LIITE 1 ARVIOINTIPERIAATTEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIITE 1 ARVIOINTIPERIAATTEET"

Transkriptio

1 LIITE 1 ARVIOINTIPERIAATTEET 196

2 ARVIOINTIPERIAATTEET 1. TAUSTAA Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) on järjestelmällisesti etenevä prosessi. Siinä tunnistetaan ja arvioidaan hankkeen mahdollisia vaikutuksia fyysisiin, biologisiin ja sosiaalisiin/sosioekonomisiin kohteisiin. Lisäksi arviointiprosessin aikana esitetään lievennystoimia, jotka sisällytetään hankkeeseen näiden vaikutusten ehkäisemistä, minimoimista tai vähentämistä varten. Vaikutus on suunnitellun toiminnon aiheuttama muutos ympäristön tilassa. Muutos arvioidaan suhteessa ympäristön nykyiseen tilaan. Vaikutukset ovat joko välittömiä tai välillisiä. välittömät vaikutukset/suorat vaikutukset syntyvät suunnitellun hankkeen toimenpiteiden ja muutoksen kohteena olevan ympäristön suorasta vuorovaikutuksesta. esimerkiksi luontotyypin menetys maansiirron johdosta. Välilliset /epäsuorat vaikutukset johtuvat hankkeen suorista vaikutuksista. Esimerkiksi pohjaveden pinnan alenemisesta mahdollisesti seuraavat habitaattien muutokset hankealuetta ympäröivillä soilla. Vaikutusten tunnistamisen jälkeen arvioidaan sen voimakkuutta. Voimakkuuden perusteella voidaan arvioida sen suuruutta. Vaikutuksen suuruuden kriteerit kuvataan kullekin vaikutukselle erikseen. Vaikutusten arvioinnissa tulee arvioida myös vaikutusten merkittävyyttä. Merkittävyys riippuu vaikutuskohteen häiriöherkkyydestä/herkkyydestä tai kyvystä sietää tarkasteltavaa vaikutusta ja vaikutuksen suuruudesta. Tässä YVA:ssa pyritään kuvaamaan niin suuruutta ja herkkyyttä siten, että ne mahdollisimman läpinäkyvästi mahdollistavat vaikutusten merkittävyyden arvioinnin. Kuva 1-1. Periaate vaikutusten merkittävyyden arvioimiseksi. Jotta vaikutuksen merkittävyys voitaisiin arvioida, tarvitaan tietoa 1) vaikutusalueen nykytilasta, 2) vaikutuksien suuruudesta ja 3) vaikutuskohteen herkkyydestä (häiriöherkkyys)

3 Vaikutukset luokitellaan niiden luonteen (myönteiset tai haitalliset), tyypin ja palautuvuusasteen mukaisesti. Vaikutus voi olla tyypiltään suora, epäsuora tai kumulatiivinen. Palautuvuusaste viittaa kohteen kykyyn palautua tilaan, jossa se oli ennen joutumistaan vaikutuksen alaiseksi. Ihannetilanteessa kaikki hankkeen aiheuttamat vaikutukset ovat palautuvia. 2. VAIKUTUSKOHTEEN HERKKYYS Vaikutuskohteen herkkyydellä tarkoitetaan tarkasteltavan ympäristön kykyä vastaanottaa tarkastelun kohteena olevaa vaikutusta. Tämä tarkastelu tehdään kunkin vaikutuksen osalta sen nykytilannekuvauksen yhteydessä Herkkyys luokitellaan tässä kolmeen luokkaan: 1) alhainen, 2) keskisuuri ja 3) suuri. Asiantuntijaarvioiden ja sidosryhmien kuulemisen avulla varmistetaan, että tietyn resurssin tai vaikutuskohteen luontaisesta arvosta vallitsee riittävä yksimielisyys. Resurssin/vaikutuskohteen arvottamisen ansiosta voidaan arvioida sen herkkyys muutokselle (herkkyys vaikutukselle). Arvon/herkkyyden määrittämisessä käytetään useita kriteereitä: esimerkiksi suojelustatus kansallisella tasolla, erilaiset standardien ja rajoitusten asettamat vaatimukset, suhde vallitseviin Kuva 2-1. Vaikutuskohteen herkkyystason määrittelyn keinot. käytäntöihin ja tehtyihin suunnitelmiin, suhde mahdollisiin muihin määräyksiin, ympäristöstandardeihin, yritys- tai alakohtaisiin periaatteisiin, sietokyky muutoksille, sopeutuvuus, harvinaisuus, monimuotoisuus, arvo muille resursseille/vaikutuskohteille, luonnollisuus ja haavoittuvuus. Määrityskriteereistä on esitetty esimerkkejä alla olevissa taulukoissa.

4 Taulukko 2-1. Arvoa/herkkyyttä osoittavat kriteerit fyysinen ympäristö. Arvo/herkkyys Alhainen Määritelmä Resurssi/vaikutuskohde, jolla ei ole laajaa merkitystä ekosysteemin toiminnoille/palveluille tai sellainen joka on tärkeä, mutta kestää muutosta (kun on kyse hankkeen toiminnoista) ja joka palaa luonnostaan ja nopeasti ennen vaikutusta vallinneeseen tilaan toimintojen lakattua. Keskisuuri Resurssi/vaikutuskohde, joka on tärkeä laajempien ekosysteemitoimintojen/- palveluiden kannalta, ei ehkä kestä muutosta, mutta voidaan aktiivisin toimin palauttaa ennen vaikutusta vallinneeseen tilaan, tai palaa siihen ajan mittaan luonnostaan. Suuri Resurssi/vaikutuskohde, joka on kriittinen ekosysteemitoimintojen/- palveluiden kannalta, ei kestä muutosta ja ei voida palauttaa ennen vaikutusta vallinneeseen tilaan. Taulukko 2-2. Arvoa/herkkyyttä osoittavat kriteerit biologinen ympäristö Arvo/herkkyys Määritelmä Alhainen Laji (tai luontotyyppi), jolla ei ole erityistä ympäristöllistä arvoa tai joka ei ole tärkeä biodiversiteetin kannalta tai jota ei ole suojeltu tai luokiteltu uhanalaiseksi. Vaikutuskohde, joka ei ole tärkeä laajemman ekosysteemin toiminnoille/palveluille tai joka on tärkeä, mutta kestää muutosta (kun on kyse hankkeen toiminnoista) ja joka palaa luonnostaan ja nopeasti ennen vaikutusta vallinneeseen tilaan toimintojen lakattua. Laji (tai luontotyyppi), jota ei ole suojeltu tai luokiteltu uhanalaiseksi. Laji on yleinen tai runsaslukuinen, se ei ole elintärkeä muille ekosysteemin toiminnoille (esim. muiden lajien ravintoa tai mahdollisten tuholaislajien saalistaja) eikä tuota tärkeitä ekosysteemipalveluita (esim. rannikon stabilointia). Keskisuuri Suuri Luontotyypit, jotka on suojeltu ja suojelun kannalta tärkeät lajit. Alueellisella tasolla näiden alueiden merkitystä ei kuitenkaan määritellä kovin tärkeäksi, esimerkiksi niiden pienen koon takia tai niiden luonnontilassa tapahtuvien muutosten vuoksi. Vaikutuskohde, joka on tärkeä laajemman ekosysteemin toimintojen/palvelusten kannalta. Se ei ehkä kestä muutoksia, mutta voidaan aktiivisin toimin palauttaa ennen vaikutusta vallinneeseen tilaan, tai palaa siihen ajan mittaan luonnostaan. Laji, jota ei ole suojeltu tai luokiteltu, joka on yleinen maailmassa mutta harvinainen hankealueella, on tärkeä ekosysteemin toiminnoille/palveluille ja joka on uhanalainen tai jonka populaatio pienenee. Luontotyypit, jotka ovat erityisen tärkeitä suojelluille tai suojelun kannalta tärkeille lajeille. Vaikutuskohde, joka on kriittinen ekosysteemin toimintojen/palveluiden kannalta, ei kestä muutosta ja jota ei voida palauttaa ennen vaikutusta vallinneeseen tilaan. Laji joka on suojeltu EU:n/Suomen lainsäädännön ja/tai kansainvälisen sopimuksen (esim. CITES) nojalla, joka on luokiteltu harvinaiseksi, joka on IUCN:n mukaan uhanalainen tai erittäin uhanalainen ja joka on erittäin tärkeä ekosysteemin toiminnoille/palveluille. Taulukko 2-3. Arvoa/herkkyyttä osoittavat kriteerit sosiaalinen ympä ristö

5 Arvo/herkkyys Alhainen Määritelmä Sosioekonomisilla voimavaroilla, joihin vaikutus kohdistuu, ei katsota olevan merkittävää resurssi-, taloudellista, kulttuuri- tai sosiaalista arvoa. Keskisuuri Sosioekonomiset voimavarat, joihin vaikutus kohdistuu, eivät ole merkittäviä koko hankealueen tasolla, mutta niillä on merkitystä paikalliselle omaisuuspohjalle, toimeentulolle jne. Suuri Sosioekonomiset voimavarat, joihin vaikutus kohdistuu, on erityisesti suojattu kansallisilla tai kansainvälisillä toimintaperiaatteilla tai lainsäädännöllä, ja ne ovat merkittäviä hankealueen omaisuus-/resurssipohjalle tai toimeentulolle alueellisella tai kansallisella tasolla. 3. VAIKUTUKSEN SUURUUS Vaikutuksen suuruuteen vaikuttaa sen 1) maantieteellinen laajuus, 2) ajallinen kesto ja 3) sen voimakkuus Vaikutusten suuruus mitataan tai arvioidaan kullekin vaikutukselle tyypillisillä arviointimenetelmillä ja ne kuvataan kullekin vaikutukselle erikseen. Onko vaikutuksen suuruus kokonaisuutena pientä, keskisuurta vai suurta määrittyy vaikutuksen 1) maantieteellisen laajuuden, 2) ajallisen keston ja 3) voimakkuuden perusteella. Maantieteelliseltä laajuudeltaan vaikutus voi olla paikallinen, alueellinen, kansallinen tai rajat ylittävä. Ajalliselta kestoltaan vaikutukset voivat olla väliaikaisia, lyhytaikaisia, pitkäaikaisia ja pysyviä. Vaikutusten voimakkuus voi olla pieni, keskisuuri tai suuri. Arvioitaessa vaikutuksen voimakkuutta määrittävien muuttujien arvoja hyödynnetään olemassa olevaa tietoa, YVA ryhmän kokemusta, kirjallisuutta, aiempaa kokemusta vastaavasta toiminnasta, mallien avulla saavutettavaa kuvausta vaikutusten leviämisestä, tilastoanalyysejä, paikkatietojärjestelmää ja kenttätutkimuksia. Koska vaikutuksen suuruuden määrittämisessä käytetyt laajuuden, keston ja intensiteetin kriteerit vaihtelevat resurssista ja/tai vaikutuskohteesta toiseen, niin fyysisessä, biologisessa ja sosiaalisessa / sosioekonomisessa ympäristössä käytetään eri määritelmiä vaikutuksien suuruutta kuvattaessa. Vaikutus voi olla suuruudeltaan 1) pieni, 2) keskisuuri tai 3) suuri. Alla olevissa taulukoissa 3-1, 3-2 ja 3-3 on määritetty esimerkkejä, minkälaisilla kriteereillä vaikutus eri ympäristöissä mihinkin luokkaan kuuluisi. Luokittelu ei ole millään muotoa standardoitu ja sen tarkoituksena on vain lisätä arvioinnin läpinäkyvyyttä ja perusteluja, miten arvioinnin tulokseen on päädytty. Samalla varmistetaan, että kaikkia vaikutuksia tarkastellaan samalla tavoin fyysisen tilan muutoksesta vaikutukseen ja edelleen vaikutuskohteen herkkyyden kautta merkittävyyden arviointiin.

6 Kuva 3-1. Vaikutuksen suuruusluokan määrittelyn keinot. Taulukko 3-1. Vaikutuksen suuruusluokka fyysinen ympäristö. Vaikutuksen Määritelmä suuruusluokka Pieni Fyysiseen resurssiin/vaikutuskohteeseen kohdistuva tilapäinen tai lyhytaikainen vaikutus, joka on paikallinen ja ylittää luonnollisen vaihtelun rajat, mutta jonka ei katsota aiheuttavan suuruusluokan muutosta. Ympäristö palautuu vaikutusta edeltäneeseen tilaan, kun vaikutus lakkaa. Keskisuuri Suuri Fyysiseen resurssiin/vaikutuskohteeseen kohdistuva tilapäinen tai lyhytaikainen vaikutus, joka saattaa olla paikallista vaikutusta laajempi ja saattaa aiheuttaa resurssin/vaikutuskohteen laadun tai toiminnallisuuden suuruusluokan muutoksen. Se ei kuitenkaan uhkaa resurssin/vaikutuskohteen tai minkään siitä riippuvan vaikutuskohteen/prosessin eheyttä pitkäaikaisesti. Laajalle alueelle leviävää keskisuurta vaikutusta pidetään suurena vaikutuksena. Fyysiseen resurssiin/vaikutuskohteeseen kohdistuva vaikutus, joka aiheuttaa paikallisella tai sitä laajemmalla alueella palautumattoman ja kaikki rajat ylittävän suuruusluokan muutoksen. Muutos voi aiheuttaa pitkäaikaisia muutoksia resurssin/vaikutuskohteen tai siitä riippuvan vaikutuskohteen/prosessin luonteessa. Vaikutus on suuruusluokaltaan suuri, jos se jatkuu kyseisen toiminnan loppumisen jälkeen.

7 Taulukko 3-2. Vaikutuksen suuruusluokka biologinen ympäristö Vaikutuksen suuruusluokka Pieni Määritelmä rakentaminen ja /tai käyttö vaikuttavat luontoon vain paikallisesti hankealueella ja sen ympäristössä. Hankkeella ei ole merkittäviä aluetta pirstovia vaikutuksia, eikä se aiheuta muita mekanismeja, joilla olisi ympäristövaikutuksia hankealuetta laajemmalla alueella. On todennäköistä, että toimintojen lakattua hankealue voidaan pääosin kunnostaa lähes luonnontilaansa. Keskisuuri Suuri Toiminnot vaikuttavat luontoon paikallisella tasolla. Jotkin toiminnot, jotka aiheuttavat vain vähäisiä elinympäristöjen menetyksiä, ovat paikannettavissa tähän luokkaan, mikäli hanke aiheuttaa laajemmalle ulottuvaa elinolosuhteiden heikkenemistä esimerkiksi pirstoutumisen takia. Toiminnot vaikuttavat luontoon hyvin laajalla alueella ja vaikutukset kohdistuvat monien lajien populaatioihin alueellisella tasolla. Vaikutuksen aiheuttajina voivat olla elinolosuhteiden menetys tai muut vaikutusmekanismit (esimerkiksi pirstoutuminen), jotka aiheuttavat lajien lisääntymiselle välttämättömien habitaattien heikentymisen. hankealue voidaan todennäköisesti kunnostaa vain osittain hankkeen päättymisen jälkeen. Taulukko 3-3. Vaikutuksen suuruusluokka sosiaalinen ympäristö. Vaikutuksen Määritelmä suuruusluokka Pieni Vaikutus yhteiskunnan erityisryhmiin/-yhteisöihin tai sosioekonomisiin arvoihin (kulttuuriin, matkailuun, elinkeinoihin jne.) on lyhytaikaista ja ei johda laajalle leviäviin ja pitkäaikaisiin ihmisiin tai resursseihin kohdistuviin vaurioihin. Keskisuuri Suuri Vaikutus yhteiskunnan erityisryhmiin/-yhteisöihin tai sosioekonomisiin arvoihin saattaa aiheuttaa pitkäkestoisia statuksen muutoksia, mutta ei uhkaa ryhmien, yhteisöjen eikä sosioekonomisten arvojen yleistä vakautta. Laajalle alueelle ulottuvat keskisuuret vaikutukset luokitellaan suuriksi. Suuruusluokaltaan kyllin suuret erityisryhmiin, yhteisöihin, tai yhteen tai useampaan sosioekonomiseen arvoon kohdistuvat vaikutukset, jotka aiheuttavat pitkäaikaisia tai pysyviä (sukupolvien välisiä) statuksen muutoksia. Huomioitavaa on, että vaikutuksen suuruus voi olla positiivinen tai negatiivinen. Negatiivista vaikutusta kuvataan yllä esitetyillä punertavilla värisävyillä ja positiivista vaikutusta kuvataan vihreillä värisävyillä. 4. VAIKUTUKSEN MERKITTÄVYYS Vaikutuksen merkittävyys muodostuu vaikutuskohteen kyvystä ottaa vastaan tarkasteltua vaikutusta eli herkkyydestä ja vaikutuksen suuruudesta. Vaikutuksen merkittävyys määritetään taulukon 1-1 mukaisesti ristiintaulukoimalla vaikutuksen suuruus ja vaikutuskohteen herkkyys. Tätä arviointia varten vaikutusten merkittävyys on luokiteltu 1) merkityksettömiksi, 2) vähäisiksi, 3) kohtalaisiksi ja 4) suuriksi.

8 Taulukko 4-1. Vaikutuste n merkittävyyden arvioinnin perusteet. Suuruusluokaltaan pieni vaikutus Suuruusluokaltaan keskisuuri vaikutus Suuruusluokaltaan suuri vaikutus Vähäinen arvo/herkkyys Vähäinen Vähäinen Kohtalainen Kohtalainen arvo/herkkyys Vähäinen Kohtalainen Suuri Suuri arvo/herkkyys Kohtalainen Suuri Suuri Vaikutuksen merkittävyys Ei vaikutusta, vaikutus merkityksetön Vähäinen merkitys Vaikutukset eivät erotu ympäristöllisen ja sosiaalisen/sosioekonomisen muutoksen taustatasosta / luonnollisesta tasosta. Pienen suuruusluokan vaikutukset, jotka ovat standardien mukaisia ja/tai kohdistuvat alhaisen tai kohtalaisen arvon/herkkyyden resursseihin/vaikutuskohteisiin. Kohtalaisen suuruusluokan vaikutukset, jotka kohdistuvat alhaisen arvon/herkkyyden resursseihin/vaikutuskohteisiin. Kohtalainen merkitys Suuri merkitys Laaja luokka, jossa vaikutukset ovat standardien mukaisia. Nämä vaikutukset voivat olla suuruusluokaltaan pieniä kohdistuessaan resursseihin/vaikutuskohteisiin, joiden arvo/herkkyys on suuri, tai kohtalaisia kohdistuessaan resursseihin/vaikutuskohteisiin, joiden arvo/herkkyys on kohtalainen, tai suuria kohdistuessaan resursseihin/vaikutuskohteisiin, joiden herkkyys on kohtalainen. Vaikutus ylittää hyväksyttävät rajat ja standardit, on suuruusluokaltaan suuri ja kohdistuu resursseihin/vaikutuskohteisiin, joiden arvo/herkkyys on kohtalainen, tai kohtalainen ja kohdistuu resursseihin/vaikutuskohteisiin, joiden arvo/herkkyys on suuri. Merkittävyyden suunnan määrää vaikutuksen suuruus, eli onko vaikutus positiivinen vai negatiivinen. Negatiivisen vaikutuksen merkittävyyttä kuvataan yllä esitetysti punertavilla väreillä ja positiivisen vaikutuksen merkittävyyttä vihreillä värisävyillä.

9 LIITE 2 LAUSUNTO ARVIOINTIOHJELMASTA 197

10 Lausunto UUDELY/21/07.04/ NCC Roads Oy Kaskimäenkatu Tampere Viite Arviointiohjelma saapunut LAUSUNTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA, NCC ROADS OY:N OHKOLAN KIERRÄTYSTERMINAALI, MÄNTSÄLÄ 1. HANKETIEDOT JA YVA -MENETTELY NCC Roads Oy on saattanut vireille Mäntsälän Ohkolan kierrätysterminaali -hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn toimittamalla Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukseen (ELY-keskus) hanketta koskevan ympäristövaikutusten arviointiohjelman. Arviointiohjelma ja arviointiselostus Arviointiohjelma on hankkeesta vastaavan laatima suunnitelma niistä selvityksistä, joita ympäristövaikutusten arvioimiseksi on tarpeen tehdä sekä siitä, miten arviointimenettely järjestetään. Hankkeesta vastaava laatii arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon perusteella arviointiselostuksen. Hankkeesta vastaava ja yhteysviranomainen Hankkeesta vastaava on NCC Roads Oy, jossa hankkeen yhteyshenkilöinä ovat Jukka Viitanen ja Hanna Haukilahti. Konsulttina arviointiohjelman laadinnassa on Ramboll Finland Oy, jossa yhteyshenkilöinä ovat Joonas Hokkanen ja Eero Parkkola. Uudenmaan ELY-keskus toimii arviointimenettelyssä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaisena yhteysviranomaisena. Yhteyshenkilöinä arviointimenettelyssä toimii Leena Eerola (Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista 3, 1 mom. 10 kohta sekä asetus elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksista 2 1 mom. 3 kohta ja 3 1 mom. 1 kohta). Hanketausta ja hankkeen kuvaus NCC Roads Oy:llä on Ohkolassa toimiva kalliolouhos, jossa harjoitetaan kiviaineksen louhintaa, murskausta sekä ylijäämämaiden vastaanottoa. Hanke sijoittuu noin 10 km Mäntsälän keskustasta etelään. Vuonna Lasku hankkeesta vastaavalle 7 0. Maksuperusteet ovat lausunnon liitteenä. UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero Asemapäällikönkatu Helsinki PL Helsinki

11 UUDELY/21/07.04/2012 2/12 Hankkeen vaihtoehdot 2002 on tehty toiminnan laajentamiseen liittyvä ympäristövaikutusten arviointi. NCC Roads Oy suunnittelee ylijäämälouheen vastaanottoa, käsittelyä ja läjitystä, rakennustoiminnan jätteiden ja ylijäämälouheen vastaanottoa ja käsittelyä sekä haitta-ainepitoisuuksiltaan alemman ohjearvon alittavien pilaantuneiden maiden vastaanottoa ja läjitystä olemassa olevalle NCC Roads Oy:n Ohkolan kiviainesten ottoalueelle. Lisäksi hankkeeseen kuuluu kiviainesten ottotoiminnan laajentaminen käytössä olevan alueen pohjois- ja itäpuolille. Nykyisen toiminta-alueen pinta-ala on noin hehtaaria ja laajennusalueen pinta-ala noin 32 hehtaaria. Hankkeessa huomioidaan myös yhteisvaikutukset louhinnan osalta, jota jatketaan nykyisestä tasosta +73 mpy tasolle +63 mpy. Louhinnan syventämisen ympäristövaikutukset on arvioitu aikaisemmassa YVA-menettelyssä vuonna Vaihtoehdoissa VE 1, VE 2 ja VE 3 kiviaineksen louhinta ja murskaus jatkuu nykyisten lupien mukaisesti. VE 1 ja VE 2 sijoittuvat nykyiselle toiminta-alueelle. VE 3 sijoittuu nykyiselle toiminta-alueelle sekä pohjois- ja itäpuolilla sijaitsevalle laajennusalueelle. Uusia toimintoja ovat: VE 1 Ylijäämämaiden vastaanotto, jalostus, myynti ja läjitys kokonaismäärän ollessa m 3 ktr, vuosittaisen vastaanoton keskimäärin t/a ja maksimivarastointimäärän t. Rakennustoiminnan jätteiden vastaanotto ja käsittely: betoni- ja tiilijätteen vastaanotto, murskaus ja myynti, käyttö maanläjityksen tukirakenteisiin yhteensä m 3, vuosittainen vastaanotto keskimäärin t/a, maksimivarastointimäärä t puuainesten vastaanotto, haketus energiapuuksi ja käyttö maisemoinnissa 000 t/a, maksimivarastointimäärä t tuhkan vastaanotto ja käyttö uusiomateriaaleihin tai täyttöihin t/a, maksimivarastointimäärä t lasin vastaanotto ja käyttö uusiomateriaaleihin tai täyttöihin t/a, maksimivarastointimäärä t Ylijäämälouheen vastaanotto ja murskaus yhteensä m 3, vuosittainen vastaanotto keskimäärin t/a, maksimivarastointimäärä t VE 2 Ylijäämämaiden vastaanotto, jalostus, myynti ja läjitys kokonaismäärän ollessa m 3, vuosittaisen vastaanoton keskimäärin t/a ja maksimivarastointimäärän t. Massoista arviolta t/a alemman ohjearvon alittavia pilaantuneita maita. Rakennustoiminnan jätteiden vastaanotto ja käsittely: betoni- ja tiilijätteen vastaanotto, murskaus ja myynti, käyttö maanläjityksen tukirakenteisiin yhteensä m 3, vuosittainen vastaanotto keskimäärin t/a, maksimivarastointimäärä t puuainesten vastaanotto, haketus energiapuuksi ja käyttö maisemoinnissa 000 t/a, maksimivarastointimäärä t tuhkan vastaanotto ja käyttö uusiomateriaaleihin tai täyttöihin t/a, maksimivarastointimäärä t

12 UUDELY/21/07.04/2012 3/12 lasin vastaanotto ja käyttö uusiomateriaaleihin tai täyttöihin t/a, maksimivarastointimäärä t Ylijäämälouheen vastaanotto ja murskaus yhteensä m 3, vuosittainen vastaanotto keskimäärin t/a, maksimivarastointimäärä t VE 3 Ylijäämämaiden vastaanotto, jalostus, myynti ja läjitys kokonaismäärän ollessa m 3 ktr, vuosittaisen vastaanoton keskimäärin t/a ja maksimivarastointimäärän t. Rakennustoiminnan jätteiden vastaanotto ja käsittely: betoni- ja tiilijätteen vastaanotto, murskaus ja myynti, käyttö maanläjityksen tukirakenteisiin yhteensä m 3, vuosittainen vastaanotto keskimäärin t/a, maksimivarastointimäärä t puuainesten vastaanotto, haketus energiapuuksi ja käyttö maisemoinnissa 000 t/a, maksimivarastointimäärä t tuhkan vastaanotto ja käyttö uusiomateriaaleihin tai täyttöihin t/a, maksimivarastointimäärä t lasin vastaanotto ja käyttö uusiomateriaaleihin tai täyttöihin t/a, maksimivarastointimäärä t Ylijäämälouheen vastaanotto ja murskaus yhteensä m 3, vuosittainen vastaanotto keskimäärin t/a, maksimivarastointimäärä t Louhinnan laajentaminen nykyisen ottoalueen pohjois- ja itäpuolille (32 ha), louhittava määrä kokonaisuudessaan m 3, vuosittainen louhintamäärä m 3 VE 0 Vaihtoehdossa V 0 toimintaa jatketaan nykyisten lupien mukaisesti, eikä alueelle tuoda uusia toimintoja. Kallion louhintaa ja murskausta tehdään tasolle +63 m ja alueelle muodostuu ottotoiminnan jälkeen vesiallas. Kiviaineksia louhitaan ja myydään noin m 3 vuodessa. Ylijäämämaita vastaanotetaan maankaatopaikalle yhteensä tonnia. Toiminta jatkuu nykyisen ympäristöluvan mukaisesti vuoden 2013 loppuun saakka. Hankkeen YVA -menettelyn tarve Hankkeen YVA-menettelyn tarve määräytyy YVA-asetuksen 6 hankeluettelon kohtien 2 b, 11 b ja 11 d perusteella. Kohdan 2 b mukaan YVA-menettelyä sovelletaan kun kiven, soran tai hiekan otto, kun louhinta- tai kaivualueen pinta-ala on yli 25 hehtaaria tai otettava ainesmäärä vähintään kiintokuutiometriä vuodessa. Kohdan 11 b mukaan YVA-menettelyä sovelletaan muiden jätteiden kuin ongelmajätteiden polttolaitoksiin ja fysikaalis-kemiallisiin käsittelylaitoksiin, joiden mitoitus on enemmän kuin 100 tonnia jätettä vuorokaudessa. Muun muassa ylijäämälouheen vastaanotto ja murskaus on määritelty jätteen käsittelyksi. Kohdan 11 d mukaan YVA-menettelyä sovelletaan muiden jätteiden kuin ongelmajätteiden, yhdyskuntajätteiden tai -lietteiden kaatopaikkoihin, jotka on mitoitettu vähintään 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle.

13 UUDELY/21/07.04/2012 4/12 Muun muassa ylijäämämaiden läjitys on määritelty kaatopaikkatoiminnaksi. Asiaan liittyvät muut hankkeet ja suunnitelmat Hanke liittyy NCC Roads Oy:n alueella nykyään harjoittamaan kiviainesten louhintaan, murskaukseen ja ylijäämämaiden vastaanottoon. Alueen läheisyydessä ei ole tiedossa muita hankkeita, joihin louhimon toiminnalla olisi vaikutusta. Arviointimenettelyn yhdistäminen muiden lakien mukaisiin menettelyihin Toiminta edellyttää maa-ainestenottoluvan Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnalta sekä ympäristöluvan Etelä-Suomen aluehallintovirastolta (AVI). Hankkeeseen sovelletaan valtioneuvoston asetusta kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010). Kiviainesten ottamistoiminnan yhteydessä muodostuvalle kaivannaisjätteelle on laadittava kaivannaisjätteitä koskevan Valtioneuvoston asetuksen (379/2008) mukainen jätehuoltosuunnitelma, joka liitetään ympäristölupahakemukseen. Mikäli toiminta aiheuttaa vesilain 3 luvun 2 :ssä mainittuja muutoksia pohjaveden laatuun tai määrään, tarvitaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämä vesilain mukainen lupa. Maakaasun käsittelyn turvallisuusasetuksessa (MKA 1/2009) säädetään muun muassa louhinta- ja räjäytystöiden suorittamisesta maakaasuputkiston läheisyydessä. Lupahakemukset ja vaadittavat suunnitelmat toimitetaan Gasum Oy:lle. Toiminnan sijoittamisessa on otettava huomioon oikeusvaikutteisissa kaavoissa osoitettu alueen käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset. Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) ja -asetuksen (895/1999) mukaiset kivenoton ja kiviaineksen jalostustoiminnan infrastruktuurin rakentamiseen tarvittavat rakennus- tai toimenpideluvat käsittelee kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Kasvavien liikennemäärien vuoksi Saharintien liittymälle tulee hakea liittymälupa Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueelta. Kierrätysterminaalin suunniteltu toiminta toteuttaa ja edistää Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelmassa 2020 asetettuja tavoitteita. Jätesuunnitelmalla ja sen rakentamista koskevalla painopisteellä pyritään ehkäisemään jätteen syntyä ja edistämään muun muassa materiaalitehokkuutta rakentamisessa sekä rakennusjätteen ja maa-ainesten hyödyntämistä.

14 UUDELY/21/07.04/2012 5/12 Uudenmaan alueen pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamista koskevassa ns. POSKI-projektissa Ohkolan ottoalueella on todettu olevan laadultaan rakentamiseen soveltuvia kiviaineksia ja se on todettu maa-ainesten ottoon soveltuvaksi alueeksi. 2. ARVIOINTIOHJELMASTA TIEDOTTAMINEN JA KUULEMINEN Arviointiohjelman vireilläolosta on ilmoitettu Mäntsälä -lehdessä ja Mäntsälän Uutisissa. Arviointiohjelma on kuulutettu ja ollut nähtävillä seuraavissa paikoissa: Mäntsälän kunnankirjasto, Urheilutie 4 B, 040 Mäntsälä Palvelupiste Vinkki, Mäntsälän kunnantalo, Heikinkuja 4, 040 Mäntsälä Internetissä: > Vireillä olevat YVAhankkeet Arviointiohjelmasta järjestettiin yleisötilaisuus tiistaina Mäntsälän kunnantalolla, osoitteessa Heikinkuja 4, 040 Mäntsälä. Hankkeelle on perustettu hankevastaavan toimesta YVA-menettelyn ajaksi asiantuntijoista ja Mäntsälän kunnan edustajista koostuva ohjausryhmä. 3. YHTEENVETO ESITETYISTÄ LAUSUNNOISTA JA MIELIPITEISTÄ Uudenmaan ELY-keskus on pyytänyt arviointiohjelmasta lausunnot Mäntsälän kunnalta, Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnalta, Pornaisten kunnalta, Askolan kunnalta, Etelä-Suomen aluehallintovirastolta, Uudenmaan liitolta, Päijät-Hämeen maakuntamuseolta ja Gasumilta. Arviointiohjelmasta toimitettiin yhteysviranomaiselle viisi lausuntoa ja viisi mielipidettä. Lausunnot ja mielipiteet löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta > Annetut YVA-lausunnot. Seuraavassa on esitetty yhteenveto lausuntojen ja mielipiteiden pääsisällöstä. Yhteenveto lausunnoista Vaikutusten arvioinnissa on tärkeää selvittää toiminnasta aiheutuvat riskit lähialueen kaivoille sekä keinot niiden antoisuuden turvaamiseksi. Välttämätöntä on arvioida pohja- ja talousvesille aiheutuvaa riskiä sijoitettaessa pilaantuneita maita ja tuhkia syvennysaltaisiin, jossa ne ovat kosketuksissa pohjaveden kanssa muiden maankaatopaikalle tuotavien materiaalien lisäksi. Lisäksi korostettiin riittävän laadunvarmennuksen tarpeellisuutta. Pölypäästöjen ja niiden torjunnan huolellista arviointia pidettiin tarpeellisena vaikutusalueen asutuksen vuoksi. Tärkeää on myös melun arviointi laskentamallilla ja tärinän selvittäminen. Arvioinnissa on tarpeen huomioida hankkeen aiheuttamasta liikenteestä syntyvä melu ja tärinä Sa-

15 UUDELY/21/07.04/2012 6/12 harintien varrella sijaitseville asuinkiinteistöille. Erityisen tärkeänä pidettiin kevyen liikenteen turvallisuutta koskevaa arviointia. Arviointiselostuksessa on myös tarpeen arvioida, minkälaista toimintaa EJ3-merkinnällä merkitty alue mahdollistaa, jotta toiminta ei ole ristiriidassa vaihemaakuntakaavan kanssa. YVA-selostukseen tulee sisältyä kartta, josta ilmenee hankealueen kiinteistönumerot. Luontoselvitysten osalta arviointiohjelma on epätarkka eivätkä kaikki lähtötietona käytetyt luontoselvitykset löydy lähdeluettelosta. Luontoselvitystä ei ole tehty VE3:n laajennusalueella. YVA -selostuksen tulee sisältää koko hankealueen luontoselvitykset ja myös uhanalaisen liitooravan mahdollinen esiintyminen hanke- ja lähialueilla tulee tarkastaa. Vaikutukset hankealueen eteläpuoliseen Natura 2000-alueeseen tulee arvioida. Arviointiohjelmassa on otettu muinaisjäännökset huomioon eikä arkeologisen kulttuuriperinnön osalta ole huomautettavaa. Hankkeen eri vaihtoehtojen vaikutukset tulee kuitenkin arvioida maakunnallisesti arvokkaan Ohkolan kylän kulttuurihistoria-arvoihin ja kulttuuriympäristöjä käsittelevät inventoinnit tulee mainita selostuksessa. Alueella sijaitsee kaksi maakaasun siirtolinjaa, joiden lähellä ei saa harjoittaa toimintaa, joka saattaa vahingoittaa kaasuputkistoa. Gasum Oy on esittänyt ohjeita maakaasulinjan lähistöllä työskenteleville. Yhteenveto mielipiteistä Tuotiin esille, että tieyhteys hankealueelle kulkee pientä yksityistietä pitkin. Ylikuormitettu Saharintie on jo nyt vaarallinen vilkkaan liikenteen ja suurten nopeuksien vuoksi etenkin koululaisille. Suunnitellun hankkeen aiheuttama raskaan liikenteen lisääntyminen aiheuttaisi vaaratilanteita ja huomattavaa meluhaittaa. Kuljetuskaluston kuntoa ja alueen toimintaa ei valvota. Lähiasukkailla on omat porakaivot ja he ovat huolissaan talousvetensä loppumisesta ja saastumisesta. Vaikutusalueen kaivojen vedenmuutoksia tulee seurata eikä louhintaa tule sallia pohjaveden pinnan alapuolelle. Alueelle ei tule myöskään sallia pilaantuneiden maamassojen läjitystä ja täyttöä niiden sisältämien haitta-aineiden ympäristöön kulkeutumisen vuoksi. Edellytettiin suunnitelmaa pohjaveden vähenemisen tai pilaantumisen osalta. Nykyisen toiminnan aiheuttama melu on jo ylittänyt asukkaiden sietokyvyn. Murskauksesta syntyvä pöly ja melu tulee mitata luotettavasti myös häiriötilanteissa. Pölynsidontaa on käytettävä aina murskatessa, varastokasoihin ajettaessa ja kuormauksessa. Uusia lupia ei tule myöntää ellei epäkohtiin löydetä ratkaisua ja toimintaa valvota. Valvontaa pitää suorittaa puolueeton taho ilman määriteltyä aikaa. Meteli ja tärinä vaikuttavat lisäksi kiinteistöjen arvoon. Louhittava alue on jo tuhonnut hyviä ulkoilu- ja marjastusmaastoja ja pilannut maisemaa.

16 UUDELY/21/07.04/2012 7/12 4. YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO Hankkeen kuvaus Vaihtoehtojen käsittely Arviointiohjelma kattaa YVA-asetuksen 9 :ssä mainitut arviointiohjelman sisältövaatimukset. Arviointiohjelma on käsitelty YVAlainsäädännön vaatimalla tavalla. Arviointiohjelmassa esitetyn lisäksi seuraaviin seikkoihin on syytä kiinnittää huomiota selvitysten tekemisessä ja arviointiselostuksen laadinnassa. Hankkeen kuvaus, tarkoitus ja sijainti on esitetty arviointiohjelmassa pääosin selkeästi. Hankkeen ja lupatilanteen hahmottamisen helpottamiseksi hankekuvauksen alkuun tulee kuitenkin liittää kartta, jossa on esitetty tilojen rajat, nimet ja rekisterinumerot. Yhteysviranomainen katsoo, että arviointiselostuksessa on tarkennettava murskaustoiminnan periaatteita ja esitettävä rakennetaanko alueelle ns. kiinteä murskauslaitos vai onko alueella toiminnanharjoittajan oma siirrettävä laitos vai tuleeko alueelle säännöllisin välein tarjouskilpailun perusteella valittu urakoitsija laitteineen suorittamaan murskausurakan. Arviointiselostuksessa tulee lisäksi esittää vastaanotettujen jätteiden käsittelyssä muodostuvat jätteet, niiden käsittely ja edelleen toimittaminen. Arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota myös toiminnassa muodostuvien jätejakeiden laadun seurantaan ja tarkkailuun. Seuranta ja tarkkailu koskevat myös edelleen hyötykäyttöön toimitettavia jätejakeita ja jätteistä valmistettuja tuotteita. Arviointiselostuksessa tulee myös selostaa, kuinka räjähdysaineiden mahdollinen varastointi hoidetaan. Selostuksesta tulee ilmetä muun muassa varastoidaanko alueella räjähdysaineita vai tuoko louhintaurakoitsija päivittäin tarvitsemansa räjähdysaineet mukanaan ja sekoitetaanko alueella räjähdysaineita. Yhteysviranomainen toteaa, että arviointiohjelmassa on esitetty riittävästi arvioitavia vaihtoehtoja. Arviointiselostuksessa vaihtoehtoja tulee havainnollistaa esimerkiksi pylväs- tai piirakkadiagrammeilla. Vaikutusten selvittäminen ja merkittävyyden arviointi Vaikutusten arviointi on arviointiohjelmassa kohdistettu hankkeen kannalta keskeisiin vaikutuksiin ja arvioitavat asiat on tuotu pääosin selkeästi esille. Seuraavilta osin suunniteltua arviointia on täsmennettävä. Vaikutukset maa- ja kallioperään ja pohjavesiin Hankealue ei sijaitse vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Ottoalueen eteläosa kuuluu Nummen III-luokan pohjavesialueeseen,

17 UUDELY/21/07.04/2012 8/12 jossa on käytössä olevia kaivoja. Alueella ei ole kunnallistekniikkaa ja tämän vuoksi asukkailla on käytössä talousvesikaivot. Yhteysviranomainen pitää tärkeänä, että selostuksessa selvitetään toiminnasta aiheutuvat riskit lähialueen kaivoille sekä keinot niiden puhtauden ja antoisuuden turvaamiseksi. Erityisesti pohja- ja talousvesille aiheutuvaa riskiä on tarpeen arvioida sijoitettaessa pilaantuneita maita, tuhkia ja muita materiaaleja syvennysaltaisiin, jossa ne ovat kosketuksissa pohjaveden kanssa. Lisäksi tulee etsiä vaihtoehtoja, joilla voidaan välttää pohjavesikosketusta ja vähentää riskejä pohjavedelle. Louhinnan suunnittelun ja vaikutusten arvioinnin kannalta on selvitettävä, onko ohjelmassa esitetyllä vaikutusalueella kalliolämpökaivoja tai muita maalämpöjärjestelmiä. Ohjelmasta ei myöskään ilmene, ovatko porakaivot mukana kaivokartassa. Vaikutukset pintavesiin Yhteysviranomainen katsoo, että arviointiohjelmassa esitetyn lisäksi pintavesivaikutuksia arvioitaessa ja tarkkailua suunniteltaessa tulee ottaa huomioon myös alueelle sijoitettavien pilaantuneiden maiden sisältämät haitalliset yhdisteet. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota valtioneuvoston asetuksen 1022/2006 mukaisiin vesiympäristölle haitallisiin ja vaarallisiin aineisiin. Luontovaikutukset Hankealueella ja sen läheisyydessä on tehty luontoselvityksiä vuosina 2002, 2003, 2005, 2007 ja Arviointiohjelman mukaan selostukseen kootaan olemassa oleva luontotieto ja tietoja täydennetään maastokäynneillä. Laajennusosasta tehdään yksityiskohtainen kuvaus ja huomiota kiinnitetään liito-oravaselvityksiin. Vaikutukset hankealueen ja sen lähiympäristön sekä Ohkolanjokilaakson Natura 2000-alueen luontoarvoihin arvioidaan. Yhteysviranomainen pitää edellä mainittuja selvityksiä tarpeellisina ja korostaa, että selostuksessa tulee esittää koko hankealueelta ja sen lähiympäristöstä selkeä ja ajantasainen luontoselvitys ja vaikutusten arviointi. Kaikki lähtötietona käytetyt luontoselvitykset tulee löytyä lähdeluettelosta. Melu- ja tärinävaikutukset Alueen louhinnasta on vuonna 2007 tehty meluselvitys ja vuonna 2012 louhinnan ja murskauksen melua on mallinnettu ottamisalueen ympäristössä. Tehtyjen melulaskentojen perusteella louhinta- ja murskaustoiminta ei aiheuta melukuormitusta, joka ylittäisi annetut raja-arvot lähimmissä asuinkohteissa. Uusien toimintojen aiheuttama meluvaikutus arvioidaan laskentamallilla eri vaihtoehdoissa ja laskettuja melutasoja verrataan melun ohjearvoihin.

18 UUDELY/21/07.04/2012 9/12 Tärinämittauksia on tehty vuoden 2002 ympäristövaikutusten arviointia varten. Syksyn 2012 aikana alueella tehdään selvitys louhintatärinän vaikutuksista. Yhteysviranomainen pitää tärkeänä, että selostuksessa arvioidaan hankkeen aiheuttama tärinä- ja melutasojen nousu hankkeen ympäristössä nykytilaan verrattuna. Arvioinnissa tulee huomioida myös lisääntyvän liikenteen aiheuttaman melun aiheuttama osuus eri alueilla. Lisäksi haittojen vähentämiskeinot ja niiden suunniteltu toteuttaminen tulee esittää selkeästi. Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon Vuosina 2007 ja 2008 on tehty kokonaisleijuman mittauksia NCC Roadsin Yrjönalhon louhinta- ja murskausalueen ympäristössä. Vaikutusetäisyyksiä arvioidaan näiden mittaustuloksien perusteella. Ohkolan alueella tehdään syksyllä 2012 pölymittaus, jonka tuloksia hyödynnetään pölyämisen arvioinnissa. Yhteysviranomainen toteaa, että vaikutusalueella sijaitsevien asuinkiinteistöjen vuoksi pölypäästöjen arvioinnin lisäksi pölyhaittojen vähentämiskeinot ja niiden suunniteltu toteuttaminen tulee esittää selkeästi. Ilmastoon kohdistuvia vaikutuksia arvioidaan laskennallisten kasvihuonepäästöjen avulla. Arvioitaessa hankkeen vaikutuksia ilmanlaatuun ja ilmastoon on selvitettävä myös alueen tuuliolosuhteet, vallitsevat tuulensuunnat suhteessa asutukseen. Vaikutukset maankäyttöön Hankealueella on voimassa Uudenmaan maakuntakaava, jossa hankealue on merkinnöittä jätetyllä alueella. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa hanke sijoittuu alueelle, jolla on merkittäviä kiviainesvaroja (kva), ja joka on ylijäämämaiden loppusijoitukseen varattua aluetta (EJ3). Kva-merkinnällä osoitetaan alueita, joilla sijaitsee maakunnan kiviaineshuollon kannalta merkittäviä sora-, hiekka- tai kalliokiviainesvaroja. EJ3-merkinnällä kaavassa osoitetaan alueet, jotka varataan louheen ja puhtaiden ylijäämämaiden käsittelyyn, varastointiin ja loppusijoitukseen. Yhteysviranomainen katsoo, että arviointiselostuksen laadinnassa on selvitettävä mahdollistaako EJ3-merkinnällä osoitettu alue haittaainepitoisuuksiltaan valtioneuvoston pilaantuneen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista antamassa asetuksessa (PIMA-asetus, 214/2007) asetettujen alempien ohjearvojen alittavien pilaantuneiden maiden vastaanoton ja loppusijoituksen. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa hanke sijoittuu merkinnöittä jätetylle alueelle. Hankealueella ei ole voimassa olevaa osayleis- tai asemakaavaa. Hankealue rajautuu Ohkolan kylän alueella vireillä olevaan Ohkolan osayleiskaavaan. Vireillä olevien kaavojen tilanne tulee esittää arviointiselostuksessa.

19 UUDELY/21/07.04/ /12 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Hankealue on pitkään ollut maa-ainesten ottoalueena. Pääosa alueesta on jo louhittu ja louhimattomalta alueelta pintamaat on poistettu. Laajennusalue on osin luonnontilainen ja osittain alueelta on puusto poistettu. Maisemarakenteeseen kuuluvat myös oikorata ja moottoritie sekä maakaasulinja suojavyöhykkeineen. Hankealueen läheisyydessä ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Hankealueen länsipuolella sijaitseva Ohkolanjokilaakso on kaavoitusta varten laaditussa selvityksessä osoitettu seudullisesti arvokkaaksi alueeksi. Ohkolan yleiskaava-alueen arkeologinen inventointi toteutettiin vuonna 2007 Päijät-Hämeen maakuntamuseon toimesta. Hankkeen vaikutusalueella ei ole suojeltavia esihistoriallisia tai historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Hankealueen länsipuolella sijaitsee maakunnallisesti arvokas Ohkolan kylä, jota ei ole mainittu arviointiohjelmassa. Yhteysviranomainen katsoo, että hankkeen eri vaihtoehtojen vaikutukset kylän kulttuurihistoriaarvoihin tulee arvioida. Selostuksessa tulee lisäksi mainita kulttuuriympäristöjä käsittelevät inventoinnit. Liikennevaikutukset Hankealueelle kuljetaan Eteläiseltä Pikatieltä, jolta alueelle johtaa päällystetty Saharintie noin yhden kilometrin matkan. Saharintien varrella on jonkin verran asutusta, joten tielle on asetettu nopeusrajoitus sekä hidasteita liikenneturvallisuuden takaamiseksi. Arviointiselostukseen kootaan tiedot hankealueen vaikutuspiirissä olevien teiden liikenteen rakenteesta ja liikennemääristä. Arvioinnissa selvitetään hankkeen aiheuttamat liikennemäärät, liikenteen rakenne sekä kohdistuminen eri tieosuuksille. Tätä arvioidaan suhteessa teiden nykyiseen ja ennustettuun liikenteeseen. Tämän lisäksi tarkastellaan myös vaikutuksia liikenneturvallisuuteen, kevyeen liikenteeseen sekä virkistysreitteihin. Tulevien raaka-aineiden kuljetuksissa käytettäviä autoja voidaan osin hyödyntää tuotteiden kuljetuksissa. Aina tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, mikä huomioidaan myös arvioinnissa. Eteläisen Pikatien ja Saharintien liittymä on kanavoimaton nelihaaraliittymä, joka on lähtökohtaisesti liikenneturvallisuuden kannalta epäedullinen liittymätyyppi. Nelihaaraliittymien liikenneturvallisuutta voidaan parantaa lisäämällä sivusuunnalle liittymätulppa tai kanavoimalla liittymän pääsuunta. Arviointiohjelmassa esitetyt hankkeen synnyttämät liikennemäärät kasvattavat merkittävästi hankealueelta Saharintien kautta maantieverkolle välittyvän liikenteen määrää. Muuttuvan ja laajentuvan maankäytön, sekä kasvavien liikennemäärien myötä Saharintien liittymälle tulee hakea liittymälupa Uudenmaan ELY-keskukselta. Lupahakemuksessa tulee esittää arvio Saharintien kokonaisliikennemäärästä hankkeen käynnistymisen jälkeen. Myönnetyssä liittymäluvassa annetaan ohjeet liittymän parantamiseksi siten, että se vastaisi varustelultaan liittymän todellisia liikennemääriä.

20 UUDELY/21/07.04/ /12 Vaikutukset ihmisten elinoloihin Hankealueen länsipuolella sijaitsee Ohkolan kylä. Ottoalueilta lähimpään asutukseen on noin 400 metriä. Saadun palautteen perusteella asukkaiden huoli kohdistuu liikenneturvallisuuteen, talousvesikaivoihin, asumisviihtyvyyteen ja virkistyskäyttöön sekä kiinteistöjen arvoon aiheutuviin haitallisiin vaikutuksiin. Arviointiohjelmassa on kuvattu käytettäviä arviointimenetelmiä pääosin riittävällä tarkkuudella. Selostusvaiheessa järjestettävä sidosryhmätyöpaja edustaa hyvää vuorovaikutteista suunnittelua. Arviointiohjelmassa esitetyn lisäksi selostuksessa on kuvattava selkeästi haittojen vähentämiskeinot ja niiden suunniteltu toteuttaminen. Selostuksessa tulee myös esittää, miten asukkaita tiedotetaan mahdollisista häiriötilanteista. Yhteisvaikutukset Arviointiohjelman mukaan selostuksessa arvioidaan suunnitellun hankkeen ja nykyisen ottoalueen louhintatason alentamisen yhteisvaikutukset. Alueen läheisyydessä ei ole tiedossa muita hankkeita, joihin suunnitellulla toiminnalla olisi vaikutusta. Osallistuminen ja raportointi Arviointiohjelman nähtävillä olon aikana on järjestetty esittelytilaisuus, jossa paikalla olivat hankkeesta vastaavan, konsultin ja yhteysviranomaisen edustajien lisäksi 21 henkilöä. Esittelytilaisuudessa keskusteltiin muun muassa hankkeen tarpeellisuudesta, vaihtoehdon valinnasta, toiminnan kestosta sekä läjitettävien massojen alkuperästä ja laadusta. Lisäksi keskusteltiin toiminnan aiheuttamasta pölyämisestä, melusta ja tärinästä sekä hankkeen vaikutuksista pinta- ja pohjavesiin. Erityisen tärkeänä asiana esille nousi liikenneturvallisuus. Hankkeesta vastaavalta toivottiin avoimuutta toiminnassaan. Arviointiohjelmassa on esitetty selkeästi osallistumisjärjestelyt. Hankkeella on ollut ohjausryhmä, johon kutsuttiin asiantuntijoita ja Mäntsälän kunnan edustajia. Arviointiin liittyvät aineistot ovat olleet nähtävillä myös internetissä Uudenmaan ELY-keskuksen YVA-sivuilla. Arviointiohjelma on selkeä ja johdonmukainen. 5. LAUSUNNON NÄHTÄVILLÄ OLO Lähetämme yhteysviranomaisen lausunnon tiedoksi lausunnonantajille ja tiedon lausunnosta mielipiteen esittäjille. Lausunto on nähtävillä internetsivuilla osoitteessa: > Annetut YVA-lausunnot. Lähetämme kopiot arviointiohjelmasta saamistamme lausunnoista ja mielipiteistä hankkeesta vastaavalle. Alkuperäiset asiakirjat säilytetään Uudenmaan ELY-keskuksessa.

21 UUDELY/21/07.04/ /12 Yksikön päällikkö Eija Lehtonen Ylitarkastaja Leena Eerola LIITE 1) Maksun määräytyminen ja muutoksenhaku Saadut lausunnot ja mielipiteet löytyvät osoitteesta > Annetut YVA-lausunnot TIEDOKSI Suomen ympäristökeskus (lausunto + 2 kpl arviointiohjelmia) Lausunnon antajat Mielipiteen esittäjät LIITE 1 MAKSUN MÄÄRÄYTYMINEN JA MUUTOKSENHAKU Sovelletut oikeusohjeet Valtion maksuperustelaki (1/1992) 8 Laki valtion maksuperustelain 1 ja 8 :n muuttamisesta Valtioneuvoston asetus (210/2012) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna Maksua koskeva muutoksenhaku Maksuvelvollinen, joka katsoo, että lausunnosta perittävän maksun määräämisessä on tapahtunut virhe, voi vaatia siihen oikaisua elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksesta kuuden kuukauden kuluessa tämän lausunnon antamispäivästä.

22 LIITE 3 MELUMALLINNUS

23 Vastaanottaja NCC Roads Oy Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä Viite LOUHINTA JA MURSKAUS, MÄNTSÄLÄ MELUSELVITYS

24 LOUHINTA JA MURSKAUS, MÄNTSÄLÄ MELUSELVITYS Päivämäärä Laatija Tarkastaja Veli-Matti Yli-Kätkä Janne Ristolainen Kuvaus NCC Roads Oy:n Mäntsälän Ohkolassa sijaitsevan kalliolouhoksen ja maanvastaanottoalueen meluselvitys. Alueelle ollaan suunnittelemassa kierrätysterminaalia, jonka ympäristövaikutusten arviointiin tämä selvitys liittyy. Viite Ramboll Niemenkatu LAHTI T F

25 MELUSELVITYS SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. MELUN OHJE- JA RAJA-ARVOT Melutason yleiset ohjearvot Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta 800/ MELULASKENTA Melunlaskentaohjelma Laskennan lähtötiedot Melulaskennat 4 4. TULOKSET NCC:n melu NCC:n melu + muu melu Muu melu Laskentaepävarmuus 5 5. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 6 LIITTEET 1. Melualuekuvat Vuoden 2012 mallinnusten melualuekuvat 1-6

26 1 1. JOHDANTO Ramboll Finland Oy on mallintanut NCC Roads Oy:n Mäntsälän Ohkolassa toimivan kalliolouhoksen ja maanvastaanottoalueen toiminnasta aiheutuvaa melua louhoksen ympäristössä. Ramboll on tehnyt kaksi aiempaa meluselvitystä vuosina 2007 (työnro , ) ja 2012 (työnro , ) saman alueen louhinnasta. Tässä työssä selvitettiin alueella tapahtuvan louhinta- ja murskaustoiminnan aiheuttamat ympäristömelutasot eri louhintatilanteissa. Kalliolouhoksella harjoitetaan kiviaineksen louhintaa ja murskausta sekä ylijäämämaiden vastaanottoa. NCC Roads Oy:n tarkoituksena on laajentaa louhoksen toimintaa uudenlaiseksi kierrätysterminaalikonseptiksi. Hankkeella on neljä eri toteuttamisvaihtoehtoa. Vaihtoehdot muodostuvat ylijäämämaa-aineksen loppusijoitusmäärästä ja louhittavan alueen laajuudesta. Työ on tehty NCC Roads Oy:n toimeksiannosta, josta yhteyshenkilönä on toiminut Hanna Haukilahti. Työstä on Ramboll Finland Oy:ssä vastannut projektipäällikkö ins. (AMK) Janne Ristolainen. Melumallinnukset ja raportin on tehnyt tekn. kand. Veli-Matti Yli-Kätkä. 2. MELUN OHJE- JA RAJA-ARVOT 2.1 Melutason yleiset ohjearvot Valtioneuvosto on antanut melutason yleiset ohjearvot (Valtioneuvoston päätös 993/92). Päätöstä ei sovelleta teollisuus-, katu- ja liikennealueilla eikä melusuoja-alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Taulukossa 1 on esitetty päivä- ja yöajan ohjearvot ulkona ja sisällä. Jos melu sisältää impulsseja tai ääneksiä tai on kapeakaistaista, mittaustuloksiin lisätään 5 db ennen niiden vertaamista ohjearvoihin. Impulssimaisuus- tai kapeakaistaisuuskorjaus tehdään sille ajalle, jolloin melu on impulssimaista tai kapeakaistaista. Taulukko 1. VNp 993/1992 mukaiset yleiset melutason ohjearvot Ulkona Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Uudet asuinalueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat Loma-asumiseen käytettävät alueet 3), leirintäalueet ja virkistysalueet taajamien ulkopuolella sekä luonnonsuojelualueet Sisällä L Aeq, enintään Päivällä (07 22) Yöllä (22 07) db db 1) db db 1) db 40 db 2) Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet db - 1) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa 2) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä 3) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja L Aeq = melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso)

27 2 2.2 Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta 800/2010 Valtioneuvoston asetuksessa säädetään kiviaineksen louhinnan ja murskauksen ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksista silloin, kun toimintaan on oltava ympäristölupa. Asetuksessa on säädetty mm. vähimmäisetäisyyksistä lähimpiin asuintaloihin, loma-asuntoihin sekä melulle ja pölylle erityisen herkkiin kohteisiin (sairaalat, päiväkodit, hoito- tai oppilaitokset). Asetuksessa on myös säädetty, että toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää VnP 993/1992 säädettyjä ulkomelun ohjearvoja, ts. kivenlouhinnan ja murskauksen osalta nämä ohjearvot ovat raja-arvoja. 3. MELULASKENTA 3.1 Melunlaskentaohjelma Melun laskennallisissa tarkasteluissa käytettiin SoundPlan 7.1 mallinnusohjelmaa. Laskentamallina murskaus- ja louhintatoiminnalle oli General Prediction Method, jota käytetään yleisesti mm. teollisuusmelun laskennassa. Tie- ja raideliikenteen mallinnus perustuu yhteispohjoismaiseen laskentamalliin (Nordic 1996). Ohjelma on ns. 3D-malli, jossa laskennat suoritetaan kolmiulotteisessa maastoaineistossa. Maastoaineisto sisältää tyypillisesti laskenta-alueen korkeuskäyrät, taiteviivat ja rakennukset. Melulähteet sijoitettiin malliin äänitehotaso-, suuntaavuus- ja käyttöaikatietoineen. 3D-malli ottaa huomioon mm. maastonmuodot sekä etäisyysvaimentumisen, ilman ääniabsorption, esteet, heijastukset sekä maanpinnan absorptio-ominaisuudet. Laskentamallissa on oletuksena ns. vähän ääntä vaimentavat olosuhteet, eli lievä myötätuuli melulähteestä laskentapisteeseen päin. Laskentatulosteissa olevat melukäyrät eivät siis esiinny yhtä laajoina samanaikaisesti, vaan ainoastaan laskentaoletuksen mukaisessa myötätuulitilanteessa. Laskennan tulokset ovat päiväajan keskiäänitasoja, joissa ei ole huomioitu mahdollisia häiritsevyyskorjauksia (impulssimaisuus- ja kapeakaistaisuuskorjaus). 3.2 Laskennan lähtötiedot Maastomalliin käytettiin edellisen eli vuoden 2012 mallin pohjaa, jota täydennettiin louhintaalueen laajennuksen osalta tilaajalta saadulla kartta-aineistolla. Melulähteet on mallinnettu samoilla lähtötiedoilla kuin vuosien 2007 ja 2012 selvityksissä. Louhinnan aikaiset pääasialliset melulähteet ovat poraus, rikotus hydraulisella iskuvasaralla sekä kolmivaihemurskauslaitos. Lisäksi melua aiheuttaa kiviainestoimitusten liikenne tuotantoalueelta ulos. Poraus, rikotus sekä murskaus on mallinnettu ympärisäteilevinä pistelähteinä ja raskaat ajoneuvot ympärisäteilevinä viivalähteinä. Louhinnan lisäksi alueelle on suunniteltu betoni- ja rakennuspuujätteen murskaamista erillisellä murskaimella. Tämän murskaimen sijoituspaikka on sinisen ympyrän osoittama alue kuvassa 1.

28 3 Kuva 1. Louhinta-alueiden sekä betoni- ja rakennuspuujätteen murskaamispaikan sijainnit Melulähteille käytettiin taulukossa 2 esitettyjä äänitehotasoja ja käyttöaikoja. Melulähteiden äänitehotasot on arvioitu aiempien vastaavien selvitysten perusteella. Rikotuksen ja porauksen tehollinen käyttöaika perustuu kokemusperäiseen tietoon eri louhintakohteista. Melulähteiden päivittäinen toiminta-aika perustuu Valtioneuvoston asetuksessa 800/2010 esitettyihin työvaiheiden aikarajoihin. Taulukko 2. Laskennassa käytettyjen melulähteiden tiedot Äänilähde Äänitehotaso (L WA ) Toiminta-aika klo. Tehollinen käyttöaika Akustinen keskipiste maanpinnasta Poravaunu 121 db % +2 m Iskuvasara (rikotus) 119 db 8-18 % +2 m Murskausasema 120 db % +5 m Äänitehotaso on laitteen melutaso ilmoitettuna yhden neliömetrin pallopinnalle. Äänitehotasoa käytetään melun laskentamalleissa sekä meluntorjunnan suunnittelussa, koska se on melulähteen koosta riippumaton suure. Maastossa tietyltä etäisyydeltä mitattua melutasoa ei pidä sekoittaa äänitehotasoon. Melulähteille ei ole tehty impulssimaisuus- tai kapeakaistaisuuskorjauksia. Murskauslaitos ja rikotuslaitteisto ovat lähietäisyydellä impulssimaisia melulähteitä. Melun edetessä useiden satojen metrien etäisyydelle vähenee impulssimaisuustekijä huomattavasti ja lopulta häviää kokonaan. Arvion mukaan lähimmissä asuinkohteissa melu ei enää ole merkittävästi impulssimaista. NCC:n aiheuttaman liikenteen määräksi tuotantoalueelle johtavalla tiellä suunnitellulla hankkeella on arvioitu 392 raskasta ajoneuvoa päivässä klo 7-22 välisenä aikana. Tämä tarkoittaa 794 ajoa kyseisenä aikana. Liikenteen nopeutena mallinnuksessa on ollut km/h. Louhintaräjäytysten melua ei ole mallinnettu, sillä se on luonteeltaan hetkittäistä ja harvoin toistuvaa. Myös sen vaikutus keskimääräiseen melutasoon on näin ollen pieni. Motocrossradan mallinnuksessa on käytetty samoja tietoja kuin aiemmissakin selvityksissä. Raideliikenteen mallinnuksessa on käytetty vuoden 2007 mallissakin käytettyjä vuoden 2020 ennusteliikenteitä. Tieliikenteen määrinä mallinnuksessa on käytetty vuoden 2030 ennusteliikennettä, joka on saatu laskemalla kuntakertoimiin perustuva ennusteliikenne tierekisterin uusimpien lii-

29 4 kennemäärätietojen pohjalta. Taulukkoon 3 on merkitty mallinnuksessa käytetyt tieliikennemäärät. Taulukko 3. Mallinnuksessa käytetyt tieliikenteen vuoden 2030 ennusteliikennemäärät. Liikennemäärä (ajon./vrk) Raskaan liikenteen määrä (ajon./vrk) Maantie 140 Eteläinen pikatie Vt Melulaskennat Vaihtoehdossa VE 0 toimintaa jatketaan nykyisten lupien mukaisesti, eikä alueelle tuoda uusia toimintoja. Tätä vaihtoehtoa koskevat mallinnukset on tehty jo vuoden 2012 meluselvityksessä. Kuvassa 1 on esitetty louhinta-alueiden sijainnit. VE 0 koskee siis louhintaa ja murskausta nykyisellä toiminta-alueella eli alueilla 1-6. Tämän vaihtoehdon melumallinnukset on tehty jo vuoden 2012 meluselvityksessä. Vaihtoehdoissa VE 1 ja VE 2 kiviaineksen louhinta ja murskaus jatkuvat niin ikään nykyisten lupien mukaisesti nykyisellä toiminta-alueella. Alueelle tuotavia uusia toimintoja tässä vaihtoehdossa ovat ylijäämämaiden vastaanotto, jalostus ja läjitys, rakennustoiminnan jätteiden vastaanotto ja käsittely sekä ylijäämälouheen vastaanotto ja murskaus. Vaihtoehtojen väliset erot ovat maiden ja jätteiden kokonaisvastaanottomäärissä. Vuotuiset vastaanottomäärät ovat niissä samoja kuin vaihtoehdossa VE3. Vaihtoehdossa VE 3 kiviaineksen louhinta ja murskaus nykyisellä toiminta-alueella jatkuu nykyisten lupien mukaisesti. Lisäksi louhintaa laajennetaan nykyisen alueen pohjois- ja itäpuolelle alueille 7-9. Louhinta tapahtuu samalla tavalla kuin nykyiselläkin toiminta-alueella eli ensin alueet 7-9 louhitaan tasolle +73 mpy ja tämän jälkeen tasolle +63 mpy. Louhintasuunta on etelästä pohjoiseen eli alueet 7-9 louhitaan numerojärjestyksessä. Tämän vaihtoehdon melumallinnukset ovat laskettu tasolle +73 tehtävän louhinnan alussa (alue 7), keskellä (alue 8) ja loppuvaiheessa (alue 9). Tasolle +63 tehtävän louhinnan mallinnus on tehty louhinnan keskellä (alue 8). Murskaus ja rikotus on mallinnettu tapahtuvaksi louhittavan alueen pohjatasolla. Poraus on mallinnettu tapahtuvaksi ensimmäisen vaiheen louhinnassa (louhinta tasolle +73 mpy) nykyisellä maanpinnan korkeudella ja toisen vaiheen louhinnassa (louhinta tasolle +63 mpy) tasolla +73 mpy. Taulukkoon 3 on kirjattu eri mallinnustilanteiden louhinta- ja murskauspaikkojen sijainnit. Taulukko 3. Louhinta- ja murskauspaikat eri mallinnustilanteissa Mallinnustilanne Louhittava taso Louhittava alue Murskauspaikan sijainti Vuoden 2012 meluselvitys mpy Alue 1 Alue mpy Alue 2 Alue mpy Alue 6 Alue 6 Vuoden 2013 meluselvitys mpy Alue 7 Alue mpy Alue 8 Alue mpy Alue 9 Alue mpy Alue 8 Alue 8

30 5 Laskennat on tehty niin laajalle alueelle louhoksen ympäristöön, että melualueiden laajuudet on saatu selville. Meluvyöhykkeet on laskettu 2 metrin korkeudelle maanpinnasta. Laskentaverkon tiheys on metriä. Melu on laskettu louhintatoiminnan kokonaismelutasoina. Laskennat on tehty ohjearvomäärittelyn mukaisesti päiväajalle klo TULOKSET Vuoden 2013 melumallilaskelmiin perustuvat melualueet on esitetty liitteessä 1 ja vuoden 2012 kuvat liitteessä 2. Melualueet on esitetty 5 db:n portain vaihtuvina värialueina. Esimerkiksi - db:n alue on väriltään tummanvihreä. 4.1 NCC:n melu Liitteen 1 kuvissa 1-4 on esitetty taulukon 3 mukaisissa neljässä aiemmin mallintamattomassa murskaustilanteessa aiheutuvat melualueet. Korkeimmillaan murskauslaitoksen aiheuttamat melutasot ovat Tammipään asuinkohteissa noin 47 db ja Kalliosaaren kohteissa noin 49 db. Mastotien asuinkohteissa moottoritien itäpuolella melutaso on korkeimmillaan noin db. Liitteen 2 kuvassa 1 on esitetty melualueet vuoden 2012 meluselvityksessä mallinnetussa alueen 1 murskaustilanteessa. Korkeimmillaan murskauslaitoksen aiheuttamat melutasot ovat Tammipäässä sijaitsevissa asuinkohteissa, joissa melutaso on noin 51 db. Kuvassa 2 on esitetty alueen 2 murskauksen mallinnus, jolloin moottoritien itäpuolen kohteissa melutaso on korkeimmillaan noin 49 db. 4.2 NCC:n melu + muu melu Liitteen 1 kuvissa 5-6 on esitetty melualueet, jotka aiheutuvat NCC:n toiminnasta sekä muista alueella vaikuttavista melulähteistä. Näitä muita melulähteitä ovat läheinen motocrossrata sekä tie- ja rautatieliikenne. Tammipään asuinkohteissa melutaso on noin 54 db. Moottoritien itäpuolen lähimmissä asuinkohteissa Mastotiellä melutaso on luokkaa 58 db. Liitteen 2 kuvissa 5-6 on esitetty vuoden 2012 meluselvityksessä tehtyjen mallinnusten melualueet, jotka aiheutuvat NCC:n toiminnasta sekä muista alueella vaikuttavista melulähteistä. Lähimmissä asuinkohteissa moottoritien itäpuolella melutaso on 54 db luokkaa. Tammipään asuinkohteissa noin 53 db. 4.3 Muu melu Liitteen 1 kuvassa 7 on esitetty muista alueella vaikuttavista toiminnoista aiheutuvan melun melualueet. Tammipään asuinkohteissa melutaso on noin 54 db. Moottoritien itäpuolen lähimmässä asuinkohteessa Mastotiellä melutaso on noin 58 db. 4.4 Laskentaepävarmuus Pohjoismainen melulaskentamalli (Kragh ym. 1982) on kehitetty siten, että laskentatulos vastaa mittaustulosta, joka saataisiin hyvin pitkän mittausjakson aikana eri sääoloissa. Laskentatulokselle ilmoitetaan seuraava keskihajonta: 5 10 db yksittäiselle melulähteelle, joka sijaitsee lähellä maanpintaa ja säteilee kapeakaistaista melua taajuusalueella 2 0 Hz. Suuremmat arvot koskevat laskentapisteitä maanpinnan läheisyydessä ja kaukana melulähteestä. 1 3 db ryhmälle laajakaistaista melua säteileviä melulähteitä laskentaetäisyydellä alle 0 m. Suuremmat arvot koskevat laskentapisteitä noin 2 m korkeudella maanpinnasta ja pienemmät arvot laskentapisteitä yli 5 m korkeudella maanpinnasta. Alle 1 db ryhmälle laajakaistaista melua säteileviä melulähteitä, jotka sijaitsevat suhteellisen korkealla maasta siten, että laskentapisteet ovat yli 5 m korkeudella maanpinnasta ja lähellä melulähdettä. Arvioimme, että lähimpien asuintalojen ja loma-asuntojen kohdalla laskentaepävarmuus on 3 db.

31 6 5. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tehtyjen melulaskentojen perusteella murskaus- ja louhintatoiminta ei aiheuta melukuormitusta, joka ylittäisi annetut raja-arvot lähimmissä asuinkohteissa. Huomioitaessa muut alueen melulähteet on melutaso lähimmissä asuinkohteissa moottoritien länsipuolella raja-arvon db tasalla tai alla, mutta moottoritien itäpuolen asuinkohteissa melutaso ylittää raja-arvon db. Muiden melulähteiden mallinnus paljastaa, että tie- ja raideliikenteestä sekä läheisestä motocrossradasta aiheutuva melu jo itsessään ylittää raja-arvon db. Louhoksen toiminnan tuottaman melun huomioiminen mallinnuksessa ei enää nostanut melutasoa lähimmissä asuinkohteissa. Louhinnassa syntyvä melu on useimmiten impulssimaista eli iskumaista ylisuurten lohkareiden rikotuksen yhteydessä sekä syöttäessä kiviainesta murskauslaitokseen. Impulssimaisuus pienenee etäisyyden kasvaessa tai mikäli näköyhteys kohteen ja äänilähteen välillä katkeaa. Rikotuksen melun kuuluminen ympäristöön riippuu voimakkaasti sen sijainnista louhoksessa. Impulssimaisuuskorjaus tehdään tarvittaessa sille ajalle jonka melun tarkastelukohteessa todetaan olevan impulssimaista. Täten impulssimaisuuskorjauksen suuruus riippuu pääsääntöisesti rikotuksen toiminnasta louhinta-alueella. Tehdyt melulaskennat perustuvat edellä määriteltyihin melulähteisiin sekä niiden toimintaaikoihin. Mikäli louhintasuunnitelmaan tai toiminta-aikoihin tulee merkittäviä muutoksia tai mikäli melulähteiden määrä tai sijainti oleellisesti muuttuu, on laskennat tarkistettava. Lahdessa 20. päivänä toukokuuta 2013 RAMBOLL FINLAND OY Janne Ristolainen projektipäällikkö Veli-Matti Yli-Kätkä nuorempi suunnittelija

32

33

34

35

36

37

38

39

40 Kuva 1 Mittakaava m Äänitaso db(a) < < <= < <= < <= < <= < <= <= NCC Roads Oy Ohkolan ottoalue, Mäntsälä Meluselvitys Keskiäänitaso LAeq 7-22 Murskauslaitos Alue 1 louhinnassa Veli-Matti Yli-Kätkä

41 Kuva Mittakaava m Äänitaso db(a) < < <= < <= < <= < <= < <= <= NCC Roads Oy Ohkolan ottoalue, Mäntsälä Meluselvitys Keskiäänitaso LAeq 7-22 Murskauslaitos Alue 2 louhinnassa Veli-Matti Yli-Kätkä

42 Kuva 3 Mittakaava m Äänitaso db(a) < < <= < <= < <= < <= < <= <= NCC Roads Oy Ohkolan ottoalue, Mäntsälä Meluselvitys Keskiäänitaso LAeq 7-22 Murskauslaitos Alue 6 louhinnassa Veli-Matti Yli-Kätkä

43 7 Mittakaava m Äänitaso db(a) < < <= < <= < <= < <= < <= <= NCC Roads Oy Ohkolan ottoalue, Mäntsälä Meluselvitys Keskiäänitaso LAeq 7-22 Murskauslaitos Alue 1 louhinnassa + muut melulähteet Veli-Matti Yli-Kätkä Kuva 4

44 Kuva Mittakaava m Äänitaso db(a) < < <= < <= < <= < <= < <= <= NCC Roads Oy Ohkolan ottoalue, Mäntsälä Meluselvitys Keskiäänitaso LAeq 7-22 Murskauslaitos Alue 2 louhinnassa + muut melulähteet Veli-Matti Yli-Kätkä

45 Kuva 6 7 Mittakaava m Äänitaso db(a) < < <= < <= < <= < <= < <= <= NCC Roads Oy Ohkolan ottoalue, Mäntsälä Meluselvitys Keskiäänitaso LAeq 7-22 Murskauslaitos Alue 6 louhinnassa + muut melulähteet Veli-Matti Yli-Kätkä

46 LIITE 4 TYÖPAJAMUISTIO 199

47

48

49

50

51 OHKOLAN KIERRÄTYSTERMINAALI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI (YVA) JÄRJESTETYN SIDOSRYHMÄTYÖPAJAN TULOKSET 1 YHTEENVETO TYÖPAJASTA Tilaisuuden tarkoitus Lisätä hankkeen vaikutusten arvioinnin vuorovaikutteisuutta Koota eri osapuolia saman pöydän ääreen keskustelemaan hankkeen vaikutuksista alueen käyttäjien näkökulmasta Tuoda esiin tavallisten kansalaisten ja alueen käyttäjien näkökulma ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin lähtötiedoksi Koota mm. Tietoja alueen käytöstä ja merkityksestä Osallistujien näkemys eri vaikutusten merkittävyydestä 2 1

52 KÄSITELLYT AIHEPIIRIT 1. Alueen käyttö ja nykytila 2. Ajatuksia vaikutuksista ja vaihtoehdoista 3. Haittojen lieventäminen, hyötyjen vahvistaminen 4. Toiveita jatkotiedotukselle Ryhmissä osallistujat kirjasivat tärkeinä pitämiään asioita paperille ja merkitsivät tärkeitä alueita kartalle. Tulokset kootaan yhteenvetoon, joka toimitetaan työpajaan osallistuneille hyväksyttäväksi Kooste tul ee YVA-raportti n liitteeksi Koosteessa ei nosteta esiin yksi ttäisen henki lön näkemyksiä, vaan pyritään tuomaan asiat esiin yleisemmällä tasolla Koostetta on kommenttikierroksen jälkeen julkinen ja sitä saa halutessaan toimittaa esim. luottamushenkilöille tiedoksi 3 KOOSTE TULOKSISTA Seuraaville sivuille on koottu yhteenveto ryhmien näkemyksistä Kommentit on esitetty sellaisenaan, niitä ei ole muokattu tai poistettu Kunkin ryhmän näkemykset on kirjattu eri värillä Kartalle merkityt kohteet on koottu oheisiin koostekarttoihin. Työpajassa oli paikalla 12 osallistujaa TYÖPAJAAN OSALLISTUNEET TAHOT Ohkolan kylätoimikunta Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys Mäntsälän ampumaratayhdistys Hankealueen läheisyydessä asuvia yksityishenkilöitä ryhmätyöt tehtii n kolmessa ryhmässä Osallistujat edustivat eri tahoja (oheinen l istaus) 4 2

Lasku hankkeesta vastaavalle Maksuperusteet ovat lausunnon liitteenä.

Lasku hankkeesta vastaavalle Maksuperusteet ovat lausunnon liitteenä. Lausunto UUDELY/21/07.04/2012 15.2.2013 NCC Roads Oy Kaskimäenkatu 1 33900 Tampere Viite Arviointiohjelma saapunut 4.12.2012 LAUSUNTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA, NCC ROADS OY:N OHKOLAN KIERRÄTYSTERMINAALI,

Lisätiedot

Kuva Rautuvaaran vanha rikastekiekka-alue.

Kuva Rautuvaaran vanha rikastekiekka-alue. Kuva 11-1-1. Rautuvaaran vanha rikastekiekka-alue. 390 11.1 Vaikutusten arviointimenetelmä Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) on järjestelmällisesti etenevä prosessi. Siinä tunnistetaan ja arvioidaan

Lisätiedot

Vastaanottaja Lapuan kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS

Vastaanottaja Lapuan kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS Päivämäärä 03/04/2013

Lisätiedot

KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI

KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.6.2014 KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI Päivämäärä 23.6.2014 Laatija

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 67080073.BST1 Helmikuu 2010 Siilinjärven kunta Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma TIIVISTELMÄ Hankekuvaus Siilinjärven kunta suunnittelee maa-

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA EPAALA - PÄLKÄNEVEDENTIE, MELUSELVITYS

PÄLKÄNEEN KUNTA EPAALA - PÄLKÄNEVEDENTIE, MELUSELVITYS Kaavaselostus, liite 2: Epaala-Pälkänevedentie, meluselvitys Vastaanottaja Pälkäneen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 5.8.2011 PÄLKÄNEEN KUNTA EPAALA - PÄLKÄNEVEDENTIE, MELUSELVITYS PÄLKÄNEEN

Lisätiedot

Akaan raakapuukuormausalue Ratasuunnitelman meluselvitys. Päiväys Tilaaja Liikennevirasto Projekti RR52233

Akaan raakapuukuormausalue Ratasuunnitelman meluselvitys. Päiväys Tilaaja Liikennevirasto Projekti RR52233 Akaan raakapuukuormausalue Ratasuunnitelman meluselvitys Päiväys Tilaaja Liikennevirasto Projekti RR52233 Raportti 1/5 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Menetelmät ja lähtötiedot... 3 2.1 Melun ohjearvot... 3

Lisätiedot

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA, KEHITYS- JA KAAVOITUSKESKUS, KAAVOITUSYKSIKKÖ Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Raportti 1 (5) Manninen

Lisätiedot

Keskusta-asemanseudun osayleiskaavan meluselvitys

Keskusta-asemanseudun osayleiskaavan meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIITE 30 MYNÄMÄEN KUNTA Keskusta-asemanseudun osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10.6.2013 Raportti 1 (5) Matti Manninen 10.6.2013

Lisätiedot

RAHOLAN KARTANON ALUEEN ASEMAKAAVA NRO 8304 MELUSELVITYKSEN PÄIVITYS

RAHOLAN KARTANON ALUEEN ASEMAKAAVA NRO 8304 MELUSELVITYKSEN PÄIVITYS Vastaanottaja Tampereen Tilakeskus Asiakirjatyyppi Meluselvitys ID 1 196 308 Päivämäärä 25.8.2014 RAHOLAN KARTANON ALUEEN ASEMAKAAVA NRO 8304 MELUSELVITYKSEN PÄIVITYS RAHOLAN KARTANON ALUEEN ASEMAKAAVA

Lisätiedot

Hankkeesta vastaa NCC Roads. Yhteyshenkilönä on toiminut Riku Rousku Viita- Yhtiöt Oy:stä.

Hankkeesta vastaa NCC Roads. Yhteyshenkilönä on toiminut Riku Rousku Viita- Yhtiöt Oy:stä. LAUSUNTO YVA-OHJELMASTA, OHKOLAN KIVIAINESTEN OTTOALUE, MÄNTSÄLÄ Ympäristövaikutusten arvioinnista (YVA) annetun lain (468/94, muutos 267/99) ja YVA-asetuksen (268/99) 6 :n hankeluettelon kohdan 2 b mukaan

Lisätiedot

MAANKAATOPAIKAN TOIMINTA, KIRKKONUMMI MELUMALLINNUS

MAANKAATOPAIKAN TOIMINTA, KIRKKONUMMI MELUMALLINNUS Vastaanottaja West Express Oy Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 17.8.2015 MAANKAATOPAIKAN TOIMINTA, KIRKKONUMMI MELUMALLINNUS Päivämäärä 17.8.2015 Laatija Tarkastaja Ville Virtanen Arttu Ruhanen

Lisätiedot

SAMMONKATU ASEMAKAAVAN MUUTOS, TAMPERE MELUSELVITYS

SAMMONKATU ASEMAKAAVAN MUUTOS, TAMPERE MELUSELVITYS Vastaanottaja NCC Rakennus Oy/Asuminen Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 08/2011 SAMMONKATU 52-54 ASEMAKAAVAN MUUTOS, TAMPERE MELUSELVITYS SAMMONKATU 52-54 ASEMAKAAVAN MUUTOS, TAMPERE MELUSELVITYS

Lisätiedot

LEHMON OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MELUSELVITYS

LEHMON OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MELUSELVITYS FCG Finnish Consulting Group Oy Kontiolahden kunta LEHMON OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MELUSELVITYS Raportti 433-P11702 10.1.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I 10.1.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa...

Lisätiedot

HUHTIMON ALUE, RIIHIMÄKI LIIKENNEMELUSELVITYS

HUHTIMON ALUE, RIIHIMÄKI LIIKENNEMELUSELVITYS Vastaanottaja Riihimäen kaupunki Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 17.12.2015 HUHTIMON ALUE, RIIHIMÄKI LIIKENNEMELUSELVITYS HUHTIMON LIIKENNEMELUSELVITYS Päivämäärä 17.12.2015 Laatija Tarkastaja

Lisätiedot

Niskaperän osayleiskaavan meluselvitys

Niskaperän osayleiskaavan meluselvitys ROVANIEMEN KAUPUNKI Niskaperän osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 31.5.2016 P26781P002 Raportti 1 (5) Manninen Matti 31.5.2016 Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun

Lisätiedot

1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta

1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 19.2.2019 1 (11) 1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta Kuva 1.1. Hankkeen vaikutusten yhdyskuntarakenteeseen arvioidaan ulottuvan enintään kilometrin

Lisätiedot

Vastaanottaja Trafix Oy. Asiakirjatyyppi Meluselvitys. Päivämäärä YLÖJÄRVEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ- SUUNNITELMA MELUSELVITYS

Vastaanottaja Trafix Oy. Asiakirjatyyppi Meluselvitys. Päivämäärä YLÖJÄRVEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ- SUUNNITELMA MELUSELVITYS Vastaanottaja Trafix Oy Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 18.11.013 YLÖJÄRVEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ- SUUNNITELMA YLÖJÄRVEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Päivämäärä 18.11.013 Laatija Jari Hosiokangas

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA MELUSELVITYS

MÄNTSÄLÄN KUNTA MELUSELVITYS Vastaanottaja Mäntsälän kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 04/2013 MÄNTSÄLÄN KUNTA MELUSELVITYS MÄNTSÄLÄN KUNTA MELUSELVITYS Päivämäärä 23/04/2013 Laatija Timo Korkee Tarkastaja Jussi Kurikka-Oja

Lisätiedot

ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA

ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Yleisötilaisuus 8.9.2015 Leena Eerola Uudenmaan ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus. Leena Eerola 8.9.2015 1 Hankkeen toimijat Hankkeesta vastaava:

Lisätiedot

Ritavuoren ak:n melusuojaus vaihe 2, Lapua

Ritavuoren ak:n melusuojaus vaihe 2, Lapua Ramboll Finland Oy Lapuan kaupunki Ritavuoren ak:n melusuojaus vaihe 2, Lapua Meluselvitys 21.12.2015 Ritavuoren ak:n melusuojaus, Lapua Lapuan kaupunki Meluselvitys 21.12.2015 Viite 1510020582 Versio

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 15.1.2016 Viite 1510024178 RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO RAUMAN KAUPUNKI MELUARVIO Päivämäärä 15.1.2016

Lisätiedot

Keskustan osayleiskaavan meluselvitys

Keskustan osayleiskaavan meluselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA EURAN KUNTA Keskustan osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (10) Matti Manninen Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun ohjearvot...

Lisätiedot

FCG Planeko Oy. Pöytyän kunta KYRÖN MELUSELVITYS. Raportti 589-D4110

FCG Planeko Oy. Pöytyän kunta KYRÖN MELUSELVITYS. Raportti 589-D4110 FCG Planeko Oy Pöytyän kunta KYRÖN MELUSELVITYS Raportti 589-D4110 16.10.2009 FCG Planeko Oy Raportti I 16.10.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun ohjearvot... 1 3 Lähtötiedot... 2 3.1

Lisätiedot

Taalojärven rinteen asemakaavan melutarkastelu

Taalojärven rinteen asemakaavan melutarkastelu Taalojärven rinteen asemakaavan melutarkastelu Kittilä Tiina Kumpula 21.3.2016 Taalojärven rinteen asemakaavan melutarkastelu 21.3.2016 2 (4) 1 Taustatiedot Kittilän kunnassa Taalojärven alueella on käynnissä

Lisätiedot

Lasku hankkeesta vastaavalle Maksuperusteet ovat lausunnon liitteenä.

Lasku hankkeesta vastaavalle Maksuperusteet ovat lausunnon liitteenä. Lausunto UUDELY/21/07.04/2012 7.1.2014 NCC Roads Oy Kaskimäenkatu 1 33900 Tampere Viite Arviointiselostus saapunut 27.8.2013 LAUSUNTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA, NCC ROADS OY:N OHKOLAN

Lisätiedot

Melumallinnus Pellonreuna

Melumallinnus Pellonreuna Melumallinnus Pellonreuna JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAAVOITUS 2017 (28.4.2017) 1 TYÖN TARKOITUS Tässä melumallinnuksessa on tarkasteltu Kuokkalan Tikanväylän ja Pohjanlahdentien liikenteen aiheuttaman melun

Lisätiedot

Valtatie Pyhäjoen keskustan pääliittymän kohdalla (vt8 Virastotie Annalantie), Pyhäjoki Melutarkastelu

Valtatie Pyhäjoen keskustan pääliittymän kohdalla (vt8 Virastotie Annalantie), Pyhäjoki Melutarkastelu V8 Valtatie Pyhäjoen keskustan pääliittymän kohdalla (vt8 Virastotie Annalantie), Pyhäjoki Melutarkastelu 19.11.2012 Projektinumero: 304316 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät...

Lisätiedot

Kaavan 8335 meluselvitys

Kaavan 8335 meluselvitys Kaavan 8335 meluselvitys Hanke: 4022878 Pvm: 10.12.2010, korjattu 21.12.2010 Laatinut: Petri Jokinen Tausta Tampereen kaupunki tekee asemakaavamuutosta kiinteistölle VI -93-38. Tässä selvityksessä tarkastellaan

Lisätiedot

Vt 4 välillä Alakorkalo-Rovaniemi

Vt 4 välillä Alakorkalo-Rovaniemi Ramboll Finland Oy Rovaniemen kaupunki Vt 4 välillä Alakorkalo-Rovaniemi Meluselvitys Lokakuu 006 Vt 4 välillä Alakorkalo- Rovaniemi Lokakuu 006 Viite Versio Pvm 7.11.006 Hyväksynyt Tarkistanut Kirjoittanut

Lisätiedot

Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo

Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAAVOITUS 2012 (9.3.2012) 1 TYÖN TARKOITUS Tässä melumallinnuksessa on tarkasteltu Ysitien(Vt 9) tieliikenteen aiheuttamaa melutasoa Etelä-Keljon

Lisätiedot

Meijerin asemakaavan muutoksen meluselvitys

Meijerin asemakaavan muutoksen meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NIVALAN KAUPUNKI Meijerin asemakaavan muutoksen meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (7) Matti Manninen Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointi

Ympäristövaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioidaan hankkeen aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia jotka kohdistuvat (laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä

Lisätiedot

LÄHDEPELLON KAAVA-ALUE, RAUMA ASEMAKAAVAMUUTOKSEN MELUSELVITYS. Vastaanottaja Rauman Kaupunki/tekninen virasto, Hannu Lahtinen

LÄHDEPELLON KAAVA-ALUE, RAUMA ASEMAKAAVAMUUTOKSEN MELUSELVITYS. Vastaanottaja Rauman Kaupunki/tekninen virasto, Hannu Lahtinen Vastaanottaja Rauman Kaupunki/tekninen virasto, Hannu Lahtinen Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 7.9.2011 LÄHDEPELLON KAAVA-ALUE, RAUMA LÄHDEPELLON KAAVA-ALUE, RAUMA Päivämäärä 7.9.2011 Laatija Tarkastaja

Lisätiedot

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; HANGON LÄNSISATAMAN LAAJENTAMINEN, HANKO

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; HANGON LÄNSISATAMAN LAAJENTAMINEN, HANKO PÄÄTÖS UUDELY/1/07.04/2012 9.1.2013 Hangon Satama Länsisatama 10900 Hanko SAANTITODISTUKSELLA PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; HANGON LÄNSISATAMAN

Lisätiedot

Korkinmäki tilat r:no 2:45 ja 2:60

Korkinmäki tilat r:no 2:45 ja 2:60 Rambøll Finland Oy Tampereen kaupunki Korkinmäki tilat r:no 2:45 ja 2:60 Ympäristömeluselvitys 25.11.2008 Korkinmäki tilat r:no 2:45 ja 2:60 Tampereen kaupunki Meluselvitys 25.11.2008 Viite 82109415 Versio

Lisätiedot

Ylöjärven Kolmenkulman teollisuusalueen meluselvitys

Ylöjärven Kolmenkulman teollisuusalueen meluselvitys Ylöjärven Kolmenkulman teollisuusalueen meluselvitys Ylöjärven kaupunki Anne Määttä Siru Parviainen 7.11.2013 1 Taustatiedot Tässä meluselvityksessä on tarkasteltu Ylöjärven kaupungin Kolmenkulman alueelle

Lisätiedot

OLMALAN 1. VAIHEEN ASEMA KAAVOITUKSEN VALMISTELU, YLIVIESKA MELUSELVITYS

OLMALAN 1. VAIHEEN ASEMA KAAVOITUKSEN VALMISTELU, YLIVIESKA MELUSELVITYS Liite 5 Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 14.12.2012 Viite 1510000008 OLMALAN 1. VAIHEEN ASEMA KAAVOITUKSEN VALMISTELU, YLIVIESKA MELUSELVITYS RAMB LL OLMALAN 1. VAIHEEN ASEMAKAAVOITUKSEN

Lisätiedot

MELUSELVITYS JOKIKYLÄ, HAUKIPUDAS

MELUSELVITYS JOKIKYLÄ, HAUKIPUDAS Vastaanottaja Haukiputaan kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 30.8.2011 MELUSELVITYS JOKIKYLÄ, HAUKIPUDAS JOKIKYLÄ, HAUKIPUDAS 1 Päivämäärä 30.8.2011 Laatija Marja Pussinen Tarkastaja Sanna Kaikkonen

Lisätiedot

Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely

Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Hankealue Asutus Hankealue sijoittuu metsätalouskäytössä olevalle haja-asutusalueelle Reunan pientaloalue sijaitsee lähimmillään noin 300 metrin etäisyydellä hankealueen

Lisätiedot

16T-4 Valtatien 6 parantaminen välillä Hevossuo Nappa, Kouvola Tiesuunnitelman meluselvitys

16T-4 Valtatien 6 parantaminen välillä Hevossuo Nappa, Kouvola Tiesuunnitelman meluselvitys 16T-4 Valtatien 6 parantaminen välillä Hevossuo Nappa, Kouvola Tiesuunnitelman meluselvitys Siru Parviainen 16T-4 Valtatien 6 parantaminen välillä Hevossuo Nappa, Kouvola 2 (3) 1 Taustatiedot ja nykytilanne

Lisätiedot

Vt 6 parantaminen Kärjen kylän kohdalla ja rinnakkaistiejärjestelyt, Lappeenranta

Vt 6 parantaminen Kärjen kylän kohdalla ja rinnakkaistiejärjestelyt, Lappeenranta Rambøll Finland Oy Tiehallinto/ Kaakkois-Suomen tiepiiri Vt 6 parantaminen Kärjen kylän kohdalla ja rinnakkaistiejärjestelyt, Lappeenranta Tiesuunnitelma Ympäristömeluselvitys 10.7.2009 Vt 6 parantaminen

Lisätiedot

Meijeritien asemakaavan meluselvitys

Meijeritien asemakaavan meluselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PAIMION KAUPUNKI Meijeritien asemakaavan meluselvitys Raportti LUONNOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18.6.2015 Raportti 1 (5) Matti Manninen 18.6.2015 Sisällysluettelo 1 Taustaa...

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN MELUSELVITYS

KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN MELUSELVITYS KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN MELUSELVITYS 15.4.2011 Laura Gröhn MUISTIO 15.4.2011 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1. Työn tarkoitus... 3 2. Menetelmät ja lähtötiedot... 3 2.1 Maastomalli... 3 2.2 Liikennemäärät...

Lisätiedot

Meluselvitysraportti. Päiväys Projekti Nikulanväylä Asemakaavan meluselvitys Tilaaja Rauman kaupunki

Meluselvitysraportti. Päiväys Projekti Nikulanväylä Asemakaavan meluselvitys Tilaaja Rauman kaupunki Meluselvitysraportti Päiväys 08.01.2019 Projekti Asemakaavan Tilaaja Rauman kaupunki Meluselvitysraportti 1/6 Sisällys 1 Lähtökohdat... 2 1.1 Johdanto... 2 1.2 Suunnittelualue... 2 2 Menetelmät ja lähtötiedot...

Lisätiedot

Hiidenmäen meluselvitys

Hiidenmäen meluselvitys Hiidenmäen meluselvitys Hanke: Pvm: 15.6.2009 Laatinut: Petri Jokinen Tausta Tampereen kaupunki tekee asemakaavaa (8111 ja 8255) Ruskon kaupunginosassa. Tätä tarkoitusta varten on valmistanut melumallin

Lisätiedot

Kivilammen maankaatopaikan laajennusalueen meluselvitys

Kivilammen maankaatopaikan laajennusalueen meluselvitys LIITE 2 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kivilammen maankaatopaikan laajennusalueen meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.8.2012 P17535 Raportti 2 (7) Puustinen Tomi 15.8.2012

Lisätiedot

KIVIAINEKSEN LOUHINTA JA MURSKAUS, TOLKKI- NEN, PORVOO MELUMALLINNUS

KIVIAINEKSEN LOUHINTA JA MURSKAUS, TOLKKI- NEN, PORVOO MELUMALLINNUS Vastaanottaja NCC Industry Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 10.10.2017 Viite 1510032705 KIVIAINEKSEN LOUHINTA JA MURSKAUS, TOLKKI- NEN, PORVOO MELUMALLINNUS KIVIAINEKSEN LOUHINTA JA MURSKAUS, TOLKKINEN,

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNKI KESKUSTAN ASEMAKAAVOITUS, MELUSELVITYS

LOIMAAN KAUPUNKI KESKUSTAN ASEMAKAAVOITUS, MELUSELVITYS Vastaanottaja Loimaan kaupunki Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 30.5.2014 LOIMAAN KAUPUNKI KESKUSTAN ASEMAKAAVOITUS, MELUSELVITYS KESKUSTAN ASEMAKAAVOITUS, MELUSELVITYS LOIMAAN KAUPUNKI Päivämäärä

Lisätiedot

Hervantajärven osayleiskaavan meluselvitys

Hervantajärven osayleiskaavan meluselvitys Hervantajärven osayleiskaavan meluselvitys Hanke: M1460_020005 Pvm: 1.10.2008 Laatinut: Petri Jokinen Tausta Tampereen kaupunki tekee osayleiskaavaa Hervantajärven ja Ruskontien väliselle alueelle. Tätä

Lisätiedot

Niittyholman liikenteen ja ympäristön yleissuunnitelma, meluselvitys, Haukipudas, Oulu. Oulun kaupunki. Ins. (AMK) Tiina Kumpula

Niittyholman liikenteen ja ympäristön yleissuunnitelma, meluselvitys, Haukipudas, Oulu. Oulun kaupunki. Ins. (AMK) Tiina Kumpula Niittyholman liikenteen ja ympäristön yleissuunnitelma, meluselvitys, Oulun kaupunki Ins. (AMK) Tiina Kumpula 12.8.2014 Niittyholman liikenteen ja ympäristön yleissuunnitelma, meluselvitys, 12.8.2014 2

Lisätiedot

PL Sipoo. Saantitodistuksella. PL Helsinki 1. HANKKEESTA VASTAAVAT. Sipoon kunta ja Rudus Oy 2. HANKKEEN KUVAUS JA ALUEEN KAAVOITUS

PL Sipoo. Saantitodistuksella. PL Helsinki 1. HANKKEESTA VASTAAVAT. Sipoon kunta ja Rudus Oy 2. HANKKEEN KUVAUS JA ALUEEN KAAVOITUS Päätös Dnro UUDELY/12/07.04/2012 19.3.2013 Sipoon kunta PL 7 04131 Sipoo Rudus Oy PL 49 00441 Helsinki Saantitodistuksella Saantitodistuksella PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTA

Lisätiedot

Hangon Krogarsin meluselvitys

Hangon Krogarsin meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LANTMÄTARE AB ÖHMAN Hangon Krogarsin meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (5) Matti Manninen Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun

Lisätiedot

VAPAUDENTIEN JATKE (HAMARINTIE- RUUKINTIE), SEINÄJOKI MELUSELVITYS. Vastaanottaja Seinäjoen kaupunki. Asiakirjatyyppi Meluselvitys

VAPAUDENTIEN JATKE (HAMARINTIE- RUUKINTIE), SEINÄJOKI MELUSELVITYS. Vastaanottaja Seinäjoen kaupunki. Asiakirjatyyppi Meluselvitys Vastaanottaja Seinäjoen kaupunki Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä..06 VAUDENTIEN JATKE (HAMINTIE- RUUKINTIE), SEINÄJOKI VAUDENTIEN JATKE, SEINÄJOKI Päivämäärä..06 Laatija Tarkastaja Jari Hosiokangas

Lisätiedot

S. Jokinen 13.8.2012 2 (5) LIITE 2. Rautatieliikenteen aiheuttamat yömelualueet (klo 22-7) Siuntion aseman pohjoispuolella

S. Jokinen 13.8.2012 2 (5) LIITE 2. Rautatieliikenteen aiheuttamat yömelualueet (klo 22-7) Siuntion aseman pohjoispuolella Siuntion aseman pohjoispuolen meluselvitys päivitetty 13.8.2012 S. Jokinen 13.8.2012 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 Esipuhe... 3 2 Menetelmät ja lähtötiedot... 3 3 Ohjearvot... 3 4 Raideliikennemelun leviäminen...

Lisätiedot

Kaavan 8231 meluselvitys

Kaavan 8231 meluselvitys Kaavan 8231 meluselvitys Hanke: Pvm: 11.7.2008 Laatinut: Petri Jokinen Tausta Tampereen kaupunki tekee asemakaavan muutosta Pohtolan kaupunginosassa, korttelissa 2582. Tätä tarkoitusta varten Mittaus-

Lisätiedot

PALOHEINÄN TUNNELIN MURSKAUSALUE, HELSINKI MELUSELVITYS RAMBOLL. Helsingin kaupunki / Rakennusvirasto. Päivämäärä

PALOHEINÄN TUNNELIN MURSKAUSALUE, HELSINKI MELUSELVITYS RAMBOLL. Helsingin kaupunki / Rakennusvirasto. Päivämäärä Vastaanottaja Helsingin kaupunki / Rakennusvirasto Aslakirjatyyppi. Raportti Päivämäärä 27.2.2014 Viite 1510009750 PALOHEINÄN TUNNELIN MURSKAUSALUE, HELSINKI MELUSELVITYS RAMBOLL Päivämäärä 27.2.2014 Laatija

Lisätiedot

MELUSELVITYS TYÖNUMERO: ALAVUDEN KAUPUNKI ALAVUS-TUURI -ALUEEN MELUSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

MELUSELVITYS TYÖNUMERO: ALAVUDEN KAUPUNKI ALAVUS-TUURI -ALUEEN MELUSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: 20600929 ALAVUDEN KAUPUNKI ALAVUS-TUURI -ALUEEN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIMIKM FIMIKM FILAHD VALMIS 30.9.2016 FIMIKM FIMIKM FILAHD LUONNOS 19.9.2016 FIMIKM FIMIKM FILAHD LUONNOS

Lisätiedot

LIITE 14. FCG Finnish Consulting Group Oy. NCC Roads Oy VAISTENTIE, TURKU. Meluselvitys -P16613P001

LIITE 14. FCG Finnish Consulting Group Oy. NCC Roads Oy VAISTENTIE, TURKU. Meluselvitys -P16613P001 LIITE 14 FCG Finnish Consulting Group Oy NCC Roads Oy VAISTENTIE, TURKU Meluselvitys -P16613P001 4.5.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy Meluselvitys I YMS -P16613P001 4.5.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa...

Lisätiedot

Meluselvitys Pajalantien ja Hulikankulman alueet

Meluselvitys Pajalantien ja Hulikankulman alueet Meluselvitys Pajalantien ja Hulikankulman alueet Lempäälän kunta Jussi Kurikka-Oja 16.4.2014 1 Taustatiedot Tässä meluselvityksessä on tarkasteltu Lempäälän kunnan Pajalantien ja Hulikankulman asemakaava-alueiden

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS

MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS Vastaanottaja Mäntsälän kunta, Maankäyttöpalvelut Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.3.2015 MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT

Lisätiedot

PETSAMO, XXI KAUPUNGINOSA, KAAVA NRO. 8083, ASEMAKAAVAN MUUTOS, TAMPERE MELUSELVITYS

PETSAMO, XXI KAUPUNGINOSA, KAAVA NRO. 8083, ASEMAKAAVAN MUUTOS, TAMPERE MELUSELVITYS Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.8.2010 PETSAMO, XXI KAUPUNGINOSA, KAAVA NRO. 8083, ASEMAKAAVAN MUUTOS, TAMPERE MELUSELVITYS PETSAMO,

Lisätiedot

Meluselvitys, Ylikylä - Vennivaara, Rovaniemi

Meluselvitys, Ylikylä - Vennivaara, Rovaniemi Meluselvitys, Ylikylä - Vennivaara, Rovaniemi Tammikuu 2008 Viite Versio 1 Pvm 7.2.2008 Hyväksynyt Tarkistanut Kirjoittanut DI Marja Pussinen Ramboll Kiviharjuntie 11 90220 Oulu Finland Puhelin: 020 755

Lisätiedot

KASURILA 3 (OLKINUORA) ASEMAKAAVA, SIILINJÄRVI MELUSELVITYS

KASURILA 3 (OLKINUORA) ASEMAKAAVA, SIILINJÄRVI MELUSELVITYS Vastaanottaja Siilinjärven kunta Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 11.2.2011 KASURILA 3 (OLKINUORA) ASEMAKAAVA, KASURILA 3 (OLKINUORA) ASEMAKAAVA, Päivämäärä 11.2.2011 Laatija Tarkastaja Jari Hosiokangas

Lisätiedot

RAKENNUSKESKUS CENTRA, HÄMEENLINNA

RAKENNUSKESKUS CENTRA, HÄMEENLINNA Vastaanottaja Rakennustoimisto Pohjola Oy Asiakirjatyyppi Raporttiluonnos Päivämäärä 30.12.2011 RAKENNUSKESKUS CENTRA, HÄMEENLINNA ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS RAKENNUSKESKUS CENTRA, HÄMEENLINNA ASEMAKAAVAN

Lisätiedot

LUUVANIEMENTIE 2-6, HELSINKI MELUSELVITYS

LUUVANIEMENTIE 2-6, HELSINKI MELUSELVITYS LUUVANIEMENTIE 2-6, HELSINKI MELUSELVITYS 23.02.2015 MELUSELVITYS LUUVANIEMENTIE 2-6, HELSINKI 2 Päivämäärä 23.02.2015 Laatija Tarkastaja Pasi Myyryläinen Jari Hosiokangas Sisältää Maanmittauslaitoksen

Lisätiedot

Nurmi-Sorilan osayleiskaavan meluselvitys

Nurmi-Sorilan osayleiskaavan meluselvitys Tampereen kaupunki Suunnittelupalvelut Mittaus- ja Geotekniikkayksikkö Nurmi-Sorilan osayleiskaavan meluselvitys Pvm: 5.3.2009 Laatinut: Petri Jokinen SUUNNITTELUPALVELUT MITTAUS- JA GEOTEKNIIKKAYKSIKKÖ

Lisätiedot

JÄNSKÄN TEOLLISUUSALUEEN LOUHINTA JA MURSKAUS, KOTKA MELUMALLINNUS

JÄNSKÄN TEOLLISUUSALUEEN LOUHINTA JA MURSKAUS, KOTKA MELUMALLINNUS Vastaanottaja Insinööritoimisto Ecobio Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 12.9.2017 Viite 1510035371 JÄNSKÄN TEOLLISUUSALUEEN LOUHINTA JA MURSKAUS, KOTKA MELUMALLINNUS JÄNSKÄN TEOLLISUUSALUEEN LOUHINTA

Lisätiedot

19268 JUHA VIRKKI LOUHINNAN MELUSELVITYS PORNAINEN 2005

19268 JUHA VIRKKI LOUHINNAN MELUSELVITYS PORNAINEN 2005 JUHA VIRKKI LOUHINNAN MELUSELVITYS PORNAINEN 2005 OSOITE/ADDRESS Terveystie 2 FIN 15870 HOLLOLA PUH./TEL +358 (0)3 52 351 FAKSI/TELEFAX +358 (0)3 523 5252 SÄHKÖPOSTI/E MAIL proy@ristola.com INTERNET www.ristola.com

Lisätiedot

Tytyri-Hiidensalmi OYK

Tytyri-Hiidensalmi OYK Lohjan kaupunki Tytyri-Hiidensalmi OYK Meluselvitys 12.10.2004 Viite 82108188 Versio Pvm 12.10.2004 Hyväksynyt Tarkistanut HWe Kirjoittanut TKl Ramboll PL 718, Aleksanterinkatu 21 A 33101 Tampere Finland

Lisätiedot

VII-122-1,88 ja 91 (Pyynikin sairaala), Tampere

VII-122-1,88 ja 91 (Pyynikin sairaala), Tampere Pirkanmaan YH - Rakennuttajaosuuskunta VII-122-1,88 ja 91 (Pyynikin sairaala), Tampere Meluselvitys 19.1.2006 (LUONNOS) Viite 82112160 Versio Pvm 19.1.2006 Hyväksynyt Tarkistanut Kirjoittanut TKl Ramboll

Lisätiedot

Meluselvitys, Pöykkölä,Rovaniemi

Meluselvitys, Pöykkölä,Rovaniemi Meluselvitys, Pöykkölä,Rovaniemi Tammikuu 2008 Viite Versio 1 Pvm 31.1.2008 Hyväksynyt Tarkistanut Kirjoittanut DI Marja Pussinen Ramboll Kiviharjuntie 11 90220 Oulu Finland Puhelin: 020 755 7070 www.ramboll.fi

Lisätiedot

Hangon Krogarsin meluselvitys

Hangon Krogarsin meluselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA LANTMÄTARE AB ÖHMAN Hangon Krogarsin meluselvitys Raportti REVISIO A, 26.2.2016, lisätty junaliikenne FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (6) Matti Manninen Sisällysluettelo

Lisätiedot

Hailuodon kiinteä yhteys, tiesuunnitelma

Hailuodon kiinteä yhteys, tiesuunnitelma Oulu, Hailuoto MELUSELVITYS Tiina Kumpula 9.1.2018 9.1.2018 2 (6) SISÄLLYS 1 TAUSTATIEDOT... 3 2 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT... 4 2.1 Melun ohjearvot... 4 2.2 Maasto- ja laskentamalli... 4 2.3 Liikennetiedot...

Lisätiedot

UUS 2008 R ASIA. Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tapauskohtaisesta soveltamisesta 2. HANKKEESTA VASTAAVAT

UUS 2008 R ASIA. Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tapauskohtaisesta soveltamisesta 2. HANKKEESTA VASTAAVAT PÄÄTÖS Helsinki Dnro 11.12.2008 UUS 2008 R 19 531 1. ASIA Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tapauskohtaisesta soveltamisesta 2. HANKKEESTA VASTAAVAT Lemminkäinen Infra Oy Esterinportti 2

Lisätiedot

MUNNINMÄEN TUULI- VOIMALAT MELUMALLINNUS

MUNNINMÄEN TUULI- VOIMALAT MELUMALLINNUS Vastaanottaja Talvivaara Sotkamo Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 5.4.2012 Viite 82139905 MUNNINMÄEN TUULI- VOIMALAT MELUMALLINNUS MUNNINMÄEN TUULIVOIMALAT MELUMALLINNUS Päivämäärä 5.4.2012 Laatija

Lisätiedot

Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle, Seinäjoki MELUSELVITYS 20.8.2009. Seinäjoen kaupunki

Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle, Seinäjoki MELUSELVITYS 20.8.2009. Seinäjoen kaupunki Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle, Seinäjoki 20.8.2009 Seinäjoen kaupunki Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT...

Lisätiedot

Pyynikin sosiaali- ja terveysaseman tontin asemakaavoitustyöhön liittyvä MELUSELVITYS. Tampere. Tammikuu Tampereen kaupunki, Tilakeskus

Pyynikin sosiaali- ja terveysaseman tontin asemakaavoitustyöhön liittyvä MELUSELVITYS. Tampere. Tammikuu Tampereen kaupunki, Tilakeskus Pyynikin sosiaali- ja terveysaseman tontin asemakaavoitustyöhön liittyvä Tampere Tammikuu 2007 Tampereen kaupunki, Tilakeskus Pyynikin sosiaali- ja terveysaseman tontin asemakaavoitustyöhön liittyvä 2

Lisätiedot

Ristinarkku , ja 8 Tampere

Ristinarkku , ja 8 Tampere Rambøll Finland Oy Arkta Rakennuttajat Oy Ristinarkku 4923-10, 4745-2 ja 8 Tampere Ympäristömeluselvitys 22.5.2007 Ristinarkku 4932-10, 4745-2 ja 8, Tampere Arkta Rakennuttajat Oy Meluselvitys 22.5.2007

Lisätiedot

Meluselvitys vt 4 Alakorkalo- Niskanperä

Meluselvitys vt 4 Alakorkalo- Niskanperä Ramboll Finland Oy Rovaniemen kaupunki eluselvitys vt 4 lakorkalo- Niskanperä eluselvitys Helmikuu 2007 eluselvitys vt 4 lakorkalo-niskanperä Helmikuu 2007 iite ersio 1 Pvm 20.2.2007 Hyväksynyt Tarkistanut

Lisätiedot

Hatanpään Puistokuja 23, Tampere

Hatanpään Puistokuja 23, Tampere Rambøll Finland Oy YH-Länsi Oy Hatanpään Puistokuja 23, Tampere Meluselvitys 8.2.2012 Hatanpään Puistokuja 23, Tampere YH-Länsi Oy Meluselvitys 8.2.2012 Viite 82128678 Versio Pvm 8.2.2012 Hyväksynyt Tarkistanut

Lisätiedot

3-Kulman puuterminaali vaikutusten arviointi ja terminaalin jatkosuunnittelun ohjeistus kaavaehdotuksessa

3-Kulman puuterminaali vaikutusten arviointi ja terminaalin jatkosuunnittelun ohjeistus kaavaehdotuksessa 3-Kulman puuterminaali 20.6.2018 vaikutusten arviointi ja terminaalin jatkosuunnittelun ohjeistus kaavaehdotuksessa Maakuntakaavaa varten tehdyn selvityksen mukaan: Tampereen kaupunkiseudun lämpölaitokset

Lisätiedot

Lahelanpelto II asemakaava ja asemakaavan muutos, Tuusula

Lahelanpelto II asemakaava ja asemakaavan muutos, Tuusula Ramboll Finland Oy Tuusulan kunta Lahelanpelto II asemakaava ja asemakaavan muutos, Tuusula Meluselvitys 27.3.2014 Lahelanpelto II asemakaava ja asemakaavan muutos, Tuusula Tuusulan kunta Meluselvitys

Lisätiedot

Kaavan 8159 meluselvitys

Kaavan 8159 meluselvitys Tampereen kaupunki Suunnittelupalvelut Mittaus- ja Geotekniikkayksikkö Kaavan 8159 meluselvitys Hanke: 4010025 Pvm: 29.5.2008 Laatinut: Petri Jokinen SUUNNITTELUPALVELUT MITTAUS- JA GEOTEKNIIKKAYKSIKKÖ

Lisätiedot

Raportti. Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys. Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072

Raportti. Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys. Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072 ! Raportti Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys 27.5.2016 Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072 Sisältö 1. Johdanto... 1 2. Laskentamalli... 1 2.1. Lähtötiedot... 1 2.1.1. Suunnittelualue...

Lisätiedot

HATTISENRANNAN KAAVA- ALUEEN ESISELVITYS MELUSELVITYS

HATTISENRANNAN KAAVA- ALUEEN ESISELVITYS MELUSELVITYS Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.6.2014 Viite 1510007986 HATTISENRANNAN KAAVA- ALUEEN ESISELVITYS MELUSELVITYS HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS MELUSELVITYS Päivämäärä

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA AHMON ASEMAKAAVAN MUUTOS, MELUSELVITYS

SIILINJÄRVEN KUNTA AHMON ASEMAKAAVAN MUUTOS, MELUSELVITYS Vastaanottaja Siilinjärven kunta Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 21.6.2017 SIILINJÄRVEN KUNTA AHMON ASEMAKAAVAN MUUTOS, MELUSELVITYS AHMON ASEMAKAAVAN MUUTOS SIILINJÄRVEN KUNTA Päivämäärä 21.6.2017

Lisätiedot

HÄRMÄLÄN PERKIÖNKADUN ASEMAKAAVAMUUTOS NRO 8426,TAMPERE

HÄRMÄLÄN PERKIÖNKADUN ASEMAKAAVAMUUTOS NRO 8426,TAMPERE Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 26.5.2016 HÄRMÄLÄN PERKIÖNKADUN ASEMAKAAVAMUUTOS NRO 8426,TAMPERE MELUSELVITYS HÄRMÄLÄN PERKIÖNKADUN NRO 8426,TAMPERE MELUSELVITYS ASEMAKAAVAMUUTOS

Lisätiedot

KESKUSTAN OYK MELUSELVITYS HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035. LIITE 8a. Vastaanottaja Haapajärven kaupunki, tekniset palvelut

KESKUSTAN OYK MELUSELVITYS HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035. LIITE 8a. Vastaanottaja Haapajärven kaupunki, tekniset palvelut HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 LIITE 8a Vastaanottaja Haapajärven kaupunki, tekniset palvelut Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 15.6.2012 KESKUSTAN OYK MELUSELVITYS KESKUSTAN OYK MELUSELVITYS

Lisätiedot

SWECO YMPÄRISTÖ OY t o.d o p re

SWECO YMPÄRISTÖ OY t o.d o p re 26992 SWECO YMPÄRISTÖ OY repo002.dot 2013-09-20 Sisältö 1 SUUNNITTELUKOHDE 1 2 YLEISTÄ TIETOA MELUSTA 1 3 MELUMALLINNUS JA MELUKARTTOJEN TULKINTA 1 3.1 Laskennan perusteet 1 3.2 Laskentaohjelma 2 3.3 Melukarttojen

Lisätiedot

Meluselvitys Iso-Iivarintielle välillä Vt 1 St 110

Meluselvitys Iso-Iivarintielle välillä Vt 1 St 110 PAIMION KAUPUNKI Meluselvitys Iso-Iivarintielle välillä Vt 1 St 110 Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P32583 Raportti 1 (7) Eskelinen Erja Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun ohjearvot...

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan keskustaajaman OYK:n meluselvitys

Mänttä-Vilppulan keskustaajaman OYK:n meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI Mänttä-Vilppulan keskustaajaman OYK:n meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18.11.2015 P23846P002 Raportti i P23846P002

Lisätiedot

Kaakinmaa VI ja 6, Koulukatu 14, Mariankatu 41, Tampere

Kaakinmaa VI ja 6, Koulukatu 14, Mariankatu 41, Tampere Rambøll Finland Oy Tampereen ruotsalainen koulu Kaakinmaa VI-102-4 ja 6, Koulukatu 14, Mariankatu 41, Tampere Meluselvitys 18.1.2007 Tampereen ruotsalainen koulu Kaakinmaa VI-102-4 ja 6, Koulukatu 14,

Lisätiedot

VINSANVUOREN JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSEN YVA MENETTELY. YLEISÖTILAISUUS Ylitarkastaja Leena Ivalo Pirkanmaan ympäristökeskus

VINSANVUOREN JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSEN YVA MENETTELY. YLEISÖTILAISUUS Ylitarkastaja Leena Ivalo Pirkanmaan ympäristökeskus VINSANVUOREN JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSEN YVA MENETTELY YLEISÖTILAISUUS 3.2.2005 Ylitarkastaja Leena Ivalo Pirkanmaan ympäristökeskus YVA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Pakollinen YVA lain ja YVA

Lisätiedot

VASTINE. 1. Vastine Orimattilan ympäristölautakunnan päätösesitykseen

VASTINE. 1. Vastine Orimattilan ympäristölautakunnan päätösesitykseen VASTINE Projekti Orimattila Hietala, kiviaineksen ottamisen meluselvitys Asiakas NCC Industry Oy Päivämäärä 13.7.2017 Vastaanottaja Taina Piiroinen Lähettäjä Janne Ristolainen Tiedoksi 1. Vastine Orimattilan

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAMUUTOKSEN 8470 (TONTTI ) MELUSELVITYS, MES- SUKYLÄ

TAMPEREEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAMUUTOKSEN 8470 (TONTTI ) MELUSELVITYS, MES- SUKYLÄ Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 5.12.2012 TAMPEREEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAMUUTOKSEN 8470 (TONTTI 5100-4) MELUSELVITYS, MES- SUKYLÄ ASEMAKAAVAMUUTOKSEN 8470 (TONTTI

Lisätiedot

NIEMENRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, YLIVIESKA MELUSELVITYS

NIEMENRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, YLIVIESKA MELUSELVITYS Vastaanottaja Ylivieskan kaupunki Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 27.8.2012 Viite 82142434 NIEMENRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, YLIVIESKA MELUSELVITYS NIEMENRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, YLIVIESKA MELUSELVITYS

Lisätiedot

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖPAJA 2, HANKEKUVAUS VE1 HANKEKUVAUS VE2 HANKEKUVAUS VE0A JA VE0B ARVIOINTIMENETELMÄT Herkkyys Alhainen Keskisuuri

Lisätiedot

MELUSELVITYS TYÖNUMERO: MIKKELIN KAUPUNKI VT15 MELUSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

MELUSELVITYS TYÖNUMERO: MIKKELIN KAUPUNKI VT15 MELUSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU MELUSELVITYS TYÖNUMERO: 20601512 MIKKELIN KAUPUNKI VT15 MELUSELVITYS 22.11.2017 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista 22.11.2017 FIMIKM FIMIKM FILAHD VALMIS 15.11.2017 FIMIKM FIMIKM FILAHD LUONNOS MUUTOS

Lisätiedot

Vastaanottaja Rauman kaupunki. Asiakirjatyyppi Meluselvitys, LUONNOS. Päivämäärä KARINKENTÄN ALUE, RAUMA LIIKENNEMELUSELVITYS

Vastaanottaja Rauman kaupunki. Asiakirjatyyppi Meluselvitys, LUONNOS. Päivämäärä KARINKENTÄN ALUE, RAUMA LIIKENNEMELUSELVITYS Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Meluselvitys, LUONNOS Päivämäärä 22.6.2016 KARINKENTÄN ALUE, RAUMA LIIKENNEMELUSELVITYS KARINKENTÄN ALUE LIIKENNEMELUSELVITYS Päivämäärä 22.6.2016 Laatija

Lisätiedot