Väliraportti Tammikuu 2017

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Väliraportti Tammikuu 2017"

Transkriptio

1 1 Esiopetusikäisten perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestämisen kokeilu lukuvuonna Mainingin koulun yhteydessä toimivissa varhaiskasvatuksen esiopetusryhmissä Väliraportti Tammikuu 2017

2 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Perusopetukseen valmistavan inklusiivisen esiopetuksen järjestäminen Espoossa Perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestäminen koulujen esiopetuksessa Perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestäminen Mainingin esiopetusryhmissä lukuvuonna Lasten kielitaidon kehittyminen Mainingin valmistavan esiopetuksen aikana lukuvuonna Pienten kielireppu kielitaidon kehittymisen seuranta- ja arviointimenetelmänä Mainingin valmistavaan esiopetukseen osallistuneiden lasten kielenoppimiseen liittyviä tekijöitä ja kielenoppimisen edistyminen Lasten taitotason kehittyminen kuullun ymmärtämisessä ja puhumisessa kielirepun avulla tehdyn arvioinnin mukaan Ajatuksia Pienten kielirepun käytöstä Havainnointi lasten kielenoppimisen seuranta- ja arviointimenetelmänä Huoltajien ja lasten kokemuksia Mainingin valmistavan esiopetuksen toiminnasta Mainingin valmistavan esiopetuksen hyvät pedagogiset käytännöt Kehittämispilotin toiminta lukukaudella Liite 1: Lasten kielirepun kuullun ymmärtämisen ja puhumisen taitotasot eurooppalaisen viitekehyksen sovelletun version mukaan...13

3 3 1 Johdanto Espoossa on lukuvuodesta alkaen ollut käytössä perusopetukseen valmistavan opetuksen malli, jossa maahanmuuttajataustaisten lasten kielen oppimista tuetaan inklusiivisen valmistavan opetuksen ryhmissä (IVAL). Kaupunginhallitus päätti ( 13), että myös esiopetuksen osalta opetusta toteutetaan vain koulujen esiopetusryhmissä. Vieraskielisten lasten määrä Espoossa on kasvanut ja kasvu jatkuu lähivuosina. Valmistavan opetuksen tarpeessa olevien esioppilaiden määrän jatkuvasti kasvaessa näiden lasten keskittäminen ja kuljettaminen koulujen esiopetusryhmiin ei enää tulevina vuosina ole mahdollista eikä oppimispolkujen näkökulmasta perusteltua. Lasten yhtenäisen päivän ja lähikouluperiaatteen toteutumiseksi myös valmistavaa opetusta tulisi olla tarjolla pääsääntöisesti niissä esiopetusyksiköissä, joissa lapset muutoin ovat esiopetuksessa. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päätti , että esiopetusikäisten perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestämiseen liittyvä kahden vuoden mittainen kokeilu aloitetaan lukuvuonna Mainingin koulun yhteyteen perustettavista varhaiskasvatuksen esiopetusryhmistä. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikkö on laatinut kokeilun ensimmäisen vuoden osalta väliraportin. Raportissa lyhenne valmistava esiopetus tarkoittaa perusopetukseen valmistavaa inklusiivista esiopetusta, kieli- ja kulttuuriryhmien opettajasta käytetään lyhennettä kieku -opettaja ja Mainingin koulun yhteydessä toimivista varhaiskasvatuksen esiopetusryhmistä käytetään nimitystä Mainingin esiopetus.

4 4 2 Perusopetukseen valmistavan inklusiivisen esiopetuksen järjestäminen Espoossa 2.1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestäminen koulujen esiopetuksessa Espoossa on lukuvuodesta alkaen ollut käytössä perusopetukseen valmistavan opetuksen malli, jossa maahanmuuttajataustaisten lasten kielen oppimista tuetaan inklusiivisen valmistavan opetuksen ryhmissä (IVAL). Esiopetuksen osalta nykykäytäntö on seuraavanlainen: - valmistavaa opetusta tarvitsevat 6-vuotiaat oppilaat sijoitetaan ryhmänä esiluokille ennalta sovittuihin kouluihin - ryhmän koko on enintään puolet luokan kokonaisoppilasmäärästä (10 IVALoppilasta/20 lasta) - valmistavan opetuksen oppilaita tukee esiopettajan lisäksi kieli- ja kulttuuriryhmien opettaja ja tarvittaessa laaja-alainen erityisopettaja - valmistavassa esiopetuksessa oppilaiden viikkotuntimäärä on 23,6 (noin 900 h, esiopetuksessa 760 h, 20 h viikossa) - valmistavan opetuksen oppilaille laaditaan oma opinto-ohjelma, joka sisältyy Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan - valmistava opetus kestää aina noin yhden lukuvuoden. Jos lapsi saa valmistavaa opetusta esiopetusvuonna, 1. luokalla tuki annetaan maahanmuuttajien määräaikaisena opetuksena (pedagogisen arvion perusteella). Lukuvuonna perusopetukseen valmistavaan opetukseen koulujen esiopetuksen yhteydessä osallistuu 189 lasta 16 koulussa. Yksikään esiluokkien valmistavan opetuksen oppilaista ei ole koulukuljetuksen piirissä. Kouluissa työskentelee 16 kieli- ja kulttuuriryhmien opettajaa, joiden työpanosta kohdennetaan myös esiluokille, joissa on valmistavaa opetusta saavia lapsia. Koulujen esiluokilla olevien valmistavan opetuksen oppilaiden opetukseen on kohdistunut keskimäärin seitsemän kieli- ja kulttuuriryhmien opettajan viikkotuntia esiopetusryhmää kohden. Esiluokkien yhteydessä toteutettuun valmistavaan opetukseen kohdistunut kieli- ja kulttuuriryhmien opettajan viikkotuntimäärä esiopetusryhmää kohden vaihtelee 3-18 tuntia / opettaja riippuen valmistavan opetuksen oppilaiden määrästä esiopetusryhmässä. Kieli- ja kulttuuriryhmien opettajan kelpoisuusvaatimuksena opetustoimessa on ollut luokanopettajan tutkinto, koska he työskentelevät koulun kaikilla luokka-asteilla. Valmistavan opetuksen oppilaille esiluokissa on lisäksi kohdennettu laaja-alaisen erityisopettajan resurssia. Valmistavaa inklusiivista esiopetusta antavissa yksikössä noudatetaan Espoon suomenkielisen esiopetuksen opetussuunnitelmaa, joka määrittelee miten esiopetusta järjestetään kaikissa yksiköissä. Valmistavan esiopetuksen yksiköissä noudatetaan myös perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteita ja niihin tehtyjä espoolaisia linjauksia suomi toisena kielenä -opetuksen järjestämisestä. Esiopetuksen lisäksi tarjottavaa muuta liittyvää varhaiskasvatusta toteutetaan Espoon varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti Toiminnan kuvaus Koulun esiluokilla kieli- ja kulttuuriryhmien opettaja työskentelee esiopettajan työparina. Lisäksi jokaisessa lapsiryhmässä toimii lastenhoitaja, joka toimii lasten kanssa myös esiopetukseen liittyvän muun varhaiskasvatuksen aikana. Kieli- ja kulttuuriryhmien opettaja

5 5 ja esiopettaja suunnittelevat opetuksen yhdessä, tukevat suunnitelmallisesti valmistavan opetuksen oppilaiden suomen kielen kehittymistä ja luovat valmiuksia ehjälle koulupolulle yleisopetusta kohti. Opetuksen suunnittelu tapahtuu esiopetuksen ulkopuolisena aikana. Suomen kielen taidon kehittymistä seurataan järjestelmällisesti ja lapsilähtöisesti, mm. Kielirepun avulla. Kieli- ja kulttuuriryhmien opettaja työskentelee pääsääntöisesti samanaikaisopettajana esiopetusluokalla. Tarvittaessa luokka voidaan jakaa ryhmiin kahden opettajan kesken joustavin opetusjärjestelyin. Jos herää huoli valmistavan opetuksen oppilaan oppimisesta, koulun laaja-alainen erityisopettaja havainnoi lasta, tukee ja konsultoi esiopettajaa ja kieli- ja kulttuuriryhmien opettajaa. Kieli- ja kulttuuriryhmien opettaja ja esiopettaja tekevät tiiviisti yhteistyötä valmistavan opetuksen oppilaiden huoltajien kanssa. Useimmat valmistavan opetuksen oppilaiden vanhemmat eivät tunne suomalaista koulutusjärjestelmää eivätkä koulujen toimintatapoja, joten huoltajat tarvitsevat jatkuvaa ohjausta esiopetusvuoden aikana, mm. räätälöityä neuvontaa kouluun ilmoittautumisprosessin aikana. Koulujen esiopettajat ja kieli- ja kulttuuriryhmien opettajat saavat tarvittaessa tukea ja apua kulttuuritulkeilta. Jokaiselle valmistavan opetuksen oppilaalle laaditaan portfolio (ns. keltainen kansio), joka sisältää oppilaan osaamista kuvaavaa materiaalia. Portfolio siirretään 1. luokan opettajalle siirtopalaverin yhteydessä. Suurin osan koulun esiluokilla olevista valmistavan opetuksen oppilaista jatkaa koulupolkua samassa koulussa 1. luokalla. Näin koulun opettajilla on perusteelliset tiedot koulutulokkaan suomen kielen taidosta ja muusta osaamisesta. Samalla kieli- ja kulttuuriryhmien perheiden on helppo jatkaa yhteistyötä tuttujen opettajien kanssa. 2.2 Perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestäminen Mainingin esiopetusryhmissä lukuvuonna Kokeilun käynnistämistä valmisteltiin pitkään yhteistyössä suomenkielisen perusopetuksen kanssa. Ensimmäiset Valmistavan vaihtoehdot -nimisen työryhmän kokoukset järjestettiin vuonna Kokeilua ei vielä tuolloin esitetty käynnistettäväksi, mutta keskustelu tulosyksiköiden välillä jatkui, koska tieto valmistavan opetuksen tarpeessa olevien lasten määrän kasvusta on ollut tiedossa. Maininki valikoitui kokeilupaikaksi toisaalta valmistavan tarpeessa olevien lasten määrän vuoksi sekä siksi, että kokeilulle oli tarjolla sopivat puitteet päiväkodin ja koulun yhteistyönä. Mainingin koulu ja päiväkoti sijaitsevat Espoonlahdessa vierekkäisillä tonteilla ja esiopetus on ennen tätä kokeilua toteutettu päiväkodin tiloissa. Vuosittain päiväkodin järjestämään esiopetukseen on osallistunut lapsia, joilla on ollut valmistavan opetuksen tarvetta. Perheitä on ohjattu hakemaan lapselleen paikkaa Espoonlahden palvelualueen kouluista, joissa järjestetään valmistavaa esiopetusta. Saunalahden koulu on ollut lähin valmistavaa esiopetusta järjestävä yksikkö alueen asukkaille. Osa huoltajista ei ole halunnut, että lapsi vaihtaa yksikköä esiopetusvuoden ajaksi tai on kokenut matkan esiopetukseen liian pitkäksi. Mainingin päiväkodissa ja esiopetuksessa on toteutettu kielitietoista kasvatusta ja opetusta jo luvulta lähtien. Kielen oppimisen asiantuntijaresurssina on toiminut vuodesta 2007 alkaen alueen suomi toisena kielenä -lastentarhanopettaja. Mainingin päiväkodin valmistavan esiopetuksen toimintasisältöjä lähdettiin suunnittelemaan Espoossa jo aiemmin käytössä olleen mallin mukaisesti. Henkilökunnan resursoinnin osalta päädyttiin palkkaamaan kokopäivätoiminen lastentarhanopettaja kieku-opettajaksi (KVTES). Henkilökunta sai tehtäväkseen muokata inklusiivisen valmistavan opetuksen mallia varhaiskasvatukseen sopivaksi lapsen kokonaisen päivän näkökulmasta.

6 6 Lukuvuonna Mainingin päiväkodin esiopetuksen perustettiin kaksi ryhmää. Kumpaankin voitiin sijoittaa enintään 21 lasta. Ryhmät toimivat Mainingin koulun tiloissa. Valmistavaa esiopetusta tarvitsevia lapsia oli lukuvuoden aikana 15. Heidät sijoiteltiin esiopetusrymiin siten, että toisessa ryhmässä oli kahdeksan ja toisessa seitsemän valmistavaa opetusta saavaa lasta ja loput lapset tavanomaista esiopetusta saavia lapsia. Molemmissa esiopetusryhmissä työskentelee esiopettajana lastentarhanopettaja ja kaksi lastenhoitajaa. Lisäksi yksikköön on palkattu kokeilun ajaksi kieli- ja kulttuuriryhmien lastentarhanopettaja (kieku -opettaja), joka toimii kummassakin esiopetusryhmässä päivittäin. Hänen viikkotyöaikansa on 38 h 15 minuuttia. Kieku -opettaja on esiopetusryhmissä kokopäivätoiminen lisäresurssi, joka ei kuulu lakisääteiseen henkilöstömitoitukseen. Mainingin varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen yksikössä työskentelee lisäksi yhteinen resurssierityislastentarhanopettaja erityispedagogisena tukena. Tarvittaessa käytössä ovat myös konsultoivan erityislastentarhanopettajan palvelut. Esiopettajat vastaavat Mainingin esiopetuksen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista. Kieku -opettajan tehtävänä on toimia asiantuntijana ja resurssina suomi toisena kielenä opetuksessa. Hän osallistuu toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin yhdessä esiopettajien ja lastenhoitajien kanssa. Esiopettajien ja kieku-opettajan työajasta käytetään tarpeen mukaan noin 8% lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin, kuten toiminnan suunnitteluun. Tarvittaessa esioppilaat jaetaan pienryhmiin kahden opettajan ja kahden lastenhoitajan kesken joustavin opetusjärjestelyin, jotta lapset voivat saada yksilöllistä tukea ja ohjausta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tuntimäärä on perusopetuslain mukaan 900 tuntia. Espoossa esiopetusta ja valmistavaa opetusta annetaan vuosittain Opetus ja varhaiskavatuslautakunnassa päätettävien työ- ja loma-aikojen mukaisesti. Lukuvuonna työpäiviä oli 187. Mainingin valmistavassa esiopetuksessa lapsille annettiin jokaisena työpäivänä valmistavaa opetusta viisi tuntia, jolloin 900 h ylittyy. Esiopetusryhmien koko henkilökunta työskentelee tarpeen mukaan lasten kanssa kokopäiväisesti. Suurin osa lapsista tarvitsee esiopetuksen ja valmistavan opetuksen lisäksi muuta varhaiskasvatusta, jolloin esiopetusta ja valmistavaa opetusta tukevaa ja vahvistavaa toimintaa voidaan toteuttaa myös varsinaisen toiminta-ajan ulkopuolella. Toiminnan kuvaus Valmistavan opetuksen käynnistyessä hyödynnettiin suomenkielisen opetuksen asiantuntemusta valmistavan opetuksen järjestämisestä. Toiminnan alkaessa kokeiltiin erilaisia toimintatapoja ja lukukauden edetessä Mainingissa luotiin varhaiskasvatukseen sopiva toimintamuoto, jota edelleen kehitetään. Kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvat lapset toimivat ja oppivat esiopetusryhmässä yhdessä suomenkielisten lasten kanssa inkluusion periaatteiden mukaisesti. Kieku -opettaja on lasten toiminnassa läsnä koko päivän ajan. Lukuvuonna toimittiin siten, että kahtena päivänä pienryhmätoiminnassa (4-6 lasta / ryhmä) keskityttiin suomen kieleen ja kahtena päivänä matematiikkaan lasten yksilöllisten tarpeiden mukaisesti (samanaikaisopetusta mukautetulla sisällöllä). Yhtenä päivänä viikossa kieku -opettaja toimi samanaikaisopettajana etiikkaa, taito- ja taideaineita painottavassa toiminnassa. Mainingin valmistavan esiopetuksen henkilökunta tapaa esiopetuksessa olevien lasten perheet päivittäin tuonti- ja hakutilanteissa. Huoltajille on tarjottu vuoden aikana mahdollisuus kolmeen lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa (LEOPS) koskevaan keskusteluun yhdessä esiopettajan ja kieku -opettajan kanssa. Tarvittaessa yhteisiä tapaamisia on järjestetty enemmän. Yksikössä on järjestetty vuoden aikana useita yhteistyötä tukevia tapahtumia perheiden ja lasten osallisuuden ja kotouttamisen tukemiseksi. Kieku -opettajan ja esiopettajien tiimityö on mahdollistanut tiiviimmän

7 7 yhteistyön perheiden ja muun muassa terveydenhuollon ja lastensuojelun toimijoiden kanssa. Asioiden puheeksiottaminen ja perheiden ohjaaminen esimerkiksi oppilashuollon palveluihin hakeutumiseen on kieku -opettajalle luonteva osa kanssakäymistä perheiden kanssa. Valmistavan opetuksen kokeilussa oleville lapsille laaditaan esiopettajan ja kieku - opettajan yhteistyönä yhdessä huoltajien kanssa henkilökohtainen opinto-ohjelma, joka sisältyy Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan (LEOPS). Kaikki toiminta perustuu jatkuvaan lapsen kielen kehityksen seurantaan ja arviointiin, jota tehdään muun muassa Pienten kielirepun ja LEOPS:n avulla. Valmistavassa opetuksessa oleville lapsille tehdään portfoliot, joihin kerätään lapsen kehitystä ja edistymistä kuvaavia dokumentteja (esimerkiksi Pienten kielireppu, Mavalka, henkilökohtaiset tavoitteet, Kiti (kielellisen tietoisuuden tehtävistö), yksilö- ja ryhmäsadutukset). Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma ja portfolio siirretään huoltajien luvalla rehtorin valtuuttamalle henkilölle kevään siirtopalaverin yhteydessä. Mainingin esiopetuksen henkilökunta ja koulun opettajat ovat kehittäneet yhteistyökäytäntöjä lukuvuoden aikana. Eri luokka-asteilla ja esiopetuksessa olevat lapset ovat vierailleet toistensa toiminnassa. Koulun ja esiopetuksen lapsilla on ollut yhteisiä tapahtumia ja erilaisia pajoja liittyen esimerkiksi liikuntaan, matematiikkaan, musiikkiin ja draamaan. Laaja-alainen erityisopettaja on ollut yhteistyössä esiopetuksen henkilökunnan kanssa. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikkö seuraa ja tukee valmistavan esiopetuksen kokeilua organisaation rakenteissa toimivissa kehittämisryhmissä (varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen koordinointiryhmä, osaamisen kehittämisen koordinointiryhmä, monikultturisuuden verkosto ja esiopetuksen verkosto). 3 Lasten kielitaidon kehittyminen Mainingin valmistavan esiopetuksen aikana lukuvuonna Lasten kielitaidon kehittymistä seurattiin koko lukuvuoden ajan järjestelmällisesti muun muassa havainnoimalla ja dokumentoimalla lasten toimintaa, kielen käyttöä ja heidän tekemiään tehtäviä ja tuotoksia. Opetukselle asetettiin tavoitteita tehtyjen havaintojen pohjalta. Kielitaitotason kehittymisen seuraamisessa työkaluna on toiminut myös Pienten kielireppu ja lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman (LEOPS) havainnointilomake. Lasten kielentaitotasoa seurattiin Pienten kielirepun avulla kolme kertaa lukuvuoden aikana. Pienten kielirepun avulla tehtyjen arvioiden tekemisestä vastasi kieku -opettaja. 3.1 Pienten kielireppu kielitaidon kehittymisen seuranta- ja arviointimenetelmänä Pienten kielireppu on Espoon suomenkielisen opetustoimen ja varhaiskasvatuksen yhteishankkeena tuotettu materiaali lapsen kielitaidon kehittymisen seurantaa varten. Kielirepun avulla voidaan varmistaa, että kielitaidon arviointi toteutetaan yhtenäisin menetelmin kaikille lapsille. Tämän vuoksi materiaalia päätettiin käyttää yhtenä Mainingin valmistavan esiopetuksen kielenoppimisen arviointimenetelmänä. Yhtenäisten arviointikriteerien käyttö auttaa päiväkoteja ja kouluja suunnittelemaan lasten suomi toisena kielenä -opetusta sekä ohjaamaan lapset heille parhaiten sopivan tuen piiriin. Pienten kielireppu toimii myös yhteistyövälineenä lapsen siirtymävaiheissa varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta kouluun. Sitä käytetään myös

8 8 arvioinnin välineenä selvitettäessä lapsen tarvetta perusopetukseen valmistavaan opetukseen. Kielireppu -materiaalissa sovelletaan kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin eurooppalaista viitekehystä. Arviointimateriaali sisältää huoltajan arvion lapsen kielitaustasta (eväspussi), opettajan arvion lapsen kielitaidosta (kielikompassi), seurantalomakkeen, joka sisältää puhumisen ja kuuntelemisen taitotason profiilin ja kuvajutun, joka toimii arviointimateriaalina vuorovaikutuksen kehittymisen seurannassa. Arviointimateriaali sisällytetään lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan liitteeksi. 3.2 Mainingin valmistavaan esiopetukseen osallistuneiden lasten kielenoppimiseen liittyviä tekijöitä ja kielenoppimisen edistyminen Lukuvuonna Mainingin valmistavaan esiopetukseen osallistuneet lapset puhuivat äidinkielenään yhdeksää eri kieltä (somali, albania, puola, persia, arabia, hausa, venäjä, viro, armenia). Yleisin kieli oli albania, joka oli neljän lapsen äidinkieli. Lapsista 80 % on syntynyt Suomessa. Varhaiskasvatuksessa jo aiemmin olleita lapsia oli 93 %. Valmistavassa esiopetuksessa olevilla lapsilla oli keskimääräistä enemmän poissaoloja (KA 31 päivää) muihin espoolaisiin esiopetuksessa oleviin lapsiin verrattuna (KA 19 päivää). Esiopetusvuoden aikana 27 %:lla lapsista havaittiin puheen- ja kielenkehitykseen liittyvää vaikeutta Lasten taitotason kehittyminen kuullun ymmärtämisessä ja puhumisessa kielirepun avulla tehdyn arvioinnin mukaan Pienten kielirepun taitotasojen asteikko on esitetty taulukossa 1 ja liitteessä 1 on tarkempi kuvaus kielirepun sisällöstä. Valmistavan opetuksen tavoitetaso kielen kehittymisessä on A1.3 - A2.2. Syksyllä 2015 esiopetusvuoden alussa 80 % lapsista oli kuullun ymmärtämisessä tasolla A1 eli ymmärtäminen on suppeaa kaikkein tutuimmissa tilanteissa. Tällöin lapsi tarvitsee ymmärtääkseen runsaasti tukea, näyttämistä, ilmeitä ja eleitä. Lapsista 20 % oli A2:n taitotasolla 2.1 jolloin he ovat peruskielitaidon alkuvaiheessa ja ymmärtävät jo esimerkiksi pidempiä toimintaohjeita ja ryhmässä käytyjä keskusteluja. Keväällä 2016 lapsista 73 % oli saavuttanut kuullun ymmärtämisessä taitotason A2, jolloin lapsella on valmiudet selvitä välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeista ja lyhyestä kerronnasta. Lapsista 27 % oli A1:n toimivan alkeiskielitaidon tasolla 1.3. Syksyllä 2015 kaikki lapset olivat puhumisen taidoissa tasolla A1, jolloin puheen tuottaminen on suppeaa kaikkein tutuimmissa tilanteissa. Lapsista 73 % oli A1:n taitotasolla 1.3, jolloin lapsi pystyy esimerkiksi lyhyesti kertomaan itsestään ja perheestään ja selviytymään usein samankaltaisina toistuvista arjen tilanteista. Esiopetusvuoden lopussa 60 % lapsista oli saavuttanut taitotason A2, jolloin sanavarasto on laajentunut ja lapsi pystyy hallitsemaan välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyesti kertomaan itselleen tärkeistä asioista. Lapsista 40 % saavutti puhumisen taidoissa esiopetusvuoden aikana A1:n toimivan alkeiskielitaidon tason 1.3.

9 9 A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa A2 Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta 1.1 Kielitaidon alkeiden hallinta 1.2 Kehittyvä alkeiskielitaito 1.3 Toimiva alkeiskielitaito 2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe 2.2 Kehittyvä peruskielitaito Taulukko 1. Kielirepun taitotasot: kuullun ymmärtäminen ja puhuminen Ajatuksia Pienten kielirepun käytöstä Mainingin päiväkodin esiopettajat ja Kieku -opettaja ovat arvioineet Pienten kielirepun toimivuutta kielenkehityksen seurannan menetelmänä. Kielireppuun liittyvässä aineistossa todettiin päivittämisen tarvetta. Tästä johtuen lukuvuoden aikana on tutustuttu muihin kielenkehityksen seurannan menetelmiin. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikkö ja lasten kuntoutuspalvelut ovat keväällä 2016 arvioineet yhdessä kielirepun toimivuutta. Asiantuntijatyöryhmä uudisti aineistosta eväspussin, jonka avulla saadaan tarkempi huoltajan arvio lapsen kielitaustasta Havainnointi lasten kielenoppimisen seuranta- ja arviointimenetelmänä Havainnointia käytettiin lukuvuonna Pienten kielirepun lisäksi kielenoppimisen seurannan ja arvioinnin menetelmänä. Mainingin valmistavassa esiopetuksessa lasten kehittymisen ja oppimisen seuranta perustuu jatkuvaan havainnointiin ja dokumentointiin. Lasten työskentelyä, käyttäytymistä ja oppimisen edistymistä eri tiedon- ja taidonaloilla seurataan säännöllisesti. Lasten havainnointiin osallistuu koko esiopetuksen henkilökunta. Tehdyt havainnot käsitellään säännöllisesti henkilökunnan palavereissa. Päivittäinen pienryhmätoiminta antaa mahdollisuuden tarkempaan yksittäisen lapsen havainnointiin. Lapsia havainnoidaan erityisesti esiopetuksen mutta myös muun esiopetukseen liittyvän varhaiskasvatuksen aikana. Esiopetuksen toiminta suunnitellaan ja toteutetaan tehtyjen havaintojen perusteella ja toimintaa eriytetään jokaisen lapsen taitotason mukaisesti. Havainnoinnin tukena käytettiin mm. lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan liittyvää havainnointilomaketta, sadutusta ja lapsen kokonaisvaltaiseen kehitykseen liittyvää POM (Pieni oppiva mieli) -hankkeen kartoitusta. Lasten tekemät työt olivat yksi havainnoinnin kohde. Huoltajien havainnot lapsen oppimisesta ja hyvinvoinnista otettiin huomioon toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Mainingin esiopetuksen henkilökunta on kehittänyt kielen havainnoin tueksi materiaalia hyödyntäen Lasten Kielireppua. 4 Huoltajien ja lasten kokemuksia Mainingin valmistavan esiopetuksen toiminnasta Huoltajille kerrottiin ja heidän kanssaan keskusteltiin valmistavan esiopetuksen sisällöstä muun muassa kesäkuussa 2015 järjestetyssä infotilaisuudessa, vanhempainilloissa ja LEOPS -keskusteluissa. Huoltajia kutsuttiin seuraamaan esiopetuksessa järjestettävää toimintaa ennen ensimmäistä LEOPS -keskustelua. Yhteisiin tapaamisiin järjestettiin tulkki

10 10 tarpeen mukaan. Huoltajilla oli päivittäin mahdollisuus keskustella valmistavan esiopetuksen toiminnasta lasta tuotaessa tai haettaessa. Yhteisissä kohtaamisissa selvitettiin vanhempien ajatuksia järjestetystä valmistavasta esiopetuksesta. Mainingin päiväkodin valmistavan esiopetuksen henkilökunta koki, että monikulttuuriset perheet keskustelevat ja antavat mielellään palautetta vapaamuotoisissa tilanteissa, suullisesti. Perheet antoivat myönteistä palautetta monipuolisesta toiminnasta ja ilmaisivat tyytyväisyyttään lasten kielenoppimisesta. Mainingin valmistavassa esiopetuksessa lähtökohtana on, että lasten ajatuksista ja mielipiteistä keskustellaan ja heidän antamansa palaute käsitellään. Toimintaa suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhdessä lasten kanssa. Mainingin päiväkodin esiopetuksessa on vuosia tehty asiakastyytyväisyyskysely esiopetusvuoden loppuessa. Lukuvuoden kyselyyn lisättiin osiot, joissa tiedusteltiin huoltajien ja lasten kokemuksia valmistavasta esiopetuksesta. Huoltajille jaettiin kyselylomakkeet henkilökohtaisesti. Huoltajille tarjottiin mahdollisuus täyttää kyselyä yhdessä henkilökunnan kanssa tai lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan liittyvien keskustelujen yhteydessä tulkin avustuksella. Niille perheille, jotka eivät vastanneet kyselyyn ensimmäisellä kerralla, annettiin kysely uudelleen. Valitettavasti vain kahdeksan perheen vanhemmat ja lapset vastasivat kyselyyn. Taulukossa 2. ovat näkyvillä kyselyn väittämät ja vastausten keskiarvot. Huoltajat arvioivat väittämiä asteikolla 0-3 (1= täysin eri mieltä, 2= osittain samaa mieltä, 3= täysin samaa mieltä, 0= en osaa sanoa). Kukaan vastaajista ei yhdenkään väittämän kohdalla valinnut vaihtoehtoa täysin eri mieltä. Kaikkien vastausten keskiarvo oli 2,8. Kaikki kyselyyn vastanneet vanhemmat kokivat, että esiopetusvuosi on innostanut lasta oppimaan ja opettanut tulemaan toimeen muiden lasten kanssa. Muiden väittämien arvioissa oli hajontaa. Väittämä Olemme tyytyväisiä tarjottuun suomenkielen opetukseen 2,9 Olemme tyytyväisiä lapsemme suomenkielen kehitykseen 2,6 Lapseni saa tarpeeksi suomenkielen tukea 2,6 Lapseni on innostunut oppimisesta esiopetuksessa 3 Lapseni tulee toimeen muiden lasten kanssa 3 Lapseni on rohkaistunut käyttämään suomenkieltä muiden kanssa 2,9 Uskon, että valmistavan opetuksen jälkeen lapseni on helppo aloittaa suomenkielisessä koulussa Olen kokenut valmistavan opetuksen tärkeäksi 2,9 Huoltajien arvioiden keskiarvo 2,5 Taulukko 2: Kevään 2016 huoltajakyselyn väittämät ja vastausten keskiarvot (1= täysin eri mieltä, 2= osittain samaa mieltä, 3= täysin samaa mieltä, 0= en osaa sanoa, keskiarvosta poistettu vaihtoehto en osaa sanoa )

11 11 Mainingin valmistavassa esiopetuksessa olleet lapset vastasivat omaan kyselyynsä yhdessä huoltajien kanssa. Vastaamisen apuna toimivat tyytyväisyyden tasoa kuvaavat kasvojen ilmeiden symbolit. Lapset saivat arvioida, miten hyvin he ovat viihtyneet, miten hyvin he ovat oppineet suomen kieltä ja onko suomen kielen oppiminen ollut heistä mukavaa. Symbolien avulla ilmaistu arviointiasteikko oli sama kuin huoltajien. Suurin osa lapsista ilmaisi, että he ovat viihtyneet hyvin ja että oppiminen on ollut mukavaa. Numeeriseen muotoon muutettuna lasten vastausten keskiarvo oli 2,8. 5 Mainingin valmistavan esiopetuksen hyvät pedagogiset käytännöt Henkilökunta on kehittänyt varhaiskasvatukseen sopivaa valmistavan esiopetukseen toimintamallia muun muassa kokoamalla hyviä käytäntöjä ja tekemällä opetusmateriaaleja. Seuraavassa on muutamia esimerkkejä kokeilun käytännön toimintatavoista, joita tullaan jatkamaan ja kehittämään edelleen. Isossa ryhmässä toimimisen lisäksi lapset jaetaan pienryhmiin oman taitotason mukaan. Pienryhmissä tarjotaan jokaiselle lapselle yksilöllistä tukea suomen kielen oppimisessa. Kielen oppimisen tukemisessa käytetään kuvatukea, tukiviittomia, selkokieltä ja muun muassa varhaiskasvatukselle suunniteltua Roihu- kuvakommunikaatiokansiota, jonka ovat laatineet kokeneet puheterapeutit. Alun perin puheterapian tarpeisiin suunniteltua aineistoa sovelletaan perusopetukseen valmistavan opetuksen tarpeessa olevien lasten opetukseen. Uuden kielen oppiminen tapahtuu pääsääntöisesti vuorovaikutustilanteissa vertaisryhmän kanssa. Toiminnassa tuetaan monikielisten lasten ja suomenkielisten lasten vuorovaikutusta siten, että päivittäin on valittavana useita toiminnallisia ja liikunnallisia vaihtoehtoja yhdessä tekemiseen ja kielen oppimiseen. Henkilökunnan selkokielelle kirjoittamat esiopetuskirjan tarinat luetaan kuvin tuettuina. Lisäksi lapsille lainataan kirjallisuutta heidän omalla äidinkielellään kirjoitettuna kielellisen tietoisuuden lisäämiseksi ja monikielisten lasten identiteetin tukemiseksi. Matematiikan käsitteisiin tutustutaan Varga-Nemѐnyi -menetelmää käyttäen ja abstraktion tie -periaatteella: kehollisuuden, toiminnallisuuden ja konkreettisten välineiden kautta edetään kaksiulotteiseen työskentelyyn. Lapset eivät siis aloita abstraktista kynä-paperi työskentelystä vaan oppivat sisäistämään keskeisiä käsitteitä toiminannan avulla. Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnetään osana pedagogista toimintaa päivittäin. Esiopetusryhmissä on käytössä muun muassa tabletit, monikosketusnäyttö ja Ekapeli - ohjelma. Liikuntaa järjestetään päivittäin. Liikunnallinen ja toiminnallinen arki mahdollistaa lapsen aktiivisen osallisuuden riippumatta kielitaidosta. Ohjattua liikuntaa järjestetään varsinaisten liikuntatuokioiden lisäksi esimerkiksi päivittäin aamupiirien yhteydessä tapahtuvina toiminnallisina leikkeinä. Myös liikuntatilanteissa toimitaan sekä isoissa että pienemmissä ryhmissä. Musiikki- ja draamakasvatusta eheytetään monipuolisesti osaksi muuta kielen oppimista tukevaa toimintaa. Lauluissa ja loruissa käytetään monipuolisesti rytmiä, liikettä ja kuvatukea. Kehittämistä jatketaan lukuvuoden ajan ja samalla tehdään yhteenveto hyvistä kielenoppimisen tukemiseen liittyvistä pedagogisista käytännöistä esiopetuksessa. Yhteenveto tulee sisältämään sekä teoreettista tietoa että käytännön toimintavinkkejä, joita

12 12 myös muut esiopetusyksiköt voivat hyödyntää toiminnassaan. Koonnin tekemisessä tehdään yhteistyötä suomenkielisen perusopetuksen kanssa. 6 Kehittämispilotin toiminta lukukaudella Mainingin esiopetuksen henkilökunta on arvioinut lukukaudella toteutettua toimintaa ja asettanut kehittämistavoitteiksi lukukaudelle seuraavat asiat 1) Lasten säännöllinen läsnäolo valmistavassa esiopetuksessa 2) Kieku-opettajan tehtävänkuvan tarkentaminen 3) Pedagogisten käytäntöjen kehittäminen (toiminnallisuus, kielitietoisuus, osallisuus) Edellä mainittujen tavoitteiden toteutumisesta ja muuta arviointia toiminnasta raportoidaan kokeilun päätyttyä.

13 13 Liite 1: Lasten kielirepun kuullun ymmärtämisen ja puhumisen taitotasot eurooppalaisen viitekehyksen sovelletun version mukaan A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa A 1.1. Kielitaidon alkeiden hallinta Ymmärtää erittäin rajallisen määrän tavallisimpia sanoja ja fraaseja (tervehdyksiä, nimiä, lukuja, kehotuksia) arkisissa yhteyksissä. Ei edes ponnistellen ymmärrä kuin kaikkein alkeellisinta kieliainesta. Tarvitsee erittäin paljon apua: toistoa, osoittamista, käännöstä Osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lausein. Vuorovaikutus on puhekumppanin varassa, ja puhuja turvautuu ehkä äidinkieleen tai eleisiin. Puheessa voi olla paljon pitkiä taukoja, toistoja ja katkoksia. Ääntäminen voi aiheuttaa suuria ymmärtämisongelmia. Osaa hyvin suppean perussanaston ja joitakin opeteltuja vakioilmaisuja. Puhuja ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta hänen hallitsemansa harvat kaavamaiset ilmaisut voivat olla melko virheettömiä. A 1.2. Kehittyvä alkeiskielitaito Ymmärtää rajallisen määrän sanoja, lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia, jotka liittyvät henkilökohtaisiin asioihin tai välittömään tilanteeseen. Joutuu ponnistelemaan ymmärtääkseen yksinkertaisiakin lausumia ilman selviä tilannevihjeitä. Tarvitsee paljon apua: puheen hidastamista, toistoa, näyttämistä ja käännöstä Osaa viestiä suppeasti joitakin välittömiä tarpeita ja kysyä ja vastata henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä vuoropuheluissa. Tarvitsee usein puhekumppanin apua. Puheessa on taukoja ja muita katkoksia. Ääntäminen voi aiheuttaa usein ymmärtämisongelmia. Osaa hyvin suppean perussanaston, joitakin tilannesidonnaisia ilmaisuja ja peruskieliopin aineksia. Alkeellisessakin vapaassa puheessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä A 1.3. Toimiva alkeiskielitaito Ymmärtää yksinkertaisia lausumia (henkilökohtaisia kysymyksiä ja jokapäiväisiä ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja) rutiinimaisissa keskusteluissa tilanneyhteyden tukemana. Pystyy seuraamaan yksinkertaisia, välittömiin tilanteisiin tai omaan kokemukseensa liittyviä keskusteluja. Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja kuulijalle kohdennettua yleiskielistä puhetta. Osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään. Selviytyy kaikkein yksinkertaisimmista vuoropuheluista ja palvelutilanteista. Tarvitsee joskus puhekumppanin apua. Kaikkein tutuimmat jaksot sujuvat, muualla tauot ja katkokset ovat hyvin ilmeisiä. Ääntäminen voi joskus tuottaa ymmärtämisongelmia. Osaa rajallisen joukon lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeisintä sanastoa ja perustason lauserakenteita. Alkeellisessakin puheessa esiintyy paljon peruskielioppivirheitä.

14 14 A 2 Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta A 2.1. Peruskielitaidon alkuvaihe Pystyy ymmärtämään yksinkertaista puhetta tai seuraamaan keskustelua aiheista, jotka ovat hänelle välittömän tärkeitä. Pystyy ymmärtämään lyhyiden, yksinkertaisten, itseään kiinnostavien keskustelujen ja viestien (ohjeet, kuulutukset) ydinsisällön sekä havaitsemaan aihepiirin vaihdokset tvuutisissa. Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalilla nopeudella ja selkeästi puhuttua yleiskielistä puhetta, joka usein täytyy lisäksi toistaa. Osaa kuvata lähipiiriään muutamin lyhyin lausein. Selviytyy yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista. Osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen vuoropuhelun, mutta kykenee harvoin ylläpitämään pitempää keskustelua. Tuottaa sujuvasti joitakin tuttuja jaksoja, mutta puheessa on paljon hyvin ilmeisiä taukoja ja vääriä aloituksia. Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on hyvin ilmeistä ja ääntämisvirheistä voi koitua satunnaisia ymmärtämisongelmia. Osaa helposti ennakoitavan perussanaston ja monia keskeisimpiä rakenteita (kuten menneen ajan muotoja ja konjunktioita). Hallitsee kaikkein yksinkertaisimman kieliopin alkeellisessa vapaassa puheessa, mutta virheitä esiintyy yhä paljon perusrakenteissakin A 2.2. Kehittyvä peruskielitaito Ymmärtää tarpeeksi kyetäkseen tyydyttämään konkreetit tarpeensa. Pystyy seuraamaan hyvin summittaisesti selväpiirteisen asiapuheen pääkohtia. Pystyy yleensä tunnistamaan ympärillään käytävän keskustelun aiheen. Ymmärtää tavallista sanastoa ja hyvin rajallisen joukon idiomeja tuttuja aiheita tai yleistietoa käsittelevässä tilannesidonnaisessa puheessa. Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää yleispuhekieltä, joka äännetään hitaasti ja selvästi. Toistoa tarvitaan melko usein. Osaa esittää pienen, luettelomaisen kuvauksen lähipiiristään ja sen jokapäiväisistä puolista. Pystyy osallistumaan rutiininomaisiin keskusteluihin omista tai itselleen tärkeistä asioista. Voi tarvita apua keskustelussa ja vältellä joitakin aihepiirejä. Puhe on välillä sujuvaa, mutta erilaiset katkokset ovat hyvin ilmeisiä. Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on ilmeistä ja ääntämisvirheitä esiintyy. Osaa kohtalaisen hyvin tavallisen, jokapäiväisen sanaston ja jonkin verran idiomaattisia ilmaisuja. Osaa useita yksinkertaisia ja myös joitakin vaativampia rakenteita. Laajemmassa vapaassa puheessa esiintyy paljon virheitä perusasioissa (esim. verbien aikamuodoissa) ja ne voivat joskus haitata ymmärrettävyyttä.

15 15

Espoon kaupunki Pöytäkirja 5. 5 Esiopetusikäisten perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestäminen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 5. 5 Esiopetusikäisten perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestäminen 25.01.2017 Sivu 1 / 1 289/2017 12.00.01 5 Esiopetusikäisten perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestäminen Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh. 09 816 23022 Elina Pulli, puh. 046 877 3888

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Esiopetusikäisten perusopetukseen valmistavan opetuksen kehittämispilotti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Esiopetusikäisten perusopetukseen valmistavan opetuksen kehittämispilotti 19.11.2014 Sivu 1 / 1 4708/12.01.00/2014 222 Esiopetusikäisten perusopetukseen valmistavan opetuksen kehittämispilotti Valmistelijat / lisätiedot: Titta Tossavainen, puh. 09 816 23300 Astrid Kauber, puh.

Lisätiedot

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa PIENTEN KIELIREPPU SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SEURANTA VARHAISKASVATUKSESSA JA ALKUOPETUKSESSA (sovellus eurooppalaisesta viitekehyksestä) Lapsen nimi : Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: PUHUMINEN Harjoit-

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa 11.11.2014 Sivu 1 / 1 4579/12.01.00/2014 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh. 09 816 23022 Elina Pulli,

Lisätiedot

2 VALMISTAVAN OPETUKSEN TAVOITTEET JA OPETUSJÄRJESTELYT

2 VALMISTAVAN OPETUKSEN TAVOITTEET JA OPETUSJÄRJESTELYT SivLtk 9.12.2015 57 SIILINJÄRVEN ESIOPETUKSEN JA PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 1 OPETUKSEN PERUSTEET Opetushallitus (OPH) on hyväksynyt 18.6.2009 maahanmuuttajille järjestettävän

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET 9.6. Saksa A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -ENGLANTI VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -ENGLANTI VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -ENGLANTI VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 TAVOITTEET oppii ymmärtämään tavallisimpia sanoja ja fraaseja sekä yksinkertaisia tekstejä vastaamaan itseään ja lähiympäristöään

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 216

Espoon kaupunki Pöytäkirja 216 20.12.2016 Sivu 1 / 1 4077/2016 12.00.00 216 Selvitys esiopetuksen hallinnollisesta asemasta sivistystoimessa Valmistelijat / lisätiedot: Titta Tossavainen, puh. 09 816 23300 Kaisu Toivonen, puh. 09 816

Lisätiedot

LIITE 1 KEHITTYVÄN KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO

LIITE 1 KEHITTYVÄN KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO 277 LIITE 1 Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Esiopetuksen ja siihen liittyvän päivähoidon järjestämisen vaihtoehtoiset tavat

Espoon kaupunki Pöytäkirja Esiopetuksen ja siihen liittyvän päivähoidon järjestämisen vaihtoehtoiset tavat 16.12.2015 Sivu 1 / 1 5253/2015 05.10.00 219 Esiopetuksen ja siihen liittyvän päivähoidon järjestämisen vaihtoehtoiset tavat Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh. 09 816 23022 Juha Nurmi, puh.

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO

LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin

Lisätiedot

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki Äidinkielen tukeminen varhaiskasvatuksessa Taru Venho Suomi toisena kielenä -lastentarhanop. Espoon kaupunki Äidinkieli voidaan Nissilän, Martinin, Vaaralan ja Kuukan (2006) mukaan määritellä neljällä

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen A1.

Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen A1. 1 LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin

Lisätiedot

eleisiin. fraaseja. * Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin mutta kirjoittaa oikein muutamia sanoja käännöstä.

eleisiin. fraaseja. * Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin mutta kirjoittaa oikein muutamia sanoja käännöstä. LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin

Lisätiedot

KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO

KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO LIITE 3 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin

Lisätiedot

LIITE 1 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO

LIITE 1 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO LIITE 1 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO 1 Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin

Lisätiedot

- oppii kirjoittamaan yksittäisiä sanoja ja lauseita pinyin-kirjoituksella - oppii kirjoittamaan joitakin kirjoitusmerkkejä

- oppii kirjoittamaan yksittäisiä sanoja ja lauseita pinyin-kirjoituksella - oppii kirjoittamaan joitakin kirjoitusmerkkejä VALINNAINEN KIELI (B2): KIINA B2-kiina Vuosiluokka: 8 Vuosiviikkotuntia: 2 TAVOITTEET Kielitaito Kuullun ymmärtäminen - oppii ymmärtämään helposti ennakoitavia arkielämään liittyviä tervehdyksiä, kysymyksiä,

Lisätiedot

Liite 9: Kehittyvän kielitaidon tasojen kuvausasteikko KEHITTYVÄN KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO

Liite 9: Kehittyvän kielitaidon tasojen kuvausasteikko KEHITTYVÄN KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Liite 9: Kehittyvän kielitaidon tasojen kuvausasteikko 1 Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen

Lisätiedot

PIENTEN KIELIREPPU TASOLTA TOISELLE. Espoon suomenkielisen opetustoimen ja varhaiskasvatuksen yhteishanke 2010

PIENTEN KIELIREPPU TASOLTA TOISELLE. Espoon suomenkielisen opetustoimen ja varhaiskasvatuksen yhteishanke 2010 PIENTEN KIELIREPPU TASOLTA TOISELLE Espoon suomenkielisen opetustoimen ja varhaiskasvatuksen yhteishanke 2010 Eurooppalainen viitekehys, kielitaidon tasojen kuvausasteikko ja arviointi Pienten kielireppu

Lisätiedot

KEHITTYVÄN KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO

KEHITTYVÄN KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO 1 Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen.

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 29.02.2016 Sivu 1 / 1 5651/2015 12.01.00.00 Kaupunginhallitus 24 18.1.2016 Valtuusto 22 15.2.2016 76 Valtuustokysymys integroidussa valmistavassa opetuksessa olevien oppilaiden tuen eheästä

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA Tavoitteet MODUULI 1 (A1.3+) Tavoitteena on, että oppija saavuttaa vahvan taitotason A1.3 kaikilla kielen osaalueilla ja joillakin mahdollisesti tason A2.1: A1.3: Ymmärtää joitakin

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

Oppilas pystyy nimeämään englannin kielen lisäksi myös muita vieraita kieliä niitä kohdatessaan.

Oppilas pystyy nimeämään englannin kielen lisäksi myös muita vieraita kieliä niitä kohdatessaan. Englanninkielisen aineiston löytäminen Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen Kielellinen päättely Kielellisen ympäristön hahmottaminen Arvioinnin kohde Englannin kielen arviointikriteerit

Lisätiedot

KEHITTYVÄN KIELITAIDON ASTEIKKO, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014

KEHITTYVÄN KIELITAIDON ASTEIKKO, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 Kehittyvä alkeiskielitaito Kielitaidon alkeiden hallinta KEHITTYVÄN KIELITAIDON ASTEIKKO, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 Taito toimia vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen järjestäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa

Espoon kaupunki Pöytäkirja Lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen järjestäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa 16.02.2017 Sivu 1 / 1 652/2017 00.01.02.02 27 Lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen järjestäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh. 09 816 23022

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Liite 1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma HENKILÖSTÖN JA HUOLTAJAN YHDESSÄ LAATIMA ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Perustiedot Lapsen nimi: Syntymäaika: Osoite: Huoltajien yhteystiedot: Päiväkoti

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 14.05.2013 Sivu 1 / 1 2320/12.01.00/2013 136 Koulukohtaisen budjetin vaikutus oppimisen ja koulunkäynnin tuen muotojen antamisen mahdollisuuksiin sekä kieli- ja kulttuuriryhmien kohdennetun resursoinnin

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

9.8 Kielitaidon tasojen kuvaamisasteikko

9.8 Kielitaidon tasojen kuvaamisasteikko 9.8 Kielitaidon tasojen kuvaamisasteikko Kielen opetuksen ja oppimisen yleiseurooppalainen viitekehys ja sen suomalainen sovellus. Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät

Lisätiedot

8.8 Kielitaidon tasojen kuvaamisasteikko

8.8 Kielitaidon tasojen kuvaamisasteikko 8.8 Kielitaidon tasojen kuvaamisasteikko Kielen opetuksen ja oppimisen yleiseurooppalainen viitekehys ja sen suomalainen sovellus. Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Esiopetuksen ja siihen liittyvän päivähoidon järjestämisen vaihtoehtoiset tavat

Espoon kaupunki Pöytäkirja Esiopetuksen ja siihen liittyvän päivähoidon järjestämisen vaihtoehtoiset tavat 10.09.2015 Sivu 1 / 1 3801/05.10.01/2015 25 Esiopetuksen ja siihen liittyvän päivähoidon järjestämisen vaihtoehtoiset tavat Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh. 09 816 23022 Elina Pulli, puh.

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

3.3 Yhteistyö esiopetuksen aikana ja siirtymävaiheissa

3.3 Yhteistyö esiopetuksen aikana ja siirtymävaiheissa 3.3 Yhteistyö esiopetuksen aikana ja siirtymävaiheissa Yhteistyön tavoitteina on, että esiopetus, muu varhaiskasvatus ja perusopetus muodostavat johdonmukaisen, lapsen kasvua ja oppimista tukevan jatkumon.

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

*Osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin. lausein. Vuorovaikutus on puhekumppanin. ehkä äidinkieleen tai eleisiin.

*Osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin. lausein. Vuorovaikutus on puhekumppanin. ehkä äidinkieleen tai eleisiin. LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

Kielipuntari A-tehtäväpaketti

Kielipuntari A-tehtäväpaketti Kielipuntari A-tehtäväpaketti kielitaidon arvioinnin tueksi Suomi-koulujen käyttöön 6 7-vuotiaat Kielitaidoltaan A1- ja A2- tasoisille oppilaille Aurora Vasama (toim.) Anu Hakola Kristel Hiltunen Inkeri

Lisätiedot

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014 Esiopetuksesta perusopetukseen 15.1.2014 Lapsen kasvun ja kehityksen polku varhaiskasvatus 0-6 v (=päivähoito ja esiopetus) -> esiopetus 6 v. -> perusopetus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: Englanti A - kieli Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO

LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin

Lisätiedot

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu / yläkoulu. Englanti. KURSSIT 1 ja 2. Kurssit 1-8 suoritetaan mahdollisuuksien mukaan numerojärjestyksessä

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu / yläkoulu. Englanti. KURSSIT 1 ja 2. Kurssit 1-8 suoritetaan mahdollisuuksien mukaan numerojärjestyksessä Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu / yläkoulu Englanti Kurssit 1-8 suoritetaan mahdollisuuksien mukaan numerojärjestyksessä KURSSIT 1 ja 2 TAVOITTEET ymmärtämään selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä,

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: Ranska A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

SUUNNITELMA KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA- TAVOISTA

SUUNNITELMA KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA- TAVOISTA SUUNNITELMA KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA- TAVOISTA Lapsen varhaiskasvatus ja esiopetuksen oppimissuunnitelmat ovat perusta tiimien työn suunnittelulle. Suunnitelma kasvattajayhteisön toimintatavoista on

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria 9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. Valmistavan opetuksen perusteet...3

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Uudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön : https://oph.etapahtuma.fi/

Uudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön : https://oph.etapahtuma.fi/ Uudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön 25.9.2015: https://oph.etapahtuma.fi/ Ryhmätyö, vuosiluokkakokonaisuus 7-9 Kieli englanti Oppimäärä: A1/A2/B1/B2/ÄKO(ympyröi) Laaja-alainen osaaminen Tavoitteet

Lisätiedot

Monikulttuuristen lasten hyvinvointi opetuksen näkökulmasta. Monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunta

Monikulttuuristen lasten hyvinvointi opetuksen näkökulmasta. Monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunta Monikulttuuristen lasten hyvinvointi opetuksen näkökulmasta Monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunta 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 syksy syksy syksy 2015 2016 2017

Lisätiedot

SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2009

SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2009 SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2009 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Kiina A KIINA VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 2 TAVOITTEET

Kiina A KIINA VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 2 TAVOITTEET 7.5.1.3 Kiina A KIINA VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 2 TAVOITTEET ymmärtää yksinkertaisia tilannesidonnaisia ilmaisuja ja pystyy itse tuottamaan joitakin lyhyitä ilmaisuja ja lauseita. Hän harjaantuu

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINVOINTILAUTAKUNTA VARHAISKASVATUSPALVELUT TUOTE YKSIKKÖ HINTA MÄÄRÄ YHT. Päiväkotihoito Päiväkotihoito 0-2 vuotiaalle lapselle hpv 63,17 13 200 833

Lisätiedot

ESPOON AIKUISLUKION PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

ESPOON AIKUISLUKION PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA LIITE 1 ESPOON AIKUISLUKION PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö Espoon aikuislukio SISÄLTÖ 1 Aikuisten perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Kasv. 12.6.2014 Liite 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika Osoite Vanhempien yhteystiedot Päiväkoti ja ryhmä (ryhmäkoko ja rakenne) Yhteystiedot Opettaja Hyvä lapsen huoltaja!

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

PIENTEN KIELIREPPU TASOLTA TOISELLE SUOMI TOISENA KIELENÄ OPPIMISEN SEURANTA. Eväspussi Kielikompassi Kuvajuttu Seurantalomake

PIENTEN KIELIREPPU TASOLTA TOISELLE SUOMI TOISENA KIELENÄ OPPIMISEN SEURANTA. Eväspussi Kielikompassi Kuvajuttu Seurantalomake ESPOO ESBO - Lapsen PIENTEN KIELIREPPU TASOLTA TOISELLE SUOMI TOISENA KIELENÄ OPPIMISEN SEURANTA Eväspussi Kielikompassi Kuvajuttu Seurantalomake nnm: Syntymäaika: Päiväkoti/koulu: ~-------------------------~

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kesäkuu 2014 Sisältö 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat esiopetuksessa 5 2 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Eurooppalainen kielisalkku

Eurooppalainen kielisalkku EKStyökalupakki Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkussa on kolme osaa kielenoppimiskertomus kielipassi työkansio Kielisalkussa on materiaaleja eri-ikäisille perusopetuksen oppilaille vl 1 3 vl 4 6 vl

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Linnainmaan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Linnainmaan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Linnainmaan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Linnainmaan päiväkodissa teemme työtä yhdessä isolla ja innostuneella joukolla lapsenne parhaaksi. Moniammatillisissa tiimeissä jokainen

Lisätiedot

ESPOON AIKUISLUKION PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

ESPOON AIKUISLUKION PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA ESPOON AIKUISLUKION PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö Espoon aikuislukio SISÄLTÖ 1 Aikuisten perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat...

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUSSUUNNI- TELMA

VANTAAN KAUPUNGIN SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUSSUUNNI- TELMA VANTAAN KAUPUNGIN SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUSSUUNNI- TELMA PERUSOPETUKSEN 1 9 luokat YHTEINEN OSA Suomi toisena kielenä -opetusta annetaan Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineeseen kuuluvana, itsenäisenä

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit

ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit ehipsu hanke ehipsu eskarin tulevaisuusnäyttö - hanke vuosina 2013-2014 OPH:n rahoitus laitehankintoihin

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat 20.9.2016 Kati Costiander Opetushallitus Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma

Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma Sisällysluettelo 1. Hakeutuminen saksan kielellä rikastetun opetuksen 1. luokalle 2. Saksan kielellä rikastettu opetus

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Outi Rinne/ 5.4.2016 Jatkumo Perusopetus jäsentyy vuosiluokkien 1 2, 3 6 sekä 7-9 muodostamiin jaksoihin. Vuosiluokat muodostavat. opetuksellisesti

Lisätiedot