Väliraportti Tammikuu 2017
|
|
- Eeva-Kaarina Halonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Esiopetusikäisten perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestämisen kokeilu lukuvuonna Mainingin koulun yhteydessä toimivissa varhaiskasvatuksen esiopetusryhmissä Väliraportti Tammikuu 2017
2 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Perusopetukseen valmistavan inklusiivisen esiopetuksen järjestäminen Espoossa Perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestäminen koulujen esiopetuksessa Perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestäminen Mainingin esiopetusryhmissä lukuvuonna Lasten kielitaidon kehittyminen Mainingin valmistavan esiopetuksen aikana lukuvuonna Pienten kielireppu kielitaidon kehittymisen seuranta- ja arviointimenetelmänä Mainingin valmistavaan esiopetukseen osallistuneiden lasten kielenoppimiseen liittyviä tekijöitä ja kielenoppimisen edistyminen Lasten taitotason kehittyminen kuullun ymmärtämisessä ja puhumisessa kielirepun avulla tehdyn arvioinnin mukaan Ajatuksia Pienten kielirepun käytöstä Havainnointi lasten kielenoppimisen seuranta- ja arviointimenetelmänä Huoltajien ja lasten kokemuksia Mainingin valmistavan esiopetuksen toiminnasta Mainingin valmistavan esiopetuksen hyvät pedagogiset käytännöt Kehittämispilotin toiminta lukukaudella Liite 1: Lasten kielirepun kuullun ymmärtämisen ja puhumisen taitotasot eurooppalaisen viitekehyksen sovelletun version mukaan...13
3 3 1 Johdanto Espoossa on lukuvuodesta alkaen ollut käytössä perusopetukseen valmistavan opetuksen malli, jossa maahanmuuttajataustaisten lasten kielen oppimista tuetaan inklusiivisen valmistavan opetuksen ryhmissä (IVAL). Kaupunginhallitus päätti ( 13), että myös esiopetuksen osalta opetusta toteutetaan vain koulujen esiopetusryhmissä. Vieraskielisten lasten määrä Espoossa on kasvanut ja kasvu jatkuu lähivuosina. Valmistavan opetuksen tarpeessa olevien esioppilaiden määrän jatkuvasti kasvaessa näiden lasten keskittäminen ja kuljettaminen koulujen esiopetusryhmiin ei enää tulevina vuosina ole mahdollista eikä oppimispolkujen näkökulmasta perusteltua. Lasten yhtenäisen päivän ja lähikouluperiaatteen toteutumiseksi myös valmistavaa opetusta tulisi olla tarjolla pääsääntöisesti niissä esiopetusyksiköissä, joissa lapset muutoin ovat esiopetuksessa. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päätti , että esiopetusikäisten perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestämiseen liittyvä kahden vuoden mittainen kokeilu aloitetaan lukuvuonna Mainingin koulun yhteyteen perustettavista varhaiskasvatuksen esiopetusryhmistä. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikkö on laatinut kokeilun ensimmäisen vuoden osalta väliraportin. Raportissa lyhenne valmistava esiopetus tarkoittaa perusopetukseen valmistavaa inklusiivista esiopetusta, kieli- ja kulttuuriryhmien opettajasta käytetään lyhennettä kieku -opettaja ja Mainingin koulun yhteydessä toimivista varhaiskasvatuksen esiopetusryhmistä käytetään nimitystä Mainingin esiopetus.
4 4 2 Perusopetukseen valmistavan inklusiivisen esiopetuksen järjestäminen Espoossa 2.1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestäminen koulujen esiopetuksessa Espoossa on lukuvuodesta alkaen ollut käytössä perusopetukseen valmistavan opetuksen malli, jossa maahanmuuttajataustaisten lasten kielen oppimista tuetaan inklusiivisen valmistavan opetuksen ryhmissä (IVAL). Esiopetuksen osalta nykykäytäntö on seuraavanlainen: - valmistavaa opetusta tarvitsevat 6-vuotiaat oppilaat sijoitetaan ryhmänä esiluokille ennalta sovittuihin kouluihin - ryhmän koko on enintään puolet luokan kokonaisoppilasmäärästä (10 IVALoppilasta/20 lasta) - valmistavan opetuksen oppilaita tukee esiopettajan lisäksi kieli- ja kulttuuriryhmien opettaja ja tarvittaessa laaja-alainen erityisopettaja - valmistavassa esiopetuksessa oppilaiden viikkotuntimäärä on 23,6 (noin 900 h, esiopetuksessa 760 h, 20 h viikossa) - valmistavan opetuksen oppilaille laaditaan oma opinto-ohjelma, joka sisältyy Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan - valmistava opetus kestää aina noin yhden lukuvuoden. Jos lapsi saa valmistavaa opetusta esiopetusvuonna, 1. luokalla tuki annetaan maahanmuuttajien määräaikaisena opetuksena (pedagogisen arvion perusteella). Lukuvuonna perusopetukseen valmistavaan opetukseen koulujen esiopetuksen yhteydessä osallistuu 189 lasta 16 koulussa. Yksikään esiluokkien valmistavan opetuksen oppilaista ei ole koulukuljetuksen piirissä. Kouluissa työskentelee 16 kieli- ja kulttuuriryhmien opettajaa, joiden työpanosta kohdennetaan myös esiluokille, joissa on valmistavaa opetusta saavia lapsia. Koulujen esiluokilla olevien valmistavan opetuksen oppilaiden opetukseen on kohdistunut keskimäärin seitsemän kieli- ja kulttuuriryhmien opettajan viikkotuntia esiopetusryhmää kohden. Esiluokkien yhteydessä toteutettuun valmistavaan opetukseen kohdistunut kieli- ja kulttuuriryhmien opettajan viikkotuntimäärä esiopetusryhmää kohden vaihtelee 3-18 tuntia / opettaja riippuen valmistavan opetuksen oppilaiden määrästä esiopetusryhmässä. Kieli- ja kulttuuriryhmien opettajan kelpoisuusvaatimuksena opetustoimessa on ollut luokanopettajan tutkinto, koska he työskentelevät koulun kaikilla luokka-asteilla. Valmistavan opetuksen oppilaille esiluokissa on lisäksi kohdennettu laaja-alaisen erityisopettajan resurssia. Valmistavaa inklusiivista esiopetusta antavissa yksikössä noudatetaan Espoon suomenkielisen esiopetuksen opetussuunnitelmaa, joka määrittelee miten esiopetusta järjestetään kaikissa yksiköissä. Valmistavan esiopetuksen yksiköissä noudatetaan myös perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteita ja niihin tehtyjä espoolaisia linjauksia suomi toisena kielenä -opetuksen järjestämisestä. Esiopetuksen lisäksi tarjottavaa muuta liittyvää varhaiskasvatusta toteutetaan Espoon varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti Toiminnan kuvaus Koulun esiluokilla kieli- ja kulttuuriryhmien opettaja työskentelee esiopettajan työparina. Lisäksi jokaisessa lapsiryhmässä toimii lastenhoitaja, joka toimii lasten kanssa myös esiopetukseen liittyvän muun varhaiskasvatuksen aikana. Kieli- ja kulttuuriryhmien opettaja
5 5 ja esiopettaja suunnittelevat opetuksen yhdessä, tukevat suunnitelmallisesti valmistavan opetuksen oppilaiden suomen kielen kehittymistä ja luovat valmiuksia ehjälle koulupolulle yleisopetusta kohti. Opetuksen suunnittelu tapahtuu esiopetuksen ulkopuolisena aikana. Suomen kielen taidon kehittymistä seurataan järjestelmällisesti ja lapsilähtöisesti, mm. Kielirepun avulla. Kieli- ja kulttuuriryhmien opettaja työskentelee pääsääntöisesti samanaikaisopettajana esiopetusluokalla. Tarvittaessa luokka voidaan jakaa ryhmiin kahden opettajan kesken joustavin opetusjärjestelyin. Jos herää huoli valmistavan opetuksen oppilaan oppimisesta, koulun laaja-alainen erityisopettaja havainnoi lasta, tukee ja konsultoi esiopettajaa ja kieli- ja kulttuuriryhmien opettajaa. Kieli- ja kulttuuriryhmien opettaja ja esiopettaja tekevät tiiviisti yhteistyötä valmistavan opetuksen oppilaiden huoltajien kanssa. Useimmat valmistavan opetuksen oppilaiden vanhemmat eivät tunne suomalaista koulutusjärjestelmää eivätkä koulujen toimintatapoja, joten huoltajat tarvitsevat jatkuvaa ohjausta esiopetusvuoden aikana, mm. räätälöityä neuvontaa kouluun ilmoittautumisprosessin aikana. Koulujen esiopettajat ja kieli- ja kulttuuriryhmien opettajat saavat tarvittaessa tukea ja apua kulttuuritulkeilta. Jokaiselle valmistavan opetuksen oppilaalle laaditaan portfolio (ns. keltainen kansio), joka sisältää oppilaan osaamista kuvaavaa materiaalia. Portfolio siirretään 1. luokan opettajalle siirtopalaverin yhteydessä. Suurin osan koulun esiluokilla olevista valmistavan opetuksen oppilaista jatkaa koulupolkua samassa koulussa 1. luokalla. Näin koulun opettajilla on perusteelliset tiedot koulutulokkaan suomen kielen taidosta ja muusta osaamisesta. Samalla kieli- ja kulttuuriryhmien perheiden on helppo jatkaa yhteistyötä tuttujen opettajien kanssa. 2.2 Perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestäminen Mainingin esiopetusryhmissä lukuvuonna Kokeilun käynnistämistä valmisteltiin pitkään yhteistyössä suomenkielisen perusopetuksen kanssa. Ensimmäiset Valmistavan vaihtoehdot -nimisen työryhmän kokoukset järjestettiin vuonna Kokeilua ei vielä tuolloin esitetty käynnistettäväksi, mutta keskustelu tulosyksiköiden välillä jatkui, koska tieto valmistavan opetuksen tarpeessa olevien lasten määrän kasvusta on ollut tiedossa. Maininki valikoitui kokeilupaikaksi toisaalta valmistavan tarpeessa olevien lasten määrän vuoksi sekä siksi, että kokeilulle oli tarjolla sopivat puitteet päiväkodin ja koulun yhteistyönä. Mainingin koulu ja päiväkoti sijaitsevat Espoonlahdessa vierekkäisillä tonteilla ja esiopetus on ennen tätä kokeilua toteutettu päiväkodin tiloissa. Vuosittain päiväkodin järjestämään esiopetukseen on osallistunut lapsia, joilla on ollut valmistavan opetuksen tarvetta. Perheitä on ohjattu hakemaan lapselleen paikkaa Espoonlahden palvelualueen kouluista, joissa järjestetään valmistavaa esiopetusta. Saunalahden koulu on ollut lähin valmistavaa esiopetusta järjestävä yksikkö alueen asukkaille. Osa huoltajista ei ole halunnut, että lapsi vaihtaa yksikköä esiopetusvuoden ajaksi tai on kokenut matkan esiopetukseen liian pitkäksi. Mainingin päiväkodissa ja esiopetuksessa on toteutettu kielitietoista kasvatusta ja opetusta jo luvulta lähtien. Kielen oppimisen asiantuntijaresurssina on toiminut vuodesta 2007 alkaen alueen suomi toisena kielenä -lastentarhanopettaja. Mainingin päiväkodin valmistavan esiopetuksen toimintasisältöjä lähdettiin suunnittelemaan Espoossa jo aiemmin käytössä olleen mallin mukaisesti. Henkilökunnan resursoinnin osalta päädyttiin palkkaamaan kokopäivätoiminen lastentarhanopettaja kieku-opettajaksi (KVTES). Henkilökunta sai tehtäväkseen muokata inklusiivisen valmistavan opetuksen mallia varhaiskasvatukseen sopivaksi lapsen kokonaisen päivän näkökulmasta.
6 6 Lukuvuonna Mainingin päiväkodin esiopetuksen perustettiin kaksi ryhmää. Kumpaankin voitiin sijoittaa enintään 21 lasta. Ryhmät toimivat Mainingin koulun tiloissa. Valmistavaa esiopetusta tarvitsevia lapsia oli lukuvuoden aikana 15. Heidät sijoiteltiin esiopetusrymiin siten, että toisessa ryhmässä oli kahdeksan ja toisessa seitsemän valmistavaa opetusta saavaa lasta ja loput lapset tavanomaista esiopetusta saavia lapsia. Molemmissa esiopetusryhmissä työskentelee esiopettajana lastentarhanopettaja ja kaksi lastenhoitajaa. Lisäksi yksikköön on palkattu kokeilun ajaksi kieli- ja kulttuuriryhmien lastentarhanopettaja (kieku -opettaja), joka toimii kummassakin esiopetusryhmässä päivittäin. Hänen viikkotyöaikansa on 38 h 15 minuuttia. Kieku -opettaja on esiopetusryhmissä kokopäivätoiminen lisäresurssi, joka ei kuulu lakisääteiseen henkilöstömitoitukseen. Mainingin varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen yksikössä työskentelee lisäksi yhteinen resurssierityislastentarhanopettaja erityispedagogisena tukena. Tarvittaessa käytössä ovat myös konsultoivan erityislastentarhanopettajan palvelut. Esiopettajat vastaavat Mainingin esiopetuksen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista. Kieku -opettajan tehtävänä on toimia asiantuntijana ja resurssina suomi toisena kielenä opetuksessa. Hän osallistuu toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin yhdessä esiopettajien ja lastenhoitajien kanssa. Esiopettajien ja kieku-opettajan työajasta käytetään tarpeen mukaan noin 8% lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin, kuten toiminnan suunnitteluun. Tarvittaessa esioppilaat jaetaan pienryhmiin kahden opettajan ja kahden lastenhoitajan kesken joustavin opetusjärjestelyin, jotta lapset voivat saada yksilöllistä tukea ja ohjausta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tuntimäärä on perusopetuslain mukaan 900 tuntia. Espoossa esiopetusta ja valmistavaa opetusta annetaan vuosittain Opetus ja varhaiskavatuslautakunnassa päätettävien työ- ja loma-aikojen mukaisesti. Lukuvuonna työpäiviä oli 187. Mainingin valmistavassa esiopetuksessa lapsille annettiin jokaisena työpäivänä valmistavaa opetusta viisi tuntia, jolloin 900 h ylittyy. Esiopetusryhmien koko henkilökunta työskentelee tarpeen mukaan lasten kanssa kokopäiväisesti. Suurin osa lapsista tarvitsee esiopetuksen ja valmistavan opetuksen lisäksi muuta varhaiskasvatusta, jolloin esiopetusta ja valmistavaa opetusta tukevaa ja vahvistavaa toimintaa voidaan toteuttaa myös varsinaisen toiminta-ajan ulkopuolella. Toiminnan kuvaus Valmistavan opetuksen käynnistyessä hyödynnettiin suomenkielisen opetuksen asiantuntemusta valmistavan opetuksen järjestämisestä. Toiminnan alkaessa kokeiltiin erilaisia toimintatapoja ja lukukauden edetessä Mainingissa luotiin varhaiskasvatukseen sopiva toimintamuoto, jota edelleen kehitetään. Kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvat lapset toimivat ja oppivat esiopetusryhmässä yhdessä suomenkielisten lasten kanssa inkluusion periaatteiden mukaisesti. Kieku -opettaja on lasten toiminnassa läsnä koko päivän ajan. Lukuvuonna toimittiin siten, että kahtena päivänä pienryhmätoiminnassa (4-6 lasta / ryhmä) keskityttiin suomen kieleen ja kahtena päivänä matematiikkaan lasten yksilöllisten tarpeiden mukaisesti (samanaikaisopetusta mukautetulla sisällöllä). Yhtenä päivänä viikossa kieku -opettaja toimi samanaikaisopettajana etiikkaa, taito- ja taideaineita painottavassa toiminnassa. Mainingin valmistavan esiopetuksen henkilökunta tapaa esiopetuksessa olevien lasten perheet päivittäin tuonti- ja hakutilanteissa. Huoltajille on tarjottu vuoden aikana mahdollisuus kolmeen lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa (LEOPS) koskevaan keskusteluun yhdessä esiopettajan ja kieku -opettajan kanssa. Tarvittaessa yhteisiä tapaamisia on järjestetty enemmän. Yksikössä on järjestetty vuoden aikana useita yhteistyötä tukevia tapahtumia perheiden ja lasten osallisuuden ja kotouttamisen tukemiseksi. Kieku -opettajan ja esiopettajien tiimityö on mahdollistanut tiiviimmän
7 7 yhteistyön perheiden ja muun muassa terveydenhuollon ja lastensuojelun toimijoiden kanssa. Asioiden puheeksiottaminen ja perheiden ohjaaminen esimerkiksi oppilashuollon palveluihin hakeutumiseen on kieku -opettajalle luonteva osa kanssakäymistä perheiden kanssa. Valmistavan opetuksen kokeilussa oleville lapsille laaditaan esiopettajan ja kieku - opettajan yhteistyönä yhdessä huoltajien kanssa henkilökohtainen opinto-ohjelma, joka sisältyy Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan (LEOPS). Kaikki toiminta perustuu jatkuvaan lapsen kielen kehityksen seurantaan ja arviointiin, jota tehdään muun muassa Pienten kielirepun ja LEOPS:n avulla. Valmistavassa opetuksessa oleville lapsille tehdään portfoliot, joihin kerätään lapsen kehitystä ja edistymistä kuvaavia dokumentteja (esimerkiksi Pienten kielireppu, Mavalka, henkilökohtaiset tavoitteet, Kiti (kielellisen tietoisuuden tehtävistö), yksilö- ja ryhmäsadutukset). Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma ja portfolio siirretään huoltajien luvalla rehtorin valtuuttamalle henkilölle kevään siirtopalaverin yhteydessä. Mainingin esiopetuksen henkilökunta ja koulun opettajat ovat kehittäneet yhteistyökäytäntöjä lukuvuoden aikana. Eri luokka-asteilla ja esiopetuksessa olevat lapset ovat vierailleet toistensa toiminnassa. Koulun ja esiopetuksen lapsilla on ollut yhteisiä tapahtumia ja erilaisia pajoja liittyen esimerkiksi liikuntaan, matematiikkaan, musiikkiin ja draamaan. Laaja-alainen erityisopettaja on ollut yhteistyössä esiopetuksen henkilökunnan kanssa. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikkö seuraa ja tukee valmistavan esiopetuksen kokeilua organisaation rakenteissa toimivissa kehittämisryhmissä (varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen koordinointiryhmä, osaamisen kehittämisen koordinointiryhmä, monikultturisuuden verkosto ja esiopetuksen verkosto). 3 Lasten kielitaidon kehittyminen Mainingin valmistavan esiopetuksen aikana lukuvuonna Lasten kielitaidon kehittymistä seurattiin koko lukuvuoden ajan järjestelmällisesti muun muassa havainnoimalla ja dokumentoimalla lasten toimintaa, kielen käyttöä ja heidän tekemiään tehtäviä ja tuotoksia. Opetukselle asetettiin tavoitteita tehtyjen havaintojen pohjalta. Kielitaitotason kehittymisen seuraamisessa työkaluna on toiminut myös Pienten kielireppu ja lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman (LEOPS) havainnointilomake. Lasten kielentaitotasoa seurattiin Pienten kielirepun avulla kolme kertaa lukuvuoden aikana. Pienten kielirepun avulla tehtyjen arvioiden tekemisestä vastasi kieku -opettaja. 3.1 Pienten kielireppu kielitaidon kehittymisen seuranta- ja arviointimenetelmänä Pienten kielireppu on Espoon suomenkielisen opetustoimen ja varhaiskasvatuksen yhteishankkeena tuotettu materiaali lapsen kielitaidon kehittymisen seurantaa varten. Kielirepun avulla voidaan varmistaa, että kielitaidon arviointi toteutetaan yhtenäisin menetelmin kaikille lapsille. Tämän vuoksi materiaalia päätettiin käyttää yhtenä Mainingin valmistavan esiopetuksen kielenoppimisen arviointimenetelmänä. Yhtenäisten arviointikriteerien käyttö auttaa päiväkoteja ja kouluja suunnittelemaan lasten suomi toisena kielenä -opetusta sekä ohjaamaan lapset heille parhaiten sopivan tuen piiriin. Pienten kielireppu toimii myös yhteistyövälineenä lapsen siirtymävaiheissa varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta kouluun. Sitä käytetään myös
8 8 arvioinnin välineenä selvitettäessä lapsen tarvetta perusopetukseen valmistavaan opetukseen. Kielireppu -materiaalissa sovelletaan kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin eurooppalaista viitekehystä. Arviointimateriaali sisältää huoltajan arvion lapsen kielitaustasta (eväspussi), opettajan arvion lapsen kielitaidosta (kielikompassi), seurantalomakkeen, joka sisältää puhumisen ja kuuntelemisen taitotason profiilin ja kuvajutun, joka toimii arviointimateriaalina vuorovaikutuksen kehittymisen seurannassa. Arviointimateriaali sisällytetään lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan liitteeksi. 3.2 Mainingin valmistavaan esiopetukseen osallistuneiden lasten kielenoppimiseen liittyviä tekijöitä ja kielenoppimisen edistyminen Lukuvuonna Mainingin valmistavaan esiopetukseen osallistuneet lapset puhuivat äidinkielenään yhdeksää eri kieltä (somali, albania, puola, persia, arabia, hausa, venäjä, viro, armenia). Yleisin kieli oli albania, joka oli neljän lapsen äidinkieli. Lapsista 80 % on syntynyt Suomessa. Varhaiskasvatuksessa jo aiemmin olleita lapsia oli 93 %. Valmistavassa esiopetuksessa olevilla lapsilla oli keskimääräistä enemmän poissaoloja (KA 31 päivää) muihin espoolaisiin esiopetuksessa oleviin lapsiin verrattuna (KA 19 päivää). Esiopetusvuoden aikana 27 %:lla lapsista havaittiin puheen- ja kielenkehitykseen liittyvää vaikeutta Lasten taitotason kehittyminen kuullun ymmärtämisessä ja puhumisessa kielirepun avulla tehdyn arvioinnin mukaan Pienten kielirepun taitotasojen asteikko on esitetty taulukossa 1 ja liitteessä 1 on tarkempi kuvaus kielirepun sisällöstä. Valmistavan opetuksen tavoitetaso kielen kehittymisessä on A1.3 - A2.2. Syksyllä 2015 esiopetusvuoden alussa 80 % lapsista oli kuullun ymmärtämisessä tasolla A1 eli ymmärtäminen on suppeaa kaikkein tutuimmissa tilanteissa. Tällöin lapsi tarvitsee ymmärtääkseen runsaasti tukea, näyttämistä, ilmeitä ja eleitä. Lapsista 20 % oli A2:n taitotasolla 2.1 jolloin he ovat peruskielitaidon alkuvaiheessa ja ymmärtävät jo esimerkiksi pidempiä toimintaohjeita ja ryhmässä käytyjä keskusteluja. Keväällä 2016 lapsista 73 % oli saavuttanut kuullun ymmärtämisessä taitotason A2, jolloin lapsella on valmiudet selvitä välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeista ja lyhyestä kerronnasta. Lapsista 27 % oli A1:n toimivan alkeiskielitaidon tasolla 1.3. Syksyllä 2015 kaikki lapset olivat puhumisen taidoissa tasolla A1, jolloin puheen tuottaminen on suppeaa kaikkein tutuimmissa tilanteissa. Lapsista 73 % oli A1:n taitotasolla 1.3, jolloin lapsi pystyy esimerkiksi lyhyesti kertomaan itsestään ja perheestään ja selviytymään usein samankaltaisina toistuvista arjen tilanteista. Esiopetusvuoden lopussa 60 % lapsista oli saavuttanut taitotason A2, jolloin sanavarasto on laajentunut ja lapsi pystyy hallitsemaan välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyesti kertomaan itselleen tärkeistä asioista. Lapsista 40 % saavutti puhumisen taidoissa esiopetusvuoden aikana A1:n toimivan alkeiskielitaidon tason 1.3.
9 9 A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa A2 Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta 1.1 Kielitaidon alkeiden hallinta 1.2 Kehittyvä alkeiskielitaito 1.3 Toimiva alkeiskielitaito 2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe 2.2 Kehittyvä peruskielitaito Taulukko 1. Kielirepun taitotasot: kuullun ymmärtäminen ja puhuminen Ajatuksia Pienten kielirepun käytöstä Mainingin päiväkodin esiopettajat ja Kieku -opettaja ovat arvioineet Pienten kielirepun toimivuutta kielenkehityksen seurannan menetelmänä. Kielireppuun liittyvässä aineistossa todettiin päivittämisen tarvetta. Tästä johtuen lukuvuoden aikana on tutustuttu muihin kielenkehityksen seurannan menetelmiin. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikkö ja lasten kuntoutuspalvelut ovat keväällä 2016 arvioineet yhdessä kielirepun toimivuutta. Asiantuntijatyöryhmä uudisti aineistosta eväspussin, jonka avulla saadaan tarkempi huoltajan arvio lapsen kielitaustasta Havainnointi lasten kielenoppimisen seuranta- ja arviointimenetelmänä Havainnointia käytettiin lukuvuonna Pienten kielirepun lisäksi kielenoppimisen seurannan ja arvioinnin menetelmänä. Mainingin valmistavassa esiopetuksessa lasten kehittymisen ja oppimisen seuranta perustuu jatkuvaan havainnointiin ja dokumentointiin. Lasten työskentelyä, käyttäytymistä ja oppimisen edistymistä eri tiedon- ja taidonaloilla seurataan säännöllisesti. Lasten havainnointiin osallistuu koko esiopetuksen henkilökunta. Tehdyt havainnot käsitellään säännöllisesti henkilökunnan palavereissa. Päivittäinen pienryhmätoiminta antaa mahdollisuuden tarkempaan yksittäisen lapsen havainnointiin. Lapsia havainnoidaan erityisesti esiopetuksen mutta myös muun esiopetukseen liittyvän varhaiskasvatuksen aikana. Esiopetuksen toiminta suunnitellaan ja toteutetaan tehtyjen havaintojen perusteella ja toimintaa eriytetään jokaisen lapsen taitotason mukaisesti. Havainnoinnin tukena käytettiin mm. lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan liittyvää havainnointilomaketta, sadutusta ja lapsen kokonaisvaltaiseen kehitykseen liittyvää POM (Pieni oppiva mieli) -hankkeen kartoitusta. Lasten tekemät työt olivat yksi havainnoinnin kohde. Huoltajien havainnot lapsen oppimisesta ja hyvinvoinnista otettiin huomioon toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Mainingin esiopetuksen henkilökunta on kehittänyt kielen havainnoin tueksi materiaalia hyödyntäen Lasten Kielireppua. 4 Huoltajien ja lasten kokemuksia Mainingin valmistavan esiopetuksen toiminnasta Huoltajille kerrottiin ja heidän kanssaan keskusteltiin valmistavan esiopetuksen sisällöstä muun muassa kesäkuussa 2015 järjestetyssä infotilaisuudessa, vanhempainilloissa ja LEOPS -keskusteluissa. Huoltajia kutsuttiin seuraamaan esiopetuksessa järjestettävää toimintaa ennen ensimmäistä LEOPS -keskustelua. Yhteisiin tapaamisiin järjestettiin tulkki
10 10 tarpeen mukaan. Huoltajilla oli päivittäin mahdollisuus keskustella valmistavan esiopetuksen toiminnasta lasta tuotaessa tai haettaessa. Yhteisissä kohtaamisissa selvitettiin vanhempien ajatuksia järjestetystä valmistavasta esiopetuksesta. Mainingin päiväkodin valmistavan esiopetuksen henkilökunta koki, että monikulttuuriset perheet keskustelevat ja antavat mielellään palautetta vapaamuotoisissa tilanteissa, suullisesti. Perheet antoivat myönteistä palautetta monipuolisesta toiminnasta ja ilmaisivat tyytyväisyyttään lasten kielenoppimisesta. Mainingin valmistavassa esiopetuksessa lähtökohtana on, että lasten ajatuksista ja mielipiteistä keskustellaan ja heidän antamansa palaute käsitellään. Toimintaa suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhdessä lasten kanssa. Mainingin päiväkodin esiopetuksessa on vuosia tehty asiakastyytyväisyyskysely esiopetusvuoden loppuessa. Lukuvuoden kyselyyn lisättiin osiot, joissa tiedusteltiin huoltajien ja lasten kokemuksia valmistavasta esiopetuksesta. Huoltajille jaettiin kyselylomakkeet henkilökohtaisesti. Huoltajille tarjottiin mahdollisuus täyttää kyselyä yhdessä henkilökunnan kanssa tai lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan liittyvien keskustelujen yhteydessä tulkin avustuksella. Niille perheille, jotka eivät vastanneet kyselyyn ensimmäisellä kerralla, annettiin kysely uudelleen. Valitettavasti vain kahdeksan perheen vanhemmat ja lapset vastasivat kyselyyn. Taulukossa 2. ovat näkyvillä kyselyn väittämät ja vastausten keskiarvot. Huoltajat arvioivat väittämiä asteikolla 0-3 (1= täysin eri mieltä, 2= osittain samaa mieltä, 3= täysin samaa mieltä, 0= en osaa sanoa). Kukaan vastaajista ei yhdenkään väittämän kohdalla valinnut vaihtoehtoa täysin eri mieltä. Kaikkien vastausten keskiarvo oli 2,8. Kaikki kyselyyn vastanneet vanhemmat kokivat, että esiopetusvuosi on innostanut lasta oppimaan ja opettanut tulemaan toimeen muiden lasten kanssa. Muiden väittämien arvioissa oli hajontaa. Väittämä Olemme tyytyväisiä tarjottuun suomenkielen opetukseen 2,9 Olemme tyytyväisiä lapsemme suomenkielen kehitykseen 2,6 Lapseni saa tarpeeksi suomenkielen tukea 2,6 Lapseni on innostunut oppimisesta esiopetuksessa 3 Lapseni tulee toimeen muiden lasten kanssa 3 Lapseni on rohkaistunut käyttämään suomenkieltä muiden kanssa 2,9 Uskon, että valmistavan opetuksen jälkeen lapseni on helppo aloittaa suomenkielisessä koulussa Olen kokenut valmistavan opetuksen tärkeäksi 2,9 Huoltajien arvioiden keskiarvo 2,5 Taulukko 2: Kevään 2016 huoltajakyselyn väittämät ja vastausten keskiarvot (1= täysin eri mieltä, 2= osittain samaa mieltä, 3= täysin samaa mieltä, 0= en osaa sanoa, keskiarvosta poistettu vaihtoehto en osaa sanoa )
11 11 Mainingin valmistavassa esiopetuksessa olleet lapset vastasivat omaan kyselyynsä yhdessä huoltajien kanssa. Vastaamisen apuna toimivat tyytyväisyyden tasoa kuvaavat kasvojen ilmeiden symbolit. Lapset saivat arvioida, miten hyvin he ovat viihtyneet, miten hyvin he ovat oppineet suomen kieltä ja onko suomen kielen oppiminen ollut heistä mukavaa. Symbolien avulla ilmaistu arviointiasteikko oli sama kuin huoltajien. Suurin osa lapsista ilmaisi, että he ovat viihtyneet hyvin ja että oppiminen on ollut mukavaa. Numeeriseen muotoon muutettuna lasten vastausten keskiarvo oli 2,8. 5 Mainingin valmistavan esiopetuksen hyvät pedagogiset käytännöt Henkilökunta on kehittänyt varhaiskasvatukseen sopivaa valmistavan esiopetukseen toimintamallia muun muassa kokoamalla hyviä käytäntöjä ja tekemällä opetusmateriaaleja. Seuraavassa on muutamia esimerkkejä kokeilun käytännön toimintatavoista, joita tullaan jatkamaan ja kehittämään edelleen. Isossa ryhmässä toimimisen lisäksi lapset jaetaan pienryhmiin oman taitotason mukaan. Pienryhmissä tarjotaan jokaiselle lapselle yksilöllistä tukea suomen kielen oppimisessa. Kielen oppimisen tukemisessa käytetään kuvatukea, tukiviittomia, selkokieltä ja muun muassa varhaiskasvatukselle suunniteltua Roihu- kuvakommunikaatiokansiota, jonka ovat laatineet kokeneet puheterapeutit. Alun perin puheterapian tarpeisiin suunniteltua aineistoa sovelletaan perusopetukseen valmistavan opetuksen tarpeessa olevien lasten opetukseen. Uuden kielen oppiminen tapahtuu pääsääntöisesti vuorovaikutustilanteissa vertaisryhmän kanssa. Toiminnassa tuetaan monikielisten lasten ja suomenkielisten lasten vuorovaikutusta siten, että päivittäin on valittavana useita toiminnallisia ja liikunnallisia vaihtoehtoja yhdessä tekemiseen ja kielen oppimiseen. Henkilökunnan selkokielelle kirjoittamat esiopetuskirjan tarinat luetaan kuvin tuettuina. Lisäksi lapsille lainataan kirjallisuutta heidän omalla äidinkielellään kirjoitettuna kielellisen tietoisuuden lisäämiseksi ja monikielisten lasten identiteetin tukemiseksi. Matematiikan käsitteisiin tutustutaan Varga-Nemѐnyi -menetelmää käyttäen ja abstraktion tie -periaatteella: kehollisuuden, toiminnallisuuden ja konkreettisten välineiden kautta edetään kaksiulotteiseen työskentelyyn. Lapset eivät siis aloita abstraktista kynä-paperi työskentelystä vaan oppivat sisäistämään keskeisiä käsitteitä toiminannan avulla. Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnetään osana pedagogista toimintaa päivittäin. Esiopetusryhmissä on käytössä muun muassa tabletit, monikosketusnäyttö ja Ekapeli - ohjelma. Liikuntaa järjestetään päivittäin. Liikunnallinen ja toiminnallinen arki mahdollistaa lapsen aktiivisen osallisuuden riippumatta kielitaidosta. Ohjattua liikuntaa järjestetään varsinaisten liikuntatuokioiden lisäksi esimerkiksi päivittäin aamupiirien yhteydessä tapahtuvina toiminnallisina leikkeinä. Myös liikuntatilanteissa toimitaan sekä isoissa että pienemmissä ryhmissä. Musiikki- ja draamakasvatusta eheytetään monipuolisesti osaksi muuta kielen oppimista tukevaa toimintaa. Lauluissa ja loruissa käytetään monipuolisesti rytmiä, liikettä ja kuvatukea. Kehittämistä jatketaan lukuvuoden ajan ja samalla tehdään yhteenveto hyvistä kielenoppimisen tukemiseen liittyvistä pedagogisista käytännöistä esiopetuksessa. Yhteenveto tulee sisältämään sekä teoreettista tietoa että käytännön toimintavinkkejä, joita
12 12 myös muut esiopetusyksiköt voivat hyödyntää toiminnassaan. Koonnin tekemisessä tehdään yhteistyötä suomenkielisen perusopetuksen kanssa. 6 Kehittämispilotin toiminta lukukaudella Mainingin esiopetuksen henkilökunta on arvioinut lukukaudella toteutettua toimintaa ja asettanut kehittämistavoitteiksi lukukaudelle seuraavat asiat 1) Lasten säännöllinen läsnäolo valmistavassa esiopetuksessa 2) Kieku-opettajan tehtävänkuvan tarkentaminen 3) Pedagogisten käytäntöjen kehittäminen (toiminnallisuus, kielitietoisuus, osallisuus) Edellä mainittujen tavoitteiden toteutumisesta ja muuta arviointia toiminnasta raportoidaan kokeilun päätyttyä.
13 13 Liite 1: Lasten kielirepun kuullun ymmärtämisen ja puhumisen taitotasot eurooppalaisen viitekehyksen sovelletun version mukaan A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa A 1.1. Kielitaidon alkeiden hallinta Ymmärtää erittäin rajallisen määrän tavallisimpia sanoja ja fraaseja (tervehdyksiä, nimiä, lukuja, kehotuksia) arkisissa yhteyksissä. Ei edes ponnistellen ymmärrä kuin kaikkein alkeellisinta kieliainesta. Tarvitsee erittäin paljon apua: toistoa, osoittamista, käännöstä Osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lausein. Vuorovaikutus on puhekumppanin varassa, ja puhuja turvautuu ehkä äidinkieleen tai eleisiin. Puheessa voi olla paljon pitkiä taukoja, toistoja ja katkoksia. Ääntäminen voi aiheuttaa suuria ymmärtämisongelmia. Osaa hyvin suppean perussanaston ja joitakin opeteltuja vakioilmaisuja. Puhuja ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta hänen hallitsemansa harvat kaavamaiset ilmaisut voivat olla melko virheettömiä. A 1.2. Kehittyvä alkeiskielitaito Ymmärtää rajallisen määrän sanoja, lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia, jotka liittyvät henkilökohtaisiin asioihin tai välittömään tilanteeseen. Joutuu ponnistelemaan ymmärtääkseen yksinkertaisiakin lausumia ilman selviä tilannevihjeitä. Tarvitsee paljon apua: puheen hidastamista, toistoa, näyttämistä ja käännöstä Osaa viestiä suppeasti joitakin välittömiä tarpeita ja kysyä ja vastata henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä vuoropuheluissa. Tarvitsee usein puhekumppanin apua. Puheessa on taukoja ja muita katkoksia. Ääntäminen voi aiheuttaa usein ymmärtämisongelmia. Osaa hyvin suppean perussanaston, joitakin tilannesidonnaisia ilmaisuja ja peruskieliopin aineksia. Alkeellisessakin vapaassa puheessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä A 1.3. Toimiva alkeiskielitaito Ymmärtää yksinkertaisia lausumia (henkilökohtaisia kysymyksiä ja jokapäiväisiä ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja) rutiinimaisissa keskusteluissa tilanneyhteyden tukemana. Pystyy seuraamaan yksinkertaisia, välittömiin tilanteisiin tai omaan kokemukseensa liittyviä keskusteluja. Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja kuulijalle kohdennettua yleiskielistä puhetta. Osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään. Selviytyy kaikkein yksinkertaisimmista vuoropuheluista ja palvelutilanteista. Tarvitsee joskus puhekumppanin apua. Kaikkein tutuimmat jaksot sujuvat, muualla tauot ja katkokset ovat hyvin ilmeisiä. Ääntäminen voi joskus tuottaa ymmärtämisongelmia. Osaa rajallisen joukon lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeisintä sanastoa ja perustason lauserakenteita. Alkeellisessakin puheessa esiintyy paljon peruskielioppivirheitä.
14 14 A 2 Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta A 2.1. Peruskielitaidon alkuvaihe Pystyy ymmärtämään yksinkertaista puhetta tai seuraamaan keskustelua aiheista, jotka ovat hänelle välittömän tärkeitä. Pystyy ymmärtämään lyhyiden, yksinkertaisten, itseään kiinnostavien keskustelujen ja viestien (ohjeet, kuulutukset) ydinsisällön sekä havaitsemaan aihepiirin vaihdokset tvuutisissa. Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalilla nopeudella ja selkeästi puhuttua yleiskielistä puhetta, joka usein täytyy lisäksi toistaa. Osaa kuvata lähipiiriään muutamin lyhyin lausein. Selviytyy yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista. Osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen vuoropuhelun, mutta kykenee harvoin ylläpitämään pitempää keskustelua. Tuottaa sujuvasti joitakin tuttuja jaksoja, mutta puheessa on paljon hyvin ilmeisiä taukoja ja vääriä aloituksia. Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on hyvin ilmeistä ja ääntämisvirheistä voi koitua satunnaisia ymmärtämisongelmia. Osaa helposti ennakoitavan perussanaston ja monia keskeisimpiä rakenteita (kuten menneen ajan muotoja ja konjunktioita). Hallitsee kaikkein yksinkertaisimman kieliopin alkeellisessa vapaassa puheessa, mutta virheitä esiintyy yhä paljon perusrakenteissakin A 2.2. Kehittyvä peruskielitaito Ymmärtää tarpeeksi kyetäkseen tyydyttämään konkreetit tarpeensa. Pystyy seuraamaan hyvin summittaisesti selväpiirteisen asiapuheen pääkohtia. Pystyy yleensä tunnistamaan ympärillään käytävän keskustelun aiheen. Ymmärtää tavallista sanastoa ja hyvin rajallisen joukon idiomeja tuttuja aiheita tai yleistietoa käsittelevässä tilannesidonnaisessa puheessa. Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää yleispuhekieltä, joka äännetään hitaasti ja selvästi. Toistoa tarvitaan melko usein. Osaa esittää pienen, luettelomaisen kuvauksen lähipiiristään ja sen jokapäiväisistä puolista. Pystyy osallistumaan rutiininomaisiin keskusteluihin omista tai itselleen tärkeistä asioista. Voi tarvita apua keskustelussa ja vältellä joitakin aihepiirejä. Puhe on välillä sujuvaa, mutta erilaiset katkokset ovat hyvin ilmeisiä. Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on ilmeistä ja ääntämisvirheitä esiintyy. Osaa kohtalaisen hyvin tavallisen, jokapäiväisen sanaston ja jonkin verran idiomaattisia ilmaisuja. Osaa useita yksinkertaisia ja myös joitakin vaativampia rakenteita. Laajemmassa vapaassa puheessa esiintyy paljon virheitä perusasioissa (esim. verbien aikamuodoissa) ja ne voivat joskus haitata ymmärrettävyyttä.
15 15
Espoon kaupunki Pöytäkirja 5. 5 Esiopetusikäisten perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestäminen
25.01.2017 Sivu 1 / 1 289/2017 12.00.01 5 Esiopetusikäisten perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestäminen Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh. 09 816 23022 Elina Pulli, puh. 046 877 3888
LisätiedotEsiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma
Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja Esiopetusikäisten perusopetukseen valmistavan opetuksen kehittämispilotti
19.11.2014 Sivu 1 / 1 4708/12.01.00/2014 222 Esiopetusikäisten perusopetukseen valmistavan opetuksen kehittämispilotti Valmistelijat / lisätiedot: Titta Tossavainen, puh. 09 816 23300 Astrid Kauber, puh.
LisätiedotPUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa
PIENTEN KIELIREPPU SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SEURANTA VARHAISKASVATUKSESSA JA ALKUOPETUKSESSA (sovellus eurooppalaisesta viitekehyksestä) Lapsen nimi : Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: PUHUMINEN Harjoit-
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 39. 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa
11.11.2014 Sivu 1 / 1 4579/12.01.00/2014 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh. 09 816 23022 Elina Pulli,
Lisätiedot2 VALMISTAVAN OPETUKSEN TAVOITTEET JA OPETUSJÄRJESTELYT
SivLtk 9.12.2015 57 SIILINJÄRVEN ESIOPETUKSEN JA PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 1 OPETUKSEN PERUSTEET Opetushallitus (OPH) on hyväksynyt 18.6.2009 maahanmuuttajille järjestettävän
LisätiedotEspoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotSisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2
Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja
LisätiedotInklusiivisen valmistavan opetuksen alueelliset koulutuspäivät
Inklusiivisen valmistavan opetuksen alueelliset koulutuspäivät 20.-30.3.2017 Sisältö 1.Valmistavan opetuksen tavoite 2.Kenelle opetus on tarkoitettu 3.Opetuksen toteuttamisen eri tavat 4. Resurssit 5.
Lisätiedot9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET
9.6. Saksa A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
LisätiedotYlöjärven opetussuunnitelma 2004 A -ENGLANTI VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -ENGLANTI VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 TAVOITTEET oppii ymmärtämään tavallisimpia sanoja ja fraaseja sekä yksinkertaisia tekstejä vastaamaan itseään ja lähiympäristöään
LisätiedotKOULUTULOKKAAN TARJOTIN
KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla
LisätiedotLIITE 1 KEHITTYVÄN KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO
277 LIITE 1 Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen.
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola Sisältö Yleistä Toimintakulttuuri Leikki ja monipuoliset työtavat Toiminnan arviointi ja kehittäminen Ryhmän toiminnan arviointi Yhteistyö
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja Esiopetuksen ja siihen liittyvän päivähoidon järjestämisen vaihtoehtoiset tavat
16.12.2015 Sivu 1 / 1 5253/2015 05.10.00 219 Esiopetuksen ja siihen liittyvän päivähoidon järjestämisen vaihtoehtoiset tavat Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh. 09 816 23022 Juha Nurmi, puh.
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 216
20.12.2016 Sivu 1 / 1 4077/2016 12.00.00 216 Selvitys esiopetuksen hallinnollisesta asemasta sivistystoimessa Valmistelijat / lisätiedot: Titta Tossavainen, puh. 09 816 23300 Kaisu Toivonen, puh. 09 816
LisätiedotMonikulttuurisuusasiain neuvottelukunta
Monikulttuuristen lasten varhaiskasvatus Vantaalla Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 11.10.2017 Sole Askola-Vehviläinen varhaiskasvatuksen johtaja Vieraskielisten lasten määrä vuonna 2016 Vantaalla
Lisätiedot9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet
9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman
LisätiedotÄidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki
Äidinkielen tukeminen varhaiskasvatuksessa Taru Venho Suomi toisena kielenä -lastentarhanop. Espoon kaupunki Äidinkieli voidaan Nissilän, Martinin, Vaaralan ja Kuukan (2006) mukaan määritellä neljällä
LisätiedotKulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän
LisätiedotLUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2
LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen
LisätiedotLAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA
Perustiedot Lapsen nimi Syntymäaika Päväkoti/ryhmä, puh.nro Lastentarhanopettaja Huomioitavaa esim. kieli/kielet, kulttuuri, katsomus jne. Aikaisempi kokemus ryhmästä Lapsen aikaisempi tuki "Minä olen
LisätiedotLIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO
LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin
LisätiedotSuomenkielinen koulutusjaosto. Porvoon kaupungin esiopetussuunnitelma / päivitetty
Suomenkielinen koulutusjaosto Porvoon kaupungin esiopetussuunnitelma 1.8.2016 / päivitetty 1.8.2017 Paikalliseen esiopetussuunnitelmaan tehdyt muutokset Koko suunnitelmassa muutettu Laadukkaan varhaiskasvatuksen
LisätiedotKIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO
LIITE 3 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin
LisätiedotLIITE 1 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO
LIITE 1 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO 1 Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt
Lisätiedot9.2. Ruotsi B1 kielenä
9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =
Lisätiedoteleisiin. fraaseja. * Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin mutta kirjoittaa oikein muutamia sanoja käännöstä.
LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin
LisätiedotKOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet
KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA Tavoitteet MODUULI 1 (A1.3+) Tavoitteena on, että oppija saavuttaa vahvan taitotason A1.3 kaikilla kielen osaalueilla ja joillakin mahdollisesti tason A2.1: A1.3: Ymmärtää joitakin
LisätiedotVuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet
Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet Niina Sinkko/Suomalais-venäläinen koulu Suomi-Venäjä-Seura, pääsihteeri https://www.youtube.com/watch?v=f8rq_iugejc Yleisesti Paikalliset opsit
LisätiedotPIENTEN KIELIREPPU TASOLTA TOISELLE. Espoon suomenkielisen opetustoimen ja varhaiskasvatuksen yhteishanke 2010
PIENTEN KIELIREPPU TASOLTA TOISELLE Espoon suomenkielisen opetustoimen ja varhaiskasvatuksen yhteishanke 2010 Eurooppalainen viitekehys, kielitaidon tasojen kuvausasteikko ja arviointi Pienten kielireppu
LisätiedotErityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari
Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä
LisätiedotTaitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen A1.
1 LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin
LisätiedotYlöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona
Lisätiedot- oppii kirjoittamaan yksittäisiä sanoja ja lauseita pinyin-kirjoituksella - oppii kirjoittamaan joitakin kirjoitusmerkkejä
VALINNAINEN KIELI (B2): KIINA B2-kiina Vuosiluokka: 8 Vuosiviikkotuntia: 2 TAVOITTEET Kielitaito Kuullun ymmärtäminen - oppii ymmärtämään helposti ennakoitavia arkielämään liittyviä tervehdyksiä, kysymyksiä,
LisätiedotLapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma
Liite 1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma HENKILÖSTÖN JA HUOLTAJAN YHDESSÄ LAATIMA ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Perustiedot Lapsen nimi: Syntymäaika: Osoite: Huoltajien yhteystiedot: Päiväkoti
LisätiedotLiite 9: Kehittyvän kielitaidon tasojen kuvausasteikko KEHITTYVÄN KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO
Liite 9: Kehittyvän kielitaidon tasojen kuvausasteikko 1 Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen
LisätiedotKEHITTYVÄN KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO
1 Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen.
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 136
14.05.2013 Sivu 1 / 1 2320/12.01.00/2013 136 Koulukohtaisen budjetin vaikutus oppimisen ja koulunkäynnin tuen muotojen antamisen mahdollisuuksiin sekä kieli- ja kulttuuriryhmien kohdennetun resursoinnin
LisätiedotOppilas pystyy nimeämään englannin kielen lisäksi myös muita vieraita kieliä niitä kohdatessaan.
Englanninkielisen aineiston löytäminen Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen Kielellinen päättely Kielellisen ympäristön hahmottaminen Arvioinnin kohde Englannin kielen arviointikriteerit
LisätiedotLeppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto
25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda
LisätiedotLapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat
Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen
Lisätiedot9.8 Kielitaidon tasojen kuvaamisasteikko
9.8 Kielitaidon tasojen kuvaamisasteikko Kielen opetuksen ja oppimisen yleiseurooppalainen viitekehys ja sen suomalainen sovellus. Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät
Lisätiedot8.8 Kielitaidon tasojen kuvaamisasteikko
8.8 Kielitaidon tasojen kuvaamisasteikko Kielen opetuksen ja oppimisen yleiseurooppalainen viitekehys ja sen suomalainen sovellus. Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät
LisätiedotKuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014
Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 76. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 29.02.2016 Sivu 1 / 1 5651/2015 12.01.00.00 Kaupunginhallitus 24 18.1.2016 Valtuusto 22 15.2.2016 76 Valtuustokysymys integroidussa valmistavassa opetuksessa olevien oppilaiden tuen eheästä
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja Lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen järjestäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa
16.02.2017 Sivu 1 / 1 652/2017 00.01.02.02 27 Lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen järjestäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh. 09 816 23022
LisätiedotFinnish ONL attainment descriptors
Schola Europaea Office of the Secretary-General Pedagogical Development Unit Ref.: 2016-09-D-19-fi-3 Orig.: EN Finnish ONL attainment descriptors APPROVED BY THE JOINT TEACHING COMMITTEE AT ITS MEETING
Lisätiedotenorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK
enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan
LisätiedotSuomen kielen Osaamispyörä -työkalu
Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä
LisätiedotNivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)
Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja Esiopetuksen ja siihen liittyvän päivähoidon järjestämisen vaihtoehtoiset tavat
10.09.2015 Sivu 1 / 1 3801/05.10.01/2015 25 Esiopetuksen ja siihen liittyvän päivähoidon järjestämisen vaihtoehtoiset tavat Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh. 09 816 23022 Elina Pulli, puh.
Lisätiedot3.3 Yhteistyö esiopetuksen aikana ja siirtymävaiheissa
3.3 Yhteistyö esiopetuksen aikana ja siirtymävaiheissa Yhteistyön tavoitteina on, että esiopetus, muu varhaiskasvatus ja perusopetus muodostavat johdonmukaisen, lapsen kasvua ja oppimista tukevan jatkumon.
LisätiedotKEHITTYVÄN KIELITAIDON ASTEIKKO, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014
Kehittyvä alkeiskielitaito Kielitaidon alkeiden hallinta KEHITTYVÄN KIELITAIDON ASTEIKKO, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 Taito toimia vuorovaikutuksessa
LisätiedotOSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen
OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön
LisätiedotOsaamispisteet. Vapaasti valittava
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden
LisätiedotARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa
ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen
LisätiedotVUOSISUUNNITELMA
VUOSISUUNNITELMA 2018-2019 PÄIVÄKODIN NIMI: Metsätähti RYHMIEN NIMET: Kissankellot (1-3v.) ja Päivänkakkarat (3-5v.) LASTEN MÄÄRÄ: 33 paikkaa (kuluvana toimintavuotena 38 lasta) Päiväkodin aukioloaika
Lisätiedot*Osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin. lausein. Vuorovaikutus on puhekumppanin. ehkä äidinkieleen tai eleisiin.
LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin
LisätiedotOppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:
Englanti A - kieli Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
LisätiedotTavoitteet Sisällöt Arvioinnin kohteet oppiaineissa ja hyvän osaamisen kuvaus
13.4.2 Vieraat kielet Vuosiluokkakokonaisuus 1-2 Oppimäärä: A1 Kieli: englanti Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 Tutustutaan, mitä kieliä ja kulttuureita koulussa, lähiympäristössä
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Puotinharju
Yksikön toimintasuunnitelma 2017-2018 Varhaiskasvatusyksikkö Puotinharju YKSIKKÖMME VARHAISKASVATUSTA OHJAA VALTAKUNNALLINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JA HELSINGIN VARHAISKASKASVATUSSUUNNITELMA. OLEMME
LisätiedotVoit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimimme sallivasti ja sensitiivisesti lasten kanssa yhdessä asioita tehden. Olemme lapsille
LisätiedotSonkajärven kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta
Sivistyslautakunta 26.2.2014 11 liitenro 2 Sonkajärven kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 26.2.2014 11 Sonkajärven kunnan perusopetukseen valmistavan opetuksen
LisätiedotKielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:
Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
LisätiedotUtajärven esiopetuksen opetussuunnitelma 2016
Utajärven esiopetuksen opetussuunnitelma 2016 Nimi Utajärven esiopetuksen opetussuunnitelma 2016 Kunta Utajärvi Koulu Utajärven yhtenäinen peruskoulu Hyväksymispäivämäärä SISÄLTÖ 1. Opetussuunnitelman
LisätiedotEsiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014
Esiopetuksesta perusopetukseen 15.1.2014 Lapsen kasvun ja kehityksen polku varhaiskasvatus 0-6 v (=päivähoito ja esiopetus) -> esiopetus 6 v. -> perusopetus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta
LisätiedotOppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:
Ranska A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
Lisätiedot(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus
(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus 2017 2018 Sisällys 1 Toimintayksikön esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelma 1.1 Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelman
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotTuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma
Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.
LisätiedotLIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO
LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin
LisätiedotRANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA
RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten
LisätiedotKulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria
9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta
LisätiedotVALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3
LisätiedotVuosiluokkiin sitomaton opiskelu / yläkoulu. Englanti. KURSSIT 1 ja 2. Kurssit 1-8 suoritetaan mahdollisuuksien mukaan numerojärjestyksessä
Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu / yläkoulu Englanti Kurssit 1-8 suoritetaan mahdollisuuksien mukaan numerojärjestyksessä KURSSIT 1 ja 2 TAVOITTEET ymmärtämään selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä,
LisätiedotTervetuloa esiopetuksen esittelytilaisuuteen
Tervetuloa esiopetuksen esittelytilaisuuteen 16.1.2018 Keravan varhaiskasvatus Mitä esiopetus on? Esiopetusvuosi on tärkeä vaihe lapsen elämässä ennen koulun aloittamista. Esiopetuksen tehtävänä on yhteistyössä
LisätiedotUudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön : https://oph.etapahtuma.fi/
Uudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön 25.9.2015: https://oph.etapahtuma.fi/ Ryhmätyö, vuosiluokkakokonaisuus 7-9 Kieli englanti Oppimäärä: A1/A2/B1/B2/ÄKO(ympyröi) Laaja-alainen osaaminen Tavoitteet
LisätiedotLAPSEN KUVA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. Julkisuuslaki 24 1 mom. 25-k.
LAPSEN KUVA Jokaiselle varhaiskasvatuksen piirissä olevalle lapselle tehdään oma varhaiskasvatussuunnitelma. Tämä lomake on suunnitelman toinen osa. Suunnitelma tukee lapsen yksilöllistä kasvua, kehitystä
LisätiedotSUUNNITELMA KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA- TAVOISTA
SUUNNITELMA KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA- TAVOISTA Lapsen varhaiskasvatus ja esiopetuksen oppimissuunnitelmat ovat perusta tiimien työn suunnittelulle. Suunnitelma kasvattajayhteisön toimintatavoista on
LisätiedotKielipuntari A-tehtäväpaketti
Kielipuntari A-tehtäväpaketti kielitaidon arvioinnin tueksi Suomi-koulujen käyttöön 6 7-vuotiaat Kielitaidoltaan A1- ja A2- tasoisille oppilaille Aurora Vasama (toim.) Anu Hakola Kristel Hiltunen Inkeri
LisätiedotLAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA
Kasv. 12.6.2014 Liite 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika Osoite Vanhempien yhteystiedot Päiväkoti ja ryhmä (ryhmäkoko ja rakenne) Yhteystiedot Opettaja Hyvä lapsen huoltaja!
LisätiedotKiina A KIINA VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 2 TAVOITTEET
7.5.1.3 Kiina A KIINA VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 2 TAVOITTEET ymmärtää yksinkertaisia tilannesidonnaisia ilmaisuja ja pystyy itse tuottamaan joitakin lyhyitä ilmaisuja ja lauseita. Hän harjaantuu
LisätiedotSUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2009
SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2009 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt
LisätiedotMonikulttuuristen lasten hyvinvointi opetuksen näkökulmasta. Monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunta
Monikulttuuristen lasten hyvinvointi opetuksen näkökulmasta Monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunta 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 syksy syksy syksy 2015 2016 2017
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...
LisätiedotESPOON AIKUISLUKION PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
LIITE 1 ESPOON AIKUISLUKION PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö Espoon aikuislukio SISÄLTÖ 1 Aikuisten perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat
LisätiedotEväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?
Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta
LisätiedotPALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT
PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINVOINTILAUTAKUNTA VARHAISKASVATUSPALVELUT TUOTE YKSIKKÖ HINTA MÄÄRÄ YHT. Päiväkotihoito Päiväkotihoito 0-2 vuotiaalle lapselle hpv 63,17 13 200 833
LisätiedotToimen nimike Määrä Lisätietoja Päiväkodin johtaja 1 toimisto Valkeisenmäen päiväkodissa Varhaiskasvatuksen
Koulu/yksikkö: Valkeisenmäen päiväkoti Lukuvuosi: 2018-2019 Esiopetuksessa työskentelevä henkilöstö Toimen nimike Määrä Lisätietoja Päiväkodin johtaja 1 toimisto Valkeisenmäen päiväkodissa Varhaiskasvatuksen
LisätiedotLapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO
LisätiedotOPS Minna Lintonen OPS
26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin
LisätiedotVALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. Valmistavan opetuksen perusteet...3
LisätiedotSUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio
Schola Europaea Office of the Secretary-General Pedagogical Development Unit Ref.: 2017-01-D-38-fi-3 Orig.: EN SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio Language III attainment descriptors
LisätiedotPIENTEN KIELIREPPU TASOLTA TOISELLE SUOMI TOISENA KIELENÄ OPPIMISEN SEURANTA. Eväspussi Kielikompassi Kuvajuttu Seurantalomake
ESPOO ESBO - Lapsen PIENTEN KIELIREPPU TASOLTA TOISELLE SUOMI TOISENA KIELENÄ OPPIMISEN SEURANTA Eväspussi Kielikompassi Kuvajuttu Seurantalomake nnm: Syntymäaika: Päiväkoti/koulu: ~-------------------------~
LisätiedotMeri-Toppilan päiväkodin toimintasuunnitelma
Meri-Toppilan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimimme pienryhmissä. Tavoitteenamme on kiireetön arki. Kirjaamme sovitut asiat ryhmävasuun. Päiväkotimme tilat ovat kaikkien
LisätiedotALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI
ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata
Lisätiedot