YRJÖ LINDEGRENIN SUUNNITTELEMAN KITISENRANNAN KOULUN RESTAUROINTI- JA UUDELLEENKÄYTTÖSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YRJÖ LINDEGRENIN SUUNNITTELEMAN KITISENRANNAN KOULUN RESTAUROINTI- JA UUDELLEENKÄYTTÖSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 YRJÖ LINDEGRENIN SUUNNITTELEMAN KITISENRANNAN KOULUN RESTAUROINTI- JA UUDELLEENKÄYTTÖSUUNNITELMA Oulun Yliopiston arkkitehtuurin osasto Diplomityö Riikka Koivula Oulussa Valvoja: Anna-Maija Ylimaula Ohjaaja: Helena Hirviniemi

2 Kannen kuva: Yrjö Lindegrenin suunnittelema Kitisenrannan koulu 1950-luvulla vähän valmistumisensa jälkeen. Kuva: Arkkitehtuurimuseo.

3 OULUN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Arkkitehtuurin osasto Arkkitehtuurin historian ja korjaussuunnittelun laboratorio DIPLOMITYÖ Työn nimi: Yrjö Lindegrenin suunnitteleman Kitisenrannan koulun restaurointi- ja uudelleenkäyttösuunnitelma Aika: Tekijä: Riikka Koivula Työn valvoja: Prof. Anna-Maija Ylimaula, TkT Työn ohjaaja: Helena Hirviniemi Tiivistelmä Työn aiheena on Sodankylässä sijaitsevan, Yrjö Lindegrenin suunnitteleman Kitisenrannan koulun restaurointi- ja uudelleenkäyttösuunnitelma. Työ sisältää kirjallisen osuuden, jossa on käsitelty Sodankylän koululaitoksen historiaa ja Kitisenrannan koulun vaiheita, sekä lisäksi luotu katsaus Lindegrenin uraan ja hänen koko tuotantoonsa. Työn suunnitelmaosuus on koulurakennuksen käyttötarkoituksen muutos- ja restaurointisuunnitelma. Yrjö Lindegren ( ) oli yksi maamme vaikuttavimpia arkkitehteja, jonka tuotannosta suurin osa jäänyt vähäiselle huomiolle. Olen tutkinut työssäni hänen uransa vaiheita ja arkkitehtuurin tyyliä. Lindegren on suunnitellut jälleenrakennuskaudella Sodankylään Kitisenrannan koulun lisäksi kunnantalon ja pappilan. Olen verrannut näitä rakennuksia Lindegrenin muuhun tuotantoon ja tarkastellut erityisesti Kitisenrannan koulun kulttuurihistoriallisia arvoja. Koulunkäynti päättyi Kitisenrannalla vuonna 2007, ja vuonna 2009 koulu oli purku-uhan alla, kun Sodankylän kunta ja YIT yhdessä laativat suunnitelman tontin uudelleenkäytöstä. Kunnan perinteitä vaaliva Sodankylä-seura teki rakennuksesta suojeluesityksen ja Museovirasto nousi puoltamaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen suojelua. Tämä diplomityö on osa Sodankylän kunnassa meneillään olevaa koulun suojeluprosessia. Suunnitelmassa rakennukseen sijoitetaan kunnan nuorisotilat, järjestöjen harrastus- ja kokoustiloja sekä Sodankylän elokuvajuhlien toimitilat. Entisestä liikuntasalista muokataan esityssali tanssi- ja teatteriesityksiä, sekä elokuvateatterikäyttöä varten. Tilaohjelma suunnitelmaa varten on laadittu yhteistyössä rakennuksen käyttäjien sekä kunnan edustajien kanssa. Rakennuksen historiaa on selvitetty alkuperäispiirustusten, kirjallisen aineiston ja vanhojen valokuvien sekä pintaväritutkimuksen perusteella. Laadittu restaurointisuunnitelma perustuu näin saatuihin historiatietoihin. Rakennustaiteellisia arvoja on pyritty suunnitelmassa vaalimaan ja myöhemmin muutettuja tiloja on osittain palautettu alkuperäiseen asuunsa.

4

5 Sisällysluettelo 1. Johdanto Sodankylä Lapin tähtikunta Koulutoiminnan vaiheita Sodankylässä Yrjö Lindegren ( ) Lindegrenin ura ja arkkitehtuurin kieli Lindegren jälleenrakentamisen kauden arkkitehtina Lindegrenin perintö Sodankylässä Kitisenrannan koulun historia, vaiheet ja nykytila Alkuperäinen suunnitelma ja toteutus luvun laajennus ja peruskorjaus luvun homeongelmat ja koulun lopetus Koulun käytön historia ja nykytilanne Rakennuksen arvottaminen Ympäristö ja pihatilat Alkuperäinen koulurakennus Laajennusosa Nykyinen ja tuleva käyttö Suunnitteluprosessin kulku Työn aloitus ja lähtökohdat Käyttäjäyhteistyö Väritutkimus ja sen dokumentointi Restaurointi- ja uudelleenkäyttösuunnitelma Piha-alueen järjestely Toimintojen sijoittuminen Tekninen toteutus Sisätilojen väritys ja kalustus Lopuksi Lähdeluettelo Liitteet...138

6 6

7 1. Johdanto Kitisenrannan koulu sijaitsee keskeisellä paikalla Sodankylässä Kitisenjoen rannalla. Yrjö Lindegren, jo tuolloin kuuluisa arkkitehti, sai sotien jälkeen tehtäväkseen suunnitella tuolle komealle tontille uuden keskuskoulun. Koulu on osa monen sodankyläläisen historiaa ja Sodankylän elokuvajuhlien kotipaikkana se on tuttu myös useille ulkopaikkakuntalaisille. Koulukäyttö on loppunut rakennuksessa sisäilmaongelmien takia vuonna 2007, mutta tästä huolimatta Kitisenranta vielä tänäkin päivänä kuhisee elämää: harrastusryhmät ja järjestöt ovat nyt ottaneet talon omakseen. Koulun kunnostaminen on ollut pitkään niiden paikallisten toiveissa, jotka ovat aktiivisesti ajaneet rakennuksen suojelua. Hanke on viime vuosina tullut ajankohtaiseksi, sillä kunnollisten kulttuuri- ja harrastustilojen tarve on Sodankylässä suuri. Oulun Yliopiston arkkitehtuurin osaston arkkitehtuurin historian ja korjaussuunnittelun laboratorion aloitteesta asiaa lähdettiin selvittämään syksyllä Olin osallisena opiskelijaryhmässä, jonka kanssa teimme koulusta alustavan arvottamisen, tilaohjelman sekä restaurointiluonnoksia uutta käyttöä varten Resta-kurssilla syyslukukaudella Keväällä 2012 sain tehtäväkseni jatkaa tätä työtä diplomityön merkeissä. Työssäni olen perehtynyt Sodankylän koululaitoksen historiaan sekä erityisesti Kitisenrannan koulun vaiheisiin, ja toisaalta tarkastellut Lindegrenin elämäntyötä ja Sodankylän koulusuunnitelman sijoittumista hänen uralleen. Suunnitelmani restauroinnin periaatteet perustuvat pääosin jo syksyllä 2011 tekemääni arvottamiseen ja tilaohjelma on laadittu käyttäjäyhteistyön tuloksena. Työni tarkennusosassa olen suunnitellut keskeisimpien sisätilojen restauroinnin, joka pohjautuu arkistoaineiston ja väritutkimuksen perusteella saamaani käsitykseen rakennuksen alkuperäisilmeestä. Työni tavoitteenani on ollut luoda Kitisenrannasta arvoisensa kylän keskus kaikenikäisten kohtauspaikka ja kulttuuritalo kunnioittaen samalla rakennuksen arkkitehtonisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja. Helsingissä Riikka Koivula 7

8 2. Sodankylä Lapin tähtikunta Sodankylä on Inarin jälkeen Suomen pinta-alaltaan toiseksi suurin kunta 1, viitostien päätepysäkki keskellä Lappia. Kunnan asukasluku oli keväällä 2012 reilut 8800 henkeä 2. Sodankylän kuntakeskus sijoittuu kahden joen, Jeesiön ja Kitisen, väliselle kaistaleelle, missä pääosin yhden pääkadun, Jäämerentien, varteen ovat sijoittuneet niin kunnalliset kuin kaupallisetkin palvelut. Sodankylän sijainnista sen nykyisellä paikalla on ensimmäinen mainintoja jo 1600-luvulta. 3 Jokien risteyskohta toimi poromiehille ja peuranmetsästäjille oivallisena kohtaus- ja kauppapaikkana, sillä kulkuyhteydet olivat hyvät kaikkina vuodenaikoina. 4 Maantietä Rovaniemeltä Sodankylään alettiin rakentaa vasta 1800-luvun puolivälissä, eikä se valmistunut ennen kuin vasta Tätä ennen kulkuyhteydet olivat kesällä vesiteitse ja talvisin talviteitä pitkin. 5 1 Maanmittauslaitos. Suomen pinta-alat kunnittain Väestötilastopalvelu, Tilastokeskuksen tilastotietokannat. Katsottu Kehusmaa, Aino & Onnela, Samuli. Suur-Sodankylän historia osa 1. Jyväskylä: Sodankylän kunta, Kehusmaa, Aino & Onnela, Samuli Laine, Kauno. Kaanaanmaalta Kitisenrantaan. Sodankylän Kirkonkylän kansakoulu, Kitisenrannan peruskoulu, Sodankylä: Sodankylän kunta, s Uittomiehiä Kitisellä. Kuva: Sodankylän valokuvaseura Sovan arkisto. Etelän uudisasukkaiden myötä Sodankylä vakiintui ympärivuotiseksi kyläksi, sillä he toivat mukanaan karjanhoidon ja tämän myötä rakensivat jokivarteen pysyvää asutusta. Elantoa saatiin myös viljelemällä sekä kalastamalla. 6 Porotalous kuitenkin säilyi, ja on säilynyt tähän päivään saakka, yhtenä paikkakuntalaisten elinkeinona muiden rinnalla. Jokien myötä myös sahateollisuus oli voimissaan Sodankylässä, savotat ja uitot työllistivät ja vaurastuttivat paikallista väestöä ja kylästä kehittyi eläväinen kauppala. 7 6 Kehusmaa, Aino & Onnela, Samuli Kehusmaa, Aino & Onnela, Samuli

9 Vuonna 1944 jatkosodan tapahtumat alkoivat kärjistyä itärajalla, ja presidentiksi valittu Mannerheim määräsi myös Lapin evakuoitavaksi, sillä hän epäili siellä taistelleiden saksalaisjoukkojen kykyä poistua sopuisasti. 8 Sodankylä oli kiireisimpien evakkoalueiden joukossa. Pieni osa kunnan asukkaista evakuoitiin Ruotsiin, suurin osa Keski-Pohjanmaan kuntiin. 9 Muun Lapin tavoin Sodankylä kärsi sodissa vahinkoa saksalaisten vetäytyessä. Koko kunnan rakennuksista oli tuhoutunut jopa 75%, mikä oli muuhunkin Lappiin verrattuna paljon. 10 Kirkonkylän rakennuksista oli sodan jälkeen pystyssä ainoastaan seitsemän 11. Tänä päivänä näistä ovat jäljellä enää molemmat kirkot. Jälleenrakennettavaa oli siis paljon, ja kunnassa tartuttiin ripeästi toimeen. Uudistumisvauhti oli tämänkin jälkeen nopea, sillä kirkonkylä jatkoi kasvuaan ja 50-luvulla nousseista jälleenrakennuskauden rakennuksistakin on nyt vuonna 2012 jäljellä enää joitain asuin- ja liikerakennuksia sekä Yrjö Lindegrenin suunnittelemat vanha kunnantalo, pappila ja Kitisenrannan koulu. Muu jälleenra- Sodankylän keskustaa vuonna 1944 Lapin tuhoamisen jälkeen. Kuva: Sovan arkisto. 8 Lakkala, Irja-Kaisa. Sodankylän oppikoulut vuosina Väitöskirja. Lapin Yliopisto, kasvatustieteen laitos. Rovaniemi, s Lakkala, Irja-Kaisa s Lakkala, s Kiviniemi, Petri & Puustinen, Noora & Pyhäluoto, Sodankylän historia. Oulun yliopiston arkkitehtuuriosaston arkkitehtuurin historian ja korjausrakentamisen kurssi Rakennussuojelu ja raken netun ympäristön hoito, 5/2012 s. 2. Sodankylän keskustan jälleenrakentamista Kuva: Sovan arkisto. 9

10 Näkymä Jäämerentieltä Sodankylän keskustasta helmikuussa Sodankylän elokuvajuhlien festivaalivieraita kesäkuussa Kuva: Santeri Happonen. kennuskauden rakennuskanta on korvattu 1960-, 70- ja 80-luvuilla. 12 Kuntaan on tarvittu runsaasti uusia palveluita, ja lisäksi kirkonkylän asukasluku on kasvanut syrjäkylien hiljalleen autioituessa. Tämä on luonut uudistumispainetta, eikä vanhaa rakennuskantaa ole juuri suojeltu. Tätä kirjoittaessani vuonna 2012 Sodankylässä edetään orastavaa muutoksen aikaa. Kunnan muuttotappio on entisestään kasvanut 2000-luvulla ja huoltosuhde-ennuste vaikuttaa huolestuttavalta eläkeläisten ikäryhmän kasvaessa suhteessa työikäisiin. 13 Noin 40 kilometrin päästä Sodankylän keskustasta tehtiin 1980-luvulla malmilöytö, jota louhimaan on nyt rakennettu kiistelty Kevitsan kaivos. Vuodesta 2007 lähtien on puolestaan eteläamerikkalainen kaivosyhtiö Anglo American tutkinut Sodankylän Viiankiaavan Natura-alueelta löytynyttä malmilöytöä. 14 Lisääntynyt kaivostoiminta ja uuden suonen tutkimukset ovat tuoneet Sodankylään lisää asukkaita, ja kunnassa on kova puute vuokra-asunnoista. Tilanne on monimutkainen, sillä kaivokset eivät ole elinikäisiä Kevitsan kaivoksen tämänhetkinen elinajanodote on 30 vuotta 15, mutta takeita 12 Kiviniemi, Petri; Puustinen, Noora; Pyhäluoto, Tiina s Elinvoimaiset kunnat ja alueet. Suomen kuntaliitto. Helsinki, 2010 s Sodankylän malmilöytö maailmanlaajuisesti merkittävä. YLE Lappi sodankylan_malmiloyto_maailmanlaajuisesti_merkittava/ Kevitsan malmivarat aiemmin arvioitua suuremmat. First Quantum Minerals yhtiön lehdistötiedote Katsottu

11 siitä ei ole. Viiankiaavan Natura-alueelle kaivosluvan myöntäminen ei ole yksinkertainen toimenpide, ja toteutuessaankin kaivoksen rakentamiseen saattaisi kulua vielä pitkä tovi. Toi tulevaisuus tullessaan mitä vain, sodankyläläiset ovat selvästi aktiivista, yhteisöllistä väkeä, joita oman kunnan kehittäminen kiinnostaa. Pienestä asukasmäärästä ja rajallisista resursseista huolimatta kunnassa on paljon kulttuuri-, urheilu- ja sivistystoimintaa. Kesäisin kansainvälisestikin tunnetut Sodankylän elokuvajuhlat houkuttelevat yhden viikon ajaksi kuntaan tuhansittain vierailijoita. Kesällä 2012 festivaalitilaisuuksissa laskettiin olleen yli kävijää Koulutoiminnan vaiheita Sodankylässä Sodankylän Torvisen kansakoulun oppilaita 1920-luvulla. Kuva: Sovan arkisto. Sodankylän ensimmäinen opettaja oli kirkkoherran toimeen kouluttama renki, joka aloitti kylissä kiertävän opetustyön 1760-luvulla. 17 Tämän jälkeen seuraava tieto on 1830-luvulta, jolloin Sodankylässä aloitti ensimmäinen jo muissa Lapin kunnissa yleistynyt katekeetta, kiertokoulun opettaja. Katekeetta ajeli porolla kylästä kylään ja opetti lapsia milloin kodassa, milloin tuvassa. Vuosisadan ehtoopuo- 16 Sodankylän elokuvajuhlien Internet-sivut. katsottu Lassila, Juhani. Lapin koulutushistoria kirkollinen alkuopetus, kansa-, perus- ja oppikoulut. Väitöskirja. Oulun Yliopisto, kasva tustieteiden tiedekunta. Oulu, s

12 Kaanaanmaan kansakoulurakennus kevättulvan aikaan 1930-luvulla. Kuva: Sovan arkisto. lella katekeettavirkoja lisättiin ja parhaimmillaan heitä toimi Sodankylässä kolme. Kansakoulun perustamisen jälkeenkin katekeetat jatkoivat toimintaansa syrjäkylillä, kunnes viimeinenkin kiertävän opettajan virka lakkautettiin vuonna luvulla Sodankylän pitäjäkokous otti puheeksi kansakoulun perustamisen. Idea ei aluksi saanut kannatusta, mutta vuosikymmenen lopulla asiasta kuitenkin päätettiin, kun varmistettiin valtiolta koulun perustamiseen saatava tuki. Koulua varten ostettiin Kitisen itärannalta Kaanaanmaa-niminen tila. Tilalla olleeseen 1879 rakennettuun asuinrakennukseen järjestettiin luokkahuone, ja koulunkäynti saattoi alkaa. Koulun sijainti kauniilla paikalla joen törmällä, avaran pihan keskellä johti vuosikertomuksen merkintään: Koulu sijaitsee terveellisellä paikalla. 19 Sodankylän ensimmäinen opettaja Aleksanteri Kena aloitti työnsä helmikuussa Kauno Laine toteaa kirjassaan Kaanaanmaalta Kitisenrantaan Kenan kuvanneen hänen saapuessaan tilannetta Sodankylässä seuraavasti: Koskematon oli luonto, jonka pariin jouduin, ja kaikkialla kohtasin minä asumattoman korpimaan, joka antoi työtä ja innostusta. 21 Innostusta Kenalla onkin riittänyt, sillä hän oli Sodankylässä todellinen voimahahmo: koulutoimensa lisäksi 18 Lassila s Laine s Laine s Laine s

13 Kena toimi hankemiehenä myös kansanopiston, kirjaston, sairaalan ja lääkärin, maantieyhteyden, ensimmäisen maatalousnäyttelyn sekä observatorion saamisessa Sodankylään. 22 Aluksi Sodankylän kansakoulun nimellä kulkenut Kaanaanmaan tilalla toiminut koulu vaihtoi nimensä Kirkonkylän kouluksi vuonna 1902, kun kansakouluja alettiin rakentaa myös muihin pitäjän kyliin. Oppivelvollisuuslain tullessa voimaan 1917 oli Sodankylässä toiminnassa viisi kansakoulua. Lain määrittelemän koulupiirijaon mukaan tarvittava kansakoulujen määrä kylässä tulisi vuoteen 1947 mennessä olemaan 13. Sodankyläläiset tarttuivat rivakasti toimeen, ja vaadittuun lukuun päästin jo vuonna Aktiivisuus koulutusasiassa jatkui, ja pian kuntaan lisättiin jopa yhdeksän uutta koulupiiriä, joista kahdeksaan saatiinkin koulu aikaiseksi jo ennen sotia. 23 Sotien aikanakin koulutuksen edistäminen oli kunnassa niin tärkeä asia, että ensimmäinen yksityinen yhteiskoulu saatiin perustetuksi Sodankylään vuonna Tosin jo seuraavana vuonna koulua jouduttiin käymään evakossa, kun tilanne Lapissa kärjistyi. 24 Sotien jälkeen, Lapin tuhoamisen seurauksena, oli Sodankylän koulurakennuksista pystyssä vain neljä ja koulua käytiinkin sodan runnomassa Lapissa hyvin karuissa oloissa. Sodankylässä sotien jälkeen aloitettavat uudet koulut pitivät oppitunteja vuokrapirtissä, saunassa ja jopa navetassa. 25 Tuhoutuneiden rakennusten tilalle ja 22 Lassila Lassila s Lakkala s Lassila s sotien jälkeen perustettuja kouluja varten valmistui vuosina uutta koulurakennusta. Lassilan haastatteleman entisen Sodankylän kunnallisneuvoksen Akseli Paarmanin mukaan Sodankylä yritti noihin aikoihin kaikin tavoin kilpailla Kittilän kanssa kuntien paremmuudessa, ja kattava koulujärjestelmä katsottiin kilpailueduksi. 26 Sodankylässä ollaankin oltu koulutuksen edistämisessä erittäin aktiivisia; kunnallinen keskikoulu aloitti 1948 ja yksityinen lukio vuonna Sekin siirtyi kunnan hallinnoimaksi jo vuonna 1962, ensimmäisenä lukiona Lapissa. Sama vuonna perustettiin myös apu- eli erityiskoulu, heti kun kansakoululaki tarjosi siihen valtion tuen. 27 Sodan jälkeiset suuret ikäluokat olivat kuitenkin myös Sodankylässä vain hetkellinen ilmiö, ja alakoululaisten määrä alkoi tippua 1960-luvulla. Muuttoliike Ruotsiin lisäsi oppilaskatoa, ja niinpä 1980-luvulle tultaessa oli parhaimmillaan 33-lukuisesta kansakouluverkosta jäljellä enää vajaa puolet. 28 Kunnan asukasluku ja ikäjakauma ovat tässä suhteessa huonontuneet entisestään ja nyt vuonna 2012 jäljellä on seitsemän koulua 29, joista kahdessa on yläaste ja yhdessä, Vuotson koulussa, on mahdollista opiskella saamen kielellä. Kirkonkylän kouluista Kitisenrannan koulu lakkautettiin vuonna Jäljellä olevan, Jeesiönjoen rannalla sijaitsevan Aleksanteri Kenan koulun yhteydessä toimii peruskoulun lisäksi myös lukio. 26 Lassila s Lassila s Lassila s Sodankylän kunnan koulutoimen Internet-sivut. Katsottu

14 Yrjö Lindegren. Kuva: Arkkitehti-lehti. 3. Yrjö Lindegren ( ) Havainnekuva Lindegrenin ja Jäntin Helsingin Olmypiastadionin arkkitehtuurikilpailun voittaneesta ehdotuksesta Kuva: Arkkitehtilehti. Yrjö Lorenzo Lindegren syntyi Tampereella, valmistui 1920 ylioppilaaksi Tampereen lyseosta ja arkkitehdiksi Helsingin teknillisestä korkeakoulusta vuonna Lindegrenin kuuluisimpiin töihin kuuluu hänen yhdessä Toivo Jäntin suunnittelemansa Helsingin Olympiastadion sekä Helsingin kaupungin vuokratalo, joka kiemurtelevan muotonsa myötä on saanut kutsumanimen Käärmetalo. Hän tuli tunnetuksi suoraviivaisen funktionalismin hiljaisena voimamiehenä. Lindegrenin perintö ulottuu kuitenkin paljon hänen tunnettuja töitään laajemmalle. Sotien jälkeen Lindegren teki runsaasti töitä Suomen jälleenrakentamiseksi ja suunnitteli sekä useita asuintaloja että julkisia rakennuksia. 31 Aikalaistensa arkkitehtikollegoiden kirjoitusten perusteella muodostuu kuva isokokoisesta miehestä, sekä fyysisesti että henkisesti voimakkaasta hahmosta, joka jäyhän hämäläiseen tapaan puhui harvaan, mutta asiaa. Hän oli julkisesti vakava ja vähäpuheinen mies, mutta kollegoidensa mukaan heitä ja perhettään kohtaan ystävällinen ja aulis Lindegren 50 vuotta -onnittelukirjoitus. Arkkitehti-lehti 10-11/1950. s Lindegrenin piirustuskokoelma. Arkkitehtuurimuseon arkisto. Helsinki. 32 Rakennustaiteen seuran (RTS) arkkitehtihaastattelut: Lindegren, Yrjö muistelo, osat 1-2/2. Helamaa Kirsti, Pasanen Erkki, Tiihonen Kauko. Haastattelijana Sirkkaliisa Jetsonen

15 Arkkitehti-lehden Lindegrenin kuoleman jälkeen julkaistussa numerossa Olli Pöyry kuvailee Lindegrenin luonteen aineksia seuraavasti: Kirkasta johdonmukaisuutta ja syvää vakaumusta, älyn ja tunteen tasapainoa, herkkyyttä ja karua jykevyyttä, nöyryyttä ja itsetuntoa, ihmisarkuutta ja rohkeutta astua esiin missä tahansa asian niin vaatiessa ja ennen kaikkea lämmintä kykyä olla ystävä ja luottamusmies. 33 Samanlaisen kuvan Lindegrenistä saa muistakin lähteistä: hän oli juro, mutta lempeä mies, joka ei filosofiaansa kirkossa kuuluttanut, teki vain töitä antaumuksella ja itselleen lepoa suomatta, loppuun asti. Lindegrenin vahvoista mielipiteistä huolimatta hänen toimistossaan vallitsi yhteistyön ilmapiiri. Hän ei ollut yksinvaltias, vaan arvosti yhteistyötä ja kysyi nuorilta arkkitehtiopiskelija-työntekijöiltäänkin usein: Mitäs mieltä?. 34 Toimiston työntekijät arvostivat sitä, että Lindegren kutsui heidät saman suunnittelupöydän ääreen, kysyi mielipidettä ja myös kuunteli niitä. 35 Tarpeen tullen Lindegren osasi kuitenkin pitää päänsä epäilijöistä ja kriitikoista välittämättä. Hän hoiti myös pääsääntöisesti itse suhteita työmaalle ja sopi asioista suoraan vastaavan mestarin kanssa, detaljeja piirrettiin paikan päällä ja laitettiin käytäntöön Pöyry, Olli. Lindegren In Memorium. Arkkitehti-lehti 11-12/1952 s RTS:n arkkitehtihaastattelut: Lindegren, Yrjö muistelo RTS:n arkkitehtihaastattelut. Lindegren, Yrjö muistelo RTS:n arkkitehtihaastattelut. Lindegren, Yrjö muistelo Kuva Lindegrenin piirustuskokoelmasta. Kuva: Arkkitehtuurimuseon arkisto. Lindegrenin piirustuskokoelma sijaitsee Helsingissä Arkkitehtuurimuseon arkistossa. Lyhyeksi jääneestä urasta huolimatta materiaalia on paljon. Lukuisista rakennuksista on kokoelmassa ainoastaan lopulliset suunnitelmat tai korkeintaan jokin hyvin myöhäinen luonnosvaihe, minkä johdosta koko Lindegrenin runsas tuotanto mahtuu pariin hyllyyn. Samanlaista mittavaa luonnoskokoelmaa kuin esimerkiksi Aallolta, ei Lindegreniltä ole jäänyt. Hänen aikalaistensa mukaan tähän on syynä se, että Lindegren oli sitä koulukuntaa, jonka mukaan asiat pitää ensin ajatella ja sitten vasta piirtää. 15

16 Sakkolan kirkkokilpailuehdotuksen havainnekuvassa Lindegren tuo idean esille muutamin vedoin.. Kuva: Arkkitehti-lehti. Yksi harvoja Lindegrenin piirustuskokoelmaan kuuluvia luonnoksia, joka on niin ikään ilmaisultaan niukka. Kuva: Arkkitehtuurimuseon arkisto. Lindegren on itse kirjoittanut aiheesta Arkkitehtilehden arkkitehtuurikilpailuja koskevassa artikkelissaan seuraavasti: Jos kilpailuaika on kovin lyhyt, ei kilpailijoille jää tarpeeksi aikaa ideoittensa sulattamiseen, ns. alitajunnalliseen suunnitteluun, vaan ehdotusta on ryhdyttävä piirtämään sen vielä ollessa puolivalmiina tajunnan pinnalla. 37 Lindegrenin rakennukset saivat muotonsa tämän alitajunnallisen suunnittelun aikana, jonka jälkeen ne tarvitsi vain piirtää puhtaaksi. Suin päin luonnostelemaan ryhtyminen oli Lindegrenin mukaan suttaamista, 38 eikä siitä koitunut kuin harmia. Hänen periaatteenaan oli, ettei pitänyt sitoa itseensä yhteenkään viivaan, ennen kuin idea oli valmis. 39 Lindegrenin niukan esitystavan pohjalta voidaan todeta, ettei hän idean valmistuttuakaan käyttänyt kynäänsä tuhlaillen. Arkkitehti-lehden Lindegrenin 50-vuotisjuhlanumerossa Aulis Blomstedt kirjoittaa ystävästään: Lindegren sanoo sanottavansa vähin puhein ja vähin viivoin. Mutta sitäkin sattuvammin. 40 Yrjö Lindegrenin arkkitehdin työlle ominaista onkin juuri se, että kaiken takana on ajatus. On valitettavaa, että näistä ajatuksista ei ole jäänyt jälkipolville liialti selityksiä, sillä luonnosten harvalukuisuuden lisäksi myös Lindegrenin kirjoitukset hänen omista töistään ovat niukkasanaisia, lähinnä niissä kuvataan asiallisesti rakennuksen 37 Lindegren, Yrjö. Kilpailut rakennuskysymysten ratkaisijoina. Arkkitehti-lehti 3/1947. s RTS:n arkkitehtihaastattelut. Lindegren, Yrjö muistelo RTS:n arkkitehtihaastattelut. Lindegren, Yrjö muistelo Aulis Blomstedt. Yrjö Lindegren Arkkitehti. Arkkitehti-lehti 10-11/1950. s

17 toiminnallinen järjestely ja tekninen toteutus. Olympiastadionin kilpailusuunnitelman liitteeksi Lindegren aikaan tarinan mukaan laittoi rakennustapaselostuksen, jossa luki ainoastaan: Tehdään teräsbetonista. 41 Tältä pohjalta teoriat Lindegrenin ajatusten taustoista ovat enimmäkseen arvailujen varassa. Hänen suunnittelemiaan rakennuksia tarkastelemalla vaikuttaa kuitenkin selvältä, että Lindegren teki parhaansa luodakseen aina toiminnalle yksinkertaisen kauniit ja samalla käytännölliset puitteet, joissa hallittu kokonaisuus oli näyttäviä yksityiskohtia tärkeämpi. Kysyttäessä, mistä Lindegren sai vaikutteensa, eivät toimistotoverit muistaneet hänen liiemmälti ulkomaisista arkkitehdeistä tai heidän töistään puhuneen. Jetsonen kuvaa Lindegrenin syntymäpäivän 100-vuotisjuhlan kunniaksi julkaistussa artikkelissaan Arkkitehti-lehdessä, että Lindegrenin ja hänen hyvä ystävänsä Pauli E. Blomstedtin oli tapana innostaa toisensa läpi yön kestäviin arkkitehtikeskusteluihin. 42 Pauli Blomstedtistä tulikin yksi Lindegrenin luotetuimmista ystävistä, ja tämän asemakaavalliset näkemykset mm. Töölönlahden säilyttämisestä lienevät olleen Lindegrenillä muistissa hänen tehdessään Helsingin keskustan asemakaavasuunnitelmaansa. 43 Lindegren oli oman suunnittelutyönsä ohella aktiivinen SAFAn jäsen ja toimija. Hän oli SAFAn hallituksen jäsen vuodesta 1931 aina kuolemaansa saakka, ja toimi Arkkitehti-lehden päätoimittajan vuosina 41 RTS:n arkkitehtihaastattelut. Lindegren, Yrjö muistelo Jetsonen, Sirkkaliisa. Piirtoja. Arkkitehti-lehti 6/2006 s RTS:n arkkitehtihaastattelut. Lindegren, Yrjö muistelo Muutenkin hän oli noihin aikoihin liitossa aktiivinen. Kun Väinö Vähäkallio vuonna 1937 lahjoitti arkkitehtiliitolle ajanviettopaikaksi Kiljavalta Vähä-Kiljavan tilan, oli Lindegren mukana alueen käyttöä suunnittelevassa SAFAn toimikunnassa. Myöhemmin alueen hoitoa valvomaan asetettiin toimikunta, joita leikkisästi kutsuttiin Kiljavan veljeksiksi. Veljessarjassa Lindegren oli Aapo 44, mikä sopiikin hänelle melko hyvin. Aapon tavoin Lindegren oli pitkä mies ja luonteeltaan vakaa, vahvan moraalin omaava idealisti, joka osasi asettaa sanansa sukkelasti. Lindegren suhtautui myötämielisesti muihin alalla oleviin ja teki yhteistyötä monien nimekkäiden aikalaistensa kanssa luvulla Lindegrenillä oli yhteinen toimisto Alvar Aallon ja Viljo Revellin kanssa. 45 He suunnittelivat yhdessä mm. Varkauden A. Ahlströmin tehdasalueen asemakaavan ja sinne sijoittuvia rakennuksia. 46 Lindegren oli myös mukana Rovaniemen Poronsarvi-asemakaavan suunnitteluryhmässä, jota Aalto johti SAFAn Jälleenrakennustoimistossa Niskanen, Aino. Väinö Vähäkallio ja hänen toimistonsa. Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston tutkimuksia 22/2005 Arkkitehtuurin historia Arkkitehtuurimuseon arkkitehtiesittelyt. Yrjö Lindegren. Katsottu Lindegrenin piirustuskokoelma. Arkkitehtuurimuseon arkisto, Helsinki. 47 Rovaniemen kauppalan asemakaava ja jälleenrakennussuunni telma. Arkkitehti-lehti 11-12/1945 s

18 Alvar Aallon ja Yrjö Lindegrenin suhde on aikalaisten kertomusten mukaan ollut ammatillisesti läheinen. Aulis Blomstedt on sanonut Aallon menettäneen Lindegrenin kuollessa tärkeän kriitillisen tuen 48, jonka neuvoa Aalto tiesi aina tiukan paikan tullen voivansa kysyä. Erkki Koiso-Kanttila on puolestaan todennut, että Lindegren oli hänen tuntemistaan ihmisistä ainoa, joka uskalsi sanoa Aallolle päin näköä, mitä mieltä mistäkin asiasta oli, ja uskalsi sanoa, että pidä suusi kiinni. 49 Lindegren oli itsenäinen ajattelija eikä arastellut ilmaista mielipidettään suoraan, oli vastaanottaja kuka tahansa luvulla Aalto oli jo hyvin tunnettu hahmo ja hänen uransa yhä nousussa. Rauhallinen, järkevä Lindegren on ilmeisesti toiminut Aallolle tärkeänä vastavoimana. Aalto lienee arvostanut Lindegreniä paitsi tämän ammatillisen pätevyyteden, myös suorapuheisuuden vuoksi. Kun Lindegreniä pyydettiin SAFAn puheenjohtajaksi, kuului vastaus: Enhän minä, kun Alvar. 50 Lindegren ei kaivannut parrasvaloihin, vaan jätti sen roolin ilmeisesti mieluusti Aallolle. Kunnioitus lienee ollut molemmin puolista. 48 Virkkala, Tapani (toim.) Rakennustaiteen seuran arkkitehti haastatteluja. Helsinki: Rakennustaiteen seura, Aulis Blomstedtin haastattelu vuodelta s Salokorpi, Asko. Arkkitehdiksi sodan varjossa 1940-luvulla opiskelleiden haastattelu. Helsinki: Rakennustieto Oy, s RTS:n arkkitehtihaastattelut. Lindegren, Yrjö muistelo Julkisivukuva Lindegrenin Kajaanin kaupungintalokilpailun voittaneesta ehdotuksesta vuodelta Kuva: Arkkitehti-lehti. Lindegren oli itse sanonut, ettei hänestä ole opettajaksi, kun hän ei itsekään tiedä mitään. 51 Tästä huolimatta useat hänet aikanaan tunteneet kollegat ovat todenneet Lindegrenin töidensä kautta opettaneen varsinkin hänen kanssaan yhteistyötä tehneille valtavasti. Blomstedt totesi Lindegrenin 50-vuotispäivän kunniaksi julkaistussa kirjoituksessaan Arkkitehti-lehdessä: puhdas työ on paras tyylioppi. 52 Lindegren asui Helsingissä perheineen Meilahdessa, Seurasaareen johtavan sillan korvassa sijaitsevassa Itäisessä Pukkisaaressa. Siellä sijaitsi hänen itse suunnittelemansa vaatimaton huvila, jossa arkkitehti saattoi asua kuin maalla silti keskellä kaupunkia. Toimistotovereiden mukaan Lindegren monesti käveli täältä töihin 51 RTS:n arkkitehtihaastattelut. Lindegren, Yrjö muistelo Blomstedt, Aulis. Arkkitehti 10-11/1950. s

19 Yrjö Lindegrenin elämä oli yksi yhtäjaksoinen työpäivä, täynnä ajatuksen kamppailua syvällisten, moniulotteisesti luovien, positiivisten elämänilmauksien kanssa Lindegrenin ura ja arkkitehtuurin kieli Lindegrenin entinen kotitalo Itäisessä Pukkisaaressa elokuussa Bulevardille, ja käytti tuon ajan ajatellakseen ajatuksiaan. 53 Lindegrenin kotitalo on yhä paikoillaan, nykyään se on huvila- ja ateljeekäytössä. 54 Kuolemaansa saakka Lindegren asui tuossa samassa talossa, ja sinne hänen ystävänsä myös kokoontuivat hänen muistoaan kunnioittamaan lokakuussa Lindegrenin työurasta ei ole mittavasti koottua tietoa, mutta vuoden 1950 Arkkitehti-lehden numerossa on julkaistu laaja Lindegrenin työesittely, josta saa käsityksen hänen arkkitehtiuransa monipuolisuudesta. Tämän lisäksi Lindegrenin yksittäisiä töitä on julkaistu muutamissa 1930-, 40- ja 50-luvun Arkkitehti-lehdissä. Arkkitehtuurimuseon Lindegrenin piirustuskokoelma on edellä mainittujen lisäksi ollut tutkimustyössä suureksi avuksi. Lindegrenin 1930-luvun töistä tunnetuin on luonnollisesti Yrjö Jäntin kanssa suunniteltu Olympiastadion. Sen lisäksi Lindegrenin ennen sotia suunnittelemia rakennuksia ovat mm. Jaakko 53 RTS:n arkkitehtihaastattelut. Lindegren, Yrjö muistelo Seurasaaren hoito- ja kehittämissuunnitelma, , Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 2006:6 55 RTS arkkitehtihaastattelut. Lindegren, Yrjö muistelo Kråkström, Erik. Yrjö Lindegren In Memorium, Arkkitehti-lehti 11-12/1952. s

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

KORTTELIT 304 JA 306 / LINJA-AUTOASEMA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KORTTELIT 304 JA 306 / LINJA-AUTOASEMA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1(5) KORTTELIT 304 JA 306 / LINJA-AUTOASEMA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2.11.2011 PROJ.NRO 211 Asemakaavan muutos korttelit 304 ja 306, sekä niihin liittyvät puistoliikenne-,

Lisätiedot

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS S E I N Ä J O E N K A U P U N G I N K I R J A S T O M A A K U N T A K I R J A S T O LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS KATSAUS SEINÄJOEN KIRJASTON LAAJENNUKSEN SYNTYHISTORIAAN APILAN

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava 23.03.2010 Kaupungintalo on osa valtakunnallisesti merkittävää Jyväskylän Kirkkopuiston ja hallintokeskuksen

Lisätiedot

LAVIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LAVIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LAVIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS 29.10.2012 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 2 3. LAADITUT SELVITYKSET JA AIEMMAT SUUNNITELMAT... 2 3.1. VALTAKUNNALLISET

Lisätiedot

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1 / 6 Alue 150713 Lippajärvi Asemakaavan muutos Asianumero 4737/10.02.03/2015 18.4.2016 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta, nostaa kerroslukua ja sallia myös rivitalojen

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm2 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 2..215 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 214 Vuonna 214 Lahden rakennustuotanto oli 9 ja asuntotuotanto 859. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

AALTO-passi. Oma nimi:

AALTO-passi. Oma nimi: AALTO-passi Oma nimi: Kiertele Aalto-keskuksessa ulkona ja niissä sisätiloissa, jotka ovat avoinna. Etsi kuvista näkyvät kohdat. Kun löydät kohteen ja keksit vastauksen kysymyksiin, piirrä rasti kuvan

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson.. Rakennus ja asuntotuotanto vuonna Vuonna Lahden rakennustuotanto oli ja asuntotuotanto 8. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes

Lisätiedot

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Unelmakoti historiallisella paikalla Tulevaisuus rakennetaan tänään Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Keskustan Portin tarina Keskustan Portin tarina ulottuu 1800-luvulle

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 15.02.2012 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 15.02.2012 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 212 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan

Lisätiedot

Pasi Kovalainen Kulttuuriperintötyön johtaja Kalevan toimitalo Lekatie - arvot ja suojelutavoitteet

Pasi Kovalainen Kulttuuriperintötyön johtaja Kalevan toimitalo Lekatie - arvot ja suojelutavoitteet Pasi Kovalainen Kulttuuriperintötyön johtaja Kalevan toimitalo Lekatie - arvot ja suojelutavoitteet Hankkeelle perustettiin suunnitteluryhmä kesällä 2010 Samaan aikaan kohteesta tehdystä rakennushistoriaselvityksestä

Lisätiedot

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaunispään asemakaavan muutos VT 4:n ympäristö OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.10.2009 Sisällysluettelo: 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? 3 2. Suunnittelu- ja vaikutusalue 3 3.

Lisätiedot

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.8.2007 tark. 11.1.2010 Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.1.2010 1 TEHTÄVÄN KUVAUS ESIPUHE Niinniemen alueen asemakaavoitus käynnistyi virallisesti

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA 1(5) MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 220 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE +358-40-5573581 1 / 3 4.11.2014 LAUSUNTO VAALAN KUNTA - kunnanjohtaja Tytti Määttä - tekninen Juha Airaksinen - aluearkkitehti Harri Lindroos TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut sivu 1(5) ASPELUNDIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 257 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

LIITE 12 OTTEET RANTA-ASEMAKAAVAEHDOTUKSESTA SEKÄ KAAVAMERKINNÖISTÄ JA MÄÄRÄYKSISTÄ

LIITE 12 OTTEET RANTA-ASEMAKAAVAEHDOTUKSESTA SEKÄ KAAVAMERKINNÖISTÄ JA MÄÄRÄYKSISTÄ LIITE 12 OTTEET RANTA-ASEMAKAAVAEHDOTUKSESTA SEKÄ KAAVAMERKINNÖISTÄ JA MÄÄRÄYKSISTÄ LIITE 13 HAVAINNEKUVA LIITE 14 ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE LIITE 15 VASTINEET KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄOLOAIKANA SAATUIHIN

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kemiönsaaren kunnan Ekniemen alueelle laaditaan asemakaava ja asemakaavan muutos. Tämä osallistumis-

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 82. Valtuusto 09.06.2014 Sivu 1 / 1. 82 Valtuustoaloite Aalto Village-hankkeen edistämiseksi (Pöydälle 19.5.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 82. Valtuusto 09.06.2014 Sivu 1 / 1. 82 Valtuustoaloite Aalto Village-hankkeen edistämiseksi (Pöydälle 19.5. Valtuusto 09.06.2014 Sivu 1 / 1 5048/10.02.03/2013 Kaupunginhallitus 126 28.4.2014 Valtuusto 64 19.5.2014 82 Valtuustoaloite Aalto Village-hankkeen edistämiseksi (Pöydälle 19.5.2014) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Liite 5. Melunleviämiskartat. Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö.

Liite 5. Melunleviämiskartat. Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö. Melunleviämiskartat Liite 5 Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö. Maanomistus Liite 6 Kunnan omistamat maa-alueet on merkitty

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

Seitap Oy 2014 Enontekiö, Hommakankaan asemakaavan muutos. Enontekiö HOMMAKANKAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 1

Seitap Oy 2014 Enontekiö, Hommakankaan asemakaavan muutos. Enontekiö HOMMAKANKAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 1 Enontekiö HOMMAKANKAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 1 Seitap Oy 2014 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava kaavoittaja Tapani Honkanen, maanmittausteknikko,

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

PIENTALOILTA. Kaupunkikuva pientalohankkeiden lupakäsittelyssä

PIENTALOILTA. Kaupunkikuva pientalohankkeiden lupakäsittelyssä PIENTALOILTA Kaupunkikuva pientalohankkeiden lupakäsittelyssä 23.2.2017 1 Sisältö 1. Kaupunkikuvalliset vaatimukset: ohjausvelvollisuus laista ja rakennusjärjestyksestä 2. Kolme esimerkkialuetta ja suunnittelua

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.6.2010 Muutettu 11.11.2010, 10.2.2012 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kirkonkylä 407 Korttelit osa 175, 186-197 Kaavan laatija REJLERS OY Aloite tai hakija Euran kunta

Lisätiedot

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87)

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) Liite 5 / Ymp.ltk 21.1.2014 / 8 ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.1.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI

Lisätiedot

Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 4 Pallo-Tyysterniemi, kortteli 14, tontti 4 (Pallon päiväkoti)

Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 4 Pallo-Tyysterniemi, kortteli 14, tontti 4 (Pallon päiväkoti) Tekninen lautakunta 427 09.12.2015 Kaupunginhallitus 515 14.12.2015 Kaupunginhallitus 56 15.02.2016 Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 4 Pallo-Tyysterniemi, kortteli 14, tontti 4 (Pallon päiväkoti) 1065/10.02.03.00/2015

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 64. Valtuusto 19.05.2014 Sivu 1 / 1. Valmistelijat / lisätiedot: Antti Mäkinen, puh. 050 593 1339 etunimi.sukunimi@espoo.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 64. Valtuusto 19.05.2014 Sivu 1 / 1. Valmistelijat / lisätiedot: Antti Mäkinen, puh. 050 593 1339 etunimi.sukunimi@espoo. Valtuusto 19.05.2014 Sivu 1 / 1 5048/10.02.03/2013 Kaupunginhallitus 126 28.4.2014 64 Valtuustoaloite Aalto Village-hankkeen edistämiseksi Valmistelijat / lisätiedot: Antti Mäkinen, puh. 050 593 1339 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

YMPÄRÖIVÄT KAUPUNGINOSAT

YMPÄRÖIVÄT KAUPUNGINOSAT YMPÄRÖIVÄT KAUPUNGINOSAT KAUPUNKI JA ASUMINEN. RYHMÄT 5&6: HANNA KOUHIA, YLLKA KUCUKU, JONI KOPRA, NOORA LAMBERG, EVELIINA KUNNATON, ANTTI LAPPALAINEN Jätkäsaari Hernesaari Eira Punavuori PUNAVUORI Sinebrychoffin

Lisätiedot

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta Asemakaava 506 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma PORVOON KAUPUNKISUUNNITTELU Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Lausunto MV/232/ / (3)

Lausunto MV/232/ / (3) Lausunto MV/232/05.03.00/2013 1 (3) 20.12.2013 Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy Ratakatu 19 00120 HELSINKI Viite Lausuntopyyntö 9.12.2013 Asia HELSINKI, Töölönkatu 28:ssa sijaitsevan rakennuksen ja tontin

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

PERUSTIETOJA KUNNASTA

PERUSTIETOJA KUNNASTA PERUSTIETOJA KUNNASTA Nimi Maaninka on saamenkieltä ja tarkoittaa siikaa. Suomenkielinen asutus on omaksunut nimen, vaikkakin alkuperäinen merkitys on unohtunut. Ensimmäistä kertaa nimi esiintyy jo 1500-luvun

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KÄRKÖLÄ JÄRVELÄ JAAKONSAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 31.10.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot

Tapiolan koulu ja lukio peruskorjaus

Tapiolan koulu ja lukio peruskorjaus sijaitsee Tapiolassa osoitteessa Opintie 1 Sijaintikartta Arkkitehti Jorma Järven suunnittelema koulurakennus toteutettiin vuosina 1958-1960 Arkkitehti Heikki Koskela laajensi koulua vuosina 1967-1968

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde:

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(6) 22.10.2015 THUREVIKIN PAPPILA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 12. Palosaaren

Lisätiedot

EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541)

EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541) EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541) Tampereen kaupunki, maankäytön suunnittelu, asemakaavoitus projektiarkkitehti Jouko Seppänen 22.4.2015 1 EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden

Lisätiedot

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu

Lisätiedot

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Rakentamistapaohjeet 15.5.2008 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 RAKENTAMISTA KOSKEVAT OHJEET KAAVASSA... 2 3 KAAVIOKUVA... 4 4 ALUEEN RAKENTAMISTA

Lisätiedot

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät!

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! PUHE 10.12.2012/Maija Aksela Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! Tänään on meille suuri päivä. Sydämellinen KIITOS yliopistolle tästä hienosta tunnustuksesta omasta sekä

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy ASEMAKAAVAMUUTOSALUEEN LIKIMÄÄRÄINEN SIJAINTI ASEMAKAAVAMUUTOS

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut 1(5) LUKIONTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 249 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

Metsänhoitajankuja 6 asemakaavan muutos

Metsänhoitajankuja 6 asemakaavan muutos Metsänhoitajankuja 6 asemakaavan muutos nro 002200 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 16.9.2013 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

Portfolio / Santtu Rantanen

Portfolio / Santtu Rantanen Portfolio / Santtu Rantanen 2 Santtu Rantanen Muotoilija Puuseppä Luovahulluus@gmail.com Luovahulluus.googlepages.com +358 40 7262 262 Pohjoinen Liipolankatu 13 A15 15500 Lahti 4 Ennen muotolijaksi ryhtymistä

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Asiakirjatyyppi KAAVASELOSTUS, KAAVAEHDOTUSVAIHE Päivämäärä 28.03.2014 / 04.08.2014 Hyväksymispäivämäärä ja -pykälä 25.8.2014 31 Kaavatunnus 261V250814A 31 KITTILÄN KUNTA LEVIN

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(7) KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

JULKISET RAKENNUKSET HIRRESTÄ

JULKISET RAKENNUKSET HIRRESTÄ JULKISET RAKENNUKSET HIRRESTÄ HIRSIRAKENTAMISTA PUDASJÄRVELLÄ 1700-LUVULLA PUDASJÄRVEN KIRKKO MAAILMAN PISIN KATETTU HIRSIAITA 1370 m 1884 LAKARIN KOULU TOIMII KOULUKÄYTÖSSÄ EDELLEEN 1980-LUVUN HIRSITALOKORTTELI

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO Kohde ja suunnittelualue Liesjärven yleiskaava Dnro: 138/2004 Liesjärven yleiskaava-alue käsittää Liesjärventien

Lisätiedot

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut 1 (8) Tekniset palvelut asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Paltamon kirkonkylän asemakaava-alueen korttelit 22, 23 ja 27 sekä niihin liittyvät vesi-, liikenne- ja viheralueet. Suunnittelualue

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue

Lisätiedot

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 Ylivoimatekijät Konkreettisesti ajateltuna Orimattilan ylivoimatekijöihin kuuluvat luonnollisesti sekä asumisen että liiketoiminnan näkökulmasta edulliset neliöt. Konkretiaa

Lisätiedot

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ORIMATTILAN KAUPUNKI LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.9.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee kortteleita

Lisätiedot

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014 TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 20.3.2014 1(8) LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavamuutos koskee Tornion kaupungin 4. Suensaaren

Lisätiedot

Rakennusperintöpäivä 8.5.2014. Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara

Rakennusperintöpäivä 8.5.2014. Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara Rakennusperintöpäivä 8.5.2014 Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara Esittely Rakennuskanta Rakennustekniikkaa ja arkkitehtuuria: Toim. Petri Neuvonen: Kerrostalot

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS. AsOy Snellmanin kartano

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS. AsOy Snellmanin kartano ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS AsOy Snellmanin kartano 2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS / ASUNTO OY SNELLMANINKARTANO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee 9. kaupunginosan

Lisätiedot

PISPALA. Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla

PISPALA. Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla 2.10.2013 Pispalan asemakaavojen uudistaminen, I-vaihe, kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla

Lisätiedot

Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 2.11.2015 236 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 13-26.11.

Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 2.11.2015 236 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 13-26.11. ILMAJOKI 16.12.2015 Ahonkylä Asemakaavan muutoksen selostus, KORTTELI 281, TONTIT 1 JA 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: VIHTAKALLION ALUE Kunta: ILMAJOKI Kunnanosa: AHONKYLÄN KUNNANOSA

Lisätiedot

LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Fiskarsin ruukin asuinalueet rakennetaan vaiheittain tiivistämällä olemassa olevia alueita. Tarjolla

Lisätiedot

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877.

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. LAPINLAHDEN KIRKKO Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. Kirkkoa rakennettiin vuosina 1877-1880. Kirkon rakennusmestarina toimi Johannes Store

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 2.1.2017 KUNTA Konnevesi 275 KYLÄ Kärkkäiskylä 404 KORTTELI Kortteli 33 tontti 4 KIINTEISTÖ 275-404-23-217

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 Kaavoituspalvelut 05.10.2011 ¹) Täydennetty 29.9.2015 PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO / SUUNNITTELUOSASTO SANTALANTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavoitettava alue sijaitsee Naantalin Luonnonmaalla, noin

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Asia: Poikkeamishakemus koskien kiinteistöä RN:o ja sillä sijaitsevaa entistä Ul. Pyhäjärven kunnantaloa, Karkkila

Asia: Poikkeamishakemus koskien kiinteistöä RN:o ja sillä sijaitsevaa entistä Ul. Pyhäjärven kunnantaloa, Karkkila Karkkilan kaupunki Sivistystoimiala Kulttuurin ja vapaa-ajan palvelualue Museotoimi Karkkilan kaupunki Tekninen toimiala Maankäytön ja ympäristön palvelualue Viite: Lausuntopyyntönne 18.12.2015 Asia: Poikkeamishakemus

Lisätiedot

Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät.

Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. Ohjeet Kulttuurikuntoilun tehtäviä varten Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. TEHTÄVÄT ENNEN KÄVELYÄ TEHTÄVÄ 1 Lue kävelyn

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Osallistumis ja arviointisuunnitelma ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 139 TONTIT 13 JA 14, KAIRATIE 20 JA 24 1 Osallistumis ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 3. kaupunginosan korttelin 139 tontit

Lisätiedot

ARVOTTAMINEN OSANA KULTTUURIPERINNÖN HOITOA JA SUOJELUA!

ARVOTTAMINEN OSANA KULTTUURIPERINNÖN HOITOA JA SUOJELUA! ARVOTTAMINEN OSANA KULTTUURIPERINNÖN HOITOA JA SUOJELUA! Korjausrakentamisen seminaari 1, rakennusvalvonta, Oulu 2013! Helena Hirviniemi" arkkitehti, Arkkitehtitoimisto Helena Hirviniemi" tutkija, Oulun

Lisätiedot

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800.

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800. RUUTUA RAITAA Kaupunkikuva Korttelisuunnitelma noudattaa kaavarungon periaatteita. Kortteli muodostaa yhtenäisen ja omaleimaisen kokonaisuuden, joka kuitenkin korkeuksiltaan, suunniltaan ja mittakaavaltaan

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO Kohde ja suunnittelua lue Liesjärven yleiskaava Dnro: 138/2004 Liesjärven yleiskaava-alue käsittää Liesjärventien

Lisätiedot

A-2619 Asemakaavamuutos Rautatienkatu 19

A-2619 Asemakaavamuutos Rautatienkatu 19 A-2619 Asemakaavamuutos Rautatienkatu 19 Keskustan kaavoituskohteiden k id yleisötilaisuus i 4.6.2014 kaavoitusarkkitehti Marja Mustakallio gsm 050 387 8708 marja.mustakallio@lahti.fimustakallio@lahti

Lisätiedot

ESS-KONTAKTILOMAKE. TILASTOKESKUS Haastattelu- ja tutkimuspalvelut TILASTOKESKUS. Haastattelija:

ESS-KONTAKTILOMAKE. TILASTOKESKUS Haastattelu- ja tutkimuspalvelut TILASTOKESKUS. Haastattelija: TILASTOKESKUS 0..00 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut 000 TILASTOKESKUS ESS-KONTAKTILOMAKE Haastattelija: Kohdehenkilö: Kohdenumero: Kohdehenkilön puhelinnumero:.. Kieltäytynyt Ei puhelinta Siirretty toiselle

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223c Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee 20.8.2012 päivättyä asemakaavakarttaa nro 002123. 1 PERUS-

Lisätiedot