Maaseudun kehittämisyhdistys. SAMPo ry. Kirkonkylänseutu ry. Pornaisten

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maaseudun kehittämisyhdistys. SAMPo ry. Kirkonkylänseutu ry. Pornaisten"

Transkriptio

1 Maaseudun kehittämisyhdistys SAMPo ry Pornaisten Kirkonkylänseutu ry.

2 Pornaisten kirkonkylän seudun kyläsuunnitelma 2003

3 SISÄLLYS Esipuhe Johdanto 1. Pornaisten kirkonkylän seudun aluekuvaus 2. Pornaisten historia 2.1 Kirkonkylän seudun historia 2.2 Kirkonkylän historialliset rakennukset 2.3 Pornainen vähenevän väen kunnasta uuteen kukoistukseen 3. Kirkonkylä tilastojen valossa 3.1 Koulutus ja työssäkäynti 3.2 Kirkonkylän asuinrakennukset 3.3 Kirkonkylän muu rakennuskanta 4. Elämänmeno kirkonkylällä 4.1 Kunnallinen päätöksenteko ja kunnalliset palvelut 4.2 Hyvinvointivertailua tilastojen avulla 4.3 Kunnan vapaa-ajan toimi järjestää liikuntamahdollisuuksia ja nuorten toimintaa 4.4 Ympäristön viihtyisyys, siisteys ja turvallisuus 4.5 Lapsiperheiden arki kirkonkylällä 4.6 Kirkonkylän koululaiset 4.7 Ikäihmisten ajatuksia kirkonkylästä 4.8 Toteutuneita ja meneillään olevia hankkeita hyvinvoinnin edistämiseksi 4.9 Yhdistykset, järjestöt ja seurakunta kirkonkylällä 5. Elinkeinoelämä 5.1 Elinkeinoelämän tukirakenteet 5.2 Paikallisen elinkeinoelämän rakenne Kyläsuunnittelun tavoitteet ja kehittämiskohteet 6.1 Turvallisuus, viihtyisyys ja ympäristö 6.2 Palvelut ja elinkeinoelämä 6.3 Vapaa-aika 6.4 Kehittämiskohteet aihealueittain ryhmiteltynä 7.0 Kyläsuunnittelu jatkuu, kirkonkylä kehittyy Lähteet Valokuvaluettelo

4

5 Esipuhe Pornaisten Kirkonkylänseutu POKS ry on kylä- ja asukasyhdistys, jonka toiminnan tarkoituksena on asukkaiden viihtyvyyden parantaminen. Tavoitteen saavuttaminen vaatii perusteltua tietoa asukkaiden toiveista ja viihtyvyyteen myönteisesti ja kielteisesti vaikuttavista tekijöistä. Näihin kysymyksiin vastaa kyläsuunnitelma. Asukaslähtöisyyden ja objektiivisuuden varmistamiseksi päädyttiin Laureaammattikorkeakoulun kanssa käytyjen neuvotteluiden perusteella yhteistyösopimukseen, jonka mukaan asukkaiden toiveet ja tarpeet selvitettiin kotitalouksiin lähetetyn asukaskyselyn avulla sekä yhteisöanalyysimenetelmällä. Myös kyläsuunnitelman laatiminen annettiin Laurea-ammattikorkeakoulun tehtäväksi. Kyläsuunnitelma on toteutettu Euroopan Unionin Alueellisen maaseutuohjelman (ALMA) hankkeena. SAMPo ry on puoltanut hankkeen rahoittamista ja myös suorittaa hankkeelle tuen kuntaosuuden. TE-keskus on puolestaan tehnyt hankkeesta myönteisen päätöksen ja maksaa hankkeelle tuen EU- ja valtio-osuudet. Suunnitelma on valmis, mitä nyt tehdään? Suunnitelma sisältää kolmisenkymmentä asiaryhmää, joita toteuttamalla voidaan auttaa asukkaiden viihtyvyyden parantamista. Mitään valmista toimintaohjelmaa ei ole, vaan alueella toimivat yhteisöt voivat käyttää ehdotuksia omien toimintasuunnitelmiensa laatimisessa. Toiminta voi olla tavoitteiden taakse asettumista, kannanottoja, yhteisön toimintaa ja yhteisöjen yhteistoimintaa. Osa asioista on ehkä kunnalle ja viranomaisille kuuluvia. Niiden jatkuva esilläpito ja valvominen ovat myös kehittämistoimintaa. Asukkaiden voimin toteutettavat isommat hankkeet vaativat toimintaa yli yhteisörajojen. Voidaan perustaa yhteisiä pooleja muodostamaan hanke, hakemaan sille rahoitus ja toteuttamaan se. 1 Visioesimerkkinä voisi olla yhteisöjen ja maanomistajien yhdessä perustamat ja ylläpitämät ulkoilupolut opasteineen joenranta-alueella ja asuinalueiden lähialueilla. Toinen esimerkki voisi olla puuha- ja palvelukeskus, josta löytyisivät kyläkahvila, leikkipuisto ja puistotäti lapsille, kylätalkkari, kodinhoitoapua, käsityömyyntiä, kierrätyspiste, matonpesupaikka, yhteisöjen toimitiloja ja kaikkea muuta tarpeellista. Läpi analyysien ja suunnitelman näkyy painavana asukkaiden huoli ilkivallasta ja alueen maaseutumaisuuden säilyttämisestä. Nämä on ehdottomasti otettava huomioon, kun kehitämme Pornaista pornalaisille. Kiitokset kaikille työhön osallistuneille Laurea-ammattikorkeakoulussa ja meillä kotona. Erityiskiitokset Maaseudun EU-tietokeskus Carrefour Uusimaa-Nylandissa työskentelevälle Tero Uusitalolle, joka rohkaisi POKSilaisia kyläsuunnitelmahankkeeseen ja joka on myös koordinoinut hanketyötä. Siitä vaan kehittämään. Pornaisten Kirkonkylänseutu POKS ry Työryhmän jäsenet: Aarto Talvikki Heiskanen Toni Leppänen Eija Heiskanen Tuula Oksanen Marjatta Kantola Jorma Runolinna Pertti Kantola Pirjo Sortava Sinna Kurki Pirkko Vaahtoranta Hannu (SAMPo ry.)

6 Johdanto Käsillä oleva kyläsuunnitelma on tehty Pornaisten kunnan kirkonkylän alueelle. Idean asukaslähtöisen kyläsuunnitelman laatimisesta esitti paikallinen asukasyhdistys Pornaisten Kirkonkylänseutu POKS ry keväällä Projektin aloitustilaisuus järjestettiin Pornaisissa Kyläsuunnitelma yhteiskuntasuunnittelun osana on vakiinnuttanut asemansa ympäri Suomea. Jokainen kyläsuunnitelma on ainutlaatuinen, sillä sen sisältämät ajatukset ja ideat perustuvat kylän asukkaiden toiveisiin ja tarpeisiin. Pornaisten kirkonkylän kyläsuunnitelmassa on lähdetty myös rohkeasti kokeilemaan uusia menetelmiä kyläsuunnitelman laatimiseksi. Ensimmäistä kertaa Suomessa kyläsuunnitelman tausta-aineiston kokoamiseen käytettiin yhteisöanalyysimenetelmää sekä hyödynnettiin paikkatietojärjestelmiä. Laurea-ammattikorkeakoulun sairaanhoidon opiskelijat toteuttivat lehtori Raija Tarkiaisen johdolla yhteisöanalyysin aineiston keruun ja analysoinnin. Opiskelijat keräsivät haastattelemalla, havainnoimalla ja osallistuvalla työotteella tietoa koskien asukkaiden elinympäristöä ja hyvinvointia. Lapsiperheille, nuorille, aikuisväestölle, ikääntyville ja vapaaehtoisjärjestöille räätälöitiin oma haastattelu- ja kyselyaineisto. Tällä tavoin kunkin kohderyhmän elinoloista ja tulevaisuuden toiveista sekä tarpeista saatiin selkeä kuva suunnittelun pohjaksi. Pornaisten kirkonkylän asukkaiden mielipiteitä kartoitettiin myös alueen kotitalouksiin jaetun kyselyn avulla. Maaliskuussa 2003 lähetettiin postitse asukaskysely jokaiseen kirkonkylän seudun kotitalouteen, yhteensä 750 kappaletta. Kyselyyn vastasi 114 kyläläistä. Asukaskyselyssä oli liitteenä kartta, johon vastaajien pyydettiin merkitsevän erilaisin merkein mm. positiivisiksi mieltämiään alueita, samoin kuin kehittämistarpeessa olevat kirkonkylän alueet. Saatujen vastausten pohjalta Laurea ammattikorkeakoulun 2 luonnonvara-alan opiskelija Liisa Laitinen laati suunnittelija Rauni Varkian ohjauksessa MapInfo-ohjelmalla kartta-aineistoa kehittämissuunnittelun työvälineeksi. Kirkonkyläläisten näkemyksistä koottujen taustatietojen pohjalta Laurea-ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan opiskelija Terhi Mäkinen koosti kyläsuunnitelman kirjalliseen asuun. Kirkonkylän kyläsuunnitelman koostaminen on osa hänen opiskeluunsa liittyvää opinnäytetyötä. Pornaisten kirkonkylän kyläsuunnitelman ensisijainen tehtävä on tuoda esille asukkaiden mielipiteet laadittaessa suunnitelmia alueen ja sen asukkaiden elinolojen kehittämiseksi. Kyläsuunnitelma soveltuu käytettäväksi kunnallisen päätöksenteon tukena, samoin kuin yhdistysten toimintasuunnitelmien laadinnassa. Suunnitelman sisältämiä ideoita voi kuka tahansa kyläläinen lähteä edelleen kehittämään. Uusien toimintamuotojen viriäminen ja uusien aktiivisten kyläläisten mukaantulo ovat kyläsuunnitelman parasta antia. Tarkoituksenmukaista on, että nyt laadittuun kyläsuunnitelmaan palataan määräajan kuluttua. Esimerkiksi vuoden kuluttua voidaan arvioida mitkä tavoitteet ovat toteutuneet, mitkä voidaan siirtää pidemmälle tulevaisuuteen, ja onko ilmaantunut uusia kehittämistarpeita. Kyläsuunnitelma on onnistunut, kun se herättää myönteistä innostusta kyläläisten keskuudessa.

7 1. Pornaisten kirkonkylän seudun aluekuvaus Pornaisten kunta sijaitsee Keski-Uudellamaalla naapureinaan Askolan, Mäntsälän ja Sipoon kunnat sekä Porvoon kaupunki. Pornaisten kunnan halki virtaa pohjoisesta etelään Mustijoki, joka kiemurtelee kumpuilevan peltomaiseman keskellä. Pitkänmallisen kunnan keskivaiheilla Mustijoki tekee jyrkän mutkan, jossa peräperää kohisevat kolme pientä koskea: Karjakoski, Myllykoski ja Kirveskoski. Mustijoen jokilaakson maaperä on savea, pelloilla tyypillisimmillään aitosavea. Alueen kallioperä on valtaosin graniittia. Savinen jokilaakso rajoittuu joen itäpuolella moreeniselänteeseen. Kirkonkylän alueen puusto on pääasiallisesti lehtipuita; koivuja, pihlajia ja haapoja. Seassa kasvaa kuusia. Peltoja ja jokivartta reunustavat lepät ja pensasmaisesti kasvavat pajut. Paikoin puusto ja pensaat peittävät avoimet peltonäkymät. 3 Kirkonkylän taajama on rakentunut Mustijoen itäpuolelle kahden korkeahkon mäen laelle ja niiden välisen laakson alueelle. Komea kirkko hallitsee kylämaisemaa omalla mäellään. Kirjasto, kunnantalo ja koulukeskus sijaitsevat toisella mäenharjanteella. Kylän läpi kulkeva päätie halkoo molempia mäkiä. Laaksopainanteessa sijaitsevat kyläkeskuksen liikekeskus ja kunnan terveysasema. Kirkonkylän asutus on levinnyt taajaman ulkopuolelle alueen metsäisiin osiin. Näin kylä on säilyttänyt intiimin maalaismaisen ilmeen.

8 2. Pornaisten historia Pornaisten asutushistorian alku ulottuu varhaismesoliittiseen aikaan, noin vuoden päähän. Löydöt kivikaudelta ( e.kr.) ja pronssikaudelta ( e.kr.) viittaavat siihen, että Pornaisten alueella harjoitettiin metsästystä ja kalastusta. Asutus on todennäköisesti ollut tilapäisluonteista. Pysyvät asumukset sijaitsivat syvemmällä sisämaassa tilapäisasumusten antaessa suojan metsästys- ja kalastusretkillä. Mustijoella on ollut merkittävä rooli asutuksen levittymisessä alueelle. Sitä pitkin pornaislaisten esi-isät ovat tulleet etsimään asuinpaikkoja ja raivaamaan peltoja sen rannoille. Joki toimi merkittävänä liikkumisväylänä kun maanteitä ei vielä ollut. Kesäisin kuljettiin veneillä ja talvisin jäätä pitkin. Mustijoen koskien yhteyteen rakennettiin myllyjä viljan jauhatusta varten. Myös sahatoimintaa harjoitettiin myllyjen yhteydessä. Peltojen raivaaminen ja kaskeaminen on alkanut Pornaisissa luvulla, jolloin alueelle on tullut nykyisenlainen pysyvä asutus. Isojako toteutettiin 1700 luvulla, jonka seurauksena syntyi uusia tiloja ja torpparikulttuuri sai alkunsa. Pornaisten kunta itsenäistyi koko Suomea vaivanneiden nälkävuosien päätteeksi v Kirkonkylän seudun historia Pornaisten ensimmäinen kirkko rakennettiin Kirveskoskelle v Talkootyöstä huolimatta kirkon rakentaminen tuli kalliiksi. Varoja kirkon kelloon ei enää löytynyt. Kylän naiset päättivät viljellä pellavaa ja kehrätä siitä lankaa palttinan valmistukseen. Kyläläiset myivät palttinat Tukholmaan ja saamillaan varoilla he hankkivat kirkonkellon. 4 Pornaisten kunta itsenäistyi v Pian sen jälkeen, v valmistui pitäjän ensimmäinen kansakoulu Kirveskosken kylälle. Koulun opettajan aloitteesta paikkakunnalle perustettiin koululaisten torvisoittokunta. Ryhmä esiintyi kirkossa, kotiseutujuhlissa ja häissä. Soittokunnan toiminta jatkui aina 1940 luvulle asti, jolloin soittajien torvet päätyivät Pornaisten kotiseutumuseoon. Kirkonmäki pohjoisesta katsottuna. Kuva on otettu ennen v Kirveskoskella oli useita sekatavarakauppoja 1920 luvun alussa. Tuotteet olivat myynnissä irtotavarana; suurissa säkeissä ja tynnyreissä. Nahkurin puodista saattoi hankkia kenkiä, saappaita, hanskoja, lapikkaita ja hevosten valjaita. Myös pikilankaa ja kenkärasvaa oli mahdollista ostaa oman kylän puodeista. Monet tilalliset hankkivat lisätuloja jalostamillaan maatalouselintarvikkeilla. Helsingin toreilla myytiin lihaa, leipää, perunaa ja kananmunia. Jälkiuunileipä oli pitäjän erikoisuus. Matkanteko pääkaupunkiin oli aloitettava aamuyön

9 tunteina, jotta myyntipöytä oli ajoissa valmiina. Puukauppaa käytiin Porvoon ja Hintahaaran suuntaan, jonne ajettiin halkokuormia rautateiden tarpeiksi. Kaupanteko ympäröiville paikkakunnille kukoisti luvuilla. Päreitä höylätään kirkonkylän Myllynkoskella Kirkonkylän historialliset rakennukset Merkittävin Pornaisten kirkonkylän rakennuksista on v valmistunut Ilmari Launiksen suunnittelema tornillinen pitkäkirkko. Kirkon rakennuskivet tuotiin Mustijoen jäätietä pitkin hevosten vetäminä. Joen vastarannalla sijaitsevan uusrenessanssityylisen entisen pappilan päärakennus on rakennettu v Yhdessä kirkon kanssa ne muodostavat kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kokonaisuuden. 5 Pornaisten kirkon rakentajia työmaallaan 1920 luvun alussa. Keskustan vanhimpiin rakennuksiin kuuluu 1800 luvulta peräisin oleva sininen talo. Rakennus on aikaisemmin ollut muun muassa kauppa ja puhelinkeskus. Sinisen talon piharakennus toimi aikoinaan teurastamona. Keväällä 1936 työmiehiä Makasiininmäen (nyk. Kirkkotie) oikaisutyössä. Miesten takana näkyy Sininen talo ja vasemmassa ylälaidassa entinen Säästöpankin talo.

10 Vuodelta 1906 peräisin oleva Kuusiston seurantalo on historiansa aikana ollut monenlaisessa käytössä. Talo toimi aluksi hiihto- ja ompeluseuran kokoontumispaikkana. Kirkon tuhouduttua tulipalossa Kuusisto toimi kirkkona vuosina Kansalaissodan aikana Kuusistolla oli punakaartilaisten toimisto. Talossa on järjestetty myös maatalousnäyttelyitä. Pornaisiin saapuneet siirtokarjalaiset vastaanotettiin Kuusiston seurantalolla. Jatkosodan alkaessa rintamalle lähtevät pornaislaiset miehet kokoontuivat Kuusiston talon pihalla. Pornaisten Sotaveteraanit ovat kiinnittäneet muistolaatan pihan suureen kiveen kunnianosoitukseksi isänmaata puolustaneille. Pornaisiin rakennettiin v kirkonkylän korkeimmalle kohdalle kansakoulu, joka on yksi vanhimmista edelleen käytössä olevista koulurakennuksista Uudellamaalla. Nykyisin rakennus on yhden alaasteluokan käytössä. 6 Alakoululaiset saivat oman koulurakennuksen v Koulussa nähtyjen hiirien seurauksena kyläläiset alkoivat kutsua sitä Hiirikouluksi. Sittemmin tiloihin perustettiin kudonta-asema, jonka jälkeen se oli jälleen koulukäytössä. Nykyisin rakennus toimii Pornaisten nuorisotalona. Keskeisellä paikalla kylätien välittömässä läheisyydessä sijaitsee vanha Pornaisten säästöpankin talo, jossa toimii nykyisin ryhmäperhepäivähoitokoti. Talo on rakennettu 1920 luvulla.

11 2.2 Pornainen vähenevän väen kunnasta uuteen kukoistukseen Maatalouden koneellistuminen ja muuttuvat yhteiskuntaolot 1960 luvulla toivat mukanaan näkyviä muutoksia Pornaisten kylämaisemaan. Maatilojen koko suureni samanaikaisesti kun tilojen määrä väheni. Karjojen aiemmin laiduntamat niityt jäivät metsittymään. Autoilla liikkumista varten rakennettiin tiestöä, ja pikkuhiljaa kylänraitilla kopsuteltiin hevosvetoisilla kulkuneuvoilla yhä harvemmin. Väkeä muutti työn perässä erityisesti Helsinkiin, jossa oli alkanut kiihkeä rakentamisen kausi. Moni Pornaisiin jääneistäkin kävi työssä Helsingissä. Parhaimmillaan Kirkonkylältä on kulkenut aamutuimaan kaksi täyttä linjaautollista työväkeä pääkaupunkiin. Erityisesti taitaville rakennusalan ammattilaisille oli kaupungistuvassa Etelä-Suomessa kova kysyntä. Tarjolla oleva työ oli erityisen tervetullut tilanpidon lopettaneelle maanviljelijäväestölle. Pornaisten kunnan vähenevä asukasmäärä ja valtakunnalliset kuntauudistussuunnitelmat johtivat 1970 luvun alussa tilanteeseen, jonka seurauksena harkittiin Pornaisten liittämistä Porvoon maalaiskuntaan. Kun sitten lopulta kädenvääntö asiasta aikanaan päättyi ja Pornainen päätettiin säilyttää itsenäisenä kuntana, katseet kääntyivät kunnan tulevaisuuden kehittämiseen. Kirkonkylän muodonmuutos perinteisestä vähenevän väen maatalouskylästä taajamamaiseksi kuntakeskukseksi alkoi. Siihen tarvittiin kuitenkin kunnallistason suunnittelua ja päätöksentekoa. Pornaisten kunta osti kohtuulliseen hintaan yksityisten maita kirkonkylän alueella. Hankittu maa kaavoitettiin asuintonteiksi ja myytiin edulliseen hintaan tulomuuttajille. Tästä alkoi Pornaisten ja kirkonkylän kasvu, jolle ei vieläkään näy hiipumisen merkkejä Kirkonkylä tilastojen valossa Pornaisten väkiluku kasvaa keskimäärin 2 3 % vuodessa ja se on näin ollen yksi Suomen nopeammin kasvavista kunnista. Kirkonkylän kasvuvauhti on vielä kiihkeämpi kuin koko kunnan alueen väestökasvu. Kirkonkylän seudulla asuu runsaat 2000 ihmistä. Asukkaiden keski-ikä on 33,3 vuotta. Lapsien (0 17 v.) osuus asukasmäärästä on suuri, 34 %. Näistä alle kouluikäisiä on 14 %. Aktiivi-ikäisen (18 64 v.) väestön osuus on 57 %. Eläkkeellä on vain 9 % kirkonkylän asukkaista. Kirveskosken väestö on pääasiallisesti suomenkielinen, 2 % puhuu ruotsia äidinkielenään. Väestön sukupuolijakauma on tasainen. Alueen asukastiheys on 43,1 henkilöä/km2. Kirkonkylän työpaikkaomavaraisuusaste on 48 %. Kirkonkylän kotitalouksien määrä on 670, joten keskimääräinen perhekoko on 2,9 henkeä. Keskimääräinen asuntokoko on 92 m2. Asumisväljyys on 32 m2/henkilö. Kirkonkylän väestöstä 78 % asuu omistusasunnossa. Vuonna 2002 kirkonkylän alueella asuntojen keskineliöhinta oli 1035 EUR. Vastaavana ajankohtana keskineliöhinta Uudellamaalla oli 1919 EUR.

12 3.1 Koulutus ja työssäkäynti Kirkonkylän seutua voi luonnehtia pendelöintikyläksi. Kylän asukkaat ovat valinneet asuinpaikakseen rauhallisen, maalaismaisen ympäristön, mutta käyvät töissä ruuhkakeskuksissa. Kyläsuunnitelmaa varten tehdyn asukaskyselyn vastaajista noin 60 % ilmoitti työskentelevänsä Pornaisten kunnan ulkopuolella. Kolmanneksella työssäkäyvistä yhdensuuntaisen työmatkan pituus on km. Useimmat työskentelevät Helsingissä, Vantaalla, Espoossa ja Järvenpäässä Valtaosalla kirkonkylän aikuisväestöstä on ammatti- tai perusasteentutkinto (yht. 86 %). Ylioppilastutkinnon on suorittanut 6 % ja korkeakoulututkinnon 8 % aikuisväestöstä. Taulukossa on kuvattu kirkonkylän asukkaiden pääasiallinen toiminta (Suomi CD, Tilastokeskus 2002). Työvoiman piiriin kuuluvista maatalousyrittäjien pieni osuus on merkillepantavaa. Työttömien osuus (7 %) on alhainen verrattuna valtakunnalliseen keskiarvoon (10,4 %). Pääasiallinen toiminta Yhteensä % Työvoima Palkansaajat Maatalousyrittäjät 30 3 Yrittäjät (pl.maatalous) 89 9 Työttömät 67 7 Työvoiman ulkopuolella Lapset (0-14 v.) Opiskelijat Eläkeläiset Kotiäidit 35 3 Muut 33 3 Yhteensä Kirkonkylän asuinrakennukset Vuoteen 2000 mennessä kirkonkylän alueelle oli rakennettu 569 asuinrakennusta, joista 95 % omakotitaloja, 4 % rivitaloja ja 1 % kerrostaloja. Kaikki vuosina kirkonkylälle rakennetut asuinrakennukset ovat omakotitaloja. Ensimmäiset rivi- ja kerrostalot kirkonkylälle rakennettiin 1970-luvulla luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku Kuvio asuinrakentamisen määrän vaihteluista Pornaisten kirkonkylän seudulla välisenä ajanjaksona (Suomi CD, Tilastokeskus 2002). Sodanjälkeiset vuodet 1940 luvulla olivat vilkkaan rakentamisen aikaa mm. siirtokarjalaisten asuttamisen vuoksi. Asuinrakentamisen aallonpohja oli 1960 luvulla, jolloin poismuutto pitäjästä kaupunkeihin oli vilkkaimmillaan. Kunnan asuttamispolitiikan ansiosta rakentaminen elpyi jälleen 1970 luvulla. Erityisen vilkasta asuinrakentaminen oli 1980 luvun taloudellisen nousukauden aikaan.

13 Vuosina uusia rakennuslupia kirkonkylän seudulle on myönnetty 102 omakotitalolle ja kahdelle rivitalolle. Kuluvan vuoden elokuuhun mennessä uusia rakennuslupia on myönnetty 24 omakotitalolle ja kahdelle rivitalolle. Kirkonkylän kylärakennetta leimaava maaseutumaisuus koetaan erittäin positiiviseksi asiaksi. Asukaskyselyssä monet esittivät ajatuksia pienen mittakaavan rakentamisen puolesta. Kirkonkylälle ei kaivata enempää kerrostaloja ja toiveena on, että uusien rakennusten ulkoasu sopii nykyisen kylämiljöön tyyliin. 3.3 Kirkonkylän muu rakennuskanta Pornaisten kunnantalo valmistui v Kunnantaloa laajennettiin v. 1982, jolloin rakennukseen saatiin lisää toimistotilaa ja väestönsuojakeskus. Vuonna 2001 kunnantaloa uudistettiin toistamiseen, jolloin laajennettiin valtuustosalia ja toteutettiin uudet kahviotilat. Aiemmin kunnantalon yhteydessä ollut kirjasto sai omat tilat uuden kirjastotalon valmistuttua v Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Saara Juola 9 Vanhan kansakoulun läheisyyteen rakennettiin v Pornaisten koulukeskus, jota laajennettiin v Koulukeskuksen viereen valmistui v Kirveskosken koulu, jossa toimii peruskoulun kuusi ensimmäistä luokka-astetta. Kirkonmäelle rakennettiin v Aurinkomäen palvelukeskus. Palvelukeskuksessa on vanhainkoti, päiväkeskustiloja, ryhmäkoti ja tukiasuntoja vanhuksille. Aiemmin vanhainkoti toimi kirkkoa vastapäätä sijaitsevassa v valmistuneessa rakennuksessa, jossa nykyisin toimii ryhmäperhepäivähoitokeskus. Kirkonkylän keskustan uusinta liikerakennuskantaa edustavat Säästökulma v. 1979, terveyskeskus v sekä Latiskanportti ja sitä vastapäinen liikeja asuinkiinteistö v

14 4. Elämänmeno kirkonkylällä Kirkonkylän alueella tehdystä asukaskyselystä sekä yhteisöanalyysin haastatteluista ilmeni, että asukkaiden mielestä kirkonkylän suurimmat vahvuudet ovat kaunis maalaismainen miljöö ja turvallinen ympäristö. Lisäksi yli 90 % kyselyyn vastanneista kokee asuinympäristönsä terveelliseksi paikaksi elää. Naapuriapuun luottaa 47 % vastaajista. Kyläyhteisön kohtuullisen pieni koko luo positiivista sosiaalista vastuullisuutta. Asukaskyselyyn vastanneista yli puolet kokee kirkonkylän yhteisöllisyyden edesauttavan turvallisuutta. Kyselyssä esille tuli kuitenkin keskustan liikealueella ajoittain tapahtuva häiriköinti ja ilkivalta. Kirveskosken maantieteellisesti keskeinen sijainti on houkutellut alueelle työikäisiä ja perheellisiä. Valtaosin työpaikkaliikennöinti perustuu yksityisautoiluun. Osin on kyse vallitsevasta suuntauksesta, mutta myös paikallisen julkisen liikenneyhteyksien puutteellisuudesta. Asukaskyselyn mukaan julkisen liikenteen heikko taso on palveluiden osalta eniten tyytymättömyyttä aiheuttava tekijä kirkonkyläläisten keskuudessa. Ainoastaan 15 % vastanneista oli tyytyväisiä nykyiseen joukkoliikenteen palvelutasoon. Ilta- ja viikonloppuvuoroja Porvoon, Järvenpään ja Mäntsälän suuntiin on liian vähän. 4.1 Kunnallinen päätöksenteko ja kunnalliset palvelut Viime vuosikymmenten ripeästä väestönkasvusta huolimatta Pornaisten kunnalliset peruspalvelut on kyetty pitämään kohtalaisen hyvällä tasolla, mikä on pääosin kunnan määrätietoisen asuttamispolitiikan ansiota. Pienen kunnan etuna on myös kunnallishallinnon joustavuus. Tilanteisiin on mahdollista reagoida nopeammin kuin suurilla paikkakunnilla, jossa hallintoalue on laajempi ja väestömäärä suurempi. 10 Pornaisten muuttovoittoisuus on vaikuttanut aktivoivasti kunnanhallintoon. Kunnan asioista päättävien henkilöiden on täytynyt herkeämättä seurata kuntalaisten tarpeita, ja olla valmiita reagoimaan muutostarpeisiin nopeastikin. Hyvänä esimerkkinä tästä on Pornaisten v.1999 valmistunut kirjasto. Yksituumainen puoltava päätös kirjastohankkeelle, onnistunut tonttikauppa seurakunnan kanssa ja myönnetty valtionapu olivat ratkaisevia tekijöitä uuden toimivan kirjaston saamiseksi kuntaan. Nykyinen kirjasto onkin saanut kiitosta kaikenikäisiltä kirkonkyläläisiltä. Kunnan terveyskeskuksen henkilökunnan palvelualttius on asukkaiden mielestä hyvä. Ajoittainen lääkäripula on viivästyttänyt vastaanotolle pääsyä, ja näin ollen herättänyt asukkaissa huolestusta terveyskeskuspalveluiden tulevaisuudesta. Joillekin lääkärien iltavastaanottoaikojen vähyys on aiheuttanut ongelmia henkilökohtaisessa terveydenhoidossa. 4.2 Hyvinvointivertailua tilastojen avulla Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus STAKES on julkaissut kuntatilastoja koskien väestön hyvinvointia, kunnan taloutta, erityisryhmien palveluja ja päihdehuoltoa. Pornaisten kunnassa toimeentulotukea saa 2,6 % asukkaista, mikä on huomattavan paljon alhaisempi kuin koko Uusimaan toimeentulotuensaajien keskiarvo 8,3 % vuonna Työikäisiä sairauspäivärahan saajia Pornaisissa on kuitenkin 99,2/1000 työikäistä, muun Uudenmaan vastaavan luvun ollessa 79,8. Työkyvyttömyyseläkkeensaajien määrä on 56,8/1000 työllistä, joka vastaa Uudenmaan työkyvyttömyyseläkkeensaajien määrää (55,7/1000 työikäinen). STAKES:n tutkimuksen mukaan huumausainerikoksia tehtiin Pornaisissa v seitsemän kertaa vähemmän kuin muualla Uudellamaalla. Samoin väkivaltarikosten määrä Pornaisissa oli alle kolmannes Uudenmaan

15 paikkakuntien keskiarvosta. Alkoholijuomien myynnin vertailussa pornaislaiset ostivat asukasta kohti vain neljänneksen siitä mitä asukkaat muualla Uudellamaalla. Merkittävää eroa selittää osittain lasten suuri osuus väestöstä. Kuusiston seurantalon vieressä on kirkonkylän yleisurheilukenttä.. Talviaikaan kenttä jäädytetään luistelijoita ja jääkiekon harrastajia varten. Kirkonkylän vanhan kuntoradan yhteydessä on koulutusalue koiraharrastajille. Talvisin kuntoradalle tehdään latu maastohiihtäjille. Koirien omistajien iloksi ladulla on sallittua myös koirien vetohiihto aina keskiviikkoisin. 4.3 Kunnan vapaa-ajan toimi järjestää liikuntamahdollisuuksia ja nuorten toimintaa Pornaisten kunnan vapaa-aikatoimi järjestää liikuntaa, huolehtii liikuntapaikoista sekä koordinoi kunnan nuorisotoimintaa. Vapaa-aikatoimi tekee useiden yhdistysten kanssa yhteistyötä ja tarjoaa tukea yhdistystoimintaan mm. tarjoamalla tiloja yhdistysten käyttöön. Kunnan vapaa-aikatoimi on järjestänyt kirjaston yhteyteen kävelysauvojen ja lumikenkien lainauspisteen. Välineiden lainauksesta ei peritä maksua. Liikuntapaikkoja on kirkonkylän kokoon nähden runsaasti. Kesäaikaan on mahdollista harrastaa mm. katukorista, rantalentopalloa, pesäpalloa yms. Kirkonkylällä asuvia ulkoilunystäviä palvelee myös muutaman kilometrin päässä sijaitseva Kotojärven virkistysalue. Alueella on valaistu kuntorata, uimaranta, rantalentopallokenttä sekä kuntotelineitä. Talvisin Kotojärvellä on lisäksi avantouintimahdollisuus ja hoidetut hiihtoladut. Pornaisten kunnan virkistysalueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Kotojärven golfkenttä, jota hallinnoi Oy Kotojärvi Golf Ab. Kunnan vapaa-aikatoimi järjestää toimintaa kirkonkylän nuorille nuorisotalo PONUssa. Ohjelmistoon kuuluu mm. nuorisokahvila- ja diskoiltoja. Nuorisotoiminnan kehittämiseksi PONUssa toimii neuvosto, jonka jäsenistö koostuu alueen nuorista. Yhdessä nuorisotyöntekijöiden kanssa nuoret osallistuvat oman ikäryhmän hyvinvoinnin ja viihtymisen edistämiseen tähtäävään päätöksentekoon. Kuitenkin asukaskyselyyn vastanneista puolet arvioi kirkonkylän nuorison voivan huonosti. Lisäksi reilu kolmannes vastaajista katsoi, että nuorten harrastusmahdollisuudet kirkonkylällä on riittämättömät. Tyyli ja asu vapaa, liikunta on pääasia. Kirkonkylän uusi skeittiramppi on poikien mieleen. 11

16 Kirkonkylän nuorisoa haastateltiin yhteisöanalyysiä ja kyläsuunnitelmaa varten. Haastattelussa kyseltiin nuorten viihtymisestä kirkonkylällä, heidän vapaa-ajanviettotavoistaan ja toiveistaan. Läksyt, TV:n katselu, kavereiden kanssa seurustelu ja harrastukset ovat nuorten kertomia tärkeimpiä vapaaajan toimintoja. Monille tytöille mieluisaa tekemistä ovat hevostallilla käynnit ja koirien kanssa ulkoilu. Poikien aikaa kuluu tietokoneiden ääressä ja skeittilaudan päällä. Sekä tytöt, että pojat käyvät mielellään nuorisotalo PONUssa, jossa järjestettyä toimintaa on kolmena iltana viikossa. Nuorille tärkeitä palveluita PONUn lisäksi ovat mm. kahvila, urheilutilat, seurakunnan nuortenillat, Siwa ja pizzeria. 4.4 Ympäristön viihtyisyys, siisteys ja turvallisuus Yleisarvio kirkonkylän ympäristön viihtyisyydestä oli asukaskyselyn mukaan enemmän negatiivinen kuin positiivinen. Puolet vastaajista ilmaisi olevansa tyytymätön kirkonkylän ympäristön siisteyteen ja viihtyisyyteen. Alueen kauneusarvoa alentavia tekijöitä mainittiin useita. Vähäiset istutukset sekä pensoittuneet ja roskaiset tienvarret koettiin viihtyisyyttä alentaviksi seikoiksi. Keskustan rakennuksista rumaksi ja epäsiistiksi moni kokee Latiskanportin. Rakennuksen ympäristö mainittiin myös usein kysyttäessä asukkaiden turvattomaksi kokemaa paikkaa kirkonkylällä. Liikekiinteistön alueella tapahtuva levoton liikehdintä ajoittuu etupäässä iltoihin ja viikonloppuihin. Kirkonkylän taajamaan mahtuu myös viheralueita. Valtaosan asukaskyselyyn vastanneiden mielestä viheralueiksi on kaavoitettu riittävän paljon maata keskusta-alueella. Vastakkaista mieltä asiasta on kuitenkin 36 % kyselyyn vastanneista. Erityisesti toivottiin, että viheralueet olisivat paremmin hoidettuja ja että, kaikki tarkoitukseen kaavoitetut alueet saatettaisiin viheralueiden edellyttämään kuntoon ja käyttöön. Ympäristön roskaamisen hillitsemiseksi viheralueille toivotaan enemmän roskakoreja. Rehottavien 12 pensaikkojen raivaus edistäisi alueiden viihtyisyyttä. Kasvivalinnoilla, kivirykelmillä ym. yksityiskohdilla voisi alueelle luoda myös omaleimaisen ilmeen. Koiranulkoiluttajien toivotaan keräävän lemmikkiensä jätökset pois maastosta. Kirkonkylän asukkaat antavat runsaasti positiivisia mainintoja Mustijoelle ja sen koskille. Monen toiveena on, että jokea voitaisiin hyödyntää virkistyskäytössä. Tällä hetkellä Mustijoki tarjoaa mahdollisuuden mm. melontaan ja ongintaan. Jokivarsi on pääosin yksityisten omistuksessa ja monissa paikoin peltoviljelmät ulottuvat jokipenkereeseen asti.

17 4.5 Lapsiperheiden arki kirkonkylällä Kirkonkylällä asuvien pienten lasten vanhemmat voivat valita kodin ulkopuolisista lastenhoitopalveluista kunnallisen perhepäivähoidon tai yksityisen ryhmäperhepäiväkodin. Yksityisen hoidon tuella alle 3 vuotiaalle on mahdollista saada yksityinen hoitaja. Kotihoidontuki mahdollistaa lapsen vanhemman jäämisen kotiin itse hoitamaan lastaan. Kirkonkylän lapsiperheiden tyytyväisyys päivähoitopalveluihin vaihtelee melko paljon. Tämä on luonnollista huomioitaessa eroavuudet perheiden elämäntilanteessa ja rakenteessa, sekä hoitoa tarvitsevien lasten yksilölliset tarpeet. Asukaskyselyyn vastanneista 36 % kokee, että päivähoito on hyvin järjestetty. Puutteita päivähoidossa on 21 %:n mielestä. Lastenhoitopalveluihin toivotaan enemmän vaihtoehtoja. Eritoten lasten vanhemmat haluaisivat kunnallisen päiväkodin ammattitaitoisine lastentarhanopettajineen. Toiveita esitettiin myös erityisryhmien ja allergiapäiväkodin perustamisesta. Vanhempien keskuudessa arvostelua herättävät päivähoidon suuret ryhmäkoot ja kysyntään nähden riittämätön päivähoitopaikkojen määrä. Vuorotyötä tekevät ja kaukana työskentelevät kokevat ryhmäperhepäiväkodin aukioloajat joustamattomiksi. Asukaskyselyssä selvitettiin, onko lapsille turvallisia leikkiympäristöjä kirkonkylällä. Leikkipaikat ovat turvallisia 37 % mielestä, kun taas 36 % vastaajista on täysin vastakkaista mieltä. Kyläsuunnitelmaa laadittaessa asukkailta on tullut ehdotuksia uuden leikkipuiston saamiseksi keskeiselle paikalle kirkonkylää. Toimiva leikkiympäristö kokoaisi lapsia ja vanhempia yhteen, jolloin uusia ystävyyssuhteitakin varmasti syntyisi. Kirkonkylän alueen esiopetus järjestetään Pornaisten koulukeskuksen yhteydessä sijaitsevassa entisessä opettajien rivitalossa. Tilat on saneerattu tarkoitusta vastaaviksi. Samoihin tiloihin esikoululaisten kanssa on järjestetty 13 päivähoitopaikka esikoululaisille ja koululaisille. Yhteistyötä tehdään Kirveskosken ala-asteen kanssa. 4.6 Kirkonkylän koululaiset Kirkonkylän lapsimäärän tasainen kasvu käynnisti 1990 luvun lopulla uuden ala-asteen koulurakennuksen suunnittelun ja rakentamisen kirkonkylälle. Ala-asteen oppilaat saivat aloittaa koulunkäynnin uusissa tiloissa Kirveskosken koululla v Laurea-ammattikorkeakoulun sairaanhoidon opiskelijoiden laatimassa yhteisöanalyysissä käsitellään mm. Kirveskosken koulun toimintaperiaatteita. Kirveskosken koulun tavoitteena on huomioida kestävän kehityksen päämäärät koulutoiminnassa. Koulun pihapiirin siisteydestä huolehtiminen, tavaroiden säästeliäs käyttö ja luontoretket lähiympäristöön ohjaavat oppilaita mieltämään kestävän kehityksen perusajatuksia. Kirveskosken koulun henkilökunta pitää myös tärkeänä, että etenkin muualta paikkakunnalle muuttaneet lapset saisivat elämyksellisten kokemusten kautta vahvan siteen nykyiseen kotiseutuunsa. Kirveskosken koulun opettajat ja rehtori Marja Vehviläinen korostavat koulun ja kodin vuorovaikutuksen merkitystä lasten hyvinvoinnin ja oppimisen seuraamisessa. Molemmat osapuolet voisivat olla aktiivisempia yhteydenpidossaan. Tapaamisille sopivan ajankohdan järjestyminen on toisinaan hankalaa. Toisaalta perinteisiin koulussa järjestettyihin vanhempainiltoihinkaan ei kaikkien lasten vanhemmat osallistu. Lasten kasvun tukemiseen Kirveskosken koulun henkilökunta toivoisi enemmän yhteistyötä alueella toimivien yhteisöjen ja järjestöjen kanssa. Nykyisin yhteistyötä on mm. seurakunnan, Mannerheimin lastensuojeluliiton ja paikallisten urheiluseurojen kanssa.

18 Reippaita koululaisia Patalammen kunnostustalkoissa toukokuussa Toteutettujen yhteisöanalyysien perusteella kirkonkylän yläastelaiset viihtyvät koulussa melko hyvin. Yksilöiden välisiä suuria eroja toki on. Kotiolot, kaverit ja murrosiän pulmat vaikuttavat merkittävästi nuorten kokemukseen arjen mielekkyydestä. Vaikeuksista ja kiusaamisesta nuoria rohkaistaan puhumaan heti, jolloin tilanne ei ole vielä päässyt paisumaan. Koulun terveydenhoitaja pitää avointa vastaanottoa, jonne on mahdollista päästä ilman ajanvarausta juttelemaan. Valtaosa ala-astelaisista viihtyy koulussa hyvin. Yhteisöanalyysin tulosten mukaan lasten oppimisvaikeudet, levottomuus ja koulukiusaaminen eivät ole tuiki tuntemattomia kirkonkylän kouluissa. Sopeutumisongelmat kouluyhteisöön ovat kirkonkylän kouluissa tosin lievempiä verrattuna monien suurempien paikkakuntien kouluyhteisöihin. Vuoropuhelu opetushenkilökunnan ja lasten vanhempien välillä olisi ensiarvoisen tärkeää suunniteltaessa elämänhallintaa tukevaa ja ongelmia 14 ennaltaehkäisevää toimintaa lapsille ja nuorille. Tällä hetkellä on meneillään yläasteen 7 luokkalaisille suunnattu valistuskampanja; Uskalla sanoa ei päihteille ja väkivallalle -projekti. Kirkonkylän kouluissa toivotaan, että koulukuraattori olisi useammin käytettävissä ja että kirkonkylälle saataisiin oma koulupsykologi. 4.7 Ikäihmisten ajatuksia Kirkonkylästä Iäkkäiden ihmisten asumistarpeita varten kirkonkylälle on rakennettu Aurinkomäen palvelukeskus v ja palveluasuntoja Aurinkomäen palvelukeskuksen pihapiiriin. Vanhusten kotipalvelu toimii myös Aurinkomäen palvelukeskuksen yhteydessä. Palvelulinjaliikennöinti on iäkkäille ihmisille kirkonkylällä asiointia varten erittäin tarpeellinen. Kunnan järjestämä palvelu toimii kahdesti viikossa. Kirkonkylän ikäihmiset ovat yhteisöanalyysin mukaan pääosin tyytyväisiä elämänlaatuunsa. Ympäristön rauhallisuus on iäkkäiden mielestä turvallisuutta luova tekijä. Mukavat naapurit ovat kotona asuville ikäihmisille tärkeitä. He tuovat iloa arkeen ja luovat turvaa. Vanhoja ihmisiä avustavat asioimisessa ja siivouksessa tavallisesti lähellä asuvat sukulaiset. Asukaskyselyyn vastanneista kolmannes katsoo, että vanhusten asiat on hoidettu hyvin kirkonkylällä, viidennes vastaajista on asiassa päinvastaisella kannalla. Yhteisöanalyysin haastatteluissa tulivat esille ikäihmisten yksilölliset toiveet ja tarpeet. Siksi heille suunnatun virkistystoiminnan tulisi olla monipuolista. Uudet elämykset kiinnostavat iäkkäitä; atk-kurssi ja jumppakerho saavat kannatusta. Seurakunnan tarjoama toiminta on ikäihmisten keskuudessa suosittua. Osa vanhemman polven kirkonkyläläisistä toivoisi järjestettyä kirkkokyytiä sunnuntain jumalanpalvelukseen. Diakonin vierailut Aurinkomäessä ja ikäihmisten kotona saavat vanhuksilta kiitosta.

19 4.8 Toteutuneita ja meneillään olevia hankkeita hyvinvoinnin edistämiseksi Luonnon- ja maisemanhoidon edistämiseksi Pornaisten kunta on teettänyt kunnan alueella luontoselvityksen v Selvitykseen on koottu tietoa mm. kunnan luontotyypeistä, Natura2000 suojelukohteista ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista. Selvityksen päämäärä on tarjota tietoa ympäristönsuojelutoimenpiteiden ja alueiden käytön suunnittelun tueksi. Vuonna 1999 tehdyn valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan kunnilta edellytetään paikallisen turvallisuussuunnitelman laatimista. Toimenpiteillä tähdätään väestön laaja-alaiseen turvallisuuden tason nostamiseen ja rikoksien ennaltaehkäisyyn. Alustava turvallisuussuunnitelma Pornaisissa on valmistunut v Tavoitteina on mm. vanhempien kasvatustyön tukeminen ja sellaisen verkoston luominen, että lapsista ja nuorista voidaan huolehtia yhteisvastuullisesti. Projekti jatkuu edelleen. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto tekee Itä-Uudenmaan kunnissa hyvinvointia kartoittavan tutkimuksen. Pornaisten kunta on mukana tutkimuksessa. Aineiston keruu toteutettiin v otantakyselyllä. Tulokset on koottu kirjaksi. Myös Pornaisten messuilla v kartoitettiin pornaislaisten kokemuksia omasta terveydentilastaan kyselyn avulla. Kyselyyn vastasi 133 pornaislaista. Joukkoliikenteen käyttöä pornaislaisten keskuudessa kartoitettiin Luonnollisesti Pornainen tiedotuslehtisen liitteenä olleen kyselyn avulla joulukuussa Kyselyyn vastasi 40 henkilöä. Joukkoliikennettä suosivat mainitsivat liikkumistavan edullisuuden ja ympäristöystävällisyyden. Joukkoliikenteen käyttöä vaikeuttaviksi tekijöiksi vastaajat mainitsivat mm. vuorojen vähäisyyden ja aikataulujen sopimattomuuden. 15 Pornaisiin laaditaan liikenneturvallisuussuunnitelma, jonka tavoitteena on nostaa liikenneturvallisuuden tasoa ja ohjata kunnan maankäyttöä. Suunnittelun aloituskokous järjestettiin huhtikuussa 2002, jossa hyväksyttiin hankkeen projektisuunnitelma. Suunnitelman laatimista varten selvitetään liikenneturvallisuuden ja tieverkon ongelmakohteet. Suunnitelma sisältää mm. kevyenliikenteen tieverkkosuunnitelman. Projekti on luonnosvaiheessa. Pornaisten kunnalle on laadittu kestävän kehityksen toimintaohjelma Kestävän kehityksen porraspuut Pornaisissa, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt v Suunnitelma kattaa kaikki kunnalliset toiminnot asettaen kullekin osastolle omia tavoitteita. Koko suunnitelman punainen lanka on edistää ympäristöä ja luonnonvaroja säästäviä toimintamuotoja Pornaisissa. Päätavoitteen saavuttamiseksi on aiheesta jaettu tietoa eri yhteyksissä ja tilaisuuksissa. Tavoitteena on saavuttaa yhteisvastuullinen asenne asukkaiden keskuudessa suhteessa kestävän kehityksen toteuttamiseen. Uudenmaan ympäristökeskuksessa on tehty suojavyöhykkeiden ja maisemanhoidon yleissuunnitelma Mustijoen vesistöalueille. Pornaisten kunta on rahoittanut hanketta yhdessä muiden Mustijoen vesistöalueen kuntien kanssa. Vuonna 2002 valmistuneen suunnitelman päätavoite on parantaa Mustijoen vesistön vedenlaatua. Maatalouden aiheuttaman vesistön hajakuormituksen pienentämiseksi suunnitelmassa on kartoitettu alueet, jotka maa-aineksen laadun tai pinnanmuotojen vuoksi vaativat viljelysten ja vesistön välisiä suojavyöhykkeitä. Pornaisten rakennusinventointi valmistui alkuvuodesta Inventoinnin tavoitteena on lisätä tietoa paikallisen rakennuskannan historiasta ja ominaispiirteistä, sekä näin ollen edistää kulttuuriympäristöjen hoitoa ja suojelua. Kirveskosken koulukeskuksen takana sijaitsee Patalampi, joka oli umpeen kasvamassa. Kirveskosken koulun rehtori Marja Vehviläisen esitti lammen

20 kunnostamista puistomaiseksi leikki-, oleskelu- ja oppimisympäristöksi. Pornaisten Kirkonkylänseutu POKS ry toimi Patalammen kunnostamisprojektin alkuunpanijana. Hankkeelle nimettiin työryhmä laatimaan ruopatulle Patalammelle ympäristösuunnitelma. Aluearkkitehti Ulla-Maija Upola piirsi työryhmän ajatukset suunnitelman muotoon maaliskuussa Patalammen kunnostamiseksi järjestettiin kaksi toimintapäivää. Raivaustöitä lammen ympäristössä tehtiin Kirveskosken ala-astelaisten koulupäivänä oppilaat tallasivat polun Patalammen ympärille, levittivät polulle puuhaketta ja rakensivat kivirykelmiä alueen somisteeksi. Mukana toimintapäivässä oli Peruskoulujen vanhempainyhdistyksen ja Marttojen jäseniä sekä Pornaisten virolaisen ystävyyskunnan Sauen koululaisia. Yhdessä Kirveskosken ala-asteen oppilaiden kanssa Sauen nuoret istuttivat Patalammen rannalle kaksi Ystävyyden puuta. Kirkonkylällä aloitetaan ikäihmisten parissa Ennaltaehkäisevät kotikäynnit projekti syksyllä Kotikäynneillä arvioidaan iäkkään ihmisen kotona asumisen edellytyksiä. Huomiota kiinnitetään kodin turvallisuustekijöihin ja arkiaskareissa suoriutumiseen. Asumisolojen ja terveydentilan arviointien perusteella pystytään ikäihmisen tarvetta palveluihin kartoittamaan. Lisäksi vanhuksella on mahdollista saada tietoa mm. kunnallisista ikäihmisten palveluista. Kirkonkylän koulukeskuksen yläasteen tiloja tullaan saneeraamaan tilojen ahtauden ja koulurakennuksen lämmitysongelmien vuoksi. Perusparannukset toteutetaan tämän hetkisen suunnitelman mukaan v Yhdistykset, järjestöt ja seurakunta kirkonkylällä Kirkonkylällä on monipuolista yhdistystoimintaa. Eri ikäryhmille on tarjolla monipuolista toimintaa yhdistyksissä, kerhoissa ja järjestöissä. Asukaskyselyn mukaan 88 % vastaajista oli sitä mieltä, että paikallinen yhdistystoiminta 16 on edistänyt asukkaiden viihtyvyyttä ja kirkonkylän elinvoimaisuutta. Lisäksi 64 % vastaajista pitää Kirkonkylän harrastusmahdollisuuksia hyvinä. Erityisesti lasten ja nuorten liikuntaharrastusmahdollisuudet kirkonkyläläisissä seuroissa ovat hyvät. Kädentaitojen harjoittamisella on pitkät perinteet ja juurensa alueen historiassa. Käsitöistä kiinnostuneita kyläläisiä palvelee kudonta-asema Palttinavintti. Myös Mäntsälän kansalaisopiston Pornaisten osasto järjestää kirkonkylällä runsaasti kädentaitoihin liittyviä kursseja. Seuraavassa on lyhyesti kuvattu kirkonkylän alueella näkyvimmin esillä olevien yhdistyksen toimintatapoja. Yhdistysten nimien perään ei ole merkitty yhdistysrekisteritunnusta (ry). Sadesää ei haittaa, lasten into on aina aitoa. Kirkonkylällä liikuntalajeista ehdottomasti suosituin on salibandy. Vuonna 1989 perustettu Light Iron toimii kahden miesten joukkueen, neljän poikajoukkueen ja kolmen tyttöjoukkueen voimin. Lajin suosio kasvaa yhä Pornaisissa ja menestystä peleissäkin on saavutettu mukavasti. Lajin harrastajien toiveena olisi saada Pornaisiin kisakelpoinen pelisali otteluita varten. Heavy Teamin jäsenet huhkivat kuntosalilla koulukeskuksen liikuntatiloissa.

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi Kyläkyselyn tuloksia Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Vastaajat Vastaajia yhteensä 15. Miehiä kuusi ja naisia yhdeksän. Ikäjakauma: eniten 50 64-vuotiaita. Nuorin vastaaja 25-vuotias ja vanhin 88-vuotias

Lisätiedot

Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto

Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa 19.1.2012 Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto 1 Kylä välittää hanke Vuoden 2011 kylä Päijät-Hämeessä 18.1.19.1.20122012 2 Kylä välittää hanke

Lisätiedot

Viestintä ja materiaalit

Viestintä ja materiaalit Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi

Lisätiedot

Päivähoidon kyselyn yhteenveto

Päivähoidon kyselyn yhteenveto Päivähoidon kyselyn yhteenveto Olen sosionomi-opiskelija Anna-Maija Ruusujoki ja opiskelen Diakonia-ammattikorkeakoulussa viimeistä vuotta. Toimin päivähoidon hallinnon työharjoittelussa Kuunarin päiväkodissa.

Lisätiedot

Kuntalaiskysely Eno. Pasi Saukkonen

Kuntalaiskysely Eno. Pasi Saukkonen Kuntalaiskysely Pasi Saukkonen 27.10.2015 (131 vastausta) % Koko aineisto (n. 500 vastausta) 0 20 40 60 80 100 4% Kaupunkilainen vai maalainen? Oletko mielestäsi kaupunkilainen maalainen 67 % a) kaupunkilainen

Lisätiedot

Hajalan asukaskysely. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu

Hajalan asukaskysely. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu Hajalan asukaskysely Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu 16.8.2011 Taustatietoja Sukupuoli Ikä 20 15 15 16 10 10 10 7 5 1 0 alle 25-v. 25-34 35-44 45-54 55-64 yli 64-v. Hajalalaisuus Kuinka paljon

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu Inkoon kunta toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille toukokuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä

Lisätiedot

Kuntalaiskysely. Kiihtelysvaara. Pasi Saukkonen

Kuntalaiskysely. Kiihtelysvaara. Pasi Saukkonen Kuntalaiskysely Kiihtelysvaara Pasi Saukkonen 14.10.2015 116 Kiihtelysvaaralaista vastaajaa % 0 20 40 60 80 100 Kaupunkilainen vai maalainen? kaupunkilainen 3% Oletko mielestäsi sekä maalainen että kaupunkilainen

Lisätiedot

Lapinjärvi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Lapinjärvi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Kommenttipuheenvuoro Lapinjärvitalo Lapinjärvi 31.8.2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Tavoitteet: parantaa ikääntyneiden

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Perusopetuskysely Kartanon koulu luokat 1-6

Perusopetuskysely Kartanon koulu luokat 1-6 Perusopetuskysely 2016 luokat 1-6 31.8.2016 Taustatietoja Kysely toteutettiin ajalla 25.5. -4.6.2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan noin 7500:lle huoltajalle Asteikon arvot :Täysin

Lisätiedot

Palokan koulukeskuskysely

Palokan koulukeskuskysely - Palokan koulukeskuskyselyssä kysyttiin kuntalaisten mielipiteitä siitä, millaiseksi koulukeskus voisi muodostua - Kysely toteutettiin hankkeen suunnittelussa mukana olevien osapuolten yhteistyönä - Käyttäjien

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma 22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi

Lisätiedot

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI 2013 LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI RAUTALAMMIN KUNTA LIIKUNTATOIMI Liikuntakysely Rautalammin kunnan työikäisille (16-64v.) toteutettiin tammi-helmikuussa 2013. Liikuntakyselyn tavoitteena oli kartoittaa työikäisten

Lisätiedot

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Vuorela, Toivala ja Jännevirta Yhteenvetoja vastauksista Siilinjärvi 2012 Kysely suoritettiin alueella Vuorela, Toivala, Jännevirta - Ranta- Toivala Kehvo Kysely

Lisätiedot

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja VEHMAISTEN URHEILIJAT Vehmaisten Urheilijat urheilutoiminta Vehmaisten Urheilijoilla

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

Muonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

Muonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 30.11.2016 2 Sisällys 1. Toiminta-ajatus ja toiminnan tavoitteet 3 2. Aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnittelu

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014 Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä Valtuustosali 5.2.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat Nurmijärven hyvät lasten

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Kyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti.

Kyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti. Kyläkysely Valitse kunta Vastaajien määrä: 95 5% 1 15% 2 25% Iisalmi 6,32% Juankoski Kaavi Keitele Kiuruvesi Kuopio 23,16% Lapinlahti 5,26% Leppävirta 8,42% Maaninka Nilsiä 6,32% Pielavesi Rautalampi Rautavaara

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

Elinvoimaryhmä ) Maistiaisia kuntalaiskyselystä. 2) Vesannon ja Vesannon kunnan strategia. 3) Teemat ja kokousajat

Elinvoimaryhmä ) Maistiaisia kuntalaiskyselystä. 2) Vesannon ja Vesannon kunnan strategia. 3) Teemat ja kokousajat Elinvoimaryhmä 9.10.2017 1) Maistiaisia kuntalaiskyselystä 2) Vesannon ja Vesannon kunnan strategia 3) Teemat ja kokousajat 4) Elinkeinoasiahenkilön kuulumisia 1 Kuntalaiskysely: taustatiedot 2 Vetovoimatekijäprofiili

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on vuonna 1920 perustettu kansalaisjärjestö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry

Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry KYLIEN TOIMINNALLINEN KEHITTÄMINEN - esimerkkinä Nurmijärvi Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry Leader-ryhmä Keski-Uudenmaan ja Etelä- Hämeen alueelta. Kehittää maaseutua pääasiassa rahoittamalla Manner-Suomen

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

Hämeenkoski kutsuu asumaan ja onnistumaan!

Hämeenkoski kutsuu asumaan ja onnistumaan! Hämeenkoski kutsuu asumaan ja onnistumaan! Kangasala 12 Padasjoki 24 Heinola Hyvien yhteyksien varrella 53 Asikkala 10 54 Hämeenlinna Janakkala Riihimäki Hyvinkää 3 Lammi HÄMEENKOSKI Kärkölä 4 Hausjärvi

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat Pori (N = 202) Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat Pori (N = 202) Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta Huoltajat - (N = 202) Opetushallitus toteutti valtakunnallisen perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn huoltajille 22.1. 28.2.2013.

Lisätiedot

Riitta Rajala

Riitta Rajala Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Huoltajat - (N = 11) Riitta Rajala 29.4.2011 Hyvä aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäjä! Opetushallitus toteutti valtakunnallisen koululaisten aamu-

Lisätiedot

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää

Lisätiedot

ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI

ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI Yhteisö Eskolan kylä on yli 400 asukkaan teollisuuspainotteinen taajama Kannuksen kaupungissa. Kylällä on kaksi kauppaa, ala-aste, päiväkoti ja n. 160 teollista

Lisätiedot

Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla.

Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla. Pellon ikäihmisten palvelut Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla. Kansalaisopisto: Eri kursseja mm. Joogan senioriryhmä vanhalla koululla, sekä musiikillinen viriketoiminta

Lisätiedot

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6. KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.2016 MITÄ Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) ja Suomen Kylätoiminta ry.

Lisätiedot

Suomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan

Suomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan Tiedote Julkaistavissa..0 klo 00.0 Suomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan Väite, jonka mukaan asumisen ja rakentamisen tulee olla tiivistä ja

Lisätiedot

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille

Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille YTYÄ kylätoimintaan yhdistykset palveluiden tuottajina 3.11.2016 Yhteiskunnallinen yrittäjyys maaseudulla -hanke 4.11.2016 1 Taustaa - Kyselyn tavoitteena oli

Lisätiedot

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015 Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 15 Kiitoksia vastanneille! Käymme työntekijöiden kanssa tulokset lävitse ja parannamme sitä kautta lapsen päiväkotielämän arkea. Asiakastyytyväisyyskyselyn

Lisätiedot

Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko

Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko Työpaja 16.4.2015 Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja neuvonta Tiedotus:

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Geodemografinen luokitus

Geodemografinen luokitus Geodemografinen luokitus Esite 2015 Suomi 1 Geodemografi nen luokitus Yleiskatsaus Suomi A A1 A2 A3 A4 Varakkaat talonomistajat Omakotitalounelma Aktiiviset lapsiperheet Varakkaat eläkeläiset Tuttua ja

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

KOULUJEN JA KYLÄYHDISTYSTEN YHTEISTYÖLLÄ VIREYTTÄ KYLÄT JA KOULUT -HANKE. Lehtori Juha Oksanen 12.5.2015

KOULUJEN JA KYLÄYHDISTYSTEN YHTEISTYÖLLÄ VIREYTTÄ KYLÄT JA KOULUT -HANKE. Lehtori Juha Oksanen 12.5.2015 KOULUJEN JA KYLÄYHDISTYSTEN YHTEISTYÖLLÄ VIREYTTÄ KYLÄT JA KOULUT -HANKE Lehtori Juha Oksanen 12.5.2015 Humak on valtakunnallinen Verkostoammattikorkeakoulu HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU Opiskelijoita

Lisätiedot

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry 30.11.2013 Reino Myllymäki Tausta Tutkimus suoritettiin Etelä-Tuusulan kyläyhdistysten verkkosivustolla

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat Kouvola (N = 231) Riitta Rajala

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat Kouvola (N = 231) Riitta Rajala Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta Huoltajat - (N = 231) Riitta Rajala 30.4.2013 Hyvä aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäjä! Opetushallitus toteutti valtakunnallisen perusopetuksen aamu-

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Arjen turva kysely. Pyhtään asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma

Arjen turva kysely. Pyhtään asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma Arjen turva kysely Pyhtään asukkaiden vastaukset EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 8.2.2013 1 Vastaajia yhteensä 39 Vastaajien tausta Vastaajien lkm %-osuus vastaajista Naisia 31

Lisätiedot

Vastaajia 93, naisia 60, miehiä 33 Vakituisia asukkaita 80%, kesäasukkaita 20% Vastaajien ikäjakauma 15% 10 % 28%

Vastaajia 93, naisia 60, miehiä 33 Vakituisia asukkaita 80%, kesäasukkaita 20% Vastaajien ikäjakauma 15% 10 % 28% Taustatiedot Vastaajia 93, naisia 60, miehiä 33 Vakituisia asukkaita 80%, kesäasukkaita 20% Vastaajien ikäjakauma 3% 15% 44% 10 % 28% Alle 30-vuotiaat 31-40 -vuotiaat 41-50 -vuotiaat 51-64 -vuotiaat 65-vuotta

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

VESANTO KYSELY VESANNON TULEVAISUUDESTA

VESANTO KYSELY VESANNON TULEVAISUUDESTA VESANTO KYSELY VESANNON TULEVAISUUDESTA Kuntien asema muuttuu lähitulevaisuudessa merkittävästi sote- ja maakuntauudistusten myötä. Myös Vesannon kunta valmistautuu näihin muutoksiin laatimalla uuden strategian

Lisätiedot

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Kepan globaalikasvatusverkostolle teetettyyn kyselyyn vastasi määräajassa 32 toimijaa. Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin verkostoon kuuluvien toimijoiden

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Suomen Latu ry ulkoilun ja retkeilyn asiantuntija Perustettu 1938 Toimii valtakunnallisesti ja paikallisesti 215 yhdistystä, joissa 80 000 jäsentä Kaikki löytävät mielekkään

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä Kontiolahti 7.5.2013 Turvallisuus on yhteinen etumme Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 7.5.2013 1 KAMU kaikki mukaan

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset

Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset Sisältö Johdanto... 2 1. Kylän sijainti... 2 2. Vastaajien tiedot... 3 3. Kylän nykytila... 5 4. Kylän tulevaisuus ja kehittämisnäkemykset... 9 5. Palvelutarpeet... 13 6.

Lisätiedot

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 TEEMA: KYLÄTALO Idea: Kylätaloselvitys tehdään yhteinen kylätaloselvitys muiden lakkautettujen koulujen kiinteistöistä ja niiden käytöstä

Lisätiedot

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI 015-177 901 (JOHTAJA) 044-794 5046 ( JOHTAJA) 015-228 615 (HEINÄHATUT) 015-228 616 (VILTTITOSSUT) 044-7945372 (PÄIVÄKOTI) SANNAN PÄIVÄKODIN VASU Talon

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat - 578 Paltamo (N = 10) Riitta Rajala 28.2.2015

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat - 578 Paltamo (N = 10) Riitta Rajala 28.2.2015 Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta Huoltajat - (N = 10) Riitta Rajala 28.2.2015 Hyvä aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäjä! Opetushallitus toteutti valtakunnallisen perusopetuksen aamu-

Lisätiedot

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013 Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Virpi Sahi Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Hösmärinpuiston päiväkotilaisia mörriretkellä. Kuva: Virpi Sahi. Luonto lisää lasten ja nuorten

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Etunimi Sukunimi 29.8.2014 Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.

Lisätiedot

Havaintoja kuntalaiskyselystä + aluetilaisuudet

Havaintoja kuntalaiskyselystä + aluetilaisuudet Havaintoja kuntalaiskyselystä + aluetilaisuudet Kehittäjätapaaminen 17.11 Pasi Saukkonen Kyselyn lähtökohdat Kohderyhmänä kantakaupungin ulkopuoliset alueet (Pyhäselkä, Eno, Kiihtelysvaara, Tuupovaara)

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n kysely kylätoimijoille

Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n kysely kylätoimijoille Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n kysely kylätoimijoille Tämän kyselyn tarkoitus oli löytää Pohjois-Pohjanmaan kylätoiminnan tärkeimmät kehityskohteet sekä saada tietoa maakunnallisen kyläyhdistyksen, Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet

Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet Kati Närhi, Sirpa Kannasoja ja Mari Kivitalo, JYU Sari Rissanen, Elisa Tiilikainen, Hanna Ristolainen, Tuula Joro ja Anneli Hujala, UEF Osahankkeen tavoite

Lisätiedot