YHDISTYMISSELVITYKSEN TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI

Transkriptio

1 ASKOLA LAPINJÄRVI LOVIISA MYRSKYLÄ PORNAINEN PORVOO SIPOO LAPPTRÄSK LOVISA MÖRSKOM BORGNÄS BORGÅ SIBBO ASKOLAN, LAPINJÄRVEN, LOVIISAN, MYRSKYLÄN, PORNAISTEN, PORVOON JA SIPOON YHDISTYMISSELVITYKSEN TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI Ryhmä 4 Sosiaali- ja terveyspalvelut Sisällys 1 Työryhmän työn organisointi ja eteneminen Toimeenpano Kokoonpano Työn eteneminen Tehtävän rajaus Nykytila analyysi Yleistä sosiaali ja terveyspalveluista Kuntakohtainen analyysi tarkastelun sosiaali ja terveyspalveluiden osalta Tulevaisuustarkastelu tilanteessa, jossa 7 erillistä kuntaa säilyy sosiaali ja terveyspalveluiden osalta Yleistä Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Pornainen Porvoo Sipoo Arvio edellytyksistä muodostaa uusi Itä Uudenmaan kunta sosiaali ja terveyspalveluiden osalta Yleistä Edut Haitat Mahdollisuudet Uhat Yhteenveto... 14

2 5 Kuntarakennelain mukaiset vaatimukset sosiaali ja terveyspalveluiden osalta Suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta selvitysalueella Selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan Selvitys taloudellisesta tilanteesta (nyt ja tuleva) Arvio kielellisten oikeuksien toteutumisesta Arvio kuntien yhdistymisen suhteesta metropolihallinnon tarpeeseen, erityisesti yhdyskuntarakenteen eheyttämisen, joukkoliikenteen ja sosiaalisen asuntotuotannon näkökulmasta Yhteenveto ja evästys jatkotyölle Työryhmän työn organisointi ja eteneminen 1.1 Toimeenpano Selvityksen tavoitteena on laatia konkreettinen esitys vaihtoehdoista sosiaali ja terveyspalveluiden tuottamiseksi, tuotantoa tukevasta palvelurakenteesta ja hallintomallin periaatteista Itä Uudenmaan alueella selvitettävässä noin asukkaan kunnassa. Väliraportissa on selvitetty alueen ja sen kuntien sosiaali ja terveyspalveluiden nykytila sekä arvioitu asukkaiden tarvetta palveluille ja kuntien taloudellisia mahdollisuuksia järjestää ne yksin tai yhdessä jatkossa. Selvitystä laaditaan asiakas ja palvelulähtöisesti ja työryhmä suhtautuu tulevaisuuden hallintomalliin avoimesti. Lapinjärven, Myrskylän, Pornaisten, Askolan, Sipoon ja Loviisan odotus on, että lähipalveluina tuotetaan neuvola, lääkäri, sairaanhoitajat sekä suun terveydenhuollon ja sosiaalityön vastaanotto. Lähipalveluita voidaan tuottaa myös erilaisilla mobiiliratkaisuilla, sähköisellä asioinnilla. Lähipalveluiden tarpeeseen vaikuttavat myös kulkuyhteydet palveluihin. Keskeisiä periaatteita selvitettävän kunnan sosiaali ja terveyspalveluiden tuottamisessa ovat: - Sosiaali ja terveyspalvelut ja niihin tarvittava henkilöstö pystytään rahoittamaan kuntatalouden kannalta kestävällä tavalla - Palveluita kehitetään kuntalaisten ja palvelunkäyttäjien näkökulmasta, kustannustehokkaasti. - Sosiaali ja terveyspalvelut edistävät kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia, ja niitä toteutetaan yhdessä muiden kunnan toimijoiden, kolmannen sektorin, elinkeinoelämän sekä kuntalaisten kanssa. - Sähköisiä, mobiili sekä liikkuvia palveluita kehitetään, jotta palveluiden kuntalaislähtöisyys, saavutettavuus, vaikuttavuus ja kustannustehokkuus lisääntyvät. 1.2 Kokoonpano Itä Uudenmaan yhdistymisselvityksen sosiaali ja terveystoimen työryhmä: Ujula Jukka Pekka, kaupunginjohtaja, Porvoo Nurme Pia, sosiaali ja terveysjohtaja, Porvoo Makkonen Mervi, suunnittelija, Porvoo, sihteeri Irja Suhonen, Tehy, (varalla Kirsi Buddas) Görel Fabritius, perusturvajohtaja, Lapinjärvi Ulla Broms, sosiaali ja terveysjohtaja, Askola Carola Klawer perusturvajohtaja, Loviisa (varalla Annette Povenius) Leena Kokko, sosiaali ja terveysjohtaja, Sipoo 2

3 Seija Marttila, hallintojohtaja Pornainen Päivi Pitkänen, tilaajajohtaja, Myrskylä Työryhmän kuultavina ovat olleet seuraavat kuntayhtymien edustajat: Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, Porvoon sairaala, johtaja Sune Lang vs. toimistusjohtaja Kaarina Kilpeläinen, Eteva kuntayhtymä Kårkulla samkommun 1.3 Työn eteneminen Työryhmä kokoontui yhdistymisselvityksen käynnistämistilaisuudessa ja tämän jälkeen 7 kertaa puolen päivän kokouksiin Porvoossa: , , , , , ja Väliraportissa on hyödynnetty Nordic Healthcare Groupilta (jatkossa NHG) tilattua Sosiaali ja terveyspalveluiden nykytilan analyysia. NHG:n edustajat ovat työstäneet nykytilan analyysia kuntien lähettämien tietojen sekä valtakunnallisten tilastojen perusteella. Tilastotiedot ovat pääosin vuodelta NHG:n edustajat ovat osallistuneet työryhmän kokouksiin , , sekä Kuntien johtoryhmät ovat laatineet väliraporttiin tulevaisuustarkastelut kuntien sosiaali ja terveystoimen vahvuuksista, heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhista tausta ajatuksella, että kunta jatkaa itsenäisenä (SWOTanalyysit, luku 3). Materiaalien perusteella työryhmä on laatinut arvion edellytyksistä muodostaa alueelle uusi noin asukkaan kunta sosiaali ja terveyspalveluiden näkökulmasta 1.4 Tehtävän rajaus Väliraporttivaiheessa työskentely on tapahtunut yleisellä tasolla, ja siinä on keskitytty alueen väestörakenteeseen sekä palveluiden kustannuksiin ja käyttöön alueella sekä kuntakohtaisesti. Väliraporttivaiheessa ei ole selvitetty yksityiskohtaisemmin kuntien välisten erojen taustoja. Eri hallintokuntien välinen yhteistyö asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, tietojärjestelmät, hallinto sekä kiinteistöt on huomioitu väliraportissa vain yleisellä tasolla. Niitä tarkastellaan yksityiskohtaisemmin jatkotyössä. 2 Nykytila analyysi 2.1 Yleistä sosiaali ja terveyspalveluista Porvoossa sosiaali ja terveystoimen palvelut on organisoitu prosessien mukaan (terveys, vanhus ja vammais sekä sosiaali ja perhepalvelut), kun taas Loviisassa ja Sipoossa on käytössä elämänkaarimalli. Porvoo, Loviisa, Sipoo sekä Askola järjestävät sosiaali ja terveyspalvelunsa omassa organisaatiossa. Lapinjärven palvelut tuottaa vanhuspalveluja lukuun ottamatta Loviisan ja Lapinjärven yhteistoiminta alue, Myrskylän palvelut Päijät Hämeen sosiaali ja terveydenhuollon kuntayhtymä ja Pornaisten sosiaali ja terveyspalvelut Mustijoen yhteistoiminta alue. Palveluita tuotetaan sekä omana että ostopalveluna. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri järjestää kuntien erikoissairaanhoidon palvelut Myrskylää lukuun ottamatta. Myrskylä kuuluu Päijät Hämeen sairaanhoitopiiriin, mutta ruotsinkieliset asukkaat voivat käyttää HUS:in palveluita. Loviisa ostaa erikoissairaanhoitoa myös Kymenlaakson sairaanhoitopiiriltä Carealta. 3

4 Alueella sijaitsee Porvoon sairaala. Sairaalassa on erikoissairaanhoidon päivystys sekä ilta aikaan ja viikonloppuisin Porvoon, Sipoon, Loviisan, Lapinjärven, Pornaisten ja Askolan perusterveydenhuollon yhteispäivystys. Kaikki kunnat ostavat kehitysvammahuollon palveluita Eteva kuntayhtymältä suomenkielisille sekä Kårkulla samkommun kuntayhtymältä ruotsinkielisille asiakkaille. Kaikissa alueen kunnissa väestö kasvaa ja sairastavuus on pienempää kuin Suomessa ja HUS alueella keskimäärin. Huoltosuhde on alueella heikompi kuin HUS alueella, mutta kunnat jakaantuvat tässä voimakkaasti. Porvoon huoltosuhde on HUS aluetta alemmalla tasolla, kun taas Loviisan, Myrskylän ja Lapinjärven korkeammalla (kuva 1). Kuva 1 Sosiaali ja terveystoimen kustannukset ovat alueella alhaiset väestömäärään suhteutettuna, mutta suhteutettuna sairastavuuteen ne ovat korkeat. Palveluiden saatavuus on hyvä suhteutettuna alueen asukkaiden sairastavuuteen, 4

5 ikään sekä tulotasoon, ja työikäiset käyttävät paljon palveluita (Kuva 2). Kuva 2 Sosiaali ja terveystoimen nettokustannusten kasvu on ollut suurinta Pornaisissa ja Askolassa (Kuva 3). Pornaisten kasvua selittää yhteistoiminta alueen muodostaminen vuonna 2009, jolloin myös palvelutaso Pornaisissa nousi aiemmasta. Kuva 3 5

6 Väestön ikääntyminen lisää palveluiden tarvetta tulevaisuudessa, ja tällä hetkellä ikääntyneiden osuus on suurin Loviisassa, Lapinjärvellä ja Myrskylässä. Kaikissa alueen kunnissa laitoshoidossa olevien ikäihmisten osuus ylitti vuonna 2012 THL:n laatusuosituksen, mutta tämän jälkeen laitoshoitoa on muutettu tehostetuksi palveluasumiseksi. Kunnissa kehitetään myös ennaltaehkäisevää työtä ympärivuorokautisen hoivan vähentämiseksi (kuva 4). Kuva 4 (Huom. Askolan osalta THL:n tilastoon mennyt luku sisältää myös lyhytaikaisen kotihoidon. Säännöllisen kotihoidon osuus Askolan omien tietojen perusteella n. 13 prosenttia.) Alueen väestö on muuta maata hyvätuloisempaa ja kuntien toimeentulotukimenot olivat vuonna 2012 muuta maata matalammat. Lapsiperheiden osuus asukkaista on alueella keskimäärin muuta maata korkeampi, kuten myös Porvoossa, Sipoossa, Askolassa ja Pornaisissa. Myös ahtaasti asuvia lapsiperheitä sekä toimeentulotukea saavia lapsiperheitä on alueella muuta maata vähemmän. Lastensuojelun asiakkaita on alueella keskimäärin muuta maata vähemmän sekä avo että sijaishuollossa. Päihde ja mielenterveyspalveluiden laitos ja avohuollon asumispalveluissa on asiakkaita vähemmin kuin maassa keskimäärin. Myös vammaispalveluiden asiakkaita on vähemmin kuin muussa maassa. Molemmissa palveluissa palvelurakennetta on jo kevennetty, mutta tehostamismahdollisuuksia on edelleen asumis ja kuntoutuspalveluissa (Kuvat 5 ja 6). 6

7 Kuva 5 Kuva 6 7

8 2.2 Kuntakohtainen analyysi tarkastelun sosiaali ja terveyspalveluiden osalta Kuntakohtaiset analyysit ovat koko selvityksen väliraporttiluonnoksessa sekä liitteenä olevassa NHG:n selvityksessä. Alueen tämänhetkinen palveluverkko: Loviisan osalta suun terveydenhoidon keskittämisestä on tehty päätös ja Myrskylän vanhainkoti muuttuu tehostetuksi palveluasumiseksi 2014 ja Askolaan valmistuu tehostettua palveluasumista Tulevaisuustarkastelu tilanteessa, jossa 7 erillistä kuntaa säilyy sosiaali ja terveyspalveluiden osalta 3.1 Yleistä Kuntakohtaiset yhteenvedot löytyvät yhdistymisselvityksen väliraportista. 3.2 Askola Edut Kevyt palvelurakenne Työntekijöiden hyvä asenne työnilo Kilpailukykyinen ja taloudellinen(alle valtakunnan keskiarvon) Ammattitaito ja sitoutuneisuus Sairastavuus vähäinen Saatavuus Työntekijöitä myös muualta Ketterää kehittämistä Jatkuva kouluttautuminen Yhteinen tahtotila itsenäisenä säilymisestä Haitat Pienen yksikön haavoittuvuus Pienen paikkakunnan sosiaalinen paine 8

9 Kuntalaisten ikärakenne koskee osaltaan myös Askolaa Tiedon jakaminen / hakeminen Hlökunnan ikärakenne Varahenkilöt ja sijaiset Mahdollisuudet Muutosinnokkuus Tiedon jakamisen parantaminen Mobiiliteknologian käyttöönotto Teknologian hyödyntäminen Uudet toimintamallit Johtamisen kriteerit hankkeessa mukana Uhat Pelko lähipalveluiden menettämisestä Henkilökunnan ikärakenne jatkossa Koulutetun henkilökunnan saanti HUS/ ESH haavoittuvuus Muutosvastarinta Urautuminen, personoituminen 3.3 Lapinjärvi Edut palvelujen läheisyys hyvät toimitilat nopea palveluun pääsy/joustavuus osaava henkilökunta kaksikielisyys Haitat taloudellinen heikko tilanne huoltosuhde sijaisten ja henkilökunnan rekrytointi haavoittuva organisaatio Mahdollisuudet toimiva yhteistyö naapurikuntien kanssa pidetään huoltoa kunnan asukkaista yhteisöllisyys Uhat lähipalvelujen katoaminen vaikuttamismahdollisuus taloudellinen tilanne heikkenee edelleen 3.3 Loviisa Edut Haitat palveluiden läheisyys ja hyvä saatavuus (ei pitkiä jonoja eikä pitkiä matkoja) hallittavuus (kevyempi hallinto) joustavuus yhteistyö muiden toimijoiden kanssa (kaupungin eri keskusten ja kolmannen sektorin kanssa) kaksikielisyyden toteutuminen laaja osaaminen pienten yksiköiden haavoittuvuus rekrytointivaikeudet julkinen liikenne erikoisosaamisen puute 9

10 erikoissairaanhoidon ennakoimattomuus liian laajat tehtäväkuvat hankintojen skaalahyötyjen menettäminen Mahdollisuudet uusien toimintamallien ja omien ratkaisujen kehittäminen kansalaisten vaikuttamismahdollisuudet suuremmat osaoptimoinnin välttäminen ja yhteiseen toiminta ajatukseen sitoutuminen laajemmat mahdollisuudet valita yhteistyökumppaneita Uhat läheisyys ja saatavuus voi lisätä turhaa kysyntää huoltosuhteen ja sairastavuuden epäedullinen kehitys erikoissairaanhoito tulevaisuudessa 3.4 Myrskylä Edut Haitat Uudet toimintamallit Palvelurakennemuutos käynnissä Terveysaseman saneerauksen myötä sinne keskitetty lähipalveluita Kotihoidon kehittäminen ( optimointi, mobiililaitteet) Terveyskeskustoiminnan kehittäminen ( matalan kynnyksen palvelut, asiakkaiden segmentointi ja sähköisten palvelujen kehittäminen) Oman toiminnan kasvattaminen esim. mt ja keva asumispalvelut Sosiaali ja terveyspalveluiden saatavuus toteutuu hyvin Sähköisten palvelujen kehittäminen alkanut Lähipalvelut Hyvät toimitilat Ikääntyvien laitoshoitopainotteisuus tällä hetkellä ( muutos 2015) Koulutuksen ulkopuolelle jääneet nuoret Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0 17 vuotiaat Nuorisotyöttömyys Vuosittaiset vaihtelut erikoissairaanhoidon palvelukäytössä ja kustannusten ennakoimattomuus Huoltosuhde ja sen kehitys Kustannuskehitys Ikärakenne Mahdollisuudet Vuonna 2015 laitoshoidon tilalle tulee tehostettua palveluasumista Kasvattaa kotihoidon peittävyyttä Omaishoidon lisääminen Kuntoutuksen roolin kasvattaminen hoitojaksoilla ja asumispalveluissa Avopalveluiden ensisijaisuus ja toimiva palveluohjaus kaikissa palveluissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kaikkien toimijoiden yhteistyönä ( yhteistyö esim. järjestöjen kanssa) Yhteisöllisyyden vahvistaminen edelleen Pienessä kunnassa eri toimijoiden välinen yhteistyö mutkatonta Kilpailutusedut laajennetussa yhteistyössä Toimiva seudullinen yhteistyö palveluiden järjestämisessä Uhat Palvelurakenteen muutos ei toteudu ajaudutaan kalliimpiin erityis tai laitospalveluihin Perusterveydenhuolto ei vastaa tarpeisiin > esh palvelujen käyttö kasvaa Sosiaali ja terveydenhuollon kustannukset ylittävät kunnan maksukyvyn 10

11 Syrjäytyminen kasvaa Valtionosuuksien kehitys Vaikuttamismahdollisuudet laajennetussa yhteistyössä Ruotsinkielisten palveluiden turvaaminen Sotejärjestämislain mukaan nykyinen peruspalveluiden tuottaminen kuntayhtymän liikelaitoksella ei olisi mahdollista > lähipalveluiden turvaaminen uudessa järjestämismallissa Pelko lähipalveluiden menettämisestä Henkilöstön saatavuus ja kilpailu työvoimasta( mm. lääkärit, sosiaalityöntekijät, suuhygienistit ) Hoitomuotojen kallistuminen lääketieteen kehittyessä 3.6 Pornainen Mäntsälän ja Pornaisten kunnat muodostivat alkaen yhteistoiminta alueen sosiaali ja terveydenhuollon palvelujen tuottamiseksi. Mäntsälän kunta toimii isäntäkuntana. Pornaisten kunnan varhaiskasvatus on yhteistoiminta alueella. Edut Haitat kustannustehokkuus ammattitaito varahenkilöjärjestelmät kouluttautuminen joidenkin henkilöstöryhmien, esim. lääkäreiden heikko saatavuus vaikuttamismahdollisuuksien väheneminen päätöksenteko kauempana Mahdollisuudet työnkierto ammattitaidon kehittäminen mobiilitekniikan käyttöönotto teknologian hyödyntäminen uusien toimintatapojen kehittäminen hoitoketjujen parempi toimivuus Uhat pelko lähipalvelujen vähenemisestä/loppumisesta koulutetun henkilöstön saannin heikkeneminen kilpailu työvoimasta pääkaupunkiseudun kanssa erikoissairaanhoidon suuret vaihtelut taloustilanteen heikkeneminen varhaiskasvatuksen järjestäminen jatkossa 3.7 Porvoo Edut Palvelurakennetta kehitetään Palveluverkko sopiva Monipuoliset palvelut Erityispalvelut ja erityisosaaminen Sopivan kokoinen kunta palveluiden järjestämiseen Kaksikieliset palvelut Palvelutaso hyvä Pätevän henkilöstön saatavuus 11

12 Henkilöstömäärä Henkilöstöllä hyvä paikallisten olojen tuntemus Haitat Kehittymättömät sähköiset palvelut Palveluissa aukkoja, esim. perustason mielenterveyspalvelut. Mielenterveys ja päihdepalveluiden integraation puute Organisaatiolähtöinen toimintatapa Osa optimointimahdollisuus Mahdollisuudet Vaikutusmahdollisuudet paikallisiin yhteistyökumppaneiden kanssa (Porvoon kokoisella kunnalla hyvät). Asiakaslähtöinen kehittäminen (työ yhdessä yli organisaatiorajojen, myös kunnan ulkopuolella) Useimpia Itä Uudenmaan kuntia parempi huoltosuhteen kehittyminen Rekrytointi, Porvoon houkuttelevuus työympäristönä Uhat Rekrytointi (kilpailu työvoimasta) Kaksikielisten palveluiden heikkeneminen Osaoptimointi lisääntyy (erikoissairaanhoito, kehitysvammahuolto) Kustannukset lisääntyvät (erikoissairaanhoito, kehitysvammahuolto) Palveluiden käyttö kasvaa Kehittämistyön ja hallinnon päällekkäisyys Eriytyneet tietojärjestelmät 3.8 Sipoo Edut Matala organisaatio/vähäinen byrokratia Päätöksenteko lähellä kuntalaista Esimiehet lähellä henkilöstöä Aidosti kaksikieliset palvelut Palveluiden hyvä laatu/ asiakaslähtöisyys Joustavuus/ ketteryys/ mahdollisuus nopeaan reagointiin Sovittujen hoito ja palveluketjujen toteutus sujuvaa Tehokas palveluverkko/ kustannukset maltillisella tasolla/ uudet yhteiset tilat Nikkilässä Hyvä brändi/ hyvä työpaikka/ tehtävien monipuolisuus Innovatiivisuuteen kannustaminen/ osaamisen kehittäminen /koulutus myönteisyys Teknologian ennakkoluuloton hyödyntäminen Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen koko kunnan asia Poikkihallinnollisen yhteistyön helppous Haitat Pienet volyymit / yhden henkilön yksiköt/haavoittuvuus Satunnaisvaihtelu Puutteelliset resurssit, juridinen, tietohallinto, talous, henkilöstöhallinto jne. Ed. mainitusta johtuen esimiesten haasteellisen laajat tehtäväkuvat Pienten erityisryhmien palveluiden järjestäminen Mahdollisuudet Kasvukunta Elinvoimaisuus Metropolin läheisyys Kehittämispotentiaalia Edelläkävijä asennetta Kuntalaisten osallistuminen ja osallistaminen Kehitysmyönteinen, innostunut henkilöstö Lähipalvelut varmistettavissa Laajat yhteistyöverkostot 12

13 Uhat Talous omissa käsissä Suunniteltu väestönkasvu ei toteudu Metropolin läheisyys Kehittämisinnostus laantuu tässä näköalattomassa tilanteessa Haavoittuvuus/riippuvuus yksittäisistä avainhenkilöistä Erityisosaajien rekrytoinnin vaikeutuminen 4 Arvio edellytyksistä muodostaa uusi Itä Uudenmaan kunta sosiaalija terveyspalveluiden osalta 4.1 Yleistä 4.2 Edut Kuntien jakaantuvat väestön taustatekijöissä sekä tulevaisuuden talousennusteissa. Väestötekijät ja talousennusteet näyttävät alueella myönteisimmiltä Sipoossa ja Porvoossa. Kustannusten kasvu ollut keskimääräistä alueella, korkeinta Askolassa ja Pornaisissa. Pornaisten osalta tämä selittyy yhteistoiminta alueen perustamisena. Palvelurakennetta jo kevennetty, laitospalveluista avopalveluihin ja palvelupisteiden määrää karsittu Alhaiset asukaskohtaiset kustannukset sosiaali ja terveyspalveluissa Alueen väestö keskimääräistä terveempää Palveluiden saatavuus: monipuolisia palveluita ja lähellä asukkaita Kaksikielisyys Kuntien asukasluku lisääntyy ja väestö on osittain muuta maata varakkaampaa sekä nuorempaa 4.3 Haitat Tehottomuus palveluiden järjestämisessä: palvelutarjonta on laajaa väestötekijöihin suhteutettuna ja palvelutason laskeminen haastavaa Osin vielä raskas palvelurakenne Korkeat kustannukset suhteessa väestön sairastavuuteen, ikään ja tulotasoon Päällekkäinen hallinto Palveluiden hyvä saatavuus lisää kysyntää ja kustannuksia Palveluiden epätasa arvoisuus, koska palvelurakenteessa ja palveluiden käytössä suuria eroja kuntien välillä Huoltosuhde alueella on keskimääräistä heikompi. 4.4 Mahdollisuudet Alue muodostaa koherentin kokonaisuuden sosiaali ja terveyspalveluiden suhteen Yhteisten kilpailutusten tuoma neuvotteluvoima Neuvotteluvoima suhteessa erikoissairaanhoitoon ja yhteistyökumppaneihin 13

14 Työvoiman saatavuus Palvelutarjonnan monipuolistuminen, laadun parantuminen ja vaikuttavuuden sekä tuottavuuden lisääntyminen, toimivimmat käytännöt uuteen kuntaan. Yhteinen hallinto, kehittämistyö ja erityistyöntekijät, päällekkäisyydet poistuvat ja toiminta tuottavampaa Skaalaetu, erityisesti erikoissairaanhoito, osastokuntoutus sekä eniten palveluita käyttävien asiakkaiden palvelut (päihde ja mielenterveys, vammaispalvelut, lastensuojelu), palveluohjaus, erityispalveluiden järjestäminen alueellisesti. Lähipalveluiden turvaaminen osin kehittämällä liikkuvia ja sähköisiä palveluita. Ennaltaehkäisevien palveluiden, terveyden edistämistyön sekä itsehoidon kehittäminen Porvoon sairaalan sekä päivystyksen kehittäminen 4.5 Uhat Yhteistyön mahdollisen toimimattomuuden aiheuttama tehottomuus Uuden toimintakulttuurin luominen vie vuosia. Palvelutuotanto hajautuu liikaa ja kustannukset kasvavat harmonisoinnin myötä (palvelutaso ja henkilöstön palkat, henkilöstön edustajan näkemyksen perusteella alueen palkkataso melko yhtenäinen) Palvelutarjonta supistuu (alueellinen tasaaminen) Toimivan hallinnon rakentaminen haastavaa 4.6 Yhteenveto Kuntien yhdistymisen myötä seuraavien palveluiden järjestämisen edellytykset alueella paranisivat seuraavissa palveluissa: Erikoissairaanhoito: Itä Uudellamaalla olisi suurempi mahdollisuus vaikuttaa yhtenä kuntana erikoissairaanhoidon järjestämiseen alueella. Porvoon sairaalaa voitaisiin kehittää tulevaisuudessa ja kunnilla olisi parempi neuvotteluvoima HUS:ssa. Päihde ja mielenterveyspalvelut: Uudella kunnalla olisi mahdollisuus järjestää enemmän kuntouttavaa toimintaa omana toimintana sekä parempi neuvotteluvoima kilpailutuksissa. Yhtenäiset resurssit ja toimintaperiaatteet tehostaisivat toimintaa, ja muun muassa palveluohjausta voitaisiin kehittää ja asumispalveluita muuttaa kuntouttavammaksi. Kuntoutus: Kuntoutuksen tulisi olla läpileikkaavana kaikessa palvelutuotannossa. Uudella kunnalla olisi mahdollisuus keskittää ja tehostaa osastokuntoutusta ja kehittää muuta kuntoutusta. Hyvällä kuntoutuksella vähennetään hoitopäivien tarvetta sekä parannetaan hoitotuloksia. Kotihoidon ja laitoshoidon välillä on varmistettava hyvä ja kuntouttava yhteistyö. Vammaispalvelut: Erityisesti henkilökohtainen apu, palveluohjaus, kilpailutukset voitaisiin järjestää toimivammin keskitetysti. Kehitysvammahuolto: alueena suurempi neuvotteluvoima sekä mahdollisuus järjestää osa palveluista itse. Suun terveydenhuolto: mahdollisuus keskittää palveluja sekä hyödyntää liikkuvia palveluita Vanhustenpalveluiden koordinointi: Voidaan panostaa ennaltaehkäisevän ja kuntouttavaan vanhuspalvelutuotantoon koko alueella. Jotta vuonna 2023 yli 75 vuotiaat ovat niin hyvässä kunnossa että pystyvät asumaan omissa kodeissaan eivätkä tarvitse kalliita palveluasumismuotoja. Kuitenkin niin että kuntien asumispalvelua tarvitsevat asiakkaat saavat palvelua kodin läheisyydestä. Loviisa ja Askola kouluttavat nyt jo henkilökuntaansa tähän tulevaisuuden ajattelumalliin. Kuva 7: Palveluiden järjestämistapa ja osuus kustannuksista 14

15 5 Kuntarakennelain mukaiset vaatimukset sosiaali ja terveyspalveluiden osalta 5.1 Suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta selvitysalueella Tammikuun hallitus antoi esityksen laista sosiaali ja terveyspalveluiden järjestämiseksi, ja kunnat antavat lausuntonsa esityksestä helmi maaliskuussa Esityksen mukaan Itä Uudenmaan alue muodostaisi perustason alueen, joka tuottaisi perustason sosiaali ja terveyspalvelut alueella Porvoo vastuukuntana. Nykyinen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri vastaisi alueen erityistason sosiaali ja terveyspalveluiden järjestämisestä (sosiaali ja terveysalue = Sote alue sekä erityisvastuualue = Erva alue). 5.2 Selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan Nykyinen asukaspohja mahdollistaa paremmin Porvoon sairaalan toiminnan säilymisen nykyisellään. Mikäli alueen väestöpohja pienenee olennaisesti usealla kymmenellä tuhannella, on uhkana, että sairaalan toiminnallinen rakenne muuttuisi ja supistuisi lähinnä perusterveydenhuollon tasoiseksi poliklinikkatoiminnaksi, sekä lähinnä sisätauti geriatriapainotteiseksi osastotoiminnaksi. Erikoissairaanhoidon 24/7 päivystystoiminta todennäköisesti loppuisi, samoin leikkaustoiminta. Sekä Etevan että Kårkullan näkemys on, että kehitysvammahuollon erityispalvelut tulee myös jatkossa toteuttaa nykyisten rakenteiden pohjalta. 5.3 Selvitys taloudellisesta tilanteesta (nyt ja tuleva) Sosiaali ja terveyspalveluiden menot ovat kasvaneet liikaa suhteessa palveluiden kysyntään sekä rahoitukseen. Kuntien verotulot ovat vähentyneet sekä velkaantuminen lisääntynyt. Tämä koskee myös alueen kuntia. Tulevaisuudessa väestön ikääntyminen ja työikäisen väestön väheneminen huonontavat tilannetta entisestään. Verotulojen lisäksi esim. valtionosuuksien muutokset vaikuttavat kuntien tuloihin. Itä Uudenmaan kunnat ovat taloudeltaan heikompia kuin Keski Uudenmaan kunnat. Tulevaisuuden talousennusteet ovat alueen kunnista myönteisimmät Sipoolla ja Porvoolla. Sosiaali ja terveyspalveluiden kannalta olennaista on myös 15

16 myönteisen kehityksen löytäminen: missä on tehty säästöjä ja miten vaikuttavat palvelumallit saadaan uuteen kuntaan, jotta palvelut eivät näyttäydy pelkästään kustannuserinä. Tästä esimerkkeinä ovat lastensuojelun sijaishuollon väheneminen avo ja ennaltaehkäiseviä palveluita kehittämällä, kuntoutuksen saaminen läpileikkaavaksi palvelujärjestelmään sekä ympärivuorokautisen hoivan tarpeen vähentäminen vanhuspalveluissa. 5.4 Arvio kielellisten oikeuksien toteutumisesta Kaikki suurimmat yhdistymisselvitykseen osallistuvat kunnat ovat kaksikielisiä ja ruotsinkielisen väestön osuus uudessa kunnassa olisi riittävä kaksikielisten palveluiden järjestämiseen. Kaksikielisten palveluiden turvaaminen huomioidaan koko selvityksen ajan. 5.5 Arvio kuntien yhdistymisen suhteesta metropolihallinnon tarpeeseen, erityisesti yhdyskuntarakenteen eheyttämisen, joukkoliikenteen ja sosiaalisen asuntotuotannon näkökulmasta Selvitykseen osallistuvista kunnista Sipoo kuuluu metropolialueeseen. Sosiaali ja terveyspalveluiden kannalta olennaisia ovat esim. kulkuyhteydet palveluihin sekä sosiaalinen asuntotuotanto alueella. 6 Yhteenveto ja evästys jatkotyölle Alue ja sen asukkaat muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden sosiaali ja terveyspalveluiden järjestämiseksi jatkossa. Palveluita toteutetaan kunnissa yhteistyössä kunnan muiden toimijoiden, asukkaiden, kolmannen sektorin ja elinkeinoelämän kanssa, ja tämä tulee erityisesti huomioida myös jatkoselvityksessä. Palvelut tulee tuottaa taloudellisesti kestävällä tavalla, ja niiden tulee edistää asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Jatkoselvityksessä tulee arvioida konkreettisesti, miten asukkaiden ja muiden tahojen vaikutusmahdollisuudet toteutuisivat uuden kunnan sosiaali ja terveyspalveluissa. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnan tavoitteena on edelleen keskeistä. Sosiaali ja terveyspalveluiden tulevaisuuteen liittyy paljon mm. lainsäädännöstä ja valinnanvapaudesta johtuvia epävarmuustekijöitä. Väliraportin perusteella sosiaali ja terveyspalveluissa on alueella kehittämis ja tehostamispotentiaalia. Kunnat joutuvat tekemään isoja rakenteellisia ja palveluverkkoon liittyviä muutoksia sosiaalija terveyspalveluissa, jotta tulot riittävät palveluiden rahoittamiseen kestävällä tavalla. Jatkoselvityksessä arvioidaan, kannattaako muutokset tehdä yhdessä vai itsenäisenä kuntana. Muutoksia tulee tehdä riippumatta siitä, millaiseksi järjestämistä koskeva lainsäädäntö lopulta muodostuu. Palveluiden ja henkilöstön palkkojen harmonisointi tulee nostamaan kustannuksia ja on selvää, että ilman palveluverkon ja palveluiden sisällön uudelleen arviointia ei saada kustannussäästöjä. Uudessa kunnassa palvelutasoa suunniteltaessa tulee kehittää uusia ennaltaehkäiseviä, laatua parantavia ja kustannuksia säästäviä käytäntöjä. Kustannuksiltaan kalleinta palvelutasoa ei voida siirtää uuteen kuntaan. Väliraportin perusteella palveluverkkoa ei voida sitoa yhdistymissopimukseen pitkäksi aikaa, jos halutaan kustannussäästöjä. Riskinä on, että palvelurakenne lukitaan sopimusvaiheessa, eikä siihen ole jatkossa varaa. Palveluiden uudelleen järjestelyjä ei voida yhdistymisvaiheessa lykätä tulevaisuuteen, vaan hyötyjen konkretisointi on kirjattava yhdistymissopimukseen. Kiinteistöjen ja investointien kartoitus keskeistä jatkoselvityksen kannalta, jotta kunnilla ei ole tulossa päällekkäisiä investointeja ja kuntien jo aloittamat tehostamistoimenpiteet tulee huomioida. Alueen palvelut koetaan tällä hetkellä toimiviksi. Liikkuvien palveluiden ja uusien teknisten ratkaisujen myötä palveluita voidaan myös jatkossa tuottaa harvaan asuttujen alueiden asukkaille, vaikka palveluita keskitettäisiinkin. 16