SATA VUOTTA VIHTIÄ ITSENÄISESSÄ SUOMESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SATA VUOTTA VIHTIÄ ITSENÄISESSÄ SUOMESSA"

Transkriptio

1 1 EINO KETOLA SATA VUOTTA VIHTIÄ ITSENÄISESSÄ SUOMESSA JUHLAESITELMÄ VIHDIN KALEVALAISET NAISET R.Y:N KALEVALA -JUHLASSA PÄIVÖLÄN VIRKISTYSKODISSA SUOMEN SYNNYN PERUSTEITA KIELEN JA ASUINPAIKAN KAUTTA YHTEISEEN IDENTITEETTIIN Kalevalamittaisen kansanrunouden arvioidaan syntyneen varhaiselle rautakaudelle sijoittuvalla kantasuomalaisella kaudella. Kun rautakauden katsotaan alkaneen 1200 vuotta ennen ajanlaskumme alkua nykyisen Turkin alueella, voimme arvioida sukupolvelta toiselle siirtyneen suullisen perinteemme kehittyneen tämän kolmen tuhannen vuoden kuluessa. Jos sukupolven mitaksi katsotaan 25 vuotta, niin suulliseen perinteeseen nojautui reippaasti toista sataa sukupolvea ennen suomenkielisen kirjallisuuden syntyä luvun alkupuolella. Mikael Agricolan tienraivauksesta omakielisen kirjallisuuden syntyyn ehti kulua vajaat 300 vuotta. Omaleimaisuutemme on monin verroin vanhempaa, kuin Ruotsin tai Venäjän vallan aikaiset vaikutteet, mutta nekin ovat läsnä. Satavuotinen itsenäisyytemmekin on kovin lyhyt ajanjakso näissä mittakaavoissa, mutta sen seurausten keskellä me elämme. RAJATTU YLEINEN ÄÄNIOIKEUS Usein muistamme mainita, että Suomessa toteutettiin yleinen äänioikeus Asiallisesti ottaen äänioikeutta ei viety parlamentin päätösten toteuttamiseen asti. Lakien vahvistaminen ja muu korkein valta oli vuoden 1906 jälkeenkin edelleen Venäjän keisarilla, joka hajotti eduskunnan useaan otteeseen omien intressiensä perusteella. Kesällä 1917 Venäjän helmikuun vallankumouksen jälkeinen väliaikainen hallitus ei suostunut sekään myöntämään korkeinta valtaa suomalaisille valtioelimille. Eduskunta ei ollut voinut valita maalle hallitusta ennen syksyä 1917, jolloin vaalit vielä toimitettiin Venäjän väliaikaisen hallituksen määräyksestä. Silloin suomalainen yhteiskunta oli jo syvällä poliittisessa kriisissä ja ajautumassa sisäiseen konfliktiin, Venäjän vallankumouksen ruokkimana. ITSENÄISYYS JA SISÄLLISSOTA Käytännössä vasta itsenäistyneen suomalaisen valtion rakenne ratkaistiin vuoden 1918 sisällissodassa, jossa Venäjä ja Saksa olivat osallisina. Jos punaiset olisivat voittaneet, he eivät olisi pystyneet estämään Suomen liittämistä bolshevikkien luomaan sosialististen neuvostotasavaltojen liittoon. Saksan tukemien valkoisten voitto pelasti Suomen tältä kohtalolta, mutta oli lähellä johtaa Suomen Saksan vasallivaltioksi. Sen kuitenkin esti keskusvaltojen tappio ensimmäisessä maailmansodassa. Sisällissodan hinta oli kova sodan aikaisen poliittisen väkivallan ja sen jälkeisen koston sekä vankileirikatastrofin vuoksi. Onni oli siinä, että Suomen hallitus kykeni riittävän nopeasti kokoamaan alueellisesti varteenotettavan armeijan. Tämä ehkäisi sotilaallisesti

2 2 heikentynyttä kansankomissaarien neuvostoa palauttamasta sodan avulla Venäjän vanhoja rajoja, kun Suomen vallankumouksen kortti oli käytetty ja pelikierros hävitty. Suomen yhteiskunnan sisäinen järjestys turvattiin viime kädessä paikallisiin osastoihin hajautetun Suojeluskuntajärjestön aseellisella pelotteella ja yhteiskunnallisilla uudistuksilla. ÄÄNIOIKEUS REALISOITUU LAINSÄÄDÄNTÖÖN Maaliskuun 1. ja 3. päivinä 1919 järjestetyt itsenäisen Suomen ensimmäiset eduskuntavaalit olivat myös vuoden 1906 eduskuntauudistuksen jälkeen ensimmäiset vaalit, joiden jälkeen eduskunta laillisesti ja ilman valtiosäännön sanelemaa riippuvuutta Venäjästä saattoi vaikuttaa maan hallituksen kokoonpanoon. Valtionhoitaja C. G. Mannerheim vahvisti pitkään harkittuaan tasavaltaisen hallitusmuodon. Eduskunta valitsi valitsi tasavallan ensimmäiseksi presidentiksi K. J. Ståhlbergin 143 äänellä vastaehdokkaana olleen C. G. Mannerheimin saadessa 50 ääntä. Tässä ratkaistiin Suomen suunta. Suomen vapaussodan kenraali menetti tilaisuutensa nousta Suomen johtoon ja käyttää uutta asemaansa bolshevistista Venäjää vastaan. Ståhlbergin valinta vahvisti tasavallan syntyä. Lainsäädännön avulla päästiin poistamaan kumoukseen ja sisällissotaan ajautumisen syitä. Mm. Oppivelvollisuutta ei ollut pystytty säätämään Venäjän vallan alaisuudessa. Vuonna 1921 tuli voimaan oppivelvollisuuslaki, joka määräsi jokaisen hankkimaan kuusivuotisen kansakoulun oppimäärän mukaisen peruskoulutuksen. UUSI VIHTILÄINEN IDENTITEETTI MAAILMANSOTIEN VÄLISSÄ VIHDIN PUNAISUUS OLI POIKKEUKSELLISTA SUOMESSA Vihti oli kartanoiden ja rusthollien pitäjä sata vuotta sitten. Voimme puhua maatalouden suurtilajärjestelmästä. Alustalaisia oli paljon ja tilanomistajia harvassa. Vuoden 1905 suurlakko ja Eduskuntauudistus 1906 yhdessä sosialististen ajatusten kanssa olivat nostaneet työväestön toiveet korkealle. Eturintamassa kulkivat sahojen ja puusepäntehtaiden työmiehet ja käsityöläiset. Tämän vanhan työväenliikkeen agitaatio oli kiihkeimmillään luokkavihaa lietsovaa populismia, mutta toisaalta myös ihanteellisuutta ja reformismia, joka pyrki vähittäisiin uudistuksiin. Suomessa oli noin 525 kuntaa vuonna Ensimmäisissä yleisillä vaaleilla valituissa kunnallisvaaleissa lähes 90 %:ssa kunnista valittiin porvarienemmistöinen valtuusto. Keskimääräinen äänestysaktiivisuus jäi 25 % tienoille. Vihdissä ensimmäisten vaalien tulos hylättiin muotovirheen vuoksi maaherran päätöksellä. Uusintavaaleissa 1919 sosiaalidemokraatit saivat 69 % äänistä ja porvarillinen ryhmä 23 %, Hylättyjä ääniä oli melko tavalla, 4,6 %. Kunnallisvaalien tulos oli varmasti järkytys tilanomistajille. Määräysvalta kunnan asioissa siirtyi samalle kansanosalle, josta punakaartien kapina oli koonnut voimansa. Tuolloin ei vielä ollut helppo ymmärtää, että kehityksen suunta oli muutettavissa tilattoman väestön asemaa parantamalla itsenäistyneen maan oman lainsäädännön avulla.

3 TORPPARIVAPAUTUS TUO ITSENÄISET PIENTILAT SUURTEN RINNALLE Ehdotus laiksi vuokra-alueiden lunastamiseksi annettiin eduskunnalle , siis jo ennen sisällissodan syttymistä, mutta liian myöhään, jotta se olisi tilannetta rauhoittanut. Laki Vuokra-alueiden lunastamisesta säädettiin Lain toimeenpano tapahtui pääasiassa 1920 luvulla. Sen perusteella syntyi noin viljelystilaa ja noin asuntotonttia. Asutukseen lunastettua aluetta oli noin hehtaaria. Jatkolainsäädäntö mukaan lukien itsenäisiksi lunastettiin noin tilaa ja asuntotonttia. Lunastettu alue laajeni n 1,3 miljoonaan hehtaariin. Vuonna 1929 Vihdin maanomistussuhteet olivat muuttuneet pääasiassa torpparivapautuksen johdosta. Kolme neljännestä (589 kpl) vihtiläisistä tiloista jäi kokonaispinta-alaltaan alle 50 hehtaarin. Niiden hallussa oli peltoa 2894 ha, eli runsas neljännes Vihdin peltoalasta. Torpparivapautuksen synnyttämät pientilat eivät tuhonneet suurtilajärjestelmää, mutta synnyttivät pientilallisten ryhmän, jolla oli mahdollisuus tulla omillaan toimeen. SUOMEN ITSENÄISTYMINEN MUUTTAA VIHDIN MAATALOUSJÄRJESTELMÄÄ Vihdissä torpparivapautuksen vaikutus oli erityisen voimakas. Täydentävä asutuspolitiikka tuki torpparivapautusta ja entinen maaton väestö ryhtyi rakentamaan uutta ja korjaamaan vanhaa. Osuuskassaliike levisi pitäjään ja oma osuuskassa perustettiin melkein joka kylään. Kassat myönsivät useimmiten pieniä luottoja investointeihin, viljelymenetelmät paranivat, asuinolosuhteet kohenivat. SOK-lainen Osuusliike Aura sai yhdessä kesässä yli 500 perustajajäsentä ja kiilasi Vihdin Työväen Osuuskaupan rinnalle. Hevosvetoiset maatalouskoneet yleistyivät pientiloilla ja suuremmat tilat ostivat jo traktoreita. Sisällissodan jälkeiset muutamat vuodet olivat pula-aikaa, jolloin elintarvikeomavaraisuus nousi arvoonsa. Monet helsinkiläiset liikemiehet ostivat itselleen maatilan läheltä pääkaupunkia. Pääkaupungin osuustoiminnallisten yritysten ja järjestöjen johdolla oli läheinen yhteys Vihtiin. Kysymys oli nopeasta ja tuntuvasta järjestelmänmuutoksesta, joka oli toteutettu saavutetun Suomen itsenäisyyden avulla. Maaseudun elämän muutos edellytti lainsäädäntöä. Se tarvitsi kotimaisen parlamentaarisen hallituksen ja uusitun rahoitusjärjestelmän, osuustoimintaa ja melkoisen määrän maatalouteen liittyvää järjestöjen tekemää kansansivistystyötä. OSUUSTOIMINTA OLI PIENTILAJÄRJESTELMÄN MOOTTORI Kauan lykätyn muutoksen vaativuus tuo mieleeni Akseli Gallen-Kallelan maalauksen Ilmarinen kyntää kyisen pellon. Tunnettu fresko valmistui 1899 Pariisin maailmannäyttelyyn. Siinä Kalevalan myyttinen sankari kynti peltoaan piittaamatta käärmeistä, jotka uhkasivat Suomen valtiollisia vapauksia. Muistelen nähneeni saman aiheisen öljymaalauksen, Helmi-Brita Lajusen kotona 1960-luvulla. Ehkä hänen isänsä, SOK:n pääjohtaja, vuorineuvos Hugo Vasarla ajatteli, kuten minä nyt: Osuustoimintaliike jatkoi Ilmarisen urotekoja, se nosti kansan köyhyydestä. Osuustoiminta yhdisti luontoistalouden ja pie- 3

4 4 nimuotoisen rahatalouden pienillä tiloilla ja palveli myös suurten tilojen markkinointia ja investointeja. Vasarlan lisäksi Vihtiin olivat muuttaneet myös voinvientiosuusliike Valion toimitusjohtaja Frans Pitkäniemi, joka oli mm. Pellervon päätoimittaja. Sorkin tilan oli ostanut Osuusliike Elannon toimitusjohtaja Väinö Tanner. Kalevalaisittain ilmaistuna osuustoiminta oli pientilajärjestelmän Sampo. AMERIKAN KÄYNYT PIENVILJELIJÄ KANSANEDUSTAJAKSI Pienviljelijöitä oli vuonna 1936 ehdolla kunnanvaltuustoon kaikissa vaaliliitoissa. Pienviljelijöiden oma vaaliliitto sai 305 ääntä ja kaksi valtuutettua. Porvarillinen vaaliliitto sai 780 ääntä. Sen pienviljelijäehdokkaat eivät menestyneet. Vastikään itsenäistyneet torpparit eivät tunteneet kuuluvansa samaan joukkoon entisten isäntiensä kanssa. Sosiaalidemokraattien vaaliliitto sai 1541 ääntä ja sieltä valittiin 4 pienviljelijöiden ehdokasta. Valtuutettuja oli tuohon aikaan yhteensä 23. Sosiaalidemokraatit valitsivat 1936 valtuuston puheenjohtajaksi pienviljelijä August Kuusiston. Hän saattaa olla unohdetuin vihtiläinen valtakunnallinen vaikuttaja 1900-luvun osalta. Ennen muuttoaan maanviljelijäksi Vihtiin (1924) Kuusisto oli Yhdysvalloissa ilmestyneen suomenkielisen Raivaaja-lehden New Yorkin konttorin johtajana Palattuaan Suomeen hän oli Uudenmaan sosialidemokraattisen piirin piirisihteeri ja Raivaaja- lehden Suomen kirjeenvaihtaja. Piirisihteerinä hän tunsi Uudenmaan kunnat ja osasi ehkä valita asuinkunnakseen Vihdin, jossa Edvard Helteen poliittinen ura oli päättymässä. Vihdistä valittuna kansanedustajana Kuusisto oli vuosina sekä presidentin valitsijamiehenä neljä kertaa. Talvisodan aikana August Kuusisto oli ulkoasiainministeriön lähettämänä Suomen Avun asiamiehenä keräys- ja puhujamatkalla Yhdysvalloissa. Vuonna 1944 hän vaikutti sosialidemokraattien eduskuntaryhmässä merkittävästi siihen, että puolue pysyi yhteisten sotaponnistusten takana. Historia saattaa yllättää. Kukapa olisi vuonna 1917 tai 1918 arvannut, että Vihdin vasemmiston nokkamies pari vuosikymmentä myöhemmin hakisi Yhdysvalloista apua Suomen ja Neuvostoliiton välisessä sodassa. HIIDENHEIMOT KOKOOMUKSEN KÄRJESSÄ Kokoomuksen kansanedustajana toimi ehkä tunnetuin vihtiläinen tilanomistaja Artturi Hiidenheimo. Kansanedustajavuosinaan hän tutustui sosiaaliasioihin perehtyneeseen kansanedustaja Elli Tavastähteen, josta sittemmin tuli hänen toinen puolisonsa. Samaan aikaan, kun Artturi Hiidenheimo oli kokoomuspuolueen varapuheenjohtajana, Elli Hiidenheimo oli puolueen naisjärjestön puheenjohtaja. Kummallakin oli keskeisiä tehtäviä myös Vihdissä. Artturi Hiidenheimon tytär Saara Forsius toimi myöhemmin kansanedustajana sekä 25 vuotta kunnanvaltuutettuna Vihdissä. Hänen aikanaan sosialidemokraattien kansanedustajana oli jo Edvard Helteen poika, Veikko Helle. JYRKKÄ POLIITTINEN JAKAUTUMINEN ALKAA LIEVENTYÄ Kaikkien ei ollut helppo lähteä mukaan uuteen aikaan. Sisällissodan tapahtumia ei noin vain annettu anteeksi, kun menetykset olivat osuneet lähelle. Vihtiläisiä punaisia oli ke-

5 5 väällä 1918 toimitettu vankileirille, pääasiassa Suomenlinnaan noin 550 henkeä. Heistä 43 on haudattu Suomenlinnaan. Yksinomaan Vihtijärven kylästä pidätettyjä teloitettiin 38 henkeä Länsi-Uudenmaan pataljoonan puhdistusretken yhteydessä. Kaikkiaan valkoiset teloittivat Vihdissä 141 henkilöä, 3,2 % pitäjän miespuolisesta väestöstä. Joukossa oli kolme naista. Lopulliset luvut kaikista kapinaan liittyvistä kuolemista ovat edelleen epäselvät. Kapinan aikainen punainen väkivalta, Vihdissä erityisesti Thome-veljesten surmaaminen ja punakaartin osallistuminen Sigurdsin kartanon piiritykseen, vaikuttivat ns. Länsi-Uudenmaan pataljoonaan kostoretken syntyyn ja myöhempään antikommunismiin Lapuanliikkeen ja Isänmaallisen kansanliikkeen muodossa. Näiden liikkeiden kannattajina oli Vihdissä vakaita kokoomuslaisia, joita on vaikea hahmottaa oikeistoradikaaleiksi. LAMA ISKI KARTANOIHIN Lamavuodet järkyttivät myös kartanoiden ja suurtilojen omistajia. Erityisesti nousukauden aikana investoineet tilat ja yritykset ajautuivat usein pakkohuutokauppaan. Kokoomuslaisen oikeiston keskuudessa tuettiin vahvasti Lapuan liikettä ja Isänmaallista kansanliikettä, jotka aktiivisesti vastustivat kommunismia. Lapuan liikkeen Vihdin paikallisosaston perustavassa kokouksessa valittiin johtokuntaan sekä kirkkoherra Aukusti Oravala että nimismies K. V. Korte. IKL:n paikallisosastoa ryhtyi johtamaan aktiivinen suojeluskunta- ja osuustoimintamies Oskari Kurkela. Maalaisliiton kannatus oli Pohjanmaahan ja Karjalan kannaksen pitäjiin verrattuna olematonta Vihdissä. Suuren laman jälkeen Vihdin kunnalliselämää dominoivat enemmistöllään maltilliset sosiaalidemokraatit August Kuusiston johdolla. Työväestö hallitsi kunnalliselämässä pääasiallisesti itseään kehittämällä yhdessä muiden ryhmien kanssa sosiaalipolitiikkaa, koulutusta ja terveydenhoitoa. Uusi kunnansairaala valmistui pian sotien jälkeen. ELÄMÄ KOHENTUI VIHDISSÄKIN Vuonna Vihdissä oli ollut jo 453 kansakoulun oppilasta. Vain kolme heistä oli virkamiesten, tehtailijoiden tai kartanonomistajien lapsia. Heille oli mahdollista hankkia lapsille parempi koulutus yksityisesti. Torppareiden ja tilattoman väestön lapsia kansakoulussa oli 345. Loput olivat talollisten (46) ja käsityöläisten tai ammattimiesten lapsia (57). Vuonna 1921 voimaan tulleen oppivelvollisuuslain perusteella Vihtiin perustettiin vanhojen kansakoulujen rinnalle 19 alakansakoulua. Oppimisen elementit vahvistuivat, kun alkuun päästiin aikaisemmin. Yhteinen kansakoulu tutustutti lapset toisiinsa poliittisista rajoista riippumatta, vaikka urheiluseurat ja osuustoimintaliike säilyttivät poliittiset rakenteensa. Kulttuurimuodoista harrastajateatterilla oli merkittävä osuus seuratoiminnassa poliittisen rajan molemmin puolin. Sosiaalisten uudistusten tiellä päästiin luvulla eteenpäin. Köyhäinhoito kääntyi sosiaalihuollon suuntaan, kun Vihdin kunta rakennutti komean kunnalliskodin Pääkslahteen Sitä kävivät ihailemassa monenlaiset valtuuskunnat. Helsingin-Turun valtatien valmistuminen Vihdin tasalle paransi linja-autoyhteyksiä ja sen myötä työssäkäyntimahdollisuuksia. Porintie synnytti nopean väylän Otalammelta Helsin-

6 6 kiin. Moottoripyörä tai auto ei ollut enää ihmetyksen aihe. Polkupyöriä alkoi olla erityisesti nuorten kulkuneuvoina. Kolmekymmentäluvun lopulla elintason nousu ja sosiaaliturvan ensimmäiset askeleet punamultahallituksen aikana synnyttivät yhteistyöhakuisen poliittisen ilmapiirin. Vaikka Vihdin kirkonkylässä suojeluskuntalaiset ja muut porvarilliset yhdistykset järjestivät tansseja kunnantalolla ja vasemmisto Työväentalolla, Raasakassa, niin parempi orkesteri ja tai kaunis tyttö saattoivat murtaa luokkarajan nuoren miekkosen mielessä. Autoja oli pysäköity myös Työväentalon pihamaalle tanssien aikaan, vaikka eivät ne renkimiesten autoja voineet olla. Helsingin sivistyneistö ja liikemiehet viettivät edelleen lomiaan täällä Päivölässä, joka toimi myös kylpylänä, kuten naapuriin perustettu Luontolakin. SOTAVUODET OLIVAT YHTEINEN UHRAUS SOTAA SUURVALTOJEN VÄLISSÄ Suomen itsenäisyys oli karkeasti ottaen ensimmäisen maailmansodan seurausta, mutta suoranainen ihme on, että Suomi ei menettänyt nuorta itsenäisyyttään toisessa maailmansodassa. Kummassakin suursodassa karkeana selityksenä tälle oli se, että Venäjä joutui valtavien sotilaallisten paineiden alaiseksi Suomenlahden eteläpuolella ja siellä oli myös enemmän voitettavaa kuin pohjoisessa. Hyökkäyksen painopistettä ei kannattanut jakaa Suomen rintamalle, kun suomalaisten puolustuskykyä ei ollut onnistuttu suurellakaan voimien keskityksellä murtamaan kesällä Kummassakin maailmansodassa Suomi pystyi käyttämään hyväkseen Saksan sodankäyntikapasiteettia ja myös Saksan häviötä. Saksan voittohan olisi kummassakin tapauksessa merkinnyt Suomen ilmeistä ajautumista Keski-Euroopan imperialistisen suurvallan vasalliksi. Onnistuneiden torjuntataistelujen jälkeen Suomen aseman pelasti kansainvälinen voimatasapaino ja Suomen tuotantokyky, joka vastasi tuhoutuneen Neuvostomaan tarpeisiin ensin sotakorvauksina ja sitten bilateraalisen kaupan muodossa. Rintamataistelut tekivät vihtiläisistä miehistä tasa-arvoisia kuoleman edessä. Sen jälkeen luokkaerot vaikuttivat hetken vähemmän tärkeiltä. Naiset tulivat täysivaltaisiksi kansalaisiksi, kun he hoitivat sodan aikana miestenkin työt ja myös yhteiskunnallisia tehtäviä. Sodasta palaavien miesten vaimot ja äidit joutuivat usein myös Lemminkäisen äidin rooliin uupuneiden ja vammautuneiden miesten palatessa kotiin. SODAN SEURAUKSENA TOINEN MAAREFORMI Toisen maailmansodan jälkeen maareformi jatkui, kun suuret tilat joutuivat luovuttamaan jäljellä olevia alueitaan Karjalasta evakuoidulle maanviljelijäväestölle. Tämä merkitsi Vihdin suurtilajärjestelmän loppua ja vihtiläisen maaseutukulttuurin sekoittumista. Yli kaksi tuhatta uutta kuntalaista toivat mukanaan maalaisliiton kuntapolitiikkaan, vireyttivät seurakuntaelämää ja tasoittivat edelleen sosiaalisia vastakohtaisuuksia juuri, kun kommunistinen liike oli saanut toimintaoikeudet ja ollut voimansa tunnossa Karjalaisten maatilojen rakennuskausi vahvisti osuus- ja yhdistystoimintaa ja tar-

7 7 josi toimeentulon viljelijäperheille itselleen ja muillekin ammattiryhmille. Vanha polarisoitunut kunnallispolitiikka sai enemmän mahdollisuuksia yhteistyöhön. Siirtolaisten mukana Vihtiin tuli myös runonlaulaja Anni Denisov, os. Karhunen. Hän oli syntynyt 1872 Vuokinsalmen kylässä ja oppinut laulunsa sokealta Miihkali Perttuselta. Hänen hautansa on Vihdin kirkonmäellä ja Vihdin kalevalaiset naiset vaalivat hänen muistoaan. KEHITTÄMISEN SUUNTA KÄÄNTYI TEOLLISTAMISEEN, KAUPUNGISTUMISEEN JA INNOVAATIOIHIN TYÖPAIKKOJA JA UUSIA VIHTILÄISIÄ Jo neljäkymmenluvun lopulla Suomessa ryhdyttiin puhumaan maaseudun teollistamisesta Ruotsin esimerkin innoittamina. Maatalous alkoi koneellistua nopeasti ja luovutti työvoimaa muille elinkeinoille. Suurempien tilojen isännät ryhtyivät itse ajamaan traktoria ja vähitellen leikkuupuimureitakin viisikymmenluvulla. Vihtiläiset halusivat työpaikkoja omaan kuntaan sen sijaan, että joutuisivat hakemaan töitä muualta. Vihtiin perustettiin huumoripohjalla nimetty Patriotismilautakunta. Nimi muutettiin myöhemmin selkeämpään muotoon Teollistamislautakunnaksi. Veikko Helle teki huomattavan parlamenttiuran puhumalla koko läntisen Uudenmaan teollistamisen puolesta. Kun maantieyhteys Helsinkiin muuttui moottoritieyhteydeksi 1959 ja Nummelaa ryhdyttiin muuttamaan kunnan elinkeinojen keskukseksi, teollistamisesta tuli totta. Pian Nummelaan alkoi muovautua myös asumislähiö Helsingissä ja Espoossa työssä käyville uusille vihtiläisille. Vihti pääsi luvun loppupuolella osalliseksi pääkaupungin kasvusta ja teknologisesta kehityksestä. Vihdin elinkeinojen keskinäiset suhteet kääntyivät päälaelleen, kun maatalouden osuus putosi muutamaan prosenttiin Vihdin bruttokansantuoteosuudesta. Maatalous on palaamassa uusiutuneeseen suurtilatalouteen ja teollinen tuotanto on ollut vaikeuksissa korkean kustannustason johdosta. Vihti odottaa uutta rautatietä, joka saisi väkiluvun kasvuun ja hidastuneen kehityksen käyntiin. Ammattikoulutus ja erinomainen lukio antavat Vihdin nuorille hyvän alkuvauhdin tulevaisuuteen. Sammosta on jälleen kysymys. VÄINÄMÖISEN TESTAMENTTI Sata vuotta on eletty Vihdissä itsenäisessä Suomessa. Ajatukset ovat muuttuneet, mutta myös avartuneet. Yhteiset ponnistukset ovat johtaneet myös uuteen menestykseen. Koulutuksesta ja ihmisen lahjakkuuden hyödyntämisestä on tullut keskeinen tuotannontekijä ja väylä maailman markkinoille. Juna yhdisti 1870-luvulla Vihdin maatalouden Pietarin markkinoille, moottoritie 1900-luvulla pääkaupunkiin, mutta internet 2000-luvulla koko maailmaan. Suomalaiset ovat löytäneet joitakin nopeasti skaalautuvia, maailmanlaajuisia yritysmuotoja. Samalla maapallon ilmasto-ongelmat ja poliittisten kriisien seuraukset ovat tulleet meille. Voittajia ovat ne, jotka löytävät ratkaisut ongelmista itsestään. Suomalainen kansanrunous kertoo syvän historiamme ominaispiirteistä ja yhteydestä muihin kansoihin. Nuorempi kulttuurimme on murtautunut osaksi kansainvälistä tiedettä, musiikkielämää, kuvataidetta, arkkitehtuuria ja digitaalista maailmaa. Kalevalakorukin

8 8 yhdistää muinaisen estetiikan ja tämän ajan muotoja. Maailmamme on nyt yhteinen ja siinä on tultava toimeen. Meille se on toistaiseksi ollut helpompaa kuin monelle muulle kansalle, jotka eivät aikanaan kansakouluja kyenneet perustamaan. Oppaaksi käy edelleen Elias Lönnrotin kirjoittama väistyvän Väinämöisen testamentti: Oksat karsin, tien osoitin; Siitäpä nyt tie menevi.

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Punainen keskuspankki

Punainen keskuspankki Punainen keskuspankki Antti Kuusterä Suomen Pankin 200 vuotishistoriaprojekti Studia Monetaria 7.4.2009 Kansakunnan kollektiivinen muisti Nälkätalvi 1868 Vuosi 1918 1930-luvun suuri lama Sotakorvaukset

Lisätiedot

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen Mannerheim-luento Pääjohtaja Päämajasymposium Mikkeli 1 Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen valtionhoitaja 12.12.1918 25.7.1919 Suomen tasavallan presidentti 4.8.1944 4.3.1946 Kuva: Museovirasto 2 Neljä

Lisätiedot

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa

Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa Juha Tarkka Suomen Pankki Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa Profiileja Risto Rytistä Mauno Koivistoon 8.6.2015 Julkinen 1 Risto Ryti pääjohtaja 1923-1940, 1944-1945 Pankkimiehestä poliitikoksi Talvisodan

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Kahden poliittisten nais kirjailijoiden vertailu. Hella Wuolijoki Umayya Abu-Hanna

Kahden poliittisten nais kirjailijoiden vertailu. Hella Wuolijoki Umayya Abu-Hanna Kahden poliittisten nais kirjailijoiden vertailu Hella Wuolijoki Umayya Abu-Hanna Hella Wuolijoki Ella Murrik Syntynyt: 22 heinäkuuta 1886 Helme, Viro Kuollut: 2 helmikuuta 1954 ( 67v) Helsinki Kansalaisuus:

Lisätiedot

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt EMO Espoon musiikkiopisto Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt 2 ESPOON MUSIIKKIOPISTON KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys Esbo

Lisätiedot

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen Siirtolaisuus ennen ja nyt Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa Ainoa muuttoliikkeiden

Lisätiedot

Suomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy.

Suomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy. Suomalaisista puolueista Suomen ruotsalainen kansanpuolue perustettiin vuonna 1906. syntyi reaktiona äänioikeuden laajenemiseen ja oli vastavoima radikaalille fennomanialle (=suomalaisuudelle) halusi koota

Lisätiedot

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 1 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011

PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011 PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011 SISÄLTÖ Lähtökohta vaaleihin Mitä tehtiin Vaalitulos Vaikutukset Muut puolueet Onnistumiset Kehittämistarpeet Toimenpiteitä LÄHTÖKOHTA VAALEIHIN Tavoitteena x ehdokasta

Lisätiedot

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri tuo esille lapset ja nuoret taiteen tekijöinä Ohjelmaidea, tarkoitus ja kohderyhmät

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO MISSIO Suomalaisen Naisliiton tehtävänä on edistää naisten todellisen tasa-arvon saavuttamista yhteiskunnassa VISIO Olemme vahvasti verkostoitunut, elinvoimainen erilaisista ja eri-ikäisistä naisista koostuva

Lisätiedot

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?

Lisätiedot

4-16 jäsentä. Verohallitus määrää veroviraston. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verohallintolakia.

4-16 jäsentä. Verohallitus määrää veroviraston. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verohallintolakia. HE 204/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi verohallintolain 3 ja 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verohallintolakia. Verotuksen oikaisulautakunnan

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 750. Oikeusministeriön päätös. eduskuntavaaleissa käytettävien ehdokasasettelulomakkeiden kaavoista

SISÄLLYS. N:o 750. Oikeusministeriön päätös. eduskuntavaaleissa käytettävien ehdokasasettelulomakkeiden kaavoista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1998 N:o 750 753 SISÄLLYS N:o Sivu 750 Oikeusministeriön päätös eduskuntavaaleissa käytettävien ehdokasasettelulomakkeiden kaavoista.

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila HE 216/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus-

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 1996 N:o 29 32 S I S Ä L L Y S N:o Sivu 29 Asetus Venäjän federaation kanssa tehdyn Suomen tasavallalla entiseltä Neuvostoliitolta

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Kenguru 2013 Benjamin sivu 1 / 7 (6. ja 7. luokka) yhteistyössä Pakilan ala-asteen kanssa

Kenguru 2013 Benjamin sivu 1 / 7 (6. ja 7. luokka) yhteistyössä Pakilan ala-asteen kanssa Kenguru 2013 Benjamin sivu 1 / 7 Nimi Ryhmä Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön 1950 Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön kanssa. Suosituimmaksi puimurimalliksi Suomessa tuli

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

Eduskuntavaalit 1999 22 507 67,4 Eduskuntavaalit 2003 24 695 70,3 Eduskuntavaalit 2007 26 080 68,9 Eduskuntavaalit 2011 27 759 72,0

Eduskuntavaalit 1999 22 507 67,4 Eduskuntavaalit 2003 24 695 70,3 Eduskuntavaalit 2007 26 080 68,9 Eduskuntavaalit 2011 27 759 72,0 10 Vaalit (Luvun lähde: Keskusvaalilautakunta) 10.1 Äänioikeutetut ja äänioikeuden käyttö vuosina 1999-2011 Äänioikeutettuja Äänestysprosentti (%) Eduskuntavaalit 1999 22 507 67,4 Eduskuntavaalit 2003

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

ILMOITUS VAALIPIIRILAUTAKUNNALLE

ILMOITUS VAALIPIIRILAUTAKUNNALLE 313/2014 3 Vaalipiirin nimi ILMOITUS VAALIPIIRILAUTAKUNNALLE PUOLUEEN VAALIASIAMIEHESTÄ JA VARAMIEHESTÄ Eduskuntavaalit Vaalipäivä Puolue Nimi Puolueen vaaliasiamies Henkilötunnus Puhelin Sähköpostiosoite

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

Muutto Ruotsiin 1960-luvulla

Muutto Ruotsiin 1960-luvulla Muutto Ruotsiin 1960-luvulla Suomen ja Ruotsin välinen muuttoliike 1945 2010 Ruotsiin n. 573 000, Suomeen n. 328 000 (virallisten tilastojen mukaan) Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot, www.stat.fi; kuvio:

Lisätiedot

JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11

JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 SISÄLLYS JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 I JÄÄKÄRIPATALJOONAN TAUSTA 13 Keitä jääkärit olivat? 13 Lähtötilanne 13 Per Zilliacus, Helmikuun manifesti 14 Ilmari A-E Martola, Venäjän lippu salossa 15 Auno Kuiri,

Lisätiedot

NUORTEN VAIKUTTAJIEN KOULUTUS

NUORTEN VAIKUTTAJIEN KOULUTUS NUORTEN VAIKUTTAJIEN KOULUTUS Nuorten Noste -hanke 1 Johdanto Katsaus kunnan päätöksentekoon Kunnallisvaalit, nuorisovaalit Kunnanvaltuusto, kunnanhallitus, sivistyslautakunta Oppilaskunnat, Lammin YP-ryhmä,

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Kuntavaalit kunnallisen demokratian ilmapuntarina

Kuntavaalit kunnallisen demokratian ilmapuntarina Kuntavaalit kunnallisen demokratian ilmapuntarina Kunnallistieteen päivät 11.-12.11.2004 Heikki Paloheimo Politiikan tutkimuksen laitos 30014 Tampereen yliopisto heikki.paloheimo@uta.fi Edustuksellisen

Lisätiedot

I Suomen liittäminen Venäjään Yhteenveto

I Suomen liittäminen Venäjään Yhteenveto Kurssi 4 Suomen historian käännekohtia I Suomen liittäminen Venäjään Yhteenveto Eurooppa vuoden 1815 jälkeen Suomalaiset olivat 1800- luvun alussa suurvaltapolitiikan pelinappuloita. Kun Ruotsin itäiset

Lisätiedot

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO POHJOLA-NORDENIN NUORISOLIITTO RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty 1.4.1995 kevätkokouksessa Lappeenrannassa muutettu 31.10.1998 syyskokouksessa Helsingissä muutettu 3.4.2009 kevätkokouksessa Helsingissä muutettu

Lisätiedot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Ensimmäisessä osassa kerroin Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista ennen sotia. Toisessa

Lisätiedot

1994 vp - HE 140 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1994 vp - HE 140 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1994 vp - HE 140 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

YH1 kurssin kertaus. Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa. Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Tasavallan presidentin valinta

YH1 kurssin kertaus. Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa. Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Tasavallan presidentin valinta YH1 kurssin kertaus Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Tasavallan presidentin valinta Tasavallan presidentin tehtävät ja toimenkuva Tasa-arvoinen

Lisätiedot

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Suomen sotaa käytiin 200 vuotta sitten tähän aikaan kesästä eri puolilla Suomea. Torstaina 5.6. näyteltiin perimätietojen mukaan ainakin yksi sodan episodi Pieksämäellä.

Lisätiedot

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti 42 Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti (koonnut FM Paavo Jäppinen) Hankkiessaan aineistoa Joroisten lottamatrikkeliin työryhmä sai haltuunsa lottajärjestön Joroisten paikallisosaston

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa

Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa Jere Matias Koiso Kanttila, Kastellin koulu 8B, Oulu Opettaja Maija Karjalainen Jokela 27.1.2011 Erkki Koiso Kanttila Synt. 1914

Lisätiedot

JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO

JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO Ylösnousemustutkimukseen liittyy laaja filosofinen keskustelu, koska kyseessä on kristinuskon oppijärjestelmän kannalta varsin keskeinen uskonkappale Jeesuksen

Lisätiedot

Miksi Untola liittyi vanhasuomalaisiin eduskuntauudistuksen jälkeen?

Miksi Untola liittyi vanhasuomalaisiin eduskuntauudistuksen jälkeen? Miksi Untola liittyi vanhasuomalaisiin eduskuntauudistuksen jälkeen? Helsingin työväenopisto Irma.tapaninen@pp.inet.fi Lue diat osoitteessa http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Sisältö Untolan kiinnekohtana

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

ZA6652. Flash Eurobarometer 430 (European Union Citizenship) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6652. Flash Eurobarometer 430 (European Union Citizenship) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA66 Flash Eurobarometer 0 (European Union Citizenship) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL0 European Union CitizenshipFIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI, KOODI ON '99') D

Lisätiedot

Hyödykkeet ja tuotannontekijät

Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödyke = tavara tai palvelu Hyödyke Kulutushyödyke Investointihyödyke Kestokulutushyödyke -Esim. autot ja kodinkoneet Kertakulutushyödyke -Esim. ruoka, sanomalehdet, vaatteet,

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kuopion steinerpedagogiikan kannatusyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki.

Lisätiedot

Alfred Kordelinin säätiön säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Säätiön tarkoitus ja säätiön perustajan johtava aate 3 Tarkoituksen toteuttaminen

Alfred Kordelinin säätiön säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Säätiön tarkoitus ja säätiön perustajan johtava aate 3 Tarkoituksen toteuttaminen Alfred Kordelinin säätiön säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Säätiön nimi on Alfred Kordelinin Yleinen Edistys- ja Sivistysrahasto sr. Säätiön nimi on ruotsiksi Alfred Kordelins allmänna framstegs- och bildningsfond

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

KUNTAVAALIKOULUTUS. Kouluttajan nimi / piiri

KUNTAVAALIKOULUTUS. Kouluttajan nimi / piiri KUNTAVAALIKOULUTUS Kouluttajan nimi / piiri Partion päämäärä ja kasvatustavoitteet Partio on kasvatustoimintaa, jonka tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kasvua heidän yksilölliset ominaispiirteensä

Lisätiedot

PRESIDENTINVAALIT

PRESIDENTINVAALIT PRESIDENTINVAALIT 99-2006 Vaalivuosi, valintatapa ja valintamenettelyn erityispiirteet ) 99: Eduskunta kuuden vuoden toimikaudeksi hallitusmuodon 94 :n siirtymäsäännöksen nojalla Presidenttiehdokk aat

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Vuoden 2015 eduskuntavaalien vaalilautakuntien ja vaalitoimikunnan asettaminen. Asettamismenettely Vaalilautakunta ja vaalitoimikunta

Vuoden 2015 eduskuntavaalien vaalilautakuntien ja vaalitoimikunnan asettaminen. Asettamismenettely Vaalilautakunta ja vaalitoimikunta Kunnanhallitus 45 26.01.2015 Vuoden 2015 eduskuntavaalien vaalilautakuntien ja vaalitoimikunnan asettaminen 26/00.00.00.01/2015 Kunnanhallitus 45 Äänestyksen ajankohta Vuoden 2015 eduskuntavaalit toimitetaan

Lisätiedot

SUOMEN KESKUSTANUORET RY:N ALUEJÄRJESTÖN MALLISÄÄNNÖT

SUOMEN KESKUSTANUORET RY:N ALUEJÄRJESTÖN MALLISÄÄNNÖT SUOMEN KESKUSTANUORET RY:N ALUEJÄRJESTÖN MALLISÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi ja tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi on Keskustanuorten XXXX aluejärjestö ry. Muissa kuin virallisissa yhteyksissä yhdistyksestä voidaan

Lisätiedot

Nyt tämä vapaus on uhattuna, kaikki arvot, jotka

Nyt tämä vapaus on uhattuna, kaikki arvot, jotka V - 2-33 ten vaikutuksesta ulkopoliittisten vaatimusten toteuttamisessa, sillä sen ruvetessa tuntumaan ulkopoliittisen johdon merkitys vähenee, puolustusministerin vaikutus kasvaa. Mutta minä puhun eräästä

Lisätiedot

SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 (4) SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Lammasyhdistys r.y., ruotsiksi Finlands Fårförening r.f. ja kotipaikka Helsingin kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoitus on edistää maamme

Lisätiedot

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste.

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste. Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste Joensuu, 2013 Historia 3.9.2009 Seminaari Sortavalassa projektin perustamisesta, jonka

Lisätiedot

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat.

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat. OULUN ETELÄ- JA KESKIPOHJALAINEN OSAKUNTA RY:n SÄÄNNÖT I LUKU YHDISTYKSEN KOTIPAIKKA, TARKOITUS JA ALUE 1 Yhdistyksen, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä osakunta, nimi on Oulun Etelä- ja Keskipohjalainen

Lisätiedot

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Taru-Kalusteen Tarja Siivonen toiminut yrittäjänä 40 vuotta Nummelan Kenttälässä toimivan Taru-Kalusteen yrittäjä Tarja Siivoselle on kertynyt yrittäjyysvuosia

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET

YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET Tapio Manni Saarnilaakson koulu Espoo tapio.manni@gmail.com Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. Politiikka on yhteisten

Lisätiedot

KANSALAISET: EI LISÄÄ LAINAA KUNNILLE -Kuntien lainakatolle kannatusta

KANSALAISET: EI LISÄÄ LAINAA KUNNILLE -Kuntien lainakatolle kannatusta JULKAISTAVISSA 13.. KLO 01.00 JÄLKEEN KANSALAISET: EI LISÄÄ LAINAA KUNNILLE -Kuntien lainakatolle kannatusta Kunnan lainanoton lisääminen sai vähiten kannatusta keinona tasapainottaa taloutta. Tämä käy

Lisätiedot

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS Pieksämäki 14.1.2014 Vesa Kallio Toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo % Kaikkein kiihkein kiista uhkaa tulla vesivaroista. Makeasta vedestä on pula jo nyt, ja jos ilmastonmuutosta

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Rinna Kullaa. rk331@columbia.edu

Rinna Kullaa. rk331@columbia.edu Rinna Kullaa rk331@columbia.edu 1919 Jugoslavian Kommunistinen Puolue perustetaan. Sotienvälinen aika niin Länsi Euroopassa kuin Balkanillakin jatkuvien kriisien aika Pariisin rauhan neuvottelut Ajatuksia

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

Punaiset teloitettiin tai toimitettiin kenttätuomioistuinten kuultavaksi. Tuomioistuinten tuomiot vaihtelivat kuolemantuomioista vapautuksiin.

Punaiset teloitettiin tai toimitettiin kenttätuomioistuinten kuultavaksi. Tuomioistuinten tuomiot vaihtelivat kuolemantuomioista vapautuksiin. Käsky Kirja ajoittuu vuoteen 1918, jolloin käytiin Suomen sisällissota. Sodan osapuolia olivat punakaartilaiset sekä suojeluskaartit (punaiset ja valkoiset). Sisällissota päättyi valkoisten ylivoimaiseen

Lisätiedot

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA Huhtikuun 6. päivän kilta 6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA 3. MERISOTAA ITÄMERELLÄ WW II SUOMENLAHDEN MERISULKU MIINASOTAAN LIITTYVIÄ OPERAATIOITA

Lisätiedot

SISÄLTÖ. II KYLMÄN SODAN VAARAT Honecker käski ampua tuhansia 39 Neuvostoliiton tuho ja lehdistön mahti 42 Media itäblokkia hajottamassa 45

SISÄLTÖ. II KYLMÄN SODAN VAARAT Honecker käski ampua tuhansia 39 Neuvostoliiton tuho ja lehdistön mahti 42 Media itäblokkia hajottamassa 45 SISÄLTÖ I KOIVISTO SERIFFINÄ JA KEKKOSEN JOUKOT Mediapresidentin suursuosio ja lehdistöongelmat 15 Myllykirjeistä paimenkirjeeseen 17 Olen julkisen sanan luomus 20 Kiivasta tuotekehittelyä 22 Koivisto

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

HE 205/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan perintö- ja lahjaverolakia pian. Muutosta sovellettaisiin

HE 205/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan perintö- ja lahjaverolakia pian. Muutosta sovellettaisiin Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perintö- ja lahjaverolain 14 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan perintö- ja lahjaverolakia muutettavaksi siten, että ensimmäidollisimman

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:39:58 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help

Lisätiedot

10 12 2012 Mauri Kontu. Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat

10 12 2012 Mauri Kontu. Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat 1 10 12 2012 Mauri Kontu Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat Tänään valtuustomme kokoontuu viimeisen kerran tässä kokoonpanossa, kun

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain muuttamisesta Kirkkolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kirkkoneuvoston, seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan oikeudesta

Lisätiedot

Kuntalain 35 :n mukaan vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan:

Kuntalain 35 :n mukaan vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: Joutsan kunnanhallitus 8 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 7 19.01.2015 KUNNANHALLITUKSEN VAALI Joutsan kunnanhallitus 12.01.2015 8 Kuntalain 17 :n mukaan valtuusto asettaa kunnanhallituksen. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Yhtiöllä on peruspääomana takuupääoma ja pohjarahasto.

Yhtiöllä on peruspääomana takuupääoma ja pohjarahasto. YHTIÖJÄRJESTYS 2015 YHTIÖJÄRJESTYS 2 (7) 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka 2 Yhtiön toimiala Yhtiön toiminimi on Valion Keskinäinen Vakuutusyhtiö, ja sen kotipaikka Helsinki. Yhtiön toiminta käsittää Euroopan

Lisätiedot