Hyvä lukiolainen, PL 43 (käyntiosoite Vadstenanpolku 4) Naantali. Rehtori Eija Mäenpää Apulaisrehtori Seija Ranta

Transkriptio

1 Tämän opinto-oppaan omistaa Hyvä lukiolainen, tervetuloa aloittamaan lukuvuotta Naantalin lukiossa! Kädessäsi on lukiomme uusin opinto-opas, josta löydät tarpeellista tietoa opintojesi suunnitteluun. Oppaassa on esitelty kaikki lukiossamme tarjottavat kurssit sisältöineen sekä opiskeluohjeet lukio-opintoihin. Alku-sivuilta löydät myös kattavan lukiosanaston, joka auttaa ymmärtämään lukio-opintojen saloja. Lukio-opinnoissa on tärkeää, että suunnittelet opintosi kokonaisvaltaisesti ja mietit, mitä vaikutuksia on ainevalinnoillasi ja niiden muutoksilla opintojesi kokonaisuuteen. Tässä apunasi koulussa ovat opinto-ohjaaja, ryhmänohjaaja ja aineenopettajat. Koulussa sinua varten ovat myös tutor-opiskelijat, koulusihteeri, apulaisrehtori ja rehtori ja tarvittaessa koottava opiskelijahuoltoryhmä. Ota siis rohkeasti yhteyttä ongelmatilanteissa. Näiden ajatusten myötä toivotan kaikille työn iloa ja antoisaa lukuvuotta ! Seppo Pukonen vs. rehtori PL 43 (käyntiosoite Vadstenanpolku 4) Naantali Rehtori Eija Mäenpää Apulaisrehtori Seija Ranta Opinto-ohjaaja Maarit Mäki Koulusihteeri Heidi Syvänen Opettajat

2 I LUKUVUODEN TYÖ JA LOMA-AJAT II LUKIOSANASTO III OPETTAJAT IV OPISKELIJAN OHJAUS V POISSAOLOT VI OPPIKIRJAT VII KOULUSSA KÄYTETTÄVÄT LOMAKKEET VIII JAKSOT JA KOEVIIKOT IX PALAUTUSPÄIVÄT X UUSINTAKOKEET XI KURSSIN UUSIMINEN XII ITSENÄINEN SUORITUS XIII OPPIMÄÄRÄN SUORITTAMINEN XIV AINE- JA KURSSIVALINNAT JA NIIDEN MUUTOKSET XV MUUSSA OPPILAITOKSESSA SUORITETUT KURSSIT XVI ABITURIENTTIEN PRELIMINÄÄRIT XVII OPPIMÄÄRÄN KOKONAISARVIOINTI JA TENTIT XVIII YLIOPPILASKIRJOITUKSET XIX YLIOPPILASKIRJOITUSTEN JÄLKEISET TENTIT XX TIEDOTTAMINEN XXI TURVALLISUUSOHJEET PÄHKINÄNKUORESSA XXII KOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT XXIII KOULUN MUUT TOIMINTA XXIV TARJOTTAVAT KURSSIT Äidinkieli ja kirjallisuus A-englanti Ruotsi A2-ruotsi B1-ruotsi Valinnaiset kielet B2- ja B3-saksa B2- ja B3-ranska B2- ja B3-espanja B3-venäjä Matematiikka Pitkä matematiikka Lyhyt matematiikka Fysiikka Kemia Biologia

3 9. Maantiede Historia Yhteiskuntaoppi Psykologia Uskonto Elämänkatsomustieto Filosofia Terveystieto Liikunta Kuvataide Musiikki Opinto-ohjaus Tietotekniikka Draama ja teatteri Koulukohtaiset menetelmäkurssit Matkailu NYK100 - Naantalin yhteiskoulu 100 vuotta

4 Syyslukukausi ti ti syysloma to pe joululoma ke ke Kevätlukukausi to la talviloma ma su Tuntikiertokaavio Ma Ti Ke To Pe 1.tunti tunti tunti ja lounas tunti tunti ruokailuvuoro klo ruokailuvuoro klo

5 abiturientti (abi) ainevalintakortti emoluola GAFE info-tv jakso jaksoarviointi jaksotiedote keskeytetty koeviikko kurssi kurssitarjotin lukiodiplomi lukiseula lukitodistus luottamusopiskelija matkailuopinnot mediateekki Lukion 3. vuosikurssin opiskelija. Lomake, jolle opiskelija tekee lukion opintosuunnitelman. Koulun 1. kerroksessa sijaitseva opiskelijoiden vapaa-ajanviettotila. Google Apps For Education. Sähköinen oppimisalusta, jota käytetään opiskelun yhtenä välineenä kursseilla sekä koulun sisäisessä tiedottamisessa. Koulun 2. kerroksen käytävällä ja ala-aulassa oleva tiedotemonitori. Lukuvuosi jakautuu viiteen jaksoon. Jokaisen jakson arvosanat suoritetuista kursseista on nähtävissä sähköisesti Wilmassa viikon sisällä jakson päätyttyä. Huoltaja kuittaa Wilmassa nähdyksi. Joka jakson alussa GAFEssa julkaistava tiedote koulun tapahtumista kuluvan jakson aikana. Jaksoarviointiin tuleva merkintä kurssin keskeyttämisestä. Kurssi on suoritettava uudelleen (K). Jakson kuusi viimeistä koulupäivää, jolloin pidetään jakson kurssien kokeet (yksi koe/päivä). Oppiaineen asiakokonaisuus, joka käsittää enimmillään 38 oppituntia. Suoritetaan pääsääntöisesti yhden jakson aikana. Kurssit jaetaan valtakunnallisiin pakollisiin ja syventäviin sekä koulukohtaisiin syventäviin ja soveltaviin kursseihin. Opiskelijan lukuvuoden kurssiohjelma, joka kertoo, missä jaksossa ja missä palkissa eri aineiden kursseja pidetään. Suoritus, jolla opiskelija voi osoittaa taiteellisen lahjakkuutensa kirjallisen ylioppilastutkinnon rinnalla kuvaamataidossa, musiikissa, liikunnassa ja draamassa. Lukemista ja kirjoittamista arvioiva, suuntaa antava testi, joka tehdään kaikille lukion ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille ensimmäisen tai toisen jakson aikana. Testin tulosten perusteella opiskelija ohjataan tarvittaessa erityisopettajalle, joka tekee varsinaisen lukitestin. Jos opiskelijalla on lukivaikeus ja hän haluaa, että se otetaan opiskelussa ja yo-tutkinnossa huomioon, hänen tulee hankkia lukivaikeutta koskevat selvitykset. Lukilausunnot tarvitaan erityisjärjestelyjä varten kahdelta lausunnonantajalta, joista toisen on oltava erityislääkäri. Toinen lausunnonantaja voi olla erityisopettaja, asiaan perehtynyt psykologi tai puheterapeutti. Lisätietoja erityisopettajalta, rohjoilta, opinto-ohjaajalta ja rehtorilta. Opiskelijat valitsevat ryhmänohjausryhmästä kaksi henkilöä, jotka yhteisvastuullisesti hoitavat ryhmän yhteisiä asioita tarvittaessa yhdessä ryhmänohjaajan kanssa. Lukio-opintojen osa, jossa voi suorittaa matkailupainotteisia opintoja. Opiskelijat valitaan haastattelujen perusteella. Koulun 2. kerroksessa sijaitseva opiskelijoiden vapaa-ajanviettotila. 5

6 opinto-opas Yhdeksäsluokkalaisille ja lukiolaisille talvella jaettava kirjanen, josta ilmenee mm. seuraavan vuoden kurssitarjonta (siis tämä kirjanen). Säilytä tämä huolella koko lukuvuoden ajan! opiskelijahuoltoryhmä Moniammatillinen asiantuntijaryhmä, johon voivat kuulua opiskelijan lisäksi esim. rehtori, opinto-ohjaaja, koululääkäri, kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi, koulukuraattori, ryhmänohjaaja, erityisopettaja, aineenopettaja ja huoltaja. Ryhmä kootaan aina tapauskohtaisesti. opiskelijakunta oppiainemessut palkki penkkarit poissaoloselvitys preliminääri preppaustunti reaaliaine rohjo rohjotunti suoritusmerkintä tentti tukiopetus tulojuhla Lukion kaikkien opiskelijoiden muodostama yhteisö, jonka tavoitteena on kouluviihtyvyyden parantaminen. Opiskelijakunta valitsee syksyllä kalenterivuodeksi keskuudestaan hallituksen hoitamaan käytännön asioita. Maaliskuussa järjestettävä seuraavan lukuvuoden valintoja ohjaava oppiaineiden esittelypäivä. Kurssin oppituntien pysyvä sijainti lukujärjestyksessä. Ks. edellinen sivu. Abiturienttien koulun päättäjäispäivä viikon 7 torstaina, mm. abishow ja penkkariajelu. Wilmassa huoltajan selityksellä kuitattu poissaolo. Ylioppilaskirjoituksiin valmistava harjoituskoe. Tavallisimmin koetta edeltävänä päivänä pidettävä, kokeeseen valmentava pakollinen oppitunti klo Psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia, uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede ja terveystieto ovat reaaliaineita. Ryhmänohjaaja, joka mm. seuraa oman ryhmänsä opiskelijoiden opintojen etenemistä ja poissaoloja, ja avustaa koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. Ryhmänohjaajan pitämä tuokio, jonka ajankohta ilmoitetaan etukäteen. Läsnäolo pakollinen. Jaksoarviointiin tuleva merkintä soveltavan kurssin suorittamisesta, (S). Ylioppilaskokeita ennen tai niiden jälkeen pidettävä suullinen ja/tai kirjallinen koe, joka käsittää aineen koko oppimäärän ja jossa voi korottaa koko oppiaineen todistusarvosanaa. Opinnoissa on mahdollista saada tukiopetusta esim. sairauden aiheuttaman pitkän poissaolon jälkeen tai oppimisvaikeuksien hankaloittaessa opinnoissa edistymistä. Opiskelijan tulee itse esittää pyyntö opettajalle tukiopetuksesta. Luvan tukiopetuksen antamiseen antaa rehtori. Tutor-opiskelijoiden järjestämä tapahtuma 1. vsk:n opiskelijoille. tuntikiertokaavio Kertoo, milloin kunkin palkin oppitunnit pidetään. Ks. sivu 10. tutor täydennettävä Toisen vuosikurssin opiskelija, joka on lukion aloittajien tukena. Jaksoarviointiin tuleva merkintä kurssin täydentämisestä ennen kuin kurssi voidaan arvostella, (T). Kurssi on täydennettävä kahden seuraavan jakson aikana. 6

7 uusintakoe vanhempainyhdistys vanhojenpäivä viikkotiedote ViLLE Wilma Pääsääntöisesti uusintakoepäivänä suoritettava koe, jonka tarkoituksena on hylätyn kurssiarvosanan korottaminen. Opiskelijoiden huoltajista koostuva rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää kodin ja koulun yhteistyötä. Penkkaripäivää seuraava päivä, jolloin toisen vuosikurssin opiskelijoista tulee koulun vanhimpia. Päivää juhlistetaan mm. vanhojentansseilla. Viikoittain GAFEssa, info-tv:ssä, koulun kotisivuilla ja joidenkin luokkien ovissa ilmestyvä tiedote, josta ilmenevät viikon tärkeimmät tapahtumat. Sähköinen koeympäristö. Opiskelijan käytössä oleva opintojen hallinto-ohjelma, josta opiskelija ja huoltaja näkevät omilla tunnuksillaan mm. opiskelijan lukujärjestykset, valinnat, suoritukset ja poissaolot. Wilman pikaviesti toimii tiedotuskanavana opiskelijan, opettajien ja huoltajien välillä. Nimi opetettavat ohjaus- ryhmänohjausaineet ryhmä tila Aro Toini EA 1C EN Astala Kalle FC, EA, PC 2A RA Ellonen Emmi Havia Laila Havia Timo Hyövelä Jaana Juhakoski Wilhelmiina Koski-Sipilä Laura VC SC, EA HI, YH EO AT LI, TE Kotilainen Jarkko UE, FF, ET 1A HI Lammela Päivi PS, TE, KM 3A PS Lehtimäki Sirkku MU Mäenpää Eija Mäki Maarit EA OP Poukkula Päivi M, N, AT 1B MA1 Pihakaski-Mustalahti Satu GE Ranta Seija A 1D AI2 Ristolainen Jouni YH, HI 3D YH Ronimus Petri MU Saarni Sami M, N, AT Salmenperä Karoliina M, N, KE 2B KE Seppälä Jaakko M, N, KE, AT 3C MA2 Tasala Heli BA, BB, SC 3B SA Tiitto Maija KU 2C KU Vuola Sanna A, DT 1E AI1 Virjonen Terhi FY 2D FY Wahlsten Veijo LI Winberg-Nikkola Monika BI, GE 3E BI Öhman Sofia BA, BB 2E RU Lisäksi lukiossa voi olla tuntiopettajia. Muutokset mahdollisia. Opettajien sähköpostiosoite on etunimi.sukunimi@naantali.fi 7

8 Rehtori on koulun johtaja, joka päättää opiskelijan kouluun ottamisesta yhteisvalinnan perusteella, itsenäisistä ja korvaavista suorituksista ja siitä, voiko opiskelija sääntöjen mukaan osallistua ylioppilaskirjoituksiin. Rehtorin apuna hallinnollisissa töissä on apulaisrehtori. Rehtori Eija Mäenpää, puh , apulaisrehtori Seija Ranta, puh Opinto-ohjaaja huolehtii opinto-ohjauksen tunneista ja opiskelijoiden henkilökohtaisesta ohjauksesta. Opinto-ohjaaja Maarit Mäki, puh Ryhmänohjaaja on lähin aikuinen koulussa huolehtimassa tiedottamisesta, kurssien toteutumisen ja poissaolojen tarkistamisesta ja muista koulun arkeen ja juhlaan liittyvistä asioista. Aineenopettajat ohjaavat oman aineensa opiskelutekniikkaa ja ovat ensisijaisia neuvonantajia ja keskustelukumppaneita kyseisen aineen opiskeluun liittyvissä asioissa. Kouluterveydenhoitaja huolehtii perusterveydenhoidosta ja ensiavusta koulussa. Hän kirjoittaa poissaolotodistuksen sairauden sattuessa ja järjestää terveystarkastuksia. Tavattavissa päivittäin terveydenhoitajan tiloissa. Kouluterveydenhoitaja Marja-Liisa Aarnio, puh Voit ottaa yhteyttä myös Wilman välityksellä tai sähköpostilla. Koululääkärille varataan aika terveydenhoitajalta, puh Koulupsykologille varataan aika puhelimitse tai terveydenhoitajan, opinto-ohjaajan tai koulukuraattorin välityksellä. Koulupsykologi Mia Dufva puh Voit ottaa yhteyttä myös Wilman välityksellä tai sähköpostilla. Koulukuraattori ottaa vastaan kuraattorin huoneessa mediateekissä. Hänen vastaanotolleen varataan aika puhelimitse tai terveydenhoitajan, koulupsykologin tai opinto-ohjaajan kautta. Koulukuraattori Jusliina Leino puh Voit ottaa yhteyttä myös Wilman välityksellä tai sähköpostilla. Erityisopettaja auttaa lukitodistusten hankkimisessa ylioppilaskirjoituksia varten, ja hän voi antaa myös erityisopetusta, esimerkiksi lukiopetusta. Erityisopettaja ottaa vastaan äidinkielen käsikirjastossa yhtenä päivänä viikossa, lukion 2. kerroksessa. Erityisopettaja Jaana Hyövelä, ajanvaraukset puh Voit ottaa yhteyttä myös Wilman välityksellä tai sähköpostilla. Koulusihteeri huolehtii koulun erilaisista paperitöistä, opiskelijaluetteloista, osoitetiedoista sekä opinto- ja matkatukihakemuksista. Koulusihteeri Heidi Syvänen, puh Tutorit ovat 2. vuosikurssin opiskelijoita, jotka huolehtivat uusista opiskelijoista ja heidän tutustuttamisestaan kouluympäristöön. Tutorit valitaan ja koulutetaan keväällä. Lukio-opintojen alku Yhteisvalinnan jälkeen opiskelija täyttää yläkoulussa opinto-ohjaajan kanssa Naantalin lukion ainevalintakortin. Jokaiselle opiskelijalle tehdään henkilökohtainen kurssitarjotin, jossa on kaikkien viiden jakson ne kurssit, jotka opiskelija on valinnut. Ilmoittautumisen yhteydessä kesäkuun puolivälissä opiskelija tarkistaa kurssivalinnat seuraavaksi lukuvuodeksi yhdessä lukion opinto-ohjaajan ja tutoropiskelijoiden kanssa. Kesällä jaetaan myös luettelo kirjoista, jotka opiskelijan tulee hankkia lukio-opintoja varten. 8

9 Syksyllä koulun alkaessa opiskelijat tarkistavat lukujärjestykset uudelleen ryhmänohjauksessa, joka kestää koko ensimmäisen koulupäivän. Samalla tutorit esittelevät koulua ja auttavat uutta lukiolaista tutustumaan uuteen kouluun ja sen tapoihin. Koko ensimmäisen jakson ajan ryhmänohjaajat pitävät ohjausta useamman kerran viikossa tutorien avustamina. Näillä tunneilla kerrotaan koulun tavoista, säännöistä, opiskelusta, koeviikosta yms. Näin syvennetään asioiden ymmärtämistä ja luodaan pohja hyvälle yhteistyölle. Jokainen ryhmänohjaaja haastattelee ryhmänsä opiskelijat ensimmäisen syksyn aikana. Kahden ensimmäisen jakson aikana on myös opinto-ohjauksen pakollisen kurssin kolmannes, jossa käsitellään ainevalintojen merkitystä ylioppilaskirjoituksissa ja jatko-opinnoissa. Kurssikertymän seuraaminen Ryhmänohjaajan kanssa tarkastetaan kurssikertymä, jotta kursseja olisi tarpeeksi koulun loppuvaiheessa. Kanslian eteisestä ja ryhmänohjaajalta saa vihreitä kurssinvaihtolomakkeita, joilla voi siirtää lukujärjestyksen kursseja toiseen jaksoon. Jos haluaa ottaa uuden aineen, luopua jostain aineesta tai vaihtaa tasoa, tulee kääntyä opinto-ohjaajan puoleen. Häneltä saa lomakkeen, johon vaaditaan huoltajien allekirjoitus ennen aineen vaihtoa. Jos jostakin kurssista tulee hylätty arvosana (4) tai jopa etenemiskielto kahden peräkkäisen nelosen takia, asiasta kannattaa keskustella ko. aineenopettajan kanssa, ja opinto-ohjaaja tarkastaa, voiko kurssin suorittaa uudestaan vielä samana vuonna. Seuraavan lukuvuoden valinnat Kevätlukukaudella täytetään uusi ainevalintakortti seuraavaksi lukuvuodeksi. Kevätlukukauden alussa järjestetään koulussa oppiainemessut, joilla opettajat kertovat seuraavan vuoden kurssitarjonnasta. Opinto-ohjaaja järjestää kaksi pienryhmäistuntoa jokaiselle opiskelijaryhmälle seuraavan vuoden ainevalinnoista. Ennen kesäloman alkua opiskelija saa seuraavan vuoden lukujärjestykset tarkastettavikseen. Lukiolaki, 5 luku, 25 : Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta. Opiskelijan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. Kurssin opettaja merkitsee poissaolot kurssipäiväkirjaansa ja Wilmaan. Muusta kuin sairaudesta johtuvaan poissaoloon anotaan lupa etukäteen kirjallisesti. Jos poissaoloaika on 1-3 vrk, luvan myöntää ryhmänohjaaja. Pitempiin poissaoloihin luvan myöntää rehtori. Poissaoloon koeviikolla ei lupaa yleensä voida myöntää. Jos opiskelija on poissa opetuksesta, huoltaja kuittaa heti opiskelijan poissaolot Wilman kautta tai jos Wilma ei ole huoltajan käytössä, on opiskelijan heti kouluun palattuaan tuotava huoltajan (täysi-ikäisiltä opiskelijoilta vanhemman tai erityisestä syystä muun luotettavan henkilön) allekirjoittama poissaoloselvitys kaikista poissaoloistaan ja esitettävä se niiden kurssien opettajille, joiden kursseilla hän opiskelee. Huoltajan velvollisuus on myös ilmoittaa poissaolon syy. Koeviikon poissaolot on selvitettävä lääkärin tai terveydenhoitajan todistuksella. Mikäli ko. selvitystä ei ole esitetty tai poissaolojen syy ei ole hyväksyttävä, tämä vaikuttaa alentavasti kurssin arvosanaan. Jos opiskelija on kurssilta poissa enemmän kuin neljä (4) tuntia, hän menettää kurssin suoritusoikeuden ja kurssi on suoritettava uudelleen. Koeviikon preppaus- ja palautustunnit lasketaan normaaleiksi tunneiksi ja niillä läsnäolo on pakollinen. Neljää tuntia pidemmät poissaolot on selvitettävä mahdollisimman pian lääkärin tai terveydenhoitajan antamalla todistuksella, mikäli opiskelija haluaa jatkaa kurssin suorittamista. Sairauden yllättäessä on soitettava terveydenhoitajalle, jos tarvitsee todistuksen poissaolostaan (puh ). 9

10 Opiskelijan on suoritettava kussakin jaksossa vähintään kaksi kurssia, paitsi sellaisen jakson aikana, jolloin hän osallistuu ylioppilaskirjoituksiin (poikkeamat sovittava rehtorin kanssa). Opiskelija, joka ei jakson aikana suorita yhtään kurssia, katsotaan koulusta eronneeksi. Oppikirjaluettelo on koulun verkkosivuilla ja sitä jaetaan opiskelijoille erikseen monisteena keväällä. Se on saatavissa myös koulun kansliasta, Naantalin kirjakauppa Birgitasta ja Raision Myllyn Suomalaisesta kirjakaupasta. Kirjakaupat myöntävät ennakkotilaajille alennuksia oppikirjojen hinnasta. Opiskelijakunnan hallitus järjestää käytettyjen kirjojen kierrätysmyyntiä koulussa. Oppikirjat tulee hankkia ajoissa ennen kurssin alkua. 1. Ainevalintakortti Kolme eri versiota: lukioon pyrkijöille (keltainen, jaetaan ja täytetään peruskoulun 9. luokalla, tämä versio on myös opinto-oppaan takasivulla), ykkösvuosikurssilaisille (punainen, täytetään 2. vuotta varten ensimmäisen lukuvuoden keväällä) ja pidemmälle ehtineille (vihreä, täytetään 2. vuoden/ tarvittaessa 3. vuoden keväällä). Opiskelija täyttää, huoltaja/opiskelija allekirjoittaa. 2. Henkilötietolomake Täytetään syksyllä koulun alkaessa. Valkoinen. Huoltajien allekirjoitus. 3. Loma-anomus Täytetään ennalta tiedossa olevista poissaoloista. Verkkosivuilta, kansliasta tai ryhmänohjaajalta. Valkoinen. Huoltajan allekirjoitus. Palautus ryhmänohjaajalle 1-3 päivän lomat, rehtorille yli 3 päivän lomat. Lomat suositellaan ajoitettavan koulu loma-aikoihin. 4. Opetusryhmän vaihtoanomus Täytetään opetusryhmää vaihdettaessa. Vihreä. Ryhmänohjaajalta tai kansliasta. Opiskelijan oma allekirjoitus. Palautus ryhmänohjaajalle. 5. Ainevalintojen muutosilmoitus Täytetään ainevalintojen muuttuessa kesken lukuvuoden. Keltainen. Opinto-ohjaajalta. Huoltajan allekirjoitus. Palautus opinto-ohjaajalle. 6. Sopimus itsenäisestä suorituksesta Ryhmänohjaajalta. Vaaleanpunainen. Palautus asianomaisen aineen opettajalle (ohjeet/ lausunto)/rehtorille (päätös). Opiskelijan oma allekirjoitus. 7. Anomus korvaavan suorituksen hyväksymisestä Täytetään muualla suoritettuja opintoja hyväksi luettaessa. Liitteeksi todistus suoritetuista opinnoista ja ao. aineen opettajan lausunto korvaavuudesta. Haetaan kansliasta. Punainen. Palautetaan asianomaisen aineen opettajalle. 8. Uusintakuulusteluun ilmoittautuminen Kurssin opettajalta tai kansliasta palautuspäivänä. Jätetään kanslian eteisessä olevaan postilaatikkoon viimeistään toisena päivänä palautuspäivän jälkeen. Vihreä. 10

11 9. Ilmoittautuminen ylioppilaskokeisiin Uusijoille kansliasta. Jätetään henkilökohtaisesti rehtorille tai opinto-ohjaajalle. Muut ilmoittautuvat Wilman kautta sähköisesti. Lukuvuosi jakaantuu viiteen jaksoon. Yksi kurssi opiskellaan yleensä yhden jakson aikana, ja jokaisen kurssin opetusta on viisi tuntia viikossa. Pakolliset liikunta- ja osittain musiikkikurssit on mahdollisesti hajautettu useamman jakson ajalle. Lukuvuoden jaksot ovat seuraavat: 1. jakso (38 työpäivää) 2. jakso (38 työpäivää) 3. jakso (38 työpäivää) 4. jakso (37 työpäivää) 5. jakso (38 työpäivää) Jakson kuusi viimeistä päivää muodostavat koeviikon, jolloin pidetään jakson kurssien kokeet. Kokeet pidetään aamupäivisin klo Koetilanteessa mobiililaitteita, ym. ylimääräisiä tavaroita säilytetään repussa luokkatilan etuosassa, pulpetille vain sallitut tarvikkeet, esim. konseptit, laskimet ja taulukkokirjat. Kokeesta voi poistua aikaisintaan klo Tarvittaessa opiskelijalla on oikeus pidennettyyn koeaikaan (4 tuntia), josta tulee sopia etukäteen asianomaisen aineenopettajan kanssa. Tämän oikeuden saamiseksi tarvitaan lukitodistus tms. Ruokailun jälkeen alkaa seuraavan päivän kokeen pakollinen preppaus, jossa kerrataan kurssin tärkeimmät asiat koetta silmällä pitäen. Palautuspäivien aikana jaetaan edellisen jakson kokeet. Lisäksi opettajilla on opettajainkokous ja opiskelijoilla päivän ensimmäiset/viimeiset tunnit pidetään yleensä normaalisti lukujärjestysten mukaisesti. Palautuspäivät ovat 14.10, 9.12, 16.2, 20.4 sekä 3.6. Jos kurssin arvosanaksi tulee hylätty (4), opiskelijalla on oikeus uusia kurssikoe yhden kerran ilman, että hänen täytyy suorittaa kurssi uudestaan. Jos opiskelija on ollut hyväksyttävästä syystä poissa kokeesta, hän saa osallistua uusintaan. Hyväksyttävä poissaolon syy on esim. sairaus, ja siitä on tuotava lääkärin tai terveydenhoitajan todistus. Selvitys on annettava kurssin opettajalle välittömästi, kun opiskelija palaa kouluun. Uusintakokeen voi suorittaa seuraavana uusintakoepäivänä tai viimeistään kahden seuraavan jakson uusintapäivinä. Kurssin täydentäminen (T-merkintä jaksotodistuksessa) tulee tehdä seuraavan kahden jakson aikana. Tämän jälkeen suorittamaton T-merkintä poistuu. Uusintakokeeseen ilmoittaudutaan vihreällä lomakkeella, joita saa kansliasta ja jotka jätetään kanslian eteisessä olevaan punaiseen postilaatikkoon viimeistään toisena päivänä kokeiden palautuspäivän jälkeen. Matematiikan, kemian ja fysiikan uusintakokeita varten laskimet ja taulukkokirjat on tuotava koululle tarkistettavaksi koepäivänä klo mennessä. Ilmoittautuminen lasketaan aina yrityskerraksi. Uusintakokeet alkavat klo 15.30, ja ne pide- 11

12 tään seuraavina päivinä: , , 3.3., sekä (klo 9.00). Uusintakokeet pidetään yleensä 2. kerroksen luokissa. Hylätty kurssi, jonka suorittaminen ei ole uusintakuulustelussa onnistunut, suoritetaan uudestaan opetukseen osallistumalla. Sitä ei voi suorittaa itsenäisesti. Keskeytetty kurssi (K) on suoritettava uudelleen - erityisin perustein myös tekemällä lisäsuorituksia. Hyväksytyn kurssin saa uusia kerran. Suoritustapoja on kaksi: joko normaali kurssin uudelleen suorittaminen tai erityisin perustein itsenäinen suoritus. Opiskelija voi suorittaa kurssin itsenäisesti esimerkiksi nopeuttaakseen opiskeluvauhtiaan tai välttääkseen kurssien päällekkäisyyksiä. Itsenäisestä suorituksesta on sovittava kyseisen aineen opettajan kanssa ja siitä on tehtävä kirjallinen sopimus. Sopimuspaperin saa ryhmänohjaajalta, ja sopimuksen hyväksyy rehtori. Itsenäinen suoritus ei ole tarkoitettu hylätyn kurssin suoritustavaksi eikä pakollisten kurssien itsenäistä suoritusta suositella. Jos kurssi mahtuu lukujärjestykseen, ei itsenäistä suoritusta hyväksytä. Itsenäiseen suoritukseen kuuluu yleensä kolme osaa: 1) kirjallisia tehtäviä tai tutkielma kurssiin liittyvästä aiheesta, 2) jatkuva viikoittainen ohjaus, joka kielissä on myös suullisen kielitaidon mittaustuokio ja 3) kurssikoe. Kursseja voi suorittaa itsenäisesti myös Turun seudun etärenkaan verkkokursseina. Lisätietoja opinto-ohjaajalta ja netistä osoitteesta ja Wilman etusivulta tiedotteista. Lopullisessa aineen oppimäärän arvostelussa hyväksyttyjä suorituksia on oltava vähintään 2/3 ko. aineen pakollisten ja syventävien kurssien määrästä. Hylättyjä soveltavia kursseja ei lasketa opiskelijan kurssimäärään. Yli 4 tunnin selvittämättömistä poissaoloista aiheutuu keskeytysmerkintä (K). Keskeytettyjä tai täydennettäviä kursseja (K ja T merkinnät) ei loppuarvostelussa saa olla yhtään kappaletta. kurssimäärä hylättyjen kurssien maksimimäärä Seuraavan vuoden kurssivalinnat tehdään maaliskuussa, ja opiskelijat sijoitetaan tarkoituksenmukaisiin ryhmiin valintojen mukaan. Mikäli kurssilla on tilaa, voidaan opiskelija ottaa 12

13 kurssille, vaikkei hän olisikaan keväällä valinnut ko. kurssia. Etusija on ryhmään valmiiksi sijoitetuilla (ja pidemmälle opiskelleilla). Jos opiskelija haluaa vaihtaa sijoitusryhmäänsä, on hänen jätettävä kirjallinen muutosanomus viimeistään kolme viikkoa ennen ko. jakson alkua ryhmänohjaajalle. Ryhmänvaihtoanomuksen saa ryhmänohjaajalta tai kansliasta. Jos ryhmä on täynnä, ei vaihtoa voi tehdä. Vaihtoja ei voi tehdä enää jakson alettua. Aloitettua kurssia ei voi jättää pois opinto-ohjelmastaan ts. aloitettu kurssi on käytävä loppuun. Poikkeustapauksessa aloitetun kurssin voi keskeyttää aineenopettajan ja opinto-ohjaajan luvalla perustellusta syystä. Opiskelijan, joka haluaa jättää pois opinto-ohjelmastaan jonkin aineen tai vaihtaa ainevalintojaan esim. pitkästä matematiikasta lyhyeen oppimäärään, on neuvoteltava asiasta opintoohjaajan kanssa, jolloin tarkistetaan kokonaiskurssimäärän riittävyys ja muutoksen mahdolliset vaikutukset jatko-opintoihin. Näihin muutoksiin vaaditaan huoltajan allekirjoitus. Muutokset hyväksyy rehtori. Lukion opiskelijalla on oikeus suorittaa lukion kursseja myös oman koulun ulkopuolella, esim. kesälukiossa tai vaihto-opiskelijavuotena ulkomailla. Suoritukset voidaan hyväksyä joko sellaisinaan tai osasuorituksina Naantalin lukion opinto-ohjelmaan. Korvaavista suorituksista on sovittava etukäteen rehtorin ja ko. aineen opettajan kanssa. Suorituksen jälkeen hyväksymisestä pyydetään kirjallinen päätös rehtorilta. Naantalin lukiolla on yhteistoimintaa Naantalin ammattiopiston kanssa. Opiskelijoille, jotka haluavat opiskella tutkintoa varten molemmissa oppilaitoksissa, laaditaan yksilöllinen opintoohjelma. Ennen kevään varsinaisia yo-kirjoituksia järjestetään abiturienttien viimeisen koeviikon yhteydessä yo-kirjoitusten tyyppiset kokeet matematiikassa, ruotsissa tai englannissa ja äidinkielessä. Osallistuminen on pakollista niille, joilla on ko. aineiden viimeinen kurssi menossa ja muillekin kirjoittajille hyvin suositeltavaa. Kun lukion oppimäärä kaikissa aineissa on suoritettu ja minimikurssimäärä 75 suoritettua kurssia on täynnä, annetaan opiskelijalle kunkin aineen kokonaisarviointi, joka perustuu valtakunnallisten kurssien kurssiarvosanojen keskiarvoon. Koulukohtaisia kursseja ei tähän keskiarvoon lasketa. Opettaja voi korottaa näin määräytyvää arvosanaa päättövaiheen opintomenestyksen perusteella enintään yhdellä numerolla. Ennen arvioinnin antamista opiskelija voi eräissä aineissa pyytää numeroarvioinnin sijasta suoritusmerkinnän antamista (ks. s. 21). Ennen kirjoituksia järjestetään abiturienteille suulliset tentit, jotka kannattaa suorittaa kirjoitettavissa aineissa. Kevään tentit pidetään ns. lukuloman aikana. Hyvä osaaminen voi vaikuttaa korottavasti oppimäärän kokonaisarvosanaan (=numeroon). Tentteihin ilmoittaudutaan Wilman kautta. 13

14 Lukion päätteeksi järjestetään ylioppilaskirjoitukset, joissa on kirjoitettava neljä ainetta. Äidinkieli on kaikille ainut pakollinen aine, muut kolme ainetta voi valita seuraavista neljästä aineesta: toinen kotimainen kieli (ruotsi), yksi vieras kieli (yleensä englanti), matematiikka ja reaalikoe. Pakollisena on suoritettava vähintään yksi vaativampi A- tason koe. Reaalissa voi kirjoittaa yhdellä tutkintokerralla kaksi ainetta. Ylioppilastutkinnon pakolliset kokeet on suoritettava kolmen peräkkäisen kirjoituskerran aikana (esim. syksy 2015, kevät 2016, syksy 2016). Lisäksi voi kirjoittaa yhden tai useampia ylimääräisiä kokeita. Kunkin kerran kirjoitusaineiden pakolliset kurssit on suoritettava ennen yo-tutkinnon kirjallisia kokeita. Lisäksi on hyvä muistaa, että yo-kokeet perustuvat pakollisiin ja valtakunnallisesti määrättyihin syventäviin kursseihin. Syksyn kokeisiin ilmoittaudutaan viimeistään kesäkuun 5. päivään mennessä ja kevään kokeisiin mennessä (alustava tieto). Ilmoittautuminen kokeisiin on sitova. Vakavissa kirjoitusten ajalle osuneissa sairaustapauksissa kokelas voi anoa ilmoittautumisen mitätöintiä Ylioppilastutkintolautakunnalta. Syksyn 2015 ylioppilaskokeet: Kuullunymmärtämiskokeet: Kirjalliset kokeet: ma 7.9. toinen kotimainen kieli (ba, bb) ti 8.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä (ea) ke 9.9. lyhyet vieraat kielet (sc, fc, pc, vc) pe äidinkieli, tekstitaidon koe ma ps, ff, hi, fy, bi ke vieras kieli, pitkä oppimäärä (ea) pe toinen kotimainen kieli (ba, bb) ma äidinkieli, esseekoe ke matematiikka pe ue, et, yh, ke, ge, te ma lyhyet vieraat kielet (sc, fc, pc, vc) Kevään kokeet alkavat äidinkielen 1. kokeella viikolla 6, ja kielten kuuntelukokeet ovat viikolla 7. Kirjalliset kokeet ovat maaliskuussa. Lukion oppimäärän suorittaneilla on oikeus yo-kirjoitusten kirjallisten kokeitten jälkeen osallistua minkä tahansa aineen korotustenttiin lukuun ottamatta niitä aineita, jotka hän on tenttinyt ennen kirjoituksia. Oppimäärän loppuarvosana (= aineen numero) korottuu, mikäli tämän koko oppimäärää mittaavan korotustentin arvosana on parempi kuin helmikuun väliarvostelun arvosana. Tenttiin voi kuulua sekä kirjallinen että suullinen osa. Tenttiin ilmoittaudutaan kirjallisesti yo-kokeiden kirjallisen osan alkaessa Wilman kautta. 14

15 Rehtori kuuluttaa päivän uutiset n. klo 12.55, mikäli on kuulutettavia asioita. Opinto-ohjaaja, ryhmänohjaajat, rehtori ja opiskelijakunnan hallitus käyttävät GAFE-portaalia, sähköpostia ja Wilman pikaviestejä tiedottamiseen. GAFE-portaalia, Wilman pikaviestejä ja koulun sähköpostia tulee lukea säännöllisesti ja tarvittaessa sähköposti on ohjattava sellaiseen osoitteeseen, jota luetaan säännöllisesti. Ohjeita tähän saa ryhmänohjaajilta. Lisäksi viikoittain ilmestyy koulun viikkotiedote, johon kootaan seuraavan viikon keskeisiä tapahtumia. GAFEportaalissa julkaistaan vähintään kerran jakson aikana koulun jaksotiedote. Kaikki tiedotteet ovat luettavissa myös koulun info-tv:stä sekä koulun kotisivuilta ( lukio). Ryhmänohjaajan tuokioita pidetään tarvittaessa jakson aikana. Rehtori ilmoittaa ajasta yleensä vähintään kahta päivää aikaisemmin. Jos koulukiinteistössä syttyy tulipalo (palokellon ääni ja kuulutus "kiinteistössä on palohälytys"): Ota poistumiskehotus vakavasti Harkitse, mitä otat mukaasi (lompakko, kännykkä, päällysvaatteet, jos ne ovat poistumistien varrella) Siirry välittömästi turvallista poistumistietä käyttäen ulos ja Teljentien kentälle. Jos kuulet yleisen vaaran merkkiäänen (nouseva ja laskeva jatkuva ääni) Siirry sisälle ja jää sisätiloihin Sulje ovet ja ikkunat Avaa radio (kännykässä) ja toimi sieltä tulevien ohjeiden mukaisesti Älä poistu sisätiloista ilman viranomaisten lupaa. Väkivallalla uhkaaminen Pyri aina pois päin uhasta tai uhkaajasta Poistu välittömästi koulukiinteistöstä ja siirry Kalevanniemen koulutaloon. Jos ulospääsy estyy, linnoittaudu esim. luokkaan kasaamalla raskaita esineitä oven eteen ja ilmoita kännykällä itsestäsi. Muista 112: poliisi, ambulanssi, palokunta 1. Koulualue ja kouluaika Koulualueena pidetään koulurakennusta, koulupihaa ja kaikkia niitä paikkoja, joissa opetusta järjestetään. Kouluajaksi katsotaan lukujärjestyksen mukainen työpäivä tai muuten yhteisesti sovittu aika, kuten koulun matkat, retket ja juhlat. 15

16 2. Oppitunnit Oppitunnit alkavat ja päättyvät työjärjestyksessä ilmoitettuna aikana tai muuna ilmoitettuna aikana. Jos opettajalle on tullut tunnille saapumiseen este, jota ei ole voitu ennalta ilmoittaa, on opiskelijoiden tiedusteltava sen tunnin ohjelma kansliasta tai opettajainhuoneesta. Oppitunneille tullaan kotitehtävät tehtyinä ja opiskeluvälineet mukana. Kaikille opiskelijoille on annettava työrauha. Matkapuhelinten viihdekäyttö on oppitunneilla kielletty. Kaikenlainen äänekäs toiminta, esimerkiksi musiikin häiritsevä soitto käytävällä, Emoluolassa tai Mediateekissa on kielletty oppituntien aikana. 3. Vahingot Kaikkea koulun omaisuutta on käsiteltävä huolellisesti. Vahingosta on viipymättä ilmoitettava rehtorille, jollekin opettajalle tai koulusihteerille. Tapaturmasta on ilmoitettava viipymättä koulun terveydenhoitajalle ja kansliaan. 4. Poissaolot Poissaolo koulusta on sallittu vain pätevästä syystä. Opettaja voi antaa satunnaisen vapautuksen oppitunnistaan ja ryhmänohjaaja vapautuksen 1-3 päiväksi. Rehtori voi myöntää vapautuksen pidemmäksi ajaksi pätevästä syystä. Jos opiskelija joutuu yllättäen olemaan poissa useita päiviä, on hänen ilmoitettava siitä kolmen päivän kuluessa. Vanhemman tai terveydenhoitajan on kuitattava poissaolo Wilmaan välittömästi. Koulusta poissaolo ei vapauta koulutehtävistä. 5. Rangaistukset Opettaja voi poistaa häiriötä aiheuttavan opiskelijan ulos luokasta. Rehtori voi antaa opiskelijalle kirjallisen varoituksen. Koulutuslautakunta voi erottaa opiskelijan määräajaksi. 6. Koulumatkat Turvallisen liikenteen vaatimukset pitää ottaa huomioon kaikissa tilanteissa, erityisesti koulumatkoilla. Opiskelijoiden omia kulkuneuvoja on säilytettävä niille osoitetuilla paikoilla. 7. Muuta Tupakointi ja nuuskan käyttö on kielletty koulun alueella. Päihteiden käyttö ja niiden tuominen kouluun on kielletty. Kaupallista mainosaineistoa ei koulussa saa julkaista eikä levittää ilman rehtorin lupaa. Koulussa noudatetaan hyviä tapoja ja yhteisiä pelisääntöjä. Opiskelijakunta Opiskelijakunnan hallitus on lukion opiskelijoiden viihtyisyyden puolesta toimiva ryhmä koulun opiskelijoita, jotka toimivat koko opiskelijakunnan edustajina ja puolestapuhujina heitä koskevissa päätöksissä. Hallitukseen valitaan joka syksy halukkaista opiskelijoista, tarvittaessa vaaleilla, noin 10 ihmisen porukka. Hallituksen toimenkuvaan kuuluu rutiininomaisia juttuja, kuten jatkuva yhteydenpito opettajiin osallistumalla heidän viikkopalavereihinsa. Omissa kokouksissaan hallituksen jäsenet käyvät läpi ajankohtaisia asioita ja parannusehdotuksia. Toimintaan kuuluu myös yhteistyö vanhempainyhdistyksen kanssa, mikä on hienoa, sillä hallituksen oma budjetti ei kaikkein isoimpiin tapahtumiin välttämättä yksin veny. Myös emoluolan automaattien tuotto kartuttaa opiskelijakunnan kassaa. 16

17 Hallituksen puuhat eivät kuitenkaan ole pelkkää kabineteissa pyörimistä tai norsunluutornissa valta-asemasta nautiskelua. Joka vuosi pyrkimyksenä on ainakin toteuttaa Naantalin lukion opiskelijoille tarkoitetut pikkujoulupippalot sekä keväällä ja syksyllä järjestettävä kirjatori. Kirjatorilla vanhoista koulukirjoistaan pääsee helposti eroon, ja tarvittavia koulukirjoja voi ostaa käytettyinä edulliseen hintaan. Hallitus myös koettaa yhdessä vanhempainyhdistyksen kanssa järjestää koulupäivien keskelle tai ulkopuolelle erilaisia konsertteja ja esityksiä. Opiskelijakunnan toimintaa avustaa opiskelijakunnan ohjaajana toimiva opettaja Päivi Lammela. Luottamusopiskelijat Kunkin ryhmänohjausryhmän opiskelijat valitsevat keskuudestaan kaksi luottamusopiskelijaa, jotka yhteisvastuullisesti hoitavat ryhmän yhteisiä asioita ja tarvittaessa avustavat ryhmänohjaajaa. Vanhempainyhdistys Naantalin lukion vanhempainyhdistys on rekisteröity vapaaehtoinen yhdistys, jonka toimintaan kaikki lukiolaisten vanhemmat voivat osallistua. Yhdistys edistää kodin ja koulun yhteistoimintaa. Yhdistys tukee opiskelijakunnan ja koulun toimintaa, ja sitä esitellään koulun vanhempainilloissa. Se ei peri jäsenmaksuja. Vanhempainyhdistyksen kokoukset ovat avoimia kaikille lukiolaisten vanhemmille. Yhdistys pitää yhteyttä postituslistallensa ilmoittautuneisiin vanhempiin. Vanhempainyhdistyksen pj. on Heli Kääriäinen-Färm. Oppiaineiden koodituksissa käytetään ylioppilaskokeiden ainelyhenteitä. Pakolliset, syventävät ja soveltavat kurssit on eroteltu omiksi kokonaisuuksiksi otsikoilla. Koulukohtaiset kurssit on merkitty kurssinumeron perään K-kirjaimella, muut kurssit ovat valtakunnallisia. Kurssinimen perässä oleva (M)-merkintä tarkoittaa, että kurssi on mahdollista sisällyttää matkailuopintoihin ja (NYK100)-merkintä tarkoittaa, että kurssi kuuluu Naantalin yhteiskoulu 100- voutta kirjaprojektiin. A R V I O I N T I Kunkin oppiaineen pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin (4-10). Soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä (S- suoritettu). Päättöarviointivaiheessa opiskelija voi pyytää suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa on suorittanut vain yhden kurssin, valinnaisissa vieraissa kielissä enintään kaksi kurssia. Kesken olevan, täydennettävän suorituksen merkintä on T, keskeytetyn kurssin merkintä on K. Oppiaineiden kurssit suoritetaan pääsääntöisesti numerojärjestyksessä. Äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto-, kulttuuri- ja taideaine, joka rakentaa opiskelijan omaa identiteettiä. Se opastaa arvostamaan omaa kulttuuria ja kieltä. Se ohjaa kaunokirjallisuuden tulkitsemiseen ja tiedon kriittiseen käsittelyyn. Tavoitteena on saavuttaa riittävät edellytykset jatko-opinnoille ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Kursseja voi suorittaa itsenäisesti vain poikkeustapauksessa. Pakollisissa ja syventävissä kursseissa on numeroarviointi ja soveltavissa kursseissa suoritusmerkintä. 17

18 P A K O L L I S E T K U R S S I T A1. Kieli, tekstit ja vuorovaikutus Sisältö: Tekstilaji ja tekstityyppi. Referaatti ja kommentti. Vuorovaikutustaidot ryhmässä. A2. Tekstien rakenteita ja merkityksiä Sisältö: Tekstin ja puheenvuoron rakentaminen. Aineiston kriittinen käyttö. A3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa Sisältö: Kirjallisuuden lajit, erittely ja tulkinta. A4. Tekstit ja vaikuttaminen Sisältö: Vaikuttamaan pyrkivät tekstilajit. Vaikuttava kirjallisuus. Kantaa ottavat puheenvuorot ja keskustelut. A5. Teksti, tyyli ja konteksti Sisältö: Eri aikakausien tekstejä. Tyylin aineksia. Pohdiskelevan tekstin tuottaminen. A6. Kieli, kirjallisuus ja identiteetti Sisältö: Suomalaisen kirjallisuuden keskeiset teokset ja teemat. Suomen kielen kehitys. S Y V E N T Ä V Ä T K U R S S I T A7. Puheviestinnän taitojen syventäminen (M) Sisältö: Esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Kurssi valmentaa valtakunnallisen puheviestintätaitojen päättökokeen suorittamiseen. Koe on Opetushallituksen tekemä äidinkielen suullisen kielitaidon koe. Kurssi ei sido kokeen suorittamiseen. Kokeen voi myös suorittaa, vaikka ei olisi käynytkään kurssia. Kokeen osina ovat puhe ja ryhmäkeskustelu. Tutkinnosta saa erillisen todistuksen. A8. Tekstitaitojen syventäminen Sisältö: Tekstityypit ja -lajit. Tekstianalyysi. Tekstin rakentaminen. Kielenhuoltoa. A9. Kirjoittaminen ja nykykulttuuri Sisältö: Nykykirjallisuutta. Ajankohtaiset aiheet. Mediatekstit. K O U L U K O H T A I S E T S Y V E N T Ä V Ä T J A S O V E L T A V A T K U R S S I T A13K. Luovan kirjoittamisen kurssi Kokeile ja kehitä omia luovan kirjoittamisen taitojasi. Sisältö: Kaunokirjalliset tekstilajit ja tyylit. A14K. Mediakurssi Kokeile ja kehitä mediatekstien kirjoittamisen taitojasi. Sisältö: Lehden tekeminen. Blogin kirjoittaminen. Luova kirjoittaminen. Kaikkiin kursseihin kuuluu kirjallisuus, kulttuuri, kansainvälisyyskasvatus ja erilaiset ajankohtaiset materiaalit. Opiskelijoita kannustetaan hakemaan tietoa myös englanninkielisistä lähteistä. Jokaiseen kurssiin kuuluu tietty jakso kielioppia. 18

19 Arvioinnissa otetaan aina huomioon kaikki kielitaidon osa-alueet eli suullinen kielenkäyttö, tekstin ymmärtäminen, tekstin tuottaminen ja kuullun ymmärtäminen, mutta osa-alueiden painotus voi vaihdella kursseittain. Painotukset ja arvosanan perusteet selvitetään jokaisen kurssin alussa. Pakollisissa ja syventävissä kursseissa on numeroarviointi, soveltavissa suoritusmerkintä. P A K O L L I S E T K U R S S I T EA1. Nuori ja hänen maailmansa Kurssi vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa. Aihepiirit liittyvät jokapäiväiseen elämään. Kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Painotetaan suullista kielitaitoa. Ne opiskelijat, jotka ovat saaneet perusopetuksen päättöarviointiin englannissa arvosanan 10 aloittavat englannin opiskelunsa kurssista 2. Myös ne, jotka ovat saaneet kielirikasteisessa perusopetuksessa päättöarviointiin arvosanan 9 tai 10, aloittavat englannin opintonsa kurssista 2. EA2. Viestintä ja vapaa-aika Aihepiirit liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. Kurssiin voi kuulua lyhyt suullinen esitys. EA3. Opiskelu ja työ Aihepiirit liittyvät opiskeluun ja työelämään. Harjoitetaan muodollisten tilanteiden, kuten työhakemuksen ja haastattelun, vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. EA4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. Kurssilla harjoitellaan ymmärtävää lukemista. Kurssilla voidaan pitää suullinen esitys. EA5. Kulttuuri Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen. Kurssilla voidaan pitää suullinen esitys. Tutustutaan englanninkieliseen kirjallisuuteen lukemalla englanninkielinen kirja tai novelleja. EA6. Tiede, talous ja tekniikka Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Harjoitellaan tiivistelmän laatimista. S Y V E N T Ä V Ä T K U R S S I T Ylioppilaskirjoitukset perustuvat kursseihin 1-8. EA8. Puhu ja ymmärrä paremmin (M, suoritetaan ennen kurssia EA7) Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullista kielenkäyttöä eri tilanteissa. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat sekä muilla kursseilla opeteltujen asioiden kertaaminen. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien vaativien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. Kurssin arvosana perustuu jatkuvaan näyttöön kurssin aikana ja suulliseen kokeeseen, josta saa erillisen todistuksen. Kurssilla kerrataan myös ylioppilaskirjoituksiin. EA7. Luonto ja kestävä kehitys (suoritetaan kurssin EA8 jälkeen) Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. Kurssi on ylioppilaskirjoituksissa menestymisen 19

20 kannalta oleellinen. Englannin kirjoituksiin liittyvät perusteelliset ohjeet annetaan vain tällä kurssilla. K O U L U K O H T A I S E T S Y V E N T Ä V Ä T J A S O V E L T A V A T K U R S S I T EA9PK. Englannin suullinen kielitaito (½ kurssia) Kurssimerkinnän voi anomuksesta saada kesäkielikurssista. EA11K. Englannin sanasto ja tekstit Laajennetaan ja kerrataan sanastoa sekä paneudutaan sanastollisiin kompastuskiviin. Tarkoitus on oppia korjaamaan omia virheitä ja ymmärtämään vaikeitakin tekstejä paremman sanavaraston avulla. Kurssilla kirjoitetaan PALJON ja tehdään tylsiäkin tehtäviä, joten kurssin suorittaminen vaatii ehdottomasti kykyä työskennellä itsenäisesti ja tavoitteellisesti. Älä siis valitse tätä kurssia, jos et jaksa keskittyä, et siedä tylsyyttä, etkä osaa työskennellä asettamiesi tavoitteiden mukaan. Ennen tätä kurssia on suoritettava vähintään kolme englannin kurssia. EA12K. Englannin suullinen kielitaito (M) Voidaan myöntää opiskelijalle anomuksesta esim. vaihto-oppilasvuoden jälkeen. Opiskelija kirjoittaa vaihdostaan englanninkielisen tiivistelmän. EA13PK. YO-valmennus (½kurssia) Kerrataan tekstiä, rakenteita ja kirjoittamista ylioppilaskirjoituksia varten. Kurssi on nettikurssi. Älä siis valitse tätä kurssia, jos et pidä tietokoneella työskentelystä, etkä osaa työskennellä itsenäisesti. Naantalin lukion oppilaiden ilmoittautumis- ja suoritusohjeet tulevat Wilmaan elokuussa ja joulukuussa. Muiden kuin Naantalin lukion oppilaiden ilmoittautumisohjeet löytyvät etärenkaan sivuilta. Ruotsin kielen taito on Naantalin ja Turun seudulla olennainen perustaito palveluelinkeinoissa. Maakuntamme historia ja nykypäivä ovat hyvin vahvasti sidoksissa ruotsin kieleen ja kulttuuriin. Suuri osa Naantalin ulkomaisista matkailijoista tulee Ruotsista, ja matkailualalla arvostetaan ruotsinkielen taitoa. Ruotsinkieliset oppilaitokset sekä Suomessa että Ruotsissa ovat aina houkutelleet osaa opiskelijoistamme jatko-opintoihin. Ruotsin opetuksen tavoitteena on, että opiskelija lukiokurssien jälkeen selviytyy erilaisissa suullisissa ja kirjallisissa ruotsin kielen käyttötilanteissa, on ylpeä pohjoismaisuudestaan ja tietää suomenruotsalaisen kulttuurin pääpiirteet. Ylioppilaskokeen voi suorittaa haluamansa tasolla, riippumatta kumpaa oppimäärää lukion aikana on opiskellut. Suositeltavaa on, että A-ruotsin koe suoritetaan vasta kolmannen vuosikurssin keväällä. A-ruotsin opetuksen tavoitteena on lähinnä laajemman sanavaraston kartuttaminen verrattuna B-ruotsiin. Suoritusjärjestys: Suositellaan numerojärjestystä, paitsi A-ruotsissa, jossa kurssi BA5 suoritetaan ennen kurssia BA4. Mikäli opiskelija haluaa suorittaa jonkin kurssin eri laajuisen ruotsin oppimäärän mukaisesti, hänen on sovittava siitä opettajan kanssa. Siinä tapauksessa kurssit vastaavat toisiaan seuraavasti: A B

21 Oppimäärä: 6 (BA)/5 (BB) pakollista, 2 syventävää kurssia ja 2 soveltavaa kurssia. Arviointi: Pakollisissa ja syventävissä kursseissa on numeroarviointi, soveltavissa suoritusmerkintä. Itsenäinen suoritus: Poikkeustapauksissa. Sovittava opettajan kanssa. P A K O L L I S E T K U R S S I T BA1. Arkielämää Pohjoismaissa Ystävyys, koulu ja vapaa-aika. Peruskoulun oppimäärää kertaava ja laajentava kurssi. Painotetaan suullista ilmaisua. BA2. Ihmiset ympärillämme Elämäntyyli ja ihmissuhteet. Suullisen viestinnän lisäksi myös lyhyitä, viestinnällisiä kirjoitustehtäviä.. BA3. Suomi osa Pohjolaa ja Eurooppaa Suomalainen ja suomenruotsalainen kulttuuri suhteessa muihin pohjoismaihin ja EU-maihin. Viestinnällisiä kirjoitustehtäviä eri tarkoituksiin. BA4. Elinympäristömme Luonto, ympäristö, tekniikka ja viestintä. Harjoitellaan erilaisia lukemisen strategioita. BA5. Opiskelu ja työ Opiskelu ja työelämä, monikulttuurinen yhteiskunta. Harjoitellaan muodollista viestintää sekä kirjallisesti että suullisesti. BA6. Kulttuuri ja sen tekijöitä Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, sekä viestintä- ja mediaosaaminen. Kurssin aikana valmistellaan ja esitellään laajahko tuotos. S Y V E N T Ä V Ä T K U R S S I T BA7. Puhu ja ymmärrä paremmin (M) Kurssilla syvennetään sanavarastoa ja harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa oppimäärälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja aikaisempien kurssien aihepiirit. Puhumista harjoitellaan aiheisiin liittyvien vaativien materiaalien avulla. Kurssin loppuarviointi sisältää suullisen osuuden. BA8. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen Kurssilla kerrataan ja täydennetään pakollisilla kursseilla opittua ja tehdään yokoeharjoituksia. Kurssilla luetaan ruotsinkielinen kirja. Kurssin avulla valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin. K O U L U K O H T A I S E T S Y V E N T Ä V Ä T J A S O V E L T A V A T K U R S S I T BA10K. YO-valmennuskurssi Kurssilla kerrataan koko lukion perusasioita ja valmistaudutaan yo-kirjoituksiin. Kurssi sisältää kielioppia, rakenne- ja sanastoharjoituksia, tekstin- ja kuullun ymmärtämistä ja kirjoittamista. 21

22 BA12K. Ruotsin sanasto ja tekstit Kurssilla kerrataan ja täydennetään pakollisilla ja syventävillä kursseilla opittua materiaalia sanastoa ja tekstejä painottaen. Autenttiset tekstit ovat vaativia. Kurssia suositellaan pakolliset kurssit suorittaneille. P A K O L L I S E T K U R S S I T BB1. Koulu ja vapaa-aika Koulunkäynti ja vapaa-aika. Peruskoulun oppimäärää kertaava ja laajentava kurssi. Painotetaan suullista ilmaisua ja ääntämistä. BB2. Arkielämää Pohjoismaissa Ihmissuhteet ja elämäntyylit. Lyhyitä viestinnällisiä kirjoitustehtäviä. BB3. Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa Kotimaa ja kotiseutu, suomenruotsalaisuus ja vertailu muihin Pohjoismaihin ja Eurooppaan. Eri pituisia viestinnällisiä kirjoitustehtäviä. BB4. Elämää yhdessä ja erikseen Elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen. Kirjallista osaamista vankennetaan. BB5. Elinympäristömme Liikenne, ympäristö ja tiedotusvälineet. Hiotaan kirjallista ilmaisua. S Y V E N T Ä V Ä T K U R S S I T BB6. Puhu ja ymmärrä paremmin (M) Kurssilla syvennetään sanavarastoa ja harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa oppimäärälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset pohjoismaiset tapahtumat ja aikaisempien kurssien aihepiirit. Puhumista harjoitellaan aiheisiin liittyvien materiaalien avulla. Kurssin loppuarviointi sisältää suullisen osuuden. BB7. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen Kurssilla kerrataan ja täydennetään pakollisilla kursseilla opittua ja tehdään yokoeharjoituksia. Kurssilla luetaan ruotsinkielinen kirja. Kurssin avulla valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin. K O U L U K O H T A I S E T S Y V E N T Ä V Ä T J A S O V E L T A V A T K U R S S I T BB9K. YO-valmennuskurssi Kurssilla kerrataan koko lukion perusasioita ja valmistaudutaan yo-kirjoituksiin. Kurssi sisältää kielioppia, rakenne- ja sanastoharjoituksia, tekstin- ja kuullunymmärtämistä sekä kirjoittamista. 22

23 BB10K. Lukion aloituskurssi Kurssilla kerrataan peruskoulussa opittuja asioita ja valmennetaan lukion ruotsin opintoihin. Suositellaan, jos peruskoulun ruotsin arvosana on 7 tai alle. BB11K. Ruotsin sanasto ja tekstit Kurssilla kerrataan ja täydennetään pakollisilla ja syventävillä kursseilla opittua materiaalia sanastoa ja tekstejä painottaen. Tekstit ovat vaativia. Kurssia suositellaan pakolliset kurssit suorittaneille. Servus, uusi tai "vanha" saksanopiskelija! Saksaa puhuu Euroopassa lähes sata miljoonaa ihmistä äidinkielenään, ja saksa on EU:n sisällä eniten puhuttu äidinkieli. Saksa on myös Suomen tärkeimpiä kauppakumppaneita. Niinpä voit olla varma siitä, että teet hyvän valinnan, jos aloitat tai jatkat saksan opiskelua. Saksan kielen taidosta tulet saamaan elämässäsi monenlaista iloa ja hyötyä, se saattaa avata sinulle odottamattomiakin ovia! Lukiossa saksan aloittavat suorittavat ensin kurssit SC01 ja SC02. Peruskoulussa saksaa lukeneet voivat aloittaa kurssista SC1. Suositellaan numerojärjestystä. Itsenäinen kurssin suorittaminen poikkeustapauksessa. Kaikki kurssit valinnaisia. S Y V E N T Ä V Ä T K U R S S I T SC01. Kun tavataan Äänteet, ääntäminen ja intonaatio. Tervehtiminen, esittäytyminen, kiittäminen, tiedustelu, neuvominen, palvelutilanteet. SC02. Matkoilla Loma ja matkailu. Terveisten ja kortin lähettäminen. Ruoan ostaminen, yöpyminen ja tiedusteleminen. SC1. Vapaa-aika ja harrastukset Jokapäiväiset tapahtumat, harrastukset, tienneuvominen, ostoksilla käynti ja tapaamisesta sopiminen. SC2. Meillä ja muualla Oma maa ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, lomanviettomahdollisuudet jne. SC3. Ennen ja nyt Elämä ennen ja nyt yksilön ja yhteiskunnan kannalta. SC4. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat Koulu ja myöhempi opiskelu, työelämä ja tulevaisuuden suunnitelmat. SC5. Kulttuuri Kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri ja urheilu. 23

24 SC6. Yhteinen maapallomme Oman maan ja kohdemaiden yhteiskunnan toiminta ja maapallon tila. SC7. Tiede ja tekniikka Eri tieteenalat, tekniikka ja viestinnän eri muodot. Peruskieliopin systemaattinen kertaus. SC8. Luonto ja kestävä kehitys Luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja saksankielisessä kulttuurissa. Kieliopin kertaus jatkuu. Yo-harjoituksia. Ranskaa puhutaan laajalti maailmalla; Euroopassa, Kanadassa ja Afrikassa. Ranska on keskeinen kieli monilla liike-elämän, tieteen ja teknologian aloilla. Toisaalta ranskan taito avaa oven uuteen maailmaan, kulttuuriin ja elämyksiin. Kolmessa vuodessa saat itsellesi kielitaidon, josta on hyötyä työelämässä, matkustaessa, jatko-opinnoissa sekä iloa itselle. Jos aloitat ranskan lukiossa, suoritat ensin kurssit FC01 ja FC02. Mikäli olet lukenut ranskaa peruskoulussa, aloitat kurssista FC1, mutta voit myös tulla alkeiskursseille FC01 ja FC02, mikäli tunnet pohjasi olevan heikko. Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Itsenäinen suoritus vain poikkeustapauksessa. Kaikki kurssit valinnaisia. S Y V E N T Ä V Ä T K U R S S I T FC01. Tutustutaan Ääntäminen. Tervehdykset, esittäytymiset, ostokset, lähiympäristö. FC02. Jokapäiväinen elämä Jokapäiväisiä tilanteita: matkustaminen, ravintolassa, säänilmaisuja. FC1. Vapaa-aika ja harrastukset Jokapäiväinen elämä, vapaa--ajan vietto ja harrastukset. Kerrataan peruskoulussa opittua. FC2. Meillä ja muualla Suomen ja ranskankielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. FC3. Ennen ja nyt Elämä ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta, esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. FC4. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat Koulunkäynti, myöhempi opiskelu ja työelämä. Omat toiveet ja suunnitelmat. FC5. Kulttuuri Ranskankielinen kulttuuri: kuvataide, musiikki, elokuva, muoti, ruokakulttuuri. FC6. Yhteinen maapallomme Suomen ja ranskankielisten yhteiskuntien toimintaan ja maapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyvät kysymykset. 24

25 FC7. Tiede ja tekniikka Eri tieteenalat, teknologia ja viestinnän eri muodot. Yo-harjoituksia. Kertausta ja syvennystä. FC8. Luonto ja kestävä kehitys Luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen Suomessa ja ranskankielisissä maissa. Yoharjoituksia. Kertausta ja syvennystä. Espanja on englannin jälkeen toiseksi eniten käytetty kieli maailmassa. Äidinkielenään sitä puhuu yli 400 miljoonaa ihmistä, edelle menevät vain kiina ja englanti. Espanjan kielen opinnot tarjoavat mahdollisuuden tutustua heidän ajatusmaailmaansa, tapakulttuuriinsa ja historiaansa. Espanjalla on tärkeä asema matkailun, kulttuurin ja liike-elämän aloilla. Kolmessa vuodessa saat itsellesi kielitaidon, josta on hyötyä työelämässä, matkustaessa, jatkoopinnoissa sekä iloa itselle. Jos aloitat espanjan lukiossa, suoritat ensin kurssit PC01 ja PC02. Mikäli olet lukenut espanjaa peruskoulussa, aloitat kurssista PC1, mutta voit myös tulla alkeiskursseille PC01 ja PC02, mikäli tunnet pohjasi olevan heikko. Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Itsenäinen suoritus vain poikkeustapauksessa. Kaikki kurssit valinnaisia. S Y V E N T Ä V Ä T K U R S S I T PC01. Hyvää päivää, hauska tutustua Ääntäminen. Tervehtiminen, esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. PC02. Näin asiat hoituvat Harjoitellaan selviytymistä jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa, kerrotaan perheestä, harrastuksista ja koulusta. PC1. Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin ja vapaa-ajan viettoon. PC2. Meillä ja muualla Aihepiirit käsittelevät oman ja espanjankielisten maiden ihmisiä, säätä, maantiedettä, nähtävyyksiä. PC3. Ennen ja nyt Tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat myös esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. PC4. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat Aihepiirit liittyvät opiskeluun, työelämään ja nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. PC5. Kulttuuri Aihepiirit käsittelevät espanjankielisten maiden teatteria, elokuvaa, kirjallisuutta, urheilua. PC6. Yhteinen maapallomme Lähtökohtana ovat oman ja espanjankielisten maiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät tekstit. 25

26 PC7. Tiede ja tekniikka Eri tieteenalat, teknologia ja viestinnän eri muodot. Yo-harjoituksia. Kertausta ja syvennystä. PC8. Luonto ja kestävä kehitys Luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen Suomessa ja espanjankielisissä maissa. Yoharjoituksia. Kertausta ja syvennystä. Venäjän kielen merkitys käy yhä tärkeämmäksi. Kauppasuhteet Suomen ja Venäjän välillä vilkastuvat ja laajenevat kaiken aikaa. Venäjää hallitsevien suomalaisten määrän soisi kasvavan: vain henkilökohtaiset kontaktit ja lisääntynyt monipuolinen tietämys Venäjästä, sen kansalaisista ja rikkaasta kulttuurista pystyvät hälventämään ennakkoluuloja ja väärinkäsityksiä, joita vieraisiin oloihin ja kulttuureihin, varsinkin Venäjään, kohdistuu. Erityisesti matkailussa venäjää hallitsevien tarve on lisääntynyt. Kannattaa pitää mielessä myös jatkoopintopaikat Venäjän korkeakouluissa. S Y V E N T Ä V Ä T K U R S S I T VC1. Hyvää päivää, hauska tutustua Tavoitteena ääntämisen, intonaation ja kirjaimiston oppiminen sekä tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. VC2. Näin asiat hoituvat Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa. (VC3. Vapaa-aika ja harrastukset) Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa -ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. (VC4. Meillä ja muualla) Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla. (VC5. Ennen ja nyt) Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. (VC6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat) Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. (VC7. Kulttuuri) (VC8. Yhteinen maapallomme) Kurssien aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. 26

27 K O U L U K O H T A I S E T S Y V E N T Ä V Ä T J A S O V E L T A V A T K U R S S I T (VC9K. Kirjoita, kuuntele, puhu ja lue venäjää!) Harjoitellaan venäjäksi kirjoittamista, kuuntelemista, puhumista ja lukemista monipuolisen materiaalin pohjalta. Numeroarvostelu. (VC10K. Matkailuvenäjä I (M)) Tavoitteena oppia matkailijalle tarpeelliset perusfraasit ja painokirjaimet. Opitaan lukemaan kylttejä, osoitekilpiä ym. Käydään läpi tärkeimmät ravintola-, hotelli- ja seurustelufraasit. Suoritusmerkintä. (VC11K. Matkailuvenäjä II (M)) Tavoitteena oppia lisää matkailijalle tarpeellisia viestintäkeinoja. Syvennetään entisestään venäläistä tapa- ja kulttuuritietoutta. Suoritusmerkintä. Pakolliset kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Syventävien ja soveltavien kurssien kohdalla tulee mainittujen esitietojen olla suoritettu. Itsenäinen suoritus on mahdollinen. Mikäli opiskelija vaihtaa pitkän matematiikan lyhyeen, kurssivastaavuudet ovat seuraavat: M: N: 1 1(*) Muut vastaavuudet tapauskohtaisesti. (*)M1 ja M2 yhdessä vastaavat kurssia N1. M1:n arvosanasta tulee N1:n arvosana. Matematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tehtävänä on antaa opiskelijalle matemaattiset valmiudet, joita tarvitaan ammatillisissa opinnoissa ja korkeakouluopinnoissa. Pitkän matematiikan opinnoissa opiskelijalla on tilaisuus omaksua matemaattisia käsitteitä ja menetelmiä sekä oppia ymmärtämään matemaattisen tiedon luonnetta. Opetus pyrkii myös antamaan opiskelijalle selkeän käsityksen matematiikan merkityksestä yhteiskunnan kehityksessä sekä sen soveltamismahdollisuuksista arkielämässä, tieteessä ja tekniikassa. P A K O L L I S E T K U R S S I T M1. Funktiot ja yhtälöt Prosenttilaskenta, ensimmäisen asteen yhtälö, verrannollisuus, potenssifunktio, potenssiyhtälön ratkaiseminen, juuret ja murtopotenssi ja eksponenttifunktio. M2. Polynomifunktiot Polynomien tulo ja binomikaavat, polynomifunktio, toisen ja korkeamman asteen polynomiyhtälöitä, juurten lukumäärän tutkiminen, tekijöihin jakaminen ja polynomiepäyhtälön ratkaiseminen. 27

28 M3. Geometria Kuvioiden ja kappaleiden yhdenmuotoisuus, sini- ja kosinilause. Ympyrän, sen osien ja siihen liittyvien suorien geometria ja kuvioihin ja kappaleisiin liittyvien pituuksien, kulmien, pinta -alojen ja tilavuuksien laskeminen. M4. Analyyttinen geometria Pistejoukon yhtälö, suoran, ympyrän ja paraabelin yhtälöt, itseisarvoyhtälön ja epäyhtälön ratkaiseminen, yhtälöryhmän ratkaiseminen ja pisteen etäisyys suorasta. M5. Vektorit Vektoreiden perusominaisuudet, yhteen- ja vähennyslasku ja kertominen luvulla. Koordinaatiston vektoreiden skalaaritulo ja suorat ja tasot avaruudessa. M6. Todennäköisyys ja tilastot Klassinen ja tilastollinen todennäköisyys, kombinatoriikka, todennäköisyyksien laskusäännöt. Diskreetti ja jatkuva tilastollinen jakauma ja sen tunnusluvut. Diskreetti ja jatkuva todennäköisyysjakauma, erityisesti normaalijakauma. M7. Derivaatta Funktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta. Polynomifunktion, funktioiden tulon ja osamäärän derivoiminen, kulun tutkiminen ja ääriarvojen määrittäminen sekä sovelluksia. Rationaaliyhtälö ja epäyhtälö. M8. Juuri- ja logaritmifunktiot Juurifunktiot ja yhtälöt, eksponenttifunktiot ja yhtälöt, logaritmifunktiot ja yhtälöt. Yhdistetyn funktion derivaatta, käänteisfunktio. Juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden derivaatat. M9. Trigonometriset funktiot ja lukujonot Suunnattu kulma ja radiaani, trigonometriset funktiot symmetria- ja jaksollisuusominaisuuksineen, trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen ja derivaatat. Lukujono, rekursiivinen lukujono, aritmeettinen ja geometrinen jono ja summa. M10. Integraalilaskenta Integraalifunktio, alkeisfunktioiden integraalifunktiot, määrätty integraali sekä pinta-alan ja tilavuuden laskeminen. S Y V E N T Ä V Ä T K U R S S I T M11. Lukuteoria ja logiikka Lauseen formalisoiminen, lauseen totuusarvot, avoin lause ja kvanttorit. Suora, käänteinen ja ristiriitatodistus. Kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälö, Eukleideen algoritmi, alkuluvut, aritmetiikan peruslause ja kokonaislukujen kongruenssi. Esitiedot: M1-M5 M12. Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä Symbolisen ja graafisen laskimen ominaisuuksia, numeerisia pinta-aloja, lukujonojen rajaarvoja ja funktioiden nollakohtia. Polynomien jakaminen. Muutosnopeus ja pinta-ala. Esitiedot: M1-M10 28

29 M13. Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi Funktion jatkuvuuden ja derivoituvuuden tutkiminen ja niiden yleisiä ominaisuuksia. Funktioiden ja lukujonojen raja-arvot äärettömyydessä, sarjat sekä epäoleelliset integraalit. Esitiedot: M1-M10 K O U L U K O H T A I S E T S Y V E N T Ä V Ä T J A S O V E L T A V A T K U R S S I T M14K. Pitkän matematiikan kertauskurssi Pakollisten kurssien M1-M10 sisällöt. M15K. Talousmatematiikka (M) Matkailijan, kansalaisen ja yrityksen matematiikka. Kurssi sisältää yritysvierailuja. Asiasisällöllisesti sama kurssin N7-kanssa. Esitiedot: M1-M2 M16K. Matematiikan superiorkurssi Kurssi on tarkoitettu erittäin hyvin pitkän matematiikan opinnoissa menestyneille. Kurssin M12 keskeisimpien asioiden lisäksi käsitellään joitain perusoppiaineksen ulkopuolelle jääviä asiakokonaisuuksia sekä ylioppilaskokeiden vaikeimpia tehtäviä. Esitiedot: M1-M10 M17K. Lukiomatematiikan peruskurssi Peruskoulun matematiikan oppimäärän kertausta ja täydentämistä. Kurssi suoritetaan yläkoulussa. Lyhyen oppimäärän pakolliset kurssit voidaan suorittaa kahdessa vuodessa, jolloin yokokeeseen osallistuminen on mahdollista kolmannen opiskeluvuoden syksyllä. P A K O L L I S E T K U R S S I T N1. Lausekkeet ja yhtälöt Prosenttilaskenta, toisen asteen yhtälö, ongelmanratkaisu yhtälöitä ja kuvaajia käyttäen. N2. Geometria Tason ja avaruuden geometria, yhdenmuotoisuus, trigonometria, Pythagoraan lause. N3. Matemaattisia malleja I Lineaarinen funktio, eksponenttifunktio, logaritmifunktio. N4. Matemaattinen analyysi Derivaatta, funktion kasvaminen ja väheneminen, funktion suurin ja pienin arvo. N5. Tilastot ja todennäköisyys Todennäköisyys, tilastojen laadinta ja tutkiminen. N6. Matemaattisia malleja II Sisältö: Yhtälöryhmät, lineaarinen optimointi, aritmeettinen ja geometrinen jono ja summa. 29

30 S Y V E N T Ä V Ä T K U R S S I T N7. = M15K. Talousmatematiikka (M) Hinta, opintotuki, tuloverotus/perintöverotus, pitkäaikaiset lainat, korot, koronkorot, valuutat, indeksit. Asiasisältö sama M15-kurssin kanssa. Numeroarvostelu. Esitiedot: N1 - N3 N8. Matemaattisia malleja III Trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen. Jaksolliset ilmiöt. Vektorilaskentaa. Numeroarvostelu. Esitiedot: N1 N6 K O U L U K O H T A I S E T S Y V E N T Ä V Ä T J A S O V E L T A V A T K U R S S I T N9K. Kertauskurssi Oppimäärän syventäminen, yo-kirjoituksiin valmistautuminen. Numeroarvostelu. Fysiikka on luonnontiede, jonka avulla pyritään ymmärtämään maailmankaikkeutta ja ihmistä sen osana. Fysiikan tietoja ja menetelmiä tarvitaan mm. uuden tekniikan kehittämisessä, lääketieteessä, materiaalitekniikassa, sekä energia- ja ympäristöongelmien ratkaisemisessa. Muut luonnontieteet perustuvat pohjimmiltaan fysiikkaan. Suoritusjärjestys: Kurssi FY1 on suoritettava ennen muita. Syventävät kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Poikkeavasta suoritusjärjestyksestä on keskusteltava opettajan kanssa. Poikkeus: tähtitieteen kurssin (FY10) esitiedot: FY1. Itsenäinen suoritus on mahdollinen lukuun ottamatta kurssia FY1. P A K O L L I N E N K U R S S I FY1. Fysiikka luonnontieteenä Kurssilla tutustutaan fysikaalisiin ilmiöihin ja niihin liittyviin suureisiin sekä fysiikan kokeellisuuteen suorittamalla mittauksia, laatimalla graafisia esityksiä ja perehtymällä mittaustulosten tulkintaan. Aiheina ovat mm. aineen ja maailmankaikkeuden rakenne, säteily, energia ja voima. Kurssi on johdanto fysiikan maailmaan. S Y V E N T Ä V Ä T K U R S S I T FY2. Lämpö Kurssilla käsitellään aineen lämpöopillisia ominaisuuksia, kuten lämpötilaa, lämpölaajenemista, kaasujen tilanmuutoksia, olomuotojen muutoksia, lämpöenergiaa ja painetta sekä teoreettisesti että kokeellisesti. Lisäksi perehdytään mekaanisen energian, työn, tehon ja hyötysuhteen käsitteisiin. 30

31 FY3. Aallot Kurssilla tutustutaan luonnon jaksollisiin ilmiöihin perehtymällä mekaaniseen värähtelyyn, ääneen ja sähkömagneettiseen aaltoliikkeeseen. Lisäksi käsitellään mm. valon käyttäytymistä peileissä ja linsseissä. FY4. Liikkeen lait Kurssilla käsitellään etenemisliikkeeseen liittyviä ilmiöitä, Newtonin lakeja sekä liikemäärän ja energian säilymislakien merkitystä fysiikassa. FY5. Pyöriminen ja gravitaatio Kurssilla syvennetään osaamista mekaniikassa, statiikassa ja pyörimiseen liittyvien ilmiöiden laskennallisessa hallinnassa. Aiheina ovat mm. pyörimisliike, ympyräliike, gravitaatio ja heittoliike. FY6. Sähkö Kurssilla opiskellaan sähköön liittyviä peruskäsitteitä, harjoitellaan jännitteen ja virran mittaamista, tutustutaan yksinkertaisiin virtapiireihin sekä komponenteista vastuksiin, kondensaattoreihin ja diodeihin. FY7. Sähkömagnetismi Kurssilla perehdytään magneettikenttiin ja hiukkasten käyttäytymiseen niissä, sekä sähkömagneettiseen induktioon ja sen sovelluksiin ja merkitykseen yhteiskunnassa. FY8. Aine ja säteily Kurssilla käsiteltäviä aiheita ovat mm. sähkömagneettinen säteily, valosähköinen ilmiö, aineen dualistinen luonne, atomimallit, kvantittuminen, radioaktiivisuus ja säteilyturvallisuus sekä ydinreaktiot. Tutustutaan fysiikan tuoreimpiin saavutuksiin. K O U L U K O H T A I S E T S Y V E N T Ä V Ä T J A S O V E L T A V A T K U R S S I T FY9K. Fysiikan kertauskurssi Kurssilla opiskelija syventää ja yhdistelee aiemmilla kursseilla oppimiaan tietoja ja taitoja sekä hankkii vankan laskurutiinin. Tavoitteena on saavuttaa hyvä taso yo-kirjoituksissa. FY10K. Tähtitiede Kurssilla perehdytään aurinkokuntamme, linnunratamme ja koko maailmankaikkeuden rakenteeseen ja kehitykseen. Lisäksi tutustutaan mm. tähtien koostumukseen ja elinkaareen sekä tähtitieteellisen tiedon hankkimiseen. Teoriaopetuksen lisäksi tehdään observatoriovierailu ja opetellaan tähtitaivaan tuntemusta. Retkikustannukset n. 20. Jotta voit ymmärtää ympäristöäsi, sinun tulee osata kemiaa! Kemia on osa yleissivistystä. Tarvitset kemian perustietoja jokapäiväisessä elämässäsi ymmärtääksesi ihmisen hyvinvointiin, terveyteen, ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyviä asioita. Ensimmäinen kurssi KE1 on suoritettava ennen muita. Kurssit KE2-KE5 sekä syventävät kurssit on tarkoitettu lähinnä luonnontieteistä kiinnostuneille ja näitä jatko-opinnoissa tarvitseville. Kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. 31

32 P A K O L L I N E N K U R S S I KE1. Ihmisen ja elinympäristön kemia Kurssilla syvennetään aiemmin opittujen kemian perusteiden ymmärtämistä. Lisäksi käsitellään orgaanisia yhdisteitä ja yhdisteryhmiä sekä niiden ominaisuuksia, reaktiotyyppejä ja sovelluksia. Tutustutaan aineiden luokitteluun sekä perehdytään kemian laskuihin ainemäärä - ja konsentraatiokäsitteiden avulla. S Y V E N T Ä V Ä T K U R S S I T KE2. Kemian mikromaailma Tutustutaan tarkemmin aineen rakenteeseen sekä rakenteen ja ominaisuuksien väliseen yhteyteen. Perehdytään elektroniverhoon syvällisemmin. Esitiedot: KE1 KE3. Reaktiot ja energia Opitaan kirjoittamaan reaktioyhtälöitä ja käsittelemään reaktioita matemaattisesti. Käsitellään kemiallisen reaktion nopeuteen vaikuttavia tekijöitä sekä reaktion energiamuutoksia. Esitiedot: KE1, KE2 KE4. Metallit ja materiaalit Opitaan sähkökemiallisten ilmiöiden periaatteet kuten hapettuminen ja pelkistyminen sekä galvaaninen kenno ja elektrolyysi. Tutustutaan pääryhmien alkuaineisiin ja mm. teollisesti merkittäviin raaka-aineisiin. Esitiedot: KE1-KE3 KE5. Reaktiot ja tasapaino Kurssilla syvennetään kemiallisen reaktion tuntemusta reaktiotasapainojen avulla. Käsitellään tasapainotilojen muodostumista ja niihin liittyviä laskennallisia tasapainosovelluksia. Esitiedot: KE1 -KE4. K O U L U K O H T A I S E T S Y V E N T Ä V Ä T J A S O V E L T A V A T K U R S S I T KE6PK. Kemian ainereaalin valmentautumiskurssi (½ kurssia) Kurssilla käydään läpi aikaisempien vuosien kemian ylioppilaskirjoitustehtäviä, tavoitteena saavuttaa hyvä valmius kemian ainereaalin vastaamiseen. KE7PK. Kemian työkurssi (½ kurssia) Harjoitustyöt tehdään kirjallisten työohjeiden mukaan. Töistä laaditaan työselostukset. KE8K. Ympäristökemia ja työelämä Kurssilla pääteema on vesi. Tutkitaan mm. veden kiertokulkua ja kulutusta. Kerätään ja analysoidaan vesinäytteitä. Tutustutaan juoma- sekä yhdyskuntajäteveden puhdistusprosesseihin sekä määritetään vesijalanjälkiä. Kurssilla tehdään tutustumisretki johonkin vedenpuhdistusta tekevään yritykseen. Lisäksi kurssiin sisällytetään päivän mittainen työelämään tutustuminen kemian alan osaajan rinnalla. Retkikustannukset n

33 Biologia tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita. Nopeasti kehittyvänä tiedonalana se tuo esille uutta tietoa luonnon monimuotoisuudesta, kestävän kehityksen edistämisestä ja biotieteiden sovelluksista. Biologian opetuksen keskeisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle riittävät tiedot ja taidot ymmärtää, jäsentää ja vaalia ympäristöään ja sen hyvinvointia. Arvioinnin perustana on opiskelijan kyky hallita ja käyttää biologian keskeisiä käsitteitä, ymmärtää luonnon syy- ja seuraussuhteita, hahmottaa kokonaisuuksia sekä soveltaa oppimaansa. Harrastuneisuus voidaan ottaa arvioinnissa huomioon. Kaikissa pakollisissa ja syventävissä kursseissa on numeroarviointi. BI1:n jälkeen voi suorittaa syventävistä kursseista BI3 ja BI5. BI4 on vapaa BI2:n jälkeen, joskin se sopii parhaiten opintojen loppuvaiheeseen. Soveltavan kurssin (BI6) suoritusjärjestys on vapaa. P A K O L L I S E T K U R S S I T BI1. Eliömaailma Sisältö: Biologia tieteenä. Luonnon monimuotoisuuden ilmeneminen. Evoluutio-elämän kehittyminen. Miten luonto toimii? BI2. Solu ja perinnöllisyys Sisältö: Solu elämän perusyksikkönä. Solun energiatalous, toiminnan ohjaaminen ja lisääntyminen. Periytymisen perusteet. Populaatiogenetiikka ja synteettinen evoluutioteoria. S Y V E N T Ä V Ä T K U R S S I T BI3. Ympäristöekologia Sisältö: Mitä on ekologinen tutkimus? Miksi luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin säilyttäminen on niin tärkeätä? Suomen luonnon ainutlaatuisuus ja haavoittuvuus. Ekologiset ympäristöongelmat, niiden syyt ja ratkaisumahdollisuudet. Kurssi auttaa kehittämään ympäristölukutaitoa, ymmärtämään vastuun ympäristön tilasta ja toimimaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. BI4. Ihmisen biologia Sisältö: Ihmisen rakenteen ja elintoimintojen syventävä tarkastelu, jossa huomioidaan solujen ja kudosten erityispiirteet, elintoimintojen säätely, perimän merkitys ja elimistön puolustusmekanismit. Ihmisen terveyteen ja sairauteen liittyvää biologiaa. Kurssin aikana tarkastellaan opittuja asioita arkielämän esimerkkien avulla ja tutustutaan alan uutisiin. Kurssi antaa pohjatiedot alan jatko-opintoja varten. BI5. Bioteknologia Sisältö: Vanha ja uusi tieto kohtaa kurssilla, joka käsittelee solun hienorakennetta ja viestintää, geenien toimintaa ja geeniteknologian mahdollisuuksia, mikrobeja ja niiden merkitystä, biotekniikkaa teollisuudessa sekä kasvien ja eläinten jalostusta. Millainen on geenitekniikan etiikka ja lainsäädäntö? Kurssi syventää biologista tietämystä ja auttaa arvioimaan biotekniikan kehittymisen luomia mahdollisuuksia, uhkatekijöitä ja eettisiä ongelmia sekä tekemään niiden perusteella perusteltuja arkielämän ratkaisuja. 33

34 K O U L U K O H T A I S E T S Y V E N T Ä V Ä T J A S O V E L T A V A T K U R S S I T BI6K. Laborointi-ja kenttätyökurssi Sisältö: Biologian työkurssi, jossa mikroskopointia, maastotyöskentelyä, kasvi- ja eläinfysiologisia kokeita sekä vierailukäyntejä. Opiskelun painopisteet voivat vuosittain vaihdella, mutta tavoitteena on kehittyä kasvi- ja eläinlajien ja niiden rakenteiden tunnistamisessa sekä oppia havainnoimaan erilaisia biologisia ilmiöitä ja tekemään johtopäätöksiä niistä. BI7PK. Biologian ainereaalin valmentautumiskurssi (½ kurssia) Sisältö: Kurssin aikana kerrataan biologian keskeiset asiasisällöt. Harjoitellaan hyvän yovastauksen kirjoittamista ja syvennytään lukutekniikkaan. Maantieteessä tutustutaan maapalloon muuttuvana ja kulttuurisesti monimuotoisena elinympäristönä, ihmisen ja luonnon vuorovaikutukseen sekä ihmisen luomien järjestelmien rakenteeseen ja toimintaan. Maantieteen opetuksen keskeisenä tavoitteena on auttaa opiskelijaa ymmärtämään maailmanlaajuisia, alueellisia ja paikallisia ilmiöitä ja ongelmia sekä niiden ratkaisumahdollisuuksia, myös toimimaan aktiivisesti luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Arvioinnin kohteina ovat peruskäsitteiden hallinta, valmius perustella maantieteellisiä väittämiä ja kannanottoja sekä taito havaita alueellisia riippuvuuksia. Arvioitavia taitoja ovat kartan tulkintataito ja muut graafiset taidot sekä opiskelijan yhteistyötaidot. Kaikissa kursseissa on numeroarviointi. Kurssien suoritusjärjestys on sama kuin numerojärjestys. GE5 on mahdollista suorittaa heti GE1:n jälkeen. P A K O L L I S E T K U R S S I T GE1. Sininen planeetta Sisältö: Mitä on maantiede? Retki maailmankaikkeuteen. Maa elävänä planeettana: ilmakehä, lämpöolot, tuulet, meret, sää ja ilmasto, ilmastovyöhykkeet. Maanpinnan muutokset: endogeeniset ja eksogeeniset ilmiöt. Luonnonmaiseman tulkinta karttojen ja kuvien avulla. GE2. Yhteinen maailma Sisältö: Kulttuurimaantieteen olemus ja tehtävät. Väestö ja asutus. Luonnonvarat. Alkutuotanto ja ympäristö. Teollisuus ja energia. Liikkuminen ja vuorovaikutus. Ihmistoiminnan alueellinen rakenne. Kehityksen ohjailu ja kestävä kehitys. S Y V E N T Ä V Ä T K U R S S I T GE3. Riskien maailma Sisältö: Erilaisia tietolähteitä käyttävä hasardimaantieteen kurssi, jossa keskeisenä sisältönä on riskien maantiede, riskien luokittelu ja merkitys, luonnon toimintaan liittyvät riskit ja riskialueet sekä tekniset hasardit. Kurssin keskeisenä tavoitteena on hankkia tietoa erilaisista hasardeista, seurata ja kriittisesti arvioida ajankohtaisia riskiuutisia eri meedioissa. GE4. Aluetutkimus Sisältö: Oma aluetutkimus tutkielman laatiminen jostakin maapallon alueesta, jossa tulisi käydä ilmi luonnon- ja kulttuurimaantieteellisten tekijöiden vuorovaikutus. Kartografian perusteet ja maantieteelliset lähdeaineistot. Paikkatietojärjestelmä (GIS). Suoritetaan viimeisenä maantiedon kurssina. Osittain itsenäinen suoritus. 34

35 K O U L U K O H T A I S E T S Y V E N T Ä V Ä T J A S O V E L T A V A T K U R S S I T GE5K. Alueiden maantieto, (M) Sisältö: Tiedon syventäminen luonnon ja kulttuurin osalta alueista ja maista, jotka ovat ajankohtaisia tai jotka ovat aiemmin opetuksessa jääneet vähälle huomiolle (esim. Aasia, Afrikka, Australia). Keskeinen maantieteellinen karttanimistö. Voi liittää matkailuopintoihin. Opetuskielenä voidaan käyttää myös ruotsin tai englannin kieltä. GE6PK. Maantiedon ainereaalin valmentautumiskurssi (½ kurssia) Sisältö: Kurssin aikana kerrataan maantiedon keskeiset asiasisällöt. Harjoitellaan hyvän yovastauksen kirjoittamista ja syvennytään lukutekniikkaan. Historia tutkii ihmisen toimintaa ja toimintaympäristöä ennen ja nyt. Pakollisten kurssien tavoitteena on selvittää ihmisen ja hänen elinympäristönsä vuorovaikutusta, perehtyä eurooppalaisen kulttuurin perusolemukseen sekä kansainvälisten suhteiden historiaan. Yksi kursseista käsittelee Suomen autonomian ajan ja itsenäisyyden ajan historiaa. Syventävien ja soveltavien kurssien avulla täydennetään jo saavutettua historiallista tietoa ja pyritään löytämään linkkejä paikallisuudesta laajempiin kokonaisuuksiin. Historian opiskelun tavoitteena on tiedollisten valmiuksien lisäksi taitojen ja asenteiden kehittäminen. Tämä tapahtuu harjoittelemalla yhteistoiminnallisia työtapoja ja kriittistä historiallisen tiedon analysointia seminaariluonteisten kurssien, keskustelujen tai tutkielmien teon myötä. Tarjolla olevista soveltavista kursseista HI10 on tarkoitettu niille, jotka valmistautuvat historian ylioppilaskokeeseen. Itsenäinen suoritus sallitaan vain erityisistä syistä. Opiskele pakolliset kurssit mieluiten numerojärjestyksessä. On suositeltavaa suorittaa pakolliset kurssit 1-4 ennen valinnaisia kursseja. Valinnaisten kurssien osalta suoritusjärjestys on vapaa lukuun ottamatta kurssia HI10, joka suoritetaan aina viimeiseksi. P A K O L L I S E T K U R S S I T HI1. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri Eurooppalaisen ihmisen ja hänen elinympäristönsä vuorovaikutuksen historiaa kivikaudesta tähän päivään. Teknologian, talouselämän, ympäristön käytön, aineellisen kulttuurin ja yhteiskunnallisen elämän historiaa. HI2. Eurooppalainen ihminen Kurssi käsittelee Euroopan henkisen kulttuurin (taiteet, tieteet, aatteet) vaiheita antiikista jälkimoderniin yhteiskuntaan. HI3. Kansainväliset suhteet Poliittisen historian kurssi, jonka aikajänne on 1800-luvulta nykypäivään. Tarkastelun kohteena ovat valtioiden - erityisesti suurvaltojen - väliset suhteet ja niiden taustatekijät. HI4. Suomen historian käännekohtia Suomen Venäjän vallan ajan ja itsenäisyyden ajan historiaa, jossa kurssin nimen mukaisesti tarkastellaan maamme historian kannalta käänteen tekeviä tapahtumia ja ilmiöitä 1860-luvun uudistusten vuosikymmenestä talvisodan kautta EU-jäsenyyteen. 35

36 S Y V E N T Ä V Ä T K U R S S I T HI5. Suomi Ruotsin vallan aikana Suomen historiaa esihistorialliselta ajalta 1800-luvun alkuun. Kurssin tavoitteena on löytää nykysuomalaisuuden juuret ja samalla perehtyä lähiseutujen, Naantalin ja Turun, vanhempaan historiaan. Kurssin aikana voidaan tehdä vierailuja ja retkiä lähialueiden historiallisesti merkittäviin kohteisiin. HI6. Kulttuurien kohtaaminen Kurssilla perehdytään Euroopan ulkopuolisten kulttuurien historiaan ja erityispiirteisiin ja erityisesti siihen, minkälainen on ollut eurooppalaisen ja ei-eurooppalaisten kulttuurien vuorovaikutussuhde eri aikakausina. Tyypillisiä kurssilla esille tulevia ei-eurooppalaisia kulttuureja ovat mm. Afrikan, Aasian, Amerikan ja alkuperäiskansojen kulttuurit. K O U L U K O H T A I S E T S Y V E N T Ä V Ä T J A S O V E L T A V A T K U R S S I T HI7K. Maailma nyt Lähihistorian kurssi, joka perehdyttää opiskelijat tämänhetkiseen maailmantilanteeseen pintaa syvemmältä. Kurssilla kerrataan HI3-kurssin lopun asioita, joten se sopii erinomaisesti yo -kokeisiin valmistautuvalle. Kurssin tavallisimmat lähteet ovat uutisvälineet ja elokuvat, joiden antamaa kuvaa tämänhetkisestä maailmanpolitiikasta kurssilla tutkitaan. Aiheet valitaan ajankohdan mukaan, mutta kestoaiheita ovat mm. suurvaltasuhteet, paikalliset konfliktit, kansainvälinen terrorismi, niukkenevat luonnonvarat ja pakolaiskysymys. HI8K. Antiikki - eurooppalaisen kulttuurin kivijalka Kurssilla syvennetään tietoja antiikin kulttuurihistoriasta ja selvitetään, mitä antiikin kulttuuriperinne on tarjonnut länsimaisen sivilisaation pohjaksi ja miten se näkyy nykyisessä länsimaisessa kulttuurissa. Tällä kurssilla harjoitellaan seminaarityöskentelyä ja esseekirjoitelman tekoa. Huom! Kurssin suorittaminen on mahdollista myös osallistumalla syyslukukaudella opintomatkalle (esim. Rooma) yhdessä matkailuopiskelijoiden kanssa. HI10PK. Historian ylioppilaskokeen valmentautumiskurssi (½ kurssia) Kurssilla valmistaudutaan historian ainereaalikokeeseen perehtymällä erityyppisiin tehtäviin, hiomalla vastaustekniikkaa ja kirjoittamalla harjoitusesseitä. Yhteiskuntaoppi tutkii suomalaisen nyky-yhteiskunnan rakenteita ja yhteyksiä Euroopan unioniin sekä tarjoaa perustiedot Suomen oikeusjärjestelmän, kansantalouden sekä kansainvälisen talouden toiminnasta. Yhteiskuntaoppi painottaa aktiivisen kansalaisuuden ja yrittäjyyden merkitystä. Yhteiskuntaopissa pyritään samanlaisiin tiedollisiin ja taidollisiin tavoitteisiin kuin historiassakin, mikä näkyy työskentelytapojen samankaltaisuutena. Soveltava kurssi YH6 on tarkoitettu niille, jotka valmistautuvat yhteiskuntaopin ylioppilaskokeeseen. Itsenäinen suoritus sallitaan vain erityisistä syistä. Kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä, YH6 kuitenkin aina viimeiseksi. Pakolliset kurssit suositellaan suoritettavaksi ennen valinnaisia. P A K O L L I S E T K U R S S I T YH1. Valtarakennelmat, valtio ja yksilö Yhteiskuntaopin kurssi, jonka teemoina ovat valta ja vaikuttaminen, oikeusvaltio ja turvallisuusjärjestelmät sekä suomalainen sosiaalipolitiikka. Kurssin nimen mukaisesti tavoitteena 36

37 on pohtia yksilön asemaa muuttuvassa suomalaisyhteiskunnassa. Kunnan hallintoon ja päätöksentekoon voidaan tutustua myös seuraamalla kaupunginvaltuuston kokousta. YH2. Taloustieto Kurssilla tutustutaan Suomen kansantalouden ja kansainvälisen talouden perusteisiin ja pohditaan talouselämän realiteetteja esim. raha ja toimeentulo - niin yksilön, valtion kuin globaalin talouden näkökulmasta. S Y V E N T Ä V Ä T K U R S S I T YH3. Kansalaisen lakitieto Kurssilla perehdytään arkielämän lakitietoon. Aiheina ovat mm. perhe, työ, perintö, asuminen, kuluttajansuoja, velka ja rikos. Kurssin aikana vieraillaan mahdollisuuksien mukaan Turussa käräjäoikeuden istunnossa. YH4. Eurooppalaisuus ja EU Pohjatietona ovat historian ja yhteiskuntaopin pakollisten kurssien sisällöt. Kurssin aikana perehdytään eurooppalaisuuden käsitteeseen, Euroopan unionin historiaan, sen jäsenvaltioihin ja rakenteelliseen toimintaan. Tärkeänä näkökulmana on unionin vaikutus EUkansalaisen jokapäiväiseen elämään. Kurssin valinneet mutta myös muut voivat osallistua yleensä keväällä järjestettävälle opintomatkalle Brysseliin ja Antwerpeniin. Matka on maksullinen. S O V E L T A V A T K U R S S I T YH5K. Yrittäjyyskurssi (M, NYK100) Tänä vuonna kurssi keskittyy Naantalin yhteiskoulun 100-vuotisjulkaisun markkinointiin. Hommaan kuuluu painotalon valitseminen tarjouskilpailun perusteella, mainosten hankkiminen ja valmiin teoksen myyntiä. YH6PK. Yhteiskuntaopin ylioppilaskokeen valmentautumiskurssi (½ kurssia) Kurssilla valmistaudutaan yhteiskuntaopin reaalikokeeseen perehtymällä erityyppisiin tehtäviin, hiomalla vastaustekniikkaa ja kirjoittamalla harjoitusesseitä. Psykologiassa tutkitaan ihmisen mielen tapahtumia, joihin vaikuttavat myös toiset ihmiset ja biologiset tekijät. Psykologian opiskelu aktivoi opiskelijoita tarkastelemaan itseään, ihmisten välisiä suhteita ja ympäristöään eri näkökulmista. Psykologian tiedot ja taidot tukevat itsetuntemusta, itsensä kehittämistä ja psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämistä. Opiskelussa on keskeistä lukiolaisen näkökulma asioihin. Opiskelijat soveltavat tietoja oman elämänsä hallintaan ja kehittävät valmiuksiaan erilaisten ihmisten ymmärtämiseen, mikä on tärkeää myös heidän tulevan työelämänsä kannalta. Psykologian opiskelussa perehdytään taitavaan tiedonkäsittelyyn. Tutustuessaan erilaisiin opiskelutapoihin opiskelijat kehittävät samalla omaa opiskelutaitoaan. Opetuksessa käytetään monipuolisia työtapoja, jotka tukevat opiskelijoiden tiedon rakentamista ja vuorovaikutusta. Keskustelujen lähtökohtina ovat jokaisen omat kokemukset mielen toiminnoista sekä tieteelliset tutkimukset. Opiskelijoita ohjataan hankkimaan psykologista tietoa eri tietolähteistä ja arvioimaan tiedon luotettavuutta. Pakollinen kurssi suoritetaan ensimmäisenä. Syventävät kurssit suositellaan suoritettaviksi numerojärjestyksessä. Kursseja voi suorittaa itsenäisesti vain poikkeustapauksessa. 37

38 Mikäli aiot kirjoittaa psykologian 3. vuoden syksyn yo-kokeessa, opiskele pakollinen ja syventävät kurssit 1. ja 2. lukuvuoden aikana. P A K O L L I N E N K U R S S I PS1. Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus Kurssilla tutustutaan psykologiaan tieteenä. Esillä ovat perustiedot ihmisen toiminnan keskeisistä aiheista, kuten tunteista, motivaatiosta, oppimisesta ja vuorovaikutussuhteista. Tavoitteena on, että opiskelija osaa havainnoida ja pohtia ihmisen toimintaa näitä kuvaavien käsitteiden avulla. Keskeistä opiskelussa on tiedon soveltaminen omaan elämään. S Y V E N T Ä V Ä T K U R S S I T PS2. Ihmisen psyykkinen kehitys Kurssilla perehdytään ihmisen psyykkiseen kehitykseen elämän eri vaiheissa. Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää yksilön kehitykseen vaikuttavia tekijöitä sekä sitä, miten kehitystä tutkitaan. Kurssilla opiskelijat soveltavat kehityspsykologista tietoa omaan elämäänsä. PS3. Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet Kurssi auttaa ymmärtämään sitä, miten ihminen käsittelee tietoa aistien, tarkkaavaisuuden ja muistin avulla. Tavoitteena on myös selventää, mikä yhteys aivoilla, hermostolla ja vireystilalla on ihmisen psyykkisiin toimintoihin. PS4. Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta Kurssilla perehdytään siihen, miten motivaatio ja tunteet syntyvät ja vaikuttavat ihmisen toimintaan ja hyvinvointiin. Lisäksi tarkastellaan taitavan ajattelun, älykkyyden, asiantuntijuuden ja luovuuden edellytyksiä ja kehittämismahdollisuuksia. Esillä ovat sekä yksilön että yhteisön näkökulmat. PS5. Persoonallisuus ja mielenterveys Kurssin keskeisiä käsitteitä ovat persoonallisuus, minuus, identiteetti, mielenterveys ja psykoterapia. Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää, mitkä tekijät ovat yhteydessä mielenterveyteen. Kurssilla tutustutaan keskeisiin mielenterveyden häiriöihin ja niiden erilaisiin hoitomuotoihin. Kurssi auttaa ymmärtämään paremmin myös omaa persoonallisuutta ja psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämisen keinoja. K O U L U K O H T A I S E T S Y V E N T Ä V Ä T J A S O V E L T A V A T K U R S S I T PS6K. Ihmisen toiminta ryhmän jäsenenä (M) Kurssilla perehdytään siihen, millaiset ilmiöt vaikuttavat ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ja erilaisten ryhmien toimintaan. Asioita opiskellaan ryhmäharjoitusten avulla. Tarkastellessaan omaa toimintaansa ryhmässä opiskelija kehittää vuorovaikutustaitojaan, joita hän tarvitsee sekä lukio-opiskelussa ja harrastuksissa että lukion jälkeisissä opinnoissa ja työelämässä. PS7K.=UE8K. Ihmissuhteet ja elämäntaito (M) Kurssi on psykologian ja uskonnon yhteinen soveltava kurssi. Kurssilla opitaan itsetuntemusta, vuorovaikutustaitoja ja suvaitsevaisuutta. Tutustutaan erilaisiin auttamisyhteisöihin ja ammatteihin, joissa tarvitaan taitoa kohdata erilaisia ihmisiä. Työskentelytavat koulussa ja koulun ulkopuolella sovitaan yhteisesti. 38

39 PS8K. Tutor-kurssi Kurssi on tarkoitettu lukion 2. vuosikurssin opiskelijoille, jotka toimivat 1. vuosikurssin opiskelijoiden tutoreina. Tavoitteena on harjoitella yksilön ja pienryhmän ohjaamista ja auttamista. Pääpaino on käytännön työskentelyssä. Toimimalla erilaisten ihmisten kanssa opiskelija kehittää valmiuksiaan toimia ihmissuhdeammateissa. PS10PK. Psykologian ylioppilaskokeen valmentautumiskurssi (½ kurssia) Kurssilla kerrataan keskeisiä psykologian sisältöjä, tutustutaan erityyppisiin psykologian yokysymyksiin ja harjoitellaan kirjoittamista ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta. PS11K. Tutkimus-kurssi Kurssi on tarkoitettu opiskelijoille, jotka ovat opiskelleet psykologian pakolliset ja syventävät kurssit ja jotka aikovat kirjoittaa psykologian yo-kokeen. Tavoitteena on syventää tietoja psykologisesta tutkimuksesta ja sen menetelmistä. Kurssilla käydään läpi psykologiseen tutkimusprosessiin liittyviä keskeisiä tekijöitä, opetellaan suunnittelemaan psykologisia tutkimuksia ja tulkitsemaan tutkimusaineistoja. Esillä ovat ajankohtaiset psykologiset tutkimukset. Kurssi antaa valmiuksia psykologian ylioppilaskokeeseen. Uskonto on lukion oppiaineena laajasti ymmärrettynä paitsi oman uskonnon opetusta myös perehtymistä erilaisiin kulttuuriperinteisiin, niiden historiaan sekä tapaan tulkita maailmaa ja ihmisten asemaa siinä. Perehtymällä ihmisten erilaisiin tapoihin uskoa opiskelija selkeyttää omaa maailmankatsomustaan ja laajentaa yleissivistystään. Uskonnon opetuksessa ovat esillä myös ei-uskonnollisten yhteisöjen elämänkatsomukset ja ihmiskäsitykset. Uskonnon opetuksen keskeisiä aiheita ovat ihmisten ja uskontojen käsitykset pyhästä, hyvästä elämästä ja elämän tarkoituksesta. Lisäksi tarkastellaan sitä, miten uskonto, kulttuuri ja yhteiskunta ovat vuorovaikutuksessa. Opetuksen lähtökohtina ovat yhteisesti sovitut työskentelytavat, joissa opiskelijat ovat aktiivisia keskustelijoita ja tiedonhankkijoita. Koska uskontojen maailma ei ole vain uskomusten käsitteellistä ilmaisua, vaan myös jännittävien ja eriskummallisten rituaalien, hajujen, värien ja makujen maailma, tiedon lähteinä ovat oppikirjojen lisäksi eri medioiden välittämät ajankohtaiset materiaalit, dokumentit, tutustumiskäynnit ja omat kokemukset matkoilta eri puolilla maailmaa. Henkilökohtainen tiedonkäsittely ja yhdessä tekeminen lisäävät keskinäistä kunnioittamista ja suvaitsevaisuutta. Pakolliset kurssit suoritetaan pääsääntöisesti ensimmäisinä. Syventävät kurssit suositellaan suoritettaviksi numerojärjestyksessä. Kursseja voi suorittaa itsenäisesti vain poikkeustapauksessa. Mikäli aiot kirjoittaa uskonnon 3. vuoden syksyn yo-kokeessa, opiskele pakolliset ja syventävät kurssit 1. ja 2. lukuvuoden aikana. P A K O L L I S E T K U R S S I T UE1. Uskonnon luonne ja merkitys Uskonto on yleismaailmallinen kulttuuri-ilmiö ja vaikuttaa keskeisesti eri puolilla maailmaa muihin kulttuurin osa-alueisiin. Kurssilla tarkastellaan uskontoa osana kulttuuria, yhteiskuntaa ja yksilöiden elämää. Kurssilla perehdytään myös kulttuurin tutkimuksen perusteisiin. Keskeisiä teema-alueita kurssilla ovat perustiedot suurista maailmanuskonnoista, eri uskontojen pelastuskäsitykset ja pyhä kirjallisuus. Pyhien kirjojen osalta perehdytään erityisesti 39

40 Raamattuun, sen syntyhistoriaan, sisältöön, vaikutushistoriaan sekä tutkimukseen ja tulkintaan. Pyhyyden ymmärtäminen ja elämän peruskysymysten tarkastelu eri uskontojen kautta auttavat oman maailmankatsomuksen jäsentämistä ja toisten ymmärtämistä ja kunnioittamista. UE2. Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta Miten kristinusko on syntynyt ja vaikuttanut ympäröivään maailmaan 2000 vuoden aikana? Kurssilla käsitellään kristinuskon vaikutushistoriaa Euroopassa ja muualla maailmassa. Tavoitteena on ymmärtää kristinuskon monimuotoisuutta perehtymällä sen muotoutumisen historiaan aina antiikista nykyaikaan. UE3. Ihmisen elämä ja etiikka Elämä ei ole vain fysiikkaa, kemiaa, biologiaa ja matematiikkaa se on myös etiikkaa. Kurssilla käsitellään kristillisen todellisuuskäsityksen perusteita eli kristillistä käsitystä ihmisen suhteesta Jumalaan, luontoon ja toisiin ihmisiin. Kurssin toinen keskeinen teema on kysymys hyvästä ja onnellisesta elämästä, jolloin tätä kysymystä käsitellään sekä kristillisen että filosofishumanistisen ajattelun näkökulmista. Kurssilla harjoitellaan keskustelutaitoja pyrkien dialogiseen ajatusten vaihtoon elämän suurista kysymyksistä toisten näkemyksiä kuunnellen ja kunnioittaen. S Y V E N T Ä V Ä T K U R S S I T UE4. Uskontojen maailmat (M) Maa on 2000-luvun alussa edelleen hyvin suurelta osin uskontojen planeetta, jota asuttaa homo religiosus eli uskonnollinen ihmisolento. Kurssin tarkoituksena on tutustua suurten maailmanuskontojen eli hindulaisuuden, buddhalaisuuden, islamin, juutalaisuuden ja Kiinan ja Japanin uskontojen historiaan, käsityksiin maailmasta ja ihmisten elämän tarkoituksesta sekä uskonnollisiin käytäntöihin ja elämäntapaan. Miten eri uskontojen ihmiset uskovat ja elävät? Miten uskonnot vaikuttavat nykyajan kansainvälistyvässä maailmassa? Tieto lisää suvaitsevaisuutta ja kurssin tavoitteena on syventää kulttuurien tuntemusta uskontojen maailman moninaisuuden ymmärtämisen avulla. UE5. Mihin suomalainen uskoo? Kurssin keskeisenä teemana on uskonnollisuus ja sen ilmeneminen Suomessa aina muinaisista ajoista nykypäiviin. Suomalaisen uskonnollisuuden kirjo on kasvanut viime vuosikymmeninä huomattavasti ja sen vuoksi kurssilla perehdytään myös pienempien uskonnollisten liikkeiden toimintaan Suomessa. Kurssilla suoritetaan vierailuita lähiseudun uskonnollisiin yhdyskuntiin, käydään moskeijassa, buddhalaisessa meditaatiokeskuksessa ja myös oppitunneilla saattaa vierailla evankelisluterilaista uskonnollisuutta määrällisesti pienempien uskontojen edustajia. Kurssin tavoitteena on myös seurata ajankohtaista maailmankatsomuksellista ja eettistä keskustelua suomalaisessa yhteiskunnassa. K O U L U K O H T A I S E T S Y V E N T Ä V Ä T J A S O V E L T A V A T K U R S S I T UE7PK. Uskonnon ainereaalin valmentautumiskurssi (½ kurssia) Kurssilla valmistaudutaan uskonnon yo-reaalikokeeseen yhdessä sovittavin opiskelumenetelmin. UE8K. = PS7K. Ihmissuhteet ja elämäntaito (M) Kurssi on uskonnon ja psykologian yhteinen soveltava kurssi. Kurssilla opitaan itsetuntemusta, vuorovaikutustaitoja ja suvaitsevaisuutta. Tutustutaan erilaisiin auttamisyhteisöihin ja toteutetaan jokin palvelutehtävä yhteistyössä esim. seurakunnan tai kaupungin kanssa. Työskentelytavat koulussa ja koulun ulkopuolella sovitaan yhteisesti. 40

41 UE9PK. Intian uskonnot ja filosofia (M, ½ kurssia) Kurssilla perehdytään Intian uskonnolliseen monimuotoisuuteen ja intialaisen ajattelun historiaan. Kurssin perspektiivi on aatehistoriallinen ja tarkoituksena on ymmärtää intialaisen kulttuurin moninaisuutta tuhansia vuosia vanhaa historiallista taustaansa vasten. Tämän lisäksi kurssilla käsitellään Intian uskonnollisen filosofian rikasta perinnettä aina menneisyydestä nykyisyyteen. Kurssin tarkoituksena on saavuttaa yleiskuva intialaisesta yhteiskunnasta ja eri uskontojen vaikutuksesta tavalliseen arkeen sekä politiikkaan. Kurssilla tarkastellaan eri uskontojen vuorovaikutusta ja kohtaamista. Kurssin tavoitteena on antaa myös valmiuksia työskentelyyn eri kulttuureista kotoisin olevien ihmisten kanssa. Elämänkatsomustieto on uskontokuntiin kuulumattomien katsomusaine, jonka pyrkimyksenä on johdattaa yksilö pohtimaan omia elämänvalintojaan. Opetuksessa käsitellään ihmiselämän peruskysymyksiä, joihin ei ole yksiselitteisiä ratkaisuja. Lähtökohtana on kaikkien ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen. Pienistä opiskelijamääristä johtuen opetuksessa korostuvat yksilöllinen opiskelu ja omien tavoitteiden toteuttaminen. Mikäli kurssit järjestetään, on itsenäinen suoritus mahdollinen vain erityisin perustein. Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Jos opiskelijoita ei ole kurssin toteutumisen kannalta riittävästi, on opiskelijan mahdollista suorittaa kursseja Turun seudun etärenkaan kautta. P A K O L L I S E T K U R S S I T ET1. Hyvä elämä Mitä on hyvä elämä? Millaisista aineksista muodostuu oma identiteetti ja elämänkatsomus? Kurssilla selkeytetään katsomuksellisia peruskäsitteitä, mikä vahvistaa omakohtaista vastuuntuntoa ja moraalisia valintoja nykyajassa. ET2. Maailmankuva Miten maailmankuva muodostuu? Kurssilla tutustutaan mm. tieteiden, erilaisten katsomusjärjestelmien ja taiteiden välittämiin käsityksiin ihmisestä, yhteiskunnasta, kulttuurista ja luonnosta. Oman maailmankuvan jäsentäminen edellyttää avointa keskustelua ja tiedon lähteiden arviointia. ET3. Yksilö ja yhteisö Mitä tarkoittaa, että ihminen on sekä yksilöllinen että yhteisöllinen olento? Tarkastellaan erilaisia yhteiskuntakäsityksiä, ihanteita ja yhteiskunnallisia ongelmia mm. ihmisoikeuksien, oikeudenmukaisuuden ja demokratian näkökulmasta. S Y V E N T Ä V Ä T K U R S S I T ET4. Kulttuuriperintö ja identiteetti Miten kulttuuriperintö on hyvän elämän lähtökohtana? Kurssilla perehdytään sekä maailman että suomalaisen nyky-yhteiskunnan monikulttuurisuuteen. Näin opitaan elämänkatsomuksellista suvaitsevaisuutta. ET5. Maailman selittäminen katsomusperinteissä Miten myyttiset, uskonnolliset ja katsomukselliset perinteet selittävät maailmaa? Erilaisten lähestymistapojen ymmärtäminen selkeyttää omaa maailmankatsomusta ja rakentaa suvaitsevaisuutta. 41

42 Filosofia tarkoittaa klassisessa merkityksessään viisauden rakastamista. Erityisesti sokraattisessa perinteessä tämä on merkinnyt viisauden ja totuuden etsimistä, tavoittelua sekä pyrkimystä moraaliseen kasvuun. Nykyään filosofian voisi määritellä käsitteitä ja niiden merkityssisältöjä tutkivaksi ei-empiiriseksi tieteeksi. Lukion oppiaineena filosofia on perehtymistä länsimaisen ajattelun historiaan sekä kriittisen ajattelun opettelemista ja asioiden kyseenalaistamista. Filosofia on sekä tietoaine (tietoa filosofiasta) että taitoaine (taitoa filosofoida). Filosofiassa käsitellään olemassaolon merkityksen ja tietämisen peruskysymyksiä. Filosofia auttaa jäsentämään käsityksiä maailmasta ja ihmisestä sekä tarkastelemaan kriittisesti myös nykymaailman eri asioita ja ilmiöitä. Filosofian opiskelu lukiossa tukee opiskelijan yksilöllistä kehitystä edistämällä yleisiä oppimisen valmiuksia, luovuutta ja itsenäistä ajattelua. Kurssien sisältöinä ovat sekä filosofian perinteestä nousevat kysymykset että nykypäivän ongelmat. Filosofiassa annetaan runsaasti tilaa opiskelijoiden yksilöllisten näkemysten muodostamiselle. Opetus on vuorovaikutteista: mutkikkaiden kysymysten pohdiskelu ryhmässä on sekä haastavaa että hauskaa. Pakollinen kurssi suoritetaan ensimmäisenä. Syventävät kurssit suositellaan suoritettaviksi numerojärjestyksessä, mutta filosofiset teemakurssit voi halutessaan suorittaa vapaassa järjestyksessä. Kursseja voi suorittaa itsenäisesti vain poikkeustapauksessa. P A K O L L I N E N K U R S S I FF1. Johdatus filosofiseen ajatteluun Filosofian pakollisen kurssin keskeisenä tavoitteena on ymmärtää länsimaisen ajattelun historiaa ja filosofian eri osa-alueiden peruskysymyksiä. Kurssilla tutustutaan filosofian tapaan selittää olemassaoloa, tietämistä, ihmistä ja hyvää elämää. Opiskelumenetelminä ovat filosofiset keskustelutuokiot pienryhmissä, ajatusharjoitukset sekä tutustuminen suurten ajattelijoiden käsityksiin ja näkemyksiin maailmasta. Kurssin perustavoitteena on ymmärtää, mitä filosofia on ja soveltavana tavoitteena on, että opiskelija kehittää ajatteluaan, keskusteluvalmiuksiaan ja oppii perustelemaan omia näkemyksiään. Kurssin syventävänä tavoitteena on itsetuntemus ja maailman ymmärtäminen peilaamalla oman elämän kysymyksiä länsimaisen ajattelun perinteeseen. S Y V E N T Ä V Ä T K U R S S I T FF2. Filosofinen etiikka Kurssin keskeiset teemat ovat elämänfilosofia ja etiikka. Elämänfilosofia tarkastelee kysymyksiä viisaasta, onnellisesta ja hyvästä elämästä sekä oikeasta elämänasenteesta ja filosofisen etiikan keskuksessa on moraalinen itsekasvatus mutta myös hyvän ja onnellisen elämän käsitteellinen jäsentäminen. Millaista on hyvä elämä ja oikea toiminta? Mihin moraali perustuu? Moraalisten ongelmien yleinen tarkastelu ja oman toiminnan arviointi tukevat opiskelijan omia elämäntaitoja sekä opettavat kriittisyyttä ja suvaitsevaisuutta. FF3. Tiedon ja todellisuuden filosofia Mitä ovat tieto, tietäminen ja totuus? Mistä todellisuus koostuu? Mitä todellisuus meille merkitsee? Miten todellisuus ilmenee ja miten todellisuutta tulkitaan? Mitä on tiede ja miten tiedettä tehdään? Kurssi perehdyttää todellisuuden kuvaamiseen filosofiassa, muissa tieteissä ja katsomuksissa ja nostaa esiin kysymyksiä tiedosta ja totuudesta. Erilaisten tieto- ja todellisuuskäsitysten ja uskomusjärjestelmien arviointi selkeyttää opiskelijan omaa tiedonmuodos- 42

43 tusta ja ajattelua. Kurssin tarkoituksen on perehdyttää opiskelijaa myös tieteellisen tutkimuksen tekemiseen ja tieteellisen maailmankuvan ymmärtämiseen ja tulkitsemiseen. FF4. Yhteiskuntafilosofia Yhteiskuntafilosofia on politiikan taustateoria, sillä yhteiskunnan filosofisessa tarkastelussa ovat keskeisiä yksilön ja yhteiskunnan suhde sekä erilaiset yhteiskuntajärjestelmät historiassa ja nykyaikana. Yhteiskuntafilosofian peruskysymyksiä ovat: Miten ihmiset voisivat elää yhdessä hyvää ja onnellista elämää? Millä tavalla vapautta pitää / ei pidä rajoittaa ja millaisten periaatteiden tulisi ohjata yhteiselämää ja lainsäädäntöä? Tässä mielessä yhteiskuntafilosofia on laajennettua etiikkaa ja tarkastelee hyvää ja onnellista elämää yhteisön ja yhteiskunnan kannalta. Kurssilla käsitellään myös ajankohtaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä ja seurataan päivän poliittista keskustelua käsitteellisteoreettiselta tasolta käsin. Terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan nojautuva oppiaine, jonka tarkoitus on edistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Terveysosaamiseen kuuluu valmius ottaa vastuuta oman ja toisten terveyden edistämisestä. Lukion terveystiedon opetuksessa terveyttä ja sairautta sekä terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisyä ja hoitoa tarkastellaan yksilön, perheen, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta. Tärkeää on myös terveyttä koskeva arvopohdinta. Terveystieto on reaaliaine, joka on mahdollista suorittaa ylioppilaskirjoitusten osana. Arviointi: Arvioinnissa korostetaan terveyttä ja sairautta koskevan tiedon ymmärtämistä ja soveltamista. Terveystiedon arvioinnissa voidaan käyttää kurssikokeita, yksilö- ja ryhmätehtäviä, esitelmiä, pienimuotoisia kartoituksia ja tutkimuksia sekä toiminnallisia tehtäviä. P A K O L L I N E N K U R S S I TE1. Terveyden perusteet Sisältö: Työ- ja toimintakykyyn vaikuttavia tekijät esim. liikunta, ravinto, uni, mielenterveys, seksuaaliterveys. Yleisimmät tartuntataudit sekä niihin liittyvät riski- ja suojaavat tekijät sekä niihin vaikuttaminen. Suomalaisten keskeisimmät kansantaudit, niihin vaikuttavat tekijät sekä niiden ehkäisyn ja hoidon periaatteet. Terveyden eriarvoisuuden syitä ja niiden ilmenemismuotoja. Terveys ja media. S Y V E N T Ä V Ä T K U R S S I T TE2. Nuoret, terveys, ja arkielämä Sisältö: Omien terveystottumusten seuranta ja arviointi. Painonhallinta, erityisruokavaliot ja syömishäiriöt. Liikunnan terveyshyödyt ja riskit. Tupakka, alkoholi ja huumeet yksilön, yhteiskunnan ja globaalisesta näkökulmasta. Turvallisuus työssä ja vapaa-aikana, turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja tapaturmien ehkäisykeinoja. TE3. Terveys ja tutkimus Sisältö: Tutkimustiedon ja median terveydestä välittämien mielikuvien kriittinen lukutaito. Terveys- ja sairauskäsitysten sekä lääketieteen historiaa. Tutustuminen sairaanhoidon ja terveydenhuollon kehityslinjoihin, terveydenhuoltojärjestelmä. Terveydenhuollon eettiset periaatteet. Terveyden ja sairauden tutkimusmenetelmiä. Kurssin aikana opiskelijat tekevät pienimuotoisen terveystutkimuksen. 43

44 K O U L U K O H T A I S E T S Y V E N T Ä V Ä T J A S O V E L T A V A T K U R S S I T TE4PK. Ensiavun ABC (½ kurssia) Sisältö: Ensiaputietoja yo-kirjoituksiin. Kurssi sisältää käytännön harjoittelun ja ensiaputaitojen lisäksi myös turvallisuusosaamista. (Kurssin voi korvata suorittamalla SPR:n ensiapu1 kurssin.) TE5PK. Terveystiedon ainereaalin valmentautumiskurssi (½ kurssia) Sisältö: Kurssilla valmistaudutaan terveystiedon ainereaalikokeeseen kertaamalla keskeisiä terveystiedon asiasisältöjä ja harjoittelemalla hyvän yo-vastauksen kirjoittamista. Liikunnanopetuksen tehtävänä on edistää terveellistä ja aktiivista elämäntapaa sekä ohjata opiskelijaa ymmärtämään liikunnan merkitys fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille. Liikunta on toiminnallinen oppiaine, jossa kehitetään opiskelijoiden fyysis-motorisia ominaisuuksia sekä tuetaan heidän tasapainoista kasvuaan ja kehitystään. Liikunnan avulla vahvistetaan sosiaalisia taitoja ja yhteenkuuluvuutta, ohjataan vastuullisuuteen ja reilun pelin hengen ymmärtämiseen sekä hyviin tapoihin. Liikuntamuotoja valittaessa otetaan huomioon suomalaisen liikuntakulttuurin perinteet. Fyysisen kunnon harjoittamisen ja seurannan avulla opiskelijaa ohjataan ymmärtämään hyvän kunnon merkitys jaksamiselle ja työkyvylle. Monipuolisella liikunnan opetuksella luodaan valmiuksia omaehtoiseen liikunnan harrastamiseen. Pakollisilla kursseilla syvennetään ja monipuolistetaan peruskoulussa opittuja lajitaitoja ja tietoja sekä tutustutaan mahdollisuuksien mukaan uusiin lajeihin. Kurssit sisältävät fyysisen kunnon harjoittelua eri liikuntamuotojen avulla sekä fyysisen kunnon mittauksen ja arvioinnin. Syventävillä ja soveltavilla kursseilla korostuu opiskelijalähtöisyys ja yhteistoiminnallisuus. Kurssien sisältöjen tarkentaminen tapahtuu opiskelijaryhmän kanssa yhdessä kurssin alkaessa. Arviointi: Liikunnan arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan aktiivisuus, vastuullisuus ja asennoituminen sekä taidot, tiedot ja toimintakyky. P A K O L L I S E T K U R S S I T LI1. Taitoa ja kuntoa Keskeiset sisällöt: Fyysisen kunnon harjoittelu, oman fyysisen kunnon mittaaminen ja arviointi. Voimistelu ja tanssi eri muodoissaan. Lihashuolto ja rentoutus. Pallopelit sisällä ja ulkona. Yleisurheilu. Suunnistus. Uinti ja luistelu mahdollisuuksien mukaan. LI2. Liikuntaa yhdessä ja erikseen Keskeiset sisällöt: Fyysisen kunnon harjoittelu ja seuranta. Lihashuolto ja rentoutus. Pallopelit sisällä ja ulkona. Voimistelu eri muodoissaan. Uinti mahdollisuuksien mukaan. Suunnistus ja yleisurheilu, mikäli eivät ole sisältyneet LI1 kurssiin. S Y V E N T Ä V Ä T K U R S S I T 44

45 LI3. Virkisty liikunnasta Kurssin tavoitteena on tukea opiskelijan jaksamista ja lisätä opiskeluvireyttä rentouttavien ja elämyksellisten liikuntakokemusten kautta. Kurssi sisältää maksullisia kohteita (esim. keilailu, miekkailu). Kustannukset noin 50 euroa/oppilas. LI4. Yhdessä liikkuen Kurssin tavoitteena on edistää opiskelijoiden yhteisiä liikuntaharrastuksia. Sisältönä pelitaitojen kehittäminen sekä sisällä että ulkona maila- ja pallopeleissä. LI5. Kuntoliikunta Kurssin tavoitteena on oman säännöllisen liikunnan tehostaminen ja oman kunnon kohottaminen hauskasti, palloillen jumpaten ja maastossa liikkuen. Ryhmä laatii kurssille liikuntasuunnitelman, joka toteutetaan sekä itsenäisesti että ryhmässä. K O U L U K O H T A I S E T S Y V E N T Ä V Ä T J A S O V E L T A V A T K U R S S I T LI6K. Musiikkiliikunta Kurssin pääasiallisena tavoitteena on suunnitella ja tuottaa opiskelijalähtöisesti tanssi- tai voimisteluesityksiä erilaisiin tapahtumiin kuten koulun juhliin tai Koululiikuntaliiton kilpailuihin. Kurssilla korostuvat voimavaralähtöisyys, yhdessä tekeminen sekä ryhmän toiveiden huomioiminen. LI7K. Lajikurssi Kurssin voi suorittaa urheiluseurassa valmentajan johdolla (korvaava kurssi). Ota yhteyttä liikunnanopettajiin tarkempien suoritusohjeiden saamiseksi. LI8K. Liiku palloillen Kurssin tavoitteena on syventää opiskelijoiden taitoja ja tietoja eri maila- ja pallopeleissä. Kurssi koostuu näiden pelien tekniikoiden ja taktiikoiden harjoittelusta ja pelaamisesta. LI9K. Vanhat tanssit 2. vsk:n opiskelijoille Kurssin aikana harjoitellaan vanhoja, ja vähän uusiakin, salonki- ja piiritansseja. Opituista tansseista kootaan esitys, joka esitetään viikon 7 perjantaina päivällä ja illalla. LI10K. Kunto kohdalleen Kurssin tavoitteena on oman fyysisen suorituskyvyn parantaminen opiskelijaa kiinnostavien liikuntalajien avulla. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan yhdessä opettajan (mahdollisesti oman lajin valmentajan avustuksella) kanssa henkilökohtainen kunto-ohjelma. Opiskelija pitää omaa liikuntapäiväkirjaa, jonka avulla seurataan kurssin etenemistä ja suorituskyvyn kehittymistä. LI11K. Stressi pois liikkuen Kurssin tavoitteena on tarjota rentouttavaa ja positiivista energiaa antavaa liikuntaa vastapainoksi muulle opiskelulle. Kurssi toteutetaan sekä itsenäisesti että ryhmässä. Koulun erinomaiset liikuntatilat ovat käytettävissä monipuoliseen liikuntaan ilman kustannuksia! LI12K. Luontoliikunta (M) Kurssin tavoitteena on tutustuttaa oppilaat Naantalin ja Turun saaristoon rengastietä pyöräillen. Toteutetaan toukokuussa 2-3 päivän mittaisena pyöräretkenä. Omakustannus n. 40 euroa. Kurssiin osallistujalla tulee olla pyöräilykypärä! 45

46 Liikunnan lukiodiplomi Tarkoitettu 3. ja 4. vuosikurssin opiskelijoille. Diplomi antaa opiskelijalle mahdollisuuden osoittaa liikunnallinen lahjakkuutensa kirjallisen yo-todistuksen rinnalla. Diplomin suoritus edellyttää, että opiskelija on suorittanut vähintään viisi liikunnan kurssia ennen diplomisuorituksen alkua. Diplomi koostuu liikuntakykyisyyden mittauksesta, erityisosaamisen näytöstä ja liikunta-aiheisesta tutkielmasta. Diplomin suorittajan tulee olla uimataitoinen. Suorituksesta saa erillisen todistuksen. Lukiodiplomi arvioidaan asteikolla 1-5. Mielikuvitusta luovaa ajattelua taiteesta nauttimista taiteen tuntemusta onnistumisen elämyksiä epävarmuuden sietokykyä itselle tärkeiden asioiden ilmaisua elämän ymmärtämistä arjesta iloitsemista kuvan rakentamisen tietoutta estetiikkaa etiikkaa Arviointi: jos opiskelija suorittaa vain yhden kurssin, hän voi halutessaan pyytää suoritusmerkinnän, muutoin numeroarviointi. P A K O L L I S E T K U R S S I T KU1. Minä, kuva ja kulttuuri Mitä taide on? Opastusta kuvien tekemiseen ja kokemiseen. KU2. Ympäristö, paikka ja tila Missä tilassa olen? Millainen on suhteeni materiaaliseen maailmaan? Opastusta havainnoimiseen ja ympäristötietouteen. Materiaalit, muoto ja käyttötarkoitus (= rakenteluharjoitukset). Taideteollisuus, esinesuunnittelu, ympäristösuunnittelu ennen, nyt ja tulevaisuudessa. S Y V E N T Ä V Ä T K U R S S I T KU3. Media ja kuvien viestit (M) Opastusta yhä tihenevään visuaalisuuden viidakkoon. Kuvajournalismi, mainonta, populaarikulttuuri, sarjakuva. Graafinen suunnittelu. KU4. Taiteen kuvista omiin kuviin Saat tietää miten päästä taidemuseon salaisimpiin syövereihin, ja huomaat, että oikeat seikkailijat osaavat lentää! Eli siis kuvataiteen historia pääpiirteittäin. Taiteentuntemuksen hyödyntäminen omassa toiminnassa. Museoretki! Jee! KU5. Nykytaiteen työpaja...jotta opiskelijoiden taidekäsitykset eivät olisi noin kolmeakymmentä vuotta ajastaan jäljessä! Nykytaiteeseen tutustuminen. Oman nykytaideproduktion toteuttaminen. K O U L U K O H T A I S E T S Y V E N T Ä V Ä T J A S O V E L T A V A T K U R S S I T KU6K. Valokuvailmaisu Mitä on valokuvataide? Kuvien tekeminen ajatuksesta filmille ja filmiltä valokuvapaperille. Ja tietenkin myös digikameralla työskentelyä! 46

47 KU7K. Piirustus ja maalaus PIMA kurssilla tutustutaan erilaisiin piirustus- ja maalausmateriaaleihin (hiili, tussi, erilaiset lyijykynät, kuiva- ja öljypastellit, akvarellit, akryyli- ja öljyvärit). Sommittelu- ja havaintoharjoituksia, oman luomisprosessin pohtimista. KU8K. Kuvanveisto ja keramiikka Pitääkö se vääntää rautalangasta? -Kyllä! Materiaalin ja muodon vuorovaikutus. Kolmiulotteisen kuvailmaisun syventäminen. Materiaaleina savi, kipsi, paperimassa, rautalanka, romu ja rompe. KU9K. Grafiikka Monotypiaa, tarttumapiirrosta, kohopainoa, kuivaneulapiirroksia, serigrafiaa, kankaanpainantaa. Grafiikan menetelmien luovia sovelluksia uusissa yhteyksissä (esim. kankaanpainanta). KU10K. Lopputyökurssi Pitkäjännitteisen ja tavoitteellisen lopputyön valmistaminen itse valitusta kuvataiteen aiheesta. Kurssi on tarkoitettu 3. vuosikurssin opiskelijoille, koska se edellyttää vähintään neljän (4) kuvataidekurssin suorittamista ennen osallistumista. Kuvataiteen lukiodiplomi Kuvataiteen lukiodiplomisuorituksella opiskelijan on mahdollista osoittaa taiteellinen lahjakkuutensa kirjallisen ylioppilastutkinnon rinnalla. Kurssi koostuu opetushallituksesta saatavista tehtäväehdotuksista, joista opiskelija valitsee yhden toteutettavakseen. Tulevan lukuvuoden tehtävät julkistetaan Internetissä oph:n verkkosivuilla toukokuun lopulla ( -> Lukiokoulutus -> Kuvataide -> Kuvataiteen lukiodiplomi), jotta diplomin tekijöillä olisi riittävästi aikaa pohdiskella omaa tehtävävalintaansa. Lukiodiplomin tehtävät pohjautuvat lukion opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin valtakunnallisiin kuvataiteen pakollisiin ja syventäviin kursseihin 1-5). Itsenäinen portfoliotyyppinen työskentely tapahtuu opettajan valvonnassa. Ennen diplomikurssille osallistumista opiskelijalla tulee olla neljä (4) hyväksyttyä kuvataiteen kurssia. Lukiodiplomin menestyksellinen suorittaminen voidaan huomioida taideoppilaitosten pääsykokeissa. Lukiodiplomi arvioidaan asteikolla 1-5. Musiikki antaa elämyksiä, taitoja ja tietoja! Musiikin kursseilla tarjotaan jokaiselle mielekkäitä musiikillisia tehtäviä, joissa harjoitetaan omaa ilmaisua ja luovuutta. Musiikin kursseilla on ainutlaatuinen mahdollisuus yhteismusisointiin ja vuorovaikutukseen ryhmässä. Koulun juhlat ja tapahtumat antavat mahdollisuuden esiintymiskokemusten hankkimiseen ja esiintymistaitojen hiomiseen. P A K O L L I S E T K U R S S I T Musiikin kurssi MU 1 on pakollinen, kurssi MU 2 on pakollinen vaihtoehtoisesti KU 2:n kanssa. Pakolliset kurssit kannattaa suorittaa 1.vuosikurssin aikana. Musiikki on luonteeltaan taitoaine, joten itsenäisiä suorituksia ei suositella. Arviointi: Jos opiskelija suorittaa vain yhden kurssin, hän voi halutessaan pyytää suoritusmerkinnän, muutoin numeroarviointi. MU1. Musiikki ja minä Kurssilla kehitetään äänenkäyttöä ja soittotaitoa musiikillisen ilmaisun välineenä sekä syvennetään musiikin peruskäsitteiden tuntemusta käytännön musisoinnin avulla. 47

48 MU2. Moniääninen Suomi Kurssilla tutustutaan suomalaiseen populaari-, taide- ja perinnemusiikkiin musisoiden ja kuunnellen. Kurssilla pohditaan myös, miten eurooppalainen kulttuuri on vaikuttanut suomalaiseen kulttuuriin. S Y V E N T Ä V Ä T K U R S S I T MU3. Ovet auki musiikille (M) Musisointipainotteisella kurssilla tutustutaan myös vieraampiin musiikkikulttuureihin. MU4. Musiikki viestii ja vaikuttaa Kurssilla perehdytään musiikin osuuteen esimerkiksi elokuvassa, näyttämöllä, joukkoviestimissä ja internetissä sekä pohditaan musiikin yhteyttä tekstiin, kuvaan ja liikkeeseen. Kurssi toimii hyvin pohjustuskurssina 5-kurssille. MU5. Musiikkiprojekti Kurssilla suunnitellaan ja toteutetaan ryhmässä esimerkiksi pienimuotoinen konsertti, ohjelmaa koulun juhliin, äänite tai taiteidenvälinen projekti. K O U L U K O H T A I S E T S Y V E N T Ä V Ä T J A S O V E L T A V A T K U R S S I T MU6K. Musisointikurssi Kurssin aikana harjoitellaan monipuolista materiaalia soittaen ja laulaen. Osa harjoitetusta ohjelmistosta voidaan esittää koulun tilaisuuksissa. MU7K. Musiikkitekniikka, "roudarikurssi" Kurssi on tarkoitettu kaikille niille 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneet äänentoistotekniikasta. Kurssin aikana opiskellaan koulussa käytössä olevien yleisöäänentoistolaitteiden ja teatterivalojen käyttöä, sekä suunnitellaan ja toteutetaan koulun juhlien tarvitsema esitystekniikka. Kurssille voi osallistua kahtena opiskeluvuotena, joista kummastakin saa ½ kurssisuoritusta. MU8K. Musiikkiteknologia Musiikkiteknologian kurssilla tutustutaan moderniin, tietokonepohjaiseen musiikin tuottamiseen: äänittämiseen, editointiin, miksaamiseen ja masterointiin. Kurssilla saat tiedot, taidot ja valmiudet tehdä ammattitasoisia audio-tallenteita ja nuotteja sekä toimia uskottavasti nykypäivän musiikkiteollisuuden kentässä. Kurssi toteutetaan yhteistyössä Naantalin musiikkiopiston kanssa - käytössämme on Naantalin kaupungin musiikkiteknologian oppimisympäristön lisäksi musiikkiopiston studio äänityskalustoineen. Kurssi järjestetään ilta-aikaan maanantaisin musiikkiopiston tiloissa. Musiikin lukiodiplomi Musiikista on myös mahdollista suorittaa lukiodiplomi, johon sisältyy itsenäistä portfoliotyyppistä työskentelyä opettajan valvonnassa. Lukiodiplomi edellyttää vähintään neljän musiikin kurssin suorittamista ja se arvioidaan asteikolla

49 P A K O L L I N E N K U R S S I OP1. Koulutus, työ ja tulevaisuus Opinto-ohjauksen pakollinen kurssi suoritetaan kahdessa osassa. Ensimmäisen vuoden syksyllä perehdytään lukio-opintoihin, ylioppilaskirjoituksiin ja jatko-opintojen tietojärjestelmiin. Toisena opiskeluvuotena tutustutaan koulutusjärjestelmään, opintojen sisältöihin, pääsyvaatimuksiin ja hakujärjestelmiin, omien toiveiden arviointiin ja tehdään henkilökohtainen jatko-opiskelusuunnitelma. Arviointi: Kurssista annetaan suoritusmerkintä. S Y V E N T Ä V Ä K U R S S I OP2. Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta Kurssin sisältö koostuu ohjaukseen liittyvästä toiminnasta, joka tukee lukio-opintoja ja syventää jatko-opintovalintoja. Opiskelija voi kerätä kurssin suorituksen eri moduuleista, jotka koostuvat ilmoittautumisen yhteydessä tehtävästä suunnitelmasta, ainevalintojen tarkistamisesta, tutustumiskäynneistä, työelämään tutustumisesta, vierailuluennoista ja erilaisesta omaa uravalintaa tukevasta tiedonhankinnasta ja yhteydenotoista. Kurssin hyväksyminen edellyttää suullista tai kirjallista raportointia ja osallistumista tunteihin. OP3PK. Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta Sisällöltään sama kuin edellä mutta kestoltaan puoli kurssia. Tietotekniikan opetuksen tavoitteena Naantalin lukiossa on, että jokainen opiskelija oppii käyttämään tietokoneita työvälineenä. Kurssit AT2, AT4 ja AT6 muodostavat 13 opintopisteen opintokokonaisuuden, joka avaa väylän Turun yliopistoon opiskelemaan Tietojenkäsittelytieteiden laitokselle suoraan ilman pääsykokeita (kriteereinä em. opinnoista keskiarvo väh. 2,8 (asteikolla 1-5) ja pitkän matematiikan yo-arvosana väh. c). Opinnot luetaan hyväksi sekä lukio- että yliopistoopintoihin. Opiskelu suoritetaan monimuoto-opiskeluna: Opiskelun pääpaino on itsenäisessä opiskelussa annettujen materiaalien avulla, jota tuetaan ryhmäkokoontumisilla ja kurssikohtaisilla lähiopetuspäivillä (4-5 h luento lauantaina Turussa), s-posti opastuksella, kurssien keskustelusivuilla sekä kurssikohtaisilla www-sivuilla. Joka viikko tehdään harjoitustehtäviä, jotka käsitellään viikoittaisissa kokoontumisissa. Opinnot soveltuvat niille, jotka ovat kiinnostuneita ongelmanratkaisusta. Esitietoina vaaditaan tietokoneen peruskäytön alkeet. Kurssit suositellaan suoritettavan numerojärjestyksessä. Opiskelijakohtainen yliopiston opintomaksu kaikista kolmesta opintojaksosta on yhteensä 100 euroa, josta koulu maksaa osan. Kaikki materiaalit kuuluvat opintomaksuun. Kokonaisuus suositellaan opiskeltavan toisena lukiovuonna. Arviointi Arvioinnin perustana on opiskelijan tekemän työn laatu ja määrä. Kurssien AT1, AT3, AT5 ja AT7 suoritusjärjestys on vapaa eikä kursseja voi suorittaa itsenäisesti. 49

50 K O U L U K O H T A I S E T S Y V E N T Ä V Ä T J A S O V E L T A V A T K U R S S I T AT1K. Työvälineohjelmistot Kurssi suositellaan käytäväksi jokaiselle lukiolaiselle 1. lukuvuonna. Kurssi rakennetaan palvelemaan koulussamme opetettavia muita aineita siten, että kurssin aikana opiskelija saa tarvittavat ja oikeat tiedot eri aineiden kirjoitelmien, esseiden, tutkielmien, esitelmien, tilastojen, graafien, ym. tekemiseen toimistosovellusten avulla. AT2K. Johdatus informaatioteknologiaan (3 op = 2 kurssia) Kurssin tavoitteena on kuvata informaatioteknologian osa-alueet, keskeiset käsitteet ja asiat sekä ennen kaikkea antaa yleiskuva algoritmisesta ajattelusta ja ohjelmoinnista yleisellä tasolla. AT3K. Internet (M, NYK100) Kurssilla tutustutaan internetiin monesta näkökulmasta, mutta erityisesti selvitämme netin hyötykäyttöä opiskelua tukevana resurssina. Luomme lyhyen katsauksen internetin historiaan, pohdimme sen vaikutusta nykyhetkeen, tutustumme erilaisiin tiedonhaun tapoihin sekä netistä löytyviin opiskelua helpottaviin ja motivoiviin oppimisympäristöihin ja sovelluksiin. Tutustumme myös GPS-paikannusta hyödyntävään mobiilisovellukseen. NYK 100:n tarvitsemiin pilvipalveluihin tutustuminen. AT4K. Algoritmien ja ohjelmoinnin peruskurssi (5 op = 3 kurssia) Kurssin tavoitteena on tutustua konkreettisesti Java-kieltä käyttäen ohjelmoinnin peruskäsitteisiin ja konstruktioihin sekä oppia tekemään yksinkertaisia sovelluksia. Kurssilla tutustutaan myös olioihin käyttäen joidenkin luokkakirjastojen mukaisia olioita. AT5K. Tietokoneajokortti Kurssilla on mahdollisuus suorittaa tietokoneen ajokorttitutkinto, joka käsittää seitsemän moduulia: teoria, käyttöjärjestelmä, tekstinkäsittely, taulukkolaskenta, tietokannan käsittely, graafinen esittäminen ja Internet. Kurssi suoritetaan verkkokurssina Juuno-portaalissa. AT6K. Olio-ohjelmoinnin perusteet (5 op = 3 kurssia) Tavoitteena on oppia käyttämään luokkakirjastoja, määrittelemään omia luokkia ja tekemään olio-ohjelmia. Konkretisointi tapahtuu Java-kielellä. Kurssin jälkeen opiskelija tuntee kaikki keskeiset olio-ohjelmointikielten käsitteet. AT7K. Videoeditointikurssi (NYK100) Kurssilla perehdytään videoeditoinnin perusteisiin. Kurssilla valmistetaan ajankohtaisiin aiheisiin (mm. NYK 100 kirja ja -juhla) liittyviä mainoksia, trailereita ja lyhytelokuvia. Teatteritaiteen tavoitteena on, että opiskelija rohkaistuu taiteelliseen ajatteluun ja toimintaan, mielikuvituksen käyttöön sekä tunteiden ilmaisuun. K O U L U K O H T A I S E T S Y V E N T Ä V Ä T J A S O V E L T A V A T K U R S S I T DT1K. Teatteritaiteen peruskurssi (M) Ilmaisun perusvalmiudet. Äänenkäyttö ja aistit. Ryhmässä toimiminen. 50