Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu. Kauppakeskus on muutakin kuin ostospaikka. s. 8. Kiinteistötalous

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu. Kauppakeskus on muutakin kuin ostospaikka. s. 8. Kiinteistötalous"

Transkriptio

1 ILMOITUSLIITE HUHTIKUU 2015 Esittelyssä Tekesin innovatiiviset kaupungit. s. 4 7 Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu Kauppakeskus on muutakin kuin ostospaikka. s. 8 ILMOITUSLIITE i Kiinteistöveron perusteet tarkastukseen. s. 9 Kiinteistötalous RAKENNAMME.FI KUVA: ALEX DESCARGUES Timo Ritonummi ja Juha Toivanen Yritysten tulisi nähdä energiakatselmus aitona mahdollisuutena kehittää yrityksen energiatehokkuutta ja taloutta Huoltokanava Katso hinnasto tai soita Satumaisen selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma kiinteistöhuoltoyhtiöille. Huoltokanava hoitaa viestinnän asukkaiden, huoltoyhtiön ja isännöitsijän välillä. Lisäksi kattavasti toimintoja: Töiden laskutus Mittariluenta Asukasrekisteri Huoltokalenteri Erityisen helppo käyttää myös puhelimella Ilmainen koekäyttö

2 2 rakennamme.fi Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu ILMOITUSLIITE HAASTEITA Metsä sijoituskohteena Inflaatiosuojattu, ekologinen ja turvallinen sijoituskohde. sivu 10 Elias Oikarinen Kiinteistövarallisuuden vuokratuottoaste on loogisesti kasvukeskuksissa pienempi. sivu 14 LUE LISÄÄ: Vaihtoehtoinen putkiremontti Kiinteistön putkiremontti voidaan toteuttaa edullisesti ja turvallisesti. sivu 16 Energiatehokkuuslailla vauhtia energiakatselmuksiin Energiakatselmukset ovat vapaaehtoisten energiatehokkuussopimusten kanssa olleet suomalaisen energiatehokkuuden keskeinen osa. Energiakatselmusta voi verrata lääkärin suorittamaan terveystarkastukseen. Välttämättä et itse tiedä tai tunne mitään vaivaa, mutta asiantuntija käy läpi tilanteesi, tekee analyysin ja ehdottaa toimia, jotka tiedät kyllä järkeviksi, mutta et vain ole vielä niihin ryhtynyt. Suomessa energiakatselmuksia on tehty runsaat 20 vuotta ja toiminta on kasvanut pienestä pilottitoiminnasta vakiintuneeseen tosin vapaaehtoiseen toimintaan. Monissa muissakin maissa energiakatselmuksia tehdään, mutta Suomessa toiminta on laajinta ja pisimmällä historialla. Yritysten tulisi nähdä energiakatselmus aitona mahdollisuutena kehittää yrityksen energiatehokkuutta omien tarpeiden mukaisesti, eikä pakkona, josta pitää selvitä mahdollisimman vähillä kustannuksilla rimaa hipoen. Katsellustoiminta pakollinen suurille yrityksille Energiatehokkuusdirektiivi osin Suomen hyvien energiakatselmuskokemusten perusteella asetti katselmustoiminnan pakolliseksi suurille yrityksille. Suomessa energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano oli yksinkertaistettuna hyvän ja toimivan energiatehokkuustoiminnan jatkaminen ja tarkentaminen tarvittavilta osin direktiivin mukaiseksi sekä kuvaaminen lainsäädäntöön. Energiatehokkuuslaki tuli voimaan ja sen keskeinen osa on suurten yritysten energiakatselmustoiminta. Energiavirasto toimeenpanee katselmustoimintaa, valvoo lain velvoitteiden toteuttamista ja mm. järjestää vastuuhenkilökoulutuksia yhteistyössä Timo Ritonummi teollisuusneuvos, Työ- ja elinkeinoministeriö, TEM KUVA: OMA ARKISTO Juha Toivanen yli-insinööri, Energiavirasto KUVA: OMA ARKISTO Motivan kanssa. Energiatehokkuuslaki koskee vain suurten yritysten pakollisia energiakatselmuksia. Nykyinen vapaaehtoisuuteen perustuva, työja elinkeinoministeriön tukema, energiakatselmustoiminta pienillä ja keskisuurilla yrityksillä sekä kunnilla jatkuu entisellään. Energiatehokkuuslain myötä suurille yrityksille pakolliseksi tuleva yrityksen energiakatselmus tarkoittaa sitä, että yrityksen tulee selvittää mihin ja kuinka paljon yrityksen toiminnoissa kuluu energiaa, mitä toimia energiatehokkuuden eteen on jo tehty ja miten energiatehokkuutta voidaan edelleen parantaa. Yrityksen tulee selvittää kaikkien toimintojensa energiankulutukset vähintään neljän vuoden välein sekä etsiä keinoja parantaa yksittäisten toimintojen energiatehokkuutta kohdekatselmuksia tekemällä. Kohdekatselmuksien laatu määrittää lopulta koko yrityksen energiakatselmuksesta saatavan hyödyn, joten yritysten kannattaa kiinnittää erityistä huomiota oikeiden katselmoijien ja kohteiden valintaan. Mahdollisimman joustava lainsäädäntö Lainsäädäntö on pyritty toteuttamaan mahdollisimman joustavasti siten, että yritykset voivat ottaa katselmuksista hyödyn täysimääräisesti itselleen ja sitä kautta saavuttaa merkittäviä energian ja kustannusten säästöjä. Katselmusten tarkoituksena onkin ensisijaisesti palvella yritysten energiatehokkuuden kehittymistä energiatehokkuusdirektiivin vaatimukset täyttäen. Lisäksi katselmuksilla on tärkeä rooli energiatehokkuusdirektiivissä energiankäytön tehostumiselle asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Yritysten tulisi nähdä energiakatselmus aitona mahdollisuutena kehittää yrityksen energiatehokkuutta omien tarpeiden mukaisesti, eikä pakkona, josta pitää selvitä mahdollisimman vähillä kustannuksilla, rimaa hipoen. Laadukkaasti tehdyn katselmuksen tulokset näkyvät suoraan yrityksen energiankustannuksien pienemisenä, mikä näkyy suoraan liiketuloksessa, unohtamatta yritysimagon paranemista. Seuraa meitä: facebook.com/ Suomi Kierrätäthän tämän lehden Projektipäällikkö: Juha Pälve ( Jaetaan Kauppalehden liitteenä Maajohtaja: Saara Silván Layout: Jouna Stern Liiketoiminnan kehitysjohtaja: Nora Lallukka Toimituspäällikkö: Hanna Vehviläinen Julkaisija: Suomi Mediaplanet Oy Erottajankatu 7a, Helsinki sähköposti: TRUST&QUALITY Sertifioitu energiahallintajärjestelmä on merkki vastuullisesta yrityksestä energiakatselmusta tai vapauttavan sertifioidun energiahallintajärjestelmän käyttöönottoa. samaa ne kaikki siirtävät yrityksen kuskin paikalle. Energiahallintajärjestelmä ohjaa organisaation jatkuvan parantamisen polulle. Kasvava huoli ympäristöstä sekä alati nousevat energiahinnat ovat lisänneet yrityksissä painetta kehittää energiatehokkuutta, toimialasta riippumatta. - Suomalaisissa yrityksissä panostetaan ener- Roger Andréasen myyntipäällikkö giatehokkuuden kehittämiseen. Tärkeimpinä syinä panostukseen ovat energiakustannukset sekä ilmastonmuutoksesta huolehtiminen, toteaa Inspectan myyntipäällikkö Roger Andréasen. Uusi energiatehokkuuslaki siirtää vastuuta energiatehokkuudesta entistä enemmän yrityksille. Vuoden alusta suomalaisiltakin suuryrityksiltä on edellytetty joko pakollista - Sertifioitu energianhallintajärjestelmä edellyttää energian suunnitteluprosessin käyttöönottoa. Järjestelmän systemaattisuus ohjaa yritystä jatkuvaan parantamiseen, mikä on energia-asioissa ainoa tapa saada tuloksia. Sertifikaatista runsaasti sisäisiä ja ulkoisia hyötyjä Yritykset voivat osoittaa vaatimusten mukaisuutensa vaihtoehtoisesti joko energiatehokkuusjärjestelmä ETJ + yhdistettynä ISO standardin tai energianhallintajärjestelmä ISO standardin vaatimuksia vasten. - Standardeissa kiteytyy toimialan toimijoiden ja viranomaisten parhaat näkemykset siitä, miten energiatehokkuutta tulisi johtaa, Andréasen kertoo. Eri energiajohtamisjärjestelmissä on paljon - Kaikissa järjestelmissä yritys lähtee itse johtamaan omaa tulevaisuuttaan. Sertifioidun energiahallintajärjestelmän etuna on myös, mitenkään viranomaisia moittimatta, että yritys vapautuu viranomaiskontrollista, Andréasen toteaa, ja päättää: - Itse kannustaisin kuitenkin ISO pohjaiseen sertifiointiin. Suuryritykset toimivat lähes poikkeuksetta kansainvälisillä markkinoilla ja en näe mitään syytä miksi yritys ei lähtisi saman tien noudattamaan kansainvälisesti tunnustettua standardia.

3 ILMOITUSLIITE Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu MEDIAPLANET 3 Energiatehokkuus on ylimmän johdon asia Uusi energiatehokkuuslaki edellyttää suomalaisilta suuryrityksiltä entistä järjestelmällisempää otetta energiankäyttöön. Päivi Surakka Vuoden alusta lähtien suuryrityksiltä on edellytetty joko pakollista energiakatselmusta tai katselmuksesta vapauttavan energiatehokkuusjärjestelmän käyttöä. Pakollisesta energiakatselmuksesta vapauttaa ISO energiahallintajärjestelmä tai kotimainen ETJ+-järjestelmä yhdessä ISO ympäristöjärjestelmän tai energiatehokkuussopimuksen kanssa, kertoo toimitusjohtaja, Senior Consultant Marjut Rautiainen Energy Efficiency Clinic Oy:stä. Laki tulee kaikella todennäköisyydellä aiheuttamaan päänvaivaa monissa yrityksissä, siitäkin huolimatta, että lainsäädännön energiatehokkuustavoitteet ovat samalla yrityksille mahdollisuus todellisiin säästöihin. Monessa yrityksessä tullaan myös menemään sieltä mistä aita on matalin. Valitettavan usein lähdetään miettimään mikä tavoista on halvin lain toteuttamiseen. Paljon enemmän olisi hyötyä miettiä mikä on organisaatiolle tuottavinta ja sopivinta, Energy Efficiency Clinic Oy:n Senior Consultant Tommi Impivaara toteaa. Energiatehokkuudesta toimintatapa Kiinteistöalalla energiatehokkuutta on usein mahdollista kehittää nollainvestoinneilla, esimerkiksi ilmanvaihtoa ja lämpötilaa säätämällä. Loppujen lopuksi kuitenkin vain systemaattinen ja järjestelmällinen työ tuottaa säästöjä. Monesti kiinteistössä ei pystytä reagoimaan käyttötilanteen muutoksiin ollenkaan, sillä kiinteistön tekninen hoito on kunnos- Energiajohtamisen Marjut Rautiainen (vas.) ja Tommi Impivaara (oik.) auttavat yrityksiä luomaan prosesseja energiatehokkuudelle. KUVA: ALEX DESCARGUES sapidolla, jolla taas on eri intressit kuin energialaskun varsinaisella maksajalla, Impivaara toteaa, ja jatkaa: Juuri siksi on tärkeää, että organisaatiolla on oma motivaatio energiatehokkuuden kehittämiseen. Energiatehokkuusjärjestelmä pakottaa hyvällä tavalla miettimään energiatehokkuutta niin hankintojen kuin käytönkin yhteydessä. Tällöin energiatehokkuudesta tulee toimintatapa ja säästöjäkin alkaa kertyä. On täysin yrityskohtaista saavutetaanko suurimmat säästöt pakollisen energiakatselmuksen vai jonkin johtamisjärjestelmän avulla. Jokaisen yrityksen on pohdittava itse mikä järjestelmä on paras ja mikä omassa bisneksessä tuottaa eniten säästöä, Rautiainen teroittaa. Ylimmän johdon sitoutuminen kriittistä Energiansäästön mittaaminen ja seuranta on tärkeä osa energiajohtamista, mutta systemaattiseen energiatehokkuustyöhön sitoutuminen ei välttämättä edellytä pysyvän mittausjärjestelmän rakentamista. Usein esimerkiksi vertailumittaus ennen ja jälkeen toimenpiteen riittää. Tärkeää on myös mitata oikeaa asiaa. Energiansäästö ei välttämättä näy kokonaisenergiankulutuksessa. Hyvin usein toimenpiteet ovat vaikutukseltaan sen verran pieniä, ettei vaikutus tahdo näkyä kokonaiskulutuksessa. Toimenpiteiden tuloksellisuutta pitää seurata toimenpidetasolla, Rautiainen huomauttaa. Energiahintojen noustessa energia on hyvä säästökohde. Ilman ylimmän johdon sitoutumista on kuitenkin epätodennäköistä, että yritys onnistuu hyödyntämään energiatehokkuuden mahdollisuuksia. Energiajohtaminen kuuluu ylimmälle johdolle ihan siinä missä talous- tai turvallisuusjohtaminenkin, Rautiainen alleviivaa. Viime kädessä se, jolle tulos kuuluu, vastaa energiatehokkuudesta, Impivaara päättää. ISO järjestelmän käyttöönoton vaiheistus ISO vaatimusten soveltaminen kohti tuottavuutta Projektikokonaisuus Mitä tehdään? Mitä saavutetaan? Projektikokonaisuus Mitä tehdään? Mitä saavutetaan? Aloitusvalmennus Nykytilan analysointi Lähtötilannetta verrataan vaatimuksiin Nykytila-analyysi ja tarvittavat toimenpiteet projektisuunnitelmaa varten Suorituskykyvalmennus Perusurat ja EnPI s Määritellään toimivat perusurat ja suorituskykytulokset Toimivat perusurat eri tilanteisiin ja toimintaa tukeva suorituskykymittaristo Ohjattu projektisuunnitelma Projektiryhmän/ et-ryhmän käynnistys ja sisällön tuki Ryhmän työjärjestyksen ohjaus projektia sekä toimintaa varten Vastuuhenkilöiden osaaminen ja vaatimusten oikea tulkinta & soveltaminen vaatimuksia vastaavat toimintatavat Energiakatselmointivalmennus Energiakatselmointi Valitaan ja toteutetaan sopivat menettelyt katselmointeihin Energiatehokkuuden arvioinnin ja säästöpotentiaalin löytämisen tehokkaat menettelyt Sisäisten auditointien valmennus Johdon valmennus Sisäiset auditoinnit Johdonkatselmus Sisäisten auditoijien valmennus vaatimuksiin todellisten auditointien avulla Johdon valmennus suorituskyvyn analysointiin ja etjohtamisen tehokkuuteen Pätevöityneet sisäiset auditoijat ja sisäiset auditoinnit tehty ensimmäisen kerran Johdonkatselmus, vaatimusten soveltaminen johtamiseen ja suorituskyvyn analysointimallit Hankinta- ja suunnitteluvalmennus Seuranta-ja mittausvalmennus Suunnittelu, hankinnat ja logistiikka Monitorointi, seuranta ja mittaaminen Kartoitetaan hankintojen, logistiikan ja suunnittelun energiansäästöpotentiaali Määritellään vaatimukset täyttävä seuranta- ja mittausjärjestelmä Hankinnan ja suunnittelun energiatehokkuuden parantamismahdollisuuksien löytäminen Riittävä ja kustannustehokas seuranta- ja mittausjärjestelmä Energy Efficiency Clinic Oy

4 4 rakennamme.fi Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu ILMOITUSLIITE Vaasa näyttää voimansa kiinteistöjen energiatehokkuudessa Kuntien energiatehokkuussopimuksen mukainen energiansäästötavoite on 9 % vuosina , mikä Vaasan kaupungille merkitsee 9 GWh säästöä. Purolan päiväkoti valmistumassa KUVA: JAAKKO J. SALO Wasa Station aukio KUVAT: LEMMINKÄINEN OYJ Tarja Rannisto Tämä tavoite ylittyi Vaasassa jo kolme vuotta ennen sopimuskauden päättymistä, siksi Vaasan kohdalla tavoitetta korotettiin jopa 11,7 gigawattituntiin sopimuskauden viimeiselle kolmannekselle. Tavoitteen korotuksella valmistaudutaan energiatehokkuusdirektiivin voimaantuloon julkiselle sektorille. Vaasan seutu onkin tunnustettu Pohjoismaiden suurimmaksi energiateknologian klusteriksi, jonka osuus on noin 30 prosenttia koko Suomen energiateknologiaviennistä. Talotekniikalla tärkeä rooli energiatehokkuuteen Talotekniikalla on tärkeä rooli Vaasan rakennusten energiatehokkuuteen. Merkittävimmät seikat ovat ilmanvaihdon poistoilmasta talteen otettava lämpö ja talotekniikan etävalvonta. Esimerkiksi Vaasan kaupungin 350 rakennuksesta ilmanvaihdon lämmön talteenotto on asennettu 95 prosenttiin ilmanvaihtokoneista ja rakennusten talotekniikan etävalvottu ohjaus ja säätö on toteutettu jopa 98 prosenttiin rakennustilavuudesta. Perusilmanvaihto toimii automaattisesti läsnäolon mukaan si- Mikko Tapojärvi energiainsinööri KUVA: OMA ARKISTO Anna-Kaisa Valkama ohjelmajohtaja KUVA: MIKKO LEHTIMÄKI ten, että anturit mittaavat tilan hiilidioksidipitoisuuden ja lämpötilan ja säätävät ilmavirtaa sen mukaan. Tämän mahdollistavat taajuusmuuttajakäytöt puhallinja pumpputeknologiassa, Vaasan kaupungin energiainsinööri Mikko Tapojärvi selventää. Palvelualuekohtainen ilmanvaihdon ohjaus on siksikin tärkeää, että tiloja käytetään eri tarkoituksiin ja myös niiden käyttöaika vaihtelee. Rakennusautomaatiolla vaikutetaan energiatehokkuuteen kui- tenkin vain silloin, kun edistyksellinen tekniikka on käytössä ja sitä myös osataan käyttää. Tapojärvi kertoo, että rakennusautomaatiossa on kehitetty useita järjestelmiä 1970-luvulta lähtien. Nykymallin mukaista järjestelmää alettiin rakentaa 1990-luvulla, ja silloin tehdyt selvitykset vakuuttivat panostamisen jatkokehitykseen olevan hyödyllistä. Pian teknologian tuomat hyödyt maksoivatkin itsensä takaisin. Uusien ratkaisujen on oltava käyttäjälle edullisia ja lisäksi turvallisia sekä helppokäyttöisiä. Vaasa vetovastuussa energiateknologian viennin kehityksestä Vaasan seudulla sijaitsee Pohjoismaiden suurin energiateknologian keskittymä. EnergyVaasan noin työntekijää yli 140 yrityksessä tuottavat 30 % koko Suomen energiateknologiaviennistä. Vaasan seudun tutkimus- ja tuotekehityspanostukset ovat kolminkertaistuneet viimeisen kuuden vuoden aikana. Vahvan aseman vuoksi Vaasa valittiin vetovastuuseen Tekesin hallinnoiman INKA-ohjelman energiateeman kehityksestä. Ohjelman tavoitteena on synnyttää korkeaan osaamiseen perustuvia kilpailukykyisiä yrityksiä ja siten vauhdittaa innovaatiokeskittymien syntymistä Suomeen. Yksi INKA-ohjelman kärkihankkeista on Wasa Station -korttelin energiaratkaisujen kehittäminen. Wasa Station on Vaasan vanhan linja-autoaseman tilalle suunniteltu asuin- ja monitoimikortteli. Wasa Station hyödyntää uusimpia energiaratkaisuja ja esittelee suomalaisten energiateknologiayritysten osaamista, kertoo Anna-Kaisa Valkama Teknologiakeskus Merinovasta. Wasa Station -korttelin energiaratkaisuksi on kaavailtu omaa energiayhtiötä, joka huolehtii energiaverkkoon liittymisestä, energia- ja talotekniikan rakennuttamisesta, huollosta ja ylläpidosta. Tällä kuviolla pyrimme synnyttämään uusia innovaatioita globaaleille markkinoille. Uusien ratkaisujen on oltava käyttäjälle edullisia ja lisäksi turvallisia sekä helppokäyttöisiä. Monimuotoinen korttelin tilojen käyttö ja modernin talotekniikan hyödyntäminen auttavat tasaamaan korttelin energiakuormaa ja vähentävät ulkoa ostettavan energian tarvetta,valkama toteaa. KOULUKIINTEISTÖT Kulutusten kehitys, painotetut keskiarvot painotetut keskiarvot Lukumäärät KOKO AINEISTO Lämmitys 15,4 17,0 14, Vesi ja jätevesi (l/htm 2 /kk) 28,2 33,9 29, Sähkö ja kaasu 5,47 5,11 5, VAASA 3. Lämmitys 12,2 12, Vesi ja jätevesi (l/htm 2 /kk) 24,3 24, Sähkö ja kaasu 4,50 4, PÄIVÄKOTIKIINTEISTÖT Kulutusten kehitys, painotetut keskiarvot painotetut Lukumäärät keskiarvot KOKO AINEISTO Lämmitys 19,1 21,6 18, Vesi ja jätevesi 68,1 79,6 72, (l/htm 2 /kk) 5. Sähkö ja kaasu 7,53 7,87 6, VAASA 3. Lämmitys 13,7 14, Vesi ja jätevesi (l/htm 2 /kk) 62,7 69, Sähkö ja kaasu 5,34 5,

5 ILMOITUSLIITE Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu MEDIAPLANET 5 Kauppakeskus Askon kortteli KUVA: ARKKITEHTITOIMISTO AJAK Lahden seudulla investoidaan enemmän kuin vuosikymmeniin Lahden seutu uudistuu voimakkaasti. Uudistusten keskiössä ovat Lahden ydinkeskusta sekä Orimattilasta Lahden kautta Nastolaan ulottuva Radanvarsi, joissa on parhaillaan toteutumassa noin puolen miljardin euron investoinnit. Taru Schroderus Lahti, radanvarsi KUVA: ARKKITEHTITOIMISTO AJAK Kauppakeskus Askon kortteli KUVA: ARKKITEHTITOIMISTO AJAK Hennalan alueen kiinteistö KUVA: LADEC Radanvarteen on syntymässä pääkaupunkiseudun, itäisen Suomen ja Venäjän suunnan yhdistävä kasvukäytävä, joka tarjoaa asumisen ja työn yhdistämisen mahdollisuuksia aktiivisessa ja luonnonläheisessä ympäristössä. Lahden keskustassa käynnissä olevat investoinnit mahdollistavat alueen kehittymisen viihtyisänä ja urbaanina ympäristönä. Uusi matkakeskus valmistuu syksyllä noin puolen kilometrin päähän ydinkeskustasta. Seuraavia investointikohteita on syntymässä erityisesti juna-asemien läheisyyteen. Lahden Seudun Kehitys LADECin liiketoimintakehittäjä Pekka Komu uskoo Orimattilan Hennan ja Lahden Hennalan uusien junaasemien liikennöinnin käynnistyvän lähitulevaisuudessa. Helsingin päässä Keski-Pasilaan arvioidaan syntyvän vuoteen 2040 mennessä uutta työpaikkaa, mikä tuplaa Pasilan nykyisen työpaikkamäärän. Myös lentoaseman ympäristössä toimiva Aviapoliksen suuralue työllistää noin ihmistä. Radanvarren nykyiset ja uudet asemat, Orimattilan Henna ja Lahden Hennala, tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia sekä uudisasutukselle että uudelle yritystoiminnalle. Uutta infraa, uusia innovaatioita Lahden Hennalan entinen varuskunta-alue, josta Puolustusvoimien toiminta loppui viime vuonna, on herättänyt yritysten keskuudessa runsaasti mielenkiintoa. Senaatti-kiinteistöjen omistamista, osittain Tsaarin aikaisista punatiilirakennuksista on myyty jo useita. Muun muassa entisen komentajan talon osti itselleen Apulanta Oy. Kohteiden myynti on parhaillaan käynnissä. Hennala sijaitsee reilun puolen kilometrin päässä Lahden rautatieasemasta. Hennala on maanlaajuisesti uniikki kehitysympäristö, jossa on noin 80 hehtaaria uutta tilaa keskellä kaupunkirakennetta, Pekka Komu kertoo. Radanvarren valtakunnallisesti- kin merkittävää investointikohteiden kokonaisuutta viedään eteenpäin uusien ratkaisujen kehitysympäristönä. Uudet investoinnit ja suuret ihmisvirrat mahdollistavat innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen kehittämisen ja testauksen. Pekka Komun visioissa uusi matkakeskus sekä radanvarren asemat voisivat toimia uusien logististen ratkaisujen sekä verkkokaupankäynnin kehitysalustoina. Jatkossa lentomatkustaja voisi kenties lähettää matkatavaransa koneeseen jo Lahdesta ja huolehtia itsensä kyytiin Helsinki-Vantaalta. Tai tilata erilaisia tuotteita junamatkalla ja poimia ne kyytiin asemalta. Tulevaisuudessa tämän kaltaiset logistiset ratkaisut ovat arkipäivää, hän uskoo. Askonalue edelläkävijänä Kivenheiton päässä rautatieasemasta ja matkakeskuksesta sijaitseva Askonalue on kasvanut 2000-luvun alusta tähän päivään yhdeksi Lahden merkittävimmistä yrityskeskittymistä. Punatiilisen rakennusten suojista löytyvät jo yli 250 yrityksen toimitilat. Vuoteen 2020 mennessä alueelle on tulossa myös asutusta sekä peruspalveluja. Vanhat teollisuuskiinteistöt on remontoitu pala palalta sinne muuttaneiden yritysten tarpeita vastaaviksi. Kiinteistöjen jäähdyttämisessä hyödynnetään uudenlaista teknologiaa. Alue on pohjavesialuetta, jota kertyy jatkuvasti valimorakennuksen kellaritiloihin. Sen sijaan, että pumppaamme pohjavettä kellaritiloista pois hyödyntämättä sitä lainkaan, otamme kylmästä pohjavedestä talteen jäähdytysenergian, jolla jäähdytämme toimistotiloja. Aikaansaatava säästö on merkittävä, Askonalueen kiinteistöt omistavan Renorin toimitusjohtaja Timo Valtonen kertoo.

6 6 rakennamme.fi Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu ILMOITUSLIITE Hiukkavaaran RESCA-alue. KUVA OULUN KAUPUNKI Oulu tulevaisuuden älykäs kaupunki Oulu tunnetaan vahvasta ICT-osaamisestaan. Tiekartta älykkääseen Ouluun hanke lähti liikkeelle noin puolitoista vuotta sitten. Oulun kaupunki halusi kehittää kaupunkirakentamista sekä vahvistaa paikallista elinkeinoelämää. Kaupungista valittiin alueita, joiden korjaus- ja uudisrakentamisessa kokeillaan uudenlaisia toimintatapoja. Ne toimivat referenssiympäristöinä esimerkiksi kansainvälisille markkinoille tähtääville yrityksille. Hiukkavaaran monitoimitalo Polku. KUVA: OULUN TILAKESKUS Hiukkavaaran monitoimitalo Polku oppimistori. KUVA: OULUN TILAKESKUS Aino Kukkonen Business Lab, jonka kautta katalysoidaan uusia tuotteita ja palveluita. ICT-osaaminen kytkeytyy koulun toimintaan yhteiskäyttötilojen kautta. Kaavoitusvaiheen ideointiyhteistyötä tehdään myös yliopiston arkkitehtuurin tiedekunnan kanssa. Kriteereissä painoi kokonaiskonseptin soveltuminen alueen kehittämiseen ja kaupungin strategisiin tavoitteisiin luoda uusia tuotteita ja palveluita asumiseen ja rakennettuun ympäristöön innovaatioiden kautta. Tämä näkyy esimerkiksi uusina asukkaille suunnattuina palveluina tai älykkäissä health and well being -ratkaisuissa. Digitalisaation myötä rakennuttajalle tulee myös sisällöntuottajan roolia, sanoo rakennuttajapäällikkö Matti Tarkiainen, kumppaniksi valitusta Hartela-Forumista. Järjestimme ns. matchmaking -tilaisuuksia, joissa rakennusliikkeet, palveluyritykset, SOTEtoimijat, pelifirmat ja tutkimuslaitosten edustajat tapasivat toisiaan. Pilotointialueilla on oma profiilinsa, apulaiskaupunginjohtaja Matti Matinheikki kertoo. Uusituvan energian Hiukkavaara Hiukkavaaraan, noin 7 km päähän Oulun keskustasta, tulee asukkaan uudisalue. Se on Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia -pilottialue. Alueelle rakennetaan noin kerrosneliömetriä asuntoja, ja sinne ei tule lainkaan kaukolämpöä. Tontinluovutuksen ehtona oli vähäkuluttava ja mahdollisimman puhdasta energiaa käyttävä rakennus. Alueella on CHP-hakelaitos (yhdistetty lämmön ja sähkön tuotanto), joka tuottaa rivitaloryhmälle kaiken Matti Matinheikki apulaiskaupunginjohtaja KUVA: OULUN KAUPUNKI kiinteistösähkön ja lämmön. Ylimääräinen sähkö myydään verkkoon. Muissa taloissa käytetään erilaisia hybridiratkaisuja kuten puuhaketta, maalämpöä, vesitakkaa, lämmön talteenottojärjestelmiä savukaasuista, ilmasta tai jätevedestä sekä aurinkolämpöä ja -sähköä. Uusiutuvan energian käyttömahdollisuutta ei täysin oltu huomioitu kaavassa, minkä vuoksi osa taloista sallittiin tehdä poiketen kaavasta. Hanke on tiivistänyt yhteistyötä rakennusvalvonnan, kaavoituksen ja tontinluovutuksen välillä koskien uusiutuvan energian hyödyntämistä. Ouluun on laadittu aurinko- ja geoenergian ohjeita kaavoitukseen ja rakennussuunnitteluun, Oulun rakennusvalvonnan johtaja Pekka Seppälä kertoo. Alueella yritykset pääsevät ke- Pekka Seppälä Oulun rakennusvalvonnan johtaja KUVA: LAURI MIKKONEN Mika Huhtala rakennuttajapäällikkö KUVA: ESA EIROLA, OULUN TILAKESKUS hittämään tuotteitaan, ja näin saadaan konkreettista tietoa uusiutuvan energian laiteratkaisuista. Rakennusvalvonta jalkauttaa hyviä innovaatioita ja hyödyntää saatuja mittaustuloksia tulevaisuudessa, Seppälä toteaa. Hiukkavaara toimii myös eräänlaisena asuntomessualueena. Siellä käy delegaatioita aina Japania myöten. Hiukkavaaraan 2017 valmistuva monitoimitalo on tulevaisuuden yhteisöllinen monitoimirakennus. Se sisältää päiväkodin, perusopetustilat 700 oppilaalle, nuoriso- ja koulukirjastotiloja sekä liikuntasalin. Kyseessä on merkittävä hanke, mikä tarkoittaa 20 miljoonan investointia ja laajuudeltaan rakennus on bruttoneliömetriä, rakennuttajapäällikkö Mika Huhtala Oulun Tilakeskuksesta toteaa. Huhtalan mukaan ratkaisuehdotuskilpailussa oli varsin tiukat reunaehdot budjetin ja aikataulun suhteen. Suunnittelussa tuli ottaa huomioon monipuoliset käyttötarkoitukset oppimisympäristönä. Tärkeää oli myös sijainti keskeisellä paikalla edustamassa uuden kaupunginosan identiteettiä. Voittajaehdotus Polku toimii julkisen tilan jatkeena, kun siirrytään toiminnalliselta torilta opinpolulle ja liikunta-alueille. Karjasillan alueen kehittäminen Lähellä Oulun keskustaa sijaitseva Karjasillan koulun alue on laaja täydennysrakentamiskohde, johon Oulun kaupunki haki kehittäjäkumppania avoimella tontinluovutuskilpailulla. Se on myös osa valtakunnallista Innovatiiviset kaupungit -ohjelmaa (INKA). Karjasiltaan kehitetään Oulu Matti Tarkiainen rakennuttajapäällikkö KUVA: STUDIO TIMO HEIKKALA OY

7 ILMOITUSLIITE Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu MEDIAPLANET 7 Veera Mustonen ohjelmapäällikkö Fiksu Kalasatama KUVA: HELSINGIN KAUPUNKI Fiksu Kalasatama Helsingin Kalasatamasta on syntymässä uuden kaupunki-ideologian käyntikortti. Uudet teknologiset ratkaisut, asukkaiden yksilölliset tarpeet, ekologisuus, muuntautuva arkkitehtuuri ja kokeilukulttuuri tekevät entisestä satamaalueesta modernin ja elävän asuinalueen. KUVAT: HELSINGIN KAUPUNKI Pasi Sillanpää Suomalaisittain erityisen huomionarvoista on se, että Helsingin kaupunki rohkaisee Kalasataman alueella rakentamiskokeilui- hin. Tavoitteena on luoda kaikkina vuorokaudenaikoina elävä ja asukkaiden erilaiset tarpeet huomioiva kokonaisuus. Tällä hetkellä alueen merkittävimmät rakennuskohteet ovat uuden hyvinvointi- ja terveyskeskuksen, koulun sekä kauppakeskuksen rakennustyöt. Alueella asuu nyt 2000 asukasta, mutta kokonaan valmistuttuaan asukasmäärä on vuonna Alueesta tulee Suomen tiiveimmin asuttu, mutta tilaa elämälle saadaan esimerkiksi rakentamalla useita korkeita asuinrakennuksia. Innovatiivisuudelle tilaa hengittää Fiksu Kalastama projektin ohjelmapäällikkö Veera Mustonen Forum Viriumista kertoo, että Kalastamassa haetaan ideoita hyvinkin perinteisestä poikkeavilla tavoilla. Esimerkiksi ryhmärakentajille on annettu mahdollisuus suunnitella tavallisesta asuntotuotannosta poikkeavia kerrostaloja. Senioriasunnoissa esimerkiksi on panostettu tavallista enemmän yhteisiin tiloihin ja rakennettu vierailuhuoneita esimerkiksi sukulaisten yöpymistä varten. Yhteisöllisyydelle on luotu mahdollisuuksia suunnittelemalla yhteisiä olohuonetiloja ja yhteiskeittiöitä. Ryhmärakentajat toteuttavat tarpeittensa mukaisia yksilöllisiä ratkaisuja, mikä lisää alueen monimuotoisuutta ja luo pohjaa monipuoliselle palveluverkolle. Alueen kokeileva kulttuuri näkyy myös siinä, että alueen rakentamisvaiheessa tarjotaan palveluita joustavilla toimintatavoilla. Posti on rakentanut Smartpost ratkaisuja taloyhtiöiden tiloihin ja täksi kesäksi avautuu laivakonteista koottu tilapäinen kauppakeskus. Konttien käyttöä kokeiltiin jo viime vuonna, kun Helsingin kaupunki tarjosi kirjastopalveluita älykonteissa. PiggyBaggy start-up toteutti kontit energiaomavaraisiksi aurinkopaneelein ja sisäänpääsy tapahtui kirjastokortilla tai älypuhelimella. Kaupunki ottaa uusia ideoita vastaan Kalastaman kaduille ja jätehuoltoon haetaan fiksuja ratkaisuja. Jätteet kerätään putkia pitkin maan alla olevaan keskukseen, josta ne toimitetaan lajiteltuina jatkokäsittelyyn. Roska-autoja, eikä toivottavasti paljon muutakaan autoliikennettä, tulla Kalasataman alueella näkemään. Alueen kulkuyhteydet rakennetaan pitkälti kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen varaan. Silti yksityisautoiluakaan ei nähdä yksinomaan pahana. Kaikkiin autotalleihin ja kadunvarsille tulee esimerkiksi latauspisteitä sähköautoille. Setlementtiasunnot on jo vienyt ratkaisun astetta pidemmälle, tarjoamalla sähköautoja vuokralaistensa käyttöön 7 tuntihinnalla. Fiksu Kalasatama -ohjelma tukee palveluntarjoajia kokeilemaan ja kehittämään uudenlaisia digitaalisuutta hyödyntäviä palveluita Kalasataman alueella. Myös rakennuttajille alue tarjoaa mahdollisuuksia. Alueen tonteista yli 70 % luovutetaan vasta seuraavan vuosikymmenen kuluessa, joten tilaa innovatiiviselle ratkaisuille riittää. KUVA: MEDIAPLANET TOIMITUS

8 8 rakennamme.fi Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu ILMOITUSLIITE Kauppakeskus Goodman Hämeenlinnassa KUVAT: ANDERS PORTMAN Kauppakeskus on muutakin kuin ostospaikka Tärkeintä kauppakeskuksen suunnittelussa on toimivuus sekä liiketilojen että asiakkaiden kannalta. Marja Kangasvaara Suunnittelutyöhön osallistuu arkkitehtien lisäksi joukko muita asiantuntijoita, sillä paras lopputulos saadaan, kun eri alojen asiantuntijat arvioivat tilan toimivuutta myös kokemusperäisesti, korostaa Jukka Manninen, kauppapaikat -yksikön johtaja, NCC Property developmentista. Liiketiloille on suunniteltava hyvät paikat, jotta näkyvyys ja asiakkaiden helppo liikkuvuus mahdollistuu. Logistiikan, huollon ja toimivien paikoitustilojen suunnittelu on myös tärkeä osa kokonaisuutta. Liiketilat vuokrataan suurimmaksi osaksi jo ennen kauppakeskuksen valmistumista; näin kullekin toimijalle voidaan suunnitella heidän tarpeisiinsa parhaiten soveltuva paikka ja liiketila, Manninen painottaa. Suunnitteluvaiheessa on otettava huomioon myös erilaiset tapahtumat, joita kauppakeskuksissa järjestetään. Yleensä kauppakeskuksen keskeisaula toimii tapahtumien sijaintipaikkana. Omistajalle on tärkeää arvioida riskit ja tuotto Kauppakeskuksen omistaja tai sijoittaja haluaa luonnollisesti varmistaa sijoitukselleen hyvän tuoton. Sijoituspäätökseen vaikuttaa muun muassa kauppakeskuksen saavutettavuus niin jalan, julkisilla liikennevälineillä kuin autollakin, kohteen vuokralaismix, kilpailutilanne sekä teknisen riskin arviointi. Kohteen vaikutusalueen arviointi on myös osa sijoituspäätöstä. Valmisteilla olevan kauppakeskuksen ostaminen on aina riskialtista. Oikeanlaisen teknisen ja kaupallisen toteuttajan ja kehittäjän kanssa toimiminen onkin elinehto hyvälle projektille, painottaa Kevan kiinteistöyksikön salkunhoitaja Petri Louhio. Asiakas arvostaa viihtyisyyttä ja hyvää palvelua Kauppakeskuksilla on paljon eriikäisiä asiakkaita, sillä seniorit kuin nuoretkin suosivat kauppakeskuksia tapaamis- ja ajanviettopaikkoina ostosten teon ohessa. Asiakkaalle on tärkeää, että kauppakeskukseen on helppo tulla ja että siellä on helppo liikkua, mutta monipuolinen valikoima, viihtyvyys ja ystävällinen palvelu koetaan myös tärkeiksi. - Kahviloissa on mukava istuskella ostosten teon lomassa. Onkin tärkeää, että kauppakeskuksissa on sopiva valikoima kahviloita ja ravintoloita, korostaa kauppakeskusjohtaja Eeva Jauro. Erilaiset tapahtumat kauppakeskusten aulassa ovat myös suosittuja tapahtumia järjestetään yhteistyössä muun muassa ohjelmatoimistojen, koulujen tai urheiluseurojen kanssa. Asiakkaiden tavoittamiseen käytetään sekä perinteistä printtimediaa että sähköisiä välineitä. Asiakaspalaute on äärimmäisen tärkeää ja palautteen perusteella tehdäänkin muutoksia kauppakeskuksen toimivuuteen muun muassa opasteita tai tavaroiden ja vaatteiden säilytysmahdollisuuksia lisäämällä, Jauro painottaa.

9 ILMOITUSLIITE Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu MEDIAPLANET 9 KUVA: ISTOCK Kiinteistöveron perusteet kannattaa tutkia Marja Kangasvaara Kiinteistövero on kiinteistön arvon perusteella määrättävä vuotuinen vero. Jokaiselle rakennukselle tai tontille lasketaan verotusarvo, jonka perusteella määrätään kiinteistövero. Kiinteistön omistaja vastaa siitä, että kiinteistöverotuksen tiedot ovat oikein. Kiinteistöverotukselle kuntotutkimus? Kiinteistövero koskee sekä rakennuksia että maapohjaa, lukuun ottamatta metsiä ja maatalousmaata. Kiinteistövero ei liity omistajan tuloihin tai varallisuuteen, vaan se määritetään suoraan rakennuksen tai tontin perusteella. Kiinteistöverotukseen vaikuttavat teknisten ominaisuuksien lisäksi esimerkiksi rakennusten perusparannukset. Eduskunta päättää kiinteistöveroprosenttien rajat, kunnat sovellettavat veroprosentit ja verohallinto tonttien ja rakennusten verotusarvot. Järjestelmä on tällä hetkellä monimutkainen, sen yksinkertaistaminen onkin Kiinteistöliiton hallitusohjelmatavoittei- siin kirjattuna. Kiinteistöliiton kanta on, että verotuksen tulisi olla läpinäkyvää ja perustua yksinkertaisiin periaatteisiin. Asian edistäminen on tärkeä osa edunvalvontaamme. Keskeisin ongelma on se, että tällä hetkellä kiinteistöverosta päätetään monella eri taholla ja erilaisten investointien verovaikutukset ovat vaikeasti ennakoitavissa hankkeiden suunnitteluvaiheessa, kertoo Kiinteistöliiton talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen. Yhteydenottoja tulee yleensä silloin, jos verottaja on tehnyt muutoksia veroesitykseen ja halutaan selvittää ovatko veron perusteet kohdallaan. Veroasiantuntijan apua voidaan tarvita, jos verottajan kanssa tulee tulkintaeroja, Järvinen korostaa. Kiinteistöveron optimointi voi tuoda merkittäviä säästöjä Verotuksen yksityiskohtien sekä vallalla olevien käytäntöjen ja verottajan ohjeistusten tunteminen on ensiarvoisen tärkeää verotuksen tarkistuksen ja optimoinnin Kiinteistöliiton kanta on, että verotuksen tulisi olla läpinäkyvää ja perustua yksinkertaisiin periaatteisiin. Juho Järvinen kiinteistöliiton talous- ja veroasiantuntija KUVA: KIINTEISTÖLIITTO Keijo Leppävuori toimitusjohtaja KUVA: GREEN BUILDING PARTNERS Konsta Tuokka projektipäällikkö KUVA: GREEN BUILDING PARTNERS kannalta. Tavoitteemme on löytää verovelvollisen kannalta edullisin lainmukainen ratkaisu, kertoo Green Building Partners Oy:n johtava asiantuntija Keijo Leppävuori. Kiinteistöveron kustannukset ovat usein suurin yksittäinen ylläpidon kustannuserä erityisesti toimitilakiinteistöissä. Toimitilapuolella on suuria omistajia, jolloin kiinteistöverotuksen perusteiden tarkistaminen voidaan tehdä tehokkaasti suurelle kiinteistöjoukolle kokonaisuutena. Verotus on toimitilapuolella asuinrakennuksia tiukempaa ja tästä johtuen myös säästömahdollisuudet ovat suurempia, Leppävuori painottaa. Pääfokuksena säästöjen löytyminen Kiinteistön omistajat pitävät verottajan kiinteistöveropäätöstä usein lopullisena. Veroperusteissa saattaa kuitenkin olla virheitä, verovelvollisen kannalta edullisia tietoja on jätetty ilmoittamatta tai ne on ilmoitettu väärin. Esimerkiksi peruskorjausten seurauksena vaikeasti määriteltävät ikäalennukset on voitu käsitellä omistajan kannalta epäedullisesti. Pystymme esittämään verottajalle todellista tilannetta vastaavan tulkinnan laskentamallillamme, tarkentaa Leppävuori. Jos rakennuksella on useita käyttötarkoituksia, jälleenhankinta-arvon määrittäminen osarakennuksittain saattaa johtaa edullisempaan lopputulokseen. Asiakkaalle kiinteistöveroselvityksen teettäminen on vaivatonta ja riskitöntä, sillä palkkio perustuu syntyneisiin säästöihin. Kiinteistöveron optimoinnilla voidaan saavuttaa huomattavia säästöjä ylläpitokustannuksiin sekä täyttää lain vaatima ilmoitusvelvollisuus. Tunnemme säästömahdollisuudet, jotka monesti jäisivät verovelvolliselta huomaamatta. Selvityksen jälkeen myös asiakkaan oma osaaminen ja siten omatoimisuus jatkossa kasvaa, painottaa projektipäällikkö Konsta Tuokko Green Building Partners Oy:stä. Kiinteistöveroselvitykset ammattitaidolla ja 100% säästöihin perustuvalla palkkiomallilla! Green Building Partners Oy on rakentamisen ja olemassa olevan kiinteistökannan ympäristö-, energia- & elinkaaripalveluihin erikoistunut yritys. Ympäristöluokitukset Energiatehokuuden hallinta Kiinteistönpidon toimintojen kehitys Kiinteistöverotuksen tarkistus ja optimointi Ota yhteyttä kestävän rakentamisen osaajaan ja kysy lisää ympäristö-, energia- ja elinkaaripalveluistamme. Green Building Partners Oy Kutomotie Helsinki puh Osaamisemme kattaa kaikki rakentamisen ympäristöohjauksen elementit tarvekartoituksista hankesuunnittelun tavoitteiden kautta käyttö- ja ylläpitovaiheen ympäristöasioiden hallintaan. Meillä on vahvat näytöt kiinteistöjen ylläpidon konsultoinnista sekä toimintojen strategisesta suunnittelusta. Olemme tuoneet kiinteistöveroselvityksillä säästöjä Suomen merkittävimmille kiinteistönomistajille.

10 10 rakennamme.fi Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu ILMOITUSLIITE MAINOSARTIKKELI Raha kasvaa puissa Historian käännekohdat ovat muokanneet suomalaista metsänomistusrakennetta. Kehittyvä metsäteollisuus hankki metsämaata omistukseensa turvatakseen tuotantolaitosten puuhuollon aikana, jolloin yksityispuumarkkinoita ei ollut olemassa. Varsin pian metsäteollisuuden maanostoa säädeltiin ja lopulta kokonaan estettiin maan hankintaa säätelevällä lainsäädännöllä. Riitta Väisänen myyntipäällikkö UPM biorefining KUVA: OMA ARKISTO Sotien jälkeinen asutuspolitiikka takasi yhteiskuntarauhan, sitoi rintamamiehet ja maattoman väestön maahan, ja loi pohjan nykyiselle metsänomistuksen perusrakenteelle ja tilakoolle. Tämän laajan operaation johdosta Suomeen luotiin suuri metsänomistajajoukko, jonka edustajalla edelleen on omistuksessaan keskimäärin noin 30 hehtaarin suuruinen metsätila. Näiden merkittävien yhteiskunnallisten ratkaisujen johdosta Suomen metsänomistus on pientila- ja yksityisomistusvaltaisempi kuin esimerkiksi läntisessä naapurimaassamme. Tilanne Suomen metsätilamarkkinoilla on ollut kauan hyvin muuttumaton, ja markkinat ovat olleet pienet suhteessa metsätalouden merkitykseen kansantaloudelle. Lukumääräisesti suurin osa suomalaisista metsätiloista vaihtaa edelleen omistajaa sukulaisten välisen kaupan, perinnön tai lahjoituksen kautta. Viimeisten kuuden vuoden ai- KUVA: UPM BONVESTA kana Suomen metsätilamarkkinat ovat kuitenkin vilkastuneet. Maanmittauslaitoksen ja riippumattoman tutkimuslaitoksen tekemien selvitysten mukaan yli 2 hehtaarin suuruisten metsätilojen vapaan kokonaismarkkinan suuruus vuonna 2014 oli jo noin 450 miljoonaa euroa. Kasvavat markkinat ovat seurausta sekä kauppojen lukumäärän kasvusta että metsämaan keskihintojen noususta. Metsätilamarkkinoiden vilkastumiseen on hyvän sysäyksen antanut UPM-Kymmene Oyj:n päätös luopua osasta historiallista metsänomistustaan Kainuun, Pohjois- Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois- Pohjanmaan alueella. UPM:n myymät kohteet ovat huomattavasti keskimääräistä metsätilaa suurempia. Ne poikkeavat normaalitarjonnasta myös sekä erinomaisen metsänhoidollisen tilan että myyntimateriaalin laadun suhteen. UPM Bonvesta metsätilat tarjoavat hyvän mahdollisuuden metsätilakoon tuntuvaan kasvattamiseen ja ammattimaiseen metsänomistajuuteen. Tällä hetkellä metsäsijoittaminen kiinnostaa ennennäkemättömällä tavalla sekä kotimaisia että ulkomaisia sijoittajia. Suomalainen metsäteollisuus on keskellä suurta rakennemuutosta perinteisestä saha- ja paperiteollisuudesta biotuoteteollisuuteen. Nämä metsän uudet mahdollisuudet lisäävät koko metsäklusterin kiinnostavuutta. Myös rahastomuotoinen metsän omistaminen on löytänyt tiensä Suomeen sen myötä, että nyt tarjolla on instituutioita kiinnostavia, kookkaita ja laadukkaita kohteita. Oleellinen osa metsätilakauppaa UPM:n metsäsijoittajille suuntaamissa kohteissa on pitkäaikainen puukauppa- ja metsäpalvelusopimus, joka takaa puulle varman menekin ja metsille ammattimaisen ja tehokkaan hoidon. Metsäsijoituksen tuotto muodostuu hakkuutuloista saatavasta kassavirrasta sekä arvonnoususta. Arvonnousu muodostuu pystypuuston tilavuus- ja arvokasvusta. Metsätalousmaan (maapohjan) arvonnousuun ei Suomessa yleensä ladata kasvuodotuksia asutuskeskuksien lähimetsiä lukuun ottamatta. Metsän sijoitustuotto perustuu biologiseen kasvuun ja sen hyödyntämiseen järkevästi hakkuilla. Tämä toiminta on immuuni maailmantalouden heilahteluille. Metsä onkin erinomaista inflaatiosuojaa antava kiinteistösijoituskohde, jolla on myös muita arvoja. Taloudellisesti kannattava metsätalous ei tarkoita, että metsän monikäyttö- ja luontoarvot menetetään. Kiertoajan päätteeksi tehtäviin avohakkuisiin perustuva tasaikäiskasvatus luo metsämaisemaamme eri-ikäisten metsiköiden mosaiikin. Metsiköiden pieni keskikoko vaikuttaa osaltaan siihen, että ikärakenteen muutos koskettaa suhteellisen pieniä alueita kerrallaan. Monikäyttöarvojen, kuten marjastus- ja metsästysmahdollisuuksien säilyminen on luonteva osa suomalaisen metsän kasvatusketjun eri vaiheita. Raha kasvaa puissa ja puut kasvavat UPM Bonvesta -metsätiloilla. Riitta Väisänen UPM Metsä sijoituskohteena Kansantalouden kannalta metsäsektori on edelleen tärkeä toimiala. Sen osuus maamme vientituloista on vajaa viidesosa. Metsätalous ja -teollisuus työllistävät yhteensä noin henkilöä. Lisäksi metsäsektorin moninaiset kerrannaisvaikutukset ovat suuret ja ne kohdistuvat koko maahan. Hannu Liljeroos metsänhoitaja KUVA: OMA ARKISTO Suomessa on yhteensä noin kappaletta yksityisten henkilöiden omistamaa yli kymmenen hehtaarin suuruista metsätilaa tai niiden muodostamaa kokonaisuutta. Metsää aktiivisesti hoitamalla kyetään lisäämään puuston määrää ja ennen muuta hyvälaatuisen tukkipuun osuutta: sen arvo on kolme tai neljä kertaa suurempi kuin kuitupuun arvo. Metsälaki ei enää säätele metsien hakkuita eli metsänomistaja voi vapaasti päättää metsänsä käsittelytavoista ja puun myynneistä. Myös koko metsätila voidaan myydä yleensä melko helposti muutamassa kuukaudessa. Itse metsänhoito ja puukauppa ovat ulkoistettavissa metsäpalve- KUVA: UPM BONVESTA lusopimuksella, joka tehdään metsäpalveluyrityksen, metsänhoitoyhdistyksen tai puuta ostavan yhtiön kanssa. Yhtiö varmistaa siten raakapuun saantiaan ja metsänomistaja saa myymilleen puilleen hintatakuun eli ostaja maksaa jälkikäteen lisähintaa, mikäli puun hinta on kaupanteon jälkeen noussut. Kansallisessa metsäohjelmassa on asetettu tavoitteeksi hakkuiden merkittävä lisäys. Teollisuuden ainespuuta ja energiapuuta tarvitaan jatkossa lisää. Puu uusiutuvana luonnonvarana on ilmastonmuutoksen torjunnassa tärkeä raaka-aine. Tuotekehityksen ja käyttösovellusten ansiosta puulle on odotettavissa lisää uusia käyttömuotoja ja lisäkysyntää. Eikä pidä unohtaa metsän tarjoamia moninaisia aineettomia arvojakaan. Metsämaata kannattaa ostaa senkin takia, että sen valmistus on aikoja sitten lopetettu ja arvo on kestänyt ja kasvanut sukupolvelta toiselle. Hannu Liljeroos metsänhoitaja Lue lisää rakennamme.fi

11 ILMOITUSLIITE Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu MEDIAPLANET 11 Korkeapainesumu suojaa laajoilta vahingoilta HI-FOG on korkeapaineella toimiva vesisumujärjestelmä, jossa vesi hajotetaan korkean paineen avulla hienojakoiseksi sumuksi. Korkeapainevesisumun päämääränä on, että vesi saadaan hajotettua mahdollisimman pieniksi pisaroiksi, jotta se höyrystyisi nopeasti ja sitoisi lämpöenergiaa tulelta. Höyrystyessään vesi laajenee niin, että se syrjäyttää happea palopinnan tai palopesäkkeen läheisyydestä. Järjestelmässä käytettävä korkea paine takaa myös sen, että pisarat jaksavat lentää palopesäkkeeseen asti. Näiden ominaisuuksien johdosta vesisumusprinkleri on paljon tehokkaampi kuin perinteinen sprinkleri, kertoo Marioff Corporation Oy:n Suomen liiketoimintajohtaja Jaakko Kääriäinen. Pienet pisarat maksimoivat veden sammutustehokkuuden, jolloin tarvittavat vesimäärät ovat huomattavasti pienemmät kuin perinteisissä sprinklerijärjestel- Korkeapainevesisumujärjestelmä takaa tehokkaan paloturvan puu kerrostaloon Korkeapainesumusprinklaus sopii erityisesti puutalorakentamiseen, koska sen aukaisema vesimäärä on vain 10 prosenttia perinteiseen sprinkleriin verrattuna. Tämä ennaltaehkäisee vesivahinkoja ja vähentää kuivatuksen määrää. Nina Kinnunen Liimapuurunkoinen maneesi, Primus -talli. KUVA: PUUINFO & METSÄWOOD Puurakentamisella runsaasti kasvun varaa Metsämyönteisessä Suomessa puuta hyödynnetään yllättävän vähän kerrostalojen, julkisten rakennusten, hallien ja siltojen rakennusmateriaalina. Päivi Surakka Suomen valtavista metsävarannoista hyödynnetään vuosittain vain reilu puolet. Työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta puu on raaka-aine, jota on Suomessa yltäkyllin ja puurakentamisen lisääminen koituisi kansantalouden eduksi, toteaa kehittämispäällikkö Markku Karjalainen Valtakunnallisesta puurakentamisohjelmasta. Suomessa puurakentaminen on keskittynyt erityisesti pienrakennuksiin. Omakotitalojen ja kesämökkien lisäksi puuta voitaisiin kuitenkin hyödyntää entistä enemmän kerrostalojen, julkisten tilojen, hallirakennusten ja siltojen materiaalina. Tänä vuonna puukerrostaloihin rakennetaan noin asuntoa eli puukerrostalot ovat saavuttamassa noin 10 prosentin markkinaosuuden. Se on hyvä saavutus, mutta tehtävää on edelleen, Karjalainen toteaa. Rakennusalalla mielletään, että isot rakennukset pitää tehdä teräksestä tai betonista. Tiedämme kuitenkin, että pientalopuolella puu on kilpailukykyinen materiaali ja kannattavuus ei katoa minnekään, jos rakennukseen tehdään useampia kerroksia. Rakennusalan kiinnostusta puurakentamiseen saattaa lisätä vuonna 2017 pakolliseksi tuleva hiilijalanjälkitarkastelu, jonka myötä rakennuslupahakemuksissa tulee osoittaa rakentamisen ympäristövaikutukset. Puu tulee tällöin näyttämään erinomaiselta, sillä se on ekologinen, uusiutuva ja paikallinen materiaali, Karjalainen toteaa, ja päättää: En usko, että muutos tapahtuu äkkiä, mutta hyvien esimerkkien kautta rakennusala harjaantuu, jolloin myös puun uskottavuus ja kilpailukyky vakiintuvat. Lue lisää rakennamme.fi Markku Karjalainen puurakentamisohjelman kehittämispäällikkö, työ- ja elinkeinoministeriö KUVA: OMA ARKISTO Toimitusjohtaja Mika Airaksela oli rakennuttamassa Suomen ensimmäistä viisikerroksista puukerrostaloa Heinolaan vuonna Kun Airaksela ryhtyi tuolloin tutkimaan markkinoilla olleita sprinklerivaihtoehtoja, nousivat suurimmaksi käytönaikaiseksi ongelmaksi sprinklerien aiheuttamat vesivahingot. Jotta sprinklereistä rakennustiloihin mahdollisesti laukeavien vesimäärien haittoja pystyttiin minimoimaan, kohteen palosammutusjärjestelmäksi valikoitui lopulta Marioffin HI-FOG korkeapainesumujärjestelmä. HI-FOG -korkeapainesumujärjestelmä vakuutti, koska sen suihkuttama vesimäärä on vain 10 prosenttia perinteisestä sprinkleristä. Puukerrostalossa sprinklerit sijoitetaan vaatimusten mukaisesti jokaiseen asuntoon, joten kuivausta ei tarvitse tehdä koko rakennuksessa, jos vesivahinko tapahtuu, Airaksela toteaa. Korkeapainesumusprinklerit tullaan sijoittamaan myös Vantaan Kivistössä rakenteilla olevan seitsemänkerroksisen puukerrostalon 186 asuntoon. Airaksela antaa kiitosta korkeapainesumujärjestelmän tilavaatimuksista, jotka ovat perinteistä järjestelmää pienemmät. Tavoitteenamme on, että putket ovat aina piilossa, ja puurakentamisen puolella tämä on helpompaa kuin perinteisessä betonirakentamisessa. Korkeapainesumua KUVA: MARIOFF CORPORATION OY Puukerrostalo Vantaan Kivistöstä. KUVA: VUORELMA ARKKITEHDIT Mika Airaksela toimitusjohtaja KUVA: RAKENNUSLIIKE REPONEN OY missä. Tämä minimoi palo- ja savu- ja vesivahingot rakennuksessa. Normaalien asuinrakennuskohteiden ja teollisuuden sovellusten lisäksi järjestelmä sopii esimerkiksi hotelleihin, sairaaloihin, toimistoihin, kirkkoihin ja museoihin. Korkeapainevesisumujärjestelmä suojaa myös monia historiallisesti arvokkaita rakennuksia maailmanlaajuisesti. Jaakko Kääriäinen liiketoimintajohtaja KUVA: MARIOFF CORPORATION OY LISÄÄ DIGISSÄ Suomalainen Marioff Corporation Oy on maailman suurin vesisumusammutusteknologian toimittaja. Sen innovatiivinen HI-FOG korkeapainevesisumujärjestelmä on maailman testatuin vesisumujärjestelmä. rakennamme.fi

12 12 rakennamme.fi Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu ILMOITUSLIITE KUVA: ISTOCK Jarmo Linden johtaja KUVA: ARA OY Marja Kokko toimitusjohtaja KUVA: OMA ARKISTO Ikääntyvien asuntotarve kasvaa Suomessa Ympäristöministeriön mukaan vuoteen 2030 mennessä Suomeen tarvitaan miljoona vanhuksille soveltuvaa asuntoa. Sen lisäksi, että esteettömien yksityisasuntojen tarve kasvaa, tarvitaan myös laadukasta palvelutaloasumista. Nina Kinnunen mia ikään kuin alueen sydämenä ikääntyneille. Esimerkiksi talon keittiön ruokapalveluita voitaisiin tarjota myös alueen muille asukkaille. Tällaista toimintaa Aran rahoitus ja lainsäädäntö eivät vielä mahdollista. alueilta, pyritään tänä päivänä huomioimaan asukkaiden tarpeet, kuten julkisten palveluiden läheisyys ja liikenneyhteydet. Kiinnitämme huomiota siihen, että palvelutalot eivät sijaitse alueella, missä on laitoskeskittymiä tai erityisryhmäasutusta, Linden toteaa. Hoivapalvelukiinteistöjen rakennuttamiseen erikoistuneen Tyvene Oy:n toimitusjohtaja Marja Kokko kertoo, että tällä hetkellä tarve olisi noin tehostetun hoivan palvelutaloasunnolle vuosittain. Tämän lisäksi tulisi toteuttaa valtava määrä esteettömyyskorjauksia yksityisasuntoihin, jotta ikääntyvät asukkaat pystyisivät asumaan kotonaan mahdollisimman pitkään. Muistisairaiden osalta tulee huomioida myös turvallisuus, joka taas lisää palvelutalojen tarvetta. Laadukkaan palvelutalon suunnitteluvaiheessa tulee huomioida henkilökunnan tarpeiden lisäksi monia yksityiskohtia, kuten tilojen korkeuserot ja muuntojoustavuus, pintamateriaalit ja väri- ja äänimaailma sekä laadukas hoivateknologia ja energiatehokkuus. Palvelutalosta avoimeksi monitoimitilaksi Tällä hetkellä yksi suurimpia haasteita palvelutalojen rakennuttamisvaiheessa on tietämättömyys palvelutaloasuntojen loppukäyttäjistä. Asukkaat kun valikoituvat palvelutaloihin usein kunnan sosiaalitoimen kautta. Tämä on vuorovaikutteisuuden ongelma, jota on tarve kehittää. Meidän tulisi saada aikaisemmin tietoomme se, ketä asukkaiksi on tulossa, jotta voisimme käydä keskustelua asukkaiden tai omaisten kanssa, Kokko painottaa. Tulevaisuudessa senioriasumisen suunnittelussa tullaan panostamaan yhä enemmän elämänkaariajatteluun. Kokko näkee, että tämä voi toteutua esimerkiksi korttelikokonaisuutena, joissa useat sukupolvet elävät rinnakkain toisensa kanssa. Palvelu- ja senioritalojen lisäksi alueella voisivat sijaita myös päiväkoti, koulu ja perinteiset vuokra-asunnot. -Palvelutalon monitoimitiloja voitaisiin käyttää erilaisiin aktiviteetteihin ja ne voisivat toi- Palvelutalojen sijannilla tärkeä rooli Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n johtaja Jarmo Linden kertoo, että rahoitettavissa asumishankkeissa huomioidaan aina niiden pitkäkestoinen tarve sillä paikkakunnalla, johon palvelutaloja suunnitellaan. Aran rahoitus on julkista tukea, joten voimme avustaa vain sellaisia hankkeita, joita kyseinen sijaintikunta puoltaa. Tärkeää on myös saada kunnan tai sote-alueen lausunto palvelutalon tarpeellisuudesta, jotta se istuisi palvelurakenteeseen. Pitkän tähtäimen elinkaariajattelua pyritään Aralla huomioimaan aina asukaskohderyhmän mukaan. Esimerkiksi nuorilla kehitysvammaisilla on ollut mahdollisuus vaikuttaa omiin asumistarpeisiinsa palvelutalon suunnitteluvaiheessa. Myös palvelutalojen sijanti pyritään huomioimaan, jotta asukkaat pysyisivät kiinteästi osana yhteiskuntaa. Sen sijaan, että hoivakiinteistöt sijoitettaisiin kauas keskusta- KODIKKAITA PALVELUASUNTOJA Tyvene Oy on ammattitaitoinen ja luotettava palvelutalojen rakennuttaja, omistaja ja vuokranantaja. Toteutamme kohtuuhintaisia ja laadukkaita palvelutaloasuntoja ympärivuorokautista hoivapalvelua tarvitseville ikäihmisille ja erityisryhmille yhteisöllisillä asumisratkaisuilla yksityisyyttä kunnioittaen. Olemme valtakunnallisesti toimiva, yhteiskuntavastuullinen kumppani kunnille ja yksityisille hoivapalveluyrityksille. Lisätietoa toiminnastamme löydät kotisivuiltamme.

13 ILMOITUSLIITE Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu MEDIAPLANET 13 VEDESTÄ MITATTAVAA SÄÄSTÖÄ Kotimainen vedenkulutusta mittaava Verto antaa asukkaalle entistä paremman mahdollisuuden vaikuttaa asumiskustannuksiinsa. Jo käyttäjää saavuttanut Verto on huoneistokohtainen ja ajantasaista tietoa tuottava etäluettava mittausjärjestelmä. Motivan selvitysten mukaan huoneistokohtaisella veden kulutuksen mittauksella saavutetaan keskimäärin prosentin säästöt vedenkulutuksessa. Helpon seurannan johdosta, ja aina ajantasaisen informaation johdosta, Verto kodeissa kulutuksen on todettu laskeneen keskimäärin 30 prosenttia. Harva tulee ajatelleeksi, että vettä kulutettaessa kulutetaan myös energiaa. Esimerkiksi viiden minuutin suihku kuluttaa 2 kilowattituntia energiaa. Se on yhtä paljon kuin mitä vaikkapa auton lohkolämmitin käyttää neljässä tunnissa. Suomalainen käyttää keskimäärin 155 litraa vettä päivässä, josta kolmasosa on lämmitettyä. Suurimmat vedenkuluttajat asuvat kerrostaloissa ja rivitaloissa, joissa ei ole huoneistokohtaisia mittareita. 30 prosentin lasku vedenkulutuksessa tarkoittaa käytännössä yli :nen litran säästöä vedenkulutuksessa kolmihenkiselle perheelle vuodessa. Keskivertohinnan mukaan se tarkoittaa tällä hetkellä noin kolmensadan euron säästöä vuodessa. Helppokäyttöinen tapa Asukkaalle Verto-mittari näkyy asuntokohtaisesta digitaaliselta näyttölaitteelta. Sen avulla voi seurata sekä kylmän että lämpimän veden kulutusta. Säästöjä ja helppoutta syntyy myös kun perinteinen vesimittarin lukeminen voidaan jättää kokonaan pois. Mittaustulos toimitetaan siis sähköisesti suoraan isännöitsijälle, joka voi lähettää todellisiin kulutuslukemiin perustuvat vesilaskut asukkaille. Asunnon energiatehokkuutta parannetaan monin tavoin. Jos esimerkiksi lämmöneristämisen takaisinmaksuaika on yleisesti vuotta ja ikkunaremontin 5-10 vuotta, mutta vedenkulutuksen seurannan tuoma investointi maksaa itsensä takaisin jo 3-5 vuoden kuluessa. Lisää tietoa osoitteesta: SUOMEN AMMATTIMAISET OMISTAJAT Kiinteistö- ja rakentamisala tarjoaa puitteet hyvälle elämälle. RAKLI edustaa ammattimaisia toimijoita, jotka omistavat koteja, työpaikkoja, liike- ja palvelutiloja sekä liikenneväyliä. Heidän työtään on investoida rakennettuun ympäristöömme ja pitää siitä huolta päivittäin. Rakennuksissa ja väylissä on kiinni yli 70 prosenttia kansallisvarallisuudestamme, joten hyvä ja vastuullinen omistajuus on ensiarvoisen tärkeää. RAKLI kehittää: VANHA MUUTTUU UUDEKSI Vauhtia ja ideoita Lahden keskustan radanvarren kehittämiseen haettiin RAKLIn klinikalta, joka tarjosi alueen kiinteistönomistajille, muille toimijoille ja kaupungille yhteisen foorumin uudistuksen valmisteluun. Loistavien liikenneyhteyksien äärellä olevasta teollisuusalueesta tulee tiiviimmin kaupungin ydintä, kun sinne rakentuu monipuolisia palveluja sekä vaihtoehtoja asumiseen ja työskentelyyn. Aamukahvia Annankadulla Kaupungin kiinnostavimmat aamukahvit juodaan Annankadulla. RAKLIn jäsenille on kerran kuussa tarjolla asiaa ajankohtaisista teemoista, kuten uudenlaisesta työympäristöjen johtamisesta, sijoittamisesta yhdyskuntakiinteistöihin tai rakennuttajan toimista laadun parantamiseksi. RAKLI ajan hermolla: KIINTEISTÖMARKKINOILLA INVESTOIDAAN Kiinteistömarkkinoiden aktiviteetin notkahdus helpotti vuonna 2014 ja kauppavolyymi nousi korkeimmalle tasolleen sitten vuoden RAKLI-KTI-toimitilabarometrin mukaan myös ulkomaalaisten sijoittajien kiinnostus Suomeen kasvaa edelleen. Lähivuosien aikana on erityisen mielenkiintoista nähdä, miten omistukset kehittyvät yhdyskuntakiinteistöissä, eli sellaisissa rakennuksissa, joissa tarjotaan julkisia palveluita kuten hoivaa tai opetusta. RAKLIn vuokra-asuntobarometrin vastaajat arvioi- RAKLI vaikuttaa: TOIMIVAA ENERGIATEHOKKUUTTA Kiinteistöihin kehitetään koko ajan entistä energiatehokkaampia ratkaisuja. Lähtökohtana pitää olla sellaiset toteutukset, jotka ovat tehokkaita myös käytännössä, sanoo RAKLIn tekninen johtaja Ilpo Peltonen, joka on mukana kansallisen lähes nollaenergiarakentamista koskevan lainsäädännön valmistelussa. Asiantuntemusta ja parhaita ideoita entistä energiatehokkaamman rakennuskannan toteuttamiseen on koottu muun muassa alueelliseen energiatuotantoon, Östersundomin aurinkoenergiaratkaisuihin sekä uusiutuvan energian liiketoimintamallien kehittämiseen paneutuneilla RAKLIn klinikoilla, joilla on ollut mukana laaja joukko aihepiirin ammattilaisia. vat vuokra-asuntojen tarjonnan kasvavan seuraavan vuoden aikana. Kolme neljästä vastaajasta sanoo oman organisaationsa investointien lisääntyvän. Asunnoille on nyt paljon kysyntää, minkä vuoksi niiden rakennuttaminen kiinnostaa muun muassa asuntosijoitusrahastoja. RAKLISSA MUKANA: Kiinteistönomistajat Kiinteistösijoittajat Rakennuttajat Kaupungit Toimitilojen käyttäjät Infraomistajat ja näille johtamispalveluja tuottavat ammattilaiset RAKLI kokoaa yhteen kiinteistöalan ja rakennuttamisen vastuulliset ammattilaiset. Yhdessä varmistamme, että Suomessa on tilaa hyvälle elämälle. Ota yhteyttä! Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen, puh ,

14 14 rakennamme.fi Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu ILMOITUSLIITE AMMATILLINEN NÄKÖKULMA VIERASKYNÄ Kiinteistövarallisuuden vuokratuottoaste on kasvukeskuksissa pienempi kuin muualla Suomessa. Tämä näkyy selkeästi myös asuntomarkkinoilla. Tilastokeskuksen aineistoista laskettuna vapaarahoitteisten kerrostaloasuntojen keskimääräinen bruttovuokratuottoaste (hoitokuluja ei huomioitu) oli vuonna 2014 esimerkiksi Helsingissä 5 % ja Tampereella 7 %, kun se oli Kotkassa 10 % Kouvolassa peräti 11 %. Usein ajatellaan, että vuokratuottoasteen alueelliset erot ovat liian suuret ollakseen kestävällä tasolla. Tähän vedoten saatetaan esit- Elias Oikarinen akatemiatutkija, dosentti Turun yliopiston kauppakorkeakoulu KUVA: TURUN YLIOPISTO Kiinteistövarallisuuden suuret alueelliset vuokratuottoerot kuuluvat asiaan tää, että tietyillä alueilla, erityisesti pääkaupunkiseudulla, asuntojen hinnoissa on kupla. Suuret alueelliset erot vuokratuottoasteessa ovat kuitenkin talousteorian pohjalta odotettuja. Eroavaisuudet ovat yleensä selitettävissä alueellisilla eroilla riskeissä ja tulevaisuuden odotuksissa: riskillisemmälle kohteelle vaaditaan korkeampaa vuokratuottoa ja suuremmat kasvuodotukset madaltavat vuokratuottovaatimusta. Kasvukeskusten asunnot ovat keskimäärin turvallisempia sijoituksia kuin taantuvien alueiden asunnot, sillä likviditeetti on parempi ja riski vajaakäytöstä pienempi. Lisäksi suuremmissa monipuolisemman tuotantorakenteen kaupungeissa työllisyys ja siten asuntojen hinta- ja vuokrakehitys ei ole kovin voimakkaasti riippuvainen yksittäisestä toimialasta tai yrityksestä. Pienemmät harvoista toimialoista ja yrityksistä suuresti riippuvaiset kaupungit ovat tältäkin osin riskialttiimpia sijoituksia. Kiinteistövarallisuuden vuokratuottovaatimusta kasvukeskuksissa pienentävät myös suuremmat kasvuodotukset. Kasvukeskuksissa väestömäärä ja tulostaso nousevat muuta Suomea nopeammin, mikä aiheuttaa voimakkaamman vuokratason nousun. Esimerkiksi odotus vuokratason kahden prosentin pysyvästä vuotuisesta noususta madaltaa vaadittua vuokratuottoastetta kahdella prosenttiyksiköllä. Vapaarahoitteisten asuntojen keskimääräinen neliövuokra on kasvanut Helsingissä vuotuisesti yli kaksi prosenttiyksikköä nopeammin kuin Kouvolassa 2000-luvun aikana. Matalampi vuokratuottoaste Helsingissä ja muissa kasvukeskuksissa kuvastaa osaltaan sitä, että niissä odotetaan vuokratason nousun olevan suhteellisen nopeaa myös tulevaisuudessa. Samaa asiaa voidaan ajatella intuitiivisesti myös hintanousun kautta: nopeampi väestö- ja tulotasonnousu ennakoi suurempia arvonnousutuottoja, jolloin arvonnousu kompensoi osaltaan matalampia vuokratuottoja. Hintojen ja vuokrien trendi onkin pitkällä aikavälillä samankaltainen. Riski- ja odotuserojen seurauksena myös kaupunkialueen sisällä on luonnostaan merkittäviä eroja vuokratuottoasteessa. Esimerkiksi liikenneväylähankkeet saattavat vaikuttaa suuresti tietyn osamarkkina-alueen hinta-vuokrasuhteeseen. Espoon Tapiolassa odotus metron tuomasta sijainnin houkuttelevuuden kasvusta (pois lukien metroaseman välittömässä läheisyydessä olevat asunnot) ja siten vuokratason noususta näkyy tänä päivänä korkeampana hintavuokra-suhteena. On ennakoitavissa, että väestöpohjaltaan supistuvilla alueilla vuokratuottoaste kasvaa tulevaisuudessa entisestään. Samalla alueelliset vuokratuottoerot kasvavat. Sijoittamalla supistuvien alueiden asuntomarkkinoille sijoittajilla on mahdollisuus korkean riskin ja heikon hinta- ja vuokrakehityksen vastapainoksi saada korkea vuokratuottoprosentti. Vaikka alueella, jossa likviditeetti on suhteellisen hyvä, vajaakäyttöriski pieni ja kasvuodotukset korkeat kuten Helsingissä kiinteistövarallisuuden vuokratuottoaste on perustellusti useita prosenttiyksikköjä matalampi kuin heikon likviditeetin, korkean vajaakäyttöriskin ja heikkojen kasvunäkymien seudulla, aina ei välttämättä ole kyse tasapainoisesta tilanteesta. Pahimmillaan nopeasti kasvavalla alueella asuntosijoituksiin sisältyvä riski saatetaan unohtaa lähes kokonaan. Jollain alueella puolestaan kasvuodotukset saattavat olla epärealistiset. Alueellisten erojen tasapainoisuutta on harmillisen vaikea arvioida. Sellaista ilmiselvää kuplaa indikoivaa tilannetta, jossa sijoittajat ostavat asuntoja suuren lyhyen aikavälin arvonnousun uskossa välittämättä hankkia vuokralaisia asuntoihinsa, kuten Tallinnassa joitain vuosia sitten, esiintyy harvoin luvun lopun tapaiset alle kahden prosentin nettovuokratuottoasteet ovat Suomen oloissa kestämättömän matalia alueesta riippumatta. Noista luvuista ollaan kuitenkin Suomessa nykyisin kaukana. Location for business Matti Tarhio toimitusjohtaja puh Sopivien liike- ja toimitilojen löytäminen on monelle aloittelevalle yritykselle haastavaa. Pienyritykset ja start-upit tarvitsevat liiketoimintansa tukemiseksi hyvät puitteet, joiden hintataso on kuitenkin järkevä. Opiskelijoiden asumiseen keskittynyt Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö (Hoas) tarjoaa yrityksille kohtuuhintaista toimi-, liike- ja varastotilaa keskeisiltä paikoilta ympäri pääkaupunkiseudun. - Hoasin liiketilat soveltuvat parhaiten start-upeille ja pienille yrityksille. Tilavaihtoehtomme ovat lähinnä opiskelija-asuntoloiden yhteydessä olevia toimisto- ja liiketiloja, joita olemme rakentaneet kaavoitusmääräysten vuoksi, toteaa HOASin toimitusjohtaja Matti Tarhio. Hoasin kiinteistöissä toimii tällä hetkellä 280 yritystä. Opiskelijavuokralaisia opiskelijoiden asuttamiseen keskittyvän säätiön yli 9000 asunnosta löytyy puolestaan kaiken kaikkiaan Päätoimintaamme on opiskelija-asuntojen tarjoaminen, mutta välillä meidän kiinteistöistämme tulee tarjolle yrityskäyttöön soveltuvia tilavaihtoehtoja. Tarjoamme yritysasiakkaillemme myös varastotilaa kokoluokassa 6 m m 2. Esimerkiksi Helsingin Jätkäsaaren kasvuja kehitysnäkymät ovat hyvät tarjoten mainion lähtökohdan menestyvän liiketoiminnan aloittamiseen. - Aloittelevilla yrityksillä on vaihtoehtona vuokrata tilat ns. toimistohotellityyppisestä kohteesta, jossa kaikki palvelut ovat erikseen ostettavissa, mutta vuokratasokin on lähtökohdiltaan korkea. Monelle aloittelevalle yritykselle on kuitenkin tärkeää, että ne pystyvät pienillä kustannuksilla menemään askel askeleelta eteenpäin. Hoas etsii yritysasiakkaikseen pitkäaikaisia vuokrakumppaneita. - Emme halua tehdä lyhytaikaisia, kuukauden kahden pituisia vuokrasopimuksia, vaan lähtökohtaisesti tarjoamme toistaiseksi voimassaolevia sopimuksia.

15 ILMOITUSLIITE Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu MEDIAPLANET 15 Tarkka fokus syventää näkemystämme. Me Aberdeenissa keskitymme puhtaasti varainhoitoon. Siksi olemme pystyneet hankkimaan vankan asiantuntemuksen kaikista keskeisistä varallisuusluokista osakesijoituksista joukkovelkakirjalainoihin, kiinteistösijoituksista vaihtoehtoisiin sijoituskohteisiin. Monipuolisen asiantuntemuksemme ansiosta voimme tarjota useita varallisuuslajeja kattavia sijoitusratkaisuja sekä yksittäisiä rahastoja. Lisätietoa: aberdeen-asset.fi Ilmoituksen on julkaissut Aberdeen Asset Managers Limited, Ison-Britannian Financial Conduct Authorityn hyväksymä ja valvoma varainhoitoyritys. Sijoitusten arvo ja niiden tuotto voivat laskea tai nousta, ja voit saada takaisin sijoittamaasi summaa vähemmän _ADKEST.indd 1 21/04/ :05

16 16 rakennamme.fi Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu ILMOITUSLIITE MEDIAPLANET 16 KUVA: ISTOCK Vaihtoehtoiset saneeraustavat ovat luotettavia Hyvin toteutettu putkiremontti voidaan toteuttaa ilman, että asukkaiden pitää muuttaa pois kotoa remontin ajaksi. Valmiita käyttövesiputkien moduuliratkaisuja ja esimerkiksi viemäriputkien sukitusta käyttämällä voidaan säästää sekä kustannuksia että työaikaa lopputuloksen laadusta tinkimättä. Uusien menetelmien käyttö vaatii kuitenkin hyvää tietämystä eri menetelmien eduista ja oikeista käyttökohteista. Pasi Sillanpää Tapio Falk toimitusjohtaja KUVA: BUILDNET OY Lina Markelin-Rantala sertifioinnin tuotepäällikkö KUVA: VTT EXPERT SERVICES Toimitusjohtaja Tapio Falck nykyaikaisten putkiremonttimenetelmien projektinjohtoon ja suunnitteluun erikoistuneesta insinööritoimisto Buildnet Oy:stä toteaa, että putkiremontin suunnittelussa lähdetään tarpeettoman usein perinteisestä raskaasta toteuttamistavasta. Syynä voivat olla sekä suunnittelijoiden omat tottumukset että asiakkaiden epäluulot uusia vaihtoehtoa kohtaan. Meille uusilta tuntuvat ratkaisut ovat kuitenkin usein muualla jo kauan koeteltuja ja testattuja. VTT varmistaa menetelmien luotettavuuden Sertifioinnin tuotepäällikkö Lina Markelin-Rantala kertoo, että -sivuston kautta on mahdollista tarkistaa eri menetelmien sertifikaatit. Hänen mukaansa Suomessa on tällä hetkellä kymmenkunta erilaista hyväksyttyä menetelmää. Markelin-Rantala muistuttaa, että esimerkiksi viemäriputkien saneeraukseen käytettävissä nykyaikaisissa menetelmissä on selviä eroja. Sujutuksessa vanhan putken sisään asennetaan sisäputki, jolloin rakenne vastaa teknisesti uutta putkea. Sukituksessa puolestaan putki käsitellään epoksilla ja siitä tulee lähes yhtä vahva kuin alkuperäisestä. Kevyimmässä vaihtoehdossa putki vain pinnoitetaan. Falck on itse ollut tekemässä kustannuslaskentaa noin 400 saneerauskohteeseen. Hänen mukaansa keskimääräinen säästö saneerauskustannuksissa uusia menetelmiä käytettäessä on noin 30 %. Lisäksi tulevat säästöt asumiskustannuksissa, kun asukkaat tarvitsevat vähemmän tilapäisiä asuntoja. Riippumaton hankesuunnitelma kaiken perustana Saneerausmenetelmän valinnassa pitää ottaa huomioon asuntojen ja asukkaiden erilaiset tilanteet ja toiveet. On edelleenkin paljon kohteita, joissa perinteinen menetelmä on kilpailukykyinen vaihtoehto. Uudet menetelmät soveltuvat erityisesti niihin kohteisiin, joissa esimerkiksi on paljon valmiiksi uudistettuja kylpyhuoneita. Hyviä ratkaisuja ei tarvitse purkaa ja tätäkin kautta syntyy merkittäviä säästöjä. Falckin mukaan kustannuslaskennasta on jo niin paljon kokemusta, että kokenut projektinjohtaja pystyy arvioimaan eri menetelmien kustannusvaikutukset 10 % tarkkuudella. Putkien sukituksesta ja käyttövesiputkien moduuliratkaisuista on jo niin paljon kokemusta, että oikein toteutettuna ja hyvin valvottuna uusien menetelmien käyttö ei ole riskivalinta. Valvojan syvällinen kokemus menetelmistä ja ammattitaito ovat kuitenkin avainasemassa. TEE TÄYDELLINEN VIEMÄRIREMONTTI EDULLISESTI ÄLÄ RIKO KYLPYHUONETTA PUTKIREMONTIN TAKIA! UUSI LATTIAKAIVO JA VIEMÄRIT PINTOJA RIKKOMATTA ASU KOTONA KOKO REMONTIN AJAN MASTERPIPE on tuonut markkinoille ainutlaatuisen lattiakaivon ja viemärin uusimismenetelmän. Kosteiden tilojen laattoja ja vesieristyksiä ei tarvitse rikkoa. Asunnossa voi asua koko viemärisaneerauksen ajan. Muut remontit voi toteuttaa viemäriremontista riippumatta. Masterpipen VTT:ssa testattu haponkestävä lattiakaivo asennetaan viemärien sukituksen yhteydessä vanhan lattiakaivon sisään. Masterpipe sukittaa lattiakaivosta eteenpäin kaikki viemäriputket. Viemärien haarakohdat vahvistetaan erillisillä haaravahvikkeilla. Näin syntyy nopeasti, asukasystävällisesti ja kustannustehokkaasti uusi 100% saumaton viemäriputkisto. Tätä kutsutaan Mastermenetelmäksi. Masterpipe -lattiakaivo on testattu VTT:ssa standardin SFS-EN mukaisesti. Patentti- ja Rekisterihallitus, hyödyllisyysmallioikeus No Lue lisää lattiakaivosta ja Mastermenetelmästä:

Kokemuksia energianhallintajärjestelmän. käyttöönotosta - Case Parma - Sami Purtola, Tuotantojohtaja, Parma Oy sami.purtola@parma.

Kokemuksia energianhallintajärjestelmän. käyttöönotosta - Case Parma - Sami Purtola, Tuotantojohtaja, Parma Oy sami.purtola@parma. Kokemuksia energianhallintajärjestelmän käyttöönotosta - Case Parma - Sami Purtola, Tuotantojohtaja, Parma Oy sami.purtola@parma.fi Esityksen sisältö Parma Kokemukset alussa Etenemisvaihtoehdon valinta

Lisätiedot

INKA- Älykäs kaupunki

INKA- Älykäs kaupunki INKA- Älykäs kaupunki Tilannekatsaus Northern Glow 29.8.2014 Matti Matinheikki Älykäs kaupunki teema Tulevaisuuden talot & tilat työpaketti Yritystoiminnan pilottialusta ja palvelutoiminnan kehittäminen

Lisätiedot

ÄLYKÄS KAJAANI 6.5.2015. Anna-Kaisa Valkama Program Director Oy Merinova Ab

ÄLYKÄS KAJAANI 6.5.2015. Anna-Kaisa Valkama Program Director Oy Merinova Ab ÄLYKÄS KAJAANI 6.5.2015 Anna-Kaisa Valkama Program Director Oy Merinova Ab Esityksen sisältö EnergyVaasa tästä on kyse Vaasan valinnat Kestävät energiaratkaisut INKA kasvun tukena Case Wasa Station EnergyVaasa

Lisätiedot

ISO 50001 velvoite vai liiketoimintamahdollisuus

ISO 50001 velvoite vai liiketoimintamahdollisuus ISO 50001 velvoite vai liiketoimintamahdollisuus 1 Energiatehokkuusdirektiivi 2012/27/EU energiansäästötavoite on yksi EU:n vuodelle 2020 20/20/20 tavoitteista, joista kaksi muuta ovat kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

ONKO YRITYKSESI VALMIS ENERGIAKATSELMUKSEEN 2015? ISS:n webinaari Uusi energiatehokkuuslaki

ONKO YRITYKSESI VALMIS ENERGIAKATSELMUKSEEN 2015? ISS:n webinaari Uusi energiatehokkuuslaki ONKO YRITYKSESI VALMIS ENERGIAKATSELMUKSEEN 2015? ISS:n webinaari Uusi energiatehokkuuslaki Tervetuloa webinaariin: Uusi energiatehokkuuslaki! ISS on mukana toteuttamassa uuden energiatehokkuuslain vaatimuksia

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Ilona Lundström 27.10.2010 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä

Lisätiedot

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Pekka Maijala pekka.maijala@vtt.fi Turvallisuus 2012 -messut 5.9.2012 Suomi ikääntyy nopeimmin Euroopassa Suomessa on jo toista miljoonaa yli 65 -vuotiasta

Lisätiedot

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 1 Liittymistilanne Vuoden 1 loppuun mennessä kemianteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 31 yritystä, jotka koostuvat 47 raportoivasta

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Ohjelma. Energiatehokkuuden tuloksellinen johtaminen

Ohjelma. Energiatehokkuuden tuloksellinen johtaminen Energiatehokkuuden tuloksellinen johtaminen Energiatehokkuusjärjestelmästä (ETJ) ISO50001-standardiin Aika ja paikka 19.-21.3.2013, Scandic Rosendahl, Tampere Tavoite Tilaisuudessa valmennetaan yrityksiä

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Uutta vetovoimaa bisnekseen.

Uutta vetovoimaa bisnekseen. Magneetti vetää uusia mahdollisuuksia Kurikkaan Kurikan Magneetti on uusi yritysalue ja kaupungin ykköshanke, joka yhdistää keskustan ja kolmostien vilkkaan valtaväylän. Uutta vetovoimaa bisnekseen. WWW.KURIKKA.FI

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys elokuu 2014

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys elokuu 2014 Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys elokuu 2014 Tavoitteet Rakennusvalvonnan tavoitteena on jo loppuneen RESCA (Renewable Energy Solutions in City Areas) hankkeen, sekä tulevaisuuden

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Vihreät hankinnat haltuun - seminaari

Vihreät hankinnat haltuun - seminaari Vihreät hankinnat haltuun - seminaari Kehitä innovatiivinen hankintaratkaisu! Sini Uuttu 18.1.2011 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä kilpailuttamismenettely

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014 Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014 Hankkeen tavoitteet Rakennusvalvonnan tavoitteena on jo loppuneen RESCA (Renewable Energy Solutions in City Areas) hankkeen, sekä tulevaisuuden

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset. Pia Outinen ja Juha Toivanen 11.3.2015

Uudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset. Pia Outinen ja Juha Toivanen 11.3.2015 Uudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset Pia Outinen ja Juha Toivanen 11.3.2015 2 Energiatehokkuussopimukset 2008-2016 VAETS vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelma Energiatehokkuustavoitteet

Lisätiedot

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma

RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma Tarkastusinsinööri Timo Laitinen 24.5.2012 Rakennusvalvonnan tehtävät Rakennusvalvonnan tehtävänä on valvoa ja ohjata rakentamista sekä huolehtia kaupunkikuvasta.

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Harri Kemppi One1. Energiaratkaisun hankinta kokonaispakettina

Harri Kemppi One1. Energiaratkaisun hankinta kokonaispakettina Harri Kemppi One1 Energiaratkaisun hankinta kokonaispakettina Sisältö One1 Oy Hankinnan haasteet Lainsäädääntö Hankintamenettelyt Hankinnan mahdollisuudet Lähienergian kokonaisratkaisuja One 1 Oy perustettu

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT. Pöyry Green Building 09.06.2011 Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy

ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT. Pöyry Green Building 09.06.2011 Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT Pöyry Green Building Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy PÖYRY GLOBAALI SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTI- KONSERNI Pöyry on maailmanlaajuisesti toimiva

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

Kiinteistöt. Vaativat jatkuvaa hoitamista. Sitovat pääomaa ja riskejä. Vaikuttavat jokaisen elämään, kotona ja töissä

Kiinteistöt. Vaativat jatkuvaa hoitamista. Sitovat pääomaa ja riskejä. Vaikuttavat jokaisen elämään, kotona ja töissä Yritysesittely Kiinteistöt Vaativat jatkuvaa hoitamista Sitovat pääomaa ja riskejä Vaikuttavat jokaisen elämään, kotona ja töissä Kustannukset nousussa, varsinkin energian Ovat monimutkaisia ja herkkiä

Lisätiedot

Energiatehokkuus on yrityksen kilpailutekijä

Energiatehokkuus on yrityksen kilpailutekijä Energiatehokkuus on yrityksen kilpailutekijä Hille Hyytiä Aitoja tekoja joka päivä ? Onko yrityksellesi energiatehokkuuden parantamiselle/säästöille määritetty tavoite? Tiedätkö, mikä tavoite on? Tiedätkö,

Lisätiedot

Plusenergia klinikka Tavoitteena hyvä energiatulevaisuus Suomelle Erkki Aalto

Plusenergia klinikka Tavoitteena hyvä energiatulevaisuus Suomelle Erkki Aalto & Plusenergia klinikka Tavoitteena hyvä energiatulevaisuus Suomelle Erkki Aalto Plusenergia klinikka 1. RAKLIn klinikat 2. Plusenergia klinikka RAKLIn klinikka Kokoaa parhaat toimijat, tiedot, ideat ja

Lisätiedot

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi KODISTA MUKAVAMPI JA TERVEELLISEMPI JÄÄHDYTYKSELLÄ ASUINMUKAVUUTTA JA PAREMPIA YÖUNIA Toimistot ja ostoskeskukset pysyvät jäähdytyksen avulla

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015 Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015 RAKLI Tilaa elämälle RAKLI kokoaa yhteen kiinteistöalan ja rakennuttamisen vastuulliset ammattilaiset.

Lisätiedot

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja HSY - katsaus Isännöitsijäseminaari 13.11.2014 Raimo Inkinen, toimitusjohtaja 13.11.2014 HSY:n strategia 2020 Visio 2020 : Vastuulliset, tehokkaat ja kehittyvät vesihuolto-, jätehuolto- ja seututietopalvelut

Lisätiedot

Tietomallin hyödyntäminen asiakkaan investoinnin suunnittelussa

Tietomallin hyödyntäminen asiakkaan investoinnin suunnittelussa Tietomallin hyödyntäminen asiakkaan investoinnin suunnittelussa buildingsmart Finland ja Rakennustieto Tuotetiedon hallinta rakennusprojektin vaatimusten hallinnasta suunnitteluun 13.11.2014 Lauri Kaunisvirta

Lisätiedot

SUOMALAISET YRITYKSET

SUOMALAISET YRITYKSET SUOMALAISET YRITYKSET Suomalaiset yritykset tehostavat aktiivisesti energiankäyttöään. Vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa on mukana yli 600 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa. Yritysten

Lisätiedot

Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies

Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies 12.10.2011 Matti Rae, Elinkeinoelämän Ympäristöfoorumi 1 Ensto Group on kansainvälinen perheyritys Henkilöstöä

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin. Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen

Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin. Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen Kestävyystavoitteet Kestävyystavoitteiden toteuttaminen edellyttää yhteiskunnan energiajärjestelmän

Lisätiedot

TAC - Finland. Energiansäästöpalvelut uusiin ja olemassa oleviin rakennuksiin. We help the best buildings in the world get that way.

TAC - Finland. Energiansäästöpalvelut uusiin ja olemassa oleviin rakennuksiin. We help the best buildings in the world get that way. TAC - Finland Energiansäästöpalvelut uusiin ja olemassa oleviin rakennuksiin We help the best buildings in the world get that way. TAC:n tuotteiden ja palvelujen jakauma TAC:lla me: Kehitämme ja valmistamme

Lisätiedot

Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010)

Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010) Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010) Arvoisat yhteistyökumppanit, Ensi vuoden tariffit ovat nyt selvillä. Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö

Lisätiedot

HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset

HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset Kuulemistilaisuus 6.10.2015, Eduskunnan Valtiovarainvaliokunnan verojaosto (VeJ) Juho

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa. 1.Tilakeskuksen rakennuskanta; toiminnan laajuus

Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa. 1.Tilakeskuksen rakennuskanta; toiminnan laajuus Oulun kaupunki, Tilakeskus Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa 24.2.2010 kiinteistöpäällikkö Johan Alatalo Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa Esityksen

Lisätiedot

Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova. Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013

Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova. Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013 Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013 EnergyVaasa Lähtökohta Pohjoismaiden suurin energiaklusteri Yksi puhtaamman maailman tekijöistä,

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Megahub. Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto 07/2011. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä

Megahub. Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto 07/2011. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä Megahub Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä 07/2011 Investointi Rakentaminen Onnistuneen hankkeen osatekijät ovat Tontti Käyttäjä Oikea tila, oikea

Lisätiedot

TOIMITILOJEN ENERGIATEHOKKUUSTOIMINNAN KÄRJET - TETS-YHDYSHENKILÖPÄIVÄ. Case Toimistorakennus Pitäjänmäellä Case Kauppakeskus Myyrmanni

TOIMITILOJEN ENERGIATEHOKKUUSTOIMINNAN KÄRJET - TETS-YHDYSHENKILÖPÄIVÄ. Case Toimistorakennus Pitäjänmäellä Case Kauppakeskus Myyrmanni TOIMITILOJEN ENERGIATEHOKKUUSTOIMINNAN KÄRJET - TETS-YHDYSHENKILÖPÄIVÄ Case Toimistorakennus Pitäjänmäellä Case Kauppakeskus Myyrmanni Lauri Heikkinen 22.1.2013 Schneider Electric lyhyesti 22,4 miljardia

Lisätiedot

Ohjauskeinot ja työkalut: Rakennusten elinkaarimittarit ja Total Concept käytännössä

Ohjauskeinot ja työkalut: Rakennusten elinkaarimittarit ja Total Concept käytännössä Ohjauskeinot ja työkalut: Rakennusten elinkaarimittarit ja Total Concept käytännössä Panu Pasanen, Bionova Oy 10. helmikuuta 2015 Elinkaari- ja ympäristötehokkuuden asiantuntija Bionova Oy mittaa ja kehittää

Lisätiedot

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut

Lisätiedot

Muoviteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Muoviteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Muoviteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2 Liittymistilanne Vuoden 2 loppuun mennessä muoviteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 27 yritystä, jotka koostuvat raportoivasta

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

PUU LISÄ- JA TÄYDENNYSRAKENTAMISESSA

PUU LISÄ- JA TÄYDENNYSRAKENTAMISESSA PUU LISÄ- JA TÄYDENNYSRAKENTAMISESSA Puupäivä 26.11.2015 Consti Yhtiöt Mari Mäkelä Hankekehityspäällikkö 0400 932 312 Kaikki korjausrakentamisen Constit www.consti.fi CONSTI YHTIÖT Suomen johtava korjausrakentamiseen

Lisätiedot

HONKASUON EKOTEHOKAS KAUPUNKIKYLÄ

HONKASUON EKOTEHOKAS KAUPUNKIKYLÄ HONKASUON EKOTEHOKAS KAUPUNKIKYLÄ Puurakentamisen RoadShow 15.2.2012 Suvi Tyynilä Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, Kuninkaantammi-projekti VANTAA KUNINKAANTAMMI 5 000 asukasta PITKÄKOSKI MYYRMÄKI

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Sanna Ström Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Vastuullisuuden toteuttaminen yrityksessä Johdon sitoutuminen Päätöksentekoprosessit

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Liittymistilanne Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan oli vuoden 2011 lopussa liittynyt 25 jäsenyhteisöä, joiden liittymisasiakirjoista

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa Elina Uitamo Varsinais-Suomen ELY-keskus/Tekes DM 926686 01-2013

Lisätiedot

Kuljetusketjujen energiakatselmus

Kuljetusketjujen energiakatselmus Kuljetusketjujen energiakatselmus Helsingin messukeskus 17.5.2006 Pertti Koski 1 Motiva Oy tuottaa palveluja uusiutuvan energian ja energian tehokkaamman käytön lisäämiseksi. 2 Motivan palvelut Energianhallinnan

Lisätiedot

Suuria säästöjä elpo-elementeillä

Suuria säästöjä elpo-elementeillä Suuria säästöjä elpo-elementeillä Säästöä rakentamisajassa Säästöä asuinneliöissä Säästöä materiaalikuluissa Säästää myös ympäristöä Elpotek Oy talotekniikan innovaatioita Elpotek Oy on talotekniikkaelementtien

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI 2010 2012 Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut Ajotapakoulutus Pysäköintipalvelut Joukkoliikenne

Lisätiedot

Puurakentamista asukkaiden ehdoilla

Puurakentamista asukkaiden ehdoilla Luonnollisesti lähellä palveluita KarelianKotilot Oy Puurakentamista asukkaiden ehdoilla Puurakentamisen RoadShow 21.3.2012 1 Sisältö KarelianKotilot Oy - visio, tavoitteet Hyvinvointikeskus KotKontu -

Lisätiedot

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 1 TUULIVOIMAA KAJAANIIN Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 UPM Uuden metsäteollisuuden edelläkävijänä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista

Lisätiedot

PAIMION KAUPUNKI. Energiasäästöhankkeen käynnistäminen Tammikuu 2015. Maaret Vuorio Maaret.vuorio@schneider-electric.com +358 50 5678 929

PAIMION KAUPUNKI. Energiasäästöhankkeen käynnistäminen Tammikuu 2015. Maaret Vuorio Maaret.vuorio@schneider-electric.com +358 50 5678 929 PAIMION KAUPUNKI Energiasäästöhankkeen käynnistäminen Tammikuu 2015 Maaret Vuorio Maaret.vuorio@schneider-electric.com +358 50 5678 929 1 Sisältö o Schneider Electric lyhyt esittely o Energiansäästöhankkeen

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma Verkostohanke Hanketoimijoiden tapaaminen TEM:ssä 21.1.2010. PuuSuomi-ohjelmien perintö verkostohankkeelle

Metsäalan strateginen ohjelma Verkostohanke Hanketoimijoiden tapaaminen TEM:ssä 21.1.2010. PuuSuomi-ohjelmien perintö verkostohankkeelle Metsäalan strateginen ohjelma Verkostohanke Hanketoimijoiden tapaaminen TEM:ssä 21.1.2010 PuuSuomi-ohjelmien perintö verkostohankkeelle Voimavarojen suuntaaminen avainosaamisalueille PuuSuomi-laatuohjelma

Lisätiedot

LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA

LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA KÄRKÖLÄ, LAHTI, NASTOLA Yhteneväinen ennakoitava lupakäsittely ja katselmusmenettely Yhteinen, kattava ohjeistus kotisivuilla ja paperimuodossa

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012 Asumisen klusterin Road Show Joensuussa Asukaslähtöinen asumisen kehittäminen Energia- ja elinkaaritehokkuus kaupunkiasumisen ja aluerakentamisen kohteissa Energiaviisas rakentaminen vuoteen 2020 (ERA

Lisätiedot

PUUKERROSTALOJEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA TERO VESANEN

PUUKERROSTALOJEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA TERO VESANEN PUUKERROSTALOJEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA TERO VESANEN Sitoutumista jo 45 vuotta! (Tilastotietoa ajalta 1968 2012) - Liikevaihto yli 1,2 mrd - Puunhankinta 12,0 M k-m3 tukkia - Sahaustuotanto

Lisätiedot

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt johtaja Senaatti-kiinteistöt 2010 (ennakkotietoa t tilinpäätöksestä) tä) VM:n alainen liikelaitos (laki 1.1.2011) n. 11 700

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ 4.11.2014 Projektinjohtaja Helsingin Energia ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Smart City Kalasatamassa Aurinkovoimalan teknisiä näkökulmia Aurinkovoimalan tuotanto

Lisätiedot

Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen?

Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen? Toimitusjohtaja, tekniikan tohtori Suomen Betoniyhdistys ry JULKISIVU 2011 Messukeskus 12.11.2011 Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen? 1(17) Esityksen teemat Asiantuntijoiden

Lisätiedot

Asiakkaan energiatalouden optimointi

Asiakkaan energiatalouden optimointi Asiakkaan energiatalouden optimointi Rakennusautomaatiolla energiatehokkuuteen - teemapäivä 4.6.2009 YIT Kiinteistötekniikka Oy, Kimmo Liukkonen 1 Rakennusautomaatiolla energiatehokkuuteen Sisältö 1. YIT

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Tariffit 2012 (versio 5.12.2011)

Tariffit 2012 (versio 5.12.2011) Tariffit 2012 (versio 5.12.2011) Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö Vattenfallin kaukolämmön kulutukseen perustuvat hinnat ovat vuonna 2012

Lisätiedot

Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi TAPRE

Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi TAPRE Tampereen kaupunkiseudun teknisten palveluiden seutuseminaari 23.3.2011 Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi TAPRE Teuvo Aro, AX-Suunnittelu AX-SUUNNITTELU Perustettu 1993 LVI TUTKIMUKSET

Lisätiedot

Elinkaaren huomioiva hankintaprosessi ja elinkaarenaikainen kustannus-hyöty analyysi. Jyri Hanski, VTT Turvallisuus 2012 -messut 5.9.

Elinkaaren huomioiva hankintaprosessi ja elinkaarenaikainen kustannus-hyöty analyysi. Jyri Hanski, VTT Turvallisuus 2012 -messut 5.9. Elinkaaren huomioiva hankintaprosessi ja elinkaarenaikainen kustannus-hyöty analyysi Jyri Hanski, VTT Turvallisuus 2012 -messut 5.9.2012 Hankinnan ongelmakohdat Tekninen osaaminen hankinnasta yleensä hyvällä

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Suomen Energiainsinöörit

Suomen Energiainsinöörit Suomen Energiainsinöörit Petri Koivula 8.4.2014 Petri.koivula@energiainsinoorit.fi Puh. +358 400 8388018 Suomen energiainsinöörit Oy Energiainsinöörit on vuonna 2012 perustettu yhtiö. Olemme laitetoimittajista

Lisätiedot