N A A N T A L I KESKUSTAN RAKENNEMALLI V Ä L I R A P O R T T I

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "N A A N T A L I KESKUSTAN RAKENNEMALLI V Ä L I R A P O R T T I"

Transkriptio

1 N A A N T A L I KESKUSTAN RAKENNEMALLI NAANTALIN KAUPUNGIN KESKUSTAN RAKENNEMALLIEN MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN VAIHTOEHTORATKAISUT V Ä L I R A P O R T T I NAANTALIN KAUPUNGINHALLITUS/ KAUPUNKISUUNNITTELUJAOSTO Arkkitehdit m3 Oy Plaana Oy Näkymä Oy

2 2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1.1 Projektin sisältö ja tavoitteet Suunnittelutyö Aikataulu ja käsittelyvaiheet Suunnittelualue 3 2 LÄHTÖTILANNE 2.1 Kaavoitustilanne Maanomistus ja alueiden käyttö Palvelut Olevat selvitykset ja suunnitelmat Rakennemallivaiheessa laaditut lisäselvitykset ja suunnitelmat 5 3 YMPÄRISTÖN KUVAUS 3.1 Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö 5 4 VAIHTOEHDOT 4.1 Kokonaisrakenne Mitoitus Maankäyttövaihtoehdot Toteutuminen 4.5 Vaihtoehtojen vertailu - maankäyttö Liikenneratkaisut Viheralueverkko 9 Liitteet liite 1 Analyysikartta 10 liite 2 Maisemallinen tarkastelu 11 liite 3 Vaihtoehtoluonnos A 1: liite 4 Vaihtoehtoluonnos B 1: liite 5 VE A / Muutosalueet 14 liite 6 VE B / Muutosalueet 15 liite 7 VE A / Rakennukset 1: liite 8 VE B / Rakennukset 1: liite 9 VE A / Toiminnat 1: liite 10 VE B / Toiminnat 1: liite 11 Liikenneverkkoluonnos 1 20 liite 12 Liikenneverkkoluonnos 2 21 liite 13 Liikenneverkkoluonnos 3 22 liite 14 Liikenneselvitys 23 2

3 3 1 JOHDANTO Väliraporttiin on koottu Naantalin kaupungin keskusta-alueen rakennemallin laatimisen sekä siihen liittyvän suunnittelutyön lähtötiedot, tehdyt suunnitelmat, perusselvitykset sekä maankäyttövaihtoehtojen vertailu. 1.1 Projektin sisältö ja tavoitteet Suunnittelutehtävänä oli Naantalin kaupungin keskusta-alueen rakennemallin sekä liikenneverkon yleissuunnitelman laatiminen. Suunnittelutyön tavoitteena on laatia rakennemalli, jossa ratkaistaan keskusta-alueen maankäytön periaatteet. Rakennemallia täydentävät liikenteen ja katujen yleissuunnitelmat. Rakennemalli laaditaan Naantalin kaupunginhallituksen Kaupunkisuunnittelujaoksen tarjouspyynnön pohjalta. Naantalin kaupunginhallitus on kaavoituskatsauksen yhteydessä päättänyt käynnistää keskustan rakennemallityön. Keskustan kehittämistyöryhmä on valmistellut rakennemallityön käynnistämistä määrittelemällä suunnittelutyön tavoitteita, vaiheistusta, aikataulua ja lähtökohtia. Suunnitteluratkaisua on lähestytty vaihtoehtoisten maankäyttötarkastelujen avulla, joiden pohjalta lopullinen rakennemalli työstetään. Vaihtoehtovaiheessa tarkastellaan erilaisten ratkaisumallien avulla alueen tulevaa maankäyttöä asuminen, liike- ja toimistotilat, palvelut, viheralueet sekä toimintojen sijaintia, tarvittavia liikenneyhteyksiä ja maankäytön mitoitusta. Liikenneverkko auto- ja joukkoliikenteen, pysäköinnin sekä kevyen liikenteen osalta suunnitellaan riittävällä tarkkuudella maankäyttövaihtoehtojen vertailua varten. Vaihtoehtojen vertailun perusteella työryhmä antaa jatkotyöskentelyohjeet lopullista rakennemallia varten. 1.2 Suunnittelutyö ja ohjaus Naantalin keskustan rakennemallin suunnittelu tehdään konsulttityönä ja suunnittelusta vastaavat Arkkitehdit m3 Oy (projektin hallinta ja maankäytön suunnittelu) sekä alikonsultteina NÄKYMÄ Oy (ympäristösuunnittelu), Plaana Oy (ympäristösuunnittelu, liikennesuunnittelu sekä katu- ja tieverkko) ja Promehtor Oy (meluselvitys). Geotekniikan asiantuntijana toimii Pöyry Enviroment Oy. Työtä ohjaa Naantalin kaupunginjohtajan nimeämä työryhmä sekä kaupunginhallituksen kaupunkisuunnittelujaosto, jonka hyväksymä rakennemalli viedään kaupunginhallituksen käsiteltäväksi ja päätettäväksi. Naantalin kaupungin edustajat: Antero Jaskari tekninen johtaja (puheenjohtaja) Martti Sipponen yhteyspäällikkö Kirsti Junttila kaupunginarkkitehti Tero Lehtonen projektiarkkitehti Anne Sjöström museonjohtaja Esa Viertola kaupunginpuutarhuri Juha Kuokkanen rakennustarkastaja Kimmo Suonpää kaupungininsinööri Juha Oksanen suunnitteluinsinööri Ohjausryhmän esittelijöinä toimivat konsultit: Kari Nykänen Arkkitehdit m3 Oy (sihteeri) Jorma Hämäläinen Plaana Oy Matti Liski Näkymä Oy Työryhmän puheenjohtajana toimii Antero Jaskari. Työryhmä ohjaa maankäytön liikenteen ja ympäristön suunnittelua yhtäaikaisesti suunnittelutyön etenemisen mukaan. Työryhmä tekee suunnittelutyön aikana vaadittavat päätökset. Tarvittaessa työryhmään kutsutaan eri asioiden edellyttämiä muita asiantuntijoita. Työryhmän sihteerinä toimii Kari Nykänen. 1.3 Aikataulu ja käsittelyvaiheet Rakennemallin suunnittelutyö käynnistettiin lokakuussa 2008 (aloituskokous ) Käsittelyvaiheet ja tapahtumat 02/2009 mennessä - työryhmä on kokoontunut 4 kertaa - pienryhmäpalavereita on ollut 6 kertaa - viranomaisneuvottelu Rakennemallien vaihtoehtoluonnokset on tarkoitus olla valmiina helmikuun 2009 aikana. ja vaihtoehtojen pohjalta tuotetun lopullisen rakennemallin kevään 2009 aikana. 1.4 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Naantalin kaupungin keskustassa, ja on kooltaan n 50 ha. Suunnittelualue rajautuu Prikitankatuun, Tuulensuunkatuun, Torikatuun, Kylentiehen, Piispankatuun, Kreivinkatuun, Presidentinkatuun, raidealueeseen, Armonlaaksontiehen, Uolevi Raaden katuun, Kuparivuoreen ja Mannerheiminkatuun. Alue on keskustatoimintojen aluetta. Alueella sijaitsee tällä hetkellä asumista, liike- ja toimistorakennuksia, hallintorakennuksia, myymälöitä, tori, linja-autoasema, puistoalueita sekä keskustan liikennealueita. Suunnittelualueen halki kulkee itäosassa sataman suuntaan johtava raidelinja. 2 LÄHTÖTILANNE 2.1 Kaavoitustilanne Turun kaupunkiseudun maakuntakaava, Varsinais-Suomen liitto, Ympäristöministeriö vahvistama Maakuntakaavassa ydinkeskustan alue on varattu osittain keskustatoimintojen alueeksi (C). Alue sisältää valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät keskustahakuisten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueet sekä niihin liittyvät liikennealueet ja puistot. Merkintä sisältää myös keskusta-asumisen. Osa suunnittelualueesta on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A). Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueet. Se sisältää asuinalueiden lisäksi paikallisia palvelukeskuksia, työpaikka-alueita ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia pienehköjä teollisuusalueita sekä seututeitä pienempiä liikenneväyliä, lähivirkistysalueita sekä erityisalueita. Kuparivuoren alue on merkitty virkistysalueeksi (V). Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät ulkoilu-, retkeily-, urheilu- ja muut virkistysalueet. Armonlaaksontien kaakkoispuolella on työpaikka-alue (TP). Se on valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävien julkisten tai yksityisten palvelujen sekä aluerakenteen tai liikenteellisen sijainnin kannalta keskeisten, tilaa vievien toimitilakeskittymien ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuustoimintojen alue. Sisältää myös pienehköjä asuntoalueita. Osa keskusta-alueesta on merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeäksi alueeksi. Tämä tarkoittaa valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaita maisema-alueita. Suunnittelumääräyksenä suunnitelmien ja toimenpiteiden alueella tulee olla maiseman arvoja turvaavia ja edistäviä. Rakentamisen tulee kohdistua aukeamien reunoille olemassa olevaan rakenteeseen tukeutuen. Kaavaan on myös merkitty osaalueet, joiden suojeltavista rakennetun ympäristön kokonaisuuksista on erillisluettelo. Suunnittelualueen poikki kulkee Naantalin satamaan johtava rautatieyhteys. Naantalin yleiskaava , Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto, Arkkitehtitoimisto Arto Särkkä Oy, Sisäasiainministeriön vahvistama osittain Yleiskaavassa suunnittelualue on varattu keskustatoimintojen alueeksi (C1), kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AK), pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP), julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY), tieliikenteen (LM) ja rautatieliikenteen alueeksi (LR), virkistysalueeksi (V) sekä teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Yleiskaavassa esitetään myöskin suunnittelualueen poikki kulkevat tie- ja rautatieyhteydet, sekä kevyenliikenteen pääverkon mukaiset yhteydet. Yleiskaava on vanhentunut, ja rakennemallityö tähtää yleiskaavan tarkentamiseen. 3

4 4 Asemakaava Suunnittelualue koostuu eri aikoina tehdyistä asemakaavoista. Asemakaavoissa on alueelle osoitettu asuin- ja liiketilojen korttelialueista (AK, AKR, AL, ALK), liikerakennusten korttelialueista (KL, KMK), julkisen hallinnon ja palvelujen korttelialueista (YH), viher- ja virkistysalueista (V, VP, VL, VU) sekä kaduista, liikennealueista (LT, LR, LRS) sekä linjaautoasemasta (LA) ja pysäköintialueista (LP, LPA). Naantalin Humaliston osayleiskaava, Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto Kaupunginvaltuusto hyväksynyt Armonlaaksontien kaakkois- ja itäpuolelle suunnitellun Humaliston asuin-, teollisuus- sekä liike- ja toimistorakennusten alue, joka kytkeytyy suunnittelualueeseen kahdella kadun ja kevyenliikenteenväylän välityksellä. 2.2 Maanomistus ja alueiden käyttö Kaupunki omistaa pääasiassa katualueet sekä puistojen ja hallinnon korttelialueet. Osa kaupungin omistamista maista on vuokrattu palvelu- ja asuintoiminnoille. Muutoin korttelit ovat yksityisomistuksessa. 2.3 Palvelut Palvelujen osalta suunnittelualueelta tai sen välittömästä läheisyydestä löytyvät lähes kaikki tarvittavat lähipalvelut sekä julkiset palvelut. 2.4 Olevat selvitykset ja suunnitelmat 1. Naantalin kaupallisten palveluiden selvitys, Tuomas Santasalo Ky, Naantalin kaupunki, Naantali 2007 Selvityksen tavoitteena on kartoittaa Naantalin kaupallinen rakenne ja arvioida kaupallisten toimintojen kehityskuvia. Selvityksessä pyritään arvioimaan kaupan tilantarve vuoteen 2020 ja tutkimaan sen sijoittuminen Naantalissa. Kasvava väestö luo hyvät edellytykset kaupallisten palveluiden kehittämiselle Naantalin keskusta-alueelle. Ostovoiman kasvun pohjalta selvitys suosittelee keskusta-alueelle osoitettavan n k- m2 kaupallista liike- ja myymälätilaa. Selvityksen avulla voidaan luoda rakennemalleille strategia liiketilojen sijaintien ja laajuuden suhteen. - erikoiskauppa 5000 k-m2 - päivittäistavarakauppa ja kioskit 1600 k-m2 - tilaa vaativa kauppa 5200 k-m2 - palvelut (ravintolat, kahvilat, alko, apteekit, muut palvelut) 4300 k-m2 - muotikauppa 2000 k-m2 Keskustan kehittämisen kannalta tärkeitä ovat - torialueen kunnostaminen, julkisten ulkotilojen kunnostaminen - kävelykeskustan kehittäminen, korttelipihojen hyödyntäminen liike- ja asiointialueina, yhteydet korttelin läpi - keskustan saavutettavuus ja hahmotettavuus, risteysalueiden selkeyttäminen, vanha kaupunki keskusta market-alue yhteys - Tullikatu kävelykaduksi, keskustan korttelin kehittäminen liike- ja asuinrakentamisen avulla Naantalin matkailustrategia , Naantalin Matkailu Oy, Naantali, 2007 Matkailustrategialuonnos hahmottaa Naantalin tulevaisuutta vuoteen Selvityksessä on annettu yhteenvetona tietoja Naantalin matkailun nykytilanteesta sekä kehityssuunnitelmista. Luonnoksessa Naantalin Matkailu Oy:n nimeämä strategiatyöryhmä on analysoinut nykytilannetta, ja pyrkinyt löytämään matkailun nykyisiä vahvuuksia ja heikkouksia sekä tulevaisuuden mahdollisuuksia ja uhkia. Naantalin keskustan ominaisuuksina nähdään tulevaisuudessa - kestävä kehitys, ympäristöasiat sekä luonnonläheisyys - logistisesti toimiva kaupunkimiljöö > helposti saavutettava >sisäinen liikenne paikoitusalueiden ja matkailukohteiden välillä - vanha kaupunki autovapaaksi, julkiset liikenneyhteydet uutta merkittävää matkailukohdetta/-tuotetta > uusien matkailuyritysten toiminta- ja kasvuedellytykset - infopisteet ja opasteet torin/bussiaseman/parkkialueiden yhteyteen Keskusta-alueen konkreettisina kehittämishakkeina on pohdittu tori-alueen kehittämistä, torin linkittämistä ranta- ja market -alueisiin, liikenne- ja pysäköintiongelmien ratkaisemista sekä Kuparivuoren maanalaisen paikoitustilan kehittämistä. Kaavoitukselta toivottiin joustavuutta ja mahdollisuuksia toimintojen sijoittumiseen sekä laajenemiseen, liikenteellisiä ratkaisuja ja vanhan kaupungin säilyttämistä. Naantalin matkailun taloudelliset vaikutukset 2005, Haga-Perho sarja 1, Helsinki 2007 Selvityksessä on esitetty matkailun taloudellisia vaikutuksia Naantalissa vuonna Selvitys antaa arvioita matkailun työllisyysnäkymistä (työpaikkojen lisääntyminen) sekä toimintojen tilantarpeen kasvusta. Selvitys perustuu yrityksille laadittuun kyselyyn, jossa Naantalin kaupungin toimintaa arvioitiin matkailun elinkeinon huomioimisessa. Konkreettiset huomiot keskusta-alueella liittyvät liikenteeseen sekä pysäköinnin määrään ja järjestelyihin. Keskustaa ja toria tulee selvityksen mukaan kehittää. Yksittäisinä huomioina keskusta-alueesta olivat - yleisilmeen parantaminen, vanha kaupunki autovapaaksi - wc-tilojen puute, julkinen liikenne, liikenneturvallisuus, hidasteet keskustaan, valaistus ja viheristutukset Naantali DQN Asiakastyytyväisyystutkimus kesä 2006, Haaga tutkimus Naantalin matkailualueella toteutettu asiakastyytyväisyysmittaus. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten matkailuasiakkaiden kokemukset kehittyvät. - saapuminen Naantaliin: henkilöautolla 77%, reittibussilla 6%, laivalla 5%, tilausbussilla 1% - yöpyminen Naantalissa: hotellimajoitus 72% - harrastus: Muumimaailma 36%, kylpylä 49% - matkaseura: lapsiperheet 56%, pariskunta 30%, ryhmä 1% - viipymä: 1-2 vrk 72% Arviot Naantalista, joiden pohjalta ydinkeskustaa tulee kehittää - alueen turvallisuustekijät, alueen imago, parkkitilat, alueen tiestö, kevyen liikenteen väylät, julkinen liikenne, yleiset wc-tilat, opastus ja matkailuneuvonta, esteettömyys Naantali DQN Asiakastyytyväisyystutkimus kesä 2007, Haaga tutkimus Naantalin matkailualueella toteutettu asiakastyytyväisyysmittaus. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten matkailuasiakkaiden kokemukset kehittyvät. - saapuminen Naantaliin: henkilöautolla 67%, reittibussilla 5%, laivalla 8%, tilausbussilla 2% - yöpyminen Naantalissa: hotellimajoitus 47% - harrastus: Muumimaailma 39%, kylpylä 30% - matkaseura: lapsiperheet 61%, pariskunta 25%, ryhmä 1% - viipymä: 1-2 vrk 64% Arviot Naantalista, joiden pohjalta ydinkeskustaa tulee kehittää - alueen turvallisuustekijät, alueen imago, parkkitilat, alueen tiestö, kevyen liikenteen väylät, julkinen liikenne, yleiset wc-tilat, opastus ja matkailuneuvonta, esteettömyys, julkisen liikenteen reitit keskustaan (kaupunkijuna), ajoväylien viimeistely, etuajo-oikeudet risteyksissä, pyöräilijät keskustassa Asiakastyytyväisyysmittauksen tavoitteena on saada kokonaiskuva siitä, kuinka kesän matkailijat kokevat Naantalin matkailualueen ja sen eri palvelutuotteet. Kesätutkimuksen 2007 tyypillinen tutkimukseen vastannut oli kerran vuodessa tai harvemmin Naantalissa vieraileva henkilö, joka ei ole käynyt Naantalissa talviaikaan. Hän majoittuu hotellissa, harrastaa Muumimaailmassa käymistä, rentoutumista tai kylpylää. Matkailija on saapunut alueelle henkilöautolla perheineen. Vapaa-ajanmatkan kesto on 1-2 vrk. Iältään suurin matkailijaryhmä on vuotiaat. Naantalin matkailualue sai pääasiassa hyviä ja erittäin hyviä arvosanoja palvelun eri osaalueista. Kolme parasta matkailuun liittyvää ominaisuutta Naantalissa kesällä 2007 olivat: 1. Tunnelma (4,52) 2. Muumimaailma (4,51) 3. Imago (4,45) Noin 49 % matkailijoista yllättyi positiivisesti odotusarvoon nähden. Vastaajista 98 % aikoo suositella Naantalia ystävilleen. Vastaajat saivat tietoa Naantalista yleisimmin internetistä (49 %), ystäviltä ja tutuilta (44 %) sekä esitteistä (31 %) 4

5 5 Esteettömyyskartoitus, Petri Vainio, Pro Gradu työ, Turun ammattikorkeakoulu 2006 Opinnäytetyönä tehty kyselyyn perustuva esteettömyyskartoitus Naantalin keskustan alueelta ja sen pohjalta laadittu toimenpideohjelma. Työn ensisijaisena tavoitteena on ollut helpottaa kaupunkilaisten ja turistien jalankulkua keskusta-alueella. Tärkeimmiksi kohderyhmiksi on valittu vanhukset ja lapsiperheet sekä myös ihmiset jotka joutuvat käyttämään apuvälinettä päivittäisessä liikkumisessaan. Tällaisia ovat esimerkiksi pyörätuoli, rollaattori, erilaiset kävelykepit ja myös lastenvaunut. Työn kartoitusvaiheessa on kiinnitetty erityisesti huomiota suojateihin, kadunylityspaikkoihin, jalkakäytävien epätasaisuuksiin ja tasoeroihin. Nettikyselyn kooste 2007, Naantalin kaupunki Nettikyselynä toteutettu asukaspalaute, johon vastasi 100 henkilöä. Kyselyssä tiedusteltiin keskusta-alueen positiivisia tekijöitä, negatiivisia tekijöitä sekä ideoita asioiden/kohtien parantamiseksi - positiivisia asioita: palvelujen tarjonta ja välimatkat, tori, kauneus, viihtyisyys, viheralueet ja istutukset - negatiivisia asioita: liikenteen järjestelyt, pysäköinnin järjestelyt, palvelut, linjaautoaseman alue, market-alueen etäisyys keskustasta, hajanaisuus, yleisilme - kehitysideoita: liikenne- ja pysäköintijärjestelyt, torin, viheralueiden, rakennuskannan ja palvelutarjonnan kehittäminen Mielikuvakartta, Ympäristövirasto, Naantalin kaupunki, 2007 Mielikuvakartassa on symbolisesti esitetty liikekeskustan ja vanhankaupungin ydinalueiden, pääalueiden ja vaikutusalueiden sijainnit sekä liikenteen reitit, pysäköinnin pääperiaatteet ja virkistysreitit rannassa. Merkittävimmät eri toiminnot on osoitettu sijainteina suhteessa fyysiseen kaupunkirakenteeseen. Selvitys julkisen palvelun tiloista keskusta-alueella, Naantalin kaupunki, Oscu Uurasmaa, Selvityksessä on esitetty olevien tilojen ja palvelujen esittämiseen keskustan rakennemallityön alueella ja sen välittömässä läheisyydessä. Selvitykseen on koottu myös julkisia palveluja, jotka eivät näy kaupallisten palveluiden selvityksessä (Santasalo ). keskustapalvelujen saavutettavuutta heikentää pysäköintiongelmat ja liikenteen paikoittaiset toimivuusongelmat kevyenliikenteen reitit eivät ole sujuvia keskustaan sopivat julkisten toimintoja voisivat olla kulttuuritalo, kirjasto tai sen laajennus sekä vanhainkodin laajennus Muita selvityksiä 1. Mahdollisia uudisrakentamiskohteita > ydinkeskustan alueella olevien kortteleiden käynnissä olevat ja mahdolliset uudisrakentamiskohteet 2. Naantalin kaupallinen kilpailukyky, Entrecon, Erilaisten palvelujen sijoittuminen Turun ympäristössä. 3. Parkkipaikkaselvitykset, sijaintikartta > keskusta-alueen kartoitus, jossa esitetty kortteleita sekä kohteita, joihin ollaan selvittämässä uusia paikoitusjärjestelyjä tai joihin voidaan sijoittaa pysäköintilaitoksia. 4. Naantalin Kuparivuori > Kuparivuoren alueen maan päällisten ja alaisten toimintojen ja tilajärjestelyjen tutkielma. Arkkitehtitoiminta Kai Wartiainen. 5. Naantalin kaupallinen kilpailukyky, Entrecon, Erilaisten kauppapalvelujen sijoittuminen alueellisesti Turun ympäristöön 6. Kuparivuoren käyttösuunnitelma, Naantalin kaupunki, Geologinen kartoitus Kuparivuoren alueesta. 7. Naantalin Järveläntie Koy, tontinkäyttöluonnos Luonnos liikerakennuksen sijoittumisesta Järveläntien liittymän pohjoispuolelle. 8. Palautekartta, Asukaspalautteen mukaan laadittu symbolein varustettu keskustaalueen kartta hyvien, huonojen ja kehitettävien kohtein sijainneista 9. Muualta tulleita ideoita , Naantalin kaupunki. Yksittäisten henkilöitten kehitysehdotuksia, sekä kooste em. selvityksistä. 10. Lausunto asemakaavan valmisteluun liittyvään kauppapaikkaselvitykseen. Catella Property Consultants, Helsinki, Naantalin asemanseudun ja nykyisen ratapihan alueen asemakaavaehdotuksen ( ) sisältämän kauppapaikan vaikutukset 2.5 Rakennemallivaiheessa laaditut lisäselvitykset ja suunnitelmat A. Analyysikartta, Naantalin keskusta ( liite 1) Naantalin kaupungin keskusta-alueen kaupunkikuvallinen ja tilallinen tarkastelu nykytilanteesta, sen kehittämis- ja täydennysmahdollisuuksista sekä ongelmakohdista. Analyysissä on haettu tärkeitä näkymiä, merkittäviä julkisia tiloja sekä täydennysrakentamisen paikkoja. Naantalin kaupunki, Arkkitehdit m3 Oy, Oulu, 2008 B. Maisemallinen tarkastelu ( liite 2) Maisemallisessa tarkastelussa suunnittelualueelta on haettu olevia ja täydennettäviä viheryhteyksiä, sekä kartoitettu maisemakuvallisesti merkittäviä viheralueita, näkymiä ja ongelmakohtia. Maisematarkastelu laadittiin marraskuussa Naantalin kaupunki, Näkymä Oy, Helsinki, 2008 C. Naantalin kuntaliitoksen vaikutus keskustan rakenteeseen - työraportti Naantalin kaupunkiin liittyy vuoden 2009 alkaessa kolme kuntaa: Merimasku, Rymättylä ja Velkua. Kuntaliitoksen myötä Naantalin väkiluku kasva n asukkaalla - kuntaliitoksen jälkeen Naantalin väkiluku on yli asukasta. Selvityksen tarkoituksena on pohtia, miten kuntaliitos vaikuttaa Naantalin ydinkeskustan rakenteeseen. Vaikutuksia on arvioitu keskustarakenteen tilanvarauksina. Naantalin kaupunki, Arkkitehdit m3 Oy, Oulu, 2008 D. Tietokonemallinnus suunnittelualueesta Naantalin keskustasta on laadittu tietokonemallinnus nykytilanteesta. Lopullisen rakennemallin mukaisesta ratkaisusta laaditaan toinen tietokonemallinnus. 3 YMPÄRISTÖN KUVAUS 3.1. Luonnonympäristö ja viherympäristö Alueen ainoan varsinaisen luonnonympäristön muodostavat melko luonnontilaiset kallioselänteet, joita luonnehtivat täysikasvuisiksi kehittyneet mäntykankaat. Suunnittelualueelle näistä sijoittuvat Palomäki, Ratakallionpuisto ja osa Kuparivuorta. Palomäki ja Ratakallionpuisto ovat tällä hetkellä visuaalisia viheralueita, kun taas Kuparivuorella on runsaasti liikuntatoimintaa mm. urheilukenttä luvulla Kuparivuori toimi kylpylävieraiden retkikohteena. Kesävieraat nousivat rakkauden polkua pitkin Kuparivuoren laelle Alppilan luonnonpuiston mäntymetsään, jossa sijaitsi näköalapaikka Alppilan paviljonki. Sieltä avautuivat huikeat näkymät Airiston selälle. Suunnittelualueella on kolme pientä rakennettua puistoa, jotka ovat Asemanpuisto, Kreivinpuisto ja Tullipuisto. Tullipuisto lienee näistä vanhin ja se liittyy suoraan Naantalin vanhaan linja-autoasemaan. Olemassa olevat puistot suunnittelualueella ovat kaupunkikuvallisia viheralueita ja toiminnoiltaan keskittyvät ainoastaan oleskeluun. Merkittävää viherympäristöä Naantalissa luovat katualueiden puukujanteet, joista suunnittelualueella tärkeimmät ovat torin päästä lähtevä historiallinen Puistotie ja tärkeänä viheryhteytenä toimiva Aurinkotie Rakennettu ympäristö Naantalin ydinkeskusta muodostuu pääosin ruutukaavarakenteesta sekä avoimemmasta yksittäisiin rakennuksiin perustuvasta korttelirakenteesta. Rakentamisen kerrosluvut asuin-liikekortteleissa vaihtelevat 2 6 ja myymälärakennukset ovat 1-kerroksisia keskustan keskimääräisenä kerroslukuna voidaan pitää 3 kerrosta. Osa julkisista rakennuksista kaupungintalo, terveyskeskus, seurakuntakeskus ja Kuparivuoren koulu sijoittuvat yksittäisinä rakennuskokonaisuuksina omille tonteilleen. Rakennukset noudattavat pääosin massoittelultaan ja sijoittelultaan korttelirakenteen periaatteita, eivätkä riko korttelirakenteen tilavaikutelmaa. Vanhan kaupungin korttelirakenne on säilynyt rakenteeltaan sekä rakeisuudeltaan perinteisenä ruutukaavakorttelialueena. Ydinkeskusta liittyy vanhaan osaan sekä kaupunkirakenteen että tilan kannalta luontevasti. Keskustan kaupunkitilallisina elementteinä toimivat myös voimakkaasti nousevat Palomäki, Ratakallionpuisto ja Kuparivuori. Ruutukaavan mukainen umpikorttelirakenne korostaa tilahierarkiaa julkisen, puolijulkisen ja yksityisen tilan erottumisen suhteen. Julkisten katu- ja puistoalueitten lisäksi suunnittelualueelle sijoittuvat tori, asematori sekä linja-autoaseman aukio. Tori toimii fyysisen kaupunkirakenteen keskipisteenä ja sijoittuu vanhan kaupungin läheisyyteen sekä puistoakselin päähän. Sen sijainti on oikea, ja sen asemaa tukee kaupungintalon sijoittuminen sen reunalle. Market alueen laajentuminen ja päivittäistavarakauppojen painottuminen ruutukaava alueen itäosaan ovat siirtämässä keskusta-alueen kaupallista painopistettä torilta markettien suuntaan. Asematori toimii tällä hetkellä pysäköintialueena, eikä sen rooli kaupunkirakenteessa ole täysin selvä. Linjaautoaseman ympäristö on jäänyt, laajan risteysalueen, pienen puiston, parkkipaikkojen 5

6 6 sekä yksittäisten vanhojen puurakennusten vuoksi rajautumatta. Aseman sijainti on kaupunkirakenteen suhteen keskeisellä paikalla. Kaupunkitilallista ja -kuvallista hajanaisuutta keskustan alueelle tuovat varsinkin Aurinkotien ja Tuulensuunkadun laajat liikennealueet, epämääräisesti rajautunut risteysalue Aurinkotien liittymässä, linja-autoaseman alue sekä em. katujen tilallisen rajauksen puute. Hajanaisuutta lisää Presidentinkadun varren koordinaatiston muutos, joka kohdistuu vinosti ruutukaavan katuverkkoon. Pistemäisesti rakennetut asuinkerrostalot sekä 1-kerroksiset liike- ja hallintorakennukset ovat tilanrajaukseltaan vaatimattomia Tuulensuunkadun suhteen. Saapumisnäkymänä Armonlaaksontien suunnasta on avoimena, osittain tilapäisenä pysäköintialueena toimiva laaja raidealue, jolle ei ole osoitettu rakentamista tai muutakaan toimintoa. Muut saapumisnäkymät ovat tilallisesti jäntevämpiä ja niitä pystytään kehittämään helposti kaupunkirakennetta täydentämällä. Suunnittelualueen itä- ja koillisnurkan kaupunkikuvallista ja toiminnallista kehittelyä haittaa raideyhteyksien säilyttämisen tarve sekä mahdollinen eritasoliittymän varaus Järveläntielle. Katutilojen jatkokehittely on tilanvarausten, varustuksen ja mitoituksen osalta tärkeää liikenneverkon toimivuuden, turvallisuuden sekä katutilan kehittämisen kannalta. Vanhan (olevan) katuverkon linjausten säilyttäminen voi olla näkymien säilymisen ja historiallisen kerrostuman suhteen tärkeää, vaikka siitä olisi hieman haittaakin liikenteen sujuvuudelle tai turvallisuudelle. 4 MAANKÄYTTÖVAIHTOEHDOT 4.1 Kokonaisrakenne Rakennemallitarkastelussa on etsitty suunnittelualueelle optimaalista kaupunkirakennetta, joka noudattaa yleiskaavan ja asemakaavojen tavoitteita sekä kaupunkirakenteen analyysissä ja maisematarkastelussa esitettyjä suosituksia rakentamisen sijoittumisesta. Maankäytön suunnittelussa on tutkittu alueen kaupunkirakennetta, sen sovittamista olevaan rakennuskantaan sekä liittymistä ympäröivään rakentamiseen. Liikenteellisesti on tutkittu keskusta-alueen liikennejärjestelyjä sekä liittymistä ympäröivään katuverkkoon. Kokonaisrakennetta on lähestytty kahdella vaihtoehtoisella maankäyttöluonnoksella vaihtoehdoilla A ja B, sekä liikenteellisesti kolmella vaihtoehtoisella verkkotason tarkastelulla 1, 2 ja 3. Vaihtoehtojen avulla on haettu alueelle tehokkuudeltaan, mitoitukseltaan, kaupunkikuvaltaan sekä liittymäjärjestelyiltään hieman toisistaan poikkeavia ratkaisumalleja. Ratkaisumalleilla on haettu samalla kustannustehokkaita ratkaisuja liikenne- ja kunnallisteknisille ratkaisuille. Vaihtoehtotarkastelua suunnittelualueella ovat rajoittaneet oleva rakennuskanta ja katuverkko; voimakkaat maastonmuodot; raidealueiden tilanvaraukset, maisemallisesti merkittävät ja tärkeät puistoalueet; hajanainen rakennuskanta; lukuisat tonttien haltijat; alueen sisääntuloväylien sijainnit; Armonlaaksontien läheisyys sekä olevien teiden ja yhteyksien tarpeet. Keskusta-alueen suunnittelussa tulevat vastaan pohdinnat tiealueiden ympäristöhäiriöiden, maisemallisten tekijöiden, ympäristön toimintojen sijoittumisen, rakentamisen määrän ja olemassa olevan rakennuskannan tarpeiden suhteen. Toisaalta näiden avulla voidaan luoda sekä painotuksia että arvotuksia alueen imagon, kaupunkikuvan ja maiseman suhteen. Molemmissa tarkasteluissa suunnittelualueelle syntyy perinteistä asuin-, liike- ja työpaikka-aluetta, jossa asumista on toimintona volyymiltään eniten. Kaupunkirakenne sijoittuu yksittäisinä korttelirakenteina pääasiallisesti yksityisten tontinhaltijoiden maaalueille. Kaupunkirakenteen selkärangan muodostaa ruutukaavamainen katuverkko, ja rakenteen fyysinen painopiste sijoittuu olevan torin ja market -alueen väliin vaihtoehdosta riippuen. Suunnittelualueen pohjoisosassa säilyy terveys- ja seurakuntakeskuksen toiminnot pysäköintijärjestelyineen. Aurinkotien linjausta on syytä tarkastella vaihtoehdoissa, sen nykyisen kaupunkikuvallisen väljyyden sekä liikennealueen epämääräisyyden suhteen. Aurinkotien itäpuolella olevaa asuinkorttelirakennetta voidaan täydentää joko täydennystai uudisrakentamisella. Rakentamisen sijoittumisella otetaan kantaa Aurinkotien, Tuulensuunkadun sekä Kreivitien katutilojen rajauksiin. Päivittäistavarakaupan yksikkö sekä tilaa vievän kaupan ja/tai toisen päivittäistavarakaupan yksikkö paikoitusalueineen sijoittuvat raidealueiden väliin Järveläntien liittymärampin läheisyyteen. Samaan yhteyteen sijoitetaan muumiparkin alueet. Muumiparkin vaatimaa liikenne- ja paikoitusaluetta hyödynnetään vuoroittaispysäköinnin avulla joko työpaikkarakentamisella (toimistot ja ympäristöhäiriötä tuottamaton teollisuus) tai virkistys- ja liikuntapaikkaalueilla. Molemmissa vaihtoehdoissa ympäristörakentamisen keinoilla on syytä parantaa alueen takapihamaista ilmettä. Aiemmat tarkastelut alueen käyttämisestä esim. suurten kaupallisten yksikköjen sijoittamiseen ovat osoittautuneet liikenteellisten järjestelyjen vuoksi hankaliksi. Torin ympäristöä kehitetään kävelypainotteisena alueena, jossa kevyen liikenteen liikkuminen pyritään tekemään mahdollisimman helpoksi ja turvalliseksi, mutta mahdollistetaan samalla asiakas- ja huoltoliikenne. Ydinkeskustan kortteleiden täydennys- ja uudisrakentamisella osoitetaan asumista pääasiallisesti 2. kerroksesta ylöspäin. Katutason tilat varataan liiketiloiksi tai yhteiskäyttöisiksi asumisen aputiloiksi. Maantasoon voidaan osoittaa asumista, mikäli asunto aukeaa piha- tai puistoalueelle siten, että asumisen vaatimukset riittävästä yksityisyydestä täyttyvät. Molemmissa vaihtoehdoissa katutason liiketilojen määrää on lisätty Tullikadun idän puoleisissa kortteleissa ja vähennetty länsipuolella. Tällä liiketilojen määrän muuttamisella ja tilojen laadun parantamisella pyritään liiketoiminnan painopistettä ohjamaan Tullikadun läheisyydestä kohti päivittäistavarakauppoja. Tullikadun liiketilat säilyvät, mutta uudet tai vanhat liiketoiminnat hakeutuvat tai ohjautuvat pääasiallisesti kohti market -aluetta. Liiketilojen painopiste pysyy kuitenkin ydinkeskustan kortteleissa, ja niihin sijoittuu pääasiassa erikoistavaraliikkeitä. Korttelin 3/55 täydennysrakentaminen ryhdistää ydinkeskustan kaupunkikuvaa sekä Tuulensuunkadun katutilaa varsinkin Aurinkotien päätteenä. Tuulensuunkadun pohjoispuolelle ei ole osoitettu liiketiloja asuinkorttelien katutasoon. Torialueen kehittäminen kaupallisena alueena lisää torin painoarvoa kaupunkikuvassa. Torialuetta voidaan kehittää myös julkisten palvelujen ja hallinnon lisä- tai täydennysrakentamisen avulla. Keskusta-alueen tilallista rakennetta ja kaupunkikuvaa selkeyttävät korttelin kulmien rakentaminen sekä rakennusten sijoittaminen kadun varteen. Korttelikohtaiselle rakentamisen jatkokehittelylle piha-alueen toimivuuden, esteettömän liikuntaympäristön ja maanalaisen paikoituksen suhteen olisi järkevää laatia kokonaisvaltainen korttelisuunnitelma takertumatta liikaa tontin ja korttelin rajoihin. Kuparivuoren kulma sekä Uolevi Raaden kadun ja Kuparivuorenkadun varret on rakennettu kaupunkimaisesti, mahdollistaen kuitenkin suora kulkuyhteys vuorelle. Rakentamisen sijoittelu, sovittaminen ja näkymien avaaminen edellyttävät korkeatasoista rakennussuunnittelua sekä kalliopysäköintiä, koska varsinaiset pihatilat jäävät vaatimattomiksi. Kulmauksen rakentaminen tehostaa urbaania kaupunkikuvaa ja asuminen toimintona täydentää sekä tukee ydinaluetta. 4.2 Mitoitus Asuminen Rakennemallityössä ei asumisen määrälle suunnittelualueella annettu erityisiä tavoitteita. Keskustan toiminnallisen rakenteen ja sosiaalisen sisällön suhteen asukasmäärän lisääminen keskustassa on järkevää. Asumisen lisääminen pitää keskusta-alueen vilkkaana sekä mahdollistaa kattavamman asiakaspohjan kaupallisille, yksityisille ja julkisille palveluille. Keskustarakentaminen on myös kestävän kehityksen mukaista yhdyskuntarakenteen tiivistämistä. Keskusta-alueelle osoitettava yhtiömuotoinen, pääasiallisesti kerrostaloasumiseen painottuva, rakentaminen houkuttelee asukkaita mm palvelujen saavutettavuudella kävellen. Ydinkeskustan alueelta on lyhyet yhteydet kauppoihin, palveluihin, terveyskeskukseen sekä viheralueille. Huomattavin keskustan asumista lisäävä tekijä on nykyisen ja tulevan vanhusväestön muuttaminen keskustaan kaupallisten, yksityisten ja julkisten palvelujen läheisyyteen. Varsinkin palveluasuminen, ja sen yhteyteen mahdollisesti osoitetut palvelutilat, soveltuvat hyvin keskustamaiseen asuinrakentamiseen. Keskustaan sijoittuvat palveluasumisyksiköt mahdollistavat myös pienemmän autopaikkamitoituksen kyseisissä kortteleissa. Yhtiömuotoisessa asumisessa keskusta-alueelle soveltuvat kerrostalo-, pienkerrostalosekä rivitaloasuminen. Asuntokoko voi vaihdella pienistä asunnoista perheasuntoihin. Asuminen voi sijoittua lähes kaikkiin ydinkeskustan kortteleihin vilkkaasti liikennöityjen katujen varsilla mielellään rakennusten 2-kerroksesta ylöspäin. Vanhusväestön lisääntyminen keskusta-alueelle edellyttää toimivan liikuntaesteettömän lähiympäristön luomista. Vaihtoehdossa A asumista lisätty on n. 490 uutta asuntoa (n k-m2). Vaihtoehdossa B asumista lisätty on n. 860 uutta asuntoa (n k-m2). Laskennallisen oletuksena on ollut, että asunnon keskimääräinen pinta-ala on n 65 hum2 ja asunnossa asuu 2 henkilöä. Osa uudisrakentamisesta on korvannut jo olevaa asuinpintaalaa. Väestö Naantalin kaupunkiin liittyy vuoden 2009 alkaessa kolme kuntaa: Merimasku, Rymättylä ja Velkua. Kuntaliitoksen myötä Naantalin väkiluku kasva n asukkaalla - kuntaliitoksen jälkeen Naantalin väkiluku on yli asukasta. Väestön ennustetaan kasvavan alueella reilun prosentin vuodessa vuoteen 2025 saakka. Vuonna 2025 Naantalin alueella ennustetaan olevan lähes asukasta eli n 4000 enemmän kuin kuntaliitoksen jälkeen. Kuntaliitos ei sinällään lisää suoranaisesti keskustan asukkaiden määrää, mutta vanhusväestön siirtyminen palvelujen läheisyyteen sekä luonnollinen kasvu lisäävät keskustan asukasmäärää tasaisesti. Vaihtoehdossa A asukasmäärä on uusien asuntojen suhteen n. 980 asukasta. Vaihtoehdossa B asukasmäärä on asuntojen suhteen n asukasta. Osa uudisrakentamisesta on korvannut jo olevaa asuinpinta-alaa, joten kaikki em. asukkaista eivät ole alueelle muuttavia. Kaupalliset palvelut Kasvava väestö luo hyvät edellytykset kaupallisten palveluiden kehittämiselle Naantalin keskustassa. Naantalin kaupallisten palveluiden selvityksen (Santasalo, 2007) mukaan keskusta-alueelle tulee osoittaa lisää tilanvarauksia liiketiloille vuoteen Ostovoiman 6

7 7 kasvun pohjalta selvitys suosittelee keskusta-alueelle osoitettavan n k-m2 uutta kaupallista liike- ja myymälätilaa. Tilantarpeen määrä voi olla suurempikin, mikäli ostovoiman siirtymiä kaupungista ulos saadaan pienennettyä. Keskusta-alueen tilantarve voisi jakautua esim. - erikoiskauppa n k-m2 - päivittäistavarakauppa ja kioskit n. 200 k-m2 - tilaa vaativa kauppa n k-m2 - palvelut (ravintolat, kahvilat, alko, apteekit, muut palvelut) n k-m2 - muotikauppa n k-m2 Osa kaupallisesta toiminnasta sijoittuu kortteleiden ns. kivijalkaliikkeisiin, osa maatasokerroksen syvempirunkoisiin osiin ja osa erillisiin kauppa- ja liikerakennuksiin. Pienille liiketiloille sopii ydinkeskustan alueelle myös 1 2-kerroksinen kauppakeskus, johon sijoittuisi pääasiassa erikoistavaramyymälöitä sekä pieniä yksityisiä palveluita. Armonlaaksontien ja rata-alueen yhteydestä on syytä osoittaa tilanvarauksia myös tilaa vievälle kaupalle (n 4000 k-m2). Myös päivittäistavarakauppojen laajentumiseen ja/tai siirtymiseen on syytä varautua samalla alueella. Yksityiset ja julkiset palvelut Yksityisten palvelujen lisääntyminen on yhteydessä kasvavaan asukasmäärään sekä kaupallisten palvelujen lisääntymiseen keskusta-alueella. Matkailun kasvu lisää myös vähitellen yksityisten palvelujen määrää, mutta sijoittunee osittain myös vanhan kaupungin ja sataman alueelle ydinkeskustan ohella. Yksityiset palvelut hakeutunevat keskustassa pääasiallisesti korttelien maantasokerroksiin tai suurempien liiketilojen yhteyteen. Yksityisten palvelujen tilantarpeet vaihtelevat m2:iin, joka käsittää palveluja kampaamosta ravintolaan. Suurempia yksittäisten palvelujen tilanvarauksia voisivat olla erilaiset majoitustilat m2:iin. Julkisten palvelujen sijoitus ja mitoitus riippuvat Naantalin kaupungin strategioista, tilantarpeista sekä taloudesta. Julkisista palveluista keskustaan sopisivat mm suurempi kirjasto (tai kirjaston laajennus), erilaiset kulttuuriin liittyvät näyttely- ja esitystilat, pienet salit sekä virastorakennukset. Erityisesti matkailuun liittyvä palvelu- ja informaatiotoiminta soveltuvat ydinkeskustaan hyvin. Asumisen huomattava lisääntyminen voi johtaa päivähoitotarpeen kasvuun. Keskustaalueella tämä tarkoittaa olevien päivähoitopaikkojen laajentamista tai uusia korttelikohtaisia pienempiä päiväkoteja. Vaihtoehdoissa keskustan päivähoitotoiminta on siirretty Kreivitien varteen. Keskustan tyhjenevää/poistuvaa rakennuskantaa voidaan hyödyntää osoittamalla nuorison ja vapaa-ajan toimintoja väliaikaisesti kyseisiin kiinteistöihin. Mahdollisesti tiloihin liittyviä piha- tai ulkoalueita voisi myös osoittaa toiminnoille. Tilat soveltuisivat myös muuhun tilapäiskäyttöön, mm työpajoiksi, taidetiloiksi (ateljee), projektitiloiksi jne. Usean toiminnon yhdistäminen esim. nuoriso- ja kulttuurikeskukseksi toisi toiminnalle jatkuvuutta ja resursseja. Pysyvän nuoriso- ja vapaa-ajan tilan löytyminen keskustan alueelta on kuitenkin tavoiteltavaa. Työpaikat Julkisen tai yksityisen sektorin työpaikat voivat sijoittua keskustan ydinkortteleiden maantasokerroksiin tai mahdollisesti myös ylempiin kerroksiin kortteleissa 3/41 ja 3/55. Raide-alueen koillisosaan voidaan osoittaa toimistorakentamista ja/tai ympäristöhäiriötä tuottamatonta pienteollisuutta. Kaupallisten ja yksityisten palvelujen tilanvaraukset Vaihtoehdossa A 7000 k-m k-m2 tilaa vievää kauppaa Vaihtoehdossa B k-m k-m2 tilaa vievää tai päivittäistavarakauppaa Julkisten palvelujen tilanvaraukset Vaihtoehdossa A 2000 k-m2 Vaihtoehdossa B 5400 k-m2 Työpaikkojen tilanvaraukset (toimistot ja pienteollisuus) Vaihtoehdossa A 1400 k-m2 Vaihtoehdossa B 7400 k-m2 4.3 Maankäyttövaihtoehdot Alueelle laadittiin vaihtoehtoisia maankäyttöluonnoksia, joissa tutkittiin pääasiallisesti liittymien sijaintia, liikenteellistä perusratkaisua, toimintojen sijoittumista ja laajuutta, mitoitusvaihtoehtoja, rannan käsittelyä sekä rakentamisen rajautumista. Maankäyttöluonnoksissa keskityttiin alueen kokonaisrakenteen muodostamiseen, asumisen sekä kaupallisten ja lähipalvelujen sijoittamiseen, maisemallisesti ja arkkitehtonisesti tärkeiden kohteiden säilyttämiseen sekä alueen liittymistä ympäröivään kaupunkirakenteeseen ja pääliikenneverkkoon. Ruutukaavarakenteen sekä olevien tie- ja katulinjausten vuoksi vaihtoehtojen erilaisuus jäi suhteellisen vähäiseksi keskittyen lähinnä yksittäisten asuinkortteleiden massoitteluun sekä liikenneverkon vähäisiin variaatioihin. Ruutukaavarakennetta pidettiin luontevana kaupunkisuunnittelun lähtökohtana. Maankäytön tarkastelu keskitettiin kahteen vaihtoehtoon A ja B, joihin kumpaankin pyrittiin kokoamaan toisistaan hieman poikkeavia ratkaisumalleja. 4.4 Toteutuminen Suunnittelu Suunnittelutilanteen kannalta nopeimpia korttelikohtaisia rakennushankkeita päästään toteuttamaan jo asemakaavan pohjalta ja hitaimpia osayleiskaava- ja asemakaavatyön perusteella seuraavan 5 vuoden aikana. Kunnallisteknisten ratkaisujen suhteen katujen yleis- ja detaljisuunnittelu päästään aloittamaan nopeasti, mikäli katujen linjaukset ja liittymäalueet eivät vaadi erillistä kaavamuutosta. Katualueiden siirrot vaativat asemakaavamuutoksen. Verkolliset periaateratkaisut edellyttävät yleiskaavatasoista tarkastelua ja edellyttävät vähintäänkin osayleiskaavatyötä, jonka pohjalta asemakaava voidaan laatia. Rakentaminen Ydinkeskustan toteutumisen aikataulu riippuu paljon tarkasteltavasta ajanjaksosta. Vaihtoehtoisilla maankäytön tarkasteluilla A ja B ei ole talonrakentamisessa eroa toteutumisen aikataulun suhteen, koska se tulee tapahtumaan korttelikohtaisesti kunkin maanomistajan tavoitteiden ja aikataulun mukaan. Suuremman ja tehokkaamman vaihtoehdon B mukainen lopullinen tilanne tulee kuitenkin toteutumaan A:ta hitaammin. Julkisten rakennushankkeiden (julkiset rakennukset, yleiset pysäköintilaitokset jne.) sekä katujen ja kunnallistekniikan toteutuminen riippuu kaupungin aikataulusta, taloudellisesta tilanteesta sekä ympäröivien korttelien rakentumisesta. Toimintojen volyymin kasvaessa (mm. matkailu) tiettyjä katuympäristöjen järjestelyjä täytyy toteuttaa toimivuuden ja turvallisuuden suhteen ehkä nopeastikin. Vaihtoehtomallit on laadittu lopputilanteeksi ydinkeskustan osalta n vuoden päähän (v 2040). Mikäli tulevaisuudessa Naantalin taloudellinen ja väestöllinen kehitys nopeutuu merkittävästi voivat vaihtoehdot esitettyine tilanvarauksineen ja toimintoineen osoittautua alimitoitetuiksi. - 7

8 8 4.4 Vaihtoehtojen vertailu maankäyttö Vertailtavat ominaisuudet VE A VE B 1. Kaupunkirakenne - liittyminen ympäröivään katuverkkoon Aurinkotielle kiertoliittymä Tuulensuunkadulle Aurinkotien liittymää siirretty Tullikadun suuntaan > kortteli 3/55 toimii Aurinkotien päätteenä > kortteli 3/55 toimii Aurinkotien päätteenä kevyen liikenteen yhteys Humaliston suuntaan Myllykiventien jatkeena katuyhteys Humaliston suuntaan Tuulensuunkadun kiertoliittymästä > ajoneuvoliikenne Uolevi Raaden ja Järveläntien kautta > Humaliston autoliikenne ohjautuu myös Tuulensuunkadulle Aurinkotien sisääntulo väylämäinen > tilallinen väljyys Aurinkotien sisääntulo katumainen > väljyys keskuspuiston avulla Ratakatu poistettu ajoneuvoliikenteeltä > kevyen liikenteen reitti keskustan suuntaan katuverkoltaan olevien katulinjausten mukainen Tullikadun ja Käsityöläiskadun liittymät suoristettu - alueen kokonaisrakenne kortteleiden tehokkuutta nostettu pääasiassa täydennysrakentamisella kortteleiden tehokkuutta nostettu täydennys- ja uudisrakentamisella > osa korttelien olevista rakennuksista on korvattu rakennusten keskimääräinen kerrosluku 3 keskustan kortteleissa rakennusten keskimääräinen kerrosluku 4 keskustan kortteleissa kaupalliset palvelut keskittyvät alueen koillis- ja itänurkkaan kaupalliset palvelut keskittyvät alueen koillisnurkkaan rakenteellinen painopiste tasaisesti keskustakortteleissa rakenteellinen painopiste 3/41 ja 3/55 kortteleissa - kaupunkikuva olevaa kaupunkikuvaa ja -tilaa täydentävä rakenne kaupunkikuvaa ja -tilaa jatkava ja kehittävä rakenne > tehokkaampaa ja korkeampaa rakentamista ruutukaavarakennetta täydentävä rakenne ruutukaavarakennetta täydentävä rakenne > pienempiä rakennusyksiköitä > suurempi rakeisuus > suurempia rakennusyksiköitä > pienempi rakeisuus kävelypainotteinen keskusta-alue kävelypainotteinen keskusta-alue Kuparivuoren kulma rajattu muurimaisella rakennusmassalla Kuparivuoren kulma rajattu kampamaisella rakennusmassalla 2. Toiminnot - asuminen keskusta-asumista vähemmän keskusta-asumista enemmän asuminen jakautunut tasaisesti koko keskusta-alueelle asuminen jakautunut tasaisesti koko keskusta-alueelle - päivittäistavarakauppa sijainti molemmin puolin Järveläntietä sijainti Järveläntien pohjoispuolella / tilaa vievä kauppa näkyvyys Järveläntielle hyvä ja Armonlaaksontielle huono näkyvyys Järveläntielle ja Armonlaaksontielle hyvä asiakasliikenteen saavutettavuus kohtalainen asiakasliikenteen saavutettavuus kohtalainen kevyenliikenteen saavutettavuus hyvä kevyenliikenteen saavutettavuus hyvä huoltoliikenteen järjestelyille enemmän tilaa > hajautettu huoltoliikenteen järjestelyille vähemmän tilaa > keskitetty Vaihtoehto A Vaihtoehto B - linja-auto- ja taksiasemat linja-autot ja taksit omassa korttelissaan linja-autot kadun varressa ja taksit omassa korttelissaan - työpaikka- ja liikerakentaminen liikerakentamista keskustan katutasossa vähemmän liikerakentamista keskustan katutasossa enemmän toimistorakentamista hieman keskustan kortteleissa toimistorakentamista hieman keskustan kortteleissa raidealueelle sijoitettu työpaikkarakentamista (tstot ja pienteollisuus) korttelien sisäinen kävely-yhteys 3/41 ja 3/55 kortteleissa > kauppagalleria - julkiset palvelut julkisille palveluille ei erityisiä tilanvarauksia torin yhteydessä tilanvaraus julkiselle rakentamiselle / hallinnolle > saavutettavuus ja yhteydet samanlaiset > saavutettavuus ja yhteydet samanlaiset - viheralueet viherakseli ydinkeskustan kortteleissa keskustan viheralue Tuulensuuntien pohjoispuolella keskustan toimintojen suhteen saavutettavuus ja yhteydet paremmat keskustan toimintojen suhteen saavutettavuus ja yhteydet huonommat palloilukenttiä raidealueella - yleinen paikoitus Yleisiä paikoitusalueita keskustan läheisyydessä vähemmän Yleisiä paikoitusalueita keskustan läheisyydessä enemmän > paikoitus maantasossa ja katujen varsilla > paikoitus rakenteellisena laitoksissa ja maan alla Muumiparkki market- ja virkistysalueen yhteydessä Muumiparkki market- ja työpaikka-alueen yhteydessä 8

9 9 4.5 Liikenneratkaisut Liikenneverkollisesti vaihtoehdoilla ei ole oleellista eroa. Nykyistä liikenneverkkoa on molemmissa vaihtoehdoissa täydennetty Armonlaaksontien suuntaisella rinnakkaistiellä. Satamaradan varteen sijoittuu uusi sisääntuloyhteys. Yhteys tarjoaa vaihtoehtoisen kulkuyhteyden Armonlaaksontieltä kauppakeskukseen. Järveläntien osalta on lähtökohtana ollut rautatien ja kadun risteäminen eritasossa, jolloin uusien maankäyttöliittymien sijoittaminen ao. alueelle on mahdotonta. Keskustan katuverkon merkittävin yhteys on Käsityöläisenkatu, jonka merkitys korostuu Tullikadun liikenteellisten ratkaisujen pohjalta. Tullikadun liikenteelliseksi ratkaisuksi kaikissa vaihtoehdoissa esitetään kävelypainotteista katua, joka on kompromissi puhtaan kävelykadun ja normaalin kadun välillä. Kävelykadun toteuttaminen Tullikadulla aiheuttaisi liikenteen ruuhkautumista Käsityöläiskadulla sekä liikenteen siirtymistä muulle katuverkolle. Kävelypainotteinen katu ei rajoita ajoneuvoliikenteen kulkua, joskin liikkuminen tapahtuu aina kevyen liikenteen ehdoilla. Tärkeimmät liittymät ovat joko kierto- tai liikennevalo-ohjattuja liittymiä, joiden kapasiteetti riittää myös huippu liikenteen aikana. Rakennettuja puistoja keskustaan on esitetty kummassakin vaihtoehdossa. Vaihtoehto A:ssa keskustaan on kehitetty pieni puistoakseli Tullipuiston ja Asematorin pihlajaistutuksen väliin korttelin 52 vanhan puutalon kummankin puolen. Se luo vihreää väljyyttä muuten tiiviiseen keskustaan. Vaihtoehdossa B kokonaan uusi yhtenäisempi ja isompi puistoalue on esitetty Tuulensuunkadun ja Aurinkotien kulmaukseen. Tämän puistoalueen keskiosa voi tarvittaessa olla myös toiminnallinen. Uudet asuinkorttelit asettuvat onnistuneesti rajamaan tätä uutta keskustapuistoa. Korttelien piha-alueista on pyritty luomaan mahdollisimman puistomaisia ja viihtyisiä sijoittamalla niille mahdollisimman paljon nurmikkoa ja istutuksia. Yhteispiha-alueille voidaan sijoittaa pihatoimintoja: leikki- ja pelialueita, oleskelua ja huoltoa. Keskusta on molemmissa vaihtoehdoissa hyvin kevyen liikenteen saavutettavissa. Aurinkotien, radan, Järveläntien ja Uolevi Raaden kadun suunnasta on toimivat yhteydet keskusta-alueelle. Keskustan kävelypainotteinen katuverkko luo turvallisen ja miellyttävän liikkumisympäristön ja luo luonnollisen yhteyden Järveläntien ja Uolevi Raaden kadun välille. Joukkoliikenteen päätepysäkki sijoittuu molemmissa vaihtoehdoissa keskusta-alueelle. Vaihtoehdossa A linja-autolaiturit ja taksiasema sijoittuvat Henrikinkadulle kun taas vaihtoehdossa B linja-autopysäkit sijoittuvat Tuulensuunkadun keskustan puoleiselle reunalle. Vaihtoehdossa A yleisiä paikoitusalueita keskustan läheisyydessä on vähemmän. Paikoitus on esitetty maantasoon ja katujen varsille. Vaihtoehdossa B yleisiä paikoitusalueita on keskustan läheisyydessä enemmän ja ne ovat pääosin rakenteellisia. Molemmissa vaihtoehdoissa muumiparkki säilyy market alueen läheisyydessä. 4.6 Viheralueverkko Suunnittelualueen maisemallisen rungon muodostavat melko luonnontilaiset männikköiset kallioselänteet, jotka kiertävät keskusta-aluetta ja toimivat keskustan maisematilan kokoavina taustaelementteinä. Kaavarungon viheralueverkostossa ne muodostavat laajimman viheraluetyypin. Näistä Ratakallionpuiston funktio säilyy suojaviheraluetyyppisenä. Kuparivuorelle ja Palomäelle kaavarungossa on, passiivisen taustaelementin sijaan, esitetty uudet kulkuyhteydet. Kallioselänteitä yhdistämään pyritään lisäksi luomaan viheryhteydet kaupungin poikki. Koska toimitaan täysin tiiviissä kaupunkirakenteessa tällaisina yhteyksinä toimivat kävelykadut sekä puurivein rajatut jalkakäytävät. Sekä tavallisille kaduille, että kävelykaduille on varattu tilaa puuistutuksille. 9

LIITE 12a. Naantalin keskustan rakennemalli. Armonlaaksontien liittymäjärjestelyt Ve a JHa

LIITE 12a. Naantalin keskustan rakennemalli. Armonlaaksontien liittymäjärjestelyt Ve a JHa LIITE 12a ARMONLAAKSONTIEN LIITTYMÄJÄRJESTELYT Ve a Armonlaaksontien ja Satamatien liittymään on sijoitettu kiertoliittymä, joka on muodoltaan ovaali. Liittymä on tavanomaista kiertoliittymää kookkaampi

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Keskustakorttelien asemakaavamuutos. Suunnittelualue ja tavoitteet. Suunnittelun lähtökohdat

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Keskustakorttelien asemakaavamuutos. Suunnittelualue ja tavoitteet. Suunnittelun lähtökohdat Naantalin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ympäristövirasto / suunnitteluosasto 3. Kaupunginosan korttelit 55 ja 52 5.8.2013 Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy sekä osa 5.kaupunginosan korttelista

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön

Lisätiedot

ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 27.04.2006

ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 27.04.2006 Naantalin kaupunki sivu 1 (6) ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 27.04.2006 NAANTALI, ITÄTAMMISTON ASEMAKAAVAN LAATIMINEN (AK-259) Aloite Aloitteen kaavan laatimisesta on tehnyt maanomistaja.

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 3 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...

Lisätiedot

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari Tekninen lautakunta 77 19.04.2011 Tekninen lautakunta 141 25.10.2011 Kaupunginhallitus 284 14.11.2011 Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos 341/10.02.03/2011 TL 137/26.11.2008

Lisätiedot

Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu- ja puistoaluetta

Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu- ja puistoaluetta LOIMAAN KAUPUNKI 29.4.2016 1( 5) Asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma AK 0183 Torin ympäristö, 1. (Keskusta) kaupunginosa Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu-

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...

Lisätiedot

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta Asemakaava 506 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma PORVOON KAUPUNKISUUNNITTELU Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO / SUUNNITTELUOSASTO SANTALANTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavoitettava alue sijaitsee Naantalin Luonnonmaalla, noin

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

Naantalin Hovin / Kaivokatu 11 asemakaavamuutos

Naantalin Hovin / Kaivokatu 11 asemakaavamuutos Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 49 15.05.2014 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 58 12.06.2014 KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 56 11.08.2014 KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 64 08.09.2014 KH - Kaupunkisuunnittelujaosto

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.6.2010 Muutettu 11.11.2010, 10.2.2012 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kirkonkylä 407 Korttelit osa 175, 186-197 Kaavan laatija REJLERS OY Aloite tai hakija Euran kunta

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO)

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) L O V I I S A 9.9.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) KAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: RAUHALANAUKIO,

Lisätiedot

NAANTALI, MERIMASKUN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KYLÄKAUPAN

NAANTALI, MERIMASKUN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KYLÄKAUPAN Naantalin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sivu 1 (6) ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 02.0.02.20.2010 NAANTALI, MERIMASKUN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KYLÄKAUPAN KAUPAN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA KH 316/2006 LIITE 3 Ydinkeskustan osayleiskaavan 2002-2015 muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA KUUSANKOSKEN KAUPUNKI TEKNINEN VIRASTO KAAVOITUS 2008 Kuusankosken kaupunki Kuusankosken kaupungin

Lisätiedot

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0058 GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3.10.2013

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS Sysmä, Suurikylä SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUALUE 2. SUUNNITTELUN TAVOITTEET 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.0 Kaavoituspäätös 3.1 Maanomistus 3.2 Kaavatilanne 3.3 Rakennusjärjestys 3.4 Luonnon ja kulttuurihistorian

Lisätiedot

RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti

RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti Kaupunkisuunnittelujaosto pyysi lausuntoa seuraavilta rakennusliikkeiltä, jotka kaikki jättivät lausuntonsa. Lausunnot

Lisätiedot

N A A N T A L I KESKUSTAN RAKENNEMALLI L O P P U R A P O R T T I

N A A N T A L I KESKUSTAN RAKENNEMALLI L O P P U R A P O R T T I N A A N T A L I KESKUSTAN RAKENNEMALLI NAANTALIN KAUPUNGIN KESKUSTAN RAKENNEMALLI MAANKÄYTÖLLISET JA LIIKENTEELLISET JÄRJESTELYT L O P P U R A P O R T T I 20.06.2011 NAANTALIN KAUPUNGINHALLITUS/ KAUPUNKISUUNNITTELUJAOSTO

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 12.05.2015 06.10.2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. makaavan

Lisätiedot

RATAPIHAKORTTELIT. Keski-Pasila Ratapihakorttelit. OAS- vaihe toukokuu 2012 Asukastilaisuus Pasilan kirjastossa

RATAPIHAKORTTELIT. Keski-Pasila Ratapihakorttelit. OAS- vaihe toukokuu 2012 Asukastilaisuus Pasilan kirjastossa Keski-Pasila Ratapihakorttelit RATAPIHAKORTTELIT OAS- vaihe toukokuu 2012 Asukastilaisuus Pasilan kirjastossa 30.5.2012 Asukastilaisuus Laiturilla 3.9.2013 Suunnitteluperiaatteet Kslk lokakuu 2013 Keski-Pasilan

Lisätiedot

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 11.5.2015 päivitetty: 4.2.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/2409/2015 VP 16/12.5.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HYVELÄNVIIKIN 54. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 54 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1676 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma,

Lisätiedot

KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS KEURUUN KAUPUNKI KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2015 Kaava-alueen ohjeellinen sijainti, kaava-alue rajattu punaisella. Sisältö 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen, kaavoitusinsinööri,

Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen, kaavoitusinsinööri, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 30. KAUPUNGINOSA JUMALNIEMI OSA KORTTELIA 6 SEKÄ LÄHIVIRKISTYSALUETTA, KAAVA NRO 0616 VALMISTELIJA Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen,

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila Kaavoitusinsinööri 7.3.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 12.10.2015, tarkistettu 13.1.2016 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kauttua 406 Korttelit 902-926, 930-940, 950-969, 971-974 Kaavan

Lisätiedot

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut 1 (8) Tekniset palvelut asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Paltamon kirkonkylän asemakaava-alueen korttelit 22, 23 ja 27 sekä niihin liittyvät vesi-, liikenne- ja viheralueet. Suunnittelualue

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 16.kaupunginosan korttelin 64 tontteja 32, 39, 40, 41, 42 ja 43 sekä korttelin 62 tontteja 38 ja 52 koskeva asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/202/2016 VP 6/17.2.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA FINPYYN (81.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 14 TONTTIA 1 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1671 1. OSOITE Finpyyntie 11 29600 Noormarkku 2. ALOITE

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle 20.4.2016 Nikkilän askeleet 2035 NIKKILÄN KEHITYSKUVA ON KUNNAN YHTEINEN STRATEGIA NIKKILÄN KEHITTÄMISEKSI. KEHITYSKUVAN TAVOITEVUOSI

Lisätiedot

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Osallistumis ja arviointisuunnitelma 1 ROVANIEMEN KAUPUNKI ROVANIEMEN YLEISKAAVAN 2015 MUUTOS, TEOLLISUUSTIEN JA ALAKORKALONTIEN VARRESSA OLEVAT TYOPAIKKA ALUEET Osallistumis ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue: Alustava suunnittelualue

Lisätiedot

Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18

Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (MRL 63 ) Maankäyttöpalvelut 11.12.2014, päivitetty 1.6.2015 Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18 Aloite Asemakaavan

Lisätiedot

Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta

Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Tekninen lautakunta 51 14.4.2015 Tekninen lautakunta 97 7.6.2016 Asianro 957/10.02.03/2014 253 Raision kaupungin 5. kaupunginosan (Kuninkoja) kortteleita 502 (osa), 517

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAUS/97/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KARTANO (41.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 17 TONTTI 10 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1657 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi puh. 02 621 1600

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

RUSKON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA sivu 1 (6) RUSKO, HIIDENVAINION ASEMAKAAVAN MUUTOS.

RUSKON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA sivu 1 (6) RUSKO, HIIDENVAINION ASEMAKAAVAN MUUTOS. sivu 1 (6) RUSKON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 27.09.2013 RUSKO, HIIDENVAINION ASEMAKAAVAN MUUTOS Aloite Aloitteen asemakaavan muuttamisesta on tehnyt Ruskon kunta. Suunnittelualue

Lisätiedot

HASANNIEMEN JA KOIVUNIEMENPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS

HASANNIEMEN JA KOIVUNIEMENPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS HASANNIEMEN JA KOIVUNIEMENPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS V I R E I L L E T U L O V A I H E E N Y L E I S Ö T I L A I S U U S C A R E L I C U M I N A U D I T O R I O, T O R I K. 2 1 C, M A A N A N T A I N A

Lisätiedot

Siltatien alue MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Tontit $K V2014 $K V2015 ->

Siltatien alue MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Tontit $K V2014 $K V2015 -> Siltatien alue Ydinkeskustan jälkeen merkittävin kasvusuunta on Siltatien alue, joka on tällä hetkellä rakentamaton alue. Osayleiskaavoituksen tavoitteena on muodostaa alueesta itsenäinen noin 5 300 asukkaan

Lisätiedot

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Kaavaselostus. Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Kaavaselostus. Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI Vastaanottaja Laihian kunta Asiakirjatyyppi Kaavaselostus Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS, MAANTIET KADUIKSI KAAVASELOSTUS Tarkastus

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Asemakaavan muutos, Santtio 11, kortteli 32 sekä puisto- ja lähivirkistysalue Liite 1 1 Sijainti opaskartalla Aluerajaus Suunnittelualueen sijainti ja nykytilanne

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS Hyväksytty kaupunginhallituksessa

NAANTALIN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS Hyväksytty kaupunginhallituksessa NAANTALIN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2008 Hyväksytty kaupunginhallituksessa 04.02.2008 53 YLEISKAAVOITUS Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus on käynnistynyt keväällä 2005. Työn tavoitteena

Lisätiedot

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 V I R R A T KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY.

Lisätiedot

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Raksilan kaupunginosan korttelia 2 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutos (Teuvo Pakkalan katu) AM2025 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella

Lisätiedot

Mukkulan matkailualueen kehittäminen

Mukkulan matkailualueen kehittäminen Mukkulan matkailualueen kehittäminen Sijainti kaupunkirakenteessa Yleiskaava 2025 Saavutettavuus, Sibeliustalo 2,5 km, keskusta alle 4 km, matkakeskus 5 km, ohikulkutie, vesireitti pohjoiseen ja itään

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ak 5188 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 25.10.2016 ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kankaanpään kaupungin 1. kaupunginosan (Keskus) korttelia 40 koskeva asemakaavan

Lisätiedot

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Osallistumis ja arviointisuunnitelma ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 139 TONTIT 13 JA 14, KAIRATIE 20 JA 24 1 Osallistumis ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 3. kaupunginosan korttelin 139 tontit

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 1 Taimistotie Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustassa, Turengintien pohjoispuolella, rautatien molemmin

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TONTTI 272-2-1-10, ASUNTO

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy ASEMAKAAVAMUUTOSALUEEN LIKIMÄÄRÄINEN SIJAINTI ASEMAKAAVAMUUTOS

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

ASEMAKAAVA 651/AK HEIKKIMÄKI Vierumäen (30) kaupunginosa Härkälän kylän (404) tilat 3:128,3:181 ja 3:182 sekä osa tiealueesta 2:12

ASEMAKAAVA 651/AK HEIKKIMÄKI Vierumäen (30) kaupunginosa Härkälän kylän (404) tilat 3:128,3:181 ja 3:182 sekä osa tiealueesta 2:12 651/Ak ASEMAKAAVA 651/AK HEIKKIMÄKI Vierumäen (30) kaupunginosa Härkälän kylän (404) tilat 3:128,3:181 ja 3:182 sekä osa tiealueesta 2:12 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.9.2015, 22.4.2014 Suunnittelualue:

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos Hyvinkään kaupungin 17. kaupunginosan katualuetta koskeva asemakaavan muutos 17:036 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 23.11.2015

Lisätiedot

Strategiset kaavat. Strategisen kaavoituksen yhteyshenkilöt: Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Kaupunginarkkitehti Tarja Outila

Strategiset kaavat. Strategisen kaavoituksen yhteyshenkilöt: Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Kaupunginarkkitehti Tarja Outila Strategiset kaavat Strategisen kaavoituksen yhteyshenkilöt: Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 0400-231096 Kaupunginarkkitehti Tarja Outila 040-70124356 Yleiskaavojen hyväksyminen 2015 1. Yliopiston yleiskaava

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro 002151 23.9.2014

Asemakaavan muutos nro 002151 23.9.2014 Asemakaavan muutos nro 002151 23.9.2014 Tämä on maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma/ II (Tämä asiakirja löytyy myös internetistä osoitteesta http://www.vantaa.fi/kaupunkisuunnittelu)

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kouvolan kaupunki Maankäytön suunnittelu Liite 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HAANOJAN ALUE Pvm. 29.8.2014 Kaupunginosa 8. Kankaro Asemakaava koskee tilan 286-402-36-2 osaa Asemakaavan muutos

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro A 2641, Mukkula, Mukkulankatu 19, 21, 23 (Isku)

Asemakaavan muutos nro A 2641, Mukkula, Mukkulankatu 19, 21, 23 (Isku) ALUSTAVA SELOSTUS A-2641 / D/3409/10.02.03.00.04/2015 1(8) SELOSTUSTIIVISTELMÄ RATKAISUN PÄÄPERIAATTEISTA Asemakaavan muutos nro A 2641, Mukkula, Mukkulankatu 19, 21, 23 (Isku) TAVOITTEET Asemakaavamuutos

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KARKKILAN KAUPUNKI VALTATIE asemakaavan muutos, sitova tonttijako laatija Karkkilan kaupunki, tekninen ja ympäristötoimiala, maankäytönsuunnittelu Pertti Kyyhkynen, kaavoituspäällikkö, puh. (09) 4258 3759,

Lisätiedot

LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus Kaavoituksen kohde:

LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 21.10.2015 1(6) LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 8. Suensaaren kaupunginosan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ak KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 18.2.2016 ASEMAKAAVA Asemakaava koskee Kankaanpään kaupungin 12. kaupunginosan (Jyllinmäki) tilaa Kangastus 214-406-1-819. 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) VIRRANPUISTON YMPÄRISTÖ ASEMAKAAVAN MUUTOS, joka koskee Iisalmen kaupungin 5. kaupunginosan korttelia 80 (osa) ja puistoaluetta. Kaava-alue sijaitsee Iisalmen

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 9. kaupunginosa, Kortteli 9025 tontti 18

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 9. kaupunginosa, Kortteli 9025 tontti 18 Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 9. kaupunginosa, Kortteli 9025 tontti 18 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITTELUPALVELUT/KAAVOITUS 2008 SUUNNITTELUALUE: SIJAINTIKARTTA Rovaniemen kaupungin

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 15.8.2016 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Kauttua 406 KORTTELI 658 TONTTI 3 KIINTEISTÖT 2:574 (osa) 2:261 Kaavan laatija

Lisätiedot

Asemakaavan muutos koskee: Helsingin kaupungin 10. kaupunginosan (Sörnäinen) korttelin 250 tonttia 2

Asemakaavan muutos koskee: Helsingin kaupungin 10. kaupunginosan (Sörnäinen) korttelin 250 tonttia 2 LUONNOS ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS ASEMAKAAVAN MUUTOSKARTTA NRO xxxxxx PÄIVÄTTY xx.xx.2015 Asemakaavan muutos koskee: Helsingin kaupungin 10. kaupunginosan (Sörnäinen) korttelin 250 tonttia 2 Kaavan

Lisätiedot

MIXINTIE LUKKARIN KOULU MIXINTIE LUKKARIN KOULU

MIXINTIE LUKKARIN KOULU MIXINTIE LUKKARIN KOULU A MIXINTIE LUKKARIN KOULU Kuva 29: Vaihtoehto A; Lukkarin koulun laajennus ja uusia asuinkerrostalojen sekä asuinpientalojen korttelialueita, 1:2000 C MIXINTIE LUKKARIN KOULU Kuva 30: Vaihtoehto C; Lukkarin

Lisätiedot

Rakokiven liikekeskus. Nastolan kaavailta Marja Mustakallio, kaavoitusarkkitehti

Rakokiven liikekeskus. Nastolan kaavailta Marja Mustakallio, kaavoitusarkkitehti Rakokiven liikekeskus Nastolan kaavailta 13.10.2016 Marja Mustakallio, kaavoitusarkkitehti Rakokiven liikekeskuksen kehittäminen Kauppakaari Kirkonkylä Rakokivi VILLÄHTEEN ASEMA n. 15 000 asukasta Villähde,

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö. 15.8.2008, päivitetty 16.10.2008, 13.11.2009, 26.2.2010, 30.4.2010 ja 17.3.2014

Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö. 15.8.2008, päivitetty 16.10.2008, 13.11.2009, 26.2.2010, 30.4.2010 ja 17.3.2014 Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 15.8.2008, päivitetty 16.10.2008, 13.11.2009, 26.2.2010, 30.4.2010 ja 17.3.2014 LINJA-AUTOASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 41. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 41. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2016 Sivu 1 / 1 5171/2015 10.02.03 41 Itä-Suviniitty, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 613302, 40. kaupunginosa, Espoon keskus Valmistelijat / lisätiedot: Minna

Lisätiedot

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja 24.2.2013 Yleiskaavoitus 2 Rakennemalli kuvaa Kouvolan kaupunginvaltuuston hyväksymää maankäytön kehittämisen tahtotilaa ei ole juridinen kaava 14.3.2013 Konsernipalvelut,

Lisätiedot

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen MAL-työpaja Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja 1 KOUVOLAN RAKENNEMALLI Alueiden käytön kehityskuva Ekotehokas yhdyskuntarakenne Keskusten kehittäminen Maaseudun palvelukylät Olevan infran

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen

Lisätiedot

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ!

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Katunäkymä Näkymä asunnosta Järvinäkymä Kuva: Kaisa Paavilainen LINJA-AUTOASEMAN ALUE ENGELINRANTA 2016 HÄMEENLINNA FINLAND 27.05.2016 ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Hämeenlinnan

Lisätiedot

Malmin lentokentän kaavarunkoalueen kaupallinen selvitys ja tarkastelu ympäröivien lähialueiden kanssa

Malmin lentokentän kaavarunkoalueen kaupallinen selvitys ja tarkastelu ympäröivien lähialueiden kanssa Malmin lentokenttäalueen kaavarunko Malmin lentokentän kaavarunkoalueen kaupallinen selvitys ja tarkastelu ympäröivien lähialueiden kanssa TYÖOHJELMA 22.3.2016 Työn tausta Malmin lentokentän alueelle laaditaan

Lisätiedot

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 9.3.2016 päivitetty: 13.4.2016 on lakisääteinen (MRL

Lisätiedot