Puheenjohtajan puheenvuoro

Transkriptio

1 os. 001 SÄHKÖ 001 Oulun Sähkötyöntekijäin Ammattiosasto N:o 1 ry 1/2004 Oulun alueen rakentaminen on jatkunut kohtalaisen vilkkaana. Pystyssä oleva torninosturi tietää palkkapussia myös sähkömiehelle. Oulun Sähkötyöntekijäin Ammattiosasto ry. osasto 001 Rautatienkatu 16 D Oulu 1

2 Puheenjohtajan puheenvuoro Kirjoitan tätä Suomen suvessa, yöttömän yön aikaan. Loma ja helteet antavat vielä odottaa itseään, mutta eiköhän ne tule tänäkin vuonna. Astuessani v Ammattiosaston peräsimeen, aloitimme osaston toiminnan kehittämisen. Mielestäni on hyvin tärkeää, että jäsenistön ja osaston välinen kynnys olisi mahdollisimman matala. Osaston tarkoitushan on mm. jakaa tietoa, järjestää koulutusta ja tukea jäsenistöä. Toisaalta osaston tehtävänä on myös välittää jäsenistön tarpeita Liittoon ja sen jäsenyhdistyksenä valvoa työehtosopimuksen noudattamista alueellaan. Olisikin toivottavaa, että jäsenistö olisi näissä asioissa entistä enemmän yhteydessä osastoon. Osastossa päivystetään joka keskiviikko klo ja aina voi ottaa yhteyttä puhelimitse. Puhelinnumerot löytyvät mm. osaston nettisivuilta ja tästä lehdestä. Jäsenmäärän kehitystä on ilahduttavaa katsoa. Kasvua on monta sataa henkilöä verrattuna viiden vuoden takaiseen jäsenmäärään. Ympyräkaaviosta käy ilmi jäsenjakauma eri sopimusalojen kesken. Myös sinä omalta osaltasi voit vaikuttaa siihen, että järjestäytymättömät työntekijät liittyisivät osaston ja Sähköliiton jäseneksi. Jäseniä Jäsenmäärän kehitys v v v v v v. 200 v v v oppil. 28,2 % 120 muut 0,9 % Jäsenjakauma sopimusaloitain teoll. 9,5 % talot. 47,4 % 999 eläkel. 13,1 % 001 energia 0,2 % 003 tietol. 0,6 % Osaston tuotot koostuvat pääasiassa liitosta tuloutettavasta jäsenmaksupalautteesta. Maksamastasi liiton jäsenmaksusta palautuu osa takaisin alueemme ammattiosaston toimintaan. Näillä varoilla katamme osaston toiminnan. Jäsenmaksutuotot Alla olevassa kaaviossa on esitetty mistä kulurakenteemme muodostuu. Iso osa kalusto- ja laitehankinnasta koostuu jäsenistölle lainattavista kannettavista tietokoneista. Niitä jokainen voi varata opintosihteeriltä. Toinen painopisteemme on opinto- ja koulutustoiminta, josta on tarkempi esittely tässä lehdessä. Muita suuria menoeriä ovat pakolliset toimitilakulut ja kulukorvaukset. Vuosi 2003 oli myös juhlavuotemme täyttäessämme täydet 50 vuotta. Rahaa juhlien järjestämiseen kerättiin usean vuoden ajan. Juhlien budjetti oli n euroa, joka ei sisälly alla esitettyihin lukuihin. Tällä kustannusympyrällä on havainnollistettu osastomme toimintaa. Toim. ja toimitilak. 18 % Kalusto- ja laitehank. 34 % Muu toiminta 4 % Opinto ja koulutus 14 % Tiedotus 2 % Virkistys 5 % Kulu korvaukset 22 % Avustukset jäsen. 1 % Vuosi 2003 oli toiminnan kannalta katsottuna vilkas. Kiersimme mm. työmaita kolme eri kertaa yhteensä kuutena päivänä. Tämänvuotinen kevätkokous pidettiin osaston toimistolla. Kokousta oli tullut kuuntelemaan ja ottamaan kantaa n. 30 henkilöä. Paikalle oli saapunut myös liittosihteeri Heimo Rinne, tuoden liiton terveiset meille. Toivoisinkin näkeväni teitä entistä enemmän osaston kokouksissa. Siellä saat tarkempaa tietoa osaston toiminnasta, sekä mahdollisuuden vaikuttaa sen toimintaan. Tämä vuosi onkin erittäin tärkeä, sillä syksyllä tullaan käymään Sähköliiton Edustajiston vaalit. Edustajiston vaaleissa jäsenistön kannattaa ehdottomasti äänestää. Mielestäni edustajistoon pitää valita sellaiset henkilöt, jotka pystyvät vaikuttamaan liiton toimintaan. Vaalilippua täyttäessä onkin tarkkaan mietittävä, täyttikö edellisissä vaaleissa äänestämäni henkilö ne toiveet, jotka hänelle asetin. Äänestys tapahtuu , mutta saatuasi äänestyslipun äänestä heti. Sillä vain äänestämällä vaikutat asioihin. Työehtosopimus-neuvottelut alkavat myös tänä vuonna. Tes-esitykset pitää olla liitossa viimeistään Tes-neuvotteluihin liiton tuleekin asettaa selkeät ja konkreettiset tavoitteet, joiden takana koko jäsenistö voi seistä yhtenäisenä joukkona. Lopuksi onkin hyvä todeta, että olkaamme ylpeitä työstämme ja ammattitaidostamme ja vaatikaamme siitä myös ammattilaiselle kuuluva palkka. Raimo Kinisjärvi Puheenjohtaja 2

3 Tervehdys asennusjaostosta! Olen asennusjaoston puheenjohtaja Juhani Pelkonen. Päätoimeni on ARE Oy:ssä sähköasentajana, jossa toimin myös pääluottamusmiehenä. Vuoden 2003 alussa minut valittiin asennusjaoston puheenjohtajaksi. Tehtävä onkin ollut haasteellinen. Asennusjaosto koostuu alueen luottamusmiehistä. Jaostoon kuuluu 17 eri työhuonekuntaa Oulun talousalueelta. Se kokoontuu tarvittaessa 5-10 kertaa vuodessa käsittelemään jaoston asioita. Asennusjaoston tehtävänä on valvoa talotekniikka-alan työehtosopimuksen noudattamista esim. työmaavalvontakierroksilla. Kierroksia tehdään 2-3 kertaa vuodessa. Asennusjaosto auttaa myös työhuonekuntia esim. urakkalaskentaasioissa. Osastossamme on sopimusalan 005 jäseniä noin 500. Urakkalaskentaohjelma Ulwin 2002 Urakkalaskentaohjelma Ulwin 2002 on saatu pääosin toimimaan. Joitakin korjauksia siihen on vielä tekeillä. Koko ohjelmaa sinänsä pitää kehittää jatkuvasti, jotta sen käyttö helpottuu entisestään. Ammattiosastossa on omat osastokouluttajat ohjelman käytön opastukseen ja koulutukseen. Jos tunnet olevasi koulutuksen tarpeessa ota yhteyttä osastoon, opintosihteeriin tai suoraan kouluttajiin. Yhteystiedot löydät tästä lehdestä. Laskentaohjelmaan pitää muistaa hakea päivitykset Unifilen kotisivuilta (www. unifile.fi). Muista sulkea laskentaohjelma päivityksen asennuksen ajaksi, sillä muuten ohjelma jumiutuu. Ulwin 2002 ohjelmia saa osaston toimistolta hintaan 30 ja pakettiohjelmia 10. Muista lähettää liittoon kaikki laskemasi urakat. Liitossa laskelmaan ei mennä sisään, vaan tiedot siirretään taulukoittain yhteiseen laskentakantaan. Näistä tietokannoista on liiton esim. helpompi katsoa tes-neuvotteluiden yhteydessä laskentataulukoiden hintamuutoksien vaikutuksia lopulliseen urakkahintaan. Asuntotuotanto Paljon puhetta on aiheuttanut asuntotuotantohinnoittelu 5.2.1, joka kaikilta osin ei varmaankaan ole oikeudenmukainen. Ongelmaksi ovat muodostuneet isot ja hyvin varustetut huoneistot, joissa huoneistokohtainen hinta on yksinkertaisesti liian alhainen. Aiheesta olisikin hyvä saada työhuonekunnilta tes-esityksiä tuleviin työehtosopimusneuvotteluihin. Viime aikoina on osastomme alueella noussut esiin mitä ihmeellisimpiä ajatuksia/esityksiä rakennusliikkeiden aikaansaamana, että ontelon reikien poraukset kuuluisivat sähköurakkaan. Urakoitsija voi ne tietenkin halutessaan ottaa sähköurakkaan, mutta se ei suinkaan tarkoita, että sähköasentaja ne tekee. Asuntotuotanto hinnoittelun piirin ne eivät missään tapauksessa kuulu. Myöskään sähköasentajan työnkuvaan ne eivät kuulu. Ontelonreikien poraus on rakennustyötä, johon löytyy alan omat ammattilaiset. Heillä myös on työhön tarvittava ammattitaito ja asian mukaiset työvälineet. Työnantaja ei voi sähköasentajaa pakottaa ko. työhön. Toisin sanoen asentaja voi kieltäytyä työstä, eikä se näin ollen ole ns. työstä kieltäytymistä. Työmaasopimuksessa tulee sopia mitä työmuotoa käytätte, putkitettu vai putketon. Siihen kirjataan myös sähköpiirustusten ja sähkötyöselityksen osalta päivämäärät. Niin ikään urakan ulosmaksu pitää olla kirjattuna työmaasopimuksessa. Sen tulee olla vähintään palkkaryhmäkohtainen takuupalkka kohdan 5.3 mukaan. Se maksetaan, vaikka asuntokohde menisikin ns. pitkäksi. 5.3 Urakkatöiden takuupalkat Pr S Euro/h 9,91 12,13 13,80 13,80 13,80 Lisä- ja muutostyöt ovat työmaasopimuksessa sovittuihin asiakirjoihin tulleita muutoksia. Nämä työt hinnoitellaan tes:n kohdan 6 mukaisesti. Työehtosopimuksessa on määritelty asuntokohtainen minimihinta, josta ei paikallisestikaan voi sopia pienempää hintaa, vaikka työnantajasi teettäisi jonkin järjestelmän toisella urakoitsijalla ns. aliurakkana Urakkatyövelvoitteet ovat voimassa kummallekin osapuolelle. Aputyöt eivät sisälly asuntokohtaiseen hinnoitteluun. Löydät ne työehtosopimuksesta kohdasta Mikäli työnantajan velvoitteesta poiketaan, on siitä erikseen sovittava työmaasopimuksen liitteellä. Samassa yhteydessä on sovittava aputöiden palkanmaksunperusteista, kuitenkin vähintään 5.3 kohdan mukaisesti. Ainoastaan pakkaus- ja isommat asennusjätteet tulee viedä kerroskohtaisiin koontipaikkoihin, eikä ulkona oleville jätelavoille. Jos kuitenkin joudut toimimaan toisin kuuluu sinun saada siitä eri korvaus. Kerrostaloissa urakkapalkkaus määräytyy rakennuksen asuntojen lukumäärän perusteella. (esim. talot A,B,C = 3 rakennusta, joista jokaisesta lasketaan asuntojen lukumäärä erikseen) Lisäksi pitää huomioida mahdolliset liike- ja toimistotilat, autohallit ym. tilat. Ne lasketaan yksikköhinnoittelulla. Rivitalot, jotka tehdään omana urakkana, eivät ole kohdan hinnoittelun piirissä. Työ tehdään urakkahinnoittelun mukaan ja muuta sopimismahdollisuutta työhinnan osalta kärkimiehellä/työryhmällä ei ole. Mikäli kuitenkin muuta on sovittu, niin se on tes:n mukaisesti laiton sopimus ja näin ollen purettavissa, kohdan 5.4 mukaisesti. Tällöin syntyy oikeus jälkilaskentaan. Jälkilaskentaoikeus on jokaisella työryhmän jäsenellä. Laskenta-apua saa ammattiosastolta. Työehtosopimuksen kohdassa 2.3 sanotaan, että asuinrakennukset joissa on 1-2 asuntoa, ei tehtäisi urakkatyönä. Tähän kohtaan on kuitenkin olemassa poikkeus. Taloja, joita on useampia ja jotka ovat samalla rakennusluvalla tai samalla tontilla, hinnoitellaan urakkahinnoittelun mukaan. Jussi Pelkonen Asennusjaoston puheenjohtaja 3

4 Taloudenhoito Yleistä Kevätkokouksessa jäsenistö antoi tili- ja vastuuvapauden vuoden 2003 hallitukselle. Tilinpäätös oli laaditun budjetin mukainen, joskin 50 v. juhlat tekivät siitä alijäämäisen. Jäsenistölle suunnitellut koulutukset järjestettiin ja päätetyt laitehankinnat tehtiin. Osaston talous on vakaalla pohjalla. Tuet jäsenistölle Hautausavustus Osasto myöntää vapaamuotoisen hakemuksen pohjalta poisnukkuneen jäsenen omaisille pienimuotoisen 101 avustuksen. Lehtituki Syyskokous teki päätöksen 12 työväenlehtituen myöntämisestä jäsenilleen. Merkkipäivälahja Merkkipäivärahajärjestelmästä on luovuttu. Sen tilalle on luotu järjestelmä, jossa jokaiselle 50 vuotta täyttävälle jäsenelle toimitetaan liiton toimesta merkkipäivälahja. Ne jäsenet, jotka eivät ole saaneet entisen järjestelmän mukaan merkkipäivärahaansa täyttäessään 50 vuotta ovat oikeutettuja saamaan merkkipäivälahjan täyttäessään 60 vuotta tai viimeistään eläkkeelle jäädessään. Toinen muutos järjestelmässä on se, että kaikki 50 vuotta täyttävät liiton jäsenet saavat lahjan riippumatta siitä kuinka kauan he ovat olleet jäseninä. Jäsenmaksut Maksaminen Muista aina täyttää uudessa työpaikassasi ammattiyhdistysjäsenmaksun perintäsopimus. Työsuhteen päätyttyä on vastaavasti tehtävä perintäsopimuksen päättymisilmoitus. Muista seurata työnantajasi jäsenmaksun perintää. Myös itsemaksavan jäsenen tulee täyttää perintäsopimus uuden työsuhteen alkaessa. Kaavakkeita saat omalta luottamusmieheltäsi, osaston toimistolta, suoraan liitosta tai liiton internetsivuilta. Jos sinulla on lomakkeiden täytössä jotain epäselvää niin avun saat osaston toimistolta. Älä jätä jäsenmaksuja maksamatta, sillä kuuden kuukauden jäsenmaksurästi aiheuttaa jäsenyyden menetyksen. Jäsenmaksu peritään veronalaisen palkan työtulosta. Jäsenmaksuprosentti 2004 on 1,4%. Maksuista vapautuminen alkaen poistui liittomaksu kela:n ja vakuutusyhtiöiden maksamista korvauksista. Myös opiskelu, ase- ja siviilipalvelu tai määräaikainen eläke vapauttaa jäsenmaksuista. Edellä mainitut asiat tulee ilmoittaa osastolle. Toisesta ammattiliitosta siirtyvät jäsenet Jos tulet toisesta ammattiliitosta, jatkuu jäsenyytesi edellisen liiton ajalta myös sähköliitossa, kun jäsenmaksusi edelliseen liittoon ovat kunnossa vaihtopäivään asti. Pyydä todistus jäsenmaksuista edellisestä liitosta. Työtaistelukassamaksu ja sen palautus Osa jäsenmaksuistasi siirtyy työtaistelukassaan, johon se kerätään henkilökohtaiselle tilillesi. Erotessasi liitosta tai jäädessäsi eläkkeelle, voit sääntöjen puitteissa anoa työtaistelukassaan kertyneet varasi pois. Toimita uudesta työstäsi toimenkuvaus tai eläkepäätöksen kopio. Liitä mukaan myös kopio sivutulojen veroprosentistasi, sillä muutoin veroa peritään 60%. Anomuskaavakkeita saat omalta luottamusmieheltäsi, osaston toimistolta tai suoraan liitosta. Kesäisin terveisin Jari Seppälä osaston taloudenhoitaja TIETOKONEET OHEISLAITTEET TARVIKKEET HUOLTO DATA GROUP OULU RF-ELECTRONICS RAUTATIENKATU 20, OULU P , FAX , Sihteeri toivoo, Kun täytätte perintäsopimusta ja muita kaavakkeita, Tehkää ne selvällä käsialalla. Varmistakaa vielä lopuksi, että teksti näkyy alimmaisessakin kopiossa. Tämä jouduttaa asioiden käsittelyä. Sihteeri OSASTO 001 TOIMISTO AVOINNA: keskiviikkona klo Rautatienkatu 16 D 46 KOTISIVUT : wnet/suomi.net/kotisivu/ oulun.sahkotyontekijat/ Osaston www-sivut Tai kotoisammin sanottuna kotisivut, joita on tarkoitus päivittää aina hallituksen kuukausikokouksen jälkeen. Sieltä löytyy osaston ja jaostojen kokoonpanot, tulevat koulutukset kuten myös yhteiset tapahtumat ja retket ym. Kyseisillä sivuilla on myös palautelinkki jonne voit jättää mieltä askarruttavat kysymykset niin työasioista kuin myös osaston toiminnasta. Toivommekin runsasta vierailua sivustoilla sekä ideoita sivujen kehittämiseksi. 4

5 Opintotoiminta Osaston toiminta jäsenistön kouluttajana tulee olemaan tulevaisuudessa merkittävässä asemassa auttamassa työssä ilmenevien ongelmien selvittämisessä. Työssä ja työpaikoilla eteen tulevat kysymykset ovat helpommin ratkaistavissa nopeasti pois päiväjärjestyksestä, kun on hankkinut itselleen riittävän tietomäärän, työehtosopimuksen monimuotoisista kiemuroista. Osastossa on perustettu opintojaos, joka organisoi opintotoiminnan järjestämistä osastokursseina. Opintojaoksen järjestäytymiskokouksessa tehtiin linjauksia järjes- Kuulumisia Vapaa-ajanjaostosta Olen Jukka Lalli ja toimin jaoston vetäjänä toista kautta. Jaoston toiminta on alkanut mukavasti. Keväällä järjestimme koko perheen kevätretken Vuokattiin. Osallistujia oli n. 40 puolet lapsia ja puolet tettävistä koulutuksista ja osastokursseista. Osasto järjestää vuodessa 1-2 kurssia joihin tulee kouluttaja Sähköliitosta. Lisäksi tarpeen ilmaantuessa saadaan pienempiä osastokursseja järjestettyä omien osastokouluttajien vetäminä lyhyelläkin varoitusajalla osaston omissa tiloissa. Tämän hetkinen koulutuksen painopiste on ollut urakanlaskenta manuaalisesti, sekä Ulwin ohjelmaa apuna käyttäen ATK:lla. Osanottajia keväällä järjestetyssä ATKurakkalaskenta kurssilla oli kiitettävästi. Pienimuotoisempaa Ulwin koulutusta ja opastusta ovat osastokouluttajat antaneet työhuonekunnissa ja aina ongelmien ilmaantuessa. Osaston kannettavat tietokoneet ovat olleet aktiivisessa käytössä. Koneet on tarkoitettu jäsenistön ja työhuonekuntien käyttöön urakanlaskentaa varten. Tulevaisuudessa koneiden kovan kysynnän vuoksi otetaan käyttöön varauslista jolloin lainaaja voi ennakoida paremmin ajankohdan koneen saamiseksi käyttöönsä. Osastokouluttajien yhteystiedot löytyvät tämän lehden sivuilta. Esa Paldanius Opintosihteeri aikuisia. Tunnelma linja-autossa oli rento ja mukava. Ohjelmaan kuului laskettelua, uintia, kylpylässä käyntiä ja muuta mukavaa yhdessäoloa. Kesällä ohjelmassa oli onkikilpailut. Ahdin valtakunta ei tällä kertaa ollut onkijoille kovinkaan suotuisa, mutta se ei häirinnyt osallistujien letkeää meininkiä. Syyskaudella pyrimme järjestämään toimintaa, josta ilmoitamme hyvissä ajoin Vasamassa ja osastomme kotisivuilla. Perinteiset pikkujoulut järjestämme Hotelli Arinassa, ravintola Fransmannissa klo alkaen. Tervetuloa kaikille. Kesä terveisin Jukka Lalli Eläkeläisjaosto Eläkeläisten järjestämille reissuille voivat osallistua myös maksavat jäsenet. Tiedustelut Puheenjohtaja Einari Penttiseltä puh. (08) Osaston hallinto Toimihenkilöt Puheenjohtaja Raimo Kinisjärvi Sihteeri Jukka Torvikoski Taloudenhoitaja Jari Seppälä Hallituksen varsinaiset jäsenet: Varapuheenjohtaja, Asennusjaoston puheenjohtaja Jussi Pelkonen Vapaa-aikajaoston puheenjohtaja Jukka Lalli Työympäristöjaoston puheenjohtaja Kimmo Niinimaa Opintosihteeri Esa Paldanius Tositetarkastaja Osmo Huusko Tositetarkastaja Tuomo Siira Kimmo Krongvist Jari Okkonen Mika Kesti Ilkka Raappana Hallituksen varajäsenet: Einari Törmänen Sakari Tervonen Antti Tihinen Jari Vierimaa Raimo Nykänen Aulis Väisänen Antti Myllymäki Jani Karvinen Reijo Moilanen Atk- Vastaava Jukka Himanka Osastokouluttajat: Raimo Kinisjärvi Esa Paldanius Jari Seppälä Antti Tihinen Eläkeläisjaosto: Puheenjohtaja Einari Penttinen Sihteeri Aaret Karppala Taloudenhoitaja Teuvo Karjalainen

6 Oulun Sähkötyöntekijäin Ammattiosasto No 001 Ry:n ehdokkaat Talotekniikka-alalta Sähköliiton Edustajiston vaaleissa Pekka Järvelä Edustajiston jäsen YIT Kiinteistötekniikka Oy 691 Seppo Kallio Kuusisalo Oy 692 Raimo Kinisjärvi Osaston puheenjohtaja YIT Kiinteistötekniikka Oy Pääluottamusmies 693 Esa Kullaa YIT Kiinteistötekniikka Oy 696 Jukka Lalli Osaston vapaa-aikajaoston puheenjohtaja Sähköartteli Oy 698 Kimmo Niinimaa Osaston työympäristö jaoston puheenjohtaja Työsuojeluvaltuutettu YIT kiinteistötekniikka Oy 699 Tapio Nurkkala Are Oy 700 Raimo Nykänen Pääluottamusmies Osaston hallituksen jäsen Sähköartteli Oy 701 Esa Paldanius Työsuojeluvaltuutettu Osaston opintosihteeri Paikallis-Sähkö Oy 6

7 702 Juhani Pelkonen Osaston varapuheenjohtaja Pääluottamusmies Are Oy 704 Pekka Runtti Sähkö Vaittinen Oy 706 Matti Vanttaja Sortavalan Sähkö Oy Ehdokkaamme Teollisuudessa 707 Harri Väisänen Sähköartteli Oy 864 Kari Varpuharju ABB Service Oy Valitsemalla näistä ehdokkaista vaikutat äänesi kautta seuraavissa asioissa: Sähköliitto pidetään itsenäisenä liittona Henkilökohtainen palkanosa leikattava perustuntipalkkoihin Asuntotuotantohinnoittelun korjaaminen huomioiden työmäärä Urakkahinnoittelun säilyttäminen takaa sähkömiesten ansiot Urakan ulkopuoliset tunnit maksettava urakan kta:n mukaan Työsuojeluasioiden hoitamiseen paremmat ja selkeämmät vaikuttamisen mahdollisuudet työntekijöille Sähköliiton jäsenmaksuvaroja ei käytetä poliittisten puolueiden tukemisee 7

8 PARHAAT EDUSTAMAAN! Kokonaisvaltainen edunvalvonta on paras vastine jäsenmaksuillesi. Tutustu Edunvalvonnantekijöiden tavoitteisiin vaalikaudella Vaalisivut ovat avautuneet. Vaalisivuilla voit tutustua ehdokkaiden esittelyih. EHDOKKAAMME TALOTEKNIIKKA-ALOJEN VAALIPIIRISTÄ 672 Janne Kullberg TAL09 sähköasentaja Oulu Sähkö-Pernu Oy Työsuojeluvaltuutettu 675 Pentti Oinas TAL09 Sähköasentaja Kiiminki Liiton hallitus 676 Jari Okkonen TAL09 sähköasentaja Oulu Tekmanni Oy Oulu Työsuojeluvaltuutettu 677 Timo Paasimaa TAL09 sähköasentaja Muhos Oulun Sähkö-aika Oy Pääluottamusmies 681 Pekka Suorsa TAL09 sähköasentaja Oulu Tekmanni Service Oy Pääluottamusmies 683 Kari Tuominen TAL09 sähköasentaja Oulu YIT Kiinteistötekniikka Oy 8

9 684 Jari Vierimaa TAL09 sähköasentaja Muohos Tekmanni Oy Pääluottamusmies EDUNVALVONNANTEKIJÄT KUULUVAT VAALILIITTOON A EHDOKKAAMME PUUNJALOSTUSTEOLLISUUDEN ALOJEN VAALIPIIRISTÄ EHDOKKAAMME TEOLLISUUDEN ALOJEN VAALIPIIRISTÄ 753 Pertti Mällinen PUU04 elektroniikka-asentaja Oulu Fortek Oy 854 Antti Seppälä TEOL05 sähköasentaja Oulu Kemira Oy * * * PALVELEVA KIERRÄTTÄJÄ RUSKOSSA OSTAMME ROMUKAAPELIT JA ROMUMETALLIT Piuhatie Oulu Puh

10 Asiaa Työsuojelusta Työtelineet ja telinetyöt Lyhyt muistilista 1. Alihankkijan (urakoitsijan) on saatava työn tilaajalta tarvittavat tiedot kohteesta ja sen erityispiirteistä omia menetelmä-, kalusto-, aikataulu-, resurssi-, työturvallisuus- ym. suunnitelmiaan varten. Urakkasopimuksessa tulisi sopia selvästi telineiden käytön järjestelyistä. Tällöin jää pois huolehtimisvelvollisuuksien ja vastuun pompottelu työmaalla. 2. Pääsääntö on, että kukin työnantaja vastaa viime kädessä omien työntekijöidensä turvallisuudesta. Jokaisen työnantajan (urakoitsijan) on siis hoidettava telineiden tilaaminen, rakentaminen, tarkastaminen ja käyttäminen niin, että tämä velvoite täytetään. 3. Elementtiteline perustetaan ja kootaan käyttöohjeen mukaisesti. Käyttöohjeen tulee seurata aina telineen mukana. Telineen voi koota vain tehtävään pätevä ja henkilökohtaisten edellytystensä puolesta siihen soveltuva henkilö, tai tällaisen henkilön välittömässä valvonnassa muu työntekijä. Pätevyydellä tarkoitetaan riittävää ammattitaitoa ja kokemusta sekä sopivaa koulutusta tai riittävää opastusta. Työnantaja ei voi heittää telineiden kokoamista noin vain työryhmälle tai työntekijälle. Telineiden kokoamisesta on oltava selvät säännöt ja kokoajille on annettava riittävä koulutus. 4. Teline on tarkastettava ennen käyttöönottoa. Käyttöönottotarkastuksen tekee työnantajan edustaja (esim. työmaan vastuuhenkilö tai työnjohtaja), joka myös vastaa telineen määräystenmukaisuudesta ja turvallisuudesta. Käyttöönottotarkastuksen jälkeen telineeseen kiinnitetään tarkastusta ja telineen määräysten mukaisuutta osoittava merkintä, telinekortti. 5. Työtelineiden työtasot on varustettava suojakaiteilla, jos voidaan pudota 2 metriä korkeammalta ja muulloinkin, jos on erityinen vaara. Portaat ja kulkusillat on varustettava vapailta sivuiltaan suojakaiteilla koko pituudeltaan. Suojakaide on oltava myös seinän puolella, jos työtason ja seinän välinen rako on yli 25 senttimetriä. Suojakaiteessa on käytettävä käsijohdetta ja välijohdetta. Työtelineiden kaiteissa ja kulkuteiden yläpuolella olevissa kaiteissa on oltava aina jalkalista. Työtason on oltava työhön ja käyttötarkoitukseen sopiva, vaakasuora sekä riittävän leveä, jäykkä ja tukeva. Se ei se saa olla liukas eikä siitä saa aiheutua kompastumisen vaaraa. Työtasossa ei saa olla suojaamattomia aukkoja eikä yli 30 millimetrin rakoja. 6. Jos on tarpeen irrottaa työtelineestä tavaroiden siirtämisen tms. työn ajaksi joitakin osia, esim. suojakaiteen käsijohde tai työtason osa, on asiasta sovittava työmaan kyseisen alueen vastuuhenkilön kanssa. Ennen telinerakenteiden purkamista on harkittava muita tarkoituksenmukaisempia keinoja tavaroiden siirtämiseksi. Jos sellaisia ei ole, on kyseinen työ telinerakenteiden purkamisineen suunniteltava ennen työn aloittamista. Putoamisvaarallisella alueella on oltava jatkuva vartiointi tai muiden pääsy alueelle on estettävä. Alueella työskentelevien saattaa olla tarpeen käyttää putoamisen estäviä henkilönsuojaimia. Teline on saatettava alkuperäiseen kuntoonsa välittömästi kyseisen tarpeen päätyttyä. Tapauksesta ja telineen väliaikaisen purkamisen laajuudesta riippuen saattaa olla tarvetta tehdä telineen käyttöönottotarkastus uudelleen. Tarkastuksen uusimisen tarpeen määrittelee työnantajan vastuuhenkilö. Tikkaiden käyttö Nojatikkaita ei saa käyttää työalustana. Nojatikkaita voidaan käyttää vain tilapäisinä kulkuteinä ja lyhytaikaisissa kertaluonteisissa tehtävissä, kuten taakan kiinnittämisessä tai irrottamisessa nosturin koukusta. Vapaasti seisovia ns. A-tikkaita saa käyttää työalustana normaalin huonekorkeuden tiloissa (työkohde enintään n. 3 m:n korkeudella), jos telinettä ei voida käyttää. Tikkaiden kuntoon ja laatuun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Tikkaan rakenteen on oltava tukeva eikä siinä saa olla vääntymiä tai muita muodonmuutoksia. Nivelosissa ei saa olla lujuutta tai jäykkyyttä heikentävää kuluneisuutta. Työnantaja hankkii usein työmailla käytettäväksi halpoja kotikäyttöön tarkoitettuja ns. markettimallisia A-tikkaita. Nämä voivat olla sinänsä standardinmukaisia, mutta heikon rakenteensa vuoksi työmaakäyttöön sopimattomia. Tällaiset lujuudeltaan ja jäykkyydeltään riittämättömät vetelät A-tikkaat ovat yleensä hylkykunnossa jo muutaman työpäivän jälkeen. Eräiden päätoteuttajien työmailla nojatikkaiden käyttö on kielletty kokonaan ja sitä myös valvotaan. Telineiden, henkilönostimien tai muiden tikkaita turvallisempien vaihtoehtojen järjestäminen on yleensä kiinni vain töiden riittävästä ennakkosuunnittelusta ja nimenomaan asenteesta. Myös työntekijöillä itsellään. Eero Maanoja Työympäristöasiamies 10

11 1 URAKKATYÖKOHTEESSA HUOMIOITAVIA ASIOITA!! KÄRKIMIES Kärkimies voi toimia vain yhden työryhmän kärkimiehenä (huom. poikkeus, joka on määräyskohdassa mainittu). Näin turvataan, että työryhmän etu palkkauksellisesti ja työteknisesti onnistuu parhaalla mahdollisella tavalla Urakan laskenta ja -selvitys ovat oleellinen osa työmaan urakkatyötä. Kärkimies ei voi siirtyä uudelle työmaalle kärkimieheksi, ennen kuin urakan laskenta ja -selvitys on suoritettu työmaasopimuksen ja työehtosopimuksen mukaisesti. Jos siirto kuitenkin tapahtuu ennen em. selvitystä, työryhmä voi valita urakan selvittäjän keskuudestaan. HUOM! Työnjohtotehtävät eivät kuulu kärkimiehelle Kärkimieslisä Urakkamääräysten kohdassa on määritelty kärkimieslisän määrä sekä millä tavoin sitä maksetaan. Työryhmä alkaen 1-2 0,26 /h 0,27 /h 3-6 0,41 0, ,64 0, ,82 0, ,08 1,13 yli 20 1,72 1,80 Urakkaryhmän jäsenmäärän kohotessa seitsemään korvataan osa ensimmäisen kärkimiehen työajasta urakan keskituntiansion mukaan urakan ulkopuolella seuraavasti: Työryhmä Korvaus % % % yli % ERIMIELISYYSMUISTIO Jos työmaasopimuksella on sovittu, että työnantaja järjestää urakan edellytykset työehtosopimuksen mukaan ja työnantaja tämän jälkeen laiminlyö omia velvoitteitaan, on asia saatettava pikaisesti erimielisyysmuistiolla liittojen käsittelyyn. URAKAN JAKOSELVITYS Työmaasopimuksessa on kohta, jossa kukin työryhmän jäsen antaa allekirjoituksellaan suostumuksen jakolistan antamisesta työryhmän jäsenille Työehtosopimus, kohta 9.2, seitsemäs kappale: Työryhmän jäsenille on annettava lopullisen urakkasumman maksamisen yhteydessä kirjallinen urakanjakoselvitys, edellyttäen että työntekijä on tämän työmaasopimuksessa hyväksynyt. Urakanjakoselvityksestä tulee selvitä kunkin työntekijän urakkaan tehdyt työtunnit, PTP, kausikerroin, urakkavoittokerroin, maksetut urakkaennakot, jakoperuste ja loppupohjina maksetut määrät. Vastaavat tiedot annetaan luottamusmiehelle hänen niitä pyytäessään. URAKAN JAKOPERUSTE Työhuonekunnan on aina vuoden alussa sovittava enemmistön päätöksellä yrityksessä käytettävä urakanjakoperuste. Se voi olla ptp-tai jakopalkkaperusteinen. Tehdyn päätöksen toimittaa luottamusmies kirjallisena työnantajalle. 4 11

12 TARVIKEHUOLTO Työnantajan on huolehdittava, että tarvikkeet toimitetaan oikea-aikaisesti ja ettei osatyövaiheisiin jakautuminen aiheuta aikatappiota työntekijöille. Urakkaryhmän kanssa sovitaan tarvikkeiden toimitusohjelmasta sekä millä tavoin täyden-nystilaukset ko. toimitusohjelmaan suoritetaan. Jokaista toimitusohjelman toimituserää kohden, kuuluu urakkaan yksi täyden-nystilaus. Jos toimitusohjelmaa ei ole, ei voi olla täydennystilauksiakaan, jotka kuuluvat urakkaan. Kaikki tarviketilaukset, jotka suoritetaan työmaalta, ovat urakan ulkopuolista työtä. APUTYÖT Usein työnantaja on ottanut omaan urakkaansa myös aputyöt, joten ne pyritään teettämään urakkaan kuuluvana. Näin ei kuitenkaan työehtosopimus ole sitä tarkoittanut, vaan työnantajan on sovittava kärkimiehen/urakkaryhmän kanssa aputyön tekemisestä ja korvauksesta tai osoitettava työryhmän käyttöön aputyövoimaa. 2 Työehtosopimus, kohta Työnantaja osoittaa työryhmän käyttöön riittävästi aputyövoimaa siten, että vä-hintään seuraavat toiminnot suoritetaan aputyövoimaa käyttäen: Kojeet, jotka painavat yli 25 kg sekä yli 40 kg painavat tarvikkeet siirretään varastoihin ja asennuspaikoille aputyövoimaa käyttäen. Samaa sovelletaan myös hankalasti käsiteltäviin tarvikkeisiin, joita voivat olla esim. suuret tarvike-, valai-sin- ja johtotie-erät, keskukset sekä kaapelikelat. Suuren tarvike-erän siirto on kysymyksessä silloin, kun siirretään esim. VR:n lavallisen tai häkillisen verran tarvikkeita tai valaisimia. Asennuspaikalla tarkoitetaan sitä aluetta, johon edellä mainitun suuruinen tarvike-erä asennetaan TYÖMAAPÄIVÄKIRJA Jokaisella urakkatyömaalla on urakkatyön edistymisestä pidettävä tapauskohtaista työmaapäiväkirjaa. Päiväkirja kuittautetaan työjohdolla urakan ulkopuolisten tuntien ja muiden sovittujen asioiden osalta. Tarvikehuollon tapahtumista kirjataan: Toimitusaikatauluun sovitut muutokset Tarvikehuollon epäkohdat ja urakkaryhmän esittämät vaatimukset, jotka on kohdistettu tilaustapahtumiin, työmaalla varastointiin ja tarvikkeiden siirtoihin Tarvikkeiden puuttumisesta aiheutuneet työvaiheiden jakautumiset ja keskeytykset Urakan ulkopuolisita töistä kirjataan: Kaikki tarvikehuollon/urakkaryhmän tehtävät, jotka eivät sisälly urakkaan: Kelojen siirto Raskaiden tarvikkeiden haalaukset (katso aputyöt) Tarvikkeiden haku Tarvikkeiden tilaukset, jos ne eivät ole täydennyseriä Toimituserätilaukset jos tarvikkeiden toimitusaikataulua ei ole laadittu Työvaiheiden keskeytyminen tarvikepuutteen johdosta Putkituksien korjaukset Kaikki työtapahtumat, mitkä eivät sisälly urakkaan Hinnoittelemattomien töiden sopiminen Työmaan alusta sen loppuun pidettävä työmaa- ja tarvikekirjanpito antavat mahdollisuuden täysimääräisen urakan loppulaskennan suorittamiseen. 3 JOUKKOKIRJE 12