Uusia avauksia kansalaistoimintaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uusia avauksia kansalaistoimintaan"

Transkriptio

1 Setlementti S E T L E M E N T T I L I I K E O N I H M I S E N M U O T O I N E N Uusia avauksia kansalaistoimintaan Kansalaisjärjestöt muutoksessa Aluesuunnittelua kehittämiskävelyllä Setlementtiliikkeen suurkonferenssi Vancouverissa

2 s i s Ä l T ö Kansalaisjärjestöt muutoksen keskellä 08 "Hervantalaiset, ottakaa valta omiin käsiinne!" 12 Terveiset Vancouverista! Tansanialaiset ja suomalaiset kansalaisyhteiskuntaa rakentamassa: eri paikka, sama tarkoitus Parkanopirtti syleilee kävijäänsä Kohti omaa kotia Mitä tapahtuu koko kansan opistoille? Kun saa kirjoittaa mistä haluaa 12 Kansainvälinen setlementtiliike kokoontui toukokuussa suurkonferenssiin Vancouveriin. 24Millaiselta opistokentän tulevaisuus näyttää tiukkenevassa taloudellisessa tilanteessa? Haastattelussa Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön puheenjohtaja Aaro Harju. 28 Helsingin Tyttöjen Talon rap-ryhmässä kirjoitetaan, räpätään ja esiinnytään yhdessä. Haastattelussa Olivia ja Ada. Kansikuvassa Ada Helsingin Tyttöjen Talon rap-ryhmästä. k a n s i K U V A : A n n a A u t i o 2 08 Uusi Paikallisuus -hankkeen järjestämällä kehittämiskävelyllä suunniteltiin uudenlaista Hervantaa. Voisiko Hervannassa olla tulevaisuudessa oma kylätalo? S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n P A L S T A T P Ä Ä K i R J o i T U s Kotona kaikkialla maailmassa Setlementtiliiton toimitusjohtaja Pentti Lemmetyinen pohtii setlementtiliiton strategiaa ja liikkeen kansainvälistä merkitystä. K O L U M N I Lahjat, taidot ja intohimot: yhteisöllisyyden energianlähde Kimmo Rönkä visioi, miten yhteisöjen näkymätön kyvykkyys saadaan näkyväksi ja kaikkien yhteiseksi hyväksi. T Ä S S Ä J A N Y T Uutisia, ajankohtaisia teemoja ja tulevia tapahtumia H I S T O R I A N H A V I N A A Leikkiä, laulua ja lätynpaistoa Briitta Koskiahon muistoja Tampereen Saukkolan tyttökerhosta S E T L E M E N T I T Suomalaiset setlementtitoimijat yhteystietoineen I N F O A S E T L E M E N T T I L I I K K E E S T Ä

3 P Ä Ä K i R J o i T U s Kotona kaikkialla maailmassa Minun äidinkielessäni sanat maa ja sielu ovat sama sana. Sen vuoksi uskomme, että jokainen ihminen tämän maan päällä on osallinen samasta sielusta. Siksi ei ole vieraita eikä muukalaisia. Siksi kaikki ovat kotona kaikkialla maailmassa. Nämä sanat lausui vanha intiaanimies, joka avasi kansainvälisen setlementtiliikkeen suurkonferenssin Vancouverissa Kanadassa toukokuussa. Huikea ajatus. Ei vieraita, ei muukalaisia, ei erilaisia eikä samanlaisia. Kaikki ovat yhdenvertaisia, saman maan poikia ja tyttäriä. Setlementtiliikkeessä laaditaan parhaillaan strategiaa vuoteen 2018 saakka. Silloin Setlementtiliitto täyttää sata vuotta. Millainen kansalaisliike me haluamme olla satavuotiaana? Arvokkaasti vanhentunut, juhlallinen ja hidasliikkeinen, vai uusiutuva, peloton, kekseliäs ja notkea? Jos olemme uskollisia liikkeemme historialle ja kansainväliselle nykypäivälle, valitsemme jälkimmäisen. Vuoropuhelu ihmisten välillä, ihmisoikeudet, köyhyyden poistaminen, rauhantyö, oppimismahdollisuuksien ja kulttuurin mahdollistaminen kaikille, naapurustotyö, ylisukupolvinen kanssakäyminen ja tulevaisuuden näkeminen kutsumalla lapset ja nuoret mukaan ovat strategisia avainasioita. Yhtä hyvin suomalaisessa kuin kansainvälisessäkin setlementtiliikkeessä. Eurooppalaisena ja maailmanlaajuisena liikkeenä voimme olla rakentamassa maailmaa, jossa kaikki ovat saman maan sieluja. Parhaillaan on käynnissä myös setlementtiliikkeen nuorisotyön rakenneuudistus osana strategista kokonaisuutta. Meillä on kaikki mahdollisuudet olla satavuotiaana kansalaisliike, jonka nykyistä useampi nuori ihminen on löytänyt kodikseen. Eurooppalaisena ja maailmanlaajuisena liikkeenä voimme olla rakentamassa maailmaa, jossa kaikki ovat saman maan sieluja. Yhdenvertaisia syntymästä kuolemaan. Ollaan rohkeita uudistumaan ja haastamaan vanhat rakenteet. Luotetaan siihen, että satavuotiaan juuret ovat niin syvällä, että oksat voivat kurotella turvallisesti kohti aurinkoa eikä kovakaan tuuli irrota sitä maasta. Kerrotaan tästä kaikille, kun setlementtiliikkeen kansainvälinen konferenssi pidetään Helsingissä osana satavuotisjuhliamme vuonna P e n t t i L e m m e t y i n e n T o i m i t u s j o h t a j a S e t l e m e n t t i l i i t t o S e u r a a S e t l e m e n t t i l i i t t o a F a c e b o o k i s s a! h t t p s : / / w w w. f a c e b o o k. c o m / s e t l e m e n t t i l i i t t o Setlementti Setlementti-lehti on suomalaisen setlementtiliikkeen lehti, jota julkaisee Suomen Setlementtiliitto. S e t l e m e n t t i - l e h t i, Läntinen Brahenkatu 2 (4.krs), Helsinki, Va s ta ava p ä ät o i m i t ta j a, Pentti Lemmetyinen, p T o i m i t u s s i h t e e r i, Heta Mulari, M u u t o i m i t u s k u n ta : Jaana Kymäläinen, Kirsi Lohtander, Pirkko Ruuskanen-Parrukoski U L K O A S U, Jaakko Bashmakov T I L A A J A P A LV E L U, Merja Eloaho, p P a i n o, Nykypaino Oy, Helsinki, 2014, ISSN S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n 3

4 4 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

5 T e k s t i : H e t a M u l a r i j a P i h l a R u u s k a n e n K u v a : M e d i a p a j a / J o o n a s H e l o j o k i Kansalaisjärjestöt muutoksen keskellä S E T L E M E N T T I P Ä I V Ä T Tampereen yliopiston emeritaprofessori Briitta Koskiaho pohti huhtikuussa Heinolan setlementtipäivillä sosiaalipolitiikkaa 2010-luvun Suomessa. Missä on kansalaisjärjestöjen paikka tänään? Briitta Koskiaho on seurannut suomalaisen yhteiskunnan muutosta yliopistosta käsin luvulta saakka. Tehdaskaupungin kasvattina hänen huomionsa on kiinnittynyt erityisesti viime vuosikymmeniin, jolloin hyvinvointiyhteiskuntaa on määritelty voimakkaasti uudelleen. Setlementtiliitto osallistuu Koskiahon uuden tutkimuksen Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa etsimässä julkaisuun. Koskiaho tarkastelee kirjassaan kriittisesti kehitystä, jossa vastuu hyvinvoinnista on siirtymässä valtiolta kolmannelle sektorille, kansalaisyhteiskunnalle ja kansalaisille itselleen. Koskiaho vertaa tämän hetken kehitystä toisen maailmansodan jälkeiseen suomalaiseen yhteiskuntaan, jossa yhteiskunnallinen, yhteisöllinen ja yksityinen kietoutuivat tiiviisti toisiinsa ihmisten niukassa arjessa. Paikallisyhteisöillä oli ennen hyvinvointivaltion rakentamista suuri merkitys ihmisten hyvinvoinnin ylläpitäjinä. Tiiviissä yhteisöissä ihmiset tunsivat toisensa ja vaihtoivat palveluksia keskenään. Myös setlementti on ollut Koskiaholle läheinen jo lapsuudesta saakka. Olin kouluikäisenä mukana Saukkolan tyttökerhossa, joka kokoontui kerran viikossa postinei- din johdolla. Hän tunsi kaikki kerholaiset ja heidän perheensä, Koskiaho kuvailee. Kansalaisjärjestöt avainasemassa Heinolassa Koskiaho kysyi, seuraako Suomi Englannin perässä kohti uusliberalistista, yksityistämistä korostavaa yhteiskuntamallia. Selviä merkkejä on näkyvissä, kuten vapaan sivistystyön tuen leikkaukset seuraavina vuosina sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden yksityistämispaineet. Käynnissä on suuria murroksia, joihin kansalaisjärjestöjen on otettava kantaa. Nyt on tärkeää seurata tilannetta ja olla tietoinen siitä, mihin ollaan menossa. Valtaa siirretään jatkuvasti julkishallinnosta kolmannelle sektorille, jolloin rahoitus vähenee, Koskiaho toteaa. Esimerkiksi Englannissa rahoitetaan nykyisin vain alkavia toimintoja ja uusia hankkeita. Tämän jälkeen pitäisi pärjätä omillaan. Ilmiö on tuttu myös suomalaisessa kansalaisjärjestökentässä. Rahoitusta myönnetään usein kehittämishankkeisiin muutaman vuoden ajaksi, jonka jälkeen toimintojen toivotaan itsenäistyvän, muokkautuvan osaksi järjestön perustoimintaa ja D S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n 5

6 D toimivan perusrahoituksen turvin. Rahoituksen väheneminen vaikuttaa Koskiahon mukaan tulevaisuudessa siihen, että vapaaehtoisuus ja hyväntekeväisyys tulevat yhä tärkeämmiksi järjestöjen toiminnassa. Samalla syntyy paineita nostaa osallistumismaksuja, mikä asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan. Osallistuminen ei olekaan enää vapaasti kaikkien ulottuvilla, vaan vähävaraisimmat saattavat jäädä ulkopuolelle. Koskiaho kehottaa suuria järjestöjä herkkyyteen ja aktiiviseen vuoropuheluun paikallisjärjestöjen kanssa. Tulevaisuudessa rahoitusta keskitetään yhä enemmän suuriin yksiköihin pääkaupunkiseudulle, jolloin pienet yhdistykset väistämättä kärsivät. Nyt tarvitaan etujärjestöjä, jotka aidosti kuulevat paikallisten toimijoiden ääntä ja mielipiteitä, tuntevat toiminnan ja puhuvat omiensa puolesta. jonka kautta nuoria pyritään saamaan mukaan työelämään ylhäältä päin ohjaillen. Englannissa kokeilu ei ole ainakaan alkuvuosinaan onnistunut. Nuorisotakuu on mielestäni lähtökohdiltaan ongelmallinen, ja on tärkeää seurata sen toteutumista kriittisesti. Kannustaako ylhäältä kohdistuva aktivointi nuoria todella aitoon eettisyyteen ja vastuullisuuteen? Koskiaho pohtii. World Cafe kokosi Jyränkölässä 70 osallistujaa ideoimaan ja keskustelemaan Setlementtiliiton strategiasta. Kohti kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Koskiahon mukaan olemme siirtymässä kohti kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa, jossa kansalaisyhteiskunnalla ja kansalaisilla on erityisen tärkeä rooli hyvinvoinnin ylläpitäjinä. Hyvinvointivaltio on muuttumassa valmentajavaltioksi, jossa julkishallinnosta on tullut kolmannen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan kumppani. Julkishallinto rohkaisee ja myös suoraan ohjailee kumppaneitaan toimimaan tietyllä tavalla. Muutos tarkoittaa myös sitä, etteivät ihmiset voi enää jatkossa luottaa siihen, että yhteiskunta huolehtisi tiukassa tilanteessa tai vanhetessa. Koskiahon mukaan uusi, osallistumista painottava yhteiskunta edellyttää jokaiselta vastuuta, sillä oman hyvinvoinnin turvaamisen välineitä ei ole kehitetty tarpeeksi. Englannissa on siirrytty ajattelumaailmaan, jossa kansalaisia pyritään valmentamaan itsestään huolehtiviksi toimijoiksi. Samalla yhteiskunnalliset yritykset ovat ottamassa hyvinvointivaltion tehtäviä, erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluja, Koskiaho kuvaa. Uudenlaisten kumppanuuksien rinnalla kulkee näin ollen vahva keskittyminen yksilöön. Koskiaho näkee esimerkiksi nuorisotakuun suorana lainana englantilaisesta Work Programme -ohjelmasta, Mitä yhteisöllisyyttä? Palaamme setlementtitoimintaan, joka on Koskiaholle tuttua jo Saukkolan tyttökerhoajoista lähtien. Keskustelemme Setlementtiliiton Uusi Paikallisuus -hankkeen kehittämistä yhteisöllisistä menetelmistä, kuten kehittämiskävelyistä. Koskiaho näkee kehittämiskävelyt hyvinä tapoina havainnoida ympäristöä eri näkökulmista ja osallistaa ihmisiä aluesuunnitteluun. Kotikulmat näyttävät erilaiselta iästä, taustasta ja toimintakyvystä riippuen. Erityisen tärkeää menetelmien käyttämisessä on, että ihmiset tietävät mihin yhteisellä tekemisellä pyritään ja mitä heiltä odotetaan, Koskiaho summaa. On tärkeää, ettei yhteisöllisyys jää pelkän puheen tasolle, vaan ulottuu käytäntöihin. Tässä kansalaisjärjestöillä on tärkeä tehtävä ja suuri haaste. Uudenlainen paikallisuus, yhteisöllisyys ja osallistuminen ovat aikamme avainsanoja, joita on kuitenkin tärkeää myös pohtia kriittisesti. Millaisin ehdoin ja ketkä pääsevät osallisiksi ja osallistumaan? Millaisten rakenteiden ja menetelmien kautta yhteisöllisyys voi aidosti toteutua? 6 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

7 Tulevaisuuden suunnittelua ja strategiatyötä yhteisöllisesti Jyränkölän setlementtipäivillä tavattiin tuttuja ja uusia setlementtiläisiä ja laadittiin Setlementtiliiton strategiaa World Cafe -menetelmän avulla. Setlementtipäivät järjestettiin huhtikuun lopulla Jyränkölän setlementissä Heinolassa, jonne kokoontui yhteensä 120 setlementtikentän toimijaa eri puolilta Suomea. Mukana oli tällä kertaa ilahduttavan paljon uusia toimijoita tutustumassa ja verkostoitumassa. Päivien kokoavana teemana oli kansalaisyhteiskunnan tila ja tulevaisuus, jota käsiteltiin sekä asiantuntijaluennoilla että neljässä työpajassa. Briitta Koskiahon luennon lisäksi kuultiin muun muassa Turun kauppakorkeakoulun tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kehitysjohtajan Olli Hietasen luento hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta sekä liikenne- ja kuntaministeri Henna Virkkusen näkemyksiä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta. Työpajoista huomiota sai erityisesti World Cafe, jossa laadittiin Setlementtiliiton strategiaa. Setlementin tiloihin oli myös pystytetty Suomen Punaisen Ristin pakolaisteltta, jossa osallistujien oli mahdollista eläytyä pakolaisten arkeen äänen, kuvan ja esineistön avulla. Pakolaisteltan tarkoituksena on lisätä tietoa pakolaisten tilanteesta ja elämästä sekä tarjota pakolaisista ja turvapaikanhakijoista käytävään keskusteluun tuoreita näkökulmia. Päivien aikana juhlittiin myös 70-vuotiasta Jyränkölän Setlementtiä. Päivät huipentuivat juhlaesitykseen Paljain jaloin kaarisillalla, joka kertoi heinolalaisesta nuoruudesta sota-ajoista nykypäivään saakka. Esityksen jälkeen herkuteltiin yhdessä juhlaillallisen ääressä. World Cafessa jaetaan ajatuksia ja ideoidaan Lähidemokratian kysymykset ovat nousseet ajankohtaisiksi osana kansalaisyhteiskunnan muutosta. Tämä on tarkoittanut myös uudenlaisten kansalaisvaikuttamisen tapojen kehittämistä ja soveltamista. Yksi niin sanottuun deliberatiiviseen, keskustelevaan ja harkitsevaan demokratiaan pohjautuva menetelmä on maailmalta Suomeen rantautunut World Cafe, joka on herättänyt paljon kiinnostusta ja saanut innostuneen vastaanoton. Menetelmän takana piilee ajatus yhteisöllisestä osallistumisesta ja vaikuttamisesta, joka on yhtä aikaa opettavaista, avointa ja hauskaa. Heinolassa osallistujat tutustuivat menetelmään käytännössä, kun Setlementtiliiton strategiaa työstettiin yhdessä setlementtiväen voimin. Kaksituntinen World Cafe -tapahtuma on helppo järjestää ja soveltaa. Se sopii erinomaisesti tilanteisiin, joissa osallistujia on satoja ja tavoitteena on kartoittaa koko joukon mielipiteitä. Heinolassa työpajaan osallistui yhteensä 70 henkilöä. Keskiössä World Cafessa on pienryhmätyöskentely. Osallistujat jaetaan noin 6 8 hengen pienryhmiin, joissa keskustellaan ennalta määrätyistä teemoista. Keskustelussa syntyneet ideat ja mielipiteet kirjataan idealomakkeille. Lomakkeet kerätään talteen, jonka jälkeen ryhmä ja teema vaihtuvat. Yleensä teemoja on useita, ja keskustelu yhdestä teemasta kestää noin 20 minuuttia. Setlementtipäivillä teemoja oli neljä, jotka käsittelivät setlementtiliikkeen arvoja, liikkeen sisäistä vahvuutta, liikkeen näkymistä ulospäin sekä kansainvälistä toimintaa. Keskusteluissa esitettiin ideoita ja väitteitä esimerkiksi siitä, kuinka setlementtiarvot toteutuvat käytännön työssä, miten osaamista voitaisiin jakaa entistä paremmin ja millaista tulevaisuuden yhteistyö liikkeessä voisi olla. Kun teemoista on käyty keskustelu, ryhmien tuottamat idealomakkeet asetellaan pöydille ja osallistujat pääsevät kommentoimaan ja äänestämään ideoista. Idealomakkeina käytetään valmista dotmocracy-lomaketta, johon on helppoa ja yksinkertaista kirjata ryhmän tuotos. Samalla lomakkeella myös äänestetään. Setlementtipäivillä äänestämiseen kuluikin jonkin aikaa, sillä ideoita syntyi yhteensä jopa 79. Ideoista huomasi setlementtiläisten vahvan uskon työn arvoihin ja tarpeeseen. Kehittämiskohdaksi nousi setlementtityön valtakunnallinen näkyvyys. Näiden teemojen ja ideoiden pohjalta Setlementtiliitossa aletaan työstää uutta strategiaa modernille ja pian satavuotiaalle Setlementtiliitolle. Yhdessä tehty strategiatyö on hyvä esimerkki siitä, kuinka valtakunnallista vuoropuhelua eri setlementtien välillä voidaan aidosti kehittää kansalaistoiminnan menetelmin. S E T L E M E N T T I P Ä I V Ä T S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

8 Hervantalaiset, ottakaa valta omiin käsiinne! Kehittämiskävelyllä saa ehdotella ja ideoida. Hervannassa ajatukset lensivät ulkoilmakuntosalista omaan kylätaloon. Setlementtiliiton Uusi paikallisuus -hanke järjesti huhtikuun lopussa Hervannassa kehittämiskävelyn ja paneelin. Tapahtumaan kutsuttiin niin Tampereen kaupungin päättäjiä, Hervannan asukkaita kuin hervantalainen asunto- ja kulttuuriministeri Piia Viitanenkin. Yhdessä käveltiin läpi hervantalaisille tärkeitä kehittämiskohteita, ja juteltiin myös siitä, mitä asukkaat itse tekevät alueen viihtyisyyden eteen. Matkalla asukkaat ja päättäjät saivat keskustella vapaasti keskenään, ja lopuksi kokoonnuttiin vielä pariksi tunniksi paneelikeskusteluun vanhaan elokuvateatteriin, Cinolaan. Uusi paikallisuus -hanke on järjestänyt kehittämiskävelyjä Vaasan Palosaarella lokakuusta 2012 lähtien. Palautteiden perusteella kävelyt ovat hyvä tapa päästä suoraan keskustelemaan viranhaltijoiden ja päättäjien kanssa. Hervannan kehittämiskävelyllä lähdettiin liikkeelle asukkaiden kansalaisraadissa marraskuussa 2012 kirjaamista ehdotuksista ja toiveista, joita palloteltiin eteenpäin ideaolohuoneissa ja Ideat liikkeelle -kävelyillä. Kehittämiskävelyn paikoiksi valittiin näiden keskusteluiden pohjalta neljä kohdetta: kuurosokeiden toimintakeskuksen aistipuutarha, uimahallin sisääntuloaula, Hervannan kävelykeskustan aukio ja vanha elokuvateatteri Cinola. Klovneja, tanssia ja isoja kysymyksiä Hervannan kehittämiskohteita ja toimintaa esittelivät sekä asukkaat että alueella työskentelevät ihmiset. Uimahallin aulan siistimistä demonstroivat kolme hilpeää klovnimummoa ja kävelykeskustan aukiolla saatiin esimerkki siitä, mitä hauskaa ensi kesäksi on tulossa: tanssija Pauliina Aladin tanssi ylikulkusillalla samalla kun alhaalla keskusteltiin siitä, miten aukio saataisiin siistimpään ja viihtyisämpään kuntoon. 8 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

9 T e k s t i : S a l o m e T u o m a a l a j a N o o r a K a r u m a a K u v a t : T o m m i T a i p a l e Kehittämiskävelyllä paikalliset asukkaat ja päättäjät pääsevät kohtaamaan ja suunnittelemaan yhdessä. H E R V A N T A Käytännöllisiä ympäristön viihtyvyyden parantamiseen tähtääviä ehdotuksia olivat roskisten lisääminen, aikoinaan poistettujen penkkien palauttaminen keskustaan ja tummuneen kivetyksen uusiminen. Hervannan keskustan aukioille ja kujille toivottiin ylipäätään elämää, jota tuovat kaupallinen ja vapaa-ajan toiminta sekä viheristutukset ja taide. Paneelissa esiin tuli myös isoja kysymyksiä, jotka ovat vaivanneet asukkaita jo pitkään. Sosiaali- ja terveysasioista vastaava Tampereen kaupungin apulaispormestari Mikko Aaltonen sanoi suoraan, että asukkaan Hervantaan ei ole tulossa takaisin aikuisten sosiaalitoimistoa. Hän kertoi, että sosiaalityötä on tarkoitus jatkossa jalkauttaa eri kaupunginosiin, myös Hervantaan. Sitä, kuinka tämä käytännössä tapahtuu, ei kuitenkaan vielä saatu selville. Oma kylätalo Hervantaan Hervannan kylätaloajatuksesta keskusteltiin perinpohjaisesti, ja esiin nousi kaksi vastakkaista näkemystä. Toisten mielestä täytyy ensin olla toimintaa, ja tila suunnitellaan tarpeeseen sopivaksi. Toiset taas olivat sitä mieltä, että tilaa tarvitaan, jotta toiminnan olisi mahdollista syntyä ja kehittyä. Uusi Paikallisuus -hankkeessa on havaittu, että pienikin toimipiste kuten tällä hetkellä Ässäkotien yksiössä toimiva hankkeen toimistotila virkistää selvästi asukastoimintaa. Hervannassakin vapaaseen ja pääsymaksuttomaan asukastoimintaan on S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n 9 D

10 Anne Majaneva Mikä kehittämiskävely? (IFS) konferenssissa osallistujilla oli mahdollisuus vierailla paikallisissa setlementeissä (Neighbourhood Houses). Naapurustojensa keskuksina ne tarjosivat paitsi erilaisia kunnallisesti tuettuja palveluja, Kehittämiskävely perustuu ruotsalaiseen myös kohtaamispaikkoja alueensa asuk- tryckhetsvandring-menetelmään, josta kaille. myös rikoksentorjuntaneuvosto on tehnyt D tulossa innokkaita osallistujia niin paljon, että tilan puute tulee pian vastaan. Kehittämiskävely tarjosi tilaisuuden asukkaiden, järjestötoimijoiden ja päättäjien neuvottelulle yhteisötilan mahdollisuuksista. Vielä jäi selvitettäväksi, mitä kylätaloajatukselle konkreettisesti voitaisiin tehdä. Tampereen teknillisen yliopiston lähiötutkija, arkkitehti Tuomo Joensuu kannusti hervantalaisia: Ottakaa valta omiin käsiinne! Vallan antaminen suoraan asukkaille ei olekaan enää kaukainen idea, sillä Tampereella Tesoman lähiössä asukkaat saavat jo päättää tietyistä budjettiin ja kaavoitukseen liittyvistä asioista. Hervannassa Uusi paikallisuus -hanke tarjoaa asukkaille mahdollisuuksia parantaa alueen viihtyisyyttä ja omaa hyvinvointiaan muun muassa kaupunkiviljelmillä ja ilmaisella elokuvatoiminnalla. Kehittämiskävelyn metodi toimii hyvin setlementtityön välineenä. Sen järjestely vaatii kuitenkin paljon voimavaroja ja työaikaa. Siksi parasta olisi, jos kehittämiskävely järjestettäisiin yhteistyössä eri järjestöjen, asukasyhdistysten tai kaupungin tahojen kanssa. oman oppaansa. Kehittämiskävely on tapa saada asukkaat, viranomaiset, yhdistykset, yritykset, kiinteistönomistajat ja muut toimijat yhteen keskustelemaan alueesta ja sen kehittämisestä asiantuntevan järjestäjän johdolla. Kehittämiskävelyn reitti ja pysähdyspaikat on etukäteen suunniteltu. Kävelyn aikana ja pysähdyspaikoilla keskustellaan ja mahdollisesti kirjataan huomioita ja ehdotuksia muistiin. Kehittämiskohteet valokuvataan. Lopuksi kokoonnutaan vetämään keskustelua yhteen. Järjestäjä kokoaa kävelystä kuvitetun raportin, jonka avulla kehittämistyötä voidaan viedä eteenpäin esimerkiksi kunnalliseen päätöksentekoon. Irene Roivainen ja Piia Puurunen Oma tila setlementtityön ytimessä Hervannan kehittämiskävelyllä nousi esiin toive yhteisestä kylätalosta. Tilakysymys on hyvin merkityksellinen paikalliselle toiminnalle, mikä näkyy kaikessa setle- Liisa Ojala Hervannan kehittämiskävely osallistujan silmin Kehittämiskävely on uudenlainen ja hauska tapa osallistua oman asuinalueen kehittämiseen. Monimuotoisesta osanottajajoukosta päätellen Hervannan kehittäminen kiinnostaa ikään, sukupuoleen, etniseen taustaan tai työelämästatukseen katsomatta monia erilaisia ihmisiä. Kävelyreitin varrella kuultiin monia huippuideoita Hervannan kehittämiseksi. Oma suosikkini oli roskapartio, joka kiertelisi Hervannassa siivoilemassa katujen vieruksia ja huolehtisi yleisestä siisteydestä talkoovoimin. Jokaisen partioinnin jälkeen juotaisiin hyvät kahvit. Idean keksijä oli vakuuttunut, että ainakin alueen iäkkäämmät asukkaat tulisivat innolla mukaan. Oli ilo huomata, että myös nuoriso oli uskaltautunut mukaan. Muuan nuorimies kävi esittelemässä kaveriporukan ideaa ulkoilmakuntosalista, jonka suunnitteluun ja rakentamiseen nuoretkin voisivat menttityössä. osallistua. Nuorten idea otettiin mielen- Setlementtityön lähtökohtana on kiinnolla vastaan ja sen toteuttamismah- kautta historian ollut nimensä mukaisesti dollisuutta luvattiin selvitellä. Peukut asettua ihmisten keskelle (to settle down). pystyyn nuorten tervehenkiselle idealle! Setlementtitalojen olemassaolo on poh- Kävelyreitti oli juuri sopivan pituinen. jautunut ajatukseen siitä, että tilan kautta Reitin varrella kävelijöiden letkaan liittyi asuinyhteisössä olevat voimavarat, osaa- myös kiinnostuneita ohikulkijoita. Mu- minen ja resurssit kanavoituvat yhteiseksi kaan olikin helppo tulla, kun tunnelma oli toiminnaksi. Setlementtien tarjoamat tilat koko ajan rento ja juttua riitti. Kävelyn ovat perinteisesti olleet naapurustokes- jälkeen siirryttiin kahvittelemaan ja seu- kuksia, jotka ovat tuoneet yhteen paikallis- raamaan paneelikeskustelua. Yleisö esitti ta toimintaa. Vielä nykyäänkin eri maissa panelisteille rohkeitakin kysymyksiä ja sijaitsevat setlementtitalot ovat parhaim- välillä keskustelijoiden tunteet kävivät millaan yhteisöjensä olohuoneita, joissa kuumina. Mutta niinhän sen kuuluu men- erilaiset ihmiset voivat kohdata toisensa näkin, kun tärkeistä asioista puhutaan saman katon alla. yhteisesti. Itse lähtisin mukaan seuraa- Hilpeä klovnimummo Vancouverissa toukokuun alussa pide- vallekin kävelylle! Hervannan uimahallin aulassa. tyssä kansainvälisen setlementtiliikkeen 10 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

11 K O L U M N I Lahjat, taidot ja intohimot: yhteisöllisyyden energianlähde Mitkä ovat sinun synnyin- himojen avulla tunnistamme askeleet, mitäpä jos vain pis- enemmän talon asukkailla on lahjasi? Onko sinulla kaunis ja valjastamme yhteisömme tettäisiin tuulemaan. keskenään yhteisiä asioita. ääni, nopeat jalat tai taitavat tulevaa toimintaa ja tekemis- Silti moni lahja, taito tai Aiomme panostaa tulevaisuu- kädet? Vai oletko erityisen tä varten. intohimo jää vieläkin huo- dessa entistä enemmän asu- hyvä kuuntelija tai hauska ta- S-Asunnoilla on kaikkiaan maamatta. Haluamme, että kaslähtöisyyteen: mitkä ovat rinankertoja? Voisitko jakaa 19 eri taloyhteisöä ja noin S-Asuntojen talot erottu- sinun synnyinlahjasi, osaa- nuo taidot kanssamme? Entä asuntoa kuudessa eri vat tulevaisuudessa entistä misesi ja intohimosi niitä pä mitkä ovat sinun parhaim- kaupungissa. Taloissamme enemmän asukkaiden teke- tulemme kysymään jatkossa mat taitosi minkä alan ih- on jo pitkään ymmärretty lah- män sisällön ja tapahtumien entistä enemmän. minen olet ja mitä sinä osaat jakkuuksien merkitys yhteisö- avulla. Olemme toki mukana tehdä erityisen hyvin? Oletko jen synnyttämisessä ja myös tuuppaamassa ja viemässä K i m m o R ö n k ä sähkömies, sairaanhoitaja, se, miten tämä voimavara asioita eteenpäin, mutta ai- t o i m i t u s j o h t a j a opettaja vai puutarhuri? Voi- tunnistetaan ja valjastetaan dointa on aina yhteinen te- S - A s u n n o t O y j a sitko jakaa tuon osaamisen yhteisön käyttöön. Meillä keminen. Ja taloyhteisö elää S e n i o r i a s u m i s - kanssamme? Voisitko myös on viherpeukaloita, pyörän- ja voi sitä paremmin, mitä o i k e u s O y opettaa meitä muita? Ja mikä korjaajia, kuvataiteilijoita, on sinun intohimosi se mikä on sinulle tärkeintä tai ehkä unelma, jota et ole vielä päässyt toteuttamaan? Voisitko lähteä kanssamme toteuttamaan tuota unelmaa? Osallistuin toukokuun muusikoita, ruuanlaittajia ja leipojia. Näiden ihmisten taitojen virrassa on vuosien varrella perustettu esimerkiksi leivontahetkiä, kokkikerhoja, runopiirejä, sauvakävelyryhmiä ja teatterivierailuja pi- K u v a : A n n a A u t i o alussa setlementtiliikkeen hatalkoista ja talotapahtu- kansainväliseen konferens- mista puhumattakaan. siin Kanadan Vancouverissa. Taloissamme on ollut Konferenssin vaikuttavim- alusta asti taitojen tunnis- man esityksen piti amerikka- tamista varten henkilö, asu- lainen John McKnight. Hän kasisännöitsijä, joka aktivoi, kertoi kehittämästään mene- kannustaa, tukee ja tuuppaa. telmästä, jossa yhteisöjen nä- Kahvikerhon juttelusta on al- kymätön kyvykkyys tehdään kanut moni talon toiminta, ja näkyväksi. Ihmisten synnyin- siksi kahvittelu onkin hyvin lahjojen, osaamistaitojen ja tehokas tapa talon yhteisön intohimojen yhdistelmästä käynnistämisessä. Moni ker- rakennetaan aikaa, tilan- ho on aloittanut toimintansa teita ja muutoksia kestäviä huulenheitosta, vitsailusta yhteisöjä. Meidän pitää vain tai uhittelusta, johon asukasi- malttaa kysyä asukkailta it- sännöitsijä on lisännyt omaa seltään heille tärkeistä asi- rohkaisuaan: mitäpä jos teh- oista, ja ihmisten lahjojen, täisiin asialle jotain, mitäpä taitojen, osaamisen ja into- jos otettaisiin ensimmäiset S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

12 L I I K K E E S S Ä Kaarina Luoma ja Pentti Lemmetyinen tervetuliaisvastaanotolla Enrique Robert, Jaana Kymäläinen ja Anu Haapanen matkalla tutustumiskäynnille North Shore Neighbourhood Houseen. 12 Terveiset Vancouverista! Kansainvälinen setlementtiväki kokoontui Vancouveriin toukokuun alussa. Nelipäiväinen konferenssi antoi laajan kuvan paikallisesta setlementtitoiminnasta. T e k s t i j a k u v a t : j a a n a k y m ä l ä i n e n S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

13 L I I K K E E S S Ä Neil Fernyhough kehittää oman yhteisönsä vuorovaikutusta. Setlementtitalot, neighbourhood houset, toimivat oman lähialueensa toimintakeskuksina tarjoten ihmisille monipuolista toimintaa. Senioriohjelmat pitävät yllä ikäihmisten toimintakykyä. Huonosti liikkuvat ikäihmiset haetaan lahjoituksena saaduilla tila-autoilla kotoa liikkumaan, lounaalle ja virkistymään. Yksinhuoltajavanhemmilla on mahdollisuus tuoda lapsensa päivähoitoon. Se kun ei kuulu viranomaisten velvollisuuksiin. Suomessa setlementtien toiminta-alue on laaja. Kanadassa setlementit toimivat pienellä alueella, lähialueen ihmisille. Tämän vuoksi niitä on yhdessä kaupungissa jopa kymmeniä. Rahoitus setlementtien yhteinen haaste Kysyimme muutamalta osallistujalta mistä he tulevat, miksi he tulivat konferenssiin ja millaisia käytännön työkaluja he saivat työhönsä. Dixon Hall-Mid Toronto Community Servicen johtajaan Kaarina Luomaan törmäsimme tervetuliaisvastaanotolla. Kaunista, hieman vanhanaikaista suomea puhuvan Kaarina Luoman isä oli syntynyt Kanadassa ja äiti muutti sinne 1950-luvulla. Kanadassa syntynyt Luoma on puhunut aktiivisesti suomea myös omille lapsilleen. Kaarina Luoma on työskennellyt 20 vuotta Itä- Kanadassa Mid-Toronto Community Services n toiminnanjohtajana. Tämän vuoden alussa setlementti yhdistyi Dixon Hallin kanssa. Toiminta Itä-Torontossa alkoi 85 vuotta sitten ruokajakelulla syrjäytymisvaarassa oleville ihmisille. Setlementti tarjoaa 40 erilaista ohjelmaa neljällä avainalueella: asuminen ja kodittomien tukeminen, työllisyyspalvelut, lapset ja nuoret sekä seniorit. Vancouveriin Luoma tuli tapaamaan kollegoitaan ympäri maailmaa, ja kuulemaan myös heidän haasteistaan. Tulin tänne kehittyäkseni ammatillisesti, oppimaan kollegoiltani, saamaan uutta virtaa! Perustoiminnan lisäksi setlementti tarjoaa kodittomille kaksi ympäri vuorokauden toimivaa majoitustilaa, joissa yöpymispaikkoja on yhteensä 100. Lisäksi sillä on päivittäinen ruokakuljetuspalvelu Itä- Toronton heikommassa asemassa oleville ihmisille. Taloudelliset haasteet ovat loputtomat. Valtion rahoitus vähenee, minkä vuoksi setlementtipalveluiden rahoitus on vaarantunut. Jotta voimme säilyttää palvelutasomme, meidän on lisättävä varainhankintaa. Se ei ole helppoa, koska kilpailu lahjoitusdollareista on kova, kertoo Kaarina Luoma. Rahoitusvaikeuksia ja kulukuuria Enrique Robertin tapasimme Setlementtiliiton työpajassa. Hän työskentelee Torontossa Birchmount Bluffs Neighbourhood Centren toiminnanjohtajana. Setlementillä on Enrique Robertille erityinen merkitys. Hän saapui Kanadaan sotaa käyvästä kotimaastaan yli 20 vuotta sitten, ja parin pätkätyön jälkeen sai työpaikan setlementistä Torontosta. Setlementti auttoi häntä sopeutumaan uuteen kotimaahan. Birchmount Bluffs on pieni setlementti, jolla on toimintaa vauva- ja esikouluikäisille, tyttö- ja poikakerhoja sekä nuorisotyöllisyyttä parantava ohjelma. Ikäihmisiä autetaan pitämään kuntoaan yllä sekä tuetaan tarvittaessa sosiaalisissa asioissa. Erityistä tukea tarvitseville ihmisille setlementti tarjoaa myös elämänhallintaa parantavia ohjelmia. Robertin mukaan valtion politiikalla setlementeillä tulee olemaan rahoitushaasteita niin paikallisesti Torontossa kuin koko maassa. Sain muutaman hyvän idean ohjelmista, jotka voisivat toimia myös meillä. Toisaalta on parannettava myös tehokkuutta. Esimerkiksi sähköinen laskujen maksaminen on meillä vielä alkuvaiheessa, Enrique Robert kertoo. Oman setlementtini rahoitus väheni yhtäkkiä kolmanneksen, ja olen huomannut samanlaisia haasteita meillä kaikilla. Tämän vuoksi Vancouveriin saapui kanadalaisten setlementtien vetäjiä laajalti, kertoo Robert. Työlleen omistautuneet ihmiset varmistavat rahoituksen Pappina ja sosiaalityöntekijänä työskennellyt Neil Fernyhough on johtanut Alexandra Neighbourhood Housen yhteisöohjelmia reilun vuoden. Setlementti toimii Kanadan länsirannikolla, D S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

14 L I I K K E E S S Ä D Vancouverin alapuolella. Se tarjoaa lasten päivähoitoa, esikoulutoimintaa, ja kesäleirejä. Lisäksi palveluita on senioreille, uuskanadalaisille, sekä erityistukea vaativille aikuisille. Fernyhough kehittää paikallisen yhteisön vuorovaikutusta. Yhteisöpuutarhaan kerääntyviä ihmisiä kiinnostaa terveellinen ja turvallinen ruoka. Monimuotoinen pöytä on kehitetty uuskanadalaisille, hiljattain Kanadaan muuttaneille, jotka tarvitsevat apua erilaisissa palveluissa ja maahanmuuttoasioissa. Tällä hetkellä kehitän luovaa taidetilaa, joka käynnistyi kahdesta ohjelmastamme. Pieni ilmainen kirjasto lainasi ihmisille kirjoja ulkona olevista pienistä laatikoista. Valokahvilassa taas kirjailijat kertoivat yleisölle tarinoita kaksi kertaa kuukaudessa, Neil Fernyhough kertoo. Vancouveriin Fernyhough tuli tapaamaan kollegoita, oppimaan ja saamaan uusia projekti-ideoita. Huomasin, että on monia luovia tapoja tehdä tätä työtä. Tärkeää on palkata palavasti työhönsä omistautuneita ihmisiä. He tekevät hyvää työtä, jolloin asiakkaat ja yhteistyökumppanit näkevät arvokkaan työmme. Se taas helpottaa rahoituksen saamista, Fernyhough kertoo. Setlementtiliitto: Inspiring Local Communities for a Better Future Setlementtiliiton työpajaan kuulijoita saapui useista eri maista, minkä vuoksi toimitusjohtaja Pentti Lemmetyinen kertoi aluksi suomalaisen setlementtiliikkeen historiasta ja yhteiskunnasta. Setlementtiliikkeen perustavoite on aina ollut yksilöiden yhteenkuuluvuuden ja kansalaisaktivismin tukeminen. Toimialajohtaja Piia Puurunen kertoi pecha kucha -menetelmällä Setlementtiliiton Uusi paikallisuus -hankkeesta, joka etsii uusia kansalaisten vaikuttamistapoja omaan asuinalueeseensa. Asuminen on ollut alusta lähtien tärkeä osa setlementtityössä. Toimialajohtaja Anu Haapanen kertoi setlementtiasumisen monista eri muodoista. S-Asuntojen rakennuttamissa asuintaloissa asukasisännöitsijä tukee asukkaiden osallistumismahdollisuuksia yhteiseen toimintaan. Asuintalojen olohuoneissa asukkaat voivat tavata toisiaan ja lukea vaikkapa päivän lehden. 14 Vancouverissa ja muissa suurkaupungeissa on tuhansia asunnottomia, joten esitykset herättivät vilkasta keskustelua. Kaupunki kyllä tarjoaa asuntoja, mutta jonotus kestää jopa 10 vuotta vanhemmat ihmiset ehtivät usein kuolla ennen asunnon saamista. Suomen sosiaalipalvelujen muotoja ja koulutuksen tasoa kehuttiin, mutta samalla myös tunnustettiin korkeampi verotustaso. Tämän opimme Kanadassa on satoja setlementtejä. Paikallisilta kunnilta tuleva rahoitus laskee jatkuvasti, minkä vuoksi varainhankinnalla ja lahjoituksilla on erittäin suuri merkitys. Myös vapaaehtoisia tarvitaan eri toimintoihin paljon. Valtionhallinnon politiikka näkyy setlementtien lisäksi myös muissa sosiaalipalveluissa. Kodittomien määrä hyvinvoivassa valtiossa on kasvanut entisestään. Jonotus asuntojonossa kestää kauan. Nykyisin Kanadassa kunnioitetaan alkuperäiskansoja, jotka ovat tehneet suuren työn olojensa parantamiseksi. Alkuperäisväestöä on sorrettu monin eri tavoin, muun muassa pakkomuuttamalla lapsia internaattikouluihin ja erottamalla heidät perheistään. Tätä tragediaa puretaan paikallisissa totuuskomissioissa edelleen. Suurella osalla alkuperäisväestön ihmisistä ei ole kunnollista koulutusta tai työpaikkaa. Ruokaturvallisuus on ajankohtainen aihe. Setlementit ovat rakentaneet pieniä yhteisöpuutarhoja joutomaille tai vaikkapa setlementtinsä katolle. Alueen ihmiset saavat myös käytännössä lisätietoa puhtaan ruuan merkityksestä halvan ja tehotuotetun ruuan vastapainoksi. Vancouver on urbaanin rakentamisen mallikaupunki. Toimistojen sijasta keskustaan on noussut suuri määrä asuntotornitaloja. Rannat on varattu puistoille sekä kävelylle ja pyöräilylle. Pyöriä voi kuljettaa linja-autojen kuljetustelineessä. INFO J 400 osallistujaa yli 20 maasta J 60 työpajaa J 18 vierailua paikallisiin setlementteihin J Pecha kucha -esitystapa on kehitetty Japanissa. Esityksessä on 20 kuvaa, jokaista esitetään 20 sekuntia. Lyhyt, 6 minuuttia 40 sekuntia kestävä esitysmenetelmä on tehokas ja intensiivinen. J Lisää vierailuista ja työpajoista Setlementtiliiton verkkosivuilta ja facebookista K u v a : K i m m o R ö n k ä S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

15 L I I K K E E S S Ä T e k s t i : M a t t i C a n t e l l K u v a t : M a t t i C a n t e l l j a J a n F r a n s W i l l e m s Tansanialaiset ja suomalaiset kansalaisyhteiskuntaa rakentamassa: Eri paikka, sama tarkoitus? Mikä yhdistää suomalaisessa setlementtiliikkeessä mukana olevaa vapaaehtoista, joka toimii läksykerhossa koululaisten apuna sekä tansanialaisen syrjäkylän asukasta, joka kerää rakennusaineita kyläkoulun kunnostukseen? Entä mitä yhteistä löytyy terveydenhuollon tutkintoa suorittavan tansanialaiskaupunkilaisen ja maaseutukylän asukkaan sekä eurooppalaisen vapaaehtoisen ajatuksista ja motiiveista, kun he yhdessä osallistuvat kyläkoulun kunnostukseen? Nuori kaupunkilainen kansalaisjärjestön vapaaehtoistyössä Tansaniassa. Vaikka ihmisten elämäntilanteet ja yhteiskunnat poikkeavat toisistaan, ylläkuvattuja asioita tekevien ihmisten toiminnassa on paljon samaa. Näissä vapaaehtoistoiminnan monissa muodoissa ihmiset tekevät omasta tahdostaan asioita jonkun muun kuin itsensä hyväksi: antavat omasta ajastaan ja osaamisestaan toisille. Samalla he varmasti kokevat myös saavansa itselleen jotain arvokasta. Näitä syitä voivat olla tekemisen ilo, toisten antama arvostus, tunne siitä, että toimii oikein, uusien kokemusten saaminen ja uudet yhteydet. Tansanialaisjärjestössä vapaaehtoistyötä tekevä korkeakoulutettu nuori aikuinen pohtii omaa rooliaan vapaaehtoistyöntekijänä seuraavasti: Oma motivaationi osallistua järjestön toimintaan on se, että työ parantaa lasten ja nuorten koulutusta. Haluan olla mukana omalta osaltani tekemässä parempaa tulevaisuutta nuorille. Samaan aikaan hänen on myös yritettävä löytää monien muiden koulutettujen ikätovereidensa joukosta työmahdollisuuksia ja varmistettava oma toimeentulonsa tuttuja teemoja myös suomalaisen setlementtiliikkeen piirissä vapaaehtoistyötä tekeville nuorille aikuisille. Myös työmahdollisuuksien pätkittäisyys ja osa-aikaisuus ovat tuttuja kummankin maan nuorille työnhakijoille. Niin Tansaniassa kuin Suomessakin kansalaisjärjestöt tarjoavat vaikuttamisen mahdollisuuksia ja työtilaisuuksia kilpailluilla työmarkkinoilla. Vapaaehtoistyö tarjoaa kansainvälisiä kanavia ihmisten toiminnalle ja mahdollistaa heidän liittymisensä yhteen isommiksi porukoiksi. Yhteenliittymät voivat olla järjestäytyneitä tai epämuodollisia, S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n D

16 L I I K K E E S S Ä Kahdesta erilaisesta yhteiskunnasta ja perinteestä tulevat järjestöt pyrkivät hakemaan ratkaisuja yhteisillä hankkeilla. D pysyviä tai väliaikaisia rakenteita. Ihmisten vapaaehtoinen tekeminen ja kyky ratkaista monimutkaisia ongelmia kaipaa usein rohkaisua, ja tässä järjestöillä voi olla hyvinkin tärkeä rooli niin Suomessa kuin Tansaniassakin. Tansaniassa kansalaisjärjestöt ovat auttaneet löytämään erilaisia ratkaisuja tautien ja köyhyyden aiheuttamiin ongelmiin ja edistäneet koulutusta. Useimpien järjestöjen tavoitteet ovat hienoja ja kannatettavia, mutta toisinaan käytäntö poikkeaa ihanteista. Ei ole harvinaista, että toiminnassa mukana olevat vapaaehtoiset hyötyvät itse järjestöistä, vaikka kyse ei olisi oma-apuryhmistä, tansanialainen ystävämme pohtii. Toimintaa osana kansainvälistä kansalaisyhteiskuntaa Kansalaisyhteiskuntaa luonnehditaan tilaksi, jossa kansalaiset järjestäytyvät ja toimivat heille tärkeiden asioiden puolesta. Siihen liittyy sosiaalinen, yhteiskunnallinen ja poliittinen osallistuminen. Jokaisessa yhteiskunnassa on oma kansalaisvaikuttamisen ja osallistumisen perinteensä ja tarinansa. Suomessa ja Tansaniassa ne luonnollisesti poikkeavat toisistaan. Setlementtiliikkeen osalta kansalaistoiminnan erilaiset perinteet kuitenkin kietoutuvat kiinnostavasti yhteen kehitysyhteistyöhankkeissamme. Tällöin kahdesta erilaisesta yhteiskunnasta ja perinteestä tulevat järjestöt tunnistavat yhdessä ongelmia ja yhteiskunnallisia epäkohtia, joihin pyritään hakemaan ratkaisua yhteisillä hankkeilla. Setlementtiliitto on toteuttanut tansanialaisen kasvatusalan järjestön WEETUn (Wings of Education and Environment Trust Unity) kanssa jo vuosikymmenen ajan hankkeita perusopetuksen kehittämiseksi Morogoron seudulla. Toimintaa rahoitetaan osittain ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöille myöntämistä avustuksista, jotka ovat osa Suomen kehitysyhteistyömäärärahoja. WEETUn näkökulmasta Tansanian kansalaisyhteiskunta näyttää laajentuneen ja vahvistuneen selvästi reilussa vuosikymmenessä: kansalaisjärjestöjen määrä on kasvanut joistakin sadoista lähes seitsemään tuhanteen. Tansanialainen kumppanijärjestö kokee, että lahjoittaja-avustettava -suhde on muuntunut kohti suurempaa kumppanuutta länsimaisten ja tansanialaisten järjestöjen välillä. Enää ei tuoteta palveluja ihmisille, vaan vahvistetaan yhteisöjä ongelmien ratkaisussa. Tansaniassa tämä tarkoittaa sitä, että järjestöt kannustavat ihmisiä löytämään ratkaisuja itse ja luopumaan ajatuksesta, että hallitus, poliitikot tai jokin muu taho ratkaisevat heidän elämänsä pulmia. Globaalia paikallisuutta Setlementtiliiton strategiassa tavoitellaan sitä, että kehitysyhteistyö yhdessä tansanialaisten kumppanien kanssa vahvistaa paikallisia yhteisöjä. Myös kansainvälisessä setlementtiliikkeessä globaalivastuu ja paikallisuus kietoutuvat toisiinsa. Tämä kertoo osaltaan ajatuksesta ja uskosta, että ihmisten päätösvalta omiin asioihinsa ja paikallisuus lisäävät niin yksilöiden, yhteisöjen kuin koko yhteiskunnankin hyvinvointia. Vaikka paikallisuus on kehitysyhteistyön tavoitteena, yhteistyökumppanit ovat usein koulutettuja ja kaupunkilaisia. Heidän avullaan tavoitellaan heikommassa asemassa olevien maaseudun ihmisten aseman parantamista. Esimerkiksi kehitysyhteis- Kokoontuminen nuorisokeskuksella, jonka rakentamiseen Setlementtiliitto on osallistunut. 16 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

17 L I I K K E E S S Ä työn terminologian ja hallinnon osaamiseen ei harjaannuta syrjäkylillä. Tällöin maaseudun yhteisöjen osallistaminen ja tukeminen ovat tärkeitä. Tansaniassa on jo vuosikymmeniä järjestetty vapaaehtoisleirejä, joissa on kunnostettu koulujen lisäksi myös terveysasemia tai muita koko yhteisöä palvelevia rakennuksia. Leireille on vuosien mittaan osallistunut kymmenittäin vapaaehtoisia täältä pohjoisesta yhdessä tansanialaisten kumppanien kanssa. Tänä kesänä vapaaehtoisleiriläiset viimeistelevät Uluguru-vuorilla Setlementti-lehden numerossa 3/2013 kuvatun kylän luokkarakennusten korjauksen. Hankkeessa on kunnostettu useita luokkahuoneita paikallisten asukkaiden avustuksella eri kylissä. Lisäksi opettajille on tarjottu täydennyskoulutusta ja uusia opetusmateriaaleja sekä innostettu kyläyhteisöjä tukemaan lasten koulunkäyntiä. Kansalaisyhteiskunnan ja osallistumisen kehittyminen parantavat ihmisten hyvinvoinnin lisäksi myös yhteiskunnan avoimuutta. Niin alueellisesti kuin yhteiskunnalliselta asemaltaankin syrjässä olevien ihmisten ajatusten, kokemusten ja toiveiden kuuleminen sekä eteenpäinvieminen ovat tarpeen niin Suomessa kuin Tansaniassakin. Tässä on edelleen setlementtiliikkeellä tärkeä tehtävä! Tulevaa kansalaisyhteiskuntaa rakentamassa S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

18 L I I K K E E S S Ä 18 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

19 L I I K K E E S S Ä Tuulikki Pienimäki käy Parkanopirtillä osallistumassa käsityöryhmiin ja tapaamassa parhaita ystäviään. T e k s t i : M o n a S ä r k e l ä - K u k k o K u v a t : E m i l B o b y r e v Parkanopirtti syleilee kävijäänsä Pienestä infokioskista alkunsa saanut Parkano-pirtti on elävä ja rakas kansalaistoiminnan keskus. Kaikilla Parkanon setlementin Parkanopirtin kävijöillä tuntuu olevan sama ajatus: kun kaupunkiin pääsee, pitää ehdottomasti mennä käymään Parkanopirtillä. Pirtti toimii matalan kynnyksen kohtaamispaikkana sekä vapaaehtoistoiminnan keskuksena. Kuka tahansa voi poiketa Pirtille juttelemaan ja kahvittelemaan sekä suunnittelemaan toimintaa ja tekemään yhdessä. Monet käyvät Pirtillä säännöllisesti päivittäin. Jos tuttuja kävijöitä ei muutamaan päivään näy, soitetaan perään ja tarkistetaan, onko kaikki kunnossa. Vaikuttaa siltä, että Pirtillä kahvittelijoista jokainen osallistuu toimintaan. Miehiä on mukana perinteiseen järjestötoiminnan sukupuolijakoon verrattuna paljon: arviolta vajaa puolet toiminnassa mukana olevista on miehiä. Parkanon setlementillä on monenlaista miesten ja naisten toimintaa; ilmaista verenpaineen mittausta ja nikkarointipaja, varainkeruuta erilaisissa tapahtumissa kuten Vihtawestareilla, retkiä ja toisista välittämistä toisin sanoen yhteisöllisyyttä. Joulumyyjäisiin vapaaehtoiset tehtailivat urakalla sukkia, arviolta 80 paria. Matalan kynnyksen toiminnalle on alueella kova tarve. Vuonna 2013 kirjattuja käyntejä oli Pirtillä Käyntikertaluvut ovat alueen asukasmäärään nähden todella merkittäviä, sillä Parkanossa oli vuonna 2013 yhteensä 6973 asukasta. Ideasta eläväksi kohtaamispaikaksi Sylvi Raitio on ollut mukana perustamassa Parkanon setlementtiä. Itse asiassa hän on henkilö, jonka ajatuksesta kaikki lähti. Alkuun yhdistyksen nimenä oli Parkanon vapaaehtoistyö, mutta myöhemmin nimi muuttui setlementiksi. Joutilaisuus synnyttää ideoita. Minä makoilin sohvalla, ja sitten ystäväni, nykyinen puheenjohtaja Mirja tuli meille käymään. Hänelle sanoin: tiedätkö, mitä minä tässä mietin? Miksei meillä ole täällä sellaista kaiken kansan kohtaamispaikkaa? Vuosi oli 1998 ja noin vuoden verran me tehtiin Mirjan kanssa tunnustelutyötä. Siitä tämä Parkanon setlementti sai alkunsa. Tuulikki Pienimäki on aikanaan muuttanut Parkanoon miehensä takia. He huomasivat, että Parkanopirtillä voi käydä kahvittelemassa, ja sille tielle Tuulikki on jäänyt. Tutustuin ihmisiin, ja tämä alkoi tuntua tosi hyvältä. Täällä on kauhean hyvä yhteishenki, hän toteaa. Tuulikki osallistuu aktiivisesti myös käsityöryhmiin. Vapaaehtoistyötä hän ei itse pysty tekemään, koska ei asu kaupungissa ja tarvitsee kuljetusapua päästäkseen Pirtille. Setlementin toiminta merkitsee Tuulikille paljon S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n D

20 L I I K K E E S S Ä Parkanopirtti on alueensa vapaaehtoistoiminnan keskus. Sylvi Raitio sai vuonna 1998 idean yhteisestä kohtaamispaikasta. Nyt Parkanopirtti on yhteisönsä sydän. D Varsinkin nyt kun mieheni on kuollut. Toiminta pitää minut hengissä, ihan totaalisesti. Parhaat ystävät ovat täällä. Se on niin suuri asia, etten osannut sitä aiemmin kuvitella. Sylvi kertoo, että alkuun yhdistystä perustettaessa oli kaikenlaista paperisotaa. Tilakysymys oli myös hankala, koska vuokrahinnat olivat korkeita. Kerran kuljin kaupungintalolta tullessani infokioskin ohi ja mietin, että mitä tuo infokioskikin tuossa tyhjillään vaan seisoo, ja palasin takaisin kaupungintalolle. Siitä saatiin paikka, missä toimittiin 14 vuotta. Tila oli pienehkö, mutta ihmiset tykkäsivät olla lähekkäin. Samalla myönteisellä asenteella setlementtiä on pyöritetty vapaaehtoisvoimin tähän päivään saakka. Tila esiteltiin ensimmäisellä käynnilläni myös minulle, ja Sylvin näkemys pienehköstä tilasta on mielestäni varsin optimistinen. Tila ei ole pienehkö, vaan hyvin pieni. Se oli siis nimensä mukaisesti kioski. Eräs Pirtillä kävijä muisteli infokioskiaikaa minulle näin: Siellä me istuttiin keittiönlavuaarin reunalla. Parhaimpina päivinä meitä oli kioskissa kerrallaan kolmisenkymmentä henkeä. Siivouskomerosta oli tehty toimistohuone. Tilat eivät olleet sellaiselle käyttäjämäärälle turvalliset, ja lopulta saatiin kaupungilta vuokrakäyttöön Parkanopirtin tilat. Aitoa kansalaistoimintaa parhaimmillaan Parkanopirtti toimii myös alueen vapaaehtoistoiminnan keskuksena, jonka kautta välitetään, koulutetaan ja perehdytetään vapaaehtoisia tukemaan ikäihmisten osallisuutta ja edistämään heidän hyvinvointiaan. Parkanopirtissä järjestetään myös monimuotoista ikääntyneiden vertaistoimintaa yhteistyössä Setlementtiliiton Yhdessä mukana -projektin kanssa. Vuonna 2013 vapaaehtoiset tekivät liki 1300 vapaaehtoistuntia. Suuri osa tehdyistä vapaaehtoistunneista liittyi erilaisiin saattoihin, kuten lääkäri-, hammaslääkäri- ja sairaalasaattoihin sekä erilaisissa asioinneissa auttamiseen. Lisäksi vapaaehtoiset käyvät säännöllisesti terveyskeskuksessa Ystäviä ja yhteisöllisyyttä. Raija Ojanen (vas.), Sirpa Liukonen, Tuulikki Pienimäki ja Sisko Ala-Opas (takana) keväisessä tikkakisassa Parkanopirtillä. 20 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

Setlemen'asunnot Oy Uudenlainen yhteisöjen rakentaja Suomessa

Setlemen'asunnot Oy Uudenlainen yhteisöjen rakentaja Suomessa Kuntamarkkinat 10.- 11.9.2014 Setlemen'asunnot Oy Uudenlainen yhteisöjen rakentaja Suomessa Kimmo Rönkä, toimitusjohtaja Setlemen'asunnot Oy S- ASUNNOT OY ON NYT SETLEMENTTIASUNNOT OY Setlementti tuo asumiseen

Lisätiedot

Osallisuus 3 työpaja: Kehittämis- ja muistelukävelyt Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus hanke Anne Majaneva, projektipäällikkö

Osallisuus 3 työpaja: Kehittämis- ja muistelukävelyt Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus hanke Anne Majaneva, projektipäällikkö 18.10.2013 Osallisuus 3 työpaja: Kehittämis- ja muistelukävelyt Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus hanke Anne Majaneva, projektipäällikkö Kehittämis- ja muistelukävelyt Työpajan sisältö Uusi

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

YHTEISÖLLISEN VERTAISTOIMINNAN MENETELMIÄ 30.9.2014

YHTEISÖLLISEN VERTAISTOIMINNAN MENETELMIÄ 30.9.2014 YHTEISÖLLISEN VERTAISTOIMINNAN MENETELMIÄ 30.9.2014 Mona Särkelä-Kukko Yhdessä mukana -projektitiimi 1 Yhdessä mukana projekti 2013-2016 Toteuttajana Suomen Setlementtiliitto Projekti kuuluu Ray:n rahoittamaan

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Uusi paikallisuus -hanke. www.uusipaikallisuus.fi

Uusi paikallisuus -hanke. www.uusipaikallisuus.fi Uusi paikallisuus -hanke www.uusipaikallisuus.fi Uusi paikallisuus -hanke oma lähiympäristö tärkeäksi Suomen Setlementtiliitto ry:n koordinoima ja RAY:n rahoittama 5 -vuotinen (2011-2015) kansalaistoiminnan

Lisätiedot

Nuorisotyön verkostotapaaminen 20.9.2013 Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke

Nuorisotyön verkostotapaaminen 20.9.2013 Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke Nuorisotyön verkostotapaaminen 20.9.2013 Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke 1 Uusi paikallisuus -hanke 2011-2015 Luo mahdollisuuksia ja innostaa asukkaita vaikuttamaan omaan lähiympäristöön

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015)

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) Valmisteluryhmän terveiset Kumppanuustalon suunnittelu ja valmistelu etenee 1. Kulmassa toteutettiin suunnitteluilta 10.2.2015. Tilaisuudessa

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Uusi paikallisuus -hanke Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Suomen Setlementtiliitto ry:n koordinoima Uusi paikallisuus hanke on RAY:n rahoittama 5- vuotinen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä

Lisätiedot

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Lähtökohdat Briitta Koskiaho Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Ilmestyy 2012 alussa

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

SETLEMENTTILIITON LIITTOKOKOUSTAPAHTUMA 20. 21.4.2012

SETLEMENTTILIITON LIITTOKOKOUSTAPAHTUMA 20. 21.4.2012 SETLEMENTTILIITON LIITTOKOKOUSTAPAHTUMA 20. 21.4.2012 Perjantai 20.4. Sukupuolisensitiivisen työn monet mahdollisuudet - Paneelikeskustelu Verkostokokoontumisia Lauantai 21.4. Viestintäkoulutus Asiantuntijana

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Jaana Lerssi-Uskelin 23.4.2015 Verkosto työpaikkojen työhyvinvointitoimijoille toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen / yritysten tarve alueellisesti

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry Tuusulan järjestöfoorumi 16.02.2011 Hanna Falck & Mika Väisänen Taustaa Perustettu 23.04.2007 Järvenpäässä Kolme järjestöä perustamassa Kotipaikka Järvenpää ja toimialue

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

Hervanta osana uutta paikallisuutta vuonna 2014

Hervanta osana uutta paikallisuutta vuonna 2014 Salome Tuomaala Hervanta osana uutta paikallisuutta vuonna 2014 Suomen Setlementtiliitto ry:n Uusi Paikallisuus -hankkeen toiminta- ja arviointikertomus Hervannan osahankkeesta 4/2015 TOIMINTA- JA ARVIOINTIKERTOMUS

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Mukana ihmisten arjessa

Mukana ihmisten arjessa Mukana ihmisten arjessa LÄHIÖKESKUS HÄMEENLINNA Lähiökeskusten toiminnan mahdollistaa Kotilähiö ry:n, jonka jäsenet muodostavat alueella toimivien virkamiesten, yhdistysten ja asukkaiden edustajien yhteistyöverkoston.

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Miksi kumppanuutta? Suomalaisen yhteiskunnan ja kuntien suuri murros

Miksi kumppanuutta? Suomalaisen yhteiskunnan ja kuntien suuri murros Miksi kumppanuutta? Suomalaisen yhteiskunnan ja kuntien suuri murros Hyvinvointia ja kumppanuutta kulttuurista Härmän Kuntokeskus, Ylihärmä 26.3.2015 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN JA JÄRJESTÖN YHTEISTYÖ

PK-YRITYKSEN JA JÄRJESTÖN YHTEISTYÖ Tuula Antola, Kaipaus Finland Oy Tuula Colliander, Suomen Punainen Risti ry 17.9.2009 PK-YRITYKSEN JA JÄRJESTÖN YHTEISTYÖ PK-YRITYS & JÄRJESTÖ MIKSI MITÄ MITEN Kaipauksen kumppaneita! Logonet B2C!

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT

YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT Helsinki, Lahti Parkano, Rovaniemi Savonlinna ja Hämeenlinna 1 Helsingin osaprojekti 1/2 Toiminnan tarve: Kansalaistoiminnan kehittäminen Lisää yhteisöllistä toimintaa, toiminta-

Lisätiedot

Kaupunki osallistaa. 10.09.13 p

Kaupunki osallistaa. 10.09.13 p Kaupunki osallistaa 10.09.13 p Osallistumisen tavat murroksessa 10.09.13 Entä ne nuoret? Samaan aikaan kun nuorten luottamus auktoriteetteihin kasvaa, luottamus muihin ihmisiin vähenee. Käsitys siitä,

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA VASTAANOTTOKESKUKSESSA TOIMIVILLE VAPAAEHTOISILLE VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA Olemme Punaisen Ristin Ruissalon osaston vapaaehtoisia Punainen Risti ja Punainen Puolikuu tunnetaan

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri

Lisätiedot

Uudistuva kylä kaupungissa

Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa hankkeessa etsitään uusia tapoja lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen käyttäjälähtöisesti ja perinteisiä sektorirajoja rohkeasti ylittäen. Pilottialueina

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa Aiheet Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Toiminnan arviointi Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Oppilaiden osallisuus koulussa

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy Emmi Salo & Mervi Laaksonen Historiaa Tyttöjen tila sai alkunsa Tyttöprojekti Helmestä vuonna 2003, jossa koottiin tyttötyötä tekeviä tahoja yhteen ja

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Uusi paikallisuus vuonna 2014

Uusi paikallisuus vuonna 2014 Helka Körkkö & Pihla Ruuskanen Uusi paikallisuus vuonna 2014 Suomen Setlementtiliitto ry:n Uusi Paikallisuus -hankkeen toiminta- ja arviointikertomus 4/2015 TOIMINTA- JA ARVIOINTIKERTOMUS 2014 Suomen Setlementtiliitto,

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISTUMINEN ALUEIDEN KEHITTÄMISEEN

NUORTEN OSALLISTUMINEN ALUEIDEN KEHITTÄMISEEN NUORTEN MAUNULA MAUNULAN PIRJOT: Ella Müller (arkkitehtuuri) Emilia Riikonen (kauppatieteet) Jatta Kuisma (sosiaali- ja kulttuuriantropologia) Tanja Kallioinen (viestintä) ESITYKSEN RAKENNE Johdanto: Nuorten

Lisätiedot

Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke

Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke 1 Luo mahdollisuuksia ja innostaa asukkaita vaikuttamaan omaan lähiympäristöön Järjestöjen välinen yhteistyö Kunnan ja paikallisyhteisön välinen yhteistyö

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU Villa Andante LÄNSIVÄYLÄ Tiiliskiventie Ruukintie Kattilantanhua Kattilalaaksonkatu Tyskaksentie Villa Andante Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi NÖYKKIÖNKATU ESPOONLAHDEN

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (6) Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet... 2 Toiminnalliset avaintavoitteet... 2 Ryhmätoiminta... 2 Nuorten kurssit ja koulutukset...

Lisätiedot

Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014

Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014 Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014 Matkaraportin kirjoitti Heini Maijanen MontEri-hanke järjesti tutustumismatkan Jyväskylän Kansalaistoiminnankeskus Mataraan tiistaina 4.2.2014.

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23 Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit duration ca. 23 Työskentelimme Henriikka Tavin kanssa löyhässä symbioosissa, keskustelimme ja

Lisätiedot

Kurrekoti. Ammatillinen perhekoti. Ø koti seitsemälle lapselle. Ø kaksi tukiasuntoa, kun aika on kypsä omien siipien kokeiluun.

Kurrekoti. Ammatillinen perhekoti. Ø koti seitsemälle lapselle. Ø kaksi tukiasuntoa, kun aika on kypsä omien siipien kokeiluun. S Y K S Y 2 0 1 3 Kurrekoti Ammatillinen perhekoti Loistava sijainti! päiväkoti 500 m alakoulu 500 m yläkoulut 6km ja 12 km Lahti 12 km Nastola 12 km Helsinki 100 km E75 moottoritieliittymä 2 km Villähteen

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Pohjois-Savon munuais- ja maksayhdistys ry:n jäsenkysely. kevät 2011

Pohjois-Savon munuais- ja maksayhdistys ry:n jäsenkysely. kevät 2011 Pohjois-Savon munuais- ja maksayhdistys ry:n jäsenkysely kevät 2011 Vastaajamäärä yhteensä 32 kpl. Vastaajien ikäjakauma Ikä Vastaajien lkm % Alle 20 v. 0 0 21-25 v. 0 0 26 30 v. 3 10,0 31 35 v. 0 0 36

Lisätiedot