PÄÄTÖS Nro 14/07/1 Dnro PSY-2006-Y-177 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 14/07/1 Dnro PSY-2006-Y-177 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Tornion voimalaitoksen ympäristölupaan liittyvä selvitys käyttöönotettavasta puhdistinlaitteistosta ja teknis-taloudellinen tarkastelu päästöjen vähentämismahdollisuuksista sekä ilmaan johdettavien päästöjen mittausmenetelmistä, Tornio Tornion Voima Oy c/o Etelä-Pohjanmaan Voima Oy Frilundintie VAASA

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 SELVITYKSEN SISÄLTÖ... 3 Selvityksen tarkoitus... 3 Laitoskuvaus... 3 Laitoksella käyttöönotettavat savukaasujen puhdistinlaitteistot... 4 Päästöjen vähentämismahdollisuuksien teknis-taloudellinen tarkastelu... 5 SO 2 -päästö... 5 NO x -päästö... 5 Hiukkaspäästöt... 6 Savukaasupäästöjen mittaus... 6 Mittalaitteiden raakadatan käsittely... 7 Raja-arvoon verrattavat 24 tunnin keskiarvot... 7 Kuukausi- ja vuosipäästöjen laskenta... 8 Hälytykset... 8 Mittaustulosten tallentaminen... 8 Laitoksen vaatimuksen mukaisuus tarkkailu... 8 Huolto ja kunnossapito... 9 SELVITYKSEN KÄSITTELY Selvityksen täydennykset Selvityksestä tiedottaminen ja kuuleminen Lausunnot Selvityksen tekijän vastine Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U RATKAISUN PERUSTELUT VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU... U 13 Ratkaisu Perustelu Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 14

3 3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Vaasan hallinto-oikeus on antanut päätöksen nro 06/0263/3 Tornion Voima Oy:n Tornion voimalaitoksen Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antamaa ympäristölupapäätöstä nro 130/05/1 koskevasta valituksesta. Päätöksessään Vaasan hallinto-oikeus on lisännyt ympäristölupapäätökseen uuden lupamääräyksen 18b, jonka mukaan Tornion Voima Oy:n on esitettävä ympäristölupavirastolle hyväksyttäväksi selvitys käyttöönotettavaksi suunnitellusta puhdistuslaitteistosta. Suunnitelmaan on sisällytettävä teknis-taloudellinen tarkastelu päästöjen vähentämismahdollisuuksista valitun kattilan pohjalta. Jos puhdistinlaitteisto sisältää pesurin, selvityksestä on käytävä ilmi pesurin vaikutukset jätevesien määrään ja käsittelytarpeeseen sekä esitys jätevesien esikäsittelystä. Lisäksi luvan saajan on esitettävä selvitys, joka osoittaa, että ilmaan johdettavien päästöjen mittausmenetelmät täyttävät ympäristönsuojelulain ja jätteen polttamisesta annetun asetuksen vaatimukset. Yhtiö on toimittanut lupamääräyksen mukaisen selvityksen ympäristölupavirastoon. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 55 :n 3 momentin mukaisesti lupaviranomainen voi täsmentää lupamääräystä tai täydentää lupaa 43 :n 1 momentin 5 kohdan mukaisen selvityksen perusteella. SELVITYKSEN SISÄLTÖ Selvityksen tarkoitus Selvityksessä kuvataan Tornion voimalaitoksella käyttöön otettava savukaasujen puhdistusjärjestelmä ja savukaasujen mittaus. Puhdistusjärjestelmän valinnassa yhtenä kriteerinä on ollut se, että järjestelmä täyttää parhaan käytettävissä olevan tekniikan vaatimukset. Mittausmenetelmiä verrataan ympäristönsuojelulain ja jätteen polttamisesta annetun asetuksen vaatimuksiin. Lisäksi selvitys sisältää valitun puhdistusjärjestelmän ja myös muiden markkinoilla olevien mahdollisesti käyttökelpoisten puhdistusjärjestelmien teknis-taloudellisen tarkastelun. Laitoskuvaus Tornion voimalaitoksella on yksi polttoaineteholtaan 145 MW:n kiertoleijukattila, jolla tuotetaan vuodessa 290 GWh lämpöä Tornion tehdasalueen kaukolämpöverkkoon, 214 GWh prosessihöyryä Tornion tehdasalueen tuotantolaitoksille ja 270 GWh sähköä valtakunnan verkkoon.

4 4 Laitoksella käyttöönotettavat savukaasujen puhdistinlaitteistot Kattilan savukaasujen sisältämiä typenoksideja vähennetään sekä polttoteknisesti että sekundäärimenetelmällä. Tulipesässä tehokkaan polttoaineen, ilman ja petimateriaalin sekoittumisen ja alhaisen palamislämpötilan ( o C) takia typenoksidien muodostuminen typestä ja hapesta on vähäisempää kuin esim. pölypoltossa. Polttoteknisesti typpipäästöjä vähennetään myös vaiheistamalla palamisilmaa tulipesässä. Polttotekniikan lisäksi savukaasun typenoksideja voidaan tarvittaessa vähentää ruiskuttamalla ammoniakkivesiliuosta (max. 25 %) tulipesään (SNCR-menetelmä). Ammoniakki-vesiliuoksen tehtävänä on polttoaineiden palamisessa syntyvän typpioksidin (NO) sitominen savukaasuista. Ammoniakkiruiskutusta säädetään polttoaineen ja kuormatilanteen mukaan kuudesta syöttöpisteestä. Ammoniakkipäästö ja tuhkan ammoniakkipitoisuus pidetään kuitenkin mahdollisimman alhaisena. Tällä varmistetaan, että tuhkan hyötykäyttö on mahdollista. Ammoniakkijärjestelmän suunnittelussa ja sijoittelussa on myös huomioitu työturvallisuus- ja ympäristönsuojelulliset näkökohdat. Ammoniakkivesi liuossäiliössä on käyttöturvallisuuden ja luotettavuuden kannalta tarvittavat varolaitteet ja mitta-anturit sekä suoja-allas. Ammoniakkiliuossäiliö on sijoitettu valvomorakennukseen (jossa sijaitsevat myös korjaamo ym. muut vakituiset työpisteet) nähden kattilarakennuksen toiselle puolelle. Tornion voimalaitoksen rikkidioksidipäästöjä (SO 2 ) vähennetään BATasiakirjassa (Reference document on best available techniques for large combustion plants, July 2006) esitetyillä ensisijaisilla menetelmillä. Voimalaitoksella käytettävistä polttoaineista rikittömiä ovat puu ja häkäkaasu. Lisäksi rikkidioksidipäästöä rajoitetaan syöttämällä kalkkikiveä suoraan tulipesään. Kalkki sitoo polttoaineissa olevaa rikkiä savukaasuista. Kalkin syöttöä tulipesään säädetään kattilassa kulloinkin poltettavien polttoaineiden laadusta riippuen varmistamaan riittävän alhainen SO 2 -päästötaso. Kalkkikivi tuodaan laitokselle valmiiksi jauhettuna. Pölyämisen estämiseksi kalkkikivi kuljetetaan tankkiautoilla ja kalkkikiven siirto ja kuljetus voimalaitoksella tapahtuu pneumaattisesti. Laitoksen hiukkaspäästöjä rajoitetaan kolmikenttäisellä sähkösuodattimella, jonka erotusaste on > 99,5 %. Sähkösuodattimen mitoituksessa on huomioitu parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatima erotustehokkuus sekä vaaditut päästörajat. Iso osa poltossa vapautuvista raskasmetalleista on sitoutuneena lentotuhkaan, joten sähkösuodattimella vähennetään myös tehokkaasti raskasmetallipäästöjä. Rinnakkaispoltossa, kuten kiertoleijukattilassa yleensäkin, petihiekka tehostaa lämmön- ja aineensiirtoa sekä sekoittumista tulipesässä, jolloin myös epätäydelliseen palamiseen liittyvien päästökomponenttien kuten hiilimonoksidin (CO), hiilivetyjen (TOC) sekä dioksiinien ja furaanien muodostuminen on vähäistä. Myös palamisprosessin valvonnalla ja säädöllä taataan tehokas palaminen. Palamisen hyvyyden edistämiseksi myös kattilan puhdistuksesta huolehditaan tarvittaessa. Suolahappo- (HCl) ja fluorivetypäästöjä (HF) rajoitetaan ensisijaisesti tarkkailemalla laitoksella poltetta vien polttoaineiden laatua. Myös kalkin syötöllä rajoitetaan HCl- ja HFpäästöjä.

5 5 Päästöjen vähentämismahdollisuuksien teknis-taloudellinen tarkastelu Tornion voimalaitoksen savukaasujen puhdistuslaitteistot on valittu vastaamaan nykylainsäädännön ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia. Laitteistojen valintaan ovat vaikuttaneet myös taloudelliset ja toiminnalliset tekijät. Savukaasujen puhdistuslaitteistojen valinta ja suunnittelu perustuu ensisijaisesti konventionaalisten polttoaineiden polttoon, koska kattilaan soveltuvien kierrätyspolttoaineiden saatavuus on epävarmaa ja suunniteltu maksimi kierrätyspolttoaineen osuus kattilan polttoainetehosta on varsin pieni (max. 15 % vuorokausitasolla). Kiertoleijukattilassa on mahdollista käyttää SO 2 - ja NO x -päästöjen vähentämisessä primäärimenetelmien lisäksi sekä tulipesässä tapahtuvaa vähentämistekniikkaa (kalkin syöttö tulipesään ja SNCR) että kattilan jälkeen tapahtuvaa päästöjen vähentämistekniikkaa (erilaiset pesurit ja SCR). Hiukkastenpoistolaitteistona voidaan käyttää joko sähkösuodatinta tai kuitusuodatinta sekä sähkösuodattimen ja savukaasupesurin yhdistelmää. SO 2 -päästö Valittu menetelmä Kalkinsyöttö tulipesään Vaihtoehtoinen menetelmä Pesuri SO 2 -päästöjen vähentämistekniikaksi valittiin kalkinsyöttö tulipesään, koska - Kalkinsyötöllä tulipesään saadaan erityisesti kiertoleijukattilassa suuren reagenssipinnan ansiosta hyvä erotusaste. - Kalkinsyöttö on helppokäyttöinen ja toimintavarma (ei käyttökatkoksia) prosessi. - Pesurin investointikustannukset ovat yli kymmenkertaiset verrattuna kalkinsyöttöön tulipesään. - Pesurista syntyy jätevesiä. - Pesuri lisää merkittävästi omakäyttösähkön kulutusta ja laskee siten laitoksen nettohyötysuhdetta. NO x -päästö Valittu menetelmä Primäärimenetelmät + SNCR Vaihtoehtoinen menetelmä Primäärimenetelmät tai SCR NO x -päästöjen vähentämistekniikaksi valittiin SNCR, koska - Typpioksidien muodostuminen on alhaisen palamislämpötilan takia varsin vähäistä. - Pelkillä primäärimenetelmillä ei kaikilla polttoaineilla ja kaikissa ajotilanteissa välttämättä aliteta vaadittuja päästöarvoja. - SNCR:llä saavutetaan riittävä erotusaste.

6 - SCR on noin kymmenen kertaa kalliimpi vaihtoehto kuin SNCR - SCR lisää käyttökustannuksia (omakäyttösähkön kulutus kasvaa, katalyyttimateriaalin vaihtokustannukset). 6 Hiukkaspäästöt Valittu menetelmä Sähkösuodatin Vaihtoehtoinen menetelmä Kuitusuodatin tai sähkösuodatin + lämmöntalteenottopesuri Hiukkaspäästöjen vähentämistekniikaksi valittiin sähkösuodatin, koska - Sähkösuodattimella saavutetaan vaadittu päästötaso 30 mg/m 3 (n) - Sähkösuodattimen erotusaste BATin mukainen > 99,5 %. - Suuri osa poltossa vapautuvista raskasmetalleista on sitoutuneena lentotuhkaan, joten tehokas hiukkasten poisto rajoittaa tehokkaasti myös raskasmetallipäästöjä. - Sähkösuodattimella alhainen omakäyttösähkönkulutus sekä alhainen painehäviö, joten myös savukaasupuhaltimen energian kulutus jää alhaisemmaksi kuin muissa vaihtoehdoissa. - Kuitusuodatininvestointi olisi ollut kaikkiaan yli 2 M kalliimpi kuin sähkösuodatininvestointi. - Kuitusuodattimen omakäyttösähkön kulutus on korkea johtuen painehäviön aiheuttamasta puhallintehon tarpeen noususta sekä tarvittavan paine-ilman tuotannosta, mikä huonontaa laitoksen nettohyötysuhdetta. - Pesurista aiheutuva lisäinvestointikustannus olisi ollut yli 3,5 M. - Omakäyttösähkönkulutus kasvaa ja sähköntuotannon nettohyötysuhde alenee mm. tarvittavan lisäpuhallintarpeen takia (pesurin aiheuttama painehäviö) sekä pesurin energiankulutuksen takia. - Pesurin tuottama kaukolämpö alentaa laitoksen sähköntuotantoa merkittävästi, mikä huonontaa olennaisesti yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon kokonais-energiatehokkuutta. - Koska kierrätyspolttoaineen saatavuus on epävarmaa ja pesurista aiheutuvat lisäkustannukset merkittäviä, ei pesuri osoittautunut kokonaistarkastelun pohjalta mielekkääksi vaihtoehdoksi. Savukaasupäästöjen mittaus Voimalaitoksen päästöjen tarkkailu perustuu jatkuvatoimiseen päästömittaukseen. Savupiippuun johdettavasta savukaasusta seurataan jatkuvatoimisella päästömittauksella konventionaalisten polttoaineiden poltossa SO 2 -, NO x - ja hiukkaspäästöä. SO 2 - ja NO x -päästö mitataan FTIR- (Fourier Transform Infrared Spectroscopy) kaasuanalysaattorilla, jonka mittaus perustuu infrapunasäteilyn käyttöön. Samalla analysaattorilla saadaan mitattua jatkuvatoimisesti savukaasun happipitoisuus. Näyte otetaan kanavasta ja mittaus tapahtuu kuumista ja kosteista savukaasuista. Näytettä ei laimenneta ennen mittausta. Hiukkasmittaus tehdään Dr. Födisch AG:n valmistamalla virtaus- ja pölyanalysaattorilla. Virtausmittauksen yhteydessä mitataan jatkuvatoimisesti myös savukaasun paine ja lämpötila.

7 Konventionaalisten polttoaineiden poltossa mitattavien päästöjen lisäksi rinnakkaispolton aikana mitataan FTIR-kaasuanalysaattorilla jatkuvatoimisesti HCl-, HF-, CO- ja TOC-päästö. Rinnakkaispolton edellyttämät jatkuvatoimiset mittalaitteet on jo hankittu ja ne asennetaan projektin aikana hyvissä ajoin ennen laitoksen käyttöönottoa. 7 Mittalaitteiden raakadatan käsittely Päästömittausten (SO 2, NO 2, hiukkaset, CO, TOC, HCl, HF) ja apusuureiden mittausten (lämpötila, paine, O 2 vol-%, H 2 O vol-%, savukaasun virtausmäärä) lukemat päivittyvät laitoksen automaatiojärjestelmään. Päästömittausten mittaustieto siirretään automaatiojärjestelmään raakamittauksina (kostea kaasu ja todellinen happipitoisuus) muodossa mg/m 3 (n), lämpötila 273 K ja paine 101,3 kpa. Automaatiojärjestelmässä epäpuhtausmittausten lukemat muunnetaan kuivien savukaasujen olosuhteisiin ja redusoidaan 6 % happipitoisuuteen sekä korjataan epäpuhtauskohtaisten kalibrointifunktioiden avulla. Savukaasun virtausmittaustulokset muunnetaan yksikköön m 3 (n)/s. Kattilan ajon kannalta tärkeät mittaustulokset ovat nähtävänä valvomonäytöllä. Käytönvalvontajärjestelmä kerää automaatiojärjestelmästä mittalaitteiden kalibrointifunktiolla korjattuja yksittäisiä lukemia sekunnin välein. Käytönvalvontajärjestelmässä mittaustulokset käsitellään käytöntarkkailun ja päästörajoitusten valvonnan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Kaikki raakadata ja häiriötiedot siirretään myös käytönvalvontajärjestelmään. Automaatiojärjestelmästä kerätyistä hetkittäisistä arvoista lasketaan yhden minuutin keskiarvoja ja näistä edelleen puolen tunnin keskiarvoja (SO 2, NO x, hiukkaset, HCl, HF, TOC ja CO) ja tunnin keskiarvoja (SO 2, NO x ja hiukkaset). Puolen tunnin ja tunnin arvoja käytetään laskettaessa 24 tunnin päästötasot. Raja-arvoon verrattavat 24 tunnin keskiarvot Raja-arvoon verrattavien keskiarvojen laskentaan käytetään sellaisia hyväksyttyjä puolen tunnin ja tunnin keskiarvoja, joiden mittausaikana laitos on ollut normaaliajossa (= kytkettynä verkkoon). Tällöin laskentaan ei oteta mukaan käynnistys-, alasajo- ja häiriötilanteita. Automaatiojärjestelmään tulee tieto, jos jatkuvatoiminen mittari ei toimi normaalisti. Tällaisia tilanteita ovat mm. mittareiden kalibrointiajat, virhetilat ja vika-ajat, joiden kestot tallennetaan käytönvalvontajärjestelmään. Jos jonain vuorokautena hylätään mittausjärjestelmän käytettävyyshäiriön vuoksi rinnakkaispoltossa enemmän kuin viisi puolentunnin tai tavanomaisten jätteiden poltossa enemmän kuin kolme tunnin keskiarvoa, hylätään koko vuorokauden tuntiarvot. Hylätyn vuorokauden arvoja ei käytetä rajaarvoon verrattavien keskiarvopitoisuuksien laskentaan. Vuorokausien, joiden mittaustulos on hylätty, lukumäärä lasketaan. Tilanteista, joissa mittausjärjestelmän mittausten mitätöinti ylittää 10 päivää, ilmoitetaan viipymättä ympäristökeskukselle. Jos kalenterivuorokauden aikana poltetaan jätettä, raportoidaan koko vuorokausi rinnakkaispolton säännösten mukaisesti. Jätteenpolton aloittamisja lopettamisajankohdista pidetään kirjaa käytönvalvontajärjestelmässä.

8 8 Kuukausi- ja vuosipäästöjen laskenta Kokonaispäästöjen (t/kk, t/a) laskentaan käytetään sellaisia hyväksyttäviä puolen tunnin keskiarvoja ja tunnin keskiarvoja, joiden mittausaikana laitos on ollut käytössä. Päästömäärät saadaan savukaasujen epäpuhtauspitoisuuksien ja tilavuusvirtauksen tunnin arvoista. Ominaispäästön (mg/mj) kuukausi- ja vuosikeskiarvot lasketaan kokonaispäästöjen ja samana aikana sisään syötetyn energian osamääränä. Hälytykset Raja-arvojen ylityksistä saadaan hälytys. Rinnakkaispoltossa, jos raja-arvot ylittyvät, keskeytetään jätteenpoltto neljän tunnin kuluessa. Aika, jolloin raja-arvo on ylittynyt, tallennetaan järjestelmään ja lasketaan yhteen vastaavien tilanteiden kestoaikojen kanssa. Mittaustulosten tallentaminen Mittaustulokset tallentuvat automaattisesti voimalaitoksen automaatio- ja käytönvalvontajärjestelmään. 1 sekunnin aikatason tietojen tallennusaika käytönvalvontajärjestelmässä on 400 vuorokautta. Näistä laskettujen, 5 minuutin ja sitä suurempien aikatasojen (esim. 1 h ja 24 h), arvojen ja keskiarvojen tallennusaika on 10 vuotta. Laitoksen vaatimuksen mukaisuus tarkkailu Tavanomaisten polttoaineiden poltto Laskentaohjelmaan syötetään rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöille asetetut raja-arvot ja asetuksen mukaiset mittausten luotettavuutta osoittavat prosenttiosuudet. Mittaustuloksista laskettuja vuorokausikeskiarvoja verrataan raja-arvoon. Päästöraja-arvoja katsotaan noudatetun, jos yksikään raja-arvoon verrattava päästöjen vuorokausikeskiarvo ei ylitä raja-arvoa eikä 95 prosenttia vuoden aikana raja-arvoon verrattavista päästöjen tuntikeskiarvoista ylitä 200 prosenttia raja-arvosta. Rinnakkaispoltto Laskentaohjelmaan syötetään rikkidioksidi-, typenoksidi-, hiukkas-, TOC-, HCl-, HF- ja CO-päästöille asetetut raja-arvot sekä asetuksen mukaiset mittausten luotettavuutta osoittavat prosenttiosuudet. Päästöraja-arvoja katsotaan noudatetun, jos yksikään hiukkasten, rikkidioksidin, typenoksidien, orgaanisen hiilen, suolahapon tai fluorivedyn vuorokausikeskiarvoista ei ylitä raja-arvoa ja vuoden aikana mitatuista hiilimonoksidin liukuvista vuorokausikeskiarvoista 97 prosenttia ei ylitä raja-arvoa. Raskasmetalli-, dioksiini- ja furaanipäästöjä tarkkaillaan kertamittauksin. Päästöraja-arvoja katsotaan noudatetun, jos yksikään raskasmetallien vähintään 30 minuutin ja enintään 8 tunnin näytteenottoajan kuluessa mitattavista keskiarvoista ei ylitä raja-arvoa ja jos yksikään dioksiinien ja furaanien vähintään 6 tunnin ja enintään 8 tunnin näytteenottoajan kuluessa mitattavista keskiarvoista ei ylitä raja-arvoa.

9 9 Mittausten luotettavuusvaatimusten noudattaminen Kattilan jatkuvatoimisille epäpuhtausmittauksille on asetettu luotettavuusvaatimukset asetuksen (VNA 1017/2002) liitteen 3 kohdassa 5 ja jätteenpolttoasetuksen (VNA 362/2003) liitteessä 3. Kattilan jatkuvatoimisten epäpuhtausmittareiden luotettavuus määritetään mittareiden käyttöönoton yhteydessä ja siitä eteenpäin kerran kolmessa/viidessä vuodessa tehtävillä vertailumittauksilla. Luotettavuusvaatimusten toteutuminen tarkistetaan jäljempänä kuvatuilla menettelyillä. Huolto ja kunnossapito Laitteiden kunnossa pysyminen varmistetaan käynnin aikana ja revisiossa tehtävillä ennakkohuolto-, korjaus- ja muutostöillä. Savukaasupäästöjen mittalaitteet Mittalaitteiden laadunvarmistus- ja huoltoajankohdat on kirjattu ao. mittalaitteiden laitekohtaiseen päiväkirjaan tai sähköiseen kunnossapidon tietokantaan. Mittalaitteiden laadunvarmistusmenettelyistä ja huolloista pidetään käyttöpäiväkirjaa. Vertailumittaukset (QAL2) Jatkuvatoimisille päästömittauksille tehdään vertailumittaukset mittarin käyttöönoton jälkeen ja siitä eteenpäin vertailumittaukset voidaan tehdä kolmen vuoden välein, jos rinnakkaispoltto laitoksella on alkanut. Vertailumittaukset teetetään ulkopuolisella mittaajalla SFS-EN QAL2- menettelyn mukaisesti. Jos rinnakkaispolttoon ei ryhdytä tai siitä myöhemmin luovutaan, sovelletaan laitoksen toimintaan LCP-asetusta ja QAL2-menettelyn mukaiset vertailumittaukset teetetään viiden vuoden välein. QAL2-menettelyssä tarkastetaan jatkuvatoimisen mittalaitteen toiminta, määritetään mittalaitteelle kalibrointifunktio referenssimittausten avulla sekä testataan mittalaitteen luotettavuus. Kunkin epäpuhtauden referenssimittausmenetelmänä käytetään ensisijaisesti CEN-standardia ja sen puuttuessa muuta kansainvälistä tai kansallista standardia (esim. ISO, SFS). Vertailumittausraportissa määritetyt kalibrointifunktion suureet (α, β) päivitetään päästölaskennan automaatiojärjestelmään välittömästi mittausraportin ollessa käytettävissä. Ainoastaan QAL2-menettelyllä saatuja kalibroituja mittaustuloksia käytetään päästölaskennassa. Päästömittausten epävarmuudelle on asetettu LCP-asetuksen liitteen 3 kohdassa 5 ja jätteenpolttoasetuksen liitteessä 3 enimmäisarvot (95 %:n luottamusvälinarvot). Mikäli mittalaitteen luotettavuus ei täytä vaatimuksia, mittalaite ja sen tulosten laskennalliseen käsittelyyn vaikuttavat apusuuremittarit huolletaan ja kalibroidaan. QAL2-menettelyä ei käytetä päästörajojen toteutumisen seuraamiseen. Vuosittaiset laadunvarmistustestit (AST) Jatkuvatoimisille päästömittauksille tehdään laadunvarmistustestit vuosittain standardin SFS-EN (Stationary source emissions. Quality assurance of automated measuring systems) AST-menettelyn (Annual Surveillance Test) mukaisesti. Laadunvarmistustestit teetetään ulkopuolisella asiantuntijalla.

10 Vuosittaisessa laadunvarmistuksessa tarkistetaan mittaustulosten luotettavuus toiminnallisilla testeillä ja rinnakkaismittauksilla. Menettelyllä tarkistetaan myös, onko QAL2-menettelyllä saatu kalibrointifunktio edelleen validi. Jos mittausjärjestelmän luotettavuudessa havaitaan poikkeamia, niiden syyt selvitetään, tehdään tarvittavat korjaukset ja vertailumittaus QAL2:n mukaisesti. Rinnakkaismittauksen tulokset raportoidaan vuosittain. AST-menettelyä ei käytetä päästörajojen toteutumisen seuraamiseen. Käytönaikainen laadunvarmistus (QAL3) Jatkuvatoimisten päästömittausten laadunvarmistus QAL2- ja ASTmenettelyiden välillä tehdään standardin SFS-EN (Stationary source emissions. Quality assurance of automated measuring systems) QAL3- menettelyn (Quality Assurance Level 3) mukaisesti. QAL3-menettelyn mukaisen laadunvarmistus tehdään kerran kuukaudessa laitoksen toimesta. Menettelyn avulla havaitaan nolla- ja kalibrointipisteiden mahdolliset siirtymät sekä se, milloin laite vaatii huoltoa. Huoltovälit määräytyvät laitetoimittajien ohjeiden, laadunvarmistusmenettelyiden ja saatujen käyttökokemusten mukaan. Mittalaitteiden QAL3-menettelyn mukainen laadunvarmistus ja huoltotoimenpiteet suoritetaan laitetoimittajien ohjeiden mukaisesti. 10 SELVITYKSEN KÄSITTELY Selvityksen täydennykset Hakija on täydentänyt selvitystään Selvityksestä tiedottaminen ja kuuleminen Ympäristölupavirasto on pyytänyt selvitykseen liittyen lausuntoa Lapin ympäristökeskukselta ja Tornion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot 1. Lapin ympäristökeskus on todennut, että Tornion Voima Oy:n toimittaman selvityksen ( ) mukaisten puhdistinlaitteistojen voidaan ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan katsoa olevan parhaan käytettävissä olevan tekniikan vaatimusten mukaiset. Ympäristökeskus pitää myös selvityksen teknis-taloudellista tarkastelua ja laitteistojen valintaperusteluja riittävänä, mutta toteaa, että selvityksen olisi tullut sisältää myös eri tekniikoilla saavutettavien päästötasojen tarkastelun mukaan lukien kaikkien valittujen puhdistustekniikoiden erotusasteet. On todennäköistä, että käyttöön otettavalla savukaasujen puhdistustekniikalla voidaan normaalitilanteessa saavuttaa ympäristölupapäätöksen (Psy y-83, ) lupamääräyksissä annettuja päästörajoja alhaisemmat tasot. Ympäristökeskus korostaa, että voimalaitosta tulisi kaikissa tilanteissa pyrkiä käyttämään siten, että syntyvät päästöt ja muut ympäristöhaitat ovat mm. ympäristönsuojelulain 4 :n mukaisesti mahdollisimman vähäiset. Lupahakemuksen ja nyt toimitetun selvityksen pohjalta jää epä-

11 selväksi, mitkä olisivat Tornion voimalaitoksella saavutettavissa olevat normaalit NO x - ja SO 2 -päästötasot ammoniakkivettä ja kalkkikiveä syöttämällä. Syöttöjen optimoinnissa tulee tavoitteena olla mahdollisimman alhainen päästötaso, ei pelkästään päästöraja-arvon saavuttaminen. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan selvityksen ( ) mukaiset ilmaan johdettavien päästöjen mittaus- ja laadunvarmennusmenetelmät täyttävät pääsääntöisesti ympäristönsuojelulain ja jätteen polttamisesta annetun asetuksen vaatimukset. Valvonnan kannalta tarpeellisista tarkkailuyksityiskohdista sopiminen tehdään ympäristökeskuksen ja toiminnanharjoittajan kesken lupapäätöksen lupamääräyksen 19 mukaisesti. Ympäristökeskus haluaa kuitenkin lausuntonaan tuoda esiin eräitä mittauksiin liittyviä epäselviä tai muuten täsmentämistä vaativia kohtia: Selvityksestä ei käy ilmi rinnakkaispolton edellyttämien jatkuvatoimisten mittalaitteiden asentamisajankohta. Asennetaanko laitteet voima-laitoksen käyttöön oton yhteydessä vai vasta, kun jätepolttoainetta ollaan ottamassa käyttöön? Rinnakkaispolton edellyttämien mittalaitteiden sekä niiden tuottamien tietojen käsittelyjärjestelmän on oltava käytössä hyvissä ajoin ennen rinnakkaispolton aloittamista. LCP-asetuksen noudattamisen valvomiseksi ja toimeenpanemiseksi tulee sellaisista tilanteista ilmoittaa viipymättä ympäristökeskukselle, joissa mittausjärjestelmien mittausten mitätöinti ylittää 10 päivää. Ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan samaa mitätöintija ilmoituskäytäntöä tulisi soveltaa rinnakkaispolton edellyttämiin mittauksiin. Lupapäätöksessä ja toimitetussa selvityksessä esiintyy ristiriitaista ja virheellistä tietoa vertailumittausten (QAL2) toteutustiheydestä. Standardin SFS-EN mukaan vertailumittaukset on tehtävä viiden vuoden välein, mutta jätteenpolttoasetuksen 16 edellyttää QAL2-mittauksiin rinnastettavien rinnakkaismittausten tekemistä ainakin kerran kolmessa vuodessa. Ympäristökeskus esittää, että jätepolttoaineiden käyttöön oton jälkeen QAL2-mittaukset tulee tehdä kolmen vuoden välein, ellei jätepolttoaineiden käytössä luotettavasti esitetä tulevan useita vuosia kestäviä keskeytyksiä. 11 Selvityksen tekijän vastine Tornion Voima Oy on antamassaan vastineessa täydentänyt selvitystään ympäristökeskuksen lausunnon perusteella (täydennykset on otettu huomioon edellä SELVITYKSEN SISÄLTÖ -osiossa) ja todennut mm. seuraavaa: Puhdistinlaitteistoja ja päästöjen vähentämismahdollisuuksia koskevaan selvitykseen ei sisällytetty eri tekniikoilla saavutettavia päästötasoja eikä valittujen puhdistustekniikoiden erotusasteita, koska niiden arvioiminen on hyvin vaikeaa. Laitoksessa tullaan polttamaan useita eri polttoaineita yhtä aikaa ja eri tekniikoilla saavutettaviin päästötasoihin vaikuttavat monet vaikeasti määriteltävät seikat. Eri tekniikoilla saavutettavissa olevista päästötasoista saa jonkinlaisen kuvan mm. BREF-asiakirjoista, mutta näiden päästötasojen toteutumisesta ko. kattilaratkaisulla ja käytettävissä olevien useiden polttoaineiden seospoltossa ei voida olla varmoja.

12 Luotettavaa tietoa laitokselle valitulla tekniikalla saavutettavista päästötasoista saadaan vasta laitoksen toimiessa. Koska laitetoimittajatkaan eivät suostu sitoutumaan takuumielessä valtioneuvoston asetuksissa esitettyjä päästörajoja tiukempiin arvoihin, on toiminnanharjoittajan mahdotonta antaa tässä vaiheessa arvioita saavutettavista päästötasoista. Voimalaitoksen päästöjen vähentämisessä on huomioitava BAT-ohjeiden mukaisesti ympäristövaikutusten kannalta kokonaisuus sekä eri tekijöiden ristikkäisvaikutukset eikä tavoitteena voi yksiselitteisesti olla jokaisen päästökomponentin mahdollisimman alhainen absoluuttinen päästötaso. Päästöjen vähentämisen optimoinnissa on huomioitava, että esimerkiksi tulipesään syötettävä kalkki vähentää rikkipäästöjä, mutta toisaalta voi lisätä hiukkaspäästöjä, samoin ammoniakkiveden syötöllä vähennetään NO x - päästöjä, mutta lisätään ammoniakkipäästöä ja heikennetään tuhkan hyötykäyttömahdollisuuksia. Samoin tulee ottaa huomioon, että tarpeettomalla kalkin syötöllä voidaan vaikeuttaa merkittävästi useiden kattilan tulistimien korroosion kannalta ongelmallisten biopolttoaineiden ja kierrätyspolttoaineiden polttomahdollisuuksia. Ylimääräinen kalkin syöttö muuttaa tulipesään muodostuvaa rikki/kloori -suhdetta siten, että tulistinkorroosioongelma hankaloituu olennaisesti. Näin ollen rikkidioksidipäästöjen minimointi tarpeettoman suurella kalkin syötöllä johtaisi bio- ja kierrätyspolttoaineiden käytön rajoittamiseen korroosion takia, mikä ei ole kokonaisuuden kannalta järkevää. Bio- ja kierrätyspolttoaineiden maksimaalisella käytöllä on erittäin tärkeä rooli voimalaitoksen CO 2 -päästöjen minimoimisessa. Rinnakkaispolton edellyttämät jatkuvatoimiset mittalaitteet on jo hankittu ja ne asennetaan projektin aikana hyvissä ajoin ennen laitoksen käyttöönottoa. Ensimmäinen vertailumittaus tehdään mittarien ensimmäisen käyttövuoden aikana ja siitä eteenpäin vertailumittaukset voidaan tehdä kolmen vuoden välein, jos rinnakkaispoltto laitoksella on alkanut. Vertailumittaukset teetetään ulkopuolisella mittaajalla SFS-EN QAL2-menettelyn mukaisesti. Jos rinnakkaispolttoon ei ryhdytä tai siitä myöhemmin luovutaan, sovelletaan laitoksen toimintaan LCP-asetusta ja QAL2-menettelyn mukaiset vertailumittaukset teetetään viiden vuoden välein. Tapauksissa, joissa mittausjärjestelmän mittausten mitätöinti ylittää 10 päivää, voidaan mitätöinti- ja ilmoituskäytäntö toteuttaa ympäristökeskuksen lausunnossa esittämällä tavalla soveltaen myös rinnakkaispolton edellyttämiin mittauksiin. 12 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U Tornion Voima Oy:n laatima selvitys on riittävä, eikä Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston myöntämää lupaa nro 130/05/1, sellaisena kuin se on Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä nro 06/0261/3 muutettuna, ole tarpeen muuttaa tai täydentää. RATKAISUN PERUSTELUT Esitetty selvitys sisältää Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen nro 06/0261/3 lupamääräyksen 18b mukaiset selvitykset. Hakijan selvitys tukee Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessään nro 130/05/1 tekemää ympäristönsuojelulain 41 ja 42 :n mukaista lupaharkintaa ja ko. lupapäätöksessä annettuja päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista

13 koskevia määräyksiä sekä tarkkailuvelvoitteita. Täten Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston myöntämää lupaa nro 130/05/1, sellaisena kuin se on Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä nro 06/0261/3 muutettuna, ei ole tarpeen muuttaa tai täydentää. 13 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Hakija on täydentänyt selvitystään Lapin ympäristökeskuksen lausunnon perusteella. Täten vaatimukset on otettu huomioon päätöksestä ja sen perusteluista ilmenevin tavoin. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 43 1 momentti ja 55 3 momentti KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Asian käsittelymaksu on euroa. Perustelu Käsittelymaksu peritään maksutaulukon kohdan "muu ympäristölupa-asia" mukaista tuntimaksua (38,50 euroa/tunti) käyttäen. Asian käsittelyn vaatimana tuntimääränä on käsittelymaksun laskennassa käytetty 30 tuntia. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003)

14 14 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Ulla Hantunen Erkki Kantola Jorma Rantakangas Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Ulla Hantunen sekä ympäristöneuvokset Erkki Kantola (esittelijä) ja Jorma Rantakangas. Tiedustelut; asian esittelijä, puh EK/lk Liite Valitusosoitus

15 1 LIITE 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot käyntiosoite: Isokatu 14, 6. kerros postiosoite: PL 113, Oulu puhelin: as.palv ; telekopio sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.