MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI MIKES siirtyy uuteen aikaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI 1 2005. MIKES siirtyy uuteen aikaan"

Transkriptio

1 MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI MIKES siirtyy uuteen aikaan

2 Sisältö Pääkirjoitus MIKES oleellinen osa Otaniemen tiedeyhteisöä VERIFIN akkreditoitu testauslaboratorio MIKESin toimintakertomus Kahden kauppa kolmannen hyöty: MIKES TKK Mittaustekniikka Ongelman ratkaisu löytyy tutkimusprojektissa Tutkimustulosten luotettavuus itsestäänselvyyskö? MIKES edistää nanotutkimusta Uusi kemian metrologian opaskirja Ajankohtaista MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI Päätoimittaja: Tapio Ehder Toimitus: Jenni Kuva / MIKES Irja Nurmi-Rättö / Coco Viestintä Oy Ulkoasu: Up-to-Point Oy Paino: Edita Prima Oy Mittatekniikan keskus PL 239, Helsinki Puh: (09) fax: (09) työskentelee Suomessa tehtyjen mittausten, testausten ja tarkastusten luotettavuuden varmistamiseksi ja kansainvälisen vertailukelpoisuuden saavuttamiseksi ylläpitää ja kehittää kansallista mittanormaalijärjestelmää toimii kansallisena akkreditointielimenä (FINAS) huolehtii muusta säädösperusteisesta teknisen toiminnan pätevyyden arviointitoiminnasta tarjoaa korkealaatuisia kalibrointeja sekä metrologian asiantuntijapalveluja tiedottaa akkreditoinnista ja kalibroinnista sekä osallistuu niiden kehittämiseen

3 PÄÄKIRJOITUS Mikes muuton ja muutoksen edessä MIKESin siirtyminen Otaniemeen Tekniikantie yhteen lähestyy kovaa vauhtia. Viimeiset olosuhdetestaukset ovat meneillään ja muutto on edessä lokakuun alussa. Metrologia ja akkreditointi saavat modernit ja toimivat työtilat, jotka parantavat oleellisesti tutkimusolosuhteita. Talo kokoaa yhteen kaikki MIKESin toiminnot, ja MIKES siirtyy uuteen aikaan. Rakennusprojektin keskeinen lähtökohta oli kansainvälisen arvioinnin suositus, jonka mukaan toimialan kehittäminen ja kansainvälinen yhteistyö edellyttävät toimintojen yhteen kokoamista. Kansainvälisen arvioinnin kotimainen taustaryhmä vei asiaa rohkeasti eteenpäin ja päätös hankkeen toteuttamisesta tehtiin vuonna Jo ennen muuttoa on havaittu, että paikan valinta on oikea. Mittaustieteen asiantuntijana MIKES tuo keskeisen lisän Otaniemen huipputeknologiayhteisöön. Talon suunnittelijat ovat onnistuneet luomaan Alvar Aallon arkkitehtuurin kokonaisuuteen sopivan rakennuksen ja sen ohella toteuttaneet aivan uusia, rakennusteknillisesti todella vaativia ratkaisuja. Uudet toimitilat on suojattu ulkopuoliselta tärinältä ja sähköhäiriöiltä rakennus on Faradayn häkki. Tarkimpien huoneiden lämpötiloja voidaan mitata ja säätää 0,05 asteen tarkkuudella. Ilmanvaihtoa ohjaa 41 ilmastointikonetta, ja osa ihmetiloista lepää ilmajousien päällä. Uusi huipputekniikkaan perustuva laboratoriokokonaisuus tekee mahdolliseksi nanoskaalan mittaukset. Talo on ollut yksi Suomen teknisesti vaativimpia rakennuskohteita. Kaikille hankkeessa mukana oleville se on ollut suuri koitos. Upea talo, integroitu laite ja samalla taideteos, nousee Otaniemen portille, ja antaa jo olemuksellaan lisäarvoa paikalliselle tiedeyhteisölle. Todellinen mittaustoiminnan kehittämisen ja mittaamiseen liittyvän tieteen lisäarvo perustuu meidän MIKESläisten toimintaan. Uusi talo on täynnä haasteita ja mahdollisuuksia. Uudet nykyaikaiset toimistotilat ja Otaniemen tiedeyhteisön läheisyys tuovat akkreditoinnille monia uusia mahdollisuuksia ja vahvistavat sen kehittymistä, toiminnan vaikuttavuutta ja näkyvyyttä. Talo tarjoaa myös MIKESin koulutustoiminnalle nykyaikaiset kokous- ja koulutustilat. Kiitän jo tässä vaiheessa kaikkia suunnittelussa ja rakentamisessa mukana olevia. Näin vaativassa projektissa jokaisen panos on tärkeä. Toivotan ja toivon en lainkaan pyyteettömästi ongelmatonta ja vauhdikasta loppuurakkaa. Viimeistään vihkiäisissä tavataan! Timo Hirvi 3

4 MIKES oleellinen osa Otaniemen tiedeyhteisöä MIKESin uusi toimitalo on valmis lokakuun alussa ja se kokoaa ensi kertaa mikesläiset saman katon alle. Toimitalon suunnittelutyö on ollut voimainponnistus, jossa henkilöstön panos on merkittävä. Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuvat: Jenni Kuva UUDISRAKENNUSPROJEKTI Talossa yhdistyvät harmonisesti tiili ja lasi. Kattolasin läpi näkyvästä ylemmästä kerroksesta aukeavat upeat maisemat Otaniemeen, Tapiolaan ja merelle. MIKESin toimitalo on Suomen oloissa poikkeuksellisen mittava ja vaativa rakennushanke. Päätös rakennushankkeeseen ryhtymisestä tehtiin 7 vuotta sitten MIKESin toiminnan kansainvälisen arvioinnin jälkeen. Kansainvälinen arviointi suoritettiin Sen seurauksena KTM asetti kansallisen arvioinnin seurantatyöryhmän, jonka tehtäväksi tuli ottaa kantaa arvioinnissa esitettyjen suositusten toteutettavuuteen ja tehdä esitykset niiden toimeenpanosta. Työryhmä käsitteli kaikki kansainvälisessä arvioinnissa tehdyt 33 suositusta ja yhtyi valtaosaan niistä, MIKESin ylijohtaja Timo Hirvi kertoo. Arvioinnissaan työryhmä kiinnitti huomiota vallitseviin yleisiin elinkeinopoliittisiin kehittämistavoitteisiin, hallinnon kehittämishankkeisiin, valtiontaloudellisiin tekijöihin sekä KTM:n hallinnonalan tulosohjaukseen, teknologiatoiminnan, turvallisuushallinnon ja teknisen infrastruktuurin kehityslinjoihin. Päätös rakentamisesta tehtiin 1998 ja nyt, vuonna 2005, muutto vihdoin häämöttää. Uskon, että uusi toimitalo tulee valmistuttuaan lisäämään MIKESin kiinnostavuutta sekä Suomessa että ulkomaisessa metrologiatutkimus- ja akkreditointiyhteisössä, Hirvi sanoo. FINAS toivoo lisää tunnettuutta FINASin asiantuntijat arvostavat uusia, ajanmukaisia ja työrauhan turvaavia työtiloja ja yhtenäisen MIKESin laajentunutta työyhteisöä. Uudella toimitalolla on uutisarvoa, mikä toivottavasti parantaa FINASin ja akkreditoinnin tunnettuutta. Muuton vaikutukset mielikuvatasolla ovat var- maankin myönteisiä: oma, näkyvä talo luo kuvan merkittävästä toiminnasta aivan eri tavalla kuin sijainti vähän piilossa TUKESin talossa. Otaniemi paikkana liittyy asiantuntemukseen, korkeaan teknologiaan ja moderniin tieteeseen, johtaja Leena Tikkanen pohtii. Akkreditoinnin uskottavuuteen muutto uuteen toimitaloon ei hänen mielestään tuo muutosta, koska varsinainen arviointityö tehdään pääasiassa asiakkaan luona. Metrologia siirtyy nanomittakaavaan Valtaosan uudesta MIKES-talosta valloittavat metrologian tutkimusryhmät ja laboratoriot. Niiden suunnittelussa on tarvittu rakennusalan ammattilaisten sekä tutkijoiden saumatonta yhteistyötä. Uudet laboratoriotilat ovat hyvää eurooppalaista tasoa. Tutkimuksen osalta poikkitieteellinen toiminta saa paremmat edellytykset ja kalibrointien osalta mittausepävarmuudet pienenevät niiltä osin kuin ne liittyvät ympäristöolosuhteisiin, MIKES metrologian johtaja Heikki Isotalo kertoo. Tutkimus- ja kalibrointipalvelut ovat nyt saatavana yhdestä osoitteesta, mikä helpottaa yritysyhteistyötä. Uuden toimitalon myötä palvelujen tunnettuus ja sitä kautta uskottavuus ja kiinnostavuus varmasti lisääntyvät, Isotalo arvelee. Ehkä merkittävimmin uudet toimitilat vaikuttavat nanomittakaavan tutkimuksiin, joita uusissa laboratorioissa voidaan suorittaa enenevässä määrin. Yhdeksi suunnittelutyön haasteeksi muodostui yhteisen kielen löytäminen metrologia-asiantuntijoiden ja 4

5 UUDISRAKENNUSPROJEKTI FINASin toimistotilat ovat jo valmiita vastaanottamaan haltijansa. rakennussuunnittelun eri osa-alueiden asiantuntijoiden välillä. Toisaalta suunnittelijat piti saada ymmärtämään MIKESin tarpeet ja toisaalta meidän piti ymmärtää, mitä suunnittelijat ratkaisuissaan ja piirustuksissaan itse asiassa tarkoittavat, Isotalo tiivistää koko suunnittelijajoukon tunnot. Tutkijat tilojen suunnittelijoina MIKESin asiantuntijat ovat tiiviisti osallistuneet toimitalon tilojen suunnitteluun ja rakenneratkaisut on pitkälti suunniteltu juuri huippututkimuksen tarpeisiin. Pituusryhmän laboratorioiden suunnittelu aloitettiin miettimällä eri mittalaitteiden vaatimukset huoneiden lämpötilalle, kosteudelle ja ilmanpaineelle sekä mittauspöytien maksimi tärinätasoille. Näistä lähtökohdista syntyivät todella tiukat olosuhdevaatimukset. Jo ennen rakennusurakan aloittamista paikalla suoritettiin tärinämittaukset, ja myös tulevaisuuden liikenneratkaisujen vaikutus pohjatärinätasolle on pyritty ennakoimaan. Lähes kaikissa merkittävissä asioissa pituusryhmän toiveet on otettu huomioon, mutta suunnittelutyö onkin vienyt reilun kolmen vuoden aikana pituusryhmäläisiltä useita kymmeniä henkilötyökuukausia, ryhmäpäällikkö Antti Lassila kertoo. Monet tärkeät ja isot ratkaisut ovat estäneet joidenkin toiveiden toteuttamisen, kuten esim. ikkunoiden rakentamisen kaikkiin työtiloihin. Lämpötilavaatimusten toteuttaminen olisi ikkunallisessa laboratoriossa vaikeampaa, ja maan alla olevissa tiloissa ikkunat jäävät pakosta pois. Vaikka kosteus- ja lämpötilalaboratoriot eivät ole yhtä vaativia suunniteltavia kuin massa-, pituus- ja sähkölaboratoriot, suunnitteluresursseja nekin ovat vaatineet. Lämpötilalaboratorio saa paljon lisätilaa ja esim. pyrometrihuone rakennetaan niin isoksi, että siihen mahtuu uusia mustan kappaleen säteilijöitä, erikoistutkija Thua Weckström kertoo. Nämäkään erityisratkaisut eivät ole vielä riittäviä sähkö- ja aikametrologian tarpeisiin, vaan rakennus on lisäksi suojattava sähköisten häiriöiden varalta. Käytännössä tämä tarkoittaa kaikkien ulkopuolisten sähköisten häiriöiden eliminoimista: häiriösuojatut huoneet, symmetrinen sähkönsyöttö, maadoitukset ym. Lisäksi akustisia mittauksia varten on suunniteltu äänieristetty laboratoriotila, ryhmäpäällikkö Antti Manninen toteaa. Myös ympäristöolosuhteiden (lämpötila, kosteus ym.) stabiilisuus ja käytönaikainen automaattinen seuranta on ollut tärkeänä suunnittelukriteerinä alusta alkaen. Kaikkein vaativimpia laitteita varten on suunniteltu omat erikoisilmastoidut kaapit. Laboratoriotilojen sijoittelulla on pyritty välttämään eri huoneissa tehtävien mittausten välisiä haitallisia vuorovaikutuksia. Esim. herkät atomikellot on sijoitettu mahdollisimman kauaksi kvantti-hall -mittauslaitteiston voimakkaasta magneettikentästä, Antti Manninen kuvailee. Kaiken kaikkiaan laboratorioiden vaatimukset on pystytty toteuttamaan hyvin. Rakennussuunnitteluun tarvittavan ajan lohkaiseminen muilta töiltä on ollut vaikeaa, mutta MIKESin, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden tiivis vuorovaikutus rakentamisen kaikissa vaiheissa on ollut elintärkeää. Uudet yhteystiedot Mittatekniikan keskus muuttaa Otaniemeen lokakuussa. Yhteystietomme muuttuvat Uusi käyntiosoite Tekniikantie 1, ESPOO Uusi puhelinvaihde alkaen Suorat alanumerot löytyvät verkkosivuiltamme kohdasta yhteystiedot Nykyinen osoite ja puhelinnumerot ovat voimassa syyskuun 2005 loppuun. 5

6 Toimitaloesittely Toimistosiipi Hallinto, FINASin toiminnot sekä pääosa neuvottelu- ja koulutustiloista. Stabiili lämpötila Erityisen stabiilia lämpötilaa vaativat instrumentit on sijoitettu erillisiin laitekaappeihin, joihin syötetään tarkimmillaan +/-0.01 asteen ilmaa, tai nestehauteisiin, joilla päästään jopa muutaman milliasteen tarkkuuksiin. Tärinäherkille laitteille on laboratorioissa luonnonkumivaimentimilla varustettuja graniittipöytiä. Teknisiä tietoja UUDISRAKENNUSPROJEKTI Rakennuksen tilavuus m 3. Kokonaispinta-ala m 2, huoneala m 2. Mitoitus 80 henkilötyöpaikalle, 60 työhuonetta. Laboratorioita 36 kpl. Laboratorioiden pinta-ala 1700 m 2, josta maan alla 670 m 2. Mittapöytäjalustoja 62 kpl, aktiivisesti tai passiivisesti tärinävaimennettuina. Erikoisautomaatio-ohjauksella ilmastoituja laitekaappeja 37 kpl. Ilmastointikanavaa 6 km, ilmastointikoneita 41 kpl. Lattiaventtiileitä 3284 kpl, asennuslattialaattoja kaikkiaan 4600 kpl. Poistoilmavalaisimia 375 kpl. Signaalikaapelia 50 km, vahvavirtakaapelia 100 km, 132 sähköverkon suodatinta, 5000 pistorasiaa. Arvioitu huippusähköenergian kulutus n MWh vuodessa n h/a käyttöajalla. Kuva: Arkkitehti Minna Kuusela Talotekniikka, pääosassa ilmanvaihtokoneet Rakennuksen pinta-alasta noin kolmasosa on laboratorioiden olosuhteiden luomisessa tarvittavaa talotekniikkaa, pääosin ilmanvaihtokoneita varten. Eniten häiriöitä tuottavat koneet, esimerkkeinä jäähdytyskoneet ja varavoimageneraattori, on sijoitettu mahdollisimman kauas laboratorioista. 36 laboratoriohuonetta on jaettu 20 lohkoon, joista kullakin on oma lämpötilan tarkkuussäädöstä vastaava kiertoilmakoneensa. Täten yhdessä laboratoriossa mahdollisesti esiintyvät poikkeukselliset lämpökuormitukset eivät näy mitenkään muiden lohkojen tiloissa. Peruskalliotuentaiset mittausalustat Osa mittausalustoista on perustettu suoraan peruskallion varaan, esimerkkinä tässä näkyvät pitkä interferometrinen mittarata ja kilogramman sähköisen realisaation mittauspöytä. 6

7 UUDISRAKENNUSPROJEKTI Merkittävien lämmönlähteiden eristäminen Huoneilman lämpötilan tarkkuusvaatimuksien vuoksi mm. laboratoriovalaisimien ja kuumien uunien lämmittämä ilma johdetaan suoraan putkia pitkin takaisin kiertoon. Laboratoriotilojen ilman lämpötilaa, kosteutta ja painetta sekä kerroksien mekaanisia värähtelyjä valvotaan jatkuvasti. Atomikellot MIKESin atomikelloja verrataan jatkuvasti maailmanaikaan GPS-satelliittivastaanottimien avulla. Vastaanotintorni mahdollistaa satelliittien hyvän näkyvyyden eteläisellä taivaalla. Häiriösuojatut laboratoriot Herkimpiä sähköisiä mittauksia varten on rakennuksessa 12 sähkömagneettisilta häiriöiltä suojattua "peltihuonetta" kolmessa eri lohkossa. Ulkoisten kenttien minimivaimennus on joko 100 db tai 60 db taajuusalueella 10 khz - 20 GHz. Verkkovirrasta peräisin olevien häiriöiden minimoimiseksi huoneet on varustettu optisella kuituvalaistuksella ja symmetrisellä, suodatetulla sähkönsyötöllä (2 x 115 V). Sähköisten häiriöiden eliminointi Rakennuksen betonirungossa olevat teräkset on hitsattu yhteen 1,2 m välein yhtenäiseksi ristikoksi. Tällainen "Faradayn häkki" suojaa laboratorioita ulkoisilta sähköisiltä häiriöiltä radiotaajuuksiin asti. Myös paksut betoniseinät ja laboratorioiden sijoittaminen maan alle vaimentavat häiriöitä. Liikuntasaumat ja kaksoisseinät Talotekniikan sekä ihmisten liikkumisen aiheuttamien talon sisäisten värähtelyjen eteneminen on estetty jakamalla talo useaan erilliseen lohkoon liikuntasaumoilla. Maanpäällisissä laboratorioissa on perusideana sipulimainen rakenne, jossa ytimessä olevia laboratorioita suojaavat ulkoilman lämpötilan vaihteluilta käytävä-, toimistohuone- ja aurinkosuojasäleikkövyöhykkeet. Tärinävaimennus Pituus- ja massametrologian erittäin tärinäherkät laitteistot on perustettu joko ilmajousien varassa kelluvien tonnin betonilaattojen päälle tai soravaimennusmatto-massiivilaatta -rakenteiden päälle. Näin saadaan vaimennetuiksi 1 Hz ja sitä korkeampitaajuiset kallioperän värähtelyt. Ilmastoinnin sisäänpuhalluksen suunnat vaihtelevat Lämpötilavaatimuksiltaan tarkimmat laboratoriot on toteutettu luonnostaan tasalämpöisimpiin maanalaisiin kerroksiin "huone huoneessa -periaatteella. Varsinainen mittaustila on sijoitettu hieman isomman tilan sisään siten, että mittaustilan ilma huuhtelee kiertoon palatessaan välitilaa. Tällä ratkaisulla asetuslämpötila 20 C voidaan toteuttaa 0,01 asteen tarkkuudella. Suurin osa laboratorioista on toteutettu lattiapuhallus-periatteella, poikkeuksena puhtaampia olosuhteita vaativat massametrologian tilat ja osa pituusmetrologian tiloista kattopuhalluksena ja kosteuslaboratorio seinäpuhalluksen avulla. 7

8 VERIFIN on Kemiallisen aseen kieltosopimuksen valvontalaitos. Laitos on FINASin akkreditoima testauslaboratorio, joka tekee tutkimusta kemiallisten taisteluaineiden, niiden lähtöaineiden ja hajoamistuotteiden määrittämiseksi ympäristönäytteistä. Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuva: SpyRou Laatujärjestelmä on työläs rakentaa, mutta se kannattaa, VERIFINin johtaja Paula Vanninen (edessä) ja laatupäällikkö Karoliina Joutsiniemi painottavat nestekromatografia-massaspektrometrin (LC-MS) ääressä. VERIFIN akkreditoitu testauslaboratorio Kemiallisten aseiden kieltosopimus tuli voimaan ja tämän vuoden alkuun mennessä sen piiriin on liittynyt 167 jäsenvaltiota. Sopimuksessa kielletään kemiallisten aseiden kehittäminen, tuotanto, varastointi ja käyttö. Tavoitteena on tuhota nykyiset varastot ja estää uusien aineiden valmistus. Sopimuksen noudattamista valvoo Kansainvälinen kemiallisen aseen kieltojärjestö OPCW (The Organisation for the Prohibition of Chemical Weapons), jonka designoitu laboratorio VERIFIN on. Tämän statuksen edellytyksenä on kansallinen akkreditointi. Tämän lisäksi VERIFIN toimii kansallisena Kemiallisen aseen kieltosopimuksesta vastaavana viranomaisena, jonka vastuulla ovat Kemiallisen aseen kiel- tosopimuksen ilmoituksiin ja tarkastuksiin liittyvät asiat. Ulkoasiainministeriö on Suomen korkein kieltosopimuksesta vastaava viranomainen. Tehtävämme on kerätä suomalaiselta teollisuudelta tiedot ns. listakemikaaleista ja tehdä kansalliset ilmoitukset OPCW:lle. Toimimme myös isäntinä Suomeen tehtävissä OPCW:n tarkastuksissa ja suomalaisen teollisuuden edunvalvojana tarkastustilanteissa, VERIFINin tuore johtaja FT Paula Vanninen kuvaa toimintaa. Designointi vaatii akkreditointia Vuonna 1998 aloitettiin designoitujen laboratorioiden toiminta ja VERIFINin laboratorio designoitiin ensimmäisten joukossa. Suomi on ollut mukana rakentamassa järjestelmää. Laboratorion designointiin vaaditaan kansallinen akkreditointi, jonka laboratoriollemme on myöntänyt FINAS. Akkreditoinnin lisäksi laboratorion on osallistuttava vuosittain OPCW:n pätevyystesteihin ja menestyttävä niissä. Testeissä olemme aina saaneet parhaan arvosanan A ainoana maailman 18 designoidusta laboratoriosta, Paula Vanninen kertoo tyytyväisenä. Pätevyystesteissä designoidut laboratoriot valmistavat vuorotellen näytteet, muut analysoivat ja yksi laboratorio evaluoi. Evaluoiva laboratorio analysoi aina myös testinäytteet. Akkreditointi on oleellisen tärkeä. Eräs maa oli pitkään havitellut designointia ja oli vähällä sen saadakin menestyttyään erinomaisesti pätevyystesteissä. Laboratoriolla oli alkeellinen laatujärjestelmä, ei kuitenkaan kansallista akkreditointia, ja haave kaatui siihen, VERIFINin laatupäällikkö FT Karoliina Joutsiniemi muistelee. Designointi tarkoittaa sitä, että laboratoriolla on oikeus analysoida OPCW:n sille lähettämät näytteet. OPCW:n tarkastajat voivat ottaa näytteitä tarkas- 8

9 tuskohteessa. Nämä näytteet lähetetään Haagiin, johon jää kaksi näytettä varastoon ja kaksi lähetetään edelleen kahdelle eri designoidulle laboratoriolle. Niillä on aikaa näytteiden analysointiin ja raportointiin kaksi viikkoa. Näytteistä haetaan itse taisteluaineita, niiden lähtöaineita tai hajoamistuotteita. Tunnistettavia kemikaaleja on tuhansia. Tulosten kannalta näytteenkäsittelyvaihe on kriittisin. Oikean käsittelyn varmistamiseksi VERIFINissä on luotu ns. seulontastrategia kattamaan erilaiset kemikaaliryhmät, Paula Vanninen kuvailee. Kivijalkana toimiva laatujärjestelmä VERIFINissä on toimittu jo vuosia laatujärjestelmän ohjaamina. Laatujärjestelmän rakennusvaihe tuntui tuskallisen työläältä, mutta hyvin pian järjestelmän edut tulivat esiin. Tänä päivänä koko henkilöstö on erittäin sitoutunut laatujärjestelmään ja sen jatkuvaan kehittämiseen. Järjestelmän arvon huomaa vasta silloin, jos joutuu toimimaan laboratoriossa, missä sitä ei ole. Laatujärjestelmän mukaan toimittaessa kemikaalit, niiden tiedot ja paperit löytyvät sovituista paikoista. Mikään tieto ei ole myöskään yhden ihmisen takana, koska meillä on toimiva varahenkilöjärjestelmä. Lisäksi uusien työntekijöiden perehdyttäminen sujuu helposti, kun työ on tarkkaan ohjeistettu, Karoliina Joutsiniemi listaa etuja. Työssä noudatettava tarkkuus onkin paikallaan, sillä laboratorion pätevyysalue on laaja ja poikkeuksellinen. Kemiallisten aseiden testauksessa ei ole kyse yhdestä menetelmästä, vaan puhutaan analysointi- ja seulontastrategiasta ja raportointijärjestelmästä. Oleellista koko ketjussa on näytteiden jäljitettävyyden säilyminen. Jos saamme tänne OPCW-näytteen analysoitavaksi, tiedämme tarkkaan, mitä fraktioita siitä on tehty ja sama tietojen ketju näkyy myös raportoinnissa. Jäljitettävyyden todistaminen on aukoton, Joutsiniemi korostaa. Kvalitatiivisen analyysin metrologiaa Laboratorioiden toimintaa akkreditoitaessa kiinnitetään huomiota myös henkilöstön koulutukseen, jotta kvalitatiivisten analyysien tulosten luotettavuudesta voidaan varmistua. Kvalitatiivisissa määrityksissä käytetään paljon mm. erilaisia spektrometrisia ja kromatografisia menetelmiä ja apuna käytetään usein spektrikirjastoja. Tutkimuksissamme saamme tulokseksi spektrin, jota käytetään tunnistuksessa hyväksi. OPCW:n validointiryhmän laatimat kriteerit määrittävät, millaiset spektrit hyväksytään tietokantaan ja mihin tunnistaminen perustetaan, Paula Vanninen kertoo. Hän määrittelee kvalitatiivisen kemian metrologian kuvatun kaltaisena prosessina, jossa tuotetun spektrin tai datan laatu on luotettavasti jäljitettävissä. Kvalitatiivisten määritysten luotettavuuteen vaikuttavat monet tekijät ja näiden määritysten mittausepävarmuusasioihin ollaan vasta pohtimassa kansainvälisiä harmonisoituja menettelyjä. En edes tiennyt, että teemme kvalitatiivisen analyysin metrologiaa ennen kuin keskustelin asiasta MIKESin ylijohtajan Timo Hirven kanssa! Vanninen toteaa. Suomi koulutuksen mallimaa VERIFIN on myös merkittävä kouluttaja. Perus- ja jatkokoulutuskursseille tulee runsaasti hakemuksia maailmanlaajuisesti, mm. Etelä-Amerikasta, Afrikasta ja Aasiasta. Tähän mennessä on koulutettu 65 maasta 124 henkilöä. Koulutus sisältää taisteluaineiden näytteiden käsittelyä ja analytiikkaa sekä laatujärjestelmän rakentamista. Hakijoiden ja koulutettujen joukossa on jo nyt naisia, ensi syksynäkin on tulossa neljä koulutukseen, mutta tulevaisuudessa toivomme heidän määränsä vielä kasvavan. Koulutus kestää 4 kuukautta yhtäjaksoisesti ja se rahoitetaan kehitysyhteistyövaroilla eli se on osallistujille ilmaista, Paula Vanninen kertoo. Koko VERIFINin koulutustoiminnan rahoitus tulee kehitysyhteistyövaroista. Koulutuksen ensisijaisena tavoitteena on antaa osallistuville laboratorioille valmiudet toimia OPCW:n designoituna laboratoriona, mutta myös antaa ympäristöanalytiikkaan liittyvää peruskoulutusta. Koulutettavat valitaan Suomen ulkopoliittisten linjausten mukaisista maista, jotka ovat allekirjoittaneet ja ratifioineet Kemiallisen aseen kieltosopimuksen. Tästä syystä esim. Pohjois-Korea ei tule kysymykseen. Suomessa lainsäädäntö on hyvin kattava ja sopii malliksi muillekin. Viranomaistehtävät on määritelty lainsäädännössä selkeästi ja teollisuutemme kartoitus on laaja. Toisin sanoen tiedämme mitä teemme, Vanninen täsmentää. VERIFINillä on kaksi mittavan kokemuksen omaavaa tutkijaa pääasiallisina kouluttajina ja alan viimeisimmät tutkimustiedot käytettävissä koulutukseen. VERIFINin akkreditoidun testauslaboratorion pätevyysalue Laboratorion pätevyysalue Testattava materiaali / tuote: Ympäristö- ja materiaalinäytteet Testityyppi, mittausalue: Testausmenetelmä *: Kemiallisen aseen kieltosopimukseen liittyvät kemikaalit Analyysistrategia Näytteenkäsittely Syntetiikka Kaasukromatografia Masssaspektrometria Infrapunaspektroskopia Ydinmagneettinen resonanssispektroskopia * Testausmenetelmien yksityiskohtaiset määritykset on luettavissa osoitteessa -> Akkreditoidut toimielimet. 9

10 Toimintavuosi 2004 Kansainvälistä huippua edustavan tutkimustoiminnan tarkoituksena on jäljitettävien mittausten mahdollistaminen sekä uusien mittausmenetelmien tutkiminen ja mittauslaitteiden kehittäminen. Tutkimustoiminnan tavoitteena on kansainvälisen kilpailukykymme edistäminen. Toimintakertomus 2004 Mittatekniikan keskuksen toiminta kokonaisuudessaan kehittyi vuonna 2004 suotuisasti ja tehdyn suunnitelman mukaisesti. Vuosi oli keskuksen 13. toimintavuosi. Mittatekniikan keskus toteutti perustehtäväänsä varmistamalla Suomessa kuksen profiilin terävöityminen mm. Toimintavuodelle oli ominaista kes- tehtyjen mittausten, testausten, tarkastusten ja sertifiointien luotettavuutta ja nan ja yksikön tutkimuslaitosimagon metrologian yksikön tutkimustoimin- kansainvälistä tunnustettavuutta. Sen vahvistumisen kautta sekä akkreditointitoimintaa koskevan säädösvalmistelun toiminta vaikuttaa osaltaan kaupan ja teollisuuden kilpailukykyyn sekä ihmisten ja ympäristön hyvinvointiin ja tur- huomiota kansainvälisetkin mitat täyt- tuloksena. Keskus on saanut myönteistä vallisuuteen. tävästä toimitilahankkeestaan samoin kuin toimenpiteistään strategisessa ja henkilöjohtamisessa. Metrologian yksikkö Kansainväliselle tasolle yltävä metrologian tutkimus on yksikön toiminnalle välttämätöntä. Pii-mikromekaniikkaan liittyvä VTT Tietotekniikan koordinoima EU-projekti on jatkunut koko vuoden, samoin pientaajuisen Josephson -jännitenormaalin kehitystyö. Pituusmetrologian akustinen taitekerroinprojekti on edennyt ja herättänyt myös ulkomaisten kiinnostusta. Pituuden jäljitettävyys MIKESin atomikelloon on on- 10

11 Toimintavuosi 2004 nistunut KAMPA-projektissa. Massametrologiassa kilogramman levitointiin perustuva kilon realisointitavan tutkimus on jatkunut. TKK:n Kylmälaboratorion kanssa on jatkettu alhaisten lämpötilojen mittaukseen keskittyvää CBT-tutkimusprojektia. EU:n kuudenteen puiteohjelmaan ja Suomen Akatemialle on jätetty useita tutkimushankehakemuksia, esim. Levitoiva kilogramma, Kampa, ja Kvanttimetrologiakolmio sekä CBT ja ARMI. EU-hakemusten jättämistä on haitannut sopivien ohjelmien puute. Suomen Akatemiaan yhdessä TKK:n kylmälaboratorion ja VTT Tietotekniikan kanssa jätetty Kvanttimetrologiakolmio-hakemus ei toteutunut. Viron metrologia-toiminnan avustaminen EU-tasolle jatkui jo toisen toimintavuoden. Toteutetun projektin yhteydessä MIKES ja Metrosert solmivat yhteistyösopimuksen jäljitettävyyden ja yhteisen tutkimustoiminnan aloittamisesta. MIKES hyväksyttiin kansainvälisen paino- ja mittakomitean alaisen neuvoa antavan komitean CCEM:n (Consultative Committee for Electricity and Magnetism), jäseneksi. Kansallisia ja kansainvälisiä julkaisuja on kirjoitettu kaikilla yksikön toiminnan osa-alueilla. Diplomi- ja muita opinnäytetöitä valmistui 4 kpl. Jatko-opiskelijoita on 6 kpl. Virtauslaboratorio pienten kaasuvirtausten alueella on aloittanut kalibrointitoiminnan. Laboratorion on arvioinut ranskalainen asiantuntija ja KMLstatus toteutuu vuoden 2005 alkupuolella. Samassa tilanteessa on MIKESin liittyminen kansainvälisen mittojen ja painojen toimiston BIPM:n (Bureau International des Poids et Mesures) nk. kellokerhoon. Tarvittavien laitteistojen hankinta tapahtui osana Suomen ja Venäjän välillä sovittua velkakonversiota. Liittyminen kerhoon toteutuu vuoden 2005 alkupuolella. Yksikön maksullisen palvelutoiminnan tulot ylittivät 16 % vuodelle 2004 asetetun tavoitteen. Uuden toimitilan laboratoriotilojen suunnittelu on edelleen jatkunut ja työllistänyt metrologian koko henkilöstöä. Hanke edistyy ja sen tuloksena odotetaan valmistuvan vaativat kansainvälisetkin mitat täyttävä mittatalo. Akkreditointiyksikkö Myös akkreditointiyksikön toiminta on edennyt vuodelle 2004 laadittujen suunnitelmien mukaisesti. Arvioinnit on toteutettu asiakkaiden kysynnän ja laatujärjestelmän periaatteiden mukaisesti ja toiminnan taloudellinen tulos on suunniteltua. Uusia toimielimiä akkreditoitiin 8 kpl, mikä on hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Akkreditointiin rinnastettava muu pätevyyden arviointi lisääntyi aiempaan vuoteen verrattuna. Akkreditoiduissa toimielimissä tapahtuvat uudelleenjärjestelyt ovat näkyneet akkreditointiyksikön toiminnassa mm. siten, että erillisiä akkreditointipäätöksiä yhdistetään suuremmiksi kokonaisuuksiksi, mikä lisää arvioinnin vaativuutta. Asiakaskunnan laatujärjestelmien vakiintumisen myötä arviointeja on voitu joissakin tapauksissa myös kohdentaa ja keventää, mikä yleensä myös pienentää asiakkaan akkreditointikustannuksia ja samalla FINASin toimintavolyymiä. Muutamat asiakkaat ovat myös luopuneet akkreditoidusta toiminnastaan. Uutena kansainvälisenä vastavuoroisen tunnustamisen sopimuksena solmittiin IAF:n tasolla tuote- ja ympäristöjärjestelmäsertifioinnin akkreditoinnin MLA. FINASin toiminta oli EA:n uudelleenarvioinnin kohteena huhtikuussa FINAS jatkaa edelleen kaikkien EA:n ja kansainvälisten MLA-sopimusten allekirjoittajana. EA-arviointi, sen valmistelu ja korjaavien toimenpiteiden raportointi ja toteutus työllistivät merkittävästi. Uusiin akkreditointivaatimuksiin ja akkreditoinnin asemaan liittyvä säädösvalmistelu yhteistyössä KTM:n kanssa eteni luonnosvaiheeseen ja FINASin uuden graafisen ilmeen ja logon suunnittelu saatiin valmiiksi. FINASin pääarvioijat ovat toimineet vuonna 2004 yhdessä arvioinnissa EA:n arviointiryhmän vetäjänä ja kolmesti EA-arviointiryhmän jäseninä. FINASin 11

12 Toimintavuosi 2004 edustajat ovat osallistuneet EA:n, IAF:n ja ILACin yleiskokousten, komiteoiden ja työryhmien työskentelyyn ja kokouksiin. Kansainvälisiä lausuntoja annettiin 25 kpl ja äänestyksiä on ollut 30 kpl. Uutena arviointialueena saatiin valmiiksi vertailumittausten järjestäjien akkreditointi. Päästökauppaverifioijien ja metsäsertifioinnin arviointimenettelyt saatiin lähes valmiiksi samoin kuin valmistautuminen kliinisten laboratorioiden akkreditointiin käyttäen standardia ISO Kotimaisia lausuntopyyntöjä on ollut käsittelyssä 17 kpl. STM:n kanssa on järjestetty nostolaiteseminaari. FINASin edustajat ovat osallistuneet KTM:n päästökaupan seurantaryhmän toimintaan, STUKin kliinisen auditoinnin seurantaryhmään, LVM:n sertifikaatit-työryhmään sekä ajoneuvolainsäädäntöön liittyviin yhteistyökokouksiin LVM/Ajoneuvohallintakeskuksen kanssa. Myös Elintarvikeviraston, TUKESin ja Lääkelaitoksen kanssa on ollut yhteistyöhön ja sen kehittämiseen liittyviä neuvotteluja. Uuden VANKin jaostojen ja työryhmien toimintaan on osallistuttu aktiivisesti. Asiakastyytyväisyys on edelleen säilynyt korkealla tasolla. Palautteen keskiarvo oli 4,4 (max 5), missä on parantumista edellisen vuoden arvosta 4,2. Toimintaa on kehitetty palautteiden pohjalta ja mm. poikkeamien perusteluista saadaan nyt aiempaa parempaa palautetta. Tammikuussa järjestettiin asiakaskunnalle FINAS-päivä, josta saatu palaute oli taas erittäin myönteistä. Arvioijakurssit, seminaarit ja uusiin arviointialueisiin kohdennetut koulutuspäivät toteutuivat suunnitelmien mukaisesti. Näistä kaikista saatiin osallistujilta varsin positiivista palautetta. Johtaminen ja henkilövoimavarat Keskuksen johtoryhmä on sitoutunut oman ja keskuksen toiminnan kehittämiseen. Se toteutti mm. toimintansa itsearvioinnin EFQM-kriteeristön mukaisesti. Henkilöjohtamisen kehittämiseen liittyvän 2-vuotisen MIKES-KAIKU -työhyvinvointiohjelman ensimmäinen osuus päättyi vuoden lopulla. Keskuksen jo kuudetta vuotta soveltamaa uusimuotoista palkkausjärjestelmää kehitettiin uusimalla sen suoritusarviointeja koskeva osa. Keskuksen ulkoista viestintää sekä sen sisältöä ja laatua on kehitetty. Vuoden aikana uusittiin keskuksen graafinen ilme ja palkattiin päätoiminen tiedotussihteeri. Toimitilahanke samoin kuin hallinnon ja johtamisen kehittämishankkeet ovat saaneet myönteistä julkisuutta. Hallinto- ja tukipalveluyksikkö on osallistunut merkittävällä työpanoksella uuden toimitilan toimisto- ja yhteistilojen sekä eri järjestelmien suunnitteluun. Se on myös osallistunut erilaisiin hallinnon alan yhteisiin kehittämishankkeisiin. 12

13 Toimintavuosi 2004 Akkreditointi kattaa monipuolisesti mm. elintarvike-, ympäristö- ja terveysalan testauslaboratoriot, teollisuuden tuotanto- ja laadunvalvontalaboratoriot, kalibrointilaboratoriot, laatujärjestelmä-, henkilö- ja tuotesertifiointielimet sekä mm. hissien, nosturien ja painelaitteiden tarkastuslaitokset. Toiminta-ajatus Mittatekniikan keskus on mittaustieteeseen erikoistunut tutkimuslaitos ja pätevyyden toteamisen asiantuntijakeskus. Sen keskeisenä tehtävänä on varmistaa, että Suomessa tehdyt mittaukset, testaukset, tarkastukset ja sertifioinnit ovat luotettavia ja kansainvälisesti tunnustettuja. Sen toiminta vaikuttaa kaupan ja teollisuuden kilpailukykyyn, samoin kuin ihmisten ja ympäristön hyvinvointiin sekä turvallisuuteen parantavasti. Mittatekniikan keskus tekee metrologista tutkimusta, kehittää kansallista mittausjärjestelmää ja tuottaa toimielinten pätevyyttä ja luotettavuutta todentavia akkreditointipalveluja elinkeinoelämän ja julkishallinnon tarpeiden mukaisesti. Visio Mittatekniikan keskus on toimialallaan elinkeinoelämän ja julkishallinnon yhteistyökumppani, joka vahvistaa näiden menestystä ja kansallisen innovaatioympäristön kehittymistä. Kumppanuus on keino lisätä vaikuttavuutta. Tuloksellinen toiminta edellyttää, että mittatekniikan keskuksella on vahva, kansainvälistä tasoa oleva, perustoimintaa kehittävä ja uusia sovelluksia tuottava tutkimustoiminta kilpailukykyiset, asiakkaiden tarpeiden mukaan tuotteistetut tutkimus-, asiantuntija- ja arviointipalvelut toimialan mahdollisuudet näkevä johto sekä motivoitunut, osaava, innovatiivinen ja kehittymiskykyinen henkilöstö. Arvot Mittatekniikan keskuksessa arvostetaan asiantuntevuutta, myönteistä vuorovaikutusta, kansainvälisyyttä ja rohkeaa uudistuvuutta. Toimintatapa Keskuksen toiminta on asiakaslähtöistä, joustavaa ja kilpailukykyistä. Asiantuntemuksen korkeaa tasoa varmistetaan verkottumalla kansallisesti ja kansainvälisesti. Henkilöstön hyvinvoinnista ja osaamisen kehittymisestä huolehditaan. Keskus on toiminnassaan riippumaton ja puolueeton. Lisätietoja: Hallintojohtaja Mikko Ketonen 13

14 Teknillinen korkeakoulu (TKK) ja MIKES sopivat yhteisestä tutkimusprofessuurista ja laboratoriosta viime vuoden lopulla. Uusi MIKES TKK Mittaustekniikkaa aloitti vuodenvaihteessa professori Erkki Ikosen johdolla. Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuva: SpyRou Tavoitteemme on tarjota palveluja asiakkaille yhden luukun -periaatteella, tutkimusprofessori Erkki Ikonen sanoo. MIKESIN TUTKIMUSHANKKEET Kahden kauppa kolmannen hyöty: MIKES TKK Mittaustekniikka Erkki Ikonen jatkaa edelleen TKK:n Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osaston mittaustekniikan professorina ja MIKESin nimeämän kansallisen mittanormaalilaboratorion johtajana optiikan alueella. Mittanormaalilaboratorio otti käyttöön uuden nimen MIKES TKK Mittaustekniikka. TKK:lla ja MIKESillä on yhteistä historiaa jo 1980-luvulta lähtien. MIKES on jo vuosia tukenut TKK:n toimintaa, mutta nyt yhteistä toimintaa on molemmissa organisaatioissa. Tiiviimmän yhteenliittymän tavoitteena on teol- lisuusyhteistyön lisääminen ja Otaniemen tiedeyhteisöön integroituminen. Yhteistyöstä hyötyvät molemmat osapuolet. MIKES saa entistä suoremman kontaktin korkeakouluopiskelijoihin ja mahdollisiin uusiin työntekijöihin. TKK:lle taas MIKESin mukanaolo korkeakoulun sisällä antaa tiettyä stabiliteettia ja jatkuvuutta; yliopisto- ja korkeakouluympäristöt ovat muutoin melko haastavia paikkoja pitkäjänteiselle tutkimustyölle, MIKESin tutkimusprofessori Ikonen toteaa. MIKES TKK Mittaustekniikka kansallinen mittanormaalilaboratorio MIKES TKK Mittaustekniikka on MIKESin nimeämä optisten suureiden kansallinen mittanormaalilaboratorio (KML). Laboratorio vastaa optisen tehon, valovoiman, valaistusvoimakkuuden, spektrisen läpäisysuhteen, heijastussuhteen ja herkkyyden sekä aallonpituuden kansallisten mittanormaalien ylläpidosta ja jäljitettävyydestä. Laboratorio siirtää vastuullaan olevat mittayksiköt muiden käyttäjien mittanormaaleihin. Tämä kalibrointitoiminta auttaa teollisuutta erityisesti mittaus- ten jäljitettävyyden varmistamisessa ja mittausten laadunvarmistuksessa. Tutkimustyö ja KML-toiminta edellyttävät laboratoriolta jatkuvaa kansainvälistä yhteistyötä. Mittanormaalien jäljitettävyysketjun luomiseen ja mittausepävarmuuksien varmentamiseen kuuluu olennaisena osana kansainvälinen vertailumittaustoiminta. Laboratorio osallistuu aktiivisesti mm. EUROMETin ja CCPR:n toimintaan sekä kansainvälisiin vertailumittauksiin. Yhteistyö kiinnostaa teollisuutta MIKES TKK Mittaustekniikka toimii TKK:n Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastolla. Laboratorio on keskittynyt optiseen ja sähköiseen mittaustekniikkaan ja se on optisten suureiden kansallinen mittanormaalilaboratorio. Laboratoriolla on monipuolista yhteistyötä yritysten ja muiden tutkimuslaitosten kanssa sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Teollisuus hyödyntää laboratorion osaamista mm. optisen tietoliikenteen, herkkien valoilmaisimien ja värimittausten tuotekehityksessä ja suunnittelussa. Meidän ja teollisuuden välistä tutkimus- ja tuotekehitysyhteistyötä sekä mittauspalveluiden hyödyntämistä halutaan edelleen kehittää. TKK:n ja MIKESin sopimus on toistaiseksi voimassa oleva järjestely, ja tavoitteena on, että joka vuosi edetään jonkin verran haluttuun suuntaan, Erkki Ikonen täsmentää yhteistyön luonnetta. TEKES on yleisesti mukana TKK:n ja MIKESin kaltaisten toimijoiden sekä yritysten välisessä yhteistyössä tukemassa tutkimusprojekteja. Uudenlainen TKK- 14

15 MIKESIN TUTKIMUSHANKKEET MIKES-yhteistyö on vasta käynnistynyt, mutta tutkimushankkeita on jo valmisteilla. En nyt vielä nimeä yhtään hanketta, mutta suuntamme on oikea. Mittauspalvelujen kysyntä on yleisesti kasvanut teollisuudessa. Palvelutarpeet vaihtelevat suuresti mittauslaitteiden rakentamisesta aina yksittäisen mittaustuloksen varmentamiseen, tutkimusprofessori Ikonen kertoo tämän hetkisistä näkymistä. Yhden luukun periaate MIKESin uusi toimitalo sijaitsee Otaniemen tiedeyhteisön ytimessä. Toimitalon tilat ovat Erkki Ikosen mielestä erinomaiset ja talon sijainti kampuksen välittömässä läheisyydessä tuo etua niin MIKESille kuin koko yhteisölle. Toimintamme kannalta tärkeintä on, että MIKESin henkilökunta toimii yhdessä osoitteessa Otaniemessä. Se on loistava asia. Tiivistynyt yhteistyö parantaa myös asiakaspalvelua ja mahdollistaa TKK:n ja MIKESin palvelujen tarjoamisen yhden luukun -periaatteella, hän sanoo. Tutkimusprofessori on MIKESissä koko tutkimuksen koordinaattori. Oma optiikan syvällinen osaaminen antaa näkemystä myös eri suurealueiden yli ulottuvalle tutkimukselle. Haasteena tutkimusprofessorilla onkin laajentaa ulkopuolista yritysyhteistyötä hyödyntäen MIKESin poikkitieteellistä osaamista eri suurealueilla, MIKES metrologian johtaja Heikki Isotalo painottaa. Varsinaisten mittauspalvelujen lisäksi Erkki Ikonen haluaisi lisätä elinkeinoelämän tietämystä mittaustekniikasta. Käsitteet ja suurekohtaiset asiat eivät ole kristallinkirkkaita välttämättä kaikille tutkimuslaitoksillekaan. Me annamme opetusta opiskelijoille kolmessa pääaineessa, jotka ovat elektroniikka ja mittaustekniikka, optinen teknologia ja optinen tietoliikenne. MIKES puolestaan kouluttaa yrityksiä ja tutkimuslaitoksia ja selvittää mm. jäljitettävyyden käsitettä ja mittausepävarmuuden tuntemista, tutkimusprofessori Ikonen kertoo. Ongelman ratkaisu löytyy tutkimusprojektissa MIKES TKK Mittaustekniikan tutkimusprojektit vaihtelevat soveltavasta tutkimuksesta tieteelliseen perustutkimukseen ja sisältävät myös aivan uuden tyyppisen metrologian tutkimusta. Teksti: Irja Nurmi-Rättö MIKES TKK Mittaustekniikassa toteutettavat tutkimukset kuuluvat elektroniikan ja mittaustekniikan, optisen teknologian ja optisen tietoliikenteen sekä mikroteknologian aloihin. Viime vuonna tutkimusprojekteja oli meneillään kymmenkunta mukaan lukien väitöskirjatutkimukset ja diplomityöt. Teemme soveltavaa tutkimusta, esimerkiksi kehitämme uusia kalibrointimenetelmiä. Soveltavan tutkimuksen piiriin kuuluvat projektit toteutetaan Ledivalot loistavat liikennevalopylväissä ja kestävinä pienentävät kaupunkien sähkökuluja. Niiden valovoiman mittaustekniikka vaatii vielä kehittämistä, Petri Kärhä sanoo. usein diplomitöinä. Toisaalta teemme myös tieteellistä perustutkimusta metrologian alueelta. Siellä mennäänkin jo metrologian eturintamassa ja tutkijoina ovat yleensä väitöskirjojen tekijät, vanhempi tutkija Petri Kärhä selvittää. Hänen työnkuvaansa kuuluu uusien tutkimusaiheiden kehittäminen. Tarve tutkia jotain tiettyä aihetta voi syntyä omien havaintojen perusteella tai tulla suoraan teollisuudelta. Perustutkimusta tehdään mm. diodilasereiden, tietoliikennetekniikan optisten mittausten sekä foto- ja radiometrian mittausmenetelmien parissa. Tutkimuspyyntöjä teollisuudelta Kalibrointitoiminnan päällikkö Farshid Manoocheri vastaa kalibrointiprojektien johtamisesta ja hallinnoinnista. Tällä hetkellä hänen tutkimusryhmässään on meneillään projekteja mm. fluoresenssimittauksia varten. MIKES TKK Mittaustekniikka kehittää metrologiaa paperiteollisuuden tarpeisiin, ja yksi käynnissä olevista tutkimusprojekteista koskee paperin valkoisuusasteen määrittämistä. 15

16 Pimeissä huoneissa tehdään mittauksia yötä päivää, jotta sinun maailmasi olisi valoisa, sanovat tutkijat Farshid Manoocheri (edessä) ja Petri Kärhä. säteilyssä, ja mukana projektissa on meidän lisäksemme teollisuuden edustajia, Ilmatieteen laitos ja Tampereen teknillinen yliopisto, Kärhä paljastaa. Radiometrisissa mittauksissa on olemassa fundamentaali raja saavutettavalle mittausepävarmuudelle, mutta hyvin monella alueella siitä ollaan vielä kaukana. Auringon ultraviolettisä- MIKESIN TUTKIMUSHANKKEET Tutkimme ryhmässäni pitkälti materiaalien ominaisuuksia. Suodatinten läpäisy- ja heijastuskerroinmittaukset, esim. peilipintojen heijastus, ja paperien valkoisuusmittaukset ovat tällaisia projekteja. Valkoinen kirjoituspaperi voi olla kirkkaanvalkoista tai montaa muuta valkoisen sävyä, Farshid Manoocheri kertoo. Olemme lähellä ja autamme asiakasta monipuolisesti. Petri Kärhä, vanhempi tutkija ja kansallisen mittanormaalilaboratorion laatupäällikkö, toimii usean nuoremman tutkijan esimiehenä ja vetää tällä hetkellä kuutta tutkimusprojektia heidän kanssaan. Ryhmässämme on tehty paljon valolähteisiin ja detektoreihin eli valolähteiden mittalaitteisiin liittyvää metrologiaa. Olemme kehittäneet optisen tehon mittanormaalit, joilla mitataan esim. lasereita. Lasertehon mittaukseen perustuvat sitten asiakkaiden tarvitsemat lasertehomittareiden kalibroinnit, Petri Kärhä sanoo. Kuva: SpyRou Uutta tietoa ultraviolettisäteilystä Useat tutkimusprojektit vaativat pitkäjänteistä työtä, jonka lopputuloksena syntyy väitöskirja. Tuoreet tohtorit suuntaavat tutkimuslaitoksiin ja teollisuuteen, jossa metrologian syvälliselle ymmärtämiselle onkin käyttöä. Olemme kehittäneet jo aiemmin lamppujen valaistusvoimakkuudelle mittanormaalit. Nyt tutkimme markkinoille tulevia uusia valolähteitä, kuten ledejä. Niiden metrologia poikkeaa huomattavasti perinteisten hehkulamppujen metrologiasta. Nämä tutkimukset ovat perustutkimusta, mutta siinä ohessa teemme teollisuudelle kalibrointipalveluja, Petri Kärhä kertoo. Otaniemen tutkimusryhmissä on kehitetty myös Suomen kansalliset ultraviolettisäteilyn mittanormaalit. Tällä haastavalla tutkimusalueella on tällä hetkellä meneillään projekteja, joissa vertaillaan eri maiden kalibrointipalveluita. Yhteistyökumppanina toimii myös Ilmatieteen laitos, jonka suorittamille auringon ultraviolettisäteilyn mittauksille saadaan jäljitettävyys MIKES TKK Mittaustekniikasta. Uusin yhteistyöprojektimme on juuri käynnistymässä. Siinä mitataan eri materiaalien ikääntymistä ultravioletti- teilyn mittauksissa on päästy noin 5 %:iin. Mittanormaaleissa olisi vielä parannettavaa, käytännön kalibrointeihin siirryttäessä kehitettävää on vieläkin enemmän. Kalibroinneilla turvallisuutta Tutkijoiden mielestä metrologian tuntemusta pitäisi lisätä teollisuudessa. Aikaa varsinaiseen yritysten henkilöstön koulutukseen ei paljon riitä, mutta joissakin kalibrointiprojekteissa yrityksistä on ollut henkilöstöä katsomassa, kuinka kalibrointi tapahtuu. Olin mukana Pietarsaaressa toteuttamassa asiakkaan toimeksiannosta spektrofotometrin eli heijastuslaitteiston kalibrointia. Kyseisellä heijastuslaitteistolla mitataan polkupyörän kissansilmien heijastusta. Vaikka on kyse yksinkertaisesta kissansilmästä, sen heijastusta mittaavan laitteiston kalibrointi on melko monimutkainen juttu, Farshid Manoocheri sanoo. Ensin pitää olla tietyn tyyppiset valolähde ja detektori. Näiden molempien ominaisuudet pitää mitata, jotta saadaan standardien mukaisesti mitattua kissansilmän heijastus. Lopputuloksena on turvallisia polkupyöriä, joissa on asianmukaisesti toimivat heijastimet, Petri Kärhä kuvaa kalibroinnin merkitystä. Hänen kokemuksensa mukaan kalibrointia hakevat asiakkaat eivät aina 16

17 KOLUMNI tiedä, mitä he tarvitsevat. Siksi asiakkaan tarvetta tarkastellaan yhdessä. Suomessa tuotettu kalibrointipalvelu on asiakkaalle etu. Olemme lähellä ja pystymme aidosti antamaan laajempaa palvelua kuin ulkomainen asiantuntija, joka nopeasti pistäytyy Suomessa. Pietarsaaren tapauksessakin kalibrointi oli aiemmin toteutettu ulkomaisin voimin, nyt he toivottavasti saivat rahoilleen enemmän vastinetta, Manoocheri sanoo. Käytännönläheistä metrologiaa Uraa uurtava tutkimustoiminta jää usein pitkäksi aikaa vain tutkijoiden kammioihin. Monet tutkimustulokset kuitenkin näkyvät ja vaikuttavat jokapäiväisessä elämässämme huomaamattamme. Lamppujen valovoiman mittauksia voidaan tehdä 0,5 prosentin tarkkuudella. Pienempiin tarkkuuksiin on turha pyrkiä, koska silmä ei erota pienempiä eroja. Ledejä mitattaessa sama tarkkuus riittäisi, mutta koska kyseessä on tyystin erilainen valonlähde, mittaustekniikka niiden osalta täytyy vielä kehittää, Petri Kärhä sanoo. Mittaustekniikan kehittäminen on tarpeen, sillä ledien käyttö yleistyy nopeasti. Ledejä on perinteisesti käytetty laitteissa merkinantolamppuina. Nyt niitä voidaan käyttää yleisvalaistuksessakin. Auton valoihin ne ovat tulossa, liikennemerkeissä, opasteissa ja valopylväissä ne jo loistavat. Autojen valojen värit ja kirkkaudet on tarkoin määritelty. Nämä täytyy pystyä mittaamaan, jotta ne täyttävät viranomaismääräykset. Ledit kestävät tavallisia lamppuja pitempään ja esim. kaupunkien liikennevaloissa käytetyt ledit säästävät runsaasti sähkökuluja, Kärhä toteaa. Hän pitää metrologian tuntemuksen lisäämistä tärkeänä, sillä sen merkitys on suuri mm. tuotekehityksessä. Aina on myös mahdollisuus pistää pystyyn tutkimusprojekti, jos asiakkaan ongelman ratkaisu sitä vaatii. Tapio Ehderin kolumni Tutkimustulosten luotettavuus itsestäänselvyyskö? Tankatessasi nykyisin niin kallisarvoista bensiiniä autoosi, voit samalla vakuuttua bensiinimittarin lukeman luotettavuudesta mittarin kyljessä olevan vakausmerkinnän avulla. Samoin kaupassa tai torilla asioidessasi voit luottaa vaakojen punnitustulokseen maamme perinteikkään vakaustoiminnan ansiosta. Lakisääteinen metrologia saikin alkunsa tarpeesta taata rehti kaupankäynti. Keskeinen tavoite lakisääteisessä metrologiassa on suojella kansalaisia virheellisten mittausten seuraamuksilta. Viimeisten kymmenen vuoden aikana on myös kaikenlaisen testaus- ja tarkastustoiminnan tulosten oikeellisuuteen ja luotettavuuteen sekä toiminnan pätevyyteen yleensä alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota. Viime vuosikymmenen alusta lähtien on kansainvälisiin pätevyyden arviointikriteereihin perustuen alettu osoittaa laboratorioiden kalibrointi- ja testaustoiminnan pätevyys kolmannen osapuolen suorittaman arvioinnin perusteella joko vapaaehtoisesti tai kansallisiin säädöksiin perustuen. Sellaiset termit kuin mittausten jäljitettävyys, mittausepävarmuus ja menetelmien validointi ovat alkaneet tulla tutuksi elinkeinoelämän ja julkishallinnon testauslaboratorioissa. Terveyteen, turvallisuuteen ja ympäristönsuojeluun liittyvien mittausten oikeellisuuden ja luotettavuuden osoittaminen sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla on yhä tärkeämpää. Kysymys on myös rahasta. Mittausvirheet voivat johtaa vääriin päätöksiin ja aikaansaada jopa miljoonien eurojen ylimääräiset kustannukset esim. väärien tulosten takia aloitettujen hoitotoimenpiteiden tai turhien uusintamittausten johdosta. Kustannuksia lisäävät myös mittausten toistamistarpeet, jos mittaustulosten luotettavuutta epäillään. Oikeastaan koko MIKESin olemassaolo perustuu Suomessa tehtyjen mittausten luotettavuuden ja kansainvälisen vertailukelpoisuuden edistämiseen. MIKESin keskeisenä perustehtävänä on varmistaa, että Suomessa tehdyt mittaukset, testaukset, tarkastukset ja sertifioinnit ovat luotettavia ja kansainvälisesti tunnustettuja. Sen toiminta vaikuttaa kaupan ja teollisuuden kilpailukykyyn, samoin kuin ihmisten ja ympäristön hyvinvointiin sekä turvallisuuteen parantavasti. Tarkkuudella laatua, on eräs MIKESin käyttämä mainoslause. Tällä hetkellä elinkeinoelämän ja julkishallinnon valvontalaboratorioissa tilanne alkaa olla jo MIKESin tavoitteiden kannalta melko hyvä. Aikaa onkin kulunut tähän tilanteeseen pääsemiseksi yli kymmenen vuotta, ja vielä mittausten luotettavuuden suhteen on paljon tehtävää. Huolestuneet katseet kääntyvät yliopistojen ja korkeakoulujen suuntaan. Arvoisat professorit, saammeko häiritä arvostettua akateemista tutkijan vapauttanne muutamalla kysymyksellä? Ovathan tutkimuksissa käytetyt mittausmenetelmät validoituja ja ovathan mittausmenetelmät jäljitettäviä ja tuloksille on laadittu mittausepävarmuusarvio? Ystävällisin terveisin Mittatekniikan keskus 17

18 MIKESIN TUTKIMUSHANKKEET MIKES edistää NANOTUTKIMUSTA Nano-etuliite tarkoittaa äärimmäisen pientä, ihmissilmälle 10-miljoonakertaista suurentamista vaativaa rakennetta. Nanoteknologia taas äärimmäisen pienen tutkimista, mutta myös tutkimuksesta saadun tiedon käytäntöön soveltamista. Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuva: SpyRou MIKESiin on hankittu PSIA XE-100 AFM -mikroskooppi, jonka mittauspää liitetään 3D interferometriseen siirtotasoon. Nanoteknologialla tarkoitetaan toiminnallisesti uudentyyppisiin materiaaleihin ja nanomittakaavan (1 nm nm) rakenteisiin perustuvien komponenttien ja laitteiden suunnittelemista ja valmistamista erilaisiin sovelluksiin. Nanometri (nm) on millimetrin miljoonasosa; hiuksen paksuus on noin nm ja yksittäisen atomin koko noin 0,2 nm. Nanoteknologia ja nykytutkimus avaavat suunnattomia mahdollisuuksia mm. elämänlaadun parantamiseen, tietoyhteiskunnan kehittämiseen ja kestävän kehityksen varmistamiseen. Nanomaailmaan on kaksi tietä: bottom-up- tai top-down-lähestymistapa. Kun nanorakenteita tehdään manipuloimalla yksittäisiä atomeita tai molekyylejä, työstäminen tapahtuu alhaalta ylöspäin (bottom-up). Kun taas vaikkapa piikiekolle valmistetaan nanomittakaavan rakenteita puolijohdeprosessien keinoin, on lähestymistapa ylhäältä alaspäin (top-down). Top-down-menetelmässä ei ole kysymys ainoastaan tunnettujen rakenteiden miniatyrisoinnista, vaan myös toiminnallisesti kokonaan uudentyyppisten materiaalien ja rakenteiden valmistamisesta. Nanoteknologia on aidosti monitieteellistä tutkimusta. Materiaalitieteiden tutkijat, mekaniikka- ja sähköalan insinöörit sekä lääketieteen tutkijat toimivat yhdessä biologien, fyysikoiden ja kemistien kanssa, ja tietojen vaihto on monipuolista. Nanoteknologia tarvitsee metrologiaa Nanometrologia kehittää nanokokoluokan kohteiden mittaamiseen tarvittavia mittausvälineitä ja -menetelmiä. Nanometrologian tutkimuslaitokset luovat jäljitettäviä mittaus- ja kalibrointipalveluita erilaisille nanometrialueen kohteille ja siirtonormaaleille. Niiden avulla voidaan kalibroida teollisuudessa ja tutkimuslaitoksissa käytettyjä mikroskooppeja ja muita mittavälineitä sekä parantaa laitteilla tehtyjen mittausten tarkkuutta. Nanometrologia on ikään kuin nanoteknologian tukiteknologia. Sen avulla voidaan karakterisoida tarkasti niitä näytteitä, joita erilaisissa prosesseissa tuotetaan: nanoelektroniikkaa, fotoniikkaa, nanopartikkeleita, mitä tahansa nanokomponentteja, joiden dimensiot halutaan selvittää, ryhmäpäällikkö Antti Lassila selventää. Monet nanoteknologiassa käytetyt valmistusmenetelmät vaativat myös jo prosessointivaiheessa avukseen todella edistyksellistä metrologiaa. Esimerkiksi nanoelektroniikan komponenttien valmistus litografiamenetelmien avulla tai nanomanipulointi AFM:lla ei ole mahdollista ilman todella tarkkoja paikoitusmittauksia. Tällä hetkellä MIKESissä on meneillään hanke, jonka tarkoituksena on luo- 18

19 MIKESIN TUTKIMUSHANKKEET da jäljitettävä mittauspalvelu modernien elektronisten mikroskooppien siirtonormaalien kalibrointia varten. Tämä toteutetaan interferometrisesti paikkaa mittaavan atomimikroskoopin avulla, ja tätä varten MIKESiin on hankittu PSIA XE-100 AFM mikroskooppi, jonka mittauspää liitetään 3D interferometriseen siirtotasoon, Lassila jatkaa. Projektissa pyritään 0,1 nanometrin resoluutioon ja muutaman nanometrin mittausepävarmuuteen alle 100 mikrometrin kokoluokassa. Jäljitettäviä nanometritason kalibrointeja ja mittauspalveluja voidaan tarjota jo kalibroidulla PSIA AFM:lla, mutta valmistuttuaan muutaman vuoden sisällä interferometrisellä AFM:lla päästään vielä parempiin mittaustarkkuuksiin Tutkimusta tieteen eturintamassa Tulevaisuudessa häämöttää kunnianhimoinen hanke: kvanttimetrologiakolmio MIKESin sähkömetrologian nanotekniikkatyö liittyy nanoelektronisten komponenttien sovelluksiin. Tutkimusta tehdään läheisessä yhteistyössä VTT Tietotekniikan ja TKK:n kylmälaboratorion kanssa. Komponentit perustuvat piin päälle höyrystettyihin metallikalvorakenteisiin ja niiden välisiin, paksuudeltaan nanometrin suuruusluokkaa oleviin eristekerroksiin eli tunneliliitoksiin. Suprajohtavien metallien välisissä tunneliliitoksissa tapahtuu ns. Josephson-ilmiö, jota on jo pitkään käytetty hyväksi tasajännitenormaalina. Nyt kehitämme yhdessä VTT Tietotekniikan kanssa samaan ilmiöön perustuvaa vaihtojännitenormaalia. Tässä työssä olemme aivan maailman kärjessä, ryhmäpäällikkö Antti Manninen kuvailee. Tulevaisuudessa häämöttää kunnianhimoinen hanke: kvanttimetrologiakolmio. Sen yhtenä osana ovat perinteiset Josephson-rakenteet ja uutena perusosana nanokokoluokan Josephson-liitoksista koostuva komponentti eli yksittäisten varausten siirtoon perustuva virtapumppu. Sen avulla pystytään tietyllä taajuudella siirtämään varauksia yksitellen ja saadaan sähkövirta. Toinen yksielektroni-ilmiöiden sovellus on Jyväskylän yliopistossa keksitty CBT-nanolämpömittari. Käytämme tätä lämpömittaria hyvin matalien lämpötilojen mittaamiseen, alle yhden asteen päässä absoluuttisesta nollapisteestä. Tavoitteena on hyödyntää CBT-lämpömittaria kansainvälisen mitta-asteikon määrittelyssä, ryhmäpäällikkö Martti Heinonen sanoo ja lisää, että tässä hankkeessa MIKESin yhteistyökumppaneina toimivat TKK:n kylmälaboratorio ja mikroelektroniikkakeskus sekä jatkossa myös CNRS-CRTBT Grenoblesta. Niche-alueet Suomen mahdollisuus TKK:n, VTT:n ja Jyväskylän yliopiston työryhmä laati muistion nanotieteiden ja -teknologioiden kehittämisestä Suomessa vuonna Siinä todetaan, että pienenä maana Suomen on etsittävä niche -alueita, joilla pienet ja keskikokoiset tutkimusryhmät voivat toimia menestyksellisesti. Myös kansainvälinen yhteistyö, sen voimistaminen ja monipuolistaminen luovat edellytyksiä nanotieteiden ja -teknologioiden kehittymiselle. Suomi onkin tehnyt pitkään kansainvälistä yhteistyötä lähinnä USA:n ja Euroopan valtioiden kanssa, MIKES yhtenä esimerkkinä tutkimusyhteistyön ylläpitäjistä. TKK:n kylmälaboratoriossa valmistettu nanoelektroniikkaan perustuva virtapumppu, jollaisen läpi varauksia voidaan pumpata yksitellen ylhäältä alas. Kuvassa olevan alueen leveys on n. 9 mikrometriä eli noin kymmenesosa tyypillisen hiuksen paksuudesta. 19

20 Nanomaailma Nanoteknologian kolme pääasiallista käyttöaluetta ovat nanoelektroniikka, nanobiotekniikka ja nanomateriaalit. Kaikilla kolmella, osittain päällekkäisillä aloilla, käytetään äärimmäisen pienten rakenteiden mittaamisessa ja manipuloimisessa työkaluina nanokokoluokan resoluutiomikroskooppeja. Yhä edelleen tarvitaan perustutkimusta, jotta kaikki nanoteknologian tarjoamat mahdollisuudet voitaisiin hyödyntää ja nanokokoluokan tuotantomenetelmiä soveltaa massatuotantoon. Nykyiset sovellusalueet Nanoteknologiaa käytetään jo monissa tuotteissa, joita tavallinen kuluttajakin kohtaa. Näitä ovat mm. uuselintarvikkeet lääketieteelliset laitteet kemialliset päällysteet henkilökohtaiset terveystestipakkaukset turvalaitteiden tunnistinjärjestelmät kannettavien tietokonepelien näytöt elokuvien valkokankaat Uusi kemian metrologian OPASKIRJA ILMESTYNYT Käsite kemian metrologia, kemiallisten mittausten mittatiede, voi tuntua kemistille vieraalta käsitteeltä. Kemistit kuitenkin toteuttavat mittauksissaan metrologisia periaatteita siksi kemian metrologian opaskirjakin on tarpeen. Teksti: Tapio Ehder MIKESIN TUTKIMUSHANKKEET Markkinoille tulevat sovellukset Pian kuluttajien ulottuvilla ovat mm. nämä sovellukset: hankausta kestävät pinnoitteet kovemmat, keveämmät, vahvemmat materiaalit katalyyttiset polttoaineiden lisäaineet elektroniset komponentit fotoniset laitteet teleliikenteeseen Nanoelektroniikka on nykyisen nanoteknologiakehityksen varsinainen liikkeellepanija. Tämän teollisuudenalan maailmanmarkkinoiden arvo liikkuu sadoissa miljardeissa euroissa ja esim. puhelimissa, autoissa ja kodinkoneissa käytettävät tietokoneet ja transistorit ovat tulevaisuudessa teholtaan huomattavasti paremmat kuin nykyiset mikroprosessorit. Kaikissa teollistuneissa maissa panostetaan suuria summia yhteiskunnan rahaa nanoteknologian ja sen tarvitseman metrologian tutkimukseen. MIKESin nanoteknologia- ja nanometrologiahankkeiden tulokset pyritään siirtämään täysimääräisinä hyödyntämään suomalaisia tutkimus- ja teollisuuslaitoksia, Antti Lassila summaa tutkimuksen merkityksen. Suomella on EU:n puiteohjelmien ja kansainvälisen yhteistyön kautta kaikki mahdollisuudet osallistua nanotieteiden ja -teknologioiden kehittämiseen huipputasolla. Mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää eri osapuolien, yliopistojen, tutkimuslaitosten, yritysten ja rahoittajien näkemysten ja toimien yhteensovittamista. Vaikka kemian metrologia onkin käsitteenä hieman tuntematon, ovat kemistit jo pitkään toteuttaneet mittauksissaan useita metrologisia periaatteita. Kuitenkin kokonaiskuva mittausten oikeellisuuteen ja luotettavuuteen vaikuttavista tekijöistä on ehkä vielä monelle jäsentymätön. Oppaan tarkoitus on antaa kemisteille yleiskuvaus kemian metrologiaan kuuluvista periaatteista ja menettelyistä sekä johdattaa lukijat kansainvälisten syventävien oppaiden pariin, joita viime vuosina on runsaasti ilmestynyt mm. EURACHEMin ja CITACin kautta. Oppaassa on lukuisia viittauksia internetissä oleville eri järjestöjen kotisivuille ja niiden julkaisemiin oppaisiin. Seuraavana on tiivistelmä oppaan sisällöstä. 20

FINAS - akkreditointipalvelu. Tuija Sinervo

FINAS - akkreditointipalvelu. Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Tuija Sinervo ESITYKSEN SISÄLTÖ Mitä akkreditointi on FINAS-akkreditointipalvelu Akkreditoinnin kansainvälisyys Akkreditointiprosessi AKKREDITOINTI Kansainvälisiin kriteereihin

Lisätiedot

Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit

Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit Veli-Pekka Esala - Heikki Lehto - Heikki Tikka Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit T E K N I N E N T I E D O T U S 3 2 0 0 3 A L K U S A N A T Tarkoitus Tämä tekninen tiedotus on tarkoitettu käytettäväksi

Lisätiedot

Hyväksytyt asiantuntijat

Hyväksytyt asiantuntijat 1(4) Hyväksytyt asiantuntijat Pätevyysalue Pätevyysluokat Tarkastuskohteet Tässä muistiossa käsitellään ajoneuvolain 1090/2002 (muutettuna viimeksi 1042/2014) 48 2 momentin nojalla Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

SERTIFIOINNIN JA AKKREDITOINNIN EROT. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

SERTIFIOINNIN JA AKKREDITOINNIN EROT. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu SERTIFIOINNIN JA AKKREDITOINNIN EROT Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu Sertifiointi Vaatimusten mukaisuuden toteamista Asiakas määrittelee tuotteen ja palvelun laatuvaatimukset asiakasohjautuva

Lisätiedot

MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 - Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT Tervetuloa

Lisätiedot

Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa. Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen

Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa. Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen Mitä akkreditointi on? Akkreditointi on kansainvälisiin kriteereihin

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2007 2010. Johtokunta hyväksynyt 12.09.2005

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2007 2010. Johtokunta hyväksynyt 12.09.2005 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Johtokunta hyväksynyt 12.09.2005 Helsinki 2005 1. STRATEGINEN SUUNNITELMA VUOSILLE - 2 1.1 Mittatekniikan keskuksen toiminta-ajatus ja visio Toiminta-ajatus Mittatekniikan

Lisätiedot

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Kalibrointi kalibroinnin merkitys kansainvälinen ja kansallinen mittanormaalijärjestelmä kalibroinnin määritelmä mittausjärjestelmän kalibrointivaihtoehdot

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,

Lisätiedot

Monipuolista hienomekaniikkaa. Copyright 2013 Mecsalo Oy Minkkikatu 10-12, FI Järvenpää. Tel (0)

Monipuolista hienomekaniikkaa. Copyright 2013 Mecsalo Oy Minkkikatu 10-12, FI Järvenpää. Tel (0) Monipuolista hienomekaniikkaa Copyright 2013 Mecsalo Oy Minkkikatu 10-12, FI-04430 Järvenpää. Tel. +358 (0) 9 836 6070. www.mecsalo.com Liiketoiminta Valmistamme edistyksellisiä tuotteita vaativiin sovelluksiin

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Akkreditoidut vertailumittausjärjestäjät ja referenssimateriaalien tuottajat tukemassa akkreditoitua teknistä toimintaa

Akkreditoidut vertailumittausjärjestäjät ja referenssimateriaalien tuottajat tukemassa akkreditoitua teknistä toimintaa Akkreditoidut vertailumittausjärjestäjät ja referenssimateriaalien tuottajat tukemassa akkreditoitua teknistä toimintaa Jenni Harjuoja FINAS-päivä 26.1.2017 Luotettavuutta testaus- ja kalibrointituloksille

Lisätiedot

Arvioinnin tekninen tuki FINASin periaatteet

Arvioinnin tekninen tuki FINASin periaatteet Arvioinnin tekninen tuki FINASin periaatteet FINAS-akkreditointipalvelu Espoo 2013 ISBN 978-952-6682-01-3 1(6) Arvioinnin tekninen tuki FINASin periaatteet Alkusanat Tämän FINAS-akkreditointipalvelun arviointiperiaatteen

Lisätiedot

Kemialliset aseet ja verifikaatioanalytiikka

Kemialliset aseet ja verifikaatioanalytiikka Kemialliset aseet ja verifikaatioanalytiikka FT Paula Vanninen Johtaja Kemiallisen aseen kieltosopimuksen valvontalaitos () Historiaa I Maailmansota saksalaiset, britit, ranskalaiset ja amerikkalaiset

Lisätiedot

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2008. Johtokunta hyväksynyt 12.09.2008

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2008. Johtokunta hyväksynyt 12.09.2008 Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2008 Johtokunta hyväksynyt 12.09.2008 Espoo 2008 2 MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TOIMINTA ALKUVUONNA 2008 1. Yleistä Mittatekniikan keskuksen kolmas

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

METROLOGIA osa I Kari Riski, Mittatekniikan keskus, MIKES kari.riski@mikes.fi

METROLOGIA osa I Kari Riski, Mittatekniikan keskus, MIKES kari.riski@mikes.fi METROLOGIA osa I Kari Riski, Mittatekniikan keskus, MIKES kari.riski@mikes.fi SISÄLTÖ Mitä metrologia on Metrisopimus, MIKES Lämpötilan yksikkö kelvin, lämpötila-asteikko ITS-90 Valovoiman yksikkö kandela,

Lisätiedot

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES)

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) 27.5.2014 Fortum Keilaniemi Jorma Aurela Sisältö YES-työn taustaa Strategiatyöryhmän esittely Strategiatyön esittely YES-työn taustaa TEM asetti tammikuussa 2013

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA #TAMPERE3 Mitä ny? YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA INTERNET VIE KOULUILTA MONOPOLIN KANSAINVÄ LISYYS ON MUST KOE JA TEE- AIDOT YMPRISTÖT RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS PÄTEVYYDET TUOVAT TUTKINNON

Lisätiedot

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Vierasainevalvontaprosessi OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Evira/843/0411/2014 Eviran raportti Hyväksymispäivä X.X.2014 Tuoteturvallisuus Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja

Lisätiedot

YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit

YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit Tutkimusjohtaja 8.5.2014 Laura Höijer 2 Esitelmän rakenne 1. Yleistä YM:n T&K toiminnasta

Lisätiedot

Rakennuksen lämpökuvaus

Rakennuksen lämpökuvaus Rakennuksen lämpökuvaus 1. RAKENNUKSEN LÄMPÖKUVAUKSEN TARKOITUS 2. KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT 3. TUTKIMUSSUUNNITELMA 4. LAITTEISTO 4.1 Lämpökamera 4.2 Muut mittalaitteet 4.3 Mittalaitteiden kalibrointi 5. OLOSUHDEVAATIMUKSET

Lisätiedot

Teknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki

Teknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Teknologia jalostusasteen työkaluna FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Fenola Oy Fenola Oy on suomalainen yritys, jonka liikeideana on valmistaa ainutlaatuisia ja aitoja

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i 2 5. 1 1. 2 0 1 0 CEMIS Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 24.11.2010

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Lääkeainemääritykset ja ulkoinen laaduntarkkailu Jari Lilja dos., erikoislääkäri Helsingin kaupunki

Lääkeainemääritykset ja ulkoinen laaduntarkkailu Jari Lilja dos., erikoislääkäri Helsingin kaupunki Lääkeainemääritykset ja ulkoinen laaduntarkkailu 09.02.2017 Jari Lilja dos., erikoislääkäri Helsingin kaupunki Laboratorion laadukkaan toiminnan edellytykset Henkilöstön ammatillinen koulutus Sisäinen

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

YRITYS-SUOMEN BRÄNDIKIRJA

YRITYS-SUOMEN BRÄNDIKIRJA YRITYS-SUOMEN BRÄNDIKIRJA Luomme Suomelle parempaa tulevaisuutta Toimeliaisuus ja rohkea yrittäjyys luovat hyvinvointia Suomelle. Kilpajuoksussa menestykseen julkisten yrityspalveluiden tehtävänä on toimia

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi kouluttaa pk-yrityksiä Sisältö ATEX lainsäädännöstä ja sen erikoispiirteistä

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Sairaalaympäristön EMC-ratkaisujen ja koulutuksen kehittäminen

Sairaalaympäristön EMC-ratkaisujen ja koulutuksen kehittäminen Sairaalaympäristön EMC-ratkaisujen ja koulutuksen kehittäminen Alustus sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivään 2016 A. Savonia-ammattikorkeakoulu B. Osmo Miinalainen C. 4.10.2016 Savonia-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Monitoimiala ja monitoimipisteorganisaatioiden arviointi FINASin periaatteet

Monitoimiala ja monitoimipisteorganisaatioiden arviointi FINASin periaatteet Monitoimiala ja monitoimipisteorganisaatioiden arviointi FINASin periaatteet AJANKOHTAISTA LABORATORIORINTAMALLA Evira 4. 5.10.2016 Marja Leena Järvinen Sisältö Työryhmän perustaminen Monitoimiala ja monitoimipisteorganisaatioiden

Lisätiedot

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma 2016 2020 Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Tutkimus- ja kehittämisohjelman pohjana toimivat Etelä-Pohjanmaan n Kanta-Hämeen

Lisätiedot

KLIINISET AUDITOINNIT JA AKKREDITOINTITOIMINTA. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

KLIINISET AUDITOINNIT JA AKKREDITOINTITOIMINTA. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu KLIINISET AUDITOINNIT JA AKKREDITOINTITOIMINTA Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu KLIININEN AUDITOINTI Kliininen auditointi on säteilyn lääketieteellisen käytön Suunnitelmallista arviointia, jossa

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Lepolan Puutarha Oy pilotoi TTY:llä kehitettyä automaattista langatonta sensoriverkkoa Turussa 3 viikon ajan 7.-30.11.2009. Puutarha koostuu kokonaisuudessaan 2.5

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/0184(COD) 26.2.2013. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/0184(COD) 26.2.2013. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 26.2.2013 2012/0184(COD) LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta liikenne- ja matkailuvaliokunnalle ehdotuksesta

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA Sinikka Rajaniemi ylijohtaja, Fimea Terveysakatemia, Oulu 24.8.2010 Fimea Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla lääkealan tehtävistä vastaava viranomainen Perustettiin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Kemia. Kemia Tutkii luontoa, sen rakenteita. Tutkii ainetta, sen koostumusta. sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi.

Kemia. Kemia Tutkii luontoa, sen rakenteita. Tutkii ainetta, sen koostumusta. sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi. Tutkii luontoa, sen rakenteita ja ilmiöitä. Tutkii ainetta, sen koostumusta ja ominaisuuksia sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi. 1. oppiaineena ja tieteen alana 2. n opetuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Hyvä Tekesin asiakas!

Hyvä Tekesin asiakas! RAPORTOINTIPYYNTÖ 5.6.2009 «Organisaatio» «Yksikko» «Etunimet» «Sukunimi» «Postiosoite» «Postinumero» «Postitoimipaikka» Hyvä Tekesin asiakas! Pyydämme teitä ystävällisesti täyttämään jälkiraportointilomakkeen

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

OPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ

OPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ OPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ OPEN ACCESS eli tieteen avoin saatavuus on tiedemaailman ajankohtainen tavoite. Tutkimus halutaan saada näkyville ja hyödyksi niin laajasti kuin mahdollista.

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015

Lisätiedot

Kuinka selität NANOTEKNIIKKA?

Kuinka selität NANOTEKNIIKKA? Kuinka selität mitä on NANOTEKNIIKKA? Kai muistat, että kaikki muodostuu atomeista? Kivi, kynä, videopeli, televisio ja koira koostuvat kaikki atomeista, ja niin myös sinä itse. Atomeista muodostuu molekyylejä

Lisätiedot

EuropASI-ohjelman edut ja ominaisuudet

EuropASI-ohjelman edut ja ominaisuudet EuropASI-ohjelman edut ja ominaisuudet Edut paperiversioon nähden: Paperin poistuminen, koska tiedot kerätään sähköisesti. Kaikki instrumentit on sisällytetty ohjelmaan kokonaisuudessaan. Myös paperille

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Kansallinen tutkintojen viitekehys ja sen suhde eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen

Kansallinen tutkintojen viitekehys ja sen suhde eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen Kansallinen tutkintojen viitekehys ja sen suhde eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.5.2009 Carita Blomqvist, yksikön päällikkö Tutkintojen tunnustaminen

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T073/A16/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(6) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY KEMIALLISEN ASEEN KIELTOSOPIMUKSEN INSTITUUTTI FINNISH INSTITUTE FOR VERIFICATION OF THE

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Alakohtaiset arviointiohjelmat -FINASin toimintaperiaatteet

Alakohtaiset arviointiohjelmat -FINASin toimintaperiaatteet Alakohtaiset arviointiohjelmat -FINASin toimintaperiaatteet Helsinki 2016 FINAS - akkreditointipalvelu Alkusanat Tämän FINAS-akkreditointipalvelun arviointiperiaatteen on laatinut VANK-P:n (Vaatimustenmukaisuuden

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen Ajatuksia tohtorin koulutuksesta Timo Kekkonen Esityksen sisältö 1. Mitä opimme tutkimuksesta? 2. Mitä osaamista yritykset tarvitsevat? 3. Mitä pitäisi tehdä? 2 HS, Kuukausiliite 1/08 Mitä tutkimuksesta

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Mikrobiologisen näytteenoton laadunhallinta. Outi Lampinen HUSLAB Bakteriologian yksikkö

Mikrobiologisen näytteenoton laadunhallinta. Outi Lampinen HUSLAB Bakteriologian yksikkö Mikrobiologisen näytteenoton laadunhallinta Outi Lampinen HUSLAB Bakteriologian yksikkö 4.2.2009 Mitä on näytteenoton n laadunhallinta? Osa laboratoriotutkimusprosessin laadunhallintaa Näytteenottoprosessille

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta

Lisätiedot

The Judges Certification Project. this project is made possible by a grant of the European Commission

The Judges Certification Project. this project is made possible by a grant of the European Commission The Judges Certification Project this project is made possible by a grant of the European Commission Tausta Kansainvälisiä kilpailuja vuodesta 1958 Laadun takaamiseksi Säännöt TC (Technical Committee)

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista

Lisätiedot

KYT2014-tutkimusohjelman kansainvälinen arviointi. Jaana Avolahti Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto/Ydinenergia

KYT2014-tutkimusohjelman kansainvälinen arviointi. Jaana Avolahti Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto/Ydinenergia KYT2014-tutkimusohjelman kansainvälinen arviointi Jaana Avolahti Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto/Ydinenergia Yleiset johtopäätökset Ohjelma kehittynyt edellisen arvioinnin jälkeen ja arvioinnin

Lisätiedot

EMC MITTAUKSET. Ari Honkala SGS Fimko Oy

EMC MITTAUKSET. Ari Honkala SGS Fimko Oy EMC MITTAUKSET Ari Honkala SGS Fimko Oy 5.3.2009 SGS Fimko Oy SGS Fimko kuuluu maailman johtavaan testaus-, sertifiointi-, verifiointi- ja tarkastusyritys SGS:ään, jossa työskentelee maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut kouluille ja päiväkodeille

High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut kouluille ja päiväkodeille High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut kouluille ja päiväkodeille www.ramirent.fi Korkeat standardit Monipuolisiin High Class-tiloihin sovelletaan standardeja, jotka ovat lähes yhtä tiukat kuin

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Talousveden kemiallisten määritysmenetelmien oikeellisuus, täsmällisyys ja toteamisraja - vaatimukset STMa 461/2000

Talousveden kemiallisten määritysmenetelmien oikeellisuus, täsmällisyys ja toteamisraja - vaatimukset STMa 461/2000 Talousveden kemiallisten määritysmenetelmien oikeellisuus, täsmällisyys ja toteamisraja - vaatimukset STMa 461/2000 Ylitarkastaja Heli Laasonen, FT Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Valvira

Lisätiedot

Kokemuksia kudoslaitosten valvonnasta. Keskustelutilaisuus kudoslaitoksille Eija Pelkonen, yksikön päällikkö

Kokemuksia kudoslaitosten valvonnasta. Keskustelutilaisuus kudoslaitoksille Eija Pelkonen, yksikön päällikkö Kokemuksia kudoslaitosten valvonnasta Keskustelutilaisuus kudoslaitoksille 8.10.2008 Eija Pelkonen, yksikön päällikkö Tästä aloitettiin Kudoslaki tuli voimaan 1.6.2007 Lääkelaitoksesta lupa- ja valvontaviranomainen

Lisätiedot

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus 2.4.2014 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Oppiva päätöksenteko ja toimeenpano Yhteinen agenda Strategiset integraatioprosessit Hallitusohjelma Ohjauspolitiikka

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

Luotettava ratkaisutoimittaja

Luotettava ratkaisutoimittaja Luotettava ratkaisutoimittaja 40 vuoden kokemuksella 1 Asiakaslähtöistä ongelmanratkaisua jo 40 vuotta Vuonna 1976 perustettu Sermatech Group on kasvanut 40 vuodessa mekaniikan suunnittelu- ja valmistusyhtiöstä

Lisätiedot