Vuosikertomus Vuosikertomus

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2009 Vuosikertomus

2 visio Oulun Seudun Sähkö on alan innovatiivinen edelläkävijä, jonka jäsenet ja asiakkaat kokevat hyötyvänsä osuus toimintamallista ja kilpailukykyisistä hinnoista. Olemme luotettava yhteistyökumppani, joka on laajasti ja onnistuneesti hyödyntänyt verkostoitumisen mahdollisuudet. Yhtiö on panostanut hallittuun kasvuun ja henkilöstön ammattitaidon jatkuvaan kehittämiseen. OULUN SEUDUN SÄHKÖN Vuosikertomus 2009 Oulun Seudun Sähkö / Voimatie 2, Kempele Toteutus Viestintätoimisto Hyvä Juttu ja Henna Raitala / Valokuvat Timo Heikkala / Kirjapaino Painotalo Seiska Oy Kansi Maarit ja Tommi Suni ostivat vuonna 2001 omakotitalon Kempeleestä ja liittyivät kesällä 2007 Kempeleen Energiaosuuskuntaan. Näin perhe hyötyy Oulun Seudun Sähkön jäsenasiakkailleen tarjoamista eduista. Kuvassa äidin ja isän kanssa perheen neljästä lapsesta nuorin, Aliisa.

3 Sisältö Oulun Seudun Sähkö 2 Toimitusjohtajan katsaus 6 Sähköosuuskunnan jäsenyys 8 Sähkönsiirto 10 Sähköntuotanto 12 Kaukolämpö 14 Hallinto 16 Tilinpäätökseen liittyviä tietoja Konsernituloslaskelma 20 Konsernitase 2 1 Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkön tuloslaskelma 22 Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkön tase 23 Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy:n tuloslaskelma 24 Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy:n tase 25 Oulun Seudun Lämpö Oy:n tuloslaskelma 26 Oulun Seudun Lämpö Oy:n tase 27 Konsernirahoituslaskelma 28 Sanasto 29 Oulun Seudun Sähkön nimestä Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähköstä käytetään tässä vuosikertomuksessa myös nimeä Keskusosuuskunta. Oulun Seudun Sähkö -konsernista käytetään tässä vuosikertomuksessa myös nimeä Oulun Seudun Sähkö tai konserni. Vuosikertomus

4 2 Oulun Seudun Sähkö Oulun Seudun Sähkön omistus ja toiminta perustuvat verkostoitumiseen.

5 Oulun seudun sähkö Konsernin rakenne ja toiminta Oulun Seudun Sähkö on energia-alalla toimiva keskusosuuskunta, joka tarjoaa toiminta-alueensa asiakkaille sähkönsiirtoa ja kaukolämpöä. Lisäksi sillä on sähköntuotantoa ja se on mukana sähkön vähittäiskaupassa osakkuusyhtiöidensä kautta. Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö on konsernin emoyhtiö, jonka omistaa 12 jäsenosuuskuntaa ja kolme muuta yhteisöä. Tytäryhtiöitä ovat Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy ja Oulun Seudun Lämpö Oy. Toimiva konsernirakenne Oulun Seudun Sähkö omistaa sähköverkon toimialueellaan, hallinnoi itse sähköntuotanto-osuuksiaan ja hoitaa muun muassa tytäryhtiöidensä asiakaspalvelun ja hallinnon. Yritys on osakkaana Energiapolar Oy:ssä, joka on toimitusvelvollinen sähkönmyyjä Oulun Seudun Sähkön toimialueella. Sähköntuotanto tapahtuu kokonaan osakkuusyhtiöiden kautta. Pääasiassa uusiutuviin energialähteisiin perustuva tuotanto on Suomessa ja Norjassa. Verkkopalvelut Oy siirtää sähköä kahdeksassa Oulun ympäristökunnassa. Yhtiö vastaa sähköverkon käytöstä, suunnittelusta, rakennuttamisesta, mittaroinnista ja siirtotoimintaan liittyvästä asiakaspalvelusta. Sähköverkon kunnossapidossa ja rakentamisessa käytetään yhteistyökumppaneiden palveluja. Oulun Seudun Lämpö Oy tar joaa kaukolämpöpalveluja Oulun talousalueella. Osa lämmöstä tuotetaan omissa laitoksissa, osa ostetaan. Yhtiö lisää kotimaisten biopolttoaineiden käyttöä lämpölaitoksissaan bioenergiaohjelman mukaisesti yhteistyössä toimi alueen kuntien kanssa. Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy sähkönsiirto 15 henkilöä Verkostoituminen vahvuutena Eri liiketoiminta-alueilla toimintoja kehitetään yhteistyötahojen kanssa, ja konserni keskittyy ydinosaamiseensa. Yhteistyöllä löydetään uusia toimintamahdollisuuksia, jolloin asiakkaille voidaan tarjota yhä laadukkaampia palveluja. Oulun Seudun Sähköllä on laaja yhteistyöverkosto. Vuonna 2009 se laajeni polttoaineiden hankintaan, kun konsernista tuli Vapo Oy:n yksi omistaja Suomen Energiavarat Oy:n osakkaana. Tuulivoimahankkeita kehitetään yhdessä usean toimijan kanssa. Oulun Seudun Sähkö on myös Fennovoima Oy:n osakkaana mukana ydinvoimalahankkeessa. konsernirakenne Oulun Seudun Sähkö konsernijohto sähköverkon omistus sähköntuotanto palvelut 15 henkilöä Oulun Seudun Lämpö Oy kaukolämpö 10 henkilöä Oulun Seudun Lämpö Oy on mukana useissa Pohjois-Pohjanmaan energiastrategiaa tukevissa tutkimusja kehityshankkeissa. Tällaisia ovat esimerkiksi liiketoiminnallisesti kannattavan biokaasulaitoksen toteutusselvitys ja bioenergiatoimitusverkon tutkimus- ja kehitysprojekti. Asiakaspalvelu uudistuu Oulun Seudun Sähkö uusii tietojärjestelmäänsä osana pohjoissuomalaista yhteishanketta, jonka osia ovat muun muassa asiakaspalvelu ja laskutus. Samalla kaukolämmön, sähkönsiirron ja -myynnin asiakaspalvelut yhdistyvät. Kotitalouksien ja yritysten käyttöön tulee aiempaa monipuolisemmat sähköiset palvelut. < Kahdentoista jäsenosuuskunnan toimintaa ohjaavat niiden hallitukset. Ilkka Korpela on Kempeleen Energiaosuuskunnan, Minna Närhi Oulunsalon ja Tapani Matinolli Ängeslevän Sähköosuuskunnan hallituksen jäsen. Vuosikertomus

6 Oulun seudun sähkö Kun etäluettavat mittarit ja uusi asiakastietojärjestelmä otetaan käyttöön, asiakas voi seurata sähkönkulutustaan ja säästötoimenpiteidensä vaikutuksia sähköisen palvelun kautta. Etäluettaviin sähkömittareihin siirrytään vuosien aika na. Energiansäästöneuvontaa lisätään osana valtakunnallista energiansäästö tavoitetta. Yritysmuotona osuuskunta Oulun seudulla toimivista pienistä alueellisista sähköosuuskunnista muodostettiin vuonna 1921 Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö. Sähköalan murrosvaiheissa osuuskunta on osoittautunut edelleen hyväksi yritysmuodoksi. Nykyisin kaikki liiketoiminta on keskitetty Keskus osuuskuntaan. Osuuskuntaperiaatteiden mukaisesti voittoja ei tulouteta ulkopuolelle, vaan niillä kehitetään liiketoimintoja. Toimialueen asiakkaat, yritykset ja kunnat hyötyvät osuuskunnan harjoittamasta kilpailukykyisestä hinnoittelusta ja verkoston jatkuvasta kehittämisestä. Tuloksellinen toiminta mahdollistaa myös jäsenetujen tarjoamisen sekä toimialueen järjestöjen ja harrastusten tukemisen. Oulun Seudun Sähkö energia-alan arvoketjussa Polttoaineet Tuotanto Siirto Myynti Energian käyttö Oulun Seudun Lämpö Oy Omistus 100 % Kaukolämpötoiminta Asiakkaat Kymppivoima Oy Omistus 4,1 % Vesi-, tuuli- ja ydinvoima Kymppivoima Hydro Oy Omistus 22 % Pienvesivoima Svartisen Holding AS Omistus 15,6 % Vesivoima Lapin Sähkövoima Oy Omistus 6,4 % Vesivoima Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy Omistus 100 % Verkonhaltija, suunnit telu, rakennuttaminen, käyttö Eltel Networks Pohjoinen Oy Omistus 15 % Sähkö- ja tele verkkojen rakentaminen ja kunnossapito Energiapolar Oy Omistus 12,9 % Sähköenergian myynti Energiameklarit Oy Omistus 7,6 % Sähkökauppa- ja sähkömarkkinapalvelut Oy Alholmens Kraft Ab Omistus 3,6 % Biosähkö Propel Voima Oy Omistus 15 % Tuulivoima Pohjois-Suomen Energiatieto Oy Omistus 14,2 % Asiakaspalvelu- ja toiminnanohjausjärjestelmän hallinnointi Pohjois-Suomen Voima Oy Omistus 26 % Fennovoiman ydinvoimahanke Vapo Oy Omistus 6,7 % Suomen Energiavarat Oy:n kautta Turve, biopolttoaineet, pelletti, sähkö ja lämpö Arvoketju kuvaa hyödykkeen vaiheittaista jalostumista valmiiksi tuotteeksi. Jokainen vaihe nostaa tuotteen arvoa. 4 Oulun Seudun Sähkö

7 Oulun seudun sähkö Jäsenyys ja asiakkuus Alatemmeksen Sähköosuuskunta Kempeleen Energiaosuuskunta Limingan Sähköosuuskunta Muhoksen Sähköosuuskunta Oulunsalon Sähköosuuskunta Salonpään Sähköosuuskunta Sähköosuuskunnat 1) Sähköosuuskunta Lumi Temmeksen Sähköosuuskunta Tyrnävän kirkonkylän Sähköosuuskunta Utajärven Sähköosuuskunta Vaalan Sähköosuuskunta Ängeslevän Sähköosuuskunta Jäsenyys 2) Asiakkaat Asiakkuus ja jäsenetu Lämmönmyynti Asiakkuus Sähkönsiirto Asiakkuus ja jäsenetu Sähkönmyynti Oulun Seudun Lämpö Oy Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy Energiapolar Oy 1) Sähköosuuskunnat ovat Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkön jäsenosuuskuntia. Lisäksi Keskusosuuskunnan yhteisöjäseniä ovat Limingan ja Tyrnävän osuusmeijerit sekä Kempeleen kunta. 2) Edellyttää henkilöasiakkuutta Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy:ssä. Vuosi lyhyesti Liikevaihto (1 000 euroa) Oulun Seudun Sähkö -konserni Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy Oulun Seudun Lämpö Oy Tilikauden tulos (1 000 euroa) Oulun Seudun Sähkö -konserni Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy Oulun Seudun Lämpö Oy Investoinnit (1 000 euroa) Oulun Seudun Sähkö -konserni Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy Oulun Seudun Lämpö Oy Asiakkaat Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy Oulun Seudun Lämpö Oy Energiamäärät (GWh) Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy:n sähkönsiirto Oulun Seudun Sähkön tuotanto Oulun Seudun Lämpö Oy:n lämpöenergian myynti Vuosikertomus

8 Toimitusjohtajan katsaus Visio ohjaa toimintaamme Oulun Seudun Sähkön visioon perustuvat liiketoiminnan tavoitteet ohjaavat toimintaamme. Tärkeintä on tuottaa kannattavasti asiakkaillemme ja jäsenillemme laadukkaat ja kilpailukykyiset palvelut. Oulun Seudun Sähkön toimialoja ovat sähkönsiirto, sähköntuotanto ja kaukolämpö. Olemme mukana myös sähkönmyynnissä. Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö on toisen asteen osuuskunta, jonka jäsenistön muodostavat pääasiassa kahdeksan kunnan alueella toimivat alueelliset sähköosuuskunnat. Niiden jäsenet ovat jäsenasiakkaitamme. Kaikki liiketoiminta on keskitetty keskusosuuskuntaan. Jäsenosuuskunnat ovat hallinnollisia toimijoita. Kuluttajaosuuskunnan perustehtävä on tuottaa jäsenistölle edullisia palveluja ja kasvattaa osuuskunnan arvoa. Tätä tehtävää keskusosuuskunta hoitaa yhdessä tytär- ja osakkuusyhtiöidensä kanssa. Toiminta-ajatuksen periaatteet kiteytyvät visiossamme ja siihen pohjautuvissa vuosien liiketoimintatavoitteissa ja toimen piteissä. Konsernille yhteisten tavoitteiden lisäksi kullekin liiketoiminnalle, sähkönsiirrolle, sähköntuotannolle ja kaukolämmölle, on asetettu omat tavoitteensa. Jäsenedut keskeisiä Viime vuosina olemme aktiivisesti pyrkineet nostamaan jäsenosuuskuntiemme jäsenmääriä ja konkretisoimaan jäsenomistuksen hyötyä. Keskeinen työväline on ollut sähkö- 6 Oulun Seudun Sähkö

9 Toimitusjohtajan katsaus energian ja kaukolämmön jäsenalennuksien nostaminen asteittain 0,17 sentistä 1,00 senttiin kilowattitunnilta. Jäsenmäärä on noussut noin kolmesta tuhannesta neljääntoista tuhanteen ja jäsenistön saama jäsenetu noin 1,8 miljoonaan euroon vuodessa. Jäsenedun kokonaismäärä kasvaa jatkossa jäsenistön määrän kasvaessa. Jäsenalennuksen korotusta ei ole nyt suunnitteilla. Kannattavuudesta huolehdittava jatkuvasti Sähkön siirtohinnoittelussa tavoitteemme olla noin kymmenen edullisimman toimijan joukossa on toteutunut. Kustannustason nousun ja suurten investointien vuoksi siirtohintoja jouduttiin nostamaan vuoden 2010 alussa noin 10 prosenttia. Edellinen korotus oli vuonna Liiketoimintaan kohdistuu jatkossakin hintapaineita, kuten kantaverkkomaksujen ja häviösähkökustannusten nousua. Silti uskomme pysyvämme edelleen tavoitteessamme. Kaukolämmön hinnoittelua ohjaavat käytettävissä olevat energialähteet ja liiketoiminnalle asetettu tuottovaatimus. Edelleen jatkuvan bioenergiaohjelman mukaisesti olemme jo nostaneet merkittävästi puuenergian ja turpeen osuutta kaukolämmön energialähteinä. Vuonna 2009 kaukolämpötoiminnan kannattavuus nousi tavoite tasolle. Kannattavuuden säilyttäminen kohtuullisena edellyttää lämmön tuotantoyksiköiden kustannustehokasta käyttöä ja aktiivista hinnoittelua. Siksi polttoaineiden hinnanmuutoksiin reagoidaan nopeasti. Lama vaikutti kannattavuuteen Konsernin kannattavuus putosi vuonna 2009 selvästi edellisvuoden ennätystuloksesta, kun sähköntuotannon kannattavuus heikkeni merkittävästi. Taantuma pudotti sähkön markkinahintaa ja Norjan vesivoiman tuotantoa siirrettiin tuleville vuosille säästämällä vettä altaisiin. Sähkönsiirron ja kaukolämmön kannattavuus oli tavoitteiden mukainen. Vuonna 2010 konsernin kannattavuuden odotetaan paranevan edelliseen vuoteen verrattuna. Osakkaaksi uudelle toimialalle Liiketoimintoja ei ole toistaiseksi onnistuttu laajentamaan tavoitteiden mukaisesti. Kaukolämpö on laajentunut uusille alueille Iissä ja Limingassa. Tavoitejaksolla uutta sähköntuotantoa ei ole saatu hankittua suunnitellulla tavalla. Sähkönsiirrossa kasvu on ollut pelkästään sisäistä. Vuonna 2009 tehtiin huomattava toimialajärjestely, kun Oulun Seudun Sähköstä tuli välillisesti yksi Vapo Oy:n omistaja. Useat energiayhtiöt perustivat Suomen Energiavarat Oy:n, joka osti Metsäliiton omistaman 49,9 prosentin osuuden Vapon osakkeista. Enemmistöosakkaaksi jäi edelleen Suomen valtio 50,1 prosentin osakeosuudellaan. Vapo Oy:n kautta osallistumme aktiivisesti bioenergian käytön kehittämiseen, joka onkin yksi Suomen ilmasto- ja energiastrategian kulmakiviä. Tulevia painotuksia Vuoden 2010 aikana käsitellään strategiaa ja määritellään liiketoimintatavoitteet tuleville vuosille. Visio on sama, mutta toimintaympäristön jatkuva muutos tuo uusia tavoitteita ja painotuksia. Mukana on myös nykyisiä tavoitteita päivitettynä. Monopoliaseman historiasta johtuen energiayritysten toiminta on perinteisesti painottunut teknisiin ja tuotannollisiin asioihin. Muutosta tapahtuu kuitenkin koko ajan yhä asiakaslähtöisempään suuntaan. Asiakkaat ovat entistä hintatietoisempia, kilpailuttavat ja haluavat uusia palvelumuotoja. Myös yhteiskunnallinen ympäristötietoisuus kasvaa ja asettaa haasteita palvelun tarjontaan. Vuoden 2010 aikana Oulun Seudun Sähkö ottaa käyttöön uuden asiakaspalvelu- ja toiminnanohjausjärjestelmän. Myös asiakkaiden sähkömittareiden vaihtaminen etäluettavaksi alkaa. Uusilla järjestelmillä vastaamme asiakkaiden muuttuneisiin odotuksiin. Muutokset voivat hyvästä valmistelusta huolimatta aiheuttaa alkuvaiheessa jonkin verran haittaa asiakkaille. Jatkamme myös sähkön ja lämmön ympäristöystävällisten tuotantomenetelmien kehittämistä. Toimintaprosessien uudistaminen sekä henkilöstön kouluttaminen ja motivointi ovat onnistumisen kannalta keskeisiä. Kiitän asiakkaita, henkilöstöä ja kaikkia sidosryhmiä kuluneesta vuodesta. Vuodesta 2010 tulee mielenkiintoinen. Risto Kantola toimitusjohtaja Vuosikertomus

10 SÄHKÖOSUUSKUNNAN JÄSENYYS Etuna edullinen energia Jäsenosuuskunnissa oli vuoden 2009 lopussa noin jäsentä. Tämä jäsenmäärä turvaa jäsenosuuskuntien jatkuvuuden ja toimintakyvyn. Oulun Seudun Sähkö antoi vuonna 2009 jäsenilleen noin 1,8 miljoonaa euroa jäsenalennuksina. Alennuksen suuruus riippuu käytetyn sähkö- tai lämpöenergian määrästä. Jos omakotitalossa käytetään sähkö- ja kaukolämpöenergiaa kwh vuodessa, alennus on 250 euroa. Keskimäärin jäsenet saivat alennusta 135 euroa vuodessa. Vapaaehtoinen jäsenyys Sähköosuuskunnan jäsenyys on avoin ja vapaaehtoinen eikä velvoita mihinkään. Oulun Seudun Sähkön asiakkuus pelkästään ei oikeuta jäsenetuihin, vaan niiden saaminen edellyttää liittymistä jäseneksi. Jäsenedut tulevat voimaan, kun asiakas on suorittanut 20 euron kertaluonteisen osuusmaksun. Alennusta saavat ne jäsenet, jotka ostavat sähköä Energiapolar Oy:ltä tai kaukolämpöä Oulun Seudun Lämpö Oy:ltä. Jäsenenä voi olla henkilöasiakas, jonka sähkönkäyttöpaikka on Oulun Seudun Sähkön toimialueella. Jäsenalennusta saa yhden sentin kilowattitunnilta. Toimiminen omassa jäsenosuuskunnassa Jäsen voi halutessaan osallistua jäsenosuuskuntansa osuuskuntakokoukseen, joka pidetään vuosittain huhtikuussa. Osuuskuntakokouksessa jokaisella jäsenellä on yksi ääni. Viime vuosina osuuskuntakokoukset on järjestetty keskitetysti kahtena osuuskuntatapahtumana, joiden suosio on vuosi vuodelta lisääntynyt. Vuoden 2009 tapahtumiin osallistui ennätykselliset 800 henkeä. Jokaisella jäsenosuuskunnalla on oma hallitus, joka ohjaa jäsenosuuskunnan toimintaa. Ne ovat hallinnollisia yksiköitä, eikä niillä ole omaa liiketoimintaa. Jokainen jäsenosuuskunta päättää itse toiminnastaan. Se voi esimerkiksi järjestää jäsenilleen tutustumismatkoja, tukea paikallisia hankkeita tai myöntää stipendejä. Vaikuttaminen Keskusosuuskunnassa Jokaisesta sähköosuuskunnasta kutsutaan edustaja Keskusosuuskunnan osuuskuntakokoukseen. Sitä kautta on mahdollisuus päästä vaikuttamaan Keskusosuuskunnan toimintaan. Nykyi nen jäsenmäärä varmistaa, että Keskusosuuskunnan hallintoon on tulevaisuudessakin löydettävissä energiaasioista kiinnostuneita henkilöitä. Jäsenosuuskuntien jäsenmäärän kehitys Esimerkki jäsenalennuksen kehityksestä 1) (euroa/vuosi) Jäsenalennukset vuonna 2009 Alennus kilowattitunnilta 1,00 senttiä Keskimäärin asiakasta kohden 135 euroa Alennukset yhteensä noin euroa 8 Oulun Seudun Sähkö 1) Esimerkissä jäsenasiakkaan sähkönkäyttö on kilowattituntia (kwh) vuodessa. Inkeri ja Matti Santaniemi olivat niiden 800 jäsenen joukossa, jotka osallistuivat vuonna 2009 jäsentapahtumiin. >

11 Jäsenetuna alennusta sähköstä ja lämmöstä 1 sentti kilowattitunnilta. Vuosikertomus

12 Sähkönsiirto Tavoitteena tyytyväiset asiakkaat Vuonna 2009 saatiin päätökseen muun muassa 10-vuotissuunnitelman mukaiset sähköasemainvestoinnit. Sähkönsiirrossa jo toteutetut kehitystoimenpiteet ovat parantaneet sähkön laatua tavoitteiden mukaisesti. Lähivuosina sähkömittareiden etäluenta ja muut pitkäjänteiset investoinnit palvelevat asiakkaita. Verkostoautomaation lisääminen, kaukokäyttöerotinten ohjausjärjestelmän uusiminen ja 10-vuotissuunnitelman mukaisten verkostoinvestointien toteuttaminen ovat jo lyhentäneet selkeästi vikatilanteissa asiakkaiden keskeytys aikoja. Etäluettavien mittareiden vaihtoprojekti vuosina on käynnistetty. Uusien mittareiden avulla asia kas voi aiempaa helpommin seurata ja suunnitella säh könkäyttöään. Lisäksi sähkön laadun valvonta sekä vikojen rekisteröinti ja hallinta nopeu tuvat. Verkon suunnittelu paranee kuormitustilanteiden mittauksen tarkentuessa. Loppuvuosi paransi tulosta Vuosi oli edellistä kylmempi, mutta pitkäaikaista keskilämpötilaa lämpimämpi. Sähköä käytettiin 2,3 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Sähkönsiirto kasvoi erityisesti lokajoulukuussa. Kulunut vuosi oli kolmas perättäinen, jolloin myrskyjaksot olivat vaatimattomia ja vahingot vähäisiä. Verkon käytön ja kunnossapidon kustannukset eivät juuri kasvaneet edellisestä vuodesta. Kustannuksista nousivat kantaverkkomaksut, verkkovuokra ja ostetut palvelut. Ostopalvelujen kustannustehokkuuteen kiinnitetään jatkossakin huomiota. Vuonna 2010 välttämättömät investoinnit nostavat siirtohintaa 10 prosenttia. Siirtohinta säilyy kuitenkin noin kymmenen halvimman siirtoyhtiön hintojen joukossa. Tulos oli budjetoitua parempi. Vuonna 2010 tuloksen odotetaan vielä hieman paranevan. Liittymien kysyntä laski edelleen Liittymien rakentaminen vuonna 2009 väheni noin 30 prosenttia eli lähes yhtä paljon kuin edellisvuonna. Uusien liittymien määrä, 189, oli edellisen kerran vuonna 1996 näin pieni. Vuonna 2005 tehtiin ennätykselliset 501 liittymää. Uusista liittymistä merkittävä osa rakennettiin kaava-alueiden ulkopuolelle. Ainoastaan Kempeleessä liittymärakentaminen kaava-alueilla jatkui entiseen tapaan. Vuoden lopulla elpymisen merkkejä oli havaittavissa muuallakin. Verkon uusiminen hyvässä vauhdissa Limingan sähköasema korvattiin uudel la ja Muhoksen sähköasemaa laajennettiin hankkimalla toinen päämuuntaja. Valitettava vahinko oli vuosi sitten valmistuneen Kempeleen toisen sähköaseman tulipalo lokakuussa. Se saatiin kuitenkin pakkasjaksolle väli aikaiseen käyttöön. Välille Kempele Oulunsalo valmistunut 20 kilovoltin kaapeli yhteys palvelee sähköasemien keskinäistä korvattavuutta ja auttaa vikatilanteiden hallinnassa. Uutta 20 kilovoltin johtoa rakennettiin lähes seitsemän kilometriä ja saneerattiin 43 kilometriä. Vuonna 2010 aloitetaan vanhimmissa, sähkönlaadultaan heikoimmissa muuntopiireissä pienjännitejohtojen uusiminen. Sähkönlaatu paranee ja keskeytykset vähenevät. Verkostoautomaatiota lisätään edelleen erityi- Sähkönsiirron vastuualue Oulunsalo Kempele Muhos Lumijoki Utajärvi Liminka Tyrnävä Siirretty sähköenergia (GWh) Keskeytykset (min./asiakas) Vaala odottamattomat keskeytykset suunnitellut keskeytykset 10 Oulun Seudun Sähkö

13 Sähkönsiirto sesti pisimmille johtohaaroille ja paikallisia käyttöerotinasemia liitetään kaukokäyttöön. Mikrotuotantolaitosten verkkoon liittämiseksi valmistaudutaan kertomalla kuluttajille periaatteista. Sähköauto jen markkinoille tuloa seurataan aktii visesti ja ollaan valmiita tarvittaviin ratkaisuihin. Lisäksi valmistaudutaan Oulunsalo Hailuoto-tuulipuiston toteutumiseen ja liittämiseen verkkoon. Siirtohinnoittelun kohtuullisen tuoton laskenta hakee uomiaan Sähköverkkotoiminta on luonnollinen monopoli, jota Energiamarkkinavirasto valvoo. Sen mukaan Oulun Seudun Sähkö oli ylittänyt ensimmäisellä valvontajaksolla kohtuullisen tuoton. Päätös johti Oulun Seudun Sähkön valitukseen Markkinaoikeuteen. Päätöksen mukaan ensimmäisen jakson ylituotto aleni 75 prosenttia. Ylituotoksi jäänyt osuus on jo kompensoitunut meneillään olevan toisen valvontajakson alussa. Sähkönsiirron toimialue kattaa kahdeksan kuntaa. Oulun Seudun Sähkö noudattaa asiakkaille edullista hinnoittelua, joka arvioiden mukaan täyttää kohtuullisuuden vaatimukset meneillään olevalla valvontajaksolla. Sähkötarkastaja Veijo Kemppainen ja lentoaseman päällikkö Pekka Mäntynen tarkastelevat rullaustien reunavalaisinta. Finavian Oulun lentoasema on suuri sähkönkäyttäjä. > Siirtoasiakkaat Sähkönsiirto toimialueella 2009 Kempele 26 % Oulunsalo 20 % Tyrnävä 10 % Utajärvi 8 % Muhos 15 % Vaala 3 % Liminka 15 % Lumijoki 3 % Verkkotoiminta Muutos % vuodesta Sähkönsiirto verkkoalueella 450 GWh +2,3 Asiakkaita ,7 110 kv:n johdot 16 km 0 20 kv:n johdot km +0,9 0,4 kv:n johdot km +0,4 Jakelumuuntamot ,2 Sähköasemat 12 0 Kauko-ohjattavia erotinasemia 39 0 Vuosikertomus

14 SähkönTUOTANTO Taantumalla suuri vaikutus Sähkön tuotantoliiketoiminnan tavoitteita ovat hyvä kannattavuus ja uuden tuotantokapasiteetin hankkiminen. Kannattavuus vaihtelee vuosittain, mutta keskimääräinen tavoite saavutetaan. Lisäkapasiteetin hankinnassa ei ole vielä päästy tavoitteeseen. Vuosille sähkön tuotantoliiketoiminalle on asetettu kaksi tavoitetta. Liiketoiminnan nettotuloksen tulee olla keskimäärin vähintään kolme miljoonaa euroa. Toisena tavoitteena on päätökset yhteensä 100 gigawattitunnin tuotantokapasiteetin lisähankinnasta joko itse tai osakkuusyhtiöiden kautta. maa ja pienvesivoiman rakentamista Norjaan. Uuden tuotantokapasiteetin hankinnassa painopiste on päästöttömissä ja uusiutuvissa energialähteissä. Tavoitejaksolla uutta kapasiteettia on hankittu noin 20 gigawattituntia. Suurin yksittäinen lisäosuus on ostettu rakenteilla olevasta Olkiluoto 3 -ydinvoimayksiköstä. Tuotantokapasiteetin hankintaa jatketaan. Tavoitteiden saavuttaminen haasteellista Oulun Seudun Sähkö myy tuottamansa sähkön Pohjoismaiseen sähköpörssiin Nord Pooliin päivittäisellä markkinahinnalla eli spot-hinnalla. Kannattavuuden turvaamiseksi käytetään ennuste- ja raportointijärjestelmiä, joilla seurataan ja ohjataan aktiivisesti tuotantoa sekä suojataan myyntihintaa johdannaismarkkinoilla enintään kolmeksi vuodeksi eteenpäin. Tuotannon nettotulos vuonna 2009 oli 2,0 miljoonaa euroa, kun se edellisenä vuonna oli 4,8 miljoonaa euroa. Vuoden 2010 ennusteen mukaan kolmen vuoden tavoite ylitetään jonkin verran. Uuden tuotantokapasiteetin saamiseksi Oulun Seudun Sähkö on edistänyt uusia hankkeita, kuten tuulivoikutusta tulokseen vaimensivat aikaisemmin tehdyt hinnan suojaukset. Vuodesta 2008 keskimääräinen myyntihinta laski vain viisi prosenttia. Vuonna 2010 sähkön keskimääräisen myyntihinnan odotetaan olevan suunnilleen edellisen vuoden tasolla. Matalasta spot-hinnasta joh tuen sähköä tuotettiin 16 prosenttia vähemmän kuin vuonna Tuotannosta 90 prosenttia tehtiin uusiutuvilla energialähteillä. Vesivarastot hyvällä tasolla Huolimatta hyvästä vesivuodesta Norjassa vesivoimalla tuotetun sähkön määrä putosi 11 prosenttia. Vettä säästettiin altaisiin tulevien vuosien tuotantoon. Kemijoen voimalaitosten tuotanto palasi vuoden 2008 huipputuotannon jälkeen normaalille tasolle. Vuoden 2009 lopussa Svartisenin voimalaitoksen vesivarastot olivat lähes täynnä ja Ranan voimalaitoksen altaat normaalilla tasolla. Kemijoen vesistön allastilanne oli lähellä normaalia. Vesivoiman tuotantomäärän odotetaan kasvavan normaaliksi vuonna Norjan pienvesivoiman kehittäminen Kymppivoima Hydro Oy:n kautta on edennyt niin, että tuotanto on Sähköntuotannon energialähteet Taantuma pudotti kannattavuutta ja tuotantomääriä Tuotantoliiketoiminnan tulos jäi vuonna 2009 alle puoleen edellisen vuoden ennätyksellisestä tuloksesta. Tulosta pudottivat alentunut sähkön keskimääräinen myyntihinta ja erityisesti alentunut tuotantomäärä. Vuonna 2010 kannattavuuden odotetaan nousevan. Nord Poolin spot-hinta Suomessa vuonna 2009 oli keskimäärin 37 euroa megawattitunnilta eli 27 prosenttia matalampi kuin edellisenä vuonna. Taantuman seurauksena markkinahintaa pudottivat muun muas sa sähkön käytön väheneminen ja hiilen hinnan aleneminen. Vesivoimaa oli tarjolla runsaasti. Oulun Seudun Sähkössä markkinahinnan voimakkaan putoamisen vai- Vesi 80 % Hiili 4 % Tuuli 4 % Öljy 0 % Puu 6 % Kierrätyspolttoaineet Turve 4 % 2 % Sähkön kokonaistuotanto (GWh) Oulun Seudun Sähkö

15 SähkönTUOTANTO voitu aloittaa yhdellä voimalaitoksella. Pienvesivoiman kehittämistä jatketaan suunnitelman mukaisesti. Svartisenin voimalaitoksen toisen turbiiniyksikön rakennusprojekti on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Uusi turbiinilaitos on tarkoitus ottaa koekäyttöön joulukuussa Alholma markkinoiden puristuksessa Alholmassa sähköä tuotetaan puulla, turpeella, energiajätteellä ja kivihiilellä lauhdetuotantona, joten voimalan käyttöön ja kannattavuuteen vaikuttavat merkittävästi sähkön markkinahinta ja polttoaineiden hinnat. Vuonna 2009 tuotanto oli vain noin kaksi kolmasosaa tavanomaisesta. Vuonna 2010 tuotantomäärän odotetaan nousevan. Alholman laitokselle selvitetään erillisen jätteenpolttolaitoksen rakentamista. Laitos sai ympäristöluvan joulukuussa Tuulivoiman osuus neljä prosenttia Vuonna 2009 Oulun Seudun Sähkön kaikki tuulivoimalaitokset olivat koko vuoden normaalisti käytössä. Tuulivoiman osuus sähkön tuotannosta oli neljä prosenttia, mikä on valtakunnallisessa vertailussa korkea luku. Oulun Seudun Sähkö on mukana kehittämässä tuulivoimaa voimakkaasti usean yhtiön ja yhteistyötahon kautta. Suurin hanke on Oulunsalo Hailuoto-tuulipuisto, jota valmistellaan yhteistyössä Metsähallituksen ja Oulun Seudun Sähkö omistaa sähkön tuotantoosuuksia, joiden tuotot käytetään konsernin kehittämiseen. Lumituuli Oy:n kanssa. Alueelle suunnitellaan noin 50 voimalan tuulipuistoa. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi valmistuu keväällä Eduskunnalta merkittäviä päätöksiä Eduskunnalta odotetaan keväällä 2010 periaatepäätöstä yhden tai useamman ydinvoimalaitoksen rakentamisluvasta. Oulun Seudun Sähkö on osakkaana Fennovoima Oy:n ydinvoimalahankkeessa ja Teollisuuden Voima Oy:n Olki luoto 4 -hankkeessa. Tuulivoimahankkeiden eteneminen riippuu ratkaisevasti eduskunnan päätöksestä valmisteilla olevasta syöttötariffijärjestelmästä. Se toteutunee. Mutta onko tulevan tariffin hintataso riittävä hankkeiden laajamittaiseen toteuttamiseen? Tuotantoliiketoimintaan vaikuttavat merkittävästi ympäristönäkökohdat, joiden vaikutus korostuu yhä. Toimintaympäristöön liittyy aina myös viranomaisten vahva ohjaus. Sähköntuotanto (GWh) Muutos % 2009 vuodesta 2008 Vesivoima Kemijoki Svartisen Rana Tuulivoima Kymppivoima Propel Voima 1 17 Tunturituuli 0,03 11 Lauhdevoima Alholma Yhteensä Nuoret omaksuvat uusia sähköisiä kanavia. Elli ja Aatu pitävät yhteyttä kavereihin luontevasti netin kautta. > Vuosikertomus

16 KAUKOLÄMPÖ Kaukolämmön toimintaympäristö muuttuu Toimialueen laajentaminen, bioenergian osuuden lisääminen ja pääoman tuoton vakiinnuttaminen tavoitetasolle ohjaavat toimintaa. Uusiutuvan energian käyttö ja energiatehokkuus ovat jo kehittyneet oikeaan suuntaan. Kaukolämmön vahvuuksia ovat paikallisuus, toimintavarmuus, helppokäyttöisyys, vakaa hinta, ympäristöystävällisyys ja energiatehokkuus. Näillä voidaan vastata tuleviin ilmastohaasteisiin ja lisätä kaukolämpöä taajamien johtavana lämmitys järjestelmänä. Vuosille tärkeimmät liiketoimintatavoitteet ovat sijoitetun pääoman tuoton vakiinnuttaminen vähintään 10 prosenttiin, bio energian osuuden nostaminen lämmöntuotannossa, biopolttoaineiden saatavuuden varmistaminen ja toimialueen laajentaminen. Valinnoilla kannattavuutta Lämpöenergian hinnoittelurakenteita uudistettiin vuoden 2009 aikana. Perusmaksujen määritykset tarkistettiin ja liittymismaksuissa kiinnitettiin huomiota liityntäjohdon aiheuttamiin kustannuksiin. Lämmön tuotantokustannusten nousun vuoksi lämmön myyntihintoja nostettiin keskimäärin yhdeksän prosenttia edellisvuodesta. Lämpökeskusten polttoainevalintoja ohjasi taloudellisuus. Valinnoissa huomioitiin käytettävissä oleva tekniikka, lupa-asiat soveltuvin osin ja asiakassuhteet. Energiahakkeen hinnan nousu loppuvuonna pakotti lisäämään huomattavasti palaturpeen käyttöä. Kempeleen kaukolämpö ostetaan Oulun Energialta. Vuonna 2011 päättymässä olevalle ostosopimukselle neuvoteltiin teknis-taloudellisesti hyvä viiden vuoden jatkosopimus. Budjetin mukaiset liiketoiminnalliset tavoitteet saavutettiin. Lämmöntuotannolle ja -myynnille tyydyttävät sääolot, uudet asiakkaat ja bio poltto aineiden käytön lisääntyminen vaikuttivat tulokseen myönteisesti. Tavoitekaudelle asetettu tuotto tavoite on saavutettavissa. Bioenergia vaikuttaa investointeihin Kaukolämpöverkkoja laajennettiin muun muassa Muhoksella ja Kiimingin Jäälissä. Verkkoa ja uusia liittymiä rakennettiin ennätysmäärä. Muhoksen uuden biolämpökeskuksen hankinnas- ta päätettiin keväällä. Rakentaminen alkoi heinäkuussa ja laitos valmistuu maaliskuussa Bioenergian osuuden nostamiseksi jatkettiin aiemmin aloitettua ja ensi vuonna jatkuvaa ohjelmaa. Potentiaalisista asiakkaista tehtiin selvitys keväällä Kempeleessä, Iissä ja Jäälissä. Iin alueen kaukolämmön tuotantomallista tehtiin kannattavuustarkastelu ja alustava tekninen ratkaisuehdotus. Tavoitekaudelle asetettu 70 prosentin bioenergian osuus lämmöntuotannossa on jo saavutettu tehokkaalla polttoaineiden käytöllä ja mittavilla investoinneilla. Niillä lisätään uusiutuvien polttoaineiden käyttömahdollisuuksia Muhoksella, Limingassa, Iissä ja Jäälissä. Vuonna 2009 investointeihin käytettiin kolme miljoonaa euroa. Seuraavalle vuodelle on varattu 1,7 miljoonaa euroa. Jatkuvuutta polttoainehankintaan Jo syksyllä 2008 neuvoteltiin polttoainetoimittajien kanssa pitkäaikaiset sopimukset biopolttoaineiden saatavuuden ja toivotun hintakehityk- Kaukolämpöalueet Kaukolämmön myynnin jakauma Ii Jääli Lumijoki Liminka Tyrnävä Kempele Päivärinne Muhos Kempele 49 % Muhos 20 % Ii 9 % Liminka 8 % Tyrnävä 6 % Kiiminki 3 % Lumijoki 2 % Lähilämpö 3 % Kiimingissä kaukolämpöä myydään vain Jäälissä. 14 Oulun Seudun Sähkö

17 KAUKOLÄMPÖ sen varmistamiseksi. Sopimusten mukaiset energiahakkeen ja palaturpeen hinnantarkistukset tehtiin toukoheinäkuussa. Vuoden 2009 aikana selvitettiin teollisuuden sivutuotteiden hyödyntämistä sekä keskitettyä polttoaineiden varastoinnin ja käsittelyn järjestämistä. Iissä jatkettiin alkuvuonna vaneritehtaan viilujätteen käyttöä polttoaineena ja marraskuussa otettiin koe-erät sahalaitoksen sivutuotetta hakkeena. Limingan Ankkurilahdesta ostettiin lämpökeskustontti. Sille voidaan sijoittaa polttoaineen varastointiin ja käsittelyyn tarkoitettuja rakennuksia. Omissa lämpökeskuksissa käytettiin polttoaineita yhteensä 87,1 gigawattituntia. Kempeleen kaukolämpö verkkoon ostettiin lämpöä 70,9 gigawatti tuntia. Uusia haasteita Tavoitteiden mukaisesti toimintaa pyritään laajentamaan Oulun talousalueella. Useasta lähialueen kaukolämpöliiketoiminnasta on jätetty tarjoukset, osa jo vuoden 2008 aikana. Niistä Limingan Tupoksesta saatiin periaatepäätös marraskuussa. Alueelle rakennetaan lähivuosina kaukolämpöjärjestelmä, jossa on lämmöntuotantoyksikkö ja jakeluverkosto. Kaukolämpötoimintaa harjoitetaan Oulun talousalueella. Kaukolämpötoiminnan yleistä kehitystä seurataan ja pyritään tekemään liiketoimintakauppoja. Uusien kaukolämpöalueiden liittämistä toiminnan piiriin selvitetään. Vuonna 2010 kaukolämpötoiminnassa kiinnitetään huomiota tehtäväjärjestelyihin, henkilöstön koulutukseen ja työhyvinvointiin. Koneurakoitsija Pentti Niemelä toimittaa Iin lämpölaitokselle metsähaketta. > Kaukolämpöasiakkaat Kaukolämmön energialähteet Ostolämpö 45 % Raskasöljy 15 % Energiahake 28 % Kevytöljy 2 % Palaturve 10 % Kaukolämpötoiminta Muutos % vuodesta Lämpöenergian myynti 126 GWh +6 Lämpöasiakkaita Lämpökeskukset 84 MW +2 Kaukolämpöverkot 86 km +9 Vuosikertomus

18 16 Oulun Seudun Sähkö Hallinnon ja henkilöstön yhteisenä päämääränä on menestyvä yritys.

19 Hallinto Päätöksenteko ja päivittäinen toiminta Hallinnossa toimivat jäsenosuuskuntien edustajat. Keskusosuuskunnan luottamushenkilöt ovat vastuussa toiminnastaan jäsenistölle. Konsernin suuntaviivat perustuvat visioon, jonka pohjalta johtoryhmä laatii liiketoimintatavoitteet. Toimintaa kehitetään jatkuvasti arkisen työn yhteydessä. Hallitus on hyväksynyt vuosille kaikille konsernin liiketoiminnoille visioon pohjautuvat tavoitteet. Niille on yhteistä toimintavolyymien kasvattaminen, toimintavarmuuden lisääminen, palvelun parantaminen ja kannattavuuden turvaaminen. Osuuskuntakokous Ylintä päätösvaltaa Keskusosuuskunnassa käyttää osuuskuntakokous, jossa on edustaja jokaisesta jäsenosuuskunnasta ja yhteisöstä. Jäsenosuuskunnan hallitus antaa valtakirjan edustajalleen, jolla on kokouksessa yksi ääni. Osuuskuntakokous muun muassa vahvistaa tilinpäätöksen, päättää vastuuvapauden myöntämisestä ja valitsee hallintoneuvoston jäsenet erovuoroisten tilalle. Vuoden 2009 osuuskuntakokous pidettiin 21. huhtikuuta. Kokouksessa vahvistettiin tilinpäätös sekä myönnettiin hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenille sekä toimitusjohtajalle vastuuvapaus vuoden 2008 tileistä ja hallinnosta. Sääntöjen mukaan Keskusosuuskunnan hallintoneuvostoon kuuluu vähintään 13 ja enintään 22 jäsentä, jotka valitaan kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Hallintoneuvoston jäsenistä erovuorossa olivat Rauno Hekkala Oulunsalosta, Osmo Heikkinen Muhokselta, Pentti Kennilä Limingasta, Kauko Kinnunen Utajärveltä, Toivo Kinnunen Tyrnävältä, Tiina Rajala Kempeleestä ja Riku Vinkki Oulunsalosta. Ikäpykälän vuoksi Kauko Kinnusta ja Toivo Kinnusta ei voitu valita uudelleen. Kauko Kinnusen tilalle kaudelle valittiin Kyösti Juujärvi Utajärveltä ja Toivo Kinnusen tilalle Arja Pullinen Tyrnävältä. Muut erovuoroiset valittiin uudelleen kaudelle Hallintoneuvosto Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja päättää toiminnan huomattavasta supistamisesta tai laajentamisesta. Sääntöjen mukaan hallintoneuvostoon valitaan edustajia kuntien asiakasmäärien perusteella seuraavasti: Asiakkaita Edustajia hallintoneuvostoon alle yksi kaksi yli kolme Osuuskuntakokous voi valita hallintoneuvostoon vain osuuskunnan vastuu - alueella asuvan osuuskunnan palveluk - sia käyttävän henkilön tai jäsenyhteisön edustajan. Vuoden 2009 hallintoneuvoston jäsenet ja erovuodet: Seppo Yli-Elsilä, pj Liminka 2010 Osmo Heikkinen Muhos 2009 Rauno Hekkala Oulunsalo 2009 Juha Hemmilä Lumijoki 2011 Tuure Karkulahti Kempele 2011 Pentti Kennilä Liminka 2009 Kauko Kinnunen Utajärvi 2009 Toivo Kinnunen Tyrnävä 2009 Tapio Koskela Liminka 2010 Tapani Mikkonen Utajärvi 2010 Paavo Niemelä Tyrnävä 2011 Kauko Pakaslahti Lumijoki 2011 Pekka Päätalo Oulunsalo 2010 Tiina Rajala Kempele 2009 Pertti Sankilampi Kempele 2010 Kari Siira Tyrnävä 2010 Seppo Tikkanen Muhos 2011 Veikko Tossavainen Vaala 2011 Pentti Tuovinen Utajärvi 2011 Riku Vinkki Oulunsalo 2009 Väinö Väänänen Muhos 2010 Matti Yrjämä Vaala 2010 < Asiakasneuvoja Riitta Siipo, johtaja Jukka Kaarre, hallituksen jäsen Pentti Takkinen, verkostoinsinööri Risto Pirinen, lämpölaitosasentaja Ari Kukkonen ja hallintoneuvoston jäsen Tiina Rajala osallistuvat omissa tehtävissään Oulun Seudun Sähkön kehittämiseen. Vuosikertomus

20 Hallinto Hallintoneuvosto kokoontui 1.4. ja Ensimmäisessä kokouksessaan hallintoneuvosto valitsi hallituksen erovuorossa olleet varsinaiset jäsenet Pentti Kestin ja Jukka Matinollin jatkamaan kaudelle Varajäseneksi Kauko Pakaslahden tilalle valittiin kaudelle Esa Prokkola Lumijoelta. Osuuskuntakokous valitsi vuonna 2008 Kauko Pakaslahden hallintoneuvoston jäseneksi, eikä hän voi siksi toimia enää hallituksen varajäsenenä. Toisessa kokouksessa toimitusjohtaja Kantola esitteli hallintoneuvostolle Vapon osakkeiden hankintaa. Hallitus Hallituksen tärkein tehtävä on toiminnan suuntaviivojen määrittely ja niiden toteutumisen seuraaminen. Hallitus keskittyy pitkän aikavälin kilpailukyvyn parantamiseen jäsenistön parhaaksi. Se seuraa myös ympäristöä ja kilpailutilannetta. Hallitus päättää toiminnan kannalta merkitykselliset asiat, kuten liiketoiminnan laajentamisen ja muut liiketoimintaan liittyvät keskeiset asiat, ylimmän johdon valinnan, kiinteistökaupat, laina- ja takausasiat sekä hinnoitteluperusteet. Vuoden 2009 hallituksen jäsenet ja erovuodet: Varsinaiset jäsenet Eero Holma, pj Kempele 2010 Ossi Sainila, vpj Liminka 2011 Pentti Kesti Muhos 2009 Jukka Matinolli Tyrnävä 2009 Pentti Takkinen Oulunsalo 2010 Varajäsenet Risto Näpänkangas Vaala 2011 Esa Prokkola Lumijoki 2011 Hallitus kokoontui 10 kertaa ja käsitteli 103 asiaa. Toimitusjohtaja Risto Kantola toimi hallituksen esittelijänä ja johdon assistentti Tarja Ollikainen sihteerinä. Tytäryhtiöiden hallinto Konsernin tytäryhtiöt ovat yritysmuodoltaan osakeyhtiöitä, joilla on vuodeksi kerrallaan valittava oma hallitus. Konsernin sisäistä toimintaa ohjaa konserniohje. Emoyhtiön hallitukseen tuodaan tytäryhtiöiden tärkeimmät asiat. Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy Vuoden 2009 toiminnan suuntaviivat perustuivat oman toiminnan ja alan kehittämistarpeisiin sekä verkon vaatimiin korvausinvestointeihin. Vuoden 2009 hallituksen jäsenet: Risto Kantola, pj Jukka Kaarre Osmo Rautio Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy vaalin jälkeisen varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Varsinainen yhtiökokous pidettiin Kokous vahvisti vuoden 2008 tilinpäätöksen, myönsi hallitukselle ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden vuoden 2008 tileistä ja hallinnosta sekä valitsi vuoden 2009 hallituksen. Hallitus kokoontui 7 kertaa ja käsitteli 52 asiaa. Toimitusjohtaja Yrjö Vilhunen toimi hallituksessa esittelijänä ja sihteerinä. Oulun Seudun Lämpö Oy Kaukolämpöliiketoiminnassa vuonna 2009 painottuivat erityisesti lämmöntuotannon ja jakelun investointipäätökset sekä bioenergiaohjelman jatkaminen. Vuoden 2009 hallituksen jäsenet: Risto Kantola, pj Jukka Kaarre Yrjö Vilhunen Hallinto-organisaatio Sähköosuuskunnat, 12 kpl Muut yhteisöt, 3 kpl Osuuskuntakokous, 15 edustajaa Edustaja jokaisesta sähköosuuskunnasta ja yhteisöstä Hallintoneuvosto, 22 jäsentä Osuuskuntakokous valitsee asiakasjakauman mukaan Hallitus, 5 jäsentä Hallintoneuvosto valitsee kolmeksi vuodeksi kerrallaan 18 Oulun Seudun Sähkö

21 Hallinto Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy vaalin jälkeisen varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Varsinainen yhtiökokous pidettiin Kokous vahvisti vuoden 2008 tilinpäätöksen, myönsi hallitukselle ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden vuoden 2008 tileistä ja hallinnosta sekä valitsi vuoden 2009 hallituksen. Hallitus kokoontui 8 kertaa ja käsitteli 55 asiaa. Toimitusjohtaja Osmo Rautio toimi hallituksessa esittelijänä ja sihteerinä. Tarkastustoiminta Osuuskuntakokouksen valitsemina Keskusosuuskunnan tilintarkastajina toimivat Jari Nurkkala, KHT ja Simo Salonen, KHT. Varatilintarkastajina toimivat edelleen Anja Karppinen-Koponen, HTM, ja Pohjois-Suomen Tilintarkastustoimisto Oy, KHT-yhteisö. Sähköverkon varmennustarkastukset suoritti Veli Matilainen Inspecta Oy:stä. Konsernin henkilöstö Oulun Seudun Sähkön visio edellyttää henkilöstöltä monipuolista ja ammattitaitoista osaamista. Toimintarakenteesta johtuen keskeisessä asemassa ovat myös osaavat palveluntuottajat ja yhteistyökumppanit. Vuoden 2009 lopussa Oulun Seudun Sähkössä oli työssä 15, Verkkopalveluissa 15 ja Oulun Seudun Lämmössä 10 henkilöä. Lisäksi konserni tarjoaa alan opiskelijoille harjoittelupaikkoja ja lopputyön aiheita. Kaikki konsernin palveluksessa olevat ovat mukana tulospalkkiojärjestelmässä. Tavoitteiden saavuttamisen taso määrittelee tulospalkkion suuruuden. Jokainen henkilökuntaan kuuluva käy esimiehensä kanssa kehityskeskustelun vuosittain. Koulutuskartoituksen perusteella vuonna 2009 tehtiin jokaiselle henkilökohtaiset koulutussuunnitelmat. Asiakaspalvelukoulutuksen lisäksi on valmistauduttu uuteen asiakaspalveluja toiminnanohjausjärjestelmään. Työhyvinvoinnin kehittämiseksi vuonna 2008 perustettu työryhmä jatkoi työtään kevääseen 2009 saakka. Henkilöstöä motivoitiin fyysisen kunnon ylläpitämiseen ja parantamiseen järjestämällä puolen vuoden kuntoohjelma henkilökohtaisine testeineen ja tavoitteineen. Työsuojeluasiat käsitellään työsuojelutoimikunnassa. Konsernilla on myös virkistystoimikunta, jolla on vuosittainen määräraha toimintaan. Lisäksi konserni järjestää kaksi kertaa vuodessa henkilökunnalleen virkistys päivän. Keskuskauppakamarin hopeisen ansiomerkin kahdenkymmenen vuoden palveluksesta saivat järjestelmäsuunnittelija Jari Heikkala, lämpölai tos asentaja Pekka Mettovaara, toimitusjohtaja Osmo Rautio ja maastosuunnittelija Mauri Skantsi. Pronssisen ansiomerkin kymmenen vuoden palveluksesta sai lämpölaitosasentaja Ari Kukkonen. Viestintä Konsernin uudet verkkosivut otettiin käyttöön keväällä. Myös graafinen ohjeisto uudistettiin. Kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä asiakaslehti Valokaari jaetaan toimialueen kaikkiin talouksiin ja yrityksiin. Vuosikertomus postitetaan kaikille jäsenille ja keskeisille sidosryhmille. Koko konsernia koskevassa sisäisessä viestinnässä käytetään intranetiä. Kannatus- ja tukitoiminta Osuuskuntaperiaatteeseen kuuluu yhteiskunnan toimintaan osallistuminen. Keskusosuuskunta tuki vuoden aikana järjestötoimintaa yhteensä eurolla. Tuki kohdistettiin pääosin omalla toimialueella urheilu-, kulttuuri- ja muuhun yhteiskunnalliseen toimintaan. Erityiskohderyhmänä olivat nuoret. Konsernin organisaatio Toimitusjohtaja Risto Kantola Johdon assistentti Tarja Ollikainen Palvelut Jukka Kaarre johtaja 12 henkilöä Sähköntuotanto Risto Kantola toimitusjohtaja 2 henkilöä Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy Yrjö Vilhunen toimitusjohtaja 15 henkilöä Oulun Seudun Lämpö Oy Osmo Rautio toimitusjohtaja 10 henkilöä Vuosikertomus

22 Tilinpäätökseen liittyviä tietoja Konsernituloslaskelma Tilikausi (1 000 euroa) LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Sähkön ja lämmön ostot Aine- ja tarvikeostot Varaston muutos Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista Sijoitustoiminnan tuotot 0 94 Muut korko- ja rahoitustuotot Korkokulut ja muut rahoituskulut Konsernin liikevaihto ja tulos (miljoonaa euroa) liikevaihto Konsernin investoinnit (miljoonaa euroa) tulos VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tuloverot Laskennallisen verovelan muutos TILIKAUDEN VOITTO Oulun Seudun Sähkö konserniin kuuluvat Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö emoyhtiönä sekä tytäryhtiöt Oulun Seudun Lämpö Oy ja Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy. 20 Oulun Seudun Sähkö

23 Konsernitase (1 000 euroa) VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Verkosto Koneet ja kalusto Keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet Muut sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Pitkäaikaiset Pääomalaina Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset Vastaavaa yhteensä VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osuuspääoma 5 5 Vararahasto Edellisten tilikausien voittovarat Tilikauden voitto VIERAS PÄÄOMA Liittymismaksut ja muut velat Liittymismaksut Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Laskennallinen verovelka Lyhytaikainen Ostovelat Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset Muut velat Siirtovelat Vastattavaa yhteensä Vuosikertomus

24 Tilinpäätökseen liittyviä tietoja Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkön tuloslaskelma Tilikausi (1 000 euroa) LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Sähkön ostot Aine- ja tarvikeostot Ulkopuoliset palvelut Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkön liikevaihto ja tulos (miljoonaa euroa) Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut liikevaihto tulos Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkön investoinnit (miljoonaa euroa) LIIKEVOITTO Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista Sijoitustoiminnan tuotot 0 94 Muut korko- ja rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä 22 1 Muilta Korko- ja muut rahoituskulut Sijoitustoiminnan kulut VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO Oulun Seudun Sähkö

25 Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkön tase (1 000 euroa) VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Sähköverkosto Koneet ja kalusto Keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä Muut osakkeet ja osuudet Muut sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Pääomalaina Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset Vastaavaa yhteensä VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osuuspääoma 5 5 Vararahasto Edellisten tilikausien voittovarat Tilikauden voitto TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Kertynyt poistoero VIERAS PÄÄOMA Liittymismaksut ja muut velat Liittymismaksut Lainat rahoituslaitoksilta Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Ostovelat Velat saman konsernin yrityksille Muut velat Siirtovelat Vastattavaa yhteensä Vuosikertomus

26 Tilinpäätökseen liittyviä tietoja Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy:n tuloslaskelma Tilikausi (1 000 euroa) LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot 9 30 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Aine- ja tarvikeostot Ulkopuoliset palvelut Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy:n liikevaihto ja tulos (miljoonaa euroa) Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista 0 0 Muut korko- ja rahoitustuotot 6 25 Korkokulut ja muut rahoituskulut liikevaihto tulos Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy:n investoinnit (miljoonaa euroa) 0,10 0,08 0,06 0,04 0, VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tuloverot 2 43 TILIKAUDEN VOITTO Oulun Seudun Sähkö

27 Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy:n tase (1 000 euroa) VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset Vastaavaa yhteensä VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma Muut rahastot Edellisten tilikausien voittovarat Tilikauden voitto VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat Velat saman konsernin yrityksille Muut velat Siirtovelat Vastattavaa yhteensä Vuosikertomus

28 Tilinpäätökseen liittyviä tietoja Oulun Seudun Lämpö Oy:n tuloslaskelma Tilikausi (1 000 euroa) LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varaston muutos Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Oulun Seudun Lämpö Oy:n liikevaihto ja tulos (miljoonaa euroa) Oulun Seudun Lämpö Oy:n investoinnit (miljoonaa euroa) liikevaihto tulos LIIKEVOITTO Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista 0 1 Muut korko- ja rahoitustuotot 5 14 Korkokulut ja muut rahoituskulut Konserniyhtiöille 22 1 Muille VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO Oulun Seudun Sähkö

29 Oulun Seudun Lämpö Oy:n tase (1 000 euroa) VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot 1 1 Liikearvo Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Kaukolämpöverkosto Koneet ja kalusto Keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä 6 3 Muut saamiset Siirtosaamiset 4 72 Rahat ja pankkisaamiset Vastaavaa yhteensä VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Edellisten tilikausien voittovarat Tilikauden voitto TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Kertynyt poistoero VIERAS PÄÄOMA Liittymismaksut ja muut velat Liittymismaksut Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Velat saman konsernin yrityksille Lyhytaikainen vieras pääoma Ostovelat Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset Velat saman konsernin yrityksille Muut velat Siirtovelat Vastattavaa yhteensä Vuosikertomus

30 Tilinpäätökseen liittyviä tietoja Konsernirahoituslaskelma Tilikausi (1 000 euroa) Liiketoiminnan rahavirta Myynnistä saadut maksut Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut Maksut liiketoiminnan kuluista Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista Saadut korot liiketoiminnasta Maksetut välittömät verot Liiketoiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Investoinnit muihin sijoituksiin Lainasaamisten muutos 1 1 Saadut tuotot investoinneista Rahoitusmenot sijoituksista 0 6 Investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Liittymismaksujen muutos Lyhytaikaisten velkojen muutos Pitkäaikaisten velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa Oulun Seudun Sähkö

31 Sanasto Bioenergia Biopolttoaineet Biopolttoaineista saadaan bioenergiaa. Suomalaisia biopolttoaineita ovat puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat sekä biopolttonesteet ja -kaasut. Lämmöntuotannossa biopolttoaine sisältää turpeen. Energiamarkkinavirasto Kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuu dessa toimiva Energiamarkkinavirasto valvoo ja edistää sähkö- ja maakaasumark kinoiden toimintaa sekä päästökauppa järjestelmää. Häviösähkö Sähkön siirtoverkosta lämpöhäviönä ympäristöön poistuva energiamäärä. Johdannaismarkkinat Johdannaismarkkinoilla käydään kauppaa sähkön hintaan liittyvillä johdannaistuotteilla, kuten futuureilla, forwardeilla ja optioilla. Tavoitteena on luoda ennustettavuutta alan yrityksille. Johdannaistuotteiden avulla voidaan myydä tai ostaa sähköä kiinteään hintaan määrätyllä aika välillä tulevaisuudessa. Kierrätyspolttoaine Kierrätyspolttoaineet ovat syntypistelajiteltuja yhdyskunta- ja teollisuusjätteitä tai niistä valmistettuja polttoaineita. Niitä poltetaan usein yhdessä muiden poltto aineiden kanssa. Kierrätyspoltto aineet luetaan usein biopoltto aineiksi. Kotimaiset polttoaineet Puu, turve ja biomassaperäiset polttoaineet ovat tärkeimmät kotimaiset poltto aineet. Lauhdevoima Lauhdevoimalaitoksessa tuotetaan ainoas taan sähköä. Tuotannon yhteydessä syntyvää lämpöä ei hyödynnetä esimerkiksi kaukolämmöksi. Mikrotuotantolaitos Mikrotuotannolla tarkoitetaan ensisijassa kohteen omaan käyttöön tarkoitettua sähköntuotantoa. Sähkösyöttö verkkoon on satunnaista tai vähäistä. Toteutus edellyttää aina verkkoyhtiön ja asiakkaan sopimusta. Mikrotuotantolaitoksia ovat esimerkiksi 3 5 kilowatin tuulivoimalat ja maatilojen biovoimalat. Nord Pool Pohjoismainen sähköpörssi Nord Pool on tärkeä osa sähkön tukkumarkkinoita. Yhteiseen markkina-alueeseen kuuluvat Tanska, Norja, Ruotsi ja Suomi. Sähkön tuottajat, vähittäismyyjät ja suuret sähkön käyttäjät ostavat ja myyvät sähköä pörssissä. Pienvesivoima Tarkoittaa vesivoimalaitoksia, joiden teho on enintään kolme megawattia. Päästötön energia Esimerkiksi tuuli-, aurinko-, vesi- ja ydinvoima. Spot-hinta Spot-markkinoilla seuraavan päivän sähkön hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. Toimijat lähettävät päivittäin Nord Pooliin tarjouksensa, jossa he kertovat, kuinka paljon ja millä hinnalla he ovat valmiit ostamaan tai myymään sähköä kunakin tuntina. Tarjousten perusteella tehdään kysyntä- ja tarjontakäyrät. Sähkön spot-hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan lain mukaan näiden käy rien leikkauspisteessä. Syöttötariffijärjestelmä Syöttötariffi on valtion sähkömarkkinoiden ohjauskeinoksi tarkoitettu takuuhinta esimerkiksi tuulisähkölle. Syöttötariffi takaa sähkön tuottajalle määrätyn hinnan. Järjestelmän perusidea on, että markkinahintaa korkeamman takuuhinnan ja markkinahinnan erotuksen maksavat kaikki sähkön kuluttajat. Toisen asteen osuuskunta Osuuskunta, jonka jäsenet ovat osuuskuntia. Tuulivoimapuisto Tarkoittaa usean tuulivoimalan ryhmää samassa sijoituspaikassa. Uusiutuva energiatuotanto Uusiutuvat energialähteet Energian tuottaminen uusiutuvista energialähteistä. Niitä ovat vesivoima ja biopolttoaineet. Tuulen, lämpöpumppujen ja auringon osuudet kasvavat hiljalleen. Varmennustarkastus Sähköverkon varmennustarkastuksia valvoo Turvatekniikan keskus, TUKES. Tarkastuksia tekevät sähköturvallisuuden varmistamiseksi hyväksytyt tarkastus laitokset ja tarkastajat. Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) Menettelyn tarkoituksena on varmistaa, että ympäristövaikutukset selvitetään riittävällä tarkkuudella, kun hanke aiheuttaa merkittäviä ympäristö vaikutuksia. Energiayksiköt 1 GWh, gigawattitunti = MWh, megawattituntia = kwh, kilowattituntia Vuosikertomus

32 Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy Oulun Seudun Lämpö Oy Voimatie 2, Kempele Puhelin (08) (08) (Oulun Seudun Lämpö Oy) Faksi (08) Päivystys, sähkö (08) , Päivystys, lämpö (08) ,