Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu. Kauppakeskus on muutakin kuin ostospaikka. s. 8. Kiinteistötalous

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu. Kauppakeskus on muutakin kuin ostospaikka. s. 8. Kiinteistötalous"

Transkriptio

1 ILMOITUSLIITE HUHTIKUU 2015 Esittelyssä Tekesin innovatiiviset kaupungit. s. 4 7 Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu Kauppakeskus on muutakin kuin ostospaikka. s. 8 ILMOITUSLIITE i Kiinteistöveron perusteet tarkastukseen. s. 9 Kiinteistötalous RAKENNAMME.FI KUVA: ALEX DESCARGUES Timo Ritonummi ja Juha Toivanen Yritysten tulisi nähdä energiakatselmus aitona mahdollisuutena kehittää yrityksen energiatehokkuutta ja taloutta Huoltokanava Katso hinnasto tai soita Satumaisen selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma kiinteistöhuoltoyhtiöille. Huoltokanava hoitaa viestinnän asukkaiden, huoltoyhtiön ja isännöitsijän välillä. Lisäksi kattavasti toimintoja: Töiden laskutus Mittariluenta Asukasrekisteri Huoltokalenteri Erityisen helppo käyttää myös puhelimella Ilmainen koekäyttö

2 2 rakennamme.fi Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu ILMOITUSLIITE HAASTEITA Metsä sijoituskohteena Inflaatiosuojattu, ekologinen ja turvallinen sijoituskohde. sivu 10 Elias Oikarinen Kiinteistövarallisuuden vuokratuottoaste on loogisesti kasvukeskuksissa pienempi. sivu 14 LUE LISÄÄ: Vaihtoehtoinen putkiremontti Kiinteistön putkiremontti voidaan toteuttaa edullisesti ja turvallisesti. sivu 16 Energiatehokkuuslailla vauhtia energiakatselmuksiin Energiakatselmukset ovat vapaaehtoisten energiatehokkuussopimusten kanssa olleet suomalaisen energiatehokkuuden keskeinen osa. Energiakatselmusta voi verrata lääkärin suorittamaan terveystarkastukseen. Välttämättä et itse tiedä tai tunne mitään vaivaa, mutta asiantuntija käy läpi tilanteesi, tekee analyysin ja ehdottaa toimia, jotka tiedät kyllä järkeviksi, mutta et vain ole vielä niihin ryhtynyt. Suomessa energiakatselmuksia on tehty runsaat 20 vuotta ja toiminta on kasvanut pienestä pilottitoiminnasta vakiintuneeseen tosin vapaaehtoiseen toimintaan. Monissa muissakin maissa energiakatselmuksia tehdään, mutta Suomessa toiminta on laajinta ja pisimmällä historialla. Yritysten tulisi nähdä energiakatselmus aitona mahdollisuutena kehittää yrityksen energiatehokkuutta omien tarpeiden mukaisesti, eikä pakkona, josta pitää selvitä mahdollisimman vähillä kustannuksilla rimaa hipoen. Katsellustoiminta pakollinen suurille yrityksille Energiatehokkuusdirektiivi osin Suomen hyvien energiakatselmuskokemusten perusteella asetti katselmustoiminnan pakolliseksi suurille yrityksille. Suomessa energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano oli yksinkertaistettuna hyvän ja toimivan energiatehokkuustoiminnan jatkaminen ja tarkentaminen tarvittavilta osin direktiivin mukaiseksi sekä kuvaaminen lainsäädäntöön. Energiatehokkuuslaki tuli voimaan ja sen keskeinen osa on suurten yritysten energiakatselmustoiminta. Energiavirasto toimeenpanee katselmustoimintaa, valvoo lain velvoitteiden toteuttamista ja mm. järjestää vastuuhenkilökoulutuksia yhteistyössä Timo Ritonummi teollisuusneuvos, Työ- ja elinkeinoministeriö, TEM KUVA: OMA ARKISTO Juha Toivanen yli-insinööri, Energiavirasto KUVA: OMA ARKISTO Motivan kanssa. Energiatehokkuuslaki koskee vain suurten yritysten pakollisia energiakatselmuksia. Nykyinen vapaaehtoisuuteen perustuva, työja elinkeinoministeriön tukema, energiakatselmustoiminta pienillä ja keskisuurilla yrityksillä sekä kunnilla jatkuu entisellään. Energiatehokkuuslain myötä suurille yrityksille pakolliseksi tuleva yrityksen energiakatselmus tarkoittaa sitä, että yrityksen tulee selvittää mihin ja kuinka paljon yrityksen toiminnoissa kuluu energiaa, mitä toimia energiatehokkuuden eteen on jo tehty ja miten energiatehokkuutta voidaan edelleen parantaa. Yrityksen tulee selvittää kaikkien toimintojensa energiankulutukset vähintään neljän vuoden välein sekä etsiä keinoja parantaa yksittäisten toimintojen energiatehokkuutta kohdekatselmuksia tekemällä. Kohdekatselmuksien laatu määrittää lopulta koko yrityksen energiakatselmuksesta saatavan hyödyn, joten yritysten kannattaa kiinnittää erityistä huomiota oikeiden katselmoijien ja kohteiden valintaan. Mahdollisimman joustava lainsäädäntö Lainsäädäntö on pyritty toteuttamaan mahdollisimman joustavasti siten, että yritykset voivat ottaa katselmuksista hyödyn täysimääräisesti itselleen ja sitä kautta saavuttaa merkittäviä energian ja kustannusten säästöjä. Katselmusten tarkoituksena onkin ensisijaisesti palvella yritysten energiatehokkuuden kehittymistä energiatehokkuusdirektiivin vaatimukset täyttäen. Lisäksi katselmuksilla on tärkeä rooli energiatehokkuusdirektiivissä energiankäytön tehostumiselle asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Yritysten tulisi nähdä energiakatselmus aitona mahdollisuutena kehittää yrityksen energiatehokkuutta omien tarpeiden mukaisesti, eikä pakkona, josta pitää selvitä mahdollisimman vähillä kustannuksilla, rimaa hipoen. Laadukkaasti tehdyn katselmuksen tulokset näkyvät suoraan yrityksen energiankustannuksien pienemisenä, mikä näkyy suoraan liiketuloksessa, unohtamatta yritysimagon paranemista. Seuraa meitä: facebook.com/ Suomi Kierrätäthän tämän lehden Projektipäällikkö: Juha Pälve ( Jaetaan Kauppalehden liitteenä Maajohtaja: Saara Silván Layout: Jouna Stern Liiketoiminnan kehitysjohtaja: Nora Lallukka Toimituspäällikkö: Hanna Vehviläinen Julkaisija: Suomi Mediaplanet Oy Erottajankatu 7a, Helsinki sähköposti: TRUST&QUALITY Sertifioitu energiahallintajärjestelmä on merkki vastuullisesta yrityksestä energiakatselmusta tai vapauttavan sertifioidun energiahallintajärjestelmän käyttöönottoa. samaa ne kaikki siirtävät yrityksen kuskin paikalle. Energiahallintajärjestelmä ohjaa organisaation jatkuvan parantamisen polulle. Kasvava huoli ympäristöstä sekä alati nousevat energiahinnat ovat lisänneet yrityksissä painetta kehittää energiatehokkuutta, toimialasta riippumatta. - Suomalaisissa yrityksissä panostetaan ener- Roger Andréasen myyntipäällikkö giatehokkuuden kehittämiseen. Tärkeimpinä syinä panostukseen ovat energiakustannukset sekä ilmastonmuutoksesta huolehtiminen, toteaa Inspectan myyntipäällikkö Roger Andréasen. Uusi energiatehokkuuslaki siirtää vastuuta energiatehokkuudesta entistä enemmän yrityksille. Vuoden alusta suomalaisiltakin suuryrityksiltä on edellytetty joko pakollista - Sertifioitu energianhallintajärjestelmä edellyttää energian suunnitteluprosessin käyttöönottoa. Järjestelmän systemaattisuus ohjaa yritystä jatkuvaan parantamiseen, mikä on energia-asioissa ainoa tapa saada tuloksia. Sertifikaatista runsaasti sisäisiä ja ulkoisia hyötyjä Yritykset voivat osoittaa vaatimusten mukaisuutensa vaihtoehtoisesti joko energiatehokkuusjärjestelmä ETJ + yhdistettynä ISO standardin tai energianhallintajärjestelmä ISO standardin vaatimuksia vasten. - Standardeissa kiteytyy toimialan toimijoiden ja viranomaisten parhaat näkemykset siitä, miten energiatehokkuutta tulisi johtaa, Andréasen kertoo. Eri energiajohtamisjärjestelmissä on paljon - Kaikissa järjestelmissä yritys lähtee itse johtamaan omaa tulevaisuuttaan. Sertifioidun energiahallintajärjestelmän etuna on myös, mitenkään viranomaisia moittimatta, että yritys vapautuu viranomaiskontrollista, Andréasen toteaa, ja päättää: - Itse kannustaisin kuitenkin ISO pohjaiseen sertifiointiin. Suuryritykset toimivat lähes poikkeuksetta kansainvälisillä markkinoilla ja en näe mitään syytä miksi yritys ei lähtisi saman tien noudattamaan kansainvälisesti tunnustettua standardia.

3 ILMOITUSLIITE Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu MEDIAPLANET 3 Energiatehokkuus on ylimmän johdon asia Uusi energiatehokkuuslaki edellyttää suomalaisilta suuryrityksiltä entistä järjestelmällisempää otetta energiankäyttöön. Päivi Surakka Vuoden alusta lähtien suuryrityksiltä on edellytetty joko pakollista energiakatselmusta tai katselmuksesta vapauttavan energiatehokkuusjärjestelmän käyttöä. Pakollisesta energiakatselmuksesta vapauttaa ISO energiahallintajärjestelmä tai kotimainen ETJ+-järjestelmä yhdessä ISO ympäristöjärjestelmän tai energiatehokkuussopimuksen kanssa, kertoo toimitusjohtaja, Senior Consultant Marjut Rautiainen Energy Efficiency Clinic Oy:stä. Laki tulee kaikella todennäköisyydellä aiheuttamaan päänvaivaa monissa yrityksissä, siitäkin huolimatta, että lainsäädännön energiatehokkuustavoitteet ovat samalla yrityksille mahdollisuus todellisiin säästöihin. Monessa yrityksessä tullaan myös menemään sieltä mistä aita on matalin. Valitettavan usein lähdetään miettimään mikä tavoista on halvin lain toteuttamiseen. Paljon enemmän olisi hyötyä miettiä mikä on organisaatiolle tuottavinta ja sopivinta, Energy Efficiency Clinic Oy:n Senior Consultant Tommi Impivaara toteaa. Energiatehokkuudesta toimintatapa Kiinteistöalalla energiatehokkuutta on usein mahdollista kehittää nollainvestoinneilla, esimerkiksi ilmanvaihtoa ja lämpötilaa säätämällä. Loppujen lopuksi kuitenkin vain systemaattinen ja järjestelmällinen työ tuottaa säästöjä. Monesti kiinteistössä ei pystytä reagoimaan käyttötilanteen muutoksiin ollenkaan, sillä kiinteistön tekninen hoito on kunnos- Energiajohtamisen Marjut Rautiainen (vas.) ja Tommi Impivaara (oik.) auttavat yrityksiä luomaan prosesseja energiatehokkuudelle. KUVA: ALEX DESCARGUES sapidolla, jolla taas on eri intressit kuin energialaskun varsinaisella maksajalla, Impivaara toteaa, ja jatkaa: Juuri siksi on tärkeää, että organisaatiolla on oma motivaatio energiatehokkuuden kehittämiseen. Energiatehokkuusjärjestelmä pakottaa hyvällä tavalla miettimään energiatehokkuutta niin hankintojen kuin käytönkin yhteydessä. Tällöin energiatehokkuudesta tulee toimintatapa ja säästöjäkin alkaa kertyä. On täysin yrityskohtaista saavutetaanko suurimmat säästöt pakollisen energiakatselmuksen vai jonkin johtamisjärjestelmän avulla. Jokaisen yrityksen on pohdittava itse mikä järjestelmä on paras ja mikä omassa bisneksessä tuottaa eniten säästöä, Rautiainen teroittaa. Ylimmän johdon sitoutuminen kriittistä Energiansäästön mittaaminen ja seuranta on tärkeä osa energiajohtamista, mutta systemaattiseen energiatehokkuustyöhön sitoutuminen ei välttämättä edellytä pysyvän mittausjärjestelmän rakentamista. Usein esimerkiksi vertailumittaus ennen ja jälkeen toimenpiteen riittää. Tärkeää on myös mitata oikeaa asiaa. Energiansäästö ei välttämättä näy kokonaisenergiankulutuksessa. Hyvin usein toimenpiteet ovat vaikutukseltaan sen verran pieniä, ettei vaikutus tahdo näkyä kokonaiskulutuksessa. Toimenpiteiden tuloksellisuutta pitää seurata toimenpidetasolla, Rautiainen huomauttaa. Energiahintojen noustessa energia on hyvä säästökohde. Ilman ylimmän johdon sitoutumista on kuitenkin epätodennäköistä, että yritys onnistuu hyödyntämään energiatehokkuuden mahdollisuuksia. Energiajohtaminen kuuluu ylimmälle johdolle ihan siinä missä talous- tai turvallisuusjohtaminenkin, Rautiainen alleviivaa. Viime kädessä se, jolle tulos kuuluu, vastaa energiatehokkuudesta, Impivaara päättää. ISO järjestelmän käyttöönoton vaiheistus ISO vaatimusten soveltaminen kohti tuottavuutta Projektikokonaisuus Mitä tehdään? Mitä saavutetaan? Projektikokonaisuus Mitä tehdään? Mitä saavutetaan? Aloitusvalmennus Nykytilan analysointi Lähtötilannetta verrataan vaatimuksiin Nykytila-analyysi ja tarvittavat toimenpiteet projektisuunnitelmaa varten Suorituskykyvalmennus Perusurat ja EnPI s Määritellään toimivat perusurat ja suorituskykytulokset Toimivat perusurat eri tilanteisiin ja toimintaa tukeva suorituskykymittaristo Ohjattu projektisuunnitelma Projektiryhmän/ et-ryhmän käynnistys ja sisällön tuki Ryhmän työjärjestyksen ohjaus projektia sekä toimintaa varten Vastuuhenkilöiden osaaminen ja vaatimusten oikea tulkinta & soveltaminen vaatimuksia vastaavat toimintatavat Energiakatselmointivalmennus Energiakatselmointi Valitaan ja toteutetaan sopivat menettelyt katselmointeihin Energiatehokkuuden arvioinnin ja säästöpotentiaalin löytämisen tehokkaat menettelyt Sisäisten auditointien valmennus Johdon valmennus Sisäiset auditoinnit Johdonkatselmus Sisäisten auditoijien valmennus vaatimuksiin todellisten auditointien avulla Johdon valmennus suorituskyvyn analysointiin ja etjohtamisen tehokkuuteen Pätevöityneet sisäiset auditoijat ja sisäiset auditoinnit tehty ensimmäisen kerran Johdonkatselmus, vaatimusten soveltaminen johtamiseen ja suorituskyvyn analysointimallit Hankinta- ja suunnitteluvalmennus Seuranta-ja mittausvalmennus Suunnittelu, hankinnat ja logistiikka Monitorointi, seuranta ja mittaaminen Kartoitetaan hankintojen, logistiikan ja suunnittelun energiansäästöpotentiaali Määritellään vaatimukset täyttävä seuranta- ja mittausjärjestelmä Hankinnan ja suunnittelun energiatehokkuuden parantamismahdollisuuksien löytäminen Riittävä ja kustannustehokas seuranta- ja mittausjärjestelmä Energy Efficiency Clinic Oy

4 4 rakennamme.fi Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu ILMOITUSLIITE Vaasa näyttää voimansa kiinteistöjen energiatehokkuudessa Kuntien energiatehokkuussopimuksen mukainen energiansäästötavoite on 9 % vuosina , mikä Vaasan kaupungille merkitsee 9 GWh säästöä. Purolan päiväkoti valmistumassa KUVA: JAAKKO J. SALO Wasa Station aukio KUVAT: LEMMINKÄINEN OYJ Tarja Rannisto Tämä tavoite ylittyi Vaasassa jo kolme vuotta ennen sopimuskauden päättymistä, siksi Vaasan kohdalla tavoitetta korotettiin jopa 11,7 gigawattituntiin sopimuskauden viimeiselle kolmannekselle. Tavoitteen korotuksella valmistaudutaan energiatehokkuusdirektiivin voimaantuloon julkiselle sektorille. Vaasan seutu onkin tunnustettu Pohjoismaiden suurimmaksi energiateknologian klusteriksi, jonka osuus on noin 30 prosenttia koko Suomen energiateknologiaviennistä. Talotekniikalla tärkeä rooli energiatehokkuuteen Talotekniikalla on tärkeä rooli Vaasan rakennusten energiatehokkuuteen. Merkittävimmät seikat ovat ilmanvaihdon poistoilmasta talteen otettava lämpö ja talotekniikan etävalvonta. Esimerkiksi Vaasan kaupungin 350 rakennuksesta ilmanvaihdon lämmön talteenotto on asennettu 95 prosenttiin ilmanvaihtokoneista ja rakennusten talotekniikan etävalvottu ohjaus ja säätö on toteutettu jopa 98 prosenttiin rakennustilavuudesta. Perusilmanvaihto toimii automaattisesti läsnäolon mukaan si- Mikko Tapojärvi energiainsinööri KUVA: OMA ARKISTO Anna-Kaisa Valkama ohjelmajohtaja KUVA: MIKKO LEHTIMÄKI ten, että anturit mittaavat tilan hiilidioksidipitoisuuden ja lämpötilan ja säätävät ilmavirtaa sen mukaan. Tämän mahdollistavat taajuusmuuttajakäytöt puhallinja pumpputeknologiassa, Vaasan kaupungin energiainsinööri Mikko Tapojärvi selventää. Palvelualuekohtainen ilmanvaihdon ohjaus on siksikin tärkeää, että tiloja käytetään eri tarkoituksiin ja myös niiden käyttöaika vaihtelee. Rakennusautomaatiolla vaikutetaan energiatehokkuuteen kui- tenkin vain silloin, kun edistyksellinen tekniikka on käytössä ja sitä myös osataan käyttää. Tapojärvi kertoo, että rakennusautomaatiossa on kehitetty useita järjestelmiä 1970-luvulta lähtien. Nykymallin mukaista järjestelmää alettiin rakentaa 1990-luvulla, ja silloin tehdyt selvitykset vakuuttivat panostamisen jatkokehitykseen olevan hyödyllistä. Pian teknologian tuomat hyödyt maksoivatkin itsensä takaisin. Uusien ratkaisujen on oltava käyttäjälle edullisia ja lisäksi turvallisia sekä helppokäyttöisiä. Vaasa vetovastuussa energiateknologian viennin kehityksestä Vaasan seudulla sijaitsee Pohjoismaiden suurin energiateknologian keskittymä. EnergyVaasan noin työntekijää yli 140 yrityksessä tuottavat 30 % koko Suomen energiateknologiaviennistä. Vaasan seudun tutkimus- ja tuotekehityspanostukset ovat kolminkertaistuneet viimeisen kuuden vuoden aikana. Vahvan aseman vuoksi Vaasa valittiin vetovastuuseen Tekesin hallinnoiman INKA-ohjelman energiateeman kehityksestä. Ohjelman tavoitteena on synnyttää korkeaan osaamiseen perustuvia kilpailukykyisiä yrityksiä ja siten vauhdittaa innovaatiokeskittymien syntymistä Suomeen. Yksi INKA-ohjelman kärkihankkeista on Wasa Station -korttelin energiaratkaisujen kehittäminen. Wasa Station on Vaasan vanhan linja-autoaseman tilalle suunniteltu asuin- ja monitoimikortteli. Wasa Station hyödyntää uusimpia energiaratkaisuja ja esittelee suomalaisten energiateknologiayritysten osaamista, kertoo Anna-Kaisa Valkama Teknologiakeskus Merinovasta. Wasa Station -korttelin energiaratkaisuksi on kaavailtu omaa energiayhtiötä, joka huolehtii energiaverkkoon liittymisestä, energia- ja talotekniikan rakennuttamisesta, huollosta ja ylläpidosta. Tällä kuviolla pyrimme synnyttämään uusia innovaatioita globaaleille markkinoille. Uusien ratkaisujen on oltava käyttäjälle edullisia ja lisäksi turvallisia sekä helppokäyttöisiä. Monimuotoinen korttelin tilojen käyttö ja modernin talotekniikan hyödyntäminen auttavat tasaamaan korttelin energiakuormaa ja vähentävät ulkoa ostettavan energian tarvetta,valkama toteaa. KOULUKIINTEISTÖT Kulutusten kehitys, painotetut keskiarvot painotetut keskiarvot Lukumäärät KOKO AINEISTO Lämmitys 15,4 17,0 14, Vesi ja jätevesi (l/htm 2 /kk) 28,2 33,9 29, Sähkö ja kaasu 5,47 5,11 5, VAASA 3. Lämmitys 12,2 12, Vesi ja jätevesi (l/htm 2 /kk) 24,3 24, Sähkö ja kaasu 4,50 4, PÄIVÄKOTIKIINTEISTÖT Kulutusten kehitys, painotetut keskiarvot painotetut Lukumäärät keskiarvot KOKO AINEISTO Lämmitys 19,1 21,6 18, Vesi ja jätevesi 68,1 79,6 72, (l/htm 2 /kk) 5. Sähkö ja kaasu 7,53 7,87 6, VAASA 3. Lämmitys 13,7 14, Vesi ja jätevesi (l/htm 2 /kk) 62,7 69, Sähkö ja kaasu 5,34 5,

5 ILMOITUSLIITE Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu MEDIAPLANET 5 Kauppakeskus Askon kortteli KUVA: ARKKITEHTITOIMISTO AJAK Lahden seudulla investoidaan enemmän kuin vuosikymmeniin Lahden seutu uudistuu voimakkaasti. Uudistusten keskiössä ovat Lahden ydinkeskusta sekä Orimattilasta Lahden kautta Nastolaan ulottuva Radanvarsi, joissa on parhaillaan toteutumassa noin puolen miljardin euron investoinnit. Taru Schroderus Lahti, radanvarsi KUVA: ARKKITEHTITOIMISTO AJAK Kauppakeskus Askon kortteli KUVA: ARKKITEHTITOIMISTO AJAK Hennalan alueen kiinteistö KUVA: LADEC Radanvarteen on syntymässä pääkaupunkiseudun, itäisen Suomen ja Venäjän suunnan yhdistävä kasvukäytävä, joka tarjoaa asumisen ja työn yhdistämisen mahdollisuuksia aktiivisessa ja luonnonläheisessä ympäristössä. Lahden keskustassa käynnissä olevat investoinnit mahdollistavat alueen kehittymisen viihtyisänä ja urbaanina ympäristönä. Uusi matkakeskus valmistuu syksyllä noin puolen kilometrin päähän ydinkeskustasta. Seuraavia investointikohteita on syntymässä erityisesti juna-asemien läheisyyteen. Lahden Seudun Kehitys LADECin liiketoimintakehittäjä Pekka Komu uskoo Orimattilan Hennan ja Lahden Hennalan uusien junaasemien liikennöinnin käynnistyvän lähitulevaisuudessa. Helsingin päässä Keski-Pasilaan arvioidaan syntyvän vuoteen 2040 mennessä uutta työpaikkaa, mikä tuplaa Pasilan nykyisen työpaikkamäärän. Myös lentoaseman ympäristössä toimiva Aviapoliksen suuralue työllistää noin ihmistä. Radanvarren nykyiset ja uudet asemat, Orimattilan Henna ja Lahden Hennala, tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia sekä uudisasutukselle että uudelle yritystoiminnalle. Uutta infraa, uusia innovaatioita Lahden Hennalan entinen varuskunta-alue, josta Puolustusvoimien toiminta loppui viime vuonna, on herättänyt yritysten keskuudessa runsaasti mielenkiintoa. Senaatti-kiinteistöjen omistamista, osittain Tsaarin aikaisista punatiilirakennuksista on myyty jo useita. Muun muassa entisen komentajan talon osti itselleen Apulanta Oy. Kohteiden myynti on parhaillaan käynnissä. Hennala sijaitsee reilun puolen kilometrin päässä Lahden rautatieasemasta. Hennala on maanlaajuisesti uniikki kehitysympäristö, jossa on noin 80 hehtaaria uutta tilaa keskellä kaupunkirakennetta, Pekka Komu kertoo. Radanvarren valtakunnallisesti- kin merkittävää investointikohteiden kokonaisuutta viedään eteenpäin uusien ratkaisujen kehitysympäristönä. Uudet investoinnit ja suuret ihmisvirrat mahdollistavat innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen kehittämisen ja testauksen. Pekka Komun visioissa uusi matkakeskus sekä radanvarren asemat voisivat toimia uusien logististen ratkaisujen sekä verkkokaupankäynnin kehitysalustoina. Jatkossa lentomatkustaja voisi kenties lähettää matkatavaransa koneeseen jo Lahdesta ja huolehtia itsensä kyytiin Helsinki-Vantaalta. Tai tilata erilaisia tuotteita junamatkalla ja poimia ne kyytiin asemalta. Tulevaisuudessa tämän kaltaiset logistiset ratkaisut ovat arkipäivää, hän uskoo. Askonalue edelläkävijänä Kivenheiton päässä rautatieasemasta ja matkakeskuksesta sijaitseva Askonalue on kasvanut 2000-luvun alusta tähän päivään yhdeksi Lahden merkittävimmistä yrityskeskittymistä. Punatiilisen rakennusten suojista löytyvät jo yli 250 yrityksen toimitilat. Vuoteen 2020 mennessä alueelle on tulossa myös asutusta sekä peruspalveluja. Vanhat teollisuuskiinteistöt on remontoitu pala palalta sinne muuttaneiden yritysten tarpeita vastaaviksi. Kiinteistöjen jäähdyttämisessä hyödynnetään uudenlaista teknologiaa. Alue on pohjavesialuetta, jota kertyy jatkuvasti valimorakennuksen kellaritiloihin. Sen sijaan, että pumppaamme pohjavettä kellaritiloista pois hyödyntämättä sitä lainkaan, otamme kylmästä pohjavedestä talteen jäähdytysenergian, jolla jäähdytämme toimistotiloja. Aikaansaatava säästö on merkittävä, Askonalueen kiinteistöt omistavan Renorin toimitusjohtaja Timo Valtonen kertoo.

6 6 rakennamme.fi Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu ILMOITUSLIITE Hiukkavaaran RESCA-alue. KUVA OULUN KAUPUNKI Oulu tulevaisuuden älykäs kaupunki Oulu tunnetaan vahvasta ICT-osaamisestaan. Tiekartta älykkääseen Ouluun hanke lähti liikkeelle noin puolitoista vuotta sitten. Oulun kaupunki halusi kehittää kaupunkirakentamista sekä vahvistaa paikallista elinkeinoelämää. Kaupungista valittiin alueita, joiden korjaus- ja uudisrakentamisessa kokeillaan uudenlaisia toimintatapoja. Ne toimivat referenssiympäristöinä esimerkiksi kansainvälisille markkinoille tähtääville yrityksille. Hiukkavaaran monitoimitalo Polku. KUVA: OULUN TILAKESKUS Hiukkavaaran monitoimitalo Polku oppimistori. KUVA: OULUN TILAKESKUS Aino Kukkonen Business Lab, jonka kautta katalysoidaan uusia tuotteita ja palveluita. ICT-osaaminen kytkeytyy koulun toimintaan yhteiskäyttötilojen kautta. Kaavoitusvaiheen ideointiyhteistyötä tehdään myös yliopiston arkkitehtuurin tiedekunnan kanssa. Kriteereissä painoi kokonaiskonseptin soveltuminen alueen kehittämiseen ja kaupungin strategisiin tavoitteisiin luoda uusia tuotteita ja palveluita asumiseen ja rakennettuun ympäristöön innovaatioiden kautta. Tämä näkyy esimerkiksi uusina asukkaille suunnattuina palveluina tai älykkäissä health and well being -ratkaisuissa. Digitalisaation myötä rakennuttajalle tulee myös sisällöntuottajan roolia, sanoo rakennuttajapäällikkö Matti Tarkiainen, kumppaniksi valitusta Hartela-Forumista. Järjestimme ns. matchmaking -tilaisuuksia, joissa rakennusliikkeet, palveluyritykset, SOTEtoimijat, pelifirmat ja tutkimuslaitosten edustajat tapasivat toisiaan. Pilotointialueilla on oma profiilinsa, apulaiskaupunginjohtaja Matti Matinheikki kertoo. Uusituvan energian Hiukkavaara Hiukkavaaraan, noin 7 km päähän Oulun keskustasta, tulee asukkaan uudisalue. Se on Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia -pilottialue. Alueelle rakennetaan noin kerrosneliömetriä asuntoja, ja sinne ei tule lainkaan kaukolämpöä. Tontinluovutuksen ehtona oli vähäkuluttava ja mahdollisimman puhdasta energiaa käyttävä rakennus. Alueella on CHP-hakelaitos (yhdistetty lämmön ja sähkön tuotanto), joka tuottaa rivitaloryhmälle kaiken Matti Matinheikki apulaiskaupunginjohtaja KUVA: OULUN KAUPUNKI kiinteistösähkön ja lämmön. Ylimääräinen sähkö myydään verkkoon. Muissa taloissa käytetään erilaisia hybridiratkaisuja kuten puuhaketta, maalämpöä, vesitakkaa, lämmön talteenottojärjestelmiä savukaasuista, ilmasta tai jätevedestä sekä aurinkolämpöä ja -sähköä. Uusiutuvan energian käyttömahdollisuutta ei täysin oltu huomioitu kaavassa, minkä vuoksi osa taloista sallittiin tehdä poiketen kaavasta. Hanke on tiivistänyt yhteistyötä rakennusvalvonnan, kaavoituksen ja tontinluovutuksen välillä koskien uusiutuvan energian hyödyntämistä. Ouluun on laadittu aurinko- ja geoenergian ohjeita kaavoitukseen ja rakennussuunnitteluun, Oulun rakennusvalvonnan johtaja Pekka Seppälä kertoo. Alueella yritykset pääsevät ke- Pekka Seppälä Oulun rakennusvalvonnan johtaja KUVA: LAURI MIKKONEN Mika Huhtala rakennuttajapäällikkö KUVA: ESA EIROLA, OULUN TILAKESKUS hittämään tuotteitaan, ja näin saadaan konkreettista tietoa uusiutuvan energian laiteratkaisuista. Rakennusvalvonta jalkauttaa hyviä innovaatioita ja hyödyntää saatuja mittaustuloksia tulevaisuudessa, Seppälä toteaa. Hiukkavaara toimii myös eräänlaisena asuntomessualueena. Siellä käy delegaatioita aina Japania myöten. Hiukkavaaraan 2017 valmistuva monitoimitalo on tulevaisuuden yhteisöllinen monitoimirakennus. Se sisältää päiväkodin, perusopetustilat 700 oppilaalle, nuoriso- ja koulukirjastotiloja sekä liikuntasalin. Kyseessä on merkittävä hanke, mikä tarkoittaa 20 miljoonan investointia ja laajuudeltaan rakennus on bruttoneliömetriä, rakennuttajapäällikkö Mika Huhtala Oulun Tilakeskuksesta toteaa. Huhtalan mukaan ratkaisuehdotuskilpailussa oli varsin tiukat reunaehdot budjetin ja aikataulun suhteen. Suunnittelussa tuli ottaa huomioon monipuoliset käyttötarkoitukset oppimisympäristönä. Tärkeää oli myös sijainti keskeisellä paikalla edustamassa uuden kaupunginosan identiteettiä. Voittajaehdotus Polku toimii julkisen tilan jatkeena, kun siirrytään toiminnalliselta torilta opinpolulle ja liikunta-alueille. Karjasillan alueen kehittäminen Lähellä Oulun keskustaa sijaitseva Karjasillan koulun alue on laaja täydennysrakentamiskohde, johon Oulun kaupunki haki kehittäjäkumppania avoimella tontinluovutuskilpailulla. Se on myös osa valtakunnallista Innovatiiviset kaupungit -ohjelmaa (INKA). Karjasiltaan kehitetään Oulu Matti Tarkiainen rakennuttajapäällikkö KUVA: STUDIO TIMO HEIKKALA OY

7 ILMOITUSLIITE Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu MEDIAPLANET 7 Veera Mustonen ohjelmapäällikkö Fiksu Kalasatama KUVA: HELSINGIN KAUPUNKI Fiksu Kalasatama Helsingin Kalasatamasta on syntymässä uuden kaupunki-ideologian käyntikortti. Uudet teknologiset ratkaisut, asukkaiden yksilölliset tarpeet, ekologisuus, muuntautuva arkkitehtuuri ja kokeilukulttuuri tekevät entisestä satamaalueesta modernin ja elävän asuinalueen. KUVAT: HELSINGIN KAUPUNKI Pasi Sillanpää Suomalaisittain erityisen huomionarvoista on se, että Helsingin kaupunki rohkaisee Kalasataman alueella rakentamiskokeilui- hin. Tavoitteena on luoda kaikkina vuorokaudenaikoina elävä ja asukkaiden erilaiset tarpeet huomioiva kokonaisuus. Tällä hetkellä alueen merkittävimmät rakennuskohteet ovat uuden hyvinvointi- ja terveyskeskuksen, koulun sekä kauppakeskuksen rakennustyöt. Alueella asuu nyt 2000 asukasta, mutta kokonaan valmistuttuaan asukasmäärä on vuonna Alueesta tulee Suomen tiiveimmin asuttu, mutta tilaa elämälle saadaan esimerkiksi rakentamalla useita korkeita asuinrakennuksia. Innovatiivisuudelle tilaa hengittää Fiksu Kalastama projektin ohjelmapäällikkö Veera Mustonen Forum Viriumista kertoo, että Kalastamassa haetaan ideoita hyvinkin perinteisestä poikkeavilla tavoilla. Esimerkiksi ryhmärakentajille on annettu mahdollisuus suunnitella tavallisesta asuntotuotannosta poikkeavia kerrostaloja. Senioriasunnoissa esimerkiksi on panostettu tavallista enemmän yhteisiin tiloihin ja rakennettu vierailuhuoneita esimerkiksi sukulaisten yöpymistä varten. Yhteisöllisyydelle on luotu mahdollisuuksia suunnittelemalla yhteisiä olohuonetiloja ja yhteiskeittiöitä. Ryhmärakentajat toteuttavat tarpeittensa mukaisia yksilöllisiä ratkaisuja, mikä lisää alueen monimuotoisuutta ja luo pohjaa monipuoliselle palveluverkolle. Alueen kokeileva kulttuuri näkyy myös siinä, että alueen rakentamisvaiheessa tarjotaan palveluita joustavilla toimintatavoilla. Posti on rakentanut Smartpost ratkaisuja taloyhtiöiden tiloihin ja täksi kesäksi avautuu laivakonteista koottu tilapäinen kauppakeskus. Konttien käyttöä kokeiltiin jo viime vuonna, kun Helsingin kaupunki tarjosi kirjastopalveluita älykonteissa. PiggyBaggy start-up toteutti kontit energiaomavaraisiksi aurinkopaneelein ja sisäänpääsy tapahtui kirjastokortilla tai älypuhelimella. Kaupunki ottaa uusia ideoita vastaan Kalastaman kaduille ja jätehuoltoon haetaan fiksuja ratkaisuja. Jätteet kerätään putkia pitkin maan alla olevaan keskukseen, josta ne toimitetaan lajiteltuina jatkokäsittelyyn. Roska-autoja, eikä toivottavasti paljon muutakaan autoliikennettä, tulla Kalasataman alueella näkemään. Alueen kulkuyhteydet rakennetaan pitkälti kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen varaan. Silti yksityisautoiluakaan ei nähdä yksinomaan pahana. Kaikkiin autotalleihin ja kadunvarsille tulee esimerkiksi latauspisteitä sähköautoille. Setlementtiasunnot on jo vienyt ratkaisun astetta pidemmälle, tarjoamalla sähköautoja vuokralaistensa käyttöön 7 tuntihinnalla. Fiksu Kalasatama -ohjelma tukee palveluntarjoajia kokeilemaan ja kehittämään uudenlaisia digitaalisuutta hyödyntäviä palveluita Kalasataman alueella. Myös rakennuttajille alue tarjoaa mahdollisuuksia. Alueen tonteista yli 70 % luovutetaan vasta seuraavan vuosikymmenen kuluessa, joten tilaa innovatiiviselle ratkaisuille riittää. KUVA: MEDIAPLANET TOIMITUS

8 8 rakennamme.fi Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu ILMOITUSLIITE Kauppakeskus Goodman Hämeenlinnassa KUVAT: ANDERS PORTMAN Kauppakeskus on muutakin kuin ostospaikka Tärkeintä kauppakeskuksen suunnittelussa on toimivuus sekä liiketilojen että asiakkaiden kannalta. Marja Kangasvaara Suunnittelutyöhön osallistuu arkkitehtien lisäksi joukko muita asiantuntijoita, sillä paras lopputulos saadaan, kun eri alojen asiantuntijat arvioivat tilan toimivuutta myös kokemusperäisesti, korostaa Jukka Manninen, kauppapaikat -yksikön johtaja, NCC Property developmentista. Liiketiloille on suunniteltava hyvät paikat, jotta näkyvyys ja asiakkaiden helppo liikkuvuus mahdollistuu. Logistiikan, huollon ja toimivien paikoitustilojen suunnittelu on myös tärkeä osa kokonaisuutta. Liiketilat vuokrataan suurimmaksi osaksi jo ennen kauppakeskuksen valmistumista; näin kullekin toimijalle voidaan suunnitella heidän tarpeisiinsa parhaiten soveltuva paikka ja liiketila, Manninen painottaa. Suunnitteluvaiheessa on otettava huomioon myös erilaiset tapahtumat, joita kauppakeskuksissa järjestetään. Yleensä kauppakeskuksen keskeisaula toimii tapahtumien sijaintipaikkana. Omistajalle on tärkeää arvioida riskit ja tuotto Kauppakeskuksen omistaja tai sijoittaja haluaa luonnollisesti varmistaa sijoitukselleen hyvän tuoton. Sijoituspäätökseen vaikuttaa muun muassa kauppakeskuksen saavutettavuus niin jalan, julkisilla liikennevälineillä kuin autollakin, kohteen vuokralaismix, kilpailutilanne sekä teknisen riskin arviointi. Kohteen vaikutusalueen arviointi on myös osa sijoituspäätöstä. Valmisteilla olevan kauppakeskuksen ostaminen on aina riskialtista. Oikeanlaisen teknisen ja kaupallisen toteuttajan ja kehittäjän kanssa toimiminen onkin elinehto hyvälle projektille, painottaa Kevan kiinteistöyksikön salkunhoitaja Petri Louhio. Asiakas arvostaa viihtyisyyttä ja hyvää palvelua Kauppakeskuksilla on paljon eriikäisiä asiakkaita, sillä seniorit kuin nuoretkin suosivat kauppakeskuksia tapaamis- ja ajanviettopaikkoina ostosten teon ohessa. Asiakkaalle on tärkeää, että kauppakeskukseen on helppo tulla ja että siellä on helppo liikkua, mutta monipuolinen valikoima, viihtyvyys ja ystävällinen palvelu koetaan myös tärkeiksi. - Kahviloissa on mukava istuskella ostosten teon lomassa. Onkin tärkeää, että kauppakeskuksissa on sopiva valikoima kahviloita ja ravintoloita, korostaa kauppakeskusjohtaja Eeva Jauro. Erilaiset tapahtumat kauppakeskusten aulassa ovat myös suosittuja tapahtumia järjestetään yhteistyössä muun muassa ohjelmatoimistojen, koulujen tai urheiluseurojen kanssa. Asiakkaiden tavoittamiseen käytetään sekä perinteistä printtimediaa että sähköisiä välineitä. Asiakaspalaute on äärimmäisen tärkeää ja palautteen perusteella tehdäänkin muutoksia kauppakeskuksen toimivuuteen muun muassa opasteita tai tavaroiden ja vaatteiden säilytysmahdollisuuksia lisäämällä, Jauro painottaa.

9 ILMOITUSLIITE Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu MEDIAPLANET 9 KUVA: ISTOCK Kiinteistöveron perusteet kannattaa tutkia Marja Kangasvaara Kiinteistövero on kiinteistön arvon perusteella määrättävä vuotuinen vero. Jokaiselle rakennukselle tai tontille lasketaan verotusarvo, jonka perusteella määrätään kiinteistövero. Kiinteistön omistaja vastaa siitä, että kiinteistöverotuksen tiedot ovat oikein. Kiinteistöverotukselle kuntotutkimus? Kiinteistövero koskee sekä rakennuksia että maapohjaa, lukuun ottamatta metsiä ja maatalousmaata. Kiinteistövero ei liity omistajan tuloihin tai varallisuuteen, vaan se määritetään suoraan rakennuksen tai tontin perusteella. Kiinteistöverotukseen vaikuttavat teknisten ominaisuuksien lisäksi esimerkiksi rakennusten perusparannukset. Eduskunta päättää kiinteistöveroprosenttien rajat, kunnat sovellettavat veroprosentit ja verohallinto tonttien ja rakennusten verotusarvot. Järjestelmä on tällä hetkellä monimutkainen, sen yksinkertaistaminen onkin Kiinteistöliiton hallitusohjelmatavoittei- siin kirjattuna. Kiinteistöliiton kanta on, että verotuksen tulisi olla läpinäkyvää ja perustua yksinkertaisiin periaatteisiin. Asian edistäminen on tärkeä osa edunvalvontaamme. Keskeisin ongelma on se, että tällä hetkellä kiinteistöverosta päätetään monella eri taholla ja erilaisten investointien verovaikutukset ovat vaikeasti ennakoitavissa hankkeiden suunnitteluvaiheessa, kertoo Kiinteistöliiton talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen. Yhteydenottoja tulee yleensä silloin, jos verottaja on tehnyt muutoksia veroesitykseen ja halutaan selvittää ovatko veron perusteet kohdallaan. Veroasiantuntijan apua voidaan tarvita, jos verottajan kanssa tulee tulkintaeroja, Järvinen korostaa. Kiinteistöveron optimointi voi tuoda merkittäviä säästöjä Verotuksen yksityiskohtien sekä vallalla olevien käytäntöjen ja verottajan ohjeistusten tunteminen on ensiarvoisen tärkeää verotuksen tarkistuksen ja optimoinnin Kiinteistöliiton kanta on, että verotuksen tulisi olla läpinäkyvää ja perustua yksinkertaisiin periaatteisiin. Juho Järvinen kiinteistöliiton talous- ja veroasiantuntija KUVA: KIINTEISTÖLIITTO Keijo Leppävuori toimitusjohtaja KUVA: GREEN BUILDING PARTNERS Konsta Tuokka projektipäällikkö KUVA: GREEN BUILDING PARTNERS kannalta. Tavoitteemme on löytää verovelvollisen kannalta edullisin lainmukainen ratkaisu, kertoo Green Building Partners Oy:n johtava asiantuntija Keijo Leppävuori. Kiinteistöveron kustannukset ovat usein suurin yksittäinen ylläpidon kustannuserä erityisesti toimitilakiinteistöissä. Toimitilapuolella on suuria omistajia, jolloin kiinteistöverotuksen perusteiden tarkistaminen voidaan tehdä tehokkaasti suurelle kiinteistöjoukolle kokonaisuutena. Verotus on toimitilapuolella asuinrakennuksia tiukempaa ja tästä johtuen myös säästömahdollisuudet ovat suurempia, Leppävuori painottaa. Pääfokuksena säästöjen löytyminen Kiinteistön omistajat pitävät verottajan kiinteistöveropäätöstä usein lopullisena. Veroperusteissa saattaa kuitenkin olla virheitä, verovelvollisen kannalta edullisia tietoja on jätetty ilmoittamatta tai ne on ilmoitettu väärin. Esimerkiksi peruskorjausten seurauksena vaikeasti määriteltävät ikäalennukset on voitu käsitellä omistajan kannalta epäedullisesti. Pystymme esittämään verottajalle todellista tilannetta vastaavan tulkinnan laskentamallillamme, tarkentaa Leppävuori. Jos rakennuksella on useita käyttötarkoituksia, jälleenhankinta-arvon määrittäminen osarakennuksittain saattaa johtaa edullisempaan lopputulokseen. Asiakkaalle kiinteistöveroselvityksen teettäminen on vaivatonta ja riskitöntä, sillä palkkio perustuu syntyneisiin säästöihin. Kiinteistöveron optimoinnilla voidaan saavuttaa huomattavia säästöjä ylläpitokustannuksiin sekä täyttää lain vaatima ilmoitusvelvollisuus. Tunnemme säästömahdollisuudet, jotka monesti jäisivät verovelvolliselta huomaamatta. Selvityksen jälkeen myös asiakkaan oma osaaminen ja siten omatoimisuus jatkossa kasvaa, painottaa projektipäällikkö Konsta Tuokko Green Building Partners Oy:stä. Kiinteistöveroselvitykset ammattitaidolla ja 100% säästöihin perustuvalla palkkiomallilla! Green Building Partners Oy on rakentamisen ja olemassa olevan kiinteistökannan ympäristö-, energia- & elinkaaripalveluihin erikoistunut yritys. Ympäristöluokitukset Energiatehokuuden hallinta Kiinteistönpidon toimintojen kehitys Kiinteistöverotuksen tarkistus ja optimointi Ota yhteyttä kestävän rakentamisen osaajaan ja kysy lisää ympäristö-, energia- ja elinkaaripalveluistamme. Green Building Partners Oy Kutomotie Helsinki puh Osaamisemme kattaa kaikki rakentamisen ympäristöohjauksen elementit tarvekartoituksista hankesuunnittelun tavoitteiden kautta käyttö- ja ylläpitovaiheen ympäristöasioiden hallintaan. Meillä on vahvat näytöt kiinteistöjen ylläpidon konsultoinnista sekä toimintojen strategisesta suunnittelusta. Olemme tuoneet kiinteistöveroselvityksillä säästöjä Suomen merkittävimmille kiinteistönomistajille.

10 10 rakennamme.fi Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu ILMOITUSLIITE MAINOSARTIKKELI Raha kasvaa puissa Historian käännekohdat ovat muokanneet suomalaista metsänomistusrakennetta. Kehittyvä metsäteollisuus hankki metsämaata omistukseensa turvatakseen tuotantolaitosten puuhuollon aikana, jolloin yksityispuumarkkinoita ei ollut olemassa. Varsin pian metsäteollisuuden maanostoa säädeltiin ja lopulta kokonaan estettiin maan hankintaa säätelevällä lainsäädännöllä. Riitta Väisänen myyntipäällikkö UPM biorefining KUVA: OMA ARKISTO Sotien jälkeinen asutuspolitiikka takasi yhteiskuntarauhan, sitoi rintamamiehet ja maattoman väestön maahan, ja loi pohjan nykyiselle metsänomistuksen perusrakenteelle ja tilakoolle. Tämän laajan operaation johdosta Suomeen luotiin suuri metsänomistajajoukko, jonka edustajalla edelleen on omistuksessaan keskimäärin noin 30 hehtaarin suuruinen metsätila. Näiden merkittävien yhteiskunnallisten ratkaisujen johdosta Suomen metsänomistus on pientila- ja yksityisomistusvaltaisempi kuin esimerkiksi läntisessä naapurimaassamme. Tilanne Suomen metsätilamarkkinoilla on ollut kauan hyvin muuttumaton, ja markkinat ovat olleet pienet suhteessa metsätalouden merkitykseen kansantaloudelle. Lukumääräisesti suurin osa suomalaisista metsätiloista vaihtaa edelleen omistajaa sukulaisten välisen kaupan, perinnön tai lahjoituksen kautta. Viimeisten kuuden vuoden ai- KUVA: UPM BONVESTA kana Suomen metsätilamarkkinat ovat kuitenkin vilkastuneet. Maanmittauslaitoksen ja riippumattoman tutkimuslaitoksen tekemien selvitysten mukaan yli 2 hehtaarin suuruisten metsätilojen vapaan kokonaismarkkinan suuruus vuonna 2014 oli jo noin 450 miljoonaa euroa. Kasvavat markkinat ovat seurausta sekä kauppojen lukumäärän kasvusta että metsämaan keskihintojen noususta. Metsätilamarkkinoiden vilkastumiseen on hyvän sysäyksen antanut UPM-Kymmene Oyj:n päätös luopua osasta historiallista metsänomistustaan Kainuun, Pohjois- Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois- Pohjanmaan alueella. UPM:n myymät kohteet ovat huomattavasti keskimääräistä metsätilaa suurempia. Ne poikkeavat normaalitarjonnasta myös sekä erinomaisen metsänhoidollisen tilan että myyntimateriaalin laadun suhteen. UPM Bonvesta metsätilat tarjoavat hyvän mahdollisuuden metsätilakoon tuntuvaan kasvattamiseen ja ammattimaiseen metsänomistajuuteen. Tällä hetkellä metsäsijoittaminen kiinnostaa ennennäkemättömällä tavalla sekä kotimaisia että ulkomaisia sijoittajia. Suomalainen metsäteollisuus on keskellä suurta rakennemuutosta perinteisestä saha- ja paperiteollisuudesta biotuoteteollisuuteen. Nämä metsän uudet mahdollisuudet lisäävät koko metsäklusterin kiinnostavuutta. Myös rahastomuotoinen metsän omistaminen on löytänyt tiensä Suomeen sen myötä, että nyt tarjolla on instituutioita kiinnostavia, kookkaita ja laadukkaita kohteita. Oleellinen osa metsätilakauppaa UPM:n metsäsijoittajille suuntaamissa kohteissa on pitkäaikainen puukauppa- ja metsäpalvelusopimus, joka takaa puulle varman menekin ja metsille ammattimaisen ja tehokkaan hoidon. Metsäsijoituksen tuotto muodostuu hakkuutuloista saatavasta kassavirrasta sekä arvonnoususta. Arvonnousu muodostuu pystypuuston tilavuus- ja arvokasvusta. Metsätalousmaan (maapohjan) arvonnousuun ei Suomessa yleensä ladata kasvuodotuksia asutuskeskuksien lähimetsiä lukuun ottamatta. Metsän sijoitustuotto perustuu biologiseen kasvuun ja sen hyödyntämiseen järkevästi hakkuilla. Tämä toiminta on immuuni maailmantalouden heilahteluille. Metsä onkin erinomaista inflaatiosuojaa antava kiinteistösijoituskohde, jolla on myös muita arvoja. Taloudellisesti kannattava metsätalous ei tarkoita, että metsän monikäyttö- ja luontoarvot menetetään. Kiertoajan päätteeksi tehtäviin avohakkuisiin perustuva tasaikäiskasvatus luo metsämaisemaamme eri-ikäisten metsiköiden mosaiikin. Metsiköiden pieni keskikoko vaikuttaa osaltaan siihen, että ikärakenteen muutos koskettaa suhteellisen pieniä alueita kerrallaan. Monikäyttöarvojen, kuten marjastus- ja metsästysmahdollisuuksien säilyminen on luonteva osa suomalaisen metsän kasvatusketjun eri vaiheita. Raha kasvaa puissa ja puut kasvavat UPM Bonvesta -metsätiloilla. Riitta Väisänen UPM Metsä sijoituskohteena Kansantalouden kannalta metsäsektori on edelleen tärkeä toimiala. Sen osuus maamme vientituloista on vajaa viidesosa. Metsätalous ja -teollisuus työllistävät yhteensä noin henkilöä. Lisäksi metsäsektorin moninaiset kerrannaisvaikutukset ovat suuret ja ne kohdistuvat koko maahan. Hannu Liljeroos metsänhoitaja KUVA: OMA ARKISTO Suomessa on yhteensä noin kappaletta yksityisten henkilöiden omistamaa yli kymmenen hehtaarin suuruista metsätilaa tai niiden muodostamaa kokonaisuutta. Metsää aktiivisesti hoitamalla kyetään lisäämään puuston määrää ja ennen muuta hyvälaatuisen tukkipuun osuutta: sen arvo on kolme tai neljä kertaa suurempi kuin kuitupuun arvo. Metsälaki ei enää säätele metsien hakkuita eli metsänomistaja voi vapaasti päättää metsänsä käsittelytavoista ja puun myynneistä. Myös koko metsätila voidaan myydä yleensä melko helposti muutamassa kuukaudessa. Itse metsänhoito ja puukauppa ovat ulkoistettavissa metsäpalve- KUVA: UPM BONVESTA lusopimuksella, joka tehdään metsäpalveluyrityksen, metsänhoitoyhdistyksen tai puuta ostavan yhtiön kanssa. Yhtiö varmistaa siten raakapuun saantiaan ja metsänomistaja saa myymilleen puilleen hintatakuun eli ostaja maksaa jälkikäteen lisähintaa, mikäli puun hinta on kaupanteon jälkeen noussut. Kansallisessa metsäohjelmassa on asetettu tavoitteeksi hakkuiden merkittävä lisäys. Teollisuuden ainespuuta ja energiapuuta tarvitaan jatkossa lisää. Puu uusiutuvana luonnonvarana on ilmastonmuutoksen torjunnassa tärkeä raaka-aine. Tuotekehityksen ja käyttösovellusten ansiosta puulle on odotettavissa lisää uusia käyttömuotoja ja lisäkysyntää. Eikä pidä unohtaa metsän tarjoamia moninaisia aineettomia arvojakaan. Metsämaata kannattaa ostaa senkin takia, että sen valmistus on aikoja sitten lopetettu ja arvo on kestänyt ja kasvanut sukupolvelta toiselle. Hannu Liljeroos metsänhoitaja Lue lisää rakennamme.fi

11 ILMOITUSLIITE Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu MEDIAPLANET 11 Korkeapainesumu suojaa laajoilta vahingoilta HI-FOG on korkeapaineella toimiva vesisumujärjestelmä, jossa vesi hajotetaan korkean paineen avulla hienojakoiseksi sumuksi. Korkeapainevesisumun päämääränä on, että vesi saadaan hajotettua mahdollisimman pieniksi pisaroiksi, jotta se höyrystyisi nopeasti ja sitoisi lämpöenergiaa tulelta. Höyrystyessään vesi laajenee niin, että se syrjäyttää happea palopinnan tai palopesäkkeen läheisyydestä. Järjestelmässä käytettävä korkea paine takaa myös sen, että pisarat jaksavat lentää palopesäkkeeseen asti. Näiden ominaisuuksien johdosta vesisumusprinkleri on paljon tehokkaampi kuin perinteinen sprinkleri, kertoo Marioff Corporation Oy:n Suomen liiketoimintajohtaja Jaakko Kääriäinen. Pienet pisarat maksimoivat veden sammutustehokkuuden, jolloin tarvittavat vesimäärät ovat huomattavasti pienemmät kuin perinteisissä sprinklerijärjestel- Korkeapainevesisumujärjestelmä takaa tehokkaan paloturvan puu kerrostaloon Korkeapainesumusprinklaus sopii erityisesti puutalorakentamiseen, koska sen aukaisema vesimäärä on vain 10 prosenttia perinteiseen sprinkleriin verrattuna. Tämä ennaltaehkäisee vesivahinkoja ja vähentää kuivatuksen määrää. Nina Kinnunen Liimapuurunkoinen maneesi, Primus -talli. KUVA: PUUINFO & METSÄWOOD Puurakentamisella runsaasti kasvun varaa Metsämyönteisessä Suomessa puuta hyödynnetään yllättävän vähän kerrostalojen, julkisten rakennusten, hallien ja siltojen rakennusmateriaalina. Päivi Surakka Suomen valtavista metsävarannoista hyödynnetään vuosittain vain reilu puolet. Työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta puu on raaka-aine, jota on Suomessa yltäkyllin ja puurakentamisen lisääminen koituisi kansantalouden eduksi, toteaa kehittämispäällikkö Markku Karjalainen Valtakunnallisesta puurakentamisohjelmasta. Suomessa puurakentaminen on keskittynyt erityisesti pienrakennuksiin. Omakotitalojen ja kesämökkien lisäksi puuta voitaisiin kuitenkin hyödyntää entistä enemmän kerrostalojen, julkisten tilojen, hallirakennusten ja siltojen materiaalina. Tänä vuonna puukerrostaloihin rakennetaan noin asuntoa eli puukerrostalot ovat saavuttamassa noin 10 prosentin markkinaosuuden. Se on hyvä saavutus, mutta tehtävää on edelleen, Karjalainen toteaa. Rakennusalalla mielletään, että isot rakennukset pitää tehdä teräksestä tai betonista. Tiedämme kuitenkin, että pientalopuolella puu on kilpailukykyinen materiaali ja kannattavuus ei katoa minnekään, jos rakennukseen tehdään useampia kerroksia. Rakennusalan kiinnostusta puurakentamiseen saattaa lisätä vuonna 2017 pakolliseksi tuleva hiilijalanjälkitarkastelu, jonka myötä rakennuslupahakemuksissa tulee osoittaa rakentamisen ympäristövaikutukset. Puu tulee tällöin näyttämään erinomaiselta, sillä se on ekologinen, uusiutuva ja paikallinen materiaali, Karjalainen toteaa, ja päättää: En usko, että muutos tapahtuu äkkiä, mutta hyvien esimerkkien kautta rakennusala harjaantuu, jolloin myös puun uskottavuus ja kilpailukyky vakiintuvat. Lue lisää rakennamme.fi Markku Karjalainen puurakentamisohjelman kehittämispäällikkö, työ- ja elinkeinoministeriö KUVA: OMA ARKISTO Toimitusjohtaja Mika Airaksela oli rakennuttamassa Suomen ensimmäistä viisikerroksista puukerrostaloa Heinolaan vuonna Kun Airaksela ryhtyi tuolloin tutkimaan markkinoilla olleita sprinklerivaihtoehtoja, nousivat suurimmaksi käytönaikaiseksi ongelmaksi sprinklerien aiheuttamat vesivahingot. Jotta sprinklereistä rakennustiloihin mahdollisesti laukeavien vesimäärien haittoja pystyttiin minimoimaan, kohteen palosammutusjärjestelmäksi valikoitui lopulta Marioffin HI-FOG korkeapainesumujärjestelmä. HI-FOG -korkeapainesumujärjestelmä vakuutti, koska sen suihkuttama vesimäärä on vain 10 prosenttia perinteisestä sprinkleristä. Puukerrostalossa sprinklerit sijoitetaan vaatimusten mukaisesti jokaiseen asuntoon, joten kuivausta ei tarvitse tehdä koko rakennuksessa, jos vesivahinko tapahtuu, Airaksela toteaa. Korkeapainesumusprinklerit tullaan sijoittamaan myös Vantaan Kivistössä rakenteilla olevan seitsemänkerroksisen puukerrostalon 186 asuntoon. Airaksela antaa kiitosta korkeapainesumujärjestelmän tilavaatimuksista, jotka ovat perinteistä järjestelmää pienemmät. Tavoitteenamme on, että putket ovat aina piilossa, ja puurakentamisen puolella tämä on helpompaa kuin perinteisessä betonirakentamisessa. Korkeapainesumua KUVA: MARIOFF CORPORATION OY Puukerrostalo Vantaan Kivistöstä. KUVA: VUORELMA ARKKITEHDIT Mika Airaksela toimitusjohtaja KUVA: RAKENNUSLIIKE REPONEN OY missä. Tämä minimoi palo- ja savu- ja vesivahingot rakennuksessa. Normaalien asuinrakennuskohteiden ja teollisuuden sovellusten lisäksi järjestelmä sopii esimerkiksi hotelleihin, sairaaloihin, toimistoihin, kirkkoihin ja museoihin. Korkeapainevesisumujärjestelmä suojaa myös monia historiallisesti arvokkaita rakennuksia maailmanlaajuisesti. Jaakko Kääriäinen liiketoimintajohtaja KUVA: MARIOFF CORPORATION OY LISÄÄ DIGISSÄ Suomalainen Marioff Corporation Oy on maailman suurin vesisumusammutusteknologian toimittaja. Sen innovatiivinen HI-FOG korkeapainevesisumujärjestelmä on maailman testatuin vesisumujärjestelmä. rakennamme.fi

12 12 rakennamme.fi Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu ILMOITUSLIITE KUVA: ISTOCK Jarmo Linden johtaja KUVA: ARA OY Marja Kokko toimitusjohtaja KUVA: OMA ARKISTO Ikääntyvien asuntotarve kasvaa Suomessa Ympäristöministeriön mukaan vuoteen 2030 mennessä Suomeen tarvitaan miljoona vanhuksille soveltuvaa asuntoa. Sen lisäksi, että esteettömien yksityisasuntojen tarve kasvaa, tarvitaan myös laadukasta palvelutaloasumista. Nina Kinnunen mia ikään kuin alueen sydämenä ikääntyneille. Esimerkiksi talon keittiön ruokapalveluita voitaisiin tarjota myös alueen muille asukkaille. Tällaista toimintaa Aran rahoitus ja lainsäädäntö eivät vielä mahdollista. alueilta, pyritään tänä päivänä huomioimaan asukkaiden tarpeet, kuten julkisten palveluiden läheisyys ja liikenneyhteydet. Kiinnitämme huomiota siihen, että palvelutalot eivät sijaitse alueella, missä on laitoskeskittymiä tai erityisryhmäasutusta, Linden toteaa. Hoivapalvelukiinteistöjen rakennuttamiseen erikoistuneen Tyvene Oy:n toimitusjohtaja Marja Kokko kertoo, että tällä hetkellä tarve olisi noin tehostetun hoivan palvelutaloasunnolle vuosittain. Tämän lisäksi tulisi toteuttaa valtava määrä esteettömyyskorjauksia yksityisasuntoihin, jotta ikääntyvät asukkaat pystyisivät asumaan kotonaan mahdollisimman pitkään. Muistisairaiden osalta tulee huomioida myös turvallisuus, joka taas lisää palvelutalojen tarvetta. Laadukkaan palvelutalon suunnitteluvaiheessa tulee huomioida henkilökunnan tarpeiden lisäksi monia yksityiskohtia, kuten tilojen korkeuserot ja muuntojoustavuus, pintamateriaalit ja väri- ja äänimaailma sekä laadukas hoivateknologia ja energiatehokkuus. Palvelutalosta avoimeksi monitoimitilaksi Tällä hetkellä yksi suurimpia haasteita palvelutalojen rakennuttamisvaiheessa on tietämättömyys palvelutaloasuntojen loppukäyttäjistä. Asukkaat kun valikoituvat palvelutaloihin usein kunnan sosiaalitoimen kautta. Tämä on vuorovaikutteisuuden ongelma, jota on tarve kehittää. Meidän tulisi saada aikaisemmin tietoomme se, ketä asukkaiksi on tulossa, jotta voisimme käydä keskustelua asukkaiden tai omaisten kanssa, Kokko painottaa. Tulevaisuudessa senioriasumisen suunnittelussa tullaan panostamaan yhä enemmän elämänkaariajatteluun. Kokko näkee, että tämä voi toteutua esimerkiksi korttelikokonaisuutena, joissa useat sukupolvet elävät rinnakkain toisensa kanssa. Palvelu- ja senioritalojen lisäksi alueella voisivat sijaita myös päiväkoti, koulu ja perinteiset vuokra-asunnot. -Palvelutalon monitoimitiloja voitaisiin käyttää erilaisiin aktiviteetteihin ja ne voisivat toi- Palvelutalojen sijannilla tärkeä rooli Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n johtaja Jarmo Linden kertoo, että rahoitettavissa asumishankkeissa huomioidaan aina niiden pitkäkestoinen tarve sillä paikkakunnalla, johon palvelutaloja suunnitellaan. Aran rahoitus on julkista tukea, joten voimme avustaa vain sellaisia hankkeita, joita kyseinen sijaintikunta puoltaa. Tärkeää on myös saada kunnan tai sote-alueen lausunto palvelutalon tarpeellisuudesta, jotta se istuisi palvelurakenteeseen. Pitkän tähtäimen elinkaariajattelua pyritään Aralla huomioimaan aina asukaskohderyhmän mukaan. Esimerkiksi nuorilla kehitysvammaisilla on ollut mahdollisuus vaikuttaa omiin asumistarpeisiinsa palvelutalon suunnitteluvaiheessa. Myös palvelutalojen sijanti pyritään huomioimaan, jotta asukkaat pysyisivät kiinteästi osana yhteiskuntaa. Sen sijaan, että hoivakiinteistöt sijoitettaisiin kauas keskusta- KODIKKAITA PALVELUASUNTOJA Tyvene Oy on ammattitaitoinen ja luotettava palvelutalojen rakennuttaja, omistaja ja vuokranantaja. Toteutamme kohtuuhintaisia ja laadukkaita palvelutaloasuntoja ympärivuorokautista hoivapalvelua tarvitseville ikäihmisille ja erityisryhmille yhteisöllisillä asumisratkaisuilla yksityisyyttä kunnioittaen. Olemme valtakunnallisesti toimiva, yhteiskuntavastuullinen kumppani kunnille ja yksityisille hoivapalveluyrityksille. Lisätietoa toiminnastamme löydät kotisivuiltamme.

13 ILMOITUSLIITE Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu MEDIAPLANET 13 VEDESTÄ MITATTAVAA SÄÄSTÖÄ Kotimainen vedenkulutusta mittaava Verto antaa asukkaalle entistä paremman mahdollisuuden vaikuttaa asumiskustannuksiinsa. Jo käyttäjää saavuttanut Verto on huoneistokohtainen ja ajantasaista tietoa tuottava etäluettava mittausjärjestelmä. Motivan selvitysten mukaan huoneistokohtaisella veden kulutuksen mittauksella saavutetaan keskimäärin prosentin säästöt vedenkulutuksessa. Helpon seurannan johdosta, ja aina ajantasaisen informaation johdosta, Verto kodeissa kulutuksen on todettu laskeneen keskimäärin 30 prosenttia. Harva tulee ajatelleeksi, että vettä kulutettaessa kulutetaan myös energiaa. Esimerkiksi viiden minuutin suihku kuluttaa 2 kilowattituntia energiaa. Se on yhtä paljon kuin mitä vaikkapa auton lohkolämmitin käyttää neljässä tunnissa. Suomalainen käyttää keskimäärin 155 litraa vettä päivässä, josta kolmasosa on lämmitettyä. Suurimmat vedenkuluttajat asuvat kerrostaloissa ja rivitaloissa, joissa ei ole huoneistokohtaisia mittareita. 30 prosentin lasku vedenkulutuksessa tarkoittaa käytännössä yli :nen litran säästöä vedenkulutuksessa kolmihenkiselle perheelle vuodessa. Keskivertohinnan mukaan se tarkoittaa tällä hetkellä noin kolmensadan euron säästöä vuodessa. Helppokäyttöinen tapa Asukkaalle Verto-mittari näkyy asuntokohtaisesta digitaaliselta näyttölaitteelta. Sen avulla voi seurata sekä kylmän että lämpimän veden kulutusta. Säästöjä ja helppoutta syntyy myös kun perinteinen vesimittarin lukeminen voidaan jättää kokonaan pois. Mittaustulos toimitetaan siis sähköisesti suoraan isännöitsijälle, joka voi lähettää todellisiin kulutuslukemiin perustuvat vesilaskut asukkaille. Asunnon energiatehokkuutta parannetaan monin tavoin. Jos esimerkiksi lämmöneristämisen takaisinmaksuaika on yleisesti vuotta ja ikkunaremontin 5-10 vuotta, mutta vedenkulutuksen seurannan tuoma investointi maksaa itsensä takaisin jo 3-5 vuoden kuluessa. Lisää tietoa osoitteesta: SUOMEN AMMATTIMAISET OMISTAJAT Kiinteistö- ja rakentamisala tarjoaa puitteet hyvälle elämälle. RAKLI edustaa ammattimaisia toimijoita, jotka omistavat koteja, työpaikkoja, liike- ja palvelutiloja sekä liikenneväyliä. Heidän työtään on investoida rakennettuun ympäristöömme ja pitää siitä huolta päivittäin. Rakennuksissa ja väylissä on kiinni yli 70 prosenttia kansallisvarallisuudestamme, joten hyvä ja vastuullinen omistajuus on ensiarvoisen tärkeää. RAKLI kehittää: VANHA MUUTTUU UUDEKSI Vauhtia ja ideoita Lahden keskustan radanvarren kehittämiseen haettiin RAKLIn klinikalta, joka tarjosi alueen kiinteistönomistajille, muille toimijoille ja kaupungille yhteisen foorumin uudistuksen valmisteluun. Loistavien liikenneyhteyksien äärellä olevasta teollisuusalueesta tulee tiiviimmin kaupungin ydintä, kun sinne rakentuu monipuolisia palveluja sekä vaihtoehtoja asumiseen ja työskentelyyn. Aamukahvia Annankadulla Kaupungin kiinnostavimmat aamukahvit juodaan Annankadulla. RAKLIn jäsenille on kerran kuussa tarjolla asiaa ajankohtaisista teemoista, kuten uudenlaisesta työympäristöjen johtamisesta, sijoittamisesta yhdyskuntakiinteistöihin tai rakennuttajan toimista laadun parantamiseksi. RAKLI ajan hermolla: KIINTEISTÖMARKKINOILLA INVESTOIDAAN Kiinteistömarkkinoiden aktiviteetin notkahdus helpotti vuonna 2014 ja kauppavolyymi nousi korkeimmalle tasolleen sitten vuoden RAKLI-KTI-toimitilabarometrin mukaan myös ulkomaalaisten sijoittajien kiinnostus Suomeen kasvaa edelleen. Lähivuosien aikana on erityisen mielenkiintoista nähdä, miten omistukset kehittyvät yhdyskuntakiinteistöissä, eli sellaisissa rakennuksissa, joissa tarjotaan julkisia palveluita kuten hoivaa tai opetusta. RAKLIn vuokra-asuntobarometrin vastaajat arvioi- RAKLI vaikuttaa: TOIMIVAA ENERGIATEHOKKUUTTA Kiinteistöihin kehitetään koko ajan entistä energiatehokkaampia ratkaisuja. Lähtökohtana pitää olla sellaiset toteutukset, jotka ovat tehokkaita myös käytännössä, sanoo RAKLIn tekninen johtaja Ilpo Peltonen, joka on mukana kansallisen lähes nollaenergiarakentamista koskevan lainsäädännön valmistelussa. Asiantuntemusta ja parhaita ideoita entistä energiatehokkaamman rakennuskannan toteuttamiseen on koottu muun muassa alueelliseen energiatuotantoon, Östersundomin aurinkoenergiaratkaisuihin sekä uusiutuvan energian liiketoimintamallien kehittämiseen paneutuneilla RAKLIn klinikoilla, joilla on ollut mukana laaja joukko aihepiirin ammattilaisia. vat vuokra-asuntojen tarjonnan kasvavan seuraavan vuoden aikana. Kolme neljästä vastaajasta sanoo oman organisaationsa investointien lisääntyvän. Asunnoille on nyt paljon kysyntää, minkä vuoksi niiden rakennuttaminen kiinnostaa muun muassa asuntosijoitusrahastoja. RAKLISSA MUKANA: Kiinteistönomistajat Kiinteistösijoittajat Rakennuttajat Kaupungit Toimitilojen käyttäjät Infraomistajat ja näille johtamispalveluja tuottavat ammattilaiset RAKLI kokoaa yhteen kiinteistöalan ja rakennuttamisen vastuulliset ammattilaiset. Yhdessä varmistamme, että Suomessa on tilaa hyvälle elämälle. Ota yhteyttä! Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen, puh ,

14 14 rakennamme.fi Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu ILMOITUSLIITE AMMATILLINEN NÄKÖKULMA VIERASKYNÄ Kiinteistövarallisuuden vuokratuottoaste on kasvukeskuksissa pienempi kuin muualla Suomessa. Tämä näkyy selkeästi myös asuntomarkkinoilla. Tilastokeskuksen aineistoista laskettuna vapaarahoitteisten kerrostaloasuntojen keskimääräinen bruttovuokratuottoaste (hoitokuluja ei huomioitu) oli vuonna 2014 esimerkiksi Helsingissä 5 % ja Tampereella 7 %, kun se oli Kotkassa 10 % Kouvolassa peräti 11 %. Usein ajatellaan, että vuokratuottoasteen alueelliset erot ovat liian suuret ollakseen kestävällä tasolla. Tähän vedoten saatetaan esit- Elias Oikarinen akatemiatutkija, dosentti Turun yliopiston kauppakorkeakoulu KUVA: TURUN YLIOPISTO Kiinteistövarallisuuden suuret alueelliset vuokratuottoerot kuuluvat asiaan tää, että tietyillä alueilla, erityisesti pääkaupunkiseudulla, asuntojen hinnoissa on kupla. Suuret alueelliset erot vuokratuottoasteessa ovat kuitenkin talousteorian pohjalta odotettuja. Eroavaisuudet ovat yleensä selitettävissä alueellisilla eroilla riskeissä ja tulevaisuuden odotuksissa: riskillisemmälle kohteelle vaaditaan korkeampaa vuokratuottoa ja suuremmat kasvuodotukset madaltavat vuokratuottovaatimusta. Kasvukeskusten asunnot ovat keskimäärin turvallisempia sijoituksia kuin taantuvien alueiden asunnot, sillä likviditeetti on parempi ja riski vajaakäytöstä pienempi. Lisäksi suuremmissa monipuolisemman tuotantorakenteen kaupungeissa työllisyys ja siten asuntojen hinta- ja vuokrakehitys ei ole kovin voimakkaasti riippuvainen yksittäisestä toimialasta tai yrityksestä. Pienemmät harvoista toimialoista ja yrityksistä suuresti riippuvaiset kaupungit ovat tältäkin osin riskialttiimpia sijoituksia. Kiinteistövarallisuuden vuokratuottovaatimusta kasvukeskuksissa pienentävät myös suuremmat kasvuodotukset. Kasvukeskuksissa väestömäärä ja tulostaso nousevat muuta Suomea nopeammin, mikä aiheuttaa voimakkaamman vuokratason nousun. Esimerkiksi odotus vuokratason kahden prosentin pysyvästä vuotuisesta noususta madaltaa vaadittua vuokratuottoastetta kahdella prosenttiyksiköllä. Vapaarahoitteisten asuntojen keskimääräinen neliövuokra on kasvanut Helsingissä vuotuisesti yli kaksi prosenttiyksikköä nopeammin kuin Kouvolassa 2000-luvun aikana. Matalampi vuokratuottoaste Helsingissä ja muissa kasvukeskuksissa kuvastaa osaltaan sitä, että niissä odotetaan vuokratason nousun olevan suhteellisen nopeaa myös tulevaisuudessa. Samaa asiaa voidaan ajatella intuitiivisesti myös hintanousun kautta: nopeampi väestö- ja tulotasonnousu ennakoi suurempia arvonnousutuottoja, jolloin arvonnousu kompensoi osaltaan matalampia vuokratuottoja. Hintojen ja vuokrien trendi onkin pitkällä aikavälillä samankaltainen. Riski- ja odotuserojen seurauksena myös kaupunkialueen sisällä on luonnostaan merkittäviä eroja vuokratuottoasteessa. Esimerkiksi liikenneväylähankkeet saattavat vaikuttaa suuresti tietyn osamarkkina-alueen hinta-vuokrasuhteeseen. Espoon Tapiolassa odotus metron tuomasta sijainnin houkuttelevuuden kasvusta (pois lukien metroaseman välittömässä läheisyydessä olevat asunnot) ja siten vuokratason noususta näkyy tänä päivänä korkeampana hintavuokra-suhteena. On ennakoitavissa, että väestöpohjaltaan supistuvilla alueilla vuokratuottoaste kasvaa tulevaisuudessa entisestään. Samalla alueelliset vuokratuottoerot kasvavat. Sijoittamalla supistuvien alueiden asuntomarkkinoille sijoittajilla on mahdollisuus korkean riskin ja heikon hinta- ja vuokrakehityksen vastapainoksi saada korkea vuokratuottoprosentti. Vaikka alueella, jossa likviditeetti on suhteellisen hyvä, vajaakäyttöriski pieni ja kasvuodotukset korkeat kuten Helsingissä kiinteistövarallisuuden vuokratuottoaste on perustellusti useita prosenttiyksikköjä matalampi kuin heikon likviditeetin, korkean vajaakäyttöriskin ja heikkojen kasvunäkymien seudulla, aina ei välttämättä ole kyse tasapainoisesta tilanteesta. Pahimmillaan nopeasti kasvavalla alueella asuntosijoituksiin sisältyvä riski saatetaan unohtaa lähes kokonaan. Jollain alueella puolestaan kasvuodotukset saattavat olla epärealistiset. Alueellisten erojen tasapainoisuutta on harmillisen vaikea arvioida. Sellaista ilmiselvää kuplaa indikoivaa tilannetta, jossa sijoittajat ostavat asuntoja suuren lyhyen aikavälin arvonnousun uskossa välittämättä hankkia vuokralaisia asuntoihinsa, kuten Tallinnassa joitain vuosia sitten, esiintyy harvoin luvun lopun tapaiset alle kahden prosentin nettovuokratuottoasteet ovat Suomen oloissa kestämättömän matalia alueesta riippumatta. Noista luvuista ollaan kuitenkin Suomessa nykyisin kaukana. Location for business Matti Tarhio toimitusjohtaja puh Sopivien liike- ja toimitilojen löytäminen on monelle aloittelevalle yritykselle haastavaa. Pienyritykset ja start-upit tarvitsevat liiketoimintansa tukemiseksi hyvät puitteet, joiden hintataso on kuitenkin järkevä. Opiskelijoiden asumiseen keskittynyt Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö (Hoas) tarjoaa yrityksille kohtuuhintaista toimi-, liike- ja varastotilaa keskeisiltä paikoilta ympäri pääkaupunkiseudun. - Hoasin liiketilat soveltuvat parhaiten start-upeille ja pienille yrityksille. Tilavaihtoehtomme ovat lähinnä opiskelija-asuntoloiden yhteydessä olevia toimisto- ja liiketiloja, joita olemme rakentaneet kaavoitusmääräysten vuoksi, toteaa HOASin toimitusjohtaja Matti Tarhio. Hoasin kiinteistöissä toimii tällä hetkellä 280 yritystä. Opiskelijavuokralaisia opiskelijoiden asuttamiseen keskittyvän säätiön yli 9000 asunnosta löytyy puolestaan kaiken kaikkiaan Päätoimintaamme on opiskelija-asuntojen tarjoaminen, mutta välillä meidän kiinteistöistämme tulee tarjolle yrityskäyttöön soveltuvia tilavaihtoehtoja. Tarjoamme yritysasiakkaillemme myös varastotilaa kokoluokassa 6 m m 2. Esimerkiksi Helsingin Jätkäsaaren kasvuja kehitysnäkymät ovat hyvät tarjoten mainion lähtökohdan menestyvän liiketoiminnan aloittamiseen. - Aloittelevilla yrityksillä on vaihtoehtona vuokrata tilat ns. toimistohotellityyppisestä kohteesta, jossa kaikki palvelut ovat erikseen ostettavissa, mutta vuokratasokin on lähtökohdiltaan korkea. Monelle aloittelevalle yritykselle on kuitenkin tärkeää, että ne pystyvät pienillä kustannuksilla menemään askel askeleelta eteenpäin. Hoas etsii yritysasiakkaikseen pitkäaikaisia vuokrakumppaneita. - Emme halua tehdä lyhytaikaisia, kuukauden kahden pituisia vuokrasopimuksia, vaan lähtökohtaisesti tarjoamme toistaiseksi voimassaolevia sopimuksia.

15 ILMOITUSLIITE Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu MEDIAPLANET 15 Tarkka fokus syventää näkemystämme. Me Aberdeenissa keskitymme puhtaasti varainhoitoon. Siksi olemme pystyneet hankkimaan vankan asiantuntemuksen kaikista keskeisistä varallisuusluokista osakesijoituksista joukkovelkakirjalainoihin, kiinteistösijoituksista vaihtoehtoisiin sijoituskohteisiin. Monipuolisen asiantuntemuksemme ansiosta voimme tarjota useita varallisuuslajeja kattavia sijoitusratkaisuja sekä yksittäisiä rahastoja. Lisätietoa: aberdeen-asset.fi Ilmoituksen on julkaissut Aberdeen Asset Managers Limited, Ison-Britannian Financial Conduct Authorityn hyväksymä ja valvoma varainhoitoyritys. Sijoitusten arvo ja niiden tuotto voivat laskea tai nousta, ja voit saada takaisin sijoittamaasi summaa vähemmän _ADKEST.indd 1 21/04/ :05

16 16 rakennamme.fi Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu ILMOITUSLIITE MEDIAPLANET 16 KUVA: ISTOCK Vaihtoehtoiset saneeraustavat ovat luotettavia Hyvin toteutettu putkiremontti voidaan toteuttaa ilman, että asukkaiden pitää muuttaa pois kotoa remontin ajaksi. Valmiita käyttövesiputkien moduuliratkaisuja ja esimerkiksi viemäriputkien sukitusta käyttämällä voidaan säästää sekä kustannuksia että työaikaa lopputuloksen laadusta tinkimättä. Uusien menetelmien käyttö vaatii kuitenkin hyvää tietämystä eri menetelmien eduista ja oikeista käyttökohteista. Pasi Sillanpää Tapio Falk toimitusjohtaja KUVA: BUILDNET OY Lina Markelin-Rantala sertifioinnin tuotepäällikkö KUVA: VTT EXPERT SERVICES Toimitusjohtaja Tapio Falck nykyaikaisten putkiremonttimenetelmien projektinjohtoon ja suunnitteluun erikoistuneesta insinööritoimisto Buildnet Oy:stä toteaa, että putkiremontin suunnittelussa lähdetään tarpeettoman usein perinteisestä raskaasta toteuttamistavasta. Syynä voivat olla sekä suunnittelijoiden omat tottumukset että asiakkaiden epäluulot uusia vaihtoehtoa kohtaan. Meille uusilta tuntuvat ratkaisut ovat kuitenkin usein muualla jo kauan koeteltuja ja testattuja. VTT varmistaa menetelmien luotettavuuden Sertifioinnin tuotepäällikkö Lina Markelin-Rantala kertoo, että -sivuston kautta on mahdollista tarkistaa eri menetelmien sertifikaatit. Hänen mukaansa Suomessa on tällä hetkellä kymmenkunta erilaista hyväksyttyä menetelmää. Markelin-Rantala muistuttaa, että esimerkiksi viemäriputkien saneeraukseen käytettävissä nykyaikaisissa menetelmissä on selviä eroja. Sujutuksessa vanhan putken sisään asennetaan sisäputki, jolloin rakenne vastaa teknisesti uutta putkea. Sukituksessa puolestaan putki käsitellään epoksilla ja siitä tulee lähes yhtä vahva kuin alkuperäisestä. Kevyimmässä vaihtoehdossa putki vain pinnoitetaan. Falck on itse ollut tekemässä kustannuslaskentaa noin 400 saneerauskohteeseen. Hänen mukaansa keskimääräinen säästö saneerauskustannuksissa uusia menetelmiä käytettäessä on noin 30 %. Lisäksi tulevat säästöt asumiskustannuksissa, kun asukkaat tarvitsevat vähemmän tilapäisiä asuntoja. Riippumaton hankesuunnitelma kaiken perustana Saneerausmenetelmän valinnassa pitää ottaa huomioon asuntojen ja asukkaiden erilaiset tilanteet ja toiveet. On edelleenkin paljon kohteita, joissa perinteinen menetelmä on kilpailukykyinen vaihtoehto. Uudet menetelmät soveltuvat erityisesti niihin kohteisiin, joissa esimerkiksi on paljon valmiiksi uudistettuja kylpyhuoneita. Hyviä ratkaisuja ei tarvitse purkaa ja tätäkin kautta syntyy merkittäviä säästöjä. Falckin mukaan kustannuslaskennasta on jo niin paljon kokemusta, että kokenut projektinjohtaja pystyy arvioimaan eri menetelmien kustannusvaikutukset 10 % tarkkuudella. Putkien sukituksesta ja käyttövesiputkien moduuliratkaisuista on jo niin paljon kokemusta, että oikein toteutettuna ja hyvin valvottuna uusien menetelmien käyttö ei ole riskivalinta. Valvojan syvällinen kokemus menetelmistä ja ammattitaito ovat kuitenkin avainasemassa. TEE TÄYDELLINEN VIEMÄRIREMONTTI EDULLISESTI ÄLÄ RIKO KYLPYHUONETTA PUTKIREMONTIN TAKIA! UUSI LATTIAKAIVO JA VIEMÄRIT PINTOJA RIKKOMATTA ASU KOTONA KOKO REMONTIN AJAN MASTERPIPE on tuonut markkinoille ainutlaatuisen lattiakaivon ja viemärin uusimismenetelmän. Kosteiden tilojen laattoja ja vesieristyksiä ei tarvitse rikkoa. Asunnossa voi asua koko viemärisaneerauksen ajan. Muut remontit voi toteuttaa viemäriremontista riippumatta. Masterpipen VTT:ssa testattu haponkestävä lattiakaivo asennetaan viemärien sukituksen yhteydessä vanhan lattiakaivon sisään. Masterpipe sukittaa lattiakaivosta eteenpäin kaikki viemäriputket. Viemärien haarakohdat vahvistetaan erillisillä haaravahvikkeilla. Näin syntyy nopeasti, asukasystävällisesti ja kustannustehokkaasti uusi 100% saumaton viemäriputkisto. Tätä kutsutaan Mastermenetelmäksi. Masterpipe -lattiakaivo on testattu VTT:ssa standardin SFS-EN mukaisesti. Patentti- ja Rekisterihallitus, hyödyllisyysmallioikeus No Lue lisää lattiakaivosta ja Mastermenetelmästä:

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Innovatiivinen kaupunki B2B Match Making. Karjasillan koulun alueen kehittäminen, tiedotustilaisuus

Innovatiivinen kaupunki B2B Match Making. Karjasillan koulun alueen kehittäminen, tiedotustilaisuus Innovatiivinen kaupunki B2B Match Making Karjasillan koulun alueen kehittäminen, tiedotustilaisuus 9.9.2014 Sisältö: Taustaa: Oulun sitoutuminen INKA/ Älykäs kaupunki ohjelman toteuttamiseen ja ohjelmien

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Kuvit teellinen visiokuva alueesta.

Kuvit teellinen visiokuva alueesta. UUSI KAUPUNGINOSA SK A TU KA U A EN U K IV IS N.K LL RE A O U TE ST Kuvit teellinen visiokuva alueesta. 2 TU TU 3 FREDRIKSBERG HERÄÄ HENKIIN. HELSINGISSÄ KALLION KUPEESSA, SIINÄ SATA- MAN JA RAUTATIEN

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ

KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ 10.11.2016 OMINAISKULUTUKSET 2016, KAIKKI KOHTEET (265 KPL) Lämmitys 39,8 kwh/rm3 Vesi 355 l/rm3 Sähkö 5,48 kwh/rm3 ENERGIAKUSTANNUKSET VS. MUUT HOITOKUSTANNUKSET

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

SUOMALAISET YRITYKSET

SUOMALAISET YRITYKSET SUOMALAISET YRITYKSET Suomalaiset yritykset tehostavat aktiivisesti energiankäyttöään. Vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa on mukana yli 600 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa. Yritysten

Lisätiedot

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014 Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014 Hankkeen tavoitteet Rakennusvalvonnan tavoitteena on jo loppuneen RESCA (Renewable Energy Solutions in City Areas) hankkeen, sekä tulevaisuuden

Lisätiedot

Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla

Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari 10.12.2015 CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö DI Jouni Arola Lahden kaupunki 110

Lisätiedot

1 ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET

1  ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET 1 www.energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET 2017 2025 Energiatehokkuussopimukset 2017 2025 ELINKEINOELÄMÄ KUNTA-ALA KIINTEISTÖALA ÖLJYLÄMMITYSKIINTEISTÖT ENERGIANSÄÄSTÖ- SOPIMUKSET

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT. Pöyry Green Building 09.06.2011 Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy

ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT. Pöyry Green Building 09.06.2011 Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT Pöyry Green Building Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy PÖYRY GLOBAALI SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTI- KONSERNI Pöyry on maailmanlaajuisesti toimiva

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti 79 NCC TONTINVARAUSANOMUS 1 (3) 20.2.2007 Helsingin kaupunki Kiinteistövirasto (kirjaamo) Katariinankatu 1 00 1 70 TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI Kiinnostus

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015 Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015 RAKLI Tilaa elämälle RAKLI kokoaa yhteen kiinteistöalan ja rakennuttamisen vastuulliset ammattilaiset.

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen 12.5.2016 Helsingin energiatehokkuussopimukset Mukana kaikilla energiatehokkuussopimuskausilla (pilotointi alkaen vuodesta

Lisätiedot

Strategiaohjelman arviointi; ruusut ja risut Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä

Strategiaohjelman arviointi; ruusut ja risut Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Strategiaohjelman 2009-2012 arviointi; ruusut ja risut Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä 15.11.2012 Strategiavuosina 2009-2012 saavutettiin Kestävää kehitystä

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset

Lisätiedot

Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova. Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013

Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova. Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013 Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013 EnergyVaasa Lähtökohta Pohjoismaiden suurin energiaklusteri Yksi puhtaamman maailman tekijöistä,

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta

Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta SPiCE 3 -seminaari 14.1.2014 10.1.2014 1 Ehdotus uudeksi ympäristönsuojelulaiksi Hallituksen esitys uudeksi ympäristönsuojelulaiksi (YSL)

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Suomalaiset yksi maailman nopeimmin ikääntyvä kansakunta Taloudellinen kasvu pitkään rajallista Inhimillisiä ja taloudellisia paineita senioreiden

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin. Energianeuvoja Tommi Tuomi

Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin. Energianeuvoja Tommi Tuomi Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin Energianeuvoja Tommi Tuomi Kymenlaakson energianeuvonta Energianeuvoja Tommi Tuomi 020 615 7449 tommi.tuomi@kouvola.fi Sähköposti ja puhelin neuvontaa, neuvonta

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Digital Lasso Solutions

Digital Lasso Solutions Digital Lasso Solutions Ohjelmistojen esittely: MX6 Energia 22.10.2015 Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@digitallasso.fi Digital Lasso Solutions Oy www.digitallasso.fi Digital Lasso Solutions Rakennusten

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi uudistuu - tulevat haasteet Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta seminaari 8.10.2010 Aika: 8.10. perjantaina klo 9.30 11.30 8.10.2010 1 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin

Lisätiedot

Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017

Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017 Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017 Keskeiset tulokset Vastaajien perustiedot Vastaajan rooli (voi valita useita) Rooli Määrä Asukasomistaja (asunto-osakeyhtiö) 1422 Asukasomistaja

Lisätiedot

Helmet Business Mentors Oy

Helmet Business Mentors Oy Helmet Business Mentors Oy Pääomasijoitusta suomalaisiin pk-yrityksiin vuodesta 1995 Suunnittelu- ja konsultointialan toimialakatsaus 20.11.2015 Toimiala pääomasijoittajan näkökulmasta Helmetin toimiala

Lisätiedot

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012 Asumisen klusterin Road Show Joensuussa Asukaslähtöinen asumisen kehittäminen Energia- ja elinkaaritehokkuus kaupunkiasumisen ja aluerakentamisen kohteissa Energiaviisas rakentaminen vuoteen 2020 (ERA

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä puutuoteteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 11 yritystä, jotka koostuvat 42

Lisätiedot

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiaseminaari 8.10.2015 Raimo Lovio Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Esityksen sisältö Energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

Elinkeinopoliittiset tavoitteet Välivainion hakuprosessissa Välivainion koulun alueen kehittäminen, tiedotustilaisuus

Elinkeinopoliittiset tavoitteet Välivainion hakuprosessissa Välivainion koulun alueen kehittäminen, tiedotustilaisuus Elinkeinopoliittiset tavoitteet Välivainion hakuprosessissa Välivainion koulun alueen kehittäminen, tiedotustilaisuus 17.11.2015 Sisältö: Taustaa: Yritysten tarve ja älykkään kaupungin tiekartta 2020 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Kuntien KETS ja KEO sopimukset KETS (Kuntien energiatehokkuussopimus) yli 20 000 asukkaan kunnat yli 20 000 MWh/a:n kuntayhtymät KEO (Kuntien

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Sisältö INKA yleisesti Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Kaupungin rooli Rahoitus Esimerkkiprojekteja Mikä INKA on? Tausta Tavoitteena

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Lähde: LVI-talotekniikkateollisuus ry ja YIT Energian loppukäyttö rakennuksissa ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika -toimintaohjelmassa

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Elinvoimaa täydennysrakentamisella. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014

Elinvoimaa täydennysrakentamisella. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014 Elinvoimaa täydennysrakentamisella Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014 Lähtökohtia Täydennysrakentaminen on tärkeää ja tästä ollaan samaa mieltä Kasvukeskukset

Lisätiedot

Innovatiivisuus kaupungin käytäntönä; strateginen näkökulma

Innovatiivisuus kaupungin käytäntönä; strateginen näkökulma Innovatiivisuus kaupungin käytäntönä; strateginen näkökulma Laatua, tehokkuutta ja uutta liiketoimintaa innovatiivisilla hankinnoilla seminaari Oulu 18.1.2017 klo 12.30 15.45, Scandic Oulu Päivi Laajala,

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIA NYT!! Yritysten energiatehokkuus

UUSIUTUVAN ENERGIA NYT!! Yritysten energiatehokkuus UUSIUTUVAN ENERGIA NYT!! Yritysten energiatehokkuus 24.02.2016 YRITYSTEN ENERGIATEHOKKUUS Energian käyttö yrityksissä Energiakatselmus Energiansäästöpotentiaali Energiatuki ja sen hakeminen PIKES palvelut

Lisätiedot

Puurakentamisen tulevaisuus on nyt! Päättäjien Metsäakatemia 7.5.2014, Matti Mikkola

Puurakentamisen tulevaisuus on nyt! Päättäjien Metsäakatemia 7.5.2014, Matti Mikkola Puurakentamisen tulevaisuus on nyt! Päättäjien Metsäakatemia 7.5.2014, Matti Mikkola Puu sopii omakotitalorakentamiseen mainiosti tunnelmallinen ja kustannustehokas materiaali 2 Puu palaa ja lahoaa urbaaniin

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 78 yritystä, jotka koostuvat

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimukset. Energiavirasto Juha Toivanen

Energiatehokkuussopimukset. Energiavirasto Juha Toivanen Energiatehokkuussopimukset Energiavirasto Juha Toivanen 9.2.2016 Vapaaehtoista sopimustoimintaa energiansäästöstä energiatehokkuuteen ESD 2006 EED 2014 2020 Energiansäästö sopimukset Jatkoaika Energiatehokkuus

Lisätiedot

energiatehokkuussopimus

energiatehokkuussopimus HUS-kuntayhtymän energiatehokkuussopimus Liittyjä Tämän sopimuksen kiinteänä osana ovat liittymistiedot sekä työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton allekirjoittama Kunta-alan energiatehokkuussopimus.

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA MIKÄ ON STARTIA? Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia yksi Suomen 32 uusyrityskeskuksesta toimii osana Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKia uusien yrittäjien neuvontapalvelut seitsemän kunnan alueella käytettävissä

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

Ollako iso vai pieni yritys vaihtoehdot jatkossa ja mitä työkaluja on tarjolla? Risto Larmio, Motiva

Ollako iso vai pieni yritys vaihtoehdot jatkossa ja mitä työkaluja on tarjolla? Risto Larmio, Motiva Ollako iso vai pieni yritys vaihtoehdot jatkossa ja mitä työkaluja on tarjolla? Risto Larmio, Motiva Isoille selkeää Mennään energiatehokkuuslain mukaan ja Virasto valvoo toki kannattaa tehdä muutakin

Lisätiedot

RIIHITONTTU Business Campus

RIIHITONTTU Business Campus RIIHITONTTU Business Campus Vehreä Urbaani Työympäristö Niittykummun Tulevaisuuden Keskustan Sykkeessä RIIHITONTTU Business Campus 1) Hyvä sijainti, helposti saavutettavissa 2) Runsaasti autopaikkoja 3)

Lisätiedot

Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta

Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta Vuoropuhelu on liian työläistä - tarjonta ja hintataso voidaan selvittää tarjouskilpailulla. Toimittajia ei saa rasittaa vuoropuhelulla ennen hankintaa heillä

Lisätiedot

Tampereen seudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+ Ilari Rautanen 26.4.2016

Tampereen seudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+ Ilari Rautanen 26.4.2016 Tampereen seudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+ Ilari Rautanen 26.4.2016 Hankkeen tietoja Ekokumppanit Oy:n hallinnoima EAKR rahoitteinen kolmivuotinen (2015-2017) hanke Toiminta-alueena Tampere ja

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

Joustava tapa palkita

Joustava tapa palkita Palkkiorahasto Anna rahan kasvaa Palkkiorahasto on tehokas palkitsemisen keino. Yrityksen johdolle rahasto on johtamisen työkalu, joka räätälöidään palvelemaan yrityksen liiketoiminnan tavoitteita, henkilöstön

Lisätiedot

Energiaviraston esittely RES-kouluttajien infotilaisuus Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto

Energiaviraston esittely RES-kouluttajien infotilaisuus Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto Energiaviraston esittely RES-kouluttajien infotilaisuus 5.10.2015 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Energiavirasto lähtökohtia ja lukuja Energiavirasto valvoo ja edistää: energiamarkkinoiden toimintaa

Lisätiedot

Tiivistelmä suuren yrityksen energiakatselmuksesta

Tiivistelmä suuren yrityksen energiakatselmuksesta Tiivistelmä suuren yrityksen energiakatselmuksesta 17.2.2015 Sisältö 1. Ketä velvoite koskee? 2. Määräaika 3. Yrityksen energiakatselmuksen sisältö 4. Kohdekatselmukset 5. Kohdekatselmuksien sisältö 6.

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa matalaenergiarakentamisessa 26.3.2009 matalaenergiarakentamisessa 1 Kestävä Yhdyskunta 2007-2012ohjelma Lähtökohtia

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Miksi Älykästä Vettä. Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu Toimialajohtaja Jukka Piekkari

Miksi Älykästä Vettä. Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu Toimialajohtaja Jukka Piekkari Miksi Älykästä Vettä Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu 12.5.2015 Toimialajohtaja Jukka Piekkari HSY:n vesihuolto pähkinänkuoressa HSY: Vesihuolto, jätehuolto, seutu- ja ympäristötieto Vesihuolto: veden puhdistus

Lisätiedot

Rakennusten paloturvallisuus määräykset ja ohjeet

Rakennusten paloturvallisuus määräykset ja ohjeet Rakennusten paloturvallisuus määräykset ja ohjeet 2011 6.4.2011 Puurakentamista on pyritty edistämään kauan Puun rakennuskäytön lisäämiselle vahva tahtotila Hallitusohjelmissa Lipponen I:stä lähtien Puurakentamista

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja

Lisätiedot

Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet

Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet Matti Helkamo Siemens Osakeyhtiö, Building Technologies Kiinteistöjen paloturvallisuuden ajankohtaispäivät Restricted Siemens Osakeyhtiö 2016 www.siemens.fi

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Tornionjokilaakson kuntaseminaari Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella

Lisätiedot

4ECHNOPOLIS /YJ N 9LEISÚANTI

4ECHNOPOLIS /YJ N 9LEISÚANTI 4ECHNOPOLIS /YJ N 9LEISÚANTI -!2++)./).4)%3)4% 4ËSSË MARKKINOINTIESITTEESSË ESITETYT TIEDOT PERUSTUVAT LISTALLEOTTOESITTEESEEN JOHON SIJOITUSTA HARKITSEVIA KEHOTETAAN TUTUSTUMAAN ENNEN SIJOITUSPËËTÚKSEN

Lisätiedot

Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia. Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari

Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia. Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari 22.8.2013 Agenda 1. Neste Oil Oyj ja Porvoon jalostamo 2. Neste Oilin energian käyttö ja energian käyttö

Lisätiedot

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön

Lisätiedot

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa

Lisätiedot