Haastattelimme Savonlinja-yhtiöiden toimitusjohtajaa liikenneneuvos Raimo O. Honkasta Riskienhallinnan onnistuminen kunnissa Yleishyödyllisyys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Haastattelimme Savonlinja-yhtiöiden toimitusjohtajaa liikenneneuvos Raimo O. Honkasta Riskienhallinnan onnistuminen kunnissa Yleishyödyllisyys"

Transkriptio

1 Haastattelimme Savonlinja-yhtiöiden toimitusjohtajaa liikenneneuvos Raimo O. Honkasta Riskienhallinnan onnistuminen kunnissa Yleishyödyllisyys tarkkaan syyniin

2 PÄÄTOIMITTAJALTA Kesän jälkeen on tullut ja tulossa joitain muutoksia säädöksiin. Olemmekin koonneet ajankohtaisen lukupaketin ja toivon, että lukijamme löytävät itseään kiinnostavan artikkelin. Hyvää syksyä ja lukuhetkiä toivottaen Meri Väinölä Tampereen aluetoimiston kuulumisia Hervannan metsistä Hämeenkadun helmeksi Tampereen esikaupunkialueella Hervannassa vuonna 2004 toimintansa aloittanut toimistomme on vuoden 2007 alusta asti toiminut Tampereen ydinkeskustassa Hämeenkadulla toimistotiloiksi uudistetussa perinteikkäässä Varmantalossa. Sopivampien tilojen vapauduttua viime vuonna toteutettiin helppo muutto, kun muutimme samassa rapussa toisesta kerroksesta viidenteen. Yhteystiedotkaan eivät muuttuneet ja nyt viihtyisät toimitilat palvelevat tarpeitamme hyvin. Tekijät ja palvelut Aluetoimiston johtajaksi elokuussa nimitetyllä HTM Tuija Siukolla on pitkä Kuvassa Tuija Siuko. kokemus taloushallinnon tehtävissä. Kauppatieteen maisterin opintojen ohella alkoi työskentely tilitoimistossa ja sittemmin kokemusta on kertynyt mm. talouspäällikkönä, tilitoimistoyrittäjänä sekä itsenäisenä tilintarkastajana. HTM-tutkinnon Tuija on suorittanut vuonna Tuokolle siirryin vuonna 2007, koska koin Tuokon arvojen suomalaisena perheyrityksenä olevan lähempänä omaa arvomaailmaani kuin kansainvälisen ketjun tiukassa ohjauksessa kulkevassa tilintarkastustoimistossa, ja edelleen koen perheyritystaustamme myös vahvana kilpailutekijänä, kertoo Tuija. Vahvaa osaamista edustavat myös muut aluetoimistomme ammattilaiset. HTM Marja-Leena Roitolla on pitkä ura tilitoimistoyrittäjänä ja tilintarkastajana ja toimistossamme sen perustamisesta asti työskennellyt Hanna Keskinen hankki HTM-pätevyyden viime vuonna. Tällä hetkellä aluetoimistostamme löytyy siis pelkästään naisenergiaa, mutta mielellämme ottaisimme joukkoomme myös jonkun komean miehenkin! Haitaksi ei tietenkään olisi, jos hän toisi vielä jonkin verran asiakkaita tullessaan. Toiminnan laajentaminen onkin lähiajan suunnitelmissa ja sitä silmällä pitäen pyrimme parantamaan Tuokon tunnettuutta Pirkanmaalla. Viime keväänä toimistollamme oli harjoittelijana taloushallinnon opiskelija Pirkanmaan ammattikorkeakoulusta ja hyvistä kokemuksista rohkaistuneena pyrimme tarjoamaan harjoittelupaikan myös ensi keväänä motivoituneelle ja tilintarkastusalasta kiinnostuneelle opiskelijalle. Aluetoimistomme asiakkaat edustavat lähinnä pieniä ja keskisuuria yrityksiä hyvinkin erilaisilta toimialoilta. Useiden asiakkaidemme taloushallinto on ulkoistettu, joten yhteistyökumppaneinamme on monia tilitoimistoja. Lakisääteisen tilintarkastuksen lisäksi olemme mukana monissa yhteishankkeissa muiden Tuokon yksiköiden kanssa, mm. konkursseihin ja yrityssaneerauksiin liittyvissä erityistarkastuksissa ja due diligence -tarkastuksissa. Meiltä löytyy erityisosaamista myös mm. Tekes- ja EU-hankkeiden tarkastuksissa sekä rakennusliikkeissä ja asuntoyhtiöissä. Tilintarkastajalla toimisto kulkee mukana Työssämme käytämme laajasti hyväksemme tietotekniikkaa ja toimisto kulkeekin asiakkaalta toiselle kätevästi parissa salkussa. Käytettävissämme on mm. IDEA-analyysiohjelmisto, joka mahdollistaa suurien tietomäärien automaattisen käsittelyn, esim. asiakkaan kirjanpito- tai varastotiedoista. Olemme olleet edelläkävijöiden joukossa myös tarkastustyöpapereiden sähköisessä arkistoinnissa, joka on meillä ollut käytössä vuodesta 2007 alkaen. Järjestelmän ansiosta ei tarvitse kopioida tositteita tai muita dokumentteja vaan skannaamme ne, minkä jälkeen kaikki asiakkaan historiatieto kulkee aina mukanamme tarkastuskäynneillä kannettavassa tietokoneessamme. 2 TUOKKONEN 3/10

3 AJANKOHTAISTA Yhdistyslain muutokset ovat tulleet voimaan Yhdistyslakiin on tehty eräitä muutoksia, joiden tarkoitus on ollut saattaa laki vastaamaan paremmin erimuotoisten yhdistysten tarpeita. Seuraavassa käsitellään lyhyesti eräitä näistä muutoksista. VT Tom Hoffström, Tuokko Tilintarkastus Oy NIMITYKSIÄ Tuokko Tilintarkastus Oy H T M, J H T T Mikko Helkiö on nimitetty kuntasektorin v a r m e n nu s - j a asiantuntijapalveluista vastaavaksi johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Etäosallistuminen yhdistyksen kokoukseen Yhdistyslain voimaan tulleen muutoksen mukaan yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla, jos yhdistyksen säännöissä niin määrätään. Yhdistyksen säännöissä voidaan rajoittaa etäosallistuminen vain tiettyihin kokouksessa käsiteltäviin asioihin kuten henkilövalintoihin. Kokoukseen osallistuminen teknisen apuvälineen avulla on vain perinteisen kokousosallistumisen vaihtoehto eli etäosallistumisella ei voida korvata perinteisen fyysisen kokouksen järjestämistä. Jäsen voi siten valita osallistuuko hän kokoukseen paikanpäällä vai etänä. Etäosallistumisen käyttöönottaminen edellyttää tarvittaessa yhdistyksen sääntöjen muuttamista. Yhdistyksen jäsenten yksimielinen päätös ilman kokousta Mikäli kaikki yhdistyksen jäsenet suostuvat, yhdistyksen kokoukselle kuuluva päätös voidaan tehdä ilman muodollista kokousta. Käytännössä tätä muutosta voivat hyödyntää vain pienet yhdistykset, koska suostumuksen saaminen suurelta jäsenjoukolta lienee käytännössä vaikeata. Päätös on tehtävä kirjallisesti, päivättävä ja kunkin yhdistyksen jäsenen on allekirjoitettava se. Yhdistyksen hallituksen tehtävien selventäminen Yhdistyslakiin on lisätty säännökset hallituksen tehtävistä kirjanpidon ja varainhoidon järjestämisen osalta. Hallituksen on huolehdittava siitä, että yhdistyksen kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty. Muutos vastaa nykyistä oikeustilaa ja hyvää yhdistyskäytäntöä, mikä ei kuitenkaan ole aikaisemmin käynyt ilmi yhdistyslaista. Yhdistyksen toiminnantarkastaja Kauppatieteiden yo Eelis Salo on nimitetty tilintarkastusassistentiksi Oulun aluetoimistoon. HTM, KTM Tuija Siuko on nimitetty johtajaksi Tampereen aluetoimistoon. JHTT, CIA Martin Slotte on nimitetty Manageriksi julkishallinnon palveluihin. HSO-sihteeri Ulla Strohmayer o n n i m i t e t t y hallituksen puheenjohtajan sihteeriksi. Jos yhdistys ei valitse tilintarkastajaa, tulee yhdistyksellä olla yhdistyslain mukaan erit y i nen toi m i n nant arkastaj a. Leena Aaltonen on nimitetty tilintarkastusassistentiksi. TUOKKONEN 3/10 3

4 TUOKKO VIERAILEE Savonlinja-yhtiöt Haastattelimme Savonlinja-yhtiöiden pitkäaikaista toimitusjohtajaa liikenneneuvos Raimo O. Honkasta hänen ajatuksistaan mm. linja-autoliikenteen tulevaisuudesta. Perinteikäs 85-vuoden ikään ehtinyt Savonlinja-yhtiöt on itäisen Suomen merkittävin linja-autoliikenteen hoitaja ja vahvasti mukana myös Etelä-Suomen joukkoliikenteessä. Itä-Suomen lisäksi merkittäviä liikennealueita ovat pääkaupunkiseutu ja Turku ympäristöineen. Säännölliset vuorot kuljettavat matkustajia Helsingistä ja Jyväskylästä Viipurin kautta Pietariin. Viime vuosina Savonlinja-yhtiöt on profiloitunut suurten massatapahtumien kuljetusten järjestäjäksi. Savonlinja-yhtiöiden tarjontaan kuuluvat kaupunki- ja lähiliikenne, kuntien palveluliikenne, maaseutuliikenne, koululaiskuljetukset, Express- Bus-pikavuorot, monipuolinen matkailuliikenne sekä tasokkaat tilausajot. Toisena tukijalkana toimi lähes 60- vuoden ajan autokauppa, joka aloitti isäni talousneuvos Toivo J. Honkasen toimesta vuonna Savonlinja osti autokorjaamo- ja myyntitoimintaa harjoittaneen Kuvassa Raimo O. Honkanen 4 TUOKKONEN 3/10 Vauhti-Vaunun. Näin saatiin turvattua sodanjälkeisenä pulakautena linjaliikenteen varaosien saanti. Yritysjärjestelyssä poikani Petri Honkanen osti autokaupan liiketoiminnan kesällä 2004 ja hoitaa sitä edelleen. Savonlinja-yhtiöillä työskentelee noin 800 linja-autoliikenteen ammattilaista kolmessatoista (13) eri toimipisteessä. Keskustoimipaikka sijaitsee Mikkelissä. Linja-autoja yhtiöillä on noin 500. Puolesta puhutaan, teot puuttuvat Kokonaisuudessa ala on suurten haasteiden edessä. Tilanne on hyvin epävarma ja -vakaa. Puhutaan kauniisti joukkoliikenteen puolesta ja ilmastomuutoksesta, mutta teot puuttuvat. Ilmastomuutoksen hillintä on haasteista merkittävin. Hiilidioksidipäästöt korostuvat mm. kalustohankinnoissa ja ostoliikenteen kilpailuttamisissa. Läänien ostoliikenne on vähentynyt vuosien mittaan. Muuttoliike maaseudulta asutuskeskuksiin on voimistunut ja henkilöautokanta on kasvanut. Ostoliikenteen kilpailuttaminen vaihtelee paikkakunnittain, mikä vaikuttaa hyvin virkamieslähtöiseltä. Linja-auton ikä on enemmän kuin yksi tarjouskausi eli 1-5 vuotta. Käytännössä edelliselle kaudelle hyväksytty autokalusto ei enää kelpaa seuraavaan tarjouskilpailuun. Autojen vaatimustasoa on jälleen muutettu. Mitä, jos jonain päivänä piha on täynnä busseja, muttei lainkaan linjaliikennettä? Epävarmuustekijöitä on liian paljon, jotta tulevaisuuteen luotaavia suunnitelmia pystyisi tekemään. Uudet haasteet on vain otettava vastaan ja vastattava niihin parhaalla mahdollisella taidolla. Orjatyötä ilman julkista tunnustusta Yrittäjän päivä on pitkä ja vielä vapaallakin vastuu painaa. Huolta riittää niin omasta, perheen kuin työntekijöidenkin toimeentulosta. Yrittäjällä ei ole turvaa. Kaikki vanha on mennyt ja tulevaisuus tuntematon - lisäksi ala on villiintymässä Kukapa haluaisi Suomessa yrittää, sillä riskit ovat suuria. Orjatyötä ilman julkista tunnustusta! Suomessa seurataan vain ulkoisia merkkejä, unohdetaan kokonaan yrittäjyyden rakenteelliset ongelmat. Euroopan unioniin liittymisen jälkeen yrittäjien asemaa ei liiemmin ole helpotettu. Taakkaa on vain lisätty. Linja -autoliikenne on saanut jäädä suurista otsikoista, vaikka tälläkin sektorilla olisi syytä äänten korotuksiin. Linja-autoliikenteen tulevaisuus kaipaa laajaa julkista keskustelua. Nurinkurista ympäristöpolitiikan näkökulmasta olisi myös, jos osa Suo-

5 TUOKKO VIERAILEE mesta jäisi tulevaisuudessa yksityisautoilun varaan, miltä se nyt pahasti näyttää. Seuraava huono siirto voi muuttaa tilanteen jo katastrofaaliseksi. Kannattamatonta liikennettä joudutaan tarkastelemaan yhä kriittisemmin. Alan kustannukset ovat liian korkeat ja ne karkaavat käsistä matkustajamäärien jatkuvasti vähetessä. Joukkoliikenteen tulisi olla palvelutasoltaan ja hinnaltaan todellinen vaihtoehto henkilöautoliikenteelle erityisesti kaupunkiseuduilla, jolloin ruuhkia ja hiilidioksiidipäästöjä saataisiin vähennettyä. Rajansa kaikella myös ammattiyhdistysliikkeen vaateilla AKT:n strategia on isketään silloin, kun koko valtakunta on muutenkin polvillaan. Lakko on ensimmäinen keino asioiden muuttamisille AKT:n pääalueilla - ahtaajat ja autonkuljettajat. Samalla he aiheuttavat myös kymmenien tuhansien muiden työntekijöiden lomauttamiset. Tämäkö on ay -liikkeen solidaarisuutta, jota joka käänteessä on vuosikymmenet korostettu? Ulkopuolisesta tämä vaikuttaa pikemminkin itsekkäältä oman edun tavoittelulta. Rajansa kaikella - myös ammattiyhdistysliikkeiden vaateilla. Mikäli alalla menee huonosti ja työtä ei ole, ei myöskään tarvita työntekijöitä. Kuljettajien osaaminen, palvelukyky ja joustavuus ymmärryksellä höystettynä on todella arvossaan tulevaisuudessa. Vaateet eivät koskaan voi olla yksipuolisia, missä velvollisuudet? Rakentavalla yhteistyöllä löytyy yleensä ratkaisut asioille. Tilintarkastus on tiimityötä Avainsanat - luottamus ja lisäarvo Yritystoiminnan dokumentointi on lisääntynyt voimakkaasti? Jatkuvasti lisääntyvät säädökset ja muu sääntely ovat osasyynä dokumentoinnin lisääntymiseen. - Elämme muutosten aikaa -. Vastuullisen liiketoiminnan edellytyksenä on asioiden oikein tekeminen, joka toimii myös kestävän kehityksen perustana. Ehdoton luottamus yrittäjän ja tilintarkastajan välillä on edellytyksenä saumattomalle yhteistyölle. Yrittäjän on voitava keskustella tilintarkastajan kanssa niin kirjanpitoon kuin yritystoimintaankin liittyvistä kysymyksistä. Samalla hän saa varmuuden siitä, että kirjanpito on toteutettu verolainsäädännöllisesti oikein. Tilikauden aikana voi myös tulla tilanteita, joissa tarvitaan ulkopuolisen puolueettoman taloushallinnon asiantuntijan näkemys niin kirjanpitoon, tilinpäätökseen kuin verotukseen liittyen. Yhteistyöllä tunnistetaan ja punnitaan yritystoiminnassa sekä taloushallinnossa esiintyviä riskejä. Ellei tunne menneisyyttä, ei ole tulevaisuutta Pieni pojanviikari minussa on asunut aina. Lapsuuteni olen viettänyt ja kasvanut linja-autojen ympäröimänä, sillä lapsuudenkotini sijaitsi autokorjaamon pihapiirissä. Kodin ikkunan alta lähtivät linja-autot varhain aamulla linjalle ja iltaa kohti palasivat takaisin tallille. Iän myötä on tullut tarve tallentaa historiaa tuleville sukupolville. Sydäntäni lähellä ovat olleet lukujen henkilö-, linja- ja kuorma-autot. Kuten laulussa sanotaan: Aika entinen ei koskaan enää palaa. TUOKKONEN 3/10 5

6 TILINTARKASTUS Tarkastusvaliokunta Pörssiyhtiöistä noin puolessa on yhtiön hallitus perustanut asioita valmistelemaan tarkastusvaliokunnan. Tarkastusvaliokunnissa on jäseniä keskimäärin kolme ja valiokunnat kokoontuvat tilikauden aikana keskimäärin viisi kertaa. KTM, OTK Ahti Kaarenoja, Tuokko Tilintarkastus Oy Hallinnointikoodi Pörssissä listattujen yhtiöiden hallinnointikoodia kehittävän ja päivittävän Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n hallitus antoi kesäkuussa 2010 listayhtiöiden hallinnointikoodin, joka tuli voimaan Koodi korvasi vuonna 2008 annetun koodin. Hallinnointikoodin tavoitteena on, että suomalaiset yhtiöt noudattavat korkeatasoista kansainvälistä hallinnointitapaa. Tarkastusvaliokunta Hallinnointikoodi edellyttää tarkastusvaliokunnan perustamista, jos toiminnan laajuus edellyttää taloudellista raportointia ja valvontaa koskevien asioiden valmistelua koko hallitusta pienemmässä kokoonpanossa. Koodin mukaan valiokunnalla on koko hallitusta paremmat mahdollisuudet perehtyä talouteen ja valvontaan liittyviin kysymyksiin sekä huolehtia yhteydenpidosta tilintarkastajiin ja sisäiseen tarkastukseen. Valiokunta avustaa hallitusta valmistelemalla hallitukselle kuuluvia asioita. Itsenäistä päätösvaltaa sillä ei ole, vaan hallitus tekee päätökset kollektiivisesti ja se on vastuussa valiokunnalle osoittamiensa tehtävien hoitamisesta. Vaikka valiokunnalla ei olekaan itsenäistä päätösvaltaa, valiokunnan jäsenyys vaikuttaa hallituksen jäsenen vastuun arviointiin ja vahingonkorvauksen sovitteluun. Tuokko Tilintarkastus Oy:ssä on kerätty tietoja pörssiyhtiöiden tarkastusvaliokunnista. Selvityksen mukaan noin puolessa pörssiyhtiöistä hallitus oli perustanut tarkastusvaliokunnan. Tavallisimpia perusteluita valiokunnan perustamatta jättämiselle olivat yhtiön ja hallituksen koko sekä yhtiön toiminnan laajuus ja luonne, jotka eivät edellyttäneet valiokunnan perustamista. Valiokunnat kokoontuivat tilikauden aikana keskimäärin viisi kertaa. Suurin kokoontumisten määrä oli 11 kokousta. Tehtävät Hallinnointikoodin mukaan valiokunnan tehtävänä on muun muassa seurata tilinpäätösraportoinnin prosessia, seurata yhtiön sisäisen valvonnan, mahdollisen sisäisen tarkastuksen ja riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta, arvioida tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön riippumattomuutta ja erityisesti oheispalvelujen tarjoamista yhtiölle sekä valmistella tilintarkastajan valintaa koskeva päätösehdotus. Edellä mainittujen tehtävien lisäksi valiokunnan tehtäviin voi kuulua yhtiön taloudellisen tilanteen seuranta sekä yhteydenpito tilintarkastajaan ja tilintarkastajan tarkastusvaliokunnalle laatimien raporttien läpikäynti. Jäsenten lukumäärä Hallinnointikoodin mukaan valiokunnassa on oltava vähintään kolme jäsentä. Poikkeuksellisesti valiokunta voi kuitenkin koostua kahdesta jäsenestä. Tarkastusvaliokunnan jäsenillä on oltava valiokunnan tehtäväalueen edellyttämä pätevyys, ja vähintään yhdellä jäsenellä tulee olla asiantuntemusta erityisesti laskentatoimen tai kirjanpidon taikka tarkastuksen alalla. Selvityksen mukaan valiokunnan jäsenten lukumäärä oli keskimäärin kolme. Jäsenmäärältään suurimmassa valiokunnassa oli kuusi ja pienimmässä kaksi jäsentä. Perusteena kaksijäseniselle valiokunnalle esitettiin, että hallituksen jäsenmäärä sekä yhtiön toiminnan laajuus ja luonne huomioon ottaen valiokunta kykenee kaksijäsenisenäkin käsittelemään asioita tehokkaasti tai että kahden jäsenen katsotaan riittävän, koska yhtiö on suhteellisen pieni. Jäsenten riippumattomuus Tarkastusvaliokunnassa käsiteltävien asioiden luonteen vuoksi valiokunnan jäsenten on hallinnointikoodin mukaan oltava riippumattomia yhtiöstä ja vähintään yhden jäsenen on oltava riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista. Poikkeamista jäsenten riippumattomuudesta on perusteltu vallitsevalla tilanteella, jossa on tärkeää, että valiokunnassa on erityistä tietotaitoa ja osaamista yhtiön toimialalta. Poikkeamista riippumattomuudesta on perusteltu myös sillä, että omistamiseen liittyy yrittäjäriski, joten pääomistajan on perusteltua olla hallituksen ja sen valiokuntien puheenjohtaja ja näin valvoa osakkeenomistajien etua. 6 TUOKKONEN 3/10

7 VEROTUS Yleishyödyllisyys tarkkaan syyniin Veroasiantuntija Alpo Ronkainen, Tuokko Tilintarkastus Oy Valtiotalouden tarkastusvirasto julkaisi säätiöiden valtiontukia ja valvontaa koskevan tarkastusraportin. Raportissa tuodaan muun ohessa esille se, että tuloverolain 22 :ssä määritellään yleishyödyllinen yhteisö. Sen sijaan siinä ei määritellä yleishyödyllistä toimintaa ja niitä aineellisia tavoitteita, joita verotuilla halutaan edistää. Yleishyödyllisistä yhteisöistä julkiselle taholle muodostuvien kokonaiskustannusten hahmottamista vaikeuttaa se, että niiden toimintaan vaikuttavat usein päällekkäiset julkiset tuet; ostajan saamat tuet ja korvaukset, toimijan saamat suorat julkisen vallan tuet ja verovapauteen perustuva verotuki. Raportissa pohditaan myös sitä, ovatko yleishyödyllisten yhteisöjen saamat veroedut EU-lainsäädännössä kiellettyjä valtiotukia. Suomen yleishyödyllisten yhteisöjen saamat veroedut ovatkin parhaillaan EU:n komission tutkinnassa, mistä syystä uusiin lainsäädäntöhankkeisiin ei ole Valtiovarainministeriön mukaan syytä ryhtyä. Ruotsin käytäntö Tarkastuksessa selvitetään myös Ruotsin lainsäädäntöä. Ruotsissa säätiöiden verovapauden edellytys on toteuttamisvaatimus, jonka mukaan säätiön on harjoitettava yleishyödyllistä toimintaa muutaman vuoden tarkastelujakson aikana siinä laajuudessa, joka vastaa säätiön omaisuuden tuottoa. Tarkentavien ohjeiden mukaan omaisuuden tuotosta on käytettävä viiden vuoden tarkastelujakson aikana vähintään 80 % yleishyödylliseen tarkoitukseen. Lisäksi tehdään ns. pääasiallisuusarviointi. Jos tuotoista yli 25 % on muita kuin verovapaita tuloja, ovat myös muutoin verovapaat tulot veronalaista tuloa. Yhteisöjen ilmoitusvelvollisuus on myös olennaisesti laajempi kuin Suomessa. Kokonaisuutena yleishyödyllisten yhteisöjen verotus on Ruotsissa huomattavasti tiukempaa kuin Suomessa. Yhteenveto Yhteenvetona tarkastusvirasto toteaa verotukseen liittyen seuraavaa: Säätiöiden ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen tuloverotusta koskeva sääntely on tarkistettava, koska moni taho harjoittaa varsin laajaa elinkeinotoimintaa ja saa samalla yleishyödyllisenä yhteisönä verohelpotuksia. Käytännössä yleishyödyllisinä on pidetty myös sellaisia yhteisöjä, joiden toiminta on lähes puhtaasti elinkeinotoimintaa. Yleishyödyllisten yhteisöjen saamien verotukien valtiontaloudellinen merkitys, veropohjan kattavuus sekä hallinnon ja markkinoiden läpinäkyvyys edellyttäisivät yksityiskohtaisempaa tietoa verotukien määrästä, kohdentumisesta ja vaikutuksista. Yleishyödyllisten yhteisöjen verotusta koskevia salassapitosäännöksiä tulisi muuttaa, koska salassapitovelvollisuus heikentää markkinoiden läpinäkyvyyttä, eivätkä veroetujen mahdolliset kilpailua vääristävät vaikutukset tule riittävästi esille. Tuloverolakia tulisi täsmentää siten, että säädettäisiin, mitä pidetään riittävänä yhteiskunnallisena vastineena yhteiskunnan verotukina menettämille verotuloille. Nykyisellään tuloverolain yleishyödyllisten yhteisöjen verotusta koskevat säännökset ovat yleisluonteiset ja tulkinnanvaraiset ja sellaisina ne vaikeuttavat niin verotusta kuin myös tehokasta verovalvontaa. Raportin pääasiallisen viestin voisi kiteyttää seuraavasti: Yleishyödyllisen toiminnan verotuet eivät ole asianmukaisia niitä saavien yhteisöjen ja yhteiskunnan muutosten johdosta. Julkisen vallan toiminnalleen asettamat tavoitteet ja tuloksellisuusvaatimukset toteutuisivat paremmin, jos siirryttäisiin verotuesta muihin tukimuotoihin. Yleishyödyllisten yhteisöjen on syytä seurata tarkkaan EU-komission ratkaisuja, oikeuskäytäntöä ja mahdollisia lainmuutoksia. Mikäli verotuet todetaan kielletyiksi valtion tuiksi, voivat lainmuutokset tulla voimaan nopeastikin. Mahdolliset tulevat muutokset on syytä huomioida varsinkin toiminnan pitemmän aikavälin suunnittelussa ja toiminnan organisointiin ja rakenteeseen liittyvässä päätöksenteossa. TUOKKONEN 3/10 7

8 RISKIENHALLINTA Riskienhallinnan onnistuminen kunnissa Helge Vuoti, partner, JHTT, CIA, CCSA, CISA, CFE Mikko Helkiö, senior manager JHTT, HTM Martin Slotte, manager, JHTT, CIA Kaupungit, kunnat ja kuntayhtymät valmistelevat parhaillaan toista kertaa peräkkäin sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevan selonteon antamista toimintakertomuksissaan. Vaatimukset selonteon antamiselle korostuivat kuntalain muutoksen myötä. Samalla kirjanpitolautakunnan kuntajaosto uudisti yleisohjeen kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta. Yleisohjeen mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Tätä tarkoitusta varten kunnanhallituksen tulee esittää toimintakertomuksessa selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä sekä konsernivalvonnan järjestämisestä. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Sisäisen valvonnan tulisi toteutua kunnan johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytännöissä. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kunnanhallitus. Lisäksi kaikki ne toimielimet ja viranhaltijat, joille on annettu toimivaltaa kunnan varojen käytössä ja jotka toimivat viranomaisina, vastaavat sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Selonteon valmistelu on perusteltua vastuuttaa eri tehtäväalueille siten, että lauta- ja johtokunnat ja niiden alainen toimialajohto valmistelevat kunnanhallitukselle osaltaan selonteossa esitettävät tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Selonteossa käydään läpi sisäisen valvonnan eri kohdealueet. Jos kunnan sisäisessä valvonnassa on havaittu puutteita ja virheitä, on niistä tehtävä selkoa ja esitys niiden korjaamisesta. Kuntakonserneissa etsitään nyt käytännön välineitä toteuttaa uudistuneet vaatimukset ja samalla saada riskienhallinta osaksi kuntien tavanomaista toimintaa, millä tuetaan kokonaisvaltaisesti kuntakonsernin johdon ja johtavien viranhaltijoiden työtä. Tuokko Tilintarkastus Oy on ollut kiinteästi mukana kuntien ja kuntayhtymien tekemien selontekojen laatimisessa. Tässä työssä on noussut keskeisesti edelleen esille riskienhallinnan kehittäminen ja riskienhallinnan jalkauttaminen osaksi jokapäiväistä tekemistä ja johtamista kunnissa. Riskienhallintatyöstä syntyneen käsityksemme mukaan riskienhallinta tulisikin nähdä kokonaisvaltaisena kunnan riskien kartoitus- ja arviointityönä sekä samalla jatkuvina toimenpiteinä merkittävien riskien vähentämiseksi tai käyttämättömien mahdollisuuksien lisäämiseksi. Riskienhallinnan kehittäminen osaksi kunnan johtamista Riskienhallinnan järjestelyissä voidaan keskeisenä pitää riskienhallintaperiaatteiden ja riskien hallintaproses sin rakentamista (esimerkiksi sisäi sen valvonnan yleisohjeen muotoon), jossa ilmenee kunnan johdon tahto käyttää riskienhallintaa johtamisvälineenä. Keskeistä on myös prosessin yhteydessä kunnan toiminta- ja taloussuunnittelu-, vuosisuunnittelu- sekä muiden suunnittelun ja seurannan dokumenttien esimerkiksi kehityskeskustelulomakkeiston uudistaminen siten, että riskit ja niiden hallinta saadaan mukaan keskusteluihin sekä osaksi kunnan tavanomaista toimintaa. Riskikokonaisuuksien hahmottamisen kannalta riskikartta on keskeinen työväline samoin kuin toimenpiteiden seurannan kannalta riskitietokanta. Riskien arvioinnin työvälineitä ovat haastattelut, kysely- ja kartoitusohjelmat, itse- 8 TUOKKONEN 3/10

9 arviointitilaisuudet, esimies toiminnan yhteydessä tapahtuva jatkuva seuranta, erilaiset selvitykset ja auditoinnit (mm. laatu- ja tietojärjestelmä auditoinnit) sekä sisäiset ja ulkoiset tarkastukset. Riskienhallinnan järjestelyt Riskikartoitus aloitetaan kunnan johtaville viranhaltijoille annettavalla koulutuksella. Koulutuksessa esitellään sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä konsernivalvonnan selontekojen perusteita sekä riskienhallinnan järjestelmien rakennetta yllä olevan mallin mukai sesti. Koulutuksen tarkoituksena on avata silmiä näkemään riskejä eri näkökulmista sekä sitä kautta lisätä tietoisuutta siitä minkälaisia erilaisia riskejä kuntakonsernin toimintaan voi liittyä sekä mitä mahdollisuuksia näiden riskien hallintaan on olemassa. Annetun koulutuksen jälkeen valmistellaan riskikartoituskysely. Ennen kyselyn tekemistä haastatellaan valitut henkilöt kunnan johdosta, minkä kautta muodostetaan käsitys kunnan tavoitteista, toiminnasta sekä toimintaympäristöstä. Tehtyjen haastattelujen jälkeen kartoitukseen osallistujille lähetetään sähköpostitse nettipohjaisella kysely ohjelmalla valmisteltu riskikartoitus, missä jokainen voi esittää kunnan ja oman vastuualueensa tavoitteiden saavuttamisen kannalta keskeisiä riskejä tai käyttämättömiä mahdollisuuksia eri näkökulmista. Tässä otetaan huomioon kunnan eri yksiköiden, hallintokuntien ja virastojen ja laitosten toimintojen erilaisuus. Kartoituksen vastaukset ovat kuitenkin nimettömiä. Tehdyt riskikartoitukset analysoidaan ja niiden tietojen perusteella pidetään itsearviointitilai suus kunnan johtoryhmälle. Itsearviointitilaisuudet toteutetaan työpajatyöskentelynä erilaisia ryhmätyöskentelyn menetelmiä hyödyntäen. Riskien priorisoinnissa käytetään tarvittaessa hyväksi tätä varten suunniteltuja äänestyslaitteita. Itsearviointitilaisuuden jälkeen toimitetaan raportti, jossa on riskitietokantaan sijoitettuna merkittävimmät riskit ja niiden toimenpidesuunnitelma esimerkiksi alla olevan mallin mukaisesti. Riskienhallinnan tietokanta Riskien ja toimenpidesuositusten tietokannalla vastataan osaltaan yleisohjeen vaatimuksiin koskien sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa. Tietokannan RISKIENHALLINTA ja graafisen riskienarvioinnin avulla on mahdollista arvioida kunnan kokonaisriskejä sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaa samoin kuin raportoida osana selontekoa kehittämistoimenpiteistä. Riskien raportoinnin osalta voidaan pitää ensisijaisena, että kunnalla on hahmotettu riskien kokonaisuus jollakin työvälineellä. Riskienhallinnan kokonaisuuden hahmottamista helpottaa riskien ulottuvuuksien kuvaaminen, johon on hahmotettu kunnan toimintaan ja avainprosesseihin liittyvät riskit. Riskienhallinnan järjestelyt ja raportointijärjestelmät rakentuvat kunnan omiin toimisto-ohjelmiin (esimerkiksi Microsoft Office-ohjelmistoihin Excel ja Powerpoint) ja ovat siten suoraan ja helposti kaikkien tarvittavien henkilöiden käytössä. Riskienhallinnan raportointivastuut tulisi sisällyttää kunnan sisäisen valvonnan yleisohjeeseen. Tuokko Tilintarkastus Oy on kasvaneen kysynnän myötä vahvistanut palveluitaan kuntien ja kuntayhtymien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämispalveluissa sekä sisäisen tarkastuksen palveluissa. Kuvassa Martin Slotte ja Mikko Helkiö. TUOKKONEN 3/10 9

10 VEROTUS Rakennusalalle käänteinen arvonlisävero DE Leena Juusela, Tuokko Tilintarkastus Oy Muutoksen taustaa Rakennusalalla on alkaen tulossa voimaan tärkeä arvonlisäverouudistus, käänteinen verovelvollisuus rakennusalan yritysten välisessä laskutuksessa. Uuden järjestelmän arvioidaan lisäävän verotuloja vuositasolla 100 milj. eurolla. Lakimuutos ( /686) perustuu hallituksen esitykseen, jonka taustalla on talousrikollisuuden ja harmaan talouden aiheuttamat huomattavat vahingot. Osittain tämä johtuu kiristyneen kilpailun vääristämästä hinnoittelusta, joka puolestaan vääristää kilpailua. Yritys, jolla ei ole aikomustakaan maksaa veroja tai huolehtia työnantajavelvoitteistaan, voi tehdä varsin edullisia urakkatarjouksia rehellisiin yrityksiin verrattuna. Verohallinto on myös ryhtynyt toimenpiteisiin harmaan talouden vähentämiseksi rakennusalalla: vuonna 2008 aloitettiin Raksa-valvontahanke. Urakkaketjujen alapäähän painottuneissa tarkastuksissa havaittiin harmaata taloutta noin 35 %:ssa yrityksiä. Tavallisin havainto oli kuittikauppa. Pitkissä ketjuissa saattaa veroa jäädä merkittäviä määriä tilittämättä ketjun eri kohdissa. Rakennusalan käännetty verovelvollisuus on ollut käytössä myös mm. Ruotsissa jo pari vuotta. Tarkkoja tietoja siellä mahdollisesti saavutetuista verokertymien lisäyksistä tai harmaan talouden vähenemisestä muutoin ei vielä ole saatavilla. Muutoksen keskeinen sisältö Nyt tulossa oleva muutos tarkoittaa käytännössä sitä, että verovelvollinen on myyjän sijasta ostaja eli aliurakoinnissa arvonlisäveron suorittaa /ilmoittaa aliurakoitsijan sijasta työsuorituksen ostaja eli pääurakoitsija, joka voi myös vähentää ilmoittamansa veron. Näin toimitaan läpi koko aliurakointiketjun, vasta pääurakoitsija laskuttaa asiakastaan verollisella laskulla. Käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan vain rakennusalan yritysten välisiin myynteihin. Ostajan tulee olla elinkeinonharjoittaja, joka muutoin kuin satunnaisesti myy käännetyn verovelvollisuuden soveltamisalaan kuuluvia rakentamispalveluja tai kiinteistöjä. Tästä tulee varmasti paljon sekaannuksia ainakin aluksi, jo pelkästään ostajan statuksen tulkintavaikeuksien vuoksi. Saatetaan aiheetta jättää arvonlisävero lisäämättä laskuihin. Toisaalta myös moni tunnollinen yritys saattaa laskutta arvonlisäverolla, varmuuden vuoksi. Palvelut, joihin uutta menettelyä sovelletaan Käänteistä verovelvollisuutta sovelletaan rakentamispalveluihin, joita ovat kiinteistöön kohdistuva rakennus- ja korjaustyö materiaaleineen sekä työhön liittyvä suunnittelu, valvonta ja muu niihin verrattava palvelu. Rakentamispalveluna ei pidetä rakennustyöhön liittymätöntä siivousta tai muuta kiinteistön-hoitopalvelua. Käänteinen verovelvollisuus koskee myös rakennusalalla tapahtuvaa työvoiman vuokrausta. Menettelyä ei sovelleta tavaran myyntiin, vaikka siihen liittyisi myös jonkin verran asennustyötä. Rakentamispalvelun tulee siis olla pääsuorite. Esimerkkejä rakentamispalveluista: rakennusalueen pohjatyöt kaikentyyppisten rakennusten ja rakennelmien rakentaminen, korjausrakentaminen perusparannus- ja entisöintityöt eristystyöt, LVI-asennukset rakentamisen viimeistelytyöt rakennuskoneiden vuokraus käyttäjineen. Vähennysoikeus Vähennysoikeuteen muutoksella ei ole vaikutusta. Palvelun myyjä on oikeutettu palautukseen hankintoihinsa sisältyvistä arvonlisäveroista, vaikka ostaja onkin verovelvollinen palvelun myynnistä. Ostajalla taas on vähennysoikeus arvonlisäverosta, jonka hän itse laskee ja ilmoittaa rakentamispalvelun ostostaan edellyttäen kuitenkin, että vähennysoikeuden edellytykset täyttyvät. Laskutus Vaikka verovelvollinen rakennusalan yritysten välisissä palvelumyyneissä on ostaja, on myyjällä kuitenkin aina laskutusvastuu. Laskutussäännökset muuttuvat myös siten, että laskuille on aina merkittävä myös ostajan arvonlisäverotunniste ja tieto siitä, että ostaja on veronmaksuvelvollinen. Kausiveroilmoitus Kausiveroilmoitukselle tulee uudet kohdat sekä myyjän että ostajan annettavia ilmoituksia varten. 10 TUOKKONEN 3/10

11 Muutoksen vaikutuksia esimerkin avulla Oheisista kaaviokuvista näkee yksinkertaisen esimerkin avulla, miten veron kertyminen tapahtuu nyt ja muutoksen jälkeen. Arvioita lakimuutoksen vaikutuksista Alkuvaiheen käynnistysongelmista ja tulkintavaikeuksista huolimatta uuudella menettelyllä voidaan varmasti vähentää ketjun eri osissa tapahtuvia veronmaksun laiminlyöntejä, joissa ostaja vähentäisi veron mutta myyjä ei tilittäisikään sitä. Myyjällä on kuitenkin oikeus tehdä arvonlisävero-vähennyksiä omien hankintojensa osalta ja mikäli tämän osion valvontaa ei tehosteta, säilyy suuri osa ongelmaa edelleen; mikään ei estä vilpillisessä tarkoituksessa toimivaa yritystä tekemästä vähennyksiä ilman minkäänlaisia laskuja, edes tekaistuja, kuittikaupan laskuja. Pitkissäkään ketjuissa ei välttämättä jokainen aliurakoitsija tälläkään hetkellä jätä verojaan maksamatta. Osa siis kertyy valtion kassaan. Nyt kun kaikki alv-munat laitetaan samaan koriin, ei tilittämätöntä veroa esiinny ketjun alaosissa. Sen sijaan on syytä ottaa huomioon, että mikäli pääurakoitsija joutuu maksuvaikeuksiin tai vain jättää arvonlisäveron tilittämättä, kaatuu koko kori. Harmaan talouden karsimiseksi tarvitaan tehokasta, reaaliaikaista valvontaa, ei papereiden tutkimista vuosien kuluttua. Tällä hetkellä yritys voi olla jopa ennakkoperintärekisterissä pitkään, vaikka kaikki ilmoitukset ja maksut olisivat hoitamatta; esimerkkejä löytyy. Verohallinnon Raksa-hankkeen tai muun vastaavan valvonnan tehostaminen ja sen resurssien lisääminen olisivat tarpeellinen rinnakkaistoimi käänteisen verovelvollisuuden soveltamiselle. Kysymyksessä on myös alan rehellisten yrittäjien toimintaedellytysten turvaaminen ja parantaminen. TUOKKONEN 3/10 11

12 Muistilista Maksuprosentit % % Eläkevakuutusmaksut Yksityisten alojen palkansaajia koskevat eläkelait TEL, TaEL ja LEL yhdistyivät yhdeksi työntekijän eläkelaiksi eli TyEL:ksi. TyEL -ansion raja 51,75 /kk 49,93 /kk Tilapäinen työnantaja, vain tilapäisiä työntekijöitä ja palkkasumma v.2010 alle 7386 /6kk 22,40 v.2009 alle 7152 /6kk 22,40 Sopimustyönantaja, pysyviä työntekijöitä tai palkkasumma v.2010 vähintään 7386 /6kk v.2009 vähintään 7152 /6kk TyEL- maksu, perusmaksu, ilman asiakashyvitystä ja hoitokustannusalennusta palkkasumma alle ,80 21, ,80-22,40 21,44-22,04 nousee liukuvasti palkkasumma yli ,40 22,04 Työntekijän osuus TyEL- maksusta - alle 53 v. työntekijä 4,5 4,3 - vähintään 53 v. työntekijä 5,7 5,4 YEL 21,2 20,8 53 vuotta täyttäneiltä 22,4 21,9 Työttömyysvakuutusmaksu % % työnantajan osuus 0,75 0,65 työntekijän osuus 0,40 0,20 Palkkasumman euroa ylittävältä osalta työnantajan osuus 2,95 Palkkasumman euroa ylittävältä osalta työnantajan osuus 2,70 Sotumaksu maksuluokka 1 2,23 2,0 maksuluokka 2 4,2 maksuluokka 3 5,1 Koska työnantajan kansaneläkevakuutusmaksu poistui vuoden 2010 alusta, kaikkien työnantajien sosiaaliturvamaksu on sama ja maksuluokat poistuvat. Korot % Viivästyskorko korkolain mukaan 8,0 Peruskorko ,25 Määräaikoja verotuksessa - Veroilmoitus 4 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. - Verotus päättyy 10 kuukauden kuluttua tilikauden päättymisen jälkeen. - Jäännösverot maksetaan viimeistään verotuksen päättymistä seuraavan kuukauden 25. päivänä. - Vuoden 2010 alussa käyttöönotettu verotilimenettely muuttaa oma-aloitteisten verojen ilmoittamista, maksamista ja palauttamista. Verotilimenettelyyn kuuluvat kaikki oma-aloitteiset verot lukuunottamatta varainsiirtoveroa ja ennakontäydennysmaksua. Verotiliverot ilmoitetaan verohallinnolle kausiveroilmoituksella. - Työnantajasuoritukset (sotu ja ennakkopidätykset) maksetaan maksukuukautta seuraavan kuukauden 12. päivänä. Arvonlisäverot maksetaan kohdekuukautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivänä, huom. työnantajasuoritukset myöhenevät ja arvonlisäverot aikaistuvat kahdella päivällä. - Sähköisen ilmoituksen on oltava perillä verohallinnossa kuukauden 12. päivä ja paperisen ilmoituksen kuukauden 7. päivä. - Huomioithan, että kannattaa maksaa ennakontäydennystä, jos verolaskelma osoittaa, että ennakot ovat liian pienet. Näin vältytään jäännösveron koroilta, jotka ovat vähennyskelvottomia. Liikaa maksettua ennakkoa voi vielä hakea takaisin neljän kuukauden kuluessa ja ennakkon kokonaan poistamista kahdeksan kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Näin saat liikaa maksetut ennakot nopeammin takaisin. Seuraava numero ilmestyy joulukuussa! Helsinki Munkkiniemen puistotie Helsinki Puh. (09) Fax (09) Tampere Hämeenkatu Tampere Puh. (03) Fax (03) Turku Aurakatu Turku Puh. (020) Fax (020) Oulu Hallituskatu 11 B Oulu Puh. (08) Fax (08) Jyväskylä Väinönkatu 26 A Jyväskylä Puh. (0400) Fax (014) Lappeenranta Raatimiehenkatu 22 A Lappeenranta Puh. (0400) Fax (05) Tallinna Pärnu mnt Tallinn, Estonia Puh Fax Tässä julkaisussa olevat tiedot on esitetty yleisluonteisesti, ja se on tarkoitettu käytettäväksi ainoastaan yleisluonteisena tiedon lähteenä. Tämän julkaisun ei ole tarkoitus korvata asioiden yksityiskohtaista selvitystä tai oikeudellista tulkintatarvetta. Tuokko Yhtiöt Oy ei vastaa vahingoista, jotka ovat aiheutuneet, kun joku on toiminut tai jättänyt toimimatta tämän julkaisun sisällön perusteella. Suosittelemme ottamaan yhteyttä yksittäistapauksissa asiantuntijaan, joka voi avustaessaan ottaa huomioon tapauksen erityispiirteet.

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Rakentamispalvelujen käännetty verovelvollisuus

Rakentamispalvelujen käännetty verovelvollisuus Rakentamispalvelujen käännetty verovelvollisuus Varatuomari Roger Lehtonen Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry ROGER LEHTONEN 2011 Sähköinfo Oy Rakentamispalvelujen käännetty verovelvollisuus 1.4.2011

Lisätiedot

Soveltamisalaltaan rakentamispalvelu voi kohdistua talonrakentamiseen, maa- ja vesirakentamiseen sekä erikoistuneeseen rakennustoimintaan.

Soveltamisalaltaan rakentamispalvelu voi kohdistua talonrakentamiseen, maa- ja vesirakentamiseen sekä erikoistuneeseen rakennustoimintaan. Rakennusalan muuttunut arvonlisäverotus Varatuomari Joachim Reimers Suomessa otettiin käyttöön rakennusalalla 1.4.2011 lukien käännetty verovelvollisuus, minkä seurauksena rakentamispalvelujen myyntitilanteissa

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Sisällys 1. Johdanto 2. Nykytilanne 3. Sisäinen valvonta 4. Riskienhallinta 5. Kuntalain muutos 1.7.2012 1. Johdanto Sisäinen

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 2 Sisällys SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET... 3 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoite ja tarkoitus... 3 Vastuut

Lisätiedot

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen Sisältö 1. Kunnan toiminta ja ohjaus verkostomaailmassa 2. Kunnan johtamisen kokonaisuus ja johtamisen

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1 SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Sisällys Johdanto... 2 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala...

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle Dnro:375/02.02.01/2013 Ehdotus kunanhallitukselle 27.6.2016 Perusturvan sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle 2016 Sisällys 1. JOHDANTO 2 1.1. Sisäisen valvonnan, ulkoisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

NORDIC ALUMINIUM OYJ:N SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

NORDIC ALUMINIUM OYJ:N SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 1(5) NORDIC ALUMINIUM OYJ:N SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ (CORPORATE GOVERNANCE STATEMENT) Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on käsitelty Nordic Aluminium Oyj:n hallituksen kokouksessa

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Porin kaupungin ja kaupunkikonsernin Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet KH 27.1.2014, KV 10.2.2014 Työryhmädokumentti 23.1.2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sipoon kunta Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Voimaantulo xx.xx.2017 Kunnanvaltuusto xx.x.2017 Sisällysluettelo 1 Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 2 2 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 8.12.2014 123. Voimaantulo 8.12.2014. 1 (6) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

PÄLKÄNEEN KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PÄLKÄNEEN KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Käsittely : Kunnanvaltuuston hyväksymä xx.xx.2014 xx Kunnanhallitus xx.xx.xxxx xx Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. SISÄISEN VALVONNAN

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE)

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) 20.5.2010 1 / 5 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Finlands Universitetsfastigheter Ab:n (jäljempänä yhtiö ) päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan osakeyhtiölakia

Lisätiedot

Rakennusalan käännetty ALV 1.4.2011 EK-päivä 24.3.2011

Rakennusalan käännetty ALV 1.4.2011 EK-päivä 24.3.2011 Rakennusalan käännetty ALV 1.4.2011 EK-päivä Veroasiantuntija Mika Jokinen Taustaa Käännetty verovelvollisuus otetaan käyttöön rakennusalalla 1.4.2011 L 686/2010, 16.7.2010 (HE 41/2010) perustana alv -direktiivin

Lisätiedot

Rakennuspalveluiden käännetty verovelvollisuus

Rakennuspalveluiden käännetty verovelvollisuus Rakennuspalveluiden käännetty verovelvollisuus Uudet säännökset astuvat voimaan 1.4.2011 Uudistus koskee myös muita yhtiöitä kuin perinteisiä rakennusyhtiöitä. 2 Rakennuspalveluiden käännetty verovelvollisuus

Lisätiedot

Tieisännöitsijöiden neuvottelupäivä 19.-20.5.2011. Eräitä lakimuutoksia Tilintarkastus ja kirjanpito Käännetty alv

Tieisännöitsijöiden neuvottelupäivä 19.-20.5.2011. Eräitä lakimuutoksia Tilintarkastus ja kirjanpito Käännetty alv Tieisännöitsijöiden neuvottelupäivä 19.-20.5.2011 Eräitä lakimuutoksia Tilintarkastus ja kirjanpito Käännetty alv MO päätös koskien perusmaksua VARSINAIS-SUOMEN KÄRÄJÄOIKEUS, MAAOIKEUS, TUOMIOT DN:ot M

Lisätiedot

UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS

UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS UPM-KYMMENE OYJ TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS UPM-Kymmene Oyj:n (jäljempänä yhtiö) hallitus on hyväksynyt tämän tarkastusvaliokunnan työjärjestyksen

Lisätiedot

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous 16.12.2013 I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät 1. Raskone Oy:n hallintoelimet 1.1. Yhtiökokous Osakeyhtiölain mukaan ylintä päätäntävaltaa osakeyhtiössä käyttää yhtiökokous, joka

Lisätiedot

Sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Valtuustoseminaari

Sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Valtuustoseminaari Sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta Valtuustoseminaari 23.5.2017 Miksi? Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen Toiminnan kehittäminen ja parantaminen Toiminnan taloudellisuus ja tuloksellisuus

Lisätiedot

Heinolan kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Heinolan kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Heinolan kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Kaupunginhallitutuksen käsittely xx.xx.2014 Kaupunginvaltuuston käsittely xx.xx.2014 Voimaantulo 1.1.2014 Sisällysluettelo

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA Kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13

Lisätiedot

Toivakan kunnan sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan perusteet

Toivakan kunnan sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan perusteet Toivakan kunnan sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan perusteet 1 (5) 1. Soveltamisala Sisäisen valvonnan ja siihen osana sisältyvän kokonaisvaltaisen riskienhallinnan perusteilla luodaan

Lisätiedot

Kiinteistöjen arvonlisäverotuksesta. Anne Korkiamäki Ylitarkastaja

Kiinteistöjen arvonlisäverotuksesta. Anne Korkiamäki Ylitarkastaja Kiinteistöjen arvonlisäverotuksesta Anne Korkiamäki Ylitarkastaja Myyntimaan määräytymisestä, yleissäännökset Arvonlisäveroa suoritetaan liiketoiminnan muodossa Suomessa tapahtuvasta tavaran ja palvelun

Lisätiedot

Ulkoinen tarkastus. Tarkastuslautakunta Kaupunginreviisori Erja Viitala. Tampereen kaupunki 19.2.2009

Ulkoinen tarkastus. Tarkastuslautakunta Kaupunginreviisori Erja Viitala. Tampereen kaupunki 19.2.2009 Ulkoinen tarkastus Tarkastuslautakunta Kaupunginreviisori Erja Viitala 1 Kuntaorganisaation valvontajärjestelmä OMAEHTOINEN VALVONTA ULKOINEN VALVONTA valtuuston alainen Tavoitteiden arviointi JHTT tilintarkastus

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12. VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.2013 153 VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä

Lisätiedot

Tilintarkastuksen ja arvioinnin symposium

Tilintarkastuksen ja arvioinnin symposium Tilintarkastuksen ja arvioinnin symposium Sisäisen tarkastuksen tutkimuksesta Tampereen yliopisto 2.6.2017 Väitöskirjatutkija, KHT, JHT, CIA Jaakko Rönkkö Slide 1 Väitöskirjatutkimuksen lähtökohdat Tutkimustyön

Lisätiedot

Selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä

Selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Sisäiset tarkastajat ry:n kuukausikokous 16.05.2011 Erityisasiantuntija Minna Huuskonen, Audiapro Oy Hallituksen selonteot Kuntalain muutoksen

Lisätiedot

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015»

Lisätiedot

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 17.2.2016 HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS :n (jäljempänä Yhtiö ) hallitus on hyväksynyt tämän työjärjestyksen osana konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmää. Työjärjestys ohjaa hallituksen työskentelyä ja täydentää

Lisätiedot

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN 11.11.2011 1 (6) Finanssivalvonnalle Lausuntopyyntö 7.10.2011, Dnro 10/2011 FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN Finanssivalvonta (FIVA) on pyytänyt lausuntoa Finanssialan Keskusliitolta

Lisätiedot

PALVELUKAUPAN ALV JA VEROTILI 2010

PALVELUKAUPAN ALV JA VEROTILI 2010 PALVELUKAUPAN ALV JA VEROTILI 2010 Leena Juusela Palvelujen arvonlisäverotuksen muutokset Elinkeinonharjoittajille myytävien palvelujen yleissääntö päinvastainen nykyiseen verrattuna: Palvelut l verotetaan

Lisätiedot

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ (CORPORATE GOVERNANCE STATEMENT)

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ (CORPORATE GOVERNANCE STATEMENT) SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ (CORPORATE GOVERNANCE STATEMENT) Johdanto Listayhtiön on esitettävä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästään (jäljempänä selvitys) toimintakertomuksen yhteydessä.

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

JOENSUUN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET JOENSUUN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Käsitelty: Sisäisen tarkastuksen toimikunta 22.10.2015 Kaupunginhallituksen käsittely 2.11.2015 421 Kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SIILINJÄRVEN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIILINJÄRVEN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

Yleishyödyllisen yhdistyksen ja säätiön tilinpäätös- ja verokysymyksiä Helmikuu 2011. SYS Audit Oy Jukka Sorjonen, KHT

Yleishyödyllisen yhdistyksen ja säätiön tilinpäätös- ja verokysymyksiä Helmikuu 2011. SYS Audit Oy Jukka Sorjonen, KHT Yleishyödyllisen yhdistyksen ja säätiön tilinpäätös- ja verokysymyksiä Helmikuu 2011 SYS Audit Oy Jukka Sorjonen, KHT 1 Yleishyödyllisyys n Yhteisö on yleishyödyllinen (TVL 22 ), jos se toimii yksinomaan

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset 19.4.2011

Omaishoitajat ja Läheiset 19.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset 19.4.2011 Yhdistyslain muutokset 1.9.2010 1. Etäosallistuminen 2. Yksimielinen päätös 3. Hallituksen tehtävien selventäminen 4. Hallituksen jäsenen asuinpaikka 5. Velvollisuus

Lisätiedot

UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS

UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS UPM-KYMMENE OYJ TARKASTUSVALIOKUNNANTYÖJÄRJESTYS UPM-Kymmene Oyj:n (jäljempänä yhtiö) hallitus on hyväksynyt tämän tarkastusvaliokunnan työjärjestyksen

Lisätiedot

YRITYS JA VEROT. Yritystoiminta Pia Niuta

YRITYS JA VEROT. Yritystoiminta Pia Niuta YRITYS JA VEROT Verohallinto Yritystoimintaan liittyvät rekisteröintitoimenpiteet (verohallinto) Toiminnan aloittaminen Muutokset toiminnassa Toiminnan lopettaminen Ennakkoperintärekisteri Ennakkoverotus

Lisätiedot

Tilintarkastuksen ja arvioinnin symposium 2015 kommenttipuheenvuoro. Tilintarkastajajärjestelmä ja valvonta

Tilintarkastuksen ja arvioinnin symposium 2015 kommenttipuheenvuoro. Tilintarkastajajärjestelmä ja valvonta Tilintarkastuksen ja arvioinnin symposium 2015 kommenttipuheenvuoro Tilintarkastajajärjestelmä ja valvonta 21.5.2015 Tapani Vuopala KHT, Toimitusjohtaja tapani.vuopala@dhsaudit.fi 5/26/2015 Kommenttipuheenvuoron

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. 1. Johdanto

MÄNTSÄLÄN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. 1. Johdanto MÄNTSÄLÄN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1. Johdanto Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät Finlandia-talo 28.10.2009

Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät Finlandia-talo 28.10.2009 Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät Finlandia-talo Director Maritta Virtanen Mistä arvonlisäveroa suoritetaan? Liiketoiminnan muodossa Suomessa tapahtuvasta Tavaran ja palvelun myynnistä Ellei

Lisätiedot

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä.

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä. OULUN KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka Oulun kauppakamari toimii kauppakamarilaissa tarkoitettuna kauppakamarina Keskuskauppakamarin sille määräämällä toiminta-alueella kotipaikkanaan

Lisätiedot

TILINTARKASTUSALAN SÄÄNTELYMUUTOKSIA. Sanna Alakare Tilintarkastuksen ja arvioinnin symposium Tampereen yliopisto

TILINTARKASTUSALAN SÄÄNTELYMUUTOKSIA. Sanna Alakare Tilintarkastuksen ja arvioinnin symposium Tampereen yliopisto TILINTARKASTUSALAN SÄÄNTELYMUUTOKSIA Sanna Alakare Tilintarkastuksen ja arvioinnin symposium Tampereen yliopisto 8.6.2017 Sisältö Tutkinto- ja valvontauudistus EU-sääntely Tulevia muutoksia Suomen Tilintarkastajat

Lisätiedot

Verohallinto 3 (6) Harmaan talouden selvitysyksikkö. Pääurakoitsijat ilmoittavat ja tilittävät veron urakkaketjussa

Verohallinto 3 (6) Harmaan talouden selvitysyksikkö. Pääurakoitsijat ilmoittavat ja tilittävät veron urakkaketjussa Rakentamispalvelujen käännetyn verovelvollisuuden vaikutukset HTSY Verohallinto 27.11.2012 Verohallinto 2 (6) KÄÄNNETTY ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS LAIN VAIKUTUKSET Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus

Lisätiedot

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on 7 (5?) jäsentä, joista kaupunginvaltuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja

Lisätiedot

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SISÄLTÖ 3 Hallituksen koko 3 Riippumattomuus 3 Jäsenten valinta 4 Nimitys- ja palkkiovaliokunnan tehtävät 2 Sampo Oyj:n hallituksen monimuotoisuuspolitiikka

Lisätiedot

Hallituspartneripäivät Oulussa 12.9.2014 Mitä hallituksen huolellisuusvelvoite tarkoittaa?

Hallituspartneripäivät Oulussa 12.9.2014 Mitä hallituksen huolellisuusvelvoite tarkoittaa? Hallituspartneripäivät Oulussa 12.9.2014 Mitä hallituksen huolellisuusvelvoite tarkoittaa? KHT Jari Karppinen Hallituksen työskentelyä ohjaavat yleisperiaatteet osakeyhtiölain näkökulmasta Sivu 2 Osakeyhtiölain

Lisätiedot

PWC:N TUTKIMUS CORPORATE GOVERNANCE TIETOJEN ESITTÄMISESTÄ LISTAYHTIÖISSÄ

PWC:N TUTKIMUS CORPORATE GOVERNANCE TIETOJEN ESITTÄMISESTÄ LISTAYHTIÖISSÄ 2) PwC:n tutkimus Corporate Governance -tietojen esittämisestä listayhtiöissä PwC PWC:N TUTKIMUS CORPORATE GOVERNANCE TIETOJEN ESITTÄMISESTÄ LISTAYHTIÖISSÄ PwC kävi läpi CG-tietojen esittämisen Päälistan

Lisätiedot

Kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän.

Kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. TAIVALKOSKEN KUNTA TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty valtuustossa 15.11.1996 57 Voimaantulo 1.1.1997 1 luku Valvontajärjestelmä 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään

Lisätiedot

TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Yhdistyslain muutos 1.9.2010 Yhdistyslain (678/2010) muutos tullut voimaan 1.9.2010 Keskeisimmät muutokset Toiminnantarkastus Tämän lain

Lisätiedot

UPM-KYMMENE OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

UPM-KYMMENE OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1 (5) UPM-KYMMENE OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS UPM-Kymmene Oyj:n (jäljempänä yhtiö) hallitus on hyväksynyt tämän hallituksen työjärjestyksen (työjärjestys) 31.5.2006. Työjärjestystä on muutettu viimeksi

Lisätiedot

Osakeyhtiön hallituksen jäsenten rooli ja vastuu

Osakeyhtiön hallituksen jäsenten rooli ja vastuu Osakeyhtiön hallituksen jäsenten rooli ja vastuu Lakiklinikka, 13.9.2012 Kuntamarkkinat Pasi Pönkä, lakimies Kunta Yhtiökokous Hallitus Toimitusomistajana johtaja OYL 1:7 OYL 5:2 (t) OYL 6:2 (t) OYL 6:17

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö

Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö 1 Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on seitsemän jäsentä, joista valtuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Lisätiedot

SuLVI:n puheenjohtajapäivät 5.2.2016 Rav. Arthur, Helsinki

SuLVI:n puheenjohtajapäivät 5.2.2016 Rav. Arthur, Helsinki Yhdistyksen hallintoon vaikuttavia lakeja, sääntöjä ja näkökohtia. Kokemuksia ja mielipiteiden vaihtoa, toivoo Yrjö Määttänen 1 Yhdistyksen hallintoon vaikuttavia lakeja, sääntöjä ja näkökohtia. Kokemuksia

Lisätiedot

Yrityksen talouden seuranta, tilintarkastajan näkökulma

Yrityksen talouden seuranta, tilintarkastajan näkökulma Yrityksen talouden seuranta, tilintarkastajan näkökulma Arto Saarinen, KHT 23.4.2013 1 YRITYKSEN TALOUDEN SEURANTA Sisältö Mitä hallituksen tulisi muistaa yrityksen talouden seurannasta Hallituksen rooli

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä maaliskuun 28 p:nä 2007

HELSINGIN KAUPUNGIN HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä maaliskuun 28 p:nä 2007 0 02 01.1 HELSINGIN KAUPUNGIN HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä maaliskuun 28 p:nä 2007 Tarkastustoimi 1 Tarkastusjärjestelmä 2 Toimiala Helsingin kaupungin ulkoisessa

Lisätiedot

Yhdistysoikeus. 17.11.2010 Jyväskylä Maaseudun Sivistysliitto ry. Perustana yhdistyslaki (26.5.1989/503) Lisäksi huomioon

Yhdistysoikeus. 17.11.2010 Jyväskylä Maaseudun Sivistysliitto ry. Perustana yhdistyslaki (26.5.1989/503) Lisäksi huomioon Yhdistysoikeus 17.11.2010 Jyväskylä Maaseudun Sivistysliitto ry Yhdistysoikeus Perustana yhdistyslaki (26.5.1989/503) Lisäksi huomioon Tuomioistuinratkaisut Yhdistyskäytäntö Perustuslaki yhdistymisvapaus

Lisätiedot

Tampere 19.-20.5.2015 ASENNE, MENESTYS JA KANSAINVÄLISYYS AMK-PÄIVÄT 2015

Tampere 19.-20.5.2015 ASENNE, MENESTYS JA KANSAINVÄLISYYS AMK-PÄIVÄT 2015 Maritta Virtanen Maritta Virtanen (Executive Director, EY) on työskennellyt arvonlisäveroasiantuntijana Ernst & Youngilla vuodesta 2004 alkaen. Tätä ennen hän toimi arvonlisävero- ja liikevaihtoveroasiantuntijana

Lisätiedot

KUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 (5) 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka

KUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 (5) 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka KUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka 1 (5) Kuopion kauppakamari Kuopio handelskammare toimii kauppakamarilaissa tarkoitettuna kauppakamarina Keskuskauppakamarin sille määräämällä

Lisätiedot

HALLITUKSEN VASTUUT JA VELVOLLISUUDET

HALLITUKSEN VASTUUT JA VELVOLLISUUDET HALLITUKSEN VASTUUT JA VELVOLLISUUDET Martti Olli HTM- tilintarkastaja Martti Olli YLEISHYÖDYLLINEN YHTEISÖ Ei tavoittele taloudellista voittoa kuten liikeyritykset Liikeyrityksessä omistajat odottavat

Lisätiedot

Säännöt. Hyväksytty yhdistyksen syyskokouksessa 14.11.2011. 1 Nimi ja kotipaikka

Säännöt. Hyväksytty yhdistyksen syyskokouksessa 14.11.2011. 1 Nimi ja kotipaikka 1/6 Säännöt Hyväksytty yhdistyksen syyskokouksessa 14.11.2011 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta ry. Delegationen för stiftelser och fonder rf. Yhdistys on

Lisätiedot

Haukiputaan kunta. Konserniohjeet

Haukiputaan kunta. Konserniohjeet Haukiputaan kunta Konserniohjeet 17.1.2011 2 Sisältö 1 Kuntakonserni... 3 2 Konserniohjeiden soveltamisala... 3 3 Kunnan ohjausvallan käyttäminen... 3 3.1. Hallinnon järjestäminen... 4 3.2. Toiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

SISÄLLYS ESIPUHE...9 1. JOHDANTO HYVÄÄN JA TEHOKKAASEEN JOHTAMIS- JA HALLINTOJÄRJESTELMÄÄN...11

SISÄLLYS ESIPUHE...9 1. JOHDANTO HYVÄÄN JA TEHOKKAASEEN JOHTAMIS- JA HALLINTOJÄRJESTELMÄÄN...11 ESIPUHE...9 1. JOHDANTO HYVÄÄN JA TEHOKKAASEEN JOHTAMIS- JA HALLINTOJÄRJESTELMÄÄN...11 1.1 Corporate governance hyvän johtamis- ja hallintojärjestelmän normisto Suomessa...15 1.1.1 Osakeyhtiölaki...15

Lisätiedot

OHJELMISTOYRITTÄJÄT R.Y:N SÄÄNNÖT. 1 Nimi ja kotipaikka

OHJELMISTOYRITTÄJÄT R.Y:N SÄÄNNÖT. 1 Nimi ja kotipaikka OHJELMISTOYRITTÄJÄT R.Y:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Ohjelmistoyrittäjät r.y., jota näissä säännöissä kutsutaan Yhdistykseksi. Kansainvälisissä yhteyksissä voidaan yhdistyksen nimestä

Lisätiedot

TOIMINNANTARKASTUS. Toiminnantarkastus vs. tilintarkastus

TOIMINNANTARKASTUS. Toiminnantarkastus vs. tilintarkastus TOIMINNANTARKASTUS Toiminnantarkastus vs. tilintarkastus Toiminnantarkastus Asunto-osakeyhtiöissä ja yhdistyksissä on oltava yhtiökokouksen valitsema toiminnantarkastaja, jos sillä ei ole tilintarkastajaa.

Lisätiedot

1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. LUONNOS 17.11.2015 SAIMAAN LENTOASEMA -SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Säätiön nimi ja kotipaikka Tarkoitus 1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. 2 Säätiön tarkoituksena

Lisätiedot

HYVÄ HALLINTOTAPA ASUNTO- OSAKEYHTIÖSSÄ. Asianajaja Timo A. Järvinen

HYVÄ HALLINTOTAPA ASUNTO- OSAKEYHTIÖSSÄ. Asianajaja Timo A. Järvinen HYVÄ HALLINTOTAPA ASUNTO- OSAKEYHTIÖSSÄ Asianajaja Timo A. Järvinen YRJÖNKATU 27 A, 00100 HELSINKI, PUH. (09) 608 822 e-mail: timo.jarvinen@palsalalex.fi Asunto-osakeyhtiön johdon tehtävistä AOYL 54.1

Lisätiedot

Vuoden arvonlisäverotapahtuma

Vuoden arvonlisäverotapahtuma Ti 11.6.2013 Hilton Helsinki Strand Vuoden arvonlisäverotapahtuma Kehittäviä, ennakoivia näkemyksiä ja kannanottoja Mukana merkittäviä eturivin ALV-taitureita asiantuntijoita talousosaajia yrittäjiä KYLLÄ

Lisätiedot

TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA

TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA HTSY Verohallinto 4.11.2014 2 (6) TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA Harmaan talouden selvitysyksikkö on

Lisätiedot

Porvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Porvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Porvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet KV 25.3.2015 KH 16.3.2015 2 Sisällys 1. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. Sisäisen

Lisätiedot

Zürichin Suomi-koulun säännöt

Zürichin Suomi-koulun säännöt Zürichin Suomi-koulun säännöt I NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Zürichin Suomi-koulu (Finnische Schule Zürich) ja sen kotipaikka on Zürich, Sveitsi.

Lisätiedot

Oulun läänin Kiinteistöyhdistys Yhtiön johto

Oulun läänin Kiinteistöyhdistys Yhtiön johto Yhtiön johto Yhtiön johto käsittää hallituksen sekä isännöitsijän Johdon tehtävä Yhtiön hallituksen ja isännöitsijän on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua (1 luku 1 ) Johdon toimittava: huolellisesti

Lisätiedot

Joensuun kaupungin ja kaupunkikonsernin Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Joensuun kaupungin ja kaupunkikonsernin Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Kaupunginhallituksen käsittely 3.2.2014 Kaupunginvaltuuston käsittely xx.2.2014 Voimaantulo 1.1.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAINSÄÄDÄNTÖ... 2 2. SOVELTAMISALA... 2 3. KÄSITEMÄÄRITTELYÄ... 3 SISÄINEN VALVONTA...

Lisätiedot

Savonlinja-yhti. yhtiöt. Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta

Savonlinja-yhti. yhtiöt. Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta Savonlinja-yhti yhtiöt Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta Joukkoliikennepalvelut tuottajan näkökulmasta Olli Hirvonen paikallispäällikkö Autolinjat Oy Luotettavaa matkustajapalvelua jo vuodesta 1924

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan järjestäminen Oulun kaupungissa Kaupunginvaltuutettujen perehdyttämiskoulutus

Sisäisen valvonnan järjestäminen Oulun kaupungissa Kaupunginvaltuutettujen perehdyttämiskoulutus Sisäisen valvonnan järjestäminen Oulun kaupungissa Kaupunginvaltuutettujen perehdyttämiskoulutus 13.12.2012 Rauni Väänänen-Sainio, tarkastuspäällikkö sisäinen tarkastus TARKASTUS- TARKASTUS- TOIMIKUNTA

Lisätiedot

Omistajaohjauksen periaatteet

Omistajaohjauksen periaatteet Omistajaohjauksen periaatteet 1 Varma omistajana Haluamme tukea ja kannustaa yhtiöitä menestymään, mikä turvaa ja parantaa sijoitustuottojamme pitkällä aikavälillä. Omistajaohjauksen periaatteissa kerromme

Lisätiedot

Espoon kaupunkikonsernin

Espoon kaupunkikonsernin Kirje 0 (4) Espoon kaupunkikonsernin 6.8.2013 sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Voimaantulo 1.1.2014 Päätöspäivä: 18.11.2013 Kaupunginhallitus 28.10.2013 Valtuusto 18.11.2013 1 (4) 1. Lainsäädäntö

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo Oulun kaupunki Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö Voimaantulo 1.1.2013 päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 110 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 10

Lisätiedot

Julkisten toimijoiden tilintarkastus. Johtava asiantuntija Marita Virtanen KHT, JHTT, CIA, CCSA, CFE, CISA Piia-Tuulia Rauhala

Julkisten toimijoiden tilintarkastus. Johtava asiantuntija Marita Virtanen KHT, JHTT, CIA, CCSA, CFE, CISA Piia-Tuulia Rauhala Julkisten toimijoiden tilintarkastus Johtava asiantuntija Marita Virtanen KHT, JHTT, CIA, CCSA, CFE, CISA Piia-Tuulia Lausuntomallien taustaa Yliopistouudistus vuonna 2010 Tekesin aikaisempi tilintarkastusmallipohja

Lisätiedot

Oulunkaaren kuntayhtymä 10.4.2013. PwC Julkistarkastus KPMG Oy Ab 1.Tarjoajien kelpoisuuden tarkistaminen Merkitty kaupparekisteriin 1 1 1

Oulunkaaren kuntayhtymä 10.4.2013. PwC Julkistarkastus KPMG Oy Ab 1.Tarjoajien kelpoisuuden tarkistaminen Merkitty kaupparekisteriin 1 1 1 Oulunkaaren kuntayhtymä 10.4.2013 Tilintarkastuspalvelut 100 % TARJOAJIEN KELPOISUUS BDO Audiator Oy PwC Julkistarkastus Oy KPMG Oy Ab 1.Tarjoajien kelpoisuuden tarkistaminen Merkitty kaupparekisteriin

Lisätiedot

1. Luku VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1. 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta 1. 2. Luku TARKASTUSLAUTAKUNTA 1

1. Luku VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1. 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta 1. 2. Luku TARKASTUSLAUTAKUNTA 1 Tarkastussääntö 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Luku VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta 1 2. Luku TARKASTUSLAUTAKUNTA 1 2 Lautakunnan kokoonpano 1 3 Lautakunnan kokoukset 1 4 Lautakunnan tehtävät

Lisätiedot

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta 1 Keski-Pohjanmaan liiton hallintosääntö 1.1.2011 30 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta

Lisätiedot

Rakentamisen tiedonantovelvollisuus

Rakentamisen tiedonantovelvollisuus Rakentamisen tiedonantovelvollisuus Kuka, mitä ja miten? Ketä menettely koskee? Yrityksiä toimialasta riippumatta, kuntia, asunto-osakeyhtiöitä, yhdistyksiä sekä valtiota, jotka rakentavat tai rakennuttavat

Lisätiedot

Seuran hallinto - hyvän hallinnon periaatteita

Seuran hallinto - hyvän hallinnon periaatteita Seuran hallinto - hyvän hallinnon periaatteita -SEURAN SÄÄNNÖT - YHDISTYSLAKI Seurajohtajan käsikirja Päätä oikein http://www.slu.fi/urheiluseuroille/julkaisut_ja_ tyokalut/seurajohtajan_kasikirja-paata/

Lisätiedot

Henkilö ei saa osallistua sellaisten sopimusten tai asioiden käsittelyyn, joista hänellä on odotettavissa olennaista henkilökohtaista etua.

Henkilö ei saa osallistua sellaisten sopimusten tai asioiden käsittelyyn, joista hänellä on odotettavissa olennaista henkilökohtaista etua. HÄMEENLINNAN ELÄKKEENSAAJAT RY Taloussääntö Yleisiä määräyksiä 1 Yhdistyksen hallinnossa, varojen hoidossa, kirjanpidossa ja tilinpäätöstä tehtäessä on noudatettava yhdistyslain, kirjanpitolain ja -asetuksen

Lisätiedot

KANNANOTTOJA TILINTARKASTUSTA KOSKEVAN EU-SÄÄNTELYN JÄSENVALTIO- OPTIOIHIN

KANNANOTTOJA TILINTARKASTUSTA KOSKEVAN EU-SÄÄNTELYN JÄSENVALTIO- OPTIOIHIN KANNANOTTOJA TILINTARKASTUSTA KOSKEVAN EU-SÄÄNTELYN JÄSENVALTIO- OPTIOIHIN 2.3.2015 Taustaa Uudistetun tilintarkastusdirektiivin vaatimukset tulee saattaa osaksi Suomen lainsäädäntöä 17.6.2016 mennessä.

Lisätiedot

olla konkurssissa Hallituksen jäsenen ei tarvitse olla yhdistyksen jäsen

olla konkurssissa Hallituksen jäsenen ei tarvitse olla yhdistyksen jäsen HALLITUS (1/4) Yhdistyksellä on oltava hallitus Hallituksessa on oltava vähintään kolme jäsentä, joista yksi on puheenjohtaja Puheenjohtajan tulee olla täysi-ikäinen ja täysivaltainen, jonka kotipaikka

Lisätiedot

NOKIAN KAUPUNKI LISÄLISTA 4 2014

NOKIAN KAUPUNKI LISÄLISTA 4 2014 NOKIAN KAUPUNKI LISÄLISTA 4 2014 Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 KOKOUSTIEDOT Aika 16.6.2014 klo 18.00 Paikka Kaupungintalo, valtuustosali KÄSITELTÄVÄT ASIAT ASIA N:O SIVU 74 ERON MYÖNTÄMINEN TIMO VUORISALOLLE

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA VEROTUKSESTA JA TALOUSHALLINNOSTA

AJANKOHTAISTA VEROTUKSESTA JA TALOUSHALLINNOSTA AJANKOHTAISTA VEROTUKSESTA JA TALOUSHALLINNOSTA Oheisesta tiedotteesta löydät tärkeää tietoa mm. vuodenvaihteen veromuutoksista, eläkeuudistuksesta sekä verovapaista kustannusten korvauksista. Tulevista

Lisätiedot

UTAJÄRVEN KUNNAN RISKIENHALLINTAPOLITIIKKA. Kunnanhallitus liite 3 Valtuusto. Arja Rantanen hallintojohtaja

UTAJÄRVEN KUNNAN RISKIENHALLINTAPOLITIIKKA. Kunnanhallitus liite 3 Valtuusto. Arja Rantanen hallintojohtaja 2017 UTAJÄRVEN KUNNAN RISKIENHALLINTAPOLITIIKKA Kunnanhallitus 7.12.2016 305 liite 3 Valtuusto Arja Rantanen hallintojohtaja Sisällysluettelo 1. Riskienhallinnan tavoitteet ja periaatteet... 2 2. Riskienhallinnan

Lisätiedot