POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI OULUN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA OULASKANKAAN SAIRAALA VISALAN SAIRAALA 6/2007

Transkriptio

1 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI OULUN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA OULASKANKAAN SAIRAALA VISALAN SAIRAALA 6/2007 Kirurgian avohoitotalo rakenteille toukokuussa Joulun odotusta lastenosastoilla

2 Avoin ammattikorkeakoulu - ylläpidä ja kehitä ammattitaitoasi! Tarjoamme keväällä 2008 seuraavia ammattikorkeakouluopintoja: Alkamisajankohta Hinta Kriittisesti sairaan hoitotyö 1,5-20 op klo euroa (osin verkko-opintojakso) Social - och Hälsovårdssvenska (Kurs 2) 2 op klo euroa Auttajan askelissa - auttamistyön eettisiä lähtökohtia 2 op klo euroa (osin verkko-opintojakso) Suojele lasta - lastensuojelutyön perusteet 8 op klo euroa (osin verkko-opintojakso) Sairauksien tuntemus ja niiden hoito (osin verkko-opintojakso) 3 op klo euroa Tutkimus tutuksi 8 op klo euroa Huumetyön perusteet (osin verkko-opintojakso) 5 op klo euroa Social and Health Care English (Course 2, Oral skills) 2 ects klo euroa Lääkehoidon nykyvaatimukset (osin verkko-opintojakso) 3 op klo euroa Luovat toiminnot ja draama 3 op klo euroa Koukussa - riippuvuusongelmaisen tunnistaminen ja auttaminen 3 op 1.4. klo euroa (osin verkko-opintojakso) KU - kristillisen uskon perusteet 8 op klo euroa Kuvataide terapiana 3 op klo euroa Lähetyssihteeri 8 op 7.5. klo euroa Lisätietoja ja ilmoittatuminen netissä tai opintotoimisto puh Diak Pohjoinen, Uusikatu 46, Oulu 2

3 Pentti Silvola, sairaanhoitopiirin johtaja Itsenäisyyden 90 vuotta Arjen keskellä on tärkeä muistaa myös todellisia juhlan aiheita. Itsenäisyytemme 90-vuosipäivä on sellainen. Suomen julistautuminen itsenäiseksi 1917 ei ollut pikainen päätös, vaan pitkä ja monivaiheinen historiallinen prosessi, johon tarvittiin oikea ajankohta ja kansakunnan rohkeus ottaa ratkaiseva askel suurvallan autonomisena osana. Itsenäisen valtion olemassaolo taisteltiin vielä uudelleen talvi- ja jatkosodassa. Sodan hinta oli kova. Sen tietää sotaveteraaniemme harveneva joukko. Heille kuuluu kunnia vapaasta Suomesta, samoin kuin monille sankarivainajille, jotka jäivät taistelutantereelle. Sota jättää omat jälkensä kansan tuntoihin, mutta sotakorvauksien maksumiehenä opimme läksymme nopeasti. Suomen suunta oli kehittyä ensivaiheessa pohjoismaisten valtioiden yhteistyön kautta riippumattomaksi ja taloudellisesti vahvaksi valtioksi. Euroopan Unionin jäsenyys on vahvistanut Suomen taloutta ja hyvinvointia. Voimmekin ylpeänä todeta asuvamme nyt yhdessä maailman vauraimmista valtioista. Itsenäisyytemme 90 vuotta on siis kansallinen menestystarina, ehkäpä vailla vertaistaan. Olemme siis saaneet perinnön, josta meidän tämän päivän suomalaisten on tunnettava vastuumme. Saavutettu vauraus antaa meille monia mahdollisuuksia. Voimme hankkia lähes ilmaisen koulutuksen. Julkiset, verovaroin ylläpidettävät palvelut ovat tasavertaisesti kaikkien käytettävissä. Vapaa-ajankin tarpeisiin yhteis osoittaa kasvavan määrän taloudellisia resursseja. Erikoissairaanhoito, tuo kalliiksi luokiteltu kuntien rahoittama palvelu, tavoittaa kaikki hoitoa tarvitsevat potilaat. Kansantuotteemme volyymiin nähden selviämme palvelujen rahoitusvastuusta vielä kohtalaisen hyvin. Missä ovat sitten tämän sukupolven suuret haasteet? Mitä asioita on vietävä eteenpäin ja mistä ehkä luovuttava. Väestön ikääntyminen on tosiasia. Se tuo lisääntyviä kustannuksia, jotka on tiedostettava. On löydettävä keinoja lisätä tuottavuutta ja uudistaa palveluja nykyistä vaikuttavammiksi. Terveydenhuollon saama rahoitusosuus ei voi kasvaa samassa suhteessa kuin ikääntyminen tapahtuu. Palvelurakenneuudistus on vain harjoitteluvaihe suurempien muutosten alkaessa. Toinen merkittävä aikamme haaste liittyy terveyden edistämiseen. Vähitellen on siirryttävä sanoista tekoihin. Haasteita on siis meilläkin. Onko myös yhteistä tahtoa niiden toteuttamiseen? Tämän vuoden viimeisen pääkirjoituksen välityksellä haluan kiittää kaikkia työntekijöitämme, hallintoa ja yhteistyötahojamme päättyneestä vuodesta sekä toivottaa rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta. 3

4 Joulutervehdys Ja minä näin sinun joulusi rauhan, kaupunki, hauraan kuin tinapaperi, kuin lasipallot kuustesi oksilla. Arvo Turtiainen Maailmassa tapahtuu aina muutoksia. Globaalisti olemme tänä vuonna olleet erityisen huolestuneita ilmastonmuutoksesta. Valtakunnassa oli vaalit, lupauksia annettiin ja hallitus vaihtui vaalituloksen perusteella uudelle pohjalle. Sairaanhoitopiirissämme on tapahtunut muutoksia entiseen malliin; ihmiset ovat vaihtuneet, tulleet ja menneet, vanhoja toimintamalleja on haudattu aikansa eläneinä ja uusia tähän aikaan paremmin soveltuvia otettu käyttöön. Jokaisen yksittäisen ihmisen elämässä on voinut tapahtua suuriakin muutoksia, kuten aina. Kuitenkin tämä vuosi on ollut poikkeuksellinen. Tänä syksynä olemme olleet aivan uuden tilanteen edessä, johon meidän piti valmistautua toivoen, että suunnitelmia ei koskaan tarvitse ottaa käyttöön. Valmistautuminen ja odotus opettivat kuitenkin paljon. Yhteistyötä eri tahojen kanssa tehtiin aivan uudella tasolla, analysoimme omaa toimintaamme kokonaisuutena ja kireistä aikatauluista huolimatta teimme työtä harkiten ja hyvässä hengessä. Muutoksia on luvassa myös ensi vuonna ja tulevaisuudessa. Koko terveydenhuoltolainsäädäntöä ollaan uusimassa ja emme 4 yhtään tiedä, mitä tuleman pitää. Omassa piirissämme olemme taas askeleen pitemmällä avohoitotalon mahdollistaman uudenlaisen tiimityön mallin luomisessa. Muutokset ja uudistuminen on kuitenkin perusedellytys sille, että voimme palvella potilaita aina paremmin ja tuloksellisemmin. Sairaalatyössä olemme jatkuvasti kosketuksissa elämän haurauden kanssa ja muutosvauhti voi tuntua joskus kestämättömältä. Joulun aikana, vuoden lyhimpinä päivinä, voimme viettää aikaa ja levätä perheemme ja ystäviemme parissa. Perinteiden pysyvyys on kuin rauhan satama. Kiitämme koko sairaanhoitopiirin henkilöa kuluneesta vuodesta ja toivotamme teille, perheillenne ja tämän lehden lukijoille rauhaisaa joulua ja onnellista uutta vuotta. Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri Kaarina Torppa hallintoylihoitaja

5 sisältö 3 Pääkirjoitus Itsenäisyyden 90 vuotta 6 Joulupukki ja joulumuori käyvät sairaalan lastenosastoilla jouluaattona perheitäkin mukana joulun vietossa 7 Potilas: Topi odottaa joulua sairaalassa epävarmoin miettein 8 Lapsethan sen joulun tunnelman tekevät 9 Joulun tunnelma on mukana teho-osastolla 10 Kirurgian avohoitotalo keskittyy päiväkirurgiaan ja reumahoitoon 12 Sairaanhoitopiirin toiminta- ja taloussuunnitelma: Hyvätasoiset erikoissairaanhoidon palvelut turvataan 14 Työtaistelu-uhka siirsi ei-kiireellisiä hoitoja 16 Työ ja tekijä: Liisa Suorsa yhdisti vaativat ammatit Puoleksi pappi, puoleksi hoitaja Sairaanhoitopiirin laatupalkintokilpailu 2007: palkinto: OYS:n Mikrobiologian laboratorion akkreditoitu laatujärjestelmä palkinto: Hengityshalvauspotilaan hoito OYS:n erityisvastuualueella -yhteishanke palkinto: Perehdyttämisen kehittämishanke perehdyttämisen käsikirja anestesian vastuualueella 24 Kunniamaininta Tulethan tuoksutta Henkilökunnalta, potilailta ja vierailta toivotaan huomaavaisuutta 26 Etäteknologialla vahvistusta maaseudun terveyskeskuksiin 27 Tupakoija tunnista keuhkoahtaumasi ensi oireet 28 Vapaa-aika: Käsityöläisten myyjäisistä löytyi pehmeää ja kovaa pukin konttiin 30 Terveydenhuollon valmiussuunnitelma siirtyi nettiin 34 Lisbetti 16 LÄÄKETIETEELLISET ARTIKKELIT TARKASTETTU Kannen kuva ja joulukortit sivuilla 4, 15 ja 35: Maija-Liisa Parkkila

6 Joulupukki ja joulumuori käyvät sairaalan lastenosastoilla jouluaattona perheitäkin mukana joulun vietossa TEKSTI JA KUVAT: OLAVI MÄÄTTÄ 6 JOULUN ODOTUKSEEN virittäydytään sairaalan osastoilla joulukuun alusta eli 1. adventtipäivästä lähtien, kun kauneimmat joululaulut raikuvat kirkoissa. Erityistä virittäytymistä jouluun on lasten ja nuorten osastoilla. Kaikki pitkäaikaissairaat eivät hoitotilanteensa vuoksi pääse jouluksi kotiin. Kun olen ollut työssä täällä vuodesta 1991 lähtien, meillä on ollut tapana laittaa tonttulakit päähän ja jouluessut päälle jo adventtina. Kun sitten käytävällä tulee ihmisiä vastaan, he hämmästelevät, että nytkö jo joulu alkaa. Tarkoitus on tonttulakin avulla tuoda jouluiloa lapsille. Lapset odottavat joulua täällä ainakin yhtä herkästi kuin kotonaan. Me tuomme joulun esille ajoissa, että joululla ehditään herkutella kunnolla. Joulun odotus antaa lapsille mukavaa ajattelemista tässä ympäristössä, sanoo lastentarhanopettaja Mervi Rauatmaa. Hänen kanssaan toisena joulun tuojana ja rakentajana lapsille on lasten askartelunohjaaja Marja Saukkonen. He toimivat joulutunnelman luojina yhteistyössä osastojen muun henkilöstön kanssa tukemalla lasten viihtymistä. Saukkonen toimii pysyvästi osastolla 51 (syöpä- ja veritaudit). Rauatmaan työmaata ovat pääasiassa osastot 60 (lasten kirurgia) ja 62 (sisätauti-infektiot) sekä jossakin määrin lasten neurologian poliklinikka. Ympäristö luodaan jouluiseksi sielläkin, missä on vain aivan pieniä vauvoja, he sanovat. Heillä on Tipsulassa kaikenlaisia askarteluvälineitä ja -materiaaleja erilaisiin tilanteisiin oli kyse sitten joulusta, pääsiäisestä tms. Tipsulasta opiskelijat ja hoitajat noutavat malleja osastoille koristeiden tekoja varten. Itsenäisyyspäiväksi laitoin sinisen poppanaliinan pöydälle ja kynttelikön aulaan ja pöydille. Joulukoristeet laitoin adventin jälkeen, Marja kertoo. Sähkökyntteliköt laitetaan esille hyvissä ajoin. Joulukuuset ilmestyvät osastoille adventin tienoilla. Joulukalentereja on osastoilla esillä monissa eri muodoissaan. Suosituksi on tullut myös joulusukka, josta lapset saavat ottaa päivittäin hoitajien sinne laittamia joulupaketteja. Lucian päivänä 12. joulukuuta osastoilla vieraili jo totuttuun tapaansa juuri valittu Oulun Lucia-neito. Lucia-kulkue kuoroineen lauloi raikkaasti joululauluja myös muualla sairaalassa. Menneinä vuosina joulun alla järjestettiin henkilökunnan ja potilaiden yhteinen juhla. Nyt tilalle on tullut henkilökunnan glögitilaisuus. Seurakunnan lapsityön ohjaajat tuovat joulua järjestämällä kerhoja osastoilla. He yleensä sytyttävät ensimmäisen adventtikynttilän. Joulun alla Mervi ja Marja opastavat lapsia joulukorttien teossa ystäville ja läheisille. Samalla syntyy joulukoristeita ja myös joululahjoja. Joululaulut soivat usein taustalla. Joskus lauletaan yhdessä tai jonkun ulkopuolisen laulattajan avustamana ja tilanteen mukaan leikitään tonttuleikkejä. Lastenklinikan kummeilla on tapana hieman ennen joulua tehdä lahjoitus klinikalle. Yleensä lahjoituksina tulee leluja, kirjoja, pelejä, vihkoja, kyniä, karkkia jne. Joskus ikkunan takana vilahtaa TIP-tonttu, joka tuo omaa joulutunnelmaa. Olemme kehittäneet tänne lapsille TIP-tontun, joka käy joulun aikaan Tipsulassa. TIPtontulla on oma signeeraus ja se tuo joulun alla joka päivä lapsille joulukalenteriin kirjeen. Kirjeessä mm. kerrotaan, mitä Korvatunturilla on tänään puuhattu. Kirjeeseen liittyy aina myös joku tehtävä ko. päivälle. Tehtävän mukaan voidaan esimerkiksi askarrella, tehdä Suomen lippuja, tonttuja tai leikkiä tonttuleikkejä tms., Mervi kertoo. Odotettu jouluaatto on sitten joulun kohokohta sairaalassakin. Joulupukki ja joulumuori kiertävät osastoilla jouluaattona joka vuosi. He tuovat klinikan henkilökunnan järjestämän joululahjan jokaiselle potilaalle ja myös heitä katsomaan ja heidän kanssaan joulua viettämään tulleille sisaruksille. Jouluaattona kuusi vuotta täyttävän Laura Siirtolan maalauspuuhiin ovat tulleet mukaan sairaanhoidon opiskelijat Johanna Venäläinen ja Kaisa Ahonen.

7 Topi odottaa joulua sairaalassa epävarmoin miettein TEKSTI JA KUVA: OLAVI MÄÄTTÄ Topi Sipilä odottaa joulua OYS:n Lasten ja nuorten sairaalan osastolla 51. VIELÄ VIIME KESÄN koulusta kesälomaa viettänyt Kempeleen yläasteen 9- luokkalainen Topi Sipilä (15 v) joutui yllättäen elokuussa siirtymään potilaaksi Oulun yliopistollisen sairaalan lasten ja nuorten osastolle 51, syöpäosastolle. Nyt hän odottaa joulua epävarmana siitä, voiko joulun viettää kotona vanhempien ja kolmen häntä nuoremman sisaruksen luona, vai sairaalassa. Vastaus kysymykseen riippuu hoitojen vaiheesta ja siitä, iskeekö tulehdus sytostaattihoidon jälkeen. Topin kaverit jäivät käymään koulua, kun hän tuli sairaalaan. Viikon aikana oli tullut oireita. Hän joutui heti jäämään osastol- le kuukaudeksi. Sen jälkeen rytminä on ollut kaksi viikkoa sairaalassa, viikko kotona, kaksi viikkoa sairaalassa jne. Suunniteltua lääkehoitoa, sytostaattikuureja, Topi on saanut jo neljä kertaa. Kuurin seurauksena kehon puolustuskyky madaltuu, jolloin on riski saada infektioita, tulehduksia. Lueskelen täällä lehtiä, Aku Ankkoja, ja koulutyökin vie oman aikansa. Kun käyn kotona, oman koulun opettajat käyvät ja antavat läksyjä, joita sitten teen täällä. Myös täällä sairaalassa ovat käyneet kielten ja matematiikan opettajat, Topi kertoo ja on tyytyväinen, että on pysynyt muiden koulutovereiden etenemistahdissa. Osastolla huoneessaan Topilla on oma tietokone, jota kautta hän pitää runsaasti yhteyttä kavereihinsa. Kun olen kotona, kaverit ja sukulaiset tulevat käymään. Ei siinä pääse putoamaan kärryltä missään asiassa, hän vakuuttaa kokemuksesta. Topi kertoo, että kotona joulua on ollut tapana viettää hyvin tavanomaisesti, perinteisesti. Joulukuusi on koristeltu. Jouluateria syödään yhdessä ja virittäydytään hyvin joulun tunnelmaan. Tällä kertaa en vielä osaa sanoa, pääsenkö sairaalasta kotiin nauttimaan yhteisestä jouluateriasta ja joulun tunnelmasta. Se riippuu hoidon kokonaisatilanteesta. Jos on infektio, ehkä en silloin jaksa juuri mitään puuhata. Varmaankin vanhemmat ja sukulaiset voivat silloin käydä täällä minun luonani joulun aikaan. Topi Sipilän lähitulevaisuus jatkuu näillä näkymin nykyisenkaltaisena sairaalassa ja välillä kotona olossa helmi-maaliskuuhun saakka. Sen jälkeen hän pääsee takaisin kotiin ja käy kontrolleissa aluksi puolen vuoden ajan ja sen jälkeen harvemmin. 7

8 Lapsethan sen joulun tunnelman tekevät Sairaanhoitajat Marja Lipponen ja Kristiina Hellstén laittavat tonttulakin päähänsä jouluaattona. USEITA JOULUAATTOJA ja -öitä työssä olleet OYS:n lasten syöpäosastolla 51 työskentelevät sairaanhoitajat Kristiina Hellstén ja Marja Lipponen korostavat, että joulun tunnelma saadaan rakennettua myös työn keskelle. Tilanteesta riippuen osastolla on joulun aikaan useitakin lapsipotilaita. Paikalla olevat hoitajat laittavat aattona tonttulakit päähän, osasto on koristeltu, joulukuusi laitettu ja joululaulut soivat sopivasti taustalla. Ollaan ihan hissun kissun. Kyllä se joulun tunnelma tulee tänne hirveän hyvin. Ja lapsethan sen tunnelman tekevät, Hellstén ja Lipponen muistuttavat. Hellstén on ollut OYS:ssa vuodesta 1984 lähtien ja osastolla 51 vuodesta 1992 lähtien. Lähes joka joulu hän kertoo olleensa jossakin työvuorossa. Lipposella on nyt edessä seitsemäs joulu ja nyt jouluaaton iltavuoro. Viime vuonna työ sattui jouluaattoyöksi. Osasto toimii arkipäivisin 14:llä ja viikonloppuisin kahdeksalla potilaspaikalla. Yleensä lapset pyritään päästämään jouluksi kotiin, mutta kaikille se ei ole mahdollista. Osastolle jäävät potilaat, joille sattuvat sytostaattihoidot tai heillä on paha infektio. Henkilö on minimissä. Aamu- ja iltavuorossa hoitajia on kolme ja yövuorossa kaksi eli heitä on puolet vähemmän kuin normaalina arkena. Jos perheen lapsi on täällä, perheen joulun vietto ainakin osaksi siirtyy tänne. Täällä jaetaan kaikki lahjatkin. Varsinkin pienemmillä lapsilla joulu on siellä, missä on perhe ja missä joulupukki käy, he kertovat. Perheellä on mahdollisuus mennä yöksi vanhempainyhdistyksen järjestämään asuntoon Oulun Peltolaan. Saa sinne potilaskin mennä lääkärin luvalla, jos hoidot ovat sellaisessa vaiheessa. Henkilökunnalla on tapa ko- rostaa joulun tunnelmaa laittamalla nyyttikestiperiaatteella yhteinen joulupöytä kahvihuoneeseen viimeisenä arkena ennen joulua. Pöydän ääreen kokoonnutaan välillä ja toivotellaan hyvää joulua ja maistellaan itse kunkin tuomia jouluruokia ja -maistiaisia. Vielä muutamia vuosia sitten osasto 51 suljettiin jouluksi ja potilaat siirrettiin lasten teholle tai sisätautiteholle. Silloin joulu ei tuntunut potilaista joululta, kun heidän piti olla tehohuoneissa. Nyt täällä meidän osastolla on selvästi kotoisampi tunnelma, he toteavat. 8

9 Teho 1:n sairaanhoitajat Pirjo Lantto ja Marja-Liisa Karjalainen ovat viettäneet 80-luvulta lähtien runsaasti jouluja työn ääressä. VOISITKO SINÄ AUTTAA LAPSETTOMIA PAREJA LAHJOITTAMALLA MUNASOLUJA? Oulu Terve alle 36-vuotias, mielellään synnyttänyt nainen, kysy lisätietoja Väestöliitosta puh tai Joulun tunnelma on mukana teho-osastolla HOITOTYÖ OYS:n tehoosasto 1:llä ei poikkea jouluna mitenkään arkisesta aherruksesta. Myös henkilöa on joulun aikaan normaaliin tapaan eli kaikissa vuoroissa yksi hoitaja kutakin potilasta kohti. Vaativan työn oheen osastolle järjestetään kuitenkin mahdollisimman paljon joulun tunnelmaa pienillä konsteilla. On joulukuusi käytävällä, on kynttelikköjä, jouluvaloja ym. Sairaanhoitajat Marja-Liisa Karjalainen ja Pirjo Lantto ovat 80-luvulta lähtien viettäneet runsaasti jouluja työn ääressä. Silloin 80-luvulla haluttiin olla työssä myös jouluaattona. Joulun tunnelmaa luotiin polttamalla oikeita kynttilöitä ja joulukuusi sai paikan valvontahuoneesta. Joulun herkkuja katettiin seisovaksi pöydäksi nyyttikestiperiaatteella. Tämä tapa on edelleen käytössä. Sellainenkin tapa oli, että mentiin vielä aaton työpäivän jälkeen illalla joulukirkkoon ja käytiin haudoilla. Sellaista emme ole tehneet enää nykyvuosina, Karjalainen kertoo. Jouluaattona talo muistaa työntekijöitä tarjoamalla jouluaterian aaton kaikissa työvuoroissa oleville. Myös potilaiden omaiset muistavat henkilöa omine tuomisineen. Teho 1:llä on nyt 12 potilaspaikkaa. Potilaat ovat pääasiassa vaikeasti hoidettavia infektio- ja traumapotilaita. 9

10 Rakentaminen käynnistyy toukokuussa Kirurgian avohoitotalo keskittyy päiväkirurgiaan ja reumahoitoon TEKSTI: OLAVI MÄÄTTÄ UUSI AVOHOITOTALO tulee vastaamaan voimakkaasti lisääntyviin päiväkirurgian tarpeisiin. Se palvelee ennen kaikkea päiväkirurgisilla toimenpiteillä leikattavia potilaita ja reumahoitopotilaita, jotka kotiutetaan pääsääntöisesti jo leikkauspäivänä tai seuraavana päivänä. Uudesta sairaalarakennuksesta tehdään uudenaikainen yksikkö, joka vastaa ainakin 20 seuraavan vuoden kehitystarpeisiin. Se pyritään varustamaan tarkoituksenmukaiseksi katsottavalla langattomalla ja muulla teknologialla. Kirurgian avohoitotalon rakentaminen merkitsee myös OYS:n nykyisten tilojen uudelleen järjestelyä. Nykyisin lyhythoitoisen kirurgian yksikkö (Lyhki) toimii neljässä eri paikassa. Myös reumayksikkö on hajallaan ja etäisyydet leikkausyksikköön 10 OYS:n sairaalarakennuksen länsipuolelle nousee uusi Kirurgian avohoitotalo, johon sijoittuvat kirurgian ja neurokirurgian poliklinikat, päiväkirurgian yksikkö leikkaussaleineen sekä reuman hoito. Uuden 6-kerroksisen talon rakennustyöt käynnistynevät ensi toukokuussa. Talon on määrä valmistua käyttöön v loppupuolella. ovat pitkät. Avohoitotalossa nykyiset kirurgian poliklinikan ja Lyhkin toimipisteet sulautetaan yhteen. Yksiköstä tulee uudenaikainen kokonaisuus, jossa samassa talossa tehdään sekä potilaan tutkimukset että annetaan hoitoa leikkaustoimenpiteineen. Päiväkirurgian siirtyessä uuteen rakennukseen OYS:n puolelta vapautuu toimitiloja tehoosastojen uudistamiseen ja laajentamiseen sekä yhteispäivystyksen kehittämiseen. Myös osa ns. raskaan kirurgian potilaista voidaan hoitaa avohoitotalossa, jolloin vanhoihin tiloihin saadaan enemmän tilaa raskasta yleishoitoa vaativille potilaille. Avohoitotalon saleissa voidaan tehdä teknisesti vaativia leikkauksia, jotka eivät vaikuta liiaksi potilaan yleistilaan ja hän voi lähteä kotiin samana päivänä tai seuraavana aamuna, sanoo Leikkaus- ja tehohoidon tulosyksikön johtaja ylilääkäri Kari Haukipuro. Avohoitotalossa tullaan tekemään kirurgian lähes kaikkien erikoisalojen sellaisia leikkauksia, joissa hoitoaika ei ole pitkä. Tyypillisesti ne ovat mm. sappi-, pukama-, tyrä- ja suonikohjuleikkauksia, käsikirurgiaa ja erilaista plastiikkakirurgiaa. Siellä tehdään runsaasti ortopedisia tähystys- ja muita leikkauksia, lukumääräisesti eniten polviniveliin. Myös olkapään ja jalkaterän kirurgia on merkittävää. Selkäkirurgiassa on mahdollista esimerkiksi välilevyn poisto mini-invasiivisesti. Ennen monet kirurgisesti raskaat toimenpiteet ovat muuttuneet teknologian kehityksen myötä potilaita vähemmän rasittaviksi. Hoitoajat lyhenevät Toiminnan keskittäminen yhteen paikkaan tehostaa työskentelyä ja näin myös kustannuksissa säästetään. Uusi talo tulee todelliseen tarpeeseen päiväkirurgian mahdollisuuksien lisääntyessä. Päiväkirurgian osuutta on

11 mahdollisuus jonkin verran lisätä, jos sille on olemassa asianmukaiset aputilat. Lyhkissä koemme nyt suurimpana ongelmana sopimattomat aputilat (valvonta, heräämö ym.). Päiväkirurgiaa tehdään nykyisellään jopa neljässä eri paikassa, mikä on potilaslogistiikan kannalta huono ratkaisu, Haukipuro sanoo. Hoitomenetelmien kehityksen myötä potilaille voidaan tehdä entistä vaativampia leikkauksia ilman pitkää osastohoitoa. Myöskään monen vaativaan tutkimukseen tai radiologiseen toimenpiteeseen tulevan potilaan ei tarvitse enää olla osastolla, vaan hän voi olla tarvittavat tunnit poliklinikan valvontahuoneessa. Nykyisellään meillä ei sellaisia tiloja ole. Tuleva avohoitotalo vähentää osastojen kuormitusta. Tulevaisuudessa osastolle ja myös suoraan keskusleikkausosastolle tulevat potilaat voivat tulla sairaalaan poliklinikan kautta. Hoitoyksiköitä neljään kerrokseen Sairaanhoitopiirin ensi vuoden talousarviossa avohoitotalon rakentamiseen on varattu kuusi miljoonaa euroa. Kokonaiskustannusarvio laitteineen on noin 48 miljoonaa euroa. Rakennuksen kokonaispinta-ala on n neliömetriä. Ensimmäisen maan tasalla olevan kerroksen osalta uusi rakennus on kiinni OYS:n rakennuksessa. Ylempien kerrosten osalta väli seinästä seinään on kymmenen metriä. OYS:n rakennuksesta sinne tulee kolme selkeää yhteysväylää. Kuuden maanpäällisen kerroksen lisäksi maanpinnan alapuolelle tulee kaksi kerrosta. Nykyiselle tekniikan parkkialueelle sijoittuva rakennus ei vähennä pysäköintimahdollisuuksia, sillä maan alle tulee parkkitiloja n. 150 autolle. Parkkihallit toimivat myös kahtena S3-luokan väestönsuojana, sairaanhoitopiirin tekninen johtaja Heikki Salumäki kertoo. Lisäksi pohjakerrokseen tulee sosiaalitiloja ja atk-konesali. Neljään kerrokseen sijoittuvat hoitoyksiköt. Ylin kerros on varattu tekniikalle. Lisäksi teknisiä tiloja on kolmannessa kerroksessa ja maanalaisissa kerroksissa. Sisääntulokerrokseen (R-kerros) sijoittuvat radiologia- (röntgen) ja magneettiyksikkö. Ensimmäiseen kerrokseen sijoittuu kirurgian poliklinikka. Toiseen kerrokseen sijoitetaan kahdeksan leikkaussalia. Kolmanteen tulee sekä teknillisiä että toimistotiloja, mm. kirurgian kokous- ja pukuhuonetiloja. Neljäs kerros eli viides maanpäällinen kerros on varattu reumayksikölle (poliklinikka ja vuodeosasto). OYS:n kirurgian poliklinikoilla kirjataan vuosittain noin asiakaskäyntiä, joista päiväkirurgisia leikkauksia on noin Avohoitotalon koko asiakasmääräksi arvioidaan noin potilaskäyntiä vuodessa, kun toiminnot siirtyvät ja myös Oulun kaupungin röntgenasiakkaat ryhtyvät käyttämään avohoitotalon palveluita. Arvioiden mukaan avohoito pystyy ottamaan vastaan noin 500 potilasta päivässä. Potilaiden siirtely vähenee merkittävästi Avohoitotalon toimintojen suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota muuttuvien ja muuttuneiden hoitomenetelmien lisäksi potilaslogistiikkaan. Mm. reumapotilaita joudutaan siirtämään sisätautiklinikasta pitkiä matkoja leikattavaksi. Kun nämä potilaat sijoitetaan yhteen paikkaan lähemmäksi toimenpiteitä, siirtäminen vähenee oleellisesti. Poliklinikka tulee sijaitsemaan vuodeosaston yhteydessä, josta on lyhyt matka päiväkirurgiaan ja keskusleikkausosastolle. Reumapotilaiden poistuminen sisätaudeilta vapauttaa tiloja sisätautien klinikan kasvaviin tarpeisiin. Myös ulkoiset liikenneruuhkat vähenevät oleellisesti. OYS:aan tulee kirurgisia potilaita joka päivä erittäin paljon. Kun määrään lasketaan mukaan Oulun kaupungin ja ympäristön röntgen- ja laboratoriopotilaat, avohoitotalon kävijöiden kokonaismäärä voi olla 500 potilasta päivässä. Tämä määrä ei mahtuisi liikenteellisesti vanhalle puolelle, Haukipuro sanoo. Samalla puolella OYS:n rakennusta sijaitsee myös voimakkaasti kasvava Oulun seudun yhteispäivystys, joka käyttää vielä nykyisellään samaa röntgeniä kirurgian poliklinikan kanssa. Sielläkin potilaspalveluruuhkat ovat korkeat. Avohoitotalon myötä potilasruuhkaa väljennetään jakamalla palvelut kahteen paikkaan, kun nykyisellään erilliset potilasryhmät ahtautuvat sekä liikenteellisesti että palvelullisesti samoille paikoille. Langattomuutta, uutta teknologiaa Avohoitotalo on herättänyt kiinnostusta mm. langattoman teknologian hyödyntämispyrkimysten vuoksi. Muutkin tekniset ratkaisut edustavat kliinisen toiminnan kannalta uutta ajattelutapaa. Avohoitotalo toimii langattoman teknologian pilottiyksikkönä. Haukipuro korostaa, että testausten ja kokemusten perusteella pyritään siihen, että hyväksi koetut käytännöt leviäisivät koko taloon. Hankkeessa on mukana myös Tekes sekä SISUSTUSARKKITEHTITOIMIST ERVASTI SISUSTUSARKKITEHTITSTO ERVASTI KY KAUPPURIENKATU OULU KY KIRURGIAN AVOHOITOTALO AULA N8 R68 NÄKYMÄ ODOTUSTILAAN LUONNOS rahoittajana että etsimässä ratkaisuja valtakunnalliseen soveltamiseen. Langattoman verkon avulla pyritään helpottamaan ja nopeuttamaan potilasta koskevan tiedon rekisteröintiä ja siirtämistä. Haukipuro korostaa, ettei piuhattomiin yhteyksiin pyritä tieten tahtoen, vaan vain niiltä osin kuin se on järkevää. Potilasprosessit on yritetty miettiä tarkkaan ja katsoa, miten potilas kulkee ja miten hän liikkuisi mahdollisimman juohevasti paikasta toiseen eri kerroksissa. Suunnitelman mukaan potilas ilmoittautuu kertaalleen alakerrassa joko vastaanottohenkilölle tai omatoimisesti teknologian avulla. Sen jälkeen paikannuksen avulla voidaan koko ajan tietää, missä potilas kulloinkin on ja kun hän ilmaantuu omaan hoitoyksikköönsä. Tieto siirtyy potilastietojärjestelmään. Tietoa voidaan jälkeenpäin hyödyntää mm. tarkkailemalla ruuhkapaikkoja tai paikkoja, joissa potilas joutui odottamaan. Tieto on osana toiminnan kehittämistä, se on prosessitietoa, jota käytetään prosessin parantamiseen. Ei kannata puhua liikaa langattomuudesta. Kysymys on yleensä kuitenkin tietotekniikan käyttämisestä hyväksi. Perusajatus on, että automatisoidaan ne asiat, jotka on järkevä automatisoida, jotta jäisi enemmän aikaa potilastyölle, Haukipuro korostaa. Suunnittelussa liikkeelle hoitoprosesseista Avohoitotalo on teknisen johtajan Heikki Salumäen mukaan hyvä esimerkki myös nykyaikaisesta ns. integroidusta suunnittelusta. Toisin kuin perinteisesti tässä hankkeessa on lähdetty liikkeelle leikkaus- ja tehohoidon yksiköiden potilasprosesseista eikä tilakorttien laadinnasta, tarkastelusta ja ratkaisuista. Tilojen on sairaalakiinteistöissä tuettava sairaanhoidon kehittyviä prosesseja. Tähän on löydettävä yhdessä parhaat toimintatavat ja työkalut. Ydin kysymys on, minkälaista toimintaympäristöä sairaalarakennus - ten on tulevaisuudessa kyettävä palvelemaan, Salumäki koros - taa. 11

12 Sairaanhoitopiirin vuoden toiminta- ja taloussuunnitelma: Hyvätasoiset erikoissairaanhoidon palvelut turvataan Pohjois-Pohjanmaan Sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksyi kokouksessaan 10. joulukuuta toiminta- ja taloussuunnitelman. POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN valtuusto hyväksyi sairaanhoitopiirin vuosien toiminta- ja taloussuunnitelman 10. joulukuuta. Sairaanhoitopiirin palvelujen laajuus on suunniteltu talousarviovuodelle 2008 suhteellisesti samalle tasolle kuin vuonna 2006 ottaen kuitenkin huomioon hoitokäytäntöjen ja alueen väestön määrällinen muutos. Suunnitelmaan liittyy epävarmuus vuoden 2008 lopullisesta hoitohenkilökunnan palkkaratkaisusta. Lähtökohtana on pidetty jo aiemmin hyväksyttyjä työehtosopimuksia, joiden henkilös- 12 tömenoja lisäävä vaikutus v on yli 7 % vuoden 2007 tasosta. Mikäli hoitohenkilökunnan palkkaratkaisu poikkeaa em. tasosta, joudutaan kustannukset lisäämään vuoden 2008 talousarvioon erikseen. Talousarvion taustalla on sopimusten kehittämistoimikunnan esittämä arvio palvelujen tarpeesta ja käytöstä vuonna Sen mukaisesti avohoitokäyntien määrätavoite vuodelle 2008 on noin Vuo deosastohoidon hoitojaksojen tavoite on ja hoitopäivien kpl. Suunnitelma toteutumisen edellytyksenä on, että palvelujen kysynnän viime vuodet voimakkaana jatkunut kasvu saadaan loppumaan ja potilaita voidaan hoitaa entistä useammin perusterveydenhuollossa. Tämä on edellytys myös ns. hoitotakuulain määräyksissä pysymiselle. Tiukka talousarvio Talousarvio on kokonaisuutena erittäin tiukka ja siinä pysyminen edellyttää jatkuvaa toiminnan tehostamista ja prosessien kehittämistä, korostaa sairaanhoitopiirin johtaja Pentti Silvola. Sairaanhoitopiirin jäsenkunnille tuottamien erikoissairaanhoidon palvelujen arvo vuonna 2008 on 276,5 miljoonaa euroa, mikä on 11,5 % suurempi kuin vuoden 2006 tilinpäätös (= kahden vuoden kasvu). Muille sairaanhoitopiireille ja muille asiakkaille myytävien erikoissairaanhoidon palvelujen arvoksi on suunnitelmassa arvioitu 49,6 miljoonaa euroa. Kasvua vuoden 2006 tilinpäätökseen on 16,7 %. Sairaanhoitopiirin toimintatuotot vuonna 2008 ovat talousarvioesityksen mukaan yhteensä 403,2 miljoonaa euroa. Toimintakulut ovat yhteensä 387,6 miljoonaa euroa. Vuoden 2006 tilinpäätökseen verrattuna sekä menot että tulot ovat noin 11 % suuremmat.

13 Palvelujen ostoihin varatut määrärahat ovat talousarvioesityksen mukaan 42 milj. euroa, mikä on 2,7 % pienempi kuin vuonna 2006 ja 7,4 % suurempi kuin vuoden 2007 palvelujen ostojen arvioidaan olevan. Hoitotakuun lainsäädännön toteuttaminen edellyttää edelleen leikkaus- ja muiden toimenpiteiden ostamista ulkopuolisilta palvelutuottajilta. Tarvikemenot ovat talousarvioesityksessä 76,8 milj. euroa. Määräraha on 7,1 % suurempi kuin vuoden 2007 arvioidut tarvikemenot ja 10 % suurempi kuin vuoden 2006 tilinpäätöksessä. Apteekkitarvikkeisiin varataan 24,6 milj. euroa, 10,3 % enemmän kuin vuonna 2006 kului. Apteekki- ja hoitotarvikkeisiin on varattu ensi vuodelle yhteensä 46,6 milj. euroa, mikä hieman vajaa 61 % sairaanhoitopiirin tarvikemenoista. Muihin kuin apteekki- ja hoitotarvikkeisiin on ensi vuoden talousarviossa käytettävissä 30,2 milj. euroa, mikä on 11 % enemmän kuin tilinpäätösvuonna Investoinnit Investointimenot ovat vuoden 2008 talousarviossa yhteensä 24,5 miljoonaa euroa. Investoinneista 15,5 miljoonaa euroa käytetään rakennusten ja kiinteiden laitteiden rakentamiseen ja perusparannuksiin, 7,7 miljoonaa euroa koneiden ja laitteiden korvaus- ja uusintahankintoihin ja 1,3 miljoonaa euroa tietojenkäsittelyohjelmistojen hankintaan ja päivitykseen. Merkittävin hanke on uuden avopalvelukeskuksen rakentamisen aloittaminen. Keskuksen rakentamiseen on varattu 6 miljoonaa euroa vuoden 2008 talousarvioon, ja sen rakentaminen jatkuu vuosina kustannusarvion (laitteineen) ollessa yhteensä noin 42 miljoonaa euroa. Avohoitoyksiköstä tulee uudenaikainen kokon aisuus, jossa potilaan tutkimukset ja hoitotoimenpiteet leikkaustoimenpiteitä myöten niveltyvät saumattomasti toisiinsa. Uusi samassa rakennuksessa oleva magneettitutkimusyksikkö nopeuttaa vaativaa tilanteen diagnostisointia. Yksikössä otetaan käyttöön langattoman sairaalan toimintamalli, jota on alueellisella yhteistyöllä kehitetty. Kirurgian avohoitotoimintojen keskittyessä uuteen yksikköön vapautuvat tilat mahdollistavat teho-osastojen uudistamissuunnittelun ja päivystyksen tar -vitsemien lisätilojen saannin. Yhteispäivystyksen tarvitsemat seurantatilat voidaan järjestää keskitetysti ja samalla varmistaa tutkimus- ja hoitotilojen riittävyys. Sairaanhoitopiiri huolehtii tarvittavan ammattihenkilökunnan asemasta, kehittämisestä ja palkkauksesta sopimusten ja työn vaativuuden mukaisesti. Tähän liittyy mm. tarvittavasta täydennyskoulutuksesta huolehtiminen ja kannustavan palkkausjärjestelmän kehittäminen yhdessä henkilöstön kanssa. Palvelurakenteen uudistamistyö jatkuu Sairaanhoitopiirin ja koko terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamistyö jatkuu kansallisten linjausten ja sairaanhoitopiirin strategiasuunnitelman mukaisesti. Sairaanhoitopiirin vuosien toiminta- ja talous suunnitelma sisältää myös valtuuston joulukuussa 2006 hyväksymän valtioneuvoston asetuksen mukaisen palvelujen järjestämissuunnitelman tarkistuksen. Edelliseen liittyy kiinteästi meneillään olevan - ja palvelurakenneuudistuksen (PARAS-hanke) tulosten ja toimeenpanosuunnitelmien huomioon ottaminen. Päämääränä on selkeä ja nykyistä palvelukykyisempi ja taloudellisempi tuotantojärjestelmä. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on mukana hankkeiden toteuttamisessa kuntien toivomassa laajuudessa. Toiminnan kannalta tiukka talousarvio Johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukka. TEKSTI JA KUVAT: OLAVI MÄÄTTÄ SAIRAANHOITOPIIRIN johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukka pitää vuoden 2008 talousarviota toiminnan kannalta erittäin tiukkana. Toiminnan kannalta koen vaikeaksi sen, että budjettiraami asetettiin tiukasti jo lähtötilanteessa. Meidän pitäisi vähentää toimintoja neljä prosenttia. Kaiken kehittämistoiminnan pitää tapahtua näissä nykyisissä raameissa, Oukka sanoo. Lähetemäärät ovat lisääntyneet eniten operatiivisella puolella, lähinnä kirurgiassa. Synnytysten määrä on lisääntynyt 20 prosentilla 2000-luvulla. Lähetemäärä on noussut noin kymmenen prosentin verran tänä vuonna, mikä on kova nousu yhdelle vuodelle. Johtuen siitä, että väkimäärä kasvaa ja ihmiset vanhenevat, voisi olettaa, että myös jatkossa hoidon tarve jatkaa kasvua. Joudumme koko ajan miettimään toimintaamme siitä lähtökohdasta, vaikka budjetti edellyttää vuodeosastohoidon ja poliklinikkakäyntien vähentämistä, Oukka toteaa. Nyt vuoden aikana pyritään panostamaan teho- ja valvontahoidon kehittämiseen sekä aikuisten että lasten puolella. Jonkin verran voimavaroja lisätään synnytystoimintaan johtuen siitä, että synnytysten määrä on kasvanut. Samoin pyritään vastaamaan syöpähoitojen lisääntyneeseen tarpeeseen. Toiminnan kehittäminen on yksiköiden oman työn varassa. Toiminnan laatua ja palvelutasoa kehitetään nykyisten resurssien puitteissa, hän muistuttaa. Suuret toiminnalliset muutokset ovat edessäpäin syksyllä 2010 valmistuvan avohoitotalon käyttöönoton yhteydessä. Nyt panostetaan sen suunnitteluun. Se tulee sisältämään isoja toiminnallisia muutoksia potilaan polussa ensimmäiseltä poliklinikkakäynniltä hoidettuna takaisin kotiin. Niitä asioita suunnitellaan tiimityössä. Oukka toteaa, ettei tämän vuoden osalta päästä hoitotakuulain edellyttämään tilanteeseen hoitoon pääsyssä. Ei-kiireellisten hoitojen jonoja on saatu kurottua lyhyemmäksi viime vuoteen verrattuna. Tavoitteena oli, että jono olisi nollassa tänä vuonna, mutta siihen tavoitteeseen ei päästä. Jollei pääsyynä niin ainakin osasyynä siinä on Tehyn työtaistelu, jonka vuoksi jouduimme siirtämään ei-kiireellisiä leikkauksia eteenpäin. Vaikka tilannetta ryhdyttiin heti purkanmaan työtaistelutilanteen laukeamisen jälkeen, muodostuneen jonon purkamiseen menee viikkoja, ellei kuukausia. Ensi vuoden tavoite on, että hoitotakuun piiriin kuuluvia yli kuusi kuukautta jonottaneita potilaita olisi nolla kappaletta. 13

14 Työtaistelu-uhka siirsi ei-kiireellisiä hoitoja TEKSTI JA KUVAT: OLAVI MÄÄTTÄ TEHYN työtaistelun vuoksi sairaanhoidon toimintoja jouduttiin ajamaan alas Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. Ei-kiireellisten hoitojen saanti oli jonkin aikaa täysin keskeytyksissä. Voimavaroja jouduttiin käyttämään hyvin laajalla pohjalla valmiussuunnitteluun. Sairaanhoitopiiri ja koko Erva-alue yhdessä tekivät valmiussuunnittelua uhanneen joukkoirtisanoutumisen varalle. Jokainen yksikkö teki oman valmiussuunnitelmansa, sairaalat omansa ja vastaavasti koko sairaanhoitopiiri ja Erva-alue omansa. Voikin nyt todeta, että tämä oli katastrofi harjoitus, jossa katastrofi osittain jo toteutui, sanoo johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukka. Haluan kiittää kaikkia niitä, jotka osallistuivat tähän työhön. Luulen, että me kaikki myös opimme siinä aika paljon, hän sanoo. Erityisesti ylihoitajat ja osastonhoitajat joutuivat tekemään kovasti lisätyötä oman arkityönsä ohessa. Työtaistelu-uhan vuoksi jouduttiin keskeyttämään erityisesti kirurgista toimintaa. Myös syöpähoitojen aloittamista siirrettiin. Viimeisen työtaisteluviikon aikana ei tehty mitään normaalissa laajuudessa, koska piti varautua siihen, että jos irtisanoutumiset toteutuvat, meillä ei ole henkilöa hoitaa potilaita normaalissa määrin. Varautuminen söi resursseja. Ehdittiin tehdä henkilöstösiirtoja joiltakin osastoilta ja aloittaa henkilöiden perehdytys esimerkiksi päivystyspoliklinikalle ja teho-osastolle. Oulaskankaan sairaalasta henkilöa ehti siirtyä perehdytykseen OYS:aan. Oukan mukaan tilanteessa tapahtui tavallaan työnkiertoa, jonka voi nähdä myös positiivisena asiana. Oukka korostaa, että uhkatilanteessa opittiinkin jotakin sairaalan alasajosta. Jouduttiin miettimään tarkkaan etukäteen, miten alasajo toteutetaan ja esimerkiksi, mitä potilaita siirretään. Yhteistyö kuntien, terveyskeskusten ja muiden sairaanhoitopiirien kanssa tällä Erva-alueella oli hyvin konkreettista. Tilanteet ja resurssit käytiin läpi tosi tilannetta varten. Yhteistyö oli tiivistä myös lääninhallituksen suuntaan. MIETELMIÄ Olisin todella nopea, jos kellot kävisivät hitaammin. Nyt meni yli ymmärryksen sanoi täi kun päälaen yli käveli. Ainoa työ jonka voi aloittaa huipulta on kuopan kaivuu. (Paul H Dunn) Naura ongelmillesi, niin kaikki muutkin tekevät. Kaikilla on typeriä ajatuksia, mutta viisaat ovat niistä vaiti. (Wilhelm Bus) Jos harkitsee seuraavaa askelta kovin kauan, elämä kuluu yhdellä jalalla seisten. Mitä hyvää yleensäkään voi odottaa päivältä, kun aamulla ensimmäiseksi joutuu nousemaan vuoteesta. Kun penkoo toisten vikoja, löytää omansa. Älä koskaan siirrä huomiseksi sitä minkä voit siirtää ylihuomiseksi. (Mark Twain) Kaiken ymmärtäminen on tarpeetonta, riittää kun ymmärtää pahimman. Kun penkoo toisten vikoja, löytää omansa. Viisautemme tulee kokemuksestamme, ja kokemuksemme tulee typeryydestämme. (Sacha Guitry) Kun muilta menee johonkin työhön kauan aikaa, he ovat hitaita. Kun meiltä menee kauan aikaa, me olemme perusteellisia. Puhu joskus totta, jotta sinua uskotaan kun valehtelet. 14

15 Joulu JOULU on kutkuttavan lähellä, vain muutaman yön päässä. Me, jotka saamme valmistautua pienten lasten rinnalla joulun juhlaan, tunnemme, kuinka jännittävää aikaa tämä on. Ajan kulumista mitataan öitä laskemalla, eikä päivä tunnu vaihtuvan toiseksi riittävän nopeasti. Oikeaan jouluun on joka aamu liian pitkä matka. Kunpa edes pieni pala lapsenomaisesta ja huolettomasta juhlan odotuksesta tarttuisi meihin aikuisiin! Mitä jos arjen pienten asioiden ihmettelytaito viriäisi uudelleen eloon meissä. Liian monia asioita pidämme itsestäänselvyyksinä elämässämme. Turhan moni asia saa sille kuuluvan arvon vasta sen jälkeen, kun joudumme luopumaan siitä. Juhlan viettoa koteihimme ei synny ilman aikuisten ponnisteluja. Meillä aikuisilla riittää puuhaa yllin kyllin. Paljon pitäisi saada valmiiksi: lahjoja, leivonnaisia, siivouksesta puhumattakaan. Joka paikassa törmäämme kiireisiin ja kireisiin ihmisiin. Kiireellä on paha tapa tarttua ja kulkea kauttamme eteenpäin. Voisitko laskea tavoitetasoasi jouluvalmisteluissa? Tee valmiiksi se, mitä oikeasti ehdit. Kaiken ei tarvitse olla täydellisen valmiina. Siivoa tämän joulun alla kohtuudella. Et majoita jouluvieraitasi kaappeihisi, joten voit jättää ne siivoamatta. Tee herkkuja harkiten ja pyydä apua häneltä, johon luotat herkkujen valmistajana. Joulu tulee joka tapauksessa. Keskelle keskeneräisyyttämme. Joulun hyvä sanoma ei ole kiinni ulkoisessa valmistelussamme. Onneksi! Mitä jos tänä jouluna kohtaisimme kiireettömästi heidät, joiden kanssa saamme viettää joulua. Tästä juhlasta voisi jäädä mieliimme lämmin muisto, joka jaettiin yhdessä oman perheen tai ystävien kanssa. Miten viettäisimme joulua toisillemme läsnä ollen, lähimpiä kuunnellen ja yhdessä levähtäen, edes pienen hetken verran? Miten välttäisimme laittamasta liian suuria odotuksia juhlan viettoon? Annetaan joulun tulla, annetaan sen katkaista hetkiseksi arkista aherrustamme sairaalassa ja kotona. Nautitaan siitä, minkä saimme valmiiksi. Eikä murehdita sitä, mikä jäi kesken. Tartutaan kiinni juuri siihen hetkeen, jota nyt saamme elää. Ikävöimme elämäämme tähtihetkiä. Parhaimmillaan hyvät hetket katkaisevat arkeamme ja auttavat jaksamaan elämässä Joudu meille joulun aika, ilon aika ihmisille. Työstä suo meidän levätä, hulinoista huilotella. Karsi kiire kintuistamme, känsät käsistä paranna, anna hetki hiljaisuutta eessä seisoa sanoman. Terttu Aakko eteenpäin. Joulun aikaan hyvän kokeminen oman perheen tai ystävien keskellä voi tuntua hoitavalta tähtihetkeltä. Tällainen kokemus kantaa meitä pitkälle juhlan jälkeiseen arkeen. Hyvää on tarjolla meille myös joulun kristillisessä sanomassa. Jouluna juhlimme Vapahtajamme Jeesuksen syntymää. Hän syntyi keskelle keskeneräisyyttämme auttaakseen meitä läheisempään yhteyteen Jumalan ja toistemme kanssa. Jeesus syntyi armahtajaksemme ja pelastajaksemme Jumalan rakkauden merkkinä. Koska Jumala on ensin rakastanut meitä, meidän tehtävämme on rakastaa ja pitää hyvää huolta toisistamme. Ihmetellään ja kuunnellaan joulun sanomaa sekä kotona että kirkoissamme. Joulun tärkein lahja lasketaan tyhjiin käsiin ja avoimeen sydämeen. Joulun lahja on seimeen syntynyt lapsi, Jeesus. Hän on Jumalan poika, elävä Vapahtaja. Antakoon hän sydämeemme oikean joulun, turvallisuuden ja ilon. Juha Kyllönen Sairaalapastori 15

16 Työ ja tekijä Liisa Suorsa yhdisti vaativat ammatit Puoleksi pappi, puoleksi hoitaja TEKSTI JA KUVAT: MINNA PELTOLA YLI 30 VUOTTA OYS:n kirurgian osastoilla työskennellyt sairaanhoitaja Liisa Suorsa hankki itselleen teologian maisterin paperit neljä vuotta sitten. Tällä hetkellä hän on puolet ajasta sairaanhoitaja, puolet sairaalapastori. Vaativan työn pohjana on kutsumus kulkea mukana lähimmäisen arjessa. Liisa Suorsalla on meneillään sairaanhoitajan työn jakso, joka kestää kolme viikkoa. Kirurgian osaston 8 iltavuorossa riittää työtä. Silti hän tervehtii potilaita reippaasti ja lämpimästi huoneisiin mennessään ja kysyy heidän vointiaan. Liisa Suorsa tuntee OYS:n kirurgian osastoja jo 33 vuoden takaa. En osaisi muilla osastoilla varmaan enää ollakaan. Tykkään selkeistä linjoista: täällä potilas leikataan ja hoidetaan, hän kuvaa. Sairaanhoitajan työ on osastosta riippumatta nykyisin kiireistä. Sen vuoksi hän hakeutui 90- luvun alussa diakonian pariin ja päätyi lopulta papin ammattiin. Vuodesta 2004 lähtien hän on ollut yksi OYS:n kuudesta sairaalapapista. Pienikin sairaus voi hätkäyttää Papin työjakso kestää myös kolme viikkoa, maanantaista perjantaihin. OYS:n sairaalapastoreiden työnantaja on Oulun evankelis-luterilainen seurayhtymä, mutta OYS järjestää ja kustantaa työhuoneen. Liisa Suorsan huone sijaitsee sisätautien klinikassa. Työpäivän aikana hän kiertää eri osastoilla. Joinakin päivinä tulee useita vierailupyyntöjä, joskus ei yhtään. Hiljaisempina hetkinä lähden kiertämään osastoja. Kysyn hoitajilta, onko osastolla potilai- 16 Liisa Suorsa muistuttaa, että hengellisyys ei ole hoitotyössä erillinen saareke. Hyvä hoito huomioi ihmisen fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja hengellisen puolen. Kiireen vuoksi sairaanhoitajat joutuvat usein keskittymään fyysiseen puoleen. ta, joiden luona olisi hyvä käydä. Saatan myös kulkea huoneesta toiseen ja kysyä, voinko tulla tervehtimään. Jos joku ei halua tai jaksa jutella, toivotan hyvää vointia, Liisa Suorsa kertoo. Sairaalapapeista on tietoa muun muassa sairaalan ilmoitustauluilla ja osastojen potilaskansioissa. Silti jotkut saattavat yllättyä papin tulosta. Käytän usein työssä harmahtavia tai ruskean sävyisiä vaatteita. Kaikki eivät miellä minua papiksi: mustaa pidetään perinteisesti papin värinä, hän mainitsee. Keuhkosairauksien osasto 31, Oulu-osasto ja Oulun kaupunginsairaalan osasto A2 ovat paikkoja, joilla Liisa Suorsa pyrkii käymään säännöllisemmin. Hän keskustelee paljon vakavasti sairaiden potilaiden kanssa, mutta kenellä tahansa on mahdollisuus keskusteluun. Joillekin voi olla kova paikka, jos käsi menee sijoiltaan tai tyrä leikataan. Toisaalta taas jotkut vakavasti sairaat potilaat saattavat olla hyvin sinut sairautensa kanssa, hän huomauttaa. Raskas ammatti Sairaalapapin työ on henkisesti raskasta. Liisa Suorsa on jatkuvasti tekemisissä kuoleman, sairauden, ahdistuksen ja pelon kanssa. Ammatillisuus auttaa jaksamaan. Iloa saa siitä, kun potilas kokee voivansa paremmin tai hänellä on helpompi olla. Sairaanhoitajan tausta tukee papin työssä siten, että sairaalamaailman ja potilaiden asiat eivät tunnu vierailta. Jotkut tapaukset ovat kuitenkin koskettaneet voimakkaasti ja jääneet pysyvästi mieleen, hän kertoo. Keskustelujen lisäksi sairaalapappi myös kastaa, vihkii ja siunaa hautaan, pitää hartauksia sekä osallistuu opiskelijoiden ja henkilökunnan koulutustilaisuuksiin. Jotkut potilaat tai omaiset saattavat pyytää sairaalajakson jälkeen minua papiksi toimituksiin, samoin kuin OYS:n työntekijät, hän sanoo. Sairaalapapin työhön kuuluu myös päivystystä, jolloin Liisa Suorsa pitää puhelinta auki vuorokauden ympäri seitsemän päivää viikossa. Joinakin viikkoina tulee 6 8 soittoa, joinakin ei yhtään. Silloin tällöin lähden myös poliisin mukaan käymään ihmisten kotona; näitä tapauksia on kuitenkin harvoin, hän lisää. Hyvä hoito on kokonaisvaltaista Liisa Suorsa kokee sekä papin että sairaanhoitajan työn kutsumuksena, joka hänellä on ollut jo nuoresta lähtien. En koe olevani sairaanhoitajana erilainen kuin muut, mutta kuuntelen ehkä herkemmin potilaiden hengellisiä tarpeita, hän pohtii.

17 Hän käy parhaillaan sairaalasielunhoitajan 2,5-vuotista erikoistumiskoulutusta, josta on vielä puoli vuotta jäljellä. Koulutuksessa saa tietoja ja taitoja ja tutustuu toisiin sairaalapappeihin. Koulutusaikaan kuuluu myös henkilökohtainen työnohjaus. Sielunhoidon hän näkee osaksi koko ihmisen hoitoa. Potilas voi kokea tulleensa hoidetuksi kokonaisvaltaisesti ja myös hengellisesti, vaikka hengellisestä puolesta ei edes puhuttaisi. Sielunhoito kuuluu jokaiselle ihmiselle jokaisessa elämänvaiheessa. Esimerkiksi pieni lapsi saattaa pelätä jotain asiaa ja hänen kanssaan voi vaikka rukoilla, hän kuvaa. Sairaanhoitajien aika riittää pääasiassa potilaan fyysisen puolen huomioimiseen. Jos voisi, Liisa Suorsa antaisi enemmän aikaa potilaalle. 70- ja 80-luvuilla oli vielä rauhallisempaa, 90-luvulla tahti muuttui. Vuodeosastoille otetaan nykyisin keskimäärin sairaampia ja vanhempia potilaita, koska esimerkiksi sappi- ja tyräpotilaat menevät päiväkirurgiselle puolelle ja tarvitsevat vain harvoin vuodeosastohoitoa. Hoidossa käytetään entistä enemmän erilaisia koneita, jotka vaativat oman aikansa. Tietokone vie hoitajan ajasta suuren osan: renki ottaa siis myös isännän paikan, hän naurahtaa. Vesijuoksua Lämsänjärvessä Vaativan työn vastapainoksi Liisa Suorsa oleilee perheen kanssa ja nauttii luonnosta ja hiljaisuudesta. Oulun Lämsänjärvellä sijaitsevan kodin läheltä löytyy kangasmetsää, järvimaisemaa, suota ja niittyä. Kesällä Lämsänjärvi toimii myös vesijuoksupaikkana, talvisin harrastukseen tarvitaan Marja Kärnä, Virpi Kemppainen ja Liisa Suorsa kahvittelevat iltavuoron aluksi kirurgian osastolla 8. Varsinainen työpäivä alkaa raportin kuulemisella. Raksilan uimahalli. Myös hiljaisuuden retriitit ovat hänelle tuttuja. Seuraavaan retriittiin hän osallistuu tammikuussa Kuusamon Juumassa. Siellä kukaan ei kysy eikä vaadi mitään. Olet hetken vain itseäsi varten. Voi kulkea luonnossa, hiljentyä ja tulla valmiiseen ruokapöytään, hän kertoo. Pastori on lisäksi kätevä käsistään. Niissä syntyy seinävaatteita, liinoja ja kirjontatöitä. Aiemmin tein omille tytöilleni kaikki vaatteet itse, hän huomauttaa. Tulevan joulun ajan Liisa Suorsa on töissä; vuorolistoja ei ollut kuitenkaan marraskuun lopussa vielä tehty. Jouluna osastoilla on yleensä vähemmän potilaita ja sen vuoksi rauhallisempaa, hän hymyilee. Liisa Suorsa Syntynyt Vuolijoella maanviljelijäperheeseen, viisi sisarusta Perhe: puoliso, kaksi aikuista tytärtä Sairaanhoitaja OYS:n kirurgian klinikassa vuodesta Nykyisellä osasto 9:llä (tuolloin osasto 4) vuodet , osasto 8:lla vuodesta Molemmat ovat gastrokirurgisia osastoja. Sairaalapastori OYS:ssa vuodesta 2004 Koulutus: sairaanhoitajaksi Kajaanista 1973, diakonissaksi Oulun Diakoniaopistosta 1991, teologian maisteriksi Helsingin yliopista 2003 Liisa Suorsa tarkistaa potilaan tippalaitetta. 17

18 Hyvää Joulua ja me n Siikalatvan Alavieskan Hailuodon Iin Haapaveden kaupunki Merijärven Muhoksen Nivalan kaupunki Piippolan Pyhäjärven kaupunki Sievin Siikajoen Pyhännän 50-vuotias Ylivieskan kaupunki Yli-Iin Kiitos yhteistyöstä! OULUN KESKUSPESULA OY Työnjohtajat / asiakaspalvelu Toimitusjohtaja Pesula POHJOIS-SUOMEN SUURIN TEKSTIILIHUOLTAJA 18 Oulaisten seudun Kansanterveys työn Kuntayhtymä

19 es tys tä vuodelle 2008 seutu alatva.fi Kestilän Kalajoen kaupunki Limingan Lumijoen Pyhäjoella virtaa Pulkkilan Oulaisten kaupunki Pudasjärven kaupunki Pyhäjoen Rantsilan Taivalkosken Utajärven Vihannin MUUT YHTEYDENOTOT

20 L laatupalkinto Sairaanhoitopiirin laatupalkintokilpailu 2007 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tämänvuotisesta laatupalkinnosta kilpaili kuusi kehittämishanketta. Niistä seuloutui kärkeen kolme parasta, jotka esittelemme ohessa. Työt arvioi arviointiryhmä, johon kuuluivat osastonylilääkäri, dosentti Helena Autio-Harmainen patologian osastolta (pääarvioija), projektipäällikkö, TtM, HTM Sari Nevakivi sairaanhoitopiirin hallintokeskuksesta ja osastonhoitaja, ThM Kaarina Palomäki sisätautien tulosyksiköstä. Hankkeet arvioitiin laatupalkintotoimintamenettelyn mukaisesti. Kaikki projektit olivat laadukkaita ja kehittivät yksikköjen toimintoja. Projektit oli toteutettu ryhmätyönä, ja hankkeista välittyi osaaminen, innostus ja innovatiivisuus. Laatupalkintokilpailuja on järjestetty vuodesta 2001 alkaen. Kilpailuun osallistuminen tuo kehitystyöhön järjestelmällisyyttä ja tavoitteellisuutta sekä innostaa henkilöstöä jatkuvaan toiminnan kehittämiseen. 1. palkinto, 4000 euroa OYS:n Mikrobiologian laboratorion (OML) akkreditoitu laatujärjestelmä Työryhmä: Mikrobiologian laboratorion henkilö. OYS:N MIKROBIOLOGI- AN laboratorio tuottaa vastuualueelleen kliinisen mikrobiologian ja immunologian potilasnäytetutkimuspalveluita. Laboratorion toiminta on ollut suunnitelmallista ja ohjeistettua sen perustamisesta lähtien, mutta työprosessien välivaiheita ei ole aiemmin kirjattu järjestelmällisesti niin, että ne olisi voinut jälkikäteen tarkistaa, jos tuotannossa epäiltiin olevan puutteita. Vuonna 1996 OML teki päätöksen uudistaa ohjeistuksensa ja perehdytys-, seuranta- ja korjausjärjestelmänsä. Sen myötä laadittiin nykyinen toimintakäsikirja. Prosessin oleellisena osana oli mikrobiologian atkjärjestelmän vaihtaminen useimmissa yliopistosairaaloissa käytettävään Samba-järjestelmään 20 vuosituhannen vaihteessa ja sen muokkaaminen alueellista sähköistä tiedonsiirtoa varten. Laatujärjestelmän ja toimintakäsikirjan tarkoituksena on ohjeistaa ja ylläpitää OML:n toiminta niin, että se tuottaa palvelunsa kansainvälisesti hyväksyttyjen standardien mukaisesti. FINAS akkreditointipalvelut on arvioinut OML:n laatujärjestelmän ja toiminnan ja myöntänyt sille akkreditoidun labo ratorion pätevyyden sen keskeisen (90 %) tuotannon osalta vuonna 2007 sekä yleisen laboratoriostandardin ISO17025 että vaativan, kliinisiä laboratorioita koskevan standardin ISO15189 mukaisesti. Kliinisiä laboratorioita koskeva laatustandardi on Suomessa uusi. Sen käyttöön soveltaminen vaatii vielä yksityiskohtien hiomista. Esimerkkinä mainittakoon, miten potilaan, lääkärin ja maksajan etu asiakkaana tulee kaikin puolin huomioitua ja miten OML:n laatujärjestelmä nivoutuu OYS:n ja muiden terveydenhuoltoyksiköiden laatujärjestelmiin. Kehittämiskohteena on myös Samba-järjestelmässä olevan tiedon tilastollinen jatkohyödyntäminen infektioiden kulun seurannassa (Infektioiden torjuntayksikkö), mikrobi-lääkeresistenssin kehityksen seurannassa (Suomalainen mikrobien lääkeresistenssin seuranta eli FiRe) ja palveluitten tuotannon ja käytön taloudellisessa seurannassa. Toimintakäsikirjan mukainen potilasnäytetutkimustuotanto näkyy OML:n arjessa selvänä parannuksena. Toiminta on selkeää kaikkien työntekijöiden, vastuuhenkilöiden ja alihankkijoiden osalta ja vertailukelpoista muiden vastaavien laboratorioiden toimintaan nähden. Näytetutkimusten laatu on hyvä ja tasainen. Tutkimuksille ja eri toimenpiteille on selkeät toimintaohjeet, joiden ajanmukaisuus ja niiden noudattaminen tarkistetaan määräaikaiskatselmuksilla. Laitteista on laadittu laiterekisteri laitekortteineen. Laitteiden toimivuudesta ja huolloista vastaavat tekniset vastuuhenkilöt ja suurimpien laitteiden avainkäyttäjät vastaavat heidän kanssaan yhteistyössä laitteiden käytön perehdytyksestä. Ilmenneet viat ja poikkeamat pyritään ehkäisemään ennakolta ja korjaukset