Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 54

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 54"

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 54 Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 19:50-20:45 Paikka Urban Mill, Betonimiehenkuja 3 E Otaniemi Saapuvilla olleet jäsenet Markku Markkula, puheenjohtaja Stefan Ahlman Suvi Karhu Pirjo Kemppi-Virtanen Harriet Klar-Nykvist Jukka Lahti Kai Lintunen Kirsi Louhelainen Risto Nevanlinna Henna Partanen Kimmo Oila Ulla Palomäki Paula Pöntynen Seppo Salo Muut saapuvilla olleet Torsti Hokkanen Markku Antinoja Marianne Kaunio Ossi Keränen Mauri Hämäläinen Tiina Elo Ida Lilja Marita Forsberg kaupunkisuunnittelupäällikkö liikennesuunnittelupäällikkö yleiskaavapäällikkö asemakaavapäällikkö lakimies kaupunginhallituksen edustaja nuorisovaltuuston edustaja sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 2 / 54 Allekirjoitukset Markku Markkula puheenjohtaja Marita Forsberg sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Suvi Karhu Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalvelussa osoitteessa Virastopiha 2 C, 1. krs, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 3 / 54 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 130 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Kokouksessa kuultavat selostukset Kulmakorpi I, ehdotus kaupunginhallitukselle 7 asemakaavaksi, alue , 75. kaupunginosa, Kolmperä (Kh-Kv-asia), pöydälle , Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto Esbogård Ab:n maa-ainestoimintahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta, pöydälle

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 130 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta oli kutsuttu koolle kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille, kaupunginhallituksen edustajalle sekä nuorisovaltuuston edustajalle toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 131 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Suvi Karhu.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 132 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 6 / / / Kokouksessa kuultavat selostukset Valmistelijat / lisätiedot: Marita Forsberg, puh Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta merkitsee tiedoksi ennakkokatsauksen kaupunkisuunnittelukeskuksen syksyn keskeisistä asioista. Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen selostaa. Käsittely Päätös Torsti Hokkasen piti ennakkokatsauksen kaupunkisuunnittelukeskuksen syksyn keskeisiä asioita. Kaupunkisuunnittelulautakunta. Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 133 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 7 / / /2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kulmakorpi I, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavaksi, alue , 75. kaupunginosa, Kolmperä (Kh-Kv-asia), pöydälle , Valmistelijat / lisätiedot: Liisa Ikonen, puh Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Kulmakorpi I:n asemakaavaehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Kulmakorpi I - Vinkelkärr I, asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 4782, joka käsittää korttelit sekä erityis-, liikenne- ja katualueet, 75. kaupunginosassa Kolmperä, alue Käsittely Todettiin, että asian edellisessä käsittelyvaiheessa kokouksessa esittelijä on korjannut esitystään ja puheenjohtaja on tehnyt varapuheenjohtajan kannattamana lisäysehdotuksen. Jäsen Harriet Klar-Nykvist ehdotti varapuheenjohtajan Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään: Kevyen liikenteen turvallisuus tällä alueella on erityisen huolestuttava. Kaavasta saatavat tulot tulee kohdentaa Nupurintien kevyenliikenteen väylän toteuttamiseen ennen tämän asemakaavan mukaista rakentamista. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän korjattu päätösehdotus puheenjohtajan täydennyksillä ja jäsen Klar-Nykvistin ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja Markkula niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Muutokset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 133 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 8 / 54 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Kulmakorpi I:n asemakaavaehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Kulmakorpi I - Vinkelkärr I, asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 4782, joka käsittää korttelit sekä erityis-, liikenne- ja katualueet, 75. kaupunginosassa Kolmperä, alue Lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se toimenpidekehotuksellaan kiirehtisi asemakaava-alueen ja sen lähialueiden kunnallistekniikan rakentamista, jotta tavoiteltu kokonaiskehitys nopeutuu. Kevyen liikenteen turvallisuus tällä alueella on erityisen huolestuttava. Kaavasta saavat tulot tulee kohdentaa Nupurintien kevyenliikenteen väylän toteuttamiseen ennen tämän asemakaavan mukaista rakentamista. Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa huolestuneena, että HSY:n parhaillaan meneillään olevaan Nupurintien vesihuoltorakentamiseen useiden kilometrien matkalta ei ole toistaiseksi kytketty kevyen liikenteen väylän rakentamista. Kaikki osapuolet tulee pikaisesti saada toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet synergisesti Nupurintien alueella. Liite Oheismateriaali Selostus 1 Kulmakorpi I, muistutusten lyhennelmät ja vastineet - Ei julkinen 2 Kulmakorpi I, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Kulmakorpi I, muistutusten lyhennelmät ja vastineet - Julkinen - Kulmakorpi I, tapahtumaluettelo - Kulmakorpi I, kaavamääräykset - Kulmakorpi I, kaavakartta - Kulmakorpi I, havainnekuva - Kulmakorpi I, päätöshistoria Asemakaavan tavoitteena on turvata yritystonttitarjonta pääosin teollisuudelle ja varastoinnille sekä toimivan työpaikka- ja yritysalueen rakentuminen hyvien liikenneyhteyksien varteen. Alueen rakennusoikeus on noin k-m 2. Kaupunkisuunnittelulautakunta on linjannut vuonna 2008, että alueen kehittämisen kannalta tulee ottaa huomioon Histaa koskevat suunnitelmat ja että alue tulisi suunnitella toiminnallisesti yhtenäisenä kokonaisuutena. Hyväksyessään asemakaavaehdotuksen nähtäville

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 133 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 9 / 54 kaupunkisuunnittelulautakunta päätti, että kevyen liikenteen verkoston suunnittelua jatketaan ja sen toteuttamisedellytyksiä selvitetään. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Kulmakorpi I - Vinkelkärr I, asemakaavaehdotus, piirustusnumero 4782, käsittää korttelit sekä erityis-, liikenne- ja katualueet, 75. kaupunginosassa Kolmperä, alue Vireilletulo Alueen kaavoitus on aloitettu Ämmässuon asemakaavan suunnittelun aikoihin ja näille alueille laadittiin yhteinen tavoiteohjelma. Valtuusto hyväksyi Ämmässuon asemakaavan vuonna Kulmakorven kaavaehdotus on ollut nähtävillä rakennuslain aikana vuonna Kaavahanketta ryhdyttiin jatkovalmistelemaan 2000-luvulla ja kuulemiset järjestetään maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Alueen kaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa 2001 nimikkeellä Ämmässuo ja Kulmakorpi I. Kulmakorpi I:n päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty ja päivitetty sekä Alueen nykytila Kaava-alue sijaitsee Espoon länsirajalla Ämmässuon jätteenkäsittelyalueen koillispuolella ja rajoittuu pohjoisessa Nupurintiehen ja lännessä Ämmässuon asemakaava-alueeseen. Tällä hetkellä alueella

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 133 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 10 / 54 on jonkin verran yritystoimintaa sekä moottoriurheilurata, mutta pääosalla kaava-aluetta kasvaa sekametsää. Kulkuyhteydet alueen eteläpuolella sijaitsevalle läjitysalueelle sijaitsevat alueella. Kulmakorpi I:n läheisyydessä ovat Kolmperän asuinalue sekä Kakarlammen luonnonsuojelualue. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista suunnittelualuetta koskevat Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6). Alueelle ei osoiteta asumista, vaan tavoitteena on toimivan työpaikka ja yritysalueen rakentuminen hyvien liikenneyhteyksien varteen. Tavoitteena on osoittaa yritysalue raskaammalle, mutta merkittäviä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomalle teollisuudelle ja varastoinnille, joka ei voi sijaita keskustoissa. Osa alueen yritystoiminnasta voi tukeutua Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen, Ekomon, toimintoihin. Kulmakorven alueelle mahdollistetaan sellaisten yritysten sijoittuminen, joissa harjoitetaan myös alansa tutkimus- ja kehitystyötä ja koulutusta. Alueen kehittäminen teollisuustyöpaikka-alueeksi vastaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava-, ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman vuonna Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä- Uudenmaan kokonais-maakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavan pienin muutoksin Muutokset eivät koskeneet Espoota. Vireillä oleva Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiot, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Kaavaluonnos oli nähtävillä ja kaupunginhallitus antoi siitä lausunnon. Alue on maakuntakaavassa työpaikka-aluetta. Asemakaavaehdotus on voimassa olevan maakuntakaavan mukainen.

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 133 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 11 / 54 Alueella on voimassa Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I. Alue on merkitty yleiskaavassa teollisuuden ja varastoinnin alueeksi, T ja pieneltä osalta virkistysalueeksi, V. Asemakaavaehdotus on yleiskaavan mukainen. Espoon pohjois- ja keskiosien osayleiskaava on vireillä. Osayleiskaava-alue käsittää kokonaisuudessaan Espoon pohjoisosien yleiskaavan osan I voimassaolevan alueen. Lisäksi kaava-alue pitää sisällään Espoon kartanon sekä Soittilan alueet. Kaava-alueeseen kuuluu myös Lahnuksen ampumaradan alue sekä Kauklahden alueelta Espoon eteläosien yleiskaavassa vahvistamatta jäänyt alue, joilla ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Alueella ei ole asemakaavaa. MRA 27 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavaehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti Asemakaavaehdotus oli nähtävillä Nähtävillä oloaikana asiasta saatiin 12 kirjallista muistutusta sekä 9 lausuntoa ja kannanottoa. Kaavakarttaan tehtiin tarkistuksia saadun palautteen ja jatkosuunnittelun pohjalta. Ehdotus asemakaavaksi Yleisperustelu Kulmakorpi I:n alue sijaitsee liikenteellisesti hyvällä paikalla. Kaupungin tavoitteena on turvata yritystonttitarjonta pääosin teollisuudelle ja varastoinnille sekä toimivan työpaikka- ja yritysalueen rakentuminen. Aluetta kehitetään yhteistyössä alueen maanomistajien kanssa. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa 2015 (HLJ) Kulmakorven alueelle voisi sijoittua tavaraliikenteen kuljettajien palvelu- ja levähdysalue. Kulmakorpi I:n alueen asema Espoon työpaikkastrategiassa on muotoutumassa kaavoituksen edetessä. Kaupunkisuunnittelulautakunta on linjannut alueen tavoitteista työohjelman yhteydessä seuraavaa: Kulmakorven alue kuuluu voimassa olevaan, Espoon pohjoisosien yleiskaavaan osa I. Siinä alue on osoitettu pääosin teollisuuden ja varastoinnin alueeksi. Kulmakorpi rajoittuu idässä ja lounaassa valtuuston hyväksymään Ämmässuon asemakaavaan. Moottoritien pohjoispuolella sijaitsee Histan osayleiskaavan luonnosalue. Alueella toimii pieniä varastoja teollisuusyrityksiä sekä betoniasema. Ne ovat vuokralla lyhyillä sopimuksilla. Alueen itäpäässä on motocrossrata, jonka vuokrasopimus on päättymässä. Toiminta tullaan siirtämään Kulmakorpi II alueelle, johon on yleiskaavassa osoitettu alue moottoriurheilulle. Kaava-alue on kokonaisuudessaan Espoon kaupungin omistuksessa. Alueelle on käyty

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 133 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 12 / 54 neuvotteluja laajoista hankkeista, mm. kahdesta eri logistiikkakeskuksesta (30 ha, k-m²). Nämä hankkeet ovat rauenneet. Tällä hetkellä neuvotellaan ns. rekkaparkin sijoittamisesta ja siihen liittyvästä palveluista (huoltoasema, sosiaalitilat). Alueen kehittämisen kannalta tulee ottaa huomioon Histaa koskevat suunnitelmat. Se tarkoittaisi Kulmakorvessa Turunväylän ja Nupurintien reunavyöhykkeen suunnittelua muuksi kuin varastoalueeksi, esimerkiksi alueelle sopivan toiminnan mukaisesti toimisto tai liiketilaksi. Alue tulisi suunnitella toiminnallisesti yhtenäisenä kokonaisuutena. Asemakaavaehdotus on laadittu periaatelinjausten mukaisesti, huomioiden kuitenkin alueen maanomistusolot ja jonkin verran muuttuneet toiminnalliset tavoitteet. Lisäksi asemakaavassa on huomioitu maakuntakaavan mukainen ratalinjaus aluevarauksena sekä alueen maanomistajien kehittämistavoitteita. Kaava-alueen vieressä sijaitseva Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymän (HSY) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus on monipuolinen yhdyskuntia palveleva laitos, jonka läheisyys asettaa joitakin eritysehtoja maankäytön suunnittelulle, mutta luo myös mahdollisuuksia alueen kehittymiselle. HSY:n tavoitteena on kehittää Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa kohti ekoteollisuuskeskusta (Ekomo). Kulmakorpi I alueen asemakaavaehdotuksessa on huomioitu myös näitä muutoksia ja tavoitteita. Kulmakorpi I:n kaava-alueen maankäyttö on pääosin teollisuutta ja varastointia. Lisäksi alueelle mahdollistetaan toimitila- ja toimistorakentamista. Tavoitteena on monipuolinen ja imagoltaan korkeatasoinen työpaikka-alue logistisesti hyvällä paikalla. Parhaimmillaan alueen yritykset voivat hyötyä toistensa läheisyydestä ja parantaa palvelujaan. Tavoitteena on, että asemakaavasta ei koidu merkittäviä haittoja lähialueiden asukkaille, vaan joitakin nykyisiä lieveilmiöitä voidaan asemakaavan myötä hillitä. Mitoitus Alueen pinta-ala on noin 68 ha. Alueen rakennusoikeus on k-m 2 ja kaavan aluetehokkuus ea = 0,22. Teollisuudelle ja varastoinnille osoitetaan noin k-m 2, toimitiloille noin k-m 2 ja liike- ja toimisto- sekä huoltamorakentamiselle noin k-m 2. Toimintaa liittyviä myymälätiloja sallitaan vähäisesti ja niiden laatua ja määrää ohjataan asemakaavalla. Alueelle ei saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköä tai myymäläkeskittymää.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 133 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 13 / 54 Maankäyttö ja kaupunkikuva Kulmakorven alueesta rakentuu oletettavasti pitkähkön ajan kuluessa laaja teollisuus- ja varastoalue (T, T-1 ja T-2). Alue on suunnattu paljon tilaa ja suuria toimitiloja vaativille yrityksille. Osalle teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueita saa sijoittaa myös asfaltti- ja betoniaseman sekä maa-aineksen kierrätykseen liittyviä laitoksia. Toiminnasta ei saa aiheutua merkittäviä hajuhaittoja. Teollisuustonteilla pölyävät toiminnat tulee sijoittaa tarkoituksenmukaisiin katoksiin tai muutoin suojatulle alueelle. Alueelle osoitetaan teollisuustonttien lisäksi toimitila- ja toimistotontteja (KTY-1 ja K), joissa voi toimia myös sellaisia yrittäjiä, jotka tarjoavat palveluita alueen työntekijöille ja ulkopuolisille asiakkaille, tai joiden toiminnalle sijainti keskustassa ei muutoin ole välttämätöntä. Myös toimintaan liittyvien myymälätilojen rakentaminen on joillakin korttelialueilla mahdollista. Kulmakorventien tuntumaan on varattu tontti huoltoasemalle (LH), joka voi jatkossakin palvella raskasta liikennettä. Ämmässuontien liittymässä on varaus liikerakennukselle, jonne voi sijoittua esimerkiksi liikennemyymälä palveluineen ja päivittäistavaramyymälä (KL). Tontille voi rakentaa myös polttoaineenjakeluaseman. Kaupungin tavoitteena on valmis tonttitarjonta. Alueen katuverkko ja infrastruktuuri on tarkoitus rakentaa valmiiksi, jolloin alueen yhtenäinen laatutaso voidaan taata ja samalla helpotetaan yrittäjien kynnystä asettua alueelle. HSY:n ja yksityisten omistamille kiinteistöille, jotka ovat osittain rakentuneet, osoitetaan pääosin teollisuus- ja varastorakentamista sekä maa-aineksen käsittelyyn ja jalostamiseen liittyvää rakentamista. HSY:n tavoitteena on kehittää kiinteistöään siten, että se palvelee myös tulevan Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen toimintaa. Rudus Oy:n perustaman Turvapuiston toiminnat halutaan säilyttää alueella ja mahdollistaa myös palvelun laajentaminen. Toimintoihin liittyvät toimistot ja liiketilat ovat mahdollisia. Kulmakorven alueelle tavoitellaan yrityksiä, joiden toimintaan kuuluu myös alansa koulutus, tutkimus- ja kehitystyö. Tilojen rakentuminen mahdollistetaan kaavamääräyksillä. Myös majoitustilojen rakentaminen sallitaan palvelutarjonnan monipuolistamiseksi. Alueen eteläosaan varataan pysäköintialue raskaalle liikenteelle. Alueen yleisilmettä pehmentämään osoitetaan tonttien pääkadunpuoleisille reunoille nauhamaiset, katualuetta reunustavat istutusalueet. Istutusalueet selkeyttävät katutilaa sekä yhtenäistävät ja jaksottavat laajaa kaavaaluetta. Istutusalueille esitetään pääosin suurikokoisia puulajeja, jotta korkeat teollisuus- ja varastorakennukset eivät korostuisi katutilaa hallitsevina elementteinä.

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 133 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 14 / 54 Nupurintien varressa olevilla korttelialueilla on keskimäärin 30 metriä leveä istutusvyöhyke, jota ei louhita ja joka säilyy puustoisena. Alueelle sijoittuvien yritysten näkyvyyttä esimerkiksi Turunväylälle ei kuitenkaan haluta kokonaan estää. Alueen kaupunkikuvaa ohjataan mm. rakennusten kerrosluvun, aitaamisen ja istutusten osalta. Vaikka alue rakentuu vaiheittain, on tavoitteena kaupunkikuvaltaan melko yhtenäinen alue. Liikenne Ämmässuolle suuntautuva liikenne on vähentynyt noin puoleen jätteenpolttolaitoksen valmistuttua Vantaalle. Toisaalta Ämmässuon alueen tulevaisuuden suunnitelmat ja Kulmakorven alueen uusi maankäyttö yhteensä lisäävät Nupurintien ja alueen katuverkon liikennemääriä. Raskaiden ajoneuvojen määrä syntyvästä liikennemäärästä on noin 6 %. Kaava-alueen liikenne tulee Nupurintieltä Kulmakorventietä ja Ämmässuontietä pitkin. Asemakaava mahdollistaa Kulmakorventien rakentamisen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukselle asti, jolloin kulkuyhteydet paranevat ja katuverkon kuormitusta voidaan jonkin verran jakaa. Katualueet ja liittymät on mitoitettu raskaalle liikenteelle. Jalankulkuja pyörätiet rakennetaan katujen varsille. Kulmakorventien mitoituksessa on otettu huomioon myös mahdollisen moottoriurheilualueen sijoittuminen sekä maa-aineksen käsittelyalueet Kulmakorpi I:n kaava-alueen eteläpuolella. Kaavassa esitetään yksi yleiselle pysäköinnille tarkoitettu alue lähinnä raskaiden ajoneuvojen käyttöön. Alueen kunnallistekniikka rakennetaan pääsääntöisesti ennen tonttien luovuttamista. Kulmakorpi I asemakaava-alueen kunnallistekniikan ja esirakentamisen yleissuunnitelma valmistui alkuvuonna Katu- ja liittymäalueiden mitoituksia on tarkistettu valmistelun aikana. Nupurintien tarveselvitykseen perustuen Nupurintien aluevarausta laajennettiin etelän suunnassa niin, että kevyenliikenteen väylä rakenteineen voidaan rakentaa tien varteen. Maakuntakaavan mukainen Espoo-Lohja-Salo -rata huomioidaan asemakaavaehdotuksessa aluevarauksena. Nupurintie sijaitsee kaava-alueen ulkopuolella ja tie on valtion omistuksessa. Nupurintien kehittäminen nykyisiä ja tulevia liikennemääriä paremmin palvelevaksi tulisi käynnistää. Tulevan vuosikymmenen parannustarpeita on tarkasteltu Nupurintien tarveselvityksessä. Nupurintien varren pyörätie Brobackantien liittymästä länteen on mukana Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa 2015 (HLJ) seudullisena pääpyöräilyverkkona. Sen mahdollinen toteutus esitetään vuoden 2025 jälkeen. Niin kutsuttujen pienten ja kustannustehokkaiden

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 133 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 15 / 54 hankkeiden (KUHA) listauksen avulla toteutuksen aikataulua voidaan edistää ja saada valtio mukaan rahoitukseen. Maisema ja luonnonolot Alueen luonto tulee muuttumaan ainakin kaava-alueen sisällä, jossa rakentaminen ja tätä varten suoritettava esirakentaminen hävittävät kalliokasvillisuutta. Kakarlammen suuntaan on jätetty suojaviheralue, joka on suojana luonnonsuojelualueelle päin. Tällä alueella on asennettuina pohjaveden seurantaputkia alueen vesitalouden seurantaa varten. Nupurintien varteen on asemakaavassa jätetty puustoisena säilytettävä alue, jonka leveys vaihtelee maastomuotojen mukaan. Kyseinen metsävyöhyke toimii suurmaisemassa välittävänä elementtinä ja häivyttää louhittavan alueen reunaa Nupurintien suuntaan. Rakennettavalta alueelta aiheutuvat hulevedet esitetään viivytettäväksi suojaviheralueiden hulevesialtaissa ennen niiden ohjaamista Gumbölenjoen vesistöön. Myös rakentamisen aikaisten hulevesien käsittelyä ohjataan asemakaavalla. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaava edellyttää maankäyttösopimusta. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen, kuin asemakaava on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Ympäristövaikutusten arviointi Suunnittelukeskus Oy on laatinut Ämmässuon - Kulmakorven toimintojen ympäristövaikutusten kokonaisarvioinnin Raportissa on arvioitu alueelle tulevien hankkeiden ja maankäytön muutosten vaikutuksia. Kulmakorpi I:n kaava-alueen louhinnasta on asemakaavoituksen rinnalla käynnistetty YVA-menettely, koska alueen louhinnan pinta-ala ja vuosittainen louhintamäärä ylittävät asetuksessa määritellyt rajat. YVAprosessissa keskitytään louhinnasta suoraan ja välillisesti aiheutuviin vaikutuksiin, ja tavoitteena on määritellä tulevia lupaehtoja louhinnan vaatimaa ympäristölupaa varten. Hyväksyminen Asemakaavan hyväksyy valtuusto. Nähtävänä kokouksessa Ämmässuon-Kulmakorven alueen toimintojen ympäristövaikutusten kokonaisarviointi , Suunnittelukeskus Oy Kulmakorven lepakkoraportti, Nina Hagner-Wahlsten, BatHouse, Kulmakorven asemakaava-alueen luontoselvitys, Enviro,

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 133 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 16 / 54 Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta Kulmakorpi i - asemakaava-alueen kunnallistekniikan ja esirakentamisen yleissuunnitelma, Ramboll Finland, Kulmakorpi, kortteleiden viitesuunnitelma, Kaupunkisuunnittelukeskus, Kulmakorpi I, asemakaavan liikenneselvitys, Sweco Oy, Nupurintien tarveselvitys, Sweco Oy, xx.xx.2015 Kopiot lyhentämättömistä muistutuksista, lausunnoista ja kannanotoista Muistuttajakartta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja mielipiteet on annettu Kulmakorpi I:n valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Kulmakorpi I - Vinkelkärr I asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 4782, joka käsittää korttelit sekä erityis-, liikenne- ja katualueet 75. kaupunginosassa Kolmperä, alue (Muodostuvat uudet korttelit ), 3 pyytää asemakaavaehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot, 4 järjestää yleisötilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että: - kaavamääräyksen 11 :n kohta "Gumbölenjoen..." kuulumaan "Gumbölenjoen vesistön..." - sivun 5 kappale Mitoitus muutetaan kuulumaan seuraavasti: Alueen pinta-ala on noin 68 ha. Asemakaavassa osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä k-m 2, jolloin aluetehokkuus on ea = 0,23. Teollisuudelle osoitetaan noin k-m 2, toimitiloille noin k-m 2 ja liike- ja toimistorakentamiselle noin k-m 2 ja huoltoasemalle noin 950 k-m 2. Kulloinkin toteutettavaan teollisuus-, toimitila- sekä liike- ja toimistorakentamiseen liittyvien myymälätilojen määrää ohjataan asemakaavalla. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään seuraava kohta:

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 133 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 17 / 54 Lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunta kehottaa jatkamaan kaavan seuraavaan kaupunkisuunnittelulautakuntakäsittelyyn mennessä kevyen liikenteen verkoston suunnittelua sekä varmistamaan miten voidaan varmistaa tämän alueen käytön ja Nupurintien lisääntyvän liikenteen seurauksena yhä välttämättömämmäksi tulevan Nupurintien kevyen liikenteen väylän rakentaminen. Puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan Jukka Lahti. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän korjattu päätösehdotus hänen tekemänsä ehdotuksen mukaisesti muutettuna hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut tätä, puheenjohtaja totesi tämän tuleen yksimielisesti hyväksytyksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja mielipiteet on annettu Kulmakorpi I:n valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Kulmakorpi I - Vinkelkärr I asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 4782, joka käsittää korttelit sekä erityis-, liikenne- ja katualueet 75. kaupunginosassa Kolmperä, alue (Muodostuvat uudet korttelit ), 3 pyytää asemakaavaehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot, 4 kehottaa jatkamaan kaavan seuraavaan kaupunkisuunnittelulautakuntakäsittelyyn mennessä kevyen liikenteen verkoston suunnittelua sekä varmistamaan miten voidaan varmistaa tämän alueen käytön ja Nupurintien lisääntyvän liikenteen seurauksena yhä välttämättömämmäksi tulevan Nupurintien kevyen liikenteen väylän rakentaminen, 5 järjestää yleisötilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Jukka Lahden. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta:

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 133 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 18 / 54 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Kulmakorpi I:n asemakaavaehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Kulmakorpi I - Vinkelkärr I, asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 4782, joka käsittää korttelit sekä erityis-, liikenne- ja katualueet, 75. kaupunginosassa Kolmperä, alue Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Partasen kannattamana, että asia jätetään pöydälle. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtaja ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yksimielisesti hyväksyneen sen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Kulmakorpi I:n asemakaavaehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Kulmakorpi I - Vinkelkärr I, asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 4782, joka käsittää korttelit sekä erityis-, liikenne- ja katualueet, 75. kaupunginosassa Kolmperä, alue Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että muutetaan istutettavaa alueen osaa koskeva kaavamääräys kuulumaan: "Säilytettävä ja istutettava alueen osa, jossa maastoa ei saa muokata ja jota tulee hoitaa kasvullisena istuttamalla tiheästi puita ja pensaita, siten että se toimii maisemallisena suojavyöhykkeenä Nupurintien suuntaan." Puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään seuraavat kohdat:

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 133 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 19 / 54 Lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se toimenpidekehotuksellaan kiirehtisi asemakaava-alueen ja sen lähialueiden kunnallistekniikan rakentamista, jotta tavoiteltu kokonaiskehitys nopeutuu. Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa huolestuneena, että HSY:n parhaillaan meneillään olevaan Nupurintien vesihuoltorakentamiseen useiden kilometrien matkalta ei ole toistaiseksi kytketty kevyen liikenteen väylän rakentamista. Kaikki osapuolet tulee pikaisesti saada toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet synergisesti Nupurintien alueella. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan pidettävään kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Tiedoksi - Vastineet muistutusten jättäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa - Toimenpiteitä varten: Jatkokäsittely kaupunginhallitus - Jussi Eerolainen, Tonttiyksikkö, ote ilman liitteitä - Juha Pulkkinen, Tonttiyksikkö, ote ilman liitteitä - Katja Hakala, Tonttiyksikkö, ote ilman liitteitä

20 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 20 / / /2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto Esbogård Ab:n maa-ainestoimintahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta, pöydälle Valmistelijat / lisätiedot: Essi Leino, puh Liisa Ikonen, puh Matti Liukkonen, puh Paula Kuusisto-Hjort, puh Pia Salonen, puh Roni Zein, puh Tanja Hämäläinen, puh Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 Päättää antaa Esbogård Ab:n maa-ainestoimintahankkeen YVA-selostuksesta seuraavan lausunnon: Lausunto Esbogård Ab:n maa-ainestoimintahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus on pääosin seikkaperäisesti ja huolellisesti tehty, mutta muutamien vaikutusten osalta arviointi on puutteellinen. Tästä johtuen hankkeen lupakäsittelyn yhteydessä tulee edellyttää mm. seuraavia lisäselvityksiä ja vaikutusten arviointeja - Pohjavesimallinnuksen tarkentaminen Halujärven ympäristössä - Ekologisten yhteyksien riittävän laaja selvitys ja liito-oravainventointi - Tarkat suunnitelmat toimista, joilla melu- ja tärinähaitat voidaan saada hyväksyttävälle tasolle. - Maakuntakaavan ja yleiskaavan aluevarauksiin kohdistuva vaikutusten arviointi hankealueen ulkopuolella toteutettuna riittävällä laajuudella kaavatasojen suunnittelutarkkuus huomioiden. Vaihtoehtojen kaavanmukaisuus Hankealueella on voimassa Ämmässuon asemakaava alueen pohjoisosassa ja muualla on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava. Hankkeesta esitetyt vaihtoehdot 1 ja 2 ovat asemakaavan vastaisia ja edellyttäisivät asemakaavamuutosta. Asemakaavan muutosta ohjaa Espoon eteläosien yleiskaava, jossa alueen ensisijainen

21 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 21 / 54 pääkäyttötarkoitus on jätteiden käsittelyyn liittyvät toiminnot ja aluevaraukset. Hankealue ja sen arvioidut vaihtoehdot eivät ole sisällöltään suoraan yleiskaavan pääkäyttötarkoitusten mukaista maankäyttöä, mutta ne eivät myöskään ole suoraan yleiskaavan vastaisia. Yleiskaava esittää alueiden pääasiallisen maankäyttömuodon ja se sallii myös muuta maankäyttöä ellei se vaikeuta pääkäyttötarkoituksen mukaista maankäyttöä tai ole muutoin kaavamääräyksessä kiellettyä. Espoon eteläosien yleiskaavassa hankealue on pääosin Maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M) ja osittain Jätehuollon aluetta (EJ). Yleiskaavamerkinnät M ja EJ eivät kiellä maa-ainestoimintaa, mutta hankkeen laajuudesta ja pitkäkestoisuudesta johtuen toiminnan ei voida katsoa olevan väliaikaista sen ulottuessa ajallisesti yli voimassa olevan yleiskaavan tavoiteajan 2030 sekä alueella vireillä olevan Espoon pohjoisja keskiosien yleiskaavan tavoiteajan Tällä perusteella sillä voidaan katsoa olevan vaikutusta yleiskaavan pääkäyttötarkoituksen mukaiselle maankäytölle ja aiheuttavan myös haittaa sitä ympäröivien yleiskaavavarausten pääkäyttötarkoitusten mukaiselle maankäytölle. Vaihtoehtojen vaikutukset hankealueen eteläpuolella sijaitsevaan kyläalueeseen AT on YVA selvityksessä arvioimatta. Uudenmaan maakuntakaava vaihekaavoineen on aluetta koskeva oikeusvaikutteinen maankäyttösuunnitelma ja sen ohjausvaikutus koskee yleiskaavan tarkistusta. Maakuntakaavassa on vahvistettu myöhemmin laadittujen vaihekaavojen kautta Ämmässuon ja Kulmakorven alueen sekä toisaalta Länsiradan ja siihen tukeutuvan yhdyskuntarakenteen seudullista merkitystä. Alue on seudullisesti merkittävää kiviaineshuollon aluetta. Arvioidut vaihtoehdot ovat maakuntakaavan määräysten mukaisia ottaen huomioon maakuntakaavan esitystarkkuus. Maakuntakaavan kiviainesmerkintä ulottuu tässä kohdin jätteenkäsittelyalueen (EJ1) ja erityisalueen (EY) alueille sekä niihin etelässä rajautuvalle valkoiselle alueelle. Hankealue sijoittuu osittain maakuntakaavan kiviainesmerkinnälle, jolla sijaitsee maakunnan kiviaineshuollon kannalta merkittäviä sora- hiekka- tai kalliokiviainesvaroja. Rajausten on todettu tarkentuvan arvioitaessa ottamisedellytyksiä maa-aineslain edellyttämällä tavalla. Hankealueen pohjoisosassa on yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa kuitenkin turvattava jätteenkäsittelyalueen toteuttamismahdollisuudet. Hankealueen eteläisin osa on maakuntakaavan valkoisella alueella ja suuntautuu kohti raideliikenteeseen tukeutuvaa asemanseudun kehittämisaluetta A, jolla on myös seudullista merkitystä. Hankealueella tehtävät ratkaisut eivät saa vaikeuttaa kehittämisalueen maankäyttöä. Vaikutukset maankäyttösuunnitelmiin Arviointiohjelmassa on esitetty tarkasteltavaksi myös vireillä olevia kaavoja ja suunnitelmia oikeusvaikutteisten kaavojen lisäksi. Niitä ei kuitenkaan ole juuri käytetty arviointiperusteena. Myös voimassa olevien kaavojen vielä

22 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 22 / 54 toteutumattomien aluevarausten ja joukkoliikennevarausten arviointi on puutteellinen tai sitä ei ole tehty. Ämmässuon alue on maakuntakaavassa esitetty seudullisesti merkittävänä kiviainesvarantona ja sitä tullaan kehittämään monipuolisena jätteenkäsittelyn ja maa-ainesottotoiminnan klusterialueena. On tärkeää huomioida, että alueelle suunnitellun maa-ainestoiminnan ajoitus ja laajuus on myös sovitettava alueen muihin, yleis- ja maakuntakaavassa osoitettuihin käyttötarkoituksiin. Maakuntakaavassa on hankealueesta koilliseen esitetty länsiradan raidevaraus, jonka varrelle sijoittuvat pohjoisessa Hista lähialueineen ja etelässä asemanseudun kehittämisalue (Forsbacka ja Mynttilä). Vaikka raiteeseen liittyvän maankäytön kehittämisen aikaväli on pitkä, nyt lausunnolla olevan hankkeen maa-ainestoiminta olisi tällöin mahdollisesti vielä käynnissä. Maa-ainestoiminta ei saa aiheuttaa haittaa maankäytön kehittämiselle. Näiden alueiden maankäyttö selvitetään maakuntakaavaa tarkemmin vireillä olevassa Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavassa. Hankkeen liikenteelliset vaikutukset ovat vain paikallisia, ja niiltäkin osin kohtalaisen vähäisiä. Liikenne hankealueelle on järjestettävä Kulmakorventien kautta. Asukasmäärän kasvaessa hankealueeseen ja sen lähiympäristöön voi kohdistua uudenlaisia kehityspaineita, ja vaikutuksille alttiiden toimintojen määrä voi kasvaa merkittävästi. Kaupunkirakenteen kehitys mahdollistaa myös hankealueen ympärillä olevien elinkeinoihin liittyvien palvelujen, maatilojen, ja asutuksen olojen paranemisen. Hankkeella on mahdollisesti myös vaikutusta alueen houkuttelevuuteen ja identiteettiin. Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaratkaisu on voitava toteuttaa kaupungin tavoitteiden mukaisesti pitkällä tähtäimellä. Siksi arviointiohjelmassa olisi ollut syytä ottaa kaavaratkaisut paremmin huomioon. Vaikutukset luonnonoloihin ja ihmisiin Arviointiselostuksessa esitetään ilmakuvatulkinnalla päätelty viheryhteys hankealueen eteläpuolella, joka ei esiinny arvioinnissa muutoin lähteenä käytetyissä Espoon ja Uudenmaan liiton selvityksissä. YVA:n yhteydessä ei ole tehty erillistä selvitystä ekologisista yhteyksistä. Tämä tulisi tehdä ja selvitysalueen kattaa hankealueen ohella riittävästi lähiympäristöä, jotta hankkeen vaikutuksia seudullisiin yhteyksiin voitaisiin aidosti arvioida. Liito-oravainventointi on tehty osana YVA:n luontoselvityksiä vuonna YVA:n yhteydessä tehty luontoinventointi on saattanut vanhentua liitooravan osalta. Liito-oravainventointi tulisi päivittää ja tutkia, tarvitaanko alueella erityisiä toimenpiteitä mahdollisten liito-oravan esiintymien ja kulkuyhteyksien säilyttämiseksi. Hanke on laaja, ja sen vaikutukset ulottuvat pitkälle ajalle, laajimmissa vaihtoehdoissa kymmenille vuosille ja suppeimmassa vaihtoehdossakin noin 25 vuoden ajalle, mikä kasvattaa vähäisempienkin haittojen merkitystä. Ympäristövaikutusten arviointiraportissa ei ole riittävästi

23 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 23 / 54 huomioitu hankkeen keston merkitystä erityisesti terveyteen ja sosiaalisiin vaikutuksiin. Pohjavesivaikutuksia ei ole YVA:ssa arvioitu riittävän perusteellisesti. Raportin mukaan ei ole odotettavissa, että louhinnalla olisi merkittävää vaikutusta Halujärven vedenpinnantasoon, mutta raportissa suositellaan jatkossa kallioperän vedenjohtavuuden ja virtausolosuhteiden tarkempaa selvittämistä Halujärven suuntaan. Koska Halujärvi on pieni ja mahdollisesti voimakkaasti riippuvainen pohjavesivalunnasta, pohjavesimallinnuksen tarkentaminen Halujärven ympäristössä on välttämätöntä hankkeen vaikutusten arvioimiseksi ennen lupien hakemista. YVA:n luontoselvityksen mukaan hankealueella sijaitsee metsälain mukainen erityisen tärkeä elinympäristö. Metsälain mukainen elinympäristö sijaitsee Espoon eteläosien yleiskaavan maa- ja metsätalousvaltaisella alueella (M). Metsälakia sovelletaan oikeusvaikutteisen yleiskaavan maa- ja metsätalouteen osoitetuilla alueilla. Koska louhinnasta aiheutuvat vaikutukset Halujärven pinnan tasoon ja ympäristön kaivojen käyttöön talousvetenä ovat mahdollisia, kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo, että hankkeen toteuttaminen edellyttää myös vesilain mukaisen luvan. Hankealue ja hankevaihtoehdot 1-3 lähes katkaisisivat yhtenäisen metsäalueen, millä todetaan arvioinnissa olevan suuri vaikutus ekologisiin yhteyksiin ja luonnon ydinalueisiin. Melu- ja tärinähaitat tulevat heikentämään alueen asuinviihtyvyyttä ja heikentämään Fagerängin hevostilan toimintamahdollisuuksia. Lisäksi ympäristövaikutusten arviointiselostuksen mukaan melun ja pölyn lisääntyminen voi aiheuttaa terveysvaikutuksia kaikkein herkimmille ihmisryhmille. Lisäksi hanke on herättänyt alueen asukkaissa huolta ja pelkoa tulevaisuudesta, mm. pohjavesi- ja tärinävaikutuksista. Asutukselle aiheutuvat haitat, kuten melu, pöly, tärinä ja pohjavesivaikutukset tulee pyrkiä ehkäisemään mahdollisimman hyvin. Toiminnanharjoittajan on ympäristölupahakemuksessaan esitettävä tarkat suunnitelmat toimista, joilla haitat voidaan saada hyväksyttävälle tasolle. Lisäksi ympäristölupaviranomaisen tulee sisällyttää nämä toimet lupamääräyksiin. Vaikutusten arvioinnissa ja seurannassa tulee huomioida yhteisvaikutukset alueen muiden toimintojen kanssa. Alueen asukkaiden huolta hankkeesta tulee lisäksi vähentää säännöllisillä ja riittävän laajalle ulottuvilla seurantatoimilla, jotka käsittävät melun, tärinän ja ilmanlaadun lisäksi pinta- ja pohjavesien sekä kaivojen seurannan. Yhteenveto Arvioinnissa mukana olleet toteutusvaihtoehdot eivät juurikaan eroa toisistaan ympäristövaikutusten merkittävyyden osalta, vaikka kiviaineksen ottoalueiden koossa sekä maanvastaanottomäärässä ja täyttöalueiden laajuudessa on merkittäviä eroja vaihtoehtojen välillä.

24 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 24 / 54 Kaikilla toteutusvaihtoehdoilla 1-3 on joitakin suuria ja runsaasti kohtalaisia negatiivisia vaikutuksia jopa laajoilla ja tehokkailla haittojen lievennystoimilla. Vaihtoehdossa 3, jossa toiminnan laajuus ja kesto on pienin, ympäristövaikutukset ovat vain hieman pienemmät kuin muissa toteutusvaihtoehdoissa johtuen pääasiassa lyhyemmästä toiminta-ajasta, joka sekin on noin 25 vuotta. YVA-raportissa on merkittäviä puutteita erityisesti hankealueen ulkopuoliseen maankäyttöön kohdistuvassa vaikutusten arvioinnissa. Myös luonnonoloihin kohdistuvia vaikutuksia tulee tarkentaa. Arviointeja on täydennettävä ja selvityksiä tehtävä lisää, jotta voidaan arvioida vaihtoehtojen vaikutukset hankealueen ympäristöön, maankäyttöön ja kaavojen maankäyttövarauksiin. Hankealue rajautuu Ämmässuon alueeseen, joka on maakuntakaavassa esitetty seudullisesti merkittävänä kiviainesvarantona ja sitä tullaan kehittämään monipuolisena jätteenkäsittelyyn ja maa-ainesottotoimintaan pohjautuvana klusterialueena. On tärkeää huomioida, että alueelle suunniteltu maa-ainestoiminta on sovitettava alueen muihin, yleis- ja maakuntakaavassa osoitettuihin käyttötarkoituksiin. Mikäli lausunnossa esitettyjen lisäselvitysten ja niiden pohjalta tehdyn vaikutusarvioinnin kautta esitetyt vaihtoehdot eivät ole ympäristövaikutuksiltaan hyväksyttäviä, olisi perusteltua selvittää vaihtoehto, missä hankkeen laajuus ja sijainti ovat ympäristövaikutusten kannalta toteuttamiskelpoisia. Tässä tarkastelussa tulee myös sovittaa hanke alueen nykyisen käytön ja tiedossa olevien suunnitelmien kanssa toiminnallisesti ja ajallisesti yhteen. Tähän on hyvä mahdollisuus vireillä olevan Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavatyön aikana. Käsittely Puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Klar-Nykvistin ja varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana seuraavia muutoksia esittelijän päätösehdotukseen (poistettavat kohdat on yliviivattu ja lisäykset on alleviivattu): Lausunto Esbogård Ab:n maa-ainestoimintahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus on pääosin seikkaperäisesti ja huolellisesti tehty, mutta muutamien vaikutusten osalta arviointi on puutteellinen ja osin virheellinen. Tästä johtuen hankkeen lupakäsittelyn yhteydessä, mikäli hankkeen lupakäsittelyä jatketaan, sen yhteydessä tulee edellyttää mm. seuraavia lisäselvityksiä ja vaikutusten arviointeja - Pohjavesimallinnuksen tarkentaminen Halujärven ympäristössä. - Ekologisten yhteyksien riittävän laaja selvitys ja liito-oravainventointi. - Tarkat suunnitelmat toimista, joilla melu- ja tärinähaitat voidaan saada hyväksyttävälle tasolle. - Maakuntakaavan ja yleiskaavan aluevarauksiin kohdistuva vaikutusten arviointi hankealueen ulkopuolella toteutettuna riittävällä laajuudella kaavatasojen suunnittelutarkkuus huomioiden.

25 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 25 / 54 Vaihtoehtojen kaavanmukaisuus Hankealueella on voimassa Ämmässuon asemakaava alueen pohjoisosassa ja muualla on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava. Hankkeesta esitetyt vaihtoehdot 1 ja 2 ovat asemakaavan vastaisia ja edellyttäisivät asemakaavamuutosta. Asemakaavan muutosta ohjaa Espoon eteläosien yleiskaava, jossa hankealueen ensisijainen pääkäyttötarkoitus on osin maa- ja metsätalous ja osin jätteiden käsittelyyn liittyvät toiminnot ja aluevaraukset. Hankealue ja sen arvioidut vaihtoehdot eivät ole sisällöltään suoraan yleiskaavan pääkäyttötarkoitusten mukaista maankäyttöä. mutta ne eivät myöskään ole suoraan yleiskaavan vastaisia. Yleiskaava esittää alueiden pääasiallisen maankäyttömuodon ja se sallii myös muuta maankäyttöä ellei se vaikeuta pääkäyttötarkoituksen mukaista maankäyttöä tai ole muutoin kaavamääräyksessä kiellettyä. Espoon eteläosien yleiskaavassa hankealue on pääosin Maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M) ja osittain Jätehuollon aluetta (EJ). Yleiskaavamerkinnät M ja EJ eivät kiellä maa-ainestoimintaa, mutta hankkeen laajuudesta ja pitkäkestoisuudesta johtuen toiminnan ei voida katsoa olevan väliaikaista sen ulottuessa ajallisesti yli voimassa olevan yleiskaavan tavoiteajan 2030 sekä alueella vireillä olevan Espoon pohjoisja keskiosien yleiskaavan tarkistuksen tavoiteajan Tällä perusteella sillä voidaan katsoa olevan vaikutusta yleiskaavan pääkäyttötarkoituksen mukaiselle maankäytölle ja aiheuttavan myös haittaa sitä ympäröivien yleiskaavavarausten pääkäyttötarkoitusten mukaiselle maankäytölle. Vaihtoehtojen vaikutukset hankealueen eteläpuolella sijaitsevaan kyläalueeseen AT on YVA selvityksessä arvioimatta. Esitetyissä vaihtoehdoissa ei ole huomioitu, että myös suunniteltu toiminta tarvitsee suojaviheralueen estämään haittojen leviämistä asutuksen suuntaan. Nykyisin hankealue on käytännössä toiminut Ämmässuon toimintojen haittoja hillitsevänä puskurina. Kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo, että hankkeesta esitetyillä kaikilla vaihtoehdoilla 1-3 on vaikutusta yleiskaavan pääkäyttötarkoitusta laajemmin yleiskaavan mukaiselle maankäytölle. Esitetyt vaihtoehdot aiheuttavat myös sijainnillaan merkittävää haittaa aluetta ympäröivien yleiskaavavarausten mukaiselle maankäytölle ja ovat siten yleiskaavan vastaisia. Uudenmaan maakuntakaava vaihekaavoineen on aluetta koskeva oikeusvaikutteinen maankäyttösuunnitelma ja sen ohjausvaikutus koskee yleiskaavan tarkistusta. Maakuntakaavassa on vahvistettu myöhemmin laadittujen vaihekaavojen kautta Ämmässuon ja Kulmakorven alueen sekä toisaalta Länsiradan ja siihen tukeutuvan yhdyskuntarakenteen seudullista merkitystä. Alue on seudullisesti merkittävää kiviaineshuollon aluetta. Arvioidut vaihtoehdot ovat maakuntakaavan määräysten mukaisia ottaen huomioon maakuntakaavan esitystarkkuus. Maakuntakaavan kiviainesmerkintä

26 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 26 / 54 ulottuu tässä kohdin jätteenkäsittelyalueen (EJ1) ja erityisalueen (EY) alueille sekä niihin etelässä rajautuvalle valkoiselle alueelle. Hankealueesta pienehkö osa sijoittuu osittain maakuntakaavan kiviainesmerkinnälle, jolla sijaitsee maakunnan kiviaineshuollon kannalta merkittäviä sora-, hiekka- tai kalliokiviainesvaroja. Rajausten on todettu tarkentuvan arvioitaessa ottamisedellytyksiä maa-aineslain edellyttämällä tavalla. Hankealueen pohjoisosassa on yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa kuitenkin turvattava jätteenkäsittelyalueen toteuttamismahdollisuudet. Hankealueen eteläisin osa on maakuntakaavan valkoisella alueella ja suuntautuu kohti raideliikenteeseen tukeutuvaa asemanseudun kehittämisaluetta A, jolla on myös seudullista merkitystä. Yhteenvetona tältä osin kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että hankkeen kaikki esitetyt vaihtoehdot laajuuksiltaan ja sijoitteluiltaan ovat maakuntakaavan vastaisia. Hankealueella tehtävät ratkaisut eivät saa vaikeuttaa kehittämisalueen maankäyttöä. Vaikutukset maankäyttösuunnitelmiin Arviointiohjelmassa on esitetty tarkasteltavaksi myös vireillä olevia kaavoja ja suunnitelmia oikeusvaikutteisten kaavojen lisäksi. Niitä ei kuitenkaan ole juuri käytetty arviointiperusteena. Myös voimassa olevien kaavojen vielä toteutumattomien aluevarausten ja joukkoliikennevarausten arviointi on puutteellinen tai sitä ei ole tehty. Ämmässuon alue on maakuntakaavassa esitetty seudullisesti merkittävänä kiviainesvarantona ja sitä tullaan kehittämään monipuolisena jätteenkäsittelyn ja maa-ainesottotoiminnan klusterialueena. On tärkeää huomioida, että alueelle suunnitellun maa-ainestoiminnan ajoitus ja laajuus on myös sovitettava alueen muihin, yleis- ja maakuntakaavassa osoitettuihin käyttötarkoituksiin. Maakuntakaavassa on hankealueesta koilliseen esitetty länsiradan raidevaraus, jonka varrelle sijoittuvat pohjoisessa Hista lähialueineen ja etelässä asemanseudun kehittämisalue (Forsbacka ja Mynttilä). Vaikka raiteeseen liittyvän maankäytön kehittämisen aikaväli on pitkä, nyt lausunnolla olevan hankkeen maa-ainestoiminta olisi tällöin mahdollisesti vielä käynnissä. Maa-ainestoiminta ei saa aiheuttaa haittaa maankäytön kehittämiselle. Näiden alueiden maankäyttö selvitetään maakuntakaavaa tarkemmin vireillä olevassa Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavassa yleiskaavan tarkistustyössä. Hankkeen liikenteelliset vaikutukset ovat vain paikallisia, ja niiltäkin osin kohtalaisen vähäisiä. Liikenne hankealueelle on järjestettävä Kulmakorventien kautta. Asukasmäärän kasvaessa hankealueeseen ja sen lähiympäristöön voi kohdistua uudenlaisia kehityspaineita, ja vaikutuksille alttiiden toimintojen määrä voi kasvaa merkittävästi. Kaupunkirakenteen kehitys mahdollistaa myös hankealueen ympärillä olevien elinkeinoihin liittyvien palvelujen,

27 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 27 / 54 maatilojen, ja asutuksen olojen paranemisen. Hankkeella on mahdollisesti myös negatiivista vaikutusta alueen houkuttelevuuteen ja identiteettiin. Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaratkaisu on voitava toteuttaa kaupungin tavoitteiden mukaisesti pitkällä tähtäimellä. Siksi arviointiohjelmassa olisi ollut syytä ottaa kaavaratkaisut paremmin huomioon. Yhteenvetona tältä osin kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että hankealueelle esitetyt ratkaisut vaikeuttavat kehittämisalueen tulevan maankäytön suunnittelua. Vaikutukset luonnonoloihin ja ihmisiin Arviointiselostuksessa esitetään ilmakuvatulkinnalla päätelty viheryhteys hankealueen eteläpuolella, joka ei esiinny arvioinnissa muutoin lähteenä käytetyissä Espoon ja Uudenmaan liiton selvityksissä. YVA:n yhteydessä ei ole tehty erillistä selvitystä ekologisista yhteyksistä. Tämä tulisi tehdä ja selvitysalueen kattaa hankealueen ohella riittävästi lähiympäristöä, jotta hankkeen vaikutuksia seudullisiin yhteyksiin voitaisiin aidosti arvioida. Liito-oravainventointi on tehty osana YVA:n luontoselvityksiä vuonna YVA:n yhteydessä tehty luontoinventointi on saattanut vanhentua liitooravan osalta. Liito-oravainventointi tulisi päivittää ja tutkia, tarvitaanko alueella erityisiä toimenpiteitä mahdollisten liito-oravan esiintymien ja kulkuyhteyksien säilyttämiseksi. Hanke on laaja, ja sen vaikutukset ulottuvat pitkälle ajalle, laajimmissa vaihtoehdoissa kymmenille vuosille ja suppeimmassa vaihtoehdossakin noin 25 vuoden ajalle, mikä kasvattaa vähäisempienkin haittojen merkitystä. Ympäristövaikutusten arviointiraportissa ei ole riittävästi huomioitu hankkeen keston merkitystä erityisesti terveyteen ja sosiaalisiin vaikutuksiin. Pohjavesivaikutuksia ei ole YVA:ssa arvioitu riittävän perusteellisesti. Raportin mukaan ei ole odotettavissa, että louhinnalla olisi merkittävää vaikutusta Halujärven vedenpinnantasoon, mutta raportissa suositellaan jatkossa kallioperän vedenjohtavuuden ja virtausolosuhteiden tarkempaa selvittämistä Halujärven suuntaan. Koska Halujärvi on pieni ja mahdollisesti voimakkaasti riippuvainen pohjavesivalunnasta, pohjavesimallinnuksen tarkentaminen Halujärven ympäristössä on välttämätöntä hankkeen vaikutusten arvioimiseksi ennen lupien hakemista. YVA:n luontoselvityksen mukaan hankealueella sijaitsee metsälain mukainen erityisen tärkeä elinympäristö. Metsälain mukainen elinympäristö sijaitsee Espoon eteläosien yleiskaavan maa- ja metsätalousvaltaisella alueella (M). Metsälakia sovelletaan oikeusvaikutteisen yleiskaavan maa- ja metsätalouteen osoitetuilla alueilla. Koska louhinnasta aiheutuvat vaikutukset Halujärven pinnan tasoon ja ympäristön kaivojen käyttöön talousvetenä ovat mahdollisia, kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo, että hankkeen toteuttaminen edellyttää myös vesilain mukaisen luvan.

28 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 28 / 54 Hankealue ja hankevaihtoehdot 1-3 lähes katkaisisivat yhtenäisen metsäalueen, millä todetaan arvioinnissa olevan suuri vaikutus ekologisiin yhteyksiin ja luonnon ydinalueisiin. Uudenmaan neljännen vaihemaakuntakaavan luonnos oli nähtävillä alkuvuodesta Kaavaluonnokseen merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue sijaitsee lähellä hankealueen luoteiskulmaa. Hankkeen vaikutuksia 4. vaihemaakuntakaavan toteuttamiseen tulisi myös tarkastella. Espoon kaupunginhallitus on esittänyt lausunnossaan Uudenmaan liitolle Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavasta viheryhteystarve-merkinnän lisäämistä Espoonkartanosta Kirkkonummen suuntaan hankealueen kohdalle. Se nähdään yhdistävänä tekijänä Espoon maakunnallisen viheralueverkoston ja Kirkkonummen maakunnallisen ekologisen ja virkistysalueverkoston välillä. Kirkkonummen maankäytön kehityskuva työssä on esitetty vastaavasti viheryhteystarve -merkintä Lapinkylästä Espoon suuntaan. Yhteyttä on esitetty alueen yhtenäisimmän metsäalueen kohdalle. Hanke on tältä osin Espoon kaupungin tahdon vastainen. Melu- ja tärinähaitat tulevat heikentämään alueen asuinviihtyvyyttä ja heikentämään Fagerängin hevostilan toimintamahdollisuuksia. Lisäksi ympäristövaikutusten arviointiselostuksen mukaan melun ja pölyn lisääntyminen voi aiheuttaa terveysvaikutuksia kaikkein herkimmille ihmisryhmille. Lisäksi hanke on herättänyt alueen asukkaissa huolta ja pelkoa tulevaisuudesta, mm. pohjavesi- ja tärinävaikutuksista. Mikäli hanke toteutetaan, asutukselle aiheutuvat haitat, kuten melu, pöly, tärinä ja pohjavesivaikutukset tulee pyrkiä ehkäisemään mahdollisimman hyvin. Toiminnanharjoittajan on ympäristölupahakemuksessaan esitettävä tarkat suunnitelmat toimista, joilla haitat voidaan saada hyväksyttävälle tasolle. Lisäksi ympäristölupaviranomaisen tulee sisällyttää nämä toimet lupamääräyksiin. Vaikutusten arvioinnissa ja seurannassa tulee huomioida yhteisvaikutukset alueen muiden toimintojen kanssa. Alueen asukkaiden huolta hankkeesta tulee lisäksi vähentää säännöllisillä ja riittävän laajalle ulottuvilla seurantatoimilla, jotka käsittävät melun, tärinän ja ilmanlaadun lisäksi pinta- ja pohjavesien sekä kaivojen seurannan. Yhteenveto Arvioinnissa mukana olleet toteutusvaihtoehdot eivät juurikaan eroa toisistaan ympäristövaikutusten merkittävyyden osalta, vaikka kiviaineksen ottoalueiden koossa sekä maanvastaanottomäärässä ja täyttöalueiden laajuudessa on merkittäviä eroja vaihtoehtojen välillä. Kaikilla toteutusvaihtoehdoilla 1-3 on joitakin suuria ja runsaasti kohtalaisia negatiivisia vaikutuksia jopa laajoilla ja tehokkailla haittojen lievennystoimilla. Vaihtoehdossa 3, jossa toiminnan laajuus ja kesto on pienin, ympäristövaikutukset ovat vain hieman pienemmät kuin muissa toteutusvaihtoehdoissa johtuen pääasiassa lyhyemmästä toiminta-ajasta, joka sekin on noin 25 vuotta.

29 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 29 / 54 YVA-raportissa on merkittäviä puutteita erityisesti hankealueen ulkopuoliseen maankäyttöön kohdistuvassa vaikutusten arvioinnissa. Myös luonnonoloihin kohdistuvia vaikutuksia tulee tarkentaa. Arviointeja on täydennettävä ja selvityksiä tehtävä lisää, jotta voidaan arvioida vaihtoehtojen vaikutukset hankealueen ympäristöön, maankäyttöön ja kaavojen maankäyttövarauksiin. Hankealue rajautuu Ämmässuon alueeseen, joka on maakuntakaavassa esitetty seudullisesti merkittävänä kiviainesvarantona ja sitä jota tullaan kehittämään monipuolisena jätteenkäsittelyyn ja maa-ainesottotoimintaan pohjautuvana klusterialueena. On tärkeää huomioida, että alueelle suunniteltu maa-ainestoiminta on sovitettava alueen muihin, yleis- ja maakuntakaavassa osoitettuihin käyttötarkoituksiin. Kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo, että hankkeesta esitetyt vaihtoehdot 1-3 eivät ole toteuttamiskelpoisia. Tarvittavien lisäselvitysten ja niiden pohjalta tehdyn vaikutusarvioinnin kautta Mikäli lausunnossa esitettyjen lisäselvitysten ja niiden pohjalta tehdyn vaikutusarvioinnin kautta esitetyt vaihtoehdot eivät ole ympäristövaikutuksiltaan hyväksyttäviä, olisi perusteltua selvittää vaihtoehto, missä hankkeen laajuus ja sijainti ovat ympäristövaikutusten kannalta toteuttamiskelpoisia. Tässä tarkastelussa tulee myös sovittaa hanke alueen nykyisen käytön ja tiedossa olevien suunnitelmien kanssa toiminnallisesti ja ajallisesti yhteen. Tähän on hyvä mahdollisuus vireillä olevan Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavatyön aikana. Lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunta korostaa, että pääkaupunkiseudulla tulee eri tahojen yhteisin voimakkain toimenpitein edistää resurssitehokasta kiertotaloutta ja kestävää luonnonvarataloutta. Ehdotettu Esbogård-hanke ei edistä tätä kehitystä. Tarvittavat maa-aineshankinnat ja läjitysalueet on huolellisesti sijoitettava seudullisesti ottaen huomioon kuljetusmatkojen optimointi sekä kuljetusten ja sijoituspaikkojen asutukselle ja ympäristölle aiheuttamien haittojen minimointi. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli voidaanko puheenjohtajan ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotuksia ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yksimielisesti hyväksyneen ne. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 Päättää antaa Esbogård Ab:n maa-ainestoimintahankkeen YVA-selostuksesta seuraavan lausunnon: Lausunto Esbogård Ab:n maa-ainestoimintahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus on pääosin seikkaperäisesti ja huolellisesti tehty, mutta muutamien vaikutusten osalta arviointi on puutteellinen ja osin virheellinen. Tästä johtuen, mikäli hankkeen lupakäsittelyä jatketaan, sen yhteydessä tulee edellyttää mm. seuraavia lisäselvityksiä ja vaikutusten arviointeja

30 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 30 / 54 - Pohjavesimallinnuksen tarkentaminen Halujärven ympäristössä. - Ekologisten yhteyksien riittävän laaja selvitys ja liito-oravainventointi. - Tarkat suunnitelmat toimista, joilla melu- ja tärinähaitat voidaan saada hyväksyttävälle tasolle. - Maakuntakaavan ja yleiskaavan aluevarauksiin kohdistuva vaikutusten arviointi hankealueen ulkopuolella toteutettuna riittävällä laajuudella kaavatasojen suunnittelutarkkuus huomioiden. Vaihtoehtojen kaavanmukaisuus Hankealueella on voimassa Ämmässuon asemakaava alueen pohjoisosassa ja muualla on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava. Hankkeesta esitetyt vaihtoehdot 1 ja 2 ovat asemakaavan vastaisia ja edellyttäisivät asemakaavamuutosta. Asemakaavan muutosta ohjaa Espoon eteläosien yleiskaava, jossa hankealueen ensisijainen pääkäyttötarkoitus on osin maa- ja metsätalous ja osin jätteiden käsittelyyn liittyvät toiminnot ja aluevaraukset. Hankealue ja sen arvioidut vaihtoehdot eivät ole sisällöltään yleiskaavan pääkäyttötarkoitusten mukaista maankäyttöä. Yleiskaava esittää alueiden pääasiallisen maankäyttömuodon ja se sallii myös muuta maankäyttöä ellei se vaikeuta pääkäyttötarkoituksen mukaista maankäyttöä tai ole muutoin kaavamääräyksessä kiellettyä. Espoon eteläosien yleiskaavassa hankealue on pääosin Maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M) ja osittain Jätehuollon aluetta (EJ). Yleiskaavamerkinnät M ja EJ eivät kiellä maa-ainestoimintaa, mutta hankkeen laajuudesta ja pitkäkestoisuudesta johtuen toiminnan ei voida katsoa olevan väliaikaista sen ulottuessa ajallisesti yli voimassa olevan yleiskaavan tavoiteajan 2030 sekä alueella vireillä olevan Espoon pohjoisja keskiosien yleiskaavan tarkistuksen tavoiteajan Vaihtoehtojen vaikutukset hankealueen eteläpuolella sijaitsevaan kyläalueeseen AT on YVA selvityksessä arvioimatta. Esitetyissä vaihtoehdoissa ei ole huomioitu, että myös suunniteltu toiminta tarvitsee suojaviheralueen estämään haittojen leviämistä asutuksen suuntaan. Nykyisin hankealue on käytännössä toiminut Ämmässuon toimintojen haittoja hillitsevänä puskurina. Kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo, että hankkeesta esitetyillä kaikilla vaihtoehdoilla 1-3 on vaikutusta yleiskaavan pääkäyttötarkoitusta laajemmin yleiskaavan mukaiselle maankäytölle. Esitetyt vaihtoehdot aiheuttavat myös sijainnillaan merkittävää haittaa aluetta ympäröivien yleiskaavavarausten mukaiselle maankäytölle ja ovat siten yleiskaavan vastaisia. Uudenmaan maakuntakaava vaihekaavoineen on aluetta koskeva oikeusvaikutteinen maankäyttösuunnitelma ja sen ohjausvaikutus koskee yleiskaavan tarkistusta. Maakuntakaavassa on vahvistettu myöhemmin laadittujen vaihekaavojen kautta Ämmässuon ja Kulmakorven alueen sekä

31 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 31 / 54 toisaalta Länsiradan ja siihen tukeutuvan yhdyskuntarakenteen seudullista merkitystä. Maakuntakaavan kiviainesmerkintä ulottuu jätteenkäsittelyalueen (EJ1) ja erityisalueen (EY) alueille sekä niihin etelässä rajautuvalle valkoiselle alueelle. Hankealueesta pienehkö osa sijoittuu maakuntakaavan kiviainesmerkinnälle, jolla sijaitsee maakunnan kiviaineshuollon kannalta merkittäviä sora-, hiekka- tai kalliokiviainesvaroja. Rajausten on todettu tarkentuvan arvioitaessa ottamisedellytyksiä maa-aineslain edellyttämällä tavalla. Hankealueen pohjoisosassa on yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa turvattava jätteenkäsittelyalueen toteuttamismahdollisuudet. Hankealueen eteläisin osa on maakuntakaavan valkoisella alueella ja suuntautuu kohti raideliikenteeseen tukeutuvaa asemanseudun kehittämisaluetta A, jolla on myös seudullista merkitystä. Yhteenvetona tältä osin kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että hankkeen kaikki esitetyt vaihtoehdot laajuuksiltaan ja sijoitteluiltaan ovat maakuntakaavan vastaisia. Vaikutukset maankäyttösuunnitelmiin Arviointiohjelmassa on esitetty tarkasteltavaksi myös vireillä olevia kaavoja ja suunnitelmia oikeusvaikutteisten kaavojen lisäksi. Niitä ei kuitenkaan ole juuri käytetty arviointiperusteena. Myös voimassa olevien kaavojen vielä toteutumattomien aluevarausten ja joukkoliikennevarausten arviointi on puutteellinen tai sitä ei ole tehty. Ämmässuon alue on maakuntakaavassa esitetty seudullisesti merkittävänä kiviainesvarantona ja sitä tullaan kehittämään monipuolisena jätteenkäsittelyn ja maa-ainesottotoiminnan klusterialueena. On tärkeää huomioida, että alueelle suunnitellun maa-ainestoiminnan ajoitus ja laajuus on myös sovitettava alueen muihin, yleis- ja maakuntakaavassa osoitettuihin käyttötarkoituksiin. Maakuntakaavassa on hankealueesta koilliseen esitetty länsiradan raidevaraus, jonka varrelle sijoittuvat pohjoisessa Hista lähialueineen ja etelässä asemanseudun kehittämisalue (Forsbacka ja Mynttilä). Vaikka raiteeseen liittyvän maankäytön kehittämisen aikaväli on pitkä, nyt lausunnolla olevan hankkeen maa-ainestoiminta olisi tällöin mahdollisesti vielä käynnissä. Maa-ainestoiminta ei saa aiheuttaa haittaa maankäytön kehittämiselle. Näiden alueiden maankäyttö selvitetään maakuntakaavaa tarkemmin vireillä olevassa Espoon pohjois- ja keskiosienyleiskaavan tarkistustyössä. Hankkeen liikenteelliset vaikutukset ovat vain paikallisia, ja niiltäkin osin kohtalaisen vähäisiä. Liikenne hankealueelle on järjestettävä Kulmakorventien kautta.

32 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 32 / 54 Asukasmäärän kasvaessa hankealueeseen ja sen lähiympäristöön voi kohdistua uudenlaisia kehityspaineita, ja vaikutuksille alttiiden toimintojen määrä voi kasvaa merkittävästi. Kaupunkirakenteen kehitys mahdollistaa myös hankealueen ympärillä olevien elinkeinoihin liittyvien palvelujen, maatilojen, ja asutuksen olojen paranemisen. Hankkeella on myös negatiivista vaikutusta alueen houkuttelevuuteen ja identiteettiin. Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaratkaisu on voitava toteuttaa kaupungin tavoitteiden mukaisesti pitkällä tähtäimellä. Siksi arviointiohjelmassa olisi ollut syytä ottaa kaavaratkaisut paremmin huomioon. Yhteenvetona tältä osin kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että hankealueelle esitetyt ratkaisut vaikeuttavat kehittämisalueen tulevan maankäytön suunnittelua. Vaikutukset luonnonoloihin ja ihmisiin Arviointiselostuksessa esitetään ilmakuvatulkinnalla päätelty viheryhteys hankealueen eteläpuolella, joka ei esiinny arvioinnissa muutoin lähteenä käytetyissä Espoon ja Uudenmaan liiton selvityksissä. YVA:n yhteydessä ei ole tehty erillistä selvitystä ekologisista yhteyksistä. Tämä tulisi tehdä ja selvitysalueen kattaa hankealueen ohella riittävästi lähiympäristöä, jotta hankkeen vaikutuksia seudullisiin yhteyksiin voitaisiin aidosti arvioida. Liito-oravainventointi on tehty osana YVA:n luontoselvityksiä vuonna YVA:n yhteydessä tehty luontoinventointi on saattanut vanhentua liitooravan osalta. Liito-oravainventointi tulisi päivittää ja tutkia, tarvitaanko alueella erityisiä toimenpiteitä mahdollisten liito-oravan esiintymien ja kulkuyhteyksien säilyttämiseksi. Hanke on laaja, ja sen vaikutukset ulottuvat pitkälle ajalle, laajimmissa vaihtoehdoissa kymmenille vuosille ja suppeimmassa vaihtoehdossakin noin 25 vuoden ajalle, mikä kasvattaa vähäisempienkin haittojen merkitystä. Ympäristövaikutusten arviointiraportissa ei ole riittävästi huomioitu hankkeen keston merkitystä erityisesti terveyteen ja sosiaalisiin vaikutuksiin. Pohjavesivaikutuksia ei ole YVA:ssa arvioitu riittävän perusteellisesti. Raportin mukaan ei ole odotettavissa, että louhinnalla olisi merkittävää vaikutusta Halujärven vedenpinnantasoon, mutta raportissa suositellaan jatkossa kallioperän vedenjohtavuuden ja virtausolosuhteiden tarkempaa selvittämistä Halujärven suuntaan. Koska Halujärvi on pieni ja mahdollisesti voimakkaasti riippuvainen pohjavesivalunnasta, pohjavesimallinnuksen tarkentaminen Halujärven ympäristössä on välttämätöntä hankkeen vaikutusten arvioimiseksi ennen lupien hakemista. YVA:n luontoselvityksen mukaan hankealueella sijaitsee metsälain mukainen erityisen tärkeä elinympäristö. Metsälain mukainen elinympäristö sijaitsee Espoon eteläosien yleiskaavan maa- ja metsätalousvaltaisella alueella (M). Metsälakia sovelletaan oikeusvaikutteisen yleiskaavan maa- ja metsätalouteen osoitetuilla alueilla.

33 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 33 / 54 Koska louhinnasta aiheutuvat vaikutukset Halujärven pinnan tasoon ja ympäristön kaivojen käyttöön talousvetenä ovat mahdollisia, kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo, että hankkeen toteuttaminen edellyttää myös vesilain mukaisen luvan. Hankealue ja hankevaihtoehdot 1-3 lähes katkaisisivat yhtenäisen metsäalueen, millä todetaan arvioinnissa olevan suuri vaikutus ekologisiin yhteyksiin ja luonnon ydinalueisiin. Uudenmaan neljännen vaihemaakuntakaavan luonnos oli nähtävillä alkuvuodesta Kaavaluonnokseen merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue sijaitsee lähellä hankealueen luoteiskulmaa. Hankkeen vaikutuksia 4. vaihemaakuntakaavan toteuttamiseen tulisi myös tarkastella. Espoon kaupunginhallitus on esittänyt lausunnossaan Uudenmaan liitolle Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavasta viheryhteystarve-merkinnän lisäämistä Espoonkartanosta Kirkkonummen suuntaan hankealueen kohdalle. Se nähdään yhdistävänä tekijänä Espoon maakunnallisen viheralueverkoston ja Kirkkonummen maakunnallisen ekologisen ja virkistysalueverkoston välillä. Kirkkonummen maankäytön kehityskuva työssä on esitetty vastaavasti viheryhteystarve -merkintä Lapinkylästä Espoon suuntaan. Yhteyttä on esitetty alueen yhtenäisimmän metsäalueen kohdalle. Hanke on tältä osin Espoon kaupungin tahdon vastainen. Melu- ja tärinähaitat tulevat heikentämään alueen asuinviihtyvyyttä ja heikentämään Fagerängin hevostilan toimintamahdollisuuksia. Lisäksi ympäristövaikutusten arviointiselostuksen mukaan melun ja pölyn lisääntyminen voi aiheuttaa terveysvaikutuksia kaikkein herkimmille ihmisryhmille. Lisäksi hanke on herättänyt alueen asukkaissa huolta ja pelkoa tulevaisuudesta, mm. pohjavesi- ja tärinävaikutuksista. Mikäli hanke toteutetaan, asutukselle aiheutuvat haitat, kuten melu, pöly, tärinä ja pohjavesivaikutukset tulee pyrkiä ehkäisemään mahdollisimman hyvin. Toiminnanharjoittajan on ympäristölupahakemuksessaan esitettävä tarkat suunnitelmat toimista, joilla haitat voidaan saada hyväksyttävälle tasolle. Lisäksi ympäristölupaviranomaisen tulee sisällyttää nämä toimet lupamääräyksiin. Vaikutusten arvioinnissa ja seurannassa tulee huomioida yhteisvaikutukset alueen muiden toimintojen kanssa. Alueen asukkaiden huolta hankkeesta tulee lisäksi vähentää säännöllisillä ja riittävän laajalle ulottuvilla seurantatoimilla, jotka käsittävät melun, tärinän ja ilmanlaadun lisäksi pinta- ja pohjavesien sekä kaivojen seurannan. Yhteenveto Arvioinnissa mukana olleet toteutusvaihtoehdot eivät juurikaan eroa toisistaan ympäristövaikutusten merkittävyyden osalta, vaikka kiviaineksen ottoalueiden koossa sekä maanvastaanottomäärässä ja täyttöalueiden laajuudessa on merkittäviä eroja vaihtoehtojen välillä. Kaikilla toteutusvaihtoehdoilla 1-3 on joitakin suuria ja runsaasti kohtalaisia negatiivisia vaikutuksia jopa laajoilla ja tehokkailla haittojen lievennystoimilla. Vaihtoehdossa 3, jossa toiminnan laajuus ja kesto on pienin, ympäristövaikutukset ovat vain hieman pienemmät kuin muissa

34 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 34 / 54 toteutusvaihtoehdoissa johtuen pääasiassa lyhyemmästä toiminta-ajasta, joka sekin on noin 25 vuotta. YVA-raportissa on merkittäviä puutteita erityisesti hankealueen ulkopuoliseen maankäyttöön kohdistuvassa vaikutusten arvioinnissa. Myös luonnonoloihin kohdistuvia vaikutuksia tulee tarkentaa. Arviointeja on täydennettävä ja selvityksiä tehtävä lisää, jotta voidaan arvioida vaihtoehtojen vaikutukset hankealueen ympäristöön, maankäyttöön ja kaavojen maankäyttövarauksiin. Hankealue rajautuu Ämmässuon alueeseen, joka on maakuntakaavassa esitetty seudullisesti merkittävänä kiviainesvarantona ja jota tullaan kehittämään monipuolisena jätteenkäsittelyyn ja maa-ainesottotoimintaan pohjautuvana klusterialueena. On tärkeää huomioida, että alueelle suunniteltu maa-ainestoiminta on sovitettava alueen muihin, yleis- ja maakuntakaavassa osoitettuihin käyttötarkoituksiin. Kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo, että hankkeesta esitetyt vaihtoehdot 1-3 eivät ole toteuttamiskelpoisia. Tarvittavien lisäselvitysten ja niiden pohjalta tehdyn vaikutusarvioinnin kautta olisi perusteltua selvittää vaihtoehto, missä hankkeen laajuus ja sijainti ovat ympäristövaikutusten kannalta toteuttamiskelpoisia. Tässä tarkastelussa tulee myös sovittaa hanke alueen nykyisen käytön ja tiedossa olevien suunnitelmien kanssa toiminnallisesti ja ajallisesti yhteen. Tähän on hyvä mahdollisuus vireillä olevan Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavatyön aikana. Lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunta korostaa, että pääkaupunkiseudulla tulee eri tahojen yhteisin voimakkain toimenpitein edistää resurssitehokasta kiertotaloutta ja kestävää luonnonvarataloutta. Ehdotettu Esbogård-hanke ei edistä tätä kehitystä. Tarvittavat maa-aineshankinnat ja läjitysalueet on huolellisesti sijoitettava seudullisesti ottaen huomioon kuljetusmatkojen optimointi sekä kuljetusten ja sijoituspaikkojen asutukselle ja ympäristölle aiheuttamien haittojen minimointi. Selostus Hankkeen tausta Esbogård Ab suunnittelee Ämmässuon-Kulmakorven alueen ja Espoonkartanon väliselle alueelle kiviainestoimintaa, joka sisältää kalliokiviaineksen louhinnan ja murskauksen myyntiä varten sekä muualta tuotavien puhtaiden rakentamisen ylijäämämaiden sijoittamisen vapautuvaan louhokseen. Lisäksi hankkeessa varaudutaan ottamaan vastaan muualta tuotavaa louhetta jalostettavaksi eri murskelajitteiksi. Ylijäämämaiden sijoittamis- ja käsittelyalueille on selkeästi seudullista tarvetta. Pääkaupunkiseudulla syntyy maarakentamisen yhteydessä vuosittain noin 2,5.-3 miljoonaa kuutiometriä puhtaita ylijäämämassoja. Loppusijoitukseen soveltuvien maanvastaanottoalueiden puute johtaa pitkiin kuljetusetäisyyksiin. Ylijäämämassojen loppusijoittaminen on merkittävä osa ympäristörakentamisen kustannuksia ja hiilijalanjälkeä. Toisaalta jätelain (646/2011) etusijaisjärjestyksen mukaisesti maa-ainekset

35 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 35 / 54 on ensisijaisesti pyrittävä hyödyntämään syntypaikalla tai toissijaisesti muualla maarakentamisessa. Espoon kaupunki on keskittänyt ylijäämämaiden läjitystoiminnan Kulmakorven alueelle, jossa maa-ainestoiminnan on suunniteltu jatkuvan vielä kymmeniä vuosia eteenpäin. Tällä hetkellä puhtaita ylijäämämassoja otetaan vastaan Takapellon alueella Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen alueelta. Lisäksi metron rakennustöissä syntyvää louhetta on varastoitu kalliosuon laajennusalueelle sekä Kalliosuon ja Takapellon väliselle alueelle. Louhinta- ja läjitystoiminnan on suunniteltu jatkuvan Takapellon alueen jälkeen Kalliosuon ja Takapellon maantäyttöalueiden väliin jäävällä alueella aina 2100-luvulle saakka. Hankkeen kuvaus Hankkeesta tehdyn ympäristövaikutusten arvioinnin tulokset on koottu YVA-lain mukaiseksi arviointiselostukseksi, josta Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue on pyytänyt Espoon kaupunginhallituksen lausuntoa. Aikataulusyistä lautakunnat lähettävät kuitenkin omat lausuntonsa suoraan ELY-keskukseen, eikä niitä koota kaupunginhallituksen lausunnoksi. Lausunnon alkuperäinen määräaika oli , mutta sille on saatu lisäaikaa saakka. Hankealue on tällä hetkellä havupuuvaltaista, metsätalouskäytössä olevaa aluetta. Hankealueen eteläpuolella sijaitsee maaseutumaista haja-asutusta ja kyläasutusta, maa- ja metsätaloustoimintaa, mm. ratsastusta. Suurin hankealueen läheisyydessä sijaitseva asuin- ja lomarakennusten keskittymä sijaitsee Halujärven ympärillä, jossa lähimmät rakennukset sijaitsevat 350 metrin etäisyydellä hankealueen kiinteistön rajasta. Fagerängilla sijaitsee noin 40 hevosen ratsastustila, jolla on muutama asuinrakennus 150 metriä hankealueen kiinteistön rajasta. Louhittavat alueet on kuitenkin suunniteltu siten, että etäisyys asutukseen on vähintään 300 metriä. Idässä ja lännessä lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat metrin etäisyydellä hankealueesta. Hankealueen pohjoispuolella sijaitsevat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus ja Kulmakorven alueen maanvastaanotto- ja kiviainesten ottoalueet. Hankealueen halki kulkevat Ämmässuon jätteenkäsittelylaitoksen ja Kivenlahden lämpökeskuksen välinen kaasuputki sekä 110 kv:n voimalinja. Arvioinnissa on tarkasteltu neljää vaihtoehtoa: VE 0: Hanketta ei toteuteta

36 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 36 / 54 Kuva 1. Louhinnan vaihtoehto VE1 Kuva 2. Louhinnan vaihtoehto VE2

37 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 37 / 54 Kuva 3. Louhinnan vaihtoehto VE3 VE1: Kiviaineksen ottoalueiden koko on yhteensä 30 hehtaaria ja ottomäärä enimmillään 11 miljoonaa kuutiometriä. Maan vastaanottoa tehtäisiin 36 hehtaarin alueelle yhteensä 14 miljoonaa kuutiometriä. Vaihtoehdon toteuttaminen ei edellytä muutoksia voimalinjan tai kaasuputken sijainnissa. Hankkeen kestoksi on arvioitu noin 35 vuotta. VE2: Kiviaineksen ottoalueiden koko on yhteensä 36 hehtaaria ja ottomäärä enimmillään 14 miljoonaa kuutiometriä. Läjitettävien alueiden laajuus olisi yhteensä 44 hehtaaria ja maata otettaisiin vastaan enimmillään 17 miljoonaa kuutiometriä. Vaihtoehdon toteuttaminen edellyttää hankealueella sijaitsevien voimajohdon ja kaasuputken siirtoa. Siirto mahdollistaisi yhtenäisen louhinta- ja täyttömäen alueella A. Hankkeen kestoksi on arvioitu noin 45 vuotta. VE3: on suunniteltu siten, että se ei arviointiselostuksen mukaan edellyttäisi kaavamuutosta. Ottoalueiden koko olisi suppein eli 26 hehtaaria ja ottomäärä enimmillään noin 8 miljoonaa kuutiometriä. Maanvastaanottoa tehtäisiin 29 hehtaarin alueella enimmillään noin 10 miljoonaa kuutiometriä. Voimajohdon ja kaasuputken siirrolla saataisiin lisäksi jonkin verran lisäaluetta toiminnoille. Hankkeen kestoksi on arvioitu noin 25 vuotta. Kaikissa vaihtoehdoissa alin louhintataso on +15 metriä merenpinnan yläpuolella (m mpy) ja tulevien täyttömäkien lakikorkeus maksimissaan +100 m mpy. Maaston nykyinen korkeustaso vaihtelee välillä m mpy.

38 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 38 / 54 Kaavatilanne Maakuntakaava Hankealueella ja sen tuntumassa on voimassa Uudenmaan maakuntakaava (vahvistettu marraskuussa 2006), Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava (vahvistettu kesäkuussa 2010) ja Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava (vahvistettu ympäristöministeriössä ). Maakuntakaavoissa on hankealuetta koskien seuraavat merkinnät: Suurin osa hankealueesta on maakuntakaavan valkoista aluetta. jota koskee suunnittelumääräys: Alue, jolle maakuntakaavakartalla ei ole osoitettu erityistä käyttötarkoitusta on tarkoitettu ensisijaisesti maa- ja metsätalouden ja niitä tukevien sivuelinkeinojen käyttöön. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan alueelle osoittaa muutakin vaikutuksiltaan paikallisesti merkittävää maankäyttöä. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on selvitettävä ja otettava huomioon maiseman ja kulttuuriympäristön ominaispiirteet sekä maa- ja metsätaloudellisesti, ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät pelto- metsä- ja muut luontoalueet ja vältettävä niidenpirstomista. EJ1 Jätteenkäsittelyalue. Merkinnällä osoitetaan jätteiden vastaanottoon, käsittelyyn ja/tai loppusijoitukseen varatut alueet. Kohdemerkinnällä osoitetun alueen tarkka sijainti ja laajuus määritellään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. EJ/EN Merkinnällä osoitetaan vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja energia- ja jätehuoltoa palvelevia laitoksia varten. Suunnittelumääräys: Alue voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa sijoittaa myös muita jätehuollon ja/tai energiahuolloin toimintoja, mutta ei kuitenkaan jätteen loppusijoituspaikkaa Espoon Ämmässuota lukuun ottamatta. EY Erityisalue, jonka käyttö on tarkoitus määritellä yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa. Merkinnällä osoitetaan erityisalueet Espoon Ämmässuon kaatopaikkaan rajoittuvassa Kulmakorvessa.. Alueille voidaan suunnitella useita erilaisia erityistoimintoja, jotka sopeutuvat ympäröivään maankäyttöön. Suunnittelumääräys: Alue varataan erityiskäyttöön. Alueen suunnittelussa on otettava huomioon alueelle sijoitettavien toimintojen sopeutuminen ympäröivään maankäyttöön.

39 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 39 / 54 EJ3 Ylijäämämaiden loppusijoitukseen varattu alue. Merkinnällä osoitetaan alueet, jotka varataan louheen ja puhtaiden ylijäämämaiden käsittelyyn varastointiin ja loppusijoitukseen. Kohdemerkinnällä osoitetun alueen tarkka sijainti ja laajuus määritellään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Suunnittelumääräys: Alue varataan louheen ja puhtaiden ylijäämämaiden käsittelyyn, varastointiin ja loppusijoitukseen. Alueen suunnittelussa on turvattava riittävä suoja-alue ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Alueelle tai sen välittömään läheisyyteen voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa näiden ainesten hyödyntämiseen liittyvää tai alueelle muuten soveltuvaa yritystoimintaa. Alueen käyttö on suunniteltava siten, että alueilla, joilla on ominaisuusmerkinnällä osoitettu olevan maakunnan kiviainestuotannon kannalta merkittäviä kiviainesvaroja, kyseiset toiminnot sovitetaan ajallisesti ja alueellisesti yhteen. EJ3-alueella, jolle on kohdemerkinnällä osoitettu sijoitettavaksi myös jätteenkäsittelyalue EJ1, on yksikyiskohtaisemmassa suunnittelussa turvattava EJ1 -jätteenkäsittelyalueen toteuttamismahdollisuudet. Alue, jolla sijaitsee merkittäviä kiviainesvarantoja. Merkinnällä osoitetaan alueita, joilla sijaitsee maakunnan kiviaineshuollon kannalta merkittäviä sora-, hiekka- tai kalliokiviainesvaroja. Alueiden rajaukset ovat yleispiirteisiä ja ne tarkentuvat arvioitaessa ottamisedellytyksiä maaaineslain edellyttämällä tavalla. Suunnittelumääräys: Alueen maankäyttöä suunniteltaessa on kiinnitettävä huomiota kiviainesten ottoedellytysten säilymiseen. Kiviainesten ottoa suunniteltaessa on otettava huomioon maakuntakaavassa tai muussa oikeusvaikutteisessa suunnitelmassa osoitettu alueen varsinainen käyttötarkoitus. Hankealue ja sen ympäristö on suurimmalta osalta hyväksytyn maakuntakaavan valkoista aluetta. Kohdealueen lähistöllä, noin 2 km päässä on lisäksi varauduttu länsirataan ja sen varrella Forsbackan ja Mynttilän (tai Maas) kaupunkikeskustoihin. Ne esiintyvät maakuntakaavassa aluemerkinnällä A, joka tarkoittaa raideliikenteeseen tukeutuvaa asemanseudun kehittämisaluetta. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa vuodelta 2010 muutettiin Ämmässuon alueen käyttötarkoitusta lisäämällä kaavamääräys Merkittävästä kiviainesvarannosta (pystyviivoitus). Se ulottuu osittain hankealueelle. Samalla tarkennettiin kohdemerkintöjä jätehuollon ja moottoriurheilun osalta.

40 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 40 / Maakuntakaavassa vuodelta 2014 Kulmakorven taajama-aluemerkintä muutettiin Työpaikka-alueeksi. Samalla maakuntakaavassa tarkennettiin länsiradan linjausta ja lisättiin Histaan Raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen alue ja sen keskustaan Tiivistettävä alue sekä Dämmanin ympärille Forsbackaan sijoittuva Raideliikenteeseen tukeutuva asemanseudun kehittämisalue (A). Kuva 4. Vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmä Maakuntakaavan muutokset hankealueen ympärillä painottavat Ämmässuon alueen seudullista merkitystä ja toiminnallista monipuolisuutta. Siihen kuuluu kiviainesvarantojen, jätteenkäsittelyn ja työpaikkojen huomioon ottaminen, sekä asemanseutujen sijoittuminen länsiradan vaikutusalueelle. Yleiskaava Hankealue sijaitsee vuonna 2010 vahvistuneella Espoon eteläosien yleiskaava-alueella (EEYK). Kaavan tavoitevuosi on Hankealue sijoittuu suurimmalta osaltaan yleiskaavan Maa- ja metsätalousalueelle (M) ja luoteiskulma Jätehuollon alueelle (EJ). Hankealue rajoittuu idän puolella kyläalueeseen (AT), jota koskee määräys: Uudisrakennukset on sovitettava huolellisesti kyläkuvaan ja uudet rakennuspaikat on osoitettava siten, että ne hyödyntävät jo rakennettua infrastruktuuria. Alueelle voidaan sijoittaa sellaisia työ- ja liiketiloja, jotka eivät aiheuta ympäristöön häiriötä. Alueella sallitaan 1-2 -kerroksisten 1-asuntoisten erillispientalojen rakentaminen, korttelitehokkuus enintään 0,1. Kauempana hankealueen eteläpuolella, Halujärven kohdalla on merkitty kehitettävä kyläalue. Hankealue rajautuu pohjoispuolelta Pohjois- Espoon oikeusvaikutteiseen yleiskaavaan (PYK I, lainvoimainen 1997) ja seuraaviin kaavamerkintöihin: Kaatopaikka-alue (EK), Yhdyskuntateknisen huollon alue ja kohde (ET), Moottorirata-alue (EM) ja Maa- ja metsätalousvaltainen alue (M).

41 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 41 / 54 Kuva 5. Ote Espoon eteläosien yleiskaavasta (EEYK). Jätehuollon alue Alue varataan yhdyskuntajätteen käsittelyyn,. Aluevaraus sisältää myös toiminnan tarvitsemat suojaviheralueet. Maa- ja metsätalousalue Alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä sekä haja-asutusluonteinen rakentaminen siten, että rakennusoikeus on: 1 5 ha:n tiloilla 1 asunto ja yli 5 ha:n tiloilla 1 asunto + 1 asunto jokaista tilan pinta-alan alkavaa 20 ha kohti. Rakentamisen on sijainniltaan liityttävä olemassa olevan asutuksen, tilakeskuksen ja tiestön läheisyyteen siten, että ranta-alueet ja pellot säilyvät vapaina rakentamiselta. Viljelyalueen metsittäminen on kielletty. Maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen ja muu näihin verrattavissa oleva toimenpide on luvanvaraista siten kuin MRL 128 :ssä on säädetty. Maisematyölupaa koskevia säännöksiä ei sovelleta sellaiseen maaainesten ottamiseen, johon tarvitaan maa-aineslaissa (555/1981) tarkoitettu lupa.

42 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 42 / 54 Asemakaavat Hankkeen luoteiskulma kuuluu Ämmässuon asemakaavaan, joka vahvistettiin Se on suurimmalta osalta jätteenkäsittelyalueen suojaviheraluetta, joka tulee säilyttää istutettuna ja palauttaa luonnontilaan käytön jälkeen. HSY kehittää edelleen toimintaansa voimassa olevan asemakaavan pohjalta. Kaatopaikkatoiminta vähenee ja HSY on tehnyt suunnitelmia alueen kehittämiseksi materiaalin kierrätykseen tarkoitetuksi ekoteollisuuspuistoksi. Ämmässuon asemakaavan määräykset: EJ / VR Jätteen käsittelyalue KS 2,3,5,6 2 Alueelle rakennettavissa jätehuoltoa palvelevissa rakennuksissa ja laitoksissa on käytettävä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. 3 Alueelle saadaan rakentaa jätteenkäsittelyä ja alueen jälkihoitoa palvelevia tunneleita ja niihin liittyviä teknisiä tiloja. Muita jätteenkäsittelyä ja alueen jälkihoitoa palvelevia rakennuksia saadaan rakentaa enintään erillisellä kaavamerkinnällä osoitettu määrä. 5 Alue on jätteenkäsittelyalueen jälkihoidon päätyttyä kunnostettava retkeily- ja ulkoilukäyttöön soveltuvaksi alueeksi. 6 Massapolttolaitoksen sijoittaminen alueelle ei ole mahdollista ilman asemakaavan muutosta. EV / VR / ky Suojaviheralue, Ks 4 ja 5 / ky Alue on varattu kuntayhtymän tarpeisiin. 4 Alue tulee hoitaa niin, että sen luontainen puu- ja pensaskasvillisuus pidetään elinvoimaisena ja luonnonmukaisena. Käsitellyillä alueilla se tulee istuttaa metsähoidollisin toimenpitein. Alueelle ei saa sijoittaa jätehuoltoa tai sitä palvelevaa toimintaa. 5 Alue on jätteenkäsittelyalueen jälkihoidon päätyttyä kunnostettava retkeily- ja ulkoilukäyttöön soveltuvaksi alueeksi.

43 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 43 / 54 Vireillä olevat kaavasuunnitelmat Vireillä oleva maakuntakaava Kuva.Ote 4. vaihemaakuntakaavaluonnoksesta. Uudenmaan neljännen vaihemaakuntakaavan luonnos oli nähtävillä alkuvuodesta Kaavaluonnokseen merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue on sijaitsee lähellä hankealueen luoteiskulmaa. luo Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä lue. Selitys: Ominaisuusmerkinnällä osoitetaan luonnon monimuotoisuuden kannalta vähintään maakunnallisesti merkittäviä alueita. Espoon kaupunginhallitus on esittänyt lausunnossaan Uudenmaan liitolle Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavasta viheryhteystarve-merkinnän lisäämistä Espoonkartanosta Kirkkonummen suuntaan hankealueen kohdalle. Se nähdään yhdistävänä tekijänä Espoon maakunnallisen viheralueverkoston ja Kirkkonummen maakunnallisten ekologisen ja virkistysalueverkoston välillä. Kirkkonummen maankäytön kehityskuva työssä on esitetty vastaavasti viheryhteystarve-merkintä Lapinkylästä Espoon suuntaan. Yhteyttä on esitetty alueen yhtenäisimmän metsäalueen kohdalle. Vireillä oleva yleiskaava Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta päätti toimenpiteiden käynnistämisestä Espoon pohjoisosien yleiskaava osa I:n (PYK I) ajanmukaisuuden tarkistamiseksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Espoon pohjois- ja keskiosien osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja sitä on tarkistettu sekä yleiskaavatyön alkuvaiheen linjaukset

Espoon kaupunki Pöytäkirja 104. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 104. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.06.2015 Sivu 1 / 1 3959/10.02.03/2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta 78 11.6.2014 104 Kulmakorpi I, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavaksi, alue 640200, 75. kaupunginosa,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 78. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 78. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 11.06.2014 Sivu 1 / 1 3959/10.02.03/2012 78 Kulmakorpi I, asemakaavaehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 640200, 75. kaupunginosa, Kolmperä Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 8

Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 8 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta 24.08.2016 Sivu 1 / 8 Kokoustiedot Aika 24.08.2016 keskiviikko klo 17:50-21:00 Kaupunkisuunnittelulautakunnan tavanomainen kokoustyöskentely keskeytettiin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.08.2015 Sivu 1 / 1 2224/11.01.00/2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta 127 19.8.2015 134 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto Esbogård Ab:n maa-ainestoimintahankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 41. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 41. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2016 Sivu 1 / 1 5171/2015 10.02.03 41 Itä-Suviniitty, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 613302, 40. kaupunginosa, Espoon keskus Valmistelijat / lisätiedot: Minna

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 81. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 81. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 11.06.2014 Sivu 1 / 1 3816/10.02.03/2013 81 Tuomarila I, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 611115, 40. kaupunginosa, Espoon keskus Valmistelijat

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30. Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.02.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30. Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.02.2016 Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.02.2016 Sivu 1 / 1 2480/2013 10.02.03 30 Lahnus-Korpilampi, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 720604, 87. kaupunginosa Lahnus Valmistelijat

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelulautakunta:

Kaupunkisuunnittelulautakunta: Espoon kaupunki historia / 6.0.009 / 7..009 / 4 5..009 / 0.06.00 / 8 Harmaalaakso, asemakaavan sekä maankäyttösopimuksien ja alueiden luovuttamista koskevien esisopimuksien hyväksyminen, alue 5700, 4.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 47. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 47. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.04.2014 Sivu 1 / 1 3045/10.02.03/2013 47 Nihtisilta, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 130137, 54. kaupunginosa Kilo Valmistelijat /

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 121. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 121. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 08.06.2016 Sivu 1 / 1 2463/2016 10.03.00 121 Rakennuskiellon ja toimenpiderajoituksen määrääminen osalle Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan aluetta Valmistelijat /

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 235. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 235. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.12.2016 Sivu 1 / 1 1332/2016 10.02.03 235 Hannuksenpelto II, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 442101, 31. kaupunginosa Kaitaa Valmistelijat

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 192. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 192. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.12.2015 Sivu 1 / 1 2905/2015 10.02.03 192 Tillinmäki, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 420605, 43. kaupunginosa Vanttila Valmistelijat

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1. 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa Matinkylä

Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1. 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa Matinkylä Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1 3425/10.02.03/2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta 116 2.10.2014 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 170. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 170. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 05.10.2016 Sivu 1 / 1 2480/2013 10.02.03 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30 17.2.2016 170 Lahnus-Korpilampi, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 720604, 87. kaupunginosa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.11.2014 Sivu 1 / 1 875/10.02.03/2013 134 Juvankartano, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 711405, 81. kaupunginosa Niipperi Valmistelijat

Lisätiedot

127 Soukansalmi, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 33. kaupunginosa Soukka

127 Soukansalmi, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 33. kaupunginosa Soukka 4331/10.02.03/2013 127 Soukansalmi, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 412008, 33. kaupunginosa Soukka Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Aalto, puh. 050 553 2886 etunimi.o.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Valtuusto 26.02.2007. LISTAN ASIANRO 12 12 Asianro 5762 / 503 / 2005

Valtuusto 26.02.2007. LISTAN ASIANRO 12 12 Asianro 5762 / 503 / 2005 Valtuusto 6.0.007 LISTAN ASIANRO Asianro 576 / 50 / 005 Liitteet NUPURI, HALLAVANTORPPA, ASEMAKAAVAN JA MAANKÄYTTÖSOPIMUKSEN HYVÄKSYMINEN, ALUE 6400 Valmistelijat / lisätiedot: Christian Ollus, puh. (09)

Lisätiedot

Liitteet: - Kaavaluonnos, liite 1/ 61 - Asemakaavamerkinnät, liite 2/ 61 - Asemakaavaselostus, liite 3/ 61

Liitteet: - Kaavaluonnos, liite 1/ 61 - Asemakaavamerkinnät, liite 2/ 61 - Asemakaavaselostus, liite 3/ 61 Valtuusto 6 09.09.2013 6 S 19 C Joensuun venesataman asemakaavan hyväksyminen 152/10.02.03/2012 KAAVJAOS 61 Kaavoitusjaosto 12.6.2012 Valmistelija: maankäyttöpäällikkö Matti Kanerva matti.kanerva (at)

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 108. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 108. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 1 / 1 3129/10.02.03/2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta 38 13.3.2013 108 Muurala, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, Mikkelä I, alue 620102 Valmistelijat /

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.10.2014 Sivu 1 / 1 514/10.02.03/2014 126 Laajalahti pohjoinen, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 120322, 17. kaupunginosa Laajalahti Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 62. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 62. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.03.2017 Sivu 1 / 1 3496/2016 10.02.03 Kaupunkisuunnittelulautakunta 231 14.12.2016 62 Ruusutorppa I muutos, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 111603, 51. kaupunginosa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 157. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 157. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 4142/10.02.03/2015 157 Saunalahdenportti, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 421105, 42. kaupunginosa Saunalahti Valmistelijat

Lisätiedot

Keilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue

Keilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue 1 (6) Asianumero 3941/10.02.03/2014 Aluenumero 220827 Keilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 18.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 106. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 106. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 1 / 1 2006/2017 10.02.03 106 Söderskoginaukea, vaihtoehtotarkastelut, alue 432300, 40. kaupunginosa, Espoon keskus, 41. kaupunginosa, Kaupunginkallio ja 46.

Lisätiedot

SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 8.5.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAUS/97/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KARTANO (41.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 17 TONTTI 10 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1657 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi puh. 02 621 1600

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 17. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 17. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 05.03.2014 Sivu 1 / 1 3746/10.02.03/2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta 104 12.6.2013 17 Lintumetsä II, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 113402, 50. kaupunginosa, Lintuvaara

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 Sivu 1 / 1 3919/10.02.03/2011 134 Röylä, asemakaavan lähtökohdat ja tavoitteet, Pakankylän kartano, aluenumero 710100 Valmistelijat / lisätiedot: Ollus Christian,

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1 / 7 Alue 713700 Gobbackantie Asemakaava Asianumero 4381/10.02.03/2015 24.10.2016 Tavoitteena on asemakaavoittaa noin 400 metrin pituinen osuus Gobbackantiestä, joka yhdistää Gobbackan ja Perusmäen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 145. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 145. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.09.2015 Sivu 1 / 1 4717/10.02.03/2013 145 Maarinniitty I, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 213409, 16. kaupunginosa Pohjois-Tapiola

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 06.05.2015 Sivu 1 / 1 4311/10.02.03/2014 72 Hansakallio, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 510304, 44. kaupunginosa Kauklahti Valmistelijat

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 139. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 139. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 03.09.2015 Sivu 1 / 1 2751/10.02.03/2015 139 Laurinlahti, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 411611, 34. kaupunginosa Espoonlahti Valmistelijat

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 270. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 270. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 05.09.2016 Sivu 1 / 1 4941/2015 10.02.03 270 Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle Puustellinmäki, asemakaavan muutos 110517, hyväksymistä koskevasta valituksesta Valmistelijat

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 169. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 169. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 05.10.2016 Sivu 1 / 1 600/2016 10.02.03 169 Keilaniemi, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen, alue 220829, 10. kaupunginosa Otaniemi Valmistelijat / lisätiedot: Kaisa

Lisätiedot

Raision kaupungin 4. kaupunginosan (Mahittula) moottoriurheilualuetta koskevan asemakaavan hyväksyminen (Palovuori)

Raision kaupungin 4. kaupunginosan (Mahittula) moottoriurheilualuetta koskevan asemakaavan hyväksyminen (Palovuori) Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Tekninen lautakunta 40 17.3.2015 Tekninen lautakunta 98 7.6.2016 Kaupunginhallitus 252 19.9.2016 Asianro 955/10.02.03/2014 80 Raision kaupungin 4. kaupunginosan (Mahittula)

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta.05.06 Sivu / 58/06 0.0.03 Kaupunkisuunnittelulautakunta 60.4.06 Kaupunkisuunnittelulautakunta 66 6.4.06 76 Toimisto- ja liiketilojen auto- ja pyöräpaikkojen laskentaperiaatteet

Lisätiedot

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan

Lisätiedot

Suurpelto III Asemakaava

Suurpelto III Asemakaava 1(5) Asemakaavaselostuksen LIITE 2 Suurpelto III Asemakaava Asianumero 3708/503/2004 Aluenumero 330600 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITTELUKOHDE Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 66. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 66. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 1 / 1 518/2016 10.02.03 Kaupunkisuunnittelulautakunta 60 12.4.2016 66 Toimisto- ja liiketilojen auto- ja pyöräpaikkojen laskentaperiaatteet asemakaavoituksessa,

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1/ 5 Alue 411611 Laurinlahti (34 / Espoonlahti) Asemakaavan muutos Asianumero 6903/10.02.03/2011 3.11.2014 Alue on nykyisen asemakaavan mukaan rivitalojen korttelialuetta. Alueen maankäyttöä tehostetaan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 170. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 170. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 10.12.2014 Sivu 1 / 1 1619/10.02.03/2013 33 2.4.2014 170 Ruusutorppa I, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 111602, 51. kaupunginosa Leppävaara Valmistelijat / lisätiedot: Matias Kallio, puh. 043

Lisätiedot

Lautakuntien kokoushuone, os. Kamreerintie 3 B, 12. kerros

Lautakuntien kokoushuone, os. Kamreerintie 3 B, 12. kerros Espoon kaupunki Pöytäkirja 12.02.2014 Sivu 1 / 10 Kokoustiedot Aika 12.2.2014 keskiviikko klo 17:54-19:50 Paikka Lautakuntien kokoushuone, os. Kamreerintie 3 B, 12. kerros Saapuvilla olleet jäsenet Tiina

Lisätiedot

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 9.3.2016 päivitetty: 13.4.2016 on lakisääteinen (MRL

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 9. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 9. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 .0.04 Sivu / 58/0.0.04/0 7 6..03 7 30.0.03 75 3..03 9 Velskolan Pitkäjärvi, eteläosa, ehdotus kaupunginhallitukselle ranta-asemakaavaksi, alue 6400, 78. kaupunginosa Nuuksio ja 84. kaupunginosa Röylä,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 46. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 46. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 23.03.2015 Sivu 1 / 1 399/10.02.03/2015 Kaupunginhallitus 88 2.3.2015 46 Högnäs, asemakaavan kumoaminen ja palauttaminen uudelleen valmisteltavaksi oikaisukehotuksen johdosta, alue 633000, 65.

Lisätiedot

HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS

HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite _ HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 29.8.2017 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitustoimi 2017 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue

Lisätiedot

Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta

Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Tekninen lautakunta 51 14.4.2015 Tekninen lautakunta 97 7.6.2016 Asianro 957/10.02.03/2014 253 Raision kaupungin 5. kaupunginosan (Kuninkoja) kortteleita 502 (osa), 517

Lisätiedot

107-AK1701 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN LAAJENNUKSEN ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS. Kaavaluonnos. Versio Nosto Consulting Oy

107-AK1701 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN LAAJENNUKSEN ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS. Kaavaluonnos. Versio Nosto Consulting Oy 107-AK1701 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN LAAJENNUKSEN ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS Kaavaluonnos Versio 0.9 30.5.2017 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (12) Sisällysluettelo 1. Perus- ja

Lisätiedot

N12 Nummen kevyen liikenteen väylä, 103. kaupunginosa Nummen Oilaantien liikennealueen asemakaavan muutos

N12 Nummen kevyen liikenteen väylä, 103. kaupunginosa Nummen Oilaantien liikennealueen asemakaavan muutos Kaupunkisuunnittelulautakunta 32 17.03.2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta 116 20.10.2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta 9 11.02.2016 Kaupunginhallitus 70 22.02.2016 Kaupunkisuunnittelulautakunta 61 24.05.2016

Lisätiedot

SOUKANKALLIO Aluenumero

SOUKANKALLIO Aluenumero 1 (5) Asianumero 4470 / 503 / 2006 SOUKANKALLIO Aluenumero 412800 Asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys Tarkistettu Tarkistettu 29.11.2007 16.04.2008 27.4.2009 OSOITE TAI MUU

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 2658/10.03.01/2012 127 Lausunnon antaminen kaupunginhallitukselle tiesuunnitelmasta Vihdintien (mt 120) parantaminen Mariannantien ja Juvanmalmintien kohdalla

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1 / 6 Alue 441103 Hannus II (31 Kaitaa) Asemakaavan muutos Asianumero 3122/10.02.03/2015 1.8.2016 Kaitaan kaupunginosaan laaditaan asemakaavan muutos. Tavoitteena on muuttaa nykyinen rivitalojen, kytkettyjen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18. Valtuusto 26.01.2015 Sivu 1 / 1. 18 Mulby, asemakaavan hyväksyminen, alue 521500, 45. kaupunginosa Kurttila

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18. Valtuusto 26.01.2015 Sivu 1 / 1. 18 Mulby, asemakaavan hyväksyminen, alue 521500, 45. kaupunginosa Kurttila Valtuusto 26.01.2015 Sivu 1 / 1 1295/10.02.03/2012 Kaupunginhallitus 19 12.1.2015 18 Mulby, asemakaavan hyväksyminen, alue 521500, 45. kaupunginosa Kurttila Valmistelijat / lisätiedot: Miika Ruokonen,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NEITSYTMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NEITSYTMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 11.8.2011 tarkistettu 10.2.2012 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kauttua 406 Korttelit 650-600 Kaavan laatija REJLERS OY Aloite tai hakija Euran kunta Suunnittelualueen

Lisätiedot

Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 55 Hyrymäki, kortteli 13, tonteille sekä osalle katu- ja yleisen tien aluetta

Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 55 Hyrymäki, kortteli 13, tonteille sekä osalle katu- ja yleisen tien aluetta Tekninen lautakunta 64 24.02.2016 Kaupunginhallitus 84 29.02.2016 Kaupunginhallitus 182 18.04.2016 Kaupunginvaltuusto 51 25.04.2016 Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 55 Hyrymäki, kortteli 13, tonteille

Lisätiedot

Runeberginkatu 5, 7, 9, 11, 13 ja 13a sekä Kotkantie 14. Kotkan kaupunki, Oy Shipstores Nyman & Co Ltd.

Runeberginkatu 5, 7, 9, 11, 13 ja 13a sekä Kotkantie 14. Kotkan kaupunki, Oy Shipstores Nyman & Co Ltd. LIITE 6 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJEKTI NRO OSOITE ALOITE Asemakaavan muutos 0714 Runeberginkatu 5, 7, 9, 11, 13 ja 13a sekä Kotkantie 14. Kotkan kaupunki, Oy Shipstores Nyman

Lisätiedot

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 2.12.2014 päivitetty: 4.5.2015 on lakisääteinen

Lisätiedot

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 10.1.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 14.3.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

HÖGBERGETIN MAA- AINESHANKKEEN VAIKUTUK- SET MAANKÄYTTÖÖN

HÖGBERGETIN MAA- AINESHANKKEEN VAIKUTUK- SET MAANKÄYTTÖÖN LIITE 4 Vastaanottaja Esbogård Ab Asiakirjatyyppi Kaavallisen tarkastelun täydennys Päivämäärä 4.2.2016 HÖGBERGETIN MAA- AINESHANKKEEN VAIKUTUK- SET MAANKÄYTTÖÖN HÖGBERGETIN MAA-AINESHANKKEEN VAIKUTUKSET

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.05.2016 Sivu 1 / 1 4142/10.02.03/2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta 157 14.10.2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta 163 28.10.2015 101 Saunalahdenportti, asemakaavan muutoksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 78. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 78. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.04.2017 Sivu 1 / 1 1067/2017 00.01.02.02 Kaupunkisuunnittelulautakunta 75 28.3.2017 78 Kaupunkisuunnittelulautakunnan evästykset Espoo-tarinan päivitykseen, pöydälle 28.3.2017

Lisätiedot

Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä:

Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: 22.2.2012 1 (5) Asemakaavaselostuksen LIITE 2 Karamalmi, muutos Asianumero 6302/10.02.03/2011 Aluenumero 130513 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITTELUKOHDE Suunnittelualueen likimääräinen sijainti

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 KOSKENKYLÄNTIEN YRITYSALUE ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 104. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 104. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2013 Sivu 1 / 1 3746/10.02.03/2011 104 Lintuvaara, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), Lintumetsä II, alue113402 Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.6.2010 Muutettu 11.11.2010, 10.2.2012 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kirkonkylä 407 Korttelit osa 175, 186-197 Kaavan laatija REJLERS OY Aloite tai hakija Euran kunta

Lisätiedot

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 16.12.2016 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1 / 6 Alue 150713 Lippajärvi Asemakaavan muutos Asianumero 4737/10.02.03/2015 18.4.2016 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta, nostaa kerroslukua ja sallia myös rivitalojen

Lisätiedot

Asemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma.

Asemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma. Liite 1. 1(13) Asemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Asemakaavan muutoksella muutetaan Jalasjärven kirkonkylän korttelia 44. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis-

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.06.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.06.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.06.2015 Sivu 1 / 1 4462/10.02.03/2014 101 Karakallion keskusta, asemakaavan muutos, kaavan lähtökohdat ja tavoitteet, alue 131609, 57. kaupunginosa Karakallio Valmistelijat

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut (6) KORTTELIT 1200 OSA JA 1229 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut (6) KORTTELIT 1200 OSA JA 1229 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KORTTELIT 1200 OSA JA 1229 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 234 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan päätös

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 130. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 130. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.08.2016 Sivu 1 / 1 4142/10.02.03/2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta 157 14.10.2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta 163 28.10.2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta 101 25.5.2016

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen hyväksyminen

Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen hyväksyminen Kunnanhallituksen 61 02.10.2014 Kunnanhallituksen 82 04.12.2014 Kunnanhallituksen 23 20.05.2015 Kunnanhallitus 119 09.06.2015 Kunnanvaltuusto 36 17.06.2015 Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö 14.10.2003 6034/503/2002. asemakaavan muutos, alue 132201

ESPOON KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö 14.10.2003 6034/503/2002. asemakaavan muutos, alue 132201 ESPOON KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö 14.10.2003 6034/503/2002 KILONPUISTO IA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE ASEMAKAAVA KILONPUISTO

Lisätiedot

Raision kaupunki Esityslista 1 (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 449/ / Päätöshistoria. Tekninen lautakunta 9.6.

Raision kaupunki Esityslista 1 (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 449/ / Päätöshistoria. Tekninen lautakunta 9.6. Raision kaupunki Esityslista 1 (1) Asianro 449/10.02.03/2014 8 Raision kaupungin 5. kaupunginosan (Kuninkoja) asemakaavan ja siihen liittyvän tonttijaon sekä Korinpunojankadun katualueen osaa ja suojaviheraluetta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 40. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 40. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2016 Sivu 1 / 1 83/2015 10.02.03 40 Gräsantulli, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 321610, 22. kaupunginosa Olari Valmistelijat /

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 97. Teknisen lautakunnan kokoushuone, Virastopiha 2 C, 1 krs.

Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 97. Teknisen lautakunnan kokoushuone, Virastopiha 2 C, 1 krs. Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta 11.06.2014 Sivu 1 / 97 Kokoustiedot Aika 11.06.2014 keskiviikko klo 18:10-19:50 Paikka Teknisen lautakunnan kokoushuone, Virastopiha 2 C, 1 krs.

Lisätiedot

Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen

Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LEPPÄVIRRAN KUNTA Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen Kaavaselostus, ehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20689 Kaavaselostus, ehdotus 1

Lisätiedot

Espoonlahden keskus II Asemakaavan muutos

Espoonlahden keskus II Asemakaavan muutos 1(5) Espoonlahden keskus II Asemakaavan muutos Asemakaavaselostuksen LIITE 2 Asianumero 4647/503/2008 Aluenumero 410704 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITTELUKOHDE Sijainti Alue sijaitsee Espoonlahdessa

Lisätiedot

Asemakaavan muutosehdotus sekä kaavaselostus liitteineen

Asemakaavan muutosehdotus sekä kaavaselostus liitteineen Tekninen lautakunta 289 04.09.2013 Kaupunginhallitus 423 09.09.2013 Kaupunginhallitus 373 15.09.2014 Kaupunginvaltuusto 84 29.09.2014 Asemakaavan muutos ja tonttijako, 64 Skinnarila, kortteli 81, virkistys-

Lisätiedot

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS LENTOLAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUUNTAMONTIE 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS 17.5.2017 ASEMAKAAVAN NUMERO 799 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE LINTURINNE/5 KORTTELIT 860 osa ja

Lisätiedot

1(7) Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut ISONNIITYNTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OAS

1(7) Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut ISONNIITYNTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OAS 1(7) Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut ISONNIITYNTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OAS PROJ.NRO 174 Asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Kaavamuutosalueen rajaus on merkitty oheiseen karttaan ALOITE TAI

Lisätiedot

S i s ä l l y s l u e t t e l o

S i s ä l l y s l u e t t e l o S i s ä l l y s l u e t t e l o 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 2 1.4 Liitteet 2 2 LÄHTÖKOHDAT 2 2.1 Selvitys suunnittelualueen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Asemakaavan muutos koskien Alavuden kaupungin Salmi 10. kaupunginosan korttelia 10046 ja siihen / Ympäristöpalvelut 20.10.2014 2 / 8 1 Osallistumis- ja

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

KURINRANNAN KAUPUNGINOSA (2), KORTTELI 38 JA PUISTOALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS

KURINRANNAN KAUPUNGINOSA (2), KORTTELI 38 JA PUISTOALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 14.4.2015 / 25 KURINRANNAN KAUPUNGINOSA (2), KORTTELI 38 JA PUISTOALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.4.2015 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi

Lisätiedot

KORTTELIN 801 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS

KORTTELIN 801 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 801 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 29.11.2011/tark. 26.8.2016 Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti opaskartalla ( Äänekosken kaupunki 2016).

Lisätiedot

Oulun kaupungin tekninen keskus

Oulun kaupungin tekninen keskus Oulun kaupungin tekninen keskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ruskonselän kaupunginosan korttelia 15 ja korttelin 16 tontteja nro 3 ja 4 sekä katualuetta koskeva asemakaavan ja tonttijaon muutos

Lisätiedot

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä puistoaluetta

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä puistoaluetta LOIMAAN KAUPUNKI 3.8.2015 Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nahinlahden alue, 7. (Myllykylä) kaupunginosa Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NEITSYTMÄEN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NEITSYTMÄEN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.06.2010 Muutettu 11.11.2010 EURAN KUNTA Kaavan laatija REJLERS OY Suunnittelualueen rajaus NEITSYTMÄEN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Sijaintikartta Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Maankäyttöjaosto/ Markanvändningssektionen Maankäyttöjaosto/ Markanvändningssektionen Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen Maankäyttöjaosto/ Markanvändningssektionen Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen 64 23.09.2015

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA 1(5) MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 220 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

ASEMATIE 13. Ak 212 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Asemakaavan muutos 4. kaupunginosa, kortteli 46, tontti 3

ASEMATIE 13. Ak 212 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Asemakaavan muutos 4. kaupunginosa, kortteli 46, tontti 3 Ak 212 ASEMATIE 13 Asemakaavan muutos 4. kaupunginosa, kortteli 46, tontti 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 3.3.2015, päivitetty 22.11.2016 Valmistelija / lisätiedot: Kauniaisten kaupunki

Lisätiedot

Asemakaavan ja tonttijaon muutos 56 Myllymäki, kortteli 19, tontti 8-10

Asemakaavan ja tonttijaon muutos 56 Myllymäki, kortteli 19, tontti 8-10 Tekninen lautakunta 100 01.04.2015 Kaupunginhallitus 154 07.04.2015 Kaupunginhallitus 284 06.07.2015 Asemakaavan ja tonttijaon muutos 56 Myllymäki, kortteli 19, tontti 8-10 588/10.02.03.00/2014 TEKLA 100

Lisätiedot

RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Rajamäki, Urttila

RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Rajamäki, Urttila Kaavatunnus 1/6 1-153 Asianumero RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Rajamäki, Urttila Asemakaavan muutos koskee tiloja 543-414-1-219 ja -220 Asemakaavan muutoksella muodostuvat korttelin 1130 tontit

Lisätiedot

ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA

ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus YKSYKKÖSEN YRITYSALUE ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 15.09.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot