Sellutehdas sijaitsee Joensuun kaupungin Uimaharjun taajaman teollisuusalueella, tilalla Tilan omistaa Stora Enso Oyj.

Transkriptio

1 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 101/10/1 Dnro ISAVI/188/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Uimaharjun tehdaslaitosten ympäristöluvan (nro 20/06/2, ) lupamääräyksen 2 COD Cr -ominaispäästörajan ja määräyksen 29 kaatopaikkakaasujen tarkkailun poistaminen ja toiminnanaloittamislupa, Joensuu Enocell Oy PL Uimaharju HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Enocell Oy hakee Uimaharjun tehdaslaitosten sellutehtaan voimassa olevaan ympäristölupaan nro 20/06/2, sisältyvien lupamääräysten muuttamista seuraavasti. Lupamääräystä 2 tulee muuttaa siten, että COD Cr -ominaispäästöraja-arvo poistetaan kokonaan. Mikäli ominaispäästöraja-arvo on pidettävä, tulee se lieventää rajaan 26 kg/adt ja muuttaa tavoitearvoksi. Lupamääräyksen 29 velvoite kaatopaikkakaasujen tarkkailusta tulee poistaa tarpeettomana. Vaihtoehtoisesti pyydetään harventamaan mittauksia kolmen vuoden välein tapahtuviksi seurantamittauksiksi. Lisäksi haetaan lupaa toiminnan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Hakemus on tullut vireille SIJAINTI Sellutehdas sijaitsee Joensuun kaupungin Uimaharjun taajaman teollisuusalueella, tilalla Tilan omistaa Stora Enso Oyj. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Sellutehdas on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen (muutos /1792) 1 :n 1 momentin kohdan 1 a mukaan. Luvan saaneen toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin perusteella. Aluehallintovirasto käsittelee sellutehtaan toimintaa koskevan ympäristölupa-asian ympäristönsuojelulain 31 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 1 a mukaan.

2 2 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat Itä-Suomen ympäristölupaviraston antamaan Uimaharjun tehdaslaitosten ympäristölupaan nro 20/06/2 ja Vaasan hallinto-oikeuden antamaan päätökseen nro 08/0110/1 sisältyvät muun muassa seuraavat lupamääräykset (2. ja 27. ensimmäinen momentti): "2. Jätevesipäästöt vesistöön eivät saa ylittää seuraavia raja- ja ominaispäästöarvoja: Päästö Kuukausikeskiarvo Vuosikeskiarvo Ominaispäästörajaarvo COD Cr kg/d kg/d 18 kg /ADt Fosfori 15 kg/d 10 kg/d 10 g/adt AOX 500 kg/d Päästöarvot lasketaan kalenterikuukauden ja -vuoden keskiarvoina kalenteripäivää kohti. Ominaispäästöt lasketaan tuotettua ilmakuivaa sellutonnia (ADt) kohden. Rajaarvot ja ominaispäästöarvot saavutetaan, kun päästöt kalenterikuukauden keskiarvoina ja kalenterivuoden keskiarvoina alittavat raja-arvon. Ohijuoksutusten, ylivuotojen ja häiriötilanteiden päästöt luetaan mukaan päästöihin. ===== 29. Kaatopaikan toiminnasta sekä kaatopaikalle sijoitettavista jätteistä ja pilaantuneista maamassoista on pidettävä kirjaa. Jätetäytön tilaa ja päästöjä on tarkkailtava. Vesien tarkkailuun on sisällytettävä tarvittavassa laajuudessa kaatopaikan jätetäytön sisäisen vedenpinnan korkeuden, kaatopaikkakaasujen, poisjohdettavien puhtaiden pintavesien, suotovesien sekä pohjaveden ja ympäristön kaivojen veden tarkkailu ja seuranta. Tarkkailun perusteella laadittava vuosiraportti on toimitettava Pohjois- Karjalan ympäristökeskukselle ja Enon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle helmikuun loppuun mennessä." Muutoshakemuksen perustelut Muutoshakemusta perustelaan tuotannossa ja olosuhteissa tapahtuneilla olennaisilla muutoksilla sen jälkeen, kun nykyistä ympäristöluvan tarkistusta haettiin vuonna Venäjän puutullien vuoksi tehtaalla on siirrytty koivuvaltaisesta tuotannosta täysin havusellutehtaaksi. Voimassa olevan luvan päästörajat eivät vastaa nykytilannetta, vaan perustuvat pääasiassa koivuraaka-aineeseen. Havusellun valkaisussa liukeneva orgaaninen aineksen määrä on suurempi ja se on hitaammin hajoavaa sekä myös aktiivilietelaitoksen reduktio on oleellisesti alhaisempi kuin koivusellua tuotettaessa. Nykyinen COD Cr -ominaispäästöluparaja on liian tiukka havusellutehtaalle. Hakijan mielestä ominaispäästöksi lasketut luparajat ovat tarpeettomia, eikä niitä monilla vastaavilla tehtailla ole enää luparajoina. Ne ovat laskennallisia eivätkä ohjaa

3 toimintaa. Tuotantorakenteen tai puuraaka-aineen muutokset vaikuttavat ominaispäästöihin voimakkaasti. Vesistön hyvinvointiin on merkitystä sillä, kuinka paljon aikayksikössä on päästöjä vesistöön. Niihin luparajoihin ei ole muutostarvetta ja ne saavutetaan. Puuraaka-aineen muutos ei lisää tehtaan COD:n vuosikuormitusta. Kaatopaikkakaasujen tarkkailun lopettamista perustellaan tähänastisten tutkimuksen tuloksilla ja niiden pistokoeluonteisuudella. Metaani- ja rikkivetypitoisuudet ovat mittauksissa olleet alhaiset, eikä pohjavesiputkissa ole ollut minkäänlaista virtausta. Koko 12 ha:n kaatopaikalla on kaksi pohjavesiputkea, joista mittaukset voidaan tehdä. Ne eivät edusta kaatopaikan toimintaa eikä mittauksilla ole mitään lisäarvoa. Lisäksi pyydetään muutoshakemus käsittelemään mahdollisimman pikaisesti ja että päätös tulisi voimaan välittömästi mahdollisesta valituksesta huolimatta. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Joensuun kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. 3 Lausunnot 1) Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on lausunut, että muutoshakemusta koskevan ympäristöluvan (ISY päätös nro 20/06/2006, ) käsittelyn yhteydessä antamassaan lausunnossa ympäristökeskus (nykyisin ELY-keskus) on pitänyt ominaispäästöraja-arvoja hyödyllisinä ohjaamaan prosessien ja puhdistamon toiminnan tehokkaina pitämistä myös maksimikapasiteettia alhaisemmalla toimintatasolla. ELY-keskus tulkitsee myös, että lupapäätöksessä COD cr -ominaispäästöraja-arvon asettamista on pidetty tarpeellisena ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimusten mukaisena. Tuotannonrakenteen muutos ei ominaispäästöarvon korottamistarpeen lisäksi muilta osin aseta tarvetta muuttaa jätevesien COD cr -päästöä koskevia lupamääräyksiä ainakaan nykyisen luvan voimassaolon aikana. ELY-keskus pitää kiinni tarpeesta asettaa raja-arvo edelleen ensisijaisesti kiinteänä vuosikeskiarvona. Kun Enocell Oy:n jätevesikuormituksen ominaispäästötasosta pelkästään havupuusellua tuotettaessa on vielä suhteellisen vähän tietoa, COD cr -ominaispäästöraja-arvo voidaan vaihtoehtoisesti asettaa tavoitteellisena nykyisen ympäristöluvan voimassaolon ajaksi. Tehtaan jätevesien ominaispäästöarvojen tarpeellisuutta ja raja-arvon asettamista voidaan tarkastella uudestaan koko ympäristölupaa koskevan tarkistamisen yhteydessä, kun on enemmän tarkkailuun perustuvaa tietoa tehtaan jätevesipäästöistä ja jätevedenpuhdistuksen tehosta pelkästään havupuusellua tuotettaessa. BAT-taso COD cr -päästölle sellu- ja paperiteollisuudessa on 8 23 kg/adt. BAT-tasoa ei kuitenkaan ole erikseen määritetty pelkästään havupuumassan valmistukselle. Hakemuksessa ominaispäästörajan poistamisen vaihtoehdoksi esitetty tavoitearvo 26 kg/adt on lähellä BAT-tasoa. Tässä vaiheessa jätevesien COD cr -ominaispäästörajaarvo voidaan myöntää hakemuksen mukaisena.

4 Voimassa olevassa tarkkailusuunnitelmapäätöksessä (Pohjois-Karjalan ympäristökeskus ) ei ole määrätty erikseen kaatopaikkakaasun tarkkailusta. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen arvion mukaan suurin osa Enocell Oy:n kaatopaikalle toimitetusta jätteestä on soodasakkaa ja tuhkaa, jotka eivät ole biohajoavaa jätettä. Viimeisen 10 vuoden aikana biohajoamattoman jätteen osuus on ollut jopa yli 80 % kaatopaikalle toimitetun jätteen kokonaismäärästä ja sitä ennekin merkittävässä määrin. Ennen vuotta 1993 kaatopaikalle vietyjen jätteiden määrä on ollut tuotannon perusteella arvioiden oleellisesti pienempi kuin vuonna 1993, jolloin tapahtui tehtaan laajennuksen myötä merkittävä muutos tuotannossa. Edellä ja hakemuksessa esitettyjen tietojen perusteella kaatopaikkakaasujen muodostuminen on niin vähäistä, että kaasujen tarkkailulla ei ole käytännön merkitystä tai hyötyä. On kuitenkin mahdollista, että vähäisyyteen vaikuttaakin jokin muu seikka kuin biohajoavan jätteen vähäinen määrä. Ko. tarkkailun lopettamiselle on perusteita, joita voidaan tarvittaessa täydentää yksittäisillä mittauksilla ja kaatopaikkahistorian tarkemmalla tutkimisella. Hakemuksessa esitetään pyyntö, että lupamääräysten muutosta koskevassa päätöksessä määrättäisiin, että päätöstä voidaan noudattaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Pyynnön mukainen määräys voidaan antaa. 2) Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on lausunut, että ominaispäästöraja-arvoja (kg/adt) voidaan verrata massa- ja paperiteollisuuden parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) arvoihin, jotka ovat BREF-asiakirjan mukaan 8 23 COD kg/adt. Laitoksen ominaispäästöraja-arvoja tulisi edelleen seurata, jotta laitoksen päästöjä vesistöön voidaan verrata BAT-arvoihin. Ympäristöluvan raja-arvo toimii paitsi valvonnan apuvälineenä niin myös kannustimena yrityksen jätevesien vähentämiseksi suhteessa tuotantomääriin. Siksi ominaispäästöraja-arvoa ei tulisi kokonaan poistaa. Mikäli nykyinen raja-arvo ei tuotannon muutosten takia ole alitettavissa, voidaan rajaarvo muuttaa tavoitearvoksi ja sitä voidaan nostaa. Tavoitearvon tulisi kannustaa päästöjen vähentämiseen, joten se tulisi jättää mahdollisimman alhaiseksi, kuitenkin ottaen huomioon realistiset mahdollisuudet tavoitteen saavuttamiseksi. Vuonna 2010 (havusellu on ollut jo käytössä) COD:n arvot ovat vaihdelleet 19,2 20,1 kg/ts. Näiden arvojen perusteella esitetyn 26 COD kg/adt sijasta tavoitearvoksi voitaisiin asettaa enintään 23 COD kg/adt. Tavoitearvo olisi edelleen BAT-arvojen puitteissa ja toiminnanharjoittajan saavutettavissa. Kaatopaikkakaasujen tarkkailuvelvoitetta ei tulisi kokonaan lopettaa, mutta tarkkailu voidaan muuttaa hakemuksen vaihtoehdon mukaisesti harvemmin tapahtuviksi seurantamittauksiksi. Viimeisten mittausten mukaan kaatopaikalla ei synny sellaisia määriä kaatopaikkakaasua, että sitä voitaisiin käytännössä havaita. Hakijan esittämä muutos, jossa mittaukset tehtäisiin kolmen vuoden välein, on tätä taustaa vasten ymmärrettävä. Seuraava mittaus olisi siten vuonna 2011 ja mittaukset toistettaisiin vielä kerran ennen uuden lupahakemuksen jättämistä, jolloin tilanne voidaan arvioida kokonaisuudessaan uudelleen. 4

5 Hakijan selitys Koska kyseessä on olemassa olevan toiminnan jatkaminen, voidaan toiminnanaloittamislupa muutoksenhausta huolimatta myöntää. Aloittamislupa ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Hakija ei ole esittänyt selitystä lausuntojen johdosta. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto muuttaa Itä-Suomen ympäristölupaviraston Enocell Oy:n Uimaharjun tehdaslaitosten toimintaan antaman ympäristölupapäätöksen nro 20/06/2 sisältyvät lupamääräykset 2 ja 27 kuulumaan seuraavasti (muutokset on esitetty kursiivilla): 2. Jätevesipäästöt vesistöön eivät saa ylittää seuraavia raja- ja ominaispäästöarvoja: Päästö Kuukausikeskiarvo Vuosikeskiarvo Ominaispäästöraja-arvo COD Cr kg/d kg/d 23 kg /ADt *) Fosfori 15 kg/d 10 kg/d 10 g/adt AOX 500 kg/d *) tavoitearvo 5 Päästöarvot lasketaan kalenterikuukauden ja -vuoden keskiarvoina kalenteripäivää kohti. Ominaispäästöt lasketaan tuotettua ilmakuivaa sellutonnia (ADt) kohden. Rajaarvot ja ominaispäästöarvot sekä tavoitearvo saavutetaan, kun päästöt kalenterikuukauden keskiarvoina ja kalenterivuoden keskiarvoina alittavat raja-arvon. Ohijuoksutusten, ylivuotojen ja häiriötilanteiden päästöt luetaan mukaan päästöihin 29. Kaatopaikan toiminnasta sekä kaatopaikalle sijoitettavista jätteistä ja pilaantuneista maamassoista on pidettävä kirjaa. Jätetäytön tilaa ja päästöjä on tarkkailtava. Vesien tarkkailuun on sisällytettävä tarvittavassa laajuudessa kaatopaikan jätetäytön sisäisen vedenpinnan korkeuden, (kaatopaikkakaasujen poistetaan), poisjohdettavien puhtaiden pintavesien, suotovesien sekä pohjaveden ja ympäristön kaivojen veden tarkkailu ja seuranta. Tarkkailun perusteella laadittava vuosiraportti on toimitettava Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle helmikuun loppuun mennessä. RATKAISUN PERUSTELUT Sellutehtaan tuotannossa on tapahtunut olennainen muutos, kun on siirrytty koivuvaltaisesta tuotannosta täysin havusellutehtaaksi. Aiempaan verrattuna liuenneen orgaanisen aineen määrä jätevedessä on lisääntynyt. Se on hitaammin hajoavaa ja COD:n poistoteho puhdistamolla on alhaisempi kuin aikaisemman tuotannon aikana. Massa- ja paperiteollisuuden parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) päästörajat jätevesien kemialliselle hapenkulutukselle ovat 8 23 COD kg/adt. Alustavien tulosten

6 mukaan tehtaan toimiessa havusellutuotannossa COD:n päästö on noin 20 COD kg/adt. Muutettu päästöraja (23 COD kg/adt) on BAT-rajojen sisällä. Koska tehtaan COD:n päästötasosta pelkästään havupuusellua tuotettaessa on vielä suhteellisen lyhyeltä ajanjaksolta tietoa, on muutettu päästöraja annettu tavoitteellisena. Vesistöön menevien päästöjen määrällisiä raja-arvoja ei muuteta. Lupamääräysten muuttaminen ei aiheuta päästöjen lisäyksestä johtuvaa vesistövaikutusten lisääntymistä aikaisempaan verrattuna. Kaatopaikkakaasujen tarkkailu ei ole tarpeen kaasun muodostumisen vähäisyyden vuoksi. Tarvittaessa tarkkailua voidaan täydentää yksittäisillä mittauksilla. VASTAUS LAUSUNTOIHIN Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ja Joensuun kaupungin ympäristösuojeluviranomaisen esittämät vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja ratkaisun perusteluista ilmenevällä tavalla. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tällä päätöksellä muutettuja lupamääräyksiä saadaan noudattaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Toiminnan muutosten ja vaikutusten vähäisyyden vuoksi ei ole tarvetta asettaa vakuutta. 6 Perustelut Toiminta sijoittuu teollisuusalueelle, joka on ollut jo pitkään vakiintuneessa käytössä. Toiminnasta ei päätöstä noudattaen ennalta arvioiden aiheudu sellaisia päästöjä ympäristöön, joilla olisi merkittäviä pysyviä tai pitkäaikaisia haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Päätöksen toimeenpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. KÄSITTELYMAKSU Päätöksen käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristöluvan käsittelymaksu on sellutehtaalle euroa. Yksittäisen lupamääräysten teknisluonteisesta muuttamisesta peritään maksu, joka on 10 % taulukon mukaisesta maksusta eli euroa. Ympäristönsuojelulaki 105 (86/2000). Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009). SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 41, 42, 43, 46, 58 ja 101 Ympäristönsuojeluasetus 19, 30 ja 37

7 7 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus liitteenä. Antero Iivanainen Ahti Itkonen Viljo Mikkonen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Antero Iivanainen, Ahti Itkonen (asian esittelijä) ja Viljo Mikkonen AOI/ph Tiedustelut: asian esittelijä, puh

8 VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamon yhteystiedot Käyntiosoite: Hallituskatu 12 14, KUOPIO Postiosoite: PL 1741, KUOPIO Puhelin: (vaihde) Telekopio: (017) Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.