Markkinakatsaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Markkinakatsaus 2 2008"

Transkriptio

1 Markkinakatsaus 2 8 Markkinakatsaus 2 8 Realia Group Oy 1

2 Hurjassa kiinteistösyksyssä piilee myös potentiaalia Asioilla sanotaan olevan aina kaksi puolta, niin myös näissä asumisen asioissa: yhtäältä asuntokauppa on pysähtynyt rajulla liikkeellä lokakuussa aiheuttaen asuntovarastojen kertymisen ja toisaalta se on luonut upean tarjonnan markkinoille ja runsaasti vaihtoehtoja kuluttajille. Kun uudiskohdekauppa lähtee vähenemään ja uusien kohteiden rakentamispäätöksiä lykätään tulevaisuuteen se vapauttaa kilpailukykyisiä rakennusurakoitsijoita taloyhtiöiden kasaantuneiden korjausrakentamispaineiden helpottamiseen. Kaikissa tilanteissa voi myös nähdä mahdollisuuksia. Suomalaisen asuntokauppa perustuu tarpeeseen. Kotia vaihdetaan perheessä tapahtuvien muutosten vuoksi. Entistä useampi asuu yksin ja yhä useampi aiempaa pidempään omassa kodissaan. Kodin merkitys on suuri. Kuluneen vuoden aikana olemme saaneet todeta myös asunnon arvon säilyttämisen merkityksen kasvaneen. Suomalaiset ovat entistä tarkemmin oppineet arvioimaan asumisen pitkäaikaista kokonaiskustannusta pelkän neliömyyntihinnan rinnalla. Tästä voimme kiittää etenkin tehokasta ja avointa viestintää, ammattitaitoista isännöintitoimintaa ja kiinteistönvälittäjien sekä isännöitsijöiden lisääntynyttä yhteistyötä asumisen informaation jakamiseksi omistaja-asukkaille. Mitä vuodelta 9 voi odottaa? Lähteekö patoutunut, tarvepohjainen kauppa purkautumaan? Tietenkin, mutta missä aikataulussa? Kannattaako edelleen odottaa vai etsiä erityisen edullista uudiskohdetta nyt, kun uudiskohteita valmistuu kysyntää enemmän? Pitäisikö juuri nyt vaihtaa isompaan asuntoon, kun neliöhinnat ja rahoitus ovat suhteellisen edullisia? Kaikki tämä selviää markkinakatsauksestamme. Mielenkiintoista lukuhetkeä katsauksen parissa! Risto Kyhälä toimitusjohtaja Realia Group Oy Realia Group on Suomen johtava kiinteistönvälittäjä sekä isännöintiyhtiö. Palvelemme yksityishenkilöiden lisäksi sijoittaja- ja yritysasiakkaita sekä toimitilavälityksen, manageerauksen että arvioinnin ja konsultoinnin palveluin. Alan informaation avoin tuottaminen ja tiedottaminen on keskeinen tavoitteemme. Teemme työtä suomalaisten asumisen laadun parantamiseksi. Vuosi 8 tulee piirtymään asunto- ja toimitilakaupan historian kirjoihin kaksiosaisena; alkuvuosi oli erittäin aktiivista kauppa-aikaa ja loppuvuodesta nähtiin huima pysähdys markkinoilla. Mitä tästä seuraa ja mikä siihen johti? REALIA GROUP Realia Group Oy on kiinteistönvälityksen ja kiinteistöjohtamisen palveluita tarjoava konserni, joka välittää joka neljännen suomalaisen asuntokaupan ja isännöi 1 huoneistoa Suomessa. Realia Group -konserniin kuuluvat Huoneistokeskus, SKV Kiinteistönvälitys, Huom!, SKV Isännöinti, Realia Management sekä Ober-Haus. Konserni työllistää lähes 2 kiinteistöalan ammattilaista ja sen tytäryhtiöt toimivat Suomen lisäksi Baltian maissa, Puolassa ja Ukrainassa. 2 Realia Group Oy Markkinakatsaus 2 8

3 Pankin näkökulmasta katsoen Asuntolainakannan kasvu hidastuu selvästi Useita vuosia voimakkaana jatkunut asuntolainakannan kasvu hidastuu selvästi. Alkuvuonna 8 kuluttajat nostivat asuntolainoja vielä lähes edellisvuoden tahtiin. Kesän jälkeen kasvu alkoi hiipua ja lokakuussa uusien lainojen nostot olivat lähes prosenttia alle viime vuoden lokakuun tason. Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin mukaan kuluttajien luottamus Suomen talouteen on alentunut nopeasti ja myös luottamus omaan talouteen on heikentynyt kevään jälkeen merkittävästi. Aikomukset ottaa lainaa ovat hyvin alhaiset ja jo lähes 199-luvun alun tasolla. Lainanottoa pidetään nyt epäedullisena oman talouden kannalta ja aikomukset säästää ovat all-time-high -tasolla. Kotitalouksien luottokannan kasvu on seurannut pienellä viiveellä lainanottoaikomuksissa tapahtuneita muutoksia. Juuri nyt kasvun ja lainanottoaikomusten välinen ero on kaikkien aikojen suurin onkin syytä olettaa, että asuntoluottokannan kasvu hidastuu nopeasti seuraavien kuukausien aikana. Toisaalta on erittäin mielenkiintoista havaita, että asunnonostohalukkuus ei ole lainkaan alentunut samaa tahtia kuin lainanottohalukkuus. Asuntolainakasvun hidastumiseen vaikuttavat useat eri syyt. Merkittävin on kotitalouksien luottamuksen voimakas heikentyminen, joka johtuu jatkuvista talouteen liittyvistä huonoista uutisista. Kuluttajat tekevät nyt varoen taloudellisesti merkittäviä päätöksiään. Hintojen ja korkojen voimakas nousu on myös tehnyt asuntolainanottajista entistä harkitsevaisempia. Samaan aikaan on kuitenkin syytä todeta, että kuluttajien reaalitalous ja lainojen maksukyky ovat pysyneet hyvinä. tilanteeseen, kiinnitetään rahoituksen myöntämiseen aiempaa suurempaa huomiota. Jos asiakkaan taloustilanne ei kestä kahta lainaa pitkäaikaisesti, ei kahden asunnon omistamista rahoiteta vaan pyritään siihen, että vanha asunto myydään ennen uuden ostamista. Korkoriskiltä suojautuminen on nyt ajankohtaista. Korkotason heiluessa korkokatto tai pitkä kiinteä korko tuovat ennustettavuutta lainanhoitomenoihin. Korkokattolainojen suosio on pysynyt vakaana. Edelleen joka neljänteen lainaan otetaan korkokatto. Nordean tavoitteena on tarjota asiakkaille sopiva asuntolaina kaikissa taloustilanteissa. Kasvaneen epävarmuuden aikana pidämme asiakasneuvotteluissa esillä erityisesti korkosuojaukseen liittyviä ratkaisuja ja tarjoamme asiakkaille välineitä hallita omaa talouttaan nykyistä paremmin. Myös henkilöriskiin liittyvät kysymykset on hyvä käydä läpi asuntolainan hakutilanteessa ja varmistaa että perheen henki-, tapaturma- ja vahinkovakuutukset ovat kunnossa. Jussi Mekkonen yksikönjohtaja, kotitalousasiakkaat Nordea Pankki Suomi Oyj Vaikka työttömyys ei ole lähtenyt nousuun, on laina-asiakkaiden joukossa hieman enenevässä määrin maksuvaikeuksia. Maksuviiveessä olevien lainojen määrissä on pientä lisäystä, nousu on jatkunut jo yli vuoden. Taso on kuitenkin edelleen hyvin matala. Asuntolainojen myöntökriteereissä ei ole tapahtunut muutoksia. Asiakkaan maksukyky arvioidaan samoin perustein kuin on tehty jo vuosia. Nykyinen taloustilanne vaikuttaa toki siihen, miten esimerkiksi määräaikaisia työsuhteita tietyillä toimialoilla käsitellään kun arviota luotonhoitokyvystä tehdään. Jos asuntokauppa johtaa kahden asunnon Markkinakatsaus 2 8 Realia Group Oy 3

4 Asumisen katsaus Pääkaupunkiseutu Vuosi 8 tullaan muistamaan kahtia jakoisena asuntokauppavuotena. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla tehtiin enemmän kauppoja kuin vastaavana ajankohtana vuonna 7. Jälkimmäisellä vuosipuoliskolla kauppalukumäärät laskivat rajusti, myyntiajat pidentyivät ja hinnat laskivat. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla toteutettiin vielä haaveita ja unelmia; parannettiin asumisen laatua. Tämä tarkoitti usein myös asunnon ostamista ns. uudistuotannosta. Nyt, vuoden lopulla, tilanne on aivan toinen. Kansainvälisen finanssikriisin vaikutukset heijastuivat myös Suomeen. Rahan hinta nousi ja siitä aiheutuivat marginaalitason nousu sekä korkojen nousu. Taloudellinen epävarmuus sai kuluttajien luottamuksen Suomen, mutta myös omaan talouteen, heikkenemään rajusti loppusyksystä. Kuluttajat tulivat varovaisemmiksi ja harkitsevaisemmiksi. Epävarmuutta on lisännyt myös eri puolilta Suomea tulevat uutiset jopa tuhansien työpaikkojen menettämisestä. Tämä on aiheuttanut asuntokaupan hidastumisen. Asuntokauppaa tehdään nytkin. Tänäkin vuonna tullaan arviolta tekemään koko maassa noin 65. asuntokauppaa välittäjien toimesta. Se on noin 11 prosenttia vähemmän kuin vuonna 7. Synkimpinä lamavuosina asuntokauppaa tehtiin kokonaisuudessaan vähän yli. kappaletta. Pääkaupunkiseutu Kauppamäärät ja kauppojen profiili Välittäjät tekivät tammi-lokakuussa Helsingissä 7.47 kauppaa, joka on 14,7 prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuonna 7. Espoossa samat luvut olivat kauppaa, eli 6,8% vähemmän ja Vantaalla 2.13 kauppaa, joka on peräti 21,9 prosenttia vähemmän kuin vuonna 7. Hintataso keskimäärin koko Suomessa käytetyissä kerrostalohuoneistoissa on pysynyt lähes ennallaan. Muutos vuodentakaiseen hintatasoon ainoastaan n. /m 2. Käytetyissä rivitalohuoneistoissa hintataso on laskenut n. 3 /m 2 eli 1 prosentin verran. Pääkaupunkiseudulla myyjien hintaodotukset ovat olleet pitkään erittäin korkealla tasolla. Kuilu myyjän hintaodotuksen ja ostajan maksuvalmiuden välillä on aiheuttanut sen, että tarjousneuvottelut venyvät. Ostajat ovat jääneet odottamaan asuntojen hintojen laskua. Pääkaupunkiseudulla tapahtuvassa kaupankäynnissä alueelliset erot ovat suuret. Kalliossa kauppamäärät ovat pysyneet suhteellisen vakiona keväästä. Sijoittajat ostavat harkiten yksiöitä ja pieniä kaksioita. Sen sijaan Kalliossakaan kalliimmilla kohteilla ei ole ollut kysyntää. Itäisessä kantakaupungissa on paljon yksityisten sijoitusasuntoja ja paljon vuokralla asuvia nuoria. Ne ensiasunnon ostajat, joilla on vakituinen työ ja hiukan säästöjä ostavat nyt asunnon, kun hinnat ovat laskeneet ja vuokrankorotukset astuneet voimaan. Helsingissä käytettyjen kerrostaloasuntojen hinnat ovat keskimäärin pudonneet 1 /m 2. Helsingissä vanhojen kerrostaloasuntojen keskineliöhinta oli lokakuussa /m 2, kun vuotta aiemmin sama luku oli /m 2. Eteläisessä kantakaupungissa pienet ja ihan tavalliset asunnot menevät kaupaksi. Edullisia yksiöitä haetaan, mutta jos remontteja on tulossa, vastikekulujen nousuja karsastetaan. Arvokkaammat asunnot sekä uudet asunnot, joissa ei ole hintajoustoa, käyvät nyt hitaammin kaupaksi kuin aiemmin. Se, että tällä alueella 76% kaupoista on kauppahinnaltaan alle 3. kuvaa sitä, että kauppaa ei ole tehty isoista asunnoista, uudistuotannosta eikä arvoasunnoista. Itäisessä kantakaupungissa, kuten Kalliossa, hinnat ovat tällä hetkellä noin vuoden 6 tasolla. Laskua näin ollen kymmenisen prosenttia. Eteläisessä kantakaupungissa asuntojen hinnat ovat tulleet muutaman prosentin alaspäin. Vantaalla kauppaa on tehty hyväkuntoisista pienistä kerrostalo- ja rivitaloasunnoista. Isojen 197-luvun kerrostaloasuntojen myymisen este on tiedossa olevat putkiremontit. Ensiasunnon ostajia on myös liikkeellä. Ensiasunnon ostajat hakivat välillä jopa omakotitaloa, nyt haetaan jälleen kaksiota tai kolmiota. Onko palattu perinteiseen asunnon vaihtosykliin: yksiöstä kaksioon, sitten rivitaloon tai omakotitaloon? Hinnat ovat pysytelleet entisellä tasollaan. Poikkeuksena ovat Nurmijärvi ja Klaukkala, joissa kova viime vuosien hinnannousu pysähtyi. Esimerkiksi Klaukkalan hintataso, joka on noussut Länsi-Vantaan tasolle ja jopa sen yli, ei voi pysyä entisellään. Siis hintojen korjausliikettä tapahtuu. Ennuste on, että siellä hinnat tippuvat vielä 1 prosenttia. 4 Realia Group Oy Markkinakatsaus 2 8

5 Länsi-Suomi, Keski- ja Pohjois-Suomi Espoossa kysyntää on pienistä asunnoista. Perheasuntojakin kysytään, mutta ostajat edellyttävät pitkää harkinta-aikaa päätöksen tekemiseen. Nyt katsellaan rauhassa, tutustutaan Internetissä laajaan tarjontaan, käydään harkitusti näytöillä ja ennen kaikkea vertaillaan. Espoossa kerrostaloasuntojen hinnat ovat jokseenkin viime vuotisella tasolla, mutta rivitaloasuntojen hinnat ovat pudonneet noin 218 /m 2. Keskimäärin Espoon hintataso on laskenut viitisen prosenttia. Länsi-Suomi Länsi-Suomen suurissa kaupungeissa (Tampere, Turku ja Lahti) tehtiin käytettyjen asuntojen kauppoja kesä-lokakuussa 8 yhteensä kappaletta, kun edellisenä vuonna samalla ajanjaksolla tehtiin 4.21 kauppaa. Käytettyjen asuntojen kauppamäärä laski siis keskimäärin 21,9%. Keskimääräiset myyntiajat ovat pysyneet lähes ennallaan kuluvan vuoden näissä kaupungeissa, ollen noin 7 vuorokautta. Isojen ja kalliiden asuntojen kauppamäärä on laskenut suhteellisesti eniten etenkin syys-lokakuussa, kun taas pienet asunnot ovat tehneet kauppansa erittäin hyvin. Pienten asuntojen kauppaa on vilkastuttanut sijoittajien kiinnostus vuokratuottotason noustessa. Tampereella käytettyjen kerrostalo- ja rivitalohuoneistojen keskineliöhinnat ovat nousseet verrattuna viime vuoden vastaavaan jaksoon kerrostaloissa 1,3 prosenttia (keskineliöhinta 2.65 /m 2 ) ja rivitaloissa 3,2% (2.115 /m 2 ). Lahdessa vastaavien kerrostalohuoneistojen keskineliöhinnat ovat nousseet 2,5 prosenttia (1.539 /m 2 ), kun taas rivitalohuoneistojen keskineliöhinnat ovat laskeneet 1,8% (1.737 /m 2 ). Turussa käytettyjen kerrostalo- ja rivitalohuoneistojen keskineliöhinnat ovat laskeneet kerrostaloissa 3,4% (1.75 /m 2 ) ja rivitaloissa 1,8% (1.778 /m 2 ). Isoista, pääkaupunkiseudun ulkopuoleisista kaupungeista, kauppamäärän lasku on ollut vähäisintä Lahdessa, missä tarjonta on ollut vähäisempää suhteessa kysyntään. Lisäksi uuden oikoradan vaikutus vilkastuttaa kauppaa edelleen. Tähän vaikuttaa Lahden edullinen asuntojen hintataso verrattuna pääkaupunkiseutuun. Keski- ja Pohjois-Suomi Asuntomarkkinoiden käyttäytyminen Keski- ja Pohjois-Suomessa on ollut samankaltaista kuin koko maassa keskimäärin. Poikkeuksena on esimerkiksi Kajaani, jossa paperitehtaan sulkemispäätös toi epävarmuutta, mikä myös heijastui jonkin verran asuntokauppaan. Kajaanissa tehtiin kuitenkin lokakuussa kauppaa, suhteessa muihin paikkakuntiin nähden, kohtuullisen hyvin. Keski-Suomessa kauppa kävi normaalisti elokuun loppuun saakka. Kauppalukumäärät kääntyivät enemmän laskuun vasta syys- ja lokakuussa talouden epävarmuuden myötä. Kuitenkin kauppalukumäärät laskivat heinä-syyskuussa vain noin 14%, ollen vähemmän kuin valtakunnallinen keskiarvo. Jyväskylän seudun vetovoimaisuus on edesauttanut sitä, että mitään kovia laskuja ei ole tullut eikä niitä ole näköpiirissäkään. Välittäjien tekemissä kaupoissa heinä-syyskuussa Jyväskylässä käytettyjen kerrostaloasuntojen neliöhinnat olivat,7% korkeammat (vuonna /m 2 ja v /m 2 ) kuin vuonna 7 vastaavaan aikaan. Samassa ajanjaksossa käytettyjen rivitaloasuntojen hinnat nousivat Jyväskylässä 2,9%. Tänä vuonna lokakuun loppuun tehtiin Jyväskylässä 1.2 käytettyjen asuntojen kauppaa, edellisvuonna vastaava luku oli 1.254, eli laskua edellisvuoteen verrattuna on vain 4,1%. Käytettyjen kerrostalokaksioiden keskimääräinen myyntiaika välittäjien tekemissä kaupoissa on 69 vuorokautta ja rivitaloasunnoissa 63 vuorokautta. Eniten kysyntää tällä hetkellä on rivitalokolmioilla ja sijoitusasunnoilla. Sijoittajia kiinnostaa eniten keskeiset ruutukaava-alueen yksiöt ja pienet kaksiot. Sijoittajat ovat tehneet myös uudistuotantokauppoja. Halutuimmat kohteet Keski-Suomessa myydään edelleen nopeassa aikataulussa. Oulu on Suomen nopeimmin kasvavia kaupunkeja ja kaupunkiseutuja. Tyypillistä Oulun seudulle on muuttoliike, muuttovoitto ja korkea syntyvyys. Muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna Oulussa on enemmän pientaloja. Asuntokannasta yli 7 prosenttia on rakennettu vuoden 197 jälkeen. Ydinkeskustan kaksioiden hinnat ovat Oulussa kohonneet toukokuusta lokakuuhun n. 3 /m 2 ollen tällä hetkellä n. 1.9 /m 2. Kauppalukumäärät ovat Oulussa olleet laskussa kesäkuusta alkaen. Omakotitaloissa hintojen lasku on kohdistunut vanhempiin kohteisiin. Myyntiajat kaikissa kohteissa ovat suhteellisen tasaisia ja noudattelevat valtakunnallista keskiarvoa. Tämän hetken kysyntä kohdistuu eniten n.. euron hintaisiin pientaloihin ja myös sijoittajat ovat Markkinakatsaus 2 8 Realia Group Oy 5

6 Itä-Suomi Oulussa palaamassa markkinoille. Kerrostaloasuntoihin kohdistuu tasainen kysyntä. Itä-Suomi Itä-Suomen suurimmissa kaupungeissa Lappeenrannassa, Joensuussa ja Kuopiossa kauppa kävi viime vuoden tahtiin aina kesäkuun loppuun saakka. Sen jälkeen kaupan volyymi on tasaantunut ja laskenut verrattuna viime vuoden samaan ajankohtaan. Lappeenrannassa asuntokaupan kokonaisvolyymi on tipahtanut lokakuun loppuun mennessä 11,3% verrattuna viime vuoteen, joka on huomattavasti vähemmän kuin valtakunnallinen keskiarvo. Kerrostalohuoneistojen myynti on laskenut 4,7 prosenttia, omakotitalojen 32,% ja rivitalohuoneistojen 7,2%. Asuntojen hintakehitys on ollut hyvin tasaista. Kerrostalohuoneiston neliöhinta on Lappeenrannassa keskimäärin /m 2 (+3,7% verrattuna viime vuoteen) ja rivitalohuoneiston neliöhinta on 1.79 /m 2 (+1,%). Kerrostalohuoneiston keskimääräinen myyntiaika on ollut tänä vuonna 75 vuorokautta (7 76 ) ja rivitalohuoneistojen 72 vuorokautta (7 86 ) ja omakotitalojen myyntiin on tarvittu 96 vuorokautta (7 92 ). uudiskohdekauppa on lähes puolittunut viime vuodesta. Kuopiossa asuntokaupan volyymi on tipahtanut Itä-Suomen isoimmista kaupungeista eniten, eli 19,1% verrattuna edelliseen vuoteen. Kerrostalohuoneistojen kauppa on vähentynyt 25% ja rivitalohuoneistojen 13,8%, kun taas omakotitalojen kauppa on käynyt vilkkaasti koko vuoden ja on kasvanut peräti 8,1%. Kerrostalohuoneiston keskimääräinen neliöhinta on Kuopiossa /m 2 (-1,% verrattuna viime vuoteen). Rivitalohuoneisto maksaa /m 2 (-,9%). Valmiita uusia asuntoja Kuopiossa on tällä hetkellä ainoastaan 18. Uudistuotannon kokonaismäärä on tällä hetkellä 328 asuntoa. Uudistuotantokauppa Kuopiossa noudattelee tällä hetkellä muun Suomen tilannetta. Uudiskohteista tehtiin kauppaa vielä kesäkuun loppuun saakka jopa enemmän kuin viime vuonna. Kesän jälkeen kaupankäynti on kuitenkin hiljentynyt ja nyt uudiskohteiden kauppa käy hyvin verkkaisesti. Kauppamäärä on laskenut heinä-lokakuun välisenä aikana lähes puolella viime vuoteen verrattuna. Joensuussa asuntokaupan kokonaisvolyymi on laskenut lokakuun loppuun mennessä ainoastaan 9,1%. Suurin pudotus on tapahtunut omakotitalokaupoissa, joissa koko vuoden pudotus on 25,2 prosenttia ja touko-lokakuun välisenä aikana peräti 39,8%. Kerrostalohuoneiston neliöhinta on Joensuussa / m 2, jossa on nousua viime vuoteen verrattuna 2,1%. Rivitalohuoneiston neliöhinta on /m 2 ja siinä on nousua 2,7%. Kerrostalohuoneistojen keskimääräinen myyntiaika on noin 69 vuorokautta (7 47 ), rivitalohuoneistojen 63 vuorokautta (7 57 ) ja omakotitalojen noin vuorokautta (7 ). Joensuussa uudiskohteiden kauppaa on tehty koko vuoden varsin niukasti ja viime vuoteen verrattuna vähennystä on ollut 18,8%. Heinäkuun jälkeen 6 Realia Group Oy Markkinakatsaus 2 8

7 Asuntorakentamista sopeutetaan markkinatilanteeseen Asuntorakentamisen vähentyminen kiihtyi vuoden 8 toisella neljänneksellä. Rakentamisen aloitukset asunnoilla mitattuna vähenivät edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna 18 prosenttia. Tammi- kesäkuussa aloitettiin noin 14. asunnon rakennustyöt, pudotuksen edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon ollessa lähes 2. asuntoa. Uusien asuntojen aloitukset ovat vähentyneet merkittävästi jo vuodesta 6, jolloin Tilastokeskuksen mukaan aloitettiin yli 33.5 asunnon rakentaminen, kun vuonna 7 vastaava luku oli enää hieman yli 3. asuntoa. Vuoden 8 aloitusten määrä on pudonnut yli 4. asuntoa verrattuna vuoteen 6. Tämän vuoden aloitusten määrä jäänee 26. asunnon tasolle ennusteen vuodelle 9 ollessa vain 23. asuntoa. Myymättömien uusien kerros- ja rivitaloasuntojen suma muodostui vuoden 7 aikana, kun valmistuneita asuntoja tuli markkinoille tasaisesti joka neljänneksellä yli 3. asuntoa, kun taas vuosina 5-6 valmistuneiden asuntojen määrä vaihteli neljänneksittäin asunnon välillä. Uusien kerros- ja rivitalojen kaupan volyymi vuosina 5 7 on ollut kauppaa kuukaudessa, joten aiempina vuosina markkinat kykenivät paremmin sulattamaan valmistuneet asunnot. Tilannetta pahensi samanaikaisesti alkanut käytettyjen perheasuntojen kaupan hidastuminen ja uusien asuntolainojen koron nousu neljästä viiteen prosenttiin lokakuun 6 ja lokakuun 7 välisenä aikana. Myynnissä olevia, rakenteilla olevia huoneistoja, oli lokakuun alussa kappaletta, joista valmiiden asuntojen määrä oli 1.73 (lähde: RT). Synkimmissä kirjoituksissa myymättömien uudisasuntojen määrää on verrattu jo 199-luvun lamaa edeltäneeseen tasoon, mutta esimerkiksi vuonna 1992 myymättömiä, valmiita kerros- ja rivitaloasuntoja oli yli 15.. Uudistalokaupan pysähtyminen aiheutui käytettyjen asuntojen kaupan voimakkaasta hidastumisesta kesällä 8. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä suurilla talousalueilla käytettyjen asuntojen kauppa kävi vielä vilkkaasti kerrostalojen osalta. Näistä kaupoista vapautuneet kauppahinnat ylläpitivät kohtuullista kauppavolyymiä varsinkin vastaavien alueiden uudiskerrostalokohteissa. Toisen vuosineljänneksen aikana tapahtunut kauppavolyymien voimakas putoaminen, varsinkin perheasunnoissa, pysäytti siirtymisen uudiskohteisiin. Uudiskohteista erityisesti perheellisten suosimissa rivitalo-, paritalo- ja erillistalokohteissa kaupankäynti seisahtui vanhojen asuntojen myyntiaikojen pitkittyessä. Yksi tärkeimmistä hiipumisen syistä on taloudellisen epävarmuuden nopea lisääntyminen vuoden edetessä. Samalla asunnonostokyky heikkeni rahoituksen hinnan tuplaantuessa muutaman vuoden takaiselta tasolta, jolloin pitkien laina-aikojen ansiosta saatu ostopotentiaali käytettiin loppuun. Seuraava uudiskohdekauppaa vauhdittava trendi on jo nyt nähtävissä. Ostajat vertaavat asumiskustannuksia pitkällä aikavälillä; jos ostaa halvalla käytetyn asunnon on varauduttava korkeisiin asumiskustannuksiin korjaus- ja ylläpitokustannusten muodossa. Näitä kustannuksia verrataan uudiskohteen kauppahinnan ja rahoituksen kustannusten suuruuteen. Moni on huomannut, että kalliilta näyttävä uudiskohde on edullinen moneen käytettyyn asuntoon verrattuna. Tällä hetkellä myymättömien asuntojen suuri määrä voi antaa väärän kuvan tarjonnan riittävyydestä lähitulevaisuudessa. Suosituimmissa huoneistotyypeissä kaupankäynti on yhä aktiivista eikä korvaavaa tarjontaa ole vuoteen tulossa tilalle tuotannon supistuttua. Asuntokaupan taas käynnistyessä uudiskohteiden tarjonta ei tule välittömästi vastaamaan kysynnän määrään. Tämä johtuu nyt tehdyistä siirtopäätöksistä ja toteutuksen viiveestä. Siten ollen uudiskohteiden loppuessa kysyntä ohjautuu uudehkoihin käytettyihin asuntoihin, joiden hinta tulee varmasti nousemaan. Markkinakatsaus 2 8 Realia Group Oy 7

8 Vuokra-asuntomarkkinat kiinnostavat Vuokra-asuntosijoittaminen on nousemassa taas kannattavaksi sijoitusmuodoksi - myös nyt hankittavien sijoitusasuntojen osalta Viimeisen puolen vuoden aikana tapahtuneet muutokset asunto- ja rahoitusmarkkinoilla ovat muuttaneet merkittävästi vuokra-asuntoihin sijoittamisen näkymiä. Alkuvuodesta 8 asuntosijoittajilla oli todella suuria haasteita löytää oikeata yhtälöä hankittavan sijoitusasunnon riittävän tuottoasteen saavuttamiseksi. Asuntojen nimellishinnat olivat nousseet viiden vuoden aikana n. %, kun taas vuokrataso oli noussut vain 12,5 prosenttia. Pitkään kestäneissä vuokrasuhteissa vuokrataso oli jäänyt usein kymmeniä prosentteja alle markkinahintojen, kun korotuksia oli tehty sopimuksen mukaisesti elinkustannusindeksin muutoksen mukaisesti. Järkevän yhtälön aikaansaamiseksi sijoittajat joutuivat useimmiten laskemaan optimistisesti myös asuntojen arvonnousun varaan. Samaten jo valmiiksi vuokralla olleisiin asuntoihin sijoittajien oli usein tehtävä selkeä suunnitelma vuokrien tasokorotusten tekemisille, että vuokrat saataisiin markkinavuokrien tasolle lähivuosien aikana. Rajut muutokset asuntosijoittajan kannalta Kevään 8 jälkeen tapahtuneet rajut muutokset rahoitus- ja asuntomarkkinoilla ovat muuttaneet tilannetta myös asuntosijoittajan kannalta. Pitkään omistuksessa olleet sijoitusasunnot ovat olleet jo pidemmän ajan kelvollisesti tuottavia, etenkin jos vuokratason pitämisestä markkinatasolla on huolehdittu esimerkiksi tasokorotuksia tekemällä tai määrittelemällä vuokrantarkistusehdoksi muu, kuin pelkkä elinkustannusindeksin muutos. Osa vuokranantajista on siirtynyt käyttämään vuokrantarkistusehtona rakennuskustannusindeksiä ja osa on määritellyt tarkistusehdoksi esim. elinkustannusindeksi + enintään 3 prosenttia. Sijoitusmielessä hankittavien asuntojen tuottoyhtälö on parantunut alkuvuoteen verrattuna selkeästi ja näyttäisi paranevan yhä edelleen. Asuntojen hintojen nousun pysähtyminen ja reaalihintojen kääntyminen laskuun yhdessä sen kanssa, että tietyn tyyppisten vuokra-asuntojen kysyntä on noussut huomattavasti, vaikuttavat uuden sijoitusasunnon hankintaan sijoittajan kannalta positiivisesti. Oikean tyyppinen asunto oikealla paikalla antaa nyt hankittuna sijoittajalle verojen jälkeen jo selvästi yli viiden prosentin tuoton. Oleellista onkin oikean tyyppisen asunnon löytäminen. Realia Asuntovuokrauksen kokonaispalveluun kuuluukin asunnon vuokrauksen lisäksi ostotoimeksiantopalvelu, jossa Huoneistokeskuksen ja SKV Kiinteistönvälityksen välittäjät etsivät asuntovuokraajamme kanssa yhteistyössä oikean tyyppisiä sijoitusasuntoja, joista sijoittaja saa hyvän vuokratuoton. Pienet vuokra-asunnot nousussa Pienten asuntojen vuokrat jatkavat kovaa nousuvauhtia, mutta suurten asuntojen vuokrien nousu on pysähtynyt. Isoja (4 h +) asuntoja on tullut vuokrattavaksi kesästä lähtien kiihtyvään tahtiin, etenkin pääkaupunkiseudulla. Vuokramarkkinoille on tullut uutena sijoittajaryhmänä isojen asuntojen omistajat, jotka eivät ole saaneet asuntoaan kaupaksi. Myymättömien, valmiiden uudiskohteiden muuttaminen vuokra-asunnoiksi on myös kasvattanut tarjontaa. Yksiöiden ja kaksioiden kysyntä on jatkanut kasvuaan, kun taas isojen, kalliiden vuokra-asuntojen kysyntä on hiipunut. Vuokramarkkinat ovat tällä hetkellä kahtia jakautuneet: pienistä vuokra-asunnoista on huutava pula ja isoista asunnoista ylitarjontaa. Kasvukeskuksissa sijaitsevien yksiöiden ja kaksioiden vuokratasot uusissa vuokrasopimuksissa ovat nousseet vuodessa yli 1 prosenttia. Sen sijaan isojen asuntojen kasvanut tarjonta on pysäyttänyt niiden vuokratason nousun myös kasvukeskuksissa. Vuokrien tasokorotukset yleistyvät vuonna 9 Tilastokeskuksen uusin vuokratilasto kertoo vuokrien nousseen vuodessa vain 3,7%, mikä selittyy sillä, että Tilastokeskuksen aineisto pohjautuu kaikkiin voimassaoleviin vuokrasopimuksiin. Kun verrataan Tilastokeskuksen tilaston kaksioiden keskimääräisiä neliövuokria tällä hetkellä vuokrattavana olevien kaksioiden keskimääräisiin neliövuokriin, huomataan että pääkaupunkiseudulla erot ovat huikeat; Helsingissä 76%, Espoossa 45% ja Vantaalla 29%. Myös muissa kasvukeskuksissa erot ovat kovia, kuten seuraava taulukko osoittaa. 8 Realia Group Oy Markkinakatsaus 2 8

9 25, Vuokrapyyntöjen ja tilastovuokrien vertailu 11/8, 15, 1, 5,, Vuokrapyyntö /m 2 /kk Tilastovuokra /m 2 /kk Helsinki Espoo Vantaa Jyväskylä Kuopio Tampere Oulu Turku Lahti,12 15, 13,62 13,18 12,77 12,47 12,28 11,49 9,84 11,44 1,62 1,52 9,41 8,57 9,96 8,71 9,12 8,84 Lähde: Oikotie.fi ja Tilastokeskus Edellä oleva taulukko tukee näkemystä, että suuressa osassa asuntoja nykyiset vuokrat ovat jääneet kauas markkinavuokratasosta. Tilastokeskuksen tilastoissa on mukana paljon asuntoja, joista ei haetakaan korkeinta mahdollista vuokraa, kuten esimerkiksi kaupungin omistamat vuokra-asunnot sekä muutkin aravarahoitteiset asunnot, mutta niiden osuus ei yksin selitä huimaa eroa neliöhintojen välillä. Pitkien vuokrasuhteiden on pääosin korotettu viime vuosina vain elinkustannusindeksin muutosta vastaavasti. Eli käytännössä korotukset ovat olleet viiden viime vuoden aikana keskimäärin alle 1,5% vuodessa, kun asuntojen hinnat ovat nousseet keskimäärin 7,6% ja kiinteistöjen ylläpitokulut keskimäärin 4,5% vuodessa. Tämä kehitys ajaa väistämättä siihen, että vuokranantajat tulevat tekemään pitkäkestoisiin vuokrasopimuksiin tasokorotuksia. Vuokranantajalla on mahdollisuus korottaa voimassa olevien sopimusten mukaisia vuokria hyvän vuokratavan mukaan enintään 15 prosentilla vuodessa, mikäli esimerkiksi kustannustasopaineet sitä vaativat. Asumisen kustannukset yhä nousussa Tilastokeskuksen mukaan kerrostaloyhtiöiden hoitokulut nousivat vuonna 7 keskimäärin 7,4%. Hoito- ja korjauskulujen nousu on jatkunut myös vuonna 8 edellisvuoden tasolla. Hoitokulut ovat nousemassa myös vuodelle 9 keskimäärin 8-1%, johtuen mm. energiahintojen voimakkaasta kohoamisesta, kasvavasta korjaustarpeesta sekä taloyhtiöiden hankkimiin palveluihin liittyvien alojen palkkaratkaisuista. Suurimmat menoerät asunto-osakeyhtiöille ovat lämmitys (23%) ja korjaustoiminta (24%). Kustannuspaineiden johdosta ammattimaisen isännöinnin merkitys taloyhtiöiden energia-asioiden optimoimisessa ja oikea-aikaisen korjaustoiminnan toteuttamisessa korostuvat tulevina vuosina entisestään. Talouden taantuma on mahdollisuus taloyhtiöiden korjaushankkeille Asuntomarkkinoiden tilanne, jossa uudisrakentamishankkeita on pysäytetty, vapauttaa resursseja korjausrakentamiseen. Urakoitsijoiden parempi saatavuus tulee helpottamaan taloyhtiöiden korjaustoiminnan läpiviemistä vuonna 9. Loka-marraskuu on jo osoittanut, että vuoden 9 korjaushankkeisiin taloyhtiöt tulevat saamaan edellisvuosia enemmän tarjouksia ja hinnat laskevat. Uudisrakentamisen hektisenä aikana taloyhtiöiden oli vaikea löytää omiin korjaushankkeisiinsa tekijöitä ja nyt uudistuotannon vähennyttyä urakoitsijat pyrkivät korjaushankkeilla aktiivisesti varmistamaan työkantaansa. Vuoden 9 korjaushankkeiden toteutuksissa on kuitenkin hyvä varmistaa, että urakoitsijalla on kokemusta myös korjausrakentamisesta. SKV Isännöinti panostaa voimakkaasti omien asi- Markkinakatsaus 2 8 Realia Group Oy 9

10 Asumisen tulevaisuudesta akkaidensa korjaustoiminnan laadukkaaseen läpiviemiseen. Isännöintimme apuna on jo kolme teknistä palvelukeskusta, Helsingissä, Hämeenlinnassa ja Tampereella. Oman osaamisen lisäksi SKV Isännöinti on tehnyt yhteistyösopimuksen Insinööritoimisto Mikko Vahasen kanssa. Omilla palvelukeskuksilla ja tehdyllä yhteistyösopimuksella asiakasyhtiöille voidaan tarjota korjaushankkeiden läpiviemiseen alan paras osaaminen. Taloyhtiöiden korjaustoiminta tulee lähivuosina kasvamaan selkeästi mm. julkisivukorjausten jatkuessa ja linjasaneerausten määrän kasvaessa. Energiatodistukset käyttöön 9 Energiatodistukset tulevat vuoden 9 alusta pakollisiksi kaikille yli 6 huoneiston taloyhtiöille. SKV Isännöinnin hoitamien kohteiden osalta energiatodistusten laadinta on hyvässä vauhdissa ja vuoden vaihteessa energiatodistukset ovat ajan tasalla kaikissa SKV Isännöinnin kohteissa. SKV Isännöinti tuottaa taloyhtiöiden energiatodistuksia omien ammattilaisten lisäksi yhteistyössä Raksystems Anticimexin kanssa. Suomessa asunto-osakeyhtiöt ovat vasta heräämässä energiatodistuksen laatimiseen. Loppuvuonna energiatodistusta kiireellä tilaavan taloyhtiön on vaikea löytää osaava tekijä, kun pääosa koko Suomen asuntokannasta on yhtä aikaa työn alla. Aikarajoissa pysyminen tulee olemaan monelle haaste ja kysyntäpiikki aiheuttanee vuoden viimeisille tilaajille ylimääräisiä kustannuksia. Uusi asunto-osakeyhtiölaki voimaan 1 Tuleva vuosi 9 on valmistautumista uuteen asunto-osakeyhtiölakiin. Uuden asunto-osakeyhtiölain tavoitteena on, että asuminen voitaisiin järjestää mahdollisimman taloudellisesti ja turvallisesti sekä riittävän ennakoitavalla tavalla. Keskeisiä muutoksia entiseen lakiin on rakennuksen kunnon ilmoittamisvelvollisuus osakkeenomistajille yhtiökokouksessa. Taloyhtiön kuntoarvioita on tehty vasta murto-osaan suomalaista asuntoosakeyhtiökantaa. Tulevaisuuden haaste on saada kaikkiin asiakasyhtiöihimme osakkaita palveleva arvio korjaustarpeesta. Taloyhtiön hallitus on tässä avainasemassa. SKV Isännöinnissä on järjestetty kysely osakkaille, jotka näin voivat vaivattomasti netissä antaa palautetta taloyhtiön hoitoon liittyvistä asioista. Tekniset palvelukeskukset tarjoavat korjaustarpeen selvittämistä osana palveluamme. Uudella lailla selvennetään menettelytapoja ja eri osapuolten vastuuta tavalla, jonka oletetaan vähentävän yhtiön sisäisiä riitoja. Pari sanaa tulevaisuudesta Vuoden 8 loppu tulee olemaan kauppamäärältään erittäin vaatimaton yleisestä talouden epävarmuudesta johtuen. Ensi vuosi on lisäksi erittäin vaikeasti ennustettava, koska monella paikkakunnalla paikalliset asuntomarkkinat reagoivat voimakkaasti mm. paikkakunnan työllisyystilanteeseen. Kuinka pitkä ja syvä taantumasta Suomen kohdalla tulee, ei tiedetä. Joka tapauksessa muuttovilkkaus pääkaupunkiseudulle jatkuu. Muutto kohdistuu etenkin pääkaupunkiseudun kehyskuntiin. Tämän voi todeta esimerkiksi Keravan asuntokaupan vilkkaudesta. Asuntokauppa tulee olemaan koko loppuvuoden ja vuoden 9 alkuvuoden ajan vuotta 7 reilusti alemmalla tasolla. Sijoittajat ovat edelleenkin halukkaita ostamaan pieniä asuntoja hyvistä taloyhtiöistä. Pörssikurssien vaihtelut, säästämisen kiinnostavuus ja vuokratuottojen mahdollisuudet ovat lisänneet asuntosijoittamisen suosiota. Myös nämä tekijät vaikuttavat osaltaan asuntokaupan aktiivisuuteen. Asuntokaupan vuodenvaihteen aika on normaalissakin taloudellisessa tilanteessa erittäin rauhallinen. Näin ollen kaupan vilkastumista ei ole ihan lyhyellä tähtäimellä näköpiirissä. Loppuvuoden osalta menemme tasaista tahtia hiipuviin markkinoihin. Kauppalukumäärät tulevat jäämään tämän vuoden loppupuoliskolla reilusti alle viime vuoden tason. Kauppaa tehdään eniten pienissä asunnoissa. Ennuste vuodelle 9 on, että jäämme kauppavolyymissa noin prosenttia alemmalle tasolle kuin vuonna 8. Tämän volyymipienennyksen saa aikaan jo uudistuotannon kauppamäärien voimakas vähentyminen. Uudistuotannon aloitusten määrä tulee tyrehtymään olennaisesti, mikä lisää parin vuoden periodilla painetta käytettyjen asuntojen kysyntään. 1 Realia Group Oy Markkinakatsaus 2 8

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015 Ekonomistit 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 1/2016

Asuntotuotantokysely 1/2016 Asuntotuotantokysely 1/2016 Sami Pakarinen Helmikuu 2016 1 (2) Helmikuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 14.2.2013 Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi,

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus

Asuntomarkkinakatsaus Asuntomarkkinakatsaus Asuntomarkkinakatsaus Asuntojen hinnoista ja varsinkin niiden nousemisesta keskustellaan Suomessa ajoittain vilkkaasti. Asuntojen tilastohintojen nousu herättää välillä epäluuloa

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2014

Asuntotuotantokysely 3/2014 Asuntotuotantokysely 3/2014 Sami Pakarinen Lokakuu 2014 1 (3) Lokakuun 2014 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2016

Asuntotuotantokysely 3/2016 Asuntotuotantokysely 3/2016 Sami Pakarinen Lokakuu 2016 1 (2) Lokakuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2014 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on korkeintaan tyydyttävä Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Marraskuu 2016 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne helpottamassa Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 1/2017

Asuntotuotantokysely 1/2017 Asuntotuotantokysely 1/2017 Sami Pakarinen Helmikuu 2017 1 (2) Helmikuun 2017 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti

Lisätiedot

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä tammi-maaliskuussa 2013

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä tammi-maaliskuussa 2013 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 17 2013 Osakeasuntojen hinnat Helsingissä tammi-maaliskuussa 2013 Asuntojen keskihinta 3 885 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 4 032 ja rivitaloasunnoissa 3 370

Lisätiedot

SIJOITUSOVEN ASUNTOMARKKINAKATSAUS

SIJOITUSOVEN ASUNTOMARKKINAKATSAUS SIJOITUSOVEN ASUNTOMARKKINAKATSAUS 1/2016 SISÄLLYS 1. TUOREIMMAT TILASTOTIEDOT Sivu 4. 2. ASIANTUNTIJOIDEN KOMMENTIT Sivu 21. 2 SIJOITUSOVEN ASUNTOMARKKINAKATSAUS 1 / 2016 ESIPUHE MIKSI ASUNTOMARKKINOIDEN

Lisätiedot

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 5/2012 Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne 2010 2012 27.11.2012 Sisällys 1 VUOKRA- JA OMISTUSASUMISEN VÄLIMUOTO... 3 1.1

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 2/2007 Marja-Leena Ikonen 8.2.2007 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2006 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille ARA

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä heinä syyskuussa 2013

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä heinä syyskuussa 2013 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 35 2013 Osakeasuntojen hinnat Helsingissä heinä syyskuussa 2013 Valokuva: Kallio Virva Kuparinen Asuntojen keskihinta 3 984 /m 2 Keskihinta kerrostaloasunnoissa

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2014

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2014 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2014 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-3/2014 1 3 SATO lyhyesti SATO lyhyesti 4 2 5 Toimintaympäristö Toimintaympäristö

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2013

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2013 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 1 2014 Osakeasuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2013 Valokuva: Kallio Virva Kuparinen Asuntojen keskihinta 3 973 /m 2 Keskihinta kerrostaloasunnoissa

Lisätiedot

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 31.3.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys ASUNTOTUOTANTOA KASVUKESKUKSIIN JA SUJUVAA VUOKRAUSPALVELUA. Liikevaihto 1.1. 31.3.2014 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2004

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2004 Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 25 Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2 Muutos edellisestä vuodesta: Kaikki asunnot 1,9 %, kaikki vapaarahoitteiset vuokra-asunnot 1, % ja vapaarahoitteisten

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät

Rakentamisen suhdannenäkymät Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Julkiset palvelurakennukset m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Bo Salmén Markku Leppälehto Huhtikuu 214 Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

NEWSECIN MARKKINAKATSAUS SYKSY 2015

NEWSECIN MARKKINAKATSAUS SYKSY 2015 NEWSECIN MARKKINAKATSAUS SYKSY 2015 TULEVAISUUSSEMINAARI 11.09.2015, KANSALLISSALI, HELSINKI JUHANI REEN, TOIMITUSJOHTAJA NEWSEC ADVICE OY ISO KUVA Sijoituspääomaa lisää kiinteistöallokaatioon, joka on

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2016 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on vahvistunut Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Asuntojen hinnat Helsingissä tammi maaliskuussa 2011

Asuntojen hinnat Helsingissä tammi maaliskuussa 2011 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 13 2011 Asuntojen hinnat Helsingissä tammi maaliskuussa 2011 Asuntojen keskihinta 3 686 /m 2 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 3 788 /m 2 ja rivitaloasunnoissa 3

Lisätiedot

OSAVUOSI- KATSAUS 1-3/2016

OSAVUOSI- KATSAUS 1-3/2016 Isabella ja Pia, elämäntapaprinsessat 99 m 2 3h, k, kph, p ja sauna Kalasatama SATO Oyj/Saku Sipola OSAVUOSI- KATSAUS 1-3/2016 21.4.2016 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2016 1 SISÄLLYS SATO lyhyesti Toimintaympäristö

Lisätiedot

Turun rooli ja asema Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoilla

Turun rooli ja asema Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoilla Turun rooli ja asema Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoilla Lounais-Suomen Rakennuspäivä 10.2.2017 Hanna Kaleva Esityksen sisältö Kiinteistömarkkinat kasvussa: Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoiden rakenne

Lisätiedot

Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille ISSN 12371288 Lisätiedot: Virpi Tiitinen Puh. +358 40 517 3400 Selvityksiä 1/2009 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille 4.3.2009 Vuokra-asuntotilanne

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 31.1.2013 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia tietoja

Lisätiedot

Orava Asuntorahasto Oyj Yhtiökokous

Orava Asuntorahasto Oyj Yhtiökokous 4/5/2016 1 Orava Asuntorahasto Oyj Yhtiökokous 22.3.2016 4/5/2016 2 Orava Asuntorahasto Oyj Hallituksen puheenjohtajan katsaus 4/5/2016 3 Sisältö Missio, visio ja arvot Sijoitusstrategian päivitykset Keskeiset

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Toukokuu 2015 Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne pysyy edelleen heikkona Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne on talvikautena

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Kaupungin osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2010 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samanlainen, mutta

Lisätiedot

SATO OYJ Tilinpäätösinfo 30.1.2013 Erkka Valkila. 30.1.2013 Tilinpäätösinfo

SATO OYJ Tilinpäätösinfo 30.1.2013 Erkka Valkila. 30.1.2013 Tilinpäätösinfo 1 SATO OYJ Tilinpäätösinfo 30.1.2013 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Asuntomarkkinat 3. Strategia 4. SATOn vuosi 2012 5. Toimintaympäristö 3 SATO lyhyesti SATO lyhyesti 4 35 kaupunkia 750 kohdetta

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 1/2005 Olavi Lehtinen Pekka Pelvas 5.1.2005 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2004 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Lisätiedot

Asuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2012

Asuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2012 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 6 2013 Asuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2012 Asuntojen keskihinta 3 829 /m 2 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 3 970 /m 2 ja rivitaloasunnoissa 3 336

Lisätiedot

Asuntojen hinnat Helsingissä huhti kesäkuussa 2011

Asuntojen hinnat Helsingissä huhti kesäkuussa 2011 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 21 2011 Asuntojen hinnat Helsingissä huhti kesäkuussa 2011 Asuntojen keskihinta 3 721 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 3 848 ja rivitaloasunnoissa 3 273 Asuntojen

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2016 Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne jatkuu yhä heikkona Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne on talvikautena

Lisätiedot

Technopolis Oyj. Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2015 Jukka Uusitalo Antti Huotari Leena Aaltonen 20.1.

Technopolis Oyj. Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2015 Jukka Uusitalo Antti Huotari Leena Aaltonen 20.1. An International Associate of Technopolis Oyj Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2015 Jukka Uusitalo Antti Huotari Leena Aaltonen 20.1.2016 Muodosta pdf arko-työkalut

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Suomen kansantalous kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia kolmen taantumavuoden jälkeen. Vaimean kasvun lähteinä olivat viime vuoden alussa vienti ja kulutus ja loppuvuodesta

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 21 Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuonna 214. Vuotta aiemmin liikevaihdon väheneminen oli,3 prosenttia. Koko Helsingin seudulla liikevaihto

Lisätiedot

Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2011

Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2011 Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2011 Jukka Uusitalo Antti Huotari Seppo Koponen Toimeksiannon määritys Toimeksianto Technopolis Oyj (Technopolis) ja Realia Management

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-9/

SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-9/ SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.9.2011 Erkka Valkila Osavuosikatsaus 1-9/2011 25.10.2011 1 Sisältö 1. Toimintaympäristö 2. Strategia 3. SATO 1-9/2011 4. Näkymät vuodelle 2011 Osavuosikatsaus 1-9/2011

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/2015

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/2015 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/20 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-6/20 3 SATO lyhyesti SATO 4 johtava asuntosijoitusyhtiö arvonluonti keskittymällä

Lisätiedot

Asuntojen hinnat ja vuokrat vuonna 2015

Asuntojen hinnat ja vuokrat vuonna 2015 euroa/m2 Irja Henriksson 22.3.2016 Asuntojen hinnat ja vuokrat vuonna 2015 Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi, sijainti sekä huoneistotyyppi. Yksiöiden neliöhinta

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2016 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on hyvä Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 18:2016

TILASTOKATSAUS 18:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 18:2016 1 10.10.2016 OSAKEASUNTOJEN MYYNTIHINTOJA VANTAALLA Vantaalla asunnoista maksettuja neliöhintoja voidaan seurata esimerkiksi Tilastokeskuksen neljännesvuosittaisista

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Betonipäivät , Messukeskus, Helsinki Sami Pakarinen

Suhdannekatsaus. Betonipäivät , Messukeskus, Helsinki Sami Pakarinen Suhdannekatsaus Betonipäivät 3.11.2016, Messukeskus, Helsinki Sami Pakarinen Maailman ja Suomen talous Maailman talous kasvaa kohtuullista vauhtia Rakennusteollisuus RT 3.11.2016 3 vuosimuutos, % Suomessa

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa 1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Vuonna 2013 Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi 6,8 prosenttia edellisvuoteen

Lisätiedot

Turun asukasluku

Turun asukasluku Nyt tuli tarjolle hyvätuottoinen viiden kerrostalokaksion kokonaisuus Turusta! Kyseessä on suuri 92 asunnon 1970-luvulla rakennettu taloyhtiö, joka sijaitsee n. 6,0km päässä Turun keskustasta Lausteen

Lisätiedot

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa 1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Vuonna 2013 Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi 5,1 prosenttia edellisvuoteen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä?

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät Oulu 3.11.2008 Pankinjohtaja Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 Alueiden kehityksen haasteita Suomessa Talouskasvun hidastuminen

Lisätiedot

Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011

Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Pirjo Ylöstalo, Kela Puh. 020 63 41390 Selvitys 1/2011 Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011 1.2.2010 Yleistä

Lisätiedot

Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista

Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista Ympäristövaliokunta 29.9.2016 Mia Koro-Kanerva Suomen Vuokranantajat Suomen Vuokranantajat ry Suomen Vuokranantajat on valtakunnallinen yksityisten

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI IV/2016

PANKKIBAROMETRI IV/2016 PANKKIBAROMETRI IV/2016 13.12.2016 1 Pankkibarometri IV/2016 Sisällysluettelo 1 Kotitalouksien luotonkysyntä... 2 2 Yritysten luotonkysyntä... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin

Lisätiedot

Asuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2011

Asuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2011 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 5 2012 Asuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2011 Asuntojen keskihinta 3 682 /m 2 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 3 806 /m 2 ja rivitaloasunnoissa 3 248

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu 29 29.4.29 Tammi maaliskuu 29 Tammi-maaliskuun liikevaihto oli 24, milj. euroa (36,1), jossa oli laskua 33,4 prosenttia. Liikevaihdon laskuun vaikuttavat osaltaan viime

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2014

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2014 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2014 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-9/2014 1 3 SATO lyhyesti SATO 4 johtava asuntosijoitusyhtiö monipuoliset

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1-9/2015

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1-9/2015 OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1-9/2015 29.10.2015 1 VVO-yhtymä Oyj:n strategia 29.10.2015 2 Strategiset avainluvut 2018 Avainluku Tavoite Asuntovarallisuus 5,0 miljardia 45 000 asuntoa Vapaan segmentin

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1 3/2015

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1 3/2015 OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1 3/2015 19.5.2015 1 Sisältö VVO-konsernin strategia ja liiketoiminta Siirtyminen IFRS-standardeihin Osavuosikatsaus 1 3/2015 19.5.2015 2 VVO-yhtymä Oyj:n strategia 19.5.2015

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016 Q1-Q3/216 Autoalan vuosi Tammi-syyskuu 216 Henkilöautojen ensirekisteröintien kehitys 14 12 1 8 6 4 2 12 1 8 6 4 2 213 214 215 216 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

SATO Oyj. TILINPÄÄTÖSINFO 31.1.2012 Erkka Valkila. Tilinpäätösinfo 31.1.2012 1

SATO Oyj. TILINPÄÄTÖSINFO 31.1.2012 Erkka Valkila. Tilinpäätösinfo 31.1.2012 1 SATO Oyj TILINPÄÄTÖSINFO 31.1.2012 Erkka Valkila Tilinpäätösinfo 31.1.2012 1 Sisältö 1. Asuntomarkkinat 2. Strategia 3. SATOn vuosi 2011 4. Näkymät vuodelle 2012 Tilinpäätösinfo 31.1.2012 2 Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Haavoittuvuudet: enimmäkseen täysmyytti tai sitten historiaa Kuinka haavoittuva on Viron talous? Olettehan kuulleet vielä viime aikoinakin

Lisätiedot

Opintoristeily Kiinteistöalan hallitusammattilaiset AKHA ry Perusparannus- ja korjaushankkeen rahoitus

Opintoristeily Kiinteistöalan hallitusammattilaiset AKHA ry Perusparannus- ja korjaushankkeen rahoitus Opintoristeily 3.9.2016 Kiinteistöalan hallitusammattilaiset AKHA ry Perusparannus- ja korjaushankkeen rahoitus Tom Lönnroth Suomen Hypoteekkiyhdistys Sisältö 1. Hypo - Asuntorahoittamisen erikoisliike

Lisätiedot

Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen

Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet LVI-treffit 14.10.2016 Sami Pakarinen Suomen talous vuosimuutos, % Suomessa talouskasvu voimistuu tänä vuonna 5 Kotimaisten talousennusteiden keskiarvoja 4 3 2 1 0 2015

Lisätiedot

Puolivuosikatsaus 1-6/2016

Puolivuosikatsaus 1-6/2016 Puolivuosikatsaus 1-6/2016 Investors House Oyj Toimitusjohtaja Petri Roininen 25.8.2016 Pörssitalo Näkökohtia toimintaympäristöstä EKP:n toimet, rahan matala korkotaso+kohtuullinen saatavuus Kiinteistökaupan

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2016

PANKKIBAROMETRI III/2016 PANKKIBAROMETRI III/2016 27.9.2016 1 Pankkibarometri III/2016 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2016

Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Talouskasvua on jokaisella seudulla ja jokaisella toimialalla. Kasvu on heijastunut myös työllisyyteen jokaisella toimialalla.

Lisätiedot

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012 Pankkibarometri I/2012 1 Sisältö Sivu Kotitaloudet 2 Yritykset 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä.

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/Ekonomistit 1.4.2014. OP-Pohjola

Asuntomarkkinakatsaus/Ekonomistit 1.4.2014. OP-Pohjola Asuntomarkkinakatsaus/Ekonomistit 1.4.2014 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoista 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat 6. Asuntolainojen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2010 20. heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q2 2010: Kokonaisuudessaan vahvaa kehitystä Q2/2010 Q2/2009 Historiallinen muutos 2009 Saadut tilaukset Me

Lisätiedot

Lemminkäinen Oyj. Osavuosikatsaus 1-6 / 2011 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki

Lemminkäinen Oyj. Osavuosikatsaus 1-6 / 2011 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki Lemminkäinen Oyj Osavuosikatsaus 1-6 / 211 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki Keskeistä vuoden 211 toisella neljänneksellä Tilauskanta oli ennätyskorkea: 1,7 mrd euroa Infrarakentamisessa hyvä tuloskehitys,

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Orava Asuinkiinteistörahasto Oyj Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2014

Orava Asuinkiinteistörahasto Oyj Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2014 8/7/2014 1 Orava Asuinkiinteistörahasto Oyj Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2014 8/7/2014 2 Tärkeitä tietoja lukijalle Orava Asuinkiinteistörahasto Oyj ( Yhtiö ) on laatinut tämän esityksen Yhtiöstä vain taustatiedoksi

Lisätiedot

Orava Asuntorahaston tulos tammi-syyskuulta 2014

Orava Asuntorahaston tulos tammi-syyskuulta 2014 Orava Asuinkiinteistörahasto Oyj Osavuosikatsaus 7.11.2014 klo 8.00 Orava Asuntorahaston tulos tammi-syyskuulta 2014 1.7.-30.9.2014 - Liikevaihto 4,4 miljoonaa euroa (1.7.-30.9.2013: 2,7 miljoonaa euroa)

Lisätiedot

Orava Asuntorahasto Oyj Puolivuosikatsaus

Orava Asuntorahasto Oyj Puolivuosikatsaus 18.8.2016 1 Orava Asuntorahasto Oyj Puolivuosikatsaus 1.1.-30.6.2016 18.8.2016 2 Tärkeitä tietoja lukijalle Orava Asuntorahasto Oyj ( Yhtiö ) on laatinut tämän esityksen Yhtiöstä vain taustatiedoksi eikä

Lisätiedot