Vuosikirja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuosikirja 2012. www.oulu.chamber.fi"

Transkriptio

1 Vuosikirja 2012

2 LIITTYÄ KAUPPAKAMARIIN 1 JOKAINEN KONTAKTI ON MAHDOLLISUUS Verkostoitumalla luot kontaktit alueen yrityspäättäjiin ja saat mahdollisuuksia löytää uusia asiakkaita, kumppaneita ja osaajia. 2 KEHITÄ OSAAMISTASI Voit tarjota henkilöstöllesi ajankohtaisimmat kauppakamarin koulutukset verotuksesta taloushallintoon ja johtamisesta markkinointiin. 3 HYVÄT NEUVOT EIVÄT OLE KALLIITA Saat maksutonta puhelinneuvontaa esimerkiksi laki-, yritysjuridiikka-, työsuhde-, ja verotusasioissa, sekä apua vaativiin ulkomaankaupan haasteisiin. 4 PYSY AJAN TASALLA Saat ensimmäisten joukossa lukea elinkeinoelämää ja yrityksiä koskevat uutiset jäsentiedotteista, oppaista ja selvityksistä sekä kauppakamari-kirjasarjan monipuolisista julkaisuista. 5 TIETOLÄHTEET PÄIVITTÄISEEN TYÖHÖN Voit hankkia yrityksesi kirjastoon tuoreet ja luotettavat ammattikirjat tai ottaa käyttöösi sähköisen kauppakamaritieto-verkkopalvelun, josta löydät aina ajantasaisen tiedon mm. työsuhde-, vero-, kirjanpito- ja palkka-asioissa. 6 NÄKYVYYTTÄ JA LISÄÄ KONTAKTEJA Kauppakamarin tilaisuuksissa, julkaisuissa ja koulutuksissa sekä kauppakamariverkko.fi -palvelussa saat arvokasta valtakunnallista näkyvyyttä ja kontakteja yrityksellesi. Finncham-verkoston ja World Chambers Networkin kautta saat maailmanlaajuiset yhteydet. 7 ASIAKIRJOJA ULKOMAANKAUPPAAN Kauppakamarit myöntävät ja vahvistavat kansainvälisessä kaupassa tarvittavia ulkomaankaupan asiakirjoja, saat myös 50 %:n alennuksen ATA Carnet -tulliasiakirjasta. 8 APUJA KANSAINVÄLISIIN SOPIMUKSIIN Voit tilata kauppakamarista kansainvälisiä sopimuspohjia ja oppaita avuksi sopimusten laadintaan. 9 VAIKUTA ELINKEINOELÄMÄSSÄ Kauppakamarien ainutlaatuisten ja monipuolisten verkostojen avulla voit vaikuttaa elinkeinoelämän kehittymiseen niin alueellisesti kuin kansallisesti. Kauppakamarin luottamustehtävät tarjoavat vaikuttamisen mahdollisuuksia yrityksesi edustajille. 10 EDULLISEMMAT JÄSENETUHINNAT Jäsenenä saat alennusta koulutuksista, Keskuskauppakamarin ansiomerkeistä, asiantuntijatapahtumista, ulkomaankaupan asiakirjoista ja kauppakamarin julkaisuista.

3 Vuosikirja Puheenjohtajan katsaus 6 Toimitusjohtajan katsaus 10 Lesonen luottaa pohjoisen mahdollisuuksiin 12 Yrityselämän konkarit Arkadianmäellä 16 Laguna-tutkimuskeskus Pyhäjärvelle? YRITYSSIVUT 20 Uusi Oulu on kuntauudistuksen pioneeri vuotias Hartela-Forum Oy rakentaa uusia toimitiloja vanhaa kunnioittaen 24 Tj-koulusta vauhtia kasvuun ja etenemiseen 26 E. Helaakoski Oy:ltä nostopalveluratkaisuja vuodesta Finavia luo yhteydet Oulusta maailmalle 30 Oulun Konttivuokraus Oy:ltä kontteja kaikenlaiseen tarpeeseen 32 Alte Oy yhdistää ihmiset, ammattitaidon ja osaamisen 34 Rahjan Huolinta Oy täysverinen satamaoperaattori 36 Oulun seudun TE-toimistosta apua yrityksille nopeasti 38 Meranti Siivouspalvelut tuntee puhtaanapidon haasteet 40 Henkilökunta ja hallitus 42 Valiokunnat 44 Oulun kauppakamarin Palvelu Oy 48 Maksuttomat neuvontapalvelut 50 Ulkomaankaupan asiakirjat 52 KHT-tarkastajat ja KHT-yhteisöt 54 HTM-tarkastajat 56 Tavarantarkastajat 58 Jäsenet Yrityshakemisto 82 Kauppakamarit Suomessa OULUN KAUPPAKAMARIN VUOSIKIRJA 2012 JULKAISIJA Oulun kauppakamari KUSTANTAJA Oulun Viestintätaito Oy Päätoimittaja Jaakko Okkonen TOIMITUS Oulun Viestintätaito Oy TOIMITTAJAT Kari Arokylä Hannele Lamusuo Armi Lahdenkauppi TAITTO Marja Sarkkinen PAINO Joutsen Median Painotalo 3

4 PUHEENJOHTAJALTA Euroopan poliittinen päättämättömyys tekee lähimarkkinat haasteellisiksi Suomessa on yksiselitteinen mielipide siitä, että teollisuustuotantomme määrä pitää saada nousukiitoon. Hyvinvointimme perusta on aina ollut vahva ja monipuolinen vientiteollisuus, joka näyttää nyt menettävän kilpailukykyään kiihtyvällä nopeudella. Euroopan edelleen jatkuva poliittinen päättämättömyys tekee lähimarkkinamme haasteelliseksi, vaikka heikentynyt yhteisvaluutta tuo maailmalla hienoista devalvaatioetua. Emme ole kuitenkaan vielä valmiita tulemaan toimeen toisiamme palvellen rahavirtoja kotimaamme ulkopuolelta tarvitaan kipeästi. Kansakuntana emme voi muuttaa toimintaympäristöämme, ja meidän on kaikessa päätöksenteossa keskityttävä asioihin, joihin voimme itse vaikuttaa. Tämä tarkoittaa ennen kaikkea sitä, ettemme saisi tehdä linjauksia tai valintoja, joilla edelleen heikennämme asemaamme suhteessa kilpailijamaihimme. Tällä alueella näytämme onnistuvan toistuvasti tekemään omia maaleja. Joskus vaikuttaa siltä, että haluamme liiaksikin profi loitua maailman pelastajana samalla ehkä unohtaen oman pienen asemamme maailmantalouden kokonaiskuvassa. Monet Euroopan valtioista asettavat koko ajan omat intressinsä muiden edelle ja tässä pelissä ei pärjätä olemalla pistesijoilla. Suomi on pääomaköyhä maa, ja meidän on pakko pärjätä taistelussa kansainvälisten sijoittajien mielenkiinnosta. Suomessa on lukuisia tekijöitä, joilla voimme lisätä houkuttelevuuttamme kansainvälisillä markkinoilla. Korkea työmoraalimme on aina ollut maailmankuulua ja meitä arvostetaan rehellisyydestämme sekä osaamisestamme. Miksemme sitten onnistu saamaan niitä paljon kaivattuja sijoitusmiljardeja? Pohjoinen Suomi on erilaisten mineraalien aarreaitta. Osa hankkeista on edennyt jouhevasti, mutta aina mahtuu projekteihin myös haasteita. Yhtenä pullonkaulana tuntuu eteen tulevan lupaprosessointi. Ministeriöt asettavat alueellisille viranomaisille rankkoja säästötavoitteita, ja lupapää- 4

5 Suomalaisten korkea työmoraali on maailmankuulua ja osaamistamme arvostetaan. Kipeästi kaivattuja sijoitusmiljardeja emme kuitenkaan onnistu saamaan. Puheenjohtaja Pentti Ilmasti tökset pitkittyvät useiden vuosien mittaisiksi. Olisiko maalaisjärjen käyttö sallittua? On selvää, ettei lupaviranomainen saa tehdä kompromisseja kestävän kehityksen suhteen ja esitykset on tutkittava tarkasti. Muutaman henkilötyövuoden resurssilisäys voisi kuitenkin olla kansantaloudelle erinomainen investointi. Sijoittajat haluavat dollarinsa tai euronsa tuottamaan nopeasti ja asioiden pitkittyminen saattaa kääntää rahavirrat äkkiä uuteen osoitteeseen. Arvokkaat malmit pitää saada kuljetettua jalostettaviksi. Olemme valitettavasti antaneet osan infrasta rapistua pahalla tavalla ja edelleen tie/rautatiehankkeita suunnataan poliittisin päätöksin tekemällä käsittämättömiä osaoptimointeja. Energia on yksi varma tulevaisuuden niukkuushyödyke. On erinomaista, että olemme Suomessa valinneet tulevaisuuden tien korkeampaan omavaraisuuteen. Energiassa monipuolisuuskin on hyvä tavoite. Kauppakamari on profi loitunut voimakkaasti alueemme ydinvoimahankkeessa. Monenlaisilla yrityksillä on ainutlaatuinen mahdollisuus useiden vuosien mittaviin kauppoihin, kunhan niihin osataan valmistautua oikealla tavalla. Epäilenpä, ettemme kykene edes hahmottamaan tuon miljardi-investoinnin tuomaa kokonaisvaikutusta hyvässä ja pahassakin. Tässä tarvitaan laajaa yhteistyötä paikallisen hankinnan maksimoimiseksi. Tässä oli valitusosa. Lopuksi positiivisempaa. Olemme saaneet todistaa kesän korvalla Kivisydämen ensimmäiset lapionpistot vihdoinkin todeksi niin monen vuoden odottamisen jälkeen. Muutaman vuoden kuluessa meillä on Uuden Oulun keskusta, joka tulee erilaisten investointien kautta kokemaan uuden kukoistuksen. Uusi Oulu on mahdollisuus rakentaa vakavarainen ja tehokas metropoli, joka houkuttelee sekä asukkaita että investointeja. 5

6 TOIMITUSJOHTAJALTA Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa tarvitsevat yhteistä ääntä Oulun kauppakamari on yksi Suomen 19 kauppakamarista toimialueenaan Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa. Alue on laaja ja monialainen: Perämeren rannikosta Venäjän rajalle, matkailusta perusteollisuuteen, laadukasta koulutusta maan toiseksi suurimman yliopiston, kolmen ammattikorkeakoulun ja usean toisen asteen koulutusyksikön voimin. Luonto antaa erinomaisen pohjan peruselinkeinoille, Rokuan Geoparkille, Tyrnävän peruna-alueelle, Koillismaan ja Kainuun tunturi- ja vaaramaisemien, rannikon meren ja jokisuistojen monenlaisen toiminnan kehittämiselle. Lähes puoli miljoonaa seudun asukasta saa tästä erittäin monipuolisesta elinkeinoelämästä toimeentulonsa. Viennin merkitys alueelle ja sen asukkaiden hyvinvoinnille on ratkaiseva. Viennistä lähes 90 prosenttia kulkee meren kautta maailmanmarkkinoille. Siksi jatkossa on yhä voimallisemmin pureuduttava merenkulun haasteisiin Perämerellä. Samalla on tarpeen tarkkaan seurata, mitä tapahtuu pohjoisen arktisella alueella, Norjan ja Barentsin merillä. Metsä- ja metalliteollisuus tärkeitä tukijalkoja Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa ovat vuosisatoja eläneet metsästä. Sekä mekaaninen että kemiallinen metsäteollisuus tekevät tulosta vuodesta toiseen. Haastava kansainvälinen kilpailu ja kehittyvä ympäristölainsäädäntö teettävät paljon töitä myös tällä alalla. Ajankohtaista juuri nyt on muun muassa rikkidirektiivi ja muukin merenkulkuun liittyvä kustannuspaine. Metsäteollisuus on monen muun alan lisäksi täysin riippuvainen merenkulusta ja sen ympärivuotisesta toimivuudesta. Suomen hirsitaloteollisuudesta lähes neljännes sijaitsee Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Täällä tehtyjä hirsitaloja ja -huviloita näkee ympäri maailmaa, esimerkiksi Venäjällä, Kiinassa, Japanissa ja Koreassa. Toinen alueen merkittävä tukijalka on metalli. Rautaa on osattu hyödyntää suosta nostettuna rautana ja rautaruukkeina jo vuosisatoja. Varsinainen modernimpi terästeollisuus käynnistyi puoli vuosisataa sitten Rautaruukin Raahen tehtaan perustamisen myötä. Sen seurauksena alueelle on kehittynyt merkittäviä teräsjalostajia: Otanmäen Transtech, Ylivieskan, Pulkkilan, Oulaisten ja Kalajoen konepajat ja tietysti Raahen seudun monet alihankinta- ja tuotekonepajat. Terästeollisuudelle meriliikenne on yhtä tärkeä kuin metsäteollisuudelle. Tuodaanhan Raaheen rautamalmia Kiirunasta siten, että viimeinen matkan osa tehdään proomuilla Luulajasta Raaheen. Raahen tehtaan tuotannosta menee nykyään vientiin lähes kolmeneljäsosaa. Elektroniikka-alalla positiiviset näkymät Kolmas merkittävä ja samalla nuorin teollisuuden ala on elektroniikka. Se on viimeiset kolmekymmentä vuotta kasvanut nykyisiin mittoihinsa ensin Oulun yliopiston, VTT:n, Teknologiakylän ja Nokian vetämänä. Nyt siitä on tullut huomattavan monipuolinen kansainvälinen teollisuuden ala, joka kylläkin pohjautuu takavuosina hankittuun ja kehitettyyn langattoman teknologian kovaan osaamiseen. Nykyään tätä edustaa iso joukko radioteknologiaan keskittyviä kansainvälisiä yrityksiä. Vaikka murros nyt koettelee tätäkin alaa, on tulevaisuuden näkymä positiivinen. Langattoman teknologian osaaminen ei ole häipynyt mihinkään. Sen soveltaminen on jo alkanut monilla aloilla. Tästä hyviä esimerkkejä ovat teknologian ja hyvinvoinnin rajapinnalla syntyvät ratkaisut ja ICT näkyy vähitellen entistä enemmän terveydenhoidon ja hallinnan alueella. Seutumme teollisuuden aloista myös kemianteollisuus on merkittävä. Kemira tunnetaan laajasti, ja tuoreempana esimerkkinä mainittakoon Chempolis, joka on avannut keskustelua aivan uudenlaisesta jalostuksesta eri teollisuusalojen synergiassa. Matkailussa mahdollisuuksia Matkailu on noussut erityisesti Rukan, Vuokatin, Syötteen, Kalajoen, Rokuan ja Oulun myötä merkittäväksi kasvutekijäksi. Oulun lentoaseman laajennus on mahdollistanut aivan uudenlaisen matkustajaprofi ilin sekä lähtevälle että tulevalle liikenteelle, ja samalla saavutettavuus Oulun kautta alueelle on parantunut. Myös uusia kohteita suoraan Oulusta maailmalle on avautunut ja lisäneuvotteluja käydään. Nyt Oulusta Helsinkiin on 20 lentoa päivittäin ja lisäksi meiltä on suorat yhteydet Tukholmaan ja Kööpenhaminaan. 6

7 Kotimainen energia käyttöön Energia-alalla on etsitty avauksia EU:nkin uusiutuvan energian kasvutavoitteita varten. Fennovoiman päätös sijoittaa uusi ydinvoimalaitos Pyhäjoelle on saanut aikaan ison innostuksen aallon alueella sekä yksityisen liiketoiminnan että julkisen toiminnan piirissä. Tuulivoiman laajennus on alkanut, samoin biomassaan on alettu panostaa. Riippuvuus tuontienenergiasta on Suomessa liian korkea. Siksi on asetettu tavoitteet lisätä kotimaisten energialähteiden osuutta reippaasti. Omien luonnonvarojen käytölle on olemassa selkeät lisäämismahdollisuudet. Onhan esimerkiksi Suomen soista nykyään vain vajaa 1 prosentti turvetuotannossa. Myös puuenergian lisäämiselle on paljon mahdollisuuksia. Suomen metsiin jää joka vuosi useita kymmeniä miljoonia kuutioita biomassaa hyödyntämättä. Skandinavian mineraalivarat on jo kauan tiedetty. Talouden kasvu isoissa kehittyvissä teollisuusmaissa kuten Kiinassa on vaikuttanut niin, että näitä luonnonvaroja on nyt alettu tosissaan hyödyntää. Talvivaaran kaivos on käynnistynyt, Pyhäsalmen ja Hituran jo pitkään toimineet kaivokset ovat saaneet vauhtia. Myös uusia nikkeli-, kulta-, hopea- ja vanadiiniesiintymiä otetaan parhaillaan käyttöön Sotkamossa, Raahessa ja Taivalkoskella. Suomen lupaprosessit ovat vain luvattoman hitaita. Siksi niiden nopeuttamiseen on panostettava nopeasti sekä lainsäädäntöä kehittämällä että henkilöstön määrää lisäämällä. Lisää kauppaa Oulun kauppakamarin Lisää kauppaa -strategia vahvistettiin vuonna Sen sisältö on 5 prosentin kasvutavoitteessa. Vuonna 2009 alueen yritystoiminnan liikevaihto oli 22 Mrd. Kun tavoiteltu kasvu toteutuu, liikevaihto on 30 Mrd vuonna Oman seurannan mukaan vuoden 2011 liikevaihto oli 24,5 Mrd. Vuonna 2010 Lisää kauppaa -strategia laajeni valtakunnalliseksi, kauppakamarien yhteiseksi kampanjaksi otsikolla uutta työpaikkaa. Oulun kauppakamarin hallitus on käsitellyt strategian sisältöä pitäen kasvutavoitteen edelleen voimassa. Sisällön otsikkotason asioiksi on muodostumassa: 1. yritysten kilpailukyvyn kehitysasiat, 2. vientitoiminnan kasvattaminen ja 3. alueen vetovoimakysymykset. Nämä kaikki aihiot pitävät sisällään koulutusasiat, liikenteen, verotuksen, omien luonnonvarojen ja eri toimialojen erityiskysymykset. Suomessa riippuvuus tuontienergiasta on aivan liian korkea. Siksi kotimaisten energialähteiden osuutta tulisi lisätä. Omien luonnonvarojen käytölle on selkeät lisäämismahdollisuudet. Toimitusjohtaja Jaakko Okkonen Valiokunnissa tehdään tärkeää työtä Valiokuntatoiminta on erityisen tärkeää kauppakamarin edunvalvonta-asioiden kokoamisessa. Oulun kauppakamarilla on 19 valiokuntaa, joista toimialavaliokuntia on 17. Valiokuntien käsittelemät asiat ovat enimmäkseen omaa toimialaa koskevia. Usein valiokunnat tekevät aloitteita suoraan toimiville viranomaisille, koulutuslaitoksille tai maan hallitukselle ja kauppakamarin hallitukselle. Viime kuukausina esillä ovat olleet etenkin ydinvoimainvestoinnista ja kaivosalasta johtuvat koulutus- ja lupakysymykset. Näihin liittyen Oulun kauppakamarin aloitteesta aloitettiin Oulun yliopistossa ydinvoimakoulutus ja nyt niin ikään kauppakamarin aloitteesta käsittelyssä on rakennusalan koulutuksen kehittäminen. Liikennekysymyksiin liittyen neuvotellaan parhaillaan meriliikenteen tutkimus- ja kehitystoiminnan aloittamisesta yhdessä Turun yliopiston kanssa. Lisäksi lentoliikenneasioissa kauppakamari on sekä esittämässä uusia avauksia että tukemassa lentoliikenteen jatkuvaa kehitystä alueella. jatkuu sivulla 9 7

8 Yhdessä kohti yhteistä päämäärää tuloksia Prosessiautomaatio- ja informaationhallintajärjestelmät, erikoisanalysaattorit, täydelliset virtauksenohjaus- ja asset management -ratkaisut Metson automaatiotuotteiden teknologiset kulmakivet ovat tarjolla kaikille teollisuuden aloille, elinkaaren alusta loppuun saakka. Pienimmästä paperinvalimistajasta suuriin voimalaitoksiin meidän tavoitteemme on luoda tuloksia juuri sinulle, asiakkaalle. Pitääksemme huolta tulosten jatkuvuudesta, suunnittelu-, käytettävyys- ja suorituskykypalvelumme antavat sinulle työkalut, jotta voit varmistaa itsellesi maksimaalisen suorituskyvyn ja käytettävyyden sekä samanaikaisesti minimoida kustannukset ja riskit. Lyhyesti, tuloksia, joista voit olla ylpeä.

9 Matkailualan valiokunta on esittämässä matkailulle tärkeitä uusia yhteyksiä Oulun lentoasemalta sekä uusia matkailun vetovoimakohteita ja tiiviimpää yhteistyötä matkailukeskusten välillä. Kauppavaliokunta on käsitellyt ja myös järjestänyt laajempaa keskustelua kaupan tulevaisuudesta ja kuluttajien tottumusten muutoksista. Pohjois-Suomen historian suurin investointi, ydinvoimala Pyhäjoelle, on iso mahdollisuus alueen yrityksille. Siksi kauppakamari on asettanut investoinnille tavoitteeksi 50 prosentin kotimaisuusasteen. Jotta tämä tavoite saavutetaan, on monia toimia tehtävä. Olemme käynnistäneet yritysverkostoja kokoavan toiminnan sekä netisssä että käytännön asiamiestoimintana. Yrityksille ydinvoimainvestoinnissa mukana olo on iso mahdollisuus varsinaisen investoinnin aikana. Se on myös kansainvälinen hanke, mikä merkitsee mukanaoleville yrityksille mahdollisuuksia olla palveluntarjoajana muissakin vastaavissa hankkeissa eri puolilla maailmaa. Aktiiviset kauppakamariosastot Oulun kauppakamarin laajan toimialueen sisällä on neljä osastoa: Kajaani, Kalajokilaakso, Koillismaa ja Raahe. Jokaisella osastolla on oma toimintasuunnitelma, joka pohjautuu osaston alueen yritysten määrittelemiin tavoitteisiin. Osastot tekevät aloitteita valiokuntien tapaan. Esimerkkeinä viime kuukausien toiminnasta mainittakoon Raahen osaston erittäin aktiivinen työ tulevan ydinvoimainvestoinnin edellytysten parantamiseksi. Tämän vuoden alusta aloitti toimintansa uusi ydinvoimavaliokunta, jonka jäsenet ovat jo toimivista valiokunnista. Osastot pitävät yllä keskustelua mm. seuraavista ajankohtaisista teemoista: Kalajokilaakson osasto kunta- ja energia-asioista, Kajaani kaupan ja matkailun sekä kaivosteollisuuden kehittämisestä, Koillismaa lähialueyhteistyöstä ja matkailusta ja Raahe jo mainitusta ydinvoimainvestoinnin vaikutuksista. Oulun kauppakamarin talous on vahvalla pohjalla. Vuoden 2011 tulos oli , taseen loppusumma ja omavaraisuusaste 90%. Oheinen kaavio osoittaa, että 81 prosenttia Oulun kauppakamarin jäsenyrityksistä on pieniä, alle 50 henkilöä työllistäviä. Siksi Oulun kauppakamari on jo pitkään ollut jäsenprofiilinsa mukaisesti kaikenkokoisten yritysten asialla. Ei ilmoitettu 1 4 työntekijää 5 9 työntekijää työntekijää työntekijää työntekijää työntekijää työntekijää työntekijää 1000 työntekijää Jäsenmäärän kehitys Oulun kauppakamarin jäsenmäärä on kasvanut vuosi vuodelta. Jäseninä on yritysten lisäksi kuntia, kuntayhtymiä ja joitakin muita julkisia toimijoita. Jäsenmäärä

10 POHJOIS-SUOMI KEHITTYY Lesonen luottaa pohjoisen Suomen mahdollisuuksiin Sarjayrittäjän tähtäimessä miljardibisnes ja uudenlainen tuotetehdas Head Invest Oy:n pääkonttorin neuvotteluhuoneeseen kantautuu vaimeaa ryskettä ja raskaiden moottorien murinaa. Ikkunoiden läpi näkyy työmaa kuorma-autoineen ja kaivinkoneineen. Pääkonttori sijaitsee Oulun toria vastapäätä, Uuden Seurahuoneen toisessa kerroksessa. Rakennuksen omistaja, Head Invest Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja sarjayrittäjä Veikko Lesonen kertoo palanneensa juuri Tallinnan kautta Ivalosta. Ulos vilkaistessaan hän toteaa ohimennen, että Kivisydämen maan alle louhittavan pysäköintilaitoksen rakentaminen on näköjään alkanut. Sitten Lesonen tarttuu salkkuunsa, kaivaa esille tablettitietokoneensa, aukaisee pöydällä odottaneen läppärinsä ja virittää lopuksi videotykin. Veikko Lesosella on paljon sanottavaa sekä pohjoisen Suomen elinkeinoelämän tilanteesta että omista suunnitelmistaan. Näihin kuuluu muun muassa ainutlaatuisen tuotetehtaan pystyttäminen ja bisnesten laajentaminen liikevaihdoltaan miljardiluokkaan. Mutta aloitetaan Oulun ja Pohjois-Suomen tilanteesta ja palataan Lesosen liiketoimiin vähän myöhemmin. Ei syytä synkistellä Oulun seutua koskevat talousuutiset ovat olleet viime aikoina melko masentavia. Erityisen suurta huolta on herättänyt ennen niin vahvan matkapuhelinalan eli Nokian ja sen ympärille rakentuneen klusterin hiipuminen. Veikko Lesonen myöntää, että paljon kielteistä on tapahtunut lyhyen ajan sisällä. Ylenmääräiseen synkistelyyn ei silti ole syytä. Ouluun on Nokian ansiosta syntynyt valtavan paljon osaamista, tietoa ja taitoa, joka ei ole kadonnut minnekään. Nokia on myös luonut hyvän pohjan jatkaa eteenpäin myös ihan uusille aloille. Puhutaanhan Oulussa edelleen tervastakin, vaikka sen kukoistuskaudesta on jo melko kauan aikaa, hän hoksauttaa. Lesosen mielestä Oulun alueella ja yleensä Pohjois- Suomessa on valtavasti mahdollisuuksia. Yhden vahvan toimialan kutistuminen voi antaa enemmän tilaa muille. Nokian menestyksen vuosina päästiin ehkä liian helpolla. Hän patisteleekin nyt kasvattamaan uusia teknologioita, innovaatioita ja toimialoja. Perusteollisuutta ei pidä vähätellä Uusia tai uusvanhoja toimialoja onkin jo putkahtanut esille. Esimerkiksi kaivosteollisuus vetää pohjoiseen isoja investointeja ja työllistää paljon väkeä. Kaikkia ei järeän perusteollisuuden esiinmarssi tosin suuremmin miellytä. Joidenkin mielestä se merkitsee taantumista ja paluuta vanhaan. Veikko Lesonen ei moisia puheita sulata. Kaivosteollisuushan on mitä huipputeknisintä puuhaa. Alalla käytetään nykyaikaisia ja viimeisen päälle hienoja laitteita. Oma yrityksemmekin muun muassa valmistaa kaivoskoneiden pakokaasuja puhdistavia katalysaattoreita. Lesonen varoittaa muutenkin vähättelemästä perusteollisuutta ja sen parissa työtään tekeviä. Valittelun sijasta Pohjois-Suomen pitää Lesosen mielestä suunnata nyt täydellä höyryllä eteenpäin. Lähtötilanne on kaikesta huolimatta aika hyvä: monien toimialojen pohja on vahva, isoja investointeja on jo tullut tai on vireillä, niin 10

11 huipputekniikan kuin perusteollisuuden rakenne on monipuolinen, matkailussa on vielä paljon mahdollisuuksia, lupaavia uusia yrityksiä on suuri määrä. Veikko Lesonen on itse täysillä mukana pohjoisissa talkoissa. Näin päästäänkin hänen nykyiseen liiketoimintaansa. Tähtäimessä miljardibisnes Jot Automationin osakkeiden myynnistä aikoinaan saamiensa miljoonien turvin Lesonen olisi voinut mainiosti vetäytyä varhaiselle eläkkeelle, mutta lekottelu ei hänen pirtaansa sopinut. Vuonna 2000 Lesonen perusti Head Invest Oy:n, joka suuremmin itsestään ääntä pitämättä on kasvanut jo isoksi tekijäksi. Head Invest on emoyhtiö, jonka sateenvarjon alla toimivat parin mutkan kautta takaisin Lesosen omistukseen palannut Jot Automation sekä muun muassa Proventia Group ja Mediracer. Head Investin tytäryhtiöiden teollisen toiminnan liikevaihto vuonna 2011 oli noin 82 miljoonaa euroa. Tämä on kuitenkin vasta alkuverryttelyä, mikäli sarjayrittäjän suunnitelmat toteutuvat. Jot Automationin liikevaihdon pyrimme nostamaan kymmenen vuoden kuluessa miljardiin euroon, hän ilmoittaa ykskantaan. Lupaava toimiala Hurjat suunnitelmansa Lesonen perustaa ennen kaikkea Jot Automationin lupaavaan toimialaan. Yritys tuottaa elektroniikkateollisuudelle tuotantoautomaatio- ja testauslaitteita, joiden kysyntä paisuu valtavaa vauhtia. Toki Jot Automationin on myös pystyttävä toimimaan kilpailukykyisesti, mutta rohkaisevaa on, että se on jo noussut alansa johtavien yritysten joukkoon. Kasvua vaikkakaan ei yhtä rajua Lesonen totta kai odottaa myös pakokaasujen puhdistukseen erikoistuneelta Proventialta ja ääreishermojen sairauksien tutkimuslaitteisiin keskittyneeltä Mediracerilta. Lesonen toivoo, että yhä suurempi siivu hänen yritystensä kasvusta tapahtuu Oulun seudulla. Näin hän haluaa omalta osaltaan lisätä teollisuuden tuotantoa täällä, sillä jos tuotanto muuttaa pois, seuraa tuotekehitys vähitellen perässä. Kohta Oulussa ei olisi enää mitään. Hän luottaa siihen, että tuotanto voi Suomessa olla kannattavaa. Ei kaikkea tarvitse tehdä Kiinassa. Siellä on vaikeuksia logistiikassa ja ongelmia laadussa. Nokia on luonut hyvän pohjan jatkaa eteenpäin myös ihan uusille aloille. Veikko Lesonen Head Invest Oy:n hallituksen puheenjohtaja Tuotetehdas uudenlainen teknologiakylä Viime aikoina Lesonen on kehitellyt ajatusta tuotetehtaasta eräänlaisesta tuotannollisten yritysten teknologiakylästä. Hän uskoo, että se voisi osaltaan olla luomassa lisää tuotannollista työtä Oulun alueelle. Tuotetehtaassa useat yritykset tai niiden satelliitit tekisivät yhteistyötä saman katon alla. Mukana voisi olla myös tutkimuslaitosten tai yliopistojen henkilökuntaa. Lesosen piirustuksissa tehdas rakentuisi Jot Automationin ympärille, sillä rakennelma vaatisi toimiakseen veturiyrityksen. Kun Jot Automation sitten saa isoja tilauksia, valuttaa se töitä tuotetehtaassa toimiville muille yrityksille. Tuotetehtaan yritykset eivät olisi alihankintasuhteessa toisiinsa, vaan toimisivat tasaarvoisina kumppaneina. Veikko Lesonen uskoo, että päivittäinen yhteistyö ja yhdessäolo synnyttäisivät tehtaassa uusia tuoteideoita ja tapoja toimia. Tiloistakaan ei tulisi puutetta, sillä tyhjiä teollisuushalleja Oulun seudulla riittää. 11

12 POHJOIS-SUOMI KEHITTYY Millaiselta politiikka ja eduskunta vaikuttavat kansanedustajasta, jolla on takanaan vankka kokemus yritysmaailmasta ja yrittäjyydestä? Millaisia asioita yrityselämän parista tulleet kansanedustajat haluavat politiikassa ajaa? Keskustan puheenjohtaja ja kansanedustaja Juha Sipilä sekä kokoomuksen kansanedustaja Eero Suutari kertovat. Paljon puhutaan siitä, mitä yhteiskunta voi tehdä yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi. Juha Sipilä haluaisi, että asiaa mietittäisiin joskus myös toisinpäin. Yhteiskunnan ja yritysten välinen suhde ei näet ole yksisuuntainen. Molemmat osapuolet ovat riippuvaisia toisistaan. Yhteiskunta kaipaa menestyviä yrityksiä, mutta toisaalta yritykset tarvitsevat menestyvää ja hyvin toimivaa yhteiskuntaa. Sellaisen rakentamisessa yrityksillä on oma roolinsa. Yhteiskuntavastuun kantamisen pitäisi olla luonteva osa niiden toimintaa, hän huomauttaa. Juha Sipilä korostaakin, että viime kädessä vastuullinen toiminta koituu myös yritysten itsensä hyväksi. Yritysten merkitys ymmärretään Yhteiskunnan yleinen ilmapiiri on jatkuvasti muuttunut yritystoiminnalle myötämielisemmäksi. Sipilä arvelee tämän johtuvan siitä, että yhä paremmin ymmärretään yritysten merkitys työllistäjänä. Asenteissa on tosin edelleen paljon myös korjaamista. Varsinkin suhtautuminen niin epäonnistumiseen kuin onnistumiseen kaipaisi hänen mielestään remonttia. Yhdysvalloissa konkurssin tehnyt yrittäjä on kokenut, Suomessa taas epäonnistunut. Täälläkin pitäisi hyväksyä se, että joskus yritys ei vain syystä tai toisesta pärjää. Liian usein käy vielä niin, että yrittäjä koettaa sinnitellä eteenpäin, kunnes hänen fyysinen ja henkinen kanttinsa pettää. Epäonnistuminen pitää sallia, mutta niin pitää myös onnistuminen. 12

13 Suomessa on Yksittäisen kansanedustajan mahdollisuus vaikuttaa eduskunnassa riippuu Juha Sipilän mielestä suurelta osin tämän omasta aktiivisuudesta. Erityisesti tämä korostuu opposition edustajien kohdalla. Sipilä itse muun muassa aloitti yhdessä Mikael Jungnerin ja Lasse Männistön kanssa eduskunnassa start up-ryhmän, joka pohtii aloittavien yritysten haasteita ja niihin vastaamista. Ryhmässä on mukana edustajia kaikista puolueista. Hallituspuolueiden edustajat ovat sitten vieneet ryhmän terveisiä hallitukselle. Omistajuus ja sukupolvenvaihdos Suomalaisessa yritysmaailmassa on pari asiaa, jotka Juha Sipilä haluaisi äkkiä kuntoon. Ensimmäinen niistä on suomalaisen omistajuuden tukeminen ja toinen yritysten sukupolvenvaihdosten helpottaminen. Suomalaista omistajuutta syö Sipilän mielestä muun muassa se, että liian monet suomalaiset yritykset päätyvät liian varhain ulkomaisiin käsiin. Tähän Sipilällä olisi tarjota ratkaisu. Suomessa on tätä nykyä 70 miljardin euron edestä laiskaa yksityistä rahaa. Siitä pitäisi osa ohjata yritysten käyttöön. Totta kai riskit olisivat tässä suuremmat kuin vaikkapa asuntosijoittamisessa. Yrityksiin sijoittamista voisi kannustaa niin, että mahdolliset tappiot saisi vähentää myös muista tuloista kuin sijoitustoiminnan voitoista, hän kaavailee. Yritysten sukupolvenvaihdosten esteenä on Sipilän mukaan usein se, että yrityksen ottaminen vastaan tulee niin kalliiksi, ettei mahdollisilla jatkajilla ole siihen varaa. Hän toivoisi sellaista verotuksellista järjestelyä, joka antaisi yrittäjän perillisille tai vaikkapa yrityksen työntekijöille kannusteen jatkaa yrityksen toimintaa. Perintöverotuksen voisi esimerkiksi rakentaa siten, että veroa maksettaisiin sitä mukaa kun yritys tekee tulosta. Verot kuuluu ilman muuta maksaa, mutta maksamisen voisi järjestää uudella tavalla, linjaa Sipilä. 70 miljardin euron edestä laiskaa rahaa. Juha Sipilä Keskustan puheenjohtaja ja kansanedustaja Tulolajikohtainen verotus pitäisi lopettaa. Eero Suutari Kokoomuksen kansanedustaja jatkuu sivulla 14 13

14 POHJOIS-SUOMI KEHITTYY Eero Suutari: Poliittinen vaikuttaminen vaatii pitkäjänteisyyttä Politiikan päätöksenteon rytmi on kovin erilainen kuin yrityselämässä. Asiat tuntuvat yritystoiminnassa kannuksensa hankkineen mielestä usein etenevän mateluvauhtia. Eero Suutari sanoo kestävän aikansa, ennen kuin hoksaa, miten koneisto hallitusohjelmineen ja eduskunnan valiokuntineen oikein toimii. Päätöksenteko on moniportaista ja -vaiheista. Mutta demokratia varmaankin edellyttää tällaista. Ei tule liian äkkinäisiä käännöksiä. Suutari korostaa, että myös yksittäinen kansanedustaja voi vaikuttaa politiikassa ja eduskunnassa, vaikka muutosten aikaansaaminen saattaa kauan kestääkin. Pitkäjänteisyyttä tämä kyllä vaatii, hän myöntää. Byrokratia kiusaa yrityksiä Kaiken kaikkiaan Suutari on kohtuullisen tyytyväinen yritysten asemaan nyky-suomessa. Suhtautuminen yritystoimintaan ja yrittäjiin on paljon myönteisempi kuin takavuosina Suutarin sanoin laitavasemmistoa myöten. Hänen mielestään hyvin laajasti ymmärretään, kuinka tärkeitä yritykset ovat työn ja hyvinvoinnin luojina. Yksi asia häntä kuitenkin harmittaa. Ihan loppuun asti yrityksiin ei luoteta. Muutaman väärin toimineen yrityksen takia lukemattomat asiansa hoitavat yritykset saavat usein kärsiä kohtuuttoman raskaan valvonnan ja byrokratian muodossa. Tukea kasvulle ja kansainvälistymiselle Keskeisiä asioita Eero Suutarin työlistalla on muun muassa yritysten kasvun ja kansainvälistymisen tukeminen. Hän huomauttaa, että Saksassa pienet ja keskisuuret yritykset vastaavat noin 70 prosentista viennistä. Suomessa vastaava luku on noin 20 prosenttia. Täkäläisiä yrityksiä pitäisi kannustaa kovempaan vauhtiin ja luoda siihen rahoituksellisia edellytyksiä. Suutari aloittaisi tämän kahdella veromuutoksella. Yritysten tuloksesta pitäisi jättää verottamatta se osuus, jota ne eivät jaa osinkoina, vaan jättävät kassaansa investoidakseen. Toinen Eero Suutarille mieleinen muutos olisi, että tulolajikohtainen verotus lopetettaisiin. Tämä kannustaisi ihmisiä sijoittamaan rahojaan yrityksiin. Esimerkiksi Ruotsissa tästä on saatu hyviä kokemuksia. Valokuva: Kimmo Rauatmaa 14

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA OPTIMAALINEN SIJAINTI PÄÄKAUPUNKI- ALUEELLA Tampereen Kehä lll

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Suomen globaalit haasteet Ilmastonmuutos Eurokriisi Energiapaletin muutos Regulaatiousko ja -tulva

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet. 18.11.2015 Jukka Talvi

Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet. 18.11.2015 Jukka Talvi Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet 18.11.2015 Jukka Talvi www.cafepress.com Voisko älyliikenne olla Oulun juttu? Selvitys huhti-elokuu 2015 Liiketoimintamahdollisuudet Toimijaverkosto Esitys tavoitteista

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus 14.12.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000 Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

RAOS Project Oy. Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja. Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä

RAOS Project Oy. Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja. Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä t RAOS Project Oy Suurhankevalmennus 17.3.2016 Outi Pelkonen Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja Kokenut ja asiantunteva RAOS

Lisätiedot

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti 79 NCC TONTINVARAUSANOMUS 1 (3) 20.2.2007 Helsingin kaupunki Kiinteistövirasto (kirjaamo) Katariinankatu 1 00 1 70 TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI Kiinnostus

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

ICT-alan muutos ja Pohjois-Suomen menestymisen mahdollisudet

ICT-alan muutos ja Pohjois-Suomen menestymisen mahdollisudet ICT-alan muutos ja Pohjois-Suomen menestymisen mahdollisudet Puheenvuoro PPL:n Ennakointiseminaarissa 5.9.2013 / Sauli Sohlo / MA Instituutti Puheenvuoro perustuu 19.4.2013 julkaistuun raporttiin ICT-alan

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA OPTIMAALINEN SIJAINTI PÄÄKAUPUNKI- ALUEELLA Tampereen Kehä lll

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Arvot ja Teema 2017 Uudistuva Pori Rohkea Pori Rohkea Yrittäjä Kiinnostavat uudet ajatukset ja kokeilut tarjoavat mahdollisuuksia monipuolistaa yritysten liiketoimintaa, rakentaa

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö

Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö Tuusulalla on keskeinen sijainti Tuusula on yksi pääkaupunkiseudun kehyskunnista eli KUUMA-kunnista

Lisätiedot

Innovatiivisuus kaupungin käytäntönä; strateginen näkökulma

Innovatiivisuus kaupungin käytäntönä; strateginen näkökulma Innovatiivisuus kaupungin käytäntönä; strateginen näkökulma Laatua, tehokkuutta ja uutta liiketoimintaa innovatiivisilla hankinnoilla seminaari Oulu 18.1.2017 klo 12.30 15.45, Scandic Oulu Päivi Laajala,

Lisätiedot

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 IINTEISTÖEHITYS IINTEISTÖONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSONSULTOINTI iinteistökohde: auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 AUPPAESUS OTAN TÄHTI LISÄTIEDOT

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 Rakentaminen Kauppa 1 16 16 17 Palvelut 8 9 Muut 1 1 2 3 4 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 9 11 Rakentaminen (F) 16 KOKO MAA Pirkanmaa Kauppa (G) 18 17 Palvelut (H, I, K, O) 56 55 Muut 1 1 0 0 30 40 50 60 70 80 90 0 %.3.0 1 . HENKILÖKUNNAN

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 1 Rakentaminen Kauppa 18 16 16 17 Palvelut 54 59 Muut 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Satakunta

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Satakunta Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 12 Rakentaminen Kauppa 18 16 18 17 Palvelut 51 59 Muut 1 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Keitä Salon osaamiskeskittymä

Keitä Salon osaamiskeskittymä Keitä Salon osaamiskeskittymä palvelee? Teollisuusfoorum Katse tulevaisuuteen 14.2.2017 Mika Mannervesi 1 Älykkään teknologian Salo Kuvitus: Janne Harju / Napa Illustrations Salon osaamiskeskittymä pähkinäkuoressa

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu Sote-yrittäjyyden asialla Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu 26.1.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2014 0,2% Keskisuuret yritykset 0,2% Suuryritykset (250

Lisätiedot

Tervetuloa Kuhmoon 12.3.2012

Tervetuloa Kuhmoon 12.3.2012 Tervetuloa Kuhmoon 12.3.2012 Historia ravitsee kehitystä Tervanviennin kultakaudella Kuhmo tuotti kuudenneksen koko Suomen tervasta metsää pysyvästi 406 000 ha, puuvaranto yli 30 milj m3 Globalisaatio

Lisätiedot

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Perustettu vuonna 1996 Henkilöstömäärä: 34 (2015) Liikevaihto vuonna 2014: 6,1 milj. euroa, josta kuntarahan

Lisätiedot

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut.

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Lähinnä menestystä. Lähialueesi yritysten menestyksessä mukana jo 90 vuotta Pohjolan Osuuspankki on markkinajohtaja toimialueellaan henkilöasiakkaiden

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle

Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto Valtionrautateiden talvimatkailujuliste ulkomaille 1950- luvulta Suomen Rautatiemuseon kokoelmat

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus

Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus Oulun Kauppakamari 4.10.2013 Pekka Ottavainen Hallituksen puheenjohtaja Fennovoima esittää omistajilleen investointipäätöstä Rosatomin laitoksesta Fennovoima ja venäläinen

Lisätiedot

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Envor Group Toimitusjohtaja Mika Laine Järkivihreä Forssa - Turbonousuun Forssa 19.4.2011 Envor Group Neljä yritystä, vanhin perustettu

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN KANSAINVÄLISTYMINEN BARENTSIN ALUEELLA: MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN YRITYSTEN KOKEMUKSIA Taija Heinonen Pro gradu tutkielma Markkinoinnin koulutusohjelma Oulun yliopisto ARCTIC

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola Turvatiimi lyhyesti Liikevaihto 27,6 meuroa, henkilöstöä 750, toimintaa yli 20 paikkakunnalla Atine Group Oy:n tytäryhtiö (n

Lisätiedot