Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2010

Transkriptio

1 1/2010 huhtikuu Yleinen taloudellinen tilanne Verotus Vuoden 2010 valtionosuudet Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Kotikuntalakiin ja sosiaalihuoltolakiin tulossa muutoksia Yhtenäisen euromaksualueen toteutuminen Suomessa

2 Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 1/2010 Lehti ilmestyy n. 5 kertaa vuodessa Infobladet utkommer ca.5 gånger per år Julkaisija / Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund Toinen linja 14 Andra linjen Helsinki Helsingfors puh./tfn (09) 7711 fax (09) Painosmäärä 910 kpl Upplaga 910 st Painopaikka / Tryckeri Kuntatalon Painatuskeskus, Helsinki Tryckericentralen i Kommunernas hus i Helsingfors Tilaushinnat / Prenumerationer Tiedotetta toimitetaan kuntiin ja kuntayhtymiin yksi ilmainen kappale. Alla kommuner och samkommuner får ett gratis exemplar av informationsbladet. Lisätilaukset à 75 euroa vuosi Kuntatalouden vastuualueelta/ Raija Haaja, p. (09) tai fax. (09) raija.haaja@kuntaliitto.fi Extra prenumerationer à 75 euro/år av Raija Haaja, raija.haaja@kommunforbundet.fi fax (09) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Yleinen taloudellinen tilanne 3 Kuntien menot vuosina Kuntien verotulot Valtiontalouden menokehykset ja lisätalousarvio Verotus 7 Helmikuun ja maaliskuun verotilitykset Osittain verovelvollisen yhteisön tuloveroprosentit Arvonlisäverotus Arvonlisäverokantojen muutos Käännetty arvonlisäverovelvollisuus rakennusalalla Vuoden 2010 valtionosuudet 11 Valtionosuusjärjestelmän sisältö 2010 Kuntakohtaiset valtionosuudet Valtionosuuden perusteet ja kokonaismäärä Kunnille ja kuntayhtymille yhteispalvelun tukemiseksi annettava valtionavustus Kirjanpitoon liittyviä ohjeita 13 Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunto 93/ : Valtionosuuksien, kotikuntakorvausten ja elatustuen takaisinperinnän palautusten käsittely kunnan kirjanpidossa Kotikuntalakiin ja sosiaalihuoltolakiin tulossa muutoksia 15 Yhtenäisen euromaksualueen toteutuminen Suomessa 16 Liitteet: Yleinen taloudellinen tilanne (liite 1) Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2010 (liite 2a) Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2011 (liite 2b) Kunta-alan palkkasumman kehitys (liite 3) Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuja (liite 4) Kuntien verotulot , mrd. (liite 5) Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina , mrd. (liite 6a) Kuntien ja kuntayhtymien rahoituslaskelma vuosina , mrd. (liite 6b) Keskeisiä indeksilukuja ja niiden ennusteita (liite 7) Valtionosuuksien yhdistäminen (liite 8) Lausunto 93/ Valtionosuuksien, kotikuntakorvausten ja elatustuen takaisinperinnän palautusten käsittely kunnan kirjanpidossa (liite 9) SEPA ja kansallinen siirtymäsuunnitelma (liite 10) Tiedote on myös Internetissä Kuntaliiton Internet-sivulla Informationsbladet finns också på Kommunförbundets webbsidor >Kuntatalous > Julkaisut, Kuntatalous-tiedote >Kuntatiedotteet > Verksamhetsområden > Kommunalekonomi Vastuuhenkilöt / Ansvariga Martti Kallio Jan Björkwall Toimittanut / Sammanställt av Raija Haaja 2 Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2010

3 Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalous koki viime vuonna tuotannon nopean ja jyrkän notkahduksen. Kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen mukaan tuotannon määrä väheni 7,8 %. Kansainvälisen taantuman seurauksena Suomen vienti supistui peräti neljänneksen; myös tuonnin määrä väheni lähes saman verran. Kansainvälisen talouden taantuman syvin vaihe lienee ohitettu ja toipuminen on alkanut muun muassa massiivisten elvytystoimien johdosta. Finanssi- ja rahapolitiikassa on tehty elvytystoimia taloudellisen kasvun vauhdittamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä rahoitusmarkkinoiden rauhoittamiseksi. Jatkossa raha- ja finanssipolitiikkaa suunnattaneen talouksien pitemmän ajan kestävyyden varmistamiseen. Valtiovarainministeriön laskelmat ns. kestävyysvajeen suuruudesta ovat muuttuneet talouskriisin seurauksena selvästi. Kestävyysvajeen taustalla on pääosin arvioitu väestön ikärakenteen muutos, joka aiheuttaa sekä menopaineita että uhkaa heikentää kansantuotteen ja verotulojen kasvua. Kestävyysvajeen taustalla olevat tekijät ovat suuri haaste julkisen talouden rahoitukselle ja ne koskettavat myös merkittävästi kuntataloutta. Kuluvalle vuodelle Suomen kokonaistuotannon kehityksestä tehdyt arviot ovat olleet varovaisen toiveikkaita. Ennustelaitosten arviot tämän vuoden talouskasvusta liikkuvat yhden ja kolmen prosentin välillä. Valtiovarainministeriön taloudellisessa katsauksessaan esittämä arvio tälle vuodelle on prosentin luokkaa. Vuotta 2011 koskevat ennusteet lähtevät melko varovaisesta kasvun nopeutumisesta siitä huolimatta, että vuoden 2009 lähtötaso on matala. Vuoden 2009 kokonaistuotannon volyymi oli pienempi kuin vuoden 2006 kokonaistuotanto. Yleensä noususuhdanteessa tuotannon määrä on lisääntynyt nopeasti syvän pudotuksen jälkeen. Liitteessä 1 on esitetty tietoja ja ennustelukuja kuntatalouden kannalta keskeisistä kokonaistaloudellisista muuttujista. Ennusteluvut ovat valtiovarainministeriön maaliskuun lopussa julkaiseman Taloudellisen katsauksen mukaisia. Näitä kokonaistaloudellisia ennusteita on perinteisesti käytetty Kuntatalous -tiedotteessa yleisen taloudellisen tilanteen ja kehityksen osoittajana. Kuluttajahintojen vuoden 2008 nopea kasvuvauhti hidastui viime vuonna niin, että kuluttajahintojen vuosikeskiarvo oli samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Syinä kehitykseen ovat olleet maailmanmarkkinahintojen laskun ohella asuntohintojen ja lainakorkojen aleneminen sekä yhä kiristyvä kilpailu. Elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen lokakuussa laski hintatasoa. Alkoholijuomien ja tupakan valmisteverojen korotukset puolestaan nostivat hintatasoa. Vuonna 2010 kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan keskimäärin 1,5 %. Kotimaiset kustannuspaineet ovat suhteellisen vähäiset kuluvan vuoden maltillisten palkkaratkaisujen johdosta. Arvonlisäveron korotukset heinäkuun alussa nopeuttavat kuluttajahintojen nousua. Ensi vuonna kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan 2,5 %. Palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin valtiovarainministeriö arvioi kohoavan tänä vuonna lähes kolme prosenttia, kun se vielä viime vuonna nousi nelisen prosenttia. Valtiovarainministeriö arvioi yleisen ansiotasoindeksin nousevan ensi vuonna noin 2,5 %. Tätä arviota on pidettävä lähinnä laskentaoletuksena ensi vuoden kehityksestä, sillä useilla sopimusaloilla sopimukset päättyvät tämän vuoden aikana tai sopimuksissa ei ole sovittu ensi vuoden palkkojen tarkistuksista. Työllisyys säilyi korkealla tasolla vuoden 2008 loppuun saakka. Selkeä käänne huonompaan tapahtui vuoden vaihteessa. Viime vuonna työllisyystilanne heikkeni merkittävästi ja työttömyysaste nousi parisen prosenttiyksikköä. Työllisyystilanne heikkenee edelleen tänä vuonna. Työllisten lukumäärä vähenee henkilöllä. Työttömyysaste kohonnee tänä vuonna yli kymmenen prosentin. Työttömänä on Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2010 3

4 tänä vuonna keskimäärin lähes kolme sataa tuhatta henkilöä. Työvoiman kysynnän arvioidaan kääntyvän nousuun aikaisintaan vuoden päästä. Keskimääräiseksi työttömyysasteeksi vuodelle 2011 valtiovarainministeriö arvioi 9,6 %. Liitteessä 1 on esitetty tietoja ja arvioita eräistä kuntatalouden kannalta keskeisistä kokonaistaloudellisista muuttujista. Vuosien tiedot perustuvat pääosin Tilastokeskuksen maaliskuussa 2010 julkaisemiin kansantalouden tilinpidon lukuihin sekä eräisiin muihin julkisiin tilastoihin. Vuosien 2010 ja 2011 ennusteet ovat valtiovarainministeriön laatimia. Valtiovarainministeriön Taloudellinen katsaus on luettavissa valtiovarainministeriön Internet -sivuilta osoitteessa: asiakohdassa ajankohtaista. Samasta osoitteesta löytyy myös valtiontalouden kehyspäätös vuosille Kehyspäätöksen liitetiedoissa on arvioita ja taustaoletuksia kokonaistaloudellisesta kehityksestä vuosina Liitteissä 2a ja 2b on esitetty kokonaistaloudellisia ennusteita laativien laitosten arvioita kuntatalouden kannalta keskeisten taloudellisten muuttujien kehityksestä vuosina 2010 ja Kuntien menot vuosina Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvu oli vuonna 2009 edelleen verrattain nopeaa eli noin viisi prosenttia. Toimintamenojen kasvuvauhti hidastui kuitenkin kolmisen prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta muun muassa ansiotason maltillisemman kehityksen vuoksi ja kuntien aloittamien säästötoimenpiteitten johdosta. Tilastokeskuksen julkaisemien vuoden 2009 tilinpäätösarvioiden mukaan tavaroiden ja palvelujen ostot lisääntyivät seitsemän prosenttia. Tänä vuonna toimintamenojen kasvu hidastunee noin 3 3,5 prosenttiin, sillä kuntien taloudellisen tilanteen heikkeneminen edellyttää toimintamenojen kasvun hillitsemistä. Kunta-alan palkkasumman kasvuvauhti, joka viime vuonna oli eri lähteistä saatujen tietojen mukaan nelisen prosenttia, hidastunee tänä vuonna muun muassa viime vuotta pienempien sopimuskorotusten sekä henkilöstömenoihin kohdistuvien säästötoimien johdosta. Suurten kaupunkien heikon taloustilanteen johdosta palkkaa saavien henkilöiden lukumäärän arvioidaan jonkin verran supistuvan. Myös muissa kunnissa suhtaudutaan heikon taloustilanteen vuoksi pidättyvästi henkilökunnan lukumäärän kasvattamiseen huolimatta palveluvelvoitteiden lisääntymisestä. Kunta-alalla saavutettiin helmikuussa neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Sopimukset tulivat voimaan helmikuun alusta ja sopimuskausi päättyy Sopimus voidaan irtisanoa päättymään Sopimuksen palkankorotukset kohdistuvat ajanjaksolle Muut mahdollisesti sovittavat palkantarkistukset voivat tulla voimaan aikaisintaan Sopimusratkaisu nostaa kunta-alan työvoimakustannuksia vuonna 2010 keskimäärin vajaan prosentin. Sopimuskausi Tehyn kanssa jatkuu myös vuoden 2011 loppuun. Tehy-pöytäkirjaan sisältyy sopimuskorotuksia vuosille Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan vuonna 2010 noin kolme prosenttia. Tämä sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset. Kunta-alan palkkasumma kasvanee vuonna 2010 kolmisen prosenttia, sillä henkilökunnan lukumäärä ei juuri muutu viime vuoden tasosta. Koska helmikuun neuvottelutulos ei sisällä ensi vuotta koskevia mahdollisia sopimustarkistuksia, niin kunta-alan ansiotasoindeksin arviointi perustuu laskentatekniseen oletukseen yleisen ansiotason kehityksestä vuonna Tämän hetkisenä arviona voidaan lähteä siitä, että kunta-alan ansiotasoindeksi kohoaa ensi vuonna 2,5 %. Kunta-alan palkkasumma kasvanee saman verran. 4 Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2010

5 Liitteessä 3 on esitetty tietoja ja arvioita kunta-alan palkkasummaan vaikuttavista tekijöistä vuosina On syytä korostaa, että vuotta 2011 koskeva arvio on tällä hetkellä laskentatekninen oletus. Vuoden 2009 viimeisessä (5/09) Kuntatalous -tiedotteessa tarkasteltiin kuntatyönantajien sosiaalivakuutusmaksuja vuodelle Kuntatyönantajan kansaneläkevakuutusmaksu aleni viime vuoden huhtikuun alussa 1,05 prosenttiin maksun perustana olevasta palkasta. Maksu poistui kokonaisuudessaan vuoden 2010 alusta. Kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu oli viime vuonna 2 % maksun perusteena olevasta palkasta. Vuonna 2010 maksun suuruus on 2,23 %. Maksun suuruus vuodelle 2011 on esitetty kehyspäätöksen liitteenä olevassa peruspalveluohjelmassa lähes samaksi kuin tänä vuonna eli 2,2 prosentiksi maksun perusteena olevasta palkasta. Kuntatyönantajan työttömyysvakuutusmaksu on vuonna 2010 palkkasumman euroon asti 0,75 % palkkasummasta ja sen ylittävältä osalta 2,95 %. Työttömyysvakuutusmaksun arvioidaan kohoavan vuonna Kun keskimääräinen kunta-alan työttömyysvakuutusmaksu on tänä vuonna noin 2,8 %, niin ensi vuonna sen arvioidaan olevan 3,1 %. Täsmälliset muutokset ilmoitetaan, kun niistä on tehty ensi syksynä päätökset. Kuntatyönantajan keskimääräinen KuEL-maksu on ollut vuosina 2009 ja 2010 samansuuruinen eli 23,6 % palkkasummasta. Jäsenyhteisöjen todellinen työnantajamaksu poikkeaa yleensä keskimääräisestä maksusta. Tällä hetkellä käytettävissä olevan arvion mukaan työnantajan keskimääräinen maksu pysyisi lähivuosina ennallaan ja olisi siten 23,6 % vuosina Palkansaajan vakuutusmaksun suuruudesta tehtävä päätös voi vaikuttaa työnantajan osuuteen. Opettajien VaELmaksu alenee tämän vuoden 21,8 prosentista ensi vuonna 0,2 prosenttiyksikköä. Liitteessä 4 on esitetty kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuosina ja tämän hetkiset arviot vuodeksi Kunta-alan kustannustaso kohosi viime vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 2,3 %. Kustannustason kohoaminen hidastui merkittävästi vuonna 2008 toteutuneesta kustannus-tason muutoksesta, joka oli 5,3 %. Tänä vuonna ja ensi vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitattu kustannustason nousu jäänee 2 2,5 prosenttiin. Ensi vuoden arvioon kustannustason kohoamisesta vaikuttavat maltilliset arviot sopimuskorotusten tasosta ja yleisen kustannustason kohoamisesta. Liitteessä 7 on esitetty eräitä keskeisiä kustannuskehitystä kuvaavia indeksejä ja niiden tulevasta kehityksestä laadittuja arvioita vuosille Valtiontalouden kehyspäätöksessä on arvioita ja laskentaoletuksia kustannustasoa kuvaavien indeksien kehityksestä myös vuosille Kuntien verotulot Kuntien verotulot lisääntyivät vuosina nopeasti. Kunnat valmistelivat vuoden 2009 budjetteja tilanteessa, jossa yleisen taloudellisen kehityksen arviointia leimasi suuri epävarmuus. Talousarvioissaan kunnat arvioivat verotuloja kertyvän lähes 18 miljardia euroa. Kunnat joutuivat muuttamaan vuodelle 2009 laadittuja verotuloarvioita merkittävästi. Vuonna 2009 kuntien verotulojen keskimääräinen kasvu hyytyi lähelle nollaa. Kunnille tilitettiin verotuloja kaikkiaan 17,6 miljardia euroa eli vain puolisen prosenttia vuotta 2008 enemmän. Kunnallisveron tilityksiä vuonna 2009 kasvattivat jonkin verran ansiotulojen lisäys, mutta ennen kaikkea kuntaryhmän jako-osuuden kohoaminen. Ennakonpidätyksen alaiset tulot kohosivat vain vähän kansantalouden palkkasumman supistumisen johdosta. Kuntaryhmän jako-osuus ansio- ja pääomatuloista kertyvistä veroista kasvoi sen johdosta, että pääomatulot supistuivat vuonna 2009 voimakkaasti. Kunnallisve- Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2010 5

6 roa tilitettiin vuonna 2009 kunnille kaikkiaan lähes 15,4 miljardia euroa eli 2,4 prosenttia enemmän kuin vuonna Osuus yhteisöveron tuotosta oli 1,2 miljardia euroa ja kiinteistövero tuotto oli lähes miljardi euroa. Kunnallisveron veropohja ei juuri lisäänny vuonna Kansantalouden palkkasumman arvioidaan kasvavan vain hieman. Myös muiden ansiotulojen lisäys on vähäistä vaikka työttömyysturvan suhteellinen lisäys on työttömyyden kasvun johdosta nopeaa. Kunnallisverotuksen vähennysten lisäys johtuu pääasiassa perusvähennyksen muutoksista. Myös viime vuonna käyttöön otetun työtulovähennyksen lisäys supistaa kunnallisveron tilityksiä. Merkittävä kunnallisveroa lisäävä tekijä on kuntien tuloveroprosenttien nousu keskimäärin noin 0,4 prosenttiyksiköllä, mikä kasvattaa kunnallisveron tuottoa tänä vuonna yli kolme sataa miljoonaa euroa. Vaikka kuntaryhmän jako-osuuden arvioidaan hieman kohoavan vuonna 2010 viime vuonna sovelletusta jako-osuudesta, niin tilitykset kuluvalta vuodelta kertyvistä ennakoista jäänevät viime vuoden tasolle tai kasvavat vain hyvin vähän. Kuntien saamiin kunnallisveron tilityksiin tänä vuonna vaikuttavat edellisvuosilta toimitettavien tilitysten merkittävä supistuminen, tämän hetkisen arvion mukaan yli 600 miljoonaa euroa. Kunnille tilitettäneen tänä vuonna kunnallisveroa kaikkiaan noin 15 miljardia euroa eli kuntien tilitykset supistunevat lähes kolme prosenttia. Talouskehityksen arvioitu lievä toipuminen heijastuu myös verotuloarvioihin. Maaliskuussa päivitetyssä veroennustekehikossa on päädytty siihen, että kunnallisveroa tilitetään kokonaisuudessaan vuonna 2011 noin 2,5 % enemmän kuin kuluvana vuonna. Yhteisövero supistui viime vuonna merkittävästi. Kuntaryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin väliaikaisesti kymmenellä prosenttiyksiköllä vuosiksi Tämän hetkinen arvio kuntien yhteisöveron tilityksistä vuonna 2010 on viime vuoden tilitystä enemmän eli noin 1,3 miljardia euroa. Ensi vuonna yhteisöveron tilitykset kasvavat noin 1,5 miljardiin euroon, mutta talouskehityksen ja yritysten tulosten kehityksen epävarmuuden johdosta arvioon pitää suhteutua varauksella. Kiinteistöveron tilitykset olivat vuonna 2009 noin 970 miljoonaa euroa. Vuonna 2010 tilitykset nousevat arvion mukaan viidenneksen lähinnä sen johdosta, että kiinteistöveroprosentteja nostettiin. Vuonna 2011 tilitysten kokonaismääräksi arvioidaan 1,2 miljardia euroa, mikä on parisen prosenttia enemmän kuin tämän vuoden tilitykset. Liitteessä 5 on esitetty kuntien verotulojen tilitysten toteutuneet kertymät vuosilta sekä ennusteet vuosille 2010 ja Tänä vuonna kuntien verotulot kokonaisuudessaan supistuvat keskimäärin puolisen prosenttia. Ensi vuonna verotulot kasvavat tämänhetkisen arvion mukaan 3,5 prosenttia. Liitteissä 6a ja 6b on esitetty Tilastokeskuksen julkaisemien tilastotietojen perusteella laaditut tulos- ja rahoituslaskelmat vuosilta 2006 ja Vuoden 2008 laskelmat perustuvat muun muassa tietoihin kuntien tilinpäätöksistä ja peruspalveluohjelman laskelmiin. Vuosien 2009 ja 2010 laskelmat ovat Kuntaliitossa laadittuja ennusteita, jotka pohjautuvat peruspalveluohjelmaan. Lisätiedot: Juhani Turkkila, p. (09) , Valtiontalouden menokehykset ja lisätalousarvio Hallituksen vuosien valtion talouden menokehykset ovat lähinnä teknisluonteiset, ja niissä on otettu huomioon jo tehtyjen päätösten vaikutukset. 6 Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2010

7 Valtioneuvosto antaa kehysehdotuksensa eduskunnalle Eduskuntavaalien jälkeen loppukeväästä 2011 muodostettava maan uusi hallitus valmistelee uudet valtion talouden kehykset uuden hallitusohjelman pohjalta vuosille Nyt annettavat kehyspäätökset koskevat ensisijaisesti vuotta Kehyspäätökseen liittyy myös kuntataloutta ja hallintoa koskeva peruspalveluohjelma (PPO), joka sisältää mm. kuntatalouden kehitysarvion ja linjaukset kuntien tehtävistä ja muista valtion päätöksistä, jotka vaikuttavat kuntiin ja kuntatalouteen. PPO:n tiivistelmä on osa maan hallituksen kehyspäätöstä. Ilmeistä on, että uudet, vuotta 2011 koskevat verolinjaukset ja kuntien mahdolliset uudet tehtävämäärittelyt siirtyvät ratkaistaviksi elo-/syyskuun budjettiriiheen. Hallituksen tämän vuoden ensimmäisessä lisätalousarvioesityksessä kohdennetaan kuluvana vuonna 77 miljoonaa euroa nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi. Ammatillista perusopetusta lisätään, samoin oppisopimuskoulutusta. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden piiriin tulevien määrää kasvatetaan. Osa näistä toimenpiteistä tulee lisäämään myös kuntien rahoitusosuuksia. Hallitusohjelman toteuttamiseksi valtionosuuksia sosiaali- ja terveyspalvelujen parantamiseen nostetaan 21 miljoonalla eurolla vuonna Kuntien vastaavat menot lisääntyvät valtion ja kuntien kustannustenjaon mukaisesti tätä enemmän. Kehyspäätöksestä ja siihen liittyvästä peruspalveluohjelmasta on tarkoitus kertoa yksityiskohtaisemmin seuraavassa taloustiedotteessa kun hallituksen lopulliset päätökset valtion menokehyksistä on tehty. Lisätiedot: Martti Kallio, p , Reijo Vuorento, p , Verotus Helmikuun ja maaliskuun verotilitykset Kunnallisveron tilitykset helmi- ja maaliskuussa kuluvalta verovuodelta olivat hieman korkeammat kuin vuosi sitten, mutta aiempien verovuosien tilitykset ovat alentuneet selvästi verrattuna viime vuoden helmi- ja maaliskuun tilityksiin. Helmikuussa kuluvan vuoden tilitykset olivat jonkun verran alhaisemmat kuin vuosi sitten, mutta maaliskuun tilitykset verovuodelta 2010 olivat selvästi korkeammat kuin vastaava erä viime vuonna. Helmikuun ja maaliskuun ero selittynee uuteen verotilijärjestelmään siirtymisellä. Verotili on alkuvaiheessa aiheuttanut työnantajien keskuudessa jonkin verran epätietoisuutta, joten osa helmikuulle kuuluvista tilityksistä saatiin vasta maaliskuussa. Kunnallisveron tilitysten aleneminen helmi- ja maaliskuussa johtuu pitkälti pienentyneistä ennakon täydennysmaksuista ja jäännösveroista. Näiden erien tilitykset yhteensä ovat tänä vuonna olleet noin kolmanneksen alhaisemmat kuin viime vuonna. Tänä vuonna tilitetään jäännösveroja verovuodelta 2008 ja ennakon täydennysmaksuja verovuodelta Alla olevassa taulukossa on koottu kunnallisveron tilitykset helmi- ja maaliskuussa ryhmiteltynä verovuoden mukaan. Kuluvan verovuoden tilitykset ovat helmi- ja Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2010 7

8 maaliskuussa olleet noin prosentin korkeammat kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Tilitykset edelliseltä verovuodelta ovat alentuneet yli 40 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaaviin helmi- ja maaliskuun tilityksiin. Edellisen verovuoden tilitykset koostuvat pitkälti ennakon täydennysmaksuista, jotka ovat alentuneet selvästi. Alenema johtunee heikosta tulokehityksestä vuonna 2009 verrattuna vuoteen Erityisesti luovutusvoitot vaikuttavat ennakon täydennysmaksujen määrään. Tilitykset toissa vuodelta ovat alentuneet helmi- ja maaliskuussa lähes 30 prosenttia verrattuna vuoden 2009 vastaaviin tilityksiin, mikä johtuu jäännösverojen määrän alenemasta. Jäännösverojen alhainen taso voi johtua mm. heikosta maksuvalmiudesta. Kunnallisveron tilitykset yhteensä helmi- ja maaliskuussa 2009 ja 2010 (Milj. ) 2009 (Milj. ) 2010 (Milj. ) Ero (Milj. ) Ero % Verovuodelta t 2 359, ,8 20,1 0,9 % Verovuodelta t-1 438,5 256,0-182,5-41,6 % Verovuodelta t-2 256,2 181,7-74,5-29,1 % Muilta vuosilta yht. 3,7 3,7 0,0 0,2 % Helmikuun ja maaliskuun yhteisöveron ja kiinteistöveron tilitykset yhteensä olivat noin 100 miljoonaa euroa korkeammat kuin viime vuoden vastaavalla jaksolla. Yhteisöveron tilityksen viime vuoden alkupuolella olivat erittäin alhaiset, johtuen mm. yhteisöjen ennakkoverojen palautuksista, joten alkuvuosien 2009 ja 2010 vertailu ei ole mielekästä. Osittain verovelvollisen yhteisön tuloveroprosentit Kunnat ja kuntayhtymät ovat tuloverotuksessa osittain verovelvollisia yhteisöjä, jotka maksavat tuloveroa harjoittamastaan elinkeinotoiminnasta tai muussa kuin yleishyödyllisessä käytössä olevan kiinteistön tuottamasta tulosta. Kunta ei kuitenkaan ole omalla alueellaan harjoittamastaan elinkeinotoiminnasta tuloverovelvollinen. Kuntiin ja kuntayhtymiin sovelletaan alennettuja tuloveroprosentteja. Alennetut tuloveroprosentit riippuvat kuntien ja seurakuntien yhteisöveron ryhmäosuuksista, joita korotettiin vuosille Lisäksi vuoden 2010 alusta kuntaryhmän osuus alennettiin 31,99 prosenttiin yliopistolainsäädännön muutosten takia. Kuntien ja kuntayhtymien voimassaoleva tuloveroprosentti verovuosille 2010 ja 2011 on 8,9804. Verovuoden 2009 tuloveroprosentti oli 8,9908. Tuloveroprosentteihin tehtyjä muutoksia ei välttämättä ole huomioitu verovuosien 2009 ja 2010 ennakkoveroissa. Paljon tuloveroja maksavien kuntien ja kuntayhtymien kannattaa tarkistaa ennakkoverojen riittävyys. Mikäli ennakoita on maksettu liian vähän, voidaan maksaa ennakon täydennysmaksu, jolloin voidaan välttyä yhteisökoron maksamiselta. Arvonlisäverotus Arvonlisäverokantojen muutos Presidentti on syyskuussa 2009 vahvistanut lain, jolla muutetaan kaikkia arvonlisäverokantoja Kaikki arvonlisäverokannat nousevat yhdellä prosenttiyksiköllä pois lukien ravintola- ja ateriapalvelujen arvonlisäverokanta, joka laskee 13 prosenttiin. Jatkossa ei siis tarvitse aterioiden myynnin kohdalla tehdä rajanvetoa aterioiden- ja ateriapalvelujen myynnin välillä, sillä molemmissa on sama verokanta. 8 Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2010

9 asti alkaen Yleinen verokanta 22 % 23 % Elintarvikkeet ja rehut 12 % 13 % Ravintola- ja ateriapalvelut 22 % 13 % Henkilökuljetus, majoitustilan tai käyntisataman käyttöoikeuden luovuttaminen, palvelu, jolla annetaan mahdollisuus liikunnan harjoittamiseen, teatteri-, sirkus-, musiikki- ja tanssiesitysten, elokuvanäytösten, näyttelyjen, urheilutapahtumien, huvipuistojen, eläintarhojen, museoiden sekä muiden vastaavien kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien ja laitosten pääsymaksut, lääke, kirja, Yleisradio Oy:n valtion televisio- ja radiorahastosta saama televisiomaksuihin perustuva korvaus ja Ålands Radio och TV Ab:n saama korvaus Ahvenanmaan maakuntahallituksen kantamista televisiomaksutuloista, lain 79 c :ssä tarkoitettu taide-esine, muun kuin maahantuonnin osalta silloin, kun myyjänä on tekijä tai hänen oikeudenomistajansa taikka satunnaisesti muu elinkeinonharjoittaja kuin 79 a :n 3 momentissa tarkoitettu verovelvollinen jälleenmyyjä, tekijänoikeuden haltijoita edustavan järjestön saama 45 :n 1 momentin 3 5 kohdassa tarkoitettu tekijänoikeuteen liittyvä korvaus 8 % 9 % Parturi- ja kampaamopalvelut, pienet korjauspalvelut, jotka kohdistuvat polkupyöriin, kenkiin, nahkatavaroihin, vaatteisiin ja liinavaatteisiin, mukaan lukien vaatteiden ja liinavaatteiden muutostyöt 8 % 9 % Alennettu verokanta on voimassa asti. Uutta verokantaa sovelletaan, kun myyty tavara on toimitettu, tavara on otettu omaan käyttöön, yhteisöhankinta on tehty, tavara on siirretty varastointimenettelystä tai maahan tuodusta tavarasta on veron suorittamisvelvollisuus syntynyt tai sen jälkeen. Jos tavaran myynnistä on saatu ennakkomaksu, ennakkomaksuun sovelletaan kertymisajankohdan verokantaa. Sellaiseen tavaran yhteisöhankintaan, joka on kohdistettava heinäkuulle 2010 tai sen jälkeen, sovelletaan uutta verokantaa. Tavara on toimitettu, kun se luovutetaan ostajan haltuun. Uutta verokantaa sovelletaan, kun myyty palvelu on suoritettu tai palvelu on otettu omaan käyttöön tai sen jälkeen. Ennakkomaksuun sovelletaan kuitenkin kertymisajankohdan verokantaa. Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2010 9

10 Palvelusuorituksiin, jotka ovat kesken verokannan muuttuessa, sovelletaan päättymisajankohdan verokantaa. Palvelu on suoritettu, kun se on luovutettu asiakkaalle. Annettuihin alennuksiin, luottotappioihin ja muihin oikaisueriin sovelletaan sitä verokantaa, joka oli voimassa, kun tavara toimitettiin tai palvelu suoritettiin tai sinä kuukautena, jolle yhteisöhankinta oli kohdistettava. Maksuajankohdalla ei ole merkitystä kohdistamiseen. Esimerkki: Asiakkaalle on luovutettu auto helmikuussa Heinäkuussa 2010 autossa ilmenee vika, joka oikeuttaa hinnan alennukseen. Hinnanalennukseen sovelletaan auton luovutushetkellä voimassa ollutta 22 % arvonlisäverokantaa. Jälkikäteen maksettavat vuosi- tai muut kausialennukset ja vastaavat erät, jotka kohdistuvat sekä ennen että sen jälkeen toimitettuihin tavaroihin ja palveluihin voidaan jakaa eri verokannan alaisiin osiin ajan kulumisen mukaisessa suhteessa. Esimerkiksi koko vuodelle 2010 kohdistuvista yleisen verokannan alaisista myynneistä annetuista vuosialennuksista 50 % voidaan katsoa kohdistuvan 22 prosentin verokannan alaisiin myynteihin ja 50 % 23 prosentin alaisiin myynteihin. Kuntien ja kuntayhtymien on syytä hyvissä ajoin varmistaa, että laskutusohjelmissa ja kirjanpidon ohjelmissa on uudet verokannat. Verohallinnolta tulee keväällä ohje uusista verokannoista ja siinä otettaneen kantaa mm. arviolaskutuksen ja tasauslaskujen verokantoihin (paljolti käytetty laskutusmuoto mm. vesi- ja lämpölaskuissa). Näkemyksemme on, että arviolaskuissa käytetään 22 prosentin verokantaa kesäkuun loppuun ja alkaen 23 prosentin verokantaa. Tasauslaskut, jotka suoritetaan jälkeen, laskutetaan 23 prosentin verokannalla. Käännetty arvonlisäverovelvollisuus rakennusalalla Valtiovarainministeriössä valmistellaan käännetyn verovelvollisuuden käyttöönottoa rakennusalalla. Käännetyn verovelvollisuuden tarkoituksena olisi rakennusalan harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunta. Arvonlisäverotuksessa verovelvollinen suorittamaan arvonlisäveroa myynnistä on tavaran tai palvelun myyjä. Arvonlisävero maksetaan jokaisessa vaihdannan vaiheessa, mutta vain sille kussakin vaiheessa syntyneestä arvonlisäyksestä. Aliurakointiketjuissa on mahdollista, että aliurakoitsija jättää arvonlisäverot maksamatta, vaikka pääurakoitsija vähentää aliurakoitsijan laskuttamat arvonlisäverot omassa arvonlisäverotuksessaan. Osa arvonlisäverosta jää valtiolle maksamatta. Käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden järjestelmän tavoitteena on estää se, että arvonlisävero jäisi aliurakoitsijan arvonlisäyksen osalta maksamatta. Pääurakoitsija suorittaisi arvonlisäveroa koko rakennustyön arvosta, myös aliurakoitsijan arvonlisäyksen osalta. Käännettyä verovelvollisuutta sovellettaessa verovelvollinen olisi myyjän sijasta ostaja. Rakennusalalla tämä merkitsisi käytännössä sitä, että aliurakoinnissa arvonlisäveron suorittaisi aliurakoitsijan sijasta työsuorituksen ostaja eli pääurakoitsija, joka voisi myös vähentää ilmoittamansa veron. Pääurakoitsija laskuttaisi tilaajaansa normaaliin tapaan verollisella laskulla. On huomattava, että pitkät aliurakointiketjut aikaansaavat tilanteen, että osa ketjun keskellä olevista yrityksistä toimii samaan aikaan sekä urakoitsijana että aliurakoitsijana. Tällöin käännettyä verovelvollisuutta sovellettaisiin kaikkiin ketjussa tapahtuviin myynteihin ja vasta pääurakoitsijan myynti tilaajalle olisi verollinen. Pääurakoitsija suorittaisi arvonlisäveroa koko rakennustyön arvosta, myös aliurakoitsijan arvonlisäyksen osalta. 10 Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2010

11 Rakennusalan käännettyä verovelvollisuutta ei sovellettaisi keiden tahansa arvonlisäverovelvollisten välisiin myynteihin, vaan soveltamisala rajattaisiin lähinnä rakennusalan yritysten välisiin myynteihin. Ostajan tulisi olla elinkeinonharjoittaja, joka muutoin kuin satunnaisesti myy käännetyn verovelvollisuuden soveltamisalaan kuuluvia rakentamispalveluja tai joka ostaa rakentamispalvelut kiinteistön luovuttamista varten. Lain olisi tarkoitus tulla voimaan vuoden 2011 alusta, mutta hallituksen esitystä asiasta ei ole vielä annettu. Lisätiedot: Henrik Rainio, p. (09) , Annika Suorto, p. (09) , Vuoden 2010 valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmän sisältö 2010 Vuoden 2010 uudistus on hyväksytty eduskunnan toisessa käsittelyssä hallintovaliokunnan mietinnön mukaisena (HE 174/2009, HaVM 19/2009). Lait on annettu ja julkaistu säädöskokoelmassa (nrot ). Kunnan valtionosuusjärjestelmää kokonaisuutena on kuvattu kuviossa liitteessä 8 Valtionosuuksien yhdistäminen, jossa ovat rinnakkain ns. yhteen putkeen kuuluva osuus ja muut opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet. Kuvio päätyy valtionosuuksien tilitysvaiheeseen, jossa on otettu huomioon kotikuntakorvausmenot ja - tulot. Tärkeimmät lait, joissa kuntien valtionosuuksista säädetään, ovat laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) ja laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009). Uudistuksessa ns. yhden putken valtionosuuksiin kuuluvat yleinen osa korotuksineen (entinen yleinen valtionosuus), sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset, esi- ja perusopetuksen 6 15 v -ikäluokan mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtainen taiteen perusopetus ja kuntien kulttuuritoimi. Lisäksi yhden putken yhteyteen kuuluvat verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus, erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat sekä valtionosuusjärjestelmän ulkopuolella olevat eräät valtionosuutta lisäävät ja vähentävät tekijät mm. uusi v verokompensaatio. Lisäksi järjestelmään kuuluvat kotikuntakorvaukset. Korvausmeno ja -tulo kohdistetaan kotikuntaan keskitetysti vuosittain tapahtuvan tiedonkeruun perusteella (clearing-menettely). Valtionosuus muodostuu, kun kunnan laskennallisista kustannuksista vähennetään yhden putken omarahoitusosuus, joka on asukasta kohti yhtä suuri kaikille kunnille. Tähän erotukseen lisätään yleinen osa korotuksineen, otetaan huomioon harvan asutuksen lisät ja muut valtionosuuksiin tehtävät eräät lisäykset ja vähennykset, otetaan huomioon verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus ja vielä lopuksi uudistukseen liittyvä järjestelmämuutoksen tasaus, jolla uudistuksen kuntakohtaiset vaikutukset nollataan. Kunnan saamaan kokonaisvaltionosuuden määrään vaikuttaa lisäksi muu kuin yhteen putkeen kuuluva opetustoimi. Tällä tarkoitetaan jäljelle jäävää ns. ylläpitäjäjärjestelmää, johon kuuluvat lukiokoulutus, ammatillinen koulutus ja ammattikorkea- Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/

12 koulu. Ylläpitäjäjärjestelmässä on oma erillinen asukaskohtainen rahoitusosuus, joka otetaan huomioon yhden putken omarahoitusosuuden lisäksi. Ylläpitäjäjärjestelmän asukaskohtainen rahoitusosuus vähentää lisäksi jokaisen kunnan saamaa valtionosuutta, vaikkei kunta itse ylläpidä lukiota tai muuta koulutuslaitosta. Lisäksi kunnan saamiin valtionosuuksiin kuuluvat aiemmat liikunnan, nuorisotyön, kansalaisopistojen, museoiden, teattereiden ja orkestereiden sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuudet. Ylläpitäjälle maksetaan (6 15 v. -ikäluokan mukaan määräytyvän valtionosuuden lisäksi) oppilaskohtaista rahoitusta perusopetuksen lisäopetuksesta, maahanmuuttajien perusopetuksen valmistavasta opetuksesta, muille kuin oppivelvollisille järjestettävästä esi- ja perusopetuksesta, pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvasta perusopetuksesta (vammaisopetus) ja sisäoppilaitoslisää järjestettäessä perusopetusta sisäoppilaitosmuotoisesti. Kaikkien edellä mainittujen valtionosuuksien, kotikuntakorvausten ja rahoituksen maksatus tapahtuu kootusti yhtenä kokonaisuutena vuoden 2010 alusta valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta (entinen valtiokonttori). Maksatus tapahtuu kuukausittain viimeistään kunkin kuukauden 11. päivänä kuten tähänkin saakka. Valtionosuuksien, kotikuntakorvausten ja elatustuen takaisinperinnän palautusten käsittelystä kunnan kirjanpidossa on annettu kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunto 93/ Katso jäljempänä kirjanpitoon liittyviä ohjeita. Kotikuntakorvauksia ja elatustuen palautuksia kunnille ei pidetä valtionosuuksina. Yhden putken valtionosuuksia hallinnoi valtiovarainministeriö. Muita valtionosuuksia, kuten nykyiseen ylläpitäjäjärjestelmään jääviä ja veikkausvoittovaroihin perustuvia ja eräitä muita valtionosuuksia, hallinnoi opetusministeriö. Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus (entinen harkinnanvarainen valtionavustus) kuuluu myös järjestelmään. Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta haetaan vuosittain ja valtiovarainministeriö myöntää sen kunnalle varainhoitovuoden loppuun mennessä. Korotusta voidaan myöntää, jos kunta ensisijaisesti poikkeuksellisten tai tilapäisten kunnallistaloudellisten vaikeuksien vuoksi on lisätyn taloudellisen tuen tarpeessa. Kuntakohtaiset valtionosuudet Kuntakohtaiset päätökset valtionosuuksista, joiden mukaan maksatus on alkanut alkaen, on tehty Kuntien valtionosuuksiin liittyvä päätöksiä on kolme kappaletta: - Valtiovarainministeriö: Päätös kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja päätös kunnan verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen vahvistamisesta kunnille vuonna 2010 (VM2666/ /2009) - Opetusministeriö: Päätös opetus- ja kulttuuritointa varten kunnille käyttökustannuksiin myönnettävästä valtionosuudesta sekä kuntayhtymille, rekisteröidyille yhteisöille ja säätiöille myönnettävästä rahoituksesta vuodelle 2010 (Dnro 23/221/2009) - Valtiovarainministeriö: Päätös kuntien kotikuntakorvausten perusosista vuodelle 2010 (VM2665/ /2009). Vuoden 2010 kuntakohtaiset valtionosuuden perusteet ja valtionosuudet on esitetty edellä mainittujen päätösten mukaisina Kuntaliiton Internet-sivuilla osoitteessa kohdassa Valtionosuudet > Valtionosuudet v omissa taulukoissaan. Taulukoita päivitetään, mikäli valtionosuuspäätöksiä muutetaan. 12 Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2010

13 Valtionosuuden perusteet ja kokonaismäärä Vuoden 2010 valtionosuuksiin on tehty 2,6 prosentin indeksitarkistus sekä talousarvioesitykseen ja sen täydennykseen liittyvät lisäykset. Valtionosuusprosentti yhden putken järjestelmässä on 34,08 prosenttia ja asukaskohtainen omarahoitusosuus 2 581,36 euroa asukasta kohti. Muussa opetustoimessa (ylläpitäjäjärjestelmä) valtionosuusprosentti on entinen eli 41,89 % ja ennakollinen vuodelle 2010 vahvistettu omarahoitusosuus 342,89 euroa asukasta kohti. Yhteensä kunnan vastattava osuus valtionosuuden laskennallisista perusteista on 2 924,25 euroa asukasta kohti. Vuonna 2009 vastaava asukaskohtainen osuus oli 2 793,60 euroa (nousu 4,8 %). Kaikki valtionosuudet ja rahoitus (päätökset ) (1 000 ) - Kuntien valtionosuudet (peruspalvelut + muu opetus) Kuntayhtymien yksikköhintarahoitus Yksityisten järjestäjien yksikköhintarahoitus Valtionosuudet yhteensä Kunnan valtionosuuden määräytymisperusteet on selostettu yksityiskohtaisemmin Kuntatalous -tiedotteessa 5/2009 ja Kuntaliiton Internet -sivuilla osoitteessa kohdassa Valtionosuudet > Valtionosuudet v Kunnille ja kuntayhtymille yhteispalvelun tukemiseksi annettava valtionavustus Kunnat ja kuntayhtymät voivat hakea vuonna 2010 avustusta yhteispalvelupisteen perustamiseen. Edellytyksenä avustuksen myöntämiselle on julkishallinnon yhteispalvelusta annetun lain (223/2007) mukainen voimassa oleva yhteispalvelusopimus ja että palvelupisteessä on etäpalvelua varten varattuna oma erillinen huoneensa vuoden 2010 loppuun mennessä. Muita avustusohjeissa määriteltyjä kriteerejä sovelletaan harkinnan mukaan. Avustusta tulee hakea klo mennessä sähköisessä muodossa. Avustusta koskevat ohjeet ja lomakkeet on julkaistu valtiovarainministeriön Hallinnon kehittämisosaston kirjeen liitteinä ( VM/47/ /2010). Avustuksen saamiseen vaikuttaa kunnan taloudellinen asema siten, että avustus suunnataan erityisesti kunnille, jotka ovat avustusohjeiden kriteeristössä määriteltyjen taloudellisten tunnuslukujen mukaan huonoimmassa asemassa. Valtiovarainministeriössä lisätietoja avustuksesta antavat kehittämispäällikkö Teemu Eriksson puh. (09) ja projektisihteeri Mikko Saarinen puh , sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunto 93/ : Valtionosuuksien, kotikuntakorvausten ja elatustuen takaisinperinnän palautusten käsittely kunnan kirjanpidossa Valtionosuusjärjestelmä ja -maksatukset muuttuivat vuoden 2010 alusta. Kotikuntakorvausmenot ja -tulot sekä elatustuen takaisinperinnän palautus otetaan huomioon valtionosuuksien maksatuksessa. Kuntajaosto on antanut oma-aloitteisesti lau- Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/

14 sunnon valtionosuuksien ja kotikuntakorvausten kirjaamisesta sekä samalla täydentänyt aikaisempaa lausuntoaan 87/ elatustuen takautumissaatavien käsittelystä kunnan kirjanpidossa (liite 9). Valtionosuuksien ja kotikuntakorvausten kirjaaminen 1. Laskennalliset valtionosuudet kirjataan tuloslaskelman valtionosuuksiin. Valtionosuudet tulee eritellä tilinpäätöksen liitetiedoissa ja talousarvion toteutumisvertailussa. Näitä tuloslaskelmaan kirjattavia valtionosuuksia ovat kunnan peruspalvelujen valtionosuus ja muut opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet sekä erikseen haettava kunnan peruspalvelujen valtionosuuden korotus. Kuntajaoston yleisohjeessa kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen liitetiedoista (2009) on esitetty valtionosuuksista vaadittava liitetieto (10, s. 18) vuoden 2010 tilinpäätöksestä alkaen. Kuntajaoston yleisohjeessa kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta (2009) on ohje toimintakertomuksen talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumista koskevassa osassa esitettävä valtionosuuksien erittely (s. 53) vuoden 2010 tilinpäätöksestä alkaen. Kunnan tuloslaskelmassa valtionosuudet esitetään yhtenä eränä. Valtionosuudet voidaan kirjanpidossa kirjata liitetietojen erittelyn tarkkuudella avattaville kirjanpidon tileille, jolloin liitetieto saadaan kirjanpidosta suoraan. Mahdollista on myös kirjata valtionosuudet kirjanpidossa yhdelle tilille, jolloin liitetiedot ja toimintakertomuksen talousarvion toteutumisvertailun tiedot laaditaan valtionosuuspäätösten ja -tilitysten perusteella. 2. Kotikuntakorvaustulot kirjataan myyntituottoihin ja kotikuntakorvausmenot asiakaspalvelujen ostoihin. Kotikuntakorvaustulot kirjataan bruttona valtionosuuksien kuukausittaisesta maksuerittelystä toimintatuottoihin myyntituotoksi, tililuettelomallin tili: Myyntituotot/ Korvaukset kunnilta ja kuntayhtymiltä/3100 Kotikuntakorvaukset. Kotikuntakorvausmenot kirjataan bruttona valtionosuuksien kuukausittaisesta maksuerittelystä toimintakuluihin asiakaspalvelujen ostoksi: tililuettelomallin tiliryhmä Palvelujen ostot/asiakaspalvelujen ostot valtiolta/kunnilta/kuntayhtymiltä/muilta). Elatustuen takaisinperinnän palautuksen kirjaaminen Elatustuen takaisinperinnän palautukset maksetaan kertymisvuotta seuraavan vuoden aikana asukasmäärän suhteessa valtionosuustilitysten yhteydessä kuukausittain. Siten vuonna 2009 Kansaneläkelaitoksen takaisinperimät saamiset palautetaan kunnille vuoden 2010 valtionosuustilitysten yhteydessä, 2010 perityt saamiset palautetaan vuoden 2011 valtionosuustilitysten yhteydessä jne. Kuukausitilityksen maksuerittelyssä tämä summa on sisältynyt ensimmäiseen erään Kunnan peruspalvelujen valtionosuus. Kuukausierä saadaan laskemalla esimerkiksi kunnan valtionosuuspäätöksen liitetiedossa 10 olevasta koko vuoden arvioidusta palautusmäärästä 1/12. Tulevissa tilityksissä elatustuen palautus esitettäneen omana eränä. Valtionosuuspäätöksissä palautus vuodelta 2009 on arvioitu 6,02 / asukas, mutta palautus jäänee tätä pienemmäksi. Myöhempi arvio on 4,83 / asukas, mutta tämäkin määrä tullee muuttumaan. Lopullinen palautuksen määrä vuodelta 2009 vahvistetaan myöhemmin kuluvan vuoden aikana valtionosuuden muutospäätöksissä. 1. Jos kunnalla on vuonna 2009 taseessa muissa saamisissa elatustuen takautumissaamisia, siinä tapauksessa elatustuen takaisinperinnän palautus merkitään maksuperusteisesti niiden vähennykseksi kuukausitilitysten perusteella. Saamiset ovat jo taseessa ja niitä lyhennetään kuukausittain maksettavalla 14 Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2010

15 palautuksen määrällä vuoden 2010 tammikuusta lähtien, kunnes ne ovat kokonaan lyhentyneet. Tilinpäätöksen liitetiedoissa annetaan kuntajaoston yleisohjeen kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen liitetiedoista (2009) liitetiedon 39 (s. 35) edellyttämät tiedot elatustuen takautumissaatavan määrästä. Liitetiedot annetaan ohjeiden mukaisesti niissä tilinpäätöksissä, joissa ko. saatavaa vielä on. Tilinpäätösten yhteydessä on syytä arvioida taseessa jäljellä olevan saatavan määrää ja jos elatustuen palautuksen määrä näyttää jäävän pienemmäksi siirtymäkaudella, tarvittaessa saamisen arvoa on alennettava. On oletettavaa, että elatustuen palautusten määrä pienenee vuosittain. Takautumissaatavat on poistettava taseesta viimeistään vuoden 2013 tilinpäätöksessä. 2. Jos palautus ylittää taseen muihin saamisiin merkityn määrän, ylittävä osa palautuksesta kirjataan jaksotettuna kertymisvuoden (palautuksen maksuvuotta edeltävän vuoden) tilinpäätökseen taseen siirtosaamisiin ja tuloslaskelmaan muuksi toimintatuotoksi. Vastaavalla tavalla merkitään koko palautuksen määrä, jos elatustukisaamisia ei ole taseen muissa saamisissa. Näin menetellään kertymävuoden palautuksen tulouttamisessa jo vuoden 2009 tilinpäätöksessä. Siten vuodelta 2009 kertyneet palautukset merkitään jo vuoden 2009 tilinpäätökseen siirtosaamiseksi ja tuotoksi, vaikka ne maksetaan vuoden 2010 valtionosuustilitysten yhteydessä kuukausittain. Siirtosaamiseksi merkittyä palautusta lyhennetään tilitysten perusteella kuukausittain. Lisätiedot: Anneli Heinonen, p. (09) , Oiva Myllyntaus, p. (09) , Jan Björkwall, p. (09) , Annika Suorto, p. (09) , Jouko Heikkilä, p. (09) , Kotikuntalakiin ja sosiaalihuoltolakiin tulossa muutoksia Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee esitystä kotikuntalain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta. Lain valmistelun tueksi on lisäksi asetettu taustaryhmä, jossa Suomen Kuntaliiton asiantuntijat ovat olleet edustettuina. Hallituksen esitysluonnoksen mukaan tarkoituksena on muuttaa nykyistä lainsäädäntöä siten, että perustuslain 9 :ssä säädetty yksilön oikeus vapaasti valita oma asuinpaikkansa toteutuisi nykyistä paremmin erityisesti vanhusten ja vammaisten henkilöiden osalta. Kotikuntalakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kotikunnan muuttumisen estävä ns. laitosrajoitus poistettaisiin. Kotikuntalakiin ja sosiaalihuoltolakiin ehdotetaan samalla lisättäväksi uudet säännökset, jotka koskisivat pitkäaikaisessa laitoshoidon, asumispalvelujen tai perhehoidon tarpeessa olevan henkilön oikeutta valita asuinkuntansa erilaisissa tilanteissa mahdollisimman vapaasti. Toteuttamisvaihtoehdot Toteuttamisvaihtoehtoina vapaamman kotikuntavalintaoikeuden järjestämiseksi on esitetty monenlaisia vaihtoehtoja. Tämän hetken linjauksena on kustannusten tasausjärjestelmä, jonka perusteella joidenkin asiakkaiden sosiaali- ja osittain terveydenhuollosta aiheutuvat kustannukset voitaisiin laskuttaa entiseltä kotikunnalta. Keskeisempi seikka lainmuutoksen tämänhetkisessä luonnoksessa on kuitenkin se, että osa lain piiriin kuuluvista asiakkaista voisi vaihtaa kotikuntaa ilman entisen kotikunnan kustannusvastuuta. Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/

16 Kotikuntalakiin ehdotetaan lisättävän esitysluonnoksen mukaan pykälä, jossa todetaan että hoidon tai huollon tarpeen vuoksi toisen kunnan alueella sijaitsevassa sosiaali- ja terveydenhuollon laitoksessa, asumispalvelujen avulla tai perhehoidossa asuva voi valita uudeksi kotikunnakseen sen kunnan, jonka alueella olevassa toimintayksikössä hän asuu. Valintaoikeuden käyttäminen edellyttää, että hoidon tai huollon edellä mainitussa paikassa arvioidaan kestävän tai on kestänyt yli vuoden. Lisäksi ehdotusluonnoksessa on esitys sosiaalihuoltolain muuttamisesta, jonka perusteella lain piiriin kuuluva henkilö voi hakea kotikuntaa niin sanotusti kahta reittiä pitkin. Henkilöllä on oikeus tehdä hakemus palvelujen järjestämisestä toisessa kunnassa perhesuhteidensa, toimeentulonsa tai muilla yksilöllisin perustein. Hakuprosessissa ulkokuntalaista hakijaa olisi kohdeltava tasaveroisesti kotikuntalaisen hakijan kanssa. Tämän pykälän avulla siirtyvistä asiakkaista järjestämis- ja kustannusvastuu siirtyy kokonaisuudessaan uudelle kotikunnalle. Toinen reitti on tarkoitettu niille asiakkaille, jotka kunta on sijoittanut henkilön perhehoitoon, laitoshoitoon tai asumispalvelujen avulla järjestettyyn asumiseen toisen kunnan alueelle. Nämä asiakkaat, jotka ovat sijoitettuna kunnan ulkopuolelle, voisivat uudessa tilanteessa ilmoittautumismenettelyllä vaihtaa kotikuntaansa. Tämänhetkisten linjausten mukaan näissä tilanteissa kustannusvastuu säilyisi entisellä kotikunnalla. Korvausperusteessa otettaisiin huomioon palvelusta syntyneet tosiasialliset kustannukset, joista vähennettäisiin uudelle kotikunnalle siirtyvä sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus ja asiakasmaksut. Aikataulu Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokauden aikana. Käsittely eduskunnassa ajoittuu kuitenkin syksyyn. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2011 alusta. Lisätiedot: Tero Tyni, p. (09) , Jouko Heikkilä, p. (09) , Sami Uotinen, p , Yhtenäisen euromaksualueen toteutuminen Suomessa Eurooppalaiset pankit, Euroopan keskuspankki sekä Euroopan komissio ovat yhdessä luoneet yhtenäisen maksuliikennealueen SEPAn (Single Euro Payments Area). SEPAn maksuliikennealueeseen kuuluvat EU- ja ETA-maat sekä Monaco ja Sveitsi eli 32 maata. Tavoitteena on, että kuluttajat, yritykset ja yhteisöt voivat maksaa ja vastaanottaa euromääräisiä maksuja samoin ehdoin, oikeuksin ja velvollisuuksin riippumatta siitä, onko maksu maan sisäinen tai maiden välinen. Kansallista siirtymistä SEPAan ohjaa siirtymäsuunnitelma, joka kattaa seuraavat, yhtenäisen euromaksualueen käyttöönottoon liittyvät palvelut - SEPA -tilisiirto - SEPA -suoraveloitus - SEPA -maksukortti Siirtymäsuunnitelma kattaa suunnitelmat siitä, miten vastaavat kansalliset maksuliikepalvelut korvataan näillä uusilla palveluilla siirtymäaikojen puitteissa. Lisäksi suunnitelma kattaa e- laskuun perustuvien automaattisen maksamisen palveluiden käyttöönoton. 16 Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2010

17 Tilisiirto SEPA-tilisiirto on otettu Suomessa käyttöön alkaen. Yhtenäisillä eurooppalaisilla tilisiirroilla voi maksaa ja vastaanottaa maksuja kaikkialla SEPA-alueella. Asiakkaan ja pankin tunnistetietoina käytetään tilinumeron kansainvälistä esitystapaa (IBAN) ja pankkitunnistetta (BIC), joiden perusteella maksu välitetään maksun saajalle. SEPA-tilisiirtoina voidaan maksaa tavallisia maksuja, palkkoja, eläkkeitä ja etuuksia SEPA-alueelle. Suomessa toimivat pankit ovat siirtyneet käyttämään kansainvälistä standardia pankkien välillä ja tarjoavat uutta sanomastandardia myös yritysasiakkaan ja pankin väliseen maksujen välitykseen. Uuteen tilisiirtostandardiin siirrytään mennessä, jolloin nykyiset suomalaiset aineistomuodot lakkaavat olemasta standardeja. Pankit voivat kuitenkin erityispalveluna tarjota nykyisiä kansallisia palveluita saakka. Suomalaisen viitenumeron rinnalle on tulossa kansainvälinen viite alkaen. Myös suomalainen viivakoodistandardi on päivitetty käyttämään IBAN-tilinumeroa ja kansainvälistä viitettä. Päivitetty Tilisiirto-opas on julkaistu Finanssialan Keskusliiton www-sivuilla marraskuussa 2009 ( Oppaassa on ohjeet siitä, miten yritysten on huomioitava SEPAn edellyttämät muutokset tilisiirto- ja laskulomakkeilla. Kunnille ja kuntayhtymille SEPA-tilisiirron käyttöönotto tarkoittaa IBAN-tilinumeron ja pankin BICkoodin käyttöönoton lisäksi uuden tilisiirtostandardin käyttöönottoa kunnan ja kuntayhtymän järjestelmissä. IBAN ja BIC ovat pakollisia laskuilla ja tilisiirtolomakkeilla alkaen. Kuntien ja kuntayhtymien on hyvä tehdä oma SEPAsiirtymäsuunnitelmansa annettujen aikataulujen puitteissa. Taloushallinnon ohjelmistojen (ml. palkanmaksu) lisäksi myös maksuliikenneohjelmistot on päivitettävä ja korttimaksupäätteet muutettava sirukorttipäätteiksi. Suoraveloitukset Eurooppalaiset pankit ovat voineet ottaa käyttöön yhtenäisen, eurooppalaisen SEPAsuoraveloituksen alkaen. Suomalaiset pankit suhtautuvat varauksella SEPA- suoraveloituksen sopivuuteen suomalaisen suoraveloituksen korvaavana maksutapana. SEPAsuoraveloituksen peruspalvelussa (SEPA Core Direct Debit) maksaja voi muuttaa valtakirjaa laskuttajan kanssa ilman että maksajan pankille tulee siitä tietoa. Maksajan pankki ei voi siten ilman lisätarkistuksia varmistaa valtakirjan oikeellisuutta. Maksajalla on oikeus pyytää suoraveloitustapahtuman palautusta kahdeksan viikkoa maksamisen jälkeen. Maksaja voi pyytää minkä tahansa tapahtuman palautusta, maksun summaan tai ennakkoilmoituksen saamisajankohtaan katsomatta. Kotimaista suoraveloitusta asiakkailleen tarjonneilla euroalueen pankeilla on oltava valmius SEPA-suoraveloituksen peruspalveluun maksajalle viimeistään Palvelun tarjoaminen laskuttaja-asiakkaille tapahtuu pankkikohtaisin päätöksin. Yksikään kotimainen pankkiryhmä ei ole vielä ilmoittanut ottavansa palvelua käyttöön laskuttaja-asiakkaille. Maksupalvelulaki antaa alkaen myös kotimaisen suoraveloituksen maksajalle oikeuden vaatia jo maksetun suoraveloituksen palautusta viimeistään 8 viikon kuluessa veloituspäivästä, jos tietyt laissa määritellyt edellytykset täyttyvät. Suomalainen suoraveloitus tulee poistumaan siirtymäajan jälkeen pankkien omien aikataulujen mukaisesti. Tavoiteaikataulu suoraveloituksen päättymiselle on Lopullinen päätös siirtymäajasta tehdään syksyllä Pankit suosittelevat suomalaisen suoraveloituksen korvaamista e-laskuun ja SEPA-tilisiirtoon perustuvilla palveluilla. E-lasku on Suomessa voimakkaasti kehittyvä palvelu, johon koko ajan liittyy entistä enemmän käyttäjiä. E-lasku sopii verkkopankki-asiakkaille ja tulevaisuudessa myös kaikille nykyistä suoraveloitusta käyttäville asiakkaille nk. automaattisen maksamisen palveluna. Lisätietoa SEPA:sta löytyy osoitteesta Kunnat.net / Kuntatalous / Yhtenäinen euromaksualue SEPA. FCG järjestää keväällä usealla paikkakunnalla SEPA-koulutusta (esite löytyy tiedotteen lopusta). Lisätiedot: Annika Suorto, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/