YRJÖ LINDEGRENIN SUUNNITTELEMAN KITISENRANNAN KOULUN RESTAUROINTI- JA UUDELLEENKÄYTTÖSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YRJÖ LINDEGRENIN SUUNNITTELEMAN KITISENRANNAN KOULUN RESTAUROINTI- JA UUDELLEENKÄYTTÖSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 YRJÖ LINDEGRENIN SUUNNITTELEMAN KITISENRANNAN KOULUN RESTAUROINTI- JA UUDELLEENKÄYTTÖSUUNNITELMA Oulun Yliopiston arkkitehtuurin osasto Diplomityö Riikka Koivula Oulussa Valvoja: Anna-Maija Ylimaula Ohjaaja: Helena Hirviniemi

2 Kannen kuva: Yrjö Lindegrenin suunnittelema Kitisenrannan koulu 1950-luvulla vähän valmistumisensa jälkeen. Kuva: Arkkitehtuurimuseo.

3 OULUN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Arkkitehtuurin osasto Arkkitehtuurin historian ja korjaussuunnittelun laboratorio DIPLOMITYÖ Työn nimi: Yrjö Lindegrenin suunnitteleman Kitisenrannan koulun restaurointi- ja uudelleenkäyttösuunnitelma Aika: Tekijä: Riikka Koivula Työn valvoja: Prof. Anna-Maija Ylimaula, TkT Työn ohjaaja: Helena Hirviniemi Tiivistelmä Työn aiheena on Sodankylässä sijaitsevan, Yrjö Lindegrenin suunnitteleman Kitisenrannan koulun restaurointi- ja uudelleenkäyttösuunnitelma. Työ sisältää kirjallisen osuuden, jossa on käsitelty Sodankylän koululaitoksen historiaa ja Kitisenrannan koulun vaiheita, sekä lisäksi luotu katsaus Lindegrenin uraan ja hänen koko tuotantoonsa. Työn suunnitelmaosuus on koulurakennuksen käyttötarkoituksen muutos- ja restaurointisuunnitelma. Yrjö Lindegren ( ) oli yksi maamme vaikuttavimpia arkkitehteja, jonka tuotannosta suurin osa jäänyt vähäiselle huomiolle. Olen tutkinut työssäni hänen uransa vaiheita ja arkkitehtuurin tyyliä. Lindegren on suunnitellut jälleenrakennuskaudella Sodankylään Kitisenrannan koulun lisäksi kunnantalon ja pappilan. Olen verrannut näitä rakennuksia Lindegrenin muuhun tuotantoon ja tarkastellut erityisesti Kitisenrannan koulun kulttuurihistoriallisia arvoja. Koulunkäynti päättyi Kitisenrannalla vuonna 2007, ja vuonna 2009 koulu oli purku-uhan alla, kun Sodankylän kunta ja YIT yhdessä laativat suunnitelman tontin uudelleenkäytöstä. Kunnan perinteitä vaaliva Sodankylä-seura teki rakennuksesta suojeluesityksen ja Museovirasto nousi puoltamaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen suojelua. Tämä diplomityö on osa Sodankylän kunnassa meneillään olevaa koulun suojeluprosessia. Suunnitelmassa rakennukseen sijoitetaan kunnan nuorisotilat, järjestöjen harrastus- ja kokoustiloja sekä Sodankylän elokuvajuhlien toimitilat. Entisestä liikuntasalista muokataan esityssali tanssi- ja teatteriesityksiä, sekä elokuvateatterikäyttöä varten. Tilaohjelma suunnitelmaa varten on laadittu yhteistyössä rakennuksen käyttäjien sekä kunnan edustajien kanssa. Rakennuksen historiaa on selvitetty alkuperäispiirustusten, kirjallisen aineiston ja vanhojen valokuvien sekä pintaväritutkimuksen perusteella. Laadittu restaurointisuunnitelma perustuu näin saatuihin historiatietoihin. Rakennustaiteellisia arvoja on pyritty suunnitelmassa vaalimaan ja myöhemmin muutettuja tiloja on osittain palautettu alkuperäiseen asuunsa.

4

5 Sisällysluettelo 1. Johdanto Sodankylä Lapin tähtikunta Koulutoiminnan vaiheita Sodankylässä Yrjö Lindegren ( ) Lindegrenin ura ja arkkitehtuurin kieli Lindegren jälleenrakentamisen kauden arkkitehtina Lindegrenin perintö Sodankylässä Kitisenrannan koulun historia, vaiheet ja nykytila Alkuperäinen suunnitelma ja toteutus luvun laajennus ja peruskorjaus luvun homeongelmat ja koulun lopetus Koulun käytön historia ja nykytilanne Rakennuksen arvottaminen Ympäristö ja pihatilat Alkuperäinen koulurakennus Laajennusosa Nykyinen ja tuleva käyttö Suunnitteluprosessin kulku Työn aloitus ja lähtökohdat Käyttäjäyhteistyö Väritutkimus ja sen dokumentointi Restaurointi- ja uudelleenkäyttösuunnitelma Piha-alueen järjestely Toimintojen sijoittuminen Tekninen toteutus Sisätilojen väritys ja kalustus Lopuksi Lähdeluettelo Liitteet...138

6 6

7 1. Johdanto Kitisenrannan koulu sijaitsee keskeisellä paikalla Sodankylässä Kitisenjoen rannalla. Yrjö Lindegren, jo tuolloin kuuluisa arkkitehti, sai sotien jälkeen tehtäväkseen suunnitella tuolle komealle tontille uuden keskuskoulun. Koulu on osa monen sodankyläläisen historiaa ja Sodankylän elokuvajuhlien kotipaikkana se on tuttu myös useille ulkopaikkakuntalaisille. Koulukäyttö on loppunut rakennuksessa sisäilmaongelmien takia vuonna 2007, mutta tästä huolimatta Kitisenranta vielä tänäkin päivänä kuhisee elämää: harrastusryhmät ja järjestöt ovat nyt ottaneet talon omakseen. Koulun kunnostaminen on ollut pitkään niiden paikallisten toiveissa, jotka ovat aktiivisesti ajaneet rakennuksen suojelua. Hanke on viime vuosina tullut ajankohtaiseksi, sillä kunnollisten kulttuuri- ja harrastustilojen tarve on Sodankylässä suuri. Oulun Yliopiston arkkitehtuurin osaston arkkitehtuurin historian ja korjaussuunnittelun laboratorion aloitteesta asiaa lähdettiin selvittämään syksyllä Olin osallisena opiskelijaryhmässä, jonka kanssa teimme koulusta alustavan arvottamisen, tilaohjelman sekä restaurointiluonnoksia uutta käyttöä varten Resta-kurssilla syyslukukaudella Keväällä 2012 sain tehtäväkseni jatkaa tätä työtä diplomityön merkeissä. Työssäni olen perehtynyt Sodankylän koululaitoksen historiaan sekä erityisesti Kitisenrannan koulun vaiheisiin, ja toisaalta tarkastellut Lindegrenin elämäntyötä ja Sodankylän koulusuunnitelman sijoittumista hänen uralleen. Suunnitelmani restauroinnin periaatteet perustuvat pääosin jo syksyllä 2011 tekemääni arvottamiseen ja tilaohjelma on laadittu käyttäjäyhteistyön tuloksena. Työni tarkennusosassa olen suunnitellut keskeisimpien sisätilojen restauroinnin, joka pohjautuu arkistoaineiston ja väritutkimuksen perusteella saamaani käsitykseen rakennuksen alkuperäisilmeestä. Työni tavoitteenani on ollut luoda Kitisenrannasta arvoisensa kylän keskus kaikenikäisten kohtauspaikka ja kulttuuritalo kunnioittaen samalla rakennuksen arkkitehtonisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja. Helsingissä Riikka Koivula 7

8 2. Sodankylä Lapin tähtikunta Sodankylä on Inarin jälkeen Suomen pinta-alaltaan toiseksi suurin kunta 1, viitostien päätepysäkki keskellä Lappia. Kunnan asukasluku oli keväällä 2012 reilut 8800 henkeä 2. Sodankylän kuntakeskus sijoittuu kahden joen, Jeesiön ja Kitisen, väliselle kaistaleelle, missä pääosin yhden pääkadun, Jäämerentien, varteen ovat sijoittuneet niin kunnalliset kuin kaupallisetkin palvelut. Sodankylän sijainnista sen nykyisellä paikalla on ensimmäinen mainintoja jo 1600-luvulta. 3 Jokien risteyskohta toimi poromiehille ja peuranmetsästäjille oivallisena kohtaus- ja kauppapaikkana, sillä kulkuyhteydet olivat hyvät kaikkina vuodenaikoina. 4 Maantietä Rovaniemeltä Sodankylään alettiin rakentaa vasta 1800-luvun puolivälissä, eikä se valmistunut ennen kuin vasta Tätä ennen kulkuyhteydet olivat kesällä vesiteitse ja talvisin talviteitä pitkin. 5 1 Maanmittauslaitos. Suomen pinta-alat kunnittain Väestötilastopalvelu, Tilastokeskuksen tilastotietokannat. Katsottu Kehusmaa, Aino & Onnela, Samuli. Suur-Sodankylän historia osa 1. Jyväskylä: Sodankylän kunta, Kehusmaa, Aino & Onnela, Samuli Laine, Kauno. Kaanaanmaalta Kitisenrantaan. Sodankylän Kirkonkylän kansakoulu, Kitisenrannan peruskoulu, Sodankylä: Sodankylän kunta, s Uittomiehiä Kitisellä. Kuva: Sodankylän valokuvaseura Sovan arkisto. Etelän uudisasukkaiden myötä Sodankylä vakiintui ympärivuotiseksi kyläksi, sillä he toivat mukanaan karjanhoidon ja tämän myötä rakensivat jokivarteen pysyvää asutusta. Elantoa saatiin myös viljelemällä sekä kalastamalla. 6 Porotalous kuitenkin säilyi, ja on säilynyt tähän päivään saakka, yhtenä paikkakuntalaisten elinkeinona muiden rinnalla. Jokien myötä myös sahateollisuus oli voimissaan Sodankylässä, savotat ja uitot työllistivät ja vaurastuttivat paikallista väestöä ja kylästä kehittyi eläväinen kauppala. 7 6 Kehusmaa, Aino & Onnela, Samuli Kehusmaa, Aino & Onnela, Samuli

9 Vuonna 1944 jatkosodan tapahtumat alkoivat kärjistyä itärajalla, ja presidentiksi valittu Mannerheim määräsi myös Lapin evakuoitavaksi, sillä hän epäili siellä taistelleiden saksalaisjoukkojen kykyä poistua sopuisasti. 8 Sodankylä oli kiireisimpien evakkoalueiden joukossa. Pieni osa kunnan asukkaista evakuoitiin Ruotsiin, suurin osa Keski-Pohjanmaan kuntiin. 9 Muun Lapin tavoin Sodankylä kärsi sodissa vahinkoa saksalaisten vetäytyessä. Koko kunnan rakennuksista oli tuhoutunut jopa 75%, mikä oli muuhunkin Lappiin verrattuna paljon. 10 Kirkonkylän rakennuksista oli sodan jälkeen pystyssä ainoastaan seitsemän 11. Tänä päivänä näistä ovat jäljellä enää molemmat kirkot. Jälleenrakennettavaa oli siis paljon, ja kunnassa tartuttiin ripeästi toimeen. Uudistumisvauhti oli tämänkin jälkeen nopea, sillä kirkonkylä jatkoi kasvuaan ja 50-luvulla nousseista jälleenrakennuskauden rakennuksistakin on nyt vuonna 2012 jäljellä enää joitain asuin- ja liikerakennuksia sekä Yrjö Lindegrenin suunnittelemat vanha kunnantalo, pappila ja Kitisenrannan koulu. Muu jälleenra- Sodankylän keskustaa vuonna 1944 Lapin tuhoamisen jälkeen. Kuva: Sovan arkisto. 8 Lakkala, Irja-Kaisa. Sodankylän oppikoulut vuosina Väitöskirja. Lapin Yliopisto, kasvatustieteen laitos. Rovaniemi, s Lakkala, Irja-Kaisa s Lakkala, s Kiviniemi, Petri & Puustinen, Noora & Pyhäluoto, Sodankylän historia. Oulun yliopiston arkkitehtuuriosaston arkkitehtuurin historian ja korjausrakentamisen kurssi Rakennussuojelu ja raken netun ympäristön hoito, 5/2012 s. 2. Sodankylän keskustan jälleenrakentamista Kuva: Sovan arkisto. 9

10 Näkymä Jäämerentieltä Sodankylän keskustasta helmikuussa Sodankylän elokuvajuhlien festivaalivieraita kesäkuussa Kuva: Santeri Happonen. kennuskauden rakennuskanta on korvattu 1960-, 70- ja 80-luvuilla. 12 Kuntaan on tarvittu runsaasti uusia palveluita, ja lisäksi kirkonkylän asukasluku on kasvanut syrjäkylien hiljalleen autioituessa. Tämä on luonut uudistumispainetta, eikä vanhaa rakennuskantaa ole juuri suojeltu. Tätä kirjoittaessani vuonna 2012 Sodankylässä edetään orastavaa muutoksen aikaa. Kunnan muuttotappio on entisestään kasvanut 2000-luvulla ja huoltosuhde-ennuste vaikuttaa huolestuttavalta eläkeläisten ikäryhmän kasvaessa suhteessa työikäisiin. 13 Noin 40 kilometrin päästä Sodankylän keskustasta tehtiin 1980-luvulla malmilöytö, jota louhimaan on nyt rakennettu kiistelty Kevitsan kaivos. Vuodesta 2007 lähtien on puolestaan eteläamerikkalainen kaivosyhtiö Anglo American tutkinut Sodankylän Viiankiaavan Natura-alueelta löytynyttä malmilöytöä. 14 Lisääntynyt kaivostoiminta ja uuden suonen tutkimukset ovat tuoneet Sodankylään lisää asukkaita, ja kunnassa on kova puute vuokra-asunnoista. Tilanne on monimutkainen, sillä kaivokset eivät ole elinikäisiä Kevitsan kaivoksen tämänhetkinen elinajanodote on 30 vuotta 15, mutta takeita 12 Kiviniemi, Petri; Puustinen, Noora; Pyhäluoto, Tiina s Elinvoimaiset kunnat ja alueet. Suomen kuntaliitto. Helsinki, 2010 s Sodankylän malmilöytö maailmanlaajuisesti merkittävä. YLE Lappi sodankylan_malmiloyto_maailmanlaajuisesti_merkittava/ Kevitsan malmivarat aiemmin arvioitua suuremmat. First Quantum Minerals yhtiön lehdistötiedote Katsottu

11 siitä ei ole. Viiankiaavan Natura-alueelle kaivosluvan myöntäminen ei ole yksinkertainen toimenpide, ja toteutuessaankin kaivoksen rakentamiseen saattaisi kulua vielä pitkä tovi. Toi tulevaisuus tullessaan mitä vain, sodankyläläiset ovat selvästi aktiivista, yhteisöllistä väkeä, joita oman kunnan kehittäminen kiinnostaa. Pienestä asukasmäärästä ja rajallisista resursseista huolimatta kunnassa on paljon kulttuuri-, urheilu- ja sivistystoimintaa. Kesäisin kansainvälisestikin tunnetut Sodankylän elokuvajuhlat houkuttelevat yhden viikon ajaksi kuntaan tuhansittain vierailijoita. Kesällä 2012 festivaalitilaisuuksissa laskettiin olleen yli kävijää Koulutoiminnan vaiheita Sodankylässä Sodankylän Torvisen kansakoulun oppilaita 1920-luvulla. Kuva: Sovan arkisto. Sodankylän ensimmäinen opettaja oli kirkkoherran toimeen kouluttama renki, joka aloitti kylissä kiertävän opetustyön 1760-luvulla. 17 Tämän jälkeen seuraava tieto on 1830-luvulta, jolloin Sodankylässä aloitti ensimmäinen jo muissa Lapin kunnissa yleistynyt katekeetta, kiertokoulun opettaja. Katekeetta ajeli porolla kylästä kylään ja opetti lapsia milloin kodassa, milloin tuvassa. Vuosisadan ehtoopuo- 16 Sodankylän elokuvajuhlien Internet-sivut. katsottu Lassila, Juhani. Lapin koulutushistoria kirkollinen alkuopetus, kansa-, perus- ja oppikoulut. Väitöskirja. Oulun Yliopisto, kasva tustieteiden tiedekunta. Oulu, s

12 Kaanaanmaan kansakoulurakennus kevättulvan aikaan 1930-luvulla. Kuva: Sovan arkisto. lella katekeettavirkoja lisättiin ja parhaimmillaan heitä toimi Sodankylässä kolme. Kansakoulun perustamisen jälkeenkin katekeetat jatkoivat toimintaansa syrjäkylillä, kunnes viimeinenkin kiertävän opettajan virka lakkautettiin vuonna luvulla Sodankylän pitäjäkokous otti puheeksi kansakoulun perustamisen. Idea ei aluksi saanut kannatusta, mutta vuosikymmenen lopulla asiasta kuitenkin päätettiin, kun varmistettiin valtiolta koulun perustamiseen saatava tuki. Koulua varten ostettiin Kitisen itärannalta Kaanaanmaa-niminen tila. Tilalla olleeseen 1879 rakennettuun asuinrakennukseen järjestettiin luokkahuone, ja koulunkäynti saattoi alkaa. Koulun sijainti kauniilla paikalla joen törmällä, avaran pihan keskellä johti vuosikertomuksen merkintään: Koulu sijaitsee terveellisellä paikalla. 19 Sodankylän ensimmäinen opettaja Aleksanteri Kena aloitti työnsä helmikuussa Kauno Laine toteaa kirjassaan Kaanaanmaalta Kitisenrantaan Kenan kuvanneen hänen saapuessaan tilannetta Sodankylässä seuraavasti: Koskematon oli luonto, jonka pariin jouduin, ja kaikkialla kohtasin minä asumattoman korpimaan, joka antoi työtä ja innostusta. 21 Innostusta Kenalla onkin riittänyt, sillä hän oli Sodankylässä todellinen voimahahmo: koulutoimensa lisäksi 18 Lassila s Laine s Laine s Laine s

13 Kena toimi hankemiehenä myös kansanopiston, kirjaston, sairaalan ja lääkärin, maantieyhteyden, ensimmäisen maatalousnäyttelyn sekä observatorion saamisessa Sodankylään. 22 Aluksi Sodankylän kansakoulun nimellä kulkenut Kaanaanmaan tilalla toiminut koulu vaihtoi nimensä Kirkonkylän kouluksi vuonna 1902, kun kansakouluja alettiin rakentaa myös muihin pitäjän kyliin. Oppivelvollisuuslain tullessa voimaan 1917 oli Sodankylässä toiminnassa viisi kansakoulua. Lain määrittelemän koulupiirijaon mukaan tarvittava kansakoulujen määrä kylässä tulisi vuoteen 1947 mennessä olemaan 13. Sodankyläläiset tarttuivat rivakasti toimeen, ja vaadittuun lukuun päästin jo vuonna Aktiivisuus koulutusasiassa jatkui, ja pian kuntaan lisättiin jopa yhdeksän uutta koulupiiriä, joista kahdeksaan saatiinkin koulu aikaiseksi jo ennen sotia. 23 Sotien aikanakin koulutuksen edistäminen oli kunnassa niin tärkeä asia, että ensimmäinen yksityinen yhteiskoulu saatiin perustetuksi Sodankylään vuonna Tosin jo seuraavana vuonna koulua jouduttiin käymään evakossa, kun tilanne Lapissa kärjistyi. 24 Sotien jälkeen, Lapin tuhoamisen seurauksena, oli Sodankylän koulurakennuksista pystyssä vain neljä ja koulua käytiinkin sodan runnomassa Lapissa hyvin karuissa oloissa. Sodankylässä sotien jälkeen aloitettavat uudet koulut pitivät oppitunteja vuokrapirtissä, saunassa ja jopa navetassa. 25 Tuhoutuneiden rakennusten tilalle ja 22 Lassila Lassila s Lakkala s Lassila s sotien jälkeen perustettuja kouluja varten valmistui vuosina uutta koulurakennusta. Lassilan haastatteleman entisen Sodankylän kunnallisneuvoksen Akseli Paarmanin mukaan Sodankylä yritti noihin aikoihin kaikin tavoin kilpailla Kittilän kanssa kuntien paremmuudessa, ja kattava koulujärjestelmä katsottiin kilpailueduksi. 26 Sodankylässä ollaankin oltu koulutuksen edistämisessä erittäin aktiivisia; kunnallinen keskikoulu aloitti 1948 ja yksityinen lukio vuonna Sekin siirtyi kunnan hallinnoimaksi jo vuonna 1962, ensimmäisenä lukiona Lapissa. Sama vuonna perustettiin myös apu- eli erityiskoulu, heti kun kansakoululaki tarjosi siihen valtion tuen. 27 Sodan jälkeiset suuret ikäluokat olivat kuitenkin myös Sodankylässä vain hetkellinen ilmiö, ja alakoululaisten määrä alkoi tippua 1960-luvulla. Muuttoliike Ruotsiin lisäsi oppilaskatoa, ja niinpä 1980-luvulle tultaessa oli parhaimmillaan 33-lukuisesta kansakouluverkosta jäljellä enää vajaa puolet. 28 Kunnan asukasluku ja ikäjakauma ovat tässä suhteessa huonontuneet entisestään ja nyt vuonna 2012 jäljellä on seitsemän koulua 29, joista kahdessa on yläaste ja yhdessä, Vuotson koulussa, on mahdollista opiskella saamen kielellä. Kirkonkylän kouluista Kitisenrannan koulu lakkautettiin vuonna Jäljellä olevan, Jeesiönjoen rannalla sijaitsevan Aleksanteri Kenan koulun yhteydessä toimii peruskoulun lisäksi myös lukio. 26 Lassila s Lassila s Lassila s Sodankylän kunnan koulutoimen Internet-sivut. Katsottu

14 Yrjö Lindegren. Kuva: Arkkitehti-lehti. 3. Yrjö Lindegren ( ) Havainnekuva Lindegrenin ja Jäntin Helsingin Olmypiastadionin arkkitehtuurikilpailun voittaneesta ehdotuksesta Kuva: Arkkitehtilehti. Yrjö Lorenzo Lindegren syntyi Tampereella, valmistui 1920 ylioppilaaksi Tampereen lyseosta ja arkkitehdiksi Helsingin teknillisestä korkeakoulusta vuonna Lindegrenin kuuluisimpiin töihin kuuluu hänen yhdessä Toivo Jäntin suunnittelemansa Helsingin Olympiastadion sekä Helsingin kaupungin vuokratalo, joka kiemurtelevan muotonsa myötä on saanut kutsumanimen Käärmetalo. Hän tuli tunnetuksi suoraviivaisen funktionalismin hiljaisena voimamiehenä. Lindegrenin perintö ulottuu kuitenkin paljon hänen tunnettuja töitään laajemmalle. Sotien jälkeen Lindegren teki runsaasti töitä Suomen jälleenrakentamiseksi ja suunnitteli sekä useita asuintaloja että julkisia rakennuksia. 31 Aikalaistensa arkkitehtikollegoiden kirjoitusten perusteella muodostuu kuva isokokoisesta miehestä, sekä fyysisesti että henkisesti voimakkaasta hahmosta, joka jäyhän hämäläiseen tapaan puhui harvaan, mutta asiaa. Hän oli julkisesti vakava ja vähäpuheinen mies, mutta kollegoidensa mukaan heitä ja perhettään kohtaan ystävällinen ja aulis Lindegren 50 vuotta -onnittelukirjoitus. Arkkitehti-lehti 10-11/1950. s Lindegrenin piirustuskokoelma. Arkkitehtuurimuseon arkisto. Helsinki. 32 Rakennustaiteen seuran (RTS) arkkitehtihaastattelut: Lindegren, Yrjö muistelo, osat 1-2/2. Helamaa Kirsti, Pasanen Erkki, Tiihonen Kauko. Haastattelijana Sirkkaliisa Jetsonen

15 Arkkitehti-lehden Lindegrenin kuoleman jälkeen julkaistussa numerossa Olli Pöyry kuvailee Lindegrenin luonteen aineksia seuraavasti: Kirkasta johdonmukaisuutta ja syvää vakaumusta, älyn ja tunteen tasapainoa, herkkyyttä ja karua jykevyyttä, nöyryyttä ja itsetuntoa, ihmisarkuutta ja rohkeutta astua esiin missä tahansa asian niin vaatiessa ja ennen kaikkea lämmintä kykyä olla ystävä ja luottamusmies. 33 Samanlaisen kuvan Lindegrenistä saa muistakin lähteistä: hän oli juro, mutta lempeä mies, joka ei filosofiaansa kirkossa kuuluttanut, teki vain töitä antaumuksella ja itselleen lepoa suomatta, loppuun asti. Lindegrenin vahvoista mielipiteistä huolimatta hänen toimistossaan vallitsi yhteistyön ilmapiiri. Hän ei ollut yksinvaltias, vaan arvosti yhteistyötä ja kysyi nuorilta arkkitehtiopiskelija-työntekijöiltäänkin usein: Mitäs mieltä?. 34 Toimiston työntekijät arvostivat sitä, että Lindegren kutsui heidät saman suunnittelupöydän ääreen, kysyi mielipidettä ja myös kuunteli niitä. 35 Tarpeen tullen Lindegren osasi kuitenkin pitää päänsä epäilijöistä ja kriitikoista välittämättä. Hän hoiti myös pääsääntöisesti itse suhteita työmaalle ja sopi asioista suoraan vastaavan mestarin kanssa, detaljeja piirrettiin paikan päällä ja laitettiin käytäntöön Pöyry, Olli. Lindegren In Memorium. Arkkitehti-lehti 11-12/1952 s RTS:n arkkitehtihaastattelut: Lindegren, Yrjö muistelo RTS:n arkkitehtihaastattelut. Lindegren, Yrjö muistelo RTS:n arkkitehtihaastattelut. Lindegren, Yrjö muistelo Kuva Lindegrenin piirustuskokoelmasta. Kuva: Arkkitehtuurimuseon arkisto. Lindegrenin piirustuskokoelma sijaitsee Helsingissä Arkkitehtuurimuseon arkistossa. Lyhyeksi jääneestä urasta huolimatta materiaalia on paljon. Lukuisista rakennuksista on kokoelmassa ainoastaan lopulliset suunnitelmat tai korkeintaan jokin hyvin myöhäinen luonnosvaihe, minkä johdosta koko Lindegrenin runsas tuotanto mahtuu pariin hyllyyn. Samanlaista mittavaa luonnoskokoelmaa kuin esimerkiksi Aallolta, ei Lindegreniltä ole jäänyt. Hänen aikalaistensa mukaan tähän on syynä se, että Lindegren oli sitä koulukuntaa, jonka mukaan asiat pitää ensin ajatella ja sitten vasta piirtää. 15

16 Sakkolan kirkkokilpailuehdotuksen havainnekuvassa Lindegren tuo idean esille muutamin vedoin.. Kuva: Arkkitehti-lehti. Yksi harvoja Lindegrenin piirustuskokoelmaan kuuluvia luonnoksia, joka on niin ikään ilmaisultaan niukka. Kuva: Arkkitehtuurimuseon arkisto. Lindegren on itse kirjoittanut aiheesta Arkkitehtilehden arkkitehtuurikilpailuja koskevassa artikkelissaan seuraavasti: Jos kilpailuaika on kovin lyhyt, ei kilpailijoille jää tarpeeksi aikaa ideoittensa sulattamiseen, ns. alitajunnalliseen suunnitteluun, vaan ehdotusta on ryhdyttävä piirtämään sen vielä ollessa puolivalmiina tajunnan pinnalla. 37 Lindegrenin rakennukset saivat muotonsa tämän alitajunnallisen suunnittelun aikana, jonka jälkeen ne tarvitsi vain piirtää puhtaaksi. Suin päin luonnostelemaan ryhtyminen oli Lindegrenin mukaan suttaamista, 38 eikä siitä koitunut kuin harmia. Hänen periaatteenaan oli, ettei pitänyt sitoa itseensä yhteenkään viivaan, ennen kuin idea oli valmis. 39 Lindegrenin niukan esitystavan pohjalta voidaan todeta, ettei hän idean valmistuttuakaan käyttänyt kynäänsä tuhlaillen. Arkkitehti-lehden Lindegrenin 50-vuotisjuhlanumerossa Aulis Blomstedt kirjoittaa ystävästään: Lindegren sanoo sanottavansa vähin puhein ja vähin viivoin. Mutta sitäkin sattuvammin. 40 Yrjö Lindegrenin arkkitehdin työlle ominaista onkin juuri se, että kaiken takana on ajatus. On valitettavaa, että näistä ajatuksista ei ole jäänyt jälkipolville liialti selityksiä, sillä luonnosten harvalukuisuuden lisäksi myös Lindegrenin kirjoitukset hänen omista töistään ovat niukkasanaisia, lähinnä niissä kuvataan asiallisesti rakennuksen 37 Lindegren, Yrjö. Kilpailut rakennuskysymysten ratkaisijoina. Arkkitehti-lehti 3/1947. s RTS:n arkkitehtihaastattelut. Lindegren, Yrjö muistelo RTS:n arkkitehtihaastattelut. Lindegren, Yrjö muistelo Aulis Blomstedt. Yrjö Lindegren Arkkitehti. Arkkitehti-lehti 10-11/1950. s

17 toiminnallinen järjestely ja tekninen toteutus. Olympiastadionin kilpailusuunnitelman liitteeksi Lindegren aikaan tarinan mukaan laittoi rakennustapaselostuksen, jossa luki ainoastaan: Tehdään teräsbetonista. 41 Tältä pohjalta teoriat Lindegrenin ajatusten taustoista ovat enimmäkseen arvailujen varassa. Hänen suunnittelemiaan rakennuksia tarkastelemalla vaikuttaa kuitenkin selvältä, että Lindegren teki parhaansa luodakseen aina toiminnalle yksinkertaisen kauniit ja samalla käytännölliset puitteet, joissa hallittu kokonaisuus oli näyttäviä yksityiskohtia tärkeämpi. Kysyttäessä, mistä Lindegren sai vaikutteensa, eivät toimistotoverit muistaneet hänen liiemmälti ulkomaisista arkkitehdeistä tai heidän töistään puhuneen. Jetsonen kuvaa Lindegrenin syntymäpäivän 100-vuotisjuhlan kunniaksi julkaistussa artikkelissaan Arkkitehti-lehdessä, että Lindegrenin ja hänen hyvä ystävänsä Pauli E. Blomstedtin oli tapana innostaa toisensa läpi yön kestäviin arkkitehtikeskusteluihin. 42 Pauli Blomstedtistä tulikin yksi Lindegrenin luotetuimmista ystävistä, ja tämän asemakaavalliset näkemykset mm. Töölönlahden säilyttämisestä lienevät olleen Lindegrenillä muistissa hänen tehdessään Helsingin keskustan asemakaavasuunnitelmaansa. 43 Lindegren oli oman suunnittelutyönsä ohella aktiivinen SAFAn jäsen ja toimija. Hän oli SAFAn hallituksen jäsen vuodesta 1931 aina kuolemaansa saakka, ja toimi Arkkitehti-lehden päätoimittajan vuosina 41 RTS:n arkkitehtihaastattelut. Lindegren, Yrjö muistelo Jetsonen, Sirkkaliisa. Piirtoja. Arkkitehti-lehti 6/2006 s RTS:n arkkitehtihaastattelut. Lindegren, Yrjö muistelo Muutenkin hän oli noihin aikoihin liitossa aktiivinen. Kun Väinö Vähäkallio vuonna 1937 lahjoitti arkkitehtiliitolle ajanviettopaikaksi Kiljavalta Vähä-Kiljavan tilan, oli Lindegren mukana alueen käyttöä suunnittelevassa SAFAn toimikunnassa. Myöhemmin alueen hoitoa valvomaan asetettiin toimikunta, joita leikkisästi kutsuttiin Kiljavan veljeksiksi. Veljessarjassa Lindegren oli Aapo 44, mikä sopiikin hänelle melko hyvin. Aapon tavoin Lindegren oli pitkä mies ja luonteeltaan vakaa, vahvan moraalin omaava idealisti, joka osasi asettaa sanansa sukkelasti. Lindegren suhtautui myötämielisesti muihin alalla oleviin ja teki yhteistyötä monien nimekkäiden aikalaistensa kanssa luvulla Lindegrenillä oli yhteinen toimisto Alvar Aallon ja Viljo Revellin kanssa. 45 He suunnittelivat yhdessä mm. Varkauden A. Ahlströmin tehdasalueen asemakaavan ja sinne sijoittuvia rakennuksia. 46 Lindegren oli myös mukana Rovaniemen Poronsarvi-asemakaavan suunnitteluryhmässä, jota Aalto johti SAFAn Jälleenrakennustoimistossa Niskanen, Aino. Väinö Vähäkallio ja hänen toimistonsa. Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston tutkimuksia 22/2005 Arkkitehtuurin historia Arkkitehtuurimuseon arkkitehtiesittelyt. Yrjö Lindegren. Katsottu Lindegrenin piirustuskokoelma. Arkkitehtuurimuseon arkisto, Helsinki. 47 Rovaniemen kauppalan asemakaava ja jälleenrakennussuunni telma. Arkkitehti-lehti 11-12/1945 s

18 Alvar Aallon ja Yrjö Lindegrenin suhde on aikalaisten kertomusten mukaan ollut ammatillisesti läheinen. Aulis Blomstedt on sanonut Aallon menettäneen Lindegrenin kuollessa tärkeän kriitillisen tuen 48, jonka neuvoa Aalto tiesi aina tiukan paikan tullen voivansa kysyä. Erkki Koiso-Kanttila on puolestaan todennut, että Lindegren oli hänen tuntemistaan ihmisistä ainoa, joka uskalsi sanoa Aallolle päin näköä, mitä mieltä mistäkin asiasta oli, ja uskalsi sanoa, että pidä suusi kiinni. 49 Lindegren oli itsenäinen ajattelija eikä arastellut ilmaista mielipidettään suoraan, oli vastaanottaja kuka tahansa luvulla Aalto oli jo hyvin tunnettu hahmo ja hänen uransa yhä nousussa. Rauhallinen, järkevä Lindegren on ilmeisesti toiminut Aallolle tärkeänä vastavoimana. Aalto lienee arvostanut Lindegreniä paitsi tämän ammatillisen pätevyyteden, myös suorapuheisuuden vuoksi. Kun Lindegreniä pyydettiin SAFAn puheenjohtajaksi, kuului vastaus: Enhän minä, kun Alvar. 50 Lindegren ei kaivannut parrasvaloihin, vaan jätti sen roolin ilmeisesti mieluusti Aallolle. Kunnioitus lienee ollut molemmin puolista. 48 Virkkala, Tapani (toim.) Rakennustaiteen seuran arkkitehti haastatteluja. Helsinki: Rakennustaiteen seura, Aulis Blomstedtin haastattelu vuodelta s Salokorpi, Asko. Arkkitehdiksi sodan varjossa 1940-luvulla opiskelleiden haastattelu. Helsinki: Rakennustieto Oy, s RTS:n arkkitehtihaastattelut. Lindegren, Yrjö muistelo Julkisivukuva Lindegrenin Kajaanin kaupungintalokilpailun voittaneesta ehdotuksesta vuodelta Kuva: Arkkitehti-lehti. Lindegren oli itse sanonut, ettei hänestä ole opettajaksi, kun hän ei itsekään tiedä mitään. 51 Tästä huolimatta useat hänet aikanaan tunteneet kollegat ovat todenneet Lindegrenin töidensä kautta opettaneen varsinkin hänen kanssaan yhteistyötä tehneille valtavasti. Blomstedt totesi Lindegrenin 50-vuotispäivän kunniaksi julkaistussa kirjoituksessaan Arkkitehti-lehdessä: puhdas työ on paras tyylioppi. 52 Lindegren asui Helsingissä perheineen Meilahdessa, Seurasaareen johtavan sillan korvassa sijaitsevassa Itäisessä Pukkisaaressa. Siellä sijaitsi hänen itse suunnittelemansa vaatimaton huvila, jossa arkkitehti saattoi asua kuin maalla silti keskellä kaupunkia. Toimistotovereiden mukaan Lindegren monesti käveli täältä töihin 51 RTS:n arkkitehtihaastattelut. Lindegren, Yrjö muistelo Blomstedt, Aulis. Arkkitehti 10-11/1950. s

19 Yrjö Lindegrenin elämä oli yksi yhtäjaksoinen työpäivä, täynnä ajatuksen kamppailua syvällisten, moniulotteisesti luovien, positiivisten elämänilmauksien kanssa Lindegrenin ura ja arkkitehtuurin kieli Lindegrenin entinen kotitalo Itäisessä Pukkisaaressa elokuussa Bulevardille, ja käytti tuon ajan ajatellakseen ajatuksiaan. 53 Lindegrenin kotitalo on yhä paikoillaan, nykyään se on huvila- ja ateljeekäytössä. 54 Kuolemaansa saakka Lindegren asui tuossa samassa talossa, ja sinne hänen ystävänsä myös kokoontuivat hänen muistoaan kunnioittamaan lokakuussa Lindegrenin työurasta ei ole mittavasti koottua tietoa, mutta vuoden 1950 Arkkitehti-lehden numerossa on julkaistu laaja Lindegrenin työesittely, josta saa käsityksen hänen arkkitehtiuransa monipuolisuudesta. Tämän lisäksi Lindegrenin yksittäisiä töitä on julkaistu muutamissa 1930-, 40- ja 50-luvun Arkkitehti-lehdissä. Arkkitehtuurimuseon Lindegrenin piirustuskokoelma on edellä mainittujen lisäksi ollut tutkimustyössä suureksi avuksi. Lindegrenin 1930-luvun töistä tunnetuin on luonnollisesti Yrjö Jäntin kanssa suunniteltu Olympiastadion. Sen lisäksi Lindegrenin ennen sotia suunnittelemia rakennuksia ovat mm. Jaakko 53 RTS:n arkkitehtihaastattelut. Lindegren, Yrjö muistelo Seurasaaren hoito- ja kehittämissuunnitelma, , Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 2006:6 55 RTS arkkitehtihaastattelut. Lindegren, Yrjö muistelo Kråkström, Erik. Yrjö Lindegren In Memorium, Arkkitehti-lehti 11-12/1952. s

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10.

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10. Kauniaisten kaupunki Kaupunginhallitus PL 52 02701 Kauniainen 20.1.2015 Suomen Raamattuopiston Säätiö Helsingintie 10 02700 Kauniainen K a u n i a i n e n Kv & Kh G r a n k u l l a S t f & S t s ånl p

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 Rakennusvalvontaviraston lausuntopyyntö 4.12.2009, 8-3385-09-E LAIVASTOKATU 4 (8/147/4), ULLAKKORAKENTAMIS- JA HISSI- SUUNNITELMAT Museo 2009-277 Kaupunginmuseo on tutustunut

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE Dokumentti on tehty tulostettavaksi A4-kokoon kaksipuoleisena 30.9.2014 Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Tilaaja: Master Yhtiöt PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE RAKENNUS- JA KULTTUURIHISTORIALLINEN SELVITYS

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

Ajaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava.

Ajaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Kiinteistö-Tapiola Oy Ajaton klassikko Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Pääkonttoritason toimitila Tapiolassa jo tänään huomisen arvoalueella Tapiolan Aura

Lisätiedot

EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 8.10.2015 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Eurakoski 428 KIINTEISTÖT 6:40, 6:84 Kaavan laatija REJLERS OY Aloite tai hakija

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS S E I N Ä J O E N K A U P U N G I N K I R J A S T O M A A K U N T A K I R J A S T O LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS KATSAUS SEINÄJOEN KIRJASTON LAAJENNUKSEN SYNTYHISTORIAAN APILAN

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Liite 1 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI KORPISEN KYLÄ Tila 5:22 Valola Jurakkajärven ranta-asemakaavan laatiminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.9.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAAN PÄIVITETTY

Lisätiedot

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu

Lisätiedot

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE Rakentamistapaohje 14.02.2012 Kihintöyrään asemakaava-alue Yleistä Alueen luonne Rakennustapaohjeiden tarkoitus on ohjata rakentamista Kihintöyrään alueelle niin että syntyy

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Kaavaluonnoksesta saadut huomautukset ja niihin laaditut vastineet

Lisätiedot

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS RUNONLAULAJANTIE 40 00420 HELSINKI Bruttoala 5410 Valmistunut 2009 KOULUN PÄÄSISÄÄNKÄYNTI KOHDE Koulu on rakennettu vuonna 1966 Etelä-Kaarelan Yhteiskouluksi. Rakennuksen

Lisätiedot

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS TUUSULAN PERHETUKIKESKUS Päärakennus Koivukujan vastaanottokoti Kotorannan lastenkoti NÄKYMÄ TUUSULANJÄRVEN PUOLELTA RAKENTAMISEN JÄLKEEN Kotorannankuja 2 00430 Tuusula Nykyiset rakennukset: Päärakennus

Lisätiedot

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6.

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6. Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta Tehtäviä alakoulun 5.-6. -luokkalaisille Voima-asema 1. Mitä koneita tai työvälineitä näet kuvassa? 2.

Lisätiedot

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Unelmakoti historiallisella paikalla Tulevaisuus rakennetaan tänään Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Keskustan Portin tarina Keskustan Portin tarina ulottuu 1800-luvulle

Lisätiedot

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE +358-40-5573581 1 / 3 4.11.2014 LAUSUNTO VAALAN KUNTA - kunnanjohtaja Tytti Määttä - tekninen Juha Airaksinen - aluearkkitehti Harri Lindroos TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

LIITE 12 OTTEET RANTA-ASEMAKAAVAEHDOTUKSESTA SEKÄ KAAVAMERKINNÖISTÄ JA MÄÄRÄYKSISTÄ

LIITE 12 OTTEET RANTA-ASEMAKAAVAEHDOTUKSESTA SEKÄ KAAVAMERKINNÖISTÄ JA MÄÄRÄYKSISTÄ LIITE 12 OTTEET RANTA-ASEMAKAAVAEHDOTUKSESTA SEKÄ KAAVAMERKINNÖISTÄ JA MÄÄRÄYKSISTÄ LIITE 13 HAVAINNEKUVA LIITE 14 ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE LIITE 15 VASTINEET KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄOLOAIKANA SAATUIHIN

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 SISÄLLYS JOHDANTO Kohde Yllä näkymä tontilta. Etualalla toimistorakennus, takana huoltamorakennus.

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 2005/2007 inventoinnit Kangaslammin kirkonkylä Inventointinumero: Manttu 261 Kohteen nimi: Maatila Lumpeela 262 Maatila Kivenlahti 263 Pappila 264 pajaharju, museo

Lisätiedot

RAKENNUSSUUNNITTELUTEHTÄVIEN VAATIVUUSLUOKAT

RAKENNUSSUUNNITTELUTEHTÄVIEN VAATIVUUSLUOKAT RAKENNUSSUUNNITTELUTEHTÄVIEN VAATIVUUSLUOKAT OHJE Ohje kuvaa, kuinka rakennussuunnittelutehtävien vaativuusluokkia sovelletaan Helsingissä uudis- ja korjausrakentamisen hankkeissa, sekä kaupunkitilaan

Lisätiedot

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan osana kaavatyön

Lisätiedot

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET INFOTILAISUUS TONTIN SAAJILLE 9.6.2011 PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Aila Virtanen Kaavoitus JAETUT TONTIT KEVÄÄLLÄ 2011 Kevään 2011 tonttijaossa olleet tontit on väritetty punaisiksi. Muut

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 15.02.2012 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 15.02.2012 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 212 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1 / 6 Alue 150713 Lippajärvi Asemakaavan muutos Asianumero 4737/10.02.03/2015 18.4.2016 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta, nostaa kerroslukua ja sallia myös rivitalojen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaunispään asemakaavan muutos VT 4:n ympäristö OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.10.2009 Sisällysluettelo: 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? 3 2. Suunnittelu- ja vaikutusalue 3 3.

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 58 JA PAAVALINPUISTOSSA KAAVASELOSTUS. Pudasjärven kaupunki

FCG Finnish Consulting Group Oy ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 58 JA PAAVALINPUISTOSSA KAAVASELOSTUS. Pudasjärven kaupunki ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 58 JA PAAVALINPUISTOSSA KAAVASELOSTUS Pudasjärven kaupunki 2.8.2012 2 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 58 JA PAAVALINPUISTOSSA Asemakaavan muutos koskee

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

Metsänhoitajankuja 6 asemakaavan muutos

Metsänhoitajankuja 6 asemakaavan muutos Metsänhoitajankuja 6 asemakaavan muutos nro 002200 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 16.9.2013 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Lisätiedot

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ MAANALAINEN PYSÄKÖINTI (ALUE B) 1:1000 N HAVAINNEKUVA 1:1000 Suunnitelma muodostaa Jyväskylän ruutukaavakaupungin lounaiskulmaan selkeän päätteen ja uuden vetovoimaisen saapumisnäkymän

Lisätiedot

Seitap Oy 2014 Enontekiö, Hommakankaan asemakaavan muutos. Enontekiö HOMMAKANKAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 1

Seitap Oy 2014 Enontekiö, Hommakankaan asemakaavan muutos. Enontekiö HOMMAKANKAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 1 Enontekiö HOMMAKANKAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 1 Seitap Oy 2014 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava kaavoittaja Tapani Honkanen, maanmittausteknikko,

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 1996/2005 inventoinnit Kopolanvirran ympäristö Kohteen nimi: Inventointinumero: Kinkamon lomamaja 39 Riiala 40 Kopolanniemi 153 Kopolanniemen kartano 154 Alakinnari

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 82. Valtuusto 09.06.2014 Sivu 1 / 1. 82 Valtuustoaloite Aalto Village-hankkeen edistämiseksi (Pöydälle 19.5.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 82. Valtuusto 09.06.2014 Sivu 1 / 1. 82 Valtuustoaloite Aalto Village-hankkeen edistämiseksi (Pöydälle 19.5. Valtuusto 09.06.2014 Sivu 1 / 1 5048/10.02.03/2013 Kaupunginhallitus 126 28.4.2014 Valtuusto 64 19.5.2014 82 Valtuustoaloite Aalto Village-hankkeen edistämiseksi (Pöydälle 19.5.2014) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus Asiakas ja tavoite Heikieli on vuonna 2015 perustettu yhden hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa käännös- ja oikolukupalveluita englannista ja saksasta suomeksi. Freelance-kääntäjiä on Suomessa paljon,

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA

SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2015 Riitta Salastie, Janne Prokkola, Marjaana Yläjääski ja Hertta Ahvenainen Olympiakylän

Lisätiedot

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ Rakennushistoriaselvitys 10.10.2013 Arkkitehtitoimisto Pia Krogius Sisällys 1. JOHDANTO 4 Kohde 4 Tehtävä 4 Perustiedot 6 2. TAUSTAA 7 Osuusliike Salla 7

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää ään n pääp äätöksenteon paikat Näyttelyn kokosi Maija Anttila avustajinaan Teija Kaarnametsä, Marjo Lahtinen ja Margit Mantila

Lisätiedot

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE HURUSLAHDENRANNAN HAVAINNEKUVA 08.12.2003 LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN rennustapaohje kaavartta - ALUE 1 kortteli 1009, tontit 12, 18, 19 ja 21 31.08.2004

Lisätiedot

Varkauden teollinen kulttuuriperintö. Mitä on kultuuriperintö? Kulttuuri-identiteetti? Aineeton kulttuuriperintö?

Varkauden teollinen kulttuuriperintö. Mitä on kultuuriperintö? Kulttuuri-identiteetti? Aineeton kulttuuriperintö? Varkauden teollinen kulttuuriperintö Mitä on kultuuriperintö? Kulttuuri-identiteetti? Aineeton kulttuuriperintö? Kulttuuriperintö, mitä se on? Kulttuuriperintö on ihmisen toiminnan vaikutuksesta syntynyttä

Lisätiedot

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: www.valkeakoski.fi Tekniset palvelut Rakentaminen

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: www.valkeakoski.fi Tekniset palvelut Rakentaminen 8.5.2007 RAKENNUSTAPAOHJEET VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN TONTEILLE Tontti nro 3-22-6 Kauppilankatu 14 Tontti nro 3-32-5 Maijaniitynkatu 25 Tontti nro 4-51-3 Jyräänkatu 5 Tontti nro 4-26-8 Hakakatu 10 Tontti

Lisätiedot

PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO

PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO Infotilaisuus tontinsaajille 31.8.2010 Lisäys 3.9.2010 Aila Virtanen RAKENTAMISTAPAOHJEET selittävät ja täydentävät asemakaavaa erityisesti tontin

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA 1(5) MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 220 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Asiakirjatyyppi KAAVASELOSTUS, KAAVAEHDOTUSVAIHE Päivämäärä 28.03.2014 / 04.08.2014 Hyväksymispäivämäärä ja -pykälä 25.8.2014 31 Kaavatunnus 261V250814A 31 KITTILÄN KUNTA LEVIN

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541)

EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541) EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541) Tampereen kaupunki, maankäytön suunnittelu, asemakaavoitus projektiarkkitehti Jouko Seppänen 22.4.2015 1 EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, 26.8.2014, täyd. 20.11.2014

MÄNTSÄLÄN KUNTA MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, 26.8.2014, täyd. 20.11.2014 1(5) MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, 26.8.2014, täyd. 20.11.2014 PROJ. NRO 247 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN

Lisätiedot

PERUSTIETOJA KUNNASTA

PERUSTIETOJA KUNNASTA PERUSTIETOJA KUNNASTA Nimi Maaninka on saamenkieltä ja tarkoittaa siikaa. Suomenkielinen asutus on omaksunut nimen, vaikkakin alkuperäinen merkitys on unohtunut. Ensimmäistä kertaa nimi esiintyy jo 1500-luvun

Lisätiedot

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kaj/9 20.5.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kaj/9 20.5.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) 9 Munkkiniemen Kartanontie 22:n asemakaavan muuttaminen (nro 12255, tontti 30008/22) HEL 2011-006696 T 10 03 03 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut

Lisätiedot

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 5 ) TERVON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaavan muutos koskee kortteleja 9(osa),

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE LIITE 5 1/5 Kalajoen kaupunki Kaavoitustoimi 9.6.2008 KALAJOKI SIIPOLANRINTEEN RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä. Nämä

Lisätiedot

Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 4 Pallo-Tyysterniemi, kortteli 14, tontti 4 (Pallon päiväkoti)

Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 4 Pallo-Tyysterniemi, kortteli 14, tontti 4 (Pallon päiväkoti) Tekninen lautakunta 427 09.12.2015 Kaupunginhallitus 515 14.12.2015 Kaupunginhallitus 56 15.02.2016 Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 4 Pallo-Tyysterniemi, kortteli 14, tontti 4 (Pallon päiväkoti) 1065/10.02.03.00/2015

Lisätiedot

Liite 5. Melunleviämiskartat. Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö.

Liite 5. Melunleviämiskartat. Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö. Melunleviämiskartat Liite 5 Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö. Maanomistus Liite 6 Kunnan omistamat maa-alueet on merkitty

Lisätiedot

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät!

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! PUHE 10.12.2012/Maija Aksela Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! Tänään on meille suuri päivä. Sydämellinen KIITOS yliopistolle tästä hienosta tunnustuksesta omasta sekä

Lisätiedot

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34 37801 Akaa Kaavoitus ja maankäyttö Johanna Fingerroos kaavasuunnittelija 5.2.2014 RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

JUHANI KARANKA Y H D Y S K U N T A S U U N N I T T E L U N P A I N O V O I M A K E N T T Ä

JUHANI KARANKA Y H D Y S K U N T A S U U N N I T T E L U N P A I N O V O I M A K E N T T Ä JUHANI KARANKA JUHANI KARANKA Y H D Y S K U N T A S U U N N I T T E L U N P A I N O V O I M A K E N T T Ä JUHANI KARANKA O T A N I E M I JUHANI KARANKA H E L S I N K I JUHANI KARANKA M E R I H A K A JUHANI

Lisätiedot

Rakennusperintöpäivä 8.5.2014. Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara

Rakennusperintöpäivä 8.5.2014. Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara Rakennusperintöpäivä 8.5.2014 Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara Esittely Rakennuskanta Rakennustekniikkaa ja arkkitehtuuria: Toim. Petri Neuvonen: Kerrostalot

Lisätiedot

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877.

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. LAPINLAHDEN KIRKKO Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. Kirkkoa rakennettiin vuosina 1877-1880. Kirkon rakennusmestarina toimi Johannes Store

Lisätiedot

RADANVARSITIE, ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAAVA NRO 467

RADANVARSITIE, ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAAVA NRO 467 Valkeakosken kaupunki 2.4.2013 Kaavoitus / Kaupunkisuunnitteluyksikkö Sääksmäentie 2 37600 VALKEAKOSKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 2.4.2013 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVA- KARTTAA RADANVARSITIE, ASEMAKAAVAN

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 Pro-Olympiamaneesi ry:n aloite 15.4.2009 RUSKEASUON RATSASTUSHALLIN PALAUTTAMINEN ALKUPERÄI- SEEN ASUUNSA JA KÄYTTÖÖNSÄ Kaupunginmuseo on tutustunut Pro-Olympiamaneesi

Lisätiedot

Sodankylä. Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012

Sodankylä. Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012 Sodankylä Orajärvi, Papinranta Märsylä RN:o 9:34 (758-411-9-34) Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012 Korteoja Papinranta Kaavamuutosalue käsittää

Lisätiedot

AMOS ANDERSON LASIPALATSI

AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI HANKE Ajatus Amos Andersonin taidemuseon muutosta uusiin tiloihin syntyi keväällä 2013. Ensimmäisissä hahmotelmissa museon tilaohjelmaa sovitettiin Lasipalatsiin

Lisätiedot

Hyvä olo. Kun Matilda Hurtig kertoo koulunkäynnistään Tervaväylässä, sanat toisen huomioiminen toistuvat usein.

Hyvä olo. Kun Matilda Hurtig kertoo koulunkäynnistään Tervaväylässä, sanat toisen huomioiminen toistuvat usein. Oppimis- ja ohjauskeskus Tervaväylä 2012 Hyvä olo Kun Matilda Hurtig kertoo koulunkäynnistään Tervaväylässä, sanat toisen huomioiminen toistuvat usein. Lomaa omasta vammasta Opettajat perehtymässä Oikea

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

Esittelytilaisuus Savukosken Metsähallituksen Luontotalolla 19.2.2008 Eeva Snellman Lapin yliopisto Aluekehitys- ja innovaatiopalvelut -yksikkö

Esittelytilaisuus Savukosken Metsähallituksen Luontotalolla 19.2.2008 Eeva Snellman Lapin yliopisto Aluekehitys- ja innovaatiopalvelut -yksikkö Esittelytilaisuus Savukosken Metsähallituksen Luontotalolla 19.2.2008 Eeva Snellman Lapin yliopisto Aluekehitys- ja innovaatiopalvelut -yksikkö Eeva Snellman: Jätkän tie ja Aalto-reitin esittely 1 EU -

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 64. Valtuusto 19.05.2014 Sivu 1 / 1. Valmistelijat / lisätiedot: Antti Mäkinen, puh. 050 593 1339 etunimi.sukunimi@espoo.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 64. Valtuusto 19.05.2014 Sivu 1 / 1. Valmistelijat / lisätiedot: Antti Mäkinen, puh. 050 593 1339 etunimi.sukunimi@espoo. Valtuusto 19.05.2014 Sivu 1 / 1 5048/10.02.03/2013 Kaupunginhallitus 126 28.4.2014 64 Valtuustoaloite Aalto Village-hankkeen edistämiseksi Valmistelijat / lisätiedot: Antti Mäkinen, puh. 050 593 1339 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Jokaisen Oma Ympäristö

Jokaisen Oma Ympäristö 1 Jokaisen Oma Ympäristö Hanna Pöysälä, Käsityökoulu Peukku / syyskuu 2010 KULTTUURIKÄVELY PEUKUN lähiympäristössä 2 Hanna Pöysälä, Käsityökoulu Peukku KULTTUURIKÄVELY PEUKUN lähiympäristössä Käsityökoulu

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(7) KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

KAISA-TALO HELSINGIN YLIOPISTON KESKUSTAKAMPUKSEN KIRJASTO

KAISA-TALO HELSINGIN YLIOPISTON KESKUSTAKAMPUKSEN KIRJASTO KAISA-TALO HELSINGIN YLIOPISTON KESKUSTAKAMPUKSEN KIRJASTO 14.12.2009 Kaisatalo hanke Visio Keskustakampuksen tiedekirjasto on opiskelijoiden ja tutkijoiden arvostama tutkimus-, opiskelu- ja työskentely-ympäristö,

Lisätiedot

Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio

Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio LIITE 7 Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio Kohdeinventointi Laatija: Kiinteistökehitys Ko-Va Oy / Väinö Korhonen Pvm: 9.4.2014 KOHDEINVENTOINTILOMAKE ITÄ-SUOMI KUOPIO Kaupunginosa:

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

Paras Paikka Oulussa postikorttikilpailu 22.4.-20.9.2015 ARVIOINTIRAADIN KOMMENTTEJA

Paras Paikka Oulussa postikorttikilpailu 22.4.-20.9.2015 ARVIOINTIRAADIN KOMMENTTEJA Paras Paikka Oulussa postikorttikilpailu 22.4.-20.9.2015 ARVIOINTIRAADIN KOMMENTTEJA Sivu 1 / 15 Kesän 2015 aikana etsittiin mielipaikkoja, yllättäviä ja tunnistettavia paikkoja Oulu -aiheisiin postikortteihin.

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/2 1 a KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 29.4.2010

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/2 1 a KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 29.4.2010 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/2 1 a 2 HANASAAREN YLEISTEN ALUEIDEN YLEISSUUNNITELMA Kslk Karttaruutu H3/R4, hankenro 0942 EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee hyväksyä Hanasaaren yleisten

Lisätiedot

Soturikylä Rakennettiin lahjoitusvaroin 1941-45 ruotsinkielisille sotainvalideille 18 pientä omakotitaloa: 1 upseerinasunto 1 yhteistila: kirjasto, sauna 14 tyyppitaloa Metsäkoto2 7,2 x 8,4 m 60,5 km²

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014 TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 20.3.2014 1(8) LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavamuutos koskee Tornion kaupungin 4. Suensaaren

Lisätiedot

SUUTARINMÄKI. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

SUUTARINMÄKI. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista SUUTARINMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista SUUTARINMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele, että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS. AsOy Snellmanin kartano

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS. AsOy Snellmanin kartano ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS AsOy Snellmanin kartano 2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS / ASUNTO OY SNELLMANINKARTANO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee 9. kaupunginosan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO / SUUNNITTELUOSASTO SANTALANTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavoitettava alue sijaitsee Naantalin Luonnonmaalla, noin

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue

Lisätiedot