Vuosikirja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuosikirja 2012. www.oulu.chamber.fi"

Transkriptio

1 Vuosikirja 2012

2 LIITTYÄ KAUPPAKAMARIIN 1 JOKAINEN KONTAKTI ON MAHDOLLISUUS Verkostoitumalla luot kontaktit alueen yrityspäättäjiin ja saat mahdollisuuksia löytää uusia asiakkaita, kumppaneita ja osaajia. 2 KEHITÄ OSAAMISTASI Voit tarjota henkilöstöllesi ajankohtaisimmat kauppakamarin koulutukset verotuksesta taloushallintoon ja johtamisesta markkinointiin. 3 HYVÄT NEUVOT EIVÄT OLE KALLIITA Saat maksutonta puhelinneuvontaa esimerkiksi laki-, yritysjuridiikka-, työsuhde-, ja verotusasioissa, sekä apua vaativiin ulkomaankaupan haasteisiin. 4 PYSY AJAN TASALLA Saat ensimmäisten joukossa lukea elinkeinoelämää ja yrityksiä koskevat uutiset jäsentiedotteista, oppaista ja selvityksistä sekä kauppakamari-kirjasarjan monipuolisista julkaisuista. 5 TIETOLÄHTEET PÄIVITTÄISEEN TYÖHÖN Voit hankkia yrityksesi kirjastoon tuoreet ja luotettavat ammattikirjat tai ottaa käyttöösi sähköisen kauppakamaritieto-verkkopalvelun, josta löydät aina ajantasaisen tiedon mm. työsuhde-, vero-, kirjanpito- ja palkka-asioissa. 6 NÄKYVYYTTÄ JA LISÄÄ KONTAKTEJA Kauppakamarin tilaisuuksissa, julkaisuissa ja koulutuksissa sekä kauppakamariverkko.fi -palvelussa saat arvokasta valtakunnallista näkyvyyttä ja kontakteja yrityksellesi. Finncham-verkoston ja World Chambers Networkin kautta saat maailmanlaajuiset yhteydet. 7 ASIAKIRJOJA ULKOMAANKAUPPAAN Kauppakamarit myöntävät ja vahvistavat kansainvälisessä kaupassa tarvittavia ulkomaankaupan asiakirjoja, saat myös 50 %:n alennuksen ATA Carnet -tulliasiakirjasta. 8 APUJA KANSAINVÄLISIIN SOPIMUKSIIN Voit tilata kauppakamarista kansainvälisiä sopimuspohjia ja oppaita avuksi sopimusten laadintaan. 9 VAIKUTA ELINKEINOELÄMÄSSÄ Kauppakamarien ainutlaatuisten ja monipuolisten verkostojen avulla voit vaikuttaa elinkeinoelämän kehittymiseen niin alueellisesti kuin kansallisesti. Kauppakamarin luottamustehtävät tarjoavat vaikuttamisen mahdollisuuksia yrityksesi edustajille. 10 EDULLISEMMAT JÄSENETUHINNAT Jäsenenä saat alennusta koulutuksista, Keskuskauppakamarin ansiomerkeistä, asiantuntijatapahtumista, ulkomaankaupan asiakirjoista ja kauppakamarin julkaisuista.

3 Vuosikirja Puheenjohtajan katsaus 6 Toimitusjohtajan katsaus 10 Lesonen luottaa pohjoisen mahdollisuuksiin 12 Yrityselämän konkarit Arkadianmäellä 16 Laguna-tutkimuskeskus Pyhäjärvelle? YRITYSSIVUT 20 Uusi Oulu on kuntauudistuksen pioneeri vuotias Hartela-Forum Oy rakentaa uusia toimitiloja vanhaa kunnioittaen 24 Tj-koulusta vauhtia kasvuun ja etenemiseen 26 E. Helaakoski Oy:ltä nostopalveluratkaisuja vuodesta Finavia luo yhteydet Oulusta maailmalle 30 Oulun Konttivuokraus Oy:ltä kontteja kaikenlaiseen tarpeeseen 32 Alte Oy yhdistää ihmiset, ammattitaidon ja osaamisen 34 Rahjan Huolinta Oy täysverinen satamaoperaattori 36 Oulun seudun TE-toimistosta apua yrityksille nopeasti 38 Meranti Siivouspalvelut tuntee puhtaanapidon haasteet 40 Henkilökunta ja hallitus 42 Valiokunnat 44 Oulun kauppakamarin Palvelu Oy 48 Maksuttomat neuvontapalvelut 50 Ulkomaankaupan asiakirjat 52 KHT-tarkastajat ja KHT-yhteisöt 54 HTM-tarkastajat 56 Tavarantarkastajat 58 Jäsenet Yrityshakemisto 82 Kauppakamarit Suomessa OULUN KAUPPAKAMARIN VUOSIKIRJA 2012 JULKAISIJA Oulun kauppakamari KUSTANTAJA Oulun Viestintätaito Oy Päätoimittaja Jaakko Okkonen TOIMITUS Oulun Viestintätaito Oy TOIMITTAJAT Kari Arokylä Hannele Lamusuo Armi Lahdenkauppi TAITTO Marja Sarkkinen PAINO Joutsen Median Painotalo 3

4 PUHEENJOHTAJALTA Euroopan poliittinen päättämättömyys tekee lähimarkkinat haasteellisiksi Suomessa on yksiselitteinen mielipide siitä, että teollisuustuotantomme määrä pitää saada nousukiitoon. Hyvinvointimme perusta on aina ollut vahva ja monipuolinen vientiteollisuus, joka näyttää nyt menettävän kilpailukykyään kiihtyvällä nopeudella. Euroopan edelleen jatkuva poliittinen päättämättömyys tekee lähimarkkinamme haasteelliseksi, vaikka heikentynyt yhteisvaluutta tuo maailmalla hienoista devalvaatioetua. Emme ole kuitenkaan vielä valmiita tulemaan toimeen toisiamme palvellen rahavirtoja kotimaamme ulkopuolelta tarvitaan kipeästi. Kansakuntana emme voi muuttaa toimintaympäristöämme, ja meidän on kaikessa päätöksenteossa keskityttävä asioihin, joihin voimme itse vaikuttaa. Tämä tarkoittaa ennen kaikkea sitä, ettemme saisi tehdä linjauksia tai valintoja, joilla edelleen heikennämme asemaamme suhteessa kilpailijamaihimme. Tällä alueella näytämme onnistuvan toistuvasti tekemään omia maaleja. Joskus vaikuttaa siltä, että haluamme liiaksikin profi loitua maailman pelastajana samalla ehkä unohtaen oman pienen asemamme maailmantalouden kokonaiskuvassa. Monet Euroopan valtioista asettavat koko ajan omat intressinsä muiden edelle ja tässä pelissä ei pärjätä olemalla pistesijoilla. Suomi on pääomaköyhä maa, ja meidän on pakko pärjätä taistelussa kansainvälisten sijoittajien mielenkiinnosta. Suomessa on lukuisia tekijöitä, joilla voimme lisätä houkuttelevuuttamme kansainvälisillä markkinoilla. Korkea työmoraalimme on aina ollut maailmankuulua ja meitä arvostetaan rehellisyydestämme sekä osaamisestamme. Miksemme sitten onnistu saamaan niitä paljon kaivattuja sijoitusmiljardeja? Pohjoinen Suomi on erilaisten mineraalien aarreaitta. Osa hankkeista on edennyt jouhevasti, mutta aina mahtuu projekteihin myös haasteita. Yhtenä pullonkaulana tuntuu eteen tulevan lupaprosessointi. Ministeriöt asettavat alueellisille viranomaisille rankkoja säästötavoitteita, ja lupapää- 4

5 Suomalaisten korkea työmoraali on maailmankuulua ja osaamistamme arvostetaan. Kipeästi kaivattuja sijoitusmiljardeja emme kuitenkaan onnistu saamaan. Puheenjohtaja Pentti Ilmasti tökset pitkittyvät useiden vuosien mittaisiksi. Olisiko maalaisjärjen käyttö sallittua? On selvää, ettei lupaviranomainen saa tehdä kompromisseja kestävän kehityksen suhteen ja esitykset on tutkittava tarkasti. Muutaman henkilötyövuoden resurssilisäys voisi kuitenkin olla kansantaloudelle erinomainen investointi. Sijoittajat haluavat dollarinsa tai euronsa tuottamaan nopeasti ja asioiden pitkittyminen saattaa kääntää rahavirrat äkkiä uuteen osoitteeseen. Arvokkaat malmit pitää saada kuljetettua jalostettaviksi. Olemme valitettavasti antaneet osan infrasta rapistua pahalla tavalla ja edelleen tie/rautatiehankkeita suunnataan poliittisin päätöksin tekemällä käsittämättömiä osaoptimointeja. Energia on yksi varma tulevaisuuden niukkuushyödyke. On erinomaista, että olemme Suomessa valinneet tulevaisuuden tien korkeampaan omavaraisuuteen. Energiassa monipuolisuuskin on hyvä tavoite. Kauppakamari on profi loitunut voimakkaasti alueemme ydinvoimahankkeessa. Monenlaisilla yrityksillä on ainutlaatuinen mahdollisuus useiden vuosien mittaviin kauppoihin, kunhan niihin osataan valmistautua oikealla tavalla. Epäilenpä, ettemme kykene edes hahmottamaan tuon miljardi-investoinnin tuomaa kokonaisvaikutusta hyvässä ja pahassakin. Tässä tarvitaan laajaa yhteistyötä paikallisen hankinnan maksimoimiseksi. Tässä oli valitusosa. Lopuksi positiivisempaa. Olemme saaneet todistaa kesän korvalla Kivisydämen ensimmäiset lapionpistot vihdoinkin todeksi niin monen vuoden odottamisen jälkeen. Muutaman vuoden kuluessa meillä on Uuden Oulun keskusta, joka tulee erilaisten investointien kautta kokemaan uuden kukoistuksen. Uusi Oulu on mahdollisuus rakentaa vakavarainen ja tehokas metropoli, joka houkuttelee sekä asukkaita että investointeja. 5

6 TOIMITUSJOHTAJALTA Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa tarvitsevat yhteistä ääntä Oulun kauppakamari on yksi Suomen 19 kauppakamarista toimialueenaan Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa. Alue on laaja ja monialainen: Perämeren rannikosta Venäjän rajalle, matkailusta perusteollisuuteen, laadukasta koulutusta maan toiseksi suurimman yliopiston, kolmen ammattikorkeakoulun ja usean toisen asteen koulutusyksikön voimin. Luonto antaa erinomaisen pohjan peruselinkeinoille, Rokuan Geoparkille, Tyrnävän peruna-alueelle, Koillismaan ja Kainuun tunturi- ja vaaramaisemien, rannikon meren ja jokisuistojen monenlaisen toiminnan kehittämiselle. Lähes puoli miljoonaa seudun asukasta saa tästä erittäin monipuolisesta elinkeinoelämästä toimeentulonsa. Viennin merkitys alueelle ja sen asukkaiden hyvinvoinnille on ratkaiseva. Viennistä lähes 90 prosenttia kulkee meren kautta maailmanmarkkinoille. Siksi jatkossa on yhä voimallisemmin pureuduttava merenkulun haasteisiin Perämerellä. Samalla on tarpeen tarkkaan seurata, mitä tapahtuu pohjoisen arktisella alueella, Norjan ja Barentsin merillä. Metsä- ja metalliteollisuus tärkeitä tukijalkoja Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa ovat vuosisatoja eläneet metsästä. Sekä mekaaninen että kemiallinen metsäteollisuus tekevät tulosta vuodesta toiseen. Haastava kansainvälinen kilpailu ja kehittyvä ympäristölainsäädäntö teettävät paljon töitä myös tällä alalla. Ajankohtaista juuri nyt on muun muassa rikkidirektiivi ja muukin merenkulkuun liittyvä kustannuspaine. Metsäteollisuus on monen muun alan lisäksi täysin riippuvainen merenkulusta ja sen ympärivuotisesta toimivuudesta. Suomen hirsitaloteollisuudesta lähes neljännes sijaitsee Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Täällä tehtyjä hirsitaloja ja -huviloita näkee ympäri maailmaa, esimerkiksi Venäjällä, Kiinassa, Japanissa ja Koreassa. Toinen alueen merkittävä tukijalka on metalli. Rautaa on osattu hyödyntää suosta nostettuna rautana ja rautaruukkeina jo vuosisatoja. Varsinainen modernimpi terästeollisuus käynnistyi puoli vuosisataa sitten Rautaruukin Raahen tehtaan perustamisen myötä. Sen seurauksena alueelle on kehittynyt merkittäviä teräsjalostajia: Otanmäen Transtech, Ylivieskan, Pulkkilan, Oulaisten ja Kalajoen konepajat ja tietysti Raahen seudun monet alihankinta- ja tuotekonepajat. Terästeollisuudelle meriliikenne on yhtä tärkeä kuin metsäteollisuudelle. Tuodaanhan Raaheen rautamalmia Kiirunasta siten, että viimeinen matkan osa tehdään proomuilla Luulajasta Raaheen. Raahen tehtaan tuotannosta menee nykyään vientiin lähes kolmeneljäsosaa. Elektroniikka-alalla positiiviset näkymät Kolmas merkittävä ja samalla nuorin teollisuuden ala on elektroniikka. Se on viimeiset kolmekymmentä vuotta kasvanut nykyisiin mittoihinsa ensin Oulun yliopiston, VTT:n, Teknologiakylän ja Nokian vetämänä. Nyt siitä on tullut huomattavan monipuolinen kansainvälinen teollisuuden ala, joka kylläkin pohjautuu takavuosina hankittuun ja kehitettyyn langattoman teknologian kovaan osaamiseen. Nykyään tätä edustaa iso joukko radioteknologiaan keskittyviä kansainvälisiä yrityksiä. Vaikka murros nyt koettelee tätäkin alaa, on tulevaisuuden näkymä positiivinen. Langattoman teknologian osaaminen ei ole häipynyt mihinkään. Sen soveltaminen on jo alkanut monilla aloilla. Tästä hyviä esimerkkejä ovat teknologian ja hyvinvoinnin rajapinnalla syntyvät ratkaisut ja ICT näkyy vähitellen entistä enemmän terveydenhoidon ja hallinnan alueella. Seutumme teollisuuden aloista myös kemianteollisuus on merkittävä. Kemira tunnetaan laajasti, ja tuoreempana esimerkkinä mainittakoon Chempolis, joka on avannut keskustelua aivan uudenlaisesta jalostuksesta eri teollisuusalojen synergiassa. Matkailussa mahdollisuuksia Matkailu on noussut erityisesti Rukan, Vuokatin, Syötteen, Kalajoen, Rokuan ja Oulun myötä merkittäväksi kasvutekijäksi. Oulun lentoaseman laajennus on mahdollistanut aivan uudenlaisen matkustajaprofi ilin sekä lähtevälle että tulevalle liikenteelle, ja samalla saavutettavuus Oulun kautta alueelle on parantunut. Myös uusia kohteita suoraan Oulusta maailmalle on avautunut ja lisäneuvotteluja käydään. Nyt Oulusta Helsinkiin on 20 lentoa päivittäin ja lisäksi meiltä on suorat yhteydet Tukholmaan ja Kööpenhaminaan. 6

7 Kotimainen energia käyttöön Energia-alalla on etsitty avauksia EU:nkin uusiutuvan energian kasvutavoitteita varten. Fennovoiman päätös sijoittaa uusi ydinvoimalaitos Pyhäjoelle on saanut aikaan ison innostuksen aallon alueella sekä yksityisen liiketoiminnan että julkisen toiminnan piirissä. Tuulivoiman laajennus on alkanut, samoin biomassaan on alettu panostaa. Riippuvuus tuontienenergiasta on Suomessa liian korkea. Siksi on asetettu tavoitteet lisätä kotimaisten energialähteiden osuutta reippaasti. Omien luonnonvarojen käytölle on olemassa selkeät lisäämismahdollisuudet. Onhan esimerkiksi Suomen soista nykyään vain vajaa 1 prosentti turvetuotannossa. Myös puuenergian lisäämiselle on paljon mahdollisuuksia. Suomen metsiin jää joka vuosi useita kymmeniä miljoonia kuutioita biomassaa hyödyntämättä. Skandinavian mineraalivarat on jo kauan tiedetty. Talouden kasvu isoissa kehittyvissä teollisuusmaissa kuten Kiinassa on vaikuttanut niin, että näitä luonnonvaroja on nyt alettu tosissaan hyödyntää. Talvivaaran kaivos on käynnistynyt, Pyhäsalmen ja Hituran jo pitkään toimineet kaivokset ovat saaneet vauhtia. Myös uusia nikkeli-, kulta-, hopea- ja vanadiiniesiintymiä otetaan parhaillaan käyttöön Sotkamossa, Raahessa ja Taivalkoskella. Suomen lupaprosessit ovat vain luvattoman hitaita. Siksi niiden nopeuttamiseen on panostettava nopeasti sekä lainsäädäntöä kehittämällä että henkilöstön määrää lisäämällä. Lisää kauppaa Oulun kauppakamarin Lisää kauppaa -strategia vahvistettiin vuonna Sen sisältö on 5 prosentin kasvutavoitteessa. Vuonna 2009 alueen yritystoiminnan liikevaihto oli 22 Mrd. Kun tavoiteltu kasvu toteutuu, liikevaihto on 30 Mrd vuonna Oman seurannan mukaan vuoden 2011 liikevaihto oli 24,5 Mrd. Vuonna 2010 Lisää kauppaa -strategia laajeni valtakunnalliseksi, kauppakamarien yhteiseksi kampanjaksi otsikolla uutta työpaikkaa. Oulun kauppakamarin hallitus on käsitellyt strategian sisältöä pitäen kasvutavoitteen edelleen voimassa. Sisällön otsikkotason asioiksi on muodostumassa: 1. yritysten kilpailukyvyn kehitysasiat, 2. vientitoiminnan kasvattaminen ja 3. alueen vetovoimakysymykset. Nämä kaikki aihiot pitävät sisällään koulutusasiat, liikenteen, verotuksen, omien luonnonvarojen ja eri toimialojen erityiskysymykset. Suomessa riippuvuus tuontienergiasta on aivan liian korkea. Siksi kotimaisten energialähteiden osuutta tulisi lisätä. Omien luonnonvarojen käytölle on selkeät lisäämismahdollisuudet. Toimitusjohtaja Jaakko Okkonen Valiokunnissa tehdään tärkeää työtä Valiokuntatoiminta on erityisen tärkeää kauppakamarin edunvalvonta-asioiden kokoamisessa. Oulun kauppakamarilla on 19 valiokuntaa, joista toimialavaliokuntia on 17. Valiokuntien käsittelemät asiat ovat enimmäkseen omaa toimialaa koskevia. Usein valiokunnat tekevät aloitteita suoraan toimiville viranomaisille, koulutuslaitoksille tai maan hallitukselle ja kauppakamarin hallitukselle. Viime kuukausina esillä ovat olleet etenkin ydinvoimainvestoinnista ja kaivosalasta johtuvat koulutus- ja lupakysymykset. Näihin liittyen Oulun kauppakamarin aloitteesta aloitettiin Oulun yliopistossa ydinvoimakoulutus ja nyt niin ikään kauppakamarin aloitteesta käsittelyssä on rakennusalan koulutuksen kehittäminen. Liikennekysymyksiin liittyen neuvotellaan parhaillaan meriliikenteen tutkimus- ja kehitystoiminnan aloittamisesta yhdessä Turun yliopiston kanssa. Lisäksi lentoliikenneasioissa kauppakamari on sekä esittämässä uusia avauksia että tukemassa lentoliikenteen jatkuvaa kehitystä alueella. jatkuu sivulla 9 7

8 Yhdessä kohti yhteistä päämäärää tuloksia Prosessiautomaatio- ja informaationhallintajärjestelmät, erikoisanalysaattorit, täydelliset virtauksenohjaus- ja asset management -ratkaisut Metson automaatiotuotteiden teknologiset kulmakivet ovat tarjolla kaikille teollisuuden aloille, elinkaaren alusta loppuun saakka. Pienimmästä paperinvalimistajasta suuriin voimalaitoksiin meidän tavoitteemme on luoda tuloksia juuri sinulle, asiakkaalle. Pitääksemme huolta tulosten jatkuvuudesta, suunnittelu-, käytettävyys- ja suorituskykypalvelumme antavat sinulle työkalut, jotta voit varmistaa itsellesi maksimaalisen suorituskyvyn ja käytettävyyden sekä samanaikaisesti minimoida kustannukset ja riskit. Lyhyesti, tuloksia, joista voit olla ylpeä.

9 Matkailualan valiokunta on esittämässä matkailulle tärkeitä uusia yhteyksiä Oulun lentoasemalta sekä uusia matkailun vetovoimakohteita ja tiiviimpää yhteistyötä matkailukeskusten välillä. Kauppavaliokunta on käsitellyt ja myös järjestänyt laajempaa keskustelua kaupan tulevaisuudesta ja kuluttajien tottumusten muutoksista. Pohjois-Suomen historian suurin investointi, ydinvoimala Pyhäjoelle, on iso mahdollisuus alueen yrityksille. Siksi kauppakamari on asettanut investoinnille tavoitteeksi 50 prosentin kotimaisuusasteen. Jotta tämä tavoite saavutetaan, on monia toimia tehtävä. Olemme käynnistäneet yritysverkostoja kokoavan toiminnan sekä netisssä että käytännön asiamiestoimintana. Yrityksille ydinvoimainvestoinnissa mukana olo on iso mahdollisuus varsinaisen investoinnin aikana. Se on myös kansainvälinen hanke, mikä merkitsee mukanaoleville yrityksille mahdollisuuksia olla palveluntarjoajana muissakin vastaavissa hankkeissa eri puolilla maailmaa. Aktiiviset kauppakamariosastot Oulun kauppakamarin laajan toimialueen sisällä on neljä osastoa: Kajaani, Kalajokilaakso, Koillismaa ja Raahe. Jokaisella osastolla on oma toimintasuunnitelma, joka pohjautuu osaston alueen yritysten määrittelemiin tavoitteisiin. Osastot tekevät aloitteita valiokuntien tapaan. Esimerkkeinä viime kuukausien toiminnasta mainittakoon Raahen osaston erittäin aktiivinen työ tulevan ydinvoimainvestoinnin edellytysten parantamiseksi. Tämän vuoden alusta aloitti toimintansa uusi ydinvoimavaliokunta, jonka jäsenet ovat jo toimivista valiokunnista. Osastot pitävät yllä keskustelua mm. seuraavista ajankohtaisista teemoista: Kalajokilaakson osasto kunta- ja energia-asioista, Kajaani kaupan ja matkailun sekä kaivosteollisuuden kehittämisestä, Koillismaa lähialueyhteistyöstä ja matkailusta ja Raahe jo mainitusta ydinvoimainvestoinnin vaikutuksista. Oulun kauppakamarin talous on vahvalla pohjalla. Vuoden 2011 tulos oli , taseen loppusumma ja omavaraisuusaste 90%. Oheinen kaavio osoittaa, että 81 prosenttia Oulun kauppakamarin jäsenyrityksistä on pieniä, alle 50 henkilöä työllistäviä. Siksi Oulun kauppakamari on jo pitkään ollut jäsenprofiilinsa mukaisesti kaikenkokoisten yritysten asialla. Ei ilmoitettu 1 4 työntekijää 5 9 työntekijää työntekijää työntekijää työntekijää työntekijää työntekijää työntekijää 1000 työntekijää Jäsenmäärän kehitys Oulun kauppakamarin jäsenmäärä on kasvanut vuosi vuodelta. Jäseninä on yritysten lisäksi kuntia, kuntayhtymiä ja joitakin muita julkisia toimijoita. Jäsenmäärä

10 POHJOIS-SUOMI KEHITTYY Lesonen luottaa pohjoisen Suomen mahdollisuuksiin Sarjayrittäjän tähtäimessä miljardibisnes ja uudenlainen tuotetehdas Head Invest Oy:n pääkonttorin neuvotteluhuoneeseen kantautuu vaimeaa ryskettä ja raskaiden moottorien murinaa. Ikkunoiden läpi näkyy työmaa kuorma-autoineen ja kaivinkoneineen. Pääkonttori sijaitsee Oulun toria vastapäätä, Uuden Seurahuoneen toisessa kerroksessa. Rakennuksen omistaja, Head Invest Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja sarjayrittäjä Veikko Lesonen kertoo palanneensa juuri Tallinnan kautta Ivalosta. Ulos vilkaistessaan hän toteaa ohimennen, että Kivisydämen maan alle louhittavan pysäköintilaitoksen rakentaminen on näköjään alkanut. Sitten Lesonen tarttuu salkkuunsa, kaivaa esille tablettitietokoneensa, aukaisee pöydällä odottaneen läppärinsä ja virittää lopuksi videotykin. Veikko Lesosella on paljon sanottavaa sekä pohjoisen Suomen elinkeinoelämän tilanteesta että omista suunnitelmistaan. Näihin kuuluu muun muassa ainutlaatuisen tuotetehtaan pystyttäminen ja bisnesten laajentaminen liikevaihdoltaan miljardiluokkaan. Mutta aloitetaan Oulun ja Pohjois-Suomen tilanteesta ja palataan Lesosen liiketoimiin vähän myöhemmin. Ei syytä synkistellä Oulun seutua koskevat talousuutiset ovat olleet viime aikoina melko masentavia. Erityisen suurta huolta on herättänyt ennen niin vahvan matkapuhelinalan eli Nokian ja sen ympärille rakentuneen klusterin hiipuminen. Veikko Lesonen myöntää, että paljon kielteistä on tapahtunut lyhyen ajan sisällä. Ylenmääräiseen synkistelyyn ei silti ole syytä. Ouluun on Nokian ansiosta syntynyt valtavan paljon osaamista, tietoa ja taitoa, joka ei ole kadonnut minnekään. Nokia on myös luonut hyvän pohjan jatkaa eteenpäin myös ihan uusille aloille. Puhutaanhan Oulussa edelleen tervastakin, vaikka sen kukoistuskaudesta on jo melko kauan aikaa, hän hoksauttaa. Lesosen mielestä Oulun alueella ja yleensä Pohjois- Suomessa on valtavasti mahdollisuuksia. Yhden vahvan toimialan kutistuminen voi antaa enemmän tilaa muille. Nokian menestyksen vuosina päästiin ehkä liian helpolla. Hän patisteleekin nyt kasvattamaan uusia teknologioita, innovaatioita ja toimialoja. Perusteollisuutta ei pidä vähätellä Uusia tai uusvanhoja toimialoja onkin jo putkahtanut esille. Esimerkiksi kaivosteollisuus vetää pohjoiseen isoja investointeja ja työllistää paljon väkeä. Kaikkia ei järeän perusteollisuuden esiinmarssi tosin suuremmin miellytä. Joidenkin mielestä se merkitsee taantumista ja paluuta vanhaan. Veikko Lesonen ei moisia puheita sulata. Kaivosteollisuushan on mitä huipputeknisintä puuhaa. Alalla käytetään nykyaikaisia ja viimeisen päälle hienoja laitteita. Oma yrityksemmekin muun muassa valmistaa kaivoskoneiden pakokaasuja puhdistavia katalysaattoreita. Lesonen varoittaa muutenkin vähättelemästä perusteollisuutta ja sen parissa työtään tekeviä. Valittelun sijasta Pohjois-Suomen pitää Lesosen mielestä suunnata nyt täydellä höyryllä eteenpäin. Lähtötilanne on kaikesta huolimatta aika hyvä: monien toimialojen pohja on vahva, isoja investointeja on jo tullut tai on vireillä, niin 10

11 huipputekniikan kuin perusteollisuuden rakenne on monipuolinen, matkailussa on vielä paljon mahdollisuuksia, lupaavia uusia yrityksiä on suuri määrä. Veikko Lesonen on itse täysillä mukana pohjoisissa talkoissa. Näin päästäänkin hänen nykyiseen liiketoimintaansa. Tähtäimessä miljardibisnes Jot Automationin osakkeiden myynnistä aikoinaan saamiensa miljoonien turvin Lesonen olisi voinut mainiosti vetäytyä varhaiselle eläkkeelle, mutta lekottelu ei hänen pirtaansa sopinut. Vuonna 2000 Lesonen perusti Head Invest Oy:n, joka suuremmin itsestään ääntä pitämättä on kasvanut jo isoksi tekijäksi. Head Invest on emoyhtiö, jonka sateenvarjon alla toimivat parin mutkan kautta takaisin Lesosen omistukseen palannut Jot Automation sekä muun muassa Proventia Group ja Mediracer. Head Investin tytäryhtiöiden teollisen toiminnan liikevaihto vuonna 2011 oli noin 82 miljoonaa euroa. Tämä on kuitenkin vasta alkuverryttelyä, mikäli sarjayrittäjän suunnitelmat toteutuvat. Jot Automationin liikevaihdon pyrimme nostamaan kymmenen vuoden kuluessa miljardiin euroon, hän ilmoittaa ykskantaan. Lupaava toimiala Hurjat suunnitelmansa Lesonen perustaa ennen kaikkea Jot Automationin lupaavaan toimialaan. Yritys tuottaa elektroniikkateollisuudelle tuotantoautomaatio- ja testauslaitteita, joiden kysyntä paisuu valtavaa vauhtia. Toki Jot Automationin on myös pystyttävä toimimaan kilpailukykyisesti, mutta rohkaisevaa on, että se on jo noussut alansa johtavien yritysten joukkoon. Kasvua vaikkakaan ei yhtä rajua Lesonen totta kai odottaa myös pakokaasujen puhdistukseen erikoistuneelta Proventialta ja ääreishermojen sairauksien tutkimuslaitteisiin keskittyneeltä Mediracerilta. Lesonen toivoo, että yhä suurempi siivu hänen yritystensä kasvusta tapahtuu Oulun seudulla. Näin hän haluaa omalta osaltaan lisätä teollisuuden tuotantoa täällä, sillä jos tuotanto muuttaa pois, seuraa tuotekehitys vähitellen perässä. Kohta Oulussa ei olisi enää mitään. Hän luottaa siihen, että tuotanto voi Suomessa olla kannattavaa. Ei kaikkea tarvitse tehdä Kiinassa. Siellä on vaikeuksia logistiikassa ja ongelmia laadussa. Nokia on luonut hyvän pohjan jatkaa eteenpäin myös ihan uusille aloille. Veikko Lesonen Head Invest Oy:n hallituksen puheenjohtaja Tuotetehdas uudenlainen teknologiakylä Viime aikoina Lesonen on kehitellyt ajatusta tuotetehtaasta eräänlaisesta tuotannollisten yritysten teknologiakylästä. Hän uskoo, että se voisi osaltaan olla luomassa lisää tuotannollista työtä Oulun alueelle. Tuotetehtaassa useat yritykset tai niiden satelliitit tekisivät yhteistyötä saman katon alla. Mukana voisi olla myös tutkimuslaitosten tai yliopistojen henkilökuntaa. Lesosen piirustuksissa tehdas rakentuisi Jot Automationin ympärille, sillä rakennelma vaatisi toimiakseen veturiyrityksen. Kun Jot Automation sitten saa isoja tilauksia, valuttaa se töitä tuotetehtaassa toimiville muille yrityksille. Tuotetehtaan yritykset eivät olisi alihankintasuhteessa toisiinsa, vaan toimisivat tasaarvoisina kumppaneina. Veikko Lesonen uskoo, että päivittäinen yhteistyö ja yhdessäolo synnyttäisivät tehtaassa uusia tuoteideoita ja tapoja toimia. Tiloistakaan ei tulisi puutetta, sillä tyhjiä teollisuushalleja Oulun seudulla riittää. 11

12 POHJOIS-SUOMI KEHITTYY Millaiselta politiikka ja eduskunta vaikuttavat kansanedustajasta, jolla on takanaan vankka kokemus yritysmaailmasta ja yrittäjyydestä? Millaisia asioita yrityselämän parista tulleet kansanedustajat haluavat politiikassa ajaa? Keskustan puheenjohtaja ja kansanedustaja Juha Sipilä sekä kokoomuksen kansanedustaja Eero Suutari kertovat. Paljon puhutaan siitä, mitä yhteiskunta voi tehdä yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi. Juha Sipilä haluaisi, että asiaa mietittäisiin joskus myös toisinpäin. Yhteiskunnan ja yritysten välinen suhde ei näet ole yksisuuntainen. Molemmat osapuolet ovat riippuvaisia toisistaan. Yhteiskunta kaipaa menestyviä yrityksiä, mutta toisaalta yritykset tarvitsevat menestyvää ja hyvin toimivaa yhteiskuntaa. Sellaisen rakentamisessa yrityksillä on oma roolinsa. Yhteiskuntavastuun kantamisen pitäisi olla luonteva osa niiden toimintaa, hän huomauttaa. Juha Sipilä korostaakin, että viime kädessä vastuullinen toiminta koituu myös yritysten itsensä hyväksi. Yritysten merkitys ymmärretään Yhteiskunnan yleinen ilmapiiri on jatkuvasti muuttunut yritystoiminnalle myötämielisemmäksi. Sipilä arvelee tämän johtuvan siitä, että yhä paremmin ymmärretään yritysten merkitys työllistäjänä. Asenteissa on tosin edelleen paljon myös korjaamista. Varsinkin suhtautuminen niin epäonnistumiseen kuin onnistumiseen kaipaisi hänen mielestään remonttia. Yhdysvalloissa konkurssin tehnyt yrittäjä on kokenut, Suomessa taas epäonnistunut. Täälläkin pitäisi hyväksyä se, että joskus yritys ei vain syystä tai toisesta pärjää. Liian usein käy vielä niin, että yrittäjä koettaa sinnitellä eteenpäin, kunnes hänen fyysinen ja henkinen kanttinsa pettää. Epäonnistuminen pitää sallia, mutta niin pitää myös onnistuminen. 12

13 Suomessa on Yksittäisen kansanedustajan mahdollisuus vaikuttaa eduskunnassa riippuu Juha Sipilän mielestä suurelta osin tämän omasta aktiivisuudesta. Erityisesti tämä korostuu opposition edustajien kohdalla. Sipilä itse muun muassa aloitti yhdessä Mikael Jungnerin ja Lasse Männistön kanssa eduskunnassa start up-ryhmän, joka pohtii aloittavien yritysten haasteita ja niihin vastaamista. Ryhmässä on mukana edustajia kaikista puolueista. Hallituspuolueiden edustajat ovat sitten vieneet ryhmän terveisiä hallitukselle. Omistajuus ja sukupolvenvaihdos Suomalaisessa yritysmaailmassa on pari asiaa, jotka Juha Sipilä haluaisi äkkiä kuntoon. Ensimmäinen niistä on suomalaisen omistajuuden tukeminen ja toinen yritysten sukupolvenvaihdosten helpottaminen. Suomalaista omistajuutta syö Sipilän mielestä muun muassa se, että liian monet suomalaiset yritykset päätyvät liian varhain ulkomaisiin käsiin. Tähän Sipilällä olisi tarjota ratkaisu. Suomessa on tätä nykyä 70 miljardin euron edestä laiskaa yksityistä rahaa. Siitä pitäisi osa ohjata yritysten käyttöön. Totta kai riskit olisivat tässä suuremmat kuin vaikkapa asuntosijoittamisessa. Yrityksiin sijoittamista voisi kannustaa niin, että mahdolliset tappiot saisi vähentää myös muista tuloista kuin sijoitustoiminnan voitoista, hän kaavailee. Yritysten sukupolvenvaihdosten esteenä on Sipilän mukaan usein se, että yrityksen ottaminen vastaan tulee niin kalliiksi, ettei mahdollisilla jatkajilla ole siihen varaa. Hän toivoisi sellaista verotuksellista järjestelyä, joka antaisi yrittäjän perillisille tai vaikkapa yrityksen työntekijöille kannusteen jatkaa yrityksen toimintaa. Perintöverotuksen voisi esimerkiksi rakentaa siten, että veroa maksettaisiin sitä mukaa kun yritys tekee tulosta. Verot kuuluu ilman muuta maksaa, mutta maksamisen voisi järjestää uudella tavalla, linjaa Sipilä. 70 miljardin euron edestä laiskaa rahaa. Juha Sipilä Keskustan puheenjohtaja ja kansanedustaja Tulolajikohtainen verotus pitäisi lopettaa. Eero Suutari Kokoomuksen kansanedustaja jatkuu sivulla 14 13

14 POHJOIS-SUOMI KEHITTYY Eero Suutari: Poliittinen vaikuttaminen vaatii pitkäjänteisyyttä Politiikan päätöksenteon rytmi on kovin erilainen kuin yrityselämässä. Asiat tuntuvat yritystoiminnassa kannuksensa hankkineen mielestä usein etenevän mateluvauhtia. Eero Suutari sanoo kestävän aikansa, ennen kuin hoksaa, miten koneisto hallitusohjelmineen ja eduskunnan valiokuntineen oikein toimii. Päätöksenteko on moniportaista ja -vaiheista. Mutta demokratia varmaankin edellyttää tällaista. Ei tule liian äkkinäisiä käännöksiä. Suutari korostaa, että myös yksittäinen kansanedustaja voi vaikuttaa politiikassa ja eduskunnassa, vaikka muutosten aikaansaaminen saattaa kauan kestääkin. Pitkäjänteisyyttä tämä kyllä vaatii, hän myöntää. Byrokratia kiusaa yrityksiä Kaiken kaikkiaan Suutari on kohtuullisen tyytyväinen yritysten asemaan nyky-suomessa. Suhtautuminen yritystoimintaan ja yrittäjiin on paljon myönteisempi kuin takavuosina Suutarin sanoin laitavasemmistoa myöten. Hänen mielestään hyvin laajasti ymmärretään, kuinka tärkeitä yritykset ovat työn ja hyvinvoinnin luojina. Yksi asia häntä kuitenkin harmittaa. Ihan loppuun asti yrityksiin ei luoteta. Muutaman väärin toimineen yrityksen takia lukemattomat asiansa hoitavat yritykset saavat usein kärsiä kohtuuttoman raskaan valvonnan ja byrokratian muodossa. Tukea kasvulle ja kansainvälistymiselle Keskeisiä asioita Eero Suutarin työlistalla on muun muassa yritysten kasvun ja kansainvälistymisen tukeminen. Hän huomauttaa, että Saksassa pienet ja keskisuuret yritykset vastaavat noin 70 prosentista viennistä. Suomessa vastaava luku on noin 20 prosenttia. Täkäläisiä yrityksiä pitäisi kannustaa kovempaan vauhtiin ja luoda siihen rahoituksellisia edellytyksiä. Suutari aloittaisi tämän kahdella veromuutoksella. Yritysten tuloksesta pitäisi jättää verottamatta se osuus, jota ne eivät jaa osinkoina, vaan jättävät kassaansa investoidakseen. Toinen Eero Suutarille mieleinen muutos olisi, että tulolajikohtainen verotus lopetettaisiin. Tämä kannustaisi ihmisiä sijoittamaan rahojaan yrityksiin. Esimerkiksi Ruotsissa tästä on saatu hyviä kokemuksia. Valokuva: Kimmo Rauatmaa 14

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Toimiva tuotanto-, varasto- ja toimistotila/teollisuustila osoitteessa Konetie 33, Oulu. E8 5,8 KM VALTATIE 20 2 MIN LENTOASEMA 16 KM OULUN KESKUSTA 8,5 KM

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA 1 YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA KAUPPAKAMARI Työskentelemme elinvoimaisen Suomen puolesta. Suomi ilman hyvinvoivia yrityksiä on Suomi ilman hyvinvointia. Keskuskauppakamari ja 19 alueellista kauppakamaria,

Lisätiedot

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja

Lisätiedot

MYYNTIESITE. KALAJOEN R10 DRIVE-IN LIIKETILAT 50 m2 1500 m2

MYYNTIESITE. KALAJOEN R10 DRIVE-IN LIIKETILAT 50 m2 1500 m2 MYYNTIESITE KALAJOEN R10 DRIVE-IN LIIKETILAT 50 m2 1500 m2 VARAA UUDET TOIMITILAT KALAJOEN NÄKYVIMMÄLTÄ LIIKEPAIKALTA ONKO TÄSSÄ PAIKKA YRITYKSESI UUSILLE TOIMITILOILLE? Kalajoen keskusta Pyhäjoki Raahe

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla 3 matkailuviestiämme Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista ja sillä on kasvuedellytyksiä Suomessa Suomi

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Omistajuuden ja johtamisen yhteys

Omistajuuden ja johtamisen yhteys Omistajuuden ja johtamisen yhteys Mikko Haapanen Hallituksen pj, Boardman Oy Suunta 2011 seminaari 3.11.2011. Kymenlaakson kauppakamari, RUK Hamina Omistajien asialla - johdon tukena BOARDMAN- PARTNERIT

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2015 Vuosi 2014 kohti kasvua Strategian toteutus jatkuu suunnitellusti Hyvä kehitys IT-palveluissa Vakaa kehitys kohti 10 %:n liikevoittomarginaalia Palveluja

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries 1 Menestyvien yritysten Suomi 2 Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia

Lisätiedot

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Esityksen osat: Kulttuuriviennin visio 2011

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Tervetuloa Partneripäiville!

Tervetuloa Partneripäiville! Tervetuloa Partneripäiville! Hallituspartnereiden Partneripäivät Oulussa 12.9.2014 Yhteistyössä: Partneripäivät 12.9.2014, ohjelma 10.30 Ilmoittautuminen alkaa Radisson Blu hotelli, Hallituskatu 1, Oulu

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Suomen globaalit haasteet Ilmastonmuutos Eurokriisi Energiapaletin muutos Regulaatiousko ja -tulva

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Tavoitteena kannattava kasvu Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Asiakaslupauksemme Takaamme jatkuvuuden ja teemme tulevaisuuden ajallaan ja rahallaan. 1. Toimintamme Merkittävin osa liiketoiminnastamme

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Liite 4 Toimitusjohtajan katsaus Juha Varelius, toimitusjohtaja 12.3.2013 Lähes 1000 huippuosaajaa Kansainvälistyvä pörssiyhtiö 14 toimipistettä, seitsemässä eri maassa TUKHOLMA SUOMI (5) OSLO MOSKOVA

Lisätiedot

Rahapäivän Pörssi-ilta Finlandia-talo, Helsinki. Lemminkäinen Oyj Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki 20.9.2011

Rahapäivän Pörssi-ilta Finlandia-talo, Helsinki. Lemminkäinen Oyj Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki 20.9.2011 Rahapäivän Pörssi-ilta Finlandia-talo, Helsinki Lemminkäinen Oyj Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki 20.9.2011 Sadan vuoden kokemuksella etsimme jatkuvasti parempia tapoja rakentaa Lemminkäisen kolme toimialaa

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA OPTIMAALINEN SIJAINTI PÄÄKAUPUNKI- ALUEELLA Tampereen Kehä lll

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

YLE TOHLOPPI NYT. n. 400 henkilöä

YLE TOHLOPPI NYT. n. 400 henkilöä YLE TOHLOPPI NYT n. 400 henkilöä YLE Tohloppi 2013 Koko Suomen näkökulmasta: Lapsille Pikku kakkonen Galaxi Draamaa Uusi päivä Taivaantulet Pirunpelto Ajankohtaista Ajankohtainen kakkonen YLE Tohloppi

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Yrityspalveluiden esittely

Yrityspalveluiden esittely Yrityspalveluiden esittely Hannu Hiltunen BUSINESSOULU 2012, WWW.BUSINESSOULU.COM BO:n yrityspalvelut Yritysten liiketoiminnan käynnistämiseen, kehittämiseen, kasvuun, kansainvälistymiseen ja alueelle

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ Painopistealueet Kestävän kilpailukyvyn luominen Kansainvälinen Vihreä energia ja teknologia Venäjä-yhteyksien rakentaja Yhdessä Painopisteemme ovat monitieteisiä kokonaisuuksia

Lisätiedot

Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet. 18.11.2015 Jukka Talvi

Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet. 18.11.2015 Jukka Talvi Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet 18.11.2015 Jukka Talvi www.cafepress.com Voisko älyliikenne olla Oulun juttu? Selvitys huhti-elokuu 2015 Liiketoimintamahdollisuudet Toimijaverkosto Esitys tavoitteista

Lisätiedot

Ylitse muiden. kerrosta. metro. Noin. työpistettä

Ylitse muiden. kerrosta. metro. Noin. työpistettä Toimistotalo Ylitse muiden 26 kerrosta Noin 3000 työpistettä metro 2015 Kaukokatsei sen valinta Keilaranta Tower nousee edustavalle paikalle aivan meren äärelle Espoon Keilaniemeen. Sen korkeus tulee olemaan

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Technopolis Erilainen kiinteistöyhtiö

Technopolis Erilainen kiinteistöyhtiö 1 Technopolis Erilainen kiinteistöyhtiö Kiinteistöihin, toimitilojen vuokraukseen ja palveluihin erikoistunut pörssiyhtiö. Yhtiö on keskittynyt monikäyttäjäympäristöihin. Sen keskeinen toiminta-ajatus

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

SIILI SOLUTIONS OYJ ESPOO-KAUNIAISTEN OSAKESÄÄSTÄJÄT TOIMITUSJOHTAJA SEPPO KUULA 11.11.2013

SIILI SOLUTIONS OYJ ESPOO-KAUNIAISTEN OSAKESÄÄSTÄJÄT TOIMITUSJOHTAJA SEPPO KUULA 11.11.2013 SIILI SOLUTIONS OYJ ESPOO-KAUNIAISTEN OSAKESÄÄSTÄJÄT TOIMITUSJOHTAJA SEPPO KUULA 11.11.2013 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Tässä materiaalissa esitetyt markkinoihin ja tulevaisuuteen liittyvät lausunnot ja arviot

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus 8.1.2013

Tiedotustilaisuus 8.1.2013 Tiedotustilaisuus 8.1.2013 Suomen ongelma ei ole ensisijaisesti liian korkea kustannustaso Ongelma on todellisen kilpailukyvyn heikentyminen Ei tehdä tuotteita, joita halutaan ostaa Ei tehdä tuotteita,

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

PR122013 8. huhtikuu 2013 Talous Sivu 1 / 5. Johdonmukainen kansallinen ja kansainvälinen laajentuminen

PR122013 8. huhtikuu 2013 Talous Sivu 1 / 5. Johdonmukainen kansallinen ja kansainvälinen laajentuminen Talous Sivu 1 / 5 Johdonmukainen kansallinen ja kansainvälinen laajentuminen Beckhoff Automationin vuoden 2012 maailmanlaajuinen liikevaihto oli 408 miljoonaa euroa Beckhoffin vuoden 2012 maailmanlaajuinen

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

Valmistautuminen ulkomaisen työvoiman tuloon viestintävälineet kuntoon Salla Korhonen 10.9.2015

Valmistautuminen ulkomaisen työvoiman tuloon viestintävälineet kuntoon Salla Korhonen 10.9.2015 Valmistautuminen ulkomaisen työvoiman tuloon viestintävälineet kuntoon Salla Korhonen 10.9.2015 Mitä aluevaikutuksia ydinvoimalan rakentamis hankkeelta odotetaan Pyhäjoelle ja ympäröiviin seutukuntiin?

Lisätiedot

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Green Mining Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Mineraalialan kehitys Suomessa Suomi on vastuullisen kaivostoiminnan tunnustettu osaaja joka vie asiantuntemustaan maailmalle Tekesin Green Mining -ohjelma

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia, YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Verkostoitumalla mukaan ydinvoimahankkeisiin

Verkostoitumalla mukaan ydinvoimahankkeisiin Verkostoitumalla mukaan ydinvoimahankkeisiin ValNet Työpaja 3.9.2014 Juha Miikkulainen Kehityspäällikkö Fennovoiman omistuspohja Omistajilta lopullinen sitoumus Voimaosakeyhtiö SF ja RAOS Voima Oy tekivät

Lisätiedot

Sijoitu Kempeleeseen

Sijoitu Kempeleeseen Sijoitu Kempeleeseen Kempeleessä olet Pohjois-Suomen paalupaikalla Kempele sijaitsee keskellä 250 000 asukkaan kaupunkiseutua, kymmenen kilometrin päässä Oulusta. Lähellä on matkustajamääriltään Suomen

Lisätiedot

Ylits e muiden. metriä. metro. Noin. työpistettä

Ylits e muiden. metriä. metro. Noin. työpistettä To i m i s t o ta l o Ylits e muiden Noin 3000 työpistettä 111 metriä metro 2015 Kau ko kat s e i Keilaranta Tower nousee edustavalle paikalle aivan meren äärelle Espoon Keilaniemeen. Sen korkeus tulee

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Kiinteistöt. Vaativat jatkuvaa hoitamista. Sitovat pääomaa ja riskejä. Vaikuttavat jokaisen elämään, kotona ja töissä

Kiinteistöt. Vaativat jatkuvaa hoitamista. Sitovat pääomaa ja riskejä. Vaikuttavat jokaisen elämään, kotona ja töissä Yritysesittely Kiinteistöt Vaativat jatkuvaa hoitamista Sitovat pääomaa ja riskejä Vaikuttavat jokaisen elämään, kotona ja töissä Kustannukset nousussa, varsinkin energian Ovat monimutkaisia ja herkkiä

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

RUOTSINKIELINEN POHJANMAA

RUOTSINKIELINEN POHJANMAA 1 AINEISTON RAKENNE Havaintojen määrät ristiintaulukoissa n= % SY:N ALUEJAKO (Aluejärjestöt) RUOTSINKIELINEN POHJANMAA* Pääkaupunkiseutu Uusimaa Häme Lappi Länsipohja 442 13% 191 5% 324 9% 258 7% 147 4%

Lisätiedot

Taivassalo 2020 Paremppa arkki!

Taivassalo 2020 Paremppa arkki! Taivassalo 2020 Paremppa arkki! Taivassalon kunnan arvot, visio ja strategia Taivassalon kunta Kv strategiaseminaarit 6.5.2013, 24.9.2013 Kh 4.11.2013 Kv 11.11.2013 - Mut sellaista piti varsinaisesti sanoa,

Lisätiedot

Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke-2012

Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke-2012 22.10.2012 31.12.2013 OPH:n rahoittama hanke Hankekoodi J322 Hanketta koordinoi KAO, Kainuun ammattiopisto KSAK, Koillis-Suomen aikuiskoulutus Oy, Kuusamo JEDU, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä OAKK,

Lisätiedot

Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä

Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä Kauhava 10.10.2013 Yhteysjohtaja Kristiina Salo Uudenkaupungin kaupunki Uusikaupunki Perustettu 1617 Asukasmäärä 15 499 31.12.2011 Kesämökkejä 3873 Työvoima 6 652

Lisätiedot

Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki

Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki Matti Pennanen, kaupunginjohtaja Oulu, Finland Esittelyvideo >> KOILLISVÄYLÄ (NORTHERN SEA ROUTE) MURMANSK RUOTSI SUOMI OULU ARKANGELI NORJA OSLO HELSINKI TUKHOLMA PIETARI

Lisätiedot

KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN. 18.11.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN. 18.11.2015 Pääjohtaja Mikko Helander KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN 18.11.2015 Pääjohtaja Mikko Helander KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN Velaton kauppahinta noin 60 milj. euroa Suomen Lähikaupalla on 643 Siwaa ja Valintataloa Liikevaihto 2014

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke

Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen

Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen Kalle Härkki EVP, President Minerals Processing Pörssisäätiön Pörssi-illat Kevät 2015 Outotec lyhyesti Liikevaihto

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000 Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Laaja valtakunnallinen otanta Kyselyyn vastasi lähes 1700 kauppakamarien jäsenyritystä eri

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella Pressi Leena Manner Markkinointipäällikkö SRV 11.12.2013 Pressi Kaikki palat kohdallaan Uutta ajattelua toimitiloihin Toimisto, tuotanto ja logistiikka

Lisätiedot

YRITYSYHTEISTYÖ =Yritysten kehittämisideat koulujärjestelmää koskien ja yritysten akuutit osaamishuolet, Koulutusvaliokunta 2014

YRITYSYHTEISTYÖ =Yritysten kehittämisideat koulujärjestelmää koskien ja yritysten akuutit osaamishuolet, Koulutusvaliokunta 2014 YRITYSYHTEISTYÖ =Yritysten kehittämisideat koulujärjestelmää koskien ja yritysten akuutit osaamishuolet, Koulutusvaliokunta 2014 HAVAINTOJA JA UUSIA IDEOITA Osaamiskysymykset strateginen kilpailutekijä

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot