Sinnikäs työ määräaikaisuusongelmien korjaamiseksi tuottamassa tuloksia

Transkriptio

1 Sinnikäs työ määräaikaisuusongelmien korjaamiseksi tuottamassa tuloksia Tosiasiallisten työtehtävien luonne ratkaiseva Merkittävä päätös yliopistojen määräaikaisista

2 Päätoimittaja/ Huvudredaktör Kerttu Pellinen Toimitus Anne Nordström GSM Ratamestarinkatu 11, 7 krs Helsinki Painos: kpl Painopaikka: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo S I S Ä L T Ö 1 / Ulkoasu Kirjapaino Uusimaa, Studio Seuraava lehti ilmestyy kesäkuussa 2012 ISSN Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL ry Universitetens och forskningssektorns personalförbund Assiociation of Finnish University and Research Establishment Staf Ratamestarinkatu 11, 7 krs Helsinki Banmästargatan 11, 7 vån Helsingfors Puheenjohtaja/ ordförande Kerttu Pellinen GSM kerttu.pellinen@yhl.fi Sihteeri/ sekreterare Kristina Sten kristina.sten@pardia.fi Yliopistot ja yritykset Sopimusasiantuntija/ Ombudsman Satu Henttonen GSM Yliopistot ja OKM:n hallinnonalan virastot Asiamies/Ombudsman Aki Nieminen GSM aki.nieminen@pardia.fi Käännös, översättning, svenska Kerstin Lindroos-Falck 3 Puheiden ja tekojen ristiriita Konflikt mellan tal och handlingar 4 Työ- ja virkaehtosopimuksista Yt-neuvotteluja käydään Yliopistolaisten lomakalenteri 5 Vuoden 2012 painopisteasiat hallituksen käsittelyssä Taideyliopiston lisärahoitus suoraan kehykseen 6 Rakenteellista yhteistoimintaa TTY:ssä? 7 Irtisanomiset ovat ristiriidassa työurien pidentämispuheiden kanssa 8 Kuulumisia Lappeenrannasta - Skinnarilan yhteiskampus Skinnarilan kampus hyvä esimerkki ammattikorkeakoulun ja yliopiston yhteistyöstä 9 Yliopistolain vaikutusten arviointiprojekti etenee Taideyliopistosta tulee taideyliopisto Varastokirjaston yhdistämistä osaksi Kansalliskirjastoa selvitetään 10 YHL:n jäsenten mielestä yliopistouudistus epäonnistui 12 Sinnikäs työ määräaikaisuusongelmien korjaamiseksi tuottamassa tuloksia 13 Tosiasiallisten työtehtävien luonne ratkaisevaa määräaikaperustetta arvioitaessa 14 Merkittävä päätös KHO:sta yliopistojen määräaikaisista 16 Heikentynyt taloustilanne kiristää jäsenkuntamme arkea 17 OECD:n diagnoosi oikea ja tarjotut lääkkeet pääosin kohdallaan Periaatepäätös valtion henkilöstön aseman järjestämisestä organisaation muutostilanteissa Työhyvinvointi kohenee työpaikan arjessa 18 Hyvän työpaikan yhteistoiminta 20 Parhaiten onnistumme yhdessä 22 Työkyky on arvioitava 90 sairauspäivärahapäivän jälkeen Työpankkikokeilu laajenee valtakunnalliseksi 23 Tasa-arvon askeleita 24 Muutoksia työttömyysturvaan 25 HATO2012-päivät ovat tulossa! 26 Varhaisen tuen malli on tarpeeton jos työyhteisö voi hyvin 27 Nyt kaikki uusia jäseniä hankkimaan Jari Tolvanen on Vuoden työsuojeluvaltuutettu 28 Kyllä minä hämmästyin ja olin iloinen ja kiitollinen 30 Personalföreningen vid Åbo Akademi 40 år Arbetslösa kan få ålderspension redan vid 62 års ålder 31 Conflict between words and deeds Faktaa ja fiktiota maahanmuutosta Käännös, engl./trans, english Erja Ranta Kansi: Kuvassa puheenjohtaja Kerttu Pellisen suursnautser Nanna. Alkuperäinen kuva: Tarja Pellinen. Kansikuva: Kimmo Nordström.

3 P Ä Ä K I R J O I T U S l e d a r e Puheiden ja tekojen ristiriita Tämän talven trendipuheenaiheena - eurokriisin ohella - on ollut tuleva työvoimapula sekä työuran pidentämisen ja eläkeiän nostamisen välttämättömyys. Lisäksi on tarmokkaasti vaadittu tuottavuuden nostamisesta kaikin keinoin. Yliopistot ja virastot harrastavat tuottavuuden nostamista julkisiin palveluihin soveltumattomin, yrityselämästä kopioiduin keinoin. Vaikka tehtävät pysyvät osapuilleen samoina, kuluja karsitaan vähentämällä henkilöstöä, lopettamalla määräaikaisia tehtäviä ja irtisanomalla henkilöstöä monesti ilman taloudellista tai toiminnallista pakkoa. Seuraukset ovat henkilökohtaisia tragedioita työnsä menettäneille, ja myös ennestään ylikuormitetuille töitä jatkaville. Irtisanomiset painottuvat usein pidempään työelämässä olleisiin, varttuneempiin ja kokeneimpiin työntekijöihin - lähellä eläkeikää oleviin ja myös sellaisiin, joilla ei ole eläkejärjestelymahdollisuutta, mutta joiden työllistyminen on käytännössä ikänsä vuoksi hyvin epävarmaa. Uskollisuutta ja kokemusta, pitkää työuraa ei näissä tilanteissa arvosteta. Eläkejärjestelyn kohteeksi joutunut tavallinen työntekijä ei saa kultaista kädenpuristusta, pikemmin puristus on kylmä. Ennenaikainen eläkkeelle siirtyminen pienentää myös lopullista eläketasoa merkittävästi. Helsingin Sanomien (HS ) haastattelussa entinen pääministeri Matti Vanhanen toteaa ohimennen työurien pidentämisvaatimusten ja todellisuuden välillä olevan ristiriitaa, mutta valtiosihteeri Raimo Sailas intoutuu moittimaan työntekijöiden fyysistä kuntoa, jota hän näkee esteenä työuran pidentämiselle. EK:n johtaja Jukka Ahtela taas keskittyy eläkeputkijärjestelmän periaatteiden käsittelyyn. Työnantajille ei eläkepakettien käytöstä tässäkään haastattelussa halua kukaan kohdistaa vastuuta, vaikka niiden laaja käyttö väistämättä sisältää ikäsyrjintää. Työsopimuslaissa ei ole irtisanomisjärjestystä koskevia määräyksiä - syrjintäkiellosta on. Työnantajan on työsopimuslain mukaan kohdeltava työntekijöitään tasapuolisesti. Yksi YHL:n toiminnan arvoista on laajasti ymmärretty tasa-arvoisuus, joka sisältää kaikki työsopimuslain sisältämät syrjinnän kieltävät tekijät. Kaikkien ay-järjestöjen tulisi tuomita ikäsyrjintä. Työnantajien ja heidän järjestöjensä tulee noudattaa lain henkeä ja kirjainta. Poliittisen päättäjän olisi aika herätä. Suvaitsevuuden ja vastuullisuuden ilmapiirissä valitun uuden Tasavallan presidentin tehtävänä on toimia arvojohtajana. Tarttuessaan yhteiskunnallisiin ongelmiin, tässä hänelle tehtävä. Konflikt mellan tal och handlingar Det populäraste samtalsämnet denna vinter har vid sidan av eurokrisen varit den kommande arbetskraftsbristen samt det nödvändiga i att förlänga tiden i arbetslivet och höja pensionsåldern. Dessutom har man med eftertryck krävt att produktiviteten måste höjas med alla tillbudsstående medel. Universiteten och ämbetsverken ägnar sig åt att höja produktiviteten med hjälp av metoder som har kopierats från företagslivet och inte lämpar sig för offentlig service. Även om uppgiftena förblir i stort sett desamma skärs kostnaderna ned genom att man minskar på personalen, avslutar tidsbundna uppdrag och säger upp anställda, mången gång utan något ekonomiskt eller verksamhetsrelaterat tvång. Följderna är personliga tragedier för dem som mist sitt jobb och också för dem som fortsätter arbeta och är överbelastade sedan tidigare. Uppsägningarna riktas ofta mot äldre och mer erfarna arbetstagare som varit länge i arbetslivet sådana som närmar sig pensionsåldern och också sådana som inte har möjlighet till pensionsarrangemang, men som på grund av sin ålder har svårt att få nytt arbete. Plikttrogenhet och erfarenhet, en lång tid i arbetslivet värdesätts inte i dessa fall. En vanlig arbetstagare som blivit föremål för pensionsarrangemang får inget fallskärmsavtal, snarare blir det platt fall. Förtida pensionering minskar också den slutliga pensionsnivån avsevärt. I en intervju i Helsingin Sanomat (HS ) konstaterar tidigare statsministern Matti Vanhanen i förbifarten att det råder en konflikt mellan kraven på att förlänga tiden i arbetslivet och verkligheten, medan statssekreterare Raimo Sailas ondgör sig över arbetstagarnas fysiska kondition som han betraktar som ett hinder för en förlängning av tiden i arbetslivet. EK:s direktör Jukka Ahtela går å sin sida in för att behandla principerna för systemet med pensionssluss. Inte heller i den här intervjun vill någon skjuta över ansvaret för användningen av pensionspaket på arbetsgivarna, även om en utbredd användning av pensionspaket oundvikligen ökar åldersdiskrimineringen. Arbetsavtalslagen innehåller inga bestämmelser om uppsägningsordning men däremot förbud mot diskriminering. Enligt arbetsavtalslagen måste arbetsgivaren behandla sina arbetstagare likvärdigt. Ett av YHL:s värden är jämlikhet i vidsträckt bemärkelse. Jämlikheten innefattar alla faktorer i arbetsavtalslagen som förbjuder diskriminering. Alla fackföreningar bör fördöma åldersdiskriminering. Arbetsgivarna och deras organisationer ska följa lagens anda och bokstav. Det är dags för den politiska beslutsfattaren att vakna upp. Republikens nya president som valdes i en anda av tolerans och ansvar har som uppgift att fungera som förebild för gemensamma värderingar. Då han tar i tu med problemen i samhället är detta ett uppdrag för honom. Puheenjohtaja Kerttu Pellinen 3

4 a j a n k o h t a i s t a Yliopistolaisten lomakalenteri Yliopistojen työehtosopimuksen piirissä olevien kannattaa huomata seuraavat päivämäärät: Lomanmääräytymisvuosi päättyy. Lomavuoden 2012 lomaoikeus on nyt laskettavissa Tähän mennessä on sovittava lomarahan vapaaksi vaihtamisesta. Vapaa on annettava mennessä. Näihin aikoihin työnantaja myös varaa työntekijöille tilaisuuden esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Viimeistään sen yhteydessä sovitaan lomapäivien siirtämisestä säästövapaaksi Tähän mennessä on annettava lomavuoden 2011 loma, ellei siitä ole toisin sovittu. Myös 15 vuoden palvelusajan saavuttamisesta aiheutuva loman pidennys on pidettävä viimeistään nyt on lomakausi. Elleivät työntekijä ja työnantaja toisin sovi, 20 lomapäivää on annettava lomakaudella (kesäloma) ja loput mennessä (talviloma). Talviloma on aina annettava yhdenjaksoisena, ellei toisin sovita. Kesälomasta saa 10 päivää ylittävän osan jakaa osina annettavaksi, jos tämä on työn käynnissä pitämiseksi välttämätöntä (poikkeustapaus). Sopien voidaan toki kesälomakin jakaa osiin, ainoa rajoitus on, että lomaan sisältyy 10 päivän yhtenäinen jakso (joko lomakaudella tai sen ulkopuolella). Sopien voidaan loma sijoittaa myös pidemmälle ajanjaksolle, , voidaanpa enintään 10 päivän verran sijoittaa vielä väliseen aikaankin Tänä aikana 15 vuoden palvelusajan saavuttaneiden on pidettävä tästä johtuva lomanpidennys ennen Heinäkuun palkanmaksun yhteydessä maksetaan lomaraha, joka määräytyy sen tehtävän palkan mukaan, jossa asianomainen on kesäkuussa vuosilomalisä, jos sitä ei ole maksettu kesäkuun palkan yhteydessä Teksti: Aki Nieminen Pardian asiamies Työ- ja virkaehtosopimuksista Raamisopimusneuvottelut ja niissä saadut sopimusratkaisut tulevat voimaan uuden sopimuskauden alkaessa kaikilla YHL:n jäsenten pääsopimusaloilla; yliopistoissa, valtiolla ja Palta-sopimusalan yrityksissä. Yliopistojen osalta järjestelyeräneuvotteluja ei ensimmäisen vuoden korotuksista käydä, koska erän käytöstä sovittiin jo varsinaisissa tes-neuvotteluissa. Maaliskuun alusta tulevat voimaan uudet palkkataulukot, joidenkin euromääräisten palkkioiden ja henkilöstön edustajien palkkioiden korotukset sekä muutamat marraskuussa sovitut muutokset työehtosopimuksessa. Työkykyä ylläpitävä kuntoutus (esim. Aslak) on maaliskuun alusta lukien taas palkalliseen vapaaseen oikeuttavaa aikaa. Lääkärissä käynteihin liittyviä pelisääntöjä on täsmennetty. Sopimusosapuolet uskovat, että täsmennykset helpottavat sopimuksen tulkintaa. Neuvottelut palkkausjärjestelmän henkilökohtaisen osuuden kehittämisestä ovat alkaneet. Määräaika on toukokuun loppu ja siihen mennessä selviää, tehdäänkö arviointimenettelyn tekniseen toteuttamiseen muutos vai jääkö järjestelmä entiselleen. Viime sopimuskauden aikana neuvotellut ja sovitut muutokset, mm. vaativuuslisä, on liitetty pysyväksi osaksi palkkausjärjestelmää. Lisän avulla palkkakehityksen toivotaan joustavoituvan ja helpottuvan. Yhteistoimintaa ja työsuojelun yhteistoimintaa koskevat tekstit liitetään myös osaksi sopimusta. Tes-määräysten perusteella on yliopistoissa jo melko kattavasti sovittu paikallisesti yhteistoiminnan ja työsuojelun yhteistoiminnan järjestämisestä. Työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen yhteinen yhteistoimintakoulutuskiertue on sekin saanut yliopistoissa hyvän vastaanoton. Valtion sopimustoiminnan puolella alkuvuosi on ollut vilkkaampi, koska ensimmäisen sopimusvuoden virastoeräneuvottelujen määräajaksi oli sovittu Pääsääntöisesti sopimukseen onkin päästy ja sovitut korotukset saadaan maksuun ajallaan. Yritysten tes-erien neuvottelut käydään helmikuun loppuun mennessä. Kerttu Pellinen YHL:n puheenjohtaja Yt-neuvotteluja käydään Itä-Suomen yliopiston henkilöstön vähentämiseen tähtäävät yt-neuvottelut käytiin viime vuoden puolella ja niiden jälkeen on tehty päätöksiä irtisanomisista tuotannollisilla syillä. Syiden perusteena olevien rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten kokonaisuus ei ole vielä täysin selvillä. Myös useassa muussa yliopistossa on käyty ja käydään toiminnallisten muutosten vuoksi yt-neuvotteluja henkilöstövaikutuksista. Kohteena olevat henkilöstömäärät ovat kuitenkin huomattavasti pienempiä ja siten useimpien henkilöiden sijoittaminen uusiin tehtäviin on mahdollista, vaikka mm. maantieteelliset seikat saattavat vaikeuttaa uuden tehtävän vastaanottamista. Irtisanomisilta tuskin täysin vältytään. Kerttu Pellinen 4 U N I V E R S I T A S 1 /

5 a j a n k o h t a i s t a YHL:n hallituksen seminaarikokouksessa vasemmalta Marjo Aaltomaa SAHY, Aki Nieminen Pardia, Jaana Lehtosaari ja Raimo Tervola OYHY, Pasi Jussila VYHY, Martti Lidh LTYHY, Seija Kilma, AaltoHY, Tuula Tammi-Sirén OHY ja Raimo Peurakoski TTYHY. Vuoden 2012 painopisteasiat hallituksen käsittelyssä YHL:n laajennettu hallitus piti perinteisen seminaarinsa tammikuussa. Keskeisiä käsiteltäviä aiheita olivat jäsenhankinta ja henkilöstön edustajien tukeminen kovassa paineessa yliopistojen työehtosopimusasioiden ja rakenteellisen kehittämisen kysymysten lisäksi. Teksti ja kuvat: Satu Henttonen Ryhmätyö on päättymässä. Ryhmätyön vetäjä varapuheenjohtaja Elisa Hyytiäinen miettii tuliko kaikki sanottua? Oikealla pääluottamusmies Timo-Jussi Hämäläinen HYHY. Taideyliopiston lisärahoitus suoraan kehykseen YHL vaatii että Taideyliopiston lisärahoituksen osuutta tulee lisätä yliopistojen perusrahoituksen kehykseen, jotta rahoitus ei vaikuttaisi tiedeyliopistojen rahoitukseen vähentävästi. Taideyliopiston lisärahoitusta on tarkoitus nostaa asteittain vuoteen 2016 mennessä 18 miljoonaan euroon. YHL torjuu lausunnossaan Taideyliopiston perustamiseen liittyvästä yliopistolain muutoksesta esityksen, jonka mukaan lisärahoitus sisällytettäisiin yliopistojen kokonaisrahoituksen kehykseen. Liiton mukaan rahoitus vaikuttaisi silloin yliopistojen keskinäisiin rahoitussuhteisiin. Tämä tarkoittaisi 18 miljoonan rahoitusosuuden leikkaamista tiedeyliopistojen rahoituksesta. Henkilöstövaikutuksia ei yhdistymisellä perustelujen mukaan olisi, koska perustettavan yliopiston hallinnollinen asema on sama kuin kolmen yhdistyvän yliopiston. Henkilöstö siirtyisi liikkeenluovutusta koskevien säännösten mukaisesti Taideyliopiston palvelukseen. Perusteluissa todetaan tämän tarkoittavan, että henkilöstön palvelussuhteeseen liittyvät edut eivät heikkene. Työnantajavelvoitteet säilyisivät entisellään ja henkilöstöön sovellettava yleissitova työehtosopimus säilyisi samana. Liiton mukaan tulee kuitenkin varmistaa, että palvelussuhteeseen läheisesti liittyvät eläke-etuudet säilyvät tässä yhteydessä muuttumattomina. Taideyliopistoselvityksen raportissa on mainittu huolestuttavana seikkana se, että nykyisellään opetus-/taiteilijakunta joutuu kantamaan suuria hallinnollisia vastuita, sekä pidetään Taideyliopiston perustamisen yhtenä edellytyksenä sitä, että opettajakunnalle taataan lisäaikaa joko tutkimiselle tai taiteenharjoittamiselle. YHL:n mielestä lisärahoituksella tulee turvata tukihenkilöstön riittävyys ja asema sekä siirtymävaiheessa että sen jälkeen. Vain näin saadaan tarvittava tuki taiteen monimuotoisuuden ja monikulttuurisuuden vahvistumiselle. YHL huomauttaa, että kolmen tähänastisen fuusioyliopiston henkilöstön kokemuksista on syytä ottaa oppia. YHL pitää perusteltuna Taideyliopiston perustamista pääsääntöisesti lakiesityksessä esitetyllä ja perustellulla tavalla siten, että perustettava yliopisto on yhdistettävien yliopistojen tavoin julkisoikeudellinen laitos ja että se koostuu kolmesta Akatemiasta. 5

6 u u d i s t u k s e t j a t k u v a t Rakenteellista yhteistoimintaa TTY:ssä? Kuva: Satu Henttonen Vuonna 2008 Tampereen teknillisessä yliopistossa aloitettiin rakenneuudistus, jonka myötä tiivistyttiin kymmenestä osastosta viiteen tiedekuntaan ja samanaikaisesti laitosten määrä väheni puoleen aiemmasta. Kuluvan vuoden 2012 aikana TTY:n organisaatiota virtaviivaistetaan jälleen: tavoitteena on edelleen yksikkökoon kasvattaminen ja yksiköiden määrän vähentäminen. Uusi organisaatiorakenne otettaneen käyttöön vuoden 2013 alusta. Tampereen teknillisen yliopiston henkilökuntayhdistyksen puheenjohtaja Tiina Heikkilän mieltä painaa huoli yliopiston rakenneuudistuksen seurauksista. Kuva: Satu Henttonen Laitoskoon kasvattamisen osittaisena tarkoituksena on tietenkin kustannusten karsiminen ja päällekkäisten toimintojen vähentäminen. Muun henkilökunnan määrässä muutokset näkyvät niin, että laboratoriohenkilöstä vuosien aikana on vähennetty 29 htv ( -23 %). Vastaavasti samana aikana hallinto- ja toimistohenkilöstön lisäystarve on ollut 49 htv (27 %). Yt-neuvotteluja ja irtisanomisia Fantastisen yliopistouudistuksen myötä TTY:ssä on koeteltu työehtosopimusten antama mahdollisuus työntekijän irtisanomisesta taloudellisin ja/tai tuotannollisin syin. Talven aikana on käyty läpi kolme yt-menettelyä, joista kaksi laboratoriohenkilöstön ja yksi kirjaston osalta. Neuvotteluille on yhteistä se, että aloitteet ovat tulleet yksikkötasolta eikä yliopistotyönantajan puolelta. Laboratoriohenkilöstön kohdalla neuvottelut koskivat tuotannollisin syin toisessa 3 ja toisessa 4 henkilöä. Neuvottelujen jälkeen molemmissa tapauksissa päädyttiin yhden henkilön irtisanomiseen ilman työvelvoitetta, sillä yrityksistä huolimatta heille ei löytynyt korvaavaa työtä yliopistolla. Lisäksi yhden henkilön työ organisoitiin uudelleen hänen omalla suostumuksellaan laajentamalla tehtävänkuvaa. Kirjaston osalta asia on toistaiseksi ratkennut uudelleen sijoituksella. Onko uusia yt-neuvotteluja tulossa? Tuoko tulevaisuus uusia yt-neuvotteluja myös TTY:lle? Työnantaja on toistuvasti antanut ymmärtää, että yliopiston taholta ei ole tarvetta henkilöstöleikkauksiin ja neuvottelujen myötä myös entisiä määräaikaisia on otettu toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin. Peikkona asiassa on kuitenkin se, että teknisten alojen yliopistojen keskuudessa on meneillään selvitystyö ko. yliopistojen profiloitumisesta. Nämä yliopistot laativat helmikuun 2012 loppuun mennessä omat listansa painopisteistään ja poisvalittavista alueistaan, joiden pohjalta tehdään päätöksiä yliopistojen työnjaosta. Jää nähtäväksi, miten tämä vaikuttaa varsinkin opetusta ja tutkimusta tukevan henkilöstön määrään jatkossa. Teksti: Tiina Heikkilä Puheenjohtaja Tampereen teknillisen yliopiston henkilökuntayhdistys ry 6 U N I V E R S I T A S 1 / TTYHY:n luottamushenkilöt kahvitauolla yhdistyksen koulutustilaisuudessa, jossa sopimusasiantuntija Satu Henttonen kävi selostamassa työehtosopimusasioita ja kertomassa muista ajankohtaisista asioista

7 u u d i s t u k s e t j a t k u v a t Irtisanomiset ovat ristiriidassa työurien pidentämispuheiden kanssa Itä-Suomen yliopiston yhteistoimintaneuvottelut päättyivät joulukuussa juuri ennen joulua. Neuvottelujen päätteeksi irtisanotaan 33 henkilöä. Henkilöstö otti irtisanomisilmoituksen vastaan tyrmistyneenä. Itä-Suomen yliopistoyhteisön henkilöstöyhdistyksen pääluottamusmies Juha Riepponen on pettynyt yliopiston johtoon ja hallituksen toimintaan. - Vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia ratkaista asian toisella tavalla oli olemassa, sanoo Juha Riepponen. Neuvotteluissa toimme esille erilaisia ratkaisumalleja, mutta yliopistotyönantajalta ei löytynyt tahtoa ratkaista asia toisella tavalla. Yliopisto fokusoi rahoitukseen Uuden yliopiston työnantajapolitiikka on koventunut. Riepposen mukaan nyt päätettyjä irtisanomisia ei edes yritetä perustella taloudellisilla syillä eivätkä vähennystoimet siirrä resursseja tutkimukseen ja opetukseen yliopiston väitteistä huolimatta. - Opettajille ja tutkijoille valuu entistä enemmän avustavan henkilökunnan aiemmin tekemiä tehtäviä, hän sanoo. Riepponen huomauttaa, että yliopistolaissa määritellään yliopistojen tehtäväksi vuorovaikutus muun yhteiskunnan kanssa sekä yhteiskunnallinen vaikuttavuus. - Tämä on unohtunut, sillä yliopisto näyttää fokusoivan opetuksen ja tutkimuksen sekä rahoituksen ansainnan päätehtävikseen, hän sanoo. Työurien pidentämispuheet joutavat romukoppaan Viestit ja teot ovat Riepposen mielestä pahasti ristiriidassa. Samalla kun yleisesti valtakunnassa todistetaan työurien pidentämisen välttämättömyyden puolesta, yliopisto toimii päinvastoin ja irtisanoo henkilöitä, joilla ei ikänsä tai koulutuksensa vuoksi ole suuria mahdollisuuksia enää työllistyä. - Miksi puhua työurien pidentämisestä, kun ei toimita puheiden mukaisesti?, Riepponen kysyy. Missä on todellinen työnantajavastuu? Irtisanomiset vetävät pääluottamusmies Juha Riepposen ilmeen vakavaksi. Riepponen on hyvin huolestunut henkilöstön jaksamisesta. - Työmotivaatioon irtisanomiset ovat selvästi vaikuttaneet, Riepponen huomauttaa. Riepposen mukaan henkilöstö on täysin menettänyt luottamustaan yliopistojohtoa ja hallitusta kohtaan. Tämä ei voi olla vaikuttamatta myös työilmapiiriin. Ihmisten jaksaminen on todella lujilla Pääluottamusmies on hyvin huolestunut yliopistohenkilöstön jaksamisesta. Ihmiset voivat pahoin. Jo nyt on työterveyshuoltoon jouduttu ohjaamaan ihmisiä, jotka eivät ole kestäneet paineet. - Ihmiset reagoivat tällaisiin tyrmistyttäviin uutisiin kovin erilailla, Riepponen toteaa. Henkilöstö osoitti mieltään Yliopiston henkilöstö marssi maanantaina ulos työpaikoiltaan. Ulosmarssilla henkilöstö osoitti solidaarisuutta irtisanotuille työtovereille. Lisäksi haluttiin osoittaa myötätuntoa niille työtovereille, jotka jo vuonna 2010 irtisanottiin. Anne Nordström 7

8 y h t e i s t y ö t i i v i s t y y Kuulumisia Lappeenrannasta - Skinnarilan yhteiskampus Skinnarilan kampus hyvä esimerkki ammattikorkeakoulun ja yliopiston yhteistyöstä Opetusministeri Jukka Gustafsson kannustaa muita korkeakouluja seuraamaan Lappeenrannan esimerkkiä yliopiston ja ammattikorkeakoulujen yhteistyön tiivistämisessä. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa asetut tavoitteet korkeakoulujen rajat ylittävästä tilojen, tukipalvelujen ja opettajaresurssien yhteiskäytön edistämisestä ovat tärkeitä, jotta nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ammattikorkeakoulujen niukkenevat voimavarat saadaan mahdollisimman tehokkaaseen ja tarkoituksenmukaiseen käyttöön. Näin myös voimavaroja vapautuu entistä enemmän ja monipuolisemmin opetuksen ja tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden vahvistamiseen. Tämä on ollut pontimena myös Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Saimaan ammattikorkeakoulun yhteisen kampuksen kehittämiselle, ministeri Gustafsson sanoi Saimaan ammattikorkeakoulun vihkiäisjuhlassa. Ministeri muistutti, että on tärkeää saada korkeakoulun toiminnan laadun ja vaikuttavuuden vahvistuminen näkymään koko Etelä-Karjalan alueella. Keskeisenä lähivuosien haasteena tulee olemaan, miten alueen vahvistuvan koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tuloksia saadaan entistä paremmin hyödyntämään alueen yritys- ja työelämässä. Tämän edistämiseksi yliopiston ja ammattikorkeakoulun kannattaa tehdä tiivistä yhteistyötä. Valtiovallan toiveiden ohjailemana Lappeenrannassa oli tehostettava Saimaan ammattikorkeakoulun (SAIMIA) ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) yhteistyötä. Konkreettistakin oli saatava vähitellen aikaan, enää pelkät johdon palaverit ja tiedotustilaisuudet eivät riittäneet. Syntyi ajatus yhteisestä kampusalueesta, joka parantaisi mahdollisuudet saada säästöjä yhteisillä palveluilla ja tiloilla. Tuumasta toimeen. SAIMIAn noin kerrosneliömetrin uudisrakennus valmistui yliopiston välittömään läheisyyteen viime syksynä. Kuva: LUT/Tuomo Tamper. 8 U N I V E R S I T A S 1 /

9 y h t e i s t y ö t i i v i s t y y LUT tiivisti toimintojaan ja toimistotilojaan. Toimistotiloja, luentosaleja ja laboratoriotiloja on vuokrattu SAIMIAlle ja yhteiskäytössä ovat fysiikan laboratorio ja tiedekirjasto. Vuokratilat ovat n.10% yliopiston käytössä olevista, vastaava säästö tulee yliopiston tilakustannuksiin. Vuokratut toimistotilat on järjestetty keskitetysti saman käytävän varrelle. SAIMIAn kirjastotyöntekijät ovat siirtyneet vanhoina työntekijöinä yliopiston palvelukseen melkein en- tisenlaisiin tehtäviinsä. Tiedekirjaston yhdistäminen tapahtui ilman irtisanomisia. Yliopiston omat tukipalvelut toimivat entiseen malliin ja ruokalat ovat yhteiskäytössä. Henkilöstöön ja tiloihin liittyvissä yhteisissä asioissa on pari kertaa kokoontunut yhteinen sisäilmatyöryhmä. Tehokkuus lisääntyi Ensimmäiset kuukaudet yhteiskampusta ja osittaista rakennusten yhteiskäyttöä on nyt takana. Näkyvimmillään muutos on ollut väen määrässä yliopiston käytävillä ja ruokalassa, myös luentosalit ovat olleet tehokkaasti käytössä. Yliopiston opiskelijat voivat valita opintojaksoja ammattikorkeakoulun kielikeskuksesta ja vastaavasti AMK:n opiskelijat voivat valita opintojaksoja yliopiston kielikeskuksesta. LUT ja SAIMIA ovat lisäksi mukana viime vuonna alkaneessa kolmivuotisessa kokeilussa Amk- ja yliopisto-opiskelijoiden terveydenhuollon yhdistämiseksi. Yhteisenä liikuntatoimena on perustettu opiskelijoiden yhteinen korkeakoululiikuntahanke SaLUT. Toiminnan tavoitteena on edistää ja tukea opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskeluissa jaksamista sekä luoda yhteishenkeä eri koulutusohjelmien ja korkeakoulujen välillä. Henkilökunnan osalta yhteiset kuviot ovat vielä lähtökuopissaan. Teksti: Martti Lindh Puheenjohtaja Lappeenrannan teknillisen yliopiston henkilökuntayhdistys ry LUT: n ja SAIMIA:n uudisrakennuksen välinen yhdyskäytävä noin 30 metriä pitkä katettu kävelysilta nostettiin paikoilleen Tämä kuvaa Lappeenrannan teknillisen yliopiston henkilökuntayhdistyksen puheenjohtaja Martti Lindhin mielestä hyvin tilannetta kampuksella. Yhteisöillä on omat tilat ja organisaatiot, mutta väylät yhteisyyden ja yhteistyön kehittämiseksi ovat olemassa. Yliopistolain vaikutusten arviointiprojekti etenee Eduskunnan edellyttämä selvitys yliopistolain vaikutuksista strategiseen johtamiseen annetaan eduskunnan sivistysvaliokunnalle kuluvana keväänä. Tähän mennessä selvitystä varten on mm. tehty laaja henkilöstökysely, haastateltu yliopistojen johtoa, sidosryhmien ja pääsopijajärjestöjen (JUKO, Pardia, JHL) edustajia. Lisäksi järjestettiin helmikuun alkupuolella kaksi foorumia selvityksen aihepiiristä. Henkilöstöpolitiikkafoorumiin osallistui runsain määrin YHL:n jäsenyhdistysten pääluottamusmiehiä. Taideyliopistosta tulee taideyliopisto Taideyliopiston nimestä järjestettiin kilpailu, jonka voitti nimi Taideyliopisto. Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian ja Teatterikorkeakoulun yhdistämistä koskeva yliopistolain muutosesitys on parastaikaa lausunnolla. Taideyliopistot ja niiden henkilöstö suhtautuvat yhdistämiseen myönteisesti. Yhdistämisen suunnitellaan tapahtuvan vuoden 2013 alusta lukien ja yhteistä hallintoa tullaan rakentamaan tulevana syksynä. Varastokirjaston yhdistämistä osaksi Kansalliskirjastoa selvitetään Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti viime vuoden lopussa työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää edellytykset Varastokirjaston yhdistämiselle osaksi Kansalliskirjastoa. Selvityksessä työryhmän tulee ottaa huomioon lainsäädännölliset, hallinnolliset ja rahoitusjärjestelyihin liittyvät näkökohdat sekä henkilöstön asemaan, kirjaston kokoelmiin ja tiloihin liittyvät kysymykset. Työryhmän tulee laatia em. selvitysten pohjalta suunnitelman aikatauluineen yhdistymiselle. Yhdistäminen edellyttää lainmuutoksia ja se voi toteutua suunnitelman mukaan vuoden 2014 alusta. Työn on oltava valmis mennessä. 9

10 y h l : n j ä s e n t u t k i m u s YHL kartoitti viime vuonna jäsentensä näkemyksiä. Edellinen jäsentutkimus tehtiin vuonna YHL:n jäsenten mielestä yliopistouudistus epäonnistui Jäseniltä kysyttiin näkemyksiä mm. seuraavista aihealueista: työstä yleensä, työssä jaksamisesta, palkkauksesta ja yliopistouudistuksesta sekä johtamistyön onnistumisesta. Jäsentutkimuksen otoskoko oli 5770 ja vastauksia saatiin 1336, joten vastausprosentiksi muodostui 24 %. Naisia vastaajista oli 75 %. Vastaajien ammatillista koulutustaustaa tarkasteltaessa on havaittavissa, että vastaajajoukossa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus on kasvanut hieman edellisestä tutkimuskerrasta, mutta edelleen opistotason koulutuksen suorittaneet ovat edelleen suurin ryhmä. Vastaajista 92 % työskentelee yliopistossa. Vastaajista suurimman osan muodostivat hallinto- ja toimistotehtävissä työskentelevät (47,3 %). Määräaikaiset katsovat hoitavansa pysyviä tehtäviä Palvelussuhteen lajina suurimmalla osalla vastaajista (65 %) oli toistaiseksi voimassaoleva (vakinainen) työsopimussuhde ja vakinaisessa virkasuhteessa oli 23 % vastaajista. Tarkasteltaessa vastaajajoukkoa voitaneen todeta, että osa vastaajista on valinnut vanhasta tottumuksesta vakinaisen virkasuhteen. Määräaikaisten työsuhteiden määrä on vähentynyt selvästi vuodesta 1999, mutta vakinaisten työsuhteiden määrässä ei ole tapahtunut oleellista muutosta, joten voitaneen olettaa, että määräaikaisia työsuhteita on päättynyt huomattavissa määrin. Suurin osa määräaikaisessa palvelussuhteessa olevista vastaajista katsoo hoitamansa tehtävän olevan pysyvä, vaikka työsuhde on määräaikainen. Neljä tai viisi peräkkäistä määräaikaisuutta oli lähes 20 %:lla vastaajista ja kymmenen tai useampia palvelussuhteita oli noin 16 %:lla. Peräkkäiset määräaikaiset työsuhteet ovat pisimmillään kestäneet 20 vuotta tai kauemmin (4 %) ja lyhemmät tyypillisesti enimmillään vuoden (26 %). Palkkausjärjestelmää tulee kehittää Vastaajat tuloluokittain vuosina 2011, 2007, 2006, Jatkuva muutos Avoimuuden puute Vastuiden epäselvyys 62,9% (803) 62,2% (794) 62,1% (795) 27,6% (352) 9,5% 27,3% 26,5% Palkkauksen epäoikeudenmukaisuus 59,1% (754) 26,3% 14,7% Työstä maksettava liian pieni palkka Epäoikeudenmukainen työnjako Kiire/kireät aikataulut Tunne, ettei työtäni arvosteta 56,6% (720) 55,2% (704) 54,6% (693) 50,9% (648) 31,5% (401) 30,9% (394) 13,9% 36,9% (468) 37,3% (475) Henkinen uupuminen 50,1% (637) 40,3% (512) 9,6% Tietojärjestelmiin liittyvät ongelmat 50,0% (635) 37,7% (479) 12,4% Työtä koskevien vaikutusmahdollisuuksien puute Työyksikön henki Esimiehen vuorovaikutustaidot 47,3% (599) 43,3% (553) 41,7% (532) 38,3% (485) 47,9% (612) 45,5% (580) 14,4% 12,8% Tunne, että eri ammattialoilla työskentelevien tasa-arvo ei toteudu Fyysinen uupuminen Tunne, ettei kykyihini luoteta Tunne, ettei koulutustani arvosteta Esimies ei tunne työtehtäviäni Työtehtävien uud. organisointi ja sen myötä mahd. siirto toiseen yksikköön 40,5% (516) 39,1% (495) 38,2% (485) 37,3% (474) 33,8% (427) 33,7% (424) 37,3% (475) 51,0% (646) 48,5% (617) 45,7% (581) 54,0% (682) 52,1% (656) 22,2% 9,9% 13,3% 17,0% 12,3% 14,1% Muu, mikä? 31,4% (61) 19,1% 49,5% (96) Oman työn merkitys kokonaisuuden kannalta on epäselvä 30,5% (387) Työtehtävien ulkoistamisen pelko 29,9% (379) Palvelussuhteen epävarmuus 28,5% (363) 54,7% (693) 56,3% (715) 61,2% (779) 14,8% 13,8% Tunne, että eri sukupuolta olevien tasa-arvo ei toteudu Työpaikkakiusaaminen Kehityskeskustelujen puute 25,5% 24,2% 22,3% 51,0% (649) 64,5% (820) 65,7% (831) 23,5% 0% 20% 40% 60% 80% 100% heikentää ei heikennä en osaa sanoa 10 Yliopistojen muun henkilökunnan palkkausjärjestelmän piiriin kuuluu 92 % vastaajista. Suurin osa vastaajista sijoittuu tuloluokkaan euroa kuukaudessa (20 %) ja euroa kuukaudessa (20%). Keskipalkassa on havaittavissa selvä korotus, kun tarkastellaan vuoden 1999 ansioita (1645 euroa kuukaudessa) vuoden 2011 ansioihin (2459 euroa kuukaudessa). Vastaajista miehet ansaitsevat keskimäärin noin 200 euroa kuukaudessa enemmän kuin naiset. Miehistä noin 18 % ansaitsee yli 3200 euroa kuukaudessa kun vastaavalle ansiotasolle yltää 9 % naisista. Vastaajista 23 % arvioi saavansa huomattavasti pienempää palkkaa kuin vastaavista tehtävistä työmarkkinoilla yleensä maksetaan. Suunnilleen samantasoiseksi kuin muualla vastaavissa tehtävissä maksetaan 22 % vastaajista. Palkkausjärjestelmien kehittämistyötä on vielä edessä, sillä vastaajien mukaan palkkausjärjestelmän ei katsota antavan kilpailukykyistä palkkaa eikä palkkaporrastuksen eri tehtävien välillä katsota olevan oikeudenmukaista. Vastauksissa korostuu myös työnantajan rahatilanteen vaikutus palkkaukseen sekä se, että palkkausjärjestelmä ei palkitse hyvästä työsuorituksesta. Sukupuolen mukaan vastauksia tarkasteltaessa naisista vain kolmasosa katsoo palkkausjärjestelmän kohtelevan nais- ja miestyön-