SISÄLLYSLUETTELO. Tuloslaskelma 9

Transkriptio

1 2014 1

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 3 2. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Hallinto ja organisaatio Osakkeet ja osakepääoma Yhtiökokous Hallitus (osallistuminen kokouksiin) Tilintarkastajat Viranomaisvalvonta Henkilökunta Arvio tulevasta kehityksestä Talous 7 Tuloslaskelma 9 Tase 10 Rahoituslaskelma 2014 (1000 ) 12 Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen allekirjoittaminen 17 Tilintarkastuskertomus VESILAITOS Yleistä pohjavedenottamoista ja vedenkäsittelylaitoksista Tuohinon pohjavedenottamo ja vedenkäsittelylaitos Monkkasen pohjavedenottamo ja vedenkäsittelylaitos Honkasalmen pohjavedenottamo Veden tuotanto ja jakelu Vesisäiliöt Vesitutkimus ja vedenlaatu Vedenhankinnan varmistaminen Tuohinon perusparannus- ja laajennushanke VIEMÄRÖINTI JA JÄTEVESIEN KÄSITTELY Jäteveden puhdistus VERKOSTO Yleistä Vesijohtoverkko Viemäriverkko Verkoston rakentaminen Muut verkostoon liittyvät rakentamisasiat TOIMISTOPALVELUT VARASTOTOIMINNAT 30 2

3 1. TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Kempeleen kunnan kasvu tasaantui talouden matalasuhdanteen aikana. Asuntoja rakennettiin edelleen, mutta liittymien kysyntä oli alentuneella tasolla toista vuotta peräkkäin. Veden kulutus pysyi vakiintuneella tasolla. Vesihuollon varmistamiseksi rakennettiin uusi runkovesilinja läntiseen Kempeleeseen 2013 ja vuonna 2014 itäiseen Kempeleeseen. Molemmat runkolinjat ovat tulleet tarpeeseen lisäten käyttövarmuutta ja kriisivalmiutta. Tuohinon vesilaitoksen perusparannus ja laajennushanke valmistui. Urakoitsijalta työ vastaanotettiin kesällä. Jatkuvassa tuotannossa olevan laitoksen perusparannus- ja laajennushanke oli kriittinen toteutettava vesihuollon turvallisuuden ja häiriöttömän käytön kannalta. Urakoitsijoille ja sitoutuneelle henkilökunnalle hankkeen onnistumisesta parhaimmat kiitokset. Runkovesilinjojen varmistamisilla ja Tuohinon vesilaitoksen perusparannus- ja laajennushankkeilla on varmistettu vesihuoltolain 681/ luvun mukaisia velvoitteita asiakkaiden palveluiden turvaamiseksi. Haja-asutusalueen viemäröintiä on toteutettu vuonna 2009 päätetyn ohjelman mukaisesti. Muuttuneen vesihuoltolain 10 luvun mukaisesti tämä ohjelma tullaan toistaiseksi päättämään vuoden 2015 aikana Niittyrannan haja-asutusalueen viemäröintiin. Tänä aikana haja-asutusalueella on tarjottu viemäriliittymiä asiakkaillemme ja 125 kiinteistöä on toistaiseksi hyödyntänyt tätä mahdollisuutta liittyä viemäriverkostoon. Taloustutkimus Oy:ltä tilatun, vesilaitoksen kotitalousasiakkaiden asiakastyytyväisyystutkimuksen (WACSI 2014) erinomaiset tulokset osoittavat että yhtiön työntekijät, hallitus, omistajat ja muut yhteistyötahot ovat onnistuneet työssään ja hoitaneet erinomaisesti omat vastuualueensa. Haluan kiittää henkilöstöä, omistajia ja muita sidosryhmiä tunnollisesta ja arvokkaasta vesihuollon eteen tehdystä työstä vuonna Kempeleen Vesihuolto Oy lähtee luottavaisin mielin vuoteen Hannu Roikola 3

4 2. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 Kempeleen Vesihuolto Oy perustettiin Vuosi 2014 oli yhtiön 51. toimintavuosi. Vuodesta 1969 lähtien yhtiö on ollut Kempeleen kunnan tytäryhtiö Hallinto ja organisaatio Osakkeet ja osakepääoma Yhtiön osakepääoma on euroa. Yhtiöllä on yksi osakesarja. Osakkeiden lukumäärä on kpl ja osakkeen nimellisarvo 8,50 euroa. Osakkeiden omistus on seuraava: Kempeleen kunta osaketta 86,22 % Limingan kunta osaketta 10,10 % Yksityiset 23 osakasta 552 osaketta 3,68 % osaketta 100,00 % Kempeleen Vesihuolto Oy on Kempeleen kunnan tytäryhtiö ja kuuluu Kempele-konserniin. Yhtiö omistaa 40,26 % Lakeuden Keskuspuhdistamo Oy:n osakkeista, joten se on Kempeleen Vesihuolto Oy:n osakkuusyhtiö Yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous pidettiin Yhtiökokouksen puheenjohtajana toimi Jarmo Haapaniemi. Kokouksessa käsiteltiin yhtiöjärjestyksen 11 :n mukaiset asiat. Ylimääräisiä yhtiökokouksia ei pidetty Hallitus (osallistuminen kokouksiin) puheenjohtaja Taavi Jarva (6/6) varapuheenjohtaja Juha Erkkilä (6/6) jäsenet Impi Gärding (5/6) Risto Sarkkinen (6/6) Kaisu Juvani (4/5) Minna Siira (1/1) varajäsenet Martti Kaisto (3/6) Toivo Piira (5/6) Hallituksen kokouksiin ovat osallistuneet varajäsenet sekä yhtiön kutsumina harkintansa mukaan kunnanhallituksen puheenjohtaja Ahti Tahkola ja kunnanjohtaja Tuomas Lohi. Hallituksen kokouksien esittelijänä ja sihteerinä on toiminut toimitusjohtaja Hannu Roikola. Kokouksia pidettiin 6 ja pöytäkirjaan kertyi 77 pykälää. 4

5 2.1.4 Tilintarkastajat HTM Kari Salonpää, tilintarkastajien puheenjohtaja varatilintarkastaja HTM Anne Karppinen-Salonpää BDO Yhtiötarkastus, päävastuullinen tilintarkastaja, JHTT, HTM Simo Paakkola ja varatilintarkastaja Hilkka Ojala Hallituksen kokous Vasemmalta Antti Ollikainen, Martti Kaisto, Hannu Roikola, Taavi Jarva, Kaisu Juvani, Risto Sarkkinen, Juha Erkkilä ja Impi Gärding Viranomaisvalvonta Vesihuoltolain (119/2001) 4 :n mukaan valvontaviranomaisia ovat Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä kunnan terveydensuojeluviranomainen ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Terveydensuojelulain (763/94) mukaisesti talousveden laadun valvonta kuuluu terveydensuojeluviranomaiselle. Kunnallisina viranomaisina veden laatua valvoivat terveysvalvonnan viranhaltijat Oulun seudun ympäristötoimi sekä Oulun seudun ympäristötoimen johtokunta. Valtion viranomaisena veden laadun valvonnasta vastaa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, missä sitä hoitaa ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja. Yhtiön STM:n talousvesiasetuksen 461/2000 mukainen valvontatutkimusohjelma vuosille uusittiin vuonna 2014 yhteistyössä terveysvalvontaviranomaisen kanssa. Siinä otettiin myös huomioon Tuohinon vesilaitoksen perusparannus- ja laajennushanke sekä uusi syväkaivo 21. Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitoksen johtokunta hyväksyi sen päätöksellään Dnro OUKA/ 7045/ /2013. Talousvesiasetus perustuu EU:n antamaan direktiiviin (98/83/EY) ihmisen käyttöön tarkoitetun veden laadusta. 5

6 2.1.6 Henkilökunta toimitusjohtaja Hannu Roikola talousassistentti Minna Lampela asti asiakaspalvelusihteeri Päivi Erkko-Koskinen toimistosihteeri Anne Laurikkala käyttöpäällikkö Janne Nikula vesilaitoksenhoitaja Jouni Väyrynen verkostopäällikkö Harri Lahtinen verkostomestari Sami Ahvenniemi varastonhoitaja Ilmo Isokääntä vastaava verkostoasentaja Pasi Latoranta LVI-asentaja Tommi Tarakkamäki kaivinkoneenkuljettaja Jari Leinonen verkostoasentaja Kari Ahonen verkostoasentaja Heikki Sarkkinen verkostoasentaja Harri Törmikoski Vesihuollon varallaolopäivystykseen on kuulunut kahdeksan yhtiön työntekijää ja kaksi Lakeuden Keskuspuhdistamo Oy:n työntekijää. Se käsittää työajan ulkopuolella ympärivuorokautisesti asiakkaiden vikapalvelun sekä yhtiön laitosten, verkostojen ja keskuspuhdistamon vikapäivystyksen. Organisaation toimintaa ja sisäistä tiedottamista varten pidettiin kaksi henkilöstön koulutus- ja tiedotustapahtumaa. Yhteisillä tilaisuuksilla pyritään kehittämään asiakaspalvelua, asianhallintaa ja johtamista palvelujen parantamiseksi sekä kasvun ja muutosten hallitsemiseksi. Toimintavuoden keskimääräinen kokonaishenkilövahvuus oli 15. Maksetut palkat olivat euroa. Siihen sisältyy henkilökunnan Lakeuden Keskuspuhdistamo Oy:lle tekemät työt, joista yhtiö laskutti puhdistamoyhtiöltä euroa. 2.2 Arvio tulevasta kehityksestä Yhtiön liiketoiminnan arvioidaan jatkuvan vakaasti ennallaan. Vesihuoltolaitoksen toiminta kasvaa Kempeleen kunnan kehityksen mukaan. Asemakaava-alueilla liittymien myynti laskenee nykyiseltä tasolta suhdanteiden mukaan. Asemakaavan ulkopuolella tehtävä viemäröinti vaatii huomattavat investoinnit. Vesihuoltolain 681/2014 muutoksen johdosta haja-asutusalueen viemäröinti lopetetaan vuoden 2015 aikana toistaiseksi. 6

7 2.3 Talous Yhtiöjärjestyksen mukaan Kempeleen Vesihuolto Oy:n toimialana on ylläpitää toiminta-alueellaan vesihuoltolain tarkoittamaa vesihuoltolaitosta. Yhtiön tarkoituksena on toimia voittoa jakamatta, siten, että toiminta lisää alueen viihtyvyyttä ja hyvinvointia ja elvyttää sen tuotannollista toimintaa. Toiminnan perustana ovat vesihuoltolaki ja vesihuoltolaitoksen yleiset toimitusehdot. Yhtiön talous hoidetaan vesihuoltolain 18 :n mukaisesti, eli investoinnit ja kustannukset katetaan asiakkaille tarjottavista palveluista saatavilla maksutuloilla. Investointien rahoitukseen käytetään tarvittaessa lainoja, jotka kunta yhtiön pääosakkaana takaa. Konsernin johdon yhtiölle asettamat taloudelliset tavoitteet ovat em. lähtökohtien mukaiset. Vesihuoltolaitos on toiminta-alueellaan luonnollinen monopoli, joten palveluiden hinta on keskeinen talouden mittari, vaikka laitokset eivät olekaan yleisesti vertailukelpoisia. Mm. laitoksen koko, kasvunopeus ja vedenhankintamahdollisuudet vaikuttavat kustannuksiin. Vaikka Kempeleessä on kasvun vaatimien laajennusten ohella investoitu oman vedenhankinnan varmistamiseen ja pohjavesi on käsiteltävä, ovat hinnat kilpailukykyiset. Kohtuullisilla maksuilla on varsinkin kotitalouksille merkitystä siten, että hintatasosta riippumatta asiakas maksaa laskun päälle 24 % arvonlisäveroa. Veden kuutiohinta oli 24 % arvonlisäverolla 0,92 euroa ja jätevesi 1,18 euroa. Normaalin omakotitalon veden perusmaksu oli 6,70 euroa/kk ja jäteveden 5,36 euroa/kk. Muilla kiinteistöillä perusmaksut määräytyvät kiinteistötyypin mukaan kerrosalan perusteella. Vesihuoltomaksut raportissa oli valtakunnan keskimääräinen vesi- 7

8 ja jätevesimaksu 4,03 euroa/m 3, kun se meillä oli 2,10 euroa/m 3. Laskettaessa mukaan perusmaksut sekä indeksillä korotetun liittymismaksun vuosikustannus, oli omakotitalon keskimääräinen vertailuhinta 5,38 euroa/m 3, kun se oli meillä 3,39 euroa/m 3. Kerrostalon vertailuhinta oli 4,24 euroa/m 3 ja meillä 2,49 euroa/m 3. Tilikaudella vesihuollon volyymi kasvoi 1,6 prosenttia, kun hintoja nostettiin keskimäärin 4,6 %. Tuloksi kirjattavia lisäliittymismaksuja saatiin euroa. Muun toiminnan tuotot laskivat. Liikevaihto oli 2,178 milj. euroa ja se nousi 0,145 milj. euroa eli 7,1 %. Investoinnit olivat 1,42 milj. euroa. Niistä rahoitettiin vesihuoltoavustuksilla 0,05 milj. euroa ja liittymismaksuilla 0,31 milj. euroa sekä loput tulorahoituksella. Velkapuolelle kirjattavia liittymismaksuja kertyi euroa. Oma pääoma on taseessa 66,1 prosenttia, vaikka yhtiöllä ei ole ollenkaan lainaa. Suunnitelmanmukaisten poistojen jälkeen ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja yhtiön tilikauden tulos on 7 274,56 euroa tappiollinen. Yhteensä 9 576,73 euron sumu-/evlpoistojen poistoeron kirjauksen sekä 119,50 euron verojen jälkeen on tilikauden voitto 2 182,67 euroa. Hallitus esittää yhtiökokoukselle tilivuoden voiton 2 182,67 euroa jättämistä tulostilille. 8

9 TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO , ,30 Liiketoiminnan muut tuotot , ,20 Materiaalit ja palvelut Aineet ja tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,07 Ulkopuoliset palvelut , , , ,12 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,11 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,44 Muut henkilösivukulut , , , ,23 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,12 Liiketoiminnan muut kulut , ,92 LIIKEVOITTO , ,89 Rahoitustuotot ja kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Muilta , ,31 Korkokulut ja muut rahoituskulut Muille 8, ,79 0, ,31 VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILIPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA ,56-751,58 Tilinpäätössiirrot Poistoeron lisäys/vähennys 9 576, ,11 Tuloverot 119,50-365,08 TILIKAUDEN VOITTO 2 182,67 918,45 9

10 TASE V a s t a a v a a PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet , , , ,95 Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet , ,72 Liittymismaksut , ,72 Rakennukset ja rakennelmat , ,42 Koneet ja kalusto , ,25 Keskeneräiset hankinnat 4 084, , , ,94 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet , , , ,71 PYSYVÄT VASTAAVAT , ,60 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet , , , ,20 Saamiset Pitkäaikainen Lyhytaikaiset Myyntisaamiset , ,09 Osamaksusaamiset , ,88 Lainasaamiset 0,00 0,00 Muut saamiset , ,19 Siirtosaamiset , , , ,93 Rahat ja pankkisaamiset , , ,98 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,11 V a s t a a v a a yhteensä , ,71 10

11 TASE V a s t a t t a v a a OMA PÄÄOMA Osakepääoma , ,00 Vararahasto , , , ,19 Muut rahastot Liittymismaksurahasto , ,99 Muut rahastot , , , ,48 Edellisten tilikausien voitto , ,36 Tilivuoden voitto 2 182,67 918,45 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,48 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero , ,26 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahalaitoksista Palautuskelpoiset liittymismaksut , , , ,85 Lyhytaikainen Saadut ennakot 106,75 153,60 Ostovelat , ,51 Muut velat , ,91 Siirtovelat , , , ,12 VIERAS PÄÄOMA , ,97 V a s t a t t a v a a yhteensä , ,71 11

12 RAHOITUSLASKELMA 2014 (1000 ) Liiketoiminnan rahavirta: Myynnistä saadut maksut Maksut liiketoiminnan kuluista Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista 0 0 Saadut korot liiketoiminnasta Saadut osinkotulot 2 1 Siirto- ja palautuskelpoisten liittymismaksujen lisäys Liiketoiminnan rahavirta Investointien rahavirta: Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Saadut investointiavustukset 47 0 Vaihto-omaisuuden lisäys/vähennys 26-6 Investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta: Sijoitusten pääoman palautus 0 0 Lainasaamisten takaisinmaksut 0 0 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut 0 0 Rahoituksen rahavirta 0 0 Verojen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa Lisäys/vähennys TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Arvostusperiaatteet ja -menetelmät Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on arvostettu muuttuvaan hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Sijoitukset on kirjattu hankintamenoon. Vaihto-omaisuus on arvostettu alimman arvon periaatteen mukaan muuttuvaan hankintamenoon. Hankintameno on määritelty käyttäen keskihinnan mukaista arvoa. Jaksotusperiaatteet ja -menetelmät Kuluvien pysyvien vastaavien hankintameno poistetaan ennalta laaditun suunnitelman mukaisesti. Koneet ja kalusto, jonka taloudellinen käyttöaika on enintään kolme vuotta, sekä elinkeinoverolain tarkoittamat pienhankinnat kirjataan hankintatilikauden kuluiksi. 12

13 Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu taloudellisen pitoajan perusteella seuraavasti: MUUT PITKÄVAIKUTTEISET MENOT Lakeuden pohjavesitutk. kulut 5 vuotta Aineettomat oikeudet 10 vuotta RAKENNUKSET Toimistorakennus Varikkorakennus Laitosrakennukset Vesimittarit asiakkailla Asfaltointi VERKOSTOT Vesijohtoverkosto Viemäriverkosto KONEET JA KALUSTO Laitoskoneistot Muut koneet ja kalusto Vesilaitoksen automaatio 40 vuotta 25 vuotta 20 vuotta 10 vuotta 10 vuotta 30 vuotta 30 vuotta 15 vuotta 5-10 vuotta 10 vuotta TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT Liikevaihdon jakautuminen Vesimaksut , ,40 Jätevesimaksut , ,09 Siirtokelpoiset liittymismaksut , ,72 Muut varsinaiset tuotot , , , ,30 Liiketoiminnan muut tuotot Vuokratuotot , ,20 Muut tuotot 0, , , ,20 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotulot , ,28 Osinkotuotot 1 900,00 712,50 Korkotulot ei veroll. 8,52 47,53 Korkokulut 0,00 0, , ,31 TASEEN VASTAAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Atk-ohjelmalisenssit Sumu-menojäännös , ,95 Evl-menojäännös , ,95 13

14 Lisäys 0,00 0,00 Sumupoisto 1 971, ,00 Evlpoisto 1 971, ,00 Sumu menojäännös , ,95 Evl-menojäännös , ,95 Tyrnävän siirtoviemäri Sumu-menojäännös , ,00 Evl-menojäännös , ,00 Lisäys 0,00 0,00 Sumupoisto 5 500, ,00 Evlpoisto 5 500, ,00 Sumu menojäännös , ,00 Evl-menojäännös , ,00 Aineelliset hyödykkeet Liittymismaksut Hankintameno , ,72 Lisäykset , ,00 Hankintameno , ,72 Maa-alueet Hankintameno , ,72 Lisäykset 150,00 818,00 Hankintameno , ,72 Rakennukset (EVL 7 %) Sumu-menojäännös , ,84 Evl-menojäännös , ,18 Lisäykset , ,06 Sumu-poisto , ,69 Evl-poisto , ,17 Poistoeron muutos , ,52 Poistoero , ,86 Sumu-menojäännös , ,21 Evl-menojäännös , ,07 Rakennukset (EVL 4 %) Sumu-menojäännös , ,03 Evl-menojäännös , ,21 Lisäykset 0,00 0,00 Sumu-poisto 9 578, ,88 Evl-poisto 7 045, ,29 Poistoeron vähennys 2 533, ,59 Poistoero , ,77 Sumu-menojäännös , ,15 Evl-menojäännös , ,92 Koneet ja kalusto (EVL 25 %) Sumu-menojäännös , ,85 Evl-menojäännös , ,79

15 Lisäykset , ,92 Sumu-poisto , ,54 Evl-poisto , ,54 Poistoeron vähennys 0,00 0,00 Poistoeron lisäys , ,00 Poistoeron vähennys (vanha) 0,00 0,00 Poistoero , ,16 Poistoero vanha 24,90 24,90 Sumu-menojäännös , ,23 Evl-menojäännös , ,17 Asfaltointi Sumu-menojäännös , ,90 Evl-menojäännös , ,90 Lisäykset 0,00 0,00 Sumu-poisto 1 281, ,12 Evl-poisto 1 281, ,12 Sumu-menojäännös , ,78 Evl-menojäännös , ,78 Vesi- ja viemärijohtoverkosto Sumu-menojäännös , ,80 Evl-menojäännös , ,68 Lisäykset , ,31 Sumu-poisto , ,89 Evl-poisto , ,89 Lisäpoisto kp/evl 0,00 0,00 Poistoeron vähennys 0,00 0,00 Poistoeron vähennys(vanha) , ,92 Poistoero , ,02 Poistoero vanha , ,94 Sumu-menojäännös , ,30 Evl-menojäännös , ,10 Keskeneräiset verkosto- ja rakennuskohteet 4 084, ,83 Saamiset omistusyrityksiltä Lakeuden Keskuspuhdistamo Oy Myyntisaaminen 8171, ,74 Lainasaaminen 0,00 0,00 Muut saamiset 0,00 0,00 15

16 TASEEN VASTATTAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT Sidottu oma pääoma Osakepääoma Osakepääoma , ,00 Lisäys Osakepääoma , ,00 Vararahasto Vararahasto , ,19 Vararahasto , ,19 Sidottu oma pääoma yhteensä , ,19 Vapaa oma pääoma Muut rahastot Siirtokelp.liittymät , ,99 Siirtokelp.liittymät , ,99 Käyttörahasto , ,19 Käyttörahasto , ,19 Uudistus- ja laajennusrahasto , ,30 Uudistus- ja laajennusrahasto , ,30 Muut rahastot yhteensä , ,48 Voittovarat Voittovarat , ,36 Tilikauden voitto(tappio) 2 182,67 918,45 Voittovarat , ,81 Vapaa oma pääoma yhteensä , ,29 Siirto- ja palautuskelpoiset liittymismaksut , ,85 Yli 5 vuoden kuluttua erääntyvät lainat 0,00 0,00 Velat omistusyrityksille Lakeuden Keskuspuhdistamo Oy Ostovelka , ,53 Siirtovelka 0,00 0,00 LIITETIEDOT HENKILÖISTÄ Toimintavuonna yhtiön palveluksessa oli keskimäärin 15 henkilöä. Henkilökunnan palkat ja palkkiot , ,79 Kokouspalkkiot hallitus 6 460, , , ,88 Eläkemenot , ,16 Muut henkilöstökulut , ,73 OMISTUKSET YRITYKSISSÄ 16 Lakeuden Keskuspuhdistamo Oy Kotikunta: Kempele Omistusosuus: 40,26 %

17 Tilinpäätöksen mukainen oma pääoma ,00 euroa ja tilikauden voitto on 254,74 euroa. Päiväkirja Atk-tulosteina Pääkirja Atk-tulosteina Palkkakirjanpito Atk-tulosteina Myyntireskontra Atk-tulosteina Ostoreskontra Atk-tulosteina Tasekirja Erikseen sidottuna Tase-erittelyt Erilliset luettelot TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITTAMINEN Kempeleessä 24. helmikuuta 2015 Tositelajit ja säilytystapa 01 Sampo paperitositteina 02 Osuuspankki paperitositteina 03 Nordea paperitositteina 04 Muut tositteet paperitositteina 05 Op kultatuotto paperitositteina 06 Säästöpankki maksuliikennetili paperitositteina 07 Säästöpankki säästötili paperitositteina 10 Myyntireskonta paperitositteina 20 Ostolaskut laskut paperitositteina 22 Ostolaskujen suoritukset paperitositteina 60 Palkkatositteet paperitositteina 70 Suunnitelman mukaiset poistot paperitositteina 95 Jaksotukset paperitositteina 98 Vyörytykset paperitositteina TILINTARKASTUSMERKINTÄ 17

18 TILINTARKASTUSKERTOMUS 18

19 3. VESILAITOS 3.1 Yleistä pohjavedenottamoista ja vedenkäsittelylaitoksista Kempeleen kunnan vedenhankinta perustuu Kempeleenharjun pohjavesivarojen hyödyntämiseen. Veden hankinnasta ja jakelusta vastaa Kempeleen Vesihuolto Oy. Kempeleen kunnan alueella on vesiyhtiöllä kolme vedenottamoa: Tuohino, Monkkanen ja Honkasalmi.Vesioikeuden lupa pohjaveden ottoon Tuohinon pohjavedenottamosta on myönnetty esitetyn hakemuksen perusteella Vesioikeuden lupa pohjavedenottamisen lisäämiseen m 3 /vrk vuosikeskiarvona on myönnetty Vesioikeus on määrännyt päätöksellään Tuohinon vedenottamolle 64 hehtaarin lähisuoja-alueen. Tuohinosta on pumpattu pohjavettä vuonna 2014 keskimäärin m 3 /vrk. Vesioikeuden lupa pohjaveden ottoon Monkkasen pohjavedenottamosta on myönnetty , m 3 /vrk kuukausikeskiarvona. Lupa sai lainvoiman KHO:n päätöksellä. Samalla päätöksellä vesioikeus määräsi vedenottamolle 21 hehtaarin lähisuoja-alueen. Monkkasesta on pumpattu pohjavettä vuonna 2014 keskimäärin 462 m 3 /vrk. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi Honkasalmen vedenottamolle vesilain mukaisen luvan pohjaveden otolle m 3 /vrk vuosikeskiarvona. Honkasalmen vedenottamo otettiin tuotannolliseen käyttöön Samassa luvassa muutettiin Tuohinon vedenottolupaa siten, että Tuohinosta ja Honkasalmesta saa ottaa pohjavettä yhteensä enintään m 3 /vrk vuosikeskiarvona. Honkasalmesta on pumpattu vuonna 2014 pohjavettä keskimäärin m 3 /vrk. 19

20 3.2 Tuohinon pohjavedenottamo ja vedenkäsittelylaitos Tuohinon vedenottamo on yhtiön päävedenottamo. Vedenottamolla on kahdeksan siiviläputkikaivoa, joiden siivilätaso sijaitsee 9,8 17,8 metriä maanpinnan alapuolella. Niiden lisäksi on kaksi syväkaivoa, jonka siivilätasot sijaitsevat 72,5 82,5 metrin syvyydessä. Syväkaivo 11 otettiin tuotannolliseen käyttöön ja syväkaivo 21 otettiin tuotannolliseen käyttöön Vuonna 2014 näistä otettiin raakavettä keskimäärin m 3 /vrk. Syvän kaivon vesi käsitellään perinteisellä käsittelymenetelmällä Tuohinossa. Tuohinon pohjavedenottamo ja vedenkäsittelylaitos Pohjavesi sisältää hiukan rautaa, mangaania, humusta ja ravinteita, joten vesi käsitellään hienovaraisesti ennen kulutukseen johtamista. Tuohinon vedentuotanto voidaan jakaa raakavedenpumppauksen jälkeen kahteen eri prosessiin. Perinteinen käsittely on kontaktisuodatus-ilmastus-hidassuodatus ja toinen käsittelylinja on nanosuodatusilmastus. Perinteisellä prosessilla käsitellään syväkaivon vettä, koska se sisältää ravinteita ja humusta vähemmän kuin muiden kaivojen vesi. Nanosuodatusprosessilla käsitellään kaikkien muiden siiviläputkikaivojen vettä. Myös Honkasalmen vedenottamon raakavesi käsitellään Tuohinossa nanosuodatusprosessilla. Nanosuodatus on modernia vedenkäsittelytekniikkaa. Hienovaraisen käsittelyn jälkeen veden hygieenisyys varmistetaan vielä UV-desinfioinnilla. Perinteisessä prosessissa raakaveteen liuennut mangaani ja rauta hapetetaan ensimmäiseksi hiukkasmuotoon, jolloin suurin osa raakaveden sisältämästä raudasta ja mangaanista saadaan sidottua kontaktisuodattimiin. Tämän jälkeen vesi ilmastetaan, jolloin veteen liuenneet kaasut, kuten hiilidioksidi, saadaan poistettua sekä mahdollisesti hapettamaton 20

21 rauta ja mangaani hapetettua hiukkasmuotoon. Viimeisessä vaiheessa, eli hidassuodatuksessa, varmistetaan veden korkea laatu. Perinteisen linjan kapasiteetti on yhteensä m 3 /vrk. Perinteisessä prosessissa osa ilmastetusta vedestä voidaan myös käsitellä uudelleen kontaktisuodatus - UV-käsittelyllä. Tällä käsittelyllä varmistetaan veden riittävyys ja saatavuus silloinkin kun toinen hidassuodatusallas on huollossa. Vettä kierrätetään jatkuvasti kontaktisuodattimissa jotta ne voidaan ottaa nopeasti käyttöön tarpeen mukaan. Tuotannolliseen käyttöön tämä menetelmä otettiin Kapasiteetti on 670 m 3 / vrk. Tämä kapasiteetti kaksinkertaistui perusparannus- ja laajennus hankkeessa 2014, eli se on nyt 1340 m 3 /vrk. Nanosuodatusprosessissa (3 kpl, kolmas nanosuodatin asennettiin ) veden paine nostetaan 7-9 bar ja vesi johdetaan puoliläpäisevän kalvon läpi. Tuohinossa käytetään spiraalista kalvotyyppiä, jolloin käsiteltävä vesi virtaa spiraalimaisesti etenevän kalvon välissä ja pyrkii kalvon läpi huokoiseen vettä keräävään kerrokseen ja sitä kautta kalvon keskellä olevaan pääkeräysputkeen. Yhdessä nanosuodatusyksikössä on 36 kalvoyksikköä. Laskennallinen yhden kalvon tuotto on 1 m 3 /h, joten yhdestä nanosuodatusyksiköstä saadaan vettä 36 m 3 /h. Kolmen nanosuodatusyksikön kapasiteetti on yhteensä m 3 /vrk. UV-desinfioinnin jälkeen hidassuodatukselta ja nanosuodatukselta tuleva vesi sekoitetaan keskenään alavesisäiliöissä, jonka jälkeen se on valmista johdettavaksi verkostoon. Tuohinosta pumpattiin vesijohtoverkostoon keskimäärin m 3 /vrk, josta itäiseen jakelupiiriin 625 m 3 /vrk ja läntiseen vesitornin jakelupiiriin m 3 /vrk. 3.3 Monkkasen pohjavedenottamo ja vedenkäsittelylaitos Monkkasen pohjavedenottamolla on kolme siiviläputkikaivoa, joiden siivilätasot sijaitsevat maanpinnan alapuolella 5,5 12 metriä. Yhdessä kaivossa vesi on varsin puhdasta. Toisen kaivon vedessä on hieman rautaa sekä mangaania ja kolmannen vedessä sekä rautaa että mangaania hiukan enemmän. Parhaan kaivon tuotto on 650 m 3 / vrk. Sen vesi käsitellään kontaktisuodattimella, jonka tuotto on 14 m 3 /h. Monkkasen vedenottamo Parhaan kaivon rinnalla otetaan heikompilaatuista vettä nanosuodatuksella käsiteltynä. Nanosuodattimessa on 12 kalvoa, joten tuotto on 12 m 3 /h ja sen kapasiteetti 200 m 3 /vrk. 21

22 Kaikki vesi ilmastetaan hiilidioksidin poistamiseksi laitoksen alasäiliössä. Monkkasen laitoksella on UV-desinfiointi verkostoon lähtevässä linjassa. Verkostoon johdettiin keskimäärin 395 m 3 /vrk. 3.4 Honkasalmen pohjavedenottamo Honkasalmen pohjavedenottamolla on yksi korkealaatuinen ja hyvätuottoinen siiviläputkikaivo. Se on 49 metriä syvä ja siivilätasot sijaitsevat kolmessa eri osassa välillä metriä. Honkasalmen vedenottamo on otettu tuotannolliseen käyttöön Honkasalmesta raakavesi johdetaan kahdella M200-putkella 2,5 km matkan Tuohinon vesilaitokselle käsiteltäväksi nanosuodatusprosessille. Kaivosta on otettu pohjavettä tuotantoon vuonna 2014 keskimäärin m 3 /vrk. 3.5 Veden tuotanto ja jakelu Tuohinosta pumpattiin pohjavettä m 3, keskimäärin m 3 /vrk. Monkkasesta pumpattiin pohjavettä m 3, keskimäärin 462 m 3 /vrk. Honkasalmesta pumpattiin pohjavettä m 3, keskimäärin m 3 /vrk. Verkostoon johdettiin vettä yhteensä m 3 /a, keskimäärin m 3 /vrk. Laskutettu vesi oli m 3, keskimäärin m 3 /vrk. Vuodesta 2013 myynti laski m 3, eli -1,1 %. 22

23 3.6 Vesisäiliöt Tuohinon vesilaitoksella on kolme alavesisäiliötä 270 m 3, 430 m 3 ja 500 m 3. Monkkasessa on 400 m 3 alavesisäiliö ja Murron pumppaamolla 50 m 3 maanpäällinen alavesisäiliö. Vesitornin hyötytilavuus on m 3. Vesisäiliötilavuus on yhteensä m Vesitutkimus ja vedenlaatu Terveydensuojelulain edellyttämää veden laadun valvontatarkkailua on suoritettu Oulun seudun ympäristötoimen päätöksen valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Ohjelma on päivitetty vuosille ja Oulun seudun ympäristötoimen johtokunta hyväksyi sen päätöksellään Dnro OUKA/7045/ /2013. Ohjelma sisältää vesilaitoksen omavalvonnan, käyttötarkkailuohjelman ja verkostovesinäytteiden valvontatutkimusohjelman. Valvontatutkimusohjelman mukaiset näytteet tutkitaan talousvesiasetuksen 13 :n mukaisessa julkisen valvonnan alaisessa hyväksytyssä laboratoriossa. Valvontatarkkailun suorittaa vuodesta 2015 lähtien Ahma Ympäristö Oy. Kaikkien verkostovesinäytteiden tutkimustulokset ovat täyttäneet talousvesiasetuksen 461/2000 laatuvaatimukset ja laatusuositukset. Virallisen tarkkailun lisäksi vesijohtoverkostosta on otettu vesinäytteitä saneerauksen ja rakentamisen aikana sekä asiakkaiden yhteydenottojen perusteella. 3.8 Vedenhankinnan varmistaminen Yhtiön strategisesti tärkein haaste on omien vedenottamoiden pohjaveden puhtauden säilyttäminen. Tavoitteena on, että nykyiset pohjavedenottamot säilyvät pysyvästi vedenhankintaan kelvollisina. Sen eteen on työskennelty 60-luvulta, toiminnan alusta, lähtien. Kasvavan kunnan maankäyttöpaineet aiheuttavat riskejä vedenhankinnalle sillä pohjavesi joudutaan ottamaan Kempeleessä taajaman alta. Sen vuoksi vedenottamoille on perustettu vesioikeuden vahvistamat suoja-alueet. Lisäksi Kempeleen kunnanvaltuusto on hyväksynyt Kempeleenharjun pohjavesialueen suojelusuunnitelman. Päätöksellä kunta on velvoitettu huomioonottamaan pohjavesien suojelun omassa toiminnassaan. Honkasalmen vedenottamon käyttöönoton seurauksena Kempeleessä on vesihuoltolaitosten varmuusluokituksessa paras turvallisuusluokka I. Eli yhtiöllä on käytössään kaksi erillistä pohjavesilähdettä, joista kummastakin erikseen saadaan koko kulutukseen tarvittava vesimäärä. Honkasalmessa kaikki pohjavesi ja Tuohinossa pääosa pohjavedestä otetaan syvistä kerroksista, missä vesi on suojassa likaantumiselta ja on turvallisin vesilähde vakavan ympäristöonnettomuuden sattuessa. Yhtiön strategiana on jatkossa rakentaa nykyisille vedenottamoille lisää kaivoja syvän kerroksen pohjaveden ottoa varten, millä vedenhankintaa, -laatua ja -määrää edelleen varmistetaan. Niin ikään naapurilaitosten kanssa on rakennettu keskenään varmistavat yhdysvesijohdot, joiden teoreettinen kapasiteetti on Limingasta 800 m 3 /vrk, Oulusta m 3 /vrk, Oulunsalosta 900 m 3 /vrk ja Tyrnävältä 250 m 3 /vrk, eli yhteensä m 3 /vrk. Vuonna 2013 rakennetun, Oulun verkkoon yhteydessä olevan, yhdysvesijohdon m 3 /vrk välityskapasiteetilla voitaisiin hoitaa Kempeleen itäisen jakelupiirin kulutus. Oulussa käytetään ilmeisesti vielä pitkään pintavettä, jota ei kannata johtaa pohjavesilaitoksen verkostoon kuin vain äärimmäisen kriisin aikana. 23