Maaseudun kehittämisyhdistys. SAMPo ry. Kirkonkylänseutu ry. Pornaisten

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maaseudun kehittämisyhdistys. SAMPo ry. Kirkonkylänseutu ry. Pornaisten"

Transkriptio

1 Maaseudun kehittämisyhdistys SAMPo ry Pornaisten Kirkonkylänseutu ry.

2 Pornaisten kirkonkylän seudun kyläsuunnitelma 2003

3 SISÄLLYS Esipuhe Johdanto 1. Pornaisten kirkonkylän seudun aluekuvaus 2. Pornaisten historia 2.1 Kirkonkylän seudun historia 2.2 Kirkonkylän historialliset rakennukset 2.3 Pornainen vähenevän väen kunnasta uuteen kukoistukseen 3. Kirkonkylä tilastojen valossa 3.1 Koulutus ja työssäkäynti 3.2 Kirkonkylän asuinrakennukset 3.3 Kirkonkylän muu rakennuskanta 4. Elämänmeno kirkonkylällä 4.1 Kunnallinen päätöksenteko ja kunnalliset palvelut 4.2 Hyvinvointivertailua tilastojen avulla 4.3 Kunnan vapaa-ajan toimi järjestää liikuntamahdollisuuksia ja nuorten toimintaa 4.4 Ympäristön viihtyisyys, siisteys ja turvallisuus 4.5 Lapsiperheiden arki kirkonkylällä 4.6 Kirkonkylän koululaiset 4.7 Ikäihmisten ajatuksia kirkonkylästä 4.8 Toteutuneita ja meneillään olevia hankkeita hyvinvoinnin edistämiseksi 4.9 Yhdistykset, järjestöt ja seurakunta kirkonkylällä 5. Elinkeinoelämä 5.1 Elinkeinoelämän tukirakenteet 5.2 Paikallisen elinkeinoelämän rakenne Kyläsuunnittelun tavoitteet ja kehittämiskohteet 6.1 Turvallisuus, viihtyisyys ja ympäristö 6.2 Palvelut ja elinkeinoelämä 6.3 Vapaa-aika 6.4 Kehittämiskohteet aihealueittain ryhmiteltynä 7.0 Kyläsuunnittelu jatkuu, kirkonkylä kehittyy Lähteet Valokuvaluettelo

4

5 Esipuhe Pornaisten Kirkonkylänseutu POKS ry on kylä- ja asukasyhdistys, jonka toiminnan tarkoituksena on asukkaiden viihtyvyyden parantaminen. Tavoitteen saavuttaminen vaatii perusteltua tietoa asukkaiden toiveista ja viihtyvyyteen myönteisesti ja kielteisesti vaikuttavista tekijöistä. Näihin kysymyksiin vastaa kyläsuunnitelma. Asukaslähtöisyyden ja objektiivisuuden varmistamiseksi päädyttiin Laureaammattikorkeakoulun kanssa käytyjen neuvotteluiden perusteella yhteistyösopimukseen, jonka mukaan asukkaiden toiveet ja tarpeet selvitettiin kotitalouksiin lähetetyn asukaskyselyn avulla sekä yhteisöanalyysimenetelmällä. Myös kyläsuunnitelman laatiminen annettiin Laurea-ammattikorkeakoulun tehtäväksi. Kyläsuunnitelma on toteutettu Euroopan Unionin Alueellisen maaseutuohjelman (ALMA) hankkeena. SAMPo ry on puoltanut hankkeen rahoittamista ja myös suorittaa hankkeelle tuen kuntaosuuden. TE-keskus on puolestaan tehnyt hankkeesta myönteisen päätöksen ja maksaa hankkeelle tuen EU- ja valtio-osuudet. Suunnitelma on valmis, mitä nyt tehdään? Suunnitelma sisältää kolmisenkymmentä asiaryhmää, joita toteuttamalla voidaan auttaa asukkaiden viihtyvyyden parantamista. Mitään valmista toimintaohjelmaa ei ole, vaan alueella toimivat yhteisöt voivat käyttää ehdotuksia omien toimintasuunnitelmiensa laatimisessa. Toiminta voi olla tavoitteiden taakse asettumista, kannanottoja, yhteisön toimintaa ja yhteisöjen yhteistoimintaa. Osa asioista on ehkä kunnalle ja viranomaisille kuuluvia. Niiden jatkuva esilläpito ja valvominen ovat myös kehittämistoimintaa. Asukkaiden voimin toteutettavat isommat hankkeet vaativat toimintaa yli yhteisörajojen. Voidaan perustaa yhteisiä pooleja muodostamaan hanke, hakemaan sille rahoitus ja toteuttamaan se. 1 Visioesimerkkinä voisi olla yhteisöjen ja maanomistajien yhdessä perustamat ja ylläpitämät ulkoilupolut opasteineen joenranta-alueella ja asuinalueiden lähialueilla. Toinen esimerkki voisi olla puuha- ja palvelukeskus, josta löytyisivät kyläkahvila, leikkipuisto ja puistotäti lapsille, kylätalkkari, kodinhoitoapua, käsityömyyntiä, kierrätyspiste, matonpesupaikka, yhteisöjen toimitiloja ja kaikkea muuta tarpeellista. Läpi analyysien ja suunnitelman näkyy painavana asukkaiden huoli ilkivallasta ja alueen maaseutumaisuuden säilyttämisestä. Nämä on ehdottomasti otettava huomioon, kun kehitämme Pornaista pornalaisille. Kiitokset kaikille työhön osallistuneille Laurea-ammattikorkeakoulussa ja meillä kotona. Erityiskiitokset Maaseudun EU-tietokeskus Carrefour Uusimaa-Nylandissa työskentelevälle Tero Uusitalolle, joka rohkaisi POKSilaisia kyläsuunnitelmahankkeeseen ja joka on myös koordinoinut hanketyötä. Siitä vaan kehittämään. Pornaisten Kirkonkylänseutu POKS ry Työryhmän jäsenet: Aarto Talvikki Heiskanen Toni Leppänen Eija Heiskanen Tuula Oksanen Marjatta Kantola Jorma Runolinna Pertti Kantola Pirjo Sortava Sinna Kurki Pirkko Vaahtoranta Hannu (SAMPo ry.)

6 Johdanto Käsillä oleva kyläsuunnitelma on tehty Pornaisten kunnan kirkonkylän alueelle. Idean asukaslähtöisen kyläsuunnitelman laatimisesta esitti paikallinen asukasyhdistys Pornaisten Kirkonkylänseutu POKS ry keväällä Projektin aloitustilaisuus järjestettiin Pornaisissa Kyläsuunnitelma yhteiskuntasuunnittelun osana on vakiinnuttanut asemansa ympäri Suomea. Jokainen kyläsuunnitelma on ainutlaatuinen, sillä sen sisältämät ajatukset ja ideat perustuvat kylän asukkaiden toiveisiin ja tarpeisiin. Pornaisten kirkonkylän kyläsuunnitelmassa on lähdetty myös rohkeasti kokeilemaan uusia menetelmiä kyläsuunnitelman laatimiseksi. Ensimmäistä kertaa Suomessa kyläsuunnitelman tausta-aineiston kokoamiseen käytettiin yhteisöanalyysimenetelmää sekä hyödynnettiin paikkatietojärjestelmiä. Laurea-ammattikorkeakoulun sairaanhoidon opiskelijat toteuttivat lehtori Raija Tarkiaisen johdolla yhteisöanalyysin aineiston keruun ja analysoinnin. Opiskelijat keräsivät haastattelemalla, havainnoimalla ja osallistuvalla työotteella tietoa koskien asukkaiden elinympäristöä ja hyvinvointia. Lapsiperheille, nuorille, aikuisväestölle, ikääntyville ja vapaaehtoisjärjestöille räätälöitiin oma haastattelu- ja kyselyaineisto. Tällä tavoin kunkin kohderyhmän elinoloista ja tulevaisuuden toiveista sekä tarpeista saatiin selkeä kuva suunnittelun pohjaksi. Pornaisten kirkonkylän asukkaiden mielipiteitä kartoitettiin myös alueen kotitalouksiin jaetun kyselyn avulla. Maaliskuussa 2003 lähetettiin postitse asukaskysely jokaiseen kirkonkylän seudun kotitalouteen, yhteensä 750 kappaletta. Kyselyyn vastasi 114 kyläläistä. Asukaskyselyssä oli liitteenä kartta, johon vastaajien pyydettiin merkitsevän erilaisin merkein mm. positiivisiksi mieltämiään alueita, samoin kuin kehittämistarpeessa olevat kirkonkylän alueet. Saatujen vastausten pohjalta Laurea ammattikorkeakoulun 2 luonnonvara-alan opiskelija Liisa Laitinen laati suunnittelija Rauni Varkian ohjauksessa MapInfo-ohjelmalla kartta-aineistoa kehittämissuunnittelun työvälineeksi. Kirkonkyläläisten näkemyksistä koottujen taustatietojen pohjalta Laurea-ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan opiskelija Terhi Mäkinen koosti kyläsuunnitelman kirjalliseen asuun. Kirkonkylän kyläsuunnitelman koostaminen on osa hänen opiskeluunsa liittyvää opinnäytetyötä. Pornaisten kirkonkylän kyläsuunnitelman ensisijainen tehtävä on tuoda esille asukkaiden mielipiteet laadittaessa suunnitelmia alueen ja sen asukkaiden elinolojen kehittämiseksi. Kyläsuunnitelma soveltuu käytettäväksi kunnallisen päätöksenteon tukena, samoin kuin yhdistysten toimintasuunnitelmien laadinnassa. Suunnitelman sisältämiä ideoita voi kuka tahansa kyläläinen lähteä edelleen kehittämään. Uusien toimintamuotojen viriäminen ja uusien aktiivisten kyläläisten mukaantulo ovat kyläsuunnitelman parasta antia. Tarkoituksenmukaista on, että nyt laadittuun kyläsuunnitelmaan palataan määräajan kuluttua. Esimerkiksi vuoden kuluttua voidaan arvioida mitkä tavoitteet ovat toteutuneet, mitkä voidaan siirtää pidemmälle tulevaisuuteen, ja onko ilmaantunut uusia kehittämistarpeita. Kyläsuunnitelma on onnistunut, kun se herättää myönteistä innostusta kyläläisten keskuudessa.

7 1. Pornaisten kirkonkylän seudun aluekuvaus Pornaisten kunta sijaitsee Keski-Uudellamaalla naapureinaan Askolan, Mäntsälän ja Sipoon kunnat sekä Porvoon kaupunki. Pornaisten kunnan halki virtaa pohjoisesta etelään Mustijoki, joka kiemurtelee kumpuilevan peltomaiseman keskellä. Pitkänmallisen kunnan keskivaiheilla Mustijoki tekee jyrkän mutkan, jossa peräperää kohisevat kolme pientä koskea: Karjakoski, Myllykoski ja Kirveskoski. Mustijoen jokilaakson maaperä on savea, pelloilla tyypillisimmillään aitosavea. Alueen kallioperä on valtaosin graniittia. Savinen jokilaakso rajoittuu joen itäpuolella moreeniselänteeseen. Kirkonkylän alueen puusto on pääasiallisesti lehtipuita; koivuja, pihlajia ja haapoja. Seassa kasvaa kuusia. Peltoja ja jokivartta reunustavat lepät ja pensasmaisesti kasvavat pajut. Paikoin puusto ja pensaat peittävät avoimet peltonäkymät. 3 Kirkonkylän taajama on rakentunut Mustijoen itäpuolelle kahden korkeahkon mäen laelle ja niiden välisen laakson alueelle. Komea kirkko hallitsee kylämaisemaa omalla mäellään. Kirjasto, kunnantalo ja koulukeskus sijaitsevat toisella mäenharjanteella. Kylän läpi kulkeva päätie halkoo molempia mäkiä. Laaksopainanteessa sijaitsevat kyläkeskuksen liikekeskus ja kunnan terveysasema. Kirkonkylän asutus on levinnyt taajaman ulkopuolelle alueen metsäisiin osiin. Näin kylä on säilyttänyt intiimin maalaismaisen ilmeen.

8 2. Pornaisten historia Pornaisten asutushistorian alku ulottuu varhaismesoliittiseen aikaan, noin vuoden päähän. Löydöt kivikaudelta ( e.kr.) ja pronssikaudelta ( e.kr.) viittaavat siihen, että Pornaisten alueella harjoitettiin metsästystä ja kalastusta. Asutus on todennäköisesti ollut tilapäisluonteista. Pysyvät asumukset sijaitsivat syvemmällä sisämaassa tilapäisasumusten antaessa suojan metsästys- ja kalastusretkillä. Mustijoella on ollut merkittävä rooli asutuksen levittymisessä alueelle. Sitä pitkin pornaislaisten esi-isät ovat tulleet etsimään asuinpaikkoja ja raivaamaan peltoja sen rannoille. Joki toimi merkittävänä liikkumisväylänä kun maanteitä ei vielä ollut. Kesäisin kuljettiin veneillä ja talvisin jäätä pitkin. Mustijoen koskien yhteyteen rakennettiin myllyjä viljan jauhatusta varten. Myös sahatoimintaa harjoitettiin myllyjen yhteydessä. Peltojen raivaaminen ja kaskeaminen on alkanut Pornaisissa luvulla, jolloin alueelle on tullut nykyisenlainen pysyvä asutus. Isojako toteutettiin 1700 luvulla, jonka seurauksena syntyi uusia tiloja ja torpparikulttuuri sai alkunsa. Pornaisten kunta itsenäistyi koko Suomea vaivanneiden nälkävuosien päätteeksi v Kirkonkylän seudun historia Pornaisten ensimmäinen kirkko rakennettiin Kirveskoskelle v Talkootyöstä huolimatta kirkon rakentaminen tuli kalliiksi. Varoja kirkon kelloon ei enää löytynyt. Kylän naiset päättivät viljellä pellavaa ja kehrätä siitä lankaa palttinan valmistukseen. Kyläläiset myivät palttinat Tukholmaan ja saamillaan varoilla he hankkivat kirkonkellon. 4 Pornaisten kunta itsenäistyi v Pian sen jälkeen, v valmistui pitäjän ensimmäinen kansakoulu Kirveskosken kylälle. Koulun opettajan aloitteesta paikkakunnalle perustettiin koululaisten torvisoittokunta. Ryhmä esiintyi kirkossa, kotiseutujuhlissa ja häissä. Soittokunnan toiminta jatkui aina 1940 luvulle asti, jolloin soittajien torvet päätyivät Pornaisten kotiseutumuseoon. Kirkonmäki pohjoisesta katsottuna. Kuva on otettu ennen v Kirveskoskella oli useita sekatavarakauppoja 1920 luvun alussa. Tuotteet olivat myynnissä irtotavarana; suurissa säkeissä ja tynnyreissä. Nahkurin puodista saattoi hankkia kenkiä, saappaita, hanskoja, lapikkaita ja hevosten valjaita. Myös pikilankaa ja kenkärasvaa oli mahdollista ostaa oman kylän puodeista. Monet tilalliset hankkivat lisätuloja jalostamillaan maatalouselintarvikkeilla. Helsingin toreilla myytiin lihaa, leipää, perunaa ja kananmunia. Jälkiuunileipä oli pitäjän erikoisuus. Matkanteko pääkaupunkiin oli aloitettava aamuyön

9 tunteina, jotta myyntipöytä oli ajoissa valmiina. Puukauppaa käytiin Porvoon ja Hintahaaran suuntaan, jonne ajettiin halkokuormia rautateiden tarpeiksi. Kaupanteko ympäröiville paikkakunnille kukoisti luvuilla. Päreitä höylätään kirkonkylän Myllynkoskella Kirkonkylän historialliset rakennukset Merkittävin Pornaisten kirkonkylän rakennuksista on v valmistunut Ilmari Launiksen suunnittelema tornillinen pitkäkirkko. Kirkon rakennuskivet tuotiin Mustijoen jäätietä pitkin hevosten vetäminä. Joen vastarannalla sijaitsevan uusrenessanssityylisen entisen pappilan päärakennus on rakennettu v Yhdessä kirkon kanssa ne muodostavat kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kokonaisuuden. 5 Pornaisten kirkon rakentajia työmaallaan 1920 luvun alussa. Keskustan vanhimpiin rakennuksiin kuuluu 1800 luvulta peräisin oleva sininen talo. Rakennus on aikaisemmin ollut muun muassa kauppa ja puhelinkeskus. Sinisen talon piharakennus toimi aikoinaan teurastamona. Keväällä 1936 työmiehiä Makasiininmäen (nyk. Kirkkotie) oikaisutyössä. Miesten takana näkyy Sininen talo ja vasemmassa ylälaidassa entinen Säästöpankin talo.

10 Vuodelta 1906 peräisin oleva Kuusiston seurantalo on historiansa aikana ollut monenlaisessa käytössä. Talo toimi aluksi hiihto- ja ompeluseuran kokoontumispaikkana. Kirkon tuhouduttua tulipalossa Kuusisto toimi kirkkona vuosina Kansalaissodan aikana Kuusistolla oli punakaartilaisten toimisto. Talossa on järjestetty myös maatalousnäyttelyitä. Pornaisiin saapuneet siirtokarjalaiset vastaanotettiin Kuusiston seurantalolla. Jatkosodan alkaessa rintamalle lähtevät pornaislaiset miehet kokoontuivat Kuusiston talon pihalla. Pornaisten Sotaveteraanit ovat kiinnittäneet muistolaatan pihan suureen kiveen kunnianosoitukseksi isänmaata puolustaneille. Pornaisiin rakennettiin v kirkonkylän korkeimmalle kohdalle kansakoulu, joka on yksi vanhimmista edelleen käytössä olevista koulurakennuksista Uudellamaalla. Nykyisin rakennus on yhden alaasteluokan käytössä. 6 Alakoululaiset saivat oman koulurakennuksen v Koulussa nähtyjen hiirien seurauksena kyläläiset alkoivat kutsua sitä Hiirikouluksi. Sittemmin tiloihin perustettiin kudonta-asema, jonka jälkeen se oli jälleen koulukäytössä. Nykyisin rakennus toimii Pornaisten nuorisotalona. Keskeisellä paikalla kylätien välittömässä läheisyydessä sijaitsee vanha Pornaisten säästöpankin talo, jossa toimii nykyisin ryhmäperhepäivähoitokoti. Talo on rakennettu 1920 luvulla.

11 2.2 Pornainen vähenevän väen kunnasta uuteen kukoistukseen Maatalouden koneellistuminen ja muuttuvat yhteiskuntaolot 1960 luvulla toivat mukanaan näkyviä muutoksia Pornaisten kylämaisemaan. Maatilojen koko suureni samanaikaisesti kun tilojen määrä väheni. Karjojen aiemmin laiduntamat niityt jäivät metsittymään. Autoilla liikkumista varten rakennettiin tiestöä, ja pikkuhiljaa kylänraitilla kopsuteltiin hevosvetoisilla kulkuneuvoilla yhä harvemmin. Väkeä muutti työn perässä erityisesti Helsinkiin, jossa oli alkanut kiihkeä rakentamisen kausi. Moni Pornaisiin jääneistäkin kävi työssä Helsingissä. Parhaimmillaan Kirkonkylältä on kulkenut aamutuimaan kaksi täyttä linjaautollista työväkeä pääkaupunkiin. Erityisesti taitaville rakennusalan ammattilaisille oli kaupungistuvassa Etelä-Suomessa kova kysyntä. Tarjolla oleva työ oli erityisen tervetullut tilanpidon lopettaneelle maanviljelijäväestölle. Pornaisten kunnan vähenevä asukasmäärä ja valtakunnalliset kuntauudistussuunnitelmat johtivat 1970 luvun alussa tilanteeseen, jonka seurauksena harkittiin Pornaisten liittämistä Porvoon maalaiskuntaan. Kun sitten lopulta kädenvääntö asiasta aikanaan päättyi ja Pornainen päätettiin säilyttää itsenäisenä kuntana, katseet kääntyivät kunnan tulevaisuuden kehittämiseen. Kirkonkylän muodonmuutos perinteisestä vähenevän väen maatalouskylästä taajamamaiseksi kuntakeskukseksi alkoi. Siihen tarvittiin kuitenkin kunnallistason suunnittelua ja päätöksentekoa. Pornaisten kunta osti kohtuulliseen hintaan yksityisten maita kirkonkylän alueella. Hankittu maa kaavoitettiin asuintonteiksi ja myytiin edulliseen hintaan tulomuuttajille. Tästä alkoi Pornaisten ja kirkonkylän kasvu, jolle ei vieläkään näy hiipumisen merkkejä Kirkonkylä tilastojen valossa Pornaisten väkiluku kasvaa keskimäärin 2 3 % vuodessa ja se on näin ollen yksi Suomen nopeammin kasvavista kunnista. Kirkonkylän kasvuvauhti on vielä kiihkeämpi kuin koko kunnan alueen väestökasvu. Kirkonkylän seudulla asuu runsaat 2000 ihmistä. Asukkaiden keski-ikä on 33,3 vuotta. Lapsien (0 17 v.) osuus asukasmäärästä on suuri, 34 %. Näistä alle kouluikäisiä on 14 %. Aktiivi-ikäisen (18 64 v.) väestön osuus on 57 %. Eläkkeellä on vain 9 % kirkonkylän asukkaista. Kirveskosken väestö on pääasiallisesti suomenkielinen, 2 % puhuu ruotsia äidinkielenään. Väestön sukupuolijakauma on tasainen. Alueen asukastiheys on 43,1 henkilöä/km2. Kirkonkylän työpaikkaomavaraisuusaste on 48 %. Kirkonkylän kotitalouksien määrä on 670, joten keskimääräinen perhekoko on 2,9 henkeä. Keskimääräinen asuntokoko on 92 m2. Asumisväljyys on 32 m2/henkilö. Kirkonkylän väestöstä 78 % asuu omistusasunnossa. Vuonna 2002 kirkonkylän alueella asuntojen keskineliöhinta oli 1035 EUR. Vastaavana ajankohtana keskineliöhinta Uudellamaalla oli 1919 EUR.

12 3.1 Koulutus ja työssäkäynti Kirkonkylän seutua voi luonnehtia pendelöintikyläksi. Kylän asukkaat ovat valinneet asuinpaikakseen rauhallisen, maalaismaisen ympäristön, mutta käyvät töissä ruuhkakeskuksissa. Kyläsuunnitelmaa varten tehdyn asukaskyselyn vastaajista noin 60 % ilmoitti työskentelevänsä Pornaisten kunnan ulkopuolella. Kolmanneksella työssäkäyvistä yhdensuuntaisen työmatkan pituus on km. Useimmat työskentelevät Helsingissä, Vantaalla, Espoossa ja Järvenpäässä Valtaosalla kirkonkylän aikuisväestöstä on ammatti- tai perusasteentutkinto (yht. 86 %). Ylioppilastutkinnon on suorittanut 6 % ja korkeakoulututkinnon 8 % aikuisväestöstä. Taulukossa on kuvattu kirkonkylän asukkaiden pääasiallinen toiminta (Suomi CD, Tilastokeskus 2002). Työvoiman piiriin kuuluvista maatalousyrittäjien pieni osuus on merkillepantavaa. Työttömien osuus (7 %) on alhainen verrattuna valtakunnalliseen keskiarvoon (10,4 %). Pääasiallinen toiminta Yhteensä % Työvoima Palkansaajat Maatalousyrittäjät 30 3 Yrittäjät (pl.maatalous) 89 9 Työttömät 67 7 Työvoiman ulkopuolella Lapset (0-14 v.) Opiskelijat Eläkeläiset Kotiäidit 35 3 Muut 33 3 Yhteensä Kirkonkylän asuinrakennukset Vuoteen 2000 mennessä kirkonkylän alueelle oli rakennettu 569 asuinrakennusta, joista 95 % omakotitaloja, 4 % rivitaloja ja 1 % kerrostaloja. Kaikki vuosina kirkonkylälle rakennetut asuinrakennukset ovat omakotitaloja. Ensimmäiset rivi- ja kerrostalot kirkonkylälle rakennettiin 1970-luvulla luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku Kuvio asuinrakentamisen määrän vaihteluista Pornaisten kirkonkylän seudulla välisenä ajanjaksona (Suomi CD, Tilastokeskus 2002). Sodanjälkeiset vuodet 1940 luvulla olivat vilkkaan rakentamisen aikaa mm. siirtokarjalaisten asuttamisen vuoksi. Asuinrakentamisen aallonpohja oli 1960 luvulla, jolloin poismuutto pitäjästä kaupunkeihin oli vilkkaimmillaan. Kunnan asuttamispolitiikan ansiosta rakentaminen elpyi jälleen 1970 luvulla. Erityisen vilkasta asuinrakentaminen oli 1980 luvun taloudellisen nousukauden aikaan.

13 Vuosina uusia rakennuslupia kirkonkylän seudulle on myönnetty 102 omakotitalolle ja kahdelle rivitalolle. Kuluvan vuoden elokuuhun mennessä uusia rakennuslupia on myönnetty 24 omakotitalolle ja kahdelle rivitalolle. Kirkonkylän kylärakennetta leimaava maaseutumaisuus koetaan erittäin positiiviseksi asiaksi. Asukaskyselyssä monet esittivät ajatuksia pienen mittakaavan rakentamisen puolesta. Kirkonkylälle ei kaivata enempää kerrostaloja ja toiveena on, että uusien rakennusten ulkoasu sopii nykyisen kylämiljöön tyyliin. 3.3 Kirkonkylän muu rakennuskanta Pornaisten kunnantalo valmistui v Kunnantaloa laajennettiin v. 1982, jolloin rakennukseen saatiin lisää toimistotilaa ja väestönsuojakeskus. Vuonna 2001 kunnantaloa uudistettiin toistamiseen, jolloin laajennettiin valtuustosalia ja toteutettiin uudet kahviotilat. Aiemmin kunnantalon yhteydessä ollut kirjasto sai omat tilat uuden kirjastotalon valmistuttua v Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Saara Juola 9 Vanhan kansakoulun läheisyyteen rakennettiin v Pornaisten koulukeskus, jota laajennettiin v Koulukeskuksen viereen valmistui v Kirveskosken koulu, jossa toimii peruskoulun kuusi ensimmäistä luokka-astetta. Kirkonmäelle rakennettiin v Aurinkomäen palvelukeskus. Palvelukeskuksessa on vanhainkoti, päiväkeskustiloja, ryhmäkoti ja tukiasuntoja vanhuksille. Aiemmin vanhainkoti toimi kirkkoa vastapäätä sijaitsevassa v valmistuneessa rakennuksessa, jossa nykyisin toimii ryhmäperhepäivähoitokeskus. Kirkonkylän keskustan uusinta liikerakennuskantaa edustavat Säästökulma v. 1979, terveyskeskus v sekä Latiskanportti ja sitä vastapäinen liikeja asuinkiinteistö v

14 4. Elämänmeno kirkonkylällä Kirkonkylän alueella tehdystä asukaskyselystä sekä yhteisöanalyysin haastatteluista ilmeni, että asukkaiden mielestä kirkonkylän suurimmat vahvuudet ovat kaunis maalaismainen miljöö ja turvallinen ympäristö. Lisäksi yli 90 % kyselyyn vastanneista kokee asuinympäristönsä terveelliseksi paikaksi elää. Naapuriapuun luottaa 47 % vastaajista. Kyläyhteisön kohtuullisen pieni koko luo positiivista sosiaalista vastuullisuutta. Asukaskyselyyn vastanneista yli puolet kokee kirkonkylän yhteisöllisyyden edesauttavan turvallisuutta. Kyselyssä esille tuli kuitenkin keskustan liikealueella ajoittain tapahtuva häiriköinti ja ilkivalta. Kirveskosken maantieteellisesti keskeinen sijainti on houkutellut alueelle työikäisiä ja perheellisiä. Valtaosin työpaikkaliikennöinti perustuu yksityisautoiluun. Osin on kyse vallitsevasta suuntauksesta, mutta myös paikallisen julkisen liikenneyhteyksien puutteellisuudesta. Asukaskyselyn mukaan julkisen liikenteen heikko taso on palveluiden osalta eniten tyytymättömyyttä aiheuttava tekijä kirkonkyläläisten keskuudessa. Ainoastaan 15 % vastanneista oli tyytyväisiä nykyiseen joukkoliikenteen palvelutasoon. Ilta- ja viikonloppuvuoroja Porvoon, Järvenpään ja Mäntsälän suuntiin on liian vähän. 4.1 Kunnallinen päätöksenteko ja kunnalliset palvelut Viime vuosikymmenten ripeästä väestönkasvusta huolimatta Pornaisten kunnalliset peruspalvelut on kyetty pitämään kohtalaisen hyvällä tasolla, mikä on pääosin kunnan määrätietoisen asuttamispolitiikan ansiota. Pienen kunnan etuna on myös kunnallishallinnon joustavuus. Tilanteisiin on mahdollista reagoida nopeammin kuin suurilla paikkakunnilla, jossa hallintoalue on laajempi ja väestömäärä suurempi. 10 Pornaisten muuttovoittoisuus on vaikuttanut aktivoivasti kunnanhallintoon. Kunnan asioista päättävien henkilöiden on täytynyt herkeämättä seurata kuntalaisten tarpeita, ja olla valmiita reagoimaan muutostarpeisiin nopeastikin. Hyvänä esimerkkinä tästä on Pornaisten v.1999 valmistunut kirjasto. Yksituumainen puoltava päätös kirjastohankkeelle, onnistunut tonttikauppa seurakunnan kanssa ja myönnetty valtionapu olivat ratkaisevia tekijöitä uuden toimivan kirjaston saamiseksi kuntaan. Nykyinen kirjasto onkin saanut kiitosta kaikenikäisiltä kirkonkyläläisiltä. Kunnan terveyskeskuksen henkilökunnan palvelualttius on asukkaiden mielestä hyvä. Ajoittainen lääkäripula on viivästyttänyt vastaanotolle pääsyä, ja näin ollen herättänyt asukkaissa huolestusta terveyskeskuspalveluiden tulevaisuudesta. Joillekin lääkärien iltavastaanottoaikojen vähyys on aiheuttanut ongelmia henkilökohtaisessa terveydenhoidossa. 4.2 Hyvinvointivertailua tilastojen avulla Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus STAKES on julkaissut kuntatilastoja koskien väestön hyvinvointia, kunnan taloutta, erityisryhmien palveluja ja päihdehuoltoa. Pornaisten kunnassa toimeentulotukea saa 2,6 % asukkaista, mikä on huomattavan paljon alhaisempi kuin koko Uusimaan toimeentulotuensaajien keskiarvo 8,3 % vuonna Työikäisiä sairauspäivärahan saajia Pornaisissa on kuitenkin 99,2/1000 työikäistä, muun Uudenmaan vastaavan luvun ollessa 79,8. Työkyvyttömyyseläkkeensaajien määrä on 56,8/1000 työllistä, joka vastaa Uudenmaan työkyvyttömyyseläkkeensaajien määrää (55,7/1000 työikäinen). STAKES:n tutkimuksen mukaan huumausainerikoksia tehtiin Pornaisissa v seitsemän kertaa vähemmän kuin muualla Uudellamaalla. Samoin väkivaltarikosten määrä Pornaisissa oli alle kolmannes Uudenmaan

15 paikkakuntien keskiarvosta. Alkoholijuomien myynnin vertailussa pornaislaiset ostivat asukasta kohti vain neljänneksen siitä mitä asukkaat muualla Uudellamaalla. Merkittävää eroa selittää osittain lasten suuri osuus väestöstä. Kuusiston seurantalon vieressä on kirkonkylän yleisurheilukenttä.. Talviaikaan kenttä jäädytetään luistelijoita ja jääkiekon harrastajia varten. Kirkonkylän vanhan kuntoradan yhteydessä on koulutusalue koiraharrastajille. Talvisin kuntoradalle tehdään latu maastohiihtäjille. Koirien omistajien iloksi ladulla on sallittua myös koirien vetohiihto aina keskiviikkoisin. 4.3 Kunnan vapaa-ajan toimi järjestää liikuntamahdollisuuksia ja nuorten toimintaa Pornaisten kunnan vapaa-aikatoimi järjestää liikuntaa, huolehtii liikuntapaikoista sekä koordinoi kunnan nuorisotoimintaa. Vapaa-aikatoimi tekee useiden yhdistysten kanssa yhteistyötä ja tarjoaa tukea yhdistystoimintaan mm. tarjoamalla tiloja yhdistysten käyttöön. Kunnan vapaa-aikatoimi on järjestänyt kirjaston yhteyteen kävelysauvojen ja lumikenkien lainauspisteen. Välineiden lainauksesta ei peritä maksua. Liikuntapaikkoja on kirkonkylän kokoon nähden runsaasti. Kesäaikaan on mahdollista harrastaa mm. katukorista, rantalentopalloa, pesäpalloa yms. Kirkonkylällä asuvia ulkoilunystäviä palvelee myös muutaman kilometrin päässä sijaitseva Kotojärven virkistysalue. Alueella on valaistu kuntorata, uimaranta, rantalentopallokenttä sekä kuntotelineitä. Talvisin Kotojärvellä on lisäksi avantouintimahdollisuus ja hoidetut hiihtoladut. Pornaisten kunnan virkistysalueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Kotojärven golfkenttä, jota hallinnoi Oy Kotojärvi Golf Ab. Kunnan vapaa-aikatoimi järjestää toimintaa kirkonkylän nuorille nuorisotalo PONUssa. Ohjelmistoon kuuluu mm. nuorisokahvila- ja diskoiltoja. Nuorisotoiminnan kehittämiseksi PONUssa toimii neuvosto, jonka jäsenistö koostuu alueen nuorista. Yhdessä nuorisotyöntekijöiden kanssa nuoret osallistuvat oman ikäryhmän hyvinvoinnin ja viihtymisen edistämiseen tähtäävään päätöksentekoon. Kuitenkin asukaskyselyyn vastanneista puolet arvioi kirkonkylän nuorison voivan huonosti. Lisäksi reilu kolmannes vastaajista katsoi, että nuorten harrastusmahdollisuudet kirkonkylällä on riittämättömät. Tyyli ja asu vapaa, liikunta on pääasia. Kirkonkylän uusi skeittiramppi on poikien mieleen. 11

16 Kirkonkylän nuorisoa haastateltiin yhteisöanalyysiä ja kyläsuunnitelmaa varten. Haastattelussa kyseltiin nuorten viihtymisestä kirkonkylällä, heidän vapaa-ajanviettotavoistaan ja toiveistaan. Läksyt, TV:n katselu, kavereiden kanssa seurustelu ja harrastukset ovat nuorten kertomia tärkeimpiä vapaaajan toimintoja. Monille tytöille mieluisaa tekemistä ovat hevostallilla käynnit ja koirien kanssa ulkoilu. Poikien aikaa kuluu tietokoneiden ääressä ja skeittilaudan päällä. Sekä tytöt, että pojat käyvät mielellään nuorisotalo PONUssa, jossa järjestettyä toimintaa on kolmena iltana viikossa. Nuorille tärkeitä palveluita PONUn lisäksi ovat mm. kahvila, urheilutilat, seurakunnan nuortenillat, Siwa ja pizzeria. 4.4 Ympäristön viihtyisyys, siisteys ja turvallisuus Yleisarvio kirkonkylän ympäristön viihtyisyydestä oli asukaskyselyn mukaan enemmän negatiivinen kuin positiivinen. Puolet vastaajista ilmaisi olevansa tyytymätön kirkonkylän ympäristön siisteyteen ja viihtyisyyteen. Alueen kauneusarvoa alentavia tekijöitä mainittiin useita. Vähäiset istutukset sekä pensoittuneet ja roskaiset tienvarret koettiin viihtyisyyttä alentaviksi seikoiksi. Keskustan rakennuksista rumaksi ja epäsiistiksi moni kokee Latiskanportin. Rakennuksen ympäristö mainittiin myös usein kysyttäessä asukkaiden turvattomaksi kokemaa paikkaa kirkonkylällä. Liikekiinteistön alueella tapahtuva levoton liikehdintä ajoittuu etupäässä iltoihin ja viikonloppuihin. Kirkonkylän taajamaan mahtuu myös viheralueita. Valtaosan asukaskyselyyn vastanneiden mielestä viheralueiksi on kaavoitettu riittävän paljon maata keskusta-alueella. Vastakkaista mieltä asiasta on kuitenkin 36 % kyselyyn vastanneista. Erityisesti toivottiin, että viheralueet olisivat paremmin hoidettuja ja että, kaikki tarkoitukseen kaavoitetut alueet saatettaisiin viheralueiden edellyttämään kuntoon ja käyttöön. Ympäristön roskaamisen hillitsemiseksi viheralueille toivotaan enemmän roskakoreja. Rehottavien 12 pensaikkojen raivaus edistäisi alueiden viihtyisyyttä. Kasvivalinnoilla, kivirykelmillä ym. yksityiskohdilla voisi alueelle luoda myös omaleimaisen ilmeen. Koiranulkoiluttajien toivotaan keräävän lemmikkiensä jätökset pois maastosta. Kirkonkylän asukkaat antavat runsaasti positiivisia mainintoja Mustijoelle ja sen koskille. Monen toiveena on, että jokea voitaisiin hyödyntää virkistyskäytössä. Tällä hetkellä Mustijoki tarjoaa mahdollisuuden mm. melontaan ja ongintaan. Jokivarsi on pääosin yksityisten omistuksessa ja monissa paikoin peltoviljelmät ulottuvat jokipenkereeseen asti.

17 4.5 Lapsiperheiden arki kirkonkylällä Kirkonkylällä asuvien pienten lasten vanhemmat voivat valita kodin ulkopuolisista lastenhoitopalveluista kunnallisen perhepäivähoidon tai yksityisen ryhmäperhepäiväkodin. Yksityisen hoidon tuella alle 3 vuotiaalle on mahdollista saada yksityinen hoitaja. Kotihoidontuki mahdollistaa lapsen vanhemman jäämisen kotiin itse hoitamaan lastaan. Kirkonkylän lapsiperheiden tyytyväisyys päivähoitopalveluihin vaihtelee melko paljon. Tämä on luonnollista huomioitaessa eroavuudet perheiden elämäntilanteessa ja rakenteessa, sekä hoitoa tarvitsevien lasten yksilölliset tarpeet. Asukaskyselyyn vastanneista 36 % kokee, että päivähoito on hyvin järjestetty. Puutteita päivähoidossa on 21 %:n mielestä. Lastenhoitopalveluihin toivotaan enemmän vaihtoehtoja. Eritoten lasten vanhemmat haluaisivat kunnallisen päiväkodin ammattitaitoisine lastentarhanopettajineen. Toiveita esitettiin myös erityisryhmien ja allergiapäiväkodin perustamisesta. Vanhempien keskuudessa arvostelua herättävät päivähoidon suuret ryhmäkoot ja kysyntään nähden riittämätön päivähoitopaikkojen määrä. Vuorotyötä tekevät ja kaukana työskentelevät kokevat ryhmäperhepäiväkodin aukioloajat joustamattomiksi. Asukaskyselyssä selvitettiin, onko lapsille turvallisia leikkiympäristöjä kirkonkylällä. Leikkipaikat ovat turvallisia 37 % mielestä, kun taas 36 % vastaajista on täysin vastakkaista mieltä. Kyläsuunnitelmaa laadittaessa asukkailta on tullut ehdotuksia uuden leikkipuiston saamiseksi keskeiselle paikalle kirkonkylää. Toimiva leikkiympäristö kokoaisi lapsia ja vanhempia yhteen, jolloin uusia ystävyyssuhteitakin varmasti syntyisi. Kirkonkylän alueen esiopetus järjestetään Pornaisten koulukeskuksen yhteydessä sijaitsevassa entisessä opettajien rivitalossa. Tilat on saneerattu tarkoitusta vastaaviksi. Samoihin tiloihin esikoululaisten kanssa on järjestetty 13 päivähoitopaikka esikoululaisille ja koululaisille. Yhteistyötä tehdään Kirveskosken ala-asteen kanssa. 4.6 Kirkonkylän koululaiset Kirkonkylän lapsimäärän tasainen kasvu käynnisti 1990 luvun lopulla uuden ala-asteen koulurakennuksen suunnittelun ja rakentamisen kirkonkylälle. Ala-asteen oppilaat saivat aloittaa koulunkäynnin uusissa tiloissa Kirveskosken koululla v Laurea-ammattikorkeakoulun sairaanhoidon opiskelijoiden laatimassa yhteisöanalyysissä käsitellään mm. Kirveskosken koulun toimintaperiaatteita. Kirveskosken koulun tavoitteena on huomioida kestävän kehityksen päämäärät koulutoiminnassa. Koulun pihapiirin siisteydestä huolehtiminen, tavaroiden säästeliäs käyttö ja luontoretket lähiympäristöön ohjaavat oppilaita mieltämään kestävän kehityksen perusajatuksia. Kirveskosken koulun henkilökunta pitää myös tärkeänä, että etenkin muualta paikkakunnalle muuttaneet lapset saisivat elämyksellisten kokemusten kautta vahvan siteen nykyiseen kotiseutuunsa. Kirveskosken koulun opettajat ja rehtori Marja Vehviläinen korostavat koulun ja kodin vuorovaikutuksen merkitystä lasten hyvinvoinnin ja oppimisen seuraamisessa. Molemmat osapuolet voisivat olla aktiivisempia yhteydenpidossaan. Tapaamisille sopivan ajankohdan järjestyminen on toisinaan hankalaa. Toisaalta perinteisiin koulussa järjestettyihin vanhempainiltoihinkaan ei kaikkien lasten vanhemmat osallistu. Lasten kasvun tukemiseen Kirveskosken koulun henkilökunta toivoisi enemmän yhteistyötä alueella toimivien yhteisöjen ja järjestöjen kanssa. Nykyisin yhteistyötä on mm. seurakunnan, Mannerheimin lastensuojeluliiton ja paikallisten urheiluseurojen kanssa.

18 Reippaita koululaisia Patalammen kunnostustalkoissa toukokuussa Toteutettujen yhteisöanalyysien perusteella kirkonkylän yläastelaiset viihtyvät koulussa melko hyvin. Yksilöiden välisiä suuria eroja toki on. Kotiolot, kaverit ja murrosiän pulmat vaikuttavat merkittävästi nuorten kokemukseen arjen mielekkyydestä. Vaikeuksista ja kiusaamisesta nuoria rohkaistaan puhumaan heti, jolloin tilanne ei ole vielä päässyt paisumaan. Koulun terveydenhoitaja pitää avointa vastaanottoa, jonne on mahdollista päästä ilman ajanvarausta juttelemaan. Valtaosa ala-astelaisista viihtyy koulussa hyvin. Yhteisöanalyysin tulosten mukaan lasten oppimisvaikeudet, levottomuus ja koulukiusaaminen eivät ole tuiki tuntemattomia kirkonkylän kouluissa. Sopeutumisongelmat kouluyhteisöön ovat kirkonkylän kouluissa tosin lievempiä verrattuna monien suurempien paikkakuntien kouluyhteisöihin. Vuoropuhelu opetushenkilökunnan ja lasten vanhempien välillä olisi ensiarvoisen tärkeää suunniteltaessa elämänhallintaa tukevaa ja ongelmia 14 ennaltaehkäisevää toimintaa lapsille ja nuorille. Tällä hetkellä on meneillään yläasteen 7 luokkalaisille suunnattu valistuskampanja; Uskalla sanoa ei päihteille ja väkivallalle -projekti. Kirkonkylän kouluissa toivotaan, että koulukuraattori olisi useammin käytettävissä ja että kirkonkylälle saataisiin oma koulupsykologi. 4.7 Ikäihmisten ajatuksia Kirkonkylästä Iäkkäiden ihmisten asumistarpeita varten kirkonkylälle on rakennettu Aurinkomäen palvelukeskus v ja palveluasuntoja Aurinkomäen palvelukeskuksen pihapiiriin. Vanhusten kotipalvelu toimii myös Aurinkomäen palvelukeskuksen yhteydessä. Palvelulinjaliikennöinti on iäkkäille ihmisille kirkonkylällä asiointia varten erittäin tarpeellinen. Kunnan järjestämä palvelu toimii kahdesti viikossa. Kirkonkylän ikäihmiset ovat yhteisöanalyysin mukaan pääosin tyytyväisiä elämänlaatuunsa. Ympäristön rauhallisuus on iäkkäiden mielestä turvallisuutta luova tekijä. Mukavat naapurit ovat kotona asuville ikäihmisille tärkeitä. He tuovat iloa arkeen ja luovat turvaa. Vanhoja ihmisiä avustavat asioimisessa ja siivouksessa tavallisesti lähellä asuvat sukulaiset. Asukaskyselyyn vastanneista kolmannes katsoo, että vanhusten asiat on hoidettu hyvin kirkonkylällä, viidennes vastaajista on asiassa päinvastaisella kannalla. Yhteisöanalyysin haastatteluissa tulivat esille ikäihmisten yksilölliset toiveet ja tarpeet. Siksi heille suunnatun virkistystoiminnan tulisi olla monipuolista. Uudet elämykset kiinnostavat iäkkäitä; atk-kurssi ja jumppakerho saavat kannatusta. Seurakunnan tarjoama toiminta on ikäihmisten keskuudessa suosittua. Osa vanhemman polven kirkonkyläläisistä toivoisi järjestettyä kirkkokyytiä sunnuntain jumalanpalvelukseen. Diakonin vierailut Aurinkomäessä ja ikäihmisten kotona saavat vanhuksilta kiitosta.

19 4.8 Toteutuneita ja meneillään olevia hankkeita hyvinvoinnin edistämiseksi Luonnon- ja maisemanhoidon edistämiseksi Pornaisten kunta on teettänyt kunnan alueella luontoselvityksen v Selvitykseen on koottu tietoa mm. kunnan luontotyypeistä, Natura2000 suojelukohteista ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista. Selvityksen päämäärä on tarjota tietoa ympäristönsuojelutoimenpiteiden ja alueiden käytön suunnittelun tueksi. Vuonna 1999 tehdyn valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan kunnilta edellytetään paikallisen turvallisuussuunnitelman laatimista. Toimenpiteillä tähdätään väestön laaja-alaiseen turvallisuuden tason nostamiseen ja rikoksien ennaltaehkäisyyn. Alustava turvallisuussuunnitelma Pornaisissa on valmistunut v Tavoitteina on mm. vanhempien kasvatustyön tukeminen ja sellaisen verkoston luominen, että lapsista ja nuorista voidaan huolehtia yhteisvastuullisesti. Projekti jatkuu edelleen. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto tekee Itä-Uudenmaan kunnissa hyvinvointia kartoittavan tutkimuksen. Pornaisten kunta on mukana tutkimuksessa. Aineiston keruu toteutettiin v otantakyselyllä. Tulokset on koottu kirjaksi. Myös Pornaisten messuilla v kartoitettiin pornaislaisten kokemuksia omasta terveydentilastaan kyselyn avulla. Kyselyyn vastasi 133 pornaislaista. Joukkoliikenteen käyttöä pornaislaisten keskuudessa kartoitettiin Luonnollisesti Pornainen tiedotuslehtisen liitteenä olleen kyselyn avulla joulukuussa Kyselyyn vastasi 40 henkilöä. Joukkoliikennettä suosivat mainitsivat liikkumistavan edullisuuden ja ympäristöystävällisyyden. Joukkoliikenteen käyttöä vaikeuttaviksi tekijöiksi vastaajat mainitsivat mm. vuorojen vähäisyyden ja aikataulujen sopimattomuuden. 15 Pornaisiin laaditaan liikenneturvallisuussuunnitelma, jonka tavoitteena on nostaa liikenneturvallisuuden tasoa ja ohjata kunnan maankäyttöä. Suunnittelun aloituskokous järjestettiin huhtikuussa 2002, jossa hyväksyttiin hankkeen projektisuunnitelma. Suunnitelman laatimista varten selvitetään liikenneturvallisuuden ja tieverkon ongelmakohteet. Suunnitelma sisältää mm. kevyenliikenteen tieverkkosuunnitelman. Projekti on luonnosvaiheessa. Pornaisten kunnalle on laadittu kestävän kehityksen toimintaohjelma Kestävän kehityksen porraspuut Pornaisissa, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt v Suunnitelma kattaa kaikki kunnalliset toiminnot asettaen kullekin osastolle omia tavoitteita. Koko suunnitelman punainen lanka on edistää ympäristöä ja luonnonvaroja säästäviä toimintamuotoja Pornaisissa. Päätavoitteen saavuttamiseksi on aiheesta jaettu tietoa eri yhteyksissä ja tilaisuuksissa. Tavoitteena on saavuttaa yhteisvastuullinen asenne asukkaiden keskuudessa suhteessa kestävän kehityksen toteuttamiseen. Uudenmaan ympäristökeskuksessa on tehty suojavyöhykkeiden ja maisemanhoidon yleissuunnitelma Mustijoen vesistöalueille. Pornaisten kunta on rahoittanut hanketta yhdessä muiden Mustijoen vesistöalueen kuntien kanssa. Vuonna 2002 valmistuneen suunnitelman päätavoite on parantaa Mustijoen vesistön vedenlaatua. Maatalouden aiheuttaman vesistön hajakuormituksen pienentämiseksi suunnitelmassa on kartoitettu alueet, jotka maa-aineksen laadun tai pinnanmuotojen vuoksi vaativat viljelysten ja vesistön välisiä suojavyöhykkeitä. Pornaisten rakennusinventointi valmistui alkuvuodesta Inventoinnin tavoitteena on lisätä tietoa paikallisen rakennuskannan historiasta ja ominaispiirteistä, sekä näin ollen edistää kulttuuriympäristöjen hoitoa ja suojelua. Kirveskosken koulukeskuksen takana sijaitsee Patalampi, joka oli umpeen kasvamassa. Kirveskosken koulun rehtori Marja Vehviläisen esitti lammen

20 kunnostamista puistomaiseksi leikki-, oleskelu- ja oppimisympäristöksi. Pornaisten Kirkonkylänseutu POKS ry toimi Patalammen kunnostamisprojektin alkuunpanijana. Hankkeelle nimettiin työryhmä laatimaan ruopatulle Patalammelle ympäristösuunnitelma. Aluearkkitehti Ulla-Maija Upola piirsi työryhmän ajatukset suunnitelman muotoon maaliskuussa Patalammen kunnostamiseksi järjestettiin kaksi toimintapäivää. Raivaustöitä lammen ympäristössä tehtiin Kirveskosken ala-astelaisten koulupäivänä oppilaat tallasivat polun Patalammen ympärille, levittivät polulle puuhaketta ja rakensivat kivirykelmiä alueen somisteeksi. Mukana toimintapäivässä oli Peruskoulujen vanhempainyhdistyksen ja Marttojen jäseniä sekä Pornaisten virolaisen ystävyyskunnan Sauen koululaisia. Yhdessä Kirveskosken ala-asteen oppilaiden kanssa Sauen nuoret istuttivat Patalammen rannalle kaksi Ystävyyden puuta. Kirkonkylällä aloitetaan ikäihmisten parissa Ennaltaehkäisevät kotikäynnit projekti syksyllä Kotikäynneillä arvioidaan iäkkään ihmisen kotona asumisen edellytyksiä. Huomiota kiinnitetään kodin turvallisuustekijöihin ja arkiaskareissa suoriutumiseen. Asumisolojen ja terveydentilan arviointien perusteella pystytään ikäihmisen tarvetta palveluihin kartoittamaan. Lisäksi vanhuksella on mahdollista saada tietoa mm. kunnallisista ikäihmisten palveluista. Kirkonkylän koulukeskuksen yläasteen tiloja tullaan saneeraamaan tilojen ahtauden ja koulurakennuksen lämmitysongelmien vuoksi. Perusparannukset toteutetaan tämän hetkisen suunnitelman mukaan v Yhdistykset, järjestöt ja seurakunta kirkonkylällä Kirkonkylällä on monipuolista yhdistystoimintaa. Eri ikäryhmille on tarjolla monipuolista toimintaa yhdistyksissä, kerhoissa ja järjestöissä. Asukaskyselyn mukaan 88 % vastaajista oli sitä mieltä, että paikallinen yhdistystoiminta 16 on edistänyt asukkaiden viihtyvyyttä ja kirkonkylän elinvoimaisuutta. Lisäksi 64 % vastaajista pitää Kirkonkylän harrastusmahdollisuuksia hyvinä. Erityisesti lasten ja nuorten liikuntaharrastusmahdollisuudet kirkonkyläläisissä seuroissa ovat hyvät. Kädentaitojen harjoittamisella on pitkät perinteet ja juurensa alueen historiassa. Käsitöistä kiinnostuneita kyläläisiä palvelee kudonta-asema Palttinavintti. Myös Mäntsälän kansalaisopiston Pornaisten osasto järjestää kirkonkylällä runsaasti kädentaitoihin liittyviä kursseja. Seuraavassa on lyhyesti kuvattu kirkonkylän alueella näkyvimmin esillä olevien yhdistyksen toimintatapoja. Yhdistysten nimien perään ei ole merkitty yhdistysrekisteritunnusta (ry). Sadesää ei haittaa, lasten into on aina aitoa. Kirkonkylällä liikuntalajeista ehdottomasti suosituin on salibandy. Vuonna 1989 perustettu Light Iron toimii kahden miesten joukkueen, neljän poikajoukkueen ja kolmen tyttöjoukkueen voimin. Lajin suosio kasvaa yhä Pornaisissa ja menestystä peleissäkin on saavutettu mukavasti. Lajin harrastajien toiveena olisi saada Pornaisiin kisakelpoinen pelisali otteluita varten. Heavy Teamin jäsenet huhkivat kuntosalilla koulukeskuksen liikuntatiloissa.

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi Kyläkyselyn tuloksia Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Vastaajat Vastaajia yhteensä 15. Miehiä kuusi ja naisia yhdeksän. Ikäjakauma: eniten 50 64-vuotiaita. Nuorin vastaaja 25-vuotias ja vanhin 88-vuotias

Lisätiedot

Päivähoidon kyselyn yhteenveto

Päivähoidon kyselyn yhteenveto Päivähoidon kyselyn yhteenveto Olen sosionomi-opiskelija Anna-Maija Ruusujoki ja opiskelen Diakonia-ammattikorkeakoulussa viimeistä vuotta. Toimin päivähoidon hallinnon työharjoittelussa Kuunarin päiväkodissa.

Lisätiedot

Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto

Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa 19.1.2012 Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto 1 Kylä välittää hanke Vuoden 2011 kylä Päijät-Hämeessä 18.1.19.1.20122012 2 Kylä välittää hanke

Lisätiedot

Viestintä ja materiaalit

Viestintä ja materiaalit Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu Inkoon kunta toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille toukokuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Vuorela, Toivala ja Jännevirta Yhteenvetoja vastauksista Siilinjärvi 2012 Kysely suoritettiin alueella Vuorela, Toivala, Jännevirta - Ranta- Toivala Kehvo Kysely

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma 22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi

Lisätiedot

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6. KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.2016 MITÄ Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) ja Suomen Kylätoiminta ry.

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014 Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä Valtuustosali 5.2.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat Nurmijärven hyvät lasten

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja VEHMAISTEN URHEILIJAT Vehmaisten Urheilijat urheilutoiminta Vehmaisten Urheilijoilla

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

KOULUJEN JA KYLÄYHDISTYSTEN YHTEISTYÖLLÄ VIREYTTÄ KYLÄT JA KOULUT -HANKE. Lehtori Juha Oksanen 12.5.2015

KOULUJEN JA KYLÄYHDISTYSTEN YHTEISTYÖLLÄ VIREYTTÄ KYLÄT JA KOULUT -HANKE. Lehtori Juha Oksanen 12.5.2015 KOULUJEN JA KYLÄYHDISTYSTEN YHTEISTYÖLLÄ VIREYTTÄ KYLÄT JA KOULUT -HANKE Lehtori Juha Oksanen 12.5.2015 Humak on valtakunnallinen Verkostoammattikorkeakoulu HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU Opiskelijoita

Lisätiedot

Geodemografinen luokitus

Geodemografinen luokitus Geodemografinen luokitus Esite 2015 Suomi 1 Geodemografi nen luokitus Yleiskatsaus Suomi A A1 A2 A3 A4 Varakkaat talonomistajat Omakotitalounelma Aktiiviset lapsiperheet Varakkaat eläkeläiset Tuttua ja

Lisätiedot

Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla.

Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla. Pellon ikäihmisten palvelut Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla. Kansalaisopisto: Eri kursseja mm. Joogan senioriryhmä vanhalla koululla, sekä musiikillinen viriketoiminta

Lisätiedot

ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI

ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI Yhteisö Eskolan kylä on yli 400 asukkaan teollisuuspainotteinen taajama Kannuksen kaupungissa. Kylällä on kaksi kauppaa, ala-aste, päiväkoti ja n. 160 teollista

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat - 578 Paltamo (N = 10) Riitta Rajala 28.2.2015

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat - 578 Paltamo (N = 10) Riitta Rajala 28.2.2015 Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta Huoltajat - (N = 10) Riitta Rajala 28.2.2015 Hyvä aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäjä! Opetushallitus toteutti valtakunnallisen perusopetuksen aamu-

Lisätiedot

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI 015-177 901 (JOHTAJA) 044-794 5046 ( JOHTAJA) 015-228 615 (HEINÄHATUT) 015-228 616 (VILTTITOSSUT) 044-7945372 (PÄIVÄKOTI) SANNAN PÄIVÄKODIN VASU Talon

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset

Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset Sisältö Johdanto... 2 1. Kylän sijainti... 2 2. Vastaajien tiedot... 3 3. Kylän nykytila... 5 4. Kylän tulevaisuus ja kehittämisnäkemykset... 9 5. Palvelutarpeet... 13 6.

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 TEEMA: KYLÄTALO Idea: Kylätaloselvitys tehdään yhteinen kylätaloselvitys muiden lakkautettujen koulujen kiinteistöistä ja niiden käytöstä

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY Toimintakertomus 2010 Sisältö 1. Toiminnan ydinalueet 1 2. Toiminta 1 2.1 Säännöllinen toiminta 1 2.2 Tapahtumat 1 2.3 Tapahtumia, joihin osallistuimme

Lisätiedot

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Kyläsuunnittelu Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf 1 Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Perustettu vuonna 2000 Itäisen Uudenmaan alueen kylien edunvalvoja sekä kyläyhdistysten etujärjestö

Lisätiedot

Hämeenkoski kutsuu asumaan ja onnistumaan!

Hämeenkoski kutsuu asumaan ja onnistumaan! Hämeenkoski kutsuu asumaan ja onnistumaan! Kangasala 12 Padasjoki 24 Heinola Hyvien yhteyksien varrella 53 Asikkala 10 54 Hämeenlinna Janakkala Riihimäki Hyvinkää 3 Lammi HÄMEENKOSKI Kärkölä 4 Hausjärvi

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 Sivu 1 / 5 Janakkalan Keskustan, Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien ja Vihreiden yhteinen TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 1. JANAKKALA on elinvoimainen, elämänmyönteinen, kasvava, yhtenäinen,

Lisätiedot

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Suomen Latu ry ulkoilun ja retkeilyn asiantuntija Perustettu 1938 Toimii valtakunnallisesti ja paikallisesti 215 yhdistystä, joissa 80 000 jäsentä Kaikki löytävät mielekkään

Lisätiedot

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf. Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf. Inkoon kunta toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille toukokuussa

Lisätiedot

Liikunta ja osallisuus -hanke, Seinäjoen työpaja I, 4.12.2015

Liikunta ja osallisuus -hanke, Seinäjoen työpaja I, 4.12.2015 1 Liikunta ja osallisuus -hanke, Seinäjoen työpaja I, 4.12.2015 Tehtävä 1: Miten Seinäjoen liikunta- ja vapaa-ajan toimijoiden verkostoitumista ja yhteistyötä voitaisiin edistää? Mitä haluaisitte tehdä

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot

Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23

Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23 EK-ARTU -hanke Arjen turva kysely Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23 Miehikkälän kirkonkylä: Miehikkälä 12, Saivikkala 11 7.2.2013 1 Taustatietoja vastaajista (23) Naisia vastaajista 14 Miehiä vastaajista

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Anne Ågren Suomen kielen hallintoalueen kehittäjä Heinäkuu 2014 Sisällysluettelo Tausta, tarkoitus ja toteutus Vastausprosentti Toiminnat

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 2005/2007 inventoinnit Kangaslammin kirkonkylä Inventointinumero: Manttu 261 Kohteen nimi: Maatila Lumpeela 262 Maatila Kivenlahti 263 Pappila 264 pajaharju, museo

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 Etelä-Kymenlaaksoon turvallisuutta yhteistyöllä Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 21.5.2013 1 Virojoella 19.11.2012 tapaamisessa tuotettuja turvallisuuteen

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 Sivistyslautakunta 15.6.2010 SISÄLTÖ ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODELLE

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

1. Koulun julkisuuskuva ja toimivuus yleisesti

1. Koulun julkisuuskuva ja toimivuus yleisesti 1 (10) Nurmijärven kunnan 2012 keväällä laatima asiakastyytyväisyyskysely 2., 3. ja 7.luokkalaisten vanhemmille ja huoltajille TULOSTEN ANALYSOINTIA LÄNSIKAAREN KOULU VS. KOKO KUNNAN VASTAAJAT Länsikaaren

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Virpi Sahi Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Hösmärinpuiston päiväkotilaisia mörriretkellä. Kuva: Virpi Sahi. Luonto lisää lasten ja nuorten

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

MARTTA- TOIMINTA. Kotitalousneuvonta Ruoka ja ravitsemus Kodin talous ja kuluttaja-asiat Kodinhoito Kotipuutarha ja ympäristö

MARTTA- TOIMINTA. Kotitalousneuvonta Ruoka ja ravitsemus Kodin talous ja kuluttaja-asiat Kodinhoito Kotipuutarha ja ympäristö SINUSTAKO MARTTA HISTORIA Marttajärjestö syntyi vuonna 1899. Suomessa elettiin tuolloin kansallisen heräämisen, naisasialiikkeen ja kansanvalistustyön aikaa. Lucina Hagmanin aloitteesta perustettu naisyhdistys

Lisätiedot

VITAPOLIS. Alue- ja hankekehityssuunnitelma

VITAPOLIS. Alue- ja hankekehityssuunnitelma VITAPOLIS Alue- ja hankekehityssuunnitelma Vitapolis Uudenlainen palveleva asuinalue Vitapolis on ainutlaatuinen palvelu- ja asumisympäristö Muuramessa lähellä Jyväskylää, jossa yhdistyvät kaikki elämälle

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

KUOPION NUORI -KYSELY

KUOPION NUORI -KYSELY KUOPION NUORI -KYSELY Nuorten Palvelu ry / Kauppakeskusten nuoret -hanke YHTEENVETO VASTAUKSISTA Kyselyn tausta Kuopion nuori -kysely oli Kuopion keskustassa asioiville ja aikaansa viettäville nuorille

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen seminaari 26.-27.11.2013 EK-ARTU-hanke, Päivi Okuogume

Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen seminaari 26.-27.11.2013 EK-ARTU-hanke, Päivi Okuogume Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen seminaari 26.-27.11.2013 EK-ARTU-hanke, Päivi Okuogume Etelä-Kymenlaakso Asukkaita Kunnan v. 2012 lopussa perustamisvuosi HAMINA 21 257 1653 KOTKA 54 877 1879 MIEHIKKÄLÄ

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

Tikkakosken asukaskysely 2010

Tikkakosken asukaskysely 2010 2010 Tikkakosken asukaskyselyn koontia Jyväskylän kaupungin innovaatiopalvelut - Asukaskyselyssä kerättiin tikkakoskelaisten ajatuksia alueen kehittämisestä ja kartoitettiin asukkaiden näkemyksiä Tikkakoskelle

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013 Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Pohjois-Karjalan Sairaskotiyhdistys

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Kansalaiskysely 2014. Mäntsälä + kaikki

Kansalaiskysely 2014. Mäntsälä + kaikki Kansalaiskysely 2014 Mäntsälä + kaikki Vastaajamäärä Koko selvityksessä yhteensä 1421 vastaajaa Mäntsälästä 330 vastaajaa Tuhatta täysi-ikäistä asukasta kohden 22 vastaajaa 23 % kaikista vastaajista 2.

Lisätiedot

Markkuun koulu. Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille

Markkuun koulu. Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille Markkuun koulu Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille MAHDOLLISUUKSIEN MARKKUU V. 2025 VISIO SIITÄ MITÄ VOISI OLLA TYRNÄVÄN KALTAISESSA KUNNASSA, MARKKUUN KALTAISELLA KYLÄLLÄ, JOS LÖYTYY

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 1 1. Rajamäen Kehitys Ry:n toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta Rajamäen Kehitys Ry eli RaKe on perustettu 1924 ja on yksi suurimmista ja vanhimmista Nurmijärvellä

Lisätiedot

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI 015-177 901 (JOHTAJA) 044-794 5046 ( JOHTAJA) 015-228 615 (HEINÄHATUT) 015-228 616 (VILTTITOSSUT) 044-7945372 (PÄIVÄKOTI) SANNAN PÄIVÄKODIN VASU Talon

Lisätiedot

LASTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen yksikkö /tm /16.2.2004 /3.1.

LASTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen yksikkö /tm /16.2.2004 /3.1. LASTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen yksikkö /tm /16.2.2004 /3.1. UUDISTUKSEN TAVOITTEET Työn- ja vastuunjaon

Lisätiedot