YRJÖ LINDEGRENIN SUUNNITTELEMAN KITISENRANNAN KOULUN RESTAUROINTI- JA UUDELLEENKÄYTTÖSUUNNITELMA

Transkriptio

1 YRJÖ LINDEGRENIN SUUNNITTELEMAN KITISENRANNAN KOULUN RESTAUROINTI- JA UUDELLEENKÄYTTÖSUUNNITELMA Oulun Yliopiston arkkitehtuurin osasto Diplomityö Riikka Koivula Oulussa Valvoja: Anna-Maija Ylimaula Ohjaaja: Helena Hirviniemi

2 Kannen kuva: Yrjö Lindegrenin suunnittelema Kitisenrannan koulu 1950-luvulla vähän valmistumisensa jälkeen. Kuva: Arkkitehtuurimuseo.

3 OULUN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Arkkitehtuurin osasto Arkkitehtuurin historian ja korjaussuunnittelun laboratorio DIPLOMITYÖ Työn nimi: Yrjö Lindegrenin suunnitteleman Kitisenrannan koulun restaurointi- ja uudelleenkäyttösuunnitelma Aika: Tekijä: Riikka Koivula Työn valvoja: Prof. Anna-Maija Ylimaula, TkT Työn ohjaaja: Helena Hirviniemi Tiivistelmä Työn aiheena on Sodankylässä sijaitsevan, Yrjö Lindegrenin suunnitteleman Kitisenrannan koulun restaurointi- ja uudelleenkäyttösuunnitelma. Työ sisältää kirjallisen osuuden, jossa on käsitelty Sodankylän koululaitoksen historiaa ja Kitisenrannan koulun vaiheita, sekä lisäksi luotu katsaus Lindegrenin uraan ja hänen koko tuotantoonsa. Työn suunnitelmaosuus on koulurakennuksen käyttötarkoituksen muutos- ja restaurointisuunnitelma. Yrjö Lindegren ( ) oli yksi maamme vaikuttavimpia arkkitehteja, jonka tuotannosta suurin osa jäänyt vähäiselle huomiolle. Olen tutkinut työssäni hänen uransa vaiheita ja arkkitehtuurin tyyliä. Lindegren on suunnitellut jälleenrakennuskaudella Sodankylään Kitisenrannan koulun lisäksi kunnantalon ja pappilan. Olen verrannut näitä rakennuksia Lindegrenin muuhun tuotantoon ja tarkastellut erityisesti Kitisenrannan koulun kulttuurihistoriallisia arvoja. Koulunkäynti päättyi Kitisenrannalla vuonna 2007, ja vuonna 2009 koulu oli purku-uhan alla, kun Sodankylän kunta ja YIT yhdessä laativat suunnitelman tontin uudelleenkäytöstä. Kunnan perinteitä vaaliva Sodankylä-seura teki rakennuksesta suojeluesityksen ja Museovirasto nousi puoltamaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen suojelua. Tämä diplomityö on osa Sodankylän kunnassa meneillään olevaa koulun suojeluprosessia. Suunnitelmassa rakennukseen sijoitetaan kunnan nuorisotilat, järjestöjen harrastus- ja kokoustiloja sekä Sodankylän elokuvajuhlien toimitilat. Entisestä liikuntasalista muokataan esityssali tanssi- ja teatteriesityksiä, sekä elokuvateatterikäyttöä varten. Tilaohjelma suunnitelmaa varten on laadittu yhteistyössä rakennuksen käyttäjien sekä kunnan edustajien kanssa. Rakennuksen historiaa on selvitetty alkuperäispiirustusten, kirjallisen aineiston ja vanhojen valokuvien sekä pintaväritutkimuksen perusteella. Laadittu restaurointisuunnitelma perustuu näin saatuihin historiatietoihin. Rakennustaiteellisia arvoja on pyritty suunnitelmassa vaalimaan ja myöhemmin muutettuja tiloja on osittain palautettu alkuperäiseen asuunsa.

4

5 Sisällysluettelo 1. Johdanto Sodankylä Lapin tähtikunta Koulutoiminnan vaiheita Sodankylässä Yrjö Lindegren ( ) Lindegrenin ura ja arkkitehtuurin kieli Lindegren jälleenrakentamisen kauden arkkitehtina Lindegrenin perintö Sodankylässä Kitisenrannan koulun historia, vaiheet ja nykytila Alkuperäinen suunnitelma ja toteutus luvun laajennus ja peruskorjaus luvun homeongelmat ja koulun lopetus Koulun käytön historia ja nykytilanne Rakennuksen arvottaminen Ympäristö ja pihatilat Alkuperäinen koulurakennus Laajennusosa Nykyinen ja tuleva käyttö Suunnitteluprosessin kulku Työn aloitus ja lähtökohdat Käyttäjäyhteistyö Väritutkimus ja sen dokumentointi Restaurointi- ja uudelleenkäyttösuunnitelma Piha-alueen järjestely Toimintojen sijoittuminen Tekninen toteutus Sisätilojen väritys ja kalustus Lopuksi Lähdeluettelo Liitteet...138

6 6

7 1. Johdanto Kitisenrannan koulu sijaitsee keskeisellä paikalla Sodankylässä Kitisenjoen rannalla. Yrjö Lindegren, jo tuolloin kuuluisa arkkitehti, sai sotien jälkeen tehtäväkseen suunnitella tuolle komealle tontille uuden keskuskoulun. Koulu on osa monen sodankyläläisen historiaa ja Sodankylän elokuvajuhlien kotipaikkana se on tuttu myös useille ulkopaikkakuntalaisille. Koulukäyttö on loppunut rakennuksessa sisäilmaongelmien takia vuonna 2007, mutta tästä huolimatta Kitisenranta vielä tänäkin päivänä kuhisee elämää: harrastusryhmät ja järjestöt ovat nyt ottaneet talon omakseen. Koulun kunnostaminen on ollut pitkään niiden paikallisten toiveissa, jotka ovat aktiivisesti ajaneet rakennuksen suojelua. Hanke on viime vuosina tullut ajankohtaiseksi, sillä kunnollisten kulttuuri- ja harrastustilojen tarve on Sodankylässä suuri. Oulun Yliopiston arkkitehtuurin osaston arkkitehtuurin historian ja korjaussuunnittelun laboratorion aloitteesta asiaa lähdettiin selvittämään syksyllä Olin osallisena opiskelijaryhmässä, jonka kanssa teimme koulusta alustavan arvottamisen, tilaohjelman sekä restaurointiluonnoksia uutta käyttöä varten Resta-kurssilla syyslukukaudella Keväällä 2012 sain tehtäväkseni jatkaa tätä työtä diplomityön merkeissä. Työssäni olen perehtynyt Sodankylän koululaitoksen historiaan sekä erityisesti Kitisenrannan koulun vaiheisiin, ja toisaalta tarkastellut Lindegrenin elämäntyötä ja Sodankylän koulusuunnitelman sijoittumista hänen uralleen. Suunnitelmani restauroinnin periaatteet perustuvat pääosin jo syksyllä 2011 tekemääni arvottamiseen ja tilaohjelma on laadittu käyttäjäyhteistyön tuloksena. Työni tarkennusosassa olen suunnitellut keskeisimpien sisätilojen restauroinnin, joka pohjautuu arkistoaineiston ja väritutkimuksen perusteella saamaani käsitykseen rakennuksen alkuperäisilmeestä. Työni tavoitteenani on ollut luoda Kitisenrannasta arvoisensa kylän keskus kaikenikäisten kohtauspaikka ja kulttuuritalo kunnioittaen samalla rakennuksen arkkitehtonisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja. Helsingissä Riikka Koivula 7

8 2. Sodankylä Lapin tähtikunta Sodankylä on Inarin jälkeen Suomen pinta-alaltaan toiseksi suurin kunta 1, viitostien päätepysäkki keskellä Lappia. Kunnan asukasluku oli keväällä 2012 reilut 8800 henkeä 2. Sodankylän kuntakeskus sijoittuu kahden joen, Jeesiön ja Kitisen, väliselle kaistaleelle, missä pääosin yhden pääkadun, Jäämerentien, varteen ovat sijoittuneet niin kunnalliset kuin kaupallisetkin palvelut. Sodankylän sijainnista sen nykyisellä paikalla on ensimmäinen mainintoja jo 1600-luvulta. 3 Jokien risteyskohta toimi poromiehille ja peuranmetsästäjille oivallisena kohtaus- ja kauppapaikkana, sillä kulkuyhteydet olivat hyvät kaikkina vuodenaikoina. 4 Maantietä Rovaniemeltä Sodankylään alettiin rakentaa vasta 1800-luvun puolivälissä, eikä se valmistunut ennen kuin vasta Tätä ennen kulkuyhteydet olivat kesällä vesiteitse ja talvisin talviteitä pitkin. 5 1 Maanmittauslaitos. Suomen pinta-alat kunnittain Väestötilastopalvelu, Tilastokeskuksen tilastotietokannat. Katsottu Kehusmaa, Aino & Onnela, Samuli. Suur-Sodankylän historia osa 1. Jyväskylä: Sodankylän kunta, Kehusmaa, Aino & Onnela, Samuli Laine, Kauno. Kaanaanmaalta Kitisenrantaan. Sodankylän Kirkonkylän kansakoulu, Kitisenrannan peruskoulu, Sodankylä: Sodankylän kunta, s Uittomiehiä Kitisellä. Kuva: Sodankylän valokuvaseura Sovan arkisto. Etelän uudisasukkaiden myötä Sodankylä vakiintui ympärivuotiseksi kyläksi, sillä he toivat mukanaan karjanhoidon ja tämän myötä rakensivat jokivarteen pysyvää asutusta. Elantoa saatiin myös viljelemällä sekä kalastamalla. 6 Porotalous kuitenkin säilyi, ja on säilynyt tähän päivään saakka, yhtenä paikkakuntalaisten elinkeinona muiden rinnalla. Jokien myötä myös sahateollisuus oli voimissaan Sodankylässä, savotat ja uitot työllistivät ja vaurastuttivat paikallista väestöä ja kylästä kehittyi eläväinen kauppala. 7 6 Kehusmaa, Aino & Onnela, Samuli Kehusmaa, Aino & Onnela, Samuli

9 Vuonna 1944 jatkosodan tapahtumat alkoivat kärjistyä itärajalla, ja presidentiksi valittu Mannerheim määräsi myös Lapin evakuoitavaksi, sillä hän epäili siellä taistelleiden saksalaisjoukkojen kykyä poistua sopuisasti. 8 Sodankylä oli kiireisimpien evakkoalueiden joukossa. Pieni osa kunnan asukkaista evakuoitiin Ruotsiin, suurin osa Keski-Pohjanmaan kuntiin. 9 Muun Lapin tavoin Sodankylä kärsi sodissa vahinkoa saksalaisten vetäytyessä. Koko kunnan rakennuksista oli tuhoutunut jopa 75%, mikä oli muuhunkin Lappiin verrattuna paljon. 10 Kirkonkylän rakennuksista oli sodan jälkeen pystyssä ainoastaan seitsemän 11. Tänä päivänä näistä ovat jäljellä enää molemmat kirkot. Jälleenrakennettavaa oli siis paljon, ja kunnassa tartuttiin ripeästi toimeen. Uudistumisvauhti oli tämänkin jälkeen nopea, sillä kirkonkylä jatkoi kasvuaan ja 50-luvulla nousseista jälleenrakennuskauden rakennuksistakin on nyt vuonna 2012 jäljellä enää joitain asuin- ja liikerakennuksia sekä Yrjö Lindegrenin suunnittelemat vanha kunnantalo, pappila ja Kitisenrannan koulu. Muu jälleenra- Sodankylän keskustaa vuonna 1944 Lapin tuhoamisen jälkeen. Kuva: Sovan arkisto. 8 Lakkala, Irja-Kaisa. Sodankylän oppikoulut vuosina Väitöskirja. Lapin Yliopisto, kasvatustieteen laitos. Rovaniemi, s Lakkala, Irja-Kaisa s Lakkala, s Kiviniemi, Petri & Puustinen, Noora & Pyhäluoto, Sodankylän historia. Oulun yliopiston arkkitehtuuriosaston arkkitehtuurin historian ja korjausrakentamisen kurssi Rakennussuojelu ja raken netun ympäristön hoito, 5/2012 s. 2. Sodankylän keskustan jälleenrakentamista Kuva: Sovan arkisto. 9

10 Näkymä Jäämerentieltä Sodankylän keskustasta helmikuussa Sodankylän elokuvajuhlien festivaalivieraita kesäkuussa Kuva: Santeri Happonen. kennuskauden rakennuskanta on korvattu 1960-, 70- ja 80-luvuilla. 12 Kuntaan on tarvittu runsaasti uusia palveluita, ja lisäksi kirkonkylän asukasluku on kasvanut syrjäkylien hiljalleen autioituessa. Tämä on luonut uudistumispainetta, eikä vanhaa rakennuskantaa ole juuri suojeltu. Tätä kirjoittaessani vuonna 2012 Sodankylässä edetään orastavaa muutoksen aikaa. Kunnan muuttotappio on entisestään kasvanut 2000-luvulla ja huoltosuhde-ennuste vaikuttaa huolestuttavalta eläkeläisten ikäryhmän kasvaessa suhteessa työikäisiin. 13 Noin 40 kilometrin päästä Sodankylän keskustasta tehtiin 1980-luvulla malmilöytö, jota louhimaan on nyt rakennettu kiistelty Kevitsan kaivos. Vuodesta 2007 lähtien on puolestaan eteläamerikkalainen kaivosyhtiö Anglo American tutkinut Sodankylän Viiankiaavan Natura-alueelta löytynyttä malmilöytöä. 14 Lisääntynyt kaivostoiminta ja uuden suonen tutkimukset ovat tuoneet Sodankylään lisää asukkaita, ja kunnassa on kova puute vuokra-asunnoista. Tilanne on monimutkainen, sillä kaivokset eivät ole elinikäisiä Kevitsan kaivoksen tämänhetkinen elinajanodote on 30 vuotta 15, mutta takeita 12 Kiviniemi, Petri; Puustinen, Noora; Pyhäluoto, Tiina s Elinvoimaiset kunnat ja alueet. Suomen kuntaliitto. Helsinki, 2010 s Sodankylän malmilöytö maailmanlaajuisesti merkittävä. YLE Lappi sodankylan_malmiloyto_maailmanlaajuisesti_merkittava/ Kevitsan malmivarat aiemmin arvioitua suuremmat. First Quantum Minerals yhtiön lehdistötiedote Katsottu

11 siitä ei ole. Viiankiaavan Natura-alueelle kaivosluvan myöntäminen ei ole yksinkertainen toimenpide, ja toteutuessaankin kaivoksen rakentamiseen saattaisi kulua vielä pitkä tovi. Toi tulevaisuus tullessaan mitä vain, sodankyläläiset ovat selvästi aktiivista, yhteisöllistä väkeä, joita oman kunnan kehittäminen kiinnostaa. Pienestä asukasmäärästä ja rajallisista resursseista huolimatta kunnassa on paljon kulttuuri-, urheilu- ja sivistystoimintaa. Kesäisin kansainvälisestikin tunnetut Sodankylän elokuvajuhlat houkuttelevat yhden viikon ajaksi kuntaan tuhansittain vierailijoita. Kesällä 2012 festivaalitilaisuuksissa laskettiin olleen yli kävijää Koulutoiminnan vaiheita Sodankylässä Sodankylän Torvisen kansakoulun oppilaita 1920-luvulla. Kuva: Sovan arkisto. Sodankylän ensimmäinen opettaja oli kirkkoherran toimeen kouluttama renki, joka aloitti kylissä kiertävän opetustyön 1760-luvulla. 17 Tämän jälkeen seuraava tieto on 1830-luvulta, jolloin Sodankylässä aloitti ensimmäinen jo muissa Lapin kunnissa yleistynyt katekeetta, kiertokoulun opettaja. Katekeetta ajeli porolla kylästä kylään ja opetti lapsia milloin kodassa, milloin tuvassa. Vuosisadan ehtoopuo- 16 Sodankylän elokuvajuhlien Internet-sivut. katsottu Lassila, Juhani. Lapin koulutushistoria kirkollinen alkuopetus, kansa-, perus- ja oppikoulut. Väitöskirja. Oulun Yliopisto, kasva tustieteiden tiedekunta. Oulu, s

12 Kaanaanmaan kansakoulurakennus kevättulvan aikaan 1930-luvulla. Kuva: Sovan arkisto. lella katekeettavirkoja lisättiin ja parhaimmillaan heitä toimi Sodankylässä kolme. Kansakoulun perustamisen jälkeenkin katekeetat jatkoivat toimintaansa syrjäkylillä, kunnes viimeinenkin kiertävän opettajan virka lakkautettiin vuonna luvulla Sodankylän pitäjäkokous otti puheeksi kansakoulun perustamisen. Idea ei aluksi saanut kannatusta, mutta vuosikymmenen lopulla asiasta kuitenkin päätettiin, kun varmistettiin valtiolta koulun perustamiseen saatava tuki. Koulua varten ostettiin Kitisen itärannalta Kaanaanmaa-niminen tila. Tilalla olleeseen 1879 rakennettuun asuinrakennukseen järjestettiin luokkahuone, ja koulunkäynti saattoi alkaa. Koulun sijainti kauniilla paikalla joen törmällä, avaran pihan keskellä johti vuosikertomuksen merkintään: Koulu sijaitsee terveellisellä paikalla. 19 Sodankylän ensimmäinen opettaja Aleksanteri Kena aloitti työnsä helmikuussa Kauno Laine toteaa kirjassaan Kaanaanmaalta Kitisenrantaan Kenan kuvanneen hänen saapuessaan tilannetta Sodankylässä seuraavasti: Koskematon oli luonto, jonka pariin jouduin, ja kaikkialla kohtasin minä asumattoman korpimaan, joka antoi työtä ja innostusta. 21 Innostusta Kenalla onkin riittänyt, sillä hän oli Sodankylässä todellinen voimahahmo: koulutoimensa lisäksi 18 Lassila s Laine s Laine s Laine s

13 Kena toimi hankemiehenä myös kansanopiston, kirjaston, sairaalan ja lääkärin, maantieyhteyden, ensimmäisen maatalousnäyttelyn sekä observatorion saamisessa Sodankylään. 22 Aluksi Sodankylän kansakoulun nimellä kulkenut Kaanaanmaan tilalla toiminut koulu vaihtoi nimensä Kirkonkylän kouluksi vuonna 1902, kun kansakouluja alettiin rakentaa myös muihin pitäjän kyliin. Oppivelvollisuuslain tullessa voimaan 1917 oli Sodankylässä toiminnassa viisi kansakoulua. Lain määrittelemän koulupiirijaon mukaan tarvittava kansakoulujen määrä kylässä tulisi vuoteen 1947 mennessä olemaan 13. Sodankyläläiset tarttuivat rivakasti toimeen, ja vaadittuun lukuun päästin jo vuonna Aktiivisuus koulutusasiassa jatkui, ja pian kuntaan lisättiin jopa yhdeksän uutta koulupiiriä, joista kahdeksaan saatiinkin koulu aikaiseksi jo ennen sotia. 23 Sotien aikanakin koulutuksen edistäminen oli kunnassa niin tärkeä asia, että ensimmäinen yksityinen yhteiskoulu saatiin perustetuksi Sodankylään vuonna Tosin jo seuraavana vuonna koulua jouduttiin käymään evakossa, kun tilanne Lapissa kärjistyi. 24 Sotien jälkeen, Lapin tuhoamisen seurauksena, oli Sodankylän koulurakennuksista pystyssä vain neljä ja koulua käytiinkin sodan runnomassa Lapissa hyvin karuissa oloissa. Sodankylässä sotien jälkeen aloitettavat uudet koulut pitivät oppitunteja vuokrapirtissä, saunassa ja jopa navetassa. 25 Tuhoutuneiden rakennusten tilalle ja 22 Lassila Lassila s Lakkala s Lassila s sotien jälkeen perustettuja kouluja varten valmistui vuosina uutta koulurakennusta. Lassilan haastatteleman entisen Sodankylän kunnallisneuvoksen Akseli Paarmanin mukaan Sodankylä yritti noihin aikoihin kaikin tavoin kilpailla Kittilän kanssa kuntien paremmuudessa, ja kattava koulujärjestelmä katsottiin kilpailueduksi. 26 Sodankylässä ollaankin oltu koulutuksen edistämisessä erittäin aktiivisia; kunnallinen keskikoulu aloitti 1948 ja yksityinen lukio vuonna Sekin siirtyi kunnan hallinnoimaksi jo vuonna 1962, ensimmäisenä lukiona Lapissa. Sama vuonna perustettiin myös apu- eli erityiskoulu, heti kun kansakoululaki tarjosi siihen valtion tuen. 27 Sodan jälkeiset suuret ikäluokat olivat kuitenkin myös Sodankylässä vain hetkellinen ilmiö, ja alakoululaisten määrä alkoi tippua 1960-luvulla. Muuttoliike Ruotsiin lisäsi oppilaskatoa, ja niinpä 1980-luvulle tultaessa oli parhaimmillaan 33-lukuisesta kansakouluverkosta jäljellä enää vajaa puolet. 28 Kunnan asukasluku ja ikäjakauma ovat tässä suhteessa huonontuneet entisestään ja nyt vuonna 2012 jäljellä on seitsemän koulua 29, joista kahdessa on yläaste ja yhdessä, Vuotson koulussa, on mahdollista opiskella saamen kielellä. Kirkonkylän kouluista Kitisenrannan koulu lakkautettiin vuonna Jäljellä olevan, Jeesiönjoen rannalla sijaitsevan Aleksanteri Kenan koulun yhteydessä toimii peruskoulun lisäksi myös lukio. 26 Lassila s Lassila s Lassila s Sodankylän kunnan koulutoimen Internet-sivut. Katsottu

14 Yrjö Lindegren. Kuva: Arkkitehti-lehti. 3. Yrjö Lindegren ( ) Havainnekuva Lindegrenin ja Jäntin Helsingin Olmypiastadionin arkkitehtuurikilpailun voittaneesta ehdotuksesta Kuva: Arkkitehtilehti. Yrjö Lorenzo Lindegren syntyi Tampereella, valmistui 1920 ylioppilaaksi Tampereen lyseosta ja arkkitehdiksi Helsingin teknillisestä korkeakoulusta vuonna Lindegrenin kuuluisimpiin töihin kuuluu hänen yhdessä Toivo Jäntin suunnittelemansa Helsingin Olympiastadion sekä Helsingin kaupungin vuokratalo, joka kiemurtelevan muotonsa myötä on saanut kutsumanimen Käärmetalo. Hän tuli tunnetuksi suoraviivaisen funktionalismin hiljaisena voimamiehenä. Lindegrenin perintö ulottuu kuitenkin paljon hänen tunnettuja töitään laajemmalle. Sotien jälkeen Lindegren teki runsaasti töitä Suomen jälleenrakentamiseksi ja suunnitteli sekä useita asuintaloja että julkisia rakennuksia. 31 Aikalaistensa arkkitehtikollegoiden kirjoitusten perusteella muodostuu kuva isokokoisesta miehestä, sekä fyysisesti että henkisesti voimakkaasta hahmosta, joka jäyhän hämäläiseen tapaan puhui harvaan, mutta asiaa. Hän oli julkisesti vakava ja vähäpuheinen mies, mutta kollegoidensa mukaan heitä ja perhettään kohtaan ystävällinen ja aulis Lindegren 50 vuotta -onnittelukirjoitus. Arkkitehti-lehti 10-11/1950. s Lindegrenin piirustuskokoelma. Arkkitehtuurimuseon arkisto. Helsinki. 32 Rakennustaiteen seuran (RTS) arkkitehtihaastattelut: Lindegren, Yrjö muistelo, osat 1-2/2. Helamaa Kirsti, Pasanen Erkki, Tiihonen Kauko. Haastattelijana Sirkkaliisa Jetsonen

15 Arkkitehti-lehden Lindegrenin kuoleman jälkeen julkaistussa numerossa Olli Pöyry kuvailee Lindegrenin luonteen aineksia seuraavasti: Kirkasta johdonmukaisuutta ja syvää vakaumusta, älyn ja tunteen tasapainoa, herkkyyttä ja karua jykevyyttä, nöyryyttä ja itsetuntoa, ihmisarkuutta ja rohkeutta astua esiin missä tahansa asian niin vaatiessa ja ennen kaikkea lämmintä kykyä olla ystävä ja luottamusmies. 33 Samanlaisen kuvan Lindegrenistä saa muistakin lähteistä: hän oli juro, mutta lempeä mies, joka ei filosofiaansa kirkossa kuuluttanut, teki vain töitä antaumuksella ja itselleen lepoa suomatta, loppuun asti. Lindegrenin vahvoista mielipiteistä huolimatta hänen toimistossaan vallitsi yhteistyön ilmapiiri. Hän ei ollut yksinvaltias, vaan arvosti yhteistyötä ja kysyi nuorilta arkkitehtiopiskelija-työntekijöiltäänkin usein: Mitäs mieltä?. 34 Toimiston työntekijät arvostivat sitä, että Lindegren kutsui heidät saman suunnittelupöydän ääreen, kysyi mielipidettä ja myös kuunteli niitä. 35 Tarpeen tullen Lindegren osasi kuitenkin pitää päänsä epäilijöistä ja kriitikoista välittämättä. Hän hoiti myös pääsääntöisesti itse suhteita työmaalle ja sopi asioista suoraan vastaavan mestarin kanssa, detaljeja piirrettiin paikan päällä ja laitettiin käytäntöön Pöyry, Olli. Lindegren In Memorium. Arkkitehti-lehti 11-12/1952 s RTS:n arkkitehtihaastattelut: Lindegren, Yrjö muistelo RTS:n arkkitehtihaastattelut. Lindegren, Yrjö muistelo RTS:n arkkitehtihaastattelut. Lindegren, Yrjö muistelo Kuva Lindegrenin piirustuskokoelmasta. Kuva: Arkkitehtuurimuseon arkisto. Lindegrenin piirustuskokoelma sijaitsee Helsingissä Arkkitehtuurimuseon arkistossa. Lyhyeksi jääneestä urasta huolimatta materiaalia on paljon. Lukuisista rakennuksista on kokoelmassa ainoastaan lopulliset suunnitelmat tai korkeintaan jokin hyvin myöhäinen luonnosvaihe, minkä johdosta koko Lindegrenin runsas tuotanto mahtuu pariin hyllyyn. Samanlaista mittavaa luonnoskokoelmaa kuin esimerkiksi Aallolta, ei Lindegreniltä ole jäänyt. Hänen aikalaistensa mukaan tähän on syynä se, että Lindegren oli sitä koulukuntaa, jonka mukaan asiat pitää ensin ajatella ja sitten vasta piirtää. 15

16 Sakkolan kirkkokilpailuehdotuksen havainnekuvassa Lindegren tuo idean esille muutamin vedoin.. Kuva: Arkkitehti-lehti. Yksi harvoja Lindegrenin piirustuskokoelmaan kuuluvia luonnoksia, joka on niin ikään ilmaisultaan niukka. Kuva: Arkkitehtuurimuseon arkisto. Lindegren on itse kirjoittanut aiheesta Arkkitehtilehden arkkitehtuurikilpailuja koskevassa artikkelissaan seuraavasti: Jos kilpailuaika on kovin lyhyt, ei kilpailijoille jää tarpeeksi aikaa ideoittensa sulattamiseen, ns. alitajunnalliseen suunnitteluun, vaan ehdotusta on ryhdyttävä piirtämään sen vielä ollessa puolivalmiina tajunnan pinnalla. 37 Lindegrenin rakennukset saivat muotonsa tämän alitajunnallisen suunnittelun aikana, jonka jälkeen ne tarvitsi vain piirtää puhtaaksi. Suin päin luonnostelemaan ryhtyminen oli Lindegrenin mukaan suttaamista, 38 eikä siitä koitunut kuin harmia. Hänen periaatteenaan oli, ettei pitänyt sitoa itseensä yhteenkään viivaan, ennen kuin idea oli valmis. 39 Lindegrenin niukan esitystavan pohjalta voidaan todeta, ettei hän idean valmistuttuakaan käyttänyt kynäänsä tuhlaillen. Arkkitehti-lehden Lindegrenin 50-vuotisjuhlanumerossa Aulis Blomstedt kirjoittaa ystävästään: Lindegren sanoo sanottavansa vähin puhein ja vähin viivoin. Mutta sitäkin sattuvammin. 40 Yrjö Lindegrenin arkkitehdin työlle ominaista onkin juuri se, että kaiken takana on ajatus. On valitettavaa, että näistä ajatuksista ei ole jäänyt jälkipolville liialti selityksiä, sillä luonnosten harvalukuisuuden lisäksi myös Lindegrenin kirjoitukset hänen omista töistään ovat niukkasanaisia, lähinnä niissä kuvataan asiallisesti rakennuksen 37 Lindegren, Yrjö. Kilpailut rakennuskysymysten ratkaisijoina. Arkkitehti-lehti 3/1947. s RTS:n arkkitehtihaastattelut. Lindegren, Yrjö muistelo RTS:n arkkitehtihaastattelut. Lindegren, Yrjö muistelo Aulis Blomstedt. Yrjö Lindegren Arkkitehti. Arkkitehti-lehti 10-11/1950. s

17 toiminnallinen järjestely ja tekninen toteutus. Olympiastadionin kilpailusuunnitelman liitteeksi Lindegren aikaan tarinan mukaan laittoi rakennustapaselostuksen, jossa luki ainoastaan: Tehdään teräsbetonista. 41 Tältä pohjalta teoriat Lindegrenin ajatusten taustoista ovat enimmäkseen arvailujen varassa. Hänen suunnittelemiaan rakennuksia tarkastelemalla vaikuttaa kuitenkin selvältä, että Lindegren teki parhaansa luodakseen aina toiminnalle yksinkertaisen kauniit ja samalla käytännölliset puitteet, joissa hallittu kokonaisuus oli näyttäviä yksityiskohtia tärkeämpi. Kysyttäessä, mistä Lindegren sai vaikutteensa, eivät toimistotoverit muistaneet hänen liiemmälti ulkomaisista arkkitehdeistä tai heidän töistään puhuneen. Jetsonen kuvaa Lindegrenin syntymäpäivän 100-vuotisjuhlan kunniaksi julkaistussa artikkelissaan Arkkitehti-lehdessä, että Lindegrenin ja hänen hyvä ystävänsä Pauli E. Blomstedtin oli tapana innostaa toisensa läpi yön kestäviin arkkitehtikeskusteluihin. 42 Pauli Blomstedtistä tulikin yksi Lindegrenin luotetuimmista ystävistä, ja tämän asemakaavalliset näkemykset mm. Töölönlahden säilyttämisestä lienevät olleen Lindegrenillä muistissa hänen tehdessään Helsingin keskustan asemakaavasuunnitelmaansa. 43 Lindegren oli oman suunnittelutyönsä ohella aktiivinen SAFAn jäsen ja toimija. Hän oli SAFAn hallituksen jäsen vuodesta 1931 aina kuolemaansa saakka, ja toimi Arkkitehti-lehden päätoimittajan vuosina 41 RTS:n arkkitehtihaastattelut. Lindegren, Yrjö muistelo Jetsonen, Sirkkaliisa. Piirtoja. Arkkitehti-lehti 6/2006 s RTS:n arkkitehtihaastattelut. Lindegren, Yrjö muistelo Muutenkin hän oli noihin aikoihin liitossa aktiivinen. Kun Väinö Vähäkallio vuonna 1937 lahjoitti arkkitehtiliitolle ajanviettopaikaksi Kiljavalta Vähä-Kiljavan tilan, oli Lindegren mukana alueen käyttöä suunnittelevassa SAFAn toimikunnassa. Myöhemmin alueen hoitoa valvomaan asetettiin toimikunta, joita leikkisästi kutsuttiin Kiljavan veljeksiksi. Veljessarjassa Lindegren oli Aapo 44, mikä sopiikin hänelle melko hyvin. Aapon tavoin Lindegren oli pitkä mies ja luonteeltaan vakaa, vahvan moraalin omaava idealisti, joka osasi asettaa sanansa sukkelasti. Lindegren suhtautui myötämielisesti muihin alalla oleviin ja teki yhteistyötä monien nimekkäiden aikalaistensa kanssa luvulla Lindegrenillä oli yhteinen toimisto Alvar Aallon ja Viljo Revellin kanssa. 45 He suunnittelivat yhdessä mm. Varkauden A. Ahlströmin tehdasalueen asemakaavan ja sinne sijoittuvia rakennuksia. 46 Lindegren oli myös mukana Rovaniemen Poronsarvi-asemakaavan suunnitteluryhmässä, jota Aalto johti SAFAn Jälleenrakennustoimistossa Niskanen, Aino. Väinö Vähäkallio ja hänen toimistonsa. Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston tutkimuksia 22/2005 Arkkitehtuurin historia Arkkitehtuurimuseon arkkitehtiesittelyt. Yrjö Lindegren. Katsottu Lindegrenin piirustuskokoelma. Arkkitehtuurimuseon arkisto, Helsinki. 47 Rovaniemen kauppalan asemakaava ja jälleenrakennussuunni telma. Arkkitehti-lehti 11-12/1945 s

18 Alvar Aallon ja Yrjö Lindegrenin suhde on aikalaisten kertomusten mukaan ollut ammatillisesti läheinen. Aulis Blomstedt on sanonut Aallon menettäneen Lindegrenin kuollessa tärkeän kriitillisen tuen 48, jonka neuvoa Aalto tiesi aina tiukan paikan tullen voivansa kysyä. Erkki Koiso-Kanttila on puolestaan todennut, että Lindegren oli hänen tuntemistaan ihmisistä ainoa, joka uskalsi sanoa Aallolle päin näköä, mitä mieltä mistäkin asiasta oli, ja uskalsi sanoa, että pidä suusi kiinni. 49 Lindegren oli itsenäinen ajattelija eikä arastellut ilmaista mielipidettään suoraan, oli vastaanottaja kuka tahansa luvulla Aalto oli jo hyvin tunnettu hahmo ja hänen uransa yhä nousussa. Rauhallinen, järkevä Lindegren on ilmeisesti toiminut Aallolle tärkeänä vastavoimana. Aalto lienee arvostanut Lindegreniä paitsi tämän ammatillisen pätevyyteden, myös suorapuheisuuden vuoksi. Kun Lindegreniä pyydettiin SAFAn puheenjohtajaksi, kuului vastaus: Enhän minä, kun Alvar. 50 Lindegren ei kaivannut parrasvaloihin, vaan jätti sen roolin ilmeisesti mieluusti Aallolle. Kunnioitus lienee ollut molemmin puolista. 48 Virkkala, Tapani (toim.) Rakennustaiteen seuran arkkitehti haastatteluja. Helsinki: Rakennustaiteen seura, Aulis Blomstedtin haastattelu vuodelta s Salokorpi, Asko. Arkkitehdiksi sodan varjossa 1940-luvulla opiskelleiden haastattelu. Helsinki: Rakennustieto Oy, s RTS:n arkkitehtihaastattelut. Lindegren, Yrjö muistelo Julkisivukuva Lindegrenin Kajaanin kaupungintalokilpailun voittaneesta ehdotuksesta vuodelta Kuva: Arkkitehti-lehti. Lindegren oli itse sanonut, ettei hänestä ole opettajaksi, kun hän ei itsekään tiedä mitään. 51 Tästä huolimatta useat hänet aikanaan tunteneet kollegat ovat todenneet Lindegrenin töidensä kautta opettaneen varsinkin hänen kanssaan yhteistyötä tehneille valtavasti. Blomstedt totesi Lindegrenin 50-vuotispäivän kunniaksi julkaistussa kirjoituksessaan Arkkitehti-lehdessä: puhdas työ on paras tyylioppi. 52 Lindegren asui Helsingissä perheineen Meilahdessa, Seurasaareen johtavan sillan korvassa sijaitsevassa Itäisessä Pukkisaaressa. Siellä sijaitsi hänen itse suunnittelemansa vaatimaton huvila, jossa arkkitehti saattoi asua kuin maalla silti keskellä kaupunkia. Toimistotovereiden mukaan Lindegren monesti käveli täältä töihin 51 RTS:n arkkitehtihaastattelut. Lindegren, Yrjö muistelo Blomstedt, Aulis. Arkkitehti 10-11/1950. s

19 Yrjö Lindegrenin elämä oli yksi yhtäjaksoinen työpäivä, täynnä ajatuksen kamppailua syvällisten, moniulotteisesti luovien, positiivisten elämänilmauksien kanssa Lindegrenin ura ja arkkitehtuurin kieli Lindegrenin entinen kotitalo Itäisessä Pukkisaaressa elokuussa Bulevardille, ja käytti tuon ajan ajatellakseen ajatuksiaan. 53 Lindegrenin kotitalo on yhä paikoillaan, nykyään se on huvila- ja ateljeekäytössä. 54 Kuolemaansa saakka Lindegren asui tuossa samassa talossa, ja sinne hänen ystävänsä myös kokoontuivat hänen muistoaan kunnioittamaan lokakuussa Lindegrenin työurasta ei ole mittavasti koottua tietoa, mutta vuoden 1950 Arkkitehti-lehden numerossa on julkaistu laaja Lindegrenin työesittely, josta saa käsityksen hänen arkkitehtiuransa monipuolisuudesta. Tämän lisäksi Lindegrenin yksittäisiä töitä on julkaistu muutamissa 1930-, 40- ja 50-luvun Arkkitehti-lehdissä. Arkkitehtuurimuseon Lindegrenin piirustuskokoelma on edellä mainittujen lisäksi ollut tutkimustyössä suureksi avuksi. Lindegrenin 1930-luvun töistä tunnetuin on luonnollisesti Yrjö Jäntin kanssa suunniteltu Olympiastadion. Sen lisäksi Lindegrenin ennen sotia suunnittelemia rakennuksia ovat mm. Jaakko 53 RTS:n arkkitehtihaastattelut. Lindegren, Yrjö muistelo Seurasaaren hoito- ja kehittämissuunnitelma, , Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 2006:6 55 RTS arkkitehtihaastattelut. Lindegren, Yrjö muistelo Kråkström, Erik. Yrjö Lindegren In Memorium, Arkkitehti-lehti 11-12/1952. s