Toimintakertomus 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimintakertomus 2008"

Transkriptio

1 Toimintakertomus 200 Täysillä mukana. Tule rohkeasti vaan, yhdessä onnistutaan!

2 Sisältö 1 Johtajan katsaus 1 Johtajan katsaus 3 2 Erityisen tärkeille henkilöille 4 3 Luovi toimii 6 4 Luovin eurot 7 5 Ammatillinen peruskoulutus 6 Ammatillinen aikuiskoulutus 1 7 VapaAn sivistystyön koulutus 21 LUOVI Kehittämis- ja palvelukeskuksena 22 9 PROJEKTItoiminta Oppimisympäristöt palvelujen tuottajina Kansainvälinen yhteistyö 29 Vuosi 200 oli ensimmäinen kokonainen Luovi-vuosi. Nuori Luovi jatkoi askeliaan toimintakäytänteiden kehittämisen ja yhtenäistämisen tiellä. Luovissa opeteltiin olemaan yhtä taloa. Henkilöstön mielipidettä Luovista mitattiin henkilöstökyselyssä huhtikuussa ja ilahduttavasti tuloksien valossa luovilaiset olivat tyytyväisiä sekä yhdistymiseen että Luovin valitsemaan suuntaan. Kehittämiskohteitakin löytyi ymmärrettävästi vielä esimerkiksi arjen toimintakäytänteiden yhtenäistämisessä. Jo Luovin alkutaipaleella ovat muutokset ammatillisen erityisopetuksen kentällä jatkuneet. Valtio ilmoitti vuoden 2007 puolella aikeistaan siirtää omat ammatilliset erityisoppilaitoksensa yksityisille koulutuksenjärjestäjille. Näissä neuvotteluissa Luovin kumppaniksi valikoitui Alavuden erityisammattikoulu. Neuvottelut saatiin päätökseen kesäkuussa 200, jolloin Opetusministeriö ilmoitti Alavuden erityisammattikoulun yhdistyvän Heliin kuuluvaan Ammattiopisto Luoviin vuoden 2009 alusta lähtien. Samassa yhteydessä ministeriö myönsi Luoville 70 uutta opiskelijapaikkaa, jotka sijoitimme koulutustarpeet ennakoiden eri puolille Suomea. Yhdistymisen valmisteluihin kului syksy, mutta onnelliseen lopputulokseen päästiin vuodenvaihteessa. Luovi sai miltei sata uutta osaajaa. Toimintamme laajentuminen merkitsi myös rakenteellisia muutoksia. Jo Luovin alkuvaiheessa oli selvää, että siihen vaiheeseen luotua alueellista organisaatiomallia olisi tarvetta muuttaa entistä vahvemmin valtakunnallisuutta ja yhtenäisten käytänteiden syntyä edistävään suuntaan. Muutos toteutettiin lokakuussa, jolloin Luovin Suomi-karttaan piirrettiin jo seuraavan vuoden 27 paikkakuntaa. Yhtenäinen, yli 00 ammattilaisen Luovi-Suomi jaettiin vastuualueittain kahteen osaan, Luovi Pohjoiseen ja Luovi Eteläiseen, joista kummallekin nimettiin oma aluejohtaja. Luovin seitsemää yksikköä johtavat yksikönjohtajat ja kymmenet toimipisteet ovat kolmen toimipistejohtajan alaisuudessa. Strategiatyötä jatkoi paitsi johtoryhmä, myös koko Luovin väki. Syksyn henkilöstön kehittämispäivillä pureuduttiin Luovin mission ja vision ytimeen ja mietittiin Luovin arvojen näkymistä ja toteutumista jokaisen työntekijän arjessa. Näiden perusteella tuotettiin loppuvuodesta Luovin matkaopas, joka on jokaisen luovilaisen käsikirja. Luovin missio on tarjota tasavertaisia oppimismahdollisuuksia ja yksiköllisiä reittejä työelämään ja hyvään elämisen laatuun. Luovin edellisvuonna lanseeraamaa Suomi tarvitsee kaikki kädet -teemaa jatkettiin TV- ja lehtikampanjoiden sekä erilaisten tilaisuuksien ja kirjallisten kannanottojen muodossa. Suomen sukeltaessa muun maailman mukana kohti taantumaa, on yhä tärkeämpää huolehtia niistä maassamme olevista kymmenistätuhansista vajaakuntoisista työttömistä, joiden työllistyminen on jo ennestäänkin vaikeaa. Tulevaisuuden työelämä tarvitsee myös nämä kädet palvelukseensa. Meistä jokaisella ammatillisen erityisopetuksen haastavalla kentällä työskentelevällä on oma erityinen tehtävämme. Luovin matka kohti visiotaan osaavimmaksi ja arvostetuimmaksi erityistä tukea tarvitsevien nuorten ja aikuisten koulutuksen valtakunnalliseksi toteuttajaksi, asiantuntijaksi ja yhteistyökumppaniksi jatkuu. Olettehan mukana matkassa! Jussi Kemppainen, johtaja 2 3

3 2 Erityisen tärkeille henkilöille Ammatillisen erityisopetuksen järjestäjänä Luovi uskoo, että jokainen on erityinen ja ansaitsee tulla kohdelluksi sellaisena. Luovin lähtökohtana on, että jokaiselle opiskelijalle annetaan mahdollisuus kykyjensä mukaiseen ammatilliseen koulutukseen. Luovin kaikki opiskelijat tarvitsevat opinnoissaan ja työllistymisessään erityistä tukea. Tuen tarvetta aiheuttavat mm. kehityksen viivästymä tai sosiaaliset tai mielenterveydelliset ongelmat. Koulutuksen järjestämisessä otetaan huomioon myös elinkeinoelämän sekä muun toimintaympäristön vaatimukset. Luovissa katsotaan eteenpäin yhdessä opiskelijan kanssa esimerkiksi paneutumalla huolella yhteistyöhön työssäoppimispaikkojen suuntaan. Tuki jatkuu tarvittaessa aina opiskelijan työelämään sijoittumiseen saakka. Kaikessa oppimiseen ja kouluttautumiseen liittyvässä pyritään siihen, että opiskelija ottaa omien voimavarojensa ja kykyjensä mukaan vastuuta itsestään ja omista tekemisistään ja tulee kohdelluksi omana erityislaatuisena itsenään. Luovissa jokaisen oppijan ja yksilön erityislaatuisuuteen uskominen kantaa opiskeluaikoja pitemmälle. Päämääränä on tarjota mielekästä ja kunkin omien tarpeiden mukaan räätälöityä koulutusta mutta ennen muuta antaa eväitä tulevaisuutta varten. Luovi-todistuksia jaettiin jo vuonna 2007 loppuvuodesta opintonsa päättäneille, mutta ensimmäinen isompi Luovi-erä valmistui toukokuussa 200. Luovina kohti tavoitteita Strategiatyö jatkui Luovissa kriittisten menestystekijöiden ja avaintavoitteiden määrittelyllä. Elo-syyskuussa pidetyillä henkilöstön kehittämispäivillä pohdittiin kahdessa erässä koko Luovin voimin mission, vision ja arvojen toteutumista luovilaisten päivittäisessä arjen aherruksessa. Samassa yhteydessä pureuduttiin myös yhteisöllisyyden ja yhtenäisten käytäntöjen Luovi-maailmaan. Henkilöstöpäivien tulokset sekä seuraavan vuoden avaintavoitteet kerättiin Luovin matkaoppaaksi, joka toimii jokaisen luovilaisen strategiakäsikirjana. Henkilöstön mielipidettä Luovista ja sen toiminnasta mitattiin henkilöstökyselyllä huhtikuussa. Kyselyyn vastasi peräti 76 prosenttia luovilaisista. Sen tuloksissa erityisiksi vahvuuksiksi nousivat yhteinen näkemys tulevaisuuden kuvasta ja kykymme hallita muutoksia. Lisäksi yhdistyminen koettiin positiiviseksi ja hyvin onnistuneeksi asiaksi. Kehittämiskohteita löytyi käytänteiden yhtenäistämisestä sekä yksiköiden välisestä ja sisäisestä yhteistyöstä. Missio Ammattiopisto Luovi tarjoaa tasavertaisia oppimismahdollisuuksia sekä yksilöllisiä reittejä työelämään ja hyvään elämisen laatuun. Visio Ammattiopisto Luovi on osaavin ja arvostetuin erityistä tukea tarvitsevien nuorten ja aikuisten koulutuksen valtakunnallinen toteuttaja, asiantuntija ja yhteistyökumppani. Luovin arvot Luovin arvoiksi nimettiin elokuun kehittämispäivillä henkilöstöltä saadun palautteen perusteella vuosi aikaisemmin esille nostetut toimintaa kuvaavat määreet. L = luovuus U = uudistajuus O = osaaminen V = välittäminen I = ilo Luovin toiminnan taustalla ovat myös Helin arvot yhteisöllisyys, tasavertaisuus sekä kestävä kehitys. Luovi on osa Hengitysliitto Heliä. Luovi organisaationa Luovin syntyvaiheessa luotu organisaatio muuttui lokakuussa 200 uuden mittakaavan edellyttämiin rakenteisiin. Luovin ammatillinen peruskoulutus jakaantui maantieteellisestä kahteen vastuualueeseen, Luovi Pohjoiseen ja Luovi Eteläiseen, joista molemmilla on oma aluejohtajansa. Luovin 7 yksikköä johtaa yksikönjohtajat ja 20 toimipistettä kolme toimipistejohtajaa. Elokuussa Luovin valtakunnallisista palveluista muodostettiin hallintoyksikkö, johon kuuluvat aluejohtajat, aikuiskoulutusjohtaja, talous- ja henkilöstöhallinto, viestintä, tietohallinto, kehittämistoiminta, kansainvälinen toiminta sekä vuoden lopusta lähtien myös ravintola- ja kokouspalvelut. Kiinteistönhuolto, siivous ja kiinteistöjen elinkaarenhallinta kytkeytyy hallintoyksikköön kiinteistöpäällikön kautta, jonka rekrytointi aloitettiin vuoden lopussa. Luovin johtoryhmään kuuluivat johtaja, kehitysjohtaja, hallintojohtaja, aluejohtajat, aikuiskoulutusjohtaja sekä viestintäpäällikkö. Johtoryhmän sihteerinä toimi johdon sihteeri. Luovin johtoryhmän lisäksi Luovissa toimivat peruskoulutuksen ja aikuiskoulutuksen johtoryhmät. Luovin väki Luovissa työskenteli vuoden lopussa yli 700 henkilöä ja luku nousi heti vuoden vaihtumisen jälkeen Alavuden yhdistymisen myötä yli 00 luovilaiseen. Henkilöstöstä kaksi kolmannesta työskenteli opetustehtävissä sekä opetuksen tukitehtävissä. Henkilöstön vaativuusluokittelut toteutettiin ja nimikkeitten yhtenäistäminen aloitettiin. Vuoden aikana rekrytoitiin lukuisa määrä ohjaajia eri puolelle Suomea. Yli 00 työntekijän Luovi tarvitsi uusia voimavaroja myös kehittämistyön johtamiseen sekä henkilöstöasioiden koordinointiin. Kehitysjohtaja Anne Tornberg aloitti työsarkansa strategiatyön koordinoijana sekä kehittämistyön johtajana elokuussa ja vuoden lopussa aloitettiin henkilöstöpäällikön rekrytointi. Hallintojohtajaksi nimitettiin Arto Ilola, talouspäälliköksi Vesa Oinonen ja hankintapäälliköksi Markku Liukkonen. Luoviin perustettiin myös uusi koulutuspoliittisen asiantuntijan tehtävä, johon siirtyi pitkään Helsingin yksikköä johtanut Hilkka Mattila. Organisaatiomuutoksen yhteydessä Luovissa tehtiin useita nimityksiä. Luovi Pohjoisen aluejohtajaksi nimettiin Hannu Koivula ja Luovi Eteläisen aluejohtajaksi Alavuden erityisammattikoulun johtajana toiminut Tarja Mänty. Yksikönjohtajina jatkoivat Juhani Paakkola (Ylitornio), Tuomo Valkama (Liminka) ja Tarja Jalkanen (Muhos). Uusina aloittivat Leena Pekkanen (Alavus), Timo Huurinainen (Liperi), Jari Keisu (ts. Oulu) sekä Kaisa Honkala (ts. Helsinki). Toimipistejohtajiksi nimitettiin Raili Tervonen-Rossi (Luovi Pohjoinen) sekä Riitta Sissala ja Minna Lemmetyinen (Luovi Eteläinen). Vuoden loppupuolella nimitettiin opiskelija-asiain päälliköksi Riina Karvonen sekä uusiksi koulutuspäälliköiksi Tarja Linna ja Pertti Kuha (Muhoksen yksikkö) sekä Kaisa Turunen ja Jarmo Pasanen (Liperin yksikkö). Toimipistepäälliköiksi nimitettiin Terhi Suutari (Ulvila), Anja Pyyhtiä-Hinkkanen (ts. Joutseno) sekä Tiina Pirinen (ts. Tohmajärvi). Hengitysliitto Heliin kuuluva Luovi toimi vuonna 200 ammatillisen erityisopetuksen toteuttajana ja kehittäjänä 1 paikkakunnalla ympäri maan. Luovissa opiskeli 1220 ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaa. Lisäksi noin 2000 opiskelijaa osallistui aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön tarjoamaan koulutukseen. 4 5

4 3 Luovi toimii 4 Luovin eurot Verkostoituminen ja yhteistyö Luovi uskoo yhteistyön voimaan. Yhteistyötä jatkettiin monilla paikkakunnilla ja monin eri tavoin yleisen puolen ammatillisten oppilaitosten sekä viranomaistahojen kanssa. Lisäksi Luovilla oli monia kumppaneita projektityön kautta ja ammattiopisto oli jäsenenä useissa asiantuntijaverkostoissa. Luovi oli mukana esimerkiksi lasten ja nuorten neuropsykiatrisen verkostossa, koulutuksen järjestäjien yhdistyksen asiantuntijaverkostoissa sekä ammatillisten erityisoppilaitosten laatuverkostossa. Yhteistyötä tehtiin myös Taitaja2009 sekä Taitaja2010 -kisojen organisaatioiden kanssa sekä ammatillisten erityisoppilaitosten kehittämis- ja palvelukeskustoimintaverkostossa ja kansainvälistymisen verkostossa. Työryhmät käyntiin Opetuksen kehittämistyö ja opetussuunnitelmien uudistaminen lähti käyntiin tiukalla tahdilla. Asiaa koordinoimaan nimettiin projektipäällikkö Pirjo Ruha, jonka vetämänä aloitti 12 OPS-työryhmää. Opetuksen ja opetussuunnitelmien kehittämistyöhön osallistui noin 10 luovilaista. Vuosi oli myös ahkeran tutustumisen aikaa. Valtakunnalliset työryhmät sekä muihin yksiköihin ja toimipisteisiin tutustuminen kuljetti luovilaisia ahkerasti ympäri laajaa Suomen maata. Korjaaminen jatkui Vuoden aikana toteutettiin ja käynnistettiin merkittäviä rakennus- ja peruskorjaushankkeita Oulussa ja Liperissä. Oulun puukasarmialueella aloitettiin huoltomakasiinirakennuksen rakentaminen, johon saadaan alueella tarvittavat lisäväestönsuojatilat sekä kiinteistönhoidon tilat. Samaan aikaan jatkettiin myös alueen peruskorjausta H19-rakennuksen muutoksella toimistotiloiksi. Nahkatehtaankadulla toteutettiin kesällä Asuntola Oppimestarin julkisivuremontti. Liperissä saatiin kesällä päätökseen edellisenä vuonna aloitettu opetustilojen peruskorjaushanke. Sen valmistuttua käynnistettiin entisen hallinto- ja opetustilarakennuksen kunnostaminen opetus- ja työtiloiksi sekä henkilöstön ja opiskelijoiden sosiaalitiloiksi. Vipinää viestintään Luovin ensimmäinen henkilöstölehti Vipinä! kolahti luovilaisten kotipostilaatikkoihin joulukuussa. Jatkossa lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa ja sen tavoitteena on kertoa luovilaisille omasta toiminnastamme, arjen aikaansaannoksistamme ja tavoitteistamme. Tiedonsiirto Luovi-tasoiseksi Luovin henkilöstöintran kehittämistyötä jatkettiin ja Heli-tasoisen verkkohankkeen ensimmäinen osa saatiin päätökseen. Organisaatioiden yhdistymiset vaikuttivat osaltaan myös tietohallinnon työsarkaan. Loppuvuoden aikana liitettiin Alavuden erityisammattikoulun toimipisteet Luovin tietoverkkoon. Rakentamis- ja käyttöönottotyötä tehtiin toiminnan laajentuessa uusille paikkakunnille. Tietohallinnon henkilömäärä kasvoi vuoden aikana kahdella henkilöllä. Syksyllä vahvistettiin Länsi-Suomen tukea uudella tukihenkilöllä. Myös opiskelijahallinnon järjestelmien kehittämis- ja ylläpitotehtävissä aloitti uusi suunnittelija. Luovi Pohjoisen alueella alettiin pilotoida tietohallinnon ja opetuksen välisen yhteistyön syventämistä siten, että tietohallinnon tukihenkilö oli mukana atk-luokissa pidettävissä opetustilanteissa. Luovin vuoden 200 tuottoja lisäsi ammatillisen peruskoulutuksen valtionosuuden noin 20 %:n kasvu edelliseen vuoteen verrattuna. Lisäksi oppisopimuskoulutukseen saatu valtionosuus nousi noin 10 %. Ammatillisen lisäkoulutuksen ja vapaan sivistystyön tuotot olivat samaa tasoa kuin edellisenä vuotena. Koulutustoiminnan ohessa tuotettujen palvelujen kysyntä säilyi vakaana. Talouden kokonaiskulujen nousu johtui opiskelijarakenteen muuttumisesta yhä enemmän erityistä tukea tarvitsevaan suuntaan. Lisäksi kokonaiskuluja kasvattivat panostukset Luovin eri toimintojen kehittämiseen. Investointikuluissa korostuvat investoinnit rakennusten peruskorjauksiin Oulun ja Liperin yksiköissä. Lisäksi Oulun kasarmialueelle sijoittuvan huoltomakasiinirakennuksen rakennustyöt käynnistettiin kesällä. Tuotot ja kulut vuonna 200 Tuotot teur % Valtionosuudet ,09 Muut koulutustuotot ,71 Majoitus-, vuokra- ja ruokailutuotot ,66 Muut myyntituotot 63 1,90 Muut tuotot 29 0,64 Yhteensä ,00 Tuotot koulutusmuodoittain teur % Ammatillinen peruskoulutus ,13 Ammatillinen lisäkoulutus ,03 Vapaa sivistystyö ,31 Oppisopimuskoulutus 629 1,39 Maksullinen palvelutoiminta ,14 Yhteensä ,00 Kulut teur % Henkilöstökulut ,39 Poistot ,2 Muut toimintakulut ,94 Rahoituskulut 175 0,39 Yhteensä ,00 Investointikulut teur % Rakennukset ,46 Muut investoinnit ,54 Yhteensä ,00 6 7

5 5 Ammatillinen peruskoulutus Ammattiopisto Luovi tarjosi vuonna 200 ammatillista peruskoulutusta 1 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Luovin yksiköt sijaitsivat Oulussa, Helsingissä, Limingassa, Liperissä, Muhoksella, Vammalassa ja Ylitorniolla. Lisäksi Luovilla oli toimipisteet Iisalmessa, Joensuussa, Joutsenossa, Kajaanissa, Kuopiossa, Kuusamossa, Pudasjärvellä, Tampereella, Tohmajärvellä, Torniossa sekä kaksi toimipistettä Rovaniemellä. Kysyntää koulutukselle olisi ollut useammallakin paikkakunnalla. Keskeisiä toimintaalueita olivat Pohjois- ja Itä-Suomi, mutta toimintaa oli myös muualla maassa. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä kasvoi jonkin verran vuoden 200 aikana: tammikuun 200 laskentapäivänä Luovissa opiskeli 1229 opiskelijaa ja syyskuun laskentapäivänä 123 opiskelijaa. Syyskuussa 200 Luovissa opiskelleista 09 opiskeli ammatillisiin perustutkintoihin johtavassa koulutuksessa ja 474 valmentavassa koulutuksessa. Kaikki opiskelijat olivat erityisopiskelijoita ja tyypillisimpiä erityisopetuksen perusteita olivat oppimisen vaikeudet sekä psyykkiset ja sosiaaliset ongelmat. Monilla opiskelijoilla oli useampi erityisopetuksen peruste. Suurin osa opiskelijoista tarvitsi opinnoissaan runsaasti tukea. Tasapaino ennen kaikkea! Odotas kun sihtaan parhaat suunnat. Yksiköt Oulu Helsinki Liminka Liperi Muhos Vammala Ylitornio Opiskelijamäärä Opiskelijamäärä Toimipisteet Iisalmi Joensuu Joutseno Kajaani Kuopio Kuusamo Pudasjärvi Tampere Tohmajärvi Tornio Rovaniemi yhteensä Perustutkintokoulutus Luovi järjesti vuonna 200 ammatilliseen perustutkintoon johtavaa koulutusta yhdeksällä paikkakunnalla eri puolilla maata. Koulutustarjontaan sisältyi kaiken kaikkiaan 23 perustutkintoa, joista saattoi valmistua 27 eri ammattiin. Perustutkinto-opintojen laajuus oli 120 opintoviikkoa eli opinnot oli mahdollista saada suoritettua kolmessa vuodessa. Vuoden 200 aikana koulutusalatarjontaa kehitettiin edelleen vastaamaan tämän hetken työelämän ja erityisopiskelijoiden tarpeisiin. Oulussa aloitettiin uutena koulutusalana puhdistuspalveluiden perustutkintokoulutus ja lisättiin myös muutoin matkailu-, ravitsemus ja talousalan koulutusta. Muhoksella aloitettiin logistiikan perustutkintoon

6 kuuluva varastonhoitajakoulutus ja kehitettiin logistiikkakeskustoimintaa. Ylitorniolla aloitettiin uutena koulutuksena kotitalous- ja kuluttajapalvelujen perustutkintokoulutus. Koulutuksen supistukset koskivat ennen muuta tekniikan- ja liikenteen alan koulutusta ja luonnonvara-alan koulutuksia. Luovissa jokaisella ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijalla oli erityisopetuksen peruste, ja yli puolet perustutkinto-opiskelijoista tarvitsi opinnoissaan runsaasti tukea. Opiskelijoiden lisääntynyt erityisen tuen tarve näkyi myös opetusjärjestelyissä. Eri alojen koulutuksessa painotettiin tekemällä oppimista. Oppimisympäristöinä toimivat muun muassa Siltavalmennuksen tuotantokoulu Tampereella, tekstiilihuoltotila ja opetuskeittiö Liperissä, kasvihuoneet ja kukkamyymälät Limingassa ja Muhoksella, Tuomontupa -luokka, mikropaja, harjoitusyritykset, Pikku Putiikki ja Pikku Porstua Oulussa sekä oppilaitoksen omat ravintolat eri puolilla maata. Oulussa aloitettiin syksyllä 200 yhteistyö Oulun Kumppanuuskeskuksen kanssa ja valmisteltiin Kahvila Kamun avaamista tammikuussa Opiskelijoiden lisääntynyt tuen tarve näkyi myös ohjaajien lukumäärissä. Opiskelijoiden ryhmäkohtaista ohjausresurssia lisättiin eri yksiköissä. Samalla kiinnitettiin huomiota ohjaajien koulutukseen, ja moni luovilainen ohjaaja hakeutui koulunkäyntiavustajan ammattitutkintoon tähtäävään oppisopimuskoulutukseen. Koulutuksen myötä ohjaajien työnkuva monipuolistui niin, että he osallistuvat aiempaa enemmän opiskelijoiden arkielämän taitojen ohjaukseen. Vuonna 200 kehitettiin edelleen jo aiempina vuosina kehittämiskohteena ollutta tuetun työssäoppimisen toimintamallia. Opiskelija saattoi suorittaa työssäoppimisjaksonsa edellytystensä mukaisesti oppilaitoksessa, tuetussa työympäristössä Luovin yhteistyöyrityksessä tai työvalmentajan tuella muussa työssäoppimispaikassa. Tavoitteena oli perustan luominen opiskelijoiden työllistymiselle. Opiskelijat saattoivat suorittaa myös tutkintoihin sisältyvät ammattiosaamisen näytöt tuettuina. Työvalmentajina toimivat Luovin ohjaajat. Luovin opiskelijat olivat vuoden aikana mukana monissa tapahtumissa. Esimerkiksi Oulun audiovisuaalisen viestinnän opiskelijat vastasivat monien oppilaitoksessa järjestettyjen tilaisuuksien valaistuksesta ja dokumentoinnista sekä olivat mukana Oulu Pop History -hyväntekeväisyystapahtuman ja Oulun musiikkivideofestivaalien teknisessä toteutuksessa. Vammalan nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaopiskelijat järjestivät puolestaan toimintaviikon lähiseudun koulujen oppilaille sekä olivat avustajina Sankarit jäällä -tapahtumassa Lempäälän Ideaparkissa. Tammikuussa 200 Espoossa järjestetyissä Taitaja-kisoissa oli mukana useita Luovin opiskelijoita muun muassa Helsingistä ja Muhokselta. Kisoissa tuli myös menestystä: asiakaspalvelun ja myynnin opiskelijat Johnny Tornberg ja Antti Rauta Helsingin yksiköstä veivät kisassa kaksoisvoiton ja AV-viestinnän opiskelija Sergei Freundlich Helsingin yksiköstä tuli valokuvauskisassa kolmanneksi. Liperin opiskelijoista koottu teatteriryhmä sai keväällä Sakki ry:n kulttuurikisoissa Hämeenlinnassa esityksestään kunniamaininnan Liiketalouden perustutkinto-opiskelijoilla oli aiempien vuosien tapaan mahdollisuus osallistua K-kauppiasliitto ry:n järjestämään Mestari Myyjä koulutukseen. Kaikki koulutukseen osallistuneet saivat kunniakirjat ja parhaiten menestyneet palkittiin lahjashekillä. Ammattiopisto Luovin opiskelijat menestyivät valtakunnallisessa oppilaitosten välisessä vertailussa parhaiten. Nettilehti Navikka ilmestyi vuonna 200 kaksi kertaa. Keväällä sen toteutuksesta vastasivat Oulun ja syksyllä Helsingin audiovisuaalisen viestinnän opiskelijat. Juttuja lehteen kirjoittivat kaikki Luovin opiskelijat. Keväällä 2007 työskentelynsä aloittaneet koulutusalakohtaiset kehittämistyöryhmät jatkoivat työskentelyään. Perustutkintokoulutuksessa toimi kaikkiaan yhdeksän alakohtaista työryhmää, joissa oli edustus alan koulutusta järjestävistä Luovin yksiköistä. Työryhmien tehtäväalueeksi määritettiin alan opetussuunnitelmatyö sekä koulutusalan suunnitelmallisesta toiminnasta ja toiminnan kehittämisestä vastaaminen. Opetuksen kehittämisen haasteet näkyivät myös opetushenkilöstön täydennyskoulutustarpeina. Vuoden aikana järjestettiin Luovin opettajille ja ohjaajille muun muassa Primus-koulutuksia, HOJKS-koulutuksia sekä opintojen mukauttamiseen liittyviä koulutuksia. Täydennyskoulutusten aiheina olivat lisäksi Aspergerin oireyhtymä, ADHD ja toiminnan ohjaus. Lisäksi luovilaisia osallistui Luovissa pidetyille Opettajuuden haasteet Studia generalia -luentosarjan luennoille. Erityisopetuksen peruste, % Opiskelijaluokitukset, % valmentava perustutkinto Hahmottamisen ja tarkkaavaisuuden häiriöt 7 % Kielelliset vaikeudet 9 % Vuorovaikutuksen ja käyttäytymisen häiriöt 9 % Lievä kehityksen viivästymä 20 % Vaikea kehityksen viivästymä 13 % Psyykkiset pitkäaikaissairaudet 20 % Fyysiset pitkäaikaissairaudet (esim. epilepsia) 6 % Autismin kirjo ja aspergerin oireyhtymä 5 % Liikkumisen ja motoristen toimintojen vaikeus 2 % Näkö- tai kuulovamma 1 % Muu syy, joka edellyttää erityisopetusta % kaikki Vaikeimmin vammaiset Runsaasti tukea tarvitsevat Muut erityisopiskelijat Neljä Luovin Liperin yksikön opiskelijaa sai pronssisen tunnustuksen vähintään puoli vuotta kestäneestä osallistumisesta Avartti-nuoret sen tekevät -toimintaohjelmaan. Valmentavan koulutuksen määrä ja osuus Luovin koulutustarjonnasta kasvoivat edelleen. Kun tammikuussa valmentavassa koulutuksessa opiskeli 416 opiskelijaa, oli opiskelijamäärä syyskuussa jo 474 opiskelijaa

7 Koulutusala Humanistinen ja kasvatusala - Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto, nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja (Vammala) Kulttuuriala - Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto, media-assistentti (Helsinki, Oulu) - Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, artesaani (Ylitornio) Luonnontieteiden ala - Tietojen käsittelyn perustutkinto, datanomi (Oulu) Luonnonvara- ja ympäristöala - Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä (Muhos) - Puutarhatalouden perustutkinto, puutarhuri (Liminka, Muhos) - Metsäalan perustutkinto (Tohmajärvi, Liperi) Matkailu-, ravitsemis- ja talousala - Catering-alan perustutkinto, suurtalouskokki (Liminka, Muhos, Oulu, Tampere) - Catering-alan perustutkinto, palveluvastaava (Oulu) - Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto, ravintolakokki (Oulu) - Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto, tarjoilija (Oulu) - Kotitalous- ja kuluttajapalveluiden perustutkinto, kotitalousyrittäjä (Liperi, Tohmajärvi) - Puhdistuspalveluiden perustutkinto, toimitilahuoltaja (Liperi) Tekniikan ja liikenteen ala - Autoalan perustutkinto, ajoneuvoasentaja (Liminka, Muhos, Tampere) - Elintarvikealan perustutkinto, leipuri-kondiittori (Ylitornio) - Kone- ja metallialan perustutkinto, levyseppä-hitsaaja (Liminka, Muhos, Oulu, Ylitornio) - Kone- ja metallialan perustutkinto, koneistaja (Oulu) - Logistiikan perustutkinto, autonkuljettaja (Muhos) - Logistiikan perustutkinto, varastonhoitaja (Liperi, Muhos) - Puualan perustutkinto, puuseppä (Liminka, Muhos, Oulu, Ylitornio) - Rakennusalan perustutkinto, talonrakentaja (Liperi, Muhos, Ylitornio) - Suunnitteluassistentin perustutkinto, suunnitteluassistentti (Oulu) - Sähköalan perustutkinto, elektroniikka-asentaja (Muhos, Oulu) - Talotekniikan perustutkinto, kiinteistönhoitaja (Muhos, Liperi, Oulu) - Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinto, verhoilija (Liminka) Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala - Liiketalouden perustutkinto, merkonomi (Helsinki, Oulu, Tohmajärvi) Opiskelijamäärä Perustutkintokoulutuksen opiskelijat yhteensä Opiskelijamäärä Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Valmentavaa ja kuntouttavaa koulutusta järjestettiin vuonna 200 Luovin eri yksiköissä ja toimipisteissä kaikkiaan kuudellatoista paikkakunnalla. Joillakin paikkakunnilla toimintaa oli useammassa toimipisteessä. Tavoitteena oli tarjota opiskelumahdollisuuksia mahdollisimman esteettömässä oppimisympäristössä lähellä opiskelijoiden omaa elinympäristöä ja kotipaikkaa. Toimipisteiden tilat oli pääosin vuokrattu yleisten ammatillisten oppilaitosten yhteydestä. Valmentavan koulutuksen määrä ja osuus Luovin koulutustarjonnasta kasvoivat edelleen. Kun tammikuussa valmentavassa koulutuksessa opiskeli 416 opiskelijaa, oli opiskelijamäärä syyskuussa jo 474 opiskelijaa. Opiskelijamäärä kasvoi erityisesti Liperissä ja Muhoksella, minkä lisäksi opiskelijamäärää kasvatti omalta osaltaan Rovaniemellä aloittanut kolmas valmentavan koulutuksen ryhmä. Kysyntää koulutukselle olisi ollut enemmänkin niin Pohjois-Suomessa kuin myös muilla alueilla. Valmentavan koulutuksen opiskelijoista 2 prosenttia tarvitsi opinnoissaan runsaasti tukea. Valmentavaa koulutusta järjestettiin sekä ammatilliseen perustutkintokoulutukseen että työhön ja itsenäiseen elämään valmentavana ja kuntouttavana koulutuksena. Koulutuksen laajuus vaihteli 20 opintoviikosta 120 opintoviikkoon, jolloin sen kesto oli puolesta vuodesta kolmeen vuoteen. Koulutuksen tavoitteista ja laajuudesta sovittiin jokaiselle opiskelijalle laaditussa henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa HOJKS:issa. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavista ryhmistä osa oli niin sanottuja perusvalmentavia ryhmiä. Niissä painopiste oli opiskelijan elämänhallinnan ja opiskeluvalmiuksien vahvistamisessa sekä soveltuvan opiskelualan etsimisessä. Osa perusvalmentavista ryhmistä painottui opiskelijaryhmän erityispiirteiden mukaisesti. Esimerkiksi Kuopiossa painopistealueena oli mielenterveyskuntoutujien tarpeiden huomioiminen koulutuksessa. Ammatillisesti suuntautuneissa ryhmissä painopiste oli tietyn alan opintojen edellyttämien taitojen opiskelussa ja ammattialan sopivuuden varmistamisessa. Ammatillisesti suuntautunutta valmentavaa koulutusta tarjottiin palvelualalla, tekniikan alalla sekä toimistopalvelujen ja tietotekniikan alalla. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa painotettiin opiskelija- ja ryhmäkohtaisesti joko opiskelijan työllistymistä tai itsenäisen elämisen taitojen kehittymistä. Työhön valmentava koulutus tarjosi opiskelijalle mahdollisuuksia kehittää osaamistaan eri ammattialojen työtehtävissä taitojensa ja kykyjensä mukaisesti. Esimerkiksi Muhoksen yksikössä valittavina olivat tekniikan alalta kiinteistö-, puu-, metalli- ja varastoalan työt ja palvelualalta keittiö- ja siivoustyöt sekä lähetin tehtävät. Oulussa oli tarjolla koulutusta toimisto- ja asiakaspalvelujen sekä tekniikan alan työtehtäviin. Työhön valmentava koulutus voitiin toteuttaa opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti myös tutkintotavoitteisen ryhmän yhteydessä. Työpaikan hankkimisessa tehtiin tiivistä yhteistyötä opiskelijan kotikunnan kanssa. Opiskelijan valmentaminen itsenäiseen elämään ja hänen arkielämän taitojensa kehittäminen painottuivat erityisesti moni- ja vaikeavammaisten koulutuksessa. Itä-Suomessa jatkettiin vaikeasti vammaisten etäopetuksen toimintamallin kehittämistä. Valmentavan koulutuksen opetusohjelmaan sisältyi erilaisia työprojekteja. Oulussa palvelualan valmentavan opiskelijat valmistivat esimerkiksi tarjoilut avoimien ovien päiville ja tekniikan valmentavan opiskelijat kunnostivat Oulun Steinerkoulun virkistyspaikan Pukkilan puurakennuksia. Liperissä kehitettiin työpainotteista koulutusta yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa (MLL, kuntien työpajat ja partiotoiminta). Valmentavan koulutuksen eri ryhmät järjestivät vuoden aikana myyjäisiä, joissa myytiin muun muassa ryhmien itse valmistamia tuotteita. Opiskelijaryhmät tekivät vuoden aikana erilaisia retkiä sekä kävivät elokuvissa, urheilutapahtumissa ja teatterissa. Opiskelijat järjestivät myös illanviettoja, joissa saattoi olla mukana myös useamman yksikön valmentavan koulutuksen opiskelijoita. Esimerkiksi helmikuussa Oulussa järjestettyihin Ystävänpäivän tanssiaisiin osallistuivat Oulun 12 13

8 kaikki valmentavan koulutuksen ryhmät. Lisäksi Oulussa järjestettiin kotiväki-ilta, jonka tarkoituksena oli koota opiskelijoiden vanhemmat yhteen kuulemaan syksyn kuulumisia ja tutustumaan valmentavan koulutuksen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Liperin ja Joensuun opiskelijat olivat mukana kansainvälisessä Avartti-toiminnassa, mistä he saivat myös valtakunnallista tunnustusta. Muhoksella järjestettiin työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen opiskelijoille ensiapupäivä. Valmentavassa koulutuksessa kehittämisen kohteena oli yksiköiden ja toimipisteiden välinen yhteistyö alue- ja Luovi -tasolla sekä valmentavan koulutuksen opetussuunnitelmien päivittäminen. Valmentavan koulutuksen opetussuunnitelmatyötä varten perustettiin ohjausryhmä sekä erilliset työryhmät valmentava I ja valmentava II -koulutuksiin. Luovi oli mukana myös valmentavan koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden päivitystyössä. Valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen uudet opetussuunnitelman perusteet ovat valmiit syksyllä Yksikkö/toimipiste Opiskelijamäärä Opiskelijamäärä Helsingin yksikkö Limingan yksikkö Liperin yksikkö Iisalmen toimipiste Joensuun toimipiste Joutsenon toimipiste Kuopion toimipiste Tohmajärven toimipiste Muhoksen yksikkö Oulun yksikkö Kajaanin toimipiste Kuusamon toimipiste Pudasjärven toimipiste Rovaniemen toimipiste, Metsäruusuntie Rovaniemen toimipiste, Kolpene Tornion toimipiste Ylitornion toimipiste Ammattiopisto Luovi yhteensä % Luovin kaikista opiskelijoista ( ) 126 ( ) , ( ) 127 (0 + 47) 7 O pisk e lun t u k ipa lv e lut Toiminta runsaasti tukea tarvitsevien opiskelijoiden kanssa edellytti opetusjärjestelyjen ohella monipuolisia opiskelijapalveluita. Opiskelijoille tarjottiin muun muassa ohjaajan, sosiaalityöntekijän, opintoneuvojan, psykologin, psykiatrisen sairaanhoitajan, puheterapeutin, toimintaterapeutin, urasuunnittelijan ja työvalmentajan palveluja sekä opintotoimiston, asuntolan ja vapaa-ajan palveluja. Palvelutarjonta vaihteli jonkin verran yksiköittäin ja toimipisteittäin. Oulun ja Liperin yksiköt tarjosivat opiskelijapalveluita osin myös muille Luovin yksiköille ja toimipisteille. Osa palveluista ostettiin Helin kuntoutuskeskuksilta ja muilta Luovin yhteistyökumppaneilta. Opiskelijaterveydenhuollosta vastasivat pääsääntöisesti koulutuspaikkakuntien terveyskeskukset. Opiskelijapalveluiden toiminta liittyi kiinteästi oppilaitoksen muuhun opetus- ja kasvatustyöhön. Palvelujen tavoitteena oli tukea opiskelijoiden kokonaisvaltaista kasvua, kuntoutusta ja hyvinvointia yhdessä oppilaitoksen muun henkilöstön kanssa. Tavoitteena oli lisäksi ennaltaehkäisevä työ, varhainen puuttuminen, toimenpiteiden oikea ja oikeaaikainen kohdentaminen sekä välittömien ratkaisujen etsiminen ongelmatilanteissa. Tavoitteena oli paitsi yksittäisen opiskelijan auttaminen ongelmatilanteissa, myös koko ,1 oppilaitoksen toiminnan kehittäminen siten, että oppilaitoksessa pystytään takaamaan opiskelijoiden hyvinvointi sekä fyysisesti ja psyykkisesti turvallinen oppimisympäristö. Opiskelijapalveluiden rooli erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan tukena alkoi jo ennen opintojen alkua. Ennen opintojen alkua tarjotuissa palveluissa korostuivat opiskelijavalinnan asiantuntijuus sekä hakijan ja hänen verkostojensa kanssa tehtävä ohjaus- ja neuvontatyö, johon kuuluivat Avoimet ovet, vanhempainillat yms. messut ja tapahtumat Info-tilaisuudet ja vierailukäynnit Koulutuskokeilut Peruskoulun oppilaiden (9. luokka) oppilaitokseen tutustumisjaksot eli OLAT -jaksot Yhteistyö peruskoulun opinto-ohjaajien kanssa Yhteistyö muiden ammatillisten oppilaitosten ja koulutukseen ohjaavien tahojen kanssa Haastattelut ja henkilökohtainen ohjaus hakuvaiheessa Yhteistyö hakijan ja hänen verkostonsa kanssa pyrittiin aloittamaan sitä varhemmin mitä enemmän haasteita sopivan koulutusalan ja -paikan valintaan liittyi. Vuoden aikana kehitettiin edelleen erityisesti perusopetuksen erityiskoulujen kanssa tehtävää nivelvaiheen ohjausyhteistyötä. Koulutuskokeilutoiminnan kehittäminen ja yhtenäistäminen jatkui Luovi-tasoisen työryhmän vetämänä. Koulutuskokeilusta kerätyn palautteen perusteella toimintaa pyritään edelleen kehittämään, jotta koulutuskokeilun aikana kerättyä arviointitietoa pystyttäisiin käyttämään entistä paremmin hyväksi Luovin opiskelijavalinnassa. Opiskelijavalinnoissa painotettiin erityisopetuksen palveluiden kohdentumista niitä eniten tarvitseville. Arvioinnin kohteina valinnoissa olivat hakijoiden todellinen erityisen tuen tarve sekä opiskeluedellytykset ja opintojen oikea ajoitus. Hakijan opiskelukyvyn arviointi saattoikin johtaa myös hänen ohjaamiseensa muiden palvelujen piiriin. HOJKS-työskentely eli opiskelijan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatiminen aloitettiin heti opintojen alkuvaiheessa tai jopa hakuvaiheessa. HOJKS:iin kirjattiin tiedot opiskelijan erityisen tuen tarpeista, opintojen tavoitteista, suoritettavista opinnoista ja niihin liittyvistä erityisistä opetusjärjestelyistä sekä muista opiskelijalle tarjottavista yksilöllisistä tukitoimista. Opiskelijoiden HOJKS:it päivitettiin lukukausittain tai yksilöllisten tarpeiden mukaan. Oman haasteensa HOJKS -työskentelyyn toi Luovin kaikkien yksiköiden siirtyminen opiskelijahallinto-ohjelma Primukseen. Opiskelijoiden erityisen tuen tarpeiden monimuotoistuminen lisäsi moniammatillisen yhteistyön tarvetta. Yhä useammassa opetusryhmässä työskenteli opettajan työparina ohjaaja. Myös muut opiskelijapalvelujen toimijat tekivät yhteistyötä sekä opiskelijan että hänen kanssaan työskentelevien henkilöiden kanssa yksilöllisten tarpeiden mukaan. Opiskelijahuoltoryhmien toiminnan kehittäminen ja toiminnan painopisteen muuttaminen yhä enemmän ennaltaehkäisevän työn suuntaan jatkui ansiokkaasti eri yksiköissä. Opiskelijan ohjauksen painopiste siirtyi opintojen edetessä vähitellen jatkosijoittumisen tukemiseen. Urasuunnittelijat olivat opiskelijan, opettajien ja ohjaajien tukena sopivan työssäoppimispaikan etsimisessä ja erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan työssäoppimisen toteutuksen suunnittelussa. He auttoivat opiskelijoita myös opintojen jälkeisten työllistymissuunnitelmien selkiyttämisessä sekä yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja työnantajien kanssa. Vuonna 200 lähes kolmannes ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoista asui Luovin asuntoloissa. Asuntolassa asuvien osuus vaihteli yksiköittäin. Luovin ja Nuorten Ystävien välinen yhteistyösopimus asumisen järjestämisestä Muhoksella Leppiniementiellä purettiin hyvässä yhteisymmärryksessä ja asumispalvelut toteutettiin syksystä lähtien Luovin omana toimintona. Luoville palkattiin Muhoksella 14 15

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Ammattiopisto Luovi luvuin Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos Osa Hengitysliittoa Toimii 25 paikkakunnalla Henkilöstö yli 860 asiantuntijaa Ammatillisessa peruskoulutuksessa

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi

Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen 23.11.2010, Oulu

Lisätiedot

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Hakukirje Yksi kirje, jolla haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa

Lisätiedot

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Hakukirje Yksi kirje, jolla haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

TREDUSTA TUHANSIIN TÖIHIN SYKSY 2016 AIKUISKOULUTUSKALENTERI

TREDUSTA TUHANSIIN TÖIHIN SYKSY 2016 AIKUISKOULUTUSKALENTERI TREDUSTA TUHANSIIN TÖIHIN SYKSY 2016 AIKUISKOULUTUSKALENTERI OPISKELE UUTTA AIKUISENA TYÖN OHELLA TAI KOKOPÄIVÄISESTI Tredussa opiskelet oman opiskelusuunnitelmasi mukaan. Koulutusta tarjotaan 20:lle eri

Lisätiedot

Helsingin kaupungin opetusvirasto 913 09-3108 6879

Helsingin kaupungin opetusvirasto 913 09-3108 6879 OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro

Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro Pirjo Väyrynen 17.1.2012 Ammatillisen koulutuksen erityisopetuksen kehittäminen -seminaari OPPIMISTULOSTEN

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Tavoitteena hyvä elämä ja yksilölliset reitit työelämään - Miten arvioimme näiden saavuttamista?

Tavoitteena hyvä elämä ja yksilölliset reitit työelämään - Miten arvioimme näiden saavuttamista? Tavoitteena hyvä elämä ja yksilölliset reitit työelämään - Miten arvioimme näiden saavuttamista? Laatua laivalla 22.-24.8.2012 Ryhmä A4) 22.8.2012 klo 17.10 19.00 Marjut Huttunen, Kuvaus esityksestä Esityksessä

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen perus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön nimi Osoite

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

4 Luonnontieteiden ala. 5 Tekniikan ja liikenteen. 6 Luonnonvara- ja ympäristöala

4 Luonnontieteiden ala. 5 Tekniikan ja liikenteen. 6 Luonnonvara- ja ympäristöala PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 20.1.2017 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön nimi Osoite

Lisätiedot

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 20.9.2016 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä 10.1.2015 Tero Kujala, ohjaava opettaja, KM, EO 1 Lisäopetusta? Perusopetuksen jälkeen nuorella on mahdollisuus hakeutua lisäopetukseen

Lisätiedot

Perustietokyselyn täyttäminen -ammatillinen peruskoulutus

Perustietokyselyn täyttäminen -ammatillinen peruskoulutus Ammatillisen koulutuksen opiskelijahallinnon koulutuspäivät 4.9. Oulu, 6.9. Tampere, 11.9. Helsinki Perustietokyselyn täyttäminen -ammatillinen peruskoulutus Emmi Ranta, erityisasiantuntija, OPH Ammatillinen

Lisätiedot

Polkuja toisen asteen koulutukseen Perusopetuksen iltapäivä Kehitysvammaisten Tukiliitto Mari Hakola

Polkuja toisen asteen koulutukseen Perusopetuksen iltapäivä Kehitysvammaisten Tukiliitto Mari Hakola Polkuja toisen asteen koulutukseen 28.9.2016 Perusopetuksen iltapäivä Kehitysvammaisten Tukiliitto Mari Hakola Toisen asteen koulutus Toisen asteen oppilaitos on Suomen koulujärjestelmässä peruskoulun

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

file:///h:/tilastot% /ophn%20lomake%201.htm

file:///h:/tilastot% /ophn%20lomake%201.htm Sivu 1/3 OPETUSHALLITUS Rahoitus-yksikkö E-mail: laskentapalvelut@oph.fi Valtionosuuden saaja: 913 Helsingin kaupunki Oppisopimus Perustiedot PERUSTIEDOT/Oppisopimus Käyttökustannusten valtionosuuksien

Lisätiedot

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT Leena Selkivuori JAMK/AOKK 2.11. Hämeenlinna Erityisopetuksena järjestettävän opetuksen osuus (2015 Tike) Koulutuslaji OPS-perusteinen ammatillinen peruskoulutus n.

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Oletko? Nainen 431 58,09% Mies 311 41,91% 742 100% Ikäsi?

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO Ammatillinen peruskoulutus AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO 2008 10 I VASTAAJAN TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi - valitkaa

Lisätiedot

Sivu /3 OPETUSHALLITUS Rahoitus-yksikkö E-mail: laskentapalvelut@oph.fi Valtionosuuden saaja: 93 Helsingin kaupunki Oppisopimus Perustiedot PERUSTIEDOT/Oppisopimus Käyttökustannusten valtionosuuksien laskenta

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx.

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx. LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI 27.8.1998 Koulutuksen järjestäjän nimi Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka pv.kk.xxxx xxx/430/xxxx KOULUTUKSENJÄRJESTÄMISLUPA. Opetusministeriö on ammatillisesta

Lisätiedot

Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala

Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala 13.3.2015 Valma-työryhmä: Hannele Siekkinen, Jaana Haikara, Tytti Sydänmetsä, Paula Jaakkonen, Arto Huuskonen, Ritva Joki-Kolehmainen

Lisätiedot

TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO

TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO 1: HELSINGIN YLEISSIVISTÄVIEN KOULUJEN LUKUMÄÄRÄ YLLÄPITÄJITTÄIN 2009-2014 TAULUKKO 2: HELSINGIN YLEISSIVISTÄVIEN KOULUJEN OPPILAS- JA OPISKELIJAMÄÄRÄ YLLÄPITÄJITTÄIN 2009-2014

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA

Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA Kristiina Sallinen VALMA - Ammatilliseen perustutkintoon valmentava koulutus

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA 07.11.2014 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 25/531/2014 Toripuistikko 5-7 3.kerros 96200 ROVANIEMI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA Opetus-ja kulttuuriministeriä muuttaa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain

Lisätiedot

KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TULOSYKSIKKÖ 1 -TASOLLA

KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TULOSYKSIKKÖ 1 -TASOLLA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TULOSYKSIKKÖ 1 -TASOLLA Sivu 1 (6) Sitovuustaso: nettositova (toimintakate/-jäämä) KUNTAYHTYMÄN JOHTO PÄÄTÖKSENTEKOELIMET JA TILINTARKASTUS Toimintakulut -138 750,00 Toimintakate/-jäämä

Lisätiedot

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 20.1.2016

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 20.1.2016 OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 20.1.2016 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

A m mattilaisille on kysyntää!

A m mattilaisille on kysyntää! A m mattilaisille on kysyntää! 1 3 Sisältö Ammattilaisille on kysyntää Ammattilaisille on kysyntää... 3 Arvot... 5 Koulutusalat KSAO:ssa... 5 Koulutusväylät... 5 Organisaatio... 7 Nuoret... 9 Kansainvälinen

Lisätiedot

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

20. (29.60) Ammatillinen koulutus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA KOULUTUS

OPETUSSUUNNITELMA TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA KOULUTUS OPETUSSUUNNI TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA KOULUTUS LAO C74/2015 LAMO C62/2015 UOPI C20/2015 Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin urheiluopisto Opetussuunnitelma 1 (7) Sisällys 1 Valitsit

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen näyttötoimikunta

Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen näyttötoimikunta Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen näyttötoimikunta Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelu, toteutus ja arviointi Laki ammatillisesta koulutuksesta 630 / 1998, 25 a : Ammattiosaamisen

Lisätiedot

Vankiloiden opetustarjonta 2016

Vankiloiden opetustarjonta 2016 Vankiloiden opetustarjonta 2016 ETELÄ-SUOMEN RIKOSSEURAAMUSALUE Vankila Koulutus Ala Ajankohta Järjestäjä Helsingin lyhytaikaisvangeille Peruskoulu (9.luokan puuttuvat kurssit) selliopiskeluna 3-4 kurssia

Lisätiedot

Erityisopetus: pedagoginen käytäntö, auttaa pedagogisin keinoin erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä

Erityisopetus: pedagoginen käytäntö, auttaa pedagogisin keinoin erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä ERITYISKASVATUS Käsitteet Erityiskasvatus: tieteenala, jonka keskiössä kasvatukselliset erityistarpeet ammattialana jakautuu opetuksen, hallinnon, suunnittelun ja tutkimuksen ammatteihin Erityispedagogiikka:

Lisätiedot

YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT

YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1.-2.12.2009 Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS Terveisiä Opetushallituksesta 2 UUDISTUNEET AMMATILLISET

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015 VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn. tehostamisohjelma. Määrällisen seurannan tulokset. Rovaniemen Koulutuskuntayhtymä

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn. tehostamisohjelma. Määrällisen seurannan tulokset. Rovaniemen Koulutuskuntayhtymä Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Määrällisen seurannan tulokset 2013 2014 Sisällys Sisällys... 2 1. Määrällinen seuranta... 3 2. Tutkinnon suorittamisen lopettaminen... 4 2.1 Tulokset

Lisätiedot

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? RAKENNUS- JA METSÄALAN PETUSTUTKINTOJEN OPPIMISTULOKSET 12.11.2012, OPH NÄYTÖISTÄ KOOTUT TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaitoksen/toimintayksikön

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymä, tukitoimet koulutusaloittain, yhteishaku 2016

Savon koulutuskuntayhtymä, tukitoimet koulutusaloittain, yhteishaku 2016 Savon koulutuskuntayhtymä, tukitoimet koulutusaloittain, yhteishaku 2016 Soveltuvuus- / pääsykoe ajankohta Aloituspaikat 2016 Mahdollisuus opiskeluun pienemmässä ryhmässä Ammatino hjaaja Oppimisen tukipajat

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Erityisryhmät henkilökohtaistamisessa

Erityisryhmät henkilökohtaistamisessa Erityisryhmät henkilökohtaistamisessa Näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Syksy 2014 Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Sisältö Näyttötutkinnon järjestämissuunnitelma Ohjauksen tai tukitoimien

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 21. 22.4.2016 Helsinki YTY Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY-HANKKEET

Lisätiedot

V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A

V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A 2 V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A 3. 1 1. 2 0 1 6 R I I K K A - M A R I A Y L I - S U O M U O M N I A N KO U LU T U S - JA PA LV E LU V E

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Hakuajat. Vapaista opiskelupaikoista ilmoitetaan erikseen www.ysao.fi

Hakuajat. Vapaista opiskelupaikoista ilmoitetaan erikseen www.ysao.fi Hakuajat Yhteishaku ammatilliseen koulutukseen 24.2. 17.3.2015 Haku ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan koulutukseen 18.3. 8.4.2015 Haku Valma-koulutukseen 19.5. 21.7.2014 - kaikkien hakujen hakemukset

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja saamelaiset

Ammatillinen koulutus ja saamelaiset Ammatillinen koulutus ja saamelaiset Ellen Pautamo, lehtori, saamen kieli ja saamelaiskulttuuri Virtuaalikoulu Saamelaisalueen koulutuskeskus, Inari, SUOMI Teemaistunti 1: Suomalais-ugrilaisten ja samojedikansojen

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman tilanne OPH:n näkökulmia

Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman tilanne OPH:n näkökulmia Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman tilanne OPH:n näkökulmia Pertti Pitkänen 30.3.2011 Osaamisen ja sivistyksen asialla KEHO: Toteutuneet muutokset - Lain tarkoitus ja tavoitteet sekä lain piiriin kuuluva

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Tule opiskelemaan! AMMATTIOPISTO TAVASTIA AIKUISKOULUTUS 2016

Tule opiskelemaan! AMMATTIOPISTO TAVASTIA AIKUISKOULUTUS 2016 Tule opiskelemaan! AMMATTIOPISTO TAVASTIA AIKUISKOULUTUS 2016 Perustutkinto näyttötutkintona Ammattitutkinto Erikoisammattitutkinto Aikuisten maahanmuuttajien perusopetus Valma-koulutus Täydennyskoulutus

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PERUSTIEDOT/Oppisopimuskoulutus

OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PERUSTIEDOT/Oppisopimuskoulutus OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PERUSTIEDOT/Oppisopimuskoulutus Käyttökustannusten valtionosuuksien laskenta Kysely 20.1.2010 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia Turku 30.9.2015 NAO-seminaari Juhani Pirttiniemi, Opetushallitus Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma 2011 2015 (1)

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia PAIKKO työkalujen käytöstä. Alueelliset työpajapäivät Tampere

Käytännön kokemuksia PAIKKO työkalujen käytöstä. Alueelliset työpajapäivät Tampere Käytännön kokemuksia PAIKKO työkalujen käytöstä Alueelliset työpajapäivät 11.-12.6.2014 Tampere Tutkinnon perusteiden työversio Tutkinnon perusteiden riisuttu versio, joka sisältää Sisällöt suoraan tutkinnon

Lisätiedot

O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E klo Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola

O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E klo Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola O M N I A N I N F O O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E 23.9.2016 klo 11.30-15.00 Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola OHJELMA Uudistuva Omnia, yksi oppilaitos Opiskelijatilanne syksyllä 2016 Ammatilliset

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN ERITYINEN TUKI -ja erityisopetus Anu Hietarinta Kehittämispäällikkö, opiskelijapalvelut

OPISKELIJOIDEN ERITYINEN TUKI -ja erityisopetus Anu Hietarinta Kehittämispäällikkö, opiskelijapalvelut OPISKELIJOIDEN ERITYINEN TUKI -ja erityisopetus 7.12.2016 Anu Hietarinta Kehittämispäällikkö, opiskelijapalvelut Erityisopetus on opiskelijan oikeus Kun opinnot eivät suju ja opintojen vaatimukset ja tavoitteet

Lisätiedot

Luovissa saat olla oma itsesi. Opintoja omien tavoitteiden mukaan. Luovuus

Luovissa saat olla oma itsesi. Opintoja omien tavoitteiden mukaan. Luovuus Lyhyesti Luovista Luovissa saat olla oma itsesi Luovi on valtakunnallisesti toimiva ammatillinen erityisoppilaitos. Luovin henkilöstö huomioi jokaisen opiskelijan yksilönä. Luovilaiset ymmärtävät, että

Lisätiedot

Katariina Männikkö. Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 24.1.2013 Kotitalousopetuksen järjestäjien tilaisuus

Katariina Männikkö. Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 24.1.2013 Kotitalousopetuksen järjestäjien tilaisuus Katariina Männikkö Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 24.1.2013 Kotitalousopetuksen järjestäjien tilaisuus Mikä muuttuu kotitalousopetuksen järjestäjien kannalta? Kotitalousopetus poistuu

Lisätiedot

Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään

Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma seminaari Paasitorni 2.8.213 Erityisasiantuntija Riku Honkasalo Opetushallitus Esityksen sisältö Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN VALITTUJEN ALIMMAT PISTEMÄÄRÄT 2016

AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN VALITTUJEN ALIMMAT PISTEMÄÄRÄT 2016 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN VALITTUJEN ALIMMAT PISTEMÄÄRÄT 2016 Pisteytys perustuu yhteishaun yleiseen pistelaskuun, ellei toisin mainita. Yleisessä pistelaskussa voi saada maksimissaan 40 pistettä. Yhdellä

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen

Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen Opetushallituksen (OKM) rahoittamien Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen Opetusneuvos Leena Koski Selvitys tuloksista ja vaikuttavuudesta Selvitys liittyy Opetushallituksen

Lisätiedot

ALOITUSPAIKAT 2015. Yht. AmoJtk AmoK. Ylitys / Alitus. AmoJp. AmoNi AIKO. AmoO. AmoN. AmoV. AmoL. Alpat 2014

ALOITUSPAIKAT 2015. Yht. AmoJtk AmoK. Ylitys / Alitus. AmoJp. AmoNi AIKO. AmoO. AmoN. AmoV. AmoL. Alpat 2014 ALOITUSPAIKAT 2015 AmoV AmoJp AmoJtk AmoK AmoL AmoN AmoO AmoNi AIKO Yht. Alpat 2014 Ylitys / Alitus YHTEENSÄ 112 511 463 130 116 91 214 84 398 2119 2139-20 HUMANISTINEN JA KASVATUSALA 0 0 0 0 0 0 0 40

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen perustutkintoon johtavaa koulutusta ja ammatilliseen peruskoulutukseen

Lisätiedot

Mikä ihmeen laaja-alainen erityisopettaja? Työpaja AEO-päivät 5-6.10.12 Lappeenranta

Mikä ihmeen laaja-alainen erityisopettaja? Työpaja AEO-päivät 5-6.10.12 Lappeenranta Mikä ihmeen laaja-alainen erityisopettaja? Työpaja AEO-päivät 5-6.10.12 Lappeenranta Suunnistuksen perusviisaudet Jollei tiedä, missä on, on aivan sama minne menee Suunta on tärkeämpi kuin kova vauhti

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Yhteistyössä Ammattiopisto Luovi. Hankefoorumi

Yhteistyössä Ammattiopisto Luovi. Hankefoorumi Yhteistyössä Ammattiopisto Luovi Hankefoorumi 16.1.2016 Haussa syksylle 2017 OPH:n rahoittama opetustoimen henkilöstökoulutus Hakuaika päättyy 31.1.2017 Hakuvaiheessa määritellään toteutettavan koulutushankkeen

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot