi osallistua työelämän tutkimus- ja kehitysprojekteihin ko alueella. Opintojaksot: Potilasläheinen analytiikka Kliinisen kemian syventävät opinnot Kliinisen hematologian ja immunohematologian syventävät opinnot Kliinisen mikrobiologian syventävät opinnot Kliinisen histo- ja sytologian syventävät opinnot Kliinisen fysiologian, neurofysiologian ja isotooppilääketieteen syventävät opinnot Laboratoriopalvelutoiminta kiireellistä hoitoa vaativissa tilanteissa Laboratoriolaitetekniikka Solu- ja molekyylibiologian syventävät opinnot Ajankohtaiset laatu- ja kehitysprojektit Opiskelija valitsee yhteensä 12 ov yhdeltä tai kahdelta opintojaksolta, vähintään 4 ov laajuisena. Sisällöt suunnitellaan yhdessä työelämän kanssa. Vaihtoehtoiset ammattiopinnot sisältävät ohjattua harjoittelua vähintään 6 ov. Tehtävät ja raportoinnit kirjallisesti ja suullisesti esitettynä. Edeltävät opinnot Opiskelija on edennyt ammattiopinnoissaan henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti ja on hyväksytysti suorittanut syventävää jaksoa edeltävät ammattiopinnot M910 OPINNÄYTETYÖ 10 ov Opinnäytetyön tavoitteena on osoittaa opiskelijan kyky tutkivaan ja kriittiseen työotteeseen, itsenäiseen tiedonhankintaan ja syventää omaa erityisosaamistaan sekä kehittää suhteitaan työelämään. Opinnäytetyö voi olla; - kirjallinen tutkielma tai artikkelikokoelma - taiteellinen produktio / tuote tai audiovisuaalinen tuote - kehittämis- tai kokeiluprojektit laboratoriotoiminnassa - tuotekehitys-, menetelmäkehitystyö ja laitteen koestus - koulutusprojekti tai oppimateriaali - portfolio Opinnäytetyö on prosessi, joka rakentuu yleisten opinnäytetyövaiheiden mukaisesti. Tietopuolinen- ja seminaariopetus sekä ohjaus. Opintojakson suoritus Osallistuminen seminaareihin ja ohjaukseen, opinnäytetyön esittäminen kirjallisesti, suullisesti ja opponointi sekä hyväksytysti suoritettu kypsyysnäyte. Tutkintotodistuksessa mainitaan opinnäytetyön nimi ja arvosana. 360

14 Kirjallisuus Hirsjärvi, S., Remes, P., Liikanen, P., & Sajavaara. P Tutki ja kirjoita. Hki: Kirjayhtymä. Koivula, U-M., Suihko, K., & Tyrväinen, J MISSION: POSSIBLE. Opas opinnäytteen tekijälle. Tre: Pirkanmaan ammattikorkeakoulu. Hakala, J Opinnäytetyö luovasti. Kehittämis- ja tutkimustyön opas. Tre: Gaudeamus. VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 10 ov Opiskelijalla on mahdollisuus valita koulutusammattiin kasvua tukevia vapaasti valittavia opintoja Pirkanmaan ammattikorkeakoulun vapaasti valittavien opintojen tarjonnasta, eri osaamispisteiden opintojaksoista, muiden ammattikorkeakoulujen tai yliopistojen omaa ammattialaa tukevina opintojaksoina tai kansainvälisessä opiskelijavaihdossa. Bioanalytiikan ko. Bioanalytiikan koulutusohjelmakohtaisia vapaasti valittavia opintoja: V2263 LAATU EKG-REKISTERÖINNISSÄ JA EKG-KÄYRÄN ARVIOINTI 1 OV V2305 ASIANTUNTIJUUDEN KEHITTYMI- NEN MIKROSKOPIATUTKIMUKSISSA HE- MATOLOGISTEN MALIGNITEETTIEN JA SYTOLOGISTEN NÄYTTEIDEN TUTKIMI- SESSA JA TULKINNASSA 1 OV V2263 LAATU MIKROSKOPIATUTKIMUK- SISSA SOLU- JA KUDOSTASOLLA 1 OV. 361