Eduskunnan Naiskansanedustajien verkoston julkaisu 5. Perheväkivalta. Kustannusliike Susi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eduskunnan Naiskansanedustajien verkoston julkaisu 5. Perheväkivalta. Kustannusliike Susi"

Transkriptio

1 Eduskunnan Naiskansanedustajien verkoston julkaisu 5 Perheväkivalta Kustannusliike Susi

2

3 Eduskunnan Naiskansanedustajien verkoston julkaisu 5 Perheväkivalta Kustannusliike Susi

4 Kansi ja taitto: Lauri Voutilainen Tekijät ja Eduskunnan Naiskansanedustajien verkosto ISBN Multiprint, Helsinki 2005 Julkaisun tilaus: Marketta Lehto-Toivakka puh

5 Sisällys Lukijalle... 5 Oikeusministeri Johannes Koskisen tervehdys...7 Marita Husso Perhe- ja parisuhdeväkivalta yhteiskunnallisena ongelmana Sari Karhinen Pari- ja lähisuhteissa sekä perheissä tapahtuvan väkivallan ehkäisytoimet sosiaali- ja terveysministeriössä Helena Ewalds Kunnalliset toimintaohjelmat väkivaltasektorilla Leena Ahti Etelä-Suomen läänin palvelutarve ja painopisteet perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyssä Mikko Lampikoski Poliisin toimenpiteet perheväkivaltatilanteissa Niina Laajapuro Suomalainen väkivaltatyö ihmisoikeusjärjestön silmin... 48

6 6

7 Lukijalle E duskunnan Naiskansanedustajien verkosto järjesti eduskunnan auditoriossa 16. päivänä lokakuuta 2004 seminaarin, jonka aiheena oli perheväkivalta. Eduskunnan Naiskansanedustajien verkoston puheenjohtaja Mikaela Nylander totesi avauspuheenvuorossaan turvallisuuden olevan jokaisen ihmisen ja perheen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Perheväkivallan ehkäisemiseen erikoistuneiden palvelujen riittävään saatavuuteen ja monipuoliseen järjestämiseen olisi kiinnitettävä huomiota. Valtiovallan tervehdyksen toi oikeusministeri Johannes Koskinen, joka mainitsi suomalaisen väkivallan olevan hallituksen erityisenä huolena. Valtioneuvoston periaatepäätöksenä hyväksyttiin laaja sisäisen turvallisuuden ohjelma. YTT Marita Husso toi aiheeseen teoreettisen näkökulman. Hän tarkasteli perhe- ja parisuhdeväkivaltaa yhteiskunnallisena ongelmana, jollaisena - samoin kuin tutkimuskohteena - väkivalta on sivuutettu ja torjuttu. Ylitarkastaja Sari Karhinen valotti esityksessään sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemaa valtakunnallista toimintaohjelmaa vuosille lähisuhteissa ja perheissä tapahtuvan väkivallan ehkäisemiseksi. Porvoon perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja Helena Ewalds selosti millaisia kunnallisia toimintaohjelmia väkivaltasektorilla on, eli minkälaisia malleja kunnissa voidaan käyttää, kun pyritään ehkäisemään perheväkivaltaa ja kehittämään tarkoituksenmukaisia palveluja peruspalvelujen alalla. Esimerkkeinä näistä toimintaohjelmista hän esitteli Forssan seudun, Porvoon kaupungin ja Vihdin kunnan hankkeet. Etelä-Suomen lääninhallituksen ylitarkastaja Leena Ahti kertoi Etelä-Suomen läänin palvelutarpeesta ja painopisteistä perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyssä. Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy on myös tasa-arvokysymys, mitä seikkaa Etelä-Suomen lääninhallitus painottaa toiminnassaan väkivaltakysymyksissä. 7

8 Ylikomisario Mikko Lampikoski sisäasiainministeriöstä valotti poliisille kuuluvia toimenpiteitä perheväkivaltatilanteissa. Esitelmöitsijä totesi, että poliisi tekee sidosryhmätyötä muiden viranomaisten kanssa. Valtioneuvosto on hyväksynyt v.1999 kansallisen rikoksentorjuntaohjelman, johon sisältyy mm. käsite turvallisuustalkoot. Amnesty ry:n kampanjapäällikkö Niina Laajapuro esitteli kommenttipuheenvuorossaan suomalaista väkivaltatyötä ihmisoikeusjärjestön silmin. Samoin hän esitteli kansainvälistä naisiin kohdistuvaa Joku raja- kampanjaa. Väkivalta on ihmisoikeusloukkaus, joka ei ole vain ihmisen yksityisasia, vaan valtiolla on kansalaistensa suojeluvelvollisuus. Kihlakunnansyyttäjä Erkki Huhtala Espoon kihlakunnanvirastosta totesi kommenttipuheenvuorossaan, miten parisuhdeväkivalta ilmenee oikeussalissa. Hän kertoi esimerkkeinä pahoinpitelyrikoksista, laittomista uhkauksista, kunnian loukkauksista, raiskauksista jne. Samoin hän esitteli joitakin rankaisuvaihtoehtoja perheväkivaltaan syyllistyneille. Naisverkosto kiittää kaikkia seminaarin luennoitsijoita ja osanottajia heidän osuudestaan Eduskunnan Naiskansanedustajien verkoston julkaisusarjan viidennen julkaisun syntymiseen. Helsingissä, maaliskuussa 2005 Marketta Lehto-Toivakka Eduskunnan Naiskansanedustajien verkoston sihteeri 8

9 Johannes Koskinen S uomalainen väkivalta on hallituksen erityisenä huolena. Pääministeri Matti Vanhasen hallitusohjelmassa mainitaan väkivallan vähentäminen yleensä niin oikeusministeriön kuin sisäasiainministeriön osuuksissa ja erityisemmin naisiin kohdistuvan tai kotiväkivallan vähentäminen sosiaali- ja terveysministeriön ja oikeusministeriön osuuksissa. Sittemmin hallitusohjelmaa on konkretisoitu ja ministeriöiden toimia koordinoitu. Laaja sisäisen turvallisuuden ohjelma hyväksyttiin periaatepäätöksenä valtioneuvostossa 23. päivänä syyskuuta Ohjelma on laaja, valtionhallinnon sektorirajat ylittävä ja sisäisen turvallisuuden eri osa-alueet kattava kokonaisuus, ensimmäinen lajissaan. Ohjelma kattaa useiden ministeriöiden toimet sisäisen turvallisuuden parantamiseksi. Yksi erityishuomion kohde on ollut väkivallan vähentäminen. Ohjelmassa luetellaan eräitä keskeisiä strategisia linjauksia väkivallan vähentämiseksi. Siinä muun muassa asetetaan tavoitteeksi, että maan henkirikollisuus vuoteen 2007 mennessä onnistutaan alentamaan pysyvästi alle sataan kuolleeseen vuodessa ja että uhritutkimuksilla mitatut väkivaltakokemukset olisivat enintään eurooppalaista keskitasoa. Ohjelmassa on päätetty muun muassa selvittää väkivaltarikoksiin syyllistyneiden mielenterveyspotilaiden velvoitteellisen avohoidon järjestämistä. Tämä selvitystyö on käynnistynytkin sosiaali- ja terveysministeriön elokuussa 2004 asettamassa työryhmässä. Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisessä keskeisimmät sisäisen turvallisuuden ohjelman kohdat ovat kansallisen väkivallan vähentämisohjelman valmistelu, joka on annettu rikoksentorjuntaneuvoston tehtäväksi, ja sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteilla oleva toimintaohjelma naisiin kohdistuvan ja perheissä tapahtuvan väkivallan, ihmiskaupan ja prostituution ehkäisemiseksi. Ohjelmat koordinoidaan keskenään. Sosiaali- ja terveysministeriön ohjelma tulee olemaan kohteeltaan laajempi sehän käsittää myös ihmiskaupan ja prostituution mutta sen näkökulma on korostuneesti 9

10 terveyden- ja sosiaalihuollon palvelujärjestelmän kehittäminen. Väkivallan vähentämisohjelmassa taas kysymys on nimenomaan tehokkaista toimista väkivallan vähentämiseksi. Rikoksentorjuntaneuvoston, joka on oikeusministeriön yhteydessä toimiva rikollisuuden ehkäisyn asiantuntijaelin, odotetaan saavan työnsä valmiiksi vuoden 2004 loppuun mennessä. Neuvostossa ovat edustettuina keskeiset ministeriöt, kuntasektori, kirkko, elinkeinoelämä ja järjestötoiminta sekä kriminologinen tutkimus. Ohjelmaa valmistelevat näin tahot, joiden panos tulee olemaan keskeinen toimenpiteiden toteutuksessa. Ensiksikin ohjelmaa valmistellaan väkivallan vähentämisohjelmaksi. Kysymyksessä olisi siis ohjelma (englanniksi on tapana puhua crime reductionista crime preventionin sijasta), jossa asetettaisiin selviä määrällisiä tavoitteita sille, missä määrin minkäkin väkivaltailmiön tulisi vähentyä, ja osoitettaisiin keinot, joilla tavoitteiden odotetaan toteutuvan. Aikaisempiin ehkäisyohjelmiin nähden suunnittelutehtävä on jämäkämpi. Periaate on, että ohjelma kattaa kaikki keskeiset väkivallan osa-alueet. Kuitenkin pääpaino on seurauksiltaan vakavimmassa väkivallassa. Lievempi väkivalta otetaan valmistelussa huomioon sikäli kuin sitä ehkäisemällä vähennetään vakavaakin väkivaltaa. Näkökulma seurauksiltaan vakavimpaan väkivaltaan on siksi tärkeä, että suomalaiselle väkivallalle luonteenomaista, sitä muista läntisen Euroopan maista erottava tekijä, ei näyttäisi olevan väkivaltatapahtumien poikkeuksellinen runsaus, vaan poikkeuksellisen suuri todennäköisyys, että väkivaltatapahtuma johtaa hyvin vakaviin seurauksiin. Rikoksentorjuntaneuvosto on asettanut useita työryhmiä valmistelua varten. Niistä yksi ja kokoonpanoltaan verraten laaja on erityisesti naisiin kohdistuvaa väkivaltaa varten, mutta naisiin kohdistuva väkivalta on keskeistä muidenkin työryhmien työssä. Yksi työryhmä valmistelee toimia henkirikosten vähentämiseksi ja pohtii toimia parisuhdetappojen vähentämiseksi. Suomalaiselle väkivallalle on tyypillistä nimenomaan henkirikosten runsaus ja siksi myös naisia kuolee väkivallan uhreina Suomessa olennaisesti enemmän kuin Länsi-Euroopan maissa keskimäärin. Työryhmässä, jossa valmistellaan toimia työtehtävissä kohdatun väkivallan vähentämiseksi, selvitellään yhtä Suomen selvimmin pahentunutta väkivaltaon- 10

11 gelmaa: naisten työelämässä kohtaama väkivalta on viimeisimmän uhritutkimuksen mukaan oikeastaan ainoa väkivallan alue, jossa väkivaltakokemukset ovat viime mittauskerrasta selvästi yleistyneet - ja tämä ei koske vain uhkaa, vaan sairaanhoitoakin vaativaa väkivaltaa. Naisiin kohdistuva väkivalta tulee esiin myös työryhmässä, joka selvittää alkoholin ja väkivallan yhteyksiä ja suunnittelee toimia alkoholiehtoisen väkivallan vähentämiseksi. Onhan väkivaltaisesti käyttäytyvä mies yleensä humalassa ja usein uhrikin, myös naisuhri. Työryhmässä, jossa harkitaan toimia lasten ja nuorten käyttämän ja kohtaaman väkivallan vähentämiseksi on yksi näkökulma tyttöihin kohdistuva väkivalta. Naisiin kohdistuva väkivalta tulee siis varsin monipuolisesti esiin jo väkivaltaohjelman valmisteluorganisaatiossa. Ei ole salaisuus, että naisiin kohdistuvan väkivallan määrästä on ollut ristiriitaisia tietoja - joka tapauksessa sitä on aivan liikaa. Toivottavasti valmistelutyössä saavutetaan yhteisymmärrys, kuinka ongelman laajuus kuvataan. Rikoksentorjuntaneuvosto on jo päättänyt koota työryhmän valmistelemaan vuoden 1997 naisuhritutkimuksen uusimista. Työryhmään kutsutaan tahot, joilla olisi kiinnostusta ja osaamista kehittää sitä tutkimuksena ja halua osallistua tutkimuksen rahoitukseenkin. Toivottavasti viimeistään vuonna 2006 meillä on käytettävissä entistä monipuolisempaa tietoa naisiin kohdistuvasta väkivallasta, mahdollisista muutoksista vuoden 1997 jälkeen ja ehkä paremmat mahdollisuudet verrata suomalaisten naisten väkivaltakokemuksia ulkomaisiin tutkimuksiin. Usein naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tarkastellaan pelkästään omana erityisongelmanaan ja painotetaan sille erityisiä, esimerkiksi sukupuolten suhteisiin liittyviä selityksiä. Kuitenkin naisiin kohdistuvassa väkivallassa on kysymys sekä niistä asioista, jotka koskevat yleensä väkivaltarikollisuutta, että erityisistä naisiin kohdistuvan väkivallan ominaispiirteistä. Sama koskee toimia, joilla naisiin kohdistuvaa väkivaltaa voidaan vähentää. Ne ovat osin toimia, joilla vaikutetaan useisiin väkivaltaongelmiin yleisemmin, ja osin toimia, jotka kohdistuvat mahdollisesti hyvinkin rajattuun väkivaltaongelmaan, kuten johonkin naisiin kohdistuvan väkivallan osa-alueeseen. 11

12 Päätös ryhtyä valmistelemaan laaja-alaista väkivallan vähentämisohjelmaa, johon naisiin kohdistuvan väkivallan vähentäminen integroidaan tärkeäksi osa-alueeksi, vastaa ratkaisuna Maailman terveysjärjestön asiantuntijoiden suositusta. Siksi uskon, että valmistelutyö on oikealla tiellä ja ehdotukset toteutuessaan tulevat näkyvällä tavalla parantamaan naisten turvallisuutta. Valmisteltavat toimet ovat jatkoa sille lyömättömälle linjalle, jota lainsäädännön puolella lokakuun 2004 alussa voimaan tulleet pahoinpitelyjen rikosvastuuta ja lähestymiskieltoa koskevat uudistukset edustavat. 12

13 Marita Husso Perhe- ja parisuhdeväkivalta yhteiskunnallisena ongelmana P erheissä ja parisuhteissa tapahtuva väkivalta on laaja, esimerkiksi Suomessa satoja tuhansia ihmisiä - naisia, miehiä ja lapsia satuttava ja kaikkia sosiaaliryhmiä koskettava asia. Se on yksi aikamme vaikeimmista yhteiskunnallisista ongelmista. Se on paitsi sosiaalinen, myös terveydellinen, taloudellinen ja rikosoikeudellinen kysymys. Se vaikuttaa kokonaisvaltaisesti ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin, ja työllistää runsaasti esimerkiksi poliisia ja oikeuslaitosta sekä sosiaali- ja terveysalan sektoreita. Valtaosa parisuhteissa tapahtuvasta tietoon tulevasta ja vammoja aiheuttavasta väkivallasta on tilastojen mukaan miesten tekemää ja naisiin kohdistuvaa. Oma koti on väkivallan suhteen naisille kaikkein vaarallisin ja miehille kaikkein turvallisin paikka. Naisiin kohdistuneista henkirikoksista noin puolet ja törkeistä pahoinpitelyistä yli 40% on tutkimusten mukaan puolison tekemiä. Parisuhdeväkivallan seurauksena kuolee vuosittain naista (Heiskanen & Piispa 1998; Husso 2003). Naisten tekemästä miehiin kohdistuvasta väkivallasta on viime vuosina julkisuudessa puhuttu paljon. Viranomaisten tietoon tulevista kotona tapahtuvista pahoinpitelyistä prosentissa väkivallan tekijänä on kuitenkin mies ja kohteena nainen. Vammoja aiheuttaneen väkivallan kyseessä ollessa erot ovat vielä suuremmat. Esimerkiksi Tilastokeskuksen ja Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen vuonna 1997 tekemän haastattelututkimuksen mukaan naiset saivat perheväkivallan seurauksena vammoja noin 15 kertaa useammin kuin miehet (Heiskanen & Aromaa 1998). Väkivalta on sukupuolittunutta paitsi tilastojen ja taustamuuttujien tasolla, myös monella muulla tavalla. Naiset ja miehet kokevat ja tulkitsevat väkivallan monissa tapauksissa eri tavalla, ja suhde omaan ruumiiseen sekä väkivallan välineenä että kohteena muotou- 13

14 tuu erilaiseksi. Myös väkivaltatilanteiden tulkinnat ja kokemukset ovat sukupuolittuneita. Esimerkiksi samassa parisuhteessa tapahtuneiden väkivaltatilanteiden kuvaukset vaihtelevat tutkimusten mukaan sukupuolittuneesti siten, että miehillä on taipumus vähätellä sekä väkivallan määrää että laatua. Kyse voi olla paitsi tietoisesta tai tiedostamattomasta väkivallan vähättelystä, myös sukupuoleen liittyvästä tulkinnallisesta ja kokemuksellisesta erosta. Se, miten väkivallasta puhutaan ja miten esimerkiksi perheissä ja parisuhteissa tapahtuvaa ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa selitetään vaikuttaa oleellisesti väkivallan tulkintoihin ja kokemiseen sekä väkivaltaan suhtautumiseen. Väkivallasta puhumisen tavoilla ja väkivallan selitysmalleilla on vaikutusta myös siihen, miten väkivalta liitetään mieheyteen ja naiseuteen ja päinvastoin. Väkivallan ja sukupuolen yhteyden huomioiminen on olennaista väkivaltaan liittyvän ymmärryksen lisäämiseksi. Sukupuolinäkökulman tärkeyden korostaminen ei kuitenkaan tarkoita, että kaikkia miehiä haluttaisiin syyttää väkivaltaisuudesta tai että naisten väkivaltaista käyttäytymistä väheksyttäisiin. Vaikka väkivalta on miestapaista käyttäytymistä, myös sukupuolten sisällä on huomattavia eroja (ks. Husso 2003). Mieheys tai naiseus ei siten selitä väkivaltaa tai väkivallattomuutta, mutta väkivalta ja väkivallan uhka muovaavat oleellisesti sukupuolten välisiä suhteita. Sukupuolten väliset suhteet ovat puolestaan yhteydessä koko ihmiskunnan tilaan ja hyvinvointiin. Kysymys hyvästä elämästä liittyy oleellisesti miesten ja naisten välisiin suhteisiin ja rakkauteen itseään ja toisiaan kohtaan. Näissä suhteissa ja rakkauksissa tapahtuvissa kohtaamisissa - ja kohtaamatta jäämisissä - on tärkeää huomioida eri sukupuolten erilaiset näkökulmat, kokemukset ja tilanteet. Perheissä ja parisuhteissa tapahtuva väkivalta on maailmanlaajuinen ongelma. Se ei selity sosioekonomisilla tai etnisillä tekijöillä. Perhesuhteissa tapahtuva väkivalta on aiemmin useissa yhteyksissä liitetty lähinnä alempien yhteiskuntaluokkien, syrjäytyneiden, kouluttamattomien ja vähävaraisten ihmisten ongelmaksi. Tutkimusten myötä on kuitenkin käynyt ilmi sekä Suomessa että muualla maailmassa, että perheen piirissä tapahtuvaa väkivaltaa on kaikissa yhteiskuntaluokissa ja tulo- ja varallisuusryhmissä. Joissain tapauksissa varakkaampien ihmisten väkivalta voi kuitenkin pysyä 14

15 pidempään salassa ja erityisesti viranomaisten ulottumattomissa. Kulissien pönkitys voi olla taloudellisesti hyvin toimeentuleville helpompaa ja siihen saatetaan panostaa koko perheen voimin lapset mukaan lukien. Paitsi sukupuolittunut prosessi ja maailmanlaajuinen ongelma, lähisuhdeväkivalta on myös yhteiskunta- ja kulttuurisidonnainen ilmiö. Elämme kulttuurissa, jossa väkivalta mielletään maskuliinisuuden symboliksi ja jossa maskuliinisuutta tuotetaan vallan ja voiman sävyttämässä muodossa. Lakia ja yleisiä moraalikäsityksiä vastaan rikkova väkivalta ei tällaisessa tilanteessa välttämättä ole väkivallan käyttäjien omaksumien maskuliinisen kulttuurin sääntöjen ja normien vastaista. Väkivaltaista käyttäytymistä koskeviin sääntöihin, normeihin ja asenteisiin liittyvät eri Pohjoismaiden väliset kulttuurierot näkyvät hyvin esimerkiksi Kari Hotakaisen Juoksuhaudantie kirjan vastaanotossa. Kirjan juoni lähtee liikkeelle siitä, että mies lyö vaimoaan ja vaimo lähtee. Ruotsissa ja Norjassa kirjan julkistaminen herätti keskustelua siitä, miksi päähenkilö löi vaimoaan. Sitä ei kirjassa kerrota, eikä asiaan kiinnitetty Suomessa lainkaan julkista huomiota. Sitä pidettiin ilmeisesti normaalina tapahtumankulkuna. Kirjan herättämä - ja herättämättä jättänyt - keskustelu asettuu kiinnostavaan suhteeseen sen kanssa, että joidenkin tilastojen valossa parisuhteissa tapahtuva naisiin kohdistuva fyysinen väkivalta näyttäisi meillä olevan lähes kolme kertaa yleisempää kuin Ruotsissa (Lundgren, Heimer, Westerstrand & Kalliokoski 2001). Eri tutkimusten yhteydessä tehtyjen tilastojen vertailuun liittyy monia varauksia. Samansuuntaisia Suomessa tapahtuvan naisiin kohdistuvan parisuhdeväkivallan määrää korostavia tuloksia on kuitenkin saatu myös Harvardin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa. Sen mukaan naisten kuolleisuus väkivallan seurauksena on Suomessa rikkaista länsimaista USA:n jälkeen toiseksi korkein (Harvard School of Public Health 2002). Tässä vertailussa on käyty läpi 25:n länsimaan tilastot vuosilta USA:n osalta tätä surullista johtoasemaa on selitetty aseiden runsaalla määrällä. Suomessa iso osa naisten tapoista / murhista tehdään paljain käsin ja tekijänä on 40 % tapauksista uhrin puoliso tai kumppani (Heiskanen & Piispa 1998). 15

16 Myös perheissä ja parisuhteissa tapahtuvan väkivallan kustannukset ovat osoittautuneet suomalaisissa tutkimuksissa hämmästyttävän korkeiksi. Kustannusten kartoituksissa valtaosa naisiin kohdistuvasta väkivallasta on osoittautunut parisuhdeväkivallaksi. Esimerkiksi sosiaalisektorilla väkivallan tekijä oli neljässä viidestä tapauksesta nykyinen tai entinen puoliso tai seurustelukumppani. Näiden selvitysten osalta on kuitenkin oleellista huomata, että laskelmasta puuttuu monia kustannuseriä ja väkivalta jää edelleen huomiotta monissa ammattiauttajien ja asiakkaiden kohtaamisissa. Kustannusten lisäksi avun hakeminen toimii usein sosiaalisten ongelmien laajuuden mittarina. Suomalaisten osalta on todettava, että väkivaltaongelmiin ei herkästi haeta apua. Päinvastoin. Myös parisuhdeväkivaltaa koskeva Heiskasen ja Piispan tilastotutkimus kertoo, että lähes kolmannekselle väkivaltaisissa parisuhteissa elävistä naisista väkivalta oli alkanut jo kymmenen vuotta sitten, ja vain 12% oli hakenut apua nimenomaan parisuhdeväkivaltaan. Miehistä apua oli hakenut vain 6%. Näyttää siltä, että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin turvaudutaan harvoin jopa silloin, kun väkivallasta on aiheutunut fyysisiä vammoja. Perheissä ja parisuhteissa tapahtuva väkivalta kuuluu seksuaalisen pakottamisen ja raiskausten ohella rikoksiin ja loukkauksiin, joista yritetään edelleen paljolti selvitä yksin ja joista ei haluta kertoa muille. Avun hakemisen kynnyksen korkeus kertoo osaltaan siitä, että perheessä ja parisuhteissa tapahtuvaan väkivaltaan on hankala puuttua. Kyse on paitsi lainsäädännöllisistä päätöksistä, myös ongelman tiedostamisesta. Väkivallan kohteena olleiden ihmisten osalta avun hakemista ja myös rikosilmoitusten tekemistä estävät muun muassa pelon, rakkauden, häpeän ja syyllisyyden tunteet sekä koston ja väkivallan pahenemisen pelko. Muiden ihmisten, kuten viranomaisten, osalta väkivaltaan puuttumista hidastavat ja vaikeuttavat asenteet. Perheessä ja parisuhteissa tapahtuva väkivalta voi tuntua kiusalliselta yksityisasialta, johon ei mielellään haluta puuttua ja sotkeutua. Suomessa perheissä ja parisuhteissa tapahtuvan väkivallan yleisyyteen ja vakavuuteen on havahduttu varsin myöhään. Aihepiiriä koskeva tutkimus käynnistyi vasta 1990-luvun puolivälissä pitkälti kansainvälisestä painostuksesta. Sekä avun hakemisen, väkivaltaan 16

17 puuttumisen että väkivallan tutkimisen kynnys kertoo osaltaan siitä, että yksityisen ja julkisen raja on säilynyt Suomessa pitkään tiukkana tai se on kulkenut eri kohdassa kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa. Vaikka Suomen tilanne näyttää perhe- ja parisuhdeväkivallan osalta tilastojen valossa paikoitellen synkältä, erityisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana on tapahtunut kehitystä kohti vähemmän väkivaltaa sallivaa yhteiskuntaa. Lainsäädäntö kertoo osaltaan yhteiskunnissa hallitsevista asenteista, yhteiskunnallisiin ongelmiin suhtautumisesta ja asenneilmapiirissä tapahtuneista muutoksista.1990-luvulla Suomessa tapahtui merkittäviä lainsäädännöllisiä uudistuksia, kuten avioliitossa tapahtuvan raiskauksen kriminalisoiminen vuonna 1994, törkeän ja niin sanotun tavallisen pahoinpitelyn yleisen syytteen alaiseksi asettaminen vuonna 1995 ja lähestymiskieltolaki vuonna Nämä ovat olleet merkittäviä yhteiskunnallisia toimenpiteitä, joilla on viestitetty, että vapailla ihmisillä on oikeus väkivaltaturvattuun elämään myös omassa kodissa, perheessä ja intiimeissä suhteissa. Vapaudet ymmärretään yleensä oikeuksina. Oikeus väkivallattomaan elämään edellyttää paitsi yksilön oikeuksista ja lainsäädännöstä huolehtimista, myös väkivallan vaikutusten ja inhimillisten kykyjen huomioimista ja ymmärtämistä, kuten Nobelin palkinnon saanut taloustieteilijä Amartia Sen teoksessaan Development of Freedom (1999) esittää. Väkivallan vaikutusta ihmisiin ja ihmisten toimintakykyyn ei ole kuitenkaan ymmärretty. Edelleen ihmetellään, miksi naiset jäävät väkivaltaisiin parisuhteisiin tai miksi naiset antavat pahoinpidellä itseään. Näissä tilanteissa unohtuu, että väkivallan kohteena oleminen, erityisesti läheisen ihmisen pahoinpitelemäksi tuleminen, murskaa luottamuksen elämän jatkuvuuteen ja murtaa ihmisen suhteen paitsi toisiin ihmisiin, myös omaan itseen ja koko ympäröivään todellisuuteen. Läheiset suhteet muovaavat oleellisesti käsityksiämme itsestämme ja tapaamme olla suhteessa maailmaan ja muihin ihmisiin. Läheisissä suhteissa tunnustuksen saamisen ja rakastetuksi tulemisen kaipuu ja haavoittumisen alttius ja mahdollisuus - on erityinen. Lupa koskettaa ja tulla kosketetuksi on pitkälti parisuhteisiin ja perheeseen rajattu ja ladattu. Perheissä ja parisuhteissa tapahtuva vä- 17

18 kivalta uhkaa siten myös käsityksiä läheisyydestä ja välittämisestä. Se tunkeutuu rakkaudelle ja vastavuoroisuudelle varatulle alueelle, jossa keskinäinen luottamus ja läheisyys mahdollistavat myös ruumiin rajojen ylittämisen ja ylittymisen. Väkivalta on ollut sekä yhteiskunnallisena ongelmana että tutkimuskohteena sivuutettu ja torjuttu. Tämä selittyy osittain aihepiirin ahdistavuudella. Erityisesti läheisissä suhteissa tapahtuva väkivalta sopii huonosti jos ollenkaan rationaalisen toiminnan standardiin. Se pikemminkin kyseenalaistaa käsityksiä rationaalisesta toiminnasta ja yksilöllisistä valinnoista. Perheissä ja parisuhteissa tapahtuvan väkivallan kohteina olleiden henkisen hajoamisen kokemukset muistuttavat heikkouden, haavoittuvuuden ja särkymisen mahdollisuudesta -, ja hallinnan ja kontrollin mahdottomuudesta. Samalla ne uhkaavat näkemyksiä parisuhteista kahden tasavertaisen yksilön välisinä sopimuksina. Rakkauden ja väkivallan yhteensopimattomuus ja ristiriita saa perheissä ja parisuhteissa tapahtuvan väkivallan vaikuttamaan - ja tuntumaan - käsittämättömältä. Väkivallan käsittämättömyys on puolestaan mahdollistanut - ja mahdollistaa edelleen - väkivallasta vaikenemisen, väkivallan läsnäolon torjumisen ja sen vaikutusten sivuuttamisen, väkivaltaan puuttumatta jättämisen ja väkivallan jatkumisen sukupolvelta toiselle. Perheissä ja parisuhteissa tapahtuvan väkivallan mukanaan tuoman inhimillisen kärsimyksen määrää ja laajuutta on vaikea hahmottaa ja kohdata. Väkivalta uhkaa kuitenkin henkeä ja terveyttä sekä välillisesti että välittömästi. Väkivallan mukanaan tuomien ongelmien lievittämiseksi tarvitaan väkivaltatyön ja -tutkimuksen mahdollistavia resursseja. Väkivallan vaikutusten lievittäminen ja väkivallan ketjun katkaiseminen edellyttää 1) väkivallan läsnäolon näkyväksi tekemistä, 2) väkivallan vaikutusten ymmärtämistä, 3) eri väkivallan muotojen välisen yhteyden hahmottamista ja 4) väkivallalta vapaan elämän oikeudeksi määrittelemistä. Näiden toteutuminen mahdollistaa väkivaltaan liittyvän häpeän, syyllisyyden ja ahdistuksen kehän murtamisen ja väkivallan hahmottamisen yhteiskunnalliseksi ongelmaksi, joka edellyttää yhteiskuntapoliittista vastuuta ja ratkaisukeinojen kehittämistä. 18

19 Sari Karhinen Sosiaali- ja terveysministeriön toimintaohjelma lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemiseksi T urvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi väkivallalla on muita monimuotoisia ja vakavia vaikutuksia. Väkivallan uhrien ja tekijöiden näkökulmasta nykyisessä palvelujärjestelmässä on puutteita. Palvelutarjonta on satunnaista ja palvelujen saatavuudessa on alueellisia eroja. Erityispalvelut ovat keskittyneet lähinnä suurimpiin kaupunkeihin. Pääministeri Matti Vanhasen hallitusohjelmassa väkivalta on nostettu esille sukupuolten välisenä tasa-arvokysymyksenä ja kansalaisten turvallisuutta heikentävänä ilmiönä. Hallituskaudella tehostetaan keinoja puuttua perheväkivaltaan. Rikoksentorjuntaneuvosto valmistelee laajan, poikkihallinnollisen kansallisen väkivallan vähentämisohjelman. Sosiaali- ja terveysministeriön toimintaohjelmassa lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemiseksi keskeistä on sosiaalipoliittisin keinoin toteutettavat ennaltaehkäisevät toimet ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittäminen. Sosiaali- ja terveysministeriön toimintaohjelma nivoutuu osaksi isompaa kansallista väkivallan vähentämisohjelmaa. Sosiaali- ja terveysministeriön toimintaohjelma on yksi sosiaalialan kehittämishankeen projekteista - ja samalla myös osa kansallista terveydenhuollon hanketta. Näiden isojen hankkeiden tavoitteena on mm. turvata palveluiden saatavuutta ja laatua, kehittää palvelurakenteita ja toimintoja sekä turvata henkilökunnan osaaminen. Kansallisen väkivallan vähentämisohjelman lisäksi toimintaohjelma liittyy läheisesti myös Tasa-arvo-ohjelmaan ja Alkoholiohjelmaan. 19

20 Sosiaali- ja terveysministeriö toteutti vuosina yhteistyössä Stakesin kanssa naisiin kohdistuvan väkivallan ja prostituution ehkäisyhankkeen. Perheväkivallan ehkäisytyötä kehitettiin käynnistämällä kunnallisia pilottiprojekteja sekä tuottamalla koulutusta ja oppimateriaalia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön. Sosiaali- ja terveysministeriön toimintaohjelman vv tavoitteet 1. Parannetaan perus-, tuki- ja erityispalveluverkostoa väkivallan uhreille ja tekijöille Järjestöillä ja muilla palveluntuottajilla on keskeinen rooli väkivallan ehkäisytyössä. Julkista palvelujärjestelmää vahvistetaan siten, että väkivallan uhrit ja tekijät saavat palveluja ja tukea jatkossa julkisen sektorin organisoimana. Julkisiin palveluihin luodaan koko maassa toimintakäytäntöjä ja työmenetelmiä, joilla ehkäistään väkivaltaista käyttäytymistä. Tavoitteena on tukea ja hoitaa väkivallan uhreja ja tekijöitä siten, että väkivallan haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi ja lyhytkestoisiksi sekä katkaista väkivallan kierre. Työnjako ja palvelujen koordinointi toimii alue- ja paikallistasolla siten, että väkivaltaongelmaan saa apua, hoitoa ja tukea asuinpaikasta riippumatta. Kuntien sosiaali- ja terveystoimi huolehtii tarpeellisten peruspalvelujen tarjoamisesta. Palvelukokonaisuuden aikaansaamiseksi käytetään järjestöjen ja yksityisten palvelujen tuottajien palveluja. Seudullisen yhteistyön kehittämisellä on mahdollista saada myös pienten ja syrjäisten kuntien asukkaille toimiva ja tarkoituksenmukainen palvelu- ja tukiverkosto. 2. Tehostetaan väkivaltaa näkevien ja kokevien lasten ja nuorten auttamista Väkivaltaisissa perheissä elävien lasten ja nuorten asemaa ja avun saantimahdollisuuksia parannetaan tehostamalla lasten ja nuorten palveluissa väkivaltaongelman tunnistamista ja asiaan varhaista puuttumista. Väkivaltaa näkevien ja kokevien lasten avun saanti turvataan perus- ja erityispalveluilla. Paikallisesti sovitaan eri viranomaisten ja 20

21 auttajatahojen yhteisistä toimintaohjeista ja menettelytavoista sekä vahvistetaan peruspalvelujen ja lastensuojelun yhteistyötä. 3. Kehitetään ammatillista osaamista Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöllä on ammatillisen koulutuksen antamat valmiudet tunnistaa, auttaa sekä ohjata väkivallan uhreja ja tekijöitä avun piiriin. Ammattitaitoa ylläpidetään ja kehitetään täydennyskoulutuksen avulla. Toteutus Toimintaohjelma jatkaa jo hyväksi todettuja käytäntöjä. Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi toimintaohjelman toteutusta. Lääninhallitukset vastaavat alueellisesta toiminnasta ja jokaiseen lääniin perustetaan paikallisista toimijoista koostuvat alueelliset kehittämisryhmät. Alueelliset ryhmät toteuttavat toimenpiteitä valtakunnallisesti hyväksyttyjen linjausten ja ohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi. Alueellisten tarpeiden mukaisesti nämä kehittämisryhmät suunnittelevat yhteistyössä paikallisten vastuutahojen kanssa seudulliset palveluketjut väkivallan uhreille ja tekijöille. Lisäksi ryhmät kehittävät alueellista koulutusta. Palvelujen riittävä saatavuus ja monipuolinen järjestäminen edellyttävät kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden lisäksi yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyön kehittämistä. Toimintaohjelmaan on vuodelle 2004 osoitettu euroa. Vuosille on ehdotettu euron vuosittaista määrärahaa. Sosiaali- ja terveysministeriö myöntää toimintaohjelmasta tukea seudullisen ja paikallisen työskentelyn organisointiin ja kehittämiseen. Lisäksi sosiaalialan kehittämishankkeen toteutukseen varattua valtionavustusta voidaan myöntää hankkeisiin, joiden painopistealueet on määritelty valtioneuvoston asetuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon voimavaroista. Sosiaali- ja terveysministeriön tukemiin hankkeisiin voidaan sisällyttää myös perheväkivallan ehkäisyyn ja hoitoon liittyviä toimia. Väkivallan ehkäisyn tulee kuulua luonnollisena osana kaikkeen sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan. 21

22 Helena Ewalds Kunnalliset toimintaohjelmat väkivaltasektorilla eli minkälaisia malleja kunnissa voidaan käyttää, kun pyritään ehkäisemään perheväkivaltaa ja kehittämään tarkoituksenmukaisia palveluja peruspalveluihin Kunnalliset toimintaohjelmat väkivaltasektorilla ovat sosiaali- ja terveysministeriön hanke, jonka tavoitteena on hyvien käytäntöjen vakiinnuttaminen sekä uusien toimintatapojen ja poikkihallinnollisten yhteistyömallien kehittäminen ja kokoaminen yhtenäiseksi toimintaohjelmaksi, väkivallan ehkäisyn kytkeminen osaksi kunnan päätöksentekoa ja toimintaa, tarkoituksenmukaisen avun antaminen väkivallan uhreille ja tekijöille sekä väkivaltakierteen katkaiseminen paikallisia ja seudullisia resursseja hyödyntäen, valmistuneiden toimintamallien ja toimintaohjelmien tarjoaminen esimerkkinä muille kunnille. Hanke tuottaa oppaan jossa esitellään pari- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön toimintamalleja kunnille. Hankkeessa ovat mukana Porvoon kaupunki joka koordinoi hanketta sekä Forssan seutukunta ja Vihdin kunta. Hankkeen aikataulu on Hankesuunnitelma on artikkelin liitteenä. Väkivallan ehkäisytyön rakenne Tarvitaan aloitteentekijää Usein työ lähtee liikkeelle tarpeesta. Työssä huomataan, että ongelmaan on vaikea puuttua. Ei ole ehkä tietoa, taitoa tai rohkeutta puuttua. Ei tiedetä miten toimia, mihin ohjata. Tulee tunne, että yksin tälle 22

23 asialle ei voi tehdä mitään. Ei ole myöskään yhtä tahoa, jonne voisi ohjata ja joka kykenisi ratkaisemaan ongelman. Pari- ja lähisuhteessa tapahtuva väkivalta on ongelma, joka koskettaa monia eri toimialoja ja työntekijöitä. Tarvitaan joku henkilö/henkilöitä, jotka alkavat toimia, esim. kokoamalla yhteen kaikki ne tahot, joita asia koskettaa. Virkamiesjohto ja luottamushenkilöt sitoutetaan väkivallan ehkäisytyöhön Porvoossa kaupunginhallitus nimesi pari- ja lähisuhdeväkivallan koordinaatiotyöryhmän. Ennen tätä päätöstä asian tärkeys ja vakavuus täytyi esitellä sekä virkamiesjohdolle että luottamushenkilöille. Eri tason päättävissä asemissa oleville on annettava tietoa nykytilanteesta sekä raportoitava työn tuloksista säännöllisesti. Moniammatillinen työryhmä koordinoi väkivallan ehkäisytyötä Työryhmään kuuluu eri hallintokuntien edustajia, ei ainoastaan sosiaali- ja terveystoimen edustajia. Nimetyiltä edustajilta edellytetään toimivaltaa ja vaikutusmahdollisuuksia omalla sektorillaan. Työssä toimitaan verkostotyön periaatteita noudattaen. Tämä tarkoittaa esim. tarpeeksi yhteistä näkemystä työn tavoitteesta, tai sitä että jokainen hyötyy verkostossa toimimisesta. Työryhmän tehtävänä on työn koordinointi, palvelujen kehittäminen ja seuranta, koulutuksen järjestäminen sekä toimintaohjelman laatiminen ja päivittäminen. Toimintaedellytykset Työryhmälle varataan riittävät resurssit, aikaa ja rahaa tehtävän hoitamiseen. Kunnallinen toimintaohjelma Pari- ja lähisuhdeväkivallan kunnallinen toimintaohjelma ohjaa pitkäjänteistä, suunnitelmallista ja tavoitteellista työskentelyä. Toimintaohjelmassa on myös yhteisesti hyväksytyt toimintaa ohjaavat periaatteet. Kunnallisissa toimintaohjelmissa tulee selvittää, mitä palveluja tarvitaan ja miten vastuu jaetaan eri toimijoiden kesken. 23

24 Tarkoituksenmukaisia palveluja peruspalveluihin Saumaton palveluketju tavoitteena Palveluketjussa täytyy olla tarjolla päivystys- ja kriisipalvelut, peruspalvelut, erityispalvelut ja ennaltaehkäisevä työ. Saavatko väkivallan eri osapuolet (uhrit, tekijät ja näkijät) päivystys- ja kriisiapua kunnissa? Huomioidaanko ja puututaanko peruspalveluissa väkivaltaongelmaan? Kenen tehtävä on selvittää perheen kokonaistilanne ja hoidon tarve? Mistä väkivallan uhrit, tekijät ja näkijät voivat saada tukea ja jatkohoitoa? Työntekijöiden kouluttaminen Järjestetään jatkuvaa koulutusta peruspalveluissa toimivalle henkilökunnalle, tunnistamaan, ottamaan puheeksi sekä antamaan valmiuksia toimia pari- ja lähisuhdeväkivaltaa kohdattaessa. Toimintamallit Joka toimialalle työstetään omat toimintamallit. Väkivallan ehkäisytyön vastaavia henkilöitä nimetään eri toimipisteisiin tai toimialoille. Heitä voi konsultoida ongelmatilanteissa. Toimintamalleissa huomioidaan, mitä väkivalta tarkoittaa uhrin, tekijän ja näkijän näkökulmasta. Mikä on perheen kokonaistilanne? Kenelle selvittely ja hoito kuuluvat? Mikä on kyseisen toimialan oma osuus ja mistä voi saada apua? Uusia palvelumuotoja ja poikkihallinnollisia yhteistyömalleja Ryhmätoiminta väkivallan eri osapuolille on melko uusi palvelumuoto. Vertaisryhmätoiminta edellyttää väkivallan osapuolille omat ryhmät. Harvoin yksi toimiala kuntatasolla (tai seutukunnallisesti) onnistuu tarjoamaan useampaa ryhmää. Siihen tarvitaan monen toimialan yhteistyötä. On myös olemassa selkeä etu siitä, että ryhmätoimintaa järjestävät eri toimialat yhteisesti. Tämä tarkoittaa esim. että ryhmän kaksi ohjaajaa tulevat eri toimialoilta. Erityispalveluja tarvitaan Pari- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön erityispalveluja on kehitet- 24

25 ty suurelta osin eri järjestöjen toimesta. Jos kunnassa ei ole toimivia kolmannen sektorin tuottamia palveluja, kuka näitä erityispalveluja tuottaa kunnissa? Olisiko pari- ja lähisuhdeongelmille luotava oma erityispalveluja (hoitoa, terapiaa) tuottava yksikkö? Onhan päihdeongelmiinkin omat erityispalvelut kuntatasolla. On myös niin, että päihde- ja mielenterveysongelmat sekä perheeseen liittyvät ongelmat usein kytkeytyvät myös väkivaltaongelmiin. Tällä hetkellä tuotettavien erityispalvelujen tulisi siis perehtyä pari- ja lähisuhdeväkivallan erityiskysymyksiin. Näiden palveluiden sisällä tulisi myös olla valmiutta puuttua ja tarjota apua väkivaltaongelmiin. Mutta poistaako se kokonaan pari- ja lähisuhdeväkivallan erityispalveluiden tarpeen? On kyse laajasta ja monella tasolla ilmenevästä ongelmasta. Ennaltaehkäisevä työ Muutamia esimerkkejä ennaltaehkäisevästä työstä. Jo päiväkodissa ja koulussa olisi kiinnitettävä huomiota turvallisuus- ja tasa-arvokysymyksiin. Hankkeen kunnissa on pilottikouluja, jotka ovat kokeilleet turvakasvatusta. Yläasteen perhekasvatustunneilla käsitellään myös pari- ja lähisuhdeväkivallan ongelmaa sekä tasavertaista parisuhdetta. Neuvoloiden perhevalmennuksessa otetaan esille samat kysymykset. Yleiseen asenteeseen ja asiallisen tiedon levittämiseen on pyritty vaikuttamaan olemalla yhteistyössä paikallisten tiedotusvälineiden kanssa. 25

26 Liite Kunnalliset toimintaohjelmat väkivaltasektorille -hankesuunnitelma 1. Taustaa Viime aikoina naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevat asiat ovat kuuluneet monien maiden ja kansainvälisten järjestöjen toimintaan. Väkivalta oli yksi kahdestatoista YK:n neljännen maailmankongressin, ns. Pekingin kongressin hyväksymän toimintaohjelman painopistealueista ja keskeinen asia sen kansallista toteuttamista käsittelevässä vuonna 1997 hyväksytyssä Suomen hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa. Sitä varten perustettiin viisivuotinen ( ) valtakunnallinen naisiin kohdistuvan väkivallan ja prostituution ehkäisyhanke, jota toteutettiin monin tavoin valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Yhtenä osana sitä käynnistettiin vuonna 2000 viidessä kunnassa ns. palvelumallikokeilu (Palma). Etelä-Suomen lääninhallitus lähetti valtakunnallisen väkivaltahankkeen ollessa loppuvaiheessa palveluja koskevan kyselyn alueensa kunnille. Kyselyn tulokset (Usko, toivo, apu, 2003) osoittivat, että valtakunnallisesta hankkeesta olivat hyötyneet vähiten alueen pienet kunnat. Siitä ilmeni myös, että kunnilta puuttuivat väkivallan ehkäisytyöstä pitkän tähtäimen näkemykset ja toimintaohjelmat Tulosten perusteella voitiin todeta, että kunnissa tarvittaisiin kuntakohtaista suunnittelua ja moniammatillista työtä ketjuttamaan väkivaltatilanteeseen joutuneiden uhrien ja tekijöiden palveluita. Niinpä raportti päätyykin mm. seuraaviin suosituksiin: Kuntien vastuuta ja roolia palvelujen tuottajina ja laadullisina kehittäjinä tulisi vahvistaa: erityisesti terveyskeskusten valmiuksia, resursseja, hoitoketjukokonaisuuksia ja pitkäjänteistä työskentelyä. Kuntien tulisi kehittää edelleen väkivallan ehkäisytyön rakenteita kuten lisätä kuntien liittymiä, muodostaa moniammatillisia työryhmiä, kuntakohtaisia tai useamman kunnan yhteisiä toimintaohjelmia yms. Kuntien tulisi lisätä myös erityispalveluita; esim. turvakoteja ja kriisipalveluita sekä ennalta ehkäisevää toimintaa kuten väkivallasta ja palveluista tiedottamista, materiaalin tuottamista yms. 26

27 Etelä-Suomen läänin alueen kunnista edellä mainittuun palvelumallikokeiluun osallistunut Porvoo on aktiivisesti kehittänyt toimintaansa ja työmenetelmiään (Mitta täysi - Måttet Rågat, 2003) Valtakunnallisella tasolla väkivallan ehkäisy sisältyy nykyisen hallituksen ohjelmaan. Pääministeri Matti Vanhasen hallituksen ohjelman mukaan parisuhde- ja naisiin kohdistuvan väkivallan sekä prostituution ehkäisyyn varataan resurssit koko hallituskaudeksi. Väkivallan uhrien ja prostituoitujen tukipalveluihin lisätään voimavaroja ja naiskaupan uhrien suojelua vahvistetaan. Hallitusohjelmassa luvataan, että väkivallan vähentämiseksi laaditaan väkivallan kaikki keskeiset osa-alueet kattava kansallinen väkivallan vähentämisohjelma ja tehostetaan keinoja perheväkivaltaan puuttumiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan kahta kansallista toimintaohjelmaa, jotka sisältävät naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevia asioita. Toinen niistä on tasa-arvoa käsittelevä toimintaohjelma ja toinen lähisuhteessa tapahtuvan väkivallan ehkäisyä koskeva toimintaohjelma. Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelmassa TATOssa ( ) todetaan kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon puutteellinen valmius auttaa lähisuhdeväkivallan uhreja ja perheenjäseniä ja että nyt valmiutta tullaan parantamaan osana Sosiaalialan kehittämishanketta. Niinpä toimenpidesuosituksena esitetäänkin että Kunnissa jatketaan työtä paikallisten hyvinvointipoliittisten ohjelmien laatimiseksi ja toteuttamiseksi osana kuntasuunnittelua. Erityistä huomiota kiinnitetään naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseen. Perheissä ja lähisuhteissa tapahtuvan sekä muun naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen sisältyy yhtenä osana edellä mainittuun Sosiaalialan kehittämishankkeeseen. Sitä koskevina toimenpiteinä mainitaan mm. että väkivaltaisen käyttäytymisen katkaisua ja lopettamista edistäviä toimintaja tukimuotoja kehitetään, kunnissa lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyä koskevat asiat sisällytetään kunnan turvallisuus/hyvinvointipoliittiseen ohjelmaan sekä luodaan sosiaali- ja terveystoimeen väkivaltatyön moniammatilliset palveluketjut ja lisätään sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön väkivaltatyön osaamista, väkivallan uhrien ja perheenjäsenten tarvitsemat kriisi- ja muut erityispalvelut organisoidaan seudullisina ja/tai alueellisina palveluina kattavasti koko maahan ottaen huomioon erilaisissa elämäntilanteissa olevien henkilöiden erityistarpeet, 27

28 sosiaali- ja terveystoimen, poliisin, oikeuslaitoksen, kriminaalihuollon, järjestöjen ja muiden asiaan kuuluvien tahojen välistä yhteistoimintaa tehostetaan. Myös sosiaali- ja terveysministeriön ja lääninhallitusten välisiin tulossopimuksiin vuosille on ehdotettu sisällytettäväksi kohta naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisestä. Sen mukaan lääninhallitus edistää alueellaan sitä, että sosiaali- ja terveystoimen perus- ja erityispalveluihin luodaan naisiin kohdistuvan sekä perheissä ja lähisuhteissa tapahtuvan väkivallan ehkäisyyn sekä uhrien ja tekijöiden tunnistamiseen ja auttamiseen tarvittavat toimintakäytännöt kansallisen toimintaohjelman mukaisesti. Kuten edellä olevasta ilmenee, väkivallan ehkäisemiseksi ja sen haittojen korjaamiseksi tarvittava työ on monella tavoin ajankohtainen, useamman tahon yhteistyötä edellyttävä asia. Tämän kehittämishankkeen tarkoituksena on kehittää ja syventää väkivallan ehkäisemiseksi tehtävää työtä paikallistasolla kunnissa ja seutukunnissa. Forssan seudun (Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela ja Ypäjä) perheväkivaltatyön tilanne vuonna 2003 Vuonna 2002 Forssan terveydenhuollon kuntayhtymässä aloitettiin toimintakäytäntöjen luominen eri toimipisteisiin ja perustettiin moniammatillinen työryhmä vastaamaan toiminnan kehittämisestä. Henkilökuntaa koulutettiin seudullisesti havaitsemaan ja tarttumaan perheväkivaltaan. Kirjallinen toimintaohje terveydenhuoltoon on sisäänajovaiheessa. Vuonna 2003 toiminta laajeni seudulliseksi. Forssan seudun aluekeskuksen alainen perusturvallisuusvaliokunta nimesi seudullisen työryhmän, jossa on edustus terveydenhuollosta, sosiaalityöstä, päivähoidosta, koulusta, kasvatus- ja perheneuvolasta sekä poliisista, lastenkodista, perheasiain neuvottelukeskuksesta sekä perusturvallisuuslautakunnasta. Työryhmän tavoitteena on vuosina luoda seudullinen verkostoitunut toimintamalli, järjestää koulutusta toimijoille sekä kohdennetusti että yhteisenä. Lisäksi vaikutetaan asenteisiin tiedottamalla perheväkivallasta ja seudulla tarjolla olevasta avusta. Poliisi ja sosiaalitoimi etsivät parhaillaan uusia yhteistyömuotoja. Lastenkoti voi sijoittaa turvaa tarvitsevat väliaikaisesti ns. kriisipaikalle. Jatkosuunnitelmat tehdään aina tapauskohtaisesti. Etelä-Suomen lääninhallitukselta on saatu rahaa hankkeelle pysyvän toi- 28

29 mintamallin luomiseksi perheväkivallan ehkäisytyössä Forssan seudulla Tämä rahoitus on mahdollistanut tukimateriaalin hankinnan, jonka avulla on lisätty henkilökunnan osaamista ja tullaan vielä järjestämään koulutusta Nyt käynnistyvä hanke auttaa jatkamaan Forssan seudun toimijoiden tietotaidon edelleen kehittämistä. Porvoon kaupungin pari- ja lähisuhdeväkivallan tilanne 2003 Porvoossa toteutettiin vuosina naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyhanke Mitta Täysi Måttet Rågat. Hankkeen tavoitteena oli lisätä moniammatillisella koulutuksella pari- ja lähisuhdeväkivallan kanssa kosketuksiin joutuvien viranomaisten valmiuksia ennalta ehkäistä, tunnistaa, puuttua ja antaa tukea väkivallan kokijoille ja näkijöille sekä ohjata tekijöitä saamaan apua. Lisäksi hankkeen tarkoituksena oli omaksua verkostomainen työskentelytapa eri organisaatioiden ja sektoreiden välillä. Hankkeeseen osallistui sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi ja koulutoimi, Porvoon sairaala, Porvoon seurakunnat, Porvoon perheasian neuvottelukeskus, poliisi- ja syyttäjälaitos, oikeusaputoimisto ja Laurea - ammattikorkeakoulu. Koulutustilaisuuksia järjestettiin yli 20 ja niihin osallistui yli 1000 henkilöä eri ammattialoilta. Hankkeen tuloksena ovat eri yksiköt ja organisaatiot luoneet toimintamallinsa pari- ja lähisuhdeväkivallan kohtaamiseen ja perehtyneet toistensa tapaan ja mahdollisuuksiin toimia pari- ja lähisuhdeväkivallan osapuolien auttamiseksi. Pari- ja lähisuhdeväkivallan eri osapuolille on perustettu tukiryhmät ja ryhmien ohjaajille on järjestetty konsultaatiota ja työnohjausta. Kaupungin turvakoti on muuttanut toimintaansa alueelliseksi 24 tuntia/vrk toimivaksi kriisikeskukseksi niin pari- ja lähisuhdeväkivallan kuin lastensuojelun suhteen. Tiedote palveluista on tuotettu yleiseen jakoon. Mitta Täysi -hankkeen jatkotoimenpiteenä Porvoon kaupunginhallitus asetti syksyllä 2002 moniammatillisen pari- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmän (PALVE-työryhmä), jonka tehtävänä on pari- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kokonaissuunnitelman laatiminen (toimintaohjelma) ja toteutuksen seuranta, kohdennettujen palvelujen kehittäminen, yhteistyön koordinointi, alan koulutuksen järjestäminen ammattihenkilöstölle, tiedotuksesta huolehtiminen sekä asiantuntija-avun tarjoaminen organisaatioille. Työryhmässä ovat edustettuina sosiaali- ja terveystoimi, turvakoti, päivähoito, koulu, poliisi, syyttäjä, Porvoon sairaala sekä Perheasiain neuvottelukeskus. Porvoon kaupunki on vuonna 2003 laatinut turvallisuusohjelman osana kansallista rikoksentorjuntaohjelmaa. Turvallisuusohjelmaan on kirjattu 29

30 yhtenä painopistealueena lähisuhdeväkivallan vähentäminen sekä siihen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Vihdin kunnan tilanne 2003 Vihdissä ei ole perhe-ja parisuhdeväkivallan ehkäisystrategiaa. Palvelut ovat hajallaan ja ohjeistus edellä mainituissa tilanteissa toimimisesta puuttuu. Viranomaisten yhteistyö vaatii koordinointia ja suunnittelua. Perheiden auttamiseksi on olemassa vain yksi toimipaikka, vähäisin resurssein toimiva perheneuvola, jossa työskentelee yksi psykologi ja yksi sosiaalityöntekijä. Väkivallan aiheuttamaa syrjäytymisriskiä ei tunnisteta palvelujärjestelmässä. Vihdissä on aiempina vuosina järjestetty yksittäisiä koulutustilaisuuksia väkivallasta, mutta ne on koettu riittämättömäksi palvelujärjestelmän kehittämisen kannalta. Vihdin kunta on pinta-alaltaan laaja haja-asutuskunta, jossa välimatkat ovat pitkät ja palvelut on keskitetty kahteen eri pisteeseen: Nummelaan ja Vihdin kirkonkylälle. Tilanteen korjaamiseksi ja palvelujen kehittämiseksi Vihdin kunnan perusturvakeskus päätti hakea avustusta keväällä 2003 Etelä-Suomen lääninhallitukselta lasten- ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Avustus myönnettiin hankkeelle Pintaa syvemmälle Väkivaltatyö osaksi lasten- ja nuorten syrjäytymisuhan torjuntaa Hanke on käynnistynyt täydellä teholla syksyllä 2003 ja kunta on hankkinut asiantuntijan, joka hoitaa kokeiluun liittyviä kysymyksiä, koulutusta ja käytännön järjestelyjä. Tavoitteena on tarjota peruskoulutus kaikille sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen, seurakunnan sekä tarpeen mukaan poliisin ja syyttäjälaitoksen henkilöstölle. Peruskoulutus eri ammattiryhmille on käynnistynyt syksyllä 2003 ja jatkuu kevään 2004 aikana suunnitelmien mukaisesti. Tarkoituksena on liittää Pintaa syvemmälle -hanke valtakunnalliseen Kunnalliset toimintaohjelmat väkivaltasektorille -hankkeeseen. 2. Hankkeen tavoitteet Yleiset tavoitteet Kunnalliset toimintaohjelmat hankkeen tarkoituksena on jatkaa ja syventää pari- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi tehtävää työtä paikallisel- 30

31 la ja seudullisella tasolla ja siinä erityisesti tavoitteena on 1. hyvien käytäntöjen vakiinnuttaminen sekä uusien toimintatapojen ja poikkihallinnollisten yhteistyömallien kehittäminen ja kokoaminen yhtenäiseksi toimintaohjelmaksi, 2. väkivallan ehkäisytyön kytkeminen osaksi kunnan päätöksentekoa ja toimintaa, 3. tarkoituksenmukaisen avun tarjoaminen väkivallan uhreille ja tekijöille sekä väkivaltakierteen katkaiseminen paikallisia ja seudullisia resursseja hyödyntäen, 4. valmistuneiden toimintamallien ja toimintaohjelmien tarjoaminen esimerkkeinä muille kunnille ja seutukunnille. Kuntien tavoitteet Forssan seudun tavoitteet Forssan seudun perheväkivaltatyön tavoitteena on yhteistyön vahvistaminen ja seudullisen toimintaohjelman kehittäminen. 1. Henkilöstön tietotaitotason vahvistaminen 2. Tiedottaminen ja yleisen keskustelun aloittaminen 3. Hoitomenetelmien kehittäminen - Ennaltaehkäisy - Akuutti apu - Yksilöhoito - Ryhmätoiminnan mahdollisuuksien selvittäminen (ryhmiä uhreille, miehille ym.) Hankkeen koordinaattoria voidaan käyttää toimintamallien kehittämisen ohjaajana. Porvoon kaupungin tavoitteet Porvoon pari- ja lähisuhdeväkivaltatyön painopisteenä on vuonna 2003 ollut toimintaohjelman laatiminen sekä erityisesti lasten näkökulman huomioiminen väkivaltatilanteissa. Vuonna 2004 tavoitteena on 1. laatia kunnallinen pari- ja lähisuhdeväkivallan kirjallinen toimintaohjelma, 2. 1aatia päivähoidolle sekä sairaalan lastenosastolle omat pari- ja lähisuhdeväkivallan toimintamallit, 31

32 3. tarkentaa eri yksiköiden olemassa olevia toimintamalleja lapsen näkökulmasta, 4. tarjota koulutusta koulujen henkilökunnalle väkivallan tunnistamisessa ja puheeksiottamisessa sekä aloittaa toimintamallien luominen, 5. tarjota nuorille oma pari- ja lähisuhdeväkivaltaa käsittelevä ryhmä, 6. pari- ja lähisuhdeväkivallan tilastoinnin yhdenmukaistaminen, 7. paikallisen pari- ja lähisuhdeväkivalta palvelutiedotteen päivittäminen, 8. järjestää Väkivaltatyöntekijöiden valtakunnallinen verkostotapaaminen 2004 Porvoossa. Vihdin kunnan tavoitteet Hankkeen avulla pyritään ehkäisemään syrjäytymistä katkaisemalla väkivallan siirtyminen sukupolvelta toiselle ja ehkäisemään väkivallan aiheuttamien negatiivisten seurausten vaikutuksia lasten ja nuorten kehitykseen. Kokemusten mukaan lapsuudessa ja nuoruudessa koettu väkivalta on suuri riskitekijä, joka voi johtaa syrjäytymiseen. Hankkeen tavoitteena on luoda Vihtiin saumaton palveluketju perhe-ja parisuhdeväkivaltatilanteiden ehkäisemiseksi ja katkaisemiseksi. Tavoitteena on moniammatillisen yhteistyön avulla tarjota välitöntä apua väkivaltatilanteissa kaikille osapuolille: väkivallan uhreille, tekijöille ja muille kokijoille. Hankkeen avulla palvelujärjestelmää kehitetään vastaamaan välittömän avun tarpeeseen ja jatkohoitoon sekä ohjaukseen. Tavoitteena on laatia ohjeistus kunnan kaikille viranomaisille ja muille toimijoille perheväkivallan tunnistamisesta, väliintuloista ja jatkohoidon koordinoimisen varmistamisesta. Palvelumallin tavoitteena on kaikki osapuolet huomioiva auttamisprosessi, joka sisältää kriisivaiheen työskentelyn, terapeuttisen jatkohoidon, terapeuttiset ryhmät väkivallan tekijöille, uhreille (myös lapset), sekä väkivallan tunnistaminen peruspalveluissa (esim.sosiaalityö, terveydenhuollon päivystyspalvelut, päivähoito, koulu ja nuorisotoimi). Käytännön tasolla tämä merkitsee mm. sitä, että 1. väkivalta osataan tunnistaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jolloin osalliset saavat tarpeenmukaisen avun ja näin väkivaltakierre saadaan katkeamaan ja säästytään vakavilta seurauksilta ja syrjäytymisuhka pienenee, 2. tietoisuus väkivaltaan liittyvistä vaikutuksista lisääntyy, 3. tarkoituksenmukaista apua tarjotaan uhreille, tekijöille ja muille kokijoille, 4. perhe- ja parisuhdeväkivaltatilanteita varten kehitetään pysyvä moniammatillinen yhteistyömalli ja ohjeistus, 5. paikallisia resursseja hyödynnetään ja kunnan päätöksenteko sitoutetaan väkivallan ehkäisytyöhön, mikä pitkällä aikavälillä edistää kuntalaisten hyvinvointia ja ehkäisee syrjäytymistä. 32

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Lahti 13.6.2013 18.6.2013 Helena Ewalds 1 Kansainväliset sopimukset ja suositukset YK laillisesti sitovia sopimuksia (CEDAW komitea)

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset Tiedosta hyvinvointia 1 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset TUNNISTA, TURVAA JA TOIMI Sosiaali- ja terveystoimelle paikallisen ja alueellisen toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen Julkaisuja

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Pilotointi- ja kehittämishanke Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma 2010 2015 14.11.2013 Reetta Siukola 1 Päihde- ja mielenterveyspalveluissa

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Minna Piispa Oikeusministeriö rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Päihdetiedotusseminaari, Bad Ems, Saksa, 7-10.9.2006 Sisältö Ohjelman lähtökohdat Suomalaisen väkivallan

Lisätiedot

JÄRJESTÖT LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISIJÖINÄ

JÄRJESTÖT LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISIJÖINÄ JÄRJESTÖT LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISIJÖINÄ Lähisuhdeväkivalta sosiaalisena ongelmana Suomen sosiaalioikeudellinen seura 27.2.2014 Helsinki Aulikki Kananoja JÄRJESTÖT JA LÄHISUHDEVÄKIVALTA Järjestöillä

Lisätiedot

Tavoitteena turvallisuus

Tavoitteena turvallisuus Tavoitteena turvallisuus Jokaisella meistä on oma roolimme turvallisuuden luojana ja sen ylläpitäjänä. Turvallisuus tuottaa toiveikkuutta ja suunnan siihen, mihin tulee pyrkiä. Susanna Leimio Ulkoapäin

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 18.10.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kehittämistyön suuntaviivat Suomessa On seurannut Euroopan

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

Ajankohtaista Istanbulin sopimuksen toimeenpanosta ja väkivaltatyön mallin (Lapehanke)

Ajankohtaista Istanbulin sopimuksen toimeenpanosta ja väkivaltatyön mallin (Lapehanke) Ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisen yhteistyöpäivä Kanta- ja Päijät-Hämeen toimijoille Ajankohtaista Istanbulin sopimuksen toimeenpanosta

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Pilotointi- ja kehittämishanke Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma 2010 2015 11.9.2013 Reetta Siukola 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 10.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta! Kansallisesti kehitetty:

Lisätiedot

Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus

Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus 18. Kansallinen väkivaltafoorumi Lähisuhdeväkivalta on kansallinen häpeä tavoitteena turvallisuus Susanna Leimio Ehkäisevän työn seutukoordinaattori,

Lisätiedot

PERHEVÄKIVALTA MYÖS TYÖNTEKIJÖIDEN PÄÄNSÄRKY Helena Ewalds Kehittämispäällikkö Esityksen nimi / Tekijä 1

PERHEVÄKIVALTA MYÖS TYÖNTEKIJÖIDEN PÄÄNSÄRKY Helena Ewalds Kehittämispäällikkö Esityksen nimi / Tekijä 1 PERHEVÄKIVALTA MYÖS TYÖNTEKIJÖIDEN PÄÄNSÄRKY Helena Ewalds Kehittämispäällikkö 13.5.2009 15.5.2009 Esityksen nimi / Tekijä 1 Todellisuus tarua julmempi Mitä tapahtuu työntekijälle? http://www.aftonbladet.se/nyheter/153kvinnordoda

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja

Lisätiedot

VOI HYVIN yleisöluento

VOI HYVIN yleisöluento Omatila lähisuhdeväkivaltaa kokeneen tai sitä pelkäävän tukena VOI HYVIN yleisöluento 23.9.2013 Omatilan palvelut ovat saatavissa yhdestä puhelinnumerosta 043 825 0535 ympäri vuorokauden. Palveluun voi

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 28.5.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta! Miksi kysyä?

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset

Lisätiedot

23.9.2014 24.9.2014 1

23.9.2014 24.9.2014 1 23.9.2014 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ MUKANA 24.9.2014 1 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ POHJOIS - KARJALAN ALUEELLA TYÖRYHMÄT 1. Itä-Suomen AVIn sisäisen turvallisuuden työryhmä (Sto3) KAMU- KAIKKI MUKAAN TURVALLISUUSTYÖHÖN

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyöhön uusia rakenteita

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyöhön uusia rakenteita Ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisen yhteistyöpäivä Uudenmaan maakunnan toimijoille 12.10.2017 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyöhön

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) 155 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta matalan kynnyksen palvelupaikan perustamisesta väkivaltaa kokeneille naisille päätti antaa talousarvioaloitteesta

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn seminaari 13.6.2013. 18.6.2013 kirsi.kuusinen-james@helsinki.fi

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn seminaari 13.6.2013. 18.6.2013 kirsi.kuusinen-james@helsinki.fi Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn seminaari 13.6.2013 Ohjelma 9-9.15 Tervetuloa/ Päivi Hiltunen, perusturvajohtaja Nastola, Iitti, Sysmä 9.15 10.15 Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö/

Lisätiedot

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014

Lisätiedot

Väkivaltatyö-ja toimijat Päijät- Hämeessä

Väkivaltatyö-ja toimijat Päijät- Hämeessä Väkivaltatyö-ja toimijat Päijät- Hämeessä Toimintaohjelma/ taustaa Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn ja palveluiden järjestämiseen huomiota hallitusohjelmassa sekä SHL luonnoksessa AVI pyysi viime

Lisätiedot

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Alkoholi ja väkivalta -seminaari 6.11.2013 Petteri Huhtamella Miestyön keskus Lapin ensi- ja turvakoti ry. Miestyön keskus Lähtenyt

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

" ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN" -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA

 ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA " ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN" -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA Valtakunnallinen turvallisuussuunnitteluseminaari, Espoo, 28-29.1.2015 Hautamäki Jari, toiminnanjohtaja Lyömätön

Lisätiedot

Miten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa?

Miten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa? Miten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa? Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöpäivä 28.9.2017 Rokua PSAVI, ylitarkastaja Raija Fors 2.10.2017 1 Kunnat vastaavat paikallisen ehkäisevän

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi 2017 Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli 1 Taustaa Istanbulin sopimus Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan

Lisätiedot

Istanbulin sopimuksen toimeenpano Suomessa

Istanbulin sopimuksen toimeenpano Suomessa Istanbulin sopimuksen toimeenpano Suomessa 22.1.2018 Martta October 1 Istanbulin sopimus Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 5.4.2016 Martta October 1 Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset

Lisätiedot

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Poikkihallinnollinen ohjelma vuosille 2010-2015 15.3.2011 Vammainen nainen ja väkivalta/minna Piispa 1 Ohjelman tausta Hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Jyväskylässä 13.10.2016 Ajankohtaista lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn tilanteista/ylitarkastaja

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ Ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimijoiden yhteistyöpäivä 17.11.2015 /ESavi Orientaatioksi..

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan toimivat palvelut 2015

Lähisuhdeväkivallan toimivat palvelut 2015 Lähisuhdeväkivallan toimivat palvelut 2015 Taustaa Kaste-ohjelman osa-ohjelma 1 yhtenä toimenpiteenä on lisätä lähisuhdeväkivallan osaamista. Itä-Suomen Väistö- kastehankkeessa on kehitetty ja otettu käyttöön

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ -

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TURVAKOTI Perustettu v.1984 Tampereelle Petsamon kaupunginosaan (ensikoti v.1951) 7 perhepaikkaa Ympärivuorokautinen kriisipäivystys / puhelinneuvonta

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman

POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI 23.10.2012 Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman 2.11.2012 1 PALVELUJEN SUKUPUOLINEUTRAALISUUS Miten palvelujemme sukupuolineutraalius

Lisätiedot

Perhe-ja lähisuhdeväkivallan ehkäisysuunnitelma ARVIOINTIKYSELYN TULOKSET

Perhe-ja lähisuhdeväkivallan ehkäisysuunnitelma ARVIOINTIKYSELYN TULOKSET Perhe-ja lähisuhdeväkivallan ehkäisysuunnitelma 2013-2016 ARVIOINTIKYSELYN TULOKSET 2.9.2016 Arviointikyselystä Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintasuunnitelman 2013-2016 tavoitteena oli, että

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 5.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua

Lisätiedot

Miten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään Päijät-Hämeessä?

Miten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään Päijät-Hämeessä? Miten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään Päijät-Hämeessä? Lapset ja nuoret perheväkivallan uhreina Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden alueellinen yhteistyökokous 10.3.2016 Susanna Leimio

Lisätiedot

Siskomaija Pirilä. MARAK Oulussa

Siskomaija Pirilä. MARAK Oulussa Siskomaija Pirilä MARAK Oulussa 2010-2013 Sisällys Turvallisuustyön rakenne Turvallisuusohjelman painopisteet Yksi lyönti vähemmän-kehittämisympäristö MARAK-prosessi Toiminta on ollut vaivan arvoista THL:n

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Yli Hyvä Juttu Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari, Seinäjoki 13.9.2011 Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen palokuntanuorisotoimen

Lisätiedot

Väkivaltatyö-ja toimijat Päijät- Hämeessä

Väkivaltatyö-ja toimijat Päijät- Hämeessä Väkivaltatyö-ja toimijat Päijät- Hämeessä Toimintaohjelma/ taustaa Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn ja palveluiden järjestämiseen huomiota hallitusohjelmassa sekä SHL luonnoksessa AVI pyysi viime

Lisätiedot

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry Monika - Naiset moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Monika Naiset liitto ry 1 Voimavarakeskus

Lisätiedot

MIESTYÖ. Miestyön keskus

MIESTYÖ. Miestyön keskus MIESTYÖ Miestyön keskus Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse Miksi mies tarvitsee apua? Muutokset perhesysteemeissä ja vanhemmuudessa haastavat miehiä aikaisempaan verrattuna uudella

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISY KUNTAYHDYSHENKILÖIDEN JA AVAINKOULUTTAJIEN TYÖKOKOUS

LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISY KUNTAYHDYSHENKILÖIDEN JA AVAINKOULUTTAJIEN TYÖKOKOUS LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISY KUNTAYHDYSHENKILÖIDEN JA AVAINKOULUTTAJIEN TYÖKOKOUS MIKÄ MARAK ON? MARAK (moniammatillinen riskinarviointikokous) on työskentelymuoto, jolla pyritään auttamaan aikuisia

Lisätiedot

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Valtakunnalliset ohjelmat ja suositukset 18.3.2015 Helena Ewalds 1 Kehittämistyön suuntaviivat Suomessa On seurannut Euroopan neuvoston

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja vakavien väkivaltarikosten tarkastelu

Lisätiedot

Hyvä turvallisuus, huono turvallisuus - turvallisuuden mittaaminen

Hyvä turvallisuus, huono turvallisuus - turvallisuuden mittaaminen Hyvä turvallisuus, huono turvallisuus - turvallisuuden mittaaminen Valtakunnallinen turvallisuusseminaari 23.1.2019 Kuopio Sisäministeriö Lauri Holmström Esityksen sisältö 1. Ilmiöpohjainen ja väestölähtöinen

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut

Lapsiperheiden palvelut Lapsiperheiden palvelut Vaasa ja Pietarsaari Eeva Liukko Erityisasiantuntija Järjestelmät/Reformit Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 15.2.2019 1 SOSIAALIHUOLTOLAIN UUDISTAMINEN VUONNA 2015 LAPSIPERHEIDEN

Lisätiedot

Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta

Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta EDISTÄ, EHKÄISE, VAIKUTA Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma käytäntöön Länsi- ja Sisä-Suomen AVI Suvi Nipuli, Lapset, nuoret ja perheet -yksikkö, THL

Lisätiedot

Lasten kaltoinkohtelun ja monitoimijaisen arvioinnin haasteet

Lasten kaltoinkohtelun ja monitoimijaisen arvioinnin haasteet Lasten kaltoinkohtelun ja monitoimijaisen arvioinnin haasteet Hanna Mansikka-aho Yksikön vastaava, kriisi- ja väkivaltatyöntekijä Turun ensi- ja turvakoti ry. 12.10.2018 1 PILARI tarjoaa lähisuhteessaan

Lisätiedot

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvallisuusverkosto 19.4.2018 Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Taustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämis (hyte)

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen?

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen? Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen? Jussi Pekkola Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miten yleistä miesten kokema

Lisätiedot

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ Mari Kaltemaa-Uurtamo 13.9.2012 Ankkuri hanke vuosina 2004-2006 Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella (rahoitus kunnilta, Hämeen liitolta ja Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Valtakunnallinen osaamis- ja tukikeskuspäivä Lapsi, nuori, perhe asiakkaana ja potilaana

Valtakunnallinen osaamis- ja tukikeskuspäivä Lapsi, nuori, perhe asiakkaana ja potilaana Valtakunnallinen osaamis- ja tukikeskuspäivä Lapsi, nuori, perhe asiakkaana ja potilaana 19.11.2018 LAPE- Toimiva arki Jaana Jokinen, erityisasiantuntija Psykiatrian asiakkaat 28 000 0 12-vuotiaat 13 17-vuotiaat

Lisätiedot

Tavoitteena turvallisuus

Tavoitteena turvallisuus Tavoitteena turvallisuus Ehkäisevä perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyö Päijät-Hämeessä Äitiys- ja lastenneuvolat Peruspalvelukeskus AAVA Susanna Leimio Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimintaohjelman

Lisätiedot

MARAK Oulussa 2010-2013. Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET

MARAK Oulussa 2010-2013. Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET MARAK Oulussa 2010-2013 Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET Sisältö Kehitysympäristö Oulussa Marak-prosessi MARAK Toiminta on ollut vaivan arvoista... THL:n seuranta: työskentelyn ongelmia

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri 1.1. 31.12.2009 välisenä aikana Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystykseen

Lisätiedot

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse MIESTYÖ Miestyön keskus Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse Myyteissä mies on... itsenäinen, ei tarvitse muiden apua ei näytä tunteitaan, ei pelkää vahva ja osaava käyttää tarvittaessa

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN, TERVEYDEN EDISTÄMISEN JA LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN YHDYSHENKILÖIDEN YHTEISTYÖPÄIVÄ

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN, TERVEYDEN EDISTÄMISEN JA LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN YHDYSHENKILÖIDEN YHTEISTYÖPÄIVÄ EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN, TERVEYDEN EDISTÄMISEN JA LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN YHDYSHENKILÖIDEN YHTEISTYÖPÄIVÄ 30.1.2014 Lähisuhde- ja perheväkivallan yhdyshenkilöiden toimenkuvan kehittäminen kunnissa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot