AREK ELÄKEALAN YHTEISTYÖTÄ s. 8. PII RAULO, YIT: ARKI ON PARAS IRTIOTTO. s. 18. SOLAR FILMS YÖ TÄYNNÄ TOIMINTAA s. 24

Transkriptio

1 LEHTI ASIAKKAILLE JA SIDOSRYHMILLE AREK ELÄKEALAN YHTEISTYÖTÄ s. 8 PII RAULO, YIT: ARKI ON PARAS IRTIOTTO. s. 18 SOLAR FILMS YÖ TÄYNNÄ Ä TOIMINTAA s. 24 STEVECON LAURA HASKO: Ylös istumatyöstä ja liikkeelle.

2 PÄÄKIRJOITUS Päivittäinen työhyvinvointiannos takaa tuloksen Epävarmuus jatkuu taloudessa, mutta onko meille tulossa yhtä voimakas lasku työntekijämäärissä kuin viime vuoden lopussa? Vuoden 2012 viimeisinä kuukausina Etera-indeksi osoitti 2 3 prosentin laskua kuukausittain. Nyt syyskuun Etera-indeksi nousi 0,3 prosenttia plussalle, eli työntekijämäärät syyskuussa ovat viime vuoden tasolla. Alueellisesti tarkasteltuna selkeän positiivisen poikkeuksen tekee Pohjois-Karjalan Etera-indeksi, joka on ollut koko vuoden kasvussa viime vuoteen verrattuna. Lisää Eteraindeksistä löytyy osoitteesta etera.fi. Eteran perinteikäs työhyvinvointiseminaari pidettiin marraskuussa. Oli todella mielenkiintoista kuunnella alan asiantuntijoiden esityksiä johtamisesta ja työn merkityksestä työssä viihtymiseen. Tätä samaa asiaa on pohdittu myös Etera-opistoissa. Kenellä on vastuu työssä viihtymisestä? Filosofian tohtori, dosentti Hannele Seeck peräänkuulutti suoraa puhetta sekä positiivisista että negatiivisista työhyvinvointiasioista jokaiselta työyhteisön jäseneltä. Puuttumattomuuteen täytyy puuttua, on meille kaikille työyhteisön jäsenille oiva ja konkreettinen ajatus rakentavalle, eteenpäin vievälle yhteistoiminnalle. Eteran jakaman työhyvinvointipalkinnon sai tänä vuonna Peab Oy. Peabissa lähtökohtana on ollut tehdä työtä pitkäjänteisesti ja pitää työhyvinvointiasiat koko ajan esillä, minkä merkitystä korosti turvallisuus- ja ympäristöpäällikkö Marko Kilpeläinen Peabista. Konkreettisesti tämän työn merkittävyys näkyy esimerkiksi Peabin työturvallisuusasenteessa ja sitä kautta myös sairauspoissaoloprosentissa, joka on alle 3 prosenttia. Onnittelut hyvästä työstä, joka jatkuu tänäänkin! Vuosittaisen asiakastyytyväisyystutkimuksen tulokset ovat meille merkittävä toiminnan laadun mittari. Palautteenne osoittaa yhteistyömme jatkuneen tänäkin vuonna erinomaisissa merkeissä. Kiitoksia kaikille vastanneille. Saamamme palaute sekä suurten että keskisuurten vakuutusasiakkaiden johdolta vahvistaa yhtiömme asiakasvastaavien toiminnan tärkeyttä ja sen eteenpäin katsovaa roolia palvelujen tarjonnassa. Myös tilitoimistot kokivat asioinnin Eterassa joustavaksi ja vaivattomaksi kaikissa palvelukanavissa. Suunta on oikea, tästä on hyvä jatkaa. Rauhallista Joulua ja hyvää Uutta Vuotta! 2 PÄÄKIRJOITUS. 8 Arekin järjestelmäyhteistyö luo säästöjä. 4 HYVÄÄ VOINTIA. Mindfullness hyväksyvä läsnäolo 6 AJANKOHTAISTA. EY:n toimistotalo nousee Töölönlahdelle. Yrittäjänaiset voivat hyvin. Työeläke maksut ELÄKEVAKUUTTAJAT YHTEISTYÖSSÄ. Caset: Duunipaikka palvelee hyvin. Vierailijat vakituisia Helsingin Kaupunginteatterissa. 13 YHTEISTYÖSSÄ. Laatutakuu-ketju luottaa yrittäjiinsä. 14 TYÖ KUNNOSSA. Steveco huolehtii työntekijöistään. 16 PUHEENVUORO. Työterveyshuolto on haasteiden edessä. 18 VIRTALÄHDE. Pii Raulo keskittyy olennaiseen. 21 KOLUMNI. Heli Järvinen: Pienten politiikkaa peliin. 14 Elintapaongelmat ovat ratkaisevasti lisääntyneet. Markku Seuri 4/ VUORO VAIKUTTAA. Kävellen näyttöpäätteen ääressä. Timo Hietanen, varatoimitusjohtaja Etera on työeläkkeiden osaaja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera huolehtii työntekijöiden ja yrittäjien eläketurvasta ja edistää työhyvinvointia. Eläkkeensaajia Eteralla on noin , kolmanneksi eniten eläkeyhtiöistä. Eläkevaroja turvaavia sijoituksia Eteralla on noin 5,6 miljardia euroa. Lue lisää osoitteesta etera.fi. ETERA Etera-lehti on Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiön Eteran asiakaslehti. Julkaisija Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera, Palkkatilanpor t ti 1, Helsinki / vaihde / etera.fi / Postiosoite Etera, PL 20, Helsinki. Päätoimittaja Timo Hietanen, timo.hietanen@etera.fi Toimituspäällikkö Milja Helin, milja.helin@etera.fi Toimituskunta Nina Brandenburg, Aare Juss, Piia Kallio, Antti Kilpelä, Janna-Saria Lampinen, Taina Muukka ja Harri Oravainen. Toimitus Alma 360 Tuottaja Virve Airola Toimitusihteeri Erja Aalto AD Liisa Seppo Tuotanto-AD Katri Sulin Kuvatoimittaja Anna Keski-Kohtamäki. Paino Hansaprint. Kansi Laura Haskon kuvasi Johannes Wiehn. Osoitteenmuutokset voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen asiakaslehti@etera.fi tai soittaa numeroon KUVA Kreetta Järvenpää 24 KELLON YMPÄRI. Solarfilms filmaa yötä myöten. 28 UUTISIA ETERASTA. 18 Peabille työhyvinvointipalkinto. Eteran pohjoinen alueyksikkö esittäytyy. Työkyky puhutti Eteran työhyvinvointiseminaarissa. 30 SISUKAS YRITTÄJÄ. Markus Porvari kauppakeskusten toiminnanohjausjärjestelmien takana. 31 ILMIANNA PARAS POMO. KYSY VUOSI-ILMOITUKSESTA. En kaipaa extremejuttuja, sanoo Pii Raulo. 2 ETERA 4/2013 ETERA 4/2013 3

3 HYVÄÄ VOINTIA TEKSTI Virve Airola KUVA Gorilla Hyväksyvää läsnäoloa Itseään voi valmentaa parempaan elämään. Mielen mahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Hyväksyvä läsnäolo eli mindfulness opettaa keskittymään tähän hetkeen, avaa mielen voimavaroja ja opettaa olemaan samaan aikaan huippu-tehokas ja rentoutunut niin kotona kuin työkiireiden keskelläkin. Mielenhallinta on parhaimmillaan niin kiireen kuin tyyneyden ja tyytyväisyydenkin hallintaa. Mindfulnessista on julkaistu paljon kirjallisuutta, ja sitä voi opiskella niin verkossa kuin osaavien valmentajien opastuksella. ETERA 4/2013 Lisää tietoa esimerkiksi: 4 ETERA 4/2013 ETERA 4/2013 5

4 AJANKOHTAISTA PERUSTEKORKO 4,5 PROSENTTIA Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut alkuvuoden 2014 perustekoroksi 4,5 prosenttia. TyEL-perustekorko vahvistetaan puolivuosittain (1.1. ja 1.7.). Korkoa käytetään ennakkomaksun ja lopullisen maksun korkouttamiseen. YRITTÄJÄN YEL-MAKSU Vuoden 2014 yrittäjän YEL-maksut ovat vuotiaille yrittäjille 23,3 % (22,5 % v. 2013) 53 vuotta täyttäneille yrittäjille 24,8 % (23,85 % v. 2013). Kreetta Järvenpää Elinaikakerroin vuodelle 2014 Kolmas toimistotalo harjakorkeuteen Töölönlahdella Kolmas Eteran Helsingin Töölönlahdelle rakennuttama toimistotalo on saavuttanut harjakorkeuden. Pääosin EY:n (ent. Ernst & Young) käyttöön tuleva talo valmistuu Finlandia-taloa vastapäätä kesäkuussa Talo viimeistelee Töölönlahden uusien toimistotalojen ryppään, sanoo Eteran kiinteistöjohtaja Timo Sotavalta. Toimistotalon suunnitellut Verstas Arkkitehdit Oy voitti kohteesta järjestetyn kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun. Talon rakentaa Lemminkäinen Oyj. Modernia ja muuntojoustavaa toimistotilaa tulee viiteen kerrokseen yhteensä noin neliötä. Monipuoliset ja joustavat työtilat tukevat eri alojen asiantuntijoiden välistä luovuutta, yhteistyötä ja tehokkuutta Helsingin ykköspaikalla, kuvailee Suomen EY:n toimitusjohtaja Harri Pärssinen. Toimistotalolle haetaan kultatason LEED-ympäristösertifikaattia. Lue lisää Työeläkemaksut vuonna 2014 Sopimustyönantajan vakuutusmaksuprosentti on 24,2 %, jos palkkasumma on ollut alle 1,937 milj. euroa vuonna Jos vuoden 2012 palkkasumma on ollut vähintään 1,937 milj. euroa, työnantajan vakuutusmaksuprosenttiin vaikuttavat myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet ja muut suurtyönantajan maksunosat. Sopimustyönantajalla vakuutusmaksua alentaa asiakashyvitys. Tilapäisen työnantajan vakuutusmaksuprosentti on 24,2 %. Työntekijän maksu on 5,55 prosenttia alle 53-vuotiailla ja 7,05 prosenttia yli 53-vuotiailla. Työnantajan maksu on keskimäärin 17,75 prosenttia palkoista. Vuoden 2013 maksussa on liian korkeina kerättyihin työkyvyttömyysmaksuihin perustuva alennus, 0,4 prosenttia palkoista. Siksi vuoden 2014 maksussa on 0,8 prosenttiyksikön korotus tänä vuonna perittyyn maksuun verrattuna. Vuonna 2014 perittävä maksu on keskimäärin 23,6 % palkasta (22,8 % vuonna 2013). Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut vuoden 2014 työeläkemaksut. Vahvistetut prosentit osoitteesta etera.fi/prosentit Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama elinaikakerroin vuodelle 2014 on 0, Se pienentää vuonna 1952 syntyneiden vuonna 2014 tai sen jälkeen alkavia vanhuuseläkkeitä noin 2,4 prosenttia. Elin aikakerroin pienentää myös vuonna 2014 myön nettäviä työeläkelakien mukaisia työkyvyttömyyseläkkeitä lukuun ottamatta niihin sisältyvää tulevan ajan eläkkeen osuutta. Lisäksi elinaikakerroin vaikuttaa ensi vuonna myönnettäviin työeläkelakien mukaisiin perhe-eläkkeisiin ja luopumis tukiin. Eläkeellelähtö ei myöhentynyt toivotusti Vuoden 2005 eläkeuudistuksessa toteutettu varhaiseläkejärjestelmien ehtojen kiristäminen pidensi työuria, mutta vanhuuseläkeiän ehtoihin tehdyt muutokset sen sijaan eivät. Asiantuntijaryhmän arvion mukaan eläkkeelle siirtymisiän odote näyttäisi ilman uusia politiikkatoimia jäävän vuonna 2025 noin vuoden tavoitteeksi asetetusta 62,4 vuodesta. 25-vuotiaiden eläkkeelle siirtymisiän odote on kohonnut ennakoitua nopeammin ja oli 60,9 vuotta Työttömyyseläkkeen lakkauttaminen ja korvaaminen työttömyysturvan lisäpäivillä on vähentänyt eläkkeelle siirtymistä, mutta lisännyt vastaavasti ikääntyneiden työttömyyttä. Sairausvakuutusmaksut vuodelle 2014 Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvista - nut vuoden 2014 sairausvakuutusmaksut. Vakuutettujen sairaanhoitomaksu on ensi vuonna 1,32 prosenttia kunnallisverotuksessa verotettavasta ansiotulosta. Verotettavista eläke- ja etuustuloista perittävä maksu on 1,49 prosenttia. Molemmat maksut nousevat vuoden 2013 tasosta 0,02 prosenttiyksikköä. Työnantajan sairausvakuutusmaksu on 2,14 prosenttia, ja palkansaajien sekä yrittäjien päivärahamaksu 0,84 prosenttia palkasta tai työtulosta. Molemmat maksut nousevat 0,1 prosenttiyksikköä vuodesta Senioriyrittäjä Toivo Vainikaiselle (kesk.) palkintoa ojentamassa olivat Kuopion Yrittäjien puheenjohtaja Pasi Pitkänen (vas.) ja Eteran varatoimitusjohtaja Timo Hietanen. Toivo Vainikainen valittiin Senioriyrittäjäksi Kuopion Yrittäjät ja Etera valitsivat vuoden 2013 Senioriyrittäjäksi VA-Varuste Oy:n hallituksen puheenjohtajan Toivo Vainikaisen. Hän on tehnyt pitkän uran venevarusteita valmistavan yrityksen omistajana ja johtajana, ja toimii tarvittaessa edelleen mentorina. Senioripalkinto Erkki Tenkulalle VA-Varuste Oy on Pohjois-Euroopan johtava sovitettujen venetekstiilien valmistaja. Sen päätuotteita ovat venekuomut, -tyynyt ja -istuimet sekä talvisuojat. Yritys työllistää yli 40 tekstiilialan ammattilaista Kuopiossa. Liikevaihto on noin neljä miljoonaa euroa. Kainuun Yrittäjät ja Etera luovuttivat Kainuun Yrittäjien senioripalkinnon lokakuussa kajaanilaiselle yrittäjä Erkki Tenkulalle. Hän on tehnyt pitkän uran automaalauksen ja kolarikorjauksen parissa yrityksessään Tenkulan Automaalauksessa ja toiminut myös aktiivisesti yrityskummina. Eteran asiakaspäällikkö Kalevi Nevala luovutti palkinnon Kainuun maakunnallisessa yrittäjäjuhlassa. Työeläkkeet nousevat 1,4 prosenttia Työeläkeindeksi on ensi vuonna 2509, eli se nousee noin 1,4 prosenttia vuoden 2013 tasosta. Työeläkeindeksillä tarkistetaan maksussa olevat työeläkkeet. Sitä laskettaessa palkkojen muutoksen osuus on 20 prosenttia ja hintojen muutoksen 80 prosenttia. Yrittäjänaiset innostuneita ja ylpeitä työstään Eteran ja Suomen Yrittäjänaisten keväällä tekemän työhyvinvointikyselyn mukaan yrittäjänaiset kokevat työnsä innostavaksi, monipuoliseksi ja vaihtelevaksi. Vastanneista 76 prosenttia oli melko tai erittäin tyytyväisiä työhönsä. 71 prosenttia tunsi työkykynsä hyväksi tai erinomaiseksi, vajaa kymmenesosa heikoksi. Yleinen hyvinvointi oli hyvä 62 prosentilla vastaajista. Pitkät työpäivät, taloudellinen epävarmuus ja kiire aiheuttivat jonkin verran haittaa. Työstä voimaa Lähes 90 prosenttia vastaajista piti työtään innostavana, monipuolisena ja vaihtelevana ja oli ylpeä työstään. Työ, asiakkaat ja työstä saatu palaute oli monelle palkitsevaa ja toi onnistumisen elämyksiä. Myös ammatillisen osaamisen koettiin olevan kunnossa. Ongelmia koettiin olevan vain ajankäytön hallinnassa ja riittävässä verkostoitumisessa. Lähes puolet vastaajista ei pysty lomailemaan säännöllisesti. Joka toinen yrittäjänainen oli järjestänyt itselleen ja yrityksen työntekijöille työterveyshuollon. Eteran ja Yrittäjänaisten tekemään työhyvinvointikyselyyn vastasi 167 yrittäjänaista keski-iältään 51 vuotta. Vastanneista 55 prosenttia toimii myös työnantajina. Työeläkeindeksin tarkistus nostaa kaikkia siihen sidoksissa olevia sosiaaliturvaetuuksia ensi vuoden alusta lähtien. Palkkakertoimeksi vahvistettiin 1,350, eli se nousee noin 1,7 prosenttia. Tulevaa työeläkettä laskettaessa palkkakertoimella tarkistetaan vuosiansiot eläkkeen alkamisvuoden tasoon. Palkkakertoimessa palkkojen muutoksen osuus on 80 prosenttia ja hintojen 20 prosenttia. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa indeksit vuosittain. 6 ETERA 4/2013 ETERA 4/2013 7

5 ELÄKEVAKUUTTAJAT YHDESSÄ JA ERIKSEEN Eläkevakuuttajat sekä kilpailevat keskenään että tekevät yhteistyötä ennen kaikkea tietojärjestelmähankkeissa. Myös kansalaiset hyötyvät tästä yhteistyöstä. TEKSTI Tiina Ruulio KUVITUS Marjo Nygård Yhteistyö kulminoituu tietojärjestelmätoimittaja Arek Oy:hyn ja sen perustamiseen 10 vuotta sitten. Tähän mennessä Arekin ehdottomasti suurin hanke on ollut vuoden 2007 alussa käyttöönotettu ansaintajärjestelmä, johon on rekisteröity kaikki työeläkkeiden perusteena olevat ansaintatiedot. Rekisterin rakentaminen maksoi noin miljoonaa euroa. Arekin omistaa käytännössä koko työeläkevakuutusyhteisö. Suurin omistaja on Eläketurvakeskus 22 prosentilla. Muuten omistus jakaantuu eläkevakuuttajien kesken. Eteran omistusosuus on 4,4 prosenttia. Yksityisten eläkevakuuttajien lisäksi omistajissa ovat mukana muun muassa Keva, Maatalousyrittä jien eläkelaitos ja Merimieseläkekassa. Teemme yhdessä sitä, missä työeläkeyhtiöt eivät kilpaile. Esimerkiksi ansaintarekisterin asiakkaaksi voivat tulla kaikki työeläkevakuuttajat, Arekin asiakkuusjohtaja Saila Lassila selventää. TYÖELÄKE.FI ON AREKIN PALVELU Arek tarjoaa myös suoraan kansalaisille Työeläke.fipalvelua, josta jokainen voi käydä tarkistamassa oman työeläkeotteensa. Samaan palveluun pääsee myös esimerkiksi Eteran Oma eläke -palvelun kautta. Yhteisymmärryksen löytäminen työeläke vakuuttajien kesken on yleensä sujuvaa. Olemme oppineet paljon viimeisen 10 vuoden aikana, Lassila kertoo. Työeläkeotteessa on kerrottu kunkin ihmisen karttunut eläke. Työeläkeotteella näkyvät sekä yksityisen että julkisen alan ansiot. Työeläkeote postitetaan kotiin nykyään joka kolmas vuosi. Se, että julkisen ja yksityisen alan tiedot ovat nyt samalla työeläkeotteella, syntyi järjestelmähankkeen tuloksena, Lassila jatkaa. Asiakkuusjohtaja itse käy ainakin kerran vuodessa niin sanotusti virankin puolesta katsomassa työeläkeotettaan Työeläke.fi:ssä. Kaikkien työssäkäyvien kannattaa tarkistaa työeläkeotteensa säännöllisesti. 8 ETERA 4/2013 ETERA 4/2013 9

6 YHTEINEN ANSAINTAREKISTERI OLI ISO PONNISTUS Isot yhteiset järjestelmähankkeet ovat omalta osaltaan mahdollistaneet sen, että eläkehakemuksen käsittely on helpompaa ja nopeampaa kuin koskaan aikaisemmin. Ihmisen ei itse tarvitse muistaa, koska hän oli töissä julkisella ja koska yksityisellä työnantajalla tai vaikka merimiehenä. Tästä on valtavasti hyötyä varsinkin niille, joilla on paljon lyhyitä työsuhteita. Kaikki tiedot ovat työeläkeotteessa, Saila Lassila kertoo. Jo yksin superrekisterin ylläpito ja kehittäminen ovat aikaavievää työtä. Vaikka ansaintarekisteri on ollutkin Arekin taipaleen suurin ponnistus, eivät sen työt loppuneet rekisteriin. Viime vuodenvaihteessa Arek ryhtyi ylläpitämään Laskentapalvelut-järjestelmää, jota käytetään kunkin eläkeyhtiön oman käsittelyjärjestelmän ja Arekin hoitaman eläkkeenlaskentajärjestelmän rajamaastossa. Ansaintajärjestelmähankkeen päätyttyä Arekin hallintaan siirrettiin Eläketurvakeskuksesta joukko muita työeläkealaa tietoteknisesti suoraan palvelevia järjestelmiä kuten Otepalvelu- ja Eläkepäätösjärjestelmät. Eteenpäin on menty siinäkin, että tieto Kelan ja työeläkeyhtiöiden välillä kulkee nykyään sähköisesti. Aina silloin kun eläkevakuuttajat uusivat tietojärjestelmiään, fuusioituvat tai luovat uusia sähköisiä palveluja, muutokset ulottuvat Arekin it-järjestelmiin saakka. Arekin oma organisaatio on haluttu pitää pienenä eli 46 henkilössä. Lisäksi yritys käyttää apunaan tietojärjestelmäkonsultteja. Vuoden 2017 eläkeuudistus hieman mietityttää asiak kuusjohtajaa. Tuotamme tarvittaessa lainsäätäjälle tietoa siitä, mitä uudistukset maksavat alan yhteisten tietojärjestelmien it-kustannusten näkökulmasta. PROJEKTIT ETENEVÄT KUIN JUNA Järjestelmäyhteistyön eräs idea on saada kustannustehokkuutta isoihin eläkealan järjestelmäuudistuksiin, joita tulee väistämättä eteen vähintäänkin silloin, kun eläkelainsäädäntö muuttuu. Toisaalta it-uudistukset myös luovat säästöjä esimerkiksi automaation lisääntymisenä eläkeyhtiöissä. Edellisen kerran eläkkeiden laskenta muuttui vuonna TyEL-eläkelaki tuli voimaan vuonna Uskon, että ansaintarekisterin tekeminen olisi tullut paljon kalliimmaksi, jos se olisi tehty ja sitä ylläpidettäisiin jokaisessa työeläkeyhtiössä erikseen, Lassila sanoo. Arekin järjestelmäprojekteista on sanottu, että ne etenevät kuin juna. Kukin projekti on aina käytettävissä olevien resurssien, ajan ja laadun yhtälö. SUUNNITTELULLE AIKAA Lassila on koulutukseltaan valtiotieteen maisteri. Hän ei siis ole it-asiantuntija, vaikka onkin oppinut valtavasti järjestelmistä viimeisen 3,5 vuoden aikana Arekissa. Olen ymmärtänyt senkin, että suunnittelulle pitää varata reilusti aikaa. Sinänsä isot järjestelmämuutokset ja uudet teknologiat eivät voi olla alalla itsetarkoitus. Järjestelmien elinkaarta on kuitenkin välttämätöntä seurata. Sinänsä jotkut vanhat teknologiat saattavat toimia loistavasti, mutta teknologian osaajat vähenevät tai ylläpidon kustannukset kasvavat liiaksi. ETERAN UUSI TYEL ASIAKKAAN HYVÄKSI Eteran mittava tietojärjestelmäuudistus luo pohjaa tulevalle ennen kaikkea uusien verkkopalvelujen kehittämiselle. Samalla vakuutusten hoitaminen virtaviivaistuu ja nopeutuu. Vanha merkkipohjainen järjestelmä oli tullut tiensä päähän. Uuden käyttäjäystävällisemmän järjestelmän avulla myös Eteran sisäinen toiminta tehostuu. Vakuutuspalvelupäällikkö Mirella Karola on ollut mukana hankkeessa vuodesta 2010 lähtien. Olemme voiton puolella joulun jälkeen, eli suurin osa hankkeesta alkaa olla takanapäin. Tällöin myös asiakkaat näkevät muutoksia, kun muun muassa asiakasviestit ja laskut uudistuvat. Myös verkkolasku tehdään automaattisesti, jos vain verkkolaskuosoite on Itellan tiedossa. PALAUTETTA KANNATTAA ANTAA Uusi järjestelmä on huomattavasti ketterämpi kuin vanha. Se antaa paljon mahdollisuuksia kehittää palveluja. Kun järjestelmän perusta saadaan kuntoon, uudenlaisten ideoiden ja lisäarvopalvelujen toteuttaminen on entistä helpompaa. Hankepäällikkö Marita Linkolan mukaan uusi tietojärjestelmä mahdollistaa myös vakuutusja asiakastietojen paremman hyödyntämisen, sillä myös asiakkuudenhallintajärjestelmä uudistui. Big dataa voidaan käyttää asiakaskunnan hyödyksi. Tavoittelimme tehokasta asiakkaiden kuukausi-ilmoittamista tukevaa järjestelmää. Hyödyt konkretisoituvat vähitellen asiakaskunnalle, Karola jatkaa. Eteraan tulee kiitettävästi verkkopalvelujen kehittämiseen liittyvää palautetta sekä tilitoimistoilta että yrittäjiltä. Palautetta seurataan tarkasti, ja hyville ideoille on aina käyttöä. KOLMEN VAIHEEN HANKE Etera saa kuukausittaiset palkkailmoitukset jo 90-prosenttisesti sähköisesti. Myös muu verkkoasiointi on kasvanut koko ajan. Riittävän helpoille ja reaaliaikaisille verkkopalveluille on siis kysyntää. Esimerkiksi sähköpostiasiointi kasvaa koko ajan, Karola sanoo. Hankkeessa on Eteran asiantuntijan lisäksi ollut mukana yhdeksän eri yritystä. Ensimmäisen vaiheen käyttöönotto oli vuosi sitten lokakuussa. Pääsemme toisen vaiheen loppuun jouluun mennessä. Kolmas palanen koskee pääasiassa erilaisia laskentapalveluja. Niitä käyttävät lähinnä Eteran aktuaarit ja matemaatikot. Case 1 TEKSTI Tiina Ruulio Työvoiman vuokraus kasvaa Duunipaikan menestys perustuu hyvään perustyöhön. Alun perin Kuopioon perustettu Duunipaikka on Harri Apellin ja hänen kollegansa Ville Tenkasen yhteinen henkilöstövuokrausyritys. Lähdimme alun perin kasvattamaan Duunipaikkaa nopeasti, vaikka aloitimme taantumassa vuonna Kasvoimme keskimäärin 40 prosent - tia vuodessa toimialaa nopeammin. Menestyksemme perustui hyvään perustyöhön: maksoimme vähintään työehtosopimusten mukaiset palkat ja teimme aina kirjalliset työsopimukset. Toisaalta asiakkaita haluttiin palvella mahdollisimman hyvin. Kävikin niin, että hyvä maine lähti nopeasti kiirimään sekä työntekijäettä asiakaspuolella. KUUKAUSI-ILMOITTAMINEN SOPII HYVIN Eteran asiakkaana Duunipaikka on käyttänyt TyEL-maksujensa hoitoon kuukausi-ilmoitusta. Se on sopinut meille todella hyvin ja tuonut omanlaistaan turvaa. Koska kuukausilaskutuksemme vaihtelee hyvinkin euron välillä, on vuosi arvion tekeminen ollut meille mahdotonta. Kuukausi-ilmoitusten teko ei ole myöskään rasittanut liiemmin taloushallintoa, sillä palkkaohjelma on hyvin integroitu TyEL-maksujärjestelmään. Kaiken lisäksi ei tarvitse murehtia vuosi-ilmoittamisesta, kun hoitaa asian kuukausittain. Duunipaikan liikeideana on vuokrata työntekijöitä nimenomaan lyhyisiin työsuhteisiin rakennuksille, teollisuuteen, logistiikka-alalle ja kiinteistönhuoltoon sesonkivaihtelujen ja ruuhkatilanteiden varalle. Apell uskoo, että työvoiman vuokraus kasvaa pikkuhiljaa. Vuokratyövoiman käyttö on yhä hyväksytympi tapa hoitaa erilaisia määräaikaisuuksia, sijaisuuksia ja osittain myös vakituisia töitä. Ulkoistamisen rajapinta tavallaan hälvenee. Entä millainen on ideaaliduunari työvoiman vuokraajan näkökulmasta? Hänellä on sopiva elämäntilanne ja halu tehdä vuokratöitä laidasta laitaan. Vuokratöiden tekeminen ei todellakaan sovi kaikille eikä niiden varaan voi laskea koko elämäänsä. Yksi päivä saat taa mennä elintar viketeollisuuden varastolla, seuraava vaikka muuttomiehenä ja sen jälkeen pari päivää rakennuksilla. Jos tällai - nen työnteko sopii, niin töitä kyllä riittää. Duunipaikka on kuulunut viime syyskuusta lähtien StaffPoint-konserniin omana tytär yhtiönään. Apell myöntää, että tietty yrittämiseen liittyvä kipinä alkoi vähitellen hiipua. Se sammui oikeastaan oman yrityksen toimihenkilöiden vaihtumiseen. Organisaatiossa oli liikaa turbulenssia, ja uusien henkilöiden hakeminen vei tolkuttomasti aikaa, hän kertoo. Apell ja Tenkanen jatkavat Duunipaikassa palkkatöissä edelleen. Isommassa organisaatiossa on hyvä olla. Työnteko motivoi edelleen. 10 ETERA 4/2013 ETERA 4/

7 YHTEISTYÖSSÄ TEKSTI Maarit Kauniskangas KUVA Minna Kurjenluoma Sairauspoissaoloja voi vähentää siivouksella, sanoo Laatutakuu Oy:n toimitusjohtaja Henri Häyrinen. Case 2 TEKSTI Tiina Ruulio Teatteria moneen makuun Noin puolet Helsingin Kaupunginteatterin taiteilijoista on vierailijoita. Maan suurimman ammattiteatterin talous- ja hallintojohtaja Helena Ahonen on tyytyväinen siihen, miten suurmusikaali tohtori Zivagon lipun ovat menneet kaupaksi tälle talvikaudelle. Seuraavakin musikaali jo tiedetään. Se on maaliskuussa ensi-iltansa saava Tarzan. Zivago työllistää paljon teatterin freelancereita kuten musiikkiteatteri yleensäkin. Kussakin esityksessä heitä on kolmisenkymmentä. Kaikkiaan noin puolet Helsingin Kaupunginteatterin työllistämästä noin 500 taiteilijasta on vierailevia taiteilijoita. Heidät Kaupunginteatteri on vakuuttanut Eterassa. Vaikka freelancereiden määrä on suuri, heidän käyttönsä on kuitenkin melko vakiintunutta. Siksi käytämme TyEL-vakuuttamisessa vuosi-ilmoit tamista. Aina puolessa välissä vuotta katsotaan, miten eläkevakuutusmaksut ovat riittäneet, Ahonen kertoo. Mukavalta tuntuu myös eläkevakuuttajan maksama asiakaskohtainen hyvitys, joka alentaa eläkemaksuja. SOPIVA TARJOTIN Teatteriproduktioihin tarvitaan monenlaista osaamista: näyttelijöitä, tanssijoita, muusikoita, ohjaajia, lavastajia, puku- ja valosuunnittelijoita, säveltäjiä ja niin edelleen. Vuodessa valmistuu 20 uutta ensi-iltaa ja tuhatkunta esitystä teatteria ja tanssia laidasta laitaan kuudella eri näyttämöllä. Helena Ahosen oma teatterimaku menee siinä mielessä yksiin teatterin tarjonnan kanssa, että se on mahdollisimman monipuolinen. Pidän tarjottimesta, jolla on draamaa, komediaa, musiikkiteatteria, perheteatteria ja modernia tanssia. Teatteri on pitänyt hyvin pintansa muun kulttuuritarjonnan kasvaessa. Suomalaisilla on läheinen suhde moderniin kansanteatteriin. Teatte rissa käynti on poikkeuksetta sosiaa linen tapahtuma, jolle on vankka perinne. Heikko taloustilanne voi vaikuttaa myös teatterin lipputuloihin. On selvää, että tällaisina aikoina yritykset ostavat vähemmän teatterilippuja kuin ennen. Silti edellisen taantuman aikaan teatterissa käynti jopa lisääntyi samaan aikaan kun ihmiset luopuivat kalliimmista vapaaajanviettotavoista. TEATTERI MENEE REMONTTIIN Helsingin Kaupunginteatterin budjetti on runsaat 25 miljoonaa euroa. Se hankkii 46 prosenttia tuotoistaan itse. Loppuosa rahoituksesta tulee toiminta-avustuksina valtiolta ja kaupungilta. Kaupunki omistaa rakennuksen, josta me maksamme vuokraa. Saamme siihen kuitenkin vuokra-avustusta, Helena Ahonen täsmentää. Kaupunginteatterissa alkaa mahdollisesti iso remontti vuonna 2015, jolloin rakennus on kiinni noin kaksi vuotta. Korvaavien tilojen löytäminen ei ole isolle teatterille helppoa. Remontista tulee hankala, sillä purkutöitä tulee paljon. Teatterirakennus on suojeltu, ja sen nykyinen ulko näkö halutaan säilyttää mahdollisimman pitkälle. Siistejä toimistoja, osaavia yrittäjiä Yrityssiivousta ja talonmiespalvelua tarjoava Laatutakuu-ketju luottaa motivoituneisiin yrittäjiinsä. Meillä yrittäjät tekevät työt itse ja itselleen. Kun välikäsiä on vähemmän, yrittäjät tienaavat huomattavasti enemmän kuin jos olisivat alansa yrityksissä palkollisina, sanoo toimitusjohtaja Henri Häyrinen Laatutakuu Oy:stä. TUKEA YRITTÄMISEEN Raha ei kuitenkaan yksin riitä motivaa tioksi. Kun yrittäjä tekee työnsä antaumuksella, myös asiakas haluaa pysyä asiakkaana. Pitkäaikaiset asiakkuudet ovat Laatutakuussa yleisiä. Esimerkiksi korttelitalonmiesten työhön llaan erityisen tyytyväisiä lumitöiden aikaan. Mittaamme asiakastyytyväisyyttä kerran kuussa sähköpostikyselyllä. 170 yrittäjäämme saavat kuukaudesta toiseen toimialansa korkeimpia pisteitä, keskimäärin 4,3 pistettä asteikolla yhdestä viiteen. Henri Häyrinen perusti sii vousalan yrittäjän kanssa Laatutakuuta syvän talouslaman aikaan vuonna Parissakymmenessä vuodessa se kasvoi Suomen suurimmaksi palvelualojen franchising-ketjuksi. Nykyään Laatutakuu on Suomen johtavan kiinteistö- ja toimitilapalvelu yrityksen ISS:n tytär y htiö. Mutta miksi yhden tai kahden hengen yrityksen kannattaa toimia franchisingketjussa eikä yksin? Autamme yrityksen perustamisessa, ja meillä on valmiina asiakkaita. Yrittäjämme tapaavat toisiaan koulutuksissamme ja muissa tilaisuuksissamme. Etera on Suomen Franchising-Yhdistyksen kumppani. Yrittäjämme pääsevät myös Eteraopiston koulutuksiin, ja he voivat osallistua fyysistä kuntoa mittaaviin Eteran hyvinvointikartoituksiin, Häyrinen kuvailee. TOIMISTOPÖPÖT KURIIN Sairauspoissaoloja voi vähentää siivouksella. Flunssakauden aikaan tavallinen siivous ei nitistä ovenkahvoissa ja muilla pinnoilla muhivia taudinaiheuttajia. Yrittäjiltämme voi tilata terveyttä edistävää aseptista siivouspalvelua, Häyrinen kertoo. Aseptisessa siivouksessa pinnat puhdistetaan säännöllisesti mikrobeja tuhoavalla puhdistusaineella ja -menetelmällä. Lisäksi asiakkaita muistutetaan käsihygieniasta. Huolellinen käsienpesu ennen ruokailua lienee itsestäänselvyys, mutta moniko tietää, että kädet tulisi pestä myös joka kerta ulkoa toimistoon tultua ennen töihin ryhtymistä. Jotta sairauspoissaolojen kustannuksia olisi helpompi arvioida, olemme Eteran kanssa kehittäneet laskurin, jonka avulla voi laskea, kuinka paljon sairauspoissaolot yritykselle maksavat. 12 ETERA 4/2013 Lisätietoja ETERA 4/

8 TYÖ KUNNOSSA TEKSTI Jaana Tapio KUVA Johannes Wiehn Satamatyöntekijät ylös ja liikkeelle Steveco Oy:n ahtaajat ja toimistotyöntekijät saivat tarkempaa tietoa työhyvinvoinnistaan Eteran työkyky- ja hyvinvointikyselyn avulla. Kotkalaislähtöisessä logistiikkapalveluyrityksessä Steveco Oy:ssä toteutettiin keväällä Eteran työkyky- ja hyvinvointikysely sekä Suomi- Mies- ja SuomiNeito kuntotesti. Niillä kartoitettiin henkilöstön elämäntapoja, ruokailutottumuksia ja liikkumista. Jokainen osallistuja sai henkilökohtaisen palautteen hyvinvoinnistaan ja työkunnostaan sähköpostiinsa. Henkilön oman suostumuksen mukaan tiedot välitettiin myös työterveyteen. Palauteraportissa työkyvyn ja hyvinvoinnin tilanne ilmaistiin liikennevaloilla. Vihreää valoa saaneilla työkykyä ylläpitävät elintavat olivat jo valmiiksi hyvällä tasolla. Jatkotoimenpiteitä tarjottiin keltaisen ja punaisen valon saaneille. Osallistuminen hyvinvointipoluille on ollut vapaaehtoista. Keltaisella polulla aktivoidaan lisäämään liikuntaa, punaista valoa saaneille on tarjolla painonhallintaryhmä. Lisäksi työn alla on selkä- ja niskakursseja sekä tupakasta vieroituskursseja yhteistyössä työterveyden kanssa, kertoo henkilöstön kehittämispäällikkö Laura Hasko. Koko henkilöstölle istumista tulee työpäivän aikana liikaa. Kehotamme istumatyötä tekeviä nousemaan välillä ylös. Lisäksi työfysioterapeutti on tehnyt koneenkuljettajan taukojumpan, Hasko kertoo. Stevecon henkilöstöstä suurin osa on ahtaajia. Hekin tekevät nykyään istumatyötä koneiden hoidellessa nostohommat. PALKINTONA INNOSTUS Kysely ja siitä seuranneet toimenpiteet otettiin Stevecolla hyvin vastaan. Kuntotesteissä kävi neljännes väestä, kyselyyn vastasi parikymmentä prosenttia. Voi olla ihan tyytyväinen, sillä ilmapiiri on ollut oikein hyvä, Hasko kertoo. Jälkikäteenkin on otettu halukkaita mukaan, jos joku innostui myöhemmin. Palkintona osallistumisesta on oman hyvinvoinnin paraneminen. Ihmiset tuntuvat olevan tästä tosi innostuneita. Vuoden päästä syksyllä tehdään uusi kuntotesti, jossa nähdään, miten hyvinvointikeinot ovat purreet. KOKO TYÖSUHDE HALLUSSA Stevecolla on käytössä Työkunto-toimintamalli, joka kuvaa stevecolaisia työsuhteen alusta työsuhteen päättymiseen asti. Työkyky- ja terveysjohtamisen palvelu Eterasta Eteran työkyky- ja terveysjohtamisen palvelu antaa eväitä hyvinvoinnin ja työkyvyn ylläpitoon sekä työntekijöille, yritysjohdolle että työterveyshuollolle. Työntekijä saa henkilökohtaisen kyselylinkin ja sähköpostiinsa oman hyvinvointiraporttinsa. Tulosten mukaan suunnitellaan erilaiset hyvinvointipolut tukemaan työntekijöiden hyvinvointia. Yrityksen johto saa henkilöstön hyvinvointi-indikaattorin ja tiivistetyn raportin henkilöstön työkyvystä ja riskeistä. Tulosten avulla yritys voi kehittää työterveyshuoltoyhteistyötä ja kohdentaa ennaltaehkäisevät toimenpiteet niitä tarvitseville. Mallissa kuvataan säännönmukaiset toimenpiteet, kuten ikäkausitarkastukset. Pyrimme reagoimaan hälytysmerkkeihin, kuten lisääntyneisiin sairauspoissaoloihin. Mallissa on kuvattu, mitä tällaisessa tilanteessa tehdään, Hasko sanoo. Stevecolla on tehty monia projekteja työhyvinvoinnin eteen. Eteran kanssa Steveco on toteuttanut aikaisemmin myös työilmapiiriä kartoittavan työhyvinvointitutkimuksen. Yrityksen koko tuo Haskon mukaan työhyvinvoinnille haasteita, mutta myös helpottaa joitakin asioita. Haasteena on saada kaikki mukaan ja erityisesti ne, joita toivottaisiin. Pakko ei ole paras vaihtoehto, ja tässäkin on lähdetty vapaaehtoisuuden pohjalta liikkeelle. Palvelun hyödyt: Aktiivinen työkyvyttömyyden ennaltaehkäisy moderneilla työkaluilla. Mittarit työntekijöiden hyvinvointiin liittyvien kustannusten seurantaan. Tehokas kyselyprosessin suunnittelu ja toteutus. Luotettava tulosten raportointi ja analysointi. Henkilöstön työkyky- ja terveysriskien tunnistaminen. Asiantuntijoiden suositukset jatkotoimenpiteistä. Työterveyshuoltoyhteistyön kehittäminen ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden kohdentaminen. Lisätietoa: etera.fi/tyohyvinvointi Paras palkinto osallistumisesta on parempi vointi, sanoo Stevecon henkilöstön kehittämispäällikkö Laura Hasko. 14 ETERA 4/2013 ETERA 4/

9 PUHEENVUORO TEKSTI Tuomas Lehtonen KUVA Kreetta Järvenpää Työ ja terveys Työn muutoksen myötä myös työterveyshuolto on haasteiden edessä. Tosiasia on, että huonoimmin voivat ne, joilla ei ole töitä, muistuttaa Markku Seuri. Työ rytmittää elämää, tuo sosiaalisia suhteita ja paljon muitakin positiivisia asioita kuin vain toimeentulon. Suomessa on 1970-luvulla säädetyn työterveyshuoltolain mukaisesti sitouduttu tietyntasoiseen työterveydenhuoltoon. Lain tarkoituksena on edistää työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa. Lisäksi tarkoituksena on myös edistää työyhteisön toimintaa työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistoimin. Työolot ovat kuitenkin lain säätämisajoista radikaalisti muuttuneet. Fysikaalisista ja kemiallisista altisteista on siirrytty psykososiaalisten altisteiden puolelle. Se heittää haasteen, että ovatko osaamisprofiili ja keinot tällaisten psykososiaalisten tekijöiden hallintaan samoja, kuin millä on hallittu kemikaaleja, kuumuutta tai kylmyyttä ja vastaavia altisteita, sanoo Markku Seuri, työterveyshuollon erikoislääkäri ja työlääketieteen dosentti. Kirjassaan Työterveys 2.0 hän pohtii työterveyden kokonaisuutta nyky-suomessa. LÄÄKETTÄ ESIMIESTYÖHÖN? Tämän päivän työelämässä varsinaisia vaaratekijöitä ja fyysisiä rasitteita on enää harvoissa tehtävissä. Painopiste on siirtynyt henkiselle puolelle. Seurin mukaan psykososiaalisten tekijöiden hallinnassa kuten kiire, monitekeminen tai yksin työskentely tullaan työn tekemisen vaikutusten ytimeen. Mutta ovatko nämä työterveydenhuollon kysymyksiä? Medikalisoidaanko työn suunnittelu ja tekeminen? Seuri vertaa tilannetta kouluun: ovatko luokkakoot, opetuksen järjestäminen tai välituntien rytmitys lääketieteellisiä kysymyksiä? Eivät minusta. Jos ei nähdä, että työelämän muuttumisen myötä työterveydessä tarvittaisiin eri tyyppistä osaamista, niin ei pystytä enää tuottamaan työpaikalle sitä sosiaalista hyvää, mikä on alun perin ollut tarkoituksena. Voi jopa olla, että tuotetaan enemmän harmia kuin hyötyä. Jos esimerkiksi esimiehellä on työpaikalla vaikeuksia tulla toimeen alaisensa tai joidenkin alaisten kanssa, hän tarvitsee tukea esimiestyöhönsä. Periaatteessa työterveydenhuolto voisi auttaa esimiestä, mutta kun toimitaan terveydenhuollon sateenvarjon alla, niin tällainen työnohjaamisen tai työn tekemisen neuvominen ei sinne oikein istu. Meidän on joko muutettava toimintatapamme tai lähdettävä siitä, että terveydenhuollosta saa apua kaikkeen. Silloin taas on vaarana, että mediakalisoidaan koko ihmisen elämä. ELINTAVAT JA TYÖTERVEYS Työn turvallisuus on 70-lukuun verrattuna aivan toista luokkaa, eikä ylemmässä asemassa olevilta hyväksytä sellaista käytöstä, joka vielä tuolloin oli valitettavan tavallista. Työn haitat ovat muuttuneet oleellisesti, ja esimerkiksi elintapaongelmat ovat ratkaisevasti lisääntyneet. Työterveyshuollon keskeinen haaste onkin, tavoittaako se ne työikäiset ihmiset, joilla on suurimmat ongelmat. Perinteisesti on ajateltu, että elintapa-asiat ja muu terveydenhuolto kuuluu julkisen terveydenhuollon puolelle. Mutta se ei tahdo oikein toimia. Kun kunnat ovat vähentäneet työikäisten seurantaa, ne ovat olettaneet, että työterveyshuolto ottaa kopin. Seurauksena on, että työterveyshuolto ei vain täydennä, vaan jopa syrjäyttää julkista terveydenhuoltoa. On tietysti hyvä, että joku hoitaa, mutta ongelmaksi nousee, että onko työterveyshuollossa tarvittavat valmiudet tavanomaisten sairauksien hoitoon. Työterveyshuoltoa ei ole viritetty hoitamaan kansansairauksia ja niiden riskitekijöitä. Sen viranomaisohjeistus koskee työhön liittyviä ohjeita, ei työntekijöiden elintapojen hallintaa. JÄRJESTELMÄT JÄLJESSÄ Taustalla vaikuttavat lisäksi sekä julkisen että yksityisen puolen tietojärjestelmien puutteet. Meillä ollaan yksi tai kaksi sukupolvea jäljessä siitä, mitä tämän alueen tietojärjestelmät parhaimmillaan maailmalla ovat. Nykyjärjestelmien puitteissa emme saa kiinni niitä ihmisiä, joilla olisi kansansairauksien riskitekijöitä tai jotka niitä sairastavat. Tietojärjestelmäongelma koskettaa sekä yksityistä että työterveyshuoltoa. Se miten toimimme, määräytyy pitkälti sen mukaan, millainen teknologian taso meillä on. Tietojärjestelmämme eivät tällä hetkellä mahdollista seurantaa eivätkä laatukriteerien toteuttamista. Isot tietojärjestelmähankkeet pääkaupunkiseudulla, kuten tulossa oleva Apotti, ovat siksi erittäin tärkeitä. 16 ETERA 4/2013 ETERA 4/

10 VIRTALÄHDE TEKSTI Meri Eskola KUVAT Karoliina Paatos AJANHALLINTA TARKOITTAA VALINTOJA Kun kotona odottaa suurperhe ja työpaikalla vaativat tehtävät, aikatauluaan joutuu hallitsemaan rautaisella kädellä. Henkilöstöjohtaja Pii Raulo keskittyy olennaiseen. Henkilöstöjohtaja Pii Raulo jumppaa usein ilman välineitä. En voi enää tehdä ääriliikkeitä. Viime keväänä selkäni oli niin huonossa kunnossa, etten voinut kuin maata kolme viikkoa. Olen tavallinen työssäkäyvä nainen, jolla on monta lasta, YIT:n henkilöstöjohtaja Pii Raulo esittelee itsensä heti kättelyssä. Ehkei kuitenkaan tuikitavallinen, sillä hänen työnantajansa YIT on maan suurimpia rakennusalan yrityksiä: liikevaihto oli viime vuonna kaksi miljardia euroa, ja yhtiöllä on yli työntekijää. Heidän henkilöstöjohtajanaan Pii Raulo työskentelee. Kotona johdettavana on viisi tytärtä. Elämäni kaikkineen on hyvin arkista. En kaipaa mitään extreme-juttuja, kun omassa arjessa on ihan tarpeeksi säpinää, suurperheen äiti nauraa. KESKITYTÄÄN OLENNAISEEN Pii Raulo myöntää, että ulkopuolisen silmin vaativa työ pörssiyhtiössä ja suurperhearki saattavat näyttää kiireiseltä yhdistelmältä mutta hommat hoituvat, jos kaikki puhaltavat yhteen hiileen sekä töissä että kotona. Tällainen arki kuormittaa, jos asiat eivät suju. Mutta toisaalta kiireinen työ antaa mahdollisuuden latautua: töissä ei koko ajan ehdi miettiä kotiasioita. Raulo sanoo suoraan, ettei hänellä olisi niin suurta perhettä, ellei aviomies tasapainottaisi tilannetta ja auttaisi kaikessa. Mies jäi kahdesti pidemmäksi jaksoksi kotiin hoitamaan lapsia, kun he olivat pieniä. Hänen rauhallisuutensa tasapainottaa impulsiivisuuttani. Itse olen hyvä organisoimaan, ja kestämme molemmat hyvin kaaosta. Tyypillisesti minä hoidan lasten harrastukset ja kouluasiat, eli niin sanotusti ulkopolitiikan, mies kaupat ja moppaamisen, eli sisäpolitiikan. Lasten ollessa pieniä Rauloilla oli palkattua lastenhoitoapua. Nykyisin isosiskot hoitavat pienempiään ja merkittävän osan perheen yhteisistä kotiaskareista. Teini-ikäiset tyttäremme arvostavat perheen kanssa vietettyä aikaa niin paljon, että hoitavat kaverijutut pääasiassa viikolla, jotta viikonloppuisin jää aikaa myös perheelle, äiti kertoo liikuttuneena. Ruuhkavuosissa auttaa myös itselle olennaisen tajuaminen. Olen kiinnostunut siitä, mitä touhuamme lasten kanssa, en esimerkiksi verhojen väristä. Jaksamisestaan Raulo antaa kiitosta työyhteisöllekin. Työn ei tarvitse olla helppoa, mutta on hirvittävän tärkeää, että yhteistyö on avointa ja työyhteisö kannustaa. Meillä on loistava työyhteisö, jossa toisista välitetään. Kun luot - tamus on kohdillaan, uskalletaan puhua avoimesti myös jaksamisesta. KALENTERIN HALLINNAN TAITO Henkilöstöjohtaja-suurperheäidin ajanhallinta on haasteellista. Tärkeitä kokouksia, sidosryhmätapaamisia ja matkoja on paljon, ja arki-illatkin kuluisivat helposti cocktailkutsuilla edustamassa työnantajaa, joten Raulo karsii menojaan. Pelkästään tyttöjen koulu- ja harrastusvanhempainilloista saisin kaikki iltani täyteen. On pakko valita. Raulo muistuttaa, että nykyajan teknisillä välineillä pystyy hoitamaan melkein mitä tahansa. Vain ihmissuhteet täytyy hoitaa naamatusten, ja sen henkilöstöjohtaja tekee mielellään. Teen pitkää päivää, mutta yritän pitää viikonloput ja lomat puhtaana töistä. Jos siitä lipsun, huomaan, etten pysty latautumaan. Onhan tämä työtilanne välillä stressaava, mutta toisaalta nautin stressitilanteista; se on luonnekysymys. Jos työnteko menee liialliseksi, Raulon aviomies Ruuhkavuosissa auttaa olennaisen tajuaminen. 18 ETERA 4/2013 ETERA 4/

11 KOLUMNI Olen ehkä kaikkein onnellisimmillani, kun saan hien päälle ja kropan hallintaan. PIENTEN POLITIIKKAA PELIIN Miika Kainu saattaa huomauttaa että henkilöstöjohtaja voisi käydä kääntymässä kotonakin. Harvoin töissä kukaan sanoo, että pitäisiköhän sun nyt lusmuilla. Se on ristini, etten osaa jättää asioita kesken, hän huokaa. Nykyaikaisessa pörssiyhtiössä henkilöstöasiat ovat osa päivittäistä käytännön toimintaa. Se tarkoittaa vaativaa esimiestyön tukemista kaikissa muutostilanteissa. Raulo kertoo, että uusille HR-ihmisille tulee usein yllätyksenä se, miten vaikeita ja henkisesti kuormittavia tilanteita tulee vastaan päivittäin. HR-osaamisessa kilometrit ovat ratkaisevia. Saatan itsekin soittaa eläkkeellä olevalle kollegalle vieraassa tilanteessa: tajuan jo, etten osaa kaikkea, myönnän etten pärjää yksin. Haen kokeneemmilta ennen kaikkea sitä tunnemaailmaa, jota en osaa ennakoida. HIKI PINTAAN! Entisenä telinevoimistelun kilpaurheilijana Pii Raulon suurimpia virtalähteitä on ehdottomasti liikunta. Hän sanoo asuneensa jumppasalilla 10 vuotta, parhaimmillaan treenejä oli kolme tuntia päivittäin. Voisin vieläkin elättää itseni telinevoimistelulla. Kun menen Helsingin Kisahallille, tuntuu se toiselta kodilta. Yksikään lapsistamme ei harrasta telinevoimistelua, heistä se on äidin juttu. Lapsikatraan ollessa pienempi Pii ohjasi telinevoimistelua harrastajaryhmille, mutta siitä on täytynyt luopua. Ohjaukseen käytetty aika olisi pois perheeltä. Pii harrastaa liikuntaa monipuolisesti 2 6 kertaa viikossa; kävelee, kiipeilee, pyöräilee, ui, tanssii, ratsastaa, metsästää. Entinen kilpavoimistelija pitää myös ketteryyttä yllä ihan vaan jumppaamalla, ilman sen kummempia välineitä. Kuntourheilun hienouden hän joutui opettelemaan alusta. Kun lopetin kilpaurheilun, en juossut edes bussiin. Olin sitä mieltä, että urheilu on joko kilpailemista tai ei mitään. Olen pikkuhiljaa totutellut kuntoliikuntaan, ja omasta mielestäni teen sitä jo ihan maltillisesti. Heti seuraavaan hengenvetoon Pii tosin myöntää, että on liikuntaan varmasti myönteisellä tavalla koukussa. Olen ehkä kaikkein onnellisimmillani, kun saan hien päälle ja kropan hallintaan. Se on mahtava tunne. ULOS SYÖMÄÄN Paras irtiotto töistä on Pii Raulon mielestä arkiset puuhat perheen kanssa. Mökillä hujahtaa vuodesta melkein neljäsosa. Olemme kaikki lomat mökillä. Mies vie minut ulos syömään, eli paistamaan makkaraa nuotiolle. Siellä ollaan ja puuhataan, koko perhe. Arjen onnenaiheet muistaa viimeistään siinä vaiheessa, kun kohtaa huolia ja murheita. Opin sitä koko ajan enemmän. Se on huippujuttu, jos ehdin viedä lapsen aamulla tarhaan kävellen käsi kädessä tai jutella hetken teinin kanssa kiireettömästi autossa. Ne ovat niitä aitoja onnen hetkiä, joissa olen tyytyväinen. Pii Raulo muistuttaa, ettei pienten onnistumisten ja onnen hetkien tarvitse liittyä äitiyteen, vastaavia tilanteita on töissäkin. Kun puhutaan valtion 50 miljardin euron budjetista isoin vedoin, unohtuu helposti se tosiasia, että pieniin panostamalla saatetaan päästä pidemmälle. Kun Suomessa on lähes työtöntä, on aika tunnustaa, että viimeisen kymmenen vuoden aikana uudet työpaikat, yhteensä , ovat syntyneet nimenomaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin samalla, kun suurteollisuus on lappanut porukkaa pihalle. Olisiko vihdoin aika siis panostaa myös niihin pieniin? Keinot ovat yksinkertaisia, eivätkä edes kovin kalliita. Samalla kun yleistä arvonlisäveroa nostetaan yrittäjien vastustuksesta huolimatta prosenttiyksiköllä, pitäisi yritysten alvin alarajaa nostaa. Se olisi paras kannustin käsityöläisille ja muille yhden hengen mikroyrityksille. Tällä hetkellä yritys päätyy alv-velvolliseksi Suomessa jo euron liikevaihdolla, kun EU:n keskiarvo on noin euroa. Arvonlisäveron alarajan nosto olisi paras kannustin iltapuhteella sukkia kutovalle tai huiman idean saavalle nuorelle ja omasta yrityksestä haaveilevalle tulevalle yrittäjälle kokeilla yrittäjän uraa. Nyt moni sukka ja hyvä idea valuvat hukkaan tai korkeintaan perheenjäsenten iloksi. Samalla täyden alvin alarajaa voisi nostaa nykyisestä eurosta, mikä helpottaisi myös kaik kien pienten työllistävien yritysten toimintaa. Asiantuntijoiden mukaan valtion menetetyt eurot korvaantuvat lisääntyvällä yritystoiminnalla. Toinen tehokas keino luoda työvoiman kysyntää olisi tasata vanhemmuuden kustannukset verovaroin maksettavaksi Ruotsin malliin. Se olisi paras lahja, jonka jokainen päättäjä voisi antaa niin yrittäjänaiselle kuin myös omalle ja naapurin koulutetulle tyttölapselle, joka jää armotta työnhaussa mopen osille, jos paikkaa hakee yhtä pätevä poika. Sillä kukapa työnantaja haluaisi vapaaehtoisesti maksaa yli euron vauvan ja hyvässä lykyssä vielä useampia? Koska lapsia kaipaavat eläkkeenmaksajikseen kaikki palkansaajat, kulut reilusti tasaamalla saisimme naisten yritykset työllistämään ja kasvamaan eli tekemään juuri sitä, mitä yhteiskunta tässä taloustilanteessa kaipaa. Mutta tehtävää riittää pienyrityksille itselleen ja myös tilitoimistoille! Pienyritysten toimintaa auttaisi tehokkaampi ja järjestelmällisempi liiketoiminnan suunnittelu. Liian harva yrittäjä pohtii etukäteen, miltä haluaisi yrityksensä näyttävän viiden vuoden kuluttua tai miten hoitaa omat eläkejärjestelynsä niin, että yrityksen ura jatkuisi. Sitä kannattaisi pohtia, sillä EU-selvityksen mukaan yritystoiminnan jatkaminen valmiissa yrityksessä on uudelle yrittäjälle 3 kertaa turvallisempaa kuin uuden yrityksen perustaminen. Pieniin panostamisen haaste tulee heittää myös tilitoimistoille. Turhan usein niiden toiminta on pelkästään jälkijättöisen tallentavaa, vaikka etenkin pienissä yrityksissä tilitoimisto on usein talouden paras asiantuntija. Siksi tilitoimiston kannattaisi, toki yhteistyössä yrittäjän kanssa, ottaa aktiivisempi ote yrityksen talouden suunnitteluun ja tulevaisuuden menestykseen. Heli Järvinen toimitusjohtaja Suomen Yrittäjänaiset 20 ETERA 4/2013 ETERA 4/

12 VUORO VAIKUTTAA TEKSTI Anne Kytölä KUVAT Mikko Lehtimäki HYVÄSTIT TYÖTUOLILLE JA SELKÄ- KIVUILLE Jouni Kivellä ei ole työtuolia. Hän kävelee työtehtävästä toiseen. Jouni Kivi hylkäsi työtuolin pari vuotta sitten. Jäykkä selkä kaipasi liikuntaa, mutta pienten lasten isällä ja yrittäjällä ei ollut juurikaan aikaa kuntoiluun. Aloin miettiä, voisinko jotenkin yhdistää työnteon ja liikunnan. Kokeilin korkeaa työpöytää, mutta se ei tuntunut oikein yksistään riittävän. Sitten löysin sattumalta kuvia amerikkalaisista työpisteistä, joissa korkeaan työpöytään oli yhdistetty kävelymatto, Kivi kertoo. Kivi tilasi kävelymaton ja väsäsi itse työpöydän sen ympärille puulevystä. ISTUMINEN EI OLE HYVÄKSI Helmikuussa 2012 Kiven firmasta tuli yrityskaupan jälkeen osa kansainvälistä teknologia-alan konsulttiyritys Citeciä, ja Kivi ja kävelymattotyöpiste muuttivat uuteen työpaikkaan. Moni uusista työkavereista on kokeillut Kiven kävelymattoa ja todennut saman kuin Kivi: selkä voi paljon paremmin, kun töitä tekee seisaallaan. Tutkimustuloksetkin ovat osoittaneet istumisen olevan haitallista, jopa vaarallista. Tuntikausien istuminen on kuolemaa aiheuttava riskitekijä, eikä riskiä vähennä edes liikunnallinen vapaa-aika. Jouni Kivi kävelee jokaisena työpäivänä vähintään viiden kilometrin verran. Kävelymaton vauhti on vain kilometrin verran tunnissa, joten kävellessä ei tule hiki, mutta työpäivän jälkeen ei tarvitse enää välttämättä lähteä lenkille. Laskelmieni mukaan kävelen töissä vuoden aikana noin 750 kilometriä, Kivi kertoo. Koska kävelymaton vauhti on verkkainen, Kivi pystyy hoitamaan suurin piirtein kaikki työtehtävänsä kävellen. Työpäivän aikana hän istuu lähinnä vain palavereissa ja ruokaillessa. Kivi pelkäsi aluksi, että kävelymatto häiritsisi työkavereita. Matosta kuuluva suhina on kuitenkin niin pieni, että kävelymaton voi huoletta sijoittaa avokonttoriin. LIIKKUVIEN IHMISTEN TYÖPAIKKA Citecin henkilöstöpäällikkö Johanna Hämäläisen mukaan Jouni Kiven innovatiivisuus työpisteensä ergo - no mian parantamiseksi on juuri sitä, mihin Citec haluaa työntekijöitään kannustaa. Vaikka jo laki velvoittaa työnantajan pitämään huolta työntekijöiden hyvinvoinnista, jokaisen kannattaa itsekin panostaa jaksamiseensa. Jounin pöytä on oiva esimerkki ihmisen omasta vastuusta kehittää työtapojaan ja edistää omaa hyvin - voin tiaan, Johanna Hämäläinen kehuu. Seitsemässä maassa toimiva Citec työllistää yhteensä noin ihmistä. Suomessa henkilöstöä on noin 500. Heistä noin 300 työskentelee yhtiön pääkonttorissa Vaasassa, kuten Johanna Hämäläinen ja Jouni Kivi. Hämä läinen vastaa Citecin Suomen ja Englannin toimistojen henkilöstöasioista. Työhyvinvoinnin osalta yksi tärkeä painopistealueemme on ergonomiassa. Teemme tiivistä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa ja haluamme panostaa sairauksien ennaltaehkäisyyn, Hämäläinen kertoo. Hämäläisen mukaan citeciläiset ovat urheilullisia. He osallistuvat aktiivisesti kaksi kertaa vuodessa pidettäviin TYKY-päiviin ja pelaavat yhdessä vapaa-ajallaan jääkiekkoa, salibandya ja lentopalloa. Työpaikalla järjestetään taukojumppaa, ja työnantaja tukee liikuntaharrastuksia myös TYKY-setelein. Kannustamme aktiiviseen liikkumiseen myös erilaisilla kampanjoilla. Viime kesänä työntekijät haastettiin pyöräilemään. Eniten pyöräillyt polki yhteensä kilometriä, Johanna Hämäläinen kertoo. Citec kannustaa jokaista panostamaan omaan jaksa miseensa, kertoo henkilöstöpäällikkö Johanna Hämäläinen. VETREÄ SELKÄ, PAREMPI KUNTO Kävelymatto on parantanut Jouni Kiven kuntoa. Selän liikkuvuus on parantunut eivätkä niska ja hartiat ole enää jumissa. Kivellä ei ollut ennestäänkään ylimääräisiä kiloja, mutta hän arvelee rasvaprosenttinsa pienentyneen säännöllisen kävelyn ansiosta. Jalkalihakset ovat vahvistuneet, ja juoksu sujuu kevyemmin kuin ennen. Kävely pitää virkeänä. Aikaisemmin rupesi usein väsyttämään lounaan jälkeen, mutta kävellessä ei sellaista oloa tule, Kivi sanoo. Jouni Kivi tekee töitä sukkasillaan. Jalan nivelet saavat kävelymatolla liikuntaa ja jalkapohjat hierontaa. 22 ETERA 4/2013 ETERA 4/

13 KELLON YMPÄRI TEKSTI Linda Pynnönen KUVAT Laura Oja Dome Karukoski ohjaa Antti Litjaa repliikkien lausumisessa. KELLO 8.50 Syysaamu on hiljainen Helsingin Lauttasaaressa. Hiljaista on myös valkotiilisessä, kulmikkaassa rakennuksessa, jossa elokuvatuotantoyhtiö Solar Films pitää majaansa. Toimitusjohtaja Jukka Helle sai aamun kuntosalitreeninsä hetki sitten tehtyä, ja aloittelee nyt työpäiväänsä Aarno Ruusuvuoren suunnittelemassa, vuonna 1960 valmistuneessa ateljeerakennuksessa. Yöllä kuvataan vuoden päästä ensiiltaan tulevaa Mielensäpahoittaja ja miniää, joten toimistolla ei tänään ole juurikaan porukkaa, Helle kertoo. Toimiston väki koostuu tänään toimitusjohtajan lisäksi taloushallinnon työntekijöistä ja tuotantosihteeristä. Taloushallinnon Pinka Hämäläisellä on kova homma, kun käynnissä olevan tuotannon kaikille työntekijöille pitää laittaa palkat maksuun. Aina kun kuvaukset alkavat, tekemistä on enemmän kun työntekijävahvuus kasvaa, Hämäläinen kertoo. Kaikki elokuvan tekoon osallistuvat ihmiset ja firmat äänimiehistä näyttelijöihin ja cateringista lavastajiin ovat tuotantoyhtiön palkkalistoilla aina kunkin tuotannon ajan. KELLO Työpöydällä palavat kynttilät luovat toimiston aulaan seesteisen tunnelman. Tuotantoja toimistosihteeri Ida Kalliolla on kädet täynnä työtä, vaikkei se hänen rauhallisesta olemuksestaan näykään. Viikko sitten alkaneet kuvaukset työllistävät Kalliota, joka on tiiviisti mukana tuotantojen kaikissa vaiheissa. Kuvausvaiheessa hän hoitaa yhdessä apulaisohjaajan kanssa esimerkiksi yhteydenpitoa näyttelijöihin ja järjestää avustajia kuvauksiin. Tänään Kalliolla on työn alla huomenna pidettävät läksiäisjuhlat, jotka järjestetään Solar Filmsin eläkkeelle jäävälle tiedottajalle Rampe Toivoselle. Aulan viereen avautuva avara ja korkea neuvotteluhuone muuntautuu juhlia varten biletilaksi, ja juomatarjoilu on jo valmiina sivupöydällä. Parasta ja samalla haastavinta tässä työssä on se, että pitää sovittaa yhteen useamman tuotannon aikatauluja. Tykkään HILJAINEN TOIMISTOPÄIVÄ JA HEKTINEN KUVAUSYÖ Solar Filmsin arki rullaa meneillään olevien tuotantojen rytmissä. Toimistolla työskentelee vakituisesti vain kourallinen ihmisiä, mutta tuotantojen aikana hommissa on jopa 400 työntekijää. Toimitusjohtaja Jukka Helle ja linjatuottaja Sirkka Rautiainen pitävät liikkuvaa toimistoa elokuvan kuvauspaikalla. 24 ETERA 4/2013 ETERA 4/

14 Sirkka Rautiaisen vastuulla on kaksi kuukautta kestävien kuvausten aikataulu. Solar Films on monen kotimaisen menestysleffan takana. Matti Tiensuu ja Jonni Aho viilaavat tv-sarjan jaksoja esityskuntoon. Kuvausten aikana Mari Perankosken hiukset eivät saa hapsottaa. myös siitä, että tässä aulassa istuessani kaikki asiat kulkevat enemmän tai vähemmän käsieni kautta, Kallio summaa. KELLO Yläkerran työhuoneista kuuluu hiljainen puheensorina. Pienessä huoneessa istuu kaksi televisio- ja elokuvatyön ammattilaista, ohjaaja Matti Tiensuu sekä käsikirjoittaja Jonni Aho. Miehillä on työn alla kesällä kuvattu ja syksyllä televisiossa alkanut Suomen kaunein koti -sarja. Nyt viimeistelyssä olevan jakson on määrä tulla ulos kolmen viikon päästä. Jokaista 42 minuutin mittaista jaksoa varten on kuvattu noin kymmenkertainen määrä materiaalia, jota on sitten leikkauspöydällä käyty läpi ja karsittu, leikkaajanakin työskentelevä Tiensuu kertoo. Elokuvien kohdalla kuvatun materiaalin määrä on vielä suurempi, jopa 14-kertainen mukaan päätyvään määrään nähden. Keskimäärin elokuvan jälkituotantovaihe, johon leikkauskin kuuluu, kestää noin puoli vuotta. On harvinaista, että ohjaaja itse toimii myös leikkaajana. Onhan se aika iso etu, ei ainakaan tarvitse tapella ohjaajan kanssa valinnoista, Tiensuu nauraa. KELLO Kauppakeskus Jumbossa Vantaalla kaikuvat sulkemisajasta kertovat kuulutukset. Loppuillan shoppailijat katoavat ovista ulos, mutta toisen kerroksen Coffee Housen edustalla Materiaalia kuvataan elokuvaa varten yli kymmenkertainen määrä. hälinä lisääntyy. Tänään filmattavan elokuvan apulaisohjaaja jakelee viime hetken ohjeita avustajille ja varmistelee äänimiehen ja kuvaustiimin kanssa ensimmäiseksi kuvattavan kohtauksen yksityiskohtia. Ohjaaja Dome Karukoski sekä elokuvan päähenkilöitä esittävät Antti Litja ja Mari Perankoski seisovat kahvilan nurkassa ja käyvät läpi kohtauksen vaatimia äänenpainoja ja taukoja repliikkien välissä. Kun kohtaus on käyty muutamaan otteeseen läpi, jää konkarinäyttelijä Litja tankkaamaan vuorosanojaan. Kuvaus alkaa ihan kohta, eivätkä nämä ole minulla vielä ollenkaan hallussa, hän huokaa. Harjoitteluun ei jää aikaa juuri varttia kauempaa, kun Litja ja Perankoski jo pyydetään paikoilleen. Kahvilan kassaa esittävä näyttelijä ja lattemukiensa äärellä istuvat avustajat ovat jo valmiina paikoillaan, ja kun tuotantoryhmäkin on valmiina, klaffi kalahtaa ensimmäisen oton alkamisen merkiksi. KELLO Kahvilakohtaus on purkissa. Elokuvaan päätyvää noin minuutin mittaista kohtausta varten kuvattiin kymmenkunta ottoa, muttei suinkaan siksi, että ensimmäiset yhdeksän olisivat epäonnistuneet leikkauspöydälle päätyy sama tilanne taltioituna useammasta eri kuvakulmasta. Myös ääniraitoja nauhoitetaan kuvauksen ohessa useampi erilainen. Niitäkin leikataan kuviin sopiviksi jälkituotannossa. Äänittäjänä työskentelevä Tuomas Klaavo vastaa näissä kuvauksissa siitä, että kovalevylle päätyvät äänet kuulostavat oikeanlaisilta ja että joka otosta on oikea ääninauha tallennettuna. Kuvauksen ollessa käynnissä hän myös miksaa nauhalle tulevaa ääntä ohjaajan korvanappiin, jotta tämän on helpompi seurata kokonaisuuden onnistumista. KELLO Kuvauslokaatio on vaihtunut kahvilasta alakerran Hesburgeriin. Ravintolan antimet eivät ole yöaikaan kuvausporukan saatavilla, joten muonituksesta on huolehdittava muilla keinoin. Tänään kuvausryhmän vatsat pitää täynnä omaa catering-yritystään pyörittävä Antti Pesto. Yritän vain pitää porukan hengissä pitkien kuvausten aikana, Pesto veistelee. Todellisuudessa kukaan tuskin heiluu nälkiintymisen rajoilla, sillä tarjolla on monen sortin herkkuja. Lounastauko pidetään tänä yönä kahdelta, eikä siihen ole varattu kuin puoli tuntia. Tarjolla on soppaa ja jauhelihawrappeja, lajitelma täytettyjä leipiä ja hedelmiä. Lisukkeet on aseteltu tarjolle jo illalla, ja niiden vieressä pumpputermos täyttää yöhuhkijoiden kuppeja tasaiseen tahtiin. Yritän pitää tarjolla ravitsevaa perusruokaa, jonka pitää myös tietysti maistua, Pesto sanoo. KELLO 6.45 Yön viimeinen kohtaus kuvataan Prisman kassalla. Kassojen ulkopuolella pitää liikkuvaa toimistoaan Solar Filmsin linjatuottaja Sirkka Rautiainen. Hän on kuvauksissa edustamassa tuotantoyhtiötä aikatauluihin, rahan käyttöön ja työsuhteisiin liittyvissä kysymyksissä. Kaikkia käytännön asioita ei voi hoitaa toimistolta käsin. Jos kuvauksissa tapahtuu esimerkiksi ylitöitä tietävä viivytys, olen paikalla päättämässä, miten asian kanssa edetään. Kuvauspäivät on suunniteltu etukäteen tarkasti, mutta parin kuukauden mittaisissa kuvauksissa aikataulut elävät väkisinkin. Suomen kokoisissa piireissä leffanäyttelijät työskentelevät usein myös teatterin puolella, joten heidän työaikataulunsa on sovitettava kuvauskalenteriin, Rautiainen kertoo. Viivästyksiä sattuu kuvauksissa aika ajoin: joskus tekniikka pettää, joskus sää. Onnettomuuksiakin tapahtuu silloin tällöin. Tänään kuvaukset saadaan hoidettua suunnitellusti, ja kauppakeskuksen isännöitsijä pääsee sulkemaan ovet kuvausryhmän jäljiltä aamuseitsemältä. Kuten muinakin tavanomaisina kuvauspäivinä, materiaalia uutta elokuvaa varten kertyi noin kolme minuuttia. Solar Films Solar Films Oy on perustettu vuonna Yhtiö on tuottanut yli 30 kotimaista elokuvaa, joilla on ollut yli viisi miljoonaa katsojaa. Tunnettuja tuotantoja ovat muun muassa Häjyt, Tummien perhosten koti, Vares-sarja sekä Puhdistus. Solar Filmsin omistavat Egmont ja vastaava tuottaja Markus Selin. Yhtiö työllistää noin kahdeksan vakituista työntekijää sekä eri tuotantojen aikana noin 400 työntekijää vuodessa. Pinka Hämäläinen huolehtii, että kaikki tuotantoon osallistuvat työntekijät saavat palkkansa ajoissa. 26 ETERA 4/2013 ETERA 4/

15 UUTISIA ETERASTA MUISTA VUOSI-ILMOITUS Eteran vuosi- ja Nopsa-ilmoittajien pitää tehdä vuosi-ilmoitukset mennessä. Vuosi-ilmoittaja ilmoittaa kaikki ne työsuhteet, jotka ovat olleet voimassa vuonna Vuosi-ilmoituksen voit tehdä Eteran vakuutuspal velussa. ETERAN LASKUILLE UUSI ILME Eteran TyEL-laskut ja asiakaskirjeet saavat uuden ilmeen joulukuusta alkaen. Laskun liitteenä ei jatkossa ole työntekijäerittelyä, vaan työntekijätiedot näkyvät Eteran vakuutuspalvelussa. Työkyky puhutti Eteran työhyvinvointiseminaarissa Onnistumisista virtaa Laura Oja Aleksi Poutanen Laura Oja Eteran työhyvinvointiseminaarissa pureuduttiin työkyky- ja terveysjohtamiseen monelta kantilta. Miten saada ihmiset pysymään töissä pidempään? Entä miten tukea työntekijöiden terveyttä? Keinoja löytyy sekä johtamisen että lääketieteen puolelta. Vanhuuseläkkeelle siirrytään Suomessa keskimäärin 63,5-vuotiaana, mutta työkyvyttömyyseläkkeelle yli kymmenen vuotta aiemmin. Yleisimpiä syitä työkyvyttömyyseläkkeisiin ovat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä mielenterveyden häiriöt. 34 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeistä myönnettiin Eterassa tuki- ja liikuntaelinongelmien vuoksi vuonna Mielenterveyden häiriöiden vuoksi eläköityi 26 prosenttia. Syyt ovat säilyneet samoina vuosia. Suomalainen johtaminen on tehokkuuskeskeistä, totesi filosofian tohtori, dosentti Hannele Seeck seminaarissa. Ihmiskeskeiset johtamisopit ovat vähemmistössä. Tämä vaikuttaa tapaamme nähdä tai olla näkemättä ihminen osana johtamista ja organisaatiota. Onko työ masentuneelle uhka vai mahdollisuus, kysyi puheenvuorossaan Eteran asiantuntijalää- käri, psykiatrian dosentti Kirsi Suominen. Työuupumus ei ole sairaus eikä siitä saa sairauslomaa. Valitettavan usein se johtaa masennukseen. Masennus on hoidettavissa oleva sairaus, mutta kuitenkin vain vähemmistö hakee apua. Tässä on paikkansa työyhteisön ja työnantajan tukitoimilla. Miksi masennuksen annetaan viedä eläkkeelle? Eterassa viime vuonna myönnetyistä ammatillisista kuntoutuksista yli 60 prosentissa taustalla oli tuki- ja liikuntaelinsairaus. Olkavaivat ovat merkittävä työikäisten lyhyt- ja pitkäkestoisen työkyvyttömyyden aiheuttaja, kertoi seminaarissa lääketieteen tohtori, ortopedi Juha Paloneva. Työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyssä ja keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän nostossa keskeisiä keinoja ovat työhyvinvointitoimet ja ammatillinen kuntoutus. Eteran uudella työkyvyn ja terveysjohtamisen työkalulla saadaan entistä tarkempia yhteenvetoja henkilöstön hyvinvoinnista ja myös työkykyja hyvinvointiriskeistä. Työkyky- ja terveysjohtamisesta tulee tarveperusteisesti kohdennetumpaa ja sitä myöten tuloksekkaampaa, kertoi Eteran työhyvinvoinnin asiantuntija Mareena Jalkanen. Seminaarissa jaettiin myös vuoden 2013 työhyvinvointipalkinto. Eteran PHP-seminaarit kiinnostivat jälleen Eteran vuotuiset PHP-seminaarit keräsivät marraskuussa salit täyteen Eteran asiakkaita ja tilitoimistojen edustajia. PHP-seminaareja järjestettiin marraskuun aikana 17 eri puolilla Suomea. Eteran PHP-päivään osallistui yli 2000 asiakasta sekä palkka- ja taloushallinnon ammattilaista. Seminaarin aluksi kerrottiin Eteran puheenvuorossa ajankohtaista asiaa TyEL- ja YEL-vakuuttamisesta sekä eläketurvasta. Helsingin PHP-päivässä kysymyksiä herätti esimerkiksi yrittäjän eläketurva. Eteran yhteistyökumppani Danske Bank kertoi verkkopankkija mobiilipalveluistaan myös yrityskäyttöön. TVR eli työttömyysvakuutusrahasto käsitteli vuorollaan työttömyysvakuutusmaksun maksamista ja perintää. Verottajan puheenvuoroissa kuultiin ajankohtaista asiaa verotuksesta, sekä rakentamiseen liit tyvästä uudesta tiedonantomenettelystä. Lisätietoa PHP-seminaareista osoitteessa etera.fi/php Palvelukatko Etera ottaa käyttöön uusia vakuutusjärjestelmiä joulukuussa. Uudistuksen vuoksi vakuutuspalvelussamme on palvelukatko Tällöin vakuutuspalveluun ei pääse kirjautumaan eikä palveluja voi käyttää. Myöskään Etera-todistuksia ei voi tulostaa käyttökatkon aikana, joten tulosta Etera-todistus ennen katkoa. Pahoittelemme palvelukatkoksesta aiheutuvaa häiriötä. Kuvassa Jarkko Kilpeläinen (vas.), Antti Kilpelä, Kalevi Nevala, Taru Kämäläinen, Taisto Kivilä, Jyrki Silovaara ja Erkki Lähtevänoja. Teksti: Etera/Milja Helin Eteran pohjoisen alueyksikön tukikohtia ovat Kuopion ja Oulun toimistot. Alue on laaja ja suuri osa asiakaspäälliköiden ajasta kuluukin tien päällä ja asiakastapaamisissa. Työssä parasta ovat asiakkaat ja heidän kanssaan toimiminen. Hyvää on myös se, että jokainen työpäivä on erilainen, kiteyttää myyntijohtaja Taisto Kivilä Kuopiosta. Parhaiten voimme palvella asiakasta kuuntelemalla ja ymmärtämällä asiakkaan liiketoimintaa. Sitten on helpompi tarjota asiakkaalle sopivia ratkaisuja, kertovat Kivilä ja asiakaspäällikkö Antti Kilpelä. Parhaiten palvelen asiakkaitani olemalla helposti tavoitettavissa ja aidosti läsnä, sanoo asiakasneuvoja Taru Kämäläinen Kuopiosta. Asiakkaiden auttaminen heidän tarpeisiinsa sopivien työhyvinvointitoimien kautta ja kiinnostuksen herättäminen omaan terveyteen ja työkykyyn on parasta työssäni, toteaa asiakaspäällikkö Kalevi Nevala Oulusta. Henkilökunnan infotilaisuuksista ja työhyvinvointipäivistä saadut palautteet ovat parasta antia työssä, arvioi asiakaspäällikkö Jyrki Silovaara. Onnistumiset antavat virtaa, sanoo asiakasneuvoja Jarkko Kilpeläinen Oulusta. Parasta on itsenäinen ja liikkuva työ sekä asiakkaan palveleminen juuri hänen tarpeidensa mukaan, jatkaa asiakaspäällikkö Erkki Lähtevänoja. Eteran työhyvinvointipalkinnon vastaanotti Peab Oy:n toimitusjohtaja Mika Katajisto (kesk.). Kunniamaininnat vastaanottivat Hydroline Oy:n HR Manager Kimmo Korhonen (vas.) ja UB Securities Oy:n toimitusjohtaja Patrick Anderson. Peab Oy:lle työhyvinvointipalkinto Eteran työhyvinvointipalkinto myönnettiin Peab Oy:lle. Perusteena oli yrityksen sitoutuminen pitkäjänteiseen ja suunnitelmalliseen työhön henkilöstönsä työhyvinvoinnin kehittämisessä. Peab Oy on Pohjoismaiden suurimpia rakennusyhtiöitä, ja se työllistää kaikkiaan noin 600 rakennusalan ammattilaista. Ansiokkaat henkilöstötunnusluvut kertovat suunnitelmallisesta työstä, jota Peabilla on tehty. Sairauspoissaoloja on vähän ja tapaturmataajuus on alhainen, perusteli Eteran toimitusjohtaja Hannu Tarkkonen. Palkinnot jaettiin Eteran työhyvinvointiseminaarissa marraskuussa. Kunniamaininnan saivat Hydroline Oy ja United Bankers -konserni. Joka toinen vuosi jaettavan Eteran työhyvinvointipalkinnon arvo on euroa. Se myönnetään yritykselle tai yhteisölle, joka edistää työhyvinvointia ja työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyä ja pyrkii näin vaikuttamaan työurien pidentämiseen. Lisätietoa Eteran Työhyvinvointipäivästä: etera.fi/seminaari 28 ETERA 4/2013 ETERA 4/

16 HYVÄ OLO HEIJASTUU MENESTYKSEEN Markus Porvari sai idean kauppakeskusten toiminnanohjausjärjestelmän kehittämiseen San Franciscossa. Nyt hänen vuonna 2008 perustamansa yritys Hyper[in] toimii Pohjoismaissa, Baltiassa ja Aasiassa ja työllistää parisenkymmentä henkilöä. SISUKAS YRITTÄJÄ TEKSTI Tiia Lappalainen KUVA Juho Kuva KYSY VUOSI- ILMOITUKSESTA KERRO TUOTTEESTANNE JA TULEVAISUUDEN NÄKYMISTÄ. Kehitimme ohjelmaamme kuluttajanäkökulmasta mainosmyyntiin ja kosketusnäyttöopasteisiin. Asiakkaan toiveiden ja kommenttien myötä siitä rakentui koko kauppakeskuksen kattava toiminnanohjausjärjestelmä, joka kerää automaattisesti tiedon kuluttajapalautteesta vuokralaisten myynti- ja kävijäraportteihin. Kenelläkään ei ole tällaista järjestelmää maailmalla. Olemme juuri saaneet järjestelmämme Singaporen suurimpaan kauppakeskukseen. Tavoitteena on Aasian valloitus. MITEN HYPER[IN] SAI ALKUNSA? Opiskelin San Franciscossa MBAtutkintoa. Sijoittajat olivat kampuksen toisella puolella. Amerikassa bisnes ja sen rahoitus on helpompaa. En olisi perustanut yritystä, jos olisin ollut Suomessa. Samalla kurssilla oli teknologiajohtajamme Petteri Lappalainen, ja ystäväni, sarjayrittäjä Jaan Apajalahti tuli lomailemaan. Hotellissa keskellä aavikkoa ostimme ensimmäisen domainimme. TOIMITTE KUITENKIN SUOMESSA. MIKSI? Meillä oli Pohjois-Amerikassa rahoitus, mutta ei tuotetta. Kotimaassa kauppakeskusoperoija haki samanlaista palvelua, jota olimme miettineet. Kaikki on suunniteltu alusta lähtien kansainväliseen käyttöön. Yrityksen sisäinen kielemmekin on ollut koko ajan englanti. OLET TOIMINUT YRITTÄJÄNÄ NYT VIISI VUOTTA. MILLAISTA SE ON OLLUT? Byrokratian määrä ja työn raskaus yllätti. Kun yhtiöstä tekee kansainvälistä, joka päivä on selviytymistä. Mutta halu muuttaa maailmaa motivoi. Joka päivä oppii uutta. Pidämme yrityksessämme myös fyysistä kuntoa yllä. Olemme nytkin lähdössä tuotteista ja palveluista vastaavan Johanna Laamasen (kuvassa) kanssa salille. MIKSI VALITSITTE ETERAN? Tapasin yhteyshenkilömme Kirsti Wallin yhteisten tuttujen kautta. Hän kertoi Eteran palveluista. Eteralta olemme saaneet muun muassa työhyvinvointiin, esimerkiksi ergonomiaan ja stressiin hallintaan liittyviä palveluja. Kun työntekijöillä on hyvä olla, se heijastuu myös asiakkaisiin ja sijoittajiin. Ilmianna paras pomo osoitteessa Voit voittaa kylpylälahjakortin itsellesi. Paras pomo saa hyvän mielen sekä mainetta ja kunniaa. Työnantajien ja kotitalouksien vakuutusneuvonta p Vakuuttaminen puhelimitse p Verkkopalvelut, asiakastuki p Yrittäjäpalvelu p Eteran asiakaspalvelu (arkisin 8 16) (Vakuutuspalvelukeskus voi nauhoittaa puheluita koulutuskäyttöön.) Työhyvinvointipalvelut p tyohyvinvointi@etera.fi Eläkeneuvonta p , klo 8 15 elakeasiat@etera.fi Työeläkeoteneuvonta p , klo 8 15 ote@etera.fi Ammatillinen kuntoutus p , klo 8 12 kuntoutus@etera.fi Milloin pitää tehdä vuosiilmoitus Eteraan? Pitääkö vuosi-ilmoitus tehdä, jos maksaa vakuutusmaksut kuukausittain? Vuosi-ilmoittajan tai Nopsa-ilmoittajan pitää tehdä vuosi-ilmoitus mennessä. Vuosi-ilmoittaja ilmoittaa kaikki ne työsuhteet, jotka ovat olleet voimassa vuonna Jos et ole tehnyt työsuhdeilmoituksia eli ilmoittanut vuonna 2013 alkaneita ja päättyneitä työsuhteita, lähetä vuosi-ilmoituksessa myös päättyneiden työsuhteiden palkkatiedot ja päättymispäivät. Kaikille työsuhteille pitää ilmoittaa palkka. Jos työntekijälle ei ole maksettu palkkaa vuonna 2013 (esim. äitiysloman ym. takia), ansioksi ilmoitetaan nolla euroa. Jos työsuhde on päättynyt, ilmoi ta päättymispäivä. Jos työsuhde on päättynyt jo aiempina vuosina, työsuhteen päättymispäiväksi laite - taan esim Kuukausi-ilmoittajan ei tarvitse tehdä vuosi-ilmoitusta. Joulukuussa maksetuista palkoista pitää tehdä kuukausi-ilmoitus viimeistään ETERA-LEHTI MYÖS VERKOSSA Tutustu nyt myös uuteen verkkolehteen osoitteessa essa etera.fi/lehti. Samalla voit ehdottaa juttuaihetta a ja antaa palautetta mennessä, niin voit voittaa Finnkinon leffalippuja! 30 ETERA 4/2013 ETERA 4/

17 Seuraava Etera-lehti ilmestyy keväällä 2014.