Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus (MAVA)

Transkriptio

1 Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus (MAVA) Opetussuunnitelma

2 Sisältö Tervetuloa Seurakuntaopistoon! OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA TOTEUTTAMINEN Seurakuntaopiston oppimiskulttuuri ja -ympäristö MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVA KOULUTUS Koulutuksen tehtävä ja tavoitteet Opintojen muodostuminen OPINTOKOKONAISUUKSIEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA ARVIOINTI Kielelliset taidot Suomen kieli Vieras kieli: englanti Matemaattiset, tietotekniset ja luonnontieteelliset taidot Matematiikka Tietotekniikka Fysiikka ja kemia Ympäristötieto Yhteiskuntatietous ja kulttuurintuntemus Yhteiskuntatieto Kulttuuri- ja lähiympäristö Opiskelu- ja ammatinvalintataidot Opi oppimaan Opinto-ohjaus Työelämätieto Ammatilliseen koulutukseen tutustuminen Työssäoppimiseen valmentautuminen Valinnaiset opinnot Liikunta Musiikki Ryhmäytyminen ja toiminnalliset menetelmät Lähihoitajan työ Terveystieto Elintarvikehygienia Arvot, etiikka ja uskonto ARVIOINTI JA POISSAOLOT OPISKELIJAN TUKEMINEN Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Opinto-ohjaus

3 5.3 Opiskelijahuolto Kuraattorin palvelut Opiskelijahuoltoryhmä Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tukeminen Verstas Kodin ja koulun välinen yhteistyö Tuutorointi Liite 1. Kielitaidon tasojen kuvausasteikko

4 Tervetuloa Seurakuntaopistoon! Hyvä opiskelija! Olet lämpimästi tervetullut opiskelemaan Seurakuntaopistoon (Järvenpään Diakoniaopistoon). Kädessäsi on Seurakuntaopiston uusi opetussuunnitelma Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta (MAVA) varten. Toivomme, että perehdyt huolella opetussuunnitelmaamme. Opettajakuntamme on yhdessä tehnyt työtä, jotta Sinun oppimisesi ja kasvusi olisi mahdollista. Seurakuntaopiston opetussuunnitelmassa on luettavissa yhteisömme pedagoginen linja ja arvoperusta. Haluamme haastaa Sinua pohtimaan omia arvojasi. Toivomme Sinulle rohkeutta työstää ja arvioida oman maailmankuvasi perusteita, oman persoonallisen kasvusi ja motivaatiosi lähtökohtia sekä oman linjavalintasi arvoperustaa ja tavoitteita. Oppiminen on yhteisöllistä. Toivomme Sinulle rohkeutta liittyä omaan oppimisryhmääsi ja tiimiisi sekä meihin opettajiisi. Parhaimmillaan oppiminen on toimintaa ja yhdessä tekemistä, jossa eri lähtökohdista ja erilaisista kulttuuritaustoista tulevat, eri tavoin ajattelevat ihmiset luovat ja oivaltavat yhdessä jotain uutta. Seurakuntaopiston traditio ja työkulttuuri rakentuvat kristillisestä uskosta nouseville arvoille: usko, toivo, rakkaus, oikeudenmukaisuus ja yhteisvastuullisuus. Yhteisömme näkemys ja tulkinta tästä yhteisestä uskostamme korostaa vastuutamme toinen toisistamme. Arvoperustamme on yhteisöllinen, ja siinä keskeistä on myötätunto huono-osaisia kohtaan. Tervetuloa yhteiselle matkalle, oppimaan, löytämään!! Seurakuntaopiston opettajat ja muu henkilökunta 4

5 1 OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA TOTEUTTAMINEN 1.1 Seurakuntaopiston oppimiskulttuuri ja -ympäristö Seurakuntaopistossa oppiminen ymmärretään kokonaisvaltaiseksi muutokseksi, jossa oppija muuttuu, kasvaa ja kehittyy monipuolisesti. Muutosta tuetaan ohjauksen avulla, otetaan huomioon opiskelijan elämäntilanne ja tehdään yksilöllisiä ratkaisuja. Opiskelijaa ohjataan itsenäiseen työskentelyyn ja ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan. Opetuksessa pyritään huomioimaan jokaisen opiskelijan henkilökohtaiset lähtökohdat ja tarpeet. Oppimisen lisäksi olennaista on myös oppijan persoonallisuuden kasvu. Jokaisen opiskelijan tulee saada tuntea, että hän on arvokas ihminen. Tavoitteena on, että opiskelijat tuntevat vastuuta paitsi omasta myös koko ryhmän onnistumisesta ja hyvän ryhmähengen luomisesta. Jokaiselle halutaan antaa kokemus toivosta ja uusista mahdollisuuksista. Oppimisympäristöllä on oppimisessa tärkeä rooli. Se muodostuu kaikista niistä tilanteista, joissa oppiminen tapahtuu. Opiskelu voidaankin toteuttaa myös luokkahuoneen ulkopuolella. Oppilaitoksessa on hyvä kirjasto ja ajanmukaiset laitteet, joiden avulla opiskelijat voivat kehittää tiedonhankintataitojaan. Opintokäynnit ja retket kuuluvat niin ikään opiskeluun: ne avartavat opiskelijoiden käsitystä lähiympäristöstä, maasta ja maailmasta sekä vahvistavat ryhmän yhteishenkeä. 2 MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVA KOULUTUS 2.1 Koulutuksen tehtävä ja tavoitteet Seurakuntaopistossa on annettu valmistavaa koulutusta maahanmuuttajille vuodesta 2000 lähtien. Valmistava koulutus on tarkoitettu sellaisia opiskelijoita varten, jotka osaavat jo jonkin verran suomea, mutta heidän kielitaitonsa ei vielä riitä työssäkäyntiin tai ammatilliseen koulutukseen Suomessa. Valmistava koulutus on tarkoitettu maahanmuuttajille tai maahanmuuttajataustaisille henkilöille, joilla on jo suomen kielen kehittyvä peruskielitaito, joka vastaa keskimäärin Kielitaidon tasojen kuvausasteikon tasoa A2.2. (ks. liite 1). Koulutuksen aloittava opiskelija tarvitsee kielellisten ja muiden tiedollisten lähtövalmiuksien parantamista sekä valmennusta suomalaiseen opiskelu- ja työkulttuuriin. Valmistava koulutus ei siis ole yksinomaan kielikoulutusta. MAVA-koulutus on tarkoitettu ensisijaisesti nuoria maahanmuuttajia varten, jotka aikovat hakeutua ammatilliseen peruskoulutukseen. Myös aikuisia voidaan valita opiskelijoiksi. Seurakuntaopiston linja valmistaa yleisesti kaikkeen ammatilliseen peruskoulutukseen, mutta sopii erityisen hyvin sosiaali- ja terveysalan, lastenohjaajan tai nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajan opintoja suunnitteleville maahanmuuttajille. Koulutuksen aikana opiskelija saa runsaasti apua ja tukea koulutusalan valinnassa. Opinto-ohjaaja esittelee eri vaihtoehtoja ja auttaa kädestä pitäen jatkokoulutukseen hakeutumisessa. Jos opiskelijalla on omassa kotimaassa suoritettu ammatillinen tutkinto, selvitetään 5

6 mahdollisuudet tutkinnon päivittämiseen tai jatko-opintojen rakentamiseen tämän pohjalle, mikäli opiskelija itse haluaa edelleen työskennellä vanhassa ammatissaan. Myös ammatin vaihto on mahdollinen ja hyvä ratkaisu varsinkin silloin, jos entisen ammatin varassa työllistyminen Suomessa on epävarmaa. Valmistavan koulutuksen tavoitteena on, että opiskelijan ammatilliseen koulutukseen mahdollisuudet ja jatko-opintoväylä selkiytyvät opintojen kuluessa. Maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen suorittaminen antaa hakijalle pisteitä ammatilliseen tutkintoon johtavaan koulutukseen hakemisessa. Suomen kielen taidon osalta koulutuksen tavoitteena on sujuva peruskielitaito (taso B.1.2., ks. liite). Koulutukseen sisältyy runsaan opinto-ohjauksen lisäksi työharjoittelua ja tutustumista vähintään kahden alan ammatilliseen koulutukseen. Yhteisprojekteja toteutetaan useiden oppilaitoksen linjojen kanssa osana näiden monikulttuurisuusopintoja. Kumppaneita ovat mm. esittävän taiteen ja sosiaali- ja terveysalan linjat. Koulutukseen osallistuvien opiskelijoiden erilaiset taustat ja opiskeluvalmiudet pyritään ottamaan huomioon opetuksen järjestämisessä. 2.2 Opintojen muodostuminen Seurakuntaopiston valmistavan koulutuksen laajuus on 40 opintoviikkoa ( ). Kokonaisuuteen kuuluu neljä lomaviikkoa. Opiskelu on kokopäiväopiskelua viitenä päivänä viikossa. Opinnot sisältävät lähiopetusta, erilaisia projekteja, työharjoittelujaksoja, etätyöskentelyä, ohjausta ja itsenäistä työskentelyä. Ohjelmaan sisältyy myös retkiä ja tutustumiskäyntejä eri kohteisiin. Hyväksytysti suoritetun koulutuksen jälkeen opiskelijalle annetaan todistus. Koulutukseen kuuluu viisi opintokokonaisuutta: Kielelliset taidot (15 ov) suomen kieli 14 ov englanti 1 ov Matemaattiset, tietotekniset ja luonnontieteelliset taidot (6 ov) matematiikka 2 ov fysiikka ja kemia 1 ov tietotekniikka 2 ov ympäristötieto 1 ov Yhteiskuntatietous ja kulttuurintuntemus (4,5 ov) yhteiskuntatieto 3,5 ov kulttuuri- ja lähiympäristö 1 ov Opiskelu- ja ammatinvalintataidot (9 ov) opinto-ohjaus 2 ov opi oppimaan 1 ov työelämätieto 1 ov ammatilliseen koulutukseen tutustuminen 1 ov työssäoppimiseen valmentautuminen 4 ov 6

7 Valinnaiset opinnot (5,5 ov) lähihoitajan työ 0,5 ov terveystieto 1 ov elintarvikehygienia 1 ov ensiapu 1 1 ov arvot ja etiikka 0,5 ov liikunta 0,5 ov ryhmääntyminen ja toiminnalliset menetelmät 0,5 ov musiikki 0,5 ov 3 OPINTOKOKONAISUUKSIEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA ARVIOINTI 3.1 Kielelliset taidot Kielelliset taidot sisältävät ensi sijassa suomen kielen opintoja ja englannin opintoja. Kielellisten valmiuksien yleisenä tavoitteena on, että opiskelijan kommunikaatio- ja vuorovaikutustaidot paranevat. Hän ymmärtää kielen merkityksen kulttuurissa ja osaa olla vuorovaikutuksessa eri kulttuurien kanssa Suomen kieli Tavoite Yleisenä tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa valmistavan koulutuksen aikana suomen kielessä vähintään sujuvan peruskielitaidon tason (Kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukainen osaaminen tasolla B.1.2., ks. liite) ja siten kielelliset edellytykset osallistua suomenkieliseen ammatilliseen opetukseen. Opetuksessa korostetaan toiminnallisen kielitaidon merkitystä, joka tarkoittaa toisaalta suullisen kielen taitoa ja toisaalta kirjoitetun kielen rakenteiden, yleissanaston ja ilmaisutapojen tuntemusta. Opiskelija kehittää kaikkia kielen osa-alueita tasapuolisesti. Suullisen viestintätaidon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija pystyy kommunikoimaan suomeksi itsenäisesti melko hyvin. Hän pystyy osallistumaan suomenkieliseen opetukseen ja ilmaisemaan itseään ja opiskeluun liittyviä asioita suhteellisen vaivattomasti. Hän ymmärtää pääasiat normaalitempoisesta yleiskielisestä keskustelusta ja yleisaiheisista luennoista sekä osaa tehdä lisäkysymyksiä, jos jotakin on jäänyt epäselväksi. Hän uskaltaa käyttää suomen kieltä paitsi koulussa myös erilaisissa jonkin verran vaativissa asiointitilanteissa ja esimerkiksi työpaikkahaastattelussa. Opiskelija hallitsee myös puheen tilannekohtaisen vaihtelun: eri tilanteissa ja eri aloilla kieltä käytetään eri tavalla. Kirjallisen viestintätaidon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää ydinasiat yleiskielisistä eriaiheisista teksteistä. Hän pystyy lukemaan oppimateriaalia ja osaa selvittää sanakirjan tai muun hakemiston avulla itselleen epäselviä kohtia monenlaisista aiheista (esim. jonkin ammatti- tai erityisalan oppimateriaalit tai työpaikkailmoitukset). Hän tuntee 7

8 tietotekniikan peruskäsitteet ja osaa käyttää tekniikkaa tiedonhankinnassa ja tekstin tuottamisessa. Hän pystyy esittämään ajatuksiaan kirjallisessa muodossa, eivätkä oikeinkirjoitusvirheet kohtuuttomasti vaikeuta tekstin ymmärtämistä. Hän osaa laatia keskeisiä asiakirjoja (esim. muistiinpanoja, lyhyitä selostuksia selväpiirteisen esityksen pohjalta, hakemuksia) ja vastata kirjallisesti ymmärrettävästi hänelle tehtyihin kysymyksiin käyttäen melko monenlaista sanastoa ja lauserakenteita. Opiskelija saavuttaa riittävän medialukutaidon ymmärtääkseen esimerkiksi uutisia, mainoksia ja Internet-tekstejä sekä symboleita ja kuvia. Sisältö Keskeinen sisältö on toiminnallisen suomen kielen taidon kehittäminen systemaattisesti. Olennaista on, että kielen eri osa-alueita ei ole jaettu omiksi kursseikseen, vaan kaikkia harjoitetaan tasapuolisesti koko ajan. Suomen kielen opetukseen liittyy myös suomalaisen kulttuurin opettaminen, mm. luterilaisen kirkon taustan, historian ja yhteiskunnallisen aseman selkeyttäminen opiskelijoille. Suullisen viestintätaidon harjoittelussa hyödynnetään myös oppilaitoksen muita opintolinjoja. Maahanmuuttajaopiskelijoita kutsutaan asiantuntijoiksi erilaisiin monikulttuurisuustapahtumiin kertomaan omista kulttuureistaan. Seurakuntaopiston muiden linjojen kanssa toteutetaan erilaisia yhteistyöprojekteja ja yhteisiä oppitunteja. Osallistuminen valinnaiskursseille kartuttaa tietyn erikoisalan (kotitalous tai lähihoitajan työ) sanaston tuntemusta. Kaikki tämä auttaa opiskelijoita ymmärtämään eri-ikäisten ja eritaustaisten suomalaisten puhetta ja rohkaisee heitä osallistumaan keskusteluun. Kirjallista viestintätaitoa pyritään kehittämään paitsi suomen kielen myös erityisesti yhteiskunnallisten aineiden tunneilla esim. siten, että opiskelijat hakevat etukäteen tietoa opintokäyntien kohteista ja laativat käynneistä raportteja. Opiskelijaa rohkaistaan kirjoittamaan asiatekstien lisäksi myös henkilökohtaiseen elämään liittyviä tekstejä ja esittämään rohkeasti mielipiteensä. Eri oppiaineita pyritään mahdollisuuksien mukaan integroimaan sekä toisiinsa että suomen kieleen. Esim. työharjoittelujaksolla pidetään oppimispäiväkirjaa ja tietotekniikan tunneilla kirjoitetaan erilaisia työelämän asiakirjoja, kuten työpaikkahakemus ja ansioluettelo. Kaikkien aineiden opettajat korjaavat puheessa ja kirjoitelmissa esiintyviä kielivirheitä, mikäli opiskelijat itse tätä toivovat. Suomen kielen opiskeluun kuuluu myös osallistuminen leirikouluun. Jakso toteutetaan opintojen alkuvaiheessa muutaman vuorokauden leirinä myöhemmin ilmoitettavassa kurssikeskuksessa. Leirikouluun osallistuvat vapaan sivistystyön linjoista Teatterityön linjojen, Musiikkilinjan, Artistilinjan ja maahanmuuttajalinjojen opiskelijat. Sisällöt suunnitellaan yhdessä opiskelijoiden ja linjojen vastaavien opettajien kesken. Leirikoulun tavoitteena on kehittää ja vahvistaa vapaan sivistystyön linjojen ryhmäytymistä sekä tukea opiskelijoiden tutustumista toisiinsa yli linjarajojen. Suomen kielen kurssi arvioidaan suoritettu (S) -merkinnällä. Kokeet ja tehtävät arvioidaan numeerisesti 1-3. S-merkintä edellyttää läsnäoloa kurssilla, etätehtävien ja kurssitöiden tekemistä sekä kurssin kokeiden suorittamista. Kokeet voivat olla kirjallisia ja/tai suullisia. Todistukseen merkitään myös Kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukainen taitotasoarvio opiskelijan saavuttamasta kielitaidon tasosta (ks. liite). 8

9 3.1.2 Vieras kieli: englanti Tavoite Keskeisenä tavoitteena on, että opiskelija tuntee englannin perusteita niin, että hän pystyy osallistumaan englannin kielen opintoihin ammatillisessa peruskoulutuksessa. Opiskelija ymmärtää monipuolisen kielitaidon merkityksen työelämässä ja haluaa kehittää kielitaitoaan kirjallisesti ja suullisesti. Sisältö Kurssilla kerrataan englannin peruskielioppia, harjoitellaan arkielämän tilanteita suullisesti ja kirjallisesti, opetellaan kertomaan englanniksi omasta maasta ja kulttuurista, perheestä, työstä ja harrastuksista sekä opiskelusta ja vapaa-ajasta. Työelämään liittyvää sanastoa pyritään kartuttamaan mahdollisuuksien mukaan. Englannin kurssi arvioidaan suoritettu (S)-merkinnällä. Kokeet ja tehtävät arvioidaan numeerisesti 1-3. S-merkintä edellyttää läsnäoloa kurssilla ja koti- ja muiden tehtävien tekemistä. Suoritus hyväksytään, kun englannin kielen kielitaito on eurooppalaisen viitekehyksen tasolla toimiva alkeiskielitaito (A1.3., ks. liite). 3.2 Matemaattiset, tietotekniset ja luonnontieteelliset taidot Matemaattis-luonnontieteellisten opintojen (matematiikka, tietotekniikka, fysiikka ja kemia, ympäristötieto) keskeisenä tavoitteena on hankkia ja täydentää matemaattisia ja luonnontieteellisiä perustietoja, jotka luovat pohjaa opinnoille ammatillisessa peruskoulutuksessa Matematiikka Tavoite Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelua varten tarvittavat matematiikan perustiedot. Tavoitteena on, että opiskelija hallitsee alan käsitteet ja sanastot. Sisältö Kurssilla käydään läpi perusmatematiikkaa kuten rationaaliluvut ja niillä laskeminen, prosenttilaskentaa sekä geometriaa. Tutustutaan algebralliseen käsitteistöön ja laskutoimituksiin sekä tilastotieteeseen. Kiinnitetään erityistä huomiota suomenkielisen matemaattisen terminologian omaksumiseen. Opetellaan matemaattisten apuvälineiden, taulukoiden sekä laskinten käyttöä. Tehtävät ovat mahdollisimman käytännönläheiset (arkipäivän matematiikka), jotta opiskelija ymmärtää matemaattisen osaamisen merkityksen arjessa. Mahdolliset opintoretkien kohteet ovat esimerkiksi Tekniikan museo ja Heureka. Kurssilla käsitellään keskeisen sanaston hallintaa, peruslaskutoimitusten käyttämistä, mittayksiköiden ja suureiden käyttöä, taulukoiden, piirrosten ja kuvaajien hyödyntämistä ja apuvälineiden käyttöä. Matematiikan kurssi arvioidaan arviointiasteikolla tyydyttävä-hyvä-kiitettävä. 9

10 Kiitettävä K3 / Opiskelija hallitsee matematiikan keskeisen sanaston suomen kielellä joustavasti ja soveltaa sitä erilaisiin tehtäviin, osaa soveltaa peruslaskutoimituksia erilaisiin tehtäviin ja käyttää keskeisiä mittayksiköitä ja matemaattisia suureita. Hän pystyy käyttämään prosenttilaskentaa, tulkitsemaan pääpiirteittäin taulukoita, piirroksia ja kuvaajia, esittämään perustellun ratkaisun sanallisesti esitettyyn ongelmaan joko päättelemällä tai yhtälöitä hyödyntämällä sekä käyttää laskinta. Opiskelija pystyy arvioimaan tuloksen järkevyyden. Hyvä H2 / Opiskelija osaa käyttää matematiikan keskeistä sanastoa suomen kielellä, ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön, arvioida laskutehtävien tulosten järkevyyttä ja ratkaista tehtäviä, joissa tarvitaan neliöjuurta. Hän tunnistaa eri geometriset muodot ja niiden ominaisuudet, suorittaa mittauksia ja niihin liittyviä laskelmia sekä käyttää luokitteluja matemaattisten ongelmien ratkaisussa ja lukee erilaisia taulukoita ja diagrammeja. Tyydyttävä T1 / Opiskelija tuntee matematiikan keskeisen sanaston suomeksi, ratkaisee peruslaskutoimituksia saatuaan ohjausta sekä tuntee keskeisimpiä mittayksiköitä ja matemaattisia suureita. Opiskelija osaa soveltaa prosenttilaskentaa muutamissa tehtävätyypeissä, ymmärtää selkeitä taulukkoja, osaa käyttää laskinta (ohjattuna), harppia ja viivoitinta geometristen laskutoimitusten tekemiseen Tietotekniikka Tavoite Monien yhteiskunnallisten palvelujen käyttö edellyttää tietokoneen käytön hallintaa. Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijoille perusvalmiudet käyttää itsenäisesti tietokonetta arkielämässä ja opiskelun tukena sekä ymmärtää koneen käyttöön ja tiedonhallintaan (mm. Internet, sähköposti) liittyvät suomenkieliset peruskäsitteet. Sisältö Kurssilla käsitellään Windows-käyttöjärjestelmän perustoimintoja (tiedostojen ja kansioiden luonti, kopiointi ja siirtäminen), Word-tekstinkäsittelyohjelman keskeisiä toimintoja (mm. asettelut, sarkaimet, kuvankäsittely, tekstin kopiointi ja muokkaus, automaattikorjaukset, tallennus ja tyylien käyttö) sekä sähköpostin ja internetin käytön perusteita (liitteiden käyttö, perusasetukset, tiedonhaku ja tietoturvan peruskäsitteitä) ja Excelin ja PowerPointin käytön perusteita. Opetuksessa näitä kokonaisuuksia korostetaan käytännön opiskelun sekä arki- ja työelämän näkökulmasta. Kurssin aluksi mitataan opiskelijoiden lähtötaso, jonka avulla pystytään yksilöimään kunkin opiskelijan tarpeita ja opiskelun sisältöä. Kurssi etenee opastettuja harjoituksia tekemällä ja niitä läpikäymällä. Tehtävät ovat mahdollisimman käytännöllisiä ja niiden avulla pyritään tukemaan tietokoneen käyttöä opiskelussa ja työelämässä. Esim. Word-harjoituksissa tehdään raportti-, hakemus- ja CV-pohjia. Kurssin lopussa pidetään lopputesti, joka opiskelijoiden täytyy suorittaa hyväksytysti läpäistäkseen kurssin. Tietotekniikan kurssi arvioidaan arviointiasteikolla tyydyttävä-hyvä-kiitettävä. 10

11 Kiitettävä K3 / Opiskelija tuntee hyvin käyttöjärjestelmän ja keskeisten toimistosovellusten perustoiminnot ja osaa soveltaa niitä itsenäisesti tehtävien teossa. Opiskelija osaa käyttää tietotekniikkaa joustavasti erilaisiin tarkoituksiin ja osaa itsenäisesti hyödyntää sitä mm. fysiikan ja kemian tehtävien selvittämisessä ja muussa tiedonhaussa. Hyvä H2 / Opiskelija hallitsee käyttöjärjestelmän ja tekstinkäsittelyn keskeiset toiminnot ja pystyy soveltamaan niitä itsenäisesti tehtävien teossa. Tyydyttävä T1 / Opiskelija osaa käyttää tietokonetta opiskelun ja tiedonhaun apuvälineenä ja ymmärtää tietotekniikan peruskäsitteitä Fysiikka ja kemia Tavoite Kurssin tavoite on antaa opiskelijalle riittävät luonnontieteelliset ja kielelliset valmiudet ammatillisen peruskoulutuksen fysiikan ja kemian opintoihin. Opiskelijan tulee oppia tuntemaan fysiikka ja kemia luontoa ja sen lainalaisuuksia kuvaavina tieteinä sekä ymmärtää, että fysiikka ja kemia ovat perustana muille luonnontieteille ja tekniikalle. Sisältö Kurssilla käydään läpi kemian ja fysiikan peruskäsitteistö ja ilmiöt sekä opitaan tuntemaan jonkin arkikokemuksen fysikaalinen tai kemiallinen perusta. Tehtävät ovat mahdollisimman käytännönläheiset (arkipäivän fysiikka ja kemia), jotta opiskelija ymmärtää fysiikan ja kemian osaamisen merkityksen arjessa. Mahdollisia opintoretkien kohteita ovat Tekniikan museo ja Heureka. Kurssilla käsitellään peruskemiaa: kemian merkkikieli, aineen rakenne, aineiden luokittelu, ilma ja vesi; kemiallinen reaktio, happamuus, palaminen, elämän kemiaa; orgaaniset yhdisteet, ja fysiikkaa: fysiikka tieteenä; fysiikan historia ja eri osa-alueet, mekaniikka; liike ja voima, värähdysliike, energia; lämpö, sähkö. Fysiikan ja kemian kurssi arvioidaan arviointiasteikolla tyydyttävä-hyvä-kiitettävä. Kiitettävä K3 / Opiskelija osaa soveltaa fysiikan toimintaperiaatteita: mekaniikka, lämpö, sähkö, valo, ääni ja säteily, tehdä yksinkertaisen luonnontieteellisen kokeen ja ottaa työskentelyssään huomioon arkielämässä tarvittavista kemiallisista yhdisteistä johtuvat ominaisuudet. Hyvä H2 / Opiskelija tietää länsimaisen aikakäsityksen perusteet ja käyttää ohjatusti ilmiöiden selittämisessä keskeisiä fysiikan ja kemian toimintaperiaatteita. Tyydyttävä T1 / Opiskelija tunnistaa jonkin arkikokemuksen fysikaalisen tai kemiallisen perustan sekä tietää periaatteet kemiallisista merkinnöistä. 11

12 3.2.4 Ympäristötieto Tavoite Kurssin tarkoituksena ja punaisena lankana on vahvistaa opiskelijan sitoutumista kestävän kehityksen edistämiseen. Sisältö Kurssilla selvitetään ihmisen roolia luonnonvarojen käyttäjänä ja ympäristön suojelijana, kasvatetaan tietämystä energiakysymyksissä sekä jätteenkäsittelyssä. Kurssilla käsitellään luonnon tuntemusta, ihmiskehon toiminnan tuntemista ja kestävää kehitystä. Ympäristötiedon opinnot arvioidaan arviointiasteikolla tyydyttävä-hyvä-kiitettävä. Kiitettävä K3 / Opiskelija osaa hahmottaa ihmisen aseman biologisessa järjestelmässä, osaa biologian peruskäsitteet ja selittää ihmiskehon rakennetta ja toimintaa. Hän ottaa huomioon kestävän kehityksen ja ympäristönsuojelun asettamat vaatimukset ja etsii ekologisesti kestäviä ratkaisuja. Hyvä H2 / Opiskelija osaa selittää vuodenaikojen vaihtelun syyn ja merkityksen ihmisen toiminnalle, tuntee ihmiskehon rakenteen ja toiminnan pääpiirteet ja ymmärtää ekosysteemin toiminnan periaatteita. Tyydyttävä T1 / Opiskelija tuntee suomalaisen luonnon keskeiset piirteet ja vuodenaikojen vaihtelun, käyttää opastettuna biologian peruskäsitteitä ja tietää, mikä merkitys on ekologisesti kestävällä kehityksellä. 3.3 Yhteiskuntatietous ja kulttuurintuntemus Yhteiskuntatieto Tavoite Yhteiskunnallisten aineiden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija tutustuu Suomessa asuvan henkilön arkielämässä tarpeellisiin tietoihin ja omaksuu niitä sekä ymmärtää suomalaisia toimintatapoja ja arvoja. Opiskelija tutustuu Suomen historiaan, maantieteelliseen asemaan, yhteiskunnalliseen järjestelmään ja maassa pysyvästi asuvien lakiin perustuviin oikeuksiin ja velvollisuuksiin aktiivisena kansalaisena. Hän myös vaikuttaa aktiivisesti ja vastuullisesti omaan elämäntilanteeseensa ja tulevaisuuteensa. Opiskelija käyttää monikulttuurisuutta voimavarana. Sisältö Kurssin aikana tutustutaan Suomen yhteiskuntajärjestelmään ja kansalaisen asemaan Suomessa sekä selvitetään yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuuksia. Kurssilla tutustutaan Suomen historian pääpiirteisiin Ruotsin ajasta itsenäisyyteen painottaen itsenäisyyden aikaisia tapahtumia ja nivoen Suomen historiaa maailman tapahtumiin. Mahdollisia opintoretkien kohteita ovat Kansallismuseo, Senaatintori ympäristöineen, Eduskunta ja kunnanvaltuuston kokous. 12

13 Kurssilla käsitellään yhteiskuntatietoa (suomalainen palvelujärjestelmä ja yhteiskunnan perusrakenteet, kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Suomessa, perhe-elämää Suomessa: puolisoiden ja lasten asema, asuminen, terveydenhoito ja eläkejärjestelmä, kunta, eduskunta hallitus, presidentti, Euroopan unioni, joukkoviestintä, vaikuttamisen mahdollisuudet, poliisi, laki ja oikeus, turvallisuuspolitiikka), elinkeinoelämää (yksityinen ja julkinen sektori), Suomen historiaa, maantiedettä ja asemaa (Suomi osana Ruotsia ristiretkistä Suomen sotaan, Autonominen suuriruhtinaskunta kansakunnaksi kansakuntien joukkoon, Itsenäisen Suomen synty, Suomi toisessa maailmansodassa, Kohti hyvinvointia, Kekkosen ajasta Halosen aikaan, EU); terveyttä ja hyvinvointia sekä kulttuurintuntemusta (suomalaiset arvot ja normit, kristinuskon perusteet, kansalliset perinteet ja juhlapäivät, omaan ja suomalaiseen kulttuurin liittyvät tavat ja niiden yhteensovittaminen, yhdenvertaisuus). Yhteiskuntatietouden ja kulttuurintuntemuksen kurssi arvioidaan arviointiasteikolla tyydyttävä-hyvä-kiitettävä. Kiitettävä K3 / Opiskelija osaa käyttää yhteiskunnan peruspalveluita, mm. sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmää, ja ymmärtää yhteiskunnan toimintaa. Hän toimii vastuullisesti toiset huomioon ottaen ja noudattaa tehtyjä sopimuksia. Työmarkkinoita säätelevät taloudelliset tekijät ovat hänelle tuttuja. Hän on tietoinen yrittäjän asemasta ja yrittäjyyden merkityksestä yhteiskunnassa. Opiskelija ymmärtää Suomen lähihistorian merkityksen nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan kannalta ja tietää Suomen aseman EU:ssa. Hän tuntee keskeisten suomalaisten organisaatioiden perustaa. Opiskelija osaa käyttää ergonomisesti oikeita työskentelytapoja sekä haluaa ylläpitää ja edistää omaa terveyttään. Häneltä luonnistuu suomalaisen ja oman kulttuuriyhteisönsä arvojen, normien ja asenteiden vertailu. Opiskelija käsittelee mahdollisia kulttuurien ja uskontojen eroja rakentavalla tavalla. Hyvä H2 / Opiskelija tietää Suomessa pysyvästi asuvaa henkilöä koskevat keskeiset oikeudet ja velvollisuudet (mm. taloudellisena toimijana) ja tuntee suomalaisen tasaarvokäsityksen. Hän haluaa toimia yhteiskunnan sääntöjen mukaisesti. Opiskelija tuntee suomalaisen elinkeinoelämän keskeisimpiä toimialoja, tuotantoa ja palveluja sekä niiden merkitystä työllisyydelle sekä tietää Suomen historian keskeisimmät tapahtumat ja merkittävät käännekohdat. Suomen ja lähialueiden maantiede ovat hänelle tuttuja. Opiskelija osaa noudattaa työturvallisia tapoja eri opiskelu- ja työtehtävissä. Hän toimii luontevasti vuorovaikutuksessa erilaisista kulttuureista tulevien ihmisten kanssa ja on valmis punnitsemaan ja perustelemaan erilaisia näkökulmia. Tyydyttävä T1 / Opiskelija tietää Suomen yhteiskunnallisen järjestelmän pääpiirteet, on tutustunut yksilön asemaan, oikeuksiin ja velvollisuuksiin yhteiskunnassa. Hän tietää Suomen elinkeinoelämän toimialoja ja tutustuu työntekijän rooliin työmarkkinoilla, tuntee yleispiirteittäin Suomen lähihistorian pääkohdat ja Suomen ja lähialueiden maantieteen. Opiskelija ymmärtää ravinnon, liikunnan ja terveellisten elämäntapojen merkityksen ihmisen terveydelle ja työkyvylle. Hän hyväksyy erilaisuuden yksilöiden ja ryhmien välillä ja 13

14 pystyy pohtimaan oman ja suomalaisen kulttuurin eroja ja käsittelemään niitä rakentavalla tavalla Kulttuuri- ja lähiympäristö Tavoitteet Kurssin tavoitteena on saada opiskelijat tietoisiksi lähialueen julkisista palveluista, kulttuuriympäristöstä ja sen merkityksestä ihmisille. Myös muualta Järvenpäähän tulleilla on kurssin aikana mahdollisuus tutustua uuteen ympäristöönsä. Sisältö Tutustutaan keskeisiin julkisen sektorin palveluihin ja tehdään opintoretkiä esim. työ- ja elinkeinotoimistoon, Järvenpään työllisyysyksikköön, Kelaan, sosiaalitoimistoon, Järvenpää-taloon ja kaupungin kirjastoon. Lisäksi tehdään retkiä kulttuurikohteisiin, esim. Aholaan, Ainolaan ja Halosenniemeen. Työskentelyssä tehdään tiivistä yhteistyötä S2- opetuksen kanssa. Lisäksi tehdään paikallista yhteistyötä Verkostosta voimaa nuorelle hankkeen puitteissa osallistumalla erilaisiin järvenpääläisiin tapahtumiin aktiivisina osallistujina. Kurssista annetaan merkintä S=suoritettu. Merkintä edellyttää läsnäoloa ja aktiivista osallistumista tunneilla, opintoretkillä sekä annettujen tehtävien tekemistä. Merkinnän lisäksi annetaan sanallinen arvio suorituksesta. 3.4 Opiskelu- ja ammatinvalintataidot Opiskelu- ja ammatinvalintataidot (opinto-ohjaus, työelämätieto, ammatilliseen koulutukseen tutustuminen ja työssäoppimiseen valmentautuminen) -kokonaisuuden tarkoituksena on antaa opiskelijalle valmiudet koulutukseen ja työelämään liittyvän tiedon hankintaan ja soveltamiseen. Hän tutustuu suomalaisen koulutuksen perusarvoihin, opiskelukulttuuriin ja oppilaitoskäytäntöihin niin, että voi vaivatta integroitua opiskeluyhteisöön. Hän kehittää tiedonhankintataitojaan ja itseopiskeluvalmiuksiaan niin, että hänellä on omatoiminen ja itsenäinen ote opiskeluun. Erityistä huomiota kiinnitetään opiskelijan itsearviointivalmiuksien ja myönteisen opiskeluidentiteetin kehittämiseen. Opiskelija tekee realistisia jatkoopiskelusuunnitelmia omista lähtökohdista käsin. Opiskelija perehtyy myös käytännön kokemuksen kautta suomalaiseen koulujärjestelmään, eri koulutusaloihin, työelämään sekä suomalaisen työkulttuurin vaatimuksiin. Koulutuksen aikana opiskelija tutustuu vähintään kahden alan ammatilliseen koulutukseen oman valintansa mukaan. 14

15 3.4.1 Opi oppimaan Tavoite Kurssi järjestetään heti opintojen alussa ja keskeisenä tavoitteena on orientoituminen opintoihin vahvistamalla opiskelumotivaatiota ja opintoihin sitoutumista. Kurssin tavoitteena on myös kehittää opiskelijan oppimaan oppimisen taitoja ja opiskeluvalmiuksia. Sisältö Keskeinen sisältö on saada realistinen kuva omasta osaamisestaan vahvuusalueineen ja kehittämishaasteineen. Sisältöinä tutustutaan erilaisiin kulttuureihin opiskelussa ja pohditaan kysymyksiä hyvästä opiskelijasta ja hyvästä opettajasta tuoden esille keskeisiä näkökulmia suomalaisesta opiskelukulttuurista. Lisäksi tutkitaan oman oppimisen strategioita nostamalla esille opiskelijan vahvuuksia, elämänkokemusta ja taitoja kytkien niitä osaksi myönteistä opiskelijaidentiteettiä. Kurssilla harjoitellaan myös tiedonhankintataitoja. Kurssista annetaan merkintä S=suoritettu. Merkintä edellyttää läsnäoloa ja aktiivista osallistumista tunneilla sekä annettujen tehtävien tekemistä. Merkinnän lisäksi annetaan sanallinen arvio suorituksesta Opinto-ohjaus Tavoite Valmistavan koulutuksen opinto-ohjauksen tavoitteena on antaa opiskelijalle riittävästi tietoa erilaisten koulutuspolkujen rakentamisesta, tukea opiskelijaa opiskeluun ja elämänhallintaan liittyvissä ongelmissa sekä ohjata häntä ammatillisen opiskelupaikan valinnassa. Sisältö Opinto-ohjauksen oppitunneilla ja henkilökohtaisessa ohjauksessa opinto-ohjaaja antaa tietoa jatkokoulutusmahdollisuuksista, ammatinvalintaan liittyvistä hakuoppaista ja muista tietolähteistä. Yhteistyössä opinto-ohjaajan kanssa opiskelijan ammatinvalinta selkiytyy. Niiden opiskelijoiden kanssa, joilla on jo kotimaassa hankittu ammattitaito ja / tai aikaisempia opintoja, selvitetään lisäkoulutuksen tai ammatinvaihdon tarpeellisuutta työllistymisen kannalta. Myös työelämään ja koulutukseen tutustumisen tavoitteena on tukea opiskelijaa löytämään oma paikkansa yhteiskunnassa. Kurssit arvioidaan suoritettu (S) -merkinnällä. Merkintä edellyttää läsnäoloa ja osallistumista sekä oppimistehtävien tekoa. 15

16 3.4.3 Työelämätieto Tavoite Opiskelija oppii tuntemaan suomalaista elinkeinoelämää, sen keskeisiä piirteitä, toimintatapoja ja pelisääntöjä. Sisältö Kurssin aikana tutustutaan suomalaiseen työelämään ja sen keskeisempiin toimialoihin erityisesti työntekijän ja yrittäjän näkökulmasta. Kurssi tukee työharjoittelua. Opintokäynneillä tutustutaan erilaisiin yrityksiin ja koulutusmahdollisuuksiin. Työharjoittelujakson aikana opiskelijat tutustuvat työntekijänä harjoittelupaikan tarjoavan organisaation toimintaan. Kurssilla käsitellään palkkatyöläisen asemaa Suomessa (suomalaisia ammatteja, työnhaku: työhakemus, CV, haastattelu); työelämän pelisääntöjä (työsopimus, työtodistus, palkan muodostuminen, työntekijän velvollisuudet, työnantajan velvollisuudet, turvaa työttömyyden varalle); työmarkkinajärjestöjen toimintaa (ammattiyhdistys, ammattiliitot, keskusjärjestöt, TUPO, työehtosopimus, työsopimus) ja yrittäjyyttä ammatinvalintavaihtoehtona (eri yritysmuodot, yrityksen kannattavuus, kuluttajansuoja). Työelämätiedon kurssi arvioidaan suoritettu (S) -merkinnällä. Merkintä edellyttää läsnäoloa ja aktiivista osallistumista lähiopetuksessa Ammatilliseen koulutukseen tutustuminen Tavoite Opiskelija tutustuu ammatilliseen koulutukseen oman valintansa mukaan yhden opintoviikon verran. Opiskelijalle muodostuu käsitys suomalaisen ammattikoulun toiminnasta ja hänen näkemyksensä omista toiveistaan, tavoitteistaan ja mahdollisuuksistaan selkenee. Hän myös ymmärtää, miten perustutkinnot ja ammatilliset opinnot muodostuvat ja mitä tarkoittaa ammattiosaamisen näyttö osana opiskelija-arviointia. Sisältö Opiskelija tutustuu kevätlukukaudella viikon ajan johonkin ammatillisen peruskoulutuksen linjaan seuraamalla linjan opetusta ja toimintaa ammattioppilaitoksessa. Koulutukseen tutustumiseen liittyy oppimistehtäviä, joita voivat olla esimerkiksi suullinen tai kirjallinen raportti tutustumisjaksosta tai muut soveltuvat tehtävät. Kurssi arvioidaan suoritettu (S) -merkinnällä. Merkintä edellyttää läsnäoloa ja osallistumista sekä oppimistehtävien tekoa. 16

17 3.4.5 Työssäoppimiseen valmentautuminen Tavoite Työelämätiedon opiskeluun liittyy oleellisesti neljän viikon työssäoppimiseen valmentautuminen kevätlukukaudella. Työssäoppimiseen valmentautumisen tarkoituksena on tutustuttaa opiskelija suomalaiseen työelämään ja häntä itseään kiinnostaviin ammatteihin tai työtehtäviin, jotta opiskelijalle muodostuisi realistinen kuva niistä valmiuksista, joita työelämässä ja tietyssä ammatissa tarvitaan. Erityisesti aikuisilla opiskelijoilla, joilla ammattitaitoa ja työkokemusta jo on, työssäoppimisen valmentautumisen tavoitteena on myös edistää opiskelijan työllistymistä. Opiskelija oppii muun muassa tuntemaan ja noudattamaan valitsemansa alan työsuojelumääräykset ja -ohjeet sekä tunnistamaan työhön ja työympäristöön liittyvät vaarat. Sisältö Työssäoppimisen valmentautuminen on tavoitteellista ja ohjattua toimintaa. Työssäoppimisen valmentautumisen aikana pidetään oppimispäiväkirjaa Moodle-verkkoalustalla ja tehdään oppimistehtäviä. Oppimispäiväkirjan palauttaminen ja oppimistehtävien teko on osa työssäoppimiseen valmentautumisen suoritusta. Työharjoittelu arvioidaan suoritettu (S) -merkinnällä. Merkintä edellyttää läsnäoloa ja oppimispäiväkirjan sekä mahdollisten oppimistehtävien tekoa. Merkinnän lisäksi opiskelija saa työharjoittelupaikaltaan työharjoittelutodistuksen. 3.5 Valinnaiset opinnot Valinnaiset opinnot tarjoavat opiskelijalle mahdollisuuden tutustua suomalaiseen koulutusjärjestelmään ammatillisina kursseina sekä ja taideopintoina Liikunta Tavoite Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelijat suomalaisiin liikuntamuotoihin ja innostaa heitä omaehtoiseen liikunnanharrastamiseen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja opinnoissa jaksamisen edistämiseksi. Sisältö Kurssin sisällöt suunnitellaan yhdessä opiskelijoiden kanssa. Liikunnallisia taitoja kehitetään monipuolisesti mm. erilaisten pelien ja leikkien avulla. Kurssi arvioidaan suoritettu (S) -merkinnällä. Merkintä edellyttää aktiivista osallistumista. 17

18 3.5.2 Musiikki Tavoite Musiikissa tavoitteena on kokea yhdessä tekemisen iloa. Kursilla lauletaan sekä tutustutaan eri lyömäsoittimien soittotapoihin ja sointiväreihin; mukana ovat myös bändisoittimet. Aikaisempaa soittotaitoa ja -kokemusta ei tarvita, vain kiinnostus musiikkiin riittää. Kurssi arvioidaan suoritettu (S) -merkinnällä. Merkintä edellyttää aktiivista osallistumista lähiopetukseen Ryhmäytyminen ja toiminnalliset menetelmät Tavoite Jakson tavoite on tulla ryhmän jäseneksi sekä ryhmänä alkaa toimia yhdessä. Jokainen ryhmän jäsen tulee näkyväksi oman kulttuurisen identiteetin kanssa ja näin ryhmä saa sen erilaiset kulttuurit ryhmän voimavaraksi ja kasvun sekä oppimisen välineeksi. Kiinteän ryhmän toiminta edellyttää, että jokainen sen jäsen hyväksytään ja häntä kunnioitetaan ryhmässä tasa-arvoisena ryhmänjäsenenä. Näin ryhmään syntyy yhteenkuuluvaisuuden tunne ja luottamuksellinen ilmapiiri. Sisältö Jaksolla käytetään toiminnallisia menetelmiä mm. pienryhmätöitä ja sosiometrisiä harjoituksia. Kurssi arvioidaan suoritettu (S) merkinnällä. Merkintä edellyttää aktiivista osallistumista lähiopetukseen Lähihoitajan työ Opiskelija tutustuu lähihoitajan työhön kasvatus, sosiaali ja terveydenhuoltoalalla. Hän tutustuu lähihoitajan ammatin historialliseen ja yhteiskunnalliseen taustaan sekä lähihoitajan eettisiin ohjeisiin. Opintoihin sisältyy ammatissa toimivien lähihoitajien tapaaminen ja haastattelu. Opiskelijat tekevät tutustumiskäynnit lähihoitajan työn eri toimintaympäristöihin: päiväkoti- ja kerhotoimintaan, nuorisotoimintaan, terveyskeskussairaalaan, vanhusten hoito- ja palveluyksiköihin, vammaistyön sekä mielenterveys- ja päihdetyön toimintayksiköihin. Kurssi arvioidaan S-merkinnällä. Hyväksytty suoritus edellyttää aktiivista osallistumista ja lähihoitajan haastattelua. 18

19 3.5.5 Terveystieto Tavoitteet Terveystiedon tavoitteena on, että opiskelija perehtyy ihmisen terveyden ja toimintakyvyn edistämisen keskeisiin tekijöihin. Kurssin aikana perehdytään myös suomalaiseen terveydenhoito-järjestelmään Sisältö Kurssilla käsitellään säännöllisen liikunnan, terveellisen ravinnon ja terveyden välisiä yhteyksiä sekä tupakoinnin ja päihteidenkäytön vaikutuksia terveyteen. Lisäksi perehdytään yleisimpiin tartuntatauteihin, niiden ennaltaehkäisyyn sekä itsehoitoon. Kursin aikana ohjataan myös käyttämään suomalaista terveydenhoitojärjestelmää käytännön harjoituksin ja tehdään opintokäynti lähiympäristön terveyskeskukseen. Kurssista annetaan merkintä S=suoritettu. Merkintä edellyttää läsnäoloa ja aktiivista osallistumista tunneilla sekä annettujen tehtävien tekemistä. Merkinnän lisäksi annetaan sanallinen arvio suorituksesta Elintarvikehygienia Tavoitteet ja keskeiset sisällöt Opiskelija oppii ymmärtämään elintarvikehygienian merkityksen työympäristössä ja oppii toimimaan henkilökohtaisen hygienian vaatimusten mukaisesti. Opiskelija oppii arvioimaan elintarvikkeita aistinvaraisen arvioinnin avulla, huomioimaan asiakasturvallisuutta sekä noudattamaan työturvallisuus- ja omavalvontaohjeita. Opiskelija ymmärtää mitä ovat mikrobit ja saa käsityksen ruokamyrkytyksistä. Opiskelija perehtyy elintarvikelainsäädäntöön ja elintarvikevalvontaan. Opiskelija oppii ylläpitosiivouksessa käytettävät siivousmenetelmät, - välineet ja koneet. Kurssin päätteeksi opiskelija pyrkii suorittamaan hyväksytysti hygieniaosaamistestin ja saa sen perusteella Eviran hygieniaosaamistodistuksen ja hygieniapassin. Keskeiset sisällöt hygienian ja puhtaanpidon perusteet henkilökohtainen hygienia omavalvonta ja työturvallisuus lainsäädäntö kierrätys ja jätehuolto läsnäolo ja tehtävät hygieniapassikoe kurssi arvioidaan S-merkinnällä 19

20 3.5.6 Arvot, etiikka ja uskonto Kurssilla tutustutaan etiikan keskeisiin käsitteisiin, länsimaiseen arvohistoriaan, keskutellaan yhteiskunnassamme olevista kuumista eettisistä aiheista. Tämän lisäksi tutustutaan kirkkovuoteen, evankelis-luterilaisen kirkon toimintaan ja kirkolliseen traditioon Suomessa. Kurssi arvioidaan S-merkinnällä. Hyväksytty suoritus edellyttää aktiivista osallistumista. 4 ARVIOINTI JA POISSAOLOT Opiskelijan arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua ja kuvata, miten hyvin opiskelija on saavuttanut asetetut tavoitteet. Arvioinnin avulla opettaja antaa opiskelijalle palautetta opintojen etenemisestä, ohjaa häntä tulemaan tietoiseksi oppimisestaan ja kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja. Kurssin alussa jokainen opettaja sopii ja selvittää opiskelijoiden kanssa oman oppiaineensa opintojakson sisällöt ja tavoitteet. Lisäksi jokainen opettaja selvittää ja kertaa opiskelijoiden kanssa muut suomalaisessa koulussa arviointiin ja arvosanoihin vaikuttavat asiat, kuten kokeet ja muut kurssityöt, tehtävien tekeminen, läsnäolo, aktiivisuus, yrittäminen, itsenäisyys, hyvä käytös, asenne ja muiden huomioonottaminen, myöhästymiset ja luvattomat poissaolot yms. Opiskelijan oikeusturvaan kuuluu, että hän tietää millä perustein häntä arvioidaan. on laadullista, eli opiskelijan osaamista on verrattava opintojaksosta sovittuihin kriteereihin. Arvioinnin tulee olla totuudenmukaista ja perustua monipuoliseen näyttöön. Arvioinnin kohteina ovat opiskelijan oppiminen ja työskentely. Suomen kielen opinnot arvioidaan merkinnällä S (=suoritettu) ja opiskelijan kielitaidosta annetaan Kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukainen tasoarvio. Muut kielten opinnot, opiskelu- ja ammatinvalintataidot ja valinnaiset opinnot arvioidaan S-merkinnällä. Matemaattiset, tietotekniset ja luonnontieteelliset taidot ja Yhteiskuntatietous ja kulttuurintuntemus arvioidaan voimassa olevan asetuksen mukaisesti asteikolla tyydyttävä hyvä kiitettävä. Arvosanojen kriteerit löytyvät kunkin aineen kohdalta osiosta. Jos opiskelijalla on vielä suuria vaikeuksia osoittaa osaamistaan kirjallisesti, käytetään joustavasti muita arviointimenetelmiä. Poissaoloja kannattaa välttää, sillä opiskelu etenee varsin nopeasti ja tietoihin jääneitä aukkoja on usein vaikea paikata. Poissaolot vaikuttavat myös arviointiin siten, että luvattomat poissaolot laskevat arvosanoja. Jos poissaoloja kertyy paljon, voi se johtaa kurssin suorituksen hylkäämiseen. Hyväksytty poissaolon syy on sairaus. Siitä pitää tuoda lääkärin tai terveydenhoitajan todistus, jos poissaolo kestää yli kolme päivää. Myös oppilaitoksen terveydenhoitaja voi kirjoittaa sairauslomatodistuksen. Ennakkoon tiedossa olevista poissaoloista sovitaan erikseen ryhmän vastuuopettajan kanssa ja samalla selvitetään, mitä poissaolon aikana opiskellaan. Äkillisistä poissaoloista tulee aina ilmoittaa vastuuopettajalle soittamalla tai tekstiviestillä. 20

21 5 OPISKELIJAN TUKEMINEN Opiskelijaa tuetaan opintojen eri vaiheissa. Ohjauksen tavoite on ohjata opiskelijaa itsenäisyyteen ja vastuullisuuteen sekä auttaa opiskelijaa tekemään tarkoituksenmukaisia valintoja. Ohjauksessa opiskelija saa tietoa jatko-opintomahdollisuuksista ja tukea ammatinvalintaan liittyvissä kysymyksissä. Ohjaukseen osallistuvat ryhmän vastuuopettaja ja opinto-ohjaaja sekä tarvittaessa opiskelijakuraattori ja terveydenhoitaja. Ohjaus toteutetaan sekä yksilö- että ryhmäohjauksena. 5.1 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Jokaiselle opiskelijalle laaditaan kirjallinen henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) opintojen alussa linjan vastaavan opettajan kanssa. HOPSissa huomioidaan opiskelijan lähtötilanne (esimerkiksi lähtökulttuuriin ja elämäntilanteeseen liittyvät tekijät, jotka voivat vaikuttaa opintoihin sitoutumiseen), koulutustausta ja mahdollinen työkokemus, harrastukset, aikaisempi osaaminen sekä koulutustarpeet. Mahdollisesta aikaisemman osaamisen tunnustamisesta ja tunnustamisen menetelmistä päättävät kyseisten aineiden opettajat. Opiskelijan kanssa keskustellaan myös esim. yksilöllisesti sopivista opiskelumenetelmistä, uraan ja jatko-opiskeluun liittyvistä kysymyksistä sekä mahdollisuuksista kehittää itsearviointitaitoja. Mahdolliset oppimista vaikeuttavat tekijät pyritään tunnistamaan tarkasti, mietitään tukitoimenpiteitä ja pyritään tukemaan opiskelijan itseohjautuvuutta opiskelussa. Alkukartoituksessa suunnitellaan myös Taide yhdistää -opintojakson valinnaisia kursseja. Opintojen edetessä HOPS täydentyy ja tarkentuu uusissa henkilökohtaisissa keskusteluissa. HOPS-keskusteluissa arvioidaan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutumista ja opintojen edistymistä. Keväällä aletaan suunnitella tarkemmin jatko-opintoja ja tehdään valintoja ammatilliseen koulutukseen tutustumispaikasta ja työelämään tutustumispaikasta. 5.2 Opinto-ohjaus Opinto-ohjaus on lukujärjestykseen sisällytetty opiskelijan tukemisen muoto. Opintoohjauksen tavoitteista ja sisällöistä katso tarkemmin luku Opiskelijahuolto Opiskelijahuolto on opiskelijoiden kaikinpuolisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Työllä edistetään oppilaitosyhteisössä hyvinvointia, terveyttä, turvallisuutta ja sosiaalista vastuuta sekä välittämisen, varhaisen puuttumisen ja myönteisen yhdessäolon kulttuuria. Jokainen oppilaitoksen työntekijä tekee tätä työtä osana omaa perustyötään. Varsinaisia opiskelijahuollon palveluja ovat kuraattorin ja terveydenhoitajan työ. Seurakuntaopistolla toimii vapaan sivistystyön opiskelijoille oma verstas, jossa opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa ohjatusti rästiin jääneitä tai oppimisvaikeuksia teettäviä oppimistehtäviä. Seurakuntaopistossa on palo- ja pelastussuunnitelmat sekä erilliset suunnitelmat kriisitilanteisiin sekä mielenterveyden ongelmiin ja päihteiden käyttöön liittyviin tilanteisiin. Näissä 21

22 on eritelty tarkemmin opiskelijalle tarjottava tuki ja ohjaus erilaisissa vaikeuksissa, työnjako kriisitilanteissa sekä yhteistyötahot. Suunnitelmat ja toimintamallit ovat opiskelijoille jaettavassa opinto-oppaassa ja ne käydään läpi opiskelijaryhmien kanssa opiskelijahuollon infotilaisuudessa opintojen alussa. Samassa tilaisuudessa annetaan toimintaohjeet kiusaamisen ja häirinnän ehkäisemiseksi. Oppilaitoksella on järjestyssäännöt, jotka opinto-ohjaaja käy läpi uusien opiskelijoiden kanssa Kuraattorin palvelut Opiskelijakuraattori tukee opiskelijaa selviytymään erilaisissa vaikeissa elämäntilanteissa. Opiskelun etenemiseen voivat joskus vaikuttaa henkilökohtaiset asiat, kuten ihmissuhteisiin, asumiseen ja opiskeluun liittyvät tilanteet. Luottamuksellinen keskustelu ja avun hakeminen omaan ongelmaan auttavat opiskelijaa keskittymään opiskeluun. Kuraattorin työ painottuu henkilökohtaiseen keskusteluun ja neuvontaan, jossa opiskelijaa ohjataan sosiaalisten taitojen ja ongelmanratkaisutaitojen hankkimisessa ja kehittämisessä Kuraattori käy yksilöllisiä ja yhteisöllisiä keskusteluja, tukee perheitä ja tarvittaessa ohjaa opiskelijan jatkohoitoon Opiskelijahuoltoryhmä Opiskelijahuoltoryhmään kuuluvat koulutusjohtaja, opinto-ohjaaja, terveydenhoitaja, erityisopettaja, kuraattori ja asuntolaohjaaja sekä oppilaitospastori ja poliisi. Moniammatillisen ryhmän (OHR) tehtävänä on koordinoida ja kehittää opiskelijahuoltotyötä. Moniammatillisuus takaa sen, että opiskelija voi saada ongelmiinsa asiantuntevaa apua. Ryhmässä noudatetaan kunkin ammattiryhmän vaitiolovelvollisuussäädöksiä, ja opiskelijalta pyydetään lupa, ennen kuin hänen asioitaan lähdetään käsittelemään ja viemään eteenpäin. Opiskelijahuoltoryhmän käsittelyyn otettavat asiat voivat tulla opiskelijalta itseltään, ryhmän tuutoropettajilta, muilta opettajilta, huoltajilta ja ryhmän jäseniltä. Ryhmä toimii ratkaisukeskeisesti. 5.4 Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tukeminen Erityisopetusta tarvitsevalle opiskelijalle laaditaan kirjallinen henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) yhdessä erityisopettajan ja vastuuopettajan kanssa. Erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hänellä on muiden kanssa tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa opintonsa. Erityistä tukea voivat tarvita opiskelijat, jotka ovat jääneet jälkeen opinnoissaan tai joiden opiskeluedellytykset ovat jostakin syystä esim. puutteellisen peruskoulutuksen vuoksi - heikot. Jos mavakoulutuksen opiskelija esim. sairauden tai välttämättömän asioidenhoitovapaan vuoksi jää ryhmästä jälkeen opinnoissaan, hänelle voidaan tarjota tukiopetusta 22

23 5.4.1 Verstas Kerran viikossa on verstas, jossa opiskelija saa tukiopetusta sekä voi tehdä tehtäviä ja - kokeita. Verstas on joka viikko torstaina kello Verstaan ohjaajina ovat eri aineiden opettajat sekä erityisopettaja. Lisäksi mukana on koulunkäyntiavustaja. Opettaja voi ohjata opiskelijan verstaalle tai opiskelija voi tulla omasta aloitteestaan. Verstaalle voi tulla jos: - Opiskelija tarvitsee ohjausta tai apua tehtävissä, opiskelutekniikoissa tai jossain oppiaineessa. - Opiskelija tarvitsee ohjausta tietokoneen käytössä, jotta voi tehdä koulutehtäviä. - Opiskelijan on vaikea aloittaa tai saada tehtäviä valmiiksi. - Jos opiskelija ei ole tehnyt kaikkia tehtäviä, opettaja voi ohjata hänet verstaalle. - Opiskelija on ollut pois koulusta ja korvaa poissaolon verstaalla. 5.5 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Yhteistyö alaikäisten opiskelijoiden huoltajien kanssa tukee sekä opiskelua että nuoren terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Yhteistyön tavoite on aikuistuvan nuoren itsenäisyyden ja oman vastuullisuuden kehittäminen sekä huolenpito opiskelijasta. Huoltajilla on oikeus saada tietoa opiskelusta, sen tavoitteista, sisällöistä ja opiskelijan edistymisestä opinnoissaan. Oppilaitos tekee aloitteen yhteistyön käynnistämisessä ja ylläpitämisessä opiskelijoiden huoltajiin. Mava-koulutuksen alaikäisten opiskelijoiden huoltajille järjestetään tapaaminen syys- ja kevätlukukaudella. Syksyn tapaamisen tarkoituksena on tutustuttaa huoltajat oppilaitokseen ja sen henkilökuntaan sekä vahvistaa yhteistyötä. Kevään tapaamisen pääpaino on yhteisvalintaan liittyvissä seikoissa. Alaikäisten opiskelijoiden huoltajat ovat mukana henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) laatimisessa ja vahvistavat suunnitelman allekirjoituksellaan. Aina halutessaan opiskelijat ja huoltajat voivat keskustella opettajien tai opiskelijahuollon työntekijöiden kanssa opiskeluun liittyvistä asioista. 5.6 Tuutorointi Tuutoritunneilla opiskelija kehittää tavoitteellisesti opiskelutaitoja, vahvistaa itsetuntoa ja parantaa ryhmätyö- ja vuorovaikutustaitoja sekä taitoa arvioida omaa toimintaansa ja tuotoksiaan. Tuutoroinnilla tarkoitetaan niitä käytännön toimenpiteitä, jotka tähtäävät mahdollisimman mielekkääseen, tarkoituksenmukaiseen ja itseohjautuvaan oppimiseen. Tuutorointi voi olla opiskeluteknistä ohjausta, suoraa neuvontaa ja informointia sekä ymmärtävää tukea ja auttamista. Päävastuu on ryhmän vastuuopettajalla. Jos hän itse ei pysty auttamaan ongelmatilanteessa, hän ohjaa opiskelijaa eteenpäin kunnes apu löytyy. 23