Sinnikäs työ määräaikaisuusongelmien korjaamiseksi tuottamassa tuloksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sinnikäs työ määräaikaisuusongelmien korjaamiseksi tuottamassa tuloksia"

Transkriptio

1 Sinnikäs työ määräaikaisuusongelmien korjaamiseksi tuottamassa tuloksia Tosiasiallisten työtehtävien luonne ratkaiseva Merkittävä päätös yliopistojen määräaikaisista

2 Päätoimittaja/ Huvudredaktör Kerttu Pellinen Toimitus Anne Nordström GSM Ratamestarinkatu 11, 7 krs Helsinki Painos: kpl Painopaikka: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo S I S Ä L T Ö 1 / Ulkoasu Kirjapaino Uusimaa, Studio Seuraava lehti ilmestyy kesäkuussa 2012 ISSN Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL ry Universitetens och forskningssektorns personalförbund Assiociation of Finnish University and Research Establishment Staf Ratamestarinkatu 11, 7 krs Helsinki Banmästargatan 11, 7 vån Helsingfors Puheenjohtaja/ ordförande Kerttu Pellinen GSM Sihteeri/ sekreterare Kristina Sten Yliopistot ja yritykset Sopimusasiantuntija/ Ombudsman Satu Henttonen GSM Yliopistot ja OKM:n hallinnonalan virastot Asiamies/Ombudsman Aki Nieminen GSM Käännös, översättning, svenska Kerstin Lindroos-Falck 3 Puheiden ja tekojen ristiriita Konflikt mellan tal och handlingar 4 Työ- ja virkaehtosopimuksista Yt-neuvotteluja käydään Yliopistolaisten lomakalenteri 5 Vuoden 2012 painopisteasiat hallituksen käsittelyssä Taideyliopiston lisärahoitus suoraan kehykseen 6 Rakenteellista yhteistoimintaa TTY:ssä? 7 Irtisanomiset ovat ristiriidassa työurien pidentämispuheiden kanssa 8 Kuulumisia Lappeenrannasta - Skinnarilan yhteiskampus Skinnarilan kampus hyvä esimerkki ammattikorkeakoulun ja yliopiston yhteistyöstä 9 Yliopistolain vaikutusten arviointiprojekti etenee Taideyliopistosta tulee taideyliopisto Varastokirjaston yhdistämistä osaksi Kansalliskirjastoa selvitetään 10 YHL:n jäsenten mielestä yliopistouudistus epäonnistui 12 Sinnikäs työ määräaikaisuusongelmien korjaamiseksi tuottamassa tuloksia 13 Tosiasiallisten työtehtävien luonne ratkaisevaa määräaikaperustetta arvioitaessa 14 Merkittävä päätös KHO:sta yliopistojen määräaikaisista 16 Heikentynyt taloustilanne kiristää jäsenkuntamme arkea 17 OECD:n diagnoosi oikea ja tarjotut lääkkeet pääosin kohdallaan Periaatepäätös valtion henkilöstön aseman järjestämisestä organisaation muutostilanteissa Työhyvinvointi kohenee työpaikan arjessa 18 Hyvän työpaikan yhteistoiminta 20 Parhaiten onnistumme yhdessä 22 Työkyky on arvioitava 90 sairauspäivärahapäivän jälkeen Työpankkikokeilu laajenee valtakunnalliseksi 23 Tasa-arvon askeleita 24 Muutoksia työttömyysturvaan 25 HATO2012-päivät ovat tulossa! 26 Varhaisen tuen malli on tarpeeton jos työyhteisö voi hyvin 27 Nyt kaikki uusia jäseniä hankkimaan Jari Tolvanen on Vuoden työsuojeluvaltuutettu 28 Kyllä minä hämmästyin ja olin iloinen ja kiitollinen 30 Personalföreningen vid Åbo Akademi 40 år Arbetslösa kan få ålderspension redan vid 62 års ålder 31 Conflict between words and deeds Faktaa ja fiktiota maahanmuutosta Käännös, engl./trans, english Erja Ranta Kansi: Kuvassa puheenjohtaja Kerttu Pellisen suursnautser Nanna. Alkuperäinen kuva: Tarja Pellinen. Kansikuva: Kimmo Nordström.

3 P Ä Ä K I R J O I T U S l e d a r e Puheiden ja tekojen ristiriita Tämän talven trendipuheenaiheena - eurokriisin ohella - on ollut tuleva työvoimapula sekä työuran pidentämisen ja eläkeiän nostamisen välttämättömyys. Lisäksi on tarmokkaasti vaadittu tuottavuuden nostamisesta kaikin keinoin. Yliopistot ja virastot harrastavat tuottavuuden nostamista julkisiin palveluihin soveltumattomin, yrityselämästä kopioiduin keinoin. Vaikka tehtävät pysyvät osapuilleen samoina, kuluja karsitaan vähentämällä henkilöstöä, lopettamalla määräaikaisia tehtäviä ja irtisanomalla henkilöstöä monesti ilman taloudellista tai toiminnallista pakkoa. Seuraukset ovat henkilökohtaisia tragedioita työnsä menettäneille, ja myös ennestään ylikuormitetuille töitä jatkaville. Irtisanomiset painottuvat usein pidempään työelämässä olleisiin, varttuneempiin ja kokeneimpiin työntekijöihin - lähellä eläkeikää oleviin ja myös sellaisiin, joilla ei ole eläkejärjestelymahdollisuutta, mutta joiden työllistyminen on käytännössä ikänsä vuoksi hyvin epävarmaa. Uskollisuutta ja kokemusta, pitkää työuraa ei näissä tilanteissa arvosteta. Eläkejärjestelyn kohteeksi joutunut tavallinen työntekijä ei saa kultaista kädenpuristusta, pikemmin puristus on kylmä. Ennenaikainen eläkkeelle siirtyminen pienentää myös lopullista eläketasoa merkittävästi. Helsingin Sanomien (HS ) haastattelussa entinen pääministeri Matti Vanhanen toteaa ohimennen työurien pidentämisvaatimusten ja todellisuuden välillä olevan ristiriitaa, mutta valtiosihteeri Raimo Sailas intoutuu moittimaan työntekijöiden fyysistä kuntoa, jota hän näkee esteenä työuran pidentämiselle. EK:n johtaja Jukka Ahtela taas keskittyy eläkeputkijärjestelmän periaatteiden käsittelyyn. Työnantajille ei eläkepakettien käytöstä tässäkään haastattelussa halua kukaan kohdistaa vastuuta, vaikka niiden laaja käyttö väistämättä sisältää ikäsyrjintää. Työsopimuslaissa ei ole irtisanomisjärjestystä koskevia määräyksiä - syrjintäkiellosta on. Työnantajan on työsopimuslain mukaan kohdeltava työntekijöitään tasapuolisesti. Yksi YHL:n toiminnan arvoista on laajasti ymmärretty tasa-arvoisuus, joka sisältää kaikki työsopimuslain sisältämät syrjinnän kieltävät tekijät. Kaikkien ay-järjestöjen tulisi tuomita ikäsyrjintä. Työnantajien ja heidän järjestöjensä tulee noudattaa lain henkeä ja kirjainta. Poliittisen päättäjän olisi aika herätä. Suvaitsevuuden ja vastuullisuuden ilmapiirissä valitun uuden Tasavallan presidentin tehtävänä on toimia arvojohtajana. Tarttuessaan yhteiskunnallisiin ongelmiin, tässä hänelle tehtävä. Konflikt mellan tal och handlingar Det populäraste samtalsämnet denna vinter har vid sidan av eurokrisen varit den kommande arbetskraftsbristen samt det nödvändiga i att förlänga tiden i arbetslivet och höja pensionsåldern. Dessutom har man med eftertryck krävt att produktiviteten måste höjas med alla tillbudsstående medel. Universiteten och ämbetsverken ägnar sig åt att höja produktiviteten med hjälp av metoder som har kopierats från företagslivet och inte lämpar sig för offentlig service. Även om uppgiftena förblir i stort sett desamma skärs kostnaderna ned genom att man minskar på personalen, avslutar tidsbundna uppdrag och säger upp anställda, mången gång utan något ekonomiskt eller verksamhetsrelaterat tvång. Följderna är personliga tragedier för dem som mist sitt jobb och också för dem som fortsätter arbeta och är överbelastade sedan tidigare. Uppsägningarna riktas ofta mot äldre och mer erfarna arbetstagare som varit länge i arbetslivet sådana som närmar sig pensionsåldern och också sådana som inte har möjlighet till pensionsarrangemang, men som på grund av sin ålder har svårt att få nytt arbete. Plikttrogenhet och erfarenhet, en lång tid i arbetslivet värdesätts inte i dessa fall. En vanlig arbetstagare som blivit föremål för pensionsarrangemang får inget fallskärmsavtal, snarare blir det platt fall. Förtida pensionering minskar också den slutliga pensionsnivån avsevärt. I en intervju i Helsingin Sanomat (HS ) konstaterar tidigare statsministern Matti Vanhanen i förbifarten att det råder en konflikt mellan kraven på att förlänga tiden i arbetslivet och verkligheten, medan statssekreterare Raimo Sailas ondgör sig över arbetstagarnas fysiska kondition som han betraktar som ett hinder för en förlängning av tiden i arbetslivet. EK:s direktör Jukka Ahtela går å sin sida in för att behandla principerna för systemet med pensionssluss. Inte heller i den här intervjun vill någon skjuta över ansvaret för användningen av pensionspaket på arbetsgivarna, även om en utbredd användning av pensionspaket oundvikligen ökar åldersdiskrimineringen. Arbetsavtalslagen innehåller inga bestämmelser om uppsägningsordning men däremot förbud mot diskriminering. Enligt arbetsavtalslagen måste arbetsgivaren behandla sina arbetstagare likvärdigt. Ett av YHL:s värden är jämlikhet i vidsträckt bemärkelse. Jämlikheten innefattar alla faktorer i arbetsavtalslagen som förbjuder diskriminering. Alla fackföreningar bör fördöma åldersdiskriminering. Arbetsgivarna och deras organisationer ska följa lagens anda och bokstav. Det är dags för den politiska beslutsfattaren att vakna upp. Republikens nya president som valdes i en anda av tolerans och ansvar har som uppgift att fungera som förebild för gemensamma värderingar. Då han tar i tu med problemen i samhället är detta ett uppdrag för honom. Puheenjohtaja Kerttu Pellinen 3

4 a j a n k o h t a i s t a Yliopistolaisten lomakalenteri Yliopistojen työehtosopimuksen piirissä olevien kannattaa huomata seuraavat päivämäärät: Lomanmääräytymisvuosi päättyy. Lomavuoden 2012 lomaoikeus on nyt laskettavissa Tähän mennessä on sovittava lomarahan vapaaksi vaihtamisesta. Vapaa on annettava mennessä. Näihin aikoihin työnantaja myös varaa työntekijöille tilaisuuden esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Viimeistään sen yhteydessä sovitaan lomapäivien siirtämisestä säästövapaaksi Tähän mennessä on annettava lomavuoden 2011 loma, ellei siitä ole toisin sovittu. Myös 15 vuoden palvelusajan saavuttamisesta aiheutuva loman pidennys on pidettävä viimeistään nyt on lomakausi. Elleivät työntekijä ja työnantaja toisin sovi, 20 lomapäivää on annettava lomakaudella (kesäloma) ja loput mennessä (talviloma). Talviloma on aina annettava yhdenjaksoisena, ellei toisin sovita. Kesälomasta saa 10 päivää ylittävän osan jakaa osina annettavaksi, jos tämä on työn käynnissä pitämiseksi välttämätöntä (poikkeustapaus). Sopien voidaan toki kesälomakin jakaa osiin, ainoa rajoitus on, että lomaan sisältyy 10 päivän yhtenäinen jakso (joko lomakaudella tai sen ulkopuolella). Sopien voidaan loma sijoittaa myös pidemmälle ajanjaksolle, , voidaanpa enintään 10 päivän verran sijoittaa vielä väliseen aikaankin Tänä aikana 15 vuoden palvelusajan saavuttaneiden on pidettävä tästä johtuva lomanpidennys ennen Heinäkuun palkanmaksun yhteydessä maksetaan lomaraha, joka määräytyy sen tehtävän palkan mukaan, jossa asianomainen on kesäkuussa vuosilomalisä, jos sitä ei ole maksettu kesäkuun palkan yhteydessä Teksti: Aki Nieminen Pardian asiamies Työ- ja virkaehtosopimuksista Raamisopimusneuvottelut ja niissä saadut sopimusratkaisut tulevat voimaan uuden sopimuskauden alkaessa kaikilla YHL:n jäsenten pääsopimusaloilla; yliopistoissa, valtiolla ja Palta-sopimusalan yrityksissä. Yliopistojen osalta järjestelyeräneuvotteluja ei ensimmäisen vuoden korotuksista käydä, koska erän käytöstä sovittiin jo varsinaisissa tes-neuvotteluissa. Maaliskuun alusta tulevat voimaan uudet palkkataulukot, joidenkin euromääräisten palkkioiden ja henkilöstön edustajien palkkioiden korotukset sekä muutamat marraskuussa sovitut muutokset työehtosopimuksessa. Työkykyä ylläpitävä kuntoutus (esim. Aslak) on maaliskuun alusta lukien taas palkalliseen vapaaseen oikeuttavaa aikaa. Lääkärissä käynteihin liittyviä pelisääntöjä on täsmennetty. Sopimusosapuolet uskovat, että täsmennykset helpottavat sopimuksen tulkintaa. Neuvottelut palkkausjärjestelmän henkilökohtaisen osuuden kehittämisestä ovat alkaneet. Määräaika on toukokuun loppu ja siihen mennessä selviää, tehdäänkö arviointimenettelyn tekniseen toteuttamiseen muutos vai jääkö järjestelmä entiselleen. Viime sopimuskauden aikana neuvotellut ja sovitut muutokset, mm. vaativuuslisä, on liitetty pysyväksi osaksi palkkausjärjestelmää. Lisän avulla palkkakehityksen toivotaan joustavoituvan ja helpottuvan. Yhteistoimintaa ja työsuojelun yhteistoimintaa koskevat tekstit liitetään myös osaksi sopimusta. Tes-määräysten perusteella on yliopistoissa jo melko kattavasti sovittu paikallisesti yhteistoiminnan ja työsuojelun yhteistoiminnan järjestämisestä. Työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen yhteinen yhteistoimintakoulutuskiertue on sekin saanut yliopistoissa hyvän vastaanoton. Valtion sopimustoiminnan puolella alkuvuosi on ollut vilkkaampi, koska ensimmäisen sopimusvuoden virastoeräneuvottelujen määräajaksi oli sovittu Pääsääntöisesti sopimukseen onkin päästy ja sovitut korotukset saadaan maksuun ajallaan. Yritysten tes-erien neuvottelut käydään helmikuun loppuun mennessä. Kerttu Pellinen YHL:n puheenjohtaja Yt-neuvotteluja käydään Itä-Suomen yliopiston henkilöstön vähentämiseen tähtäävät yt-neuvottelut käytiin viime vuoden puolella ja niiden jälkeen on tehty päätöksiä irtisanomisista tuotannollisilla syillä. Syiden perusteena olevien rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten kokonaisuus ei ole vielä täysin selvillä. Myös useassa muussa yliopistossa on käyty ja käydään toiminnallisten muutosten vuoksi yt-neuvotteluja henkilöstövaikutuksista. Kohteena olevat henkilöstömäärät ovat kuitenkin huomattavasti pienempiä ja siten useimpien henkilöiden sijoittaminen uusiin tehtäviin on mahdollista, vaikka mm. maantieteelliset seikat saattavat vaikeuttaa uuden tehtävän vastaanottamista. Irtisanomisilta tuskin täysin vältytään. Kerttu Pellinen 4 U N I V E R S I T A S 1 /

5 a j a n k o h t a i s t a YHL:n hallituksen seminaarikokouksessa vasemmalta Marjo Aaltomaa SAHY, Aki Nieminen Pardia, Jaana Lehtosaari ja Raimo Tervola OYHY, Pasi Jussila VYHY, Martti Lidh LTYHY, Seija Kilma, AaltoHY, Tuula Tammi-Sirén OHY ja Raimo Peurakoski TTYHY. Vuoden 2012 painopisteasiat hallituksen käsittelyssä YHL:n laajennettu hallitus piti perinteisen seminaarinsa tammikuussa. Keskeisiä käsiteltäviä aiheita olivat jäsenhankinta ja henkilöstön edustajien tukeminen kovassa paineessa yliopistojen työehtosopimusasioiden ja rakenteellisen kehittämisen kysymysten lisäksi. Teksti ja kuvat: Satu Henttonen Ryhmätyö on päättymässä. Ryhmätyön vetäjä varapuheenjohtaja Elisa Hyytiäinen miettii tuliko kaikki sanottua? Oikealla pääluottamusmies Timo-Jussi Hämäläinen HYHY. Taideyliopiston lisärahoitus suoraan kehykseen YHL vaatii että Taideyliopiston lisärahoituksen osuutta tulee lisätä yliopistojen perusrahoituksen kehykseen, jotta rahoitus ei vaikuttaisi tiedeyliopistojen rahoitukseen vähentävästi. Taideyliopiston lisärahoitusta on tarkoitus nostaa asteittain vuoteen 2016 mennessä 18 miljoonaan euroon. YHL torjuu lausunnossaan Taideyliopiston perustamiseen liittyvästä yliopistolain muutoksesta esityksen, jonka mukaan lisärahoitus sisällytettäisiin yliopistojen kokonaisrahoituksen kehykseen. Liiton mukaan rahoitus vaikuttaisi silloin yliopistojen keskinäisiin rahoitussuhteisiin. Tämä tarkoittaisi 18 miljoonan rahoitusosuuden leikkaamista tiedeyliopistojen rahoituksesta. Henkilöstövaikutuksia ei yhdistymisellä perustelujen mukaan olisi, koska perustettavan yliopiston hallinnollinen asema on sama kuin kolmen yhdistyvän yliopiston. Henkilöstö siirtyisi liikkeenluovutusta koskevien säännösten mukaisesti Taideyliopiston palvelukseen. Perusteluissa todetaan tämän tarkoittavan, että henkilöstön palvelussuhteeseen liittyvät edut eivät heikkene. Työnantajavelvoitteet säilyisivät entisellään ja henkilöstöön sovellettava yleissitova työehtosopimus säilyisi samana. Liiton mukaan tulee kuitenkin varmistaa, että palvelussuhteeseen läheisesti liittyvät eläke-etuudet säilyvät tässä yhteydessä muuttumattomina. Taideyliopistoselvityksen raportissa on mainittu huolestuttavana seikkana se, että nykyisellään opetus-/taiteilijakunta joutuu kantamaan suuria hallinnollisia vastuita, sekä pidetään Taideyliopiston perustamisen yhtenä edellytyksenä sitä, että opettajakunnalle taataan lisäaikaa joko tutkimiselle tai taiteenharjoittamiselle. YHL:n mielestä lisärahoituksella tulee turvata tukihenkilöstön riittävyys ja asema sekä siirtymävaiheessa että sen jälkeen. Vain näin saadaan tarvittava tuki taiteen monimuotoisuuden ja monikulttuurisuuden vahvistumiselle. YHL huomauttaa, että kolmen tähänastisen fuusioyliopiston henkilöstön kokemuksista on syytä ottaa oppia. YHL pitää perusteltuna Taideyliopiston perustamista pääsääntöisesti lakiesityksessä esitetyllä ja perustellulla tavalla siten, että perustettava yliopisto on yhdistettävien yliopistojen tavoin julkisoikeudellinen laitos ja että se koostuu kolmesta Akatemiasta. 5

6 u u d i s t u k s e t j a t k u v a t Rakenteellista yhteistoimintaa TTY:ssä? Kuva: Satu Henttonen Vuonna 2008 Tampereen teknillisessä yliopistossa aloitettiin rakenneuudistus, jonka myötä tiivistyttiin kymmenestä osastosta viiteen tiedekuntaan ja samanaikaisesti laitosten määrä väheni puoleen aiemmasta. Kuluvan vuoden 2012 aikana TTY:n organisaatiota virtaviivaistetaan jälleen: tavoitteena on edelleen yksikkökoon kasvattaminen ja yksiköiden määrän vähentäminen. Uusi organisaatiorakenne otettaneen käyttöön vuoden 2013 alusta. Tampereen teknillisen yliopiston henkilökuntayhdistyksen puheenjohtaja Tiina Heikkilän mieltä painaa huoli yliopiston rakenneuudistuksen seurauksista. Kuva: Satu Henttonen Laitoskoon kasvattamisen osittaisena tarkoituksena on tietenkin kustannusten karsiminen ja päällekkäisten toimintojen vähentäminen. Muun henkilökunnan määrässä muutokset näkyvät niin, että laboratoriohenkilöstä vuosien aikana on vähennetty 29 htv ( -23 %). Vastaavasti samana aikana hallinto- ja toimistohenkilöstön lisäystarve on ollut 49 htv (27 %). Yt-neuvotteluja ja irtisanomisia Fantastisen yliopistouudistuksen myötä TTY:ssä on koeteltu työehtosopimusten antama mahdollisuus työntekijän irtisanomisesta taloudellisin ja/tai tuotannollisin syin. Talven aikana on käyty läpi kolme yt-menettelyä, joista kaksi laboratoriohenkilöstön ja yksi kirjaston osalta. Neuvotteluille on yhteistä se, että aloitteet ovat tulleet yksikkötasolta eikä yliopistotyönantajan puolelta. Laboratoriohenkilöstön kohdalla neuvottelut koskivat tuotannollisin syin toisessa 3 ja toisessa 4 henkilöä. Neuvottelujen jälkeen molemmissa tapauksissa päädyttiin yhden henkilön irtisanomiseen ilman työvelvoitetta, sillä yrityksistä huolimatta heille ei löytynyt korvaavaa työtä yliopistolla. Lisäksi yhden henkilön työ organisoitiin uudelleen hänen omalla suostumuksellaan laajentamalla tehtävänkuvaa. Kirjaston osalta asia on toistaiseksi ratkennut uudelleen sijoituksella. Onko uusia yt-neuvotteluja tulossa? Tuoko tulevaisuus uusia yt-neuvotteluja myös TTY:lle? Työnantaja on toistuvasti antanut ymmärtää, että yliopiston taholta ei ole tarvetta henkilöstöleikkauksiin ja neuvottelujen myötä myös entisiä määräaikaisia on otettu toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin. Peikkona asiassa on kuitenkin se, että teknisten alojen yliopistojen keskuudessa on meneillään selvitystyö ko. yliopistojen profiloitumisesta. Nämä yliopistot laativat helmikuun 2012 loppuun mennessä omat listansa painopisteistään ja poisvalittavista alueistaan, joiden pohjalta tehdään päätöksiä yliopistojen työnjaosta. Jää nähtäväksi, miten tämä vaikuttaa varsinkin opetusta ja tutkimusta tukevan henkilöstön määrään jatkossa. Teksti: Tiina Heikkilä Puheenjohtaja Tampereen teknillisen yliopiston henkilökuntayhdistys ry 6 U N I V E R S I T A S 1 / TTYHY:n luottamushenkilöt kahvitauolla yhdistyksen koulutustilaisuudessa, jossa sopimusasiantuntija Satu Henttonen kävi selostamassa työehtosopimusasioita ja kertomassa muista ajankohtaisista asioista

7 u u d i s t u k s e t j a t k u v a t Irtisanomiset ovat ristiriidassa työurien pidentämispuheiden kanssa Itä-Suomen yliopiston yhteistoimintaneuvottelut päättyivät joulukuussa juuri ennen joulua. Neuvottelujen päätteeksi irtisanotaan 33 henkilöä. Henkilöstö otti irtisanomisilmoituksen vastaan tyrmistyneenä. Itä-Suomen yliopistoyhteisön henkilöstöyhdistyksen pääluottamusmies Juha Riepponen on pettynyt yliopiston johtoon ja hallituksen toimintaan. - Vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia ratkaista asian toisella tavalla oli olemassa, sanoo Juha Riepponen. Neuvotteluissa toimme esille erilaisia ratkaisumalleja, mutta yliopistotyönantajalta ei löytynyt tahtoa ratkaista asia toisella tavalla. Yliopisto fokusoi rahoitukseen Uuden yliopiston työnantajapolitiikka on koventunut. Riepposen mukaan nyt päätettyjä irtisanomisia ei edes yritetä perustella taloudellisilla syillä eivätkä vähennystoimet siirrä resursseja tutkimukseen ja opetukseen yliopiston väitteistä huolimatta. - Opettajille ja tutkijoille valuu entistä enemmän avustavan henkilökunnan aiemmin tekemiä tehtäviä, hän sanoo. Riepponen huomauttaa, että yliopistolaissa määritellään yliopistojen tehtäväksi vuorovaikutus muun yhteiskunnan kanssa sekä yhteiskunnallinen vaikuttavuus. - Tämä on unohtunut, sillä yliopisto näyttää fokusoivan opetuksen ja tutkimuksen sekä rahoituksen ansainnan päätehtävikseen, hän sanoo. Työurien pidentämispuheet joutavat romukoppaan Viestit ja teot ovat Riepposen mielestä pahasti ristiriidassa. Samalla kun yleisesti valtakunnassa todistetaan työurien pidentämisen välttämättömyyden puolesta, yliopisto toimii päinvastoin ja irtisanoo henkilöitä, joilla ei ikänsä tai koulutuksensa vuoksi ole suuria mahdollisuuksia enää työllistyä. - Miksi puhua työurien pidentämisestä, kun ei toimita puheiden mukaisesti?, Riepponen kysyy. Missä on todellinen työnantajavastuu? Irtisanomiset vetävät pääluottamusmies Juha Riepposen ilmeen vakavaksi. Riepponen on hyvin huolestunut henkilöstön jaksamisesta. - Työmotivaatioon irtisanomiset ovat selvästi vaikuttaneet, Riepponen huomauttaa. Riepposen mukaan henkilöstö on täysin menettänyt luottamustaan yliopistojohtoa ja hallitusta kohtaan. Tämä ei voi olla vaikuttamatta myös työilmapiiriin. Ihmisten jaksaminen on todella lujilla Pääluottamusmies on hyvin huolestunut yliopistohenkilöstön jaksamisesta. Ihmiset voivat pahoin. Jo nyt on työterveyshuoltoon jouduttu ohjaamaan ihmisiä, jotka eivät ole kestäneet paineet. - Ihmiset reagoivat tällaisiin tyrmistyttäviin uutisiin kovin erilailla, Riepponen toteaa. Henkilöstö osoitti mieltään Yliopiston henkilöstö marssi maanantaina ulos työpaikoiltaan. Ulosmarssilla henkilöstö osoitti solidaarisuutta irtisanotuille työtovereille. Lisäksi haluttiin osoittaa myötätuntoa niille työtovereille, jotka jo vuonna 2010 irtisanottiin. Anne Nordström 7

8 y h t e i s t y ö t i i v i s t y y Kuulumisia Lappeenrannasta - Skinnarilan yhteiskampus Skinnarilan kampus hyvä esimerkki ammattikorkeakoulun ja yliopiston yhteistyöstä Opetusministeri Jukka Gustafsson kannustaa muita korkeakouluja seuraamaan Lappeenrannan esimerkkiä yliopiston ja ammattikorkeakoulujen yhteistyön tiivistämisessä. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa asetut tavoitteet korkeakoulujen rajat ylittävästä tilojen, tukipalvelujen ja opettajaresurssien yhteiskäytön edistämisestä ovat tärkeitä, jotta nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ammattikorkeakoulujen niukkenevat voimavarat saadaan mahdollisimman tehokkaaseen ja tarkoituksenmukaiseen käyttöön. Näin myös voimavaroja vapautuu entistä enemmän ja monipuolisemmin opetuksen ja tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden vahvistamiseen. Tämä on ollut pontimena myös Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Saimaan ammattikorkeakoulun yhteisen kampuksen kehittämiselle, ministeri Gustafsson sanoi Saimaan ammattikorkeakoulun vihkiäisjuhlassa. Ministeri muistutti, että on tärkeää saada korkeakoulun toiminnan laadun ja vaikuttavuuden vahvistuminen näkymään koko Etelä-Karjalan alueella. Keskeisenä lähivuosien haasteena tulee olemaan, miten alueen vahvistuvan koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tuloksia saadaan entistä paremmin hyödyntämään alueen yritys- ja työelämässä. Tämän edistämiseksi yliopiston ja ammattikorkeakoulun kannattaa tehdä tiivistä yhteistyötä. Valtiovallan toiveiden ohjailemana Lappeenrannassa oli tehostettava Saimaan ammattikorkeakoulun (SAIMIA) ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) yhteistyötä. Konkreettistakin oli saatava vähitellen aikaan, enää pelkät johdon palaverit ja tiedotustilaisuudet eivät riittäneet. Syntyi ajatus yhteisestä kampusalueesta, joka parantaisi mahdollisuudet saada säästöjä yhteisillä palveluilla ja tiloilla. Tuumasta toimeen. SAIMIAn noin kerrosneliömetrin uudisrakennus valmistui yliopiston välittömään läheisyyteen viime syksynä. Kuva: LUT/Tuomo Tamper. 8 U N I V E R S I T A S 1 /

9 y h t e i s t y ö t i i v i s t y y LUT tiivisti toimintojaan ja toimistotilojaan. Toimistotiloja, luentosaleja ja laboratoriotiloja on vuokrattu SAIMIAlle ja yhteiskäytössä ovat fysiikan laboratorio ja tiedekirjasto. Vuokratilat ovat n.10% yliopiston käytössä olevista, vastaava säästö tulee yliopiston tilakustannuksiin. Vuokratut toimistotilat on järjestetty keskitetysti saman käytävän varrelle. SAIMIAn kirjastotyöntekijät ovat siirtyneet vanhoina työntekijöinä yliopiston palvelukseen melkein en- tisenlaisiin tehtäviinsä. Tiedekirjaston yhdistäminen tapahtui ilman irtisanomisia. Yliopiston omat tukipalvelut toimivat entiseen malliin ja ruokalat ovat yhteiskäytössä. Henkilöstöön ja tiloihin liittyvissä yhteisissä asioissa on pari kertaa kokoontunut yhteinen sisäilmatyöryhmä. Tehokkuus lisääntyi Ensimmäiset kuukaudet yhteiskampusta ja osittaista rakennusten yhteiskäyttöä on nyt takana. Näkyvimmillään muutos on ollut väen määrässä yliopiston käytävillä ja ruokalassa, myös luentosalit ovat olleet tehokkaasti käytössä. Yliopiston opiskelijat voivat valita opintojaksoja ammattikorkeakoulun kielikeskuksesta ja vastaavasti AMK:n opiskelijat voivat valita opintojaksoja yliopiston kielikeskuksesta. LUT ja SAIMIA ovat lisäksi mukana viime vuonna alkaneessa kolmivuotisessa kokeilussa Amk- ja yliopisto-opiskelijoiden terveydenhuollon yhdistämiseksi. Yhteisenä liikuntatoimena on perustettu opiskelijoiden yhteinen korkeakoululiikuntahanke SaLUT. Toiminnan tavoitteena on edistää ja tukea opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskeluissa jaksamista sekä luoda yhteishenkeä eri koulutusohjelmien ja korkeakoulujen välillä. Henkilökunnan osalta yhteiset kuviot ovat vielä lähtökuopissaan. Teksti: Martti Lindh Puheenjohtaja Lappeenrannan teknillisen yliopiston henkilökuntayhdistys ry LUT: n ja SAIMIA:n uudisrakennuksen välinen yhdyskäytävä noin 30 metriä pitkä katettu kävelysilta nostettiin paikoilleen Tämä kuvaa Lappeenrannan teknillisen yliopiston henkilökuntayhdistyksen puheenjohtaja Martti Lindhin mielestä hyvin tilannetta kampuksella. Yhteisöillä on omat tilat ja organisaatiot, mutta väylät yhteisyyden ja yhteistyön kehittämiseksi ovat olemassa. Yliopistolain vaikutusten arviointiprojekti etenee Eduskunnan edellyttämä selvitys yliopistolain vaikutuksista strategiseen johtamiseen annetaan eduskunnan sivistysvaliokunnalle kuluvana keväänä. Tähän mennessä selvitystä varten on mm. tehty laaja henkilöstökysely, haastateltu yliopistojen johtoa, sidosryhmien ja pääsopijajärjestöjen (JUKO, Pardia, JHL) edustajia. Lisäksi järjestettiin helmikuun alkupuolella kaksi foorumia selvityksen aihepiiristä. Henkilöstöpolitiikkafoorumiin osallistui runsain määrin YHL:n jäsenyhdistysten pääluottamusmiehiä. Taideyliopistosta tulee taideyliopisto Taideyliopiston nimestä järjestettiin kilpailu, jonka voitti nimi Taideyliopisto. Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian ja Teatterikorkeakoulun yhdistämistä koskeva yliopistolain muutosesitys on parastaikaa lausunnolla. Taideyliopistot ja niiden henkilöstö suhtautuvat yhdistämiseen myönteisesti. Yhdistämisen suunnitellaan tapahtuvan vuoden 2013 alusta lukien ja yhteistä hallintoa tullaan rakentamaan tulevana syksynä. Varastokirjaston yhdistämistä osaksi Kansalliskirjastoa selvitetään Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti viime vuoden lopussa työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää edellytykset Varastokirjaston yhdistämiselle osaksi Kansalliskirjastoa. Selvityksessä työryhmän tulee ottaa huomioon lainsäädännölliset, hallinnolliset ja rahoitusjärjestelyihin liittyvät näkökohdat sekä henkilöstön asemaan, kirjaston kokoelmiin ja tiloihin liittyvät kysymykset. Työryhmän tulee laatia em. selvitysten pohjalta suunnitelman aikatauluineen yhdistymiselle. Yhdistäminen edellyttää lainmuutoksia ja se voi toteutua suunnitelman mukaan vuoden 2014 alusta. Työn on oltava valmis mennessä. 9

10 y h l : n j ä s e n t u t k i m u s YHL kartoitti viime vuonna jäsentensä näkemyksiä. Edellinen jäsentutkimus tehtiin vuonna YHL:n jäsenten mielestä yliopistouudistus epäonnistui Jäseniltä kysyttiin näkemyksiä mm. seuraavista aihealueista: työstä yleensä, työssä jaksamisesta, palkkauksesta ja yliopistouudistuksesta sekä johtamistyön onnistumisesta. Jäsentutkimuksen otoskoko oli 5770 ja vastauksia saatiin 1336, joten vastausprosentiksi muodostui 24 %. Naisia vastaajista oli 75 %. Vastaajien ammatillista koulutustaustaa tarkasteltaessa on havaittavissa, että vastaajajoukossa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus on kasvanut hieman edellisestä tutkimuskerrasta, mutta edelleen opistotason koulutuksen suorittaneet ovat edelleen suurin ryhmä. Vastaajista 92 % työskentelee yliopistossa. Vastaajista suurimman osan muodostivat hallinto- ja toimistotehtävissä työskentelevät (47,3 %). Määräaikaiset katsovat hoitavansa pysyviä tehtäviä Palvelussuhteen lajina suurimmalla osalla vastaajista (65 %) oli toistaiseksi voimassaoleva (vakinainen) työsopimussuhde ja vakinaisessa virkasuhteessa oli 23 % vastaajista. Tarkasteltaessa vastaajajoukkoa voitaneen todeta, että osa vastaajista on valinnut vanhasta tottumuksesta vakinaisen virkasuhteen. Määräaikaisten työsuhteiden määrä on vähentynyt selvästi vuodesta 1999, mutta vakinaisten työsuhteiden määrässä ei ole tapahtunut oleellista muutosta, joten voitaneen olettaa, että määräaikaisia työsuhteita on päättynyt huomattavissa määrin. Suurin osa määräaikaisessa palvelussuhteessa olevista vastaajista katsoo hoitamansa tehtävän olevan pysyvä, vaikka työsuhde on määräaikainen. Neljä tai viisi peräkkäistä määräaikaisuutta oli lähes 20 %:lla vastaajista ja kymmenen tai useampia palvelussuhteita oli noin 16 %:lla. Peräkkäiset määräaikaiset työsuhteet ovat pisimmillään kestäneet 20 vuotta tai kauemmin (4 %) ja lyhemmät tyypillisesti enimmillään vuoden (26 %). Palkkausjärjestelmää tulee kehittää Vastaajat tuloluokittain vuosina 2011, 2007, 2006, Jatkuva muutos Avoimuuden puute Vastuiden epäselvyys 62,9% (803) 62,2% (794) 62,1% (795) 27,6% (352) 9,5% 27,3% 26,5% Palkkauksen epäoikeudenmukaisuus 59,1% (754) 26,3% 14,7% Työstä maksettava liian pieni palkka Epäoikeudenmukainen työnjako Kiire/kireät aikataulut Tunne, ettei työtäni arvosteta 56,6% (720) 55,2% (704) 54,6% (693) 50,9% (648) 31,5% (401) 30,9% (394) 13,9% 36,9% (468) 37,3% (475) Henkinen uupuminen 50,1% (637) 40,3% (512) 9,6% Tietojärjestelmiin liittyvät ongelmat 50,0% (635) 37,7% (479) 12,4% Työtä koskevien vaikutusmahdollisuuksien puute Työyksikön henki Esimiehen vuorovaikutustaidot 47,3% (599) 43,3% (553) 41,7% (532) 38,3% (485) 47,9% (612) 45,5% (580) 14,4% 12,8% Tunne, että eri ammattialoilla työskentelevien tasa-arvo ei toteudu Fyysinen uupuminen Tunne, ettei kykyihini luoteta Tunne, ettei koulutustani arvosteta Esimies ei tunne työtehtäviäni Työtehtävien uud. organisointi ja sen myötä mahd. siirto toiseen yksikköön 40,5% (516) 39,1% (495) 38,2% (485) 37,3% (474) 33,8% (427) 33,7% (424) 37,3% (475) 51,0% (646) 48,5% (617) 45,7% (581) 54,0% (682) 52,1% (656) 22,2% 9,9% 13,3% 17,0% 12,3% 14,1% Muu, mikä? 31,4% (61) 19,1% 49,5% (96) Oman työn merkitys kokonaisuuden kannalta on epäselvä 30,5% (387) Työtehtävien ulkoistamisen pelko 29,9% (379) Palvelussuhteen epävarmuus 28,5% (363) 54,7% (693) 56,3% (715) 61,2% (779) 14,8% 13,8% Tunne, että eri sukupuolta olevien tasa-arvo ei toteudu Työpaikkakiusaaminen Kehityskeskustelujen puute 25,5% 24,2% 22,3% 51,0% (649) 64,5% (820) 65,7% (831) 23,5% 0% 20% 40% 60% 80% 100% heikentää ei heikennä en osaa sanoa 10 Yliopistojen muun henkilökunnan palkkausjärjestelmän piiriin kuuluu 92 % vastaajista. Suurin osa vastaajista sijoittuu tuloluokkaan euroa kuukaudessa (20 %) ja euroa kuukaudessa (20%). Keskipalkassa on havaittavissa selvä korotus, kun tarkastellaan vuoden 1999 ansioita (1645 euroa kuukaudessa) vuoden 2011 ansioihin (2459 euroa kuukaudessa). Vastaajista miehet ansaitsevat keskimäärin noin 200 euroa kuukaudessa enemmän kuin naiset. Miehistä noin 18 % ansaitsee yli 3200 euroa kuukaudessa kun vastaavalle ansiotasolle yltää 9 % naisista. Vastaajista 23 % arvioi saavansa huomattavasti pienempää palkkaa kuin vastaavista tehtävistä työmarkkinoilla yleensä maksetaan. Suunnilleen samantasoiseksi kuin muualla vastaavissa tehtävissä maksetaan 22 % vastaajista. Palkkausjärjestelmien kehittämistyötä on vielä edessä, sillä vastaajien mukaan palkkausjärjestelmän ei katsota antavan kilpailukykyistä palkkaa eikä palkkaporrastuksen eri tehtävien välillä katsota olevan oikeudenmukaista. Vastauksissa korostuu myös työnantajan rahatilanteen vaikutus palkkaukseen sekä se, että palkkausjärjestelmä ei palkitse hyvästä työsuorituksesta. Sukupuolen mukaan vastauksia tarkasteltaessa naisista vain kolmasosa katsoo palkkausjärjestelmän kohtelevan nais- ja miestyön-

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Yhdessä olemme YHL. YHL:n jäsentutkimus 2011

Yhdessä olemme YHL. YHL:n jäsentutkimus 2011 Yhdessä olemme YHL YHL:n jäsentutkimus 2011 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 1. TIIVISTELMÄ... 4 2. VASTAAJARYHMÄ... 5 3. PALKKAUS JA ARVIO TYÖNANTAJATOIMINNASTA... 12 3.1 PALKKAUS JA PALKKAUSJÄRJESTELMÄT... 12

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS 1 VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 8/2008 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 51/2008 29.8.2008 Asia Palkkaa vastaavaa korvausta koskeva vaatimus ym. Virasto yliopisto Vaatimukset Yliopisto on määrättävä maksamaan

Lisätiedot

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet Yksityisen Opetusalan Liitto ry:n jäsenenä olevien yliopistojen palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 90/2010 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 81/2011 2.12.2011 Asia Korvausvaatimus Korvausvaatimuksen tekijä A, tutkimusapulainen Virasto Yliopisto Korvausvaatimus Perustelut

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2)

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 14. päivänä lokakuuta 2008 opetusministeriön

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 30/2008 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 33/2009 15.5.2009 Asia: Korvausvaatimus Oikaisuvaatimuksen tekijä: A Virasto: Korkeakoulu Korvausvaatimus: A:lle on maksettava 24

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet 2013 Edunvalvontaosasto Taloudellinen ja/tai tuotannollinen irtisanomisperuste Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste Tuotannollisen

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU-LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSOPIMUS

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU-LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSOPIMUS POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU-LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSOPIMUS 1 Henkilöstösopimuksen perusteet Lakkautettavan Kankaanpään kansanterveystyön kuntayhtymän henkilöstö, Siikaisten kunnan peruspääoman

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 106/2008 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 61/2009 25.9.2009 Asia: Korvausvaatimus Korvausvaatimuksen tekijä: A Virasto: Työvoima- ja elinkeinokeskus Korvausvaatimus: TE-keskus

Lisätiedot

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta.

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Vuosiloma Lomanmääräytymisvuosi Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Lomakausi 2.5. 30.9. välinen aika. Täysi lomanmääräytymiskuukausi Kalenterikuukausi,

Lisätiedot

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa UK-henkilöstöryhmä, 10.6.2010 Henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan tässä sitä johtamisen

Lisätiedot

Työntekomuodot ja työelämän sääntely

Työntekomuodot ja työelämän sääntely Työntekomuodot ja työelämän sääntely STTK Luottamusmies 2015 seminaari 7.5.2015 Asianajaja Jarkko Pehkonen Asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen Oy Työlainsäädännön kehitysvaiheet Työsuojelu Työaikasuojelu

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015 Välityömarkkinafoorumi Ritva Sillanterä 6.3.2015 Uudistunut palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin

Lisätiedot

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen opetushenkilöstön

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA 1 Edun sisältö 2 Edunjättäjä Valtion palveluksessa olleen henkilön kuoltua maksetaan ryhmähenkivakuutusta vastaavaa etua tämän sopimuksen

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely

Yhteistoimintamenettely Yhteistoimintamenettely Lain soveltamisala yms. Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Lain soveltamisala (2 ) - Työntekijämäärä säännöllisesti vähintään

Lisätiedot

Ajankohtaisia oikeustapauksia

Ajankohtaisia oikeustapauksia Ajankohtaisia oikeustapauksia HED-neuvottelupäivät 10. - 11.3.2014 Työsuhdelakimies Tiina Savikko Insinööriliitto IL ry TT 2013-150 Perhevapaalta palaaminen A oli työskennellyt myyntiassistenttina ennen

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 76/2006 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 26/2008 18.4.2008 Asia Korvausvaatimus Virasto yliopisto Korvausvaatimus Yliopisto on määrättävä maksamaan A:lle 24 kuukauden palkkaa

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä

Lisätiedot

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET VUOSILOMALAIN MUUTOKSET Vuosilomalaki muuttuu 1.5.2013. Taustalla oli EU-tuomioistuimen päätös, jonka johdosta Suomen lainsäädäntö piti saattaa vastaamaan EU-lainsäädännön vaatimuksia. Lain muutos koskee

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 16.06.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 16.06.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (5) 225 Oikaisuvaatimus autopaikkavuokrien korvaamista koskevasta viranhaltijapäätöksestä HEL 2015-000537 T 03 01 00 Päätös päätti hylätä Vallilan terveysaseman

Lisätiedot

Tast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA

Tast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 6/2005 Tast 21.2.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA Tulopoliittisen

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 50/2011 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 24/2012 13.4.2012 Asia: Virkasuhteen irtisanominen Oikaisuvaatimuksen tekijä: A Virasto: Virasto Päätös, johon haetaan oikaisua Viraston

Lisätiedot

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Muista työsuhteen alkaessa! Pyydä työsopimuksesi kirjallisena. Työsopimuksessa

Lisätiedot

4 mom. Lomapalkan ja lomarahan maksamisen ajankohta sekä kuolinpesälle maksettava lomakorvaus ja lomaraha määräytyy 117 :n mukaisesti.

4 mom. Lomapalkan ja lomarahan maksamisen ajankohta sekä kuolinpesälle maksettava lomakorvaus ja lomaraha määräytyy 117 :n mukaisesti. 109 Lomapalkkaa, lomakorvausta ja lomarahaa koskeva yleismääräys 1 mom. Virkapalkat/kuukausipalkat 2 mom. Tuntipalkat 1) Viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka määräytyy 110 :n mukaisesti,

Lisätiedot

KIERTOKIRJE KOKOELMA

KIERTOKIRJE KOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJE KOKOELMA 1954 N:o 29-30 N :o 29. Kiertokirje kovan rahan lähettämisestä Suomen Pankin pää- ja haarakonttoreihin. Tiliohjesäännön 50 :n 2. kohdan määräysten mukaan

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

Työvoiman vähentämistilanteet. Eija Mali Työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Työvoiman vähentämistilanteet. Eija Mali Työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Työvoiman vähentämistilanteet Eija Mali Työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Käydään läpi: Yhteistoimintamenettely Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet Eija Mali, OAJ 2 Yhteistoimintamenettely

Lisätiedot

KTM 11/110/2002 VES: 321051 TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN VIRKAMIESTEN UUDESTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

KTM 11/110/2002 VES: 321051 TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN VIRKAMIESTEN UUDESTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄSTÄ KTM 11/110/2002 VES: 321051 TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN VIRKAMIESTEN UUDESTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄSTÄ Kauppa- ja teollisuusministeriö sekä Akava-JS ry, Palkansaajajärjestö

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

ALUEELLISTEN YMPÄRISTÖKESKUSTEN HENKILÖSTÖN UUTTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAN 10.12

ALUEELLISTEN YMPÄRISTÖKESKUSTEN HENKILÖSTÖN UUTTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAN 10.12 ALUEELLISTEN YMPÄRISTÖKESKUSTEN HENKILÖSTÖN UUTTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAN 10.12.2004 UUDISTETUN TARKENTAVAN VIRKAEHTOSOPIMUKSEN JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Allekirjoituspöytäkirjan

Lisätiedot

Tarkentava virkaehtosopimus ylioppilastutkintolautakunnan. joka on tehty 1. päivänä huhtikuuta 2014 ylioppilastutkintolautakunnan,

Tarkentava virkaehtosopimus ylioppilastutkintolautakunnan. joka on tehty 1. päivänä huhtikuuta 2014 ylioppilastutkintolautakunnan, Tarkentava virkaehtosopimus ylioppilastutkintolautakunnan palkkausjärjestelmästä, joka on tehty 1. päivänä huhtikuuta 2014 ylioppilastutkintolautakunnan, jota edustaa hallinnonalan neuvotteluviranomaisena

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN 2 1. YHTEISTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Yhteistoiminnan taustaa Yhtymähallituksen päätös 21.6.2006/ 82 vanha sopimus irtisanottiin 31.7.2007 tilalle valtakunnallinen yhteistoimintalaki 2007 / 449

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ TYÖOIKEUDESTA. Lainopillinen asiamies Markus Äimälä

AJANKOHTAISTA OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ TYÖOIKEUDESTA. Lainopillinen asiamies Markus Äimälä AJANKOHTAISTA OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ TYÖOIKEUDESTA Lainopillinen asiamies KKO 2008:50 Työntekijä oli ollut työnantajalle pätevää syytä ilmoittamatta poissa työstä viisi perättäistä työpäivää sekä niitä seuranneet

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014

YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014 YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014 Työryhmä Hänninen Seppo, henkilöstöjohtaja Jussila Risto, pääluottamusmies JHL Ketola Kari, työsuojelupäällikkö Koskela Satu, pääluottamusmies KTN Lampela Ritva,

Lisätiedot

Työ, muutos ja jaksaminen

Työ, muutos ja jaksaminen Työ, muutos ja jaksaminen YHL:n jäsenkysely 2014 Työ, muutos ja jaksaminen. YHL:n jäsenkysely 2014 Satu Henttonen, Saija Kyllönen, Tomi Rosti & Antti Sadinmaa Taitto & kannen kuva: Antti Sadinmaa Yliopistojen

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

VES: 260651 29.2.2008 PL: 01

VES: 260651 29.2.2008 PL: 01 VES: 260651 29.2.2008 PL: 01 Väestörekisterikeskus sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Palkansaajajärjestö Pardia ry ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ovat tehneet 29.

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA Päivämäärä / Datum /Date Nro / Nr / No. 8.9.2004 824/520/2004 Jakelussa mainitut JULKINEN VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA ASIANOSAINEN Finnet Com

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Sopimus koskee seuraavien virastojen ja laitosten virkamiehiä:

Sopimus koskee seuraavien virastojen ja laitosten virkamiehiä: TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS: OPETUSMINISTERIÖ; YLIOPISTO- JA TIEDEHALLINTO Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen erillispalkkiot Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka allekirjoitettiin

Lisätiedot

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Fysioterapeuttien opintopäivät Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Luennon aiheet Työsuhteen ehdot Mikä on työsopimus Työsopimuksen vähimmäisehdot Työsopimuksen voimassaolo Työaika Vuosiloma Muut työsuhteen

Lisätiedot

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki Talous ja oikeus - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros 30.1.2015 Martti Hetemäki Suomen BKT:n kuukausikuvaaja Lähde: Tilastokeskus 16.12.2014 BKT:n ennen finanssikriisiä oletettu trendi

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES: 298151 OPETUSMINISTERIÖ; YLIOPISTO- JA TIEDEHALLINTO Suomen Akatemia

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES: 298151 OPETUSMINISTERIÖ; YLIOPISTO- JA TIEDEHALLINTO Suomen Akatemia TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES: 298151 OPETUSMINISTERIÖ; YLIOPISTO- JA TIEDEHALLINTO Suomen Akatemia Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka allekirjoitettiin 1 päivänä lokakuuta 2008

Lisätiedot

JOURNALISTILIITON VUOKRATYÖOHJE 23.5.2012

JOURNALISTILIITON VUOKRATYÖOHJE 23.5.2012 JOURNALISTILIITON VUOKRATYÖOHJE 23.5.2012 SAATTEEKSI Vuokratyö on uudenlainen työn tekemisen muoto, joka näyttää leviävän työmarkkinoilla, myös journalistisessa työssä. Erityisesti Ruotsissa jo monta sataa

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON YT-INFO 27.1.2016

HELSINGIN YLIOPISTON YT-INFO 27.1.2016 HELSINGIN YLIOPISTON YT-INFO 27.1.2016 Tilaisuuden avaus rehtori Jukka Kola Työnantajan selvitys ja muutostuki hallintojohtaja Esa Hämäläinen Pääluottamusmiesten puheenvuoro Tiina Niklander ja Seppo Sainio

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Virka- ja työehtosopimusnumero Palkkaliitenumero Palkkaryhmänumero (vaat.tasot 10-22) T A R K E N T A V A V I R K A - J A T Y ÖE H T O S O P I M U S

Virka- ja työehtosopimusnumero Palkkaliitenumero Palkkaryhmänumero (vaat.tasot 10-22) T A R K E N T A V A V I R K A - J A T Y ÖE H T O S O P I M U S . Virka- ja työehtosopimusnumero Palkkaliitenumero Palkkaryhmänumero (vaat.tasot 10-22) T A R K E N T A V A V I R K A - J A T Y ÖE H T O S O P I M U S Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus,

Lisätiedot

1 Sopimuksen perusteet ja tarkoitus. Tämä sopimus on tehty valtiovarainministeriön antamien neuvottelumääräysten 29.3.2010 mukaisesti.

1 Sopimuksen perusteet ja tarkoitus. Tämä sopimus on tehty valtiovarainministeriön antamien neuvottelumääräysten 29.3.2010 mukaisesti. STM/1414/2010 Tarkentava virkaehtosopimus virastoerästä ja arviointiryhmien työn kehittämisestä sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnassa ja työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnassa. Sopimus on tehty

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 105/2009 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 29/2011 8.4.2011 Asia: Korvausvaatimus Korvausvaatimuksen tekijä: A Virasto: Virasto Korvausvaatimus Virasto on määrättävä maksamaan

Lisätiedot

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Loman aikana alkavaan sairastumiseen liittyvä seitsemän päivän karenssi poistuu Muutos tulee voimaan 1.10.2013 Ei siis koske sitä ennen annettavia

Lisätiedot

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA 1 YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA Mitä yksi ylityö -käsite tarkoittaa? Työehtosopimuksen kohtaan 20.6 on kirjattu ns. yhden ylityön käsitteen malli, josta

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 69/2006 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 13/2007 23.2.2007 Asia Korvausvaatimus Korvausvaatimus Teknillinen korkeakoulu on määrättävä maksamaan X:lle 14 kuukauden palkkaa

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNTA Asia 101/2004 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNTA Asia 101/2004 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA Asia 101/2004 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 38/2005 13.5.2005 Asia: Korvausvaatimus Korvausvaatimus Yliopisto on velvoitettava maksamaan X:lle valtion virkamieslain 9 1 momentin

Lisätiedot

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä?

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos HAKU HANKKEEN SEMINAARI Helsinki 26.5.2010 Ahtelan työelämäryhmän eväät Tausta

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

TES: 322104. 1 Soveltamisala

TES: 322104. 1 Soveltamisala GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TYÖEHTOSOPIMUS TES: 322104 Geologian tutkimuskeskus (GTK) sekä JUKO ry, Pardia ry ja JHL ry ovat tehneet työehtosopimuksen Geologian tutkimuskeskuksen työsopimussuhteista henkilöstöä

Lisätiedot

1(5) TYÖNEUVOSTO Mikonkatu 4, PL 34 0023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593. Nro 1392-04 LAUSUNTO 1.4.2004. Diaarinro 2/2004. Keskusjärjestö.

1(5) TYÖNEUVOSTO Mikonkatu 4, PL 34 0023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593. Nro 1392-04 LAUSUNTO 1.4.2004. Diaarinro 2/2004. Keskusjärjestö. 1(5) TYÖNEUVOSTO Mikonkatu 4, PL 34 0023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 Lausunnonpyytäjä: Asianosainen: Asia: LAUSUNTO 1.4.2004 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry X:n yliopisto Varallaolovelvollisuus

Lisätiedot

VALTION VIRKA- JA TYÖEHDOT SOPIMUSKAUDELLA 2007-2010. Sopimuskaudella 1.10.2007-31.1.2010 palkkoja tarkistetaan seuraavasti:

VALTION VIRKA- JA TYÖEHDOT SOPIMUSKAUDELLA 2007-2010. Sopimuskaudella 1.10.2007-31.1.2010 palkkoja tarkistetaan seuraavasti: KIRJE 1.11.2007 Tiedekunnille, erillisille laitoksille ja hallintovirastolle VALTION VIRKA- JA TYÖEHDOT SOPIMUSKAUDELLA 2007-2010 Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt saavuttivat 13.10.2007

Lisätiedot

Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Pöytäkirja 3/2013. Aika: Keskiviikko 10.4.2013 klo 12.00 14.00. Mainiemen kuntoutumiskeskus, Vääpelin talo

Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Pöytäkirja 3/2013. Aika: Keskiviikko 10.4.2013 klo 12.00 14.00. Mainiemen kuntoutumiskeskus, Vääpelin talo 1. Kokoustiedot Aika: Keskiviikko 10.4.2013 klo 12.00 14.00 Paikka: Mainiemen kuntoutumiskeskus, Vääpelin talo Pykälä Sivu 18 3 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 19 4 Pöytäkirjan tarkastus 20 5

Lisätiedot

Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta

Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 13.15-13.55 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Tasa-arvolain muutokset

Lisätiedot

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa 1 Sisällys Perustiedot... 3 Sukupuoli... 3 Jäsenyys Lakimiesliitossa... 3 Työnantaja ja työsuhde... 4 Toimialajakauma... 4 Yrityksen koko... 4 Työsuhteen kesto... 5 Työsuhteen laatu... 5 Palkka... 6 Palkkausmuoto...

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen (TTES) määräystä vuosiloman siirtämisestä työkyvyttömyyden vuoksi ja määräystä vuosilomapalkan

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 52 09.02.2015 Kaupunginhallitus 127 13.04.2015. Oikaisuvaatimus/ Työsopimuksen irtisanominen 357/01.00.01/2013. Kh 09.02.

Kaupunginhallitus 52 09.02.2015 Kaupunginhallitus 127 13.04.2015. Oikaisuvaatimus/ Työsopimuksen irtisanominen 357/01.00.01/2013. Kh 09.02. Kaupunginhallitus 52 09.02.2015 Kaupunginhallitus 127 13.04.2015 Oikaisuvaatimus/ Työsopimuksen irtisanominen 357/01.00.01/2013 Kh 09.02.2015 52 Valmistelija: kaupunginjohtaja Jari Rantala, puh. 02 761

Lisätiedot

Merenkulkulaitoksen, Luotsiliitto ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välinen työehtosopimus

Merenkulkulaitoksen, Luotsiliitto ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välinen työehtosopimus 3 TES: 313013 PL: 01 Merenkulkulaitoksen, Luotsiliitto ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välinen työehtosopimus Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan valtiovarainministeriön sekä Akava-JS ry:n,

Lisätiedot

KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ

KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ Kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskunnan kunnallisen eläkelain 8 :n nojalla 29. päivänä marraskuuta 2002, 24. päivänä huhtikuuta 2003, 15. päivänä huhtikuuta

Lisätiedot

Tarkentava virkaehtosopimus valtion palkkausjärjestelmästä. valtion oppilaitoksissa muun kuin opetushenkilöstön

Tarkentava virkaehtosopimus valtion palkkausjärjestelmästä. valtion oppilaitoksissa muun kuin opetushenkilöstön Tarkentava virkaehtosopimus valtion palkkausjärjestelmästä Opetushallituksen toimialaan kuuluvissa valtion oppilaitoksissa muun kuin opetushenkilöstön osalta. Sopimus on tehty 17. päivänä kesäkuuta 2011

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA Asia 18/2006 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 73/2006 17.11.2006 Asia: Korvausvaatimus Oikaisu- ja korvausvaatimus 1. Virkamieslautakunnan on virkamieslain 53 :n nojalla oikaistava

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Isto Kujala Palopäällystöpäivät 21.3.2015, Tampere Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry Työturvallisuus pelastusalalla Työturvallisuuslaki

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017.

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017. Suomen ympäristökeskuksen ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välinen TYÖEHTOSOPIMUS 29.2.2008

Lisätiedot

PÄTKÄTYÖTÄ TEKEVÄ, TIEDÄTKÖ OIKEUTESI?

PÄTKÄTYÖTÄ TEKEVÄ, TIEDÄTKÖ OIKEUTESI? PÄTKÄTYÖTÄ TEKEVÄ, TIEDÄTKÖ OIKEUTESI? Lyhytaikaista tai pätkittyä työtä teetetään nykyään paljon. Valitettavasti joskus sitä teetettäessä myös rikotaan lakia. Ole tarkkana oikeuksistasi! PÄTKÄTYÖ Pätkittyä

Lisätiedot