MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI MIKES siirtyy uuteen aikaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI 1 2005. MIKES siirtyy uuteen aikaan"

Transkriptio

1 MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI MIKES siirtyy uuteen aikaan

2 Sisältö Pääkirjoitus MIKES oleellinen osa Otaniemen tiedeyhteisöä VERIFIN akkreditoitu testauslaboratorio MIKESin toimintakertomus Kahden kauppa kolmannen hyöty: MIKES TKK Mittaustekniikka Ongelman ratkaisu löytyy tutkimusprojektissa Tutkimustulosten luotettavuus itsestäänselvyyskö? MIKES edistää nanotutkimusta Uusi kemian metrologian opaskirja Ajankohtaista MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI Päätoimittaja: Tapio Ehder Toimitus: Jenni Kuva / MIKES Irja Nurmi-Rättö / Coco Viestintä Oy Ulkoasu: Up-to-Point Oy Paino: Edita Prima Oy Mittatekniikan keskus PL 239, Helsinki Puh: (09) fax: (09) työskentelee Suomessa tehtyjen mittausten, testausten ja tarkastusten luotettavuuden varmistamiseksi ja kansainvälisen vertailukelpoisuuden saavuttamiseksi ylläpitää ja kehittää kansallista mittanormaalijärjestelmää toimii kansallisena akkreditointielimenä (FINAS) huolehtii muusta säädösperusteisesta teknisen toiminnan pätevyyden arviointitoiminnasta tarjoaa korkealaatuisia kalibrointeja sekä metrologian asiantuntijapalveluja tiedottaa akkreditoinnista ja kalibroinnista sekä osallistuu niiden kehittämiseen

3 PÄÄKIRJOITUS Mikes muuton ja muutoksen edessä MIKESin siirtyminen Otaniemeen Tekniikantie yhteen lähestyy kovaa vauhtia. Viimeiset olosuhdetestaukset ovat meneillään ja muutto on edessä lokakuun alussa. Metrologia ja akkreditointi saavat modernit ja toimivat työtilat, jotka parantavat oleellisesti tutkimusolosuhteita. Talo kokoaa yhteen kaikki MIKESin toiminnot, ja MIKES siirtyy uuteen aikaan. Rakennusprojektin keskeinen lähtökohta oli kansainvälisen arvioinnin suositus, jonka mukaan toimialan kehittäminen ja kansainvälinen yhteistyö edellyttävät toimintojen yhteen kokoamista. Kansainvälisen arvioinnin kotimainen taustaryhmä vei asiaa rohkeasti eteenpäin ja päätös hankkeen toteuttamisesta tehtiin vuonna Jo ennen muuttoa on havaittu, että paikan valinta on oikea. Mittaustieteen asiantuntijana MIKES tuo keskeisen lisän Otaniemen huipputeknologiayhteisöön. Talon suunnittelijat ovat onnistuneet luomaan Alvar Aallon arkkitehtuurin kokonaisuuteen sopivan rakennuksen ja sen ohella toteuttaneet aivan uusia, rakennusteknillisesti todella vaativia ratkaisuja. Uudet toimitilat on suojattu ulkopuoliselta tärinältä ja sähköhäiriöiltä rakennus on Faradayn häkki. Tarkimpien huoneiden lämpötiloja voidaan mitata ja säätää 0,05 asteen tarkkuudella. Ilmanvaihtoa ohjaa 41 ilmastointikonetta, ja osa ihmetiloista lepää ilmajousien päällä. Uusi huipputekniikkaan perustuva laboratoriokokonaisuus tekee mahdolliseksi nanoskaalan mittaukset. Talo on ollut yksi Suomen teknisesti vaativimpia rakennuskohteita. Kaikille hankkeessa mukana oleville se on ollut suuri koitos. Upea talo, integroitu laite ja samalla taideteos, nousee Otaniemen portille, ja antaa jo olemuksellaan lisäarvoa paikalliselle tiedeyhteisölle. Todellinen mittaustoiminnan kehittämisen ja mittaamiseen liittyvän tieteen lisäarvo perustuu meidän MIKESläisten toimintaan. Uusi talo on täynnä haasteita ja mahdollisuuksia. Uudet nykyaikaiset toimistotilat ja Otaniemen tiedeyhteisön läheisyys tuovat akkreditoinnille monia uusia mahdollisuuksia ja vahvistavat sen kehittymistä, toiminnan vaikuttavuutta ja näkyvyyttä. Talo tarjoaa myös MIKESin koulutustoiminnalle nykyaikaiset kokous- ja koulutustilat. Kiitän jo tässä vaiheessa kaikkia suunnittelussa ja rakentamisessa mukana olevia. Näin vaativassa projektissa jokaisen panos on tärkeä. Toivotan ja toivon en lainkaan pyyteettömästi ongelmatonta ja vauhdikasta loppuurakkaa. Viimeistään vihkiäisissä tavataan! Timo Hirvi 3

4 MIKES oleellinen osa Otaniemen tiedeyhteisöä MIKESin uusi toimitalo on valmis lokakuun alussa ja se kokoaa ensi kertaa mikesläiset saman katon alle. Toimitalon suunnittelutyö on ollut voimainponnistus, jossa henkilöstön panos on merkittävä. Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuvat: Jenni Kuva UUDISRAKENNUSPROJEKTI Talossa yhdistyvät harmonisesti tiili ja lasi. Kattolasin läpi näkyvästä ylemmästä kerroksesta aukeavat upeat maisemat Otaniemeen, Tapiolaan ja merelle. MIKESin toimitalo on Suomen oloissa poikkeuksellisen mittava ja vaativa rakennushanke. Päätös rakennushankkeeseen ryhtymisestä tehtiin 7 vuotta sitten MIKESin toiminnan kansainvälisen arvioinnin jälkeen. Kansainvälinen arviointi suoritettiin Sen seurauksena KTM asetti kansallisen arvioinnin seurantatyöryhmän, jonka tehtäväksi tuli ottaa kantaa arvioinnissa esitettyjen suositusten toteutettavuuteen ja tehdä esitykset niiden toimeenpanosta. Työryhmä käsitteli kaikki kansainvälisessä arvioinnissa tehdyt 33 suositusta ja yhtyi valtaosaan niistä, MIKESin ylijohtaja Timo Hirvi kertoo. Arvioinnissaan työryhmä kiinnitti huomiota vallitseviin yleisiin elinkeinopoliittisiin kehittämistavoitteisiin, hallinnon kehittämishankkeisiin, valtiontaloudellisiin tekijöihin sekä KTM:n hallinnonalan tulosohjaukseen, teknologiatoiminnan, turvallisuushallinnon ja teknisen infrastruktuurin kehityslinjoihin. Päätös rakentamisesta tehtiin 1998 ja nyt, vuonna 2005, muutto vihdoin häämöttää. Uskon, että uusi toimitalo tulee valmistuttuaan lisäämään MIKESin kiinnostavuutta sekä Suomessa että ulkomaisessa metrologiatutkimus- ja akkreditointiyhteisössä, Hirvi sanoo. FINAS toivoo lisää tunnettuutta FINASin asiantuntijat arvostavat uusia, ajanmukaisia ja työrauhan turvaavia työtiloja ja yhtenäisen MIKESin laajentunutta työyhteisöä. Uudella toimitalolla on uutisarvoa, mikä toivottavasti parantaa FINASin ja akkreditoinnin tunnettuutta. Muuton vaikutukset mielikuvatasolla ovat var- maankin myönteisiä: oma, näkyvä talo luo kuvan merkittävästä toiminnasta aivan eri tavalla kuin sijainti vähän piilossa TUKESin talossa. Otaniemi paikkana liittyy asiantuntemukseen, korkeaan teknologiaan ja moderniin tieteeseen, johtaja Leena Tikkanen pohtii. Akkreditoinnin uskottavuuteen muutto uuteen toimitaloon ei hänen mielestään tuo muutosta, koska varsinainen arviointityö tehdään pääasiassa asiakkaan luona. Metrologia siirtyy nanomittakaavaan Valtaosan uudesta MIKES-talosta valloittavat metrologian tutkimusryhmät ja laboratoriot. Niiden suunnittelussa on tarvittu rakennusalan ammattilaisten sekä tutkijoiden saumatonta yhteistyötä. Uudet laboratoriotilat ovat hyvää eurooppalaista tasoa. Tutkimuksen osalta poikkitieteellinen toiminta saa paremmat edellytykset ja kalibrointien osalta mittausepävarmuudet pienenevät niiltä osin kuin ne liittyvät ympäristöolosuhteisiin, MIKES metrologian johtaja Heikki Isotalo kertoo. Tutkimus- ja kalibrointipalvelut ovat nyt saatavana yhdestä osoitteesta, mikä helpottaa yritysyhteistyötä. Uuden toimitalon myötä palvelujen tunnettuus ja sitä kautta uskottavuus ja kiinnostavuus varmasti lisääntyvät, Isotalo arvelee. Ehkä merkittävimmin uudet toimitilat vaikuttavat nanomittakaavan tutkimuksiin, joita uusissa laboratorioissa voidaan suorittaa enenevässä määrin. Yhdeksi suunnittelutyön haasteeksi muodostui yhteisen kielen löytäminen metrologia-asiantuntijoiden ja 4

5 UUDISRAKENNUSPROJEKTI FINASin toimistotilat ovat jo valmiita vastaanottamaan haltijansa. rakennussuunnittelun eri osa-alueiden asiantuntijoiden välillä. Toisaalta suunnittelijat piti saada ymmärtämään MIKESin tarpeet ja toisaalta meidän piti ymmärtää, mitä suunnittelijat ratkaisuissaan ja piirustuksissaan itse asiassa tarkoittavat, Isotalo tiivistää koko suunnittelijajoukon tunnot. Tutkijat tilojen suunnittelijoina MIKESin asiantuntijat ovat tiiviisti osallistuneet toimitalon tilojen suunnitteluun ja rakenneratkaisut on pitkälti suunniteltu juuri huippututkimuksen tarpeisiin. Pituusryhmän laboratorioiden suunnittelu aloitettiin miettimällä eri mittalaitteiden vaatimukset huoneiden lämpötilalle, kosteudelle ja ilmanpaineelle sekä mittauspöytien maksimi tärinätasoille. Näistä lähtökohdista syntyivät todella tiukat olosuhdevaatimukset. Jo ennen rakennusurakan aloittamista paikalla suoritettiin tärinämittaukset, ja myös tulevaisuuden liikenneratkaisujen vaikutus pohjatärinätasolle on pyritty ennakoimaan. Lähes kaikissa merkittävissä asioissa pituusryhmän toiveet on otettu huomioon, mutta suunnittelutyö onkin vienyt reilun kolmen vuoden aikana pituusryhmäläisiltä useita kymmeniä henkilötyökuukausia, ryhmäpäällikkö Antti Lassila kertoo. Monet tärkeät ja isot ratkaisut ovat estäneet joidenkin toiveiden toteuttamisen, kuten esim. ikkunoiden rakentamisen kaikkiin työtiloihin. Lämpötilavaatimusten toteuttaminen olisi ikkunallisessa laboratoriossa vaikeampaa, ja maan alla olevissa tiloissa ikkunat jäävät pakosta pois. Vaikka kosteus- ja lämpötilalaboratoriot eivät ole yhtä vaativia suunniteltavia kuin massa-, pituus- ja sähkölaboratoriot, suunnitteluresursseja nekin ovat vaatineet. Lämpötilalaboratorio saa paljon lisätilaa ja esim. pyrometrihuone rakennetaan niin isoksi, että siihen mahtuu uusia mustan kappaleen säteilijöitä, erikoistutkija Thua Weckström kertoo. Nämäkään erityisratkaisut eivät ole vielä riittäviä sähkö- ja aikametrologian tarpeisiin, vaan rakennus on lisäksi suojattava sähköisten häiriöiden varalta. Käytännössä tämä tarkoittaa kaikkien ulkopuolisten sähköisten häiriöiden eliminoimista: häiriösuojatut huoneet, symmetrinen sähkönsyöttö, maadoitukset ym. Lisäksi akustisia mittauksia varten on suunniteltu äänieristetty laboratoriotila, ryhmäpäällikkö Antti Manninen toteaa. Myös ympäristöolosuhteiden (lämpötila, kosteus ym.) stabiilisuus ja käytönaikainen automaattinen seuranta on ollut tärkeänä suunnittelukriteerinä alusta alkaen. Kaikkein vaativimpia laitteita varten on suunniteltu omat erikoisilmastoidut kaapit. Laboratoriotilojen sijoittelulla on pyritty välttämään eri huoneissa tehtävien mittausten välisiä haitallisia vuorovaikutuksia. Esim. herkät atomikellot on sijoitettu mahdollisimman kauaksi kvantti-hall -mittauslaitteiston voimakkaasta magneettikentästä, Antti Manninen kuvailee. Kaiken kaikkiaan laboratorioiden vaatimukset on pystytty toteuttamaan hyvin. Rakennussuunnitteluun tarvittavan ajan lohkaiseminen muilta töiltä on ollut vaikeaa, mutta MIKESin, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden tiivis vuorovaikutus rakentamisen kaikissa vaiheissa on ollut elintärkeää. Uudet yhteystiedot Mittatekniikan keskus muuttaa Otaniemeen lokakuussa. Yhteystietomme muuttuvat Uusi käyntiosoite Tekniikantie 1, ESPOO Uusi puhelinvaihde alkaen Suorat alanumerot löytyvät verkkosivuiltamme kohdasta yhteystiedot Nykyinen osoite ja puhelinnumerot ovat voimassa syyskuun 2005 loppuun. 5

6 Toimitaloesittely Toimistosiipi Hallinto, FINASin toiminnot sekä pääosa neuvottelu- ja koulutustiloista. Stabiili lämpötila Erityisen stabiilia lämpötilaa vaativat instrumentit on sijoitettu erillisiin laitekaappeihin, joihin syötetään tarkimmillaan +/-0.01 asteen ilmaa, tai nestehauteisiin, joilla päästään jopa muutaman milliasteen tarkkuuksiin. Tärinäherkille laitteille on laboratorioissa luonnonkumivaimentimilla varustettuja graniittipöytiä. Teknisiä tietoja UUDISRAKENNUSPROJEKTI Rakennuksen tilavuus m 3. Kokonaispinta-ala m 2, huoneala m 2. Mitoitus 80 henkilötyöpaikalle, 60 työhuonetta. Laboratorioita 36 kpl. Laboratorioiden pinta-ala 1700 m 2, josta maan alla 670 m 2. Mittapöytäjalustoja 62 kpl, aktiivisesti tai passiivisesti tärinävaimennettuina. Erikoisautomaatio-ohjauksella ilmastoituja laitekaappeja 37 kpl. Ilmastointikanavaa 6 km, ilmastointikoneita 41 kpl. Lattiaventtiileitä 3284 kpl, asennuslattialaattoja kaikkiaan 4600 kpl. Poistoilmavalaisimia 375 kpl. Signaalikaapelia 50 km, vahvavirtakaapelia 100 km, 132 sähköverkon suodatinta, 5000 pistorasiaa. Arvioitu huippusähköenergian kulutus n MWh vuodessa n h/a käyttöajalla. Kuva: Arkkitehti Minna Kuusela Talotekniikka, pääosassa ilmanvaihtokoneet Rakennuksen pinta-alasta noin kolmasosa on laboratorioiden olosuhteiden luomisessa tarvittavaa talotekniikkaa, pääosin ilmanvaihtokoneita varten. Eniten häiriöitä tuottavat koneet, esimerkkeinä jäähdytyskoneet ja varavoimageneraattori, on sijoitettu mahdollisimman kauas laboratorioista. 36 laboratoriohuonetta on jaettu 20 lohkoon, joista kullakin on oma lämpötilan tarkkuussäädöstä vastaava kiertoilmakoneensa. Täten yhdessä laboratoriossa mahdollisesti esiintyvät poikkeukselliset lämpökuormitukset eivät näy mitenkään muiden lohkojen tiloissa. Peruskalliotuentaiset mittausalustat Osa mittausalustoista on perustettu suoraan peruskallion varaan, esimerkkinä tässä näkyvät pitkä interferometrinen mittarata ja kilogramman sähköisen realisaation mittauspöytä. 6

7 UUDISRAKENNUSPROJEKTI Merkittävien lämmönlähteiden eristäminen Huoneilman lämpötilan tarkkuusvaatimuksien vuoksi mm. laboratoriovalaisimien ja kuumien uunien lämmittämä ilma johdetaan suoraan putkia pitkin takaisin kiertoon. Laboratoriotilojen ilman lämpötilaa, kosteutta ja painetta sekä kerroksien mekaanisia värähtelyjä valvotaan jatkuvasti. Atomikellot MIKESin atomikelloja verrataan jatkuvasti maailmanaikaan GPS-satelliittivastaanottimien avulla. Vastaanotintorni mahdollistaa satelliittien hyvän näkyvyyden eteläisellä taivaalla. Häiriösuojatut laboratoriot Herkimpiä sähköisiä mittauksia varten on rakennuksessa 12 sähkömagneettisilta häiriöiltä suojattua "peltihuonetta" kolmessa eri lohkossa. Ulkoisten kenttien minimivaimennus on joko 100 db tai 60 db taajuusalueella 10 khz - 20 GHz. Verkkovirrasta peräisin olevien häiriöiden minimoimiseksi huoneet on varustettu optisella kuituvalaistuksella ja symmetrisellä, suodatetulla sähkönsyötöllä (2 x 115 V). Sähköisten häiriöiden eliminointi Rakennuksen betonirungossa olevat teräkset on hitsattu yhteen 1,2 m välein yhtenäiseksi ristikoksi. Tällainen "Faradayn häkki" suojaa laboratorioita ulkoisilta sähköisiltä häiriöiltä radiotaajuuksiin asti. Myös paksut betoniseinät ja laboratorioiden sijoittaminen maan alle vaimentavat häiriöitä. Liikuntasaumat ja kaksoisseinät Talotekniikan sekä ihmisten liikkumisen aiheuttamien talon sisäisten värähtelyjen eteneminen on estetty jakamalla talo useaan erilliseen lohkoon liikuntasaumoilla. Maanpäällisissä laboratorioissa on perusideana sipulimainen rakenne, jossa ytimessä olevia laboratorioita suojaavat ulkoilman lämpötilan vaihteluilta käytävä-, toimistohuone- ja aurinkosuojasäleikkövyöhykkeet. Tärinävaimennus Pituus- ja massametrologian erittäin tärinäherkät laitteistot on perustettu joko ilmajousien varassa kelluvien tonnin betonilaattojen päälle tai soravaimennusmatto-massiivilaatta -rakenteiden päälle. Näin saadaan vaimennetuiksi 1 Hz ja sitä korkeampitaajuiset kallioperän värähtelyt. Ilmastoinnin sisäänpuhalluksen suunnat vaihtelevat Lämpötilavaatimuksiltaan tarkimmat laboratoriot on toteutettu luonnostaan tasalämpöisimpiin maanalaisiin kerroksiin "huone huoneessa -periaatteella. Varsinainen mittaustila on sijoitettu hieman isomman tilan sisään siten, että mittaustilan ilma huuhtelee kiertoon palatessaan välitilaa. Tällä ratkaisulla asetuslämpötila 20 C voidaan toteuttaa 0,01 asteen tarkkuudella. Suurin osa laboratorioista on toteutettu lattiapuhallus-periatteella, poikkeuksena puhtaampia olosuhteita vaativat massametrologian tilat ja osa pituusmetrologian tiloista kattopuhalluksena ja kosteuslaboratorio seinäpuhalluksen avulla. 7

8 VERIFIN on Kemiallisen aseen kieltosopimuksen valvontalaitos. Laitos on FINASin akkreditoima testauslaboratorio, joka tekee tutkimusta kemiallisten taisteluaineiden, niiden lähtöaineiden ja hajoamistuotteiden määrittämiseksi ympäristönäytteistä. Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuva: SpyRou Laatujärjestelmä on työläs rakentaa, mutta se kannattaa, VERIFINin johtaja Paula Vanninen (edessä) ja laatupäällikkö Karoliina Joutsiniemi painottavat nestekromatografia-massaspektrometrin (LC-MS) ääressä. VERIFIN akkreditoitu testauslaboratorio Kemiallisten aseiden kieltosopimus tuli voimaan ja tämän vuoden alkuun mennessä sen piiriin on liittynyt 167 jäsenvaltiota. Sopimuksessa kielletään kemiallisten aseiden kehittäminen, tuotanto, varastointi ja käyttö. Tavoitteena on tuhota nykyiset varastot ja estää uusien aineiden valmistus. Sopimuksen noudattamista valvoo Kansainvälinen kemiallisen aseen kieltojärjestö OPCW (The Organisation for the Prohibition of Chemical Weapons), jonka designoitu laboratorio VERIFIN on. Tämän statuksen edellytyksenä on kansallinen akkreditointi. Tämän lisäksi VERIFIN toimii kansallisena Kemiallisen aseen kieltosopimuksesta vastaavana viranomaisena, jonka vastuulla ovat Kemiallisen aseen kiel- tosopimuksen ilmoituksiin ja tarkastuksiin liittyvät asiat. Ulkoasiainministeriö on Suomen korkein kieltosopimuksesta vastaava viranomainen. Tehtävämme on kerätä suomalaiselta teollisuudelta tiedot ns. listakemikaaleista ja tehdä kansalliset ilmoitukset OPCW:lle. Toimimme myös isäntinä Suomeen tehtävissä OPCW:n tarkastuksissa ja suomalaisen teollisuuden edunvalvojana tarkastustilanteissa, VERIFINin tuore johtaja FT Paula Vanninen kuvaa toimintaa. Designointi vaatii akkreditointia Vuonna 1998 aloitettiin designoitujen laboratorioiden toiminta ja VERIFINin laboratorio designoitiin ensimmäisten joukossa. Suomi on ollut mukana rakentamassa järjestelmää. Laboratorion designointiin vaaditaan kansallinen akkreditointi, jonka laboratoriollemme on myöntänyt FINAS. Akkreditoinnin lisäksi laboratorion on osallistuttava vuosittain OPCW:n pätevyystesteihin ja menestyttävä niissä. Testeissä olemme aina saaneet parhaan arvosanan A ainoana maailman 18 designoidusta laboratoriosta, Paula Vanninen kertoo tyytyväisenä. Pätevyystesteissä designoidut laboratoriot valmistavat vuorotellen näytteet, muut analysoivat ja yksi laboratorio evaluoi. Evaluoiva laboratorio analysoi aina myös testinäytteet. Akkreditointi on oleellisen tärkeä. Eräs maa oli pitkään havitellut designointia ja oli vähällä sen saadakin menestyttyään erinomaisesti pätevyystesteissä. Laboratoriolla oli alkeellinen laatujärjestelmä, ei kuitenkaan kansallista akkreditointia, ja haave kaatui siihen, VERIFINin laatupäällikkö FT Karoliina Joutsiniemi muistelee. Designointi tarkoittaa sitä, että laboratoriolla on oikeus analysoida OPCW:n sille lähettämät näytteet. OPCW:n tarkastajat voivat ottaa näytteitä tarkas- 8

9 tuskohteessa. Nämä näytteet lähetetään Haagiin, johon jää kaksi näytettä varastoon ja kaksi lähetetään edelleen kahdelle eri designoidulle laboratoriolle. Niillä on aikaa näytteiden analysointiin ja raportointiin kaksi viikkoa. Näytteistä haetaan itse taisteluaineita, niiden lähtöaineita tai hajoamistuotteita. Tunnistettavia kemikaaleja on tuhansia. Tulosten kannalta näytteenkäsittelyvaihe on kriittisin. Oikean käsittelyn varmistamiseksi VERIFINissä on luotu ns. seulontastrategia kattamaan erilaiset kemikaaliryhmät, Paula Vanninen kuvailee. Kivijalkana toimiva laatujärjestelmä VERIFINissä on toimittu jo vuosia laatujärjestelmän ohjaamina. Laatujärjestelmän rakennusvaihe tuntui tuskallisen työläältä, mutta hyvin pian järjestelmän edut tulivat esiin. Tänä päivänä koko henkilöstö on erittäin sitoutunut laatujärjestelmään ja sen jatkuvaan kehittämiseen. Järjestelmän arvon huomaa vasta silloin, jos joutuu toimimaan laboratoriossa, missä sitä ei ole. Laatujärjestelmän mukaan toimittaessa kemikaalit, niiden tiedot ja paperit löytyvät sovituista paikoista. Mikään tieto ei ole myöskään yhden ihmisen takana, koska meillä on toimiva varahenkilöjärjestelmä. Lisäksi uusien työntekijöiden perehdyttäminen sujuu helposti, kun työ on tarkkaan ohjeistettu, Karoliina Joutsiniemi listaa etuja. Työssä noudatettava tarkkuus onkin paikallaan, sillä laboratorion pätevyysalue on laaja ja poikkeuksellinen. Kemiallisten aseiden testauksessa ei ole kyse yhdestä menetelmästä, vaan puhutaan analysointi- ja seulontastrategiasta ja raportointijärjestelmästä. Oleellista koko ketjussa on näytteiden jäljitettävyyden säilyminen. Jos saamme tänne OPCW-näytteen analysoitavaksi, tiedämme tarkkaan, mitä fraktioita siitä on tehty ja sama tietojen ketju näkyy myös raportoinnissa. Jäljitettävyyden todistaminen on aukoton, Joutsiniemi korostaa. Kvalitatiivisen analyysin metrologiaa Laboratorioiden toimintaa akkreditoitaessa kiinnitetään huomiota myös henkilöstön koulutukseen, jotta kvalitatiivisten analyysien tulosten luotettavuudesta voidaan varmistua. Kvalitatiivisissa määrityksissä käytetään paljon mm. erilaisia spektrometrisia ja kromatografisia menetelmiä ja apuna käytetään usein spektrikirjastoja. Tutkimuksissamme saamme tulokseksi spektrin, jota käytetään tunnistuksessa hyväksi. OPCW:n validointiryhmän laatimat kriteerit määrittävät, millaiset spektrit hyväksytään tietokantaan ja mihin tunnistaminen perustetaan, Paula Vanninen kertoo. Hän määrittelee kvalitatiivisen kemian metrologian kuvatun kaltaisena prosessina, jossa tuotetun spektrin tai datan laatu on luotettavasti jäljitettävissä. Kvalitatiivisten määritysten luotettavuuteen vaikuttavat monet tekijät ja näiden määritysten mittausepävarmuusasioihin ollaan vasta pohtimassa kansainvälisiä harmonisoituja menettelyjä. En edes tiennyt, että teemme kvalitatiivisen analyysin metrologiaa ennen kuin keskustelin asiasta MIKESin ylijohtajan Timo Hirven kanssa! Vanninen toteaa. Suomi koulutuksen mallimaa VERIFIN on myös merkittävä kouluttaja. Perus- ja jatkokoulutuskursseille tulee runsaasti hakemuksia maailmanlaajuisesti, mm. Etelä-Amerikasta, Afrikasta ja Aasiasta. Tähän mennessä on koulutettu 65 maasta 124 henkilöä. Koulutus sisältää taisteluaineiden näytteiden käsittelyä ja analytiikkaa sekä laatujärjestelmän rakentamista. Hakijoiden ja koulutettujen joukossa on jo nyt naisia, ensi syksynäkin on tulossa neljä koulutukseen, mutta tulevaisuudessa toivomme heidän määränsä vielä kasvavan. Koulutus kestää 4 kuukautta yhtäjaksoisesti ja se rahoitetaan kehitysyhteistyövaroilla eli se on osallistujille ilmaista, Paula Vanninen kertoo. Koko VERIFINin koulutustoiminnan rahoitus tulee kehitysyhteistyövaroista. Koulutuksen ensisijaisena tavoitteena on antaa osallistuville laboratorioille valmiudet toimia OPCW:n designoituna laboratoriona, mutta myös antaa ympäristöanalytiikkaan liittyvää peruskoulutusta. Koulutettavat valitaan Suomen ulkopoliittisten linjausten mukaisista maista, jotka ovat allekirjoittaneet ja ratifioineet Kemiallisen aseen kieltosopimuksen. Tästä syystä esim. Pohjois-Korea ei tule kysymykseen. Suomessa lainsäädäntö on hyvin kattava ja sopii malliksi muillekin. Viranomaistehtävät on määritelty lainsäädännössä selkeästi ja teollisuutemme kartoitus on laaja. Toisin sanoen tiedämme mitä teemme, Vanninen täsmentää. VERIFINillä on kaksi mittavan kokemuksen omaavaa tutkijaa pääasiallisina kouluttajina ja alan viimeisimmät tutkimustiedot käytettävissä koulutukseen. VERIFINin akkreditoidun testauslaboratorion pätevyysalue Laboratorion pätevyysalue Testattava materiaali / tuote: Ympäristö- ja materiaalinäytteet Testityyppi, mittausalue: Testausmenetelmä *: Kemiallisen aseen kieltosopimukseen liittyvät kemikaalit Analyysistrategia Näytteenkäsittely Syntetiikka Kaasukromatografia Masssaspektrometria Infrapunaspektroskopia Ydinmagneettinen resonanssispektroskopia * Testausmenetelmien yksityiskohtaiset määritykset on luettavissa osoitteessa -> Akkreditoidut toimielimet. 9

10 Toimintavuosi 2004 Kansainvälistä huippua edustavan tutkimustoiminnan tarkoituksena on jäljitettävien mittausten mahdollistaminen sekä uusien mittausmenetelmien tutkiminen ja mittauslaitteiden kehittäminen. Tutkimustoiminnan tavoitteena on kansainvälisen kilpailukykymme edistäminen. Toimintakertomus 2004 Mittatekniikan keskuksen toiminta kokonaisuudessaan kehittyi vuonna 2004 suotuisasti ja tehdyn suunnitelman mukaisesti. Vuosi oli keskuksen 13. toimintavuosi. Mittatekniikan keskus toteutti perustehtäväänsä varmistamalla Suomessa kuksen profiilin terävöityminen mm. Toimintavuodelle oli ominaista kes- tehtyjen mittausten, testausten, tarkastusten ja sertifiointien luotettavuutta ja nan ja yksikön tutkimuslaitosimagon metrologian yksikön tutkimustoimin- kansainvälistä tunnustettavuutta. Sen vahvistumisen kautta sekä akkreditointitoimintaa koskevan säädösvalmistelun toiminta vaikuttaa osaltaan kaupan ja teollisuuden kilpailukykyyn sekä ihmisten ja ympäristön hyvinvointiin ja tur- huomiota kansainvälisetkin mitat täyt- tuloksena. Keskus on saanut myönteistä vallisuuteen. tävästä toimitilahankkeestaan samoin kuin toimenpiteistään strategisessa ja henkilöjohtamisessa. Metrologian yksikkö Kansainväliselle tasolle yltävä metrologian tutkimus on yksikön toiminnalle välttämätöntä. Pii-mikromekaniikkaan liittyvä VTT Tietotekniikan koordinoima EU-projekti on jatkunut koko vuoden, samoin pientaajuisen Josephson -jännitenormaalin kehitystyö. Pituusmetrologian akustinen taitekerroinprojekti on edennyt ja herättänyt myös ulkomaisten kiinnostusta. Pituuden jäljitettävyys MIKESin atomikelloon on on- 10

11 Toimintavuosi 2004 nistunut KAMPA-projektissa. Massametrologiassa kilogramman levitointiin perustuva kilon realisointitavan tutkimus on jatkunut. TKK:n Kylmälaboratorion kanssa on jatkettu alhaisten lämpötilojen mittaukseen keskittyvää CBT-tutkimusprojektia. EU:n kuudenteen puiteohjelmaan ja Suomen Akatemialle on jätetty useita tutkimushankehakemuksia, esim. Levitoiva kilogramma, Kampa, ja Kvanttimetrologiakolmio sekä CBT ja ARMI. EU-hakemusten jättämistä on haitannut sopivien ohjelmien puute. Suomen Akatemiaan yhdessä TKK:n kylmälaboratorion ja VTT Tietotekniikan kanssa jätetty Kvanttimetrologiakolmio-hakemus ei toteutunut. Viron metrologia-toiminnan avustaminen EU-tasolle jatkui jo toisen toimintavuoden. Toteutetun projektin yhteydessä MIKES ja Metrosert solmivat yhteistyösopimuksen jäljitettävyyden ja yhteisen tutkimustoiminnan aloittamisesta. MIKES hyväksyttiin kansainvälisen paino- ja mittakomitean alaisen neuvoa antavan komitean CCEM:n (Consultative Committee for Electricity and Magnetism), jäseneksi. Kansallisia ja kansainvälisiä julkaisuja on kirjoitettu kaikilla yksikön toiminnan osa-alueilla. Diplomi- ja muita opinnäytetöitä valmistui 4 kpl. Jatko-opiskelijoita on 6 kpl. Virtauslaboratorio pienten kaasuvirtausten alueella on aloittanut kalibrointitoiminnan. Laboratorion on arvioinut ranskalainen asiantuntija ja KMLstatus toteutuu vuoden 2005 alkupuolella. Samassa tilanteessa on MIKESin liittyminen kansainvälisen mittojen ja painojen toimiston BIPM:n (Bureau International des Poids et Mesures) nk. kellokerhoon. Tarvittavien laitteistojen hankinta tapahtui osana Suomen ja Venäjän välillä sovittua velkakonversiota. Liittyminen kerhoon toteutuu vuoden 2005 alkupuolella. Yksikön maksullisen palvelutoiminnan tulot ylittivät 16 % vuodelle 2004 asetetun tavoitteen. Uuden toimitilan laboratoriotilojen suunnittelu on edelleen jatkunut ja työllistänyt metrologian koko henkilöstöä. Hanke edistyy ja sen tuloksena odotetaan valmistuvan vaativat kansainvälisetkin mitat täyttävä mittatalo. Akkreditointiyksikkö Myös akkreditointiyksikön toiminta on edennyt vuodelle 2004 laadittujen suunnitelmien mukaisesti. Arvioinnit on toteutettu asiakkaiden kysynnän ja laatujärjestelmän periaatteiden mukaisesti ja toiminnan taloudellinen tulos on suunniteltua. Uusia toimielimiä akkreditoitiin 8 kpl, mikä on hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Akkreditointiin rinnastettava muu pätevyyden arviointi lisääntyi aiempaan vuoteen verrattuna. Akkreditoiduissa toimielimissä tapahtuvat uudelleenjärjestelyt ovat näkyneet akkreditointiyksikön toiminnassa mm. siten, että erillisiä akkreditointipäätöksiä yhdistetään suuremmiksi kokonaisuuksiksi, mikä lisää arvioinnin vaativuutta. Asiakaskunnan laatujärjestelmien vakiintumisen myötä arviointeja on voitu joissakin tapauksissa myös kohdentaa ja keventää, mikä yleensä myös pienentää asiakkaan akkreditointikustannuksia ja samalla FINASin toimintavolyymiä. Muutamat asiakkaat ovat myös luopuneet akkreditoidusta toiminnastaan. Uutena kansainvälisenä vastavuoroisen tunnustamisen sopimuksena solmittiin IAF:n tasolla tuote- ja ympäristöjärjestelmäsertifioinnin akkreditoinnin MLA. FINASin toiminta oli EA:n uudelleenarvioinnin kohteena huhtikuussa FINAS jatkaa edelleen kaikkien EA:n ja kansainvälisten MLA-sopimusten allekirjoittajana. EA-arviointi, sen valmistelu ja korjaavien toimenpiteiden raportointi ja toteutus työllistivät merkittävästi. Uusiin akkreditointivaatimuksiin ja akkreditoinnin asemaan liittyvä säädösvalmistelu yhteistyössä KTM:n kanssa eteni luonnosvaiheeseen ja FINASin uuden graafisen ilmeen ja logon suunnittelu saatiin valmiiksi. FINASin pääarvioijat ovat toimineet vuonna 2004 yhdessä arvioinnissa EA:n arviointiryhmän vetäjänä ja kolmesti EA-arviointiryhmän jäseninä. FINASin 11

12 Toimintavuosi 2004 edustajat ovat osallistuneet EA:n, IAF:n ja ILACin yleiskokousten, komiteoiden ja työryhmien työskentelyyn ja kokouksiin. Kansainvälisiä lausuntoja annettiin 25 kpl ja äänestyksiä on ollut 30 kpl. Uutena arviointialueena saatiin valmiiksi vertailumittausten järjestäjien akkreditointi. Päästökauppaverifioijien ja metsäsertifioinnin arviointimenettelyt saatiin lähes valmiiksi samoin kuin valmistautuminen kliinisten laboratorioiden akkreditointiin käyttäen standardia ISO Kotimaisia lausuntopyyntöjä on ollut käsittelyssä 17 kpl. STM:n kanssa on järjestetty nostolaiteseminaari. FINASin edustajat ovat osallistuneet KTM:n päästökaupan seurantaryhmän toimintaan, STUKin kliinisen auditoinnin seurantaryhmään, LVM:n sertifikaatit-työryhmään sekä ajoneuvolainsäädäntöön liittyviin yhteistyökokouksiin LVM/Ajoneuvohallintakeskuksen kanssa. Myös Elintarvikeviraston, TUKESin ja Lääkelaitoksen kanssa on ollut yhteistyöhön ja sen kehittämiseen liittyviä neuvotteluja. Uuden VANKin jaostojen ja työryhmien toimintaan on osallistuttu aktiivisesti. Asiakastyytyväisyys on edelleen säilynyt korkealla tasolla. Palautteen keskiarvo oli 4,4 (max 5), missä on parantumista edellisen vuoden arvosta 4,2. Toimintaa on kehitetty palautteiden pohjalta ja mm. poikkeamien perusteluista saadaan nyt aiempaa parempaa palautetta. Tammikuussa järjestettiin asiakaskunnalle FINAS-päivä, josta saatu palaute oli taas erittäin myönteistä. Arvioijakurssit, seminaarit ja uusiin arviointialueisiin kohdennetut koulutuspäivät toteutuivat suunnitelmien mukaisesti. Näistä kaikista saatiin osallistujilta varsin positiivista palautetta. Johtaminen ja henkilövoimavarat Keskuksen johtoryhmä on sitoutunut oman ja keskuksen toiminnan kehittämiseen. Se toteutti mm. toimintansa itsearvioinnin EFQM-kriteeristön mukaisesti. Henkilöjohtamisen kehittämiseen liittyvän 2-vuotisen MIKES-KAIKU -työhyvinvointiohjelman ensimmäinen osuus päättyi vuoden lopulla. Keskuksen jo kuudetta vuotta soveltamaa uusimuotoista palkkausjärjestelmää kehitettiin uusimalla sen suoritusarviointeja koskeva osa. Keskuksen ulkoista viestintää sekä sen sisältöä ja laatua on kehitetty. Vuoden aikana uusittiin keskuksen graafinen ilme ja palkattiin päätoiminen tiedotussihteeri. Toimitilahanke samoin kuin hallinnon ja johtamisen kehittämishankkeet ovat saaneet myönteistä julkisuutta. Hallinto- ja tukipalveluyksikkö on osallistunut merkittävällä työpanoksella uuden toimitilan toimisto- ja yhteistilojen sekä eri järjestelmien suunnitteluun. Se on myös osallistunut erilaisiin hallinnon alan yhteisiin kehittämishankkeisiin. 12

13 Toimintavuosi 2004 Akkreditointi kattaa monipuolisesti mm. elintarvike-, ympäristö- ja terveysalan testauslaboratoriot, teollisuuden tuotanto- ja laadunvalvontalaboratoriot, kalibrointilaboratoriot, laatujärjestelmä-, henkilö- ja tuotesertifiointielimet sekä mm. hissien, nosturien ja painelaitteiden tarkastuslaitokset. Toiminta-ajatus Mittatekniikan keskus on mittaustieteeseen erikoistunut tutkimuslaitos ja pätevyyden toteamisen asiantuntijakeskus. Sen keskeisenä tehtävänä on varmistaa, että Suomessa tehdyt mittaukset, testaukset, tarkastukset ja sertifioinnit ovat luotettavia ja kansainvälisesti tunnustettuja. Sen toiminta vaikuttaa kaupan ja teollisuuden kilpailukykyyn, samoin kuin ihmisten ja ympäristön hyvinvointiin sekä turvallisuuteen parantavasti. Mittatekniikan keskus tekee metrologista tutkimusta, kehittää kansallista mittausjärjestelmää ja tuottaa toimielinten pätevyyttä ja luotettavuutta todentavia akkreditointipalveluja elinkeinoelämän ja julkishallinnon tarpeiden mukaisesti. Visio Mittatekniikan keskus on toimialallaan elinkeinoelämän ja julkishallinnon yhteistyökumppani, joka vahvistaa näiden menestystä ja kansallisen innovaatioympäristön kehittymistä. Kumppanuus on keino lisätä vaikuttavuutta. Tuloksellinen toiminta edellyttää, että mittatekniikan keskuksella on vahva, kansainvälistä tasoa oleva, perustoimintaa kehittävä ja uusia sovelluksia tuottava tutkimustoiminta kilpailukykyiset, asiakkaiden tarpeiden mukaan tuotteistetut tutkimus-, asiantuntija- ja arviointipalvelut toimialan mahdollisuudet näkevä johto sekä motivoitunut, osaava, innovatiivinen ja kehittymiskykyinen henkilöstö. Arvot Mittatekniikan keskuksessa arvostetaan asiantuntevuutta, myönteistä vuorovaikutusta, kansainvälisyyttä ja rohkeaa uudistuvuutta. Toimintatapa Keskuksen toiminta on asiakaslähtöistä, joustavaa ja kilpailukykyistä. Asiantuntemuksen korkeaa tasoa varmistetaan verkottumalla kansallisesti ja kansainvälisesti. Henkilöstön hyvinvoinnista ja osaamisen kehittymisestä huolehditaan. Keskus on toiminnassaan riippumaton ja puolueeton. Lisätietoja: Hallintojohtaja Mikko Ketonen 13

14 Teknillinen korkeakoulu (TKK) ja MIKES sopivat yhteisestä tutkimusprofessuurista ja laboratoriosta viime vuoden lopulla. Uusi MIKES TKK Mittaustekniikkaa aloitti vuodenvaihteessa professori Erkki Ikosen johdolla. Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuva: SpyRou Tavoitteemme on tarjota palveluja asiakkaille yhden luukun -periaatteella, tutkimusprofessori Erkki Ikonen sanoo. MIKESIN TUTKIMUSHANKKEET Kahden kauppa kolmannen hyöty: MIKES TKK Mittaustekniikka Erkki Ikonen jatkaa edelleen TKK:n Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osaston mittaustekniikan professorina ja MIKESin nimeämän kansallisen mittanormaalilaboratorion johtajana optiikan alueella. Mittanormaalilaboratorio otti käyttöön uuden nimen MIKES TKK Mittaustekniikka. TKK:lla ja MIKESillä on yhteistä historiaa jo 1980-luvulta lähtien. MIKES on jo vuosia tukenut TKK:n toimintaa, mutta nyt yhteistä toimintaa on molemmissa organisaatioissa. Tiiviimmän yhteenliittymän tavoitteena on teol- lisuusyhteistyön lisääminen ja Otaniemen tiedeyhteisöön integroituminen. Yhteistyöstä hyötyvät molemmat osapuolet. MIKES saa entistä suoremman kontaktin korkeakouluopiskelijoihin ja mahdollisiin uusiin työntekijöihin. TKK:lle taas MIKESin mukanaolo korkeakoulun sisällä antaa tiettyä stabiliteettia ja jatkuvuutta; yliopisto- ja korkeakouluympäristöt ovat muutoin melko haastavia paikkoja pitkäjänteiselle tutkimustyölle, MIKESin tutkimusprofessori Ikonen toteaa. MIKES TKK Mittaustekniikka kansallinen mittanormaalilaboratorio MIKES TKK Mittaustekniikka on MIKESin nimeämä optisten suureiden kansallinen mittanormaalilaboratorio (KML). Laboratorio vastaa optisen tehon, valovoiman, valaistusvoimakkuuden, spektrisen läpäisysuhteen, heijastussuhteen ja herkkyyden sekä aallonpituuden kansallisten mittanormaalien ylläpidosta ja jäljitettävyydestä. Laboratorio siirtää vastuullaan olevat mittayksiköt muiden käyttäjien mittanormaaleihin. Tämä kalibrointitoiminta auttaa teollisuutta erityisesti mittaus- ten jäljitettävyyden varmistamisessa ja mittausten laadunvarmistuksessa. Tutkimustyö ja KML-toiminta edellyttävät laboratoriolta jatkuvaa kansainvälistä yhteistyötä. Mittanormaalien jäljitettävyysketjun luomiseen ja mittausepävarmuuksien varmentamiseen kuuluu olennaisena osana kansainvälinen vertailumittaustoiminta. Laboratorio osallistuu aktiivisesti mm. EUROMETin ja CCPR:n toimintaan sekä kansainvälisiin vertailumittauksiin. Yhteistyö kiinnostaa teollisuutta MIKES TKK Mittaustekniikka toimii TKK:n Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastolla. Laboratorio on keskittynyt optiseen ja sähköiseen mittaustekniikkaan ja se on optisten suureiden kansallinen mittanormaalilaboratorio. Laboratoriolla on monipuolista yhteistyötä yritysten ja muiden tutkimuslaitosten kanssa sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Teollisuus hyödyntää laboratorion osaamista mm. optisen tietoliikenteen, herkkien valoilmaisimien ja värimittausten tuotekehityksessä ja suunnittelussa. Meidän ja teollisuuden välistä tutkimus- ja tuotekehitysyhteistyötä sekä mittauspalveluiden hyödyntämistä halutaan edelleen kehittää. TKK:n ja MIKESin sopimus on toistaiseksi voimassa oleva järjestely, ja tavoitteena on, että joka vuosi edetään jonkin verran haluttuun suuntaan, Erkki Ikonen täsmentää yhteistyön luonnetta. TEKES on yleisesti mukana TKK:n ja MIKESin kaltaisten toimijoiden sekä yritysten välisessä yhteistyössä tukemassa tutkimusprojekteja. Uudenlainen TKK- 14

15 MIKESIN TUTKIMUSHANKKEET MIKES-yhteistyö on vasta käynnistynyt, mutta tutkimushankkeita on jo valmisteilla. En nyt vielä nimeä yhtään hanketta, mutta suuntamme on oikea. Mittauspalvelujen kysyntä on yleisesti kasvanut teollisuudessa. Palvelutarpeet vaihtelevat suuresti mittauslaitteiden rakentamisesta aina yksittäisen mittaustuloksen varmentamiseen, tutkimusprofessori Ikonen kertoo tämän hetkisistä näkymistä. Yhden luukun periaate MIKESin uusi toimitalo sijaitsee Otaniemen tiedeyhteisön ytimessä. Toimitalon tilat ovat Erkki Ikosen mielestä erinomaiset ja talon sijainti kampuksen välittömässä läheisyydessä tuo etua niin MIKESille kuin koko yhteisölle. Toimintamme kannalta tärkeintä on, että MIKESin henkilökunta toimii yhdessä osoitteessa Otaniemessä. Se on loistava asia. Tiivistynyt yhteistyö parantaa myös asiakaspalvelua ja mahdollistaa TKK:n ja MIKESin palvelujen tarjoamisen yhden luukun -periaatteella, hän sanoo. Tutkimusprofessori on MIKESissä koko tutkimuksen koordinaattori. Oma optiikan syvällinen osaaminen antaa näkemystä myös eri suurealueiden yli ulottuvalle tutkimukselle. Haasteena tutkimusprofessorilla onkin laajentaa ulkopuolista yritysyhteistyötä hyödyntäen MIKESin poikkitieteellistä osaamista eri suurealueilla, MIKES metrologian johtaja Heikki Isotalo painottaa. Varsinaisten mittauspalvelujen lisäksi Erkki Ikonen haluaisi lisätä elinkeinoelämän tietämystä mittaustekniikasta. Käsitteet ja suurekohtaiset asiat eivät ole kristallinkirkkaita välttämättä kaikille tutkimuslaitoksillekaan. Me annamme opetusta opiskelijoille kolmessa pääaineessa, jotka ovat elektroniikka ja mittaustekniikka, optinen teknologia ja optinen tietoliikenne. MIKES puolestaan kouluttaa yrityksiä ja tutkimuslaitoksia ja selvittää mm. jäljitettävyyden käsitettä ja mittausepävarmuuden tuntemista, tutkimusprofessori Ikonen kertoo. Ongelman ratkaisu löytyy tutkimusprojektissa MIKES TKK Mittaustekniikan tutkimusprojektit vaihtelevat soveltavasta tutkimuksesta tieteelliseen perustutkimukseen ja sisältävät myös aivan uuden tyyppisen metrologian tutkimusta. Teksti: Irja Nurmi-Rättö MIKES TKK Mittaustekniikassa toteutettavat tutkimukset kuuluvat elektroniikan ja mittaustekniikan, optisen teknologian ja optisen tietoliikenteen sekä mikroteknologian aloihin. Viime vuonna tutkimusprojekteja oli meneillään kymmenkunta mukaan lukien väitöskirjatutkimukset ja diplomityöt. Teemme soveltavaa tutkimusta, esimerkiksi kehitämme uusia kalibrointimenetelmiä. Soveltavan tutkimuksen piiriin kuuluvat projektit toteutetaan Ledivalot loistavat liikennevalopylväissä ja kestävinä pienentävät kaupunkien sähkökuluja. Niiden valovoiman mittaustekniikka vaatii vielä kehittämistä, Petri Kärhä sanoo. usein diplomitöinä. Toisaalta teemme myös tieteellistä perustutkimusta metrologian alueelta. Siellä mennäänkin jo metrologian eturintamassa ja tutkijoina ovat yleensä väitöskirjojen tekijät, vanhempi tutkija Petri Kärhä selvittää. Hänen työnkuvaansa kuuluu uusien tutkimusaiheiden kehittäminen. Tarve tutkia jotain tiettyä aihetta voi syntyä omien havaintojen perusteella tai tulla suoraan teollisuudelta. Perustutkimusta tehdään mm. diodilasereiden, tietoliikennetekniikan optisten mittausten sekä foto- ja radiometrian mittausmenetelmien parissa. Tutkimuspyyntöjä teollisuudelta Kalibrointitoiminnan päällikkö Farshid Manoocheri vastaa kalibrointiprojektien johtamisesta ja hallinnoinnista. Tällä hetkellä hänen tutkimusryhmässään on meneillään projekteja mm. fluoresenssimittauksia varten. MIKES TKK Mittaustekniikka kehittää metrologiaa paperiteollisuuden tarpeisiin, ja yksi käynnissä olevista tutkimusprojekteista koskee paperin valkoisuusasteen määrittämistä. 15

16 Pimeissä huoneissa tehdään mittauksia yötä päivää, jotta sinun maailmasi olisi valoisa, sanovat tutkijat Farshid Manoocheri (edessä) ja Petri Kärhä. säteilyssä, ja mukana projektissa on meidän lisäksemme teollisuuden edustajia, Ilmatieteen laitos ja Tampereen teknillinen yliopisto, Kärhä paljastaa. Radiometrisissa mittauksissa on olemassa fundamentaali raja saavutettavalle mittausepävarmuudelle, mutta hyvin monella alueella siitä ollaan vielä kaukana. Auringon ultraviolettisä- MIKESIN TUTKIMUSHANKKEET Tutkimme ryhmässäni pitkälti materiaalien ominaisuuksia. Suodatinten läpäisy- ja heijastuskerroinmittaukset, esim. peilipintojen heijastus, ja paperien valkoisuusmittaukset ovat tällaisia projekteja. Valkoinen kirjoituspaperi voi olla kirkkaanvalkoista tai montaa muuta valkoisen sävyä, Farshid Manoocheri kertoo. Olemme lähellä ja autamme asiakasta monipuolisesti. Petri Kärhä, vanhempi tutkija ja kansallisen mittanormaalilaboratorion laatupäällikkö, toimii usean nuoremman tutkijan esimiehenä ja vetää tällä hetkellä kuutta tutkimusprojektia heidän kanssaan. Ryhmässämme on tehty paljon valolähteisiin ja detektoreihin eli valolähteiden mittalaitteisiin liittyvää metrologiaa. Olemme kehittäneet optisen tehon mittanormaalit, joilla mitataan esim. lasereita. Lasertehon mittaukseen perustuvat sitten asiakkaiden tarvitsemat lasertehomittareiden kalibroinnit, Petri Kärhä sanoo. Kuva: SpyRou Uutta tietoa ultraviolettisäteilystä Useat tutkimusprojektit vaativat pitkäjänteistä työtä, jonka lopputuloksena syntyy väitöskirja. Tuoreet tohtorit suuntaavat tutkimuslaitoksiin ja teollisuuteen, jossa metrologian syvälliselle ymmärtämiselle onkin käyttöä. Olemme kehittäneet jo aiemmin lamppujen valaistusvoimakkuudelle mittanormaalit. Nyt tutkimme markkinoille tulevia uusia valolähteitä, kuten ledejä. Niiden metrologia poikkeaa huomattavasti perinteisten hehkulamppujen metrologiasta. Nämä tutkimukset ovat perustutkimusta, mutta siinä ohessa teemme teollisuudelle kalibrointipalveluja, Petri Kärhä kertoo. Otaniemen tutkimusryhmissä on kehitetty myös Suomen kansalliset ultraviolettisäteilyn mittanormaalit. Tällä haastavalla tutkimusalueella on tällä hetkellä meneillään projekteja, joissa vertaillaan eri maiden kalibrointipalveluita. Yhteistyökumppanina toimii myös Ilmatieteen laitos, jonka suorittamille auringon ultraviolettisäteilyn mittauksille saadaan jäljitettävyys MIKES TKK Mittaustekniikasta. Uusin yhteistyöprojektimme on juuri käynnistymässä. Siinä mitataan eri materiaalien ikääntymistä ultravioletti- teilyn mittauksissa on päästy noin 5 %:iin. Mittanormaaleissa olisi vielä parannettavaa, käytännön kalibrointeihin siirryttäessä kehitettävää on vieläkin enemmän. Kalibroinneilla turvallisuutta Tutkijoiden mielestä metrologian tuntemusta pitäisi lisätä teollisuudessa. Aikaa varsinaiseen yritysten henkilöstön koulutukseen ei paljon riitä, mutta joissakin kalibrointiprojekteissa yrityksistä on ollut henkilöstöä katsomassa, kuinka kalibrointi tapahtuu. Olin mukana Pietarsaaressa toteuttamassa asiakkaan toimeksiannosta spektrofotometrin eli heijastuslaitteiston kalibrointia. Kyseisellä heijastuslaitteistolla mitataan polkupyörän kissansilmien heijastusta. Vaikka on kyse yksinkertaisesta kissansilmästä, sen heijastusta mittaavan laitteiston kalibrointi on melko monimutkainen juttu, Farshid Manoocheri sanoo. Ensin pitää olla tietyn tyyppiset valolähde ja detektori. Näiden molempien ominaisuudet pitää mitata, jotta saadaan standardien mukaisesti mitattua kissansilmän heijastus. Lopputuloksena on turvallisia polkupyöriä, joissa on asianmukaisesti toimivat heijastimet, Petri Kärhä kuvaa kalibroinnin merkitystä. Hänen kokemuksensa mukaan kalibrointia hakevat asiakkaat eivät aina 16

17 KOLUMNI tiedä, mitä he tarvitsevat. Siksi asiakkaan tarvetta tarkastellaan yhdessä. Suomessa tuotettu kalibrointipalvelu on asiakkaalle etu. Olemme lähellä ja pystymme aidosti antamaan laajempaa palvelua kuin ulkomainen asiantuntija, joka nopeasti pistäytyy Suomessa. Pietarsaaren tapauksessakin kalibrointi oli aiemmin toteutettu ulkomaisin voimin, nyt he toivottavasti saivat rahoilleen enemmän vastinetta, Manoocheri sanoo. Käytännönläheistä metrologiaa Uraa uurtava tutkimustoiminta jää usein pitkäksi aikaa vain tutkijoiden kammioihin. Monet tutkimustulokset kuitenkin näkyvät ja vaikuttavat jokapäiväisessä elämässämme huomaamattamme. Lamppujen valovoiman mittauksia voidaan tehdä 0,5 prosentin tarkkuudella. Pienempiin tarkkuuksiin on turha pyrkiä, koska silmä ei erota pienempiä eroja. Ledejä mitattaessa sama tarkkuus riittäisi, mutta koska kyseessä on tyystin erilainen valonlähde, mittaustekniikka niiden osalta täytyy vielä kehittää, Petri Kärhä sanoo. Mittaustekniikan kehittäminen on tarpeen, sillä ledien käyttö yleistyy nopeasti. Ledejä on perinteisesti käytetty laitteissa merkinantolamppuina. Nyt niitä voidaan käyttää yleisvalaistuksessakin. Auton valoihin ne ovat tulossa, liikennemerkeissä, opasteissa ja valopylväissä ne jo loistavat. Autojen valojen värit ja kirkkaudet on tarkoin määritelty. Nämä täytyy pystyä mittaamaan, jotta ne täyttävät viranomaismääräykset. Ledit kestävät tavallisia lamppuja pitempään ja esim. kaupunkien liikennevaloissa käytetyt ledit säästävät runsaasti sähkökuluja, Kärhä toteaa. Hän pitää metrologian tuntemuksen lisäämistä tärkeänä, sillä sen merkitys on suuri mm. tuotekehityksessä. Aina on myös mahdollisuus pistää pystyyn tutkimusprojekti, jos asiakkaan ongelman ratkaisu sitä vaatii. Tapio Ehderin kolumni Tutkimustulosten luotettavuus itsestäänselvyyskö? Tankatessasi nykyisin niin kallisarvoista bensiiniä autoosi, voit samalla vakuuttua bensiinimittarin lukeman luotettavuudesta mittarin kyljessä olevan vakausmerkinnän avulla. Samoin kaupassa tai torilla asioidessasi voit luottaa vaakojen punnitustulokseen maamme perinteikkään vakaustoiminnan ansiosta. Lakisääteinen metrologia saikin alkunsa tarpeesta taata rehti kaupankäynti. Keskeinen tavoite lakisääteisessä metrologiassa on suojella kansalaisia virheellisten mittausten seuraamuksilta. Viimeisten kymmenen vuoden aikana on myös kaikenlaisen testaus- ja tarkastustoiminnan tulosten oikeellisuuteen ja luotettavuuteen sekä toiminnan pätevyyteen yleensä alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota. Viime vuosikymmenen alusta lähtien on kansainvälisiin pätevyyden arviointikriteereihin perustuen alettu osoittaa laboratorioiden kalibrointi- ja testaustoiminnan pätevyys kolmannen osapuolen suorittaman arvioinnin perusteella joko vapaaehtoisesti tai kansallisiin säädöksiin perustuen. Sellaiset termit kuin mittausten jäljitettävyys, mittausepävarmuus ja menetelmien validointi ovat alkaneet tulla tutuksi elinkeinoelämän ja julkishallinnon testauslaboratorioissa. Terveyteen, turvallisuuteen ja ympäristönsuojeluun liittyvien mittausten oikeellisuuden ja luotettavuuden osoittaminen sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla on yhä tärkeämpää. Kysymys on myös rahasta. Mittausvirheet voivat johtaa vääriin päätöksiin ja aikaansaada jopa miljoonien eurojen ylimääräiset kustannukset esim. väärien tulosten takia aloitettujen hoitotoimenpiteiden tai turhien uusintamittausten johdosta. Kustannuksia lisäävät myös mittausten toistamistarpeet, jos mittaustulosten luotettavuutta epäillään. Oikeastaan koko MIKESin olemassaolo perustuu Suomessa tehtyjen mittausten luotettavuuden ja kansainvälisen vertailukelpoisuuden edistämiseen. MIKESin keskeisenä perustehtävänä on varmistaa, että Suomessa tehdyt mittaukset, testaukset, tarkastukset ja sertifioinnit ovat luotettavia ja kansainvälisesti tunnustettuja. Sen toiminta vaikuttaa kaupan ja teollisuuden kilpailukykyyn, samoin kuin ihmisten ja ympäristön hyvinvointiin sekä turvallisuuteen parantavasti. Tarkkuudella laatua, on eräs MIKESin käyttämä mainoslause. Tällä hetkellä elinkeinoelämän ja julkishallinnon valvontalaboratorioissa tilanne alkaa olla jo MIKESin tavoitteiden kannalta melko hyvä. Aikaa onkin kulunut tähän tilanteeseen pääsemiseksi yli kymmenen vuotta, ja vielä mittausten luotettavuuden suhteen on paljon tehtävää. Huolestuneet katseet kääntyvät yliopistojen ja korkeakoulujen suuntaan. Arvoisat professorit, saammeko häiritä arvostettua akateemista tutkijan vapauttanne muutamalla kysymyksellä? Ovathan tutkimuksissa käytetyt mittausmenetelmät validoituja ja ovathan mittausmenetelmät jäljitettäviä ja tuloksille on laadittu mittausepävarmuusarvio? Ystävällisin terveisin Mittatekniikan keskus 17

18 MIKESIN TUTKIMUSHANKKEET MIKES edistää NANOTUTKIMUSTA Nano-etuliite tarkoittaa äärimmäisen pientä, ihmissilmälle 10-miljoonakertaista suurentamista vaativaa rakennetta. Nanoteknologia taas äärimmäisen pienen tutkimista, mutta myös tutkimuksesta saadun tiedon käytäntöön soveltamista. Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuva: SpyRou MIKESiin on hankittu PSIA XE-100 AFM -mikroskooppi, jonka mittauspää liitetään 3D interferometriseen siirtotasoon. Nanoteknologialla tarkoitetaan toiminnallisesti uudentyyppisiin materiaaleihin ja nanomittakaavan (1 nm nm) rakenteisiin perustuvien komponenttien ja laitteiden suunnittelemista ja valmistamista erilaisiin sovelluksiin. Nanometri (nm) on millimetrin miljoonasosa; hiuksen paksuus on noin nm ja yksittäisen atomin koko noin 0,2 nm. Nanoteknologia ja nykytutkimus avaavat suunnattomia mahdollisuuksia mm. elämänlaadun parantamiseen, tietoyhteiskunnan kehittämiseen ja kestävän kehityksen varmistamiseen. Nanomaailmaan on kaksi tietä: bottom-up- tai top-down-lähestymistapa. Kun nanorakenteita tehdään manipuloimalla yksittäisiä atomeita tai molekyylejä, työstäminen tapahtuu alhaalta ylöspäin (bottom-up). Kun taas vaikkapa piikiekolle valmistetaan nanomittakaavan rakenteita puolijohdeprosessien keinoin, on lähestymistapa ylhäältä alaspäin (top-down). Top-down-menetelmässä ei ole kysymys ainoastaan tunnettujen rakenteiden miniatyrisoinnista, vaan myös toiminnallisesti kokonaan uudentyyppisten materiaalien ja rakenteiden valmistamisesta. Nanoteknologia on aidosti monitieteellistä tutkimusta. Materiaalitieteiden tutkijat, mekaniikka- ja sähköalan insinöörit sekä lääketieteen tutkijat toimivat yhdessä biologien, fyysikoiden ja kemistien kanssa, ja tietojen vaihto on monipuolista. Nanoteknologia tarvitsee metrologiaa Nanometrologia kehittää nanokokoluokan kohteiden mittaamiseen tarvittavia mittausvälineitä ja -menetelmiä. Nanometrologian tutkimuslaitokset luovat jäljitettäviä mittaus- ja kalibrointipalveluita erilaisille nanometrialueen kohteille ja siirtonormaaleille. Niiden avulla voidaan kalibroida teollisuudessa ja tutkimuslaitoksissa käytettyjä mikroskooppeja ja muita mittavälineitä sekä parantaa laitteilla tehtyjen mittausten tarkkuutta. Nanometrologia on ikään kuin nanoteknologian tukiteknologia. Sen avulla voidaan karakterisoida tarkasti niitä näytteitä, joita erilaisissa prosesseissa tuotetaan: nanoelektroniikkaa, fotoniikkaa, nanopartikkeleita, mitä tahansa nanokomponentteja, joiden dimensiot halutaan selvittää, ryhmäpäällikkö Antti Lassila selventää. Monet nanoteknologiassa käytetyt valmistusmenetelmät vaativat myös jo prosessointivaiheessa avukseen todella edistyksellistä metrologiaa. Esimerkiksi nanoelektroniikan komponenttien valmistus litografiamenetelmien avulla tai nanomanipulointi AFM:lla ei ole mahdollista ilman todella tarkkoja paikoitusmittauksia. Tällä hetkellä MIKESissä on meneillään hanke, jonka tarkoituksena on luo- 18

19 MIKESIN TUTKIMUSHANKKEET da jäljitettävä mittauspalvelu modernien elektronisten mikroskooppien siirtonormaalien kalibrointia varten. Tämä toteutetaan interferometrisesti paikkaa mittaavan atomimikroskoopin avulla, ja tätä varten MIKESiin on hankittu PSIA XE-100 AFM mikroskooppi, jonka mittauspää liitetään 3D interferometriseen siirtotasoon, Lassila jatkaa. Projektissa pyritään 0,1 nanometrin resoluutioon ja muutaman nanometrin mittausepävarmuuteen alle 100 mikrometrin kokoluokassa. Jäljitettäviä nanometritason kalibrointeja ja mittauspalveluja voidaan tarjota jo kalibroidulla PSIA AFM:lla, mutta valmistuttuaan muutaman vuoden sisällä interferometrisellä AFM:lla päästään vielä parempiin mittaustarkkuuksiin Tutkimusta tieteen eturintamassa Tulevaisuudessa häämöttää kunnianhimoinen hanke: kvanttimetrologiakolmio MIKESin sähkömetrologian nanotekniikkatyö liittyy nanoelektronisten komponenttien sovelluksiin. Tutkimusta tehdään läheisessä yhteistyössä VTT Tietotekniikan ja TKK:n kylmälaboratorion kanssa. Komponentit perustuvat piin päälle höyrystettyihin metallikalvorakenteisiin ja niiden välisiin, paksuudeltaan nanometrin suuruusluokkaa oleviin eristekerroksiin eli tunneliliitoksiin. Suprajohtavien metallien välisissä tunneliliitoksissa tapahtuu ns. Josephson-ilmiö, jota on jo pitkään käytetty hyväksi tasajännitenormaalina. Nyt kehitämme yhdessä VTT Tietotekniikan kanssa samaan ilmiöön perustuvaa vaihtojännitenormaalia. Tässä työssä olemme aivan maailman kärjessä, ryhmäpäällikkö Antti Manninen kuvailee. Tulevaisuudessa häämöttää kunnianhimoinen hanke: kvanttimetrologiakolmio. Sen yhtenä osana ovat perinteiset Josephson-rakenteet ja uutena perusosana nanokokoluokan Josephson-liitoksista koostuva komponentti eli yksittäisten varausten siirtoon perustuva virtapumppu. Sen avulla pystytään tietyllä taajuudella siirtämään varauksia yksitellen ja saadaan sähkövirta. Toinen yksielektroni-ilmiöiden sovellus on Jyväskylän yliopistossa keksitty CBT-nanolämpömittari. Käytämme tätä lämpömittaria hyvin matalien lämpötilojen mittaamiseen, alle yhden asteen päässä absoluuttisesta nollapisteestä. Tavoitteena on hyödyntää CBT-lämpömittaria kansainvälisen mitta-asteikon määrittelyssä, ryhmäpäällikkö Martti Heinonen sanoo ja lisää, että tässä hankkeessa MIKESin yhteistyökumppaneina toimivat TKK:n kylmälaboratorio ja mikroelektroniikkakeskus sekä jatkossa myös CNRS-CRTBT Grenoblesta. Niche-alueet Suomen mahdollisuus TKK:n, VTT:n ja Jyväskylän yliopiston työryhmä laati muistion nanotieteiden ja -teknologioiden kehittämisestä Suomessa vuonna Siinä todetaan, että pienenä maana Suomen on etsittävä niche -alueita, joilla pienet ja keskikokoiset tutkimusryhmät voivat toimia menestyksellisesti. Myös kansainvälinen yhteistyö, sen voimistaminen ja monipuolistaminen luovat edellytyksiä nanotieteiden ja -teknologioiden kehittymiselle. Suomi onkin tehnyt pitkään kansainvälistä yhteistyötä lähinnä USA:n ja Euroopan valtioiden kanssa, MIKES yhtenä esimerkkinä tutkimusyhteistyön ylläpitäjistä. TKK:n kylmälaboratoriossa valmistettu nanoelektroniikkaan perustuva virtapumppu, jollaisen läpi varauksia voidaan pumpata yksitellen ylhäältä alas. Kuvassa olevan alueen leveys on n. 9 mikrometriä eli noin kymmenesosa tyypillisen hiuksen paksuudesta. 19

20 Nanomaailma Nanoteknologian kolme pääasiallista käyttöaluetta ovat nanoelektroniikka, nanobiotekniikka ja nanomateriaalit. Kaikilla kolmella, osittain päällekkäisillä aloilla, käytetään äärimmäisen pienten rakenteiden mittaamisessa ja manipuloimisessa työkaluina nanokokoluokan resoluutiomikroskooppeja. Yhä edelleen tarvitaan perustutkimusta, jotta kaikki nanoteknologian tarjoamat mahdollisuudet voitaisiin hyödyntää ja nanokokoluokan tuotantomenetelmiä soveltaa massatuotantoon. Nykyiset sovellusalueet Nanoteknologiaa käytetään jo monissa tuotteissa, joita tavallinen kuluttajakin kohtaa. Näitä ovat mm. uuselintarvikkeet lääketieteelliset laitteet kemialliset päällysteet henkilökohtaiset terveystestipakkaukset turvalaitteiden tunnistinjärjestelmät kannettavien tietokonepelien näytöt elokuvien valkokankaat Uusi kemian metrologian OPASKIRJA ILMESTYNYT Käsite kemian metrologia, kemiallisten mittausten mittatiede, voi tuntua kemistille vieraalta käsitteeltä. Kemistit kuitenkin toteuttavat mittauksissaan metrologisia periaatteita siksi kemian metrologian opaskirjakin on tarpeen. Teksti: Tapio Ehder MIKESIN TUTKIMUSHANKKEET Markkinoille tulevat sovellukset Pian kuluttajien ulottuvilla ovat mm. nämä sovellukset: hankausta kestävät pinnoitteet kovemmat, keveämmät, vahvemmat materiaalit katalyyttiset polttoaineiden lisäaineet elektroniset komponentit fotoniset laitteet teleliikenteeseen Nanoelektroniikka on nykyisen nanoteknologiakehityksen varsinainen liikkeellepanija. Tämän teollisuudenalan maailmanmarkkinoiden arvo liikkuu sadoissa miljardeissa euroissa ja esim. puhelimissa, autoissa ja kodinkoneissa käytettävät tietokoneet ja transistorit ovat tulevaisuudessa teholtaan huomattavasti paremmat kuin nykyiset mikroprosessorit. Kaikissa teollistuneissa maissa panostetaan suuria summia yhteiskunnan rahaa nanoteknologian ja sen tarvitseman metrologian tutkimukseen. MIKESin nanoteknologia- ja nanometrologiahankkeiden tulokset pyritään siirtämään täysimääräisinä hyödyntämään suomalaisia tutkimus- ja teollisuuslaitoksia, Antti Lassila summaa tutkimuksen merkityksen. Suomella on EU:n puiteohjelmien ja kansainvälisen yhteistyön kautta kaikki mahdollisuudet osallistua nanotieteiden ja -teknologioiden kehittämiseen huipputasolla. Mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää eri osapuolien, yliopistojen, tutkimuslaitosten, yritysten ja rahoittajien näkemysten ja toimien yhteensovittamista. Vaikka kemian metrologia onkin käsitteenä hieman tuntematon, ovat kemistit jo pitkään toteuttaneet mittauksissaan useita metrologisia periaatteita. Kuitenkin kokonaiskuva mittausten oikeellisuuteen ja luotettavuuteen vaikuttavista tekijöistä on ehkä vielä monelle jäsentymätön. Oppaan tarkoitus on antaa kemisteille yleiskuvaus kemian metrologiaan kuuluvista periaatteista ja menettelyistä sekä johdattaa lukijat kansainvälisten syventävien oppaiden pariin, joita viime vuosina on runsaasti ilmestynyt mm. EURACHEMin ja CITACin kautta. Oppaassa on lukuisia viittauksia internetissä oleville eri järjestöjen kotisivuille ja niiden julkaisemiin oppaisiin. Seuraavana on tiivistelmä oppaan sisällöstä. 20

Mittausten jäljitettävyysketju

Mittausten jäljitettävyysketju Mittausten jäljitettävyysketju FINAS-päivä 22.1.2013 Sari Saxholm, MIKES @mikes.fi p. 029 5054 432 Mittatekniikan keskus varmistaa kansainvälisesti hyväksytyt mittayksiköt ja pätevyyden arviointipalvelut

Lisätiedot

Tuloksellinen toiminta edellyttää, että mittatekniikan keskuksella on

Tuloksellinen toiminta edellyttää, että mittatekniikan keskuksella on Dnro KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN JA MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2006 1. Yleistä Mittatekniikan keskuksen toiminta-ajatus Mittatekniikan keskus on mittaustieteeseen erikoistunut

Lisätiedot

AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE

AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu AKKREDITOINTI Pätevyyden toteamista Perustuu kansainvälisiin standardeihin (ISO/IEC 17025, ISO/IEC

Lisätiedot

FINAS - akkreditointipalvelu. Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-87-1

FINAS - akkreditointipalvelu. Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-87-1 Periaatteet laboratorioiden laadunvarmistusja FINAS - akkreditointipalvelu Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-87-1 1(6) Periaatteet laboratorioiden laadunvarmistusja Alkusanat Tämän FINAS-akkreditointipalvelun

Lisätiedot

JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI

JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI UUTTA! Nyt akkreditoidulla menetelmällä analysoidut johtokykystandartit meiltä. Kansainvälistä huippuosaamista kemian metrologian alueella Suomessa jo vuodesta 2005 alkaen.

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2005 2008. Johtokunta hyväksynyt 3.9.2003

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2005 2008. Johtokunta hyväksynyt 3.9.2003 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2005 2008 Johtokunta hyväksynyt 3.9.2003 Helsinki 2003 1. STRATEGINEN SUUNNITELMA VUOSILLE 2005 2008 2 1.1 Mittatekniikan keskuksen toiminta-ajatus ja visio Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2006. Johtokunta hyväksynyt 14.9.2006

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2006. Johtokunta hyväksynyt 14.9.2006 Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2006 Johtokunta hyväksynyt 14.9.2006 Espoo 2006 MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TOIMINTA ALKUVUONNA 2006 2 1. Yleistä Mittatekniikan keskuksen toiminta

Lisätiedot

Akkreditoinnin kehittyminen ja tulevaisuuden haasteet. Christina Waddington-Walden Akkreditointipäällikkö FINAS-akkreditointipalvelu

Akkreditoinnin kehittyminen ja tulevaisuuden haasteet. Christina Waddington-Walden Akkreditointipäällikkö FINAS-akkreditointipalvelu Akkreditoinnin kehittyminen ja tulevaisuuden haasteet Christina Waddington-Walden Akkreditointipäällikkö FINAS-akkreditointipalvelu Miten akkreditointi on kehittynyt kummajaisesta aivan tavalliseksi työkaluksi

Lisätiedot

Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi

Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi FINAS - akkreditointipalvelu Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-85-7 1(7) Periaatteet standardien

Lisätiedot

Mitä akkreditointi edellyttää kalibrointien jäljitettävyydeltä?

Mitä akkreditointi edellyttää kalibrointien jäljitettävyydeltä? Mitä akkreditointi edellyttää kalibrointien jäljitettävyydeltä? FINAS-päivä 27.1.2015 Risto Suominen Kalibroinneista akkreditointivaatimuksina käytettävissä standardeissa SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 5.6

Lisätiedot

Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa. Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen

Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa. Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen Mitä akkreditointi on? Akkreditointi on kansainvälisiin kriteereihin

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2007 2010. Johtokunta hyväksynyt 12.09.2005

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2007 2010. Johtokunta hyväksynyt 12.09.2005 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Johtokunta hyväksynyt 12.09.2005 Helsinki 2005 1. STRATEGINEN SUUNNITELMA VUOSILLE - 2 1.1 Mittatekniikan keskuksen toiminta-ajatus ja visio Toiminta-ajatus Mittatekniikan

Lisätiedot

Hyväksytyt asiantuntijat

Hyväksytyt asiantuntijat 1(4) Hyväksytyt asiantuntijat Pätevyysalue Pätevyysluokat Tarkastuskohteet Tässä muistiossa käsitellään ajoneuvolain 1090/2002 (muutettuna viimeksi 1042/2014) 48 2 momentin nojalla Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2009. Johtokunta hyväksynyt 17.9.2009

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2009. Johtokunta hyväksynyt 17.9.2009 Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2009 Johtokunta hyväksynyt 17.9.2009 Espoo 2009 MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TOIMINTA ALKUVUONNA 2009 1. Yleistä 2 Mittatekniikan keskuksen toiminta

Lisätiedot

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Kalibrointi kalibroinnin merkitys kansainvälinen ja kansallinen mittanormaalijärjestelmä kalibroinnin määritelmä mittausjärjestelmän kalibrointivaihtoehdot

Lisätiedot

Talousarvioesitys vuodelle 2008

Talousarvioesitys vuodelle 2008 Talousarvioesitys vuodelle 05. (32.20.05) Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille ehdotetaan nettomäärärahaa 5 111 000 euroa Määrärahaa saa käyttää myös: 1. EU:n hyväksymien

Lisätiedot

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2008. Johtokunta hyväksynyt 12.09.2008

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2008. Johtokunta hyväksynyt 12.09.2008 Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2008 Johtokunta hyväksynyt 12.09.2008 Espoo 2008 2 MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TOIMINTA ALKUVUONNA 2008 1. Yleistä Mittatekniikan keskuksen kolmas

Lisätiedot

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298 Asiakaskysely 2011 FINAS-akkreditointipalvelun asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin marras-joulukuussa 2011. Kysely lähetettiin sähköisenä kaikille FINASin asiakkaille. Kyselyyn saatiin yhteensä 182

Lisätiedot

ONNISTUNUT VERTAILUMITTAUS Pätevyysvaatimukset vertailumittausjärjestäjälle. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

ONNISTUNUT VERTAILUMITTAUS Pätevyysvaatimukset vertailumittausjärjestäjälle. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu ONNISTUNUT VERTAILUMITTAUS Pätevyysvaatimukset vertailumittausjärjestäjälle Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu PÄTEVYYSVAATIMUKSET ISO/IEC 17043:2010, Conformity assessment General requirements for

Lisätiedot

Akkreditointi menestyksen takeena

Akkreditointi menestyksen takeena Akkreditointi menestyksen takeena VANK seminaari 14.6.2013 Säätytalo, Helsinki Dos. Jaakko-Juhani Himberg Akkreditointiasiain valtuuskunnan pj JJH VANK-seminaari 14.6.2013 1 Strategian määritelmiä (Mantere

Lisätiedot

Mitä päästökaupan tarkkailuvelvollisten tulee mitata?

Mitä päästökaupan tarkkailuvelvollisten tulee mitata? Mitä päästökaupan tarkkailuvelvollisten tulee mitata? Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin MIKES 21.9.2006 Ryhmäpäällikkö, Jarno Ilme Energiamarkkinavirasto Tarkkailun lähtötilanne pk-sektorilla

Lisätiedot

ModerniOptiikka. InFotonics Center Joensuu

ModerniOptiikka. InFotonics Center Joensuu ModerniOptiikka InFotonics Center Joensuu Joensuun Tiedepuistossa sijaitseva InFotonics Center on fotoniikan ja informaatioteknologian yhdistävä kansainvälisen tason tutkimus- ja yrityspalvelukeskus. Osaamisen

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

Kemialliset aseet ja verifikaatioanalytiikka

Kemialliset aseet ja verifikaatioanalytiikka Kemialliset aseet ja verifikaatioanalytiikka FT Paula Vanninen Johtaja Kemiallisen aseen kieltosopimuksen valvontalaitos () Historiaa I Maailmansota saksalaiset, britit, ranskalaiset ja amerikkalaiset

Lisätiedot

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2007. Johtokunta hyväksynyt 10.9.2007

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2007. Johtokunta hyväksynyt 10.9.2007 Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2007 Johtokunta hyväksynyt 10.9.2007 Espoo 2007 MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TOIMINTA ALKUVUONNA 2007 2 1. Yleistä Mittatekniikan keskuksen toinen

Lisätiedot

MITTAUSEPÄVARMUUS KEMIALLISISSA MÄÄRITYKSISSÄ WORKSHOP

MITTAUSEPÄVARMUUS KEMIALLISISSA MÄÄRITYKSISSÄ WORKSHOP WORKSHOP 12.10.11 Ajankohtaista laboratoriorintamalla RAMBOLL ANALYTICS Analytics pähkinänkuoressa Ramboll Finland Oy:n ympäristölaboratorio Henkilöstö: n. 70 mittaus- ja analyysialan ammattilaista Suuri,

Lisätiedot

METROLOGIA osa I Kari Riski, Mittatekniikan keskus, MIKES kari.riski@mikes.fi

METROLOGIA osa I Kari Riski, Mittatekniikan keskus, MIKES kari.riski@mikes.fi METROLOGIA osa I Kari Riski, Mittatekniikan keskus, MIKES kari.riski@mikes.fi SISÄLTÖ Mitä metrologia on Metrisopimus, MIKES Lämpötilan yksikkö kelvin, lämpötila-asteikko ITS-90 Valovoiman yksikkö kandela,

Lisätiedot

ILAC:n periaatteet mittaustulosten jäljitettävyydelle. (ILAC P10:01/2013 epävirallinen käännös, FINAS-akkreditointipalvelu)

ILAC:n periaatteet mittaustulosten jäljitettävyydelle. (ILAC P10:01/2013 epävirallinen käännös, FINAS-akkreditointipalvelu) ILAC:n periaatteet mittaustulosten jäljitettävyydelle (ILAC P10:01/2013 epävirallinen käännös, FINAS-akkreditointipalvelu) ILAC-P10:01/2013 epävirallinen käännös 3.6.2015 2 (11) Sisällys Esipuhe Tarkoitus

Lisätiedot

Riippumattomuus ja puolueettomuus laboratoriotoiminnassa. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

Riippumattomuus ja puolueettomuus laboratoriotoiminnassa. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu Riippumattomuus ja puolueettomuus laboratoriotoiminnassa Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu Riippumattomuuden arviointi Standardi SFS-EN ISO/IEC 17025: eturistiriidat, kolmannen osapuolen laboratorio

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

TR 10 Liite 1 2008-03-20. PANK-HYVÄKSYNTÄ Lisävaatimukset PTM-mittaukselle. C) mspecta

TR 10 Liite 1 2008-03-20. PANK-HYVÄKSYNTÄ Lisävaatimukset PTM-mittaukselle. C) mspecta PANK-HYVÄKSYNTÄ Lisävaatimukset PTM-mittaukselle C) mspecta 1 Tuotesertifiointi PANK-HYVÄKSYNTÄ Lisävaatimukset PTM-mittaukselle 1 Yleistä PANK Laboratoriotoimikunta on hyväksynyt ohjeen PANKhyväksyntä

Lisätiedot

CEMIS-seminaari 2012

CEMIS-seminaari 2012 CEMIS-seminaari 2012 CEMIS - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 1.11.2012 Risto Oikari CEMISin rakenne Mittaustekniikan Tutkimusyksikkö CEMIS-OULU Tietojärjestelmät osaamisalue

Lisätiedot

Vedenlaadun seurannat murroksessa. Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen

Vedenlaadun seurannat murroksessa. Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen Vedenlaadun seurannat murroksessa Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen FINAS-päivä 27.1.2015 Teemu Näykki FT, kemisti, tiiminvetäjä Taustaa Mittaustulos ei ole koskaan täysin oikein Lukuisia tärkeitä

Lisätiedot

Ajaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava.

Ajaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Kiinteistö-Tapiola Oy Ajaton klassikko Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Pääkonttoritason toimitila Tapiolassa jo tänään huomisen arvoalueella Tapiolan Aura

Lisätiedot

Mittausten jäljitettävyys laboratorion näkökulma

Mittausten jäljitettävyys laboratorion näkökulma Mittausten jäljitettävyys laboratorion näkökulma Raimo A. Ketola Hjelt-instituutti / Oikeuslääketieteen osasto Lääketieteellinen tiedekunta www.helsinki.fi/yliopisto 22.1.2013 1 Määritelmiä Mittaustulos:

Lisätiedot

Synlab Kansainvälisen laboratoriotoimijan laajentuminen Suomeen. Heikki Aaltonen 31.10.2013

Synlab Kansainvälisen laboratoriotoimijan laajentuminen Suomeen. Heikki Aaltonen 31.10.2013 Synlab Kansainvälisen laboratoriotoimijan laajentuminen Suomeen Heikki Aaltonen 31.10.2013 31.10.2013 Synlab Euroopan suurin laboratoriotoimija Eurooppa Noin miljoona analyysia päivässä Noin 7 000 työntekijää

Lisätiedot

Uutta teknologiaa, uusia osaajia ja innovaatioita

Uutta teknologiaa, uusia osaajia ja innovaatioita Uutta teknologiaa, uusia osaajia ja innovaatioita Ryhmäpäällikkö Mittatekniikan keskus (MIKES) 60 henkeä 7 henkeä Mittatekniikan keskus Metrologian eli mittaustieteen ja pätevyydentoteamisen asiantuntija-

Lisätiedot

23.1.2012 Measurepolis Development Oy

23.1.2012 Measurepolis Development Oy 23.1.2012 Measurepolis Development Oy 1 Miksi mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa? Pitkät perinteet - Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden 40 vuotta sitten ja loi siten perustan

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI 22.4.2009. Lämpöenergiamittareita tarkistavien laboratorioiden mittaustarkkuuden vertailu, ulkoinen vertailumittaus

LOPPURAPORTTI 22.4.2009. Lämpöenergiamittareita tarkistavien laboratorioiden mittaustarkkuuden vertailu, ulkoinen vertailumittaus LOPPURAPORTTI 22.4.2009 Lämpöenergiamittareita tarkistavien laboratorioiden mittaustarkkuuden vertailu, ulkoinen vertailumittaus 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...3 1.1 Vertailumittausten yleiset periaatteet...3

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia laatujärjestelmistä

Käytännön kokemuksia laatujärjestelmistä TALONRAKENNUSTEOLLISUUS RY ITÄ-SUOMI Rakennustyömaan laadunhallinnan koulutus Käytännön kokemuksia laatujärjestelmistä Osaamispaja HMQ Ky, Heikki Munukka, 7.4.2015 KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSISTA KOOTTUJA OHJEITA,

Lisätiedot

akkreditointistandardi SFS-EN ISO FINAS - akkreditointipalvelu

akkreditointistandardi SFS-EN ISO FINAS - akkreditointipalvelu Sisäinen ja ulkoinen laadunohjaus, akkreditointistandardi SFS-EN ISO 15189 patologian laboratoriossa Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Standardi SFS-EN ISO 15189 Laboratorion hyvä laatu perustuu

Lisätiedot

Kliinisten laboratoriomittausten jäljitettävyys ja IVD-direktiivi

Kliinisten laboratoriomittausten jäljitettävyys ja IVD-direktiivi Kliinisten laboratoriomittausten jäljitettävyys ja IVD-direktiivi Dos Jaakko-Juhani Himberg HUSLAB /laatupäällikkö JJH November 2004 1 IVD-direktiivi ja siirtymäaika In vitro -diagnostiikkaan tarkoitettuja

Lisätiedot

Laboratorion näkökulma muuttuvaan standardiin 15189: 2012 mikä muuttuu?

Laboratorion näkökulma muuttuvaan standardiin 15189: 2012 mikä muuttuu? Laboratorion näkökulma muuttuvaan standardiin 15189: 2012 mikä muuttuu? Laatupäällikkö Anna-Maija Haapala osastonylilääkäri, dosentti Fimlab Laboratoriot Oy STANDARDI 15189 (2012) Suomennos standardista

Lisätiedot

Toiminnan riskien arviointi tarkastuslaitostoiminnassa

Toiminnan riskien arviointi tarkastuslaitostoiminnassa Toiminnan riskien arviointi tarkastuslaitostoiminnassa Toni Hakkarainen Bureau Veritas Bureau Veritas Konserni Henkilöstö ~ 58 000 Toimintaa 140 maassa 400 toimistoa 400 000 asiakasta Liikevaihto 3,8 Mrd

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Mitä kehitetään? Asiakaspalvelua Osaamista Toiminnan sujuvuutta, tehokkuutta Tekniikkaa, toimintaympäristöä

Lisätiedot

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa heti AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON Autosalpa Oy ja Renor Oy ovat sopineet torstaina, 19.6.2008, tonttikaupasta Lahden Asemantaustan kaupunginosassa olevasta

Lisätiedot

YKSITYISEN LABORATORIOALAN NÄKYMISTÄ Finntesting kevätseminaari 19.4.2010 Tuotantojohtaja Paul Klein

YKSITYISEN LABORATORIOALAN NÄKYMISTÄ Finntesting kevätseminaari 19.4.2010 Tuotantojohtaja Paul Klein YKSITYISEN LABORATORIOALAN NÄKYMISTÄ Finntesting kevätseminaari 19.4.2010 Tuotantojohtaja Paul Klein Nab Labs Oy Rauma sellu- ja paperiteollisuuden palvelut kemian- ja energiateollisuuden palvelut vesi-

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Tuomo Valkeapää 27.1.2015. Vakauksesta varmennukseen

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Tuomo Valkeapää 27.1.2015. Vakauksesta varmennukseen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Tuomo Valkeapää 27.1.2015 Vakauksesta varmennukseen Tukes ja metrologia Valvonta - Viestintä - Kehittäminen Lakisääteinen metrologia Legal Metrology www.tukes.fi

Lisätiedot

Rakennuksen lämpökuvaus

Rakennuksen lämpökuvaus Rakennuksen lämpökuvaus 1. RAKENNUKSEN LÄMPÖKUVAUKSEN TARKOITUS 2. KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT 3. TUTKIMUSSUUNNITELMA 4. LAITTEISTO 4.1 Lämpökamera 4.2 Muut mittalaitteet 4.3 Mittalaitteiden kalibrointi 5. OLOSUHDEVAATIMUKSET

Lisätiedot

FOKUKSENA OPTRONIIKKA. Mitä silmä ei näe, siihen tarvitaan optroniikkaa

FOKUKSENA OPTRONIIKKA. Mitä silmä ei näe, siihen tarvitaan optroniikkaa FOKUKSENA OPTRONIIKKA Mitä silmä ei näe, siihen tarvitaan optroniikkaa T U O T E K E H I T Y S, V A L M I S T U S J A K O K O O N P A N O Millog Optroniikalla on 70-vuotiset perinteet ja osaaminen optisten

Lisätiedot

Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa

Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin 21.8.2006 Paula Juuti 2 Kaupattavien päästöjen määrittäminen Toistaiseksi CO2-päästömäärät perustuvat

Lisätiedot

Tukes ja Tampere Yhteistyöllä turvallisuuteen Tampereen turvallisuusklusteri

Tukes ja Tampere Yhteistyöllä turvallisuuteen Tampereen turvallisuusklusteri 1 Tukes avajaisseminaari 9.2.2011 Tukes ja Tampere Yhteistyöllä turvallisuuteen Tampereen turvallisuusklusteri Prof. Kaija Leena Saarela Tampereen teknillinen yliopisto Teollisuustalouden laitos Turvallisuuden

Lisätiedot

MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI 1 2004. Yhteistyöllä tarkkuutta ja laatua

MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI 1 2004. Yhteistyöllä tarkkuutta ja laatua MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI 1 2004 Yhteistyöllä tarkkuutta ja laatua 1 2004 Sisältö PÄÄKIRJOITUS Pääkirjoitus..................................... 3 6 8 12 16 MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI

Lisätiedot

Älykkäiden koneiden huippuyksikkö. Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK

Älykkäiden koneiden huippuyksikkö. Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK Älykkäiden koneiden huippuyksikkö Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK ESITELMÄN SISÄLTÖ Keitä olemme? Mitä tutkimme? Miten tutkimme? Miten liitymme ympäröivään

Lisätiedot

Vierianalytiikalle asetetut pätevyysvaatimukset akkreditoinnin näkökulmasta. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

Vierianalytiikalle asetetut pätevyysvaatimukset akkreditoinnin näkökulmasta. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu Vierianalytiikalle asetetut pätevyysvaatimukset akkreditoinnin näkökulmasta Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu Vierianalytiikka Määritelmä Point-of-care testing: vieritesti, vieritestaus, vieritutkimus,

Lisätiedot

Fimean laboratorion näkökulma soluterapiatuotteiden testaukseen. Jaana Vesterinen Solutilaisuus 13.12.2011

Fimean laboratorion näkökulma soluterapiatuotteiden testaukseen. Jaana Vesterinen Solutilaisuus 13.12.2011 Fimean laboratorion näkökulma soluterapiatuotteiden testaukseen Jaana Vesterinen Solutilaisuus 13.12.2011 Fimean laboratorio on Suomen virallinen lääkkeiden valvontalaboratorio Laboratorion tehtävänä on

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Punnituksen ja annostuksen kokonaisosaamista

Punnituksen ja annostuksen kokonaisosaamista Punnituksen ja annostuksen kokonaisosaamista 100 years of experience Lahti Precision Teknologiajohtaja punnitus- ja annostusprosesseissa Annostusprosessit Jatkuva annostus Eräannostus Automaatio Punnitus

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

LABORATORION LASKENTASOVELLUKSEN OHJE

LABORATORION LASKENTASOVELLUKSEN OHJE LABORATORION LASKENTASOVELLUKSEN OHJE YLEISKUVAUS FFC:n laboratorion laskenta ja tietojen hallintasovelluksilla voit tehostaa ja varmistaa laboratoriosi tietojen käsittelyn. Sovellukset voidaan muokata

Lisätiedot

Verkkoestejärjestelmä joustava reunasuojausratkaisu rakennustyömaille

Verkkoestejärjestelmä joustava reunasuojausratkaisu rakennustyömaille Verkkoestejärjestelmä joustava reunasuojausratkaisu rakennustyömaille Säädökset ja standardit Verkkoestejärjestelmää on testattu huolellisesti, jotta on voitu varmistua sen toimivuudesta, käyttörajoituksista

Lisätiedot

Tieteen, tutkimuksen ja teknologian keskipiste. Tule mukaan Kampusareenalle

Tieteen, tutkimuksen ja teknologian keskipiste. Tule mukaan Kampusareenalle Tule mukaan Kampusareenalle Tule mukaan Kampusareenalle Innovaatiot syntyvät rajapinnoilla v Kampusareena - Poikkitieteellisen yhteistyön uusi aika alkaa - Uusia teknologioita ja tuotteita ja palveluita

Lisätiedot

Päällysteiden laadun tutkimusmenetelmien laadun parantamiseksi. Tutkimushankkeet, joissa PANK ry on mukana

Päällysteiden laadun tutkimusmenetelmien laadun parantamiseksi. Tutkimushankkeet, joissa PANK ry on mukana Tutkimushankkeet Päällysteiden laadun tutkimusmenetelmien laadun parantamiseksi PANK -menetelmäpäivä 2 Tutkimushankkeet, joissa PANK ry on mukana MARA - Rakennetta rikkomattomat mittausmenetelmät maanrakentamisessa

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

Ohjattua suorituskykyä.

Ohjattua suorituskykyä. Ohjattua suorituskykyä. Yhdyskuntatekniset ajoneuvot Toimiala Rakennuskoneet Maa- ja metsätalouskoneet Kuljetus ja logistiikka Suorituskykyä. Kaikkien komponentien täydellisen integroinnin ansiosta saavutetaan

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Vierasainevalvontaprosessi OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Evira/843/0411/2014 Eviran raportti Hyväksymispäivä X.X.2014 Tuoteturvallisuus Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2007

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2007 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2007 Johtokunta hyväksynyt 12.3.2008 1 Toimintakertomus 2007 1. TOIMINTAKERTOMUS...2 1.1. JOHDON KATSAUS VUODEN 2007 TOIMINTAAN... 2 1.2. VAIKUTTAVUUS... 3 1.2.1

Lisätiedot

Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet

Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet OHJE 1 (5) 4.8.2009 Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet Suomen Akatemia ja Tekes avaavat omia FiDiPro-hakuja säännöllisin väliajoin ja noudattavat omia hakukäytäntöjään. Hakuprosessi on kaksivaiheinen.

Lisätiedot

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet:

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: PALKKIANTURI Työssä tutustutaan palkkianturin toimintaan ja havainnollistetaan sen avulla pienten ainepitoisuuksien havainnointia. Työn mittaukset on jaettu kolmeen osaan,

Lisätiedot

Nanotieteestä nanoteknologiaan

Nanotieteestä nanoteknologiaan AMROY RESEARCH CENTER DEEP SEA ENGINEERING OY Nanotieteestä nanoteknologiaan Pasi Keinänen PhD Candidate, NSC Founder, Nanolab Systems Oy Founder & Chairman, Amroy Europe Oy Founder & Chairman, Deep Sea

Lisätiedot

Tuottavatko pilotoinnit tuloksia riittävän nopeasti käytännön hankkeiden kokemuksia

Tuottavatko pilotoinnit tuloksia riittävän nopeasti käytännön hankkeiden kokemuksia Tuottavatko pilotoinnit tuloksia riittävän nopeasti käytännön hankkeiden kokemuksia Tuottavat ja eivät tuota Tulokset riippuvat niistä tekijöistä, jotka projektia perustettaessa on määritelty ja miten

Lisätiedot

Pt-100-anturin vertailu: anturin kalibrointi ja kalibrointikertoimen laskeminen

Pt-100-anturin vertailu: anturin kalibrointi ja kalibrointikertoimen laskeminen J2/2008 Pt-100-anturin vertailu: anturin kalibrointi ja kalibrointikertoimen laskeminen Loppuraportti Thua Weckström Mittatekniikan keskus Espoo 2008 Julkaisu J2/2008 Pt100-anturin vertailu: kalibrointi

Lisätiedot

KOTKAN SATAMATALOT OY TOIMITILAT SATAMAN YTIMESSÄ

KOTKAN SATAMATALOT OY TOIMITILAT SATAMAN YTIMESSÄ KOTKAN SATAMATALOT OY TOIMITILAT SATAMAN YTIMESSÄ TILAT PARHAIMMALTA PAIKALTA MONENLAISIA MAHDOLLISUUKSIA HaminaKotkan satama yritys- ja logistiikka-alueineen tarjoaa dynaamisen, monipuolisen sekä logistisesti

Lisätiedot

Ympäristömittausten kehittäminen vaatii yhteistyötä Mittausten luotettavuushanke käynnistyi Kajaanissa

Ympäristömittausten kehittäminen vaatii yhteistyötä Mittausten luotettavuushanke käynnistyi Kajaanissa M I T T A T E K N I I K A N K E S K U K S E N T I E D O T U S L E H T I 1 2 0 0 7 Ympäristömittausten kehittäminen vaatii yhteistyötä Mittausten luotettavuushanke käynnistyi Kajaanissa 1 MITTATEKNIIKAN

Lisätiedot

Alakohtaiset arviointiohjelmat -FINASin toimintaperiaatteet

Alakohtaiset arviointiohjelmat -FINASin toimintaperiaatteet Alakohtaiset arviointiohjelmat -FINASin toimintaperiaatteet Helsinki 2016 FINAS - akkreditointipalvelu Alkusanat Tämän FINAS-akkreditointipalvelun arviointiperiaatteen on laatinut VANK-P:n (Vaatimustenmukaisuuden

Lisätiedot

Uusiomateriaalien käyttö tierakenteissa, Liikenneviraston ohjeet

Uusiomateriaalien käyttö tierakenteissa, Liikenneviraston ohjeet Uusiomateriaalien käyttö tierakenteissa, Liikenneviraston ohjeet Laura Pennanen, Liikennevirasto Kaakkois-Suomen UUMA2-alueseminaari, 5.5.2015 Liikenneviraston strategia Visio vuoteen 2025 Fiksut väylät

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

-merkintä käytännössä: Vaatimustenmukaisuus ilmoitetun laitoksen näkökulmasta. CE-seminaari 11.5.2011/SGS Fimko Oy

-merkintä käytännössä: Vaatimustenmukaisuus ilmoitetun laitoksen näkökulmasta. CE-seminaari 11.5.2011/SGS Fimko Oy -merkintä käytännössä: Vaatimustenmukaisuus ilmoitetun laitoksen näkökulmasta. CE-seminaari 11.5.2011/SGS Fimko Oy MAAILMAN JOHTAVA TARKASTUS-, VERIFIOINTI-, TESTAUS- JA SERTIFIOINTIYRITYS Yli 64.000 työntekijää

Lisätiedot

Teknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki

Teknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Teknologia jalostusasteen työkaluna FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Fenola Oy Fenola Oy on suomalainen yritys, jonka liikeideana on valmistaa ainutlaatuisia ja aitoja

Lisätiedot

Mobiilit ratkaisut yrityksesi seurannan ja mittaamisen tarpeisiin. Jos et voi mitata, et voi johtaa!

Mobiilit ratkaisut yrityksesi seurannan ja mittaamisen tarpeisiin. Jos et voi mitata, et voi johtaa! Mobiilit ratkaisut yrityksesi seurannan ja mittaamisen tarpeisiin Jos et voi mitata, et voi johtaa! Ceriffi Oy:n seuranta- ja mittauspalveluiden missio Ceriffi Oy:n henkilöstö on ollut rakentamassa johtamis-,

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015

SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 Luennon sisältö Mitä sosiaalinen tilinpito tarkoittaa? Keskeisiä käsitteitä sosiaaliseen tilinpitoon liittyen Sosiaalisen tilinpidon prosessi: tavoitteiden

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen osat Lämpötilan

Lisätiedot

YRITYS-SUOMEN BRÄNDIKIRJA

YRITYS-SUOMEN BRÄNDIKIRJA YRITYS-SUOMEN BRÄNDIKIRJA Luomme Suomelle parempaa tulevaisuutta Toimeliaisuus ja rohkea yrittäjyys luovat hyvinvointia Suomelle. Kilpajuoksussa menestykseen julkisten yrityspalveluiden tehtävänä on toimia

Lisätiedot

Suomen haasteet ja mahdollisuudet

Suomen haasteet ja mahdollisuudet Suomen haasteet ja mahdollisuudet Placeholder for optional product photo (Delete box if not used) Ympäristömittaus ja monitorointiala kansalliseksi kehitystyöksi Kutsuseminaari Vantaalla Heurekassa 29.1.2007

Lisätiedot

Tarkat tulokset ovat sekä oikeita että toistettavia

Tarkat tulokset ovat sekä oikeita että toistettavia Mitä tarkempaa tietoa saan, sitä luottavaisempi olen siitä, että annostelen oikean määrän insuliinia. Jos verensokeritasapainoni paranee, se johtaa matalampaan HbA 1C -arvoon. Nyt verensokerimittareille

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Akkreditoinnin hyödyntäminen uusilla alueilla - näkemyksiä akkreditointikelpoisuudesta

Akkreditoinnin hyödyntäminen uusilla alueilla - näkemyksiä akkreditointikelpoisuudesta Akkreditoinnin hyödyntäminen uusilla alueilla - näkemyksiä akkreditointikelpoisuudesta Espoo 2010 ISBN 978-952-5610-59-8 ISSN 1795-0872 Sisällysluettelo 1. Alkusanat 1 2. Tausta 1 3. Akkreditointi ja akkreditointielimet

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2008 2011. Johtokunta hyväksynyt 14.9.2006

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2008 2011. Johtokunta hyväksynyt 14.9.2006 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2008 2011 Johtokunta hyväksynyt 14.9.2006 ESPOO 2006 2 1 Sisällys 1 2 Tiivistelmä Yleistä a) Toiminta-ajatus b) Arvot c) Visio d) Kytkennät KTM:n strategiaan 3 4

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot