Maakuntajohtajan katsaus

Transkriptio

1 Osavuosikatsaus 2/ (18) MHS 7/2016 Asia nro 109 Maakuntajohtajan katsaus Suomen hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon uudistuksen, jolla maakuntien vastuulle annetaan sosiaali- ja terveydenhuolto, pelastustoimi, ympäristöterveydenhuolto, alueelliset kehittämistehtävät ja elinkeinojen edistämisen tehtävät, alueiden käytön suunnittelu ja ohjaus sekä maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistäminen sekä maakunnalle lain perusteella annettavat muut alueelliset palvelut. Valtio on ohjeistanut maakuntauudistuksen toteuttamisen. Siihen sisältyy neljä vaihetta, joista ensimmäinen on esivalmistelu saakka. Esivalmistelussa luodaan edellytyksiä tehtävien ja omaisuuden siirtämiselle uusille maakunnille sekä edellytyksiä niiden toiminnan käynnistämiselle. Valmistelu tulee tehdä laajassa maankunnallisessa yhteistyössä ja maakunnan liittojen tulee olla aloitteen tekijänä esivalmistelun käynnistämisessä. Uudenmaan liitto on omalta osaltaan käynnistänyt esivalmistelun ja kartoittanut tarvittavia toimenpiteitä. Uudistuksen muita kuin SOTE-asioita koskevan kokonaisuuden alueellisen valmistelun tueksi Uudellamaalla nimettiin poliittinen ohjaus- ja seurantaryhmä, joka on nykyiseltä kokoonpanoltaan maakuntahallitus ja valtuusto puheenjohtajisto. Uudistuksen käytännön valmistelua johtamaan perustettiin operatiivinen virkamiestason johtoryhmä. Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat valmistelemassa esitystä pääkaupunkiseutua koskevasta erityislaista. Asia on vielä kesken ja hankaloittaa tämänhetkistä Uudenmaan valmistelutyötä. Yleiset näkymät Yritysten suhdannenäkymät ovat EK:n suhdannebarometrin mukaan vuoden puolivälissä hiukan aiempaa myönteisempiä. Näkymät kohenivat vähän teollisuudessa ja palveluissa, mutta rakentamisessa odotukset vahvistuivat selvemmin. Suhdannetilanne on niin teollisuuden pääaloilla kuin palveluissakin edelleen heikko. Rakennustoiminnassa taso kohentui keskimääräiselle tasolle ja ala aikoo myös lisätä henkilöstön määrää. Vain rakennustuote- ja kemianteollisuudessa vallitseva tilanne on selvästi parantunut. Rakentaminen lisääntyy asuntojen aloitusten, metsäteollisuuden biolaitosinvestointien sekä infrastruktuurihankkeiden myötä. Alkuvuonna rakentamisen kuutiot lisääntyivät 15 %. Asuntoja rakennetaan erityisesti Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Vuoden alussa rakennettavista asunnoista aloitettiin lähes puolet pääkaupunkiseudulla, lisäksi suuria kauppakeskuksia rakennetaan Kalasatamaan, Pasilaan ja Espoon Matinkylään sekä laajennetaan Helsinki-Vantaan lentokenttää. Julkisia hankkeita ovat länsimetro, Kehä 1 parantaminen sekä Olympiastadion.

2 (18) Kuluttajien luottamus parani kesäkuussa tasolle, jolla se oli viimeksi noin 5 vuotta sitten. Eniten kohenivat arviot maan talouden kehityksestä, mutta myös odotukset työllisyydestä vahvistuivat selvästi. Uudellamaalla oli kesäkuun lopussa työtöntä työnhakijaa, mikä on (1,8 %) enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 12,2 %. Tämä on 0,1 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Koko maassa työttömiä työnhakijoita oli yhteensä , eli (0,8 %) vähemmän kuin viime vuoden kesäkuussa. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli kesäkuun lopussa korkein Helsingissä ja Loviisassa (13,5 % kummassakin kunnassa) sekä Hangossa (13,4 %). Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli kesäkuussa alhaisin Siuntiossa (7,1 %) ja Sipoossa (7,7 %). Kesäkuun lopussa alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli Uudellamaalla , mikä on 213 (1,8 %) vähemmän kuin edellisen vuoden kesäkuussa. Alle 20-vuotiaita oli työttömänä ja yli 50-vuotiaita eli (5,6 %) enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli 50-vuotiaiden osuus kaikista työttömistä oli kesäkuussa 33,7 %. Yli 55- vuotiaita oli työttömänä , mikä on (7,5 %) enemmän kuin vuosi sitten. Tässä ryhmässä työttömyyden kasvu oli kohdentunut määrällisesti eniten vuotiaisiin. Kesäkuun lopussa yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli Uudellamaalla , mikä on (18,3 %) enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin Uudenmaan alueella kesäkuun aikana Tämä on (24,6 %) enemmän kuin edellisen vuoden kesäkuussa. Alueelle sijoittui kesäkuun lopussa 36,9 % koko maan avoimista työpaikoista. Olennaiset tapahtumat Uudenmaan liitossa Aluesuunnittelu 4.vaihemaakuntakaava oli lausuntokierroksella alkuvuodesta ja siitä saatiin 78 lausuntoa, joiden vastineiden valmistelua varten hyväksyttiin periaatelinjaukset toukokuun maakuntahallituksessa. Vastineet tuodaan käsittelyyn elokuussa. Vaihemaakuntakaavaehdotus valmistellaan siten, että se tulee alkusyksystä virallisesti nähtäville. Kokonaismaakuntakaavan käynnistämisestä maakuntahallitus päätti toukokuun kokouksessa. Useita selvityksiä on käynnissä tai on jo valmistunut. Kaavan sisältöä ja tavoittteita on valmisteltu mm. useassa työpajassa kuntien ja valtion edustajien kanssa. Työtä varten on muodostettu tulevaisuusraati, jossa on oman henkilöstön lisäksi kuusi professoria tai tutkijaa eri yliopistoista. Myös liikennejärjestelmätyön kehittäminen on käynnistynyt NSB CoRe-,Scandria 2Act- ja Finest Link-hankkeiden myötä. Uudenmaan liitto on yhdessä ELY-keskuksen ja alueen kuntien kanssa laatinut Länsi-Uudenmaan joukkoliikenneselvitystä, josta on valmistunut raporttiluonnos. Vastaavat selvitykset tehdään myös Keski- ja Itä-Uudellemaalle.

3 (18) Aluekehittäminen Tammikuun loppuun mennessä valmisteltiin TEM:ille kaksi tarjousta kasvuvyöhykesopimuksista, jotka molemmat hyväksyttiin. Suomen kasvukäytävä-hanke on liiton päävastuulla ja Pohjoisen kasvuvyöhykke yhdessä Turun kaupungin kanssa. Tammikuussa 2016 käynnistyi Uusimaa-ohjelman arviointi, joka tehdään Peer Review - arviointina yhteistyössä Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen liittojen kanssa. Arviointi on toteutettu työpajoissa kevään aikana toteutettiin arvioinnin laaja sidosryhmätilaisuus kolmen maakunnan sidosryhmille ja keskushallinnon edustajille. Arvioinnin aikana on tuotettu myös ehdotuksia myös maakunnallisen suunnittelun kehittämisestä aluehallintouudistusta varten. Vertaisarvioinnin tuloksia esitellään vielä elokuussa muiden maakuntien ja ministeriöiden edustajille. Alkuvuodesta sulkeutui kaksi EAKR-hakukierrosta. Etelä-Suomen EAKR-hakuun saapui 45 hakemusta ja 6Aika-strategian EAKR-hakuun 39 hakemusta. Rakennerahastotoiminnan kehittämiseksi järjestettiin maaliskuussa koulutus hanketoiminnan tulosviestinnästä Etelä- Suomen maakunnan liitoille. Hallintoviranomaisen ohjelmatyötä tuettiin kokoamalla rakennerahastotyön vuosiraportti Kevään aikana EAKR-rahoituksen osalta on valmisteltu rahoituspäätöksiä alkuvuonna päättyneistä rahoitushauista. Myönteiseen rahoitukseen etenee Etelä-Suomen EAKR-hausta yhteensä 36 hanketta ja kestävän kaupunkikehittämisen 6Aika-strategian EAKR-hausta 11 hanketta. Tuensaajien hanketoiminnan tueksi järjestettiin verkkoklinikka hankkeiden hankinnoista ja kilpailutuksesta. Klinikka on verkkovastaanotto, jossa annetaan täsmätukea tiettyyn hanketoimijoiden ajankohtaiseen kysymykseen. Ohjaus tapahtuu Skype-työkalun avulla. Uudenmaan älykkään erikoistumisen strategian (RIS3) toimeenpano etenee. Kaikkien RIS3-kärkiteemojen maakunnan kehittämisrahalla tuetut koordinaatiohankkeet kokoavat yhteen toimijoita kunta-, korkeakoulu-, tutkimus-, yritys- ja kansalaissektoreilta. Hankkeet tekevät myös yhteistyötä keskenään. Koordinaatiohankkeiden työpajoissa ja tapaamisissa on etsitty vastauksia haasteisiin ja opittu toisilta. Niissä on lisäksi syntynyt aloitteita yhteisistä EU-projekteista. Teemoihin liittyviä hankkeita on meneillään myös EAKR, ESR, Interreg ja Horisontti 2020 rahoituksella. Helsinki Smart Region nettisivut on avattu. Sivut nostavat esiin osaamista eri puolilta Uuttamaata ja case esimerkkejä ovat koonneet useat toimijat, kuten Smart & Clean. Sivut avattiin virallisesti Brysselissä Helsingin EU-toimiston 20-vuotisjuhlien yhteydessä. Uudenmaan liitto on mukana kolmessa Interreg Europe ohjelmasta rahoitusta saaneessa yhteistyöhankkeessa. ieer -hankkeen tavoitteena on edistää alueiden toimijoiden yhteistyötä nuorten yrittäjyyden tukemiseksi. PASSAGE hankkeessa selvitetään miten rajat ylittävällä yhteistyöllä voidaan vastata liikenteen aiheuttamaan hiilipäästöhaasteeseen. BRIDGES-hankkeen päätavoite on parantaa älykkään erikoistumisen strategian jalkauttamista erityisesti niillä alueilla, joissa biotalous (osana cleantechia) on kärkiteemana. Viestintä Viestintäyksikkö tarjosi alkuvuonna monipuolisesti tukea ja palveluita ydintuotteidemme ja tapahtumiemme markkinointiin. Alkuvuodesta panostettiin etenkin Älykkään Uudenmaan

4 (18) brändin rakentamiseen ja viestintään. RIS-ohjelmalle laadittiin graafinen ilme, luotiin ulkoiset nettisivut ja saatettiin englanninkieliset sivut ajan tasalle. Kokonaisuuden tueksi Uudenmaan viiden kärkihankkeiden käynnistymisestä kirjoitettiin nettiartikkelit ja esittelyt verkkosivuille. Uusista hankkeista ja rahoitushauista tiedotettiin alkuvuonna monipuolisesti: käynnissä olivat mm. kaksivaiheinen 6-aika rahoitushaku ja Suomi 100 -alueellinen avustushaku. Uuden AIKO-rahoituksen tulevia hakuja varten perustettiin nettisivu, ja edellisvuoden Uusimaa-ohjelman seurantatiedot taitettiin raportiksi ja vietiin nettisivuille uudenlaisena interaktiivisena karttaupotuksena. Vuoden alussa käynnistyneelle neljälle uudellle hankkeelle luotiin ilme ja esittelysivut. Kaavaviestinnän puolella alkoi Uuden kokonaismaakuntakaavan viestinnän suunnittelu. Uuden kaavan nimeksi sovittiin Uusimaa-kaava 2050 ja sille laadittiin viestinnän ja vuorovaikutuksen suunnitelma. Kevään aikana aluesuunnittelun avuksi taitettiin ja julkaistiin Maisemaopas. Uudenmaan liiton verkko- ja someviestintää kehitettiin määrätietoisesti kevään aikana. Verkkosivuston etusivun ilme päivitettiin ja liitolle laadittiin someperiaatteet. Tietopankin rakennetta ja sisältöjä uudistettiin Tableau ohjelman avulla. Samalla hajautettiin tietopankin ylläpidon talon sisäinen vastuunjako. Alsun kanssa yhteistyössä otettiin käyttöön storymap-karttasovellus, jonka avulla paikkatietoja vietiin verkkoon ja osaksi tietopankin aineistoja. Etelä-Suomen rakennerahastotoimijoille järjestettiin viestintäsparraus. Viestintäyksikkö osallistui aktiivisesti Uudenmaan liiton kevään tapahtumien järjestelyyn, markkinoinnissa ja tiedotukseen. Uusimaa-viikolle luotiin uusi verkkosivusto, ja viikkoa markkinoitiin laajasti ennakkojutuin ja tiedottein. Muita viestinnällisesti tärkeitä kevätkauden tapahtumia olivat Aluehallintouudistuksen valmistelun käynnistysseminaari 25. toukokuuta, NSB CoRe -hankken Kick off 7. huhtikuuta, ARC-seminaari 9. kesäkuuta ja Nuorten maakuntaparlamentti huhtikuuta ja Suomi 100 -ystävämessut 16. kesäkuuta. Kansainväliset asiat Kansainvälisten verkostojen yksikössä tapahtuneet henkilömuutokset: Brysselin Helsinki EU Officessa aloitti kaksi uutta työntekijää: päällikön tehtävässä Krista Taipale ja EU-erityisasiantuntijana Saara Harjula. Krista Taipale vastaa alkaen kansainvälisen yksikön toiminnasta. Henkilömuutosten vuoksi ja toiminnan yleiseksi kehittämiseksi yksikön toiminnasta tehdään uudelleenarviointi syksyn 2016 aikana. Uudenmaan liitto on toiminut Itämeren alueiden yhteistyöfoorumin (Baltic Sea States Subregional Co-operation BSSSC) puheenjohtajana ja sihteeristönä. Kuluvan vuoden tärkeimpiä yksittäisiä teemoja ovat EU:n Itämeri-strategiaan ja tulevaan EUohjelmakauteen vaikuttaminen sekä yrittäjyys ja innovaatiot. Uudenmaan liiton keskeinen rooli Euroopan merialueiden (CPMR) liitossa sai jatkoa, koska se valittiin jatkamaan Euroopan merialueiden liiton Itämerikomission puheenjohtajana Sekä BSSSC:n että CPMR:n järjestöjen kautta tuetaan seuraavia Uudenmaan alueen kehittämistavoitteita: liikenne- ja logistiikka-hankkeet, Uudenmaan älykäs erikoistuminen,

5 (18) EU-rahoitusohjelmakauteen vaikuttaminen ja Itämeren alueen kilpailukyvyn kehittäminen. Helsinki EU Officen ulkoista ja sisäistä tiedottamista on uudistettu. Uutiskirjeen oheen on otettu käyttöön temaattiset viestintäkanavat, jotta informaatiota voidaan kohdentaa nykyistä tehokkaammin. Helsinki EU Office on nimetty ERRIN (European Regions Research and Innovation Network) älykkään erikoistumisen (RIS3) työryhmän toiseksi koordinaattoriksi. Helsinki EU Office on liittynyt EU:n metropolialueita edustavien Brysselin toimistojen yhteistyöryhmän jäseneksi. Helsinki EU Officen 20-vuotista toimintaa juhlistettiin sidosryhmävastaanotolla Brysselissä. Tilaisuus hyödynnettiin Uudenmaan alueen näkyvyyden, sidosryhmätoiminnan ja edunvalvonnan näkökulmasta. Samassa yhteydessä lanseerattiin Uudenmaan liiton Älykkään erikoistumisen Helsinki Smart Region-internetsivusto. Talous Tarkastelujakson aikana liiton talous on toteutunut suunnitellusti eikä merkittäviä poikkeamia talousarvioon nähden ole. Tulojen toteuma suhteessa talousarvioon on 49,9 % ja menojen 51,3 %. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Liiton johtoryhmä on tammikuussa tarkistanut strategiakaudelle suunniteltujen yleisten riskienhallintatoimenpiteiden ajantasaisuuden sekä päättänyt kuluvan vuoden sisäisen valvonnan painopisteestä, joka on ajantasainen tiekartta itsehallintouudistusta varten liittyen käynnissa olevaan laajaan maakunta- ja sote uudistukseen. Painopisteeseen sisältyy kaksi osa-aluetta, joista ensimmäinen koskee uuden maakuntakaavan ja uuden Uusimaa ohjelman aikataulullista yhteensovittamista maakuntauudistuksen etenemisen kanssa. Toinen osa-alue käsittää luottamushenkilöiden ja henkilöstön ajantasaista tiedottamista maakuntauudistuksen etenemisestä. Lisäksi johtoryhmä varmisti yksityiskohtaisten riskienhallintatoimenpiteiden ajantasaisuuden sekä lisäsi Brysselin Helsinki EU Office:a koskevan toimenpiteen, jonka tavoitteena on tehostaa toimiston integroimista osaksi muun liiton toimintaa. Kaikkia edellä mainittuja toimenpiteitä on toteutettu alkuvuoden aikana. Liiton sisäisen valvonnan ja riskiehallinnan työryhmä, joka koostuu hallinto- ja talousjohtajasta, lakimiehestä ja maksatustarkastajasta on käynnistänyt pienemmän mittakaavan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimenpiteen kuluvalle vuodelle, joka on hankintaprosessin noudattamisen tarkastaminen aina tarjouspyynnöstä toimittajan laskun maksamiseen. Työryhmä on myös valmistellut maakunta- ja soteuudistukseen liittyvää varsin merkittävää riskienhallintaa johtoryhmän jatkotyöstämistä varten. Työryhmä on myös varmistanut kokonaisuudessaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimenpiteiden ajantasaisuuden.

6 (18) Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Luottamushenkilöhallinto 1. Luodaan liiton luottamushenkilöille hyvät edellytykset osallistua aktiivisesti aluehallinnon uudistamiseen Vastuuhenkilö: Ossi Savolainen, Juha Eskelinen Liiton kokouksissa ja tilaisuuksissa esitellään aktiivisesti aluehallinnon uudistamisen valmisteluprosessia. Liiton asiantuntevien ratkaisuehdotuksien ja päätöksien kautta päättäjillä on edellytykset ajaa omissa foorumeissaan yhteisesti luotua Uudenmaan kokonaisetua (yhteinen tahtotila). Maakuntahallituksen kokoukseen valmisteltiin luonnos liiton lausunnoksi sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen uudistamisesta sekä perustettavien itsehallintoalueiden määrästä ja aluejaosta, jonka maakuntajohtaja esitteli. Maakuntahallitus kävi kokouksessaan lähetekeskustelun itsehallintoalueuudistuksen valmistelun käynnistämisestä liiton toimesta. Maakuntahallitukselle ja valtuustolle pidettiin yhteinen seminaari Uudenmaan itsehallintoalueen ratkaisun valmistelemiseksi. Uudenmaan liitto on omalta osaltaan käynnistänyt valtion ohjeiden mukaisen maakuntauudistuksen toteuttamisen esivalmisteluvaiheen ja kartoittanut tarvittavia toimenpiteitä. Esivalmistelun käynnistysseminaari pidettiin Aluekehityksen suunnittelu ja ohjaus 2. Uusimaa-ohjelman toteutuksen arviointi Vastuuhenkilö: Juha Eskelinen, Mari Kuparinen Arvioidaan käynnissä olevan Uusimaa-ohjelman vaikuttavuutta ja tuloksia kolmen maakunnan (Uudenmaan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen) yhdessä toteuttamalla vertaisarvioinnilla. Jatkettiin tammikuussa 2016 käynnistettyä maakuntaohjelmien vertaisarviointia yhteistyössä Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen liittojen kanssa. 2. neljänneksellä keskityttiin erityisesti sidosryhmänäkökulmaan arvioinnissa ja tätä varten järjestettiin yhteinen vertaisarvioinnin sidosryhmäseminaari Messukeskuksessa. Kesän aikana arvioinnin näkökulma kääntyi tulosten analysointiin ja tulosten hyödyntämiseen maakunnallisen suunnittelun tulevaisuuskuvissa. Arvioinnin loppuraportti valmistuu elokuussa 2016.

7 (18) Vertaisarvioinnin tukena toimivat Uusimaa-ohjelman seurantaraportit vuosilta 2014 ja Seurantaa varten on luotu QPR-pohjainen tietokanta, jonne tallennetaan keskeiset Uusimaa-ohjelmaa toteuttavat kaava- ja edunvalvontatoimenpiteet sekä rahoitetut hankkeet. Uusimaa-ohjelman seurantaraportti vuodelta 2015 hyväksyttiin maakuntahallituksessa Toteutetaan tulevaisuustarkastelu uutta maakuntaohjelmaa varten Vastuuhenkilö: Juha Eskelinen, Mari Kuparinen Käynnistetään seuraavan maakuntaohjelman Uusimaa-ohjelma II valmistelu tekemällä yhteistyössä Uudenmaan ELY:n kanssa Uuttamaata koskeva tulevaisuustarkastelu maakuntaohjelmatyötä varten rinnakkain kokonaismaakuntakaavatyön valmistelun kanssa. Käynnistettiin yhdessä aluesuunnittelun vastuualueen kanssa yhteisen tulevaisuustarkastelun suunnittelu. Kokonaisuutena työ koostuu aiemmin (2012) tehtyjen skenaarioiden päivityksestä, väestö- ja työpaikkaennusteista, megatrendien ja heikkojen signaalien analyysistä, professori-raadin työskentelystä ja syksyllä 2016 toteutettavasta laajasta tulevaisuustyöstä, joka 2. vuosineljänneksellä oli tarjouspyyntövaiheessa. Alueiden käytön suunnittelu 4. Valmistellaan vireillä olevat vaihemaakuntakaavat hyväksyttäviksi Vastuuhenkilö: Merja Vikman-Kanerva, Kaarina Rautio Östersundomin alueen maakuntakaavaehdotus valmistellaan tiiviissä yhteistyössä kuntien yhteisen yleiskaavatyön ja 4. vaihemaakuntakaavan kanssa. Viimeistellään 4. vaihemaakuntakaavaehdotus siitä saadun palautteen pohjalta sekä valmistellaan se valtuuston hyväksyttäväksi. Östersundomin alueen maakuntakaavoitus 2. vaihemaakuntakaavan Östersundomin alueen täydennysosion osalta on jatkettu yhteistyötä maakuntakaavan ja yhteisen yleiskaavatyön yhteensovittamiseksi. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava

8 (18) 4. vaihemaakuntakaavan ehdotus oli lausunnoilla alkuvuodesta Lausuntokierrokseen liittyi tammikuussa sekä seutuseminaareja että lausunnon antajien seminaari, joissa esiteltiin kaavaratkaisuita ja niiden perusteluita. Ehdotuksesta saatiin yhteensä 78 lausuntoa, jotka tiivistettiin, käytiin läpi ja pohdittiin niiden aiheuttamia muutostarpeita kaavaan. Lausuntojen sisältöä ja niiden pohjalta tunnistettuja merkittävimpiä muutostarpeita ja periaatteet niiden ratkaisemiseksi käsiteltiin maakuntahallituksessa keväällä vaihekaavan 2. viranomaisneuvottelu järjestettiin toukokuussa Lausuntoihin liittyvien muutostarpeiden pohjalta järjestettiin myös useita kunta- ja sidosryhmätapaamisia keväällä Lausuntojen ja muun vuorovaikutuksen perusteella aloitettiin tarpeellisten tarkistusten valmistelu kaavaehdotukseen nähtäville asettamista varten. Kaavaehdotusvaiheen täydentävät selvitykset saatettiin valmiiksi mm. nk. Zonation-kohdekorttien osalta. Kaavan ulkoista arviointia täydennettiin Tukholman seudun Landstingetin arvioinnilla 4-kaavan tietyistä teemoista sekä maakuntakaavoituksen eroista ja yhtäläisyyksistä keväällä Käynnistetään kokonaismaakuntakaavan valmistelu Vastuuhenkilö: Merja Vikman-Kanerva, Ilona Mansikka Ohjelmoidaan ja käynnistetään seuraava kokonaismaakuntakaavatyö ja käynnistetään tarvittavat taustaselvitykset. Vuoden alkupuolella jatkettiin seuraavaan kaavakierrokseen valmistautumista. Seuraavalle nk. Uusimaa-kaavalle laadittiin aikataulu ja työohjelma. Kaavan sisällön rajaamista ja ajantasaisuuden arviointia jatkettiin. Taustaselvitykset vuodelle 2016 ohjelmoitiin ja useita selvitystöitä käynnistettiin mm. kaupan, matkailun sekä väestöja työpaikkaennusteiden osalta. Liiton omana työnä käynnistettiin myös tulevaisuustarkastelu sekä tavoitteiden valmistelu kokonaismaakuntakaavan pohjaksi. Tulevaisuustarkasteluun liittyen perustettiin tulevaisuusraati, jossa eri yliopistojen ja korkeakoulujen professorit yhteistyössä maakuntaliiton asiantuntijoiden kanssa pohtivat Uudenmaan tulevaisuuden näkymiä erityisesti aluesuunnittelun kannalta vuoteen Myös erilaisten kaavatyöhön soveltuvien menetelmien ja työkalujen kartoittaminen aloitettiin mm. ilmastovaikutusten arviointia varten. Uusimaa-kaava 2050 käynnistettiin virallisesti maakuntahallituksessa keväällä Kaavatyön vuorovaikutus käynnistettiin mm. sidosryhmäkyselyn, seutuseminaariesitysten ja yhteistyöryhmätapaamisten sekä kunnille ja tärkeimmille sidosryhmille suunnatun tavoiteseminaarin muodossa. Kaavan sisältöön liittyen perustettiin kuntien kaavapäälliköistä ja liikennesuunnittelijoista muodostuva sparrausryhmä kommentoimaan kaavan painopisteitä ja tavoitteita. Myös kaavan teemoihin liittyen on perustettu jo asiantuntijaryhmiä mm. asumiseen ja matkailuun liittyen. 6. Liikennejärjestelmät tukevat Uudenmaan kestävää yhdyskuntarakennetta, ja edistetään kansainvälistä saavutettavuutta

9 (18) Vastuuhenkilö: Merja Vikman Kanerva, Petri Suominen Uudenmaan liiton johdolla tehtyjä liikennejärjestelmäsuunnitelmia sekä maankuntakaavojen liikenneratkaisuja seurataan ja niiden toteutumista edistetään. Helsingistä eri suuntiin lähtevien ja suunniteltujen ratakäytävien kehittämisjärjestystä selvitetään tulevaa kokonaismaakuntakaavaa varten. Osallistutaan liikenteeseen ja liikenneinfran kehittämiseen liittyviin hankkeisiin ja edunvalvontaan Uudellamaalla, Suomessa ja kansainvälisesti. Liitto valmistelee Itämeriohjelmaan hankkeen, jolla edistetään Rail Baltican toteutumista ja toimivan kuljetuskäytävän kehittymistä Baltiaan sekä Uudenmaan kytkeytymistä sen kautta tiiviimmin osaksi muuta Eurooppaa. Alueellisessa liikennejärjestelmäsuunnittelussa kytketään yhteen ulkoisen ja sisäisen saavutettavuuden tarpeet. Itäisen Uudenmaan alueelle viedään uusi aiesopimusluonnos edistettävistä liikennehankkeista hyväksyttäväksi ja läntisellä Uudellamaalla edistetään voimassa olevan aiesopimuksen toteutumista ja tehdään tiivistä yhteistyötä Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma-työn kanssa. Nykyisen suunnittelujärjestelmän rinnalle liitto esittää luotavaksi uusia menettelytapoja kehityskäytävävyöhykkeiden eheyttävälle suunnittelulle. Liitto myös toimii aktiivisesti Uuttamaata koskevassa kehityskäytäväyhteistyössä. Länsi- ja Itä-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmatyöt olivat seurannan ja edistämisen vaiheessa. Liikennejärjestelmätyön kehittämisestä järjestettiin työpaja. Liikennejärjestelmän suunnittelu kytketään tiiviimmin osaksi maakuntakaavoitusta. NSB CoRe-, Scandria2Act- ja PASSAGE-hankkeet käynnistyivät toukokuussa. FinEstLinkistä saatiin rahoituspäätös. Edunvalvonta ja sidosryhmäyhteistyö 7. Helsinki EU Officen uudistettu palveluprofiili ja Uudenmaan liiton kansainväliset verkostot tukevat Uudenmaan toimijoiden tarpeita ja Uusimaa-ohjelman toteutusta Vastuuhenkilö: Krista Taipale Vuoden 2015 aikana uudistettu Helsinki EU Officen palveluprofiili sisältää toimiston toimintasuunnitelman mukaiset painopistealueet: edunvalvonta EU:n toimielimissä ja kotimaan toimijoiden tarpeiden huomioon ottaminen; hanketoiminnan tukemisen sekä tiedonvälityksen ja yhteistyön eurooppalaisten järjestöjen ja muiden Brysselin EU-toimistojen kanssa Sopimuskumppaneita sitoutetaan työhön tiivistämällä yhteydenpitoa eri osapuolten välillä. Uudenmaan liiton aktiivinen ja näkyvä rooli CPMR:n Itämeri-komissiossa sekä BSSSC:ssä edesauttavat Uudenmaan alueen kansainvälisessä edunvalvonnassa.

10 (18) (CPMR = Euroopan periferisten merialueiden liitto; BSSSC = Itämeren valtioiden alueellinen yhteistyö) Lisäksi Uudenmaan liitto osallistuu muuhun kansainväliseen yhteistyöhön voimassa olevien sopimusten mukaan. Brysselin Helsinki EU Officen toiminnan arvioimiseksi on laadittu ja otettu käyttöön määrälliset sekä laadulliset kriteerit ja niihin liittyvä mittaristo. Ulkoista ja sisäistä raportointia on kehitetty ja lisätty. Päätetty toteuttaa syyskuussa 2016 sopimuskumppaneiden Helsinki EU officen yhteinen työpaja toiminnan kehittämiseksi. Toimiston integroimista osaksi muun Uudenmaan liiton toimintaa on vahvistettu: vahvempi vuorovaikutus ja yhteistyö Uudenmaan liiton muiden tulosalueiden kanssa on aloitettu. Helsinki EU Officen ja Uudenmaan tunnettavuutta ja kontakteja Brysselissä on vahvistettu sidosryhmissä (EU-instituutiot, Eurocities, ERRIN, Brussels Metropolian regions network). Helsinki EU Office on nimitetty ERRIN (European Regions Research and Innovation Network) älykkään erikoistumisen (RIS3) työryhmän toiseksi koordinaattoriksi. North-Sea-Baltic Core Network-liikennekäytävähankkeessa on järjestetty EUedunvalvontatapaamisia monissa EU-instituutioissa Helsinki-Tallinna-tunneliin liittyen. Helsinki EU Office koordinoi European week of cities and regionstapahtumassa Helsinki-Tallinna-tunnelihanketta ja Rail Balticaa koskevia tilaisuuksia. Uudenmaan liiton kannaoton sisällyttäminen vuoden 2020 jälkeisen rakennerahasto-ohjelmakauden Euroopan alueiden yhteisen edunvalvonta-aloitteen ja EU-instituutioiden kautta. Vaikuttaminen tulevaan EU:n tutkimuksen ja innovaatioiden rahoitusohjelmaan. Helsinki EU Office on liittynyt EU:n metropolialueita edustavien Brysselin toimistojen yhteistyöryhmän jäseneksi. Helsinki EU Officen 20-vuotissidosryhmävastaanotto Brysselissä hyödynnettiin myös Uudenmaan näkyvyyden, sidosryhmätoiminnan ja edunvalvonnan näkökulmasta. Samassa yhteydessä lanseerattiin Uudenmaan liiton älykkään erikoistumisen Helsinki Smart Region-internetsivusto. Päätetty luoda uusi englanninkielinen tiedote, jonka kohderyhmä on Brysselin sidosryhmät. Uudenmaan liitto on toiminut Itämeren alueiden yhteistyöfoorumin (Baltic Sea States Subregional Co-operation BSSSC) puheenjohtajana ja sihteeristönä. Kuluvan vuoden tärkeimpiä yksittäisiä teemoja ovat EU:n Itämeri-strategiaan ja tulevaan EU-ohjelmakauteen vaikuttaminen sekä yrittäjyys ja innovaatiot. Uudenmaan liitto on osallistunut aktiivisesti BSSC:n vuosikokouksen valmisteluun Hämeenlinnassa Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Jari Sainio valittu jatkamaan Euroopan merialueiden liiton Itämerikomission puheenjohtajana CPMR:n yleiskokous järjestetään Helsingissä lokakuussa 2017 ja siihen liittyvä valmistelutyö on aloitettu.

11 (18) Sekä BSSSC:n että CPMR:n järjestöjen kautta edistetään seuraavia Uudenmaan alueen kehittämistavoitteita: liikenne- ja logistiikka-hankkeet, Uudenmaan älykäs erikoistuminen S3, EU-rahoitusohjelmakauteen vaikuttaminen ja Itämeren alueen kilpailukyvyn kehittäminen. Konkreettinen työ tapahtuu vaikuttamalla näiden järjestöjen toiminnan painopisteisiin, kokousasialistoihin ja EU-kannanottojen painotuksiin ja sisältöihin siten, että ne tukevat Uusimaa-ohjelman toteuttamista. Valencian alueen Uudenmaan vierailun valmistelu on aloitettu. Vierailun tavoitteena on syventää yhteistyötä esimerkiksi älykkään erikoistumisen ja koulutusyhteistyön alueilla. 8. Vaikutetaan aktiivisesti aluehallinnon kehittämiseen sekä itsehallintoalueiden valmisteluun ja sen mahdolliseen toimeenpanoon Vastuuhenkilö: Ossi Savolainen, Juha Eskelinen Käynnistetään valtioneuvoston päätöksen mukainen valmistelu Uudenmaan osalta maakuntahallituksessa käydyn lähetekeskustelun pohjalta on käynnistetty itsehallintouudistuksen valmistelutyöt niiltä osin kun valmistelu koskee liiton toimintaa. Esivalmisteluvaiheen Kick-off seminaari pidettiin Sen yhteydessä ELY keskuksen, TE -keskuksen, AVI:n ja Uudenmaan liiton johto verkostoitui ja muodosti näkemystään tulevan työskentelyn menettelytavoista ja sisällöistä. Poliittisen tason ohjaus ja virkamiestason johtoryhmät ovat kokoontuneet tiiviisti. Sen lisäksi on pidetty poliittisen ja esimiestason yhteinen työpaja. Hallintopalvelut 9. Uudistetaan toimintatapoja niin, että saadaan liiton asiantuntijuus ja osaaminen laajemmin ja vaikuttavammin esille resursseja joustavasti hyödyntäen Vastuuhenkilö: Paula Autioniemi, Inka Tikkanen-Pietikäinen Tavoitteen toteuttamiseksi tarkastelun ja kehittämisen kohteeksi nostetaan ydintuoteprosessit liiton tekemisten osaamispohjainen roolittaminen yhdessä tekemisen edellytysten parantaminen ja siihen kannustaminen monipuolisten ja nykyaikaisten tietotekniikka-alustojen hyödyntämiskyky. Toukokuussa käynnistyi koko henkilöstölle tarkoitettu Jatkuvan uudistumisen positiivinen kierre -valmennusohjelma, jonka tavoitteina on mm. auttaa osallistujia

12 (18) hahmottamaan mitä tieto, osaaminen ja asiantuntijuus ovat tämän päivän julkisessa organisaatiossa; auttaa osallistujia tiedostamaan oman, oman vastuualueensa ja koko organisaation uudistumisen haasteet; vahvistaa organisaation muutosvalmiutta sekä parantaa tiedon ja osaamisen jakamista sekä uusien innovatiivisten toimintatapojen käyttöönottoa. Valmennus jakautuu kahteen puolen päivän työpajaan välitehtävineen. Erityiset kehittämistehtävät 10. Uudenmaan älykäs erikoistuminen (RIS3) on kansainvälisesti tunnettu ja strategiaa toteutetaan laajassa yhteistyössä yritysten ja julkisten toimijoiden kesken Vastuuhenkilö: Juha Eskelinen, Eero Venäläinen Uudenmaan liitto rahoittaa RIS3-kärkiteemojen koordinointihankkeita maakunnan kehittämisrahalla. Koordinointihankkeissa kärkiteemoja viedään eteenpäin mahdollisimman laajassa toimijoiden yhteistyössä hyödyntäen eri rahoitusvälineitä. Tavoitteena on linkittää hankkeet myös muihin kärkiteemojen mukaisiin hankkeisiin Uudellamaalla, kuten Smart & Clean referenssialueen synnyttämiseen ja Health Capital konseptin life science osaamiskeskittymän kokoamiseen. Uudenmaan liitto avaa maakunnallisen RIS3-referenssisivuston kansainvälisen tunnettuuden lisäämiseksi. Uudenmaan älykkään erikoistumisen strategian (RIS3) toimeenpano etenee. Kaikkien RIS3-kärkiteemojen maakunnan kehittämisrahalla tuetut koordinaatiohankkeet kokoavat yhteen toimijoita kunta-, korkeakoulu-, tutkimus-, yritys- ja kansalaissektoreilta. Koordinaatiohankkeiden järjestämissä työpajoissa ja tapaamisissa (kuten Uusimaa Innovoi, Upgrated Life Festival ja Tulevaisuuden digitaalinen kansalainen) on etsitty vastauksia haasteisiin ja opittu toisilta. Niissä on lisäksi syntynyt aloitteita yhteisistä EUprojekteista. Teemoihin liittyviä hankkeita on meneillään myös EAKR, ESR, Interreg ja Horisontti 2020 rahoituksella. Helsinki Smart Region sivut avattiin virallisesti Brysselissä Helsingin EUtoimiston 20-vuotisjuhlien yhteydessä. Sivut nostavat esiin RIS3-teemojen mukaista huippuosaamista eri puolilta Uuttamaata ja case esimerkkejä ovat koonneet useat toimijat. Sivustoa on esitelty ulkomaisille toimijoille jo kevään ja alkukesän aikana Lontoossa, Brysselissä, Budepestissä ja Brandenburgissa.

13 Osavuosikatsaus 2/ (18)

14 (18)

15 (18)

16 (18)

17 (18)

18 (18)