Opas Guide. Tuuppa nääki Ouluun! 2/11. Julkaisija Suomen Opasliitto ry Utgivare Finlands Guideförbund rf

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opas Guide. Tuuppa nääki Ouluun! 2/11. Julkaisija Suomen Opasliitto ry Utgivare Finlands Guideförbund rf"

Transkriptio

1 Opas Guide Julkaisija Suomen Opasliitto ry Utgivare Finlands Guideförbund rf 2/11 Tuuppa nääki Ouluun! VALTAKUNNALLISET OPASKOULUTUSPÄIVÄT OULUSSA Oulu on nuoria ihmisiä, asennetta ja omaperäistä ilmapiiriä Oulu joustaa ja tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia Oulu on kristallipallo Oulu on bisnestä ja kansainvälisyyttä Oulu on iso kaupunki keskellä Suomea Uusi Oulu on muutosta, asennetta ja tahtoa Oulu on enemmän tekoja, vähemmän sanoja

2 2 OPAS-GUIDE Numero 2/2011 OPAS-GUIDE Numero 2/ Puheenjohtajan tervehdys Ordförares hälsning Hei Matkailuoppaat kautta Suomen! Nyt on kesä kukkeimmillaan ja olemme saaneet nauttia auringosta ja lämpimistä uintivesistä. Liiton toimikunnat ovat pitäneet kokouksia myös kesällä. Uudistustoimikunta sekä markkinointija viestintätoimikunta ovat suunnitelleet tulevaisuutta. Miltä toivomme Opasliiton näyttävän esimerkiksi painotuotteissa ja nettisivuilla, miten mainoslahjat ja myyntiartikkelit palvelevat liiton markkinointia. Ensi vuoden aikana ryhdymme toteuttamaan uutta graafista ilmettä ja nettisivujen avoimutta lisätään tarpeen mukaan. Hyödynnämme sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä erilaiset merkkivuodet, joita voi olla liiton tai sidosryhmien täyttäessä pyöreitä vuosia. Liiton juhlavuosi on vuonna 2014 ja suunnittelutyö on alkanut. Tarkastelemme alueorganisaatiotamme ja kehitämme hallituksen alue-edustajien ja varahenkilöiden vaikutusmahdollisuuksia. Meidän pitää muistaa aina omalla paikkakunnalla tiedottaa oppaiden koulutuksesta ja toiminnasta. Erityisesti, jos on esimerkiksi aluekokous, suurtapahtuma, jossa tarvitaan monia oppaita, järjestettävä opintomatka, jatkokoulutus tai uusi oppaan peruskoulutus. Aina kannattaa tiedottaa ja kutsua tiedotusvälineiden edustajat paikalle. Varsinkin pienemmillä paikkakunnilla julkaistaan helpommin tällaisia tekstejä. Toivotan kaikille matkailuoppaille oikein hyvää kesän jatkoa. Poimikaa marjoja ja sieniä, nauttikaa Suomen luonnosta! Tapaamme Valtakunnallisilla Opaskoulutuspäivillä Oulussa Tervetuloa! Opas 2/11 Guide Julkaisija Suomen Opasliitto ry Utgivare Finlands Guideförbund rf Julkaisija / Utgivare Suomen Opasliitto ry Finlands Guideförbund rf Vastaava päätoimittaja / Ansvarig huvudredaktör Margit Sellberg Tuottaja / Producent Oulun seudun oppaat ry Vastaava toimittaja / Ansvarig redaktör 2/2011 Sami Niemelä, puh Toimituskunta / Redaktionsråd Sami Niemelä, Tea Itkonen, Marja Vuori Hej alla finländska Turistguider! Nu blomstrar sommaren och vi har fått njuta av solen och det varma havsvattnet. Förbundets arbetsgrupper har hållit sina möten också på sommaren. Förnyelseutskottet samt marknadsförings- och kommunikationsutskottet har planerat vår framtid. Hurdana vill vi att Förbundets trycksaker och Internet-sidor ser ut, hur reklampresenter och försäljningsartiklar befrämjar förbundets marknadsföring. Nästa år börjar vi genomföra vår nya grafiska framtoning och Internetsidornas öppenhet ökas enligt behov. Vi kommer att tillgodogöra i vår inre och yttre kommunikation alla tillgängliga märkesår, t ex när vi eller våra intressegrupper fyller jämna år. Vårt jubileumsår är 2014 och planeringsarbete har börjat. Vi granskar vår distriktsorganisation och utvecklar styrelsemedlemmars och suppleanters inflytande-möjligheter. Vi måste komma ihåg att på våra orter alltid informera om guidernas utbildning och verksamhet. Skärskilt om man har distriktsmöte, ett stort evenemang där det behövs flera guider, om man ordnar studieresor, fortbildning eller en ny grundutbildning för guider. Alltid lönar det sig att informera och bjuda in medians representanter. Åtminstone på mindre orter skriver tidningarna lättare om vår verksamhet. Jag önskar Er alla en riktigt god fortsättning på sommaren. Plocka bär och svampar och njut av den härliga naturen vi har! Vi träffas på våra Riksomfattande Utbildningsdagar i Uleåborg Välkommen! Taitto / Ombrytning Artea tmi, Porvoo / Tea Itkonen Painopaikka / Tryckeri i-print Oy, Seinäjoki Kannen valokuvat / Pärmfoton Ilmakitaransoiton MM-kisat /Pasi Lehtinen Oulun kaupunki Jäsen- ja osoiteasiat liiton toimistoon. Medlems- och adressärenden Marja Vuori. Opas Guide Julkaisija Suomen Opasliitto ry Utgivare Finlands Guideförbund rf 2/11 Oulusta meren ja kolmen joen kaupunki 3 Tuuppa nääki Ouluun! - tervetuloa, ilmoittautuminen 4 Tuuppa nääki Ouluun! - luennot 5 Go Arctic! 6 Merikosken kalatie 7 Rokua Geopark 8 Koe kiehtova kivikausi Kierikissä 9 Oulun lentoasema uudistuu matkustajan eduksi 10 Ilmakitaransoiton MM-kisat 11 Oulun taidemuseo on jokaisen OMA virkistäytymispaikka 12 Tiedekeskus Pilke avaa kaikki aistit 13 Yhdessä opiskellen 14 Tule aikamatkalle Kajaanin rantapuistoon! 15 Hietasaari Oulun kesäkeidas 15 Mielikuvamatkailua aurinkoisessa Oulussa 16 Lohilordien jäljillä 18 Ouluun skouluun! 19 Rauhalan nostalgiaa ja riemukasta menoa 20 Virikkeellinen taukopaikka luonnon helmassa 20 Ottaisinko espresson, latten? 21 Keväinen Krakova 22 Opasliiton kuulumiset 23 Opaskoulutuspäivät Oulussa OHJELMA 24 Artikkelit ovat Oulun seudun oppaitten kirjoittamia, jollei toisin ole mainittu. Oulusta meren ja kolmen joen kaupunki Teksti: Sami Niemelä Kuvat: Oulun kaupunki Haukiputaan, Kiimingin, Oulun, Oulunsalon ja Yli-Iin kunnat sopivat , että ne yhdistetään perustamalla uusi kunta Oppaat suihkivat sujuvasti yli tulevienkin kuntarajojen. Uudesta Oulusta tulee Suomen viidenneksi suurin kaupunki. Kuntaliitosalueella asui toukokuun 2011 lopussa lähes asukasta. Kyseessä on asukasmäärältään Suomen toistaiseksi suurin kuntaliitos. Uusi Oulu ohittaa asukasmäärällä Turun ja se on myös Suomen nuorin kaupunki, sillä asukkaiden keski-ikä on 36. Kaupungin asukkaiden koulutustaso on myös keskimääräistä korkeampi ja he ovat kielitaitoisia. Uuden Oulun maapinta-ala tulee olemaan neliökilometriä ja pisin etäisyys pohjois-eteläsuunnassa lähes 100 km. Lähestyvä kuntaliitos on alkanut näkyä asukkaiden elämässä jo nyt meneillään olevan valmisteluvaiheen aikana. Tänä vuonna Oulun kaupungin ja Kiimingin kunnan asukkaat ovat voineet vaihtaa aiemmin asuinalueen mukaan määräytyneen terveysasemansa mieleisekseen. Ensi vuoden alusta kaikkien viiden kunnan hyvinvointipalvelujen asiakasmaksut tulevat olemaan yhtenäiset. Yksi näkyvä muutos tulee olemaan myös useiden teiden, katujen ja alueiden nimien muutokset, koska pelastustoimen ja postinkulun kannalta on tärkeää, ettei yhdessä kunnassa ole useita samannimisiä katuja ja teitä. Uudet teiden nimet ja osoitteet otetaan käyttöön syksyllä Kaiken kaikkiaan muutettavia teiden nimiä on yhteensä 393 kpl. Vuosisatojen mittainen urakka Tulevan kuntaliitoksen visiona on Uusi Oulu pohjoisen kumppanuusverkoston menestyvänä keskuksena. Se on elinvoimaltaan ja toimintakyvyltään vahva sekä alueeltaan moni-ilmeinen, viihtyisä ja houkutteleva kestävän kehityksen verkostokaupunki. Kuntaliitokseen liittyvä työ ei kuitenkaan pääty itse kuntaliitokseen, vaan jatkuu siitä sopimusvaiheena eli toteutusvaihe I:nä vuodet ja toteutusvaihe II:na vuodet Oulu on kasvanut kuntaliitoksilla myös aiemmin. Alun perin nykyisen Oulun alue kuului Limingan emäpitäjään, josta se erotettiin kaupunkia perustettaessa vuonna Oulun kaupungin alue oli aluksi vain nykyistä keskustaa. Oulu laajeni 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella Oulujoen pohjoispuolelle nykyiseen Tuiraan, kun Alalaanilan ja Toppilan tilat liitettiin Ouluun. Oulujoen kunnasta liitettiin 1938 Ouluun Koskela, Pyykösjärvi, Laanila ja Hintta. Kastellin alue liitettiin Ouluun Myllyoja, Haapalehto, Korvensuora ja Kuivasjärvi liitettiin Ouluun 1960, viimeksi mainittu Haukiputaan kunnasta, muut Oulujoen kunnasta. Kuntaliitosten myötä Oulujoen kunnan alue pieneni, joten se lakkautettiin 1965 ja sen pääosat liitettiin Ouluun lukuun ottamatta muiden kuntien sisään jääneitä enklaavialueita. Samana vuonna Haukiputaan Pateniemi liitettiin Ouluun. Tämän jälkeen on ollut vuosikymmenten mittaista hiljaiseloa, paitsi 2000-luvulla kuntarajoja hieman tarkistettiin samalla, kun enklaaveista päästiin eroon. Vuoden 2009 alussa Ylikiiminki liittyi Ouluun, jolloin Oulun kaupungin pinta-ala lähes nelinkertaistui tuoden mukanaan n uutta asukasta. Alueellisella opastoiminnalla pitkät perinteet Oulun seutu on aina muodostanut sen verran tiiviin kokonaisuuden, että kuntarajat eivät ole täällä opastoiminnassa juuri koskaan näkyneet. Opastoiminnan saralla ollaankin oltu vuosia edellä kuntaliitosaikeita. Oulun matkailuoppaiden nimi muuttui Oulun seudun oppaat ry:ksi jo vuonna 2003, kun Vaalan matkailuoppaat hyväksyttiin yhdistyksen jäseniksi ja Vaalan yhdistys lopetti itsenäisen toimintansa. Jo aikaisemminkin oululaiset oppaat ovat opastaneet esimerkiksi Oulun eteläpuolisella Lakeudella, samoin kuin muissa Oulun naapurikunnissa, joissa omia Suomen Opasliiton jäsenopasyhdistyksiä ei ole ollut. Tätä nykyä Oulun seudun oppaiden toiminta-alue käsittää laajan alueen, sillä alueen länsipäässä se ulottuu pohjois-eteläsuunnassa Iistä Oulun kautta aina Tyrnävälle ja Lumijoelle saakka. Oulusta koilliseen mentäessä seuraava opasyhdistys tulee vastaan vasta Taivalkoskella n. 130 km päässä ja kaakkoon Oulun kaupunkiseudun markkinointityöryhmä on luonut Place Marketing Oy:n kanssa yhteisesti määritellyn brändi-, markkinointija viestintästrategian koko kaupunkiseudulle. Sen ydinviesti Tulevaisuus on Oulussa, se on Skandinavian pohjoisten alueiden suurin keskus kuvaa kaupunki-seudun eteenpäin katsovaa tahtotilaa. Strategiasta on johdettu myös Oulun uusi brändi. Oulu-brändissä oululaisuus ilmenee ihmisten tekoina, oululaisena asenteena ja omaperäisenä ilmapiirinä. Oululaisuutta viestitään sanoin ja kuvin. Teemoina ovat mm. luja kehittämistahto ja -usko; ihmiset Oulun voimana, Suomen nuorin väestö, jonka koulutustaso on maan kärkeä; Oulun ilmapiiri, joka on yhdistelmä nuorta intoa, osaamista, päämäärätietoisuutta ja rentoa tunnelmaa; Oulussa tehdään eikä meinata. Oulu-logo on brändin ytimessä ja siitä on johdettu erilaisia teemalogoja, joita oululaiset ihmiset, yritykset ja yhteisöt voivat käyttää tilanteen mukaan sopivissa yhteyksissä viestiessään Oulusta. Uusi Oulu -tunnus liittyy Oulun lähdettäessä etäisin piste on Vaala ja Manamansalo reilun sadan kilometrin päässä. Alueelle mahtuu niin urbaania kaupunkiseutua, maalaismaisemaa, peruna-, pelto- ja rantalakeuksia, maankohoamisrannikkoa kuin jääkauden muovaamia hiekkaharjuja, järvi-, joki- ja merinäkymiä unohtamatta. Uuden Oulun alueella virtaa mm. kolme jokea, Oulu-, Kiiminki- ja Iijoet, joista kaksi ensimmäistä myös laskee mereen uuden Oulun kaupungin alueella. Matkailullisista kohteista Oulun kaupungin alueella tulevat jatkossa sijaitsemaan mm. Suomen toiseksi vilkkain lentoasema, kivikauden keskus Kierikki, Kiiminkijoen Koitelin koskialue, Virpiniemen vapaa-aika- ja liikuntakeskus ja Oulunsalon Varjakka. Brändi kiteyttää oululaisuuden ja koko kaupunkiseudun laajaan muutostyöhön, asenneympäristöön ja tahtotilaan. Monikunta-liitos on yksi osa tätä muutosta. Kansainvälisessä markkinoinnissa käytetään Oulu Finland -tunnusta. Sopivissa yhteyksissä voidaan käyttää slogania Oulu Capital of Northern Scandinavia tai Oulu Smarter than ever. Slogania voidaan käyttää myös esimerkiksi muodoissa Better than ever, Stronger than ever, Wilder than ever, Cooler than ever, Greener than ever, Sharper than ever, More than ever tai muussa vastaavassa muodossa. Oulussa arvostetaan Luovuutta ja rohkeutta: Villiä uskallusta luoda uutta, päämäärätietoisuutta Osaamista: Tietotaitoa, edistysuskoa Yhteishenkeä: Yhteistyötä ja yhdessä tekemistä, yhteisöllisyyttä, ennakkoluulottomuutta, tekemisen meininkiä pannaan töpinäksi! Välittömyyttä: Täällä on aidot, mukavat ihmiset, välittömästi nopeasti

3 4 OPAS-GUIDE Numero 2/2011 OPAS-GUIDE Numero 2/ Tuuppa nääki Ouluun! Valtakunnalliset Opaskoulutuspäivät Oulussa Tämänkertaiset valtakunnalliset opaskoulutuspäivät järjestetään Pohjois-Suomen pääkaupungissa Oulussa. Päivien järjestäjinä toimivat Oulun seudun oppaat ry ja Go Arctic Oy, joka vastaa päivien käytännön järjestelyistä ja ottaa vastaan ilmoittautumiset ja laskuttaa osallistumismaksut. maan matkailun pohjoista ulottuvuutta ja matkailun merkitystä Pohjois-Suomelle, unohtamatta myöskään isäntäkaupungin merkitystä pohjoissuomalaiselle matkailulle. Täältä on aina lähdetty moniin suuntiin ja samoin tänne on saavuttu maailman eri kolkilta. Tarpeen on varmasti myöskin miettiä, millaiselta opastoiminnan tulevaisuus näyttää. Oulu on tullut tunnetuksi tervasta, teknologiasta ja tiernapojista. Nykyisin teknologia on myös käytettävyyttä ja ihmisten hyvinvointia palvelevia teknologisia ratkaisuja. Tervan poltolla ei ole enää taloudellista merkitystä, mutta sen merkitys Oulun kehitykselle on ollut ratkaiseva. Kainuulaisten talonpoikien tervalla Oulu on kasvanut ja kehittynyt. Tiernapojat edustavat oululaista elävää kulttuuriperintöä. Ilman kulttuuria ei olisi myöskään elävää ja ihmisläheistä kaupunkia. Oululainen kulttuuri on myös taikuutta ja tanssia. Oulu tun- Oulussa voimme koko joukon voimin keskittyä pohtinetaan myös omaperäisestä eteenpäin katsovasta ilmapiiristään ja mukavista ihmisistä. Tule kokemaan ja näkemään itse! Tänne on helppo tulla niin etelästä, idästä kuin pohjoisestakin. Tiet, junat ja linja-autot kuljettavat Ouluun kaikista suunnista ja lentäen Ouluun pääsee suorilla lennoilla Helsingistä ja Turusta. Lentäen saapuvat toivottaa tervetulleeksi syksyllä jo Oulun uusi lentoasema! Ilmoittautuminen Oulun valtakunnallisille opaskoulutuspäiville Tervetuloa syksyiseen Ouluun! opaskoulutuspäivien järjestelytoimikunnan puolesta Sami Niemelä puheenjohtaja Oulun seudun oppaat ry Nimi Sähköposti Puhelin Osoite Opasyhdistys/paikkakunta nimineulaan KOKOUS- ja MAJOITUSPAKETIT (rastita valintasi): 1. Opaspäivien paketti 2 pv Hintaan sisältyy opaskoulutuspäivien koko ohjelma, ohjelmassa mainitut ateriat ja kahvit sekä majoitus valitussa hotellissa ja huoneessa. Hotelli Lasaretti, majoitus 2hh 189 e / hlö Hotelli Lasaretti, majoitus 1hh 217 e / hlö Sokos Hotelli Arina, majoitus 2hh 192 e / hlö Sokos Hotelli Arina, majoitus 1hh 224 e / hlö Huonetoveri Saapumisaika hotelliin Varaan lisävuorokauden (päivämäärä) Hotelli Lasaretti, 2 hh 40 e / hlö Sokos Hotelli Arina, 2 hh 43 e / hlö Hotelli Lasaretti, 1 hh 68 e / hlö Sokos Hotelli Arina, 1 hh 75 e / hlö 2. Opaspäivien paketti 2 pv Ilman majoitusta 3. Opaspäivien paketti 1 pv Sisältää lauantain ohjelman kokonaisuudessaan (ei majoitusta) 4. Kokouspäiväpaketti Sisältää lauantain päiväohjelman (luennot, liittokokous, lounas ja 2 x kahvit) 150 e / hlö 120 e / hlö 50 e / hlö Tutustuminen Ouluun ja Oulun seutuun: sunnuntain retket (ilmoittautuessasi laita retket toivejärjestykseen 1, 2, 3. Paikat jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä). Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain sinistä. Prumenaati Oulun keskustassa, jonka päätteeksi tutustumiskäynti valitsemaasi kohteeseen. Kävelykierroksen jälkeen linja-autokuljetus Maikkulan kartanoon. Valitse tutustumiskohde: Pohjois-Pohjanmaan museo Taidemuseo Tiedekeskus Tietomaa Syksy saapuu Lakeuden niityille ja pelloille. Kulttuuri kukoistaa kesän jälkeenkin. Linja-autokierros Lakeudella. Kiertoajelu päättyy Maikkulan kartanoon. Lohta, tervaa, puuta, koskia ja jotain muuta. Kiertoajelu Oulussa ja Kiimingin Koitelin koskilla. Kiertoajelu päättyy Maikkulan kartanoon. KATSO Luennot s. 5 Ohjelma s. 24 Paikat ja majoitus s. 24 Ilmoittautumiset ja ohjelma: Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Go Arctic! PL 53 (Nahkatehtaankatu 6) OULUN KAUPUNKI Puh Postitse tai puhelimitse tehdyistä ilmoittautumisista veloitetaan 10 euron käsittelymaksu. Ruoka-aineallergiani ja muuta huomioitavaa: VALTAKUNNALLISET OPASKOULUTUSPÄIVÄT OULUSSA Tuuppa nääki Ouluun! Kaisu Laurila-Seluska: Oulu on rokkia ja paljon muuta Oulu sijoittui Taloustutkimuksen kaupunkien mielikuvia ja suositeltavuutta kartoittaneessa selvityksessä korkealle saavutettavuuden, tapahtumien sekä majoitus- ja ravintolatarjonnan arvioinneissa. Kotimaassa Oulu tunnetaankin hyvin ja se osataan laittaa Suomen kartalle. Valitettavasti tunnettuus hiipuu hyvin nopeasti jopa naapurimaissa, joissa ensin pitää levittää Suomen kartta, ja tuoda esille loistavat liikenneyhteydet ennen kuin päästään kertomaan kaupungista ja sen ympärillä olevista upeista kohteista. Oulun Matkailu Oy toimijoineen katsookin matkailumarkkinointia laajalla perspektiivillä. Toimijoina ovat Oulun kaupungin lisäksi kuusi lähikuntaa, majoitus- ja kuljetusliikkeitä, tapahtumatuottajia, Osuuskauppa Arina ja Oulun Liikekeskus ry kaupan edustajina sekä seudun matkailualueista Syöte/ Pudasjärvi, Rokua, Kalajoki ja Keskipiste. Kaupunkikuva ja kulttuuri eivät synny vain yhdestä asiasta tai teosta, vaan siihen vaikuttavat kaikki. Oulun seudulla uskotaan vahvasti matkailun kasvumahdollisuuksiin, mutta se edellyttää uusien matkailua tukevien investointisuunnitelmien ja kehitysprojektien toteutumista ripeällä Huom! aikataululla. Matkailijoiden ja asukkaiden palvelut eivät ole toistensa kilpailijoita, sillä matkailussa kaupunkikohteen valintapäätökseen vaikuttavat seikat edistävät myös asukkaiden viihtymistä kotiseudullaan. Oppaiden kanssa teemme yhteistyötä ja hyödynnämme heidän osaamistaan mm. matkanjärjestäjävierailuiden ja lehdistövierailuiden ohjelmissa. Jatkossa olisi hienoa, jos meilläkin oppaana toimisi vaikkapa tervaporvari. Opastusten sisältöjä ja opastusreittejä pitää myös jatkuvasti kehittää. Tavoitteena voisi olla vähemmän pysähdyksiä ja kohteita, mutta sitäkin enemmän tarinaa ja elämyksiä valituissa kohteissa. Kaisu Laurila-Seluska on toiminut Oulun Matkailu Oy:n toimitusjohtajana pian vuoden. Kiimingistä kotoisin oleva filosofian maisteri harrastaa haitarinsoittoa ja tanssia. Hänet voi tavata myös mökiltä ja sauvakävelypolun varrelta. Aiempaa työuraa on kertynyt ulkomaankaupan ja telekommunikaatioalalla yhteensä 25 vuotta. Kaarina Kantele: Matkailun pohjoinen ulottuvuus Pohjoiseen suuntautuvalla matkailulla on monia eri muotoja, joihin vaikuttavat niin kohteen maantieteellinen sijainti kuin matkailijoiden matkustusmotiivit. Yhä useammin on myös noussut esille ajatus, että matkailun tavoitteena ei ole vain tuottaa virkistystä tai mahdollistaa työtehtävien suorittaminen, vaan matkailun tavoitteena tulee olla myös hyvinvoinnin luominen kohdealueelle. Kaarina Kantele tarkastelee esityksessään syitä, miksi pohjoiseen Suomeen ja Lappiin on matkustettu, mistä nousevat pohjoisen matkailun mahdolliset uudet vetovoi- Opaskoulutuspäiville ilmoittaudutaan osoitteessa jälkeen tehtyihin jälki-ilmoittautumisiin lisätään 30 /hlö kokouspakettien hintoihin jälkeen tehdyistä peruutuksista veloitetaan koko paketin hinta. Ilmoittauduttuasi saat laskun, jonka maksamalla vahvistat osallistumisesi sekä majoitusvarauksesi. Ilmoittautumiset hoitaa Go Arctic! Oy. Ilmoittautumiset, kokouspaketti- ja majoitusvaraukset voi tehdä vain Go Arctic!:n kautta, sillä opaskoulutuspäivien erikoishintoja ei ole saatavilla suoraan hotelleista. Luennot! matekijät ja kuinka ne ovat tunnistettavissa. YTT, FM Kaarina Kanteleella on yli kahdenkymmenen vuoden työkokemus matkailu- ja majoitusalan asiantuntija- ja johtotehtävistä sekä Suomessa että kansainvälisesti. Hänen ammatillinen osaamisensa kattaa kohderyhmälähtöisen matkapalvelujen suunnittelun ja tuottamisen sekä kotimaassa että ulkomaille. Kaarina Kantelen vuonna 2006 Lapin yliopistossa valmistunut väitöskirja käsitteli Lapin kehittymistä kannustematkailukohteeksi 1980-luvulla. Tällä hetkellä Kaarina Kantele toimii Matkailun tutkimus- ja koulutusinstituutissa Rovaniemellä matkailualan yliopettajana. Tuija Kauppinen: Opas - elämyksen tuottaja? Hyvä palvelu ei ole vielä elämys. Elämyksessä olennaista on se, millainen kokemus vieraalle luodaan. Elämysten tuottajat johdattavat asiakkaan tunnelmasta toiseen kokemuksen läpi. Itsekin opastehtävissä toiminut Tuija Kauppinen tuo puheenvuorossaan esille oppaan roolin elämysten tuottajana. Elämystuotteet tehdään yhdessä Matkailijat ovat entistä kokeneempia. He haluavat osallistua aktiivisesti matkan ja sen tarjoamien kokemusten suunnitteluun ja toteuttamiseen. Elämyskokemukset syntyvätkin matkailupalvelujen tarjoajien, asiakkaiden ja paikallisten kohtaamisissa. Oppaalla on keskeinen rooli elämyksen syntymisessä. Tarina on tuotteen ydin, jonka perusteella asiakas valitsee juuri tietyn tuotteen monien joukosta. Se antaa tuotteelle merkityksen, joka koetaan henkilökohtaisesti: tämä tuote on juuri minua varten. Merkityksellisyys perustuu siihen, että tuote on tärkeä osa ihmisen elämää. Elämystä ei voi taata Elämys on aina henkilökohtainen, eikä sitä voi kenellekään taata. Elämysten syntymiseen voi kuitenkin vaikuttaa, kun niitä tuottaa ja tuotteistaa suunnitelmallisesti. Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskuksessa LEOssa on kehitetty työkaluja elämysten suunnitteluun ja kehittämiseen. Kauppinen avaa esityksessään elämyksen kuusi elementtiä - yksilöllisyys, aitous, tarina, moniaistisuus, kontrasti ja vuorovaikutus - ja inspiroi miettimään kuinka ne toteutuvat oppaan työssä. Matkailun ja elämystuotannon osaamisklusteri auttaa matkailualaa uudistumaan ja menestymään muuttuvassa kilpailutilanteessa, jossa kohderyhmät ovat yhä pirstaloituneempia, vihreä talous ja vastuullisuus tuovat uusia mahdollisuuksia ja internetin merkitys osana ostoprosessia on ylivoimainen. Tuija Kauppinen toimii LEOssa viestintäpäällikkönä ja elämyskouluttajana. Työn ohella hänet toi Rovaniemelle neljä vuotta sitten Lapin luonto. Vapaa-aikansa pääasiassa ulkoilma-aktiviteettien parissa viettävä Kauppinen on myös hyvin kiinnostunut lähi- ja luomuruuasta. Kauppinen tekee vuosittain useamman lähialue-, kotimaan ja ulkomaan matkan, joissa määränpäätä tärkeämpää on itse matkanteko, kohtaamiset paikallisten kanssa ja uusien asioiden oppiminen.

4 6 OPAS-GUIDE Numero 2/2011 OPAS-GUIDE Numero 2/ TUTUSTU LOHEN NOUSUUN KALATIELLÄ Merikosken kalatiellä lohet ja monet muut vaelluskalat kulkevat 64 portaan kautta 750 metrin taipaleen läpi Oulujokeen kutemaan. Katso lisätiedot ja näe kuvaa veden alta Kalatie on avoinna toukokuusta lokakuuhun. Go Arctic! Pohjois-Suomen matkailupalveluiden asiantuntija TEKSTI Kirsi Eskola KUVA Go Arctic Oy Go Arctic Oy on vuonna 2010 perustettu oululainen matkailun monitoimitalo. Omistajakaartilla on kymmenien vuosien matkailualan kokemus niin ulkomaalaisten kuin kotimaistenkin asiakkaiden palvelemisesta. Go Arctic! nimen takaa löytyvät henkilöosakkaat Sirpa Eskola, Kirsi Eskola ja Veli- Pekka Okkonen sekä Pohjoismaiden suurin safaritalo Lapin Safarit. Go Arctic! on vahva, pohjoinen matkailutoimija, joka tarjoaa Oulun seudun ja Lapin matkailutuotteita yrityksille, matkanjärjestäjille sekä yksittäisille matkailijoille. Palveluihin kuuluu myös myynti- ja markkinointipalvelut muille matkailualan yrityksille. Nykyiset myynti- ja markkinointiasiakkaat ovat Tiedekeskus Tietomaa ja ravintola Sokeri- Jussin Kievari. Kokouspalvelut ja yritystapahtumat Yritystapahtumaa järjestäessäsi Go Arctic! ja Pohjois Suomen parhaat toimijat hotelleista liikennöitsijöihin ja ravintoloista safaritaloihin ovat käytössäsi. Kiireiset ja vaativat yritysasiakkaat kiittävät ja arvostavat korkeaa laatua ja nopeaa, asiantuntevaa palvelua, joka toteutuu asiastaan innostuneiden ihmisten sekä korkeatasoisen kumppaniverkoston avulla. Monipuolisen oman tuotannon sekä luotettavien kumppaneiden avulla Go Arctic! toteuttaa yritystilaisuutesi tai kokousmatkasi pohjoiseen unohtumattomalla tavalla. Oulun seudun lisäksi erityisen vahvoja kohteitamme ovat Rovaniemi, Kemi, Levi, Saariselkä, Ylläs, Olos, Pallas, Ruka-Kuusamo, Kilpisjärvi sekä Hetta. Asiakas voi varata kaikki kuljetukset, ruokailut, majoitukset ja ohjelmat yhdeltä yhteyshenkilöltä, avaimet käteen pakettina ja säästää näin omaa aikaansa! Oulun seudulla Go Arctic! tuottaa ohjelmapalvelut itse laajalla valikoimalla. Talven ohjelmistoon kuuluvat mm. moottorikelkkasafarit, lumikenkäretket ja talvikalastus. Kesällä lasketaan koskea, melotaan ja ajellaan tervaveneellä. Ympäri vuoden pyörivät vuodenaikojen ja eri teemojen mukaan rakennetut tiimikisat ja -kilpailut. Pikkujoulut ja muut yritystapahtumat toteutetaan niin ikään kokonaisuuksina ohjelmineen, esiintyjineen, ruokailuineen ja tilavarauksineen. Ryhmämatkojen osaaja Go Arctic! on oikea kontakti jos yhdistyksesi, urheiluseurasi tai ystäväporukkasi on aikeissa matkustaa pohjoiseen. Yhdeltä luukulta saa ehdotuksia kiertomatkan reiteistä, tietoa hyvistä majoitus- ja ruokailukohteista, osaavista oppaista ja vaikkapa matkanjohtajan koko reissulle. Kaikki matkaan liittyvät varaukset voi tehdä vaivattomasti saman yhteyshenkilön kanssa, joka tuntee koko matkan kulun eikä tarvitse olla yhteydessä joka kohteeseen erikseen. Opasvälitys Go Arctic! hoitaa Oulun seudun oppaat ry:n auktorisoitujen oppaiden opasvälityksen. Opasvälitys on hoidettu yrityksen kautta jo vuodesta 2008 lähtien, kun se aloitti kahden naisen voimin avoimena yhtiönä. Yhteistyö opasyhdistyksen kanssa on toiminut erinomaisesti ja asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä kokonaisvaltaiseen palveluun. Opastustuotteet ovat selkeästi hinnoiteltuja kokonaisuuksia ja tarvittaessa kuljetuksen, ruokailut tai jopa majoituksen on yllättäen saanutkin varata ryhmälleen saman tien yhden puhelun tai sähköpostin seurauksena. Oppaiden kannalta yhteistyö on selkeyttänyt palkanmaksua. Oppaan ei tarvitse itse lähetellä laskuja lukuisille toimeksiantajille ja odotella opastuspalkkaansa useilta eri maksajilta vaan opastusten palkat maksaa yksi ja sama, tuttu taho kootusti toimitetun keikkalistan mukaisesti. Tällä yhteystyöllä on saatu aikaan opastoiminnassa Oulun seudulla yhä ammattimaisempaa otetta ja löydetty opastuksille jopa ehkä uudenlaista asiakaskuntaa. Incoming Go Arctic! palvelee myös ulkomaalaisia matkailijoita. Se tarjoaa täyden valikoiman palveluita ympäri maailmaa tulevien asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin Helsingistä Utsjoelle ja aina Pohjois-Norjaan ja Ruotsiinkin asti. Asiakkaina ovat niin incentive- ja kokousmatkustajat kuin turistiryhmät ja yksittäiset matkailijatkin. Lapin Safareiden Arctic Incentives -kannuste- ja kokousmatkabrändin tarjonnasta löytyy palvelut tyydyttämään minkä tahansa ryhmän tarpeet vaikka vähän erikoisemmatkin. Kiehtovia, kiinnostavia ja taatusti ikimuistoisia aktiviteetteja on tarjolla kesää talvea! Jäänmurtajaristeily, uiminen jäisessä meressä, kelkka- tai koirasafari, yöpyminen lumilinnassa. Keskiyön kanoottiretki, kesäiset festivaalit ja yötön yö. Lapissa ja Oulun seudulla voidaan varmasti yllättää hänetkin, joka kuvitteli jo kokeneensa kaiken Oulun seutu tarjoaa upeat retkeily- ja veneilymahdollisuudet, maustettuna sopivalla annoksella historiaa ja kulttuuria. Kesällä Oulu on eläväinen festarikaupunki hyvän ruoan, musiikin ja keskiyön auringon ystäville. Ilmakitaransoiton MM-kisat järjestetään elokuussa. Helmikuussa järjestettävä Poro Feria yhdistää saamelaiskulttuurin ja flamencon siinä vasta sekoitus, jota et taatusti löydä muualta kuin Oulusta! Matkustatpa siis Oulun seudulle tai Lappiin töiden tai loman vuoksi, yksin tai yhdessä tarvitsee vain muistaa tämä kannustushuuto: Go Arctic! Kalatie Oulujoen suistossa ohi Merikosken voimalaitoksen (2003). Merikosken kalatie Vastavirtaan nousee lohen suku kirjoitti oululainen runoilija Juhani Siljo. TEKSTI Kaarina Kokko KUVA Oulun kaupunki Lohi on ollut tärkeä Oulujoen varren asukkaille kautta aikojen. Tätä punaista kultaa on syöty lähes joka aterialla, suolattuna rahdattu vesiteitse maailmalle tervan ja voin ohella ja sillä on myös maksettu verot Ruotsin kruunulle. Lohenpyynti ei ole houkutellut joelle vain kalasta elantonsa hankkivia paikallisia, vaan myös ulkomailta asti mm. englantilaisia urheilukalastajia ns. lohilordeja omalaatuisine seurueineen luvulla. Lohi on Oulun historiaa; komeileehan se vaakunassakin. Kuvanveistäjä Oskari Jauhiainen totesi vuonna 1959 veistettyään Kalasääski ja lohi teoksen Oulujoen suulle Pokkisen puistoon, että Siitä tulleeki sitten Oulujoen viimeinen lohi. Hän viittasi Oulujoen patoamiseen ja valjastamiseen sähkön tuottoon. Luonnon lohen katoamista on ehtinyt surra jo useampi sukupolvi Oulujoen vaikutuspiirissä. Siitä on noin 60 vuotta aikaa, kun kala on noussut Oulujokea pitkin Oulujärveen saakka. Sen jälkeen, kun voimaloita toisen maailman sodan jälkeen rakennettiin yksi toisensa jälkeen, kalat ovat iskeneet päätään patorakennelmien betoniin. Oulujoen vaelluskalakantoja on voimalaitoksen rakentamisen jälkeen ylläpidetty vuosittaisin velvoiteistutuksin. Tavoitteena on ollut saada joen yläjuoksun kutualueet sellaiseen kuntoon, että poikasia syntyy myös luonnonvaraisesti. Kalatien rakentamisen myötä lohen on ollut mahdollista palata pitkältä kierroltaan kutemaan joen makeaan veteen. Oulun Energian Merikosken kalatie Oulujoen suulla on Suomen pisin ja se otettiin käyttöön kesällä Nousuhaluisten lohien ja muiden vaelluskalojen haastava työ on löytää kalatien portti ja nousta 750 metrin mutkikas tie, joka on porrastettu 64 portaalla 11 metrin korkeuteen merenpinnasta. Loppunousun ennen voimalaitoksen yläaltaaseen pääsyä muodostaa Hupisaarten puiston osin puromaiseksi maisemoitu osio. Merikosken kalatien rakentamisen lisäksi tavoitteena on tulevaisuudessa saada yläjuoksun kutualueet kunnostettua ja saada poikaset lisääntymään luonnonvaraisesti Oulujoen sivuhaaroissa. Jatkosuunnitelmat on jo tehty kalaportaiden, hissin tai luonnonmukaisen kalatien rakentamiselle vielä kuuteen voimalaitokseen ja näin toiveena on saada kala nousemaan aina Oulujärveen asti. M e r i k o s k e n kalatien loppupäässä on lähinnä tutkimuskäyttöön tarkoitettu tarkkailuhuone, jonka ikkunaan suunnatun nettikameran välityksellä voi seurata kalojen liikkeitä vaikka oman kotitietokoneensa ruudulta. Kaikki kalatien läpi kulkevat kalat lasketaan, laji määritellään, paino punnitaan ja sekä menosuunta että kulkunopeus rekisteröidään. Lohen ohella kalatietä ovat käyttäneet taimenet, ahvenet, siiat, kuhat ja lahnat. Kalatie pidetään auki toukokuusta lokakuulle ja tuona aikana joen yläjuoksulle pääsee vuosittain useampi sata lohta osan ollessa yli 10-kiloisia vonkaleita. Sekä oululaisten että matkailijoiden toive on omin silmin nähdä moisen vonkaleen hyppäävän Merikosken patosillan kupeen purouomassa kuten ennen voimalaitoksen rakentamista nähtiin Lassinkallion koskessa. Purouoma on kauniilla kukkaistutuksillaan komeasti maisemoitu nähtävyys jo sellaisenaan Lasaretin saaren arvokkaassa historiallisessa miljöössä. Merikosken kalatie on toteutettu Oulujoen virkistyskalastuksen kehittämiseksi, pysyvän tutkimuskohteen tarjoamiseksi ja Hupisaarten alueen maisema-arvojen lisäämiseksi. Kalataloudellisesti kalateiden hyöty ei ole niin suuri kuin mitä niillä on merkitystä ihmisille lisäämässä tietoisuutta ja halua huolehtia omasta ympäristöstään. Arvokalan saaminen jokeen takaisin yli puolen vuosisadan tauon jälkeen on tärkeää jokivarren virkistys- ja matkailukäytölle. Kalatie kiinnostaa sekä paikallisia että ulkopaikkakuntalaisia ja ulkomaisia matkailijoita. V I I H T Y I S Ä M A J O I T U S O U L U S S A Kaupungissa ja samalla kaukana sieltä Hotelli-ravintola Lasaretti sijaitsee kauniilla puistoalueella Lasaretinsaaressa Oulujoen rannalla. Tervetuloa majoittumaan ja myös ruokailemaan arvostettuun À la Carte -ravintolaamme. Katso hotellitarjoukset: Kasarmintie 13, Oulu, p

5 8 OPAS-GUIDE Numero 2/2011 OPAS-GUIDE Numero 2/ Kansainvälinen geokohde Rokua Geopark TEKSTI Jari Nenonen, GTK KUVA Rokua Geopark Rokuan, Oulujärven ja Oulujokilaakson muodostama Rokua Geopark on saavuttanut ensimmäisenä suomalaisena alueena UNESCO:n suojeleman Geopark verkoston jäsenyyden. Rokua Geopark on samalla pohjoisin maailmanlaajuisen Geopark verkoston 67 kohdealueesta. Jäsenyydestä päätettiin Kreikassa, Lesvoksen saarella syksyllä 2010 Euroopan Geopark verkoston konferensissa. Jäsenyyden kautta alueen elinkeinoelämä, erityisesti matkailu, saa aivan uudenlaisen mahdollisuuden verkostoitumiseen ja toimimiseen kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Jäsenyys lisää huomattavasti alueen kiinnostavuutta ja siten alueelle tulevien matkailijoiden määrää ja viipymää. Jäsenyyden kautta Rokuan Geopark alueen ja Suomen ainutlaatuisen kauniin luonnon kansainvälinen tietoisuus lisääntyy. Rokua Geoparkin vahvuuksia ovat: erinomaisesti havainnoitavissa oleva geologinen perintö oooo runsas matkailun palvelutarjonta Utajärven ja Vaalan kuntien sekä Rokuan terveys- ja kuntouttamissäätiön ja Metsähallituksen toimesta. Geologian tutkimuskeskus toimii alueen geologisena asiantuntijatahona. Rokua Geoparkin viralliset avajaiset pidettiin kansainvälisen Geopark viikon päätteeksi Kappale geologian oppikirjaa Rokua Geoparkin juuret ulottuvat miljardeja vuosia vanhaan kallioperään, joka koostuu Oulujärven alueen arkeeisista gneisseistä, Rokuan alueen paleoproterotsooisista metakonglomeraateista ja grauvakoista sekä Rokuan luoteispuolelle jäävästä nuorten sedimenttikivien jaksosta. Näistä viimeksi mainittu on helposti kuluvana toiminut jäätikköjoen kerrostaman Rokuan harjun hiekkakerrostumien pääasiallisena lähdealueena. Jäästä maaksi Rokuan maisemapalapeli Rokuanvaaran harjumaisema on yhdistelmä erilaisten geologisten prosessien tuottamia maastomuotoja, jotka lomittuvat toisiinsa palapelin tavoin. Paloista rakentuu kokonaisuus, ainutlaatuinen luonnonmuodostuma, jonka yksityiskohdissa hyvine majoitusmahdollisuuksineen kuvastuvat alueen kehitysvaiheet Rokuan kansallispuiston, Oulujärven muinaisen ja muun alueen runsaat mannerjäätikön puristuksesta ja monipuoliset ulkoilureitit nykypäivään. erityisesti vahva alueellinen Rokua on osa Hailuodosta Sotkamon kautta Ilomant- tuki jäsenyydelle. siin jatkuvaa 400 km pitkää harjujaksoa, joka syntyi jäätikköjoen kerrostamana vaiheittain Se avaa alueen kouluille erinomaiset mahdollisuudet yhteistyöhönmuiden aikavälillä vuotta sitten. maiden Sorasta koostuva ydinharju Geopark-alueiden koulujen ja sitä peittävä suistohiekka kanssa. muodostavat yhdessä Rokuan Pitkäjänteinen työ jäsenyyden maisemapalapelin ensim- saavuttamiseksi on käynnistynyt vuonna mäisen palan. Ydinharju ja suistohiekka kerrostuivat jäätikkötunnelissa Jäsenyyshakemus Geopark virranneiden verkostolle toimitettiin marraskuussa sulamisvesien helposti kulu Muhoksen, vasta Muhos-muodostumasta Rokualle retkeilemään! irrottamasta ja kuljettamasta kivi- ja hiekka-aineksesta vuotta sitten. Jään sulettua karkeasta ydinharjusta ja sitä peittävästä suistohiekasta koostuva muodostuma lepäsi muinaisen Ancylusjärven pohjalla. Hiekkamassoihin hautautuneet jääkappaleet alkoivat sulaa. Sulamisen myötä hiekkamuodostuman jokseenkin tasainen pinta vajosi laajoilla alueilla monimuotoiseksi suppakuoppa- ja kumpumaastoksi. Se muodostaa Rokuan maisemapalapelin toisen palan. Maankohoaminen oli nopeaa. Muutamassa vuosisadassa vaaran laki kohosi särkäksi Ancylusjärven ulapalle. Laen paljastumista seuranneen tuhannen vuoden aikana aaltojen huuhtomistyö kävi järjestyksessä läpi Rokuan hiekkaiset rinteet muokaten ne rantavallien sarjoiksi. Ne muodostavat maisemapalapelin kolmannen palan. Aaltoja seurasi tuuli. Se kuljetti vedestä vapautuvien kasvittomien hiekkarantojen tasalaatuista ainesta kasaten sitä rantaviivan suuntaisiksi rantadyyneiksi ja kaareviksi paraabelidyyneiksi. Lopulta kasvillisuus sitoi hiekan ja dyyneistä tuli fossiilisia. Dyynit muodostavat palapelin neljännen palan. Turvemaat muodostavat Rokuan maisemapalapelin viimeisen palan. Turvetta alkoi syntyä alarinteiden kosteissa painanteissa heti niiden noustua vedenpinnan yläpuolelle. Alkuperäinen harjutasanne, supat ja harjukummut, rantamuodostumat, tuulikerrostumat ja suot muodostavat yhdessä Rokuan maisemapalapelin ja samalla maiseman rungon. Maaperän laatu, vedenläpäisevyys ja paksuus sekä vaihtelevat pinnanmuodot, pohjavedenpinnan asema sekä ilmasto määräävät Rokuan elollisen luonnon kasvuolosuhteet ja sitä kautta sen lajivalikoiman. Rokuan Geoparkin alueella maisemapalapelin palasia ovat edellä mainittujen Yksi Utajärven kivipuiston mielenkiintoisista ja upeista kivistä. lisäksi myös kallioperän eri ikävaiheita edustavat alueet sekä harjualuetta ympäröivät, mannerjäätikön kerrostamat moreenialueet muodostumineen. Rokuan Geopark alue koostuu geologisten kohteiden lisäksi monipuolisesta valikoimasta opastettuja arkeologisia, historiallisia ja kulttuurikohteita. Kohteet valottavat alueen kehitystä kallioperästä jääkauteen ja nykyaikaan. Rokuan alueen kehitystä valotetaan opastuskeskus Supan näyttelyssä. Geologista pala- GEOLOGIAA: Oulujärven arkeeiset gneissit: raitaisia gneissimäisiä granitoideja sekä massamaisia graniitteja muodostunut noin 2600 Ma (miljoonaa vuotta) sitten Ma sitten graniittigneissien heikkousvyöhykkeisiin tunkeutui basalttista kivisulaa, joka kiteytyi diabaasijuoniksi Rokuan kivilajit: Pohjois-Pohjanmaan paleoproterotsooista liuskejaksoa Ma sitten kerrostuneista merellisistä sedimenttikivistä ja vulkaniiteista nykyinen muoto noin Ma sitten Svekofennidien vuorijonopoimutuksessa Muhos-muodostuma: sedimenttikivien esiintymä kallioperän siirrosten rajaamassa vajoamassa (graben) arkeeisen- ja svekofennisen pääalueen rajan tuntumassa syvimmillään noin 1 km syvyinen ja sitä ympäröi noin 1800 Ma ikäinen granitoidikompleksi sedimenttikivet kerrostuivat Ma kuluessa arkeeisenpaleoproterotsooisen kiteisen kallioperän päälle peliä voi koota Rokuan Sydän geologisella luontopolulla, jolla palat koostuvat geologisista muodostumista. Geologisista kohteista ja reiteistä löytää hyvää tietoa myös Geologian tutkimuskeskuksen julkaisemasta geologisesta retkeilykartasta. Ihmisen historiasta ja vaikutuksesta alueella kerrotaan mm. Manamansalon Peurapolulla tai Nimisjärven arkeologisissa kohteissa. GEOPARK faktat Unescon suojelema maailmanlaajuinen ainutlaatuisten geologisten kohteiden verkosto Verkostoon kuuluu 67 kohdetta, joista 37 on Euroopassa Perustettu vuonna 2000 Verkoston tehtävänä on edistää luontomatkailua, luonnontieteiden opetusta ja kestävää kehitystä Rokua Geopark on Suomen ensimmäinen ja maailman pohjoisin kohde Rokua Geopark kattaa 1326 km2 laajuisen alueen Muhoksen, Utajärven ja Vaalan kunnissa Rokua Geopark, Go Arctic ja Oulun seudun oppaat järjestivät keväällä koulutuksen, jossa perehdyttiin Geopark-alueen historiaan sekä kulttuuri-, luonto- ja geologisiin kohteisiin ja reitteihin. Matkailu- ja opastuspakettien tuotteistamista jatketaan yhteistyössä syksyllä. Oulun seudun oppaat ry ja Go Arctic! Oy hakevat palveluilleen myös Geopark-logon käyttöoikeutta./sn Koe kiehtova kivikausi Kierikissä TEKSTI Miska Sliden, museoamanuenssi, Kierikkikeskus KUVAT Kierikkikeskus/ Elina Helkala Iijoen rannalla Yli-Iissä sijaitseva arkeologinen näyttely- ja toimintakeskus Kierikki täyttää tänä syksynä kymmenen vuotta. Keskelle laajaa muinaisjäännösaluetta rakennettu keskus tarjoaa yleisölleen ainutlaatuisen kivikautisen elämyksen. Yli-Iin Kierikin alueella kukoisti kivikautinen kyläkulttuuri noin vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Toimiva ja toiminnallinen kokonaisuus Kierikin arkeologinen näyttely esittelee alueen rikasta löytömateriaalia ja kertoo kokemuksellisella tavalla koko Suomen esihistoriasta jääkaudesta kivikauden loppuun. Näyttely on saanut kansainvälistä tunnustusta Europa Nostra -palkinnon ja Museum of the Year -kunniamaininnan muodossa. Yhdessä toiminnallisen Kivikauden kylän kanssa näyttely antaa monipuolisen kuvan muinaisten suomalaisten elämästä. Kesäisin Kivikauden kylässä on paikalla opas, joka kertoo kivikauden elämästä ja opastaa kävijöitä jousiammunnan ja kivenhionnan saloihin. Kierikkikeskus tarjoaa myös esihistoriaa henkiviä, jännittäviä opastus- ja ohjelmapalveluja, joista suosituimpia ovat opastuskierrokset kivikauden kylään. Työporukat suosivat hauskalla tavalla ryhmähenkeä nostattavaa kivikautista heimokilpaa. Erikoislaatuisia tapahtumia Kierikin vuoteen mahtuu monenlaisia tapahtumia. Päärakennuksen välittömässä läheisyydessä Kierikinkankaalla tutkitaan joka kesä arkeologisin kaivauksin noin 5500 sitten asutettua merenrantakylää. Myös yleisö voi osallistua kaivaustutkimuksiin heinäkuun ajan. Kaivauksia johtaa Monipuolisia palveluita ammattiarkeologi, joka ohjaa ja neuvoo kaivaustekniikassa ja löytöjen tunnistamisessa, joten aiempaa kaivauskokemusta ei tarvita. Yleisökaivaukset ovatkin suosittu tapa tutustua muinaistutkimukseen ja arkeologin kiehtovaan ammattiin. Samalla saa olla mukana tutkimuksissa, jotka tuottavat lisää tietoa Iijokivarren rikkaasta menneisyydestä. Vuoden kohokohta on heinäkuun viimeisenä viikonloppuna järjestettävät Kivikauden markkinat, jolloin kivikauden kylä kuhisee muinaista elämänmenoa. Koko viikonlopun kestävän tapahtuman ohjelmassa on muun muassa keramiikanvalmistusta, pystypainia ja saunomista hikimajassa, jousitaistelunäytös sekä jännittävä ja vauhdikas primitiivitaitokisa. Yleisö saa mieluusti osallistua moniin ohjelmanumeroihin. Päärakennuksessa on samaan aikaan markkinat, joilla on tarjolla lähialueen käsityöyrittäjien tuotteita. Tapahtumavuoden päättävät perinteiset joulumarkkinat marraskuun lopulla, ja alkuvuotta piristävät koko perheen Pakkaspäivät helmimaaliskuussa. Arkkitehtuuristaan palkittu Kierikkikeskuksen päärakennus on Pohjoismaiden suurin moderni hirsirakennus. Päärakennuksessa asiakkaita palvelevat kokouskäyttöön varusteltu auditorio elokuvaesityksineen sekä museomyymälä, jonka valikoimassa on esihistoriaan pohjaavia käsityötuotteita ja matkamuistoja. Kierikki-ravintola tarjoaa suolaiset ja makeat herkut kahvin seuraksi. Kesällä on päivittäin tarjolla herkullinen lounasbuffet. Kierikkikeskus Pahkalantie 447 A YLI-II. (08) Kuvat ovat vuoden 2010 Kivikauden markkinoilta.

6 10 OPAS-GUIDE Numero 2/2011 OPAS-GUIDE Numero 2/ Oulun lentoasema uudistuu matkustajan eduksi Teksti Sami Niemelä Kuvat Finavia Oulunsalossa sijaitseva Suomen toiseksi vilkkain lentoasema on muutosten kourissa. Keväällä 2010 alkaneet 21 miljoonan euron laajennustyöt nousivat harjakorkeuteensa kesäkuussa Laajennusosan 6450 neliömetriä lähes tuplaavat Oulun lentoaseman matkustajatilat. Laajennusosa valmistuu syyskuussa 2011, jonka jälkeen muutos- ja uudistustyöt jatkuvat vanhassa terminaaliosassa. Kokonaan valmista pitäisi olla alkuvuodesta Uudistuksen jälkeen Oulun lentoasema on mitoitettu 1,5 miljoonalle vuosittaiselle matkustajalle. Oulun lentoaseman kasvu syntyy seutukunnan kehittymisestä, asiakaskysynnästä ja siitä, että käytämme palveluita. Finavia toteuttaa lentoasemapalveluita liiketoimintaperiaatteella yhteistyössä seutukunnan ja lentoyhtiöiden kanssa. Oulun lentoasema on Finavialle tärkeä nyt käynnissä olevan laajennuksen valmistuessa ja tulevaisuudessa, Finavian toimitusjohtaja Samuli Haapasalo sanoo. Lentoasemalle tuleva huomaa ensimmäisenä uudistetut ja laajennetut pysäköintialueet. Business-pysäköintialueella P1 autoille on lämpöpaikkoja. Myös ympäristönäkökohdat on otettu huomioon: lentoaseman lämpöpistokkeita voi ohjata matkapuhelimella, jolla lämmitysajan voi säätää haluamakseen. Matkustajapalvelut uusiksi Lentoaseman lähtöselvitysalue uudistetaan ja sinne sijoitetaan myös enemmän lähtöselvitysautomaatteja. Samoin turvatarkastustilat uudiste- Kohti uutta Oulun lentoasema laajenee ja matkustajapalvelut uudistuvat taan ja laajennetaan, jotta turvatarkastus sujuisi nopeasti ja joustavasti. Myös liikuntaesteisten liikkuminen kentällä on jatkossa entistä helpompaa, sillä terminaaliin rakennetaan hissi ja liukuportaat. Uudistetulla lentoasemalla on entistä enemmän tilaa myös matkustajille suunnatuille palveluille. Kahvila- ja ravintolatilat uusitaan ja niiden ilme muuttuu Finavian Hello Cafe konseptin mukaiseksi. Samoin lentoaseman ostosmahdollisuudet paranevat nykyisellään pienehkön myymälän pinta-ala kaksinkertaistuessa ja valikoiman monipuolistuessa. Lentoaseman myymälässä tullaan panostamaan erityisesti paikallisiin tuotteisiin ja niiden esillepanoon. Ostosten tekeminen on jatkossa mahdollista myös saapuville matkustajille. Myös lentokoneeseen nousut ja poistumiset tulevat jatkossa sujumaan mukavammin, sillä laajennus- ja muutostöiden myötä Oulun lentoaseman terminaalirakennukseen tulee neljä matkustajasiltaa eli putkea, joita myöten koneeseen ja koneesta pääsee säältä suojassa. Kauempana sijaitseville terminaalista lentokoneiden pysäköintipaikoille matkustajat kuljetetaan turvallisuus- ja mukavuussyistä busseilla. Uudella lentoasemalla on tilat ja palvelut myös vaihtomatkustajia varten. Tähän saakka Oulun lentoasema on ollut vain Ouluun päättyvän ja täältä lähtevän liikenteen kenttä. Lentomatkustus piristynyt Uudet lentoyhtiöt ja niiden mukanaan tuoma hintakilpailu ovat tuoneet lentoasemalle kokonaan uudenlaisia matkustajia. Oulun lentoaseman asemapalvelupäällikkö Eija Honkonen kertoo, että uudet matkustajaryhmät on huomattu lentoasemalla. Yhä useammalla matkustajalla ei ole aiempaa kokemusta lentomatkustamisesta, joten myös matkustajien neuvontaan ja ohjaukseen on panostettu. Myös liikematkustus on osoittanut elpymisen merkkejä. Toukokuussa 2011 Oulun lentoasemalla tehtiin kaikkien aikojen matkustajaennätys, kun kuukauden aikana lentoaseman kautta kulki matkustajaa. Edellinen ennätys, hieman yli matkustajaa, oli lokakuulta Myös kesäkuussa matkustajamäärät ovat osoittaneet kasvun merkkejä. Oulun lentoaseman vanhojen konkareiden, kotimaisten Finnairin ja Blue1:n lisäksi Ouluun liikennöivät säännöllisesti latvialainen airbaltic ja norjalainen Norwegian Air Shuttle. Säännöllistä reittiliikennettä Oulusta on tällä hetkellä Helsinkiin, Turkuun ja Riikaan. Helsingin ja Riian kautta matka voi jatkua minne tahansa maailmassa. Samoin Ouluun pääsee helposti mistä tahansa. Suomen vilkkaimmalla kotimaan reitillä, eli Oulu Helsinki välillä on tällä hetkellä paljon tarjontaa, kun talvikaudella arkisin lentoja on jopa 25 suuntaansa. Blue1 on lentojen määrällä mitattuna reitin ykkönen, koska sillä on jopa 11 päivittäistä lentoa suuntaansa. Matkustajamäärällä mitaten ykkönen on Finnair, joka lentää jopa 10 päivittäistä lentoa pääkaupungista Ouluun ja takaisin. Norwegian on haastanut Finnairin ja Blue1:n neljällä omalla vuorollaan. Syksyllä 2010 airbaltic ilmoitti perustavansa uuden solmuliikennekentän Ouluun AirBalticin maajohtaja Jyrijaakko Ritamies ennakoi yhtiön lentävän Oulusta suoraa lentoreittiä, kunhan solmuliikennekenttätoiminta on täydessä käynnissä. Reittilentojen ohella Oulusta on tullut myös monen pakettimatkalaisen lähtölentokenttä, ja matkanjärjestäjien tilauslentoja Oulun kentältä lähteekin useita kertoja viikossa. Säännöllisiä lomalentoja on sesongista riippuen niin Euroopan kohteisiin, Kanarian saarille kuin myös Thaimaahan. Kysyntää suorille lomalennoille on ollut ja esimerkiksi talvikaudella Oulusta lennätetään lomalaisia laajarunkokoneilla Thaimaahan ilman välilaskuja. Ilmakitaransoiton MM-finaali kokoaa yhteen mahtavan yleisön. Oulu Ilmakitaransoiton MM-kisat Teksti Hanna Jakku, Oulun Musiikkivideofestivaalit ry Kuten Billy Idolkin aikoinaan lauloi, myös Ilmakitaransoiton MM-kisat ovat suloisimmillaan 16-vuotiaana! Vuonna 1996 alkunsa saaneesta, semi-absurdista performanssitaiteesta on vuosien saatossa kasvanut kansainvälisen yleisön ja median lemmikki, joka levittää rauhanomaista sanomaansa yli kahdessakymmenessä virallisessa osakilpailumaassa. Neljän päivän mittaiseksi venyvät ilmakitarakemut valtaavat maailman ilmakitarapääkaupungin Oulun elokuuta. Vuosien 2009 ja 2010 tuplamaailmanmestari Sylvain Günther Love Quimene puolustaa titteliään MM-finaalissa perjantaina 26. elokuuta. Ilmakitaravuoden kulminaatiopistettä juhlitaan Oulun Torinrannassa, jossa pääsymaksuton finaalitapahtuma marssittaa lavalle kansainvälisten ilmakitarasankareiden lisäksi myös hurmaavan popprinsessan, Anna Abreun sekä muuta oheisohjelmaa. Nelipäiväinen tapahtuma sisältää perinteisten festivaalitorstain Mustien hevosten karsinnan ja perjantai-illan MM-finaalin lisäksi myös erikoisohjelmaa. Kisaan lämmitellään Ilmakitaransoiton Kuva Mikko Arhippainen MM-kisojen seminaarilla sekä Airientation orientaatioiltamalla jo keskiviikkona 24. elokuuta. Lauantain ilmajälkeiset käydään taas mediabrunssin muodossa. Ilmakitaransoiton MM-kisojen taustalla on ajatus maailmanrauhan edistämisestä. Ilmakitaraideologian mukaan sodat loppuisivat, ilmastonmuutos pysähtyisi ja pahat asiat katoaisivat, jos kaikki maailman ihmiset soittaisivat Kuva Joonas Kerttula Maailmanmestari TERVETULOA TAIDEPIKNIKILLE! ilmakitaraa. Ilmakitaraa soittava ei näet samanaikaisesti kykene pahantekoon ja soittamisen jälkeen pahanteko ei enää edes huvitakaan. Ilmakitaransoitossa on kyse musiikin valtaan antautumisesta ilman varsinaista instrumenttia. Lajin parissa kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia riippumatta rodusta, sukupuolesta, iästä, sosiaalisesta asemasta tai seksuaalisesta suuntautuneisuudesta. Ilmakitaransoiton MM-kisat 2011: Ke Ilmakitaraseminaari Rauhala (Mannenkatu 1), ohjelma ja ilmoittautuminen: To Mustien Hevosten Karsinta 45 Special (Saaristonkatu 12), klo 23 alkaen. Vapaa pääsy (K-18) Pe MM-finaali, Oulun Torinranta, klo Vapaa pääsy, rajattu anniskelualue. Taidemuseon 2. kerros, su 6.9. klo Kasarmintie 7. puh

7 12 OPAS-GUIDE Numero 2/2011 OPAS-GUIDE Numero 2/ Oulun taidemuseo on jokaisen OMA virkistäytymispaikka Itkevä hauki, Hakalahti Juhani, 1977 TEKSTI Minna Mäki-Heikkilä, Oulun taidemuseo KUVA Oulun taidemuseo Oulun taidemuseo sai vuonna 2009 peruskorjauksen myötä nimekseen OMA. Uudistunut nimi kuvaa sitä, millainen taidemuseo haluaa kävijöilleen olla jokaisen oma virkistäytymispaikka. Matalan kynnyksen ja korkea tason käyntikohde, jossa eturivin kotimaista ja kansainvälistäkin taidetta voi ihailla välittömässä ilmapiirissä. OMA tarjoaa kävijöilleen vuosittain kymmenkunta vaihtuvaa näyttelyä. Ajateltavaa ja elämyksiä tarjoavat myös näyttelyihin liittyvät luennot, opastukset, työpajat ja esitykset. OMA sijaitsee vehreässä ja viehättävässä Ainolan puistossa, vain kivenheiton päässä ydinkeskustassa. Liki 100-vuotias ja jykevä Åströmin tehdasrakennus tarjoaa näyttävät puitteet taiteen esittämiselle. Näyttelyiden lisäksi taidemuseosta löytyvät museokauppa Ainoa ja galleria-kahvila. Persoonallinen ja hauska museokauppa Ainoa palvelee kävijöitä museon aukioloaikoina. Ainoan valikoimiin kuuluu mm. lahjatavaroita ja paikallisten käsityöläisten tuotteita. Ainoan valikoimaa yhdistää uniikkius ja huumori, ja sen tuotefilosofiaan kuuluvat kierrättäminen ja tuunaus. Taidemuseon kahvilan kuuluisat leivonnaiset kilpailevat ulkonäöllään taideteosten kanssa. Kahvila on samalla itsenäinen galleria, jonka herkku- ja taidetarjonnasta vastaa kahvilayrittäjä Irma Mannonen. Syksyllä 2011 Afrikkaa ja designia Syksyllä 2011 taidemuseon täyttää Afrikka. Kiasman ARS11-näyttely levittäytyy eri puolille Suomea itsenäisinä kokonaisuuksina, joista Oulun taidemuseossa esillä oleva Afrikan tähdet ( ) esittelee maanosaa nykykansantaiteen silmin. Ranskaan paenneita siirtolaisia ovat angolalainen Franc Lundangi, joka kuvaa maalauksissaan muistojen ja unien Afrikkaa ja algerialaissyntyinen Paul Amar, jonka suuruudenhullut simpukkaveistokset kertovat kotiikävästä entiseen Algeriaan. Ataa Oko kuvaa piirroksissaan näkyvää ja näkymätöntä maailmaa uskollisesti kotimaansa Ghanan väreissä. Ghanasta ovat kotoisin myös hurjat, jauhosäkeille maalatut videokerhojen julisteet, joiden tekijöinä ovat olleet yleensä katutaiteilijat. Näyttelyn ovat tuottaneet Hämeenlinnan taidemuseo ja Oulun taidemuseo yhdessä Maaseudun sivistysliiton kanssa. Kuraattoreina ovat toimineet Tuula Karjalainen ja Laurent Danchin. OMAn ARS11-kokonaisuuteen kuuluu myös eteläafrikkalaisen Jodi Bieberin valokuvasarja Real Beauty. Sarja koostuu naisten muotokuvista, jotka ravistelevat afrikkalaisuuteen liitettyjä stereotyyppisiä uskomuksia ja median kauneusihanteita. Näyttelyn ovat tuottaneet Oulun taidemuseo ja Pohjoinen valokuvakeskus. Lokakuusta alkaen OMAssa esittäytyy kotimaisen korutaiteen ja vaatesuunnittelun kirjo. AITO näyttely ( ) juhlistaa Teollisuustaiteen liitto Ornamon 100-vuotista taivalta. Näyttelyn lähtökohtana on esitellä vaate- ja korualan alankohtaisia tekijöitä ja raikkaita ideoita. Luvassa on kiehtovia, kokeellisia ja uniikkeja kokonaisuuksia. OMAn kokoelmasali Salkussa esitellään taidemuseon kokoelmia vaihtuvien teemanäyttelyiden muodossa. Syksyllä 2011 Salkussa esillä oleva Juhani Hakalahden muistonäyttely on kunnianosoitus raahelaissyntyiselle taidemaalarille, joka teki elämäntyönsä Oulussa. Hakalahti on puhtaiden värien ja sommittelun taitaja, jonka asetelmat huokuvat harmoniaa mutta myös eloisuutta. Keväällä 2012 nykytaidetta ja klassikoita Kevään 2012 avaa oululaissyntyinen Jaakko Mattila ( ), joka on taidemuseon vuoden OMA taiteilija. Mattilan sävyiltään hienovaraiset, abstraktin ja esittävän välille asettuvat teokset keskittyvät usein geometrisiin ja universaaleihin muotoihin. Mediataiteen tila Taskussa on samaan aikaan esillä valokuvataiteilija, taiteilijaprofessori Marjukka Vainion esteettisen hehkuva videoteos ja valokuvia. Kevät jatkuu tuoreena ja nuorekkaana Hanna Vihriälän ja Villu Jaanisoon näyttelyillä. Nähtävillä on myös rakastettua vanhempaa taidetta, kun Oulun Åströmien jälkeläisen, Birgitta Helena Hougbergin kokoelma Turun taidemuseosta esittäytyy OMAssa. Kokoelmaan kuuluu muun muassa von Wrightin veljesten, Maria Wiikin ja Hugo Simbergin teoksia. Pohjoisuus ja kokoelmat ovat OMAn sydän Taidemuseon toiminnassa painottuu paikallinen ja pohjoinen identiteetti. Oulun taidemuseo toimii aluetaidemuseona, joka palvelee koko entisen läänin kuntia kuvataiteeseen liittyvissä asioissa. Museotoimintaan kuuluvat myös tutkimus, kokoelmien hoito sekä niiden kartuttaminen uusilla teoksilla. Talon omassa kokoelmassa on yli 2300 teosta. Museo vastaa lisäksi Oulun kaupungin yli 1450 teosta käsittävästä kokoelmasta kaupungin julkisissa tiloissa. Oulun kaupunki on panostanut julkiseen kuvataiteeseen ja erityisesti prosenttiperiaatteeseen. Teokset on sijoitettu yleisölle avoimiin ympäristöihin ja tiloihin. Ne voivat toimia vaikkapa alueen identiteetin symboleina ja lisätä yhteisön viihtyvyyttä ja hyvinvointia. Oulu on prosenttitaiteen edelläkävijä, ja Suomen Kuvataidejärjestöjen Liiton valtakunnallinen %-merkki myönnettiinkin toukokuussa 2011 Oulun taidemuseolle. Oulun taidemuseo OMA Kasarmintie 7. Puh Avoinna ti-to, la-su ja pe Perjantaisin vapaa pääsy! Tiedekeskus Pilke avaa kaikki aistit Teksti Sami Niemelä KUVA Pilke/Teemu Lahtiinen Pilke on Metsähallituksen uusi toimitalo ja tiedekeskus Rovaniemellä Ounasjoen rannalla, museo- ja tiedekeskus Arktikumin vieressä. Arkkitehtonisesti näyttävä, puurakenteinen toimisto- ja näyttelyrakennus valmistui lokakuussa 2010 ja metsäaiheinen tiedekeskusnäyttely avautui kesäkuussa Kokonaispinta-alaltaan noin neliömetrin rakennuksessa on toimistotilat noin 135 hengelle sekä noin 650 neliömetrin laajuinen, pohjoisista metsistä kertova näyttely. 4-kerroksisen puurakennuksen hiilijalanjälki on pienempi kuin vastaavan teräs- tai betonirakennuksen. Näyttelytoteutukseen ovat osallistuneet puunmyyjät ja -ostajat; Suomen Metsäsäätiön kautta vuonna 2009 toteutetussa keräyksessä 45 % Lapissa puuta myyneistä maksoi puukauppojen yhteydessä vapaaehtoisen menekinedistämismaksun. Aina kun myyjä osallistui keräykseen, myös puunostaja maksoi keräysmaksun. Tiedekeskuksen näyttely vie tutkimusmatkalle ajankohtaisiin metsäteemoihin. Se kertoo pohjoisten metsien kestävästä käytöstä sekä metsän moninaisista antimista, tuotteista ja hyödykkeistä. Pilkkeen näyttely välittää tietoa tutkimisen ja tekemisen keinoin. Näyttely on kuin iloinen pilkepino, joka sisältää seuraavia teemoja: Metsää puilta kertoo metsän ekologiasta ja biologiasta; Puu kaatuu keskittyy metsienhoitoon ja metsätalouteen, siihen miten puun matka metsässä alkaa ja päättyy erilaisiin jatkojalostuskohteisiin; Kaikki puusta valaisee puun moninaisia käyttömuotoja tutusta rakentamisesta ja paperista lääkkeisiin ja vaikkapa terveysvaikutteisiin elintarvikkeisiin; Metsien miehet ja naiset aukaisee kulttuurisen näkökulman metsien käyttöön ja merkitykseen; Terve- Pilke = cm pitkä, halosta tai rangasta pilkottu polttopuu (käytetään myös nimitystä klapi), myös valon tuikahdus tai pilke silmäkulmassa; leikkisyys ja leikkimielisyys KUN tuloa Sahanperälle muistuttaa alueen paikallisesta menneisyydestä: näillä sijoilla sijaitsi aikoinaan pahamaineinenkin Sahanperä, jonne moni meni, mutta ei tullut takaisin Pilkkeen nettisivujen Puu- Tubessa jokainen voi jakaa kokemuksia ja mielipiteitä muiden Pilkeystävien kanssa. Rakennuksessa sijaitsee myös Pilke-tiedekeskusmyymälä, joka tarjoaa metsän tuotteita kaikille aisteille. Omatoimisen näyttelyvierailun lisäksi Pilkkeen työpajat tarjoavat erilaisille ryhmille toiminnallisen oppimistavan. Koululaisten työpajat on suunnattu opetussuunnitelman mukaisesti ikäryhmittäin ja oppiaineittain. Muille ryhmille työpajat ovat myös mielekäs ja toiminnallinen tapa oppia uutta. Pilke tarjoaa myös noin vartin pituisia opastettuja Pilkevartteja, joilla ryhmä pääsee tutustumaan sekä taloon että näyttelyyn. MOTO SEISAHTUU, TUOREEN PUUN TUOKSU HOUKUTTELEE PAIKALLE NÄE METSÄ PUILTA TUKKIMIEHENTÄIN. Siinä ne katselevat toisiansa. Metsässä on tilaa molemmille myös tulevaisuudessa. Tiedekeskus Pilkkeessä tutustutaan pohjoisten metsien kestävään käyttöön. Ajetaan motolla, kokeillaan eksymistä ja löydetään puu jäätelöstä, purukumista ja huonekaluista. Met sässä piilee uskomattomia asioita ja puu voi tulla vastaan odottamatto massa paikassa. Avoinna ma pe 9 18, la su Suljettu maanantaisin syys-marraskuussa. Ounasjoentie 6, Rovaniemi Puh

8 14 OPAS-GUIDE Numero 2/2011 OPAS-GUIDE Numero 2/ Historian havinaa ja maistuvia hetkiä, tyylikkäästi kauniissa miljöössä.. p , OULUN KAUPUNGIN MATKAILUNEUVONTA Torikatu 10 PL Oulun kaupunki puh (0) Antell-Leipomot Oy Poratie 5, Oulu puh fax Kesäkahvila Tilausravintola Tervetuloa Villa Hannalaan! Café Villa Hannala / Oulun Aikuiskoulutuskeskus Kahvelitie 1, Oulu. Myyntipalvelu: Sähköposti: Internet: Yhdessä opiskellen Kuva TERO OJALA TEKSTI Leena Kontiokari Olemme Oulussa huomanneet, että opintokerho on hyvä tapa suunnitella uudenlaista opastustoimintaa, tutustua paremmin kollegoihin ja oppia toinen toiseltaan. Meillä on vuosien varrella toiminut lukuisia opintokerhoja enemmän ja vähemmän aktiivisesti. Toimintakaavana on ollut kiinnostavien aihepiirien kartoittaminen, kiinnostuneiden oppaiden ilmoittautuminen kerhoihin ja tiedonhakutehtävien jakaminen kerhon jäsenille. Työskentely on vaatinut jokaiselta siihen sitoutuvalta aikaa istua kirjaston hakukoneilla ja mikrofilmihuoneessa, tietokoneen ääressä tietokantoja selaillen tai vaikkapa Maakunta-arkistossa. Tarvittaessa kerholla on ollut yhteisiä tapaamisia, mutta ajan mittaan yhä suurempi osa ajatuksenvaihdosta on tapahtunut sähköpostilla ja puhelimitse. Lopulta on päästy nauttimaan työn tuloksista eli uusien opastuskierrosten kokoamisesta aineiston pohjalta. Loppuvaiheessa varsinkin kävelykierroksia on harjoiteltu maastossa siten, että jokainen on tuonut panoksensa opastuskierrokseen. Hiukan eri tavalla on toiminut turvallisuuskerho, joka takavuosina on kartoittanut oppaan työn turvallisuustekijöitä. Tällainen kerho on nyt uudelleen suunnitteilla muistin virkistämiseksi. Tällä sapluunalla olemme saaneet aikaan sekä kävelyettä bussikierrokset Oulussa ja lähiympäristössä lapsille ja nuorille, patsaskierroksen, kummituskierroksen, laajat kirkkokierrokset, Oulusta etelään ja pohjoiseen suuntaavat kierrokset, pyöräilykierrokset sekä useita muunneltavia hautausmaakierroksia. Kaiken tämän aherruksen tuloksena alkaa piirtyä kuva jostakin menneiden vuosien vaikuttajasta, kiinnostavasta rakennuksesta, alueella vaikuttaneesta aatesuunnasta tai jonkin alueen kehityksestä. Siteeksi tarvitaan paljon vedenpitäviä faktoja, joiden lähteet merkitään myös toisten kerholaisten nähtäväksi. Kerrontaa elävöittämään etsitään tarinoita, joiden lähteenä voivat olla mm. kaunokirjalliset tai dokumentaariset teokset, lehtiartikkelit tai haastattelut. Tosiasioista ja tarinoista punotaan kuin kertova matto, jossa totuus on loimilankoina ja tarinat värikkäinä kuteina. Suureksi hitiksi on muodostunut kierros Kummituksia ja kummallisia kohtaloita, jolle on osallistunut ennätysmäärä asiakkaita. Mystiikka, arvoitukset ja karmeatkin kohtalot puhumattakaan kummituksista kiehtovat ihmisten mieltä. Myös hautausmaakierrokset ovat olleet niin suosittuja, että kesästä 2011 lähtien ne toteutetaan tarvittaessa kaksoismiehityksellä. Kaikista kootuista kokonaisuuksista on ollut suuri apu jokaiselle kerhon jäsenelle uusien tilauskierrosten suunnittelussa. Kerhojen aikaansaannokset ovat olleet vaihdellen myös Oulun kaupungin kesäopastuksissa mukana. Viime aikoina hautausmaakerho on toteuttanut mentorointia eli hautausmaaoppaana toimineet oppaat ovat ohjanneet uudempia oppaita hautausmaaopastuksen poluille. Tällä tavoin syntyy myös uusia kierroksia, koska uusi opas ei koskaan kopioi kollegan kierrosta sellaisenaan, vaan lisää siihen taas oman henkilökohtaisen panoksensa. Ajatusten vaihtaminen tuo vaihtelua ja eloa muuten aika yksinäiseen suunnittelutyöhön. Kaksi päätœ ä oivaltaa enemmän kuin yksi. Opintokerhot ovat osoittautuneet tehokkaaksi ja hedelmälliseksi keinoksi laajentaa opastuskierrosten valikoimaa. Tulevaisuudessakin kokoonnumme yhteen miettimään, mitä uutta voisimme yhdessä luoda. Oulun huippusuositut hautausmaakierroksetkin on suunniteltu opintokerhoissa. Kuva SAMI NIEMELÄ Tule aikamatkalle Kajaanin rantapuistoon! TEKSTI JA KUVA Seija Karjalainen, Kajaanin Matkailuoppaat ry Tule mukaan Aikamatkalle Kajaanin historiaan. Aikamatkalla selviää, miten nimet Messenius, Brahe tai Lönnrot liittyvät Kajaanin menneisyyteen. Osaisitko kuvitella, millaista oli elämä yleensä Kajaanin syrjäisessä erämaalinnassa 1600-luvulla? Miltä tuntuisi kohdata ihka elävä Johannes Messenius, Kajaanin linnan kuuluisin vanki? Messenius kertoo mielellään itse, mitä hän on tehnyt joutuessaan karkotetuksi Ruotsin valtakunnan syrjäisimpään kolkkaan Kajaaniin. Messeniuksen lisäksi linnasaarella saattaa nähdä muitakin erämaalinnan asukkaita. Kannattaa olla tarkkana. Kreivi Pietari Brahe rouvineen on jo tuttu näky kesäisessä Kajaanissa. Kreivi muistaa parhaiten aikaa, jolloin kaupungissa oli vain turvekattoisia tupia, kirkko ja linna joen saaressa. Myös Kajaanin kaupungin perustaminen 1651 on kreivillä kirkkaana mielessä. Kysyttäessä Pietari Brahe voi antaa kommentteja myös nykypäivän Kajaanin elämänmenosta. Siirrytäänpä Aikamatkalla parisataa vuotta eteenpäin. Mitä kertoo Maria Lönnrot Lönnrotin perheen elämästä 1800-luvun Kajaanissa? Erityisen kiehtovia tarinoita liittyy Elias Lönnrotin ja Maria Piponiuksen ensimmäiseen kohtaamiseen sahalla joen rannassa. Kylmällä suihkulla ja hammassäryllä on merkityksensä tässä tarinassa. Neiti Agnes Castrenilla, Kajaanin tyttökoulun opettajattarella, on taatusti kiehtovia tarinoita Maria Renforsista. Maria oli tehtailija Herman Renforsin sisar ja näppärä käsistään. Perhon sidonta kuuluu olleen Marialle suorastaan intohimo. Maria herätti kummastusta harrastamalla valokuvausta ja kuvaamalla ihmisiä ateljeessaan. Voi sitä kummaa! Unohtaa ei sovi Posti- Stinaa, joka kuljetti postia Kajaanista Paltaniemelle yli 25 vuotta. Aluksi hän haki Hietasaari Oulun kesäkeidas Teksti Eija Suutari KUVA Pellepyy Oy Torimuija Vanni Karjalaisen roolia harjoittelee Aila Latipää. Oulun Hietasaari on vuosisatojen saatteessa nähnyt monenlaisia kulkijoita. Jääkauden jälkeen Hietasaari oli kiinni mantereessa, ja se erottui saareksi vuonna 1724, kun talvitulva puhkaisi Toppilansalmen merelle. Salmi toimi pitkään Oulun syväsatamana. Toppilansalmen rannalla toimi 1800-luvulla Pohjois- Suomelle hyvin tärkeä tervatynnyrivarasto Oulun Tervahovi, jossa terva tarkastettiin, varastoitiin, tynnyrit leimattiin ja laivattiin ulkomaankauppaa varten. Muistona ulkomailta tulevista laivoista yhä tänäkin päivänä Hietasaaressa kasvaa kasveja, joita muualla Oulun seudulla ei ole. Laivojen painolastihiekan mukana saareen juurtui kaukaisten kasvien siemeniä luvulla Hietasaarelle antoivat leimansa myös kauppaporvareiden kesähuvilat. Oulun rikkaat kauppiaat rakensivat saareen kauniita puisia pitsihuviloita lomaasunnoiksi. Monet niistä ovat vuosikymmenien saatossa rapistuneet tai hävinneet. Aavistuksen historiasta voi tänä päivänä aistia yleisölle avoimessa Villa Hannalassa, jossa toimii Oulun aikuiskoulutuskeskuksen ylläpitämä kahvila-ravintola. Oululaiset tietävät Hietasaaresta myös mm. Möljän kesäteatterin, vuoden 2005 asuntomessualueen, Nallikarin hiekkarannan ja leirintäalueen, kylpylä-hotelli Edenin sekä kaksi huvivenesatamaa. Monella paikallisella yhdistyksellä sekä Oulun ev.lut. seurakunnilla on Hietasaaressa omia toimintakeskuksiaan ja virkistysmajojaan. Hietasaareen teemapuisto? Oulun kaupunki on yhdessä hietasaarelaisten toimijoiden kanssa järjestänyt ideakilpailun alueen tulevasta käytöstä. Parhaaksi valitussa luonnoksessa esitetään Hietasaareen jo olemassa olevien vapaaajan toimintojen rinnalle myös uusia virkistyskäyttömahdollisuuksia. Haasteita Oulun seudulla ovat kesämatkailun tehostaminen ja kohderyhmien monipuolistaminen sekä talvimatkailun kasvattaminen. Näihin haasteisiin voisivat osaltaan vaikuttaa paljonkin kaksi kehitteillä olevaa asiaa: Hietasaareen suunniteltava teemahuvipuisto sekä talvisten aktiviteettien (hiihto, lumikenkäily, pilkkiminen, jääsurffaus, jäägolf, lasten lumimaailma ) kehittäminen. Turismin kesäsesongin 2011 aikana eletään erään oululaisen yrittäjän mielessä mielenkiintoisia hetkiä. Pellepyy Oy:n Jyrki Suutari, on päättäväisesti aikeissa toteuttaa Hietasaareen Pohjois-Skandinavian ensimmäisen teemahuvipuiston. Toimitusjohtajalta asiaa kysyttäessä tulee esille paljon huvipuiston perustamiseen liittyviä asioita. postin Kajaanista kerran viikossa, myöhemmin kahdesti viikossa. Postin kuljettaminen oli säädetty postin johtosäännössä ja sitä Stina noudatti kirjaimellisesti! Mitä Stiinalla on kerrottavana postireissuiltaan ja miksi Stiinalla oli mukanaan revolveri ja tikari? Torimyyjät kauppaavat pottuja ja muita tuotteita kauppatorilla ja kertoilevat samalla kaupungin kutkuttavimmat jutut kaikille, jotka haluavat kuunnella. Ja kuulijoita riittää! Kaikki nämä henkilöt ja muutamat muut, voit tavata tulevana kesänä opastetulla kävelykierroksella Kajaanin rantapuistossa. Kajaanin matkailuoppaat johdattavat sinut Aikamatkalle Kajaanin historiaan. Tuokiokuvia Kajaanin historiasta hanke Pelkkä oma tahto ja into eivät riitä. Oman sinnikkään työn lisäksi tarvitaan mm. kaupungin kaavoitustuki, poliittinen hyväksyntä hankkeelle sekä pitkälle tulevaisuuteen kantava rahoitusratkaisu. Oleellista on myös huolellinen suunnittelu, jossa tekijät ovat alan ammattilaisia. Vaikka Hietasaari hiekkaista maata onkin, ei huvipuistobisnes ole kuitenkaan pikkupoikien hiekkalaatikkoleikkiä. Kuten mikä tahansa yritys, täytyy myös huvipuisto suunnitella huolellisesti. On mietittävä kohderyhmät, budjetti, rahoitus, rakentaminen, markkinointi, työvoima jne. Haluan tarjota Pohjoiskalotin alueelle jotain sellaista, mitä täällä ei vielä ole. Emme varsinaisesti kilpaile minkään olemassa olevan puiston kanssa. Pohjoisen ihmiset tarvitsevat uskoa tulevaisuuteen, uusia yrityksiä ja kehittymistä eri aloilla, positiivisessa hengessä, huvipuiston puuhamies kertoo. Kajaanin matkailuoppaat työstivät rooleja Suomen kulttuurirahaston Kainuun rahaston apurahan turvin. Tavoitteena oli tehdä rooleja ja pienimuotoisia esityksiä kajaanilaisista henkilöistä ja menneitten aikojen tapahtumista. Esitysten käsikirjoituksia, puvustusta ja rooleja valmisteltiin kevään 2011 aikana. Kainuun ammattiopiston stylistiopiskelijat suunnittelivat näyttäviä pukuja roolihahmoille. Puvustuksen lopullisesta suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi Eeva Ipatti Ebbasta. Rooleja harjoiteltiin Kajaanin kaupunginteatterin johtaja Miko Jaakkolan johdolla. Rooleissa esiintyvät pääasiassa Kajaanin matkailuoppaat. Esitykset valmistuivat kesäksi Rooliopastuksia voi tilata Kajaanin matkailuoppailta, pj. Riitta Auerilta p tai sihteeri Anja Hongistolta p tai Roolioppaan hinta on 40 /h. Suunnitellun Kalevala Parkin pääsisäänkäynti. Se, mikä Pellepyy Oy:n omaleimainen erikoisuus on, löytyy Suomen kansallisesta kulttuurihistoriasta. Suutari on valinnut tulevan huvipuistonsa teeman uskomattoman rikkaasta Kalevala-tarustosta. Jos muutaman vuoden kuluttua Hietasaaren palvelurakennetta rikastuttaa uusi huvipuisto, muuttaa se legendan todeksi myös nyky-lapsen elämysmaailmassa. Kyseessä olisi elämyspuisto, joka tuo Kalevalan tarumaailman näkyväksi rakennuksissa, oheispalveluissa, virtuaali-maailmassa sekä koko ympäristössä.

9 16 OPAS-GUIDE Numero 2/2011 OPAS-GUIDE Numero 2/ Mielikuvamatkailua aurinkoisessa Oulussa 5. Teksti JA KUVAT Pirkko Kukkohovi Vien teidät mielikuvamatkalle Oulujokivarteen ja piirrän silmienne eteen kesäisen vehreän ja erityisen kauniin pyöräilyreitin. Riittää kun kuvittelette itsenne kesäpäivien aurinkoisiin tunnelmiin. Pyöräreitti alkaa Oulujoen varresta Erkkolan sillan luota, josta ajamme Värtön rantaa kohti kaupunkia. Eipä tarvinnut montaa polkaisua, kun jo ensimmäinen pysähdyspaikka tuli kohdalle! Koivurannan kahvilan pihassa on mukava istuskella ja ihailla runsasta ja rehevää kukkaistutusten väriloistoa Oulujoen kimmellellessä vieressä ja samalla maistella vaikkapa talon taivaallisen ihania leivoksia. Hetken rentoutumisen jälkeen matka jatkuu kahvilan takaa hiljalleen polkien pitkin rantaviivaa. Ajaessa voi katsella leveää jokiuomaa ja pälyillä vastarannan hienoja omakotitaloja ja vehreitä pihoja. Vaikuttavaa Värtön kohdalla on, että ranta ja pyörätie ovat aivan joen tasalla, mikä saa joen näyttämään todella isolta. Kyllä siinä on ennen vanhaan mahtunut melko monta paltamoa huristella täynnä tervatynnyreitä kohti jokisuun Tervahovia ja suuren maailman meriä! Saavumme rautatiesillalle, jota pitkin ylitämme joen ja jatkamme matkaa nurijalla 4. Siinä on ennen vanhaan mahtunut melko monta paltamoa huristelemaan pitkin joen kuohuja puolella eli Tuiran puoleista rantaa. Huristamme Tuiran uimalan vihreiden nurmikenttien ja puistoalueen läpi, istahdamme hetkeksi penkille nauttimaan jäätelötötteröä, katselemme uimareita ja auringonpalvojia sekä muita ohikulkijoita. Ennen Merikosken voimalaitosta puikahdamme joen yli kaupungin puolelle pitkin patosiltaa. Patosillalla voi joskus hyvällä lykyllä päästä seuraamaan veden juoksutusta, jolloin vettä ryöppyää kuutioittain pauhaten ja peittäen kuivuneen kivikkoisen jokiuoman alleen. Reitti jatkuu Ainolan puiston vehreässä maastossa. Valitsemme läheltä jokea kulkevan polun, joka vie Tuomenkukka-kahvilan luo. Jälleen tarjoutuu taukopaikka, jossa voi nauttia entisen yliopiston kasvipuutarhan istutuksista, ruusuista, monenlajisista ja erikoisista puista ja pensaista, valtavasta valikoimasta perennoja, jotka väriloistollaan ilahduttavat ohikulkijaa läpi koko kesän pitkälle syksyyn. Ainolan puistossa voi piipahtaa Pohjois-Pohjanmaan 1. Näkymä joen yli Tuiraan 2. Koskikeskuksen suihkulähteet 3. Tähtitorni Linnansaaressa 4. Oulun tuomiokirkko 5. Nallikarin uimaranta museoon tutustumaan paikalliseen ja alueelliseen historiaan. Puistosta pääsee näppärästi myös Oulun taidemuseoon, tai vaikkapa kesäteatteriin, tai ihailemaan kalatietä, jota pitkin isommatkin vonkaleet pääsevät voimalaitoksen ohi kohti yläjuoksua ja parempia kutupaikkoja. Tuomenkukan ranta on paikallisten suosittu piknik-paikka, varsinkin Vappuna, mutta aina kauniilla säällä. Vastarannalla näkyvät Toivoniemen värikkäät kerrostalot, joiden kauneutta korostavat joen uomasta nousevat suihkulähteet vesileikkeineen. Jatkamme rantaviivaa, ja luonnonkauniit kukka- ja kasvi-istutukset luovat edelleen silmiä hivelevät puitteet puikkelehtia puiston poikki kohti torialuetta. Tuiran siltojen alituksen jälkeen oikealla näkyy Linnansaari Tähtitornin kahviloineen ja linnan raunioineen. Tässä kohtaa voi pysähtyä kuuntelemaan historian lehtien havinaa, kun vasemman 2. Ranta on suosittu piknik-paikka, varsinkin Vappuna, mutta aina kauniilla säällä olan takaa näkyy Pokkitörmä eli kaupungin historiallinen monumentaalikeskus vanhoine keskustoreineen, jossa mahtavimpana elementtinä kaupungin keskustan korkeimmalla paikalla seisoo Oulun tuomiokirkko. Samalla voi ihmetellä edessä piirtyviä modernin rakennustaiteen harmaita suurmonumentteja, uutta monumentaalikeskusta hotelli-, kirjasto- ja teatterirakenn u k s i n e e n. Voipa siihen kirjaston kupeeseen kuvitella suunnitteilla olevan yli 20-kerroksisen kongressihotellinkin. Jos torinaukion eli torinrannan vipinä ja hyörinä kahviloineen ja torimyyjineen houkuttelee, voi piipahtaa tervehtimässä aina niin mukavaa ja leppoisaa Toripolliisia siinä kauppahallin kupeessa ja sitten istahtaa patiolle nauttimaan virvokkeita. Torin ympäriltä niitä löytyykin useampia aittaravintoloiden edustoilta, ja ne ovat ehdottomasti paikallisten kesäisiä lempipaikkoja istuskella aina iltamyöhään tai siis aamuvarhaiseen - ystävien kanssa si emassa huurteista. Jos polkeminen vielä luonnistuu, voimme jatkaa harmaiden kuutioiden, teatterin ja kirjaston välistä valkoista kevyen liikenteen siltaa Pikisaareen, jossa tulijan ottaa avosylin vastaan Sokeri-Jussi. Myös Jussin patiolla voi nauttia virkistävän taukohetken. Kun nesteytyksestä on huolehdittu, ja mahdollisesti nautittu paikallisia tai maakunnan herkkuruokia ravintolan valikoimasta, suunta jatkuu läpi Pikisaaren puutaloidyllin. Pyörätie puikkelehtii saaren läpi luonnonkaunista reittiä ja ylittää jälleen sillan, jonka Tuiran puoleisen rannan eli Merijalinrannan täyttävät pienet kalastajaveneet. Niillä paikalliset narraavat lohta tai lieneekö sittenkin lohi, joka narraa kalastajia - voimakkaasti virtaavasta vedestä voimalaitoksen alajuoksulta. Reittimme kulkee Hietasaaren tanssipaviljongin ohitse, jonne kesäisin kokoontuu tanssiväki niin kaupungista, lähiseuduilta kuin vähän kauempaakin. Tai kokoontui, sillä kesällä 2010 Tanssimajakka tuhoutui tulipalossa, mikä on ollut niin monen oululaisen puutalon surma historian saatossa. Toivottavasti uusi tanssimajakka nousee entisille sijoilleen entistä uhkeampana, jotta kansa taas pääsee pistämään jalalla koreaksi! Hietasaari on laaja hist o r i a l l i n e n Oman tai vuokrapyörän lisäksi Oulussa voi ajaa myös lainapyörällä. kesähuvila-alue vehreine puistikko- ja metsikköalueineen, jossa voi nauttia maalaismaisesta tunnelmasta. Entisaikoina hienot rouvat vaaleissa kesäleningeissään ja kesähatuissaan auringonvarjojaan pyöritellen kuluttivat aikaansa kävelyretkillä pitkin Hietasaaren hiekkateitä ja rantoja samalla vaihtaen kaupungin kuumimmat juorut. Nyt alkavan pyörätien pitkän loppusuoran varrella, juuri sopivasti ennen meren rantaa, Nallikarin leirintäalueen tienhaarassa seisoo jäätelökioski. Jos ei mennessä malta pysähtyä, niin sen voi ottaa tulomatkan ensimmäiseksi etapiksi. Mutta nyt edessämme siintää silmiä hivelevät näkymät merelle, tunnet jo sieraimissa meren tuoksun, kuulet aaltojen suhinan ja lokkien kirkunan. Vielä muutama polkaisu ja silmiesi eteen aukeaa pitkä vaalea hiekkaranta, jota reunustavat kauniit valkorunkoiset koivut muodostaen melkein pienen koivikon hiekan ja rantatien väliin. Vehreyttä ei siis puutu täältäkään. Ilma värähtelee meren yllä ja edustalla olevat saaret näyttävät leijuvan ilmassa. Pienen aallonmurtajan nokassa on pastellinsävyinen pikkuinen majakan tapainen maamerkki. Sieltä katsottuna koko perheen viihdekylpylä Eden näyttää valtavalta valtamerialukselta, ja sen olan takaa kaupungin toiselta laidalta nousevat Oulun paperitehtaan piiput tuprutellen vaaleanharmaata savuaan. Se on vielä pysynyt pystyssä Suomen rakennemuutoksen myllerryksessä. Paluumatkan voi tehdä samaa reittiä, tai Hietasaaresta voi pyörähtää toiselle puolelle Ilma värähtelee meren yllä ja edustalla olevat saaret näyttävät leijuvan ilmassa Oulujokea ja ajella Merijalinrantaa ja ihailla näkymiä kaupunkiin päin. Sieltä reitti kulkee pientä siltaa Toivoniemen kärjen kautta Kuusisaareen Raatin uimahallin ja urheilustadionin ohitse. Jälleen voit valita, palaatko Pikisaareen ja Sokeri-Jussin ohitse torialueelle, vai suuntaatko Linnansaareen ja Tähtitornin kahvilaan virkistäytymään kahvikupposen äärellä. Näin reitti on kierretty ja kulkijalla on tästä eteenpäin vapaat kädet jatkaa haluamaansa suuntaan. Jos ei ole polkemisesta niin kiinnostunut, kierroksen voi tehdä kesäisin Potnapekallakin, pikkuisella junabussilla, joka kulkee Rotuaarin kautta torinrantaan ja Pikisaaren kautta Hietasaareen ja Nallikariin. Potnapekka kulkee myös Tuiran rannan ja patosillan kautta ja palaa Ainolan puiston poikki takaisin keskustaan. Kävelemälläkin osan reitistä kiertää, ja parempijalkaiset vaikka kokonaankin. Niin Oulujoki kuin Nallikarikin ovat kiehtovia paikkoja jokaiseen vuodenaikaan. Meri on elementti, joka näyttää uudet, erilaiset kasvonsa joka päivä, eikä siihen silmä koskaan kyllästy. Odottelen jo, että kesällä pääsisi nauttimaan virkistävistä päivistä aurinkoisessa Oulussa mukavassa seurassa! KOHTEITA REITIN VARRELTA: Nallikarin leirintäalue: Oulun taidemuseo: Pohjois-Pohjanmaan museo: KESÄKAHVILAT: Koivurannan kahvila, Kasarmintie 51 Kahvila Tuomenkukka, Ainolan puisto Tähtitornin kahvila, Linnansaari OULUN KAUPUNGIN PYÖRÄILYKARTAT pyoratieopas/pyorailykartat.htm Kartat matkailuneuvonnasta: PYÖRIÄ VUOKRAAVAT: Pyörä Suvala Ky, puh. (08) Nallikari Lomakylä-Camping, Puh Vuoripuro-putiikki (maastopyörät), OULUN SEUDUN OPPAAT RY. opastetut kierrokset myös pyöräillen: & (08) / Sopivan kaukana Sopivan lähellä kokoukset, saunaillat häät, juhlat ryhmien ruokailut pitopalvelu Vajaa puoli tuntia Oulusta 4-tietä etelään Ketunmaantie 1, Ala-Temmes TUOMENKUKKA KAhvilA Tervetuloa Kahvila Tuomenkukkaan. Me leivomme itse päivittäin tuoreet ja maukkaat leivonnaiset. Hupisaarten Kaupungin puisto Oulu Puh

10 18 OPAS-GUIDE Numero 2/2011 OPAS-GUIDE Numero 2/ Pohjois-Pohjanmaan museo Ainolan puisto Tiedustelut puh Manamansalossa ryhmä voi tilata bussiinsa paikallisen oppaan, joka kertoo asiantuntemuksella saaren historiasta ja nykypäivästä. Matkailuoppaana toimii Reino Huotari, puh Kiertoajelulla Manamansalon saarella käydään tietysti Manamansalon muistomerkkikirkolla, joka on pystytetty Oulujärven erämaaseurakunnan muistoksi sekä kuullaan tarinoita Oulujärven jättiläisistä ja ihaillaan saaren kaunista luontoa. Historiaa ja leivonnaisia HOTELLI- RAVINTOLA SIITARI Vaalantie 12, Vaala Puh.(08) KASSU HALONEN TAIDETALO Taidenäyttelyt, konsertit, kahvila-ravintola, juhlapalvelu Kivarinperäntie 24, Manamansalo Puh. (08) , LOMAKYLÄ KULTAHIEKAT Manamansalontie 3881, Manamansalo Puh MANAMANSALON LEIRINTÄALUE Leirintäalue*****, virkistyskalastusalue ja opastuskeskus Teeriniementie 156, Manamansalo Puh. (08) MANAMANSALON HELMI Kauppa, ravintola, caravan alue, lomakylä Manamansalontie 3187, Manamansalo Puh OULUJÄRVEN LOMAKYLÄ Leirintäalue Vuolijoentie 891, Säräisniemi Puh RUUNUNHELMI Leipomo, maisemaravintola, caravanalue Ruununtörmäntie 1,91760 Säräisniemi Puh. (08) RUUNUNKARTANO Pienhotelli ja tilausravintola Säräisniementie 250, Säräisniemi Puh SUVIRANTA Retkeilymaja ja leirikeskus Aittoniementie 225, Säräisniemi Puh KAHVILA- RAVINTOLA IHME Kotiruokaa paikallisista raaka-aineista Kajaanintie 1184, Jaalanka Puh. (08) TERWARAITTI Matkailun ohjelma- ja majoituspalvelut Haminatie 4, Vaala Puh TILAA VESILLÄ JA RANNOILLA LISÄTIETOJA: / ulkoilukartta TONTTIPÖRSSI OSOITTEESSA Kassu Halosen taidetalo on entisestä koulusta nykyaikaiseksi saneerattu kaunis kulttuurikeskus, joka avautui yleisölle vuonna Lohilordien jäljillä Teksti JA KUVAT Sinikka Rantalankila, kulttuuri- ja elinkeinosihteeri, Vaalan kunta Aamukahvit voi nauttia mukavasti Lamminahon pirtissä oppaan kertoessa talon historiasta ja nykypäivästä. Lamminaho sijaitsee Oulujokivarressa noin 7 km:n päässä Vaalan keskustasta. Laulaja Anneli Mattila ja hänen taidettaan Kassu Halonen Taidetalon kultalevysalissa. Se on ainutlaatuinen kokonaisuus talonpoikaishistoriaa. Lamminahon tila on ollut saman suvun hallussa parisataa vuotta ja vanhimmat rakennukset ja esineet ovat 1700-luvulta. Siellä voi kuulla tarinoita lohilordeista ja tutustua vanhoihin esineisiin ja työmenetelmiin. Kesän mittaan talossa järjestetään myös erilaisia tapahtumia ja teemapäiviä. Lamminahon käyntiin kannattaa varata aikaa vähintään kaksi tuntia. Pääsymaksu vain 2. Vaalassa kannattaa käydä pistäytyä tuliaisostoksilla Lahjaliiterissä tai tehdä löytöjä kirpputoreilla. Lounasta voi nauttia Ravintola Janoisessa Hauessa tai Pizzeria Finlandianossa. Kuvataidetta ja luontoelämyksiä Noin 10 kilometrin päässä Vaalasta, valtatie 22:n varrella on Vaalan uusin käyntikohde: Kankarin Taidehuvila, missä tänä kesänä avattavassa näyttelyssä on talon omistajan taiteilija Ben Allal Ayadin töiden lisäksi esillä ja myytävänä korkeatasoista grafiikkaa. Matkan varrella voi pistäytyä Kahvila-ravintola Ihmeessä, mistä voi myös ostaa kainuulaisia tuotteita. Matka jatkuu Manamansalon saarelle, missä päästäänkin tutustumaan Kassu Halonen Taidetalon monipuoliseen kesänäyttelyyn. Tänä vuonna näyttelyssä on kainuulaisten taiteilijoiden töitä. Taidetalossa voi ruokailla ja nauttia vaikkapa säveltäjäleivoksen. Näyttelymaksu ryhmille on 4 /hlö ja tarjoilut sopimuksen mukaisesti. Lossimatka Manamansalon saarelta johdattaa Oulujärven länsipuolelle kohti historiallista Säräisniemeä, jonka vanha kyläraitti on osa suomalaista kulttuurimaisemaa. Vanha, 1700-luvulta peräisin oleva puukirkko ja ensimmäiseen kouluun tehty kotiseutumuseo kertovat menneistä ajoista. Säräisniemellä voi majoittua Ruununkartanossa, mistä löytyy myös viihtyisää majoitustilaa koko bussilastille. Myös Suvirannan leirikeskuksessa on majoitustilaa ja kahvilatoimintaa Oulujärven rannalla. Leipomo-Ravintola Ruununhelmessä voi aterian lisäksi ostaa lämpimäisiä kotiin vietäväksi. Ruununtörmän komeassa venesatamassa pääsee ihailemaan aavaa Oulujärveä. Ben Allal Ayadin taidetta Kankarin Taidehuvilassa. Hän on marokkolainen taiteilija ja monipuolinen kuvantekijä. Ben Allal Ayad on asunut Suomessa jo pitkään ja toimii Taidehuvilan isäntä. Ouluun skouluun! TEKSTI Kaarina Niskala, Kuvat Pohjois-Pohjanmaan museo Oulu on vanha perinteinen koulukaupunki, jonka oppilaitoksiin on lähetetty nuorukaisia Pohjanmaalta ja vähän kauempaakin aina 1600-luvulta lähtien. Oulun triviaalikoulu tunnetaan useista maamme merkkihenkilöiksi kohonneista oppilaistaan. Rasavilli Ludvig Johan Ludvig Runeberg ( ) aloitti koulunkäynnin Pietarsaaressa vuonna 1810 merimiehenleski Anna Helena Westmanin luona. Pari vuotta myöhemmin, isänsä kuoleman jälkeen, hänet lähetettiin Ouluun, jossa hänen setänsä, tullinhoitaja Anton Ludvig Runeberg maksoi pojan koulunkäynnin Oulun triviaalikoulussa. Kahdeksanvuotiaalle pojalle muutos oli suuri. Hän siirtyi vaatimattomasta merimiesperheestä varakkaaseen virkamieskotiin. Häntä kutsuttiin hienommalta kuulostavalla Ludvig-nimellä, ja hänet pantiin myös tanssikouluun. Näin hän oppisi, miten salongeissa käyttäydytään. Kerrotaan, että Ludvigin mielipuuhia oli säikytellä suvun hienoja daameja ja saada heidät pyörtymään ja taas virkoamaan hajusuolan avulla. Johan Ludvig Runebergin Oulun kausi päättyi jo parin vuoden kuluttua, kun hänen setänsä yllättäen kuoli vuonna Tämän jälkeen Runeberg jatkoi opintojaan Vaasan triviaalikoulussa. Nokkela Janne Merikapteeni Kristian Henrik Snellman toi alkutalvesta 1816 Oulun skouluun 9-vuotiaan poikansa Jannen, joksi Johan Vilhelm Snellmania ( ) tuolloin kutsuttiin. Poika asui kouluvuodet tätinsä, Anna Jakobina Piponiuksen perheessä. Janne pääsi suoraan triviaalikoulun toiselle luokalle, sillä hän oli aloittanut koulunkäynnin jo Tukholmassa ja jatkanut pedagogion yksityisoppilaana Kokkolassa, jonne perhe oli muuttanut vuonna Koulua kävivät vain pojat. Ne, joiden äidinkieli oli suomi, aloittivat koulunsa 1. ns. apologistaluokalla. Sen opetuskieli oli ruotsi. Apologistaluokan jälkeen oli mahdollista siirtyä 4-luokkaiseen triviaalikouluun. Ylemmillä luokilla opetettiin latinaksi. Kutakin luokkaa käytiin yleensä pari vuotta. Koulupäivät alkoivat aamulla kello seitsemän, kuutena päivänä viikossa. Keskipäivällä oli kuitenkin vapaata. Silloin koululaiset saattoivat tehdä läksyjään tai pelata pallopelejä, joista Jannekin piti. Sunnuntai oli vapaapäivä, jolloin kuitenkin kuului käydä kirkossa. Janne oli koulun ylimmällä luokalla 16-vuotiaana toukokuussa 1822, kun koulunkäynti yllättäen loppui. Julma kaupunkipalo tuhosi lähes koko kaupungin, myös vain viisi vuotta käytössä olleen koulutalon. Johan Vilhelm Snellman luokkatovereineen sai Oulun triviaalikoulusta päästötodistuksen ilman tavanomaista erotutkintoa. Seuraavana syksynä hän kirjoittautui Turun akatemiaan. Lukutoukka Zachris Zachris (Sakari) Topelius ( ) syntyi Uudessakaarlepyyssä kaupunginlääkärin poikana. Hän sai kotonaan yksityisopetusta, mutta lähetettiin Ouluun kouluun, jotta hän oppisi myös suomen kielen. Zachris asui kouluaikanaan, vuosina setänsä, kaupunginlääkäri Gustaf Toppeliuksen luona. Isoisä, kirkkomaalari Mikael Toppelius, oli jo tuolloin kuollut, ja Gustaf Toppelius oli rakentanut Oulun palossa 1822 tuhoutuneen kotinsa tienoille uuden kaksikerroksisen puutalon. Toppeliuksen talon pihapiirissä asuivat myös Zachriksen tädit, jotka pitivät lainakirjastoa. Nuori koulupoika luki innokkaasti kirjaston kirjoja sekä istui keväisin ja syksyisin tuntikausia Pakkahuoneen sillalla ihailemassa auringon laskua ja pilvien kisailua iltaruskossa. Zachris suoritti Oulussa triviaalikoulunsa loppuun kolmessa vuodessa. Vuonna 1832 hän muutti Helsinkiin Johan Ludvig Runebergin luokse yksityisoppilaaksi. Topelius valmistui ylioppilaaksi 15-vuotiaana vuonna 1833 ja oli valmis jatkamaan opintojaan Suomen Keisarillisessa Aleksanterin Yliopistossa.

11 20 OPAS-GUIDE Numero 2/2011 OPAS-GUIDE Numero 2/ Rauhalan nostalgiaa ja riemukasta menoa Yöklubi La Haciendan kesäterassi oli uutta vuonna Seuraajan Kesälesken maine oli pikkutuhma. TEKSTI Leena Kontiokari KUVA PSOAS Teksti JA KUVA Pirkko Kukkohovi Nelostien varressa hieman Oulun eteläpuolella matkalai- Ympäristöstään erottuva Rauhalan päärakennus on seisonut paikallaan Oulussa Åströminpuiston reunalla lehmusten, koivujen, tuomien ja omenapuiden katveessa jo vuodesta Tuolloin se rakennettiin nahkatehtailija Karl Robert Åströmin toiselle vaimolle Clementine Åströmille, joka oli hiljattain jäänyt leskeksi. Aikaansaavat veljekset Karl Robert ( ) ja Hemming ( ) Åström perustivat 1860-luvulla Ouluun menestyvän nahkatehtaan, jonka laajalla alueella tämäkin rakennus aikanaan sijaitsi. Tehdas toimi vielä satakunta vuotta perustajiensa kuoleman jälkeen 1970-luvulle saakka, ja monilla oululaisilla lienee vieläkin vintillä rikkoutumattomat Oosrömmin monot tai salkku. Rakennusta korjattiin 1911, jolloin korjaussuunnitelman teki Suomen ehkä merkittävin naisarkkitehti Wivi Lönn. Clementine Åström asui talossa vuoteen 1912 ja sen jälkeen hänen poikansa Hemming Emanuel Åström vuoteen Rauhalan editse kulkeva Mannenkatu on nimetty asukkaansa mukaan. Kerrotaan, että Clementine puolestaan käy ajoittain tarkistamassa talonsa tilannetta sytyttämällä valojakin tyhjään rakennukseen Oulun Kauppaklubi vuokrasi Rauhalan ja sai ravintolaoikeudet Tästä alkoi Rauhalan ravintolakausi, joka on jatkunut pienin katkoin nykypäivään asti. Rakennus siirtyi Pohjoismaiden Yhdyspankin omistukseen, joka lahjoitti kiinteistön Oulun yliopiston ylioppilaskunnalle Opiskelijoille tarvittiin asuntoja ja Rauhalan tuotolla kerättiin varoja. Espanjalaistyylinen yöklubi La Hacienda oli jotakin ihan uutta aidattuine patioineen. Siitä lähtien Oulussa on kutsuttu ravintolaterasseja patioiksi. Kolme vuotta toiminut Kesäleski-ravintola toi Ouluun strip tease esitykset ja oli muutenkin imagoltaan pikkutuhma. Kun PSOAS (Pohjois-Suomen Opiskelija-asuntosäätiö) osti Rauhalan 1973, sen alamäki oli alkanut, niin että vuosina se päätyi asunnottomien miesten yömajaksi. Tontille meinasi nousta hotelli, mutta taloa alettiin pelastaa yhteisvoimin, joka johti siihen, että vuonna 1981 ylioppilaskunta pääsi muuttamaan takaisin ravintolatoimintaa jatkamaan. Oulu Tours Group vuokrasi Rauhalan tilausravintolaksi vuonna Varsinkin vappuisin opiskelijat kansoittavat Åströmin puiston ja Rauhalan alueen vieläkin, mutta muuten Rauhalassa järjestetään monenmoisia tilaisuuksia häistä hautajaisiin, syntymäpäiväjuhlista konsertteihin. Arkipäivisin sinne voi suunnistaa herkulliselle lounaalle. Rauhalan ympäristössä tapahtuu paljon tulevina vuosina. Talovanhus saa katsella, kun Lasaretinväylän ja Myllytullin vanhan vesivoimalan ympäristön uusi asemakaava toteutetaan. Tulipalossa vaurioituneeseen voimalaan, jossa toimivat pitkään Myllytullin koulun kuvataideluokat, on suunniteltu taiteen ja kulttuurin toimitiloja. Ympäristöön nousee myös kerrostaloja. Kesällä 2011 legendaarinen Rauhalan Patio on herännyt henkiin. Teatteri Rion ja Rauhalan yhteistyönä avautui Teatteriravintola Naurava Kulkuri. Ohjelmistossa on loppukesästä vielä yksinäisten iltoja, Heli Laaksosen hersyvää runoutta ja stand up komiikkaa. Päivisin alkaen voi taas nauttia maittavaa lounasta rakennuksen remontin valmistuttua. Kannattaa vilkaista nettisivuille, mitä kaikkea on tarjolla; kesällä, syksyllä ja talvellakin. Helmen Pirtti Virikkeellinen taukopaikka luonnon helmassa Separaattorikeskuksen edustalla. sille tarjoutuu oivallinen taukopaikka aivan luonnon helmassa. Limingan lakeudella aidossa maalaisympäristössä sijaitsevan Helmen Pirtin perinteet on luotu yli 200 vuoden aikana. Tila on ollut saman suvun omistuksessa jo seitsemän sukupolven ajan. Rakennukset muodostavat perinteisen pohjoispohjalaisen umpipihan. Perinteinen pihapiiri tarjoaa samalla innovatiivisen oppimisympäristön keskellä luontoa. Tilan touhukkaalta emännältä luontuu laulu ja taittuu englannin kieli. Näin myös ulkomaalaiset vieraat saavat ammattitaitoista ja asiantuntevaa palvelua Helmen Pirtissä. Kotimuseo ja separaattorikeskus pihapiirissä on oma kotimuseo, jonka esineistöön tutustuminen tuo syvyyttä vierailuohjelmaan. Museon lisäksi pihapiiriin kuuluu Separaattorikeskus, jossa voi pelata pingistä, biljardia, mölkkyä ja petanquea. Siellä järjestetään tanssit, ohjelmaosuudet ja vaikka näytelmät. Separaattorikeskus sopii erinomaisesti kokousten, seminaarien ja virkistäytymispäivien järjestämiseen. Tilassa pidetään myös näyttelyitä ja messutapahtumia. Pihapiiristä löytyy lisäksi kaksi saunaa ja takkatupa, jossa on tilaa aina 40 hengelle. Pieneen ja suureen juhlaan Tilan toimintoihin kuuluva Pitojen Helmi on erikoistunut ryhmätilaisuuksien järjestämiseen. Pitopalvelu Pitojen Helmi hoitaa juhlajärjestelyt avaimet käteen periaatteella henkilölle Helmen Pirtissä ja myös suurempiin tilaisuuksiin asiakkaan omissa tiloissa koko talousalueella. Pitojen Helmestä saa voileipäkakut, täytekakut ja muut pitoherkut juhlaan kuin juhlaan. Välietappina matkalaisille Ryhmämatkojen taukopaikkana Helmen Pirtti runsaine virikkeineen on ihanteellinen. Tiivis, intiimi pohjalainen pihapiiri elämänmakuisine yksityiskohtineen tuo rentouttavaa vaihtelua pitkiin bussimatkoihin. Palvelukapasiteetti riittää hyvin ryhmämatkailijoiden nopeaan palveluun. Ottaisinko espresson, latten? Nauttisinko oluen, bitterin tai alen? Nälkäiseen vatsaan kebabin, sushin vai pizzan? Teksti Nautiskelija KUVA PPM/Uuno Laukka Helppo juttu nautiskelijalle Oulun seudulla, vaihtoehtoja on yhteensä monta sataa: Päätät vain menetkö ravintolaan, kahvilaan, konditoriaan, pizzeriaan, kievariin, tavernaan, trattoraan, pubiin, diskoon tai yökerhoon. Mutta kuinka olikaan ennen? Missä silloin nautittiin? Mitä oli ransti, situkka, saiju tai hölli? Teenjuonti yleistyi herskapin keskuudessa jo 1700-luvun puolivälissä. Teetä tarjottiin kutsujen alussa korppujen, keksien ja pikkuleipien kera. Pitojen päätteeksi trahteeratiin ulosheittotee teeleipien kanssa. Rahvaan oma teejuoma valmistettiin kuivatuista mesimarjan kannoista, ruusun kiulukoista ja vadelmista. Viinanmyynnistä rahat virkamiesten palkkoihin Ulkomaisten väkijuomain myynti rajoitettiin 1600-luvulla yksinomaan kaupunginkellariin, joka oli yhteiskunnan ainoa laillinen ja samalla virallinen ravintola. Toimintaa harjoittivat vuokralaisina kaupungin edustavimmat henkilöt: pormestarit, raatimiehet tai varakkaimmat porvarit. Toiminta oli hyvin vaihtelevaista. Simon Pilkarin aloittaessa kapakoitsijan uransa vuonna 1690 hänelle huomautettiin, että hänen tulisi hankkia rehellisempiä juomia kuin edellisenä vuonna oli myyty sekä pitää tarjona useammanlaatuisia viinejä kuin ransteja ja espanjalaisia, niinkuin Reininviinejä, jottei kaupungille siitä tule mitään häpeää, jotta yksi ja toinen, varsinkin ylhäiset matkustajat, voisivat kaupunkiin tullessaan rahoillaan saada palvelusta. Kaupunginkellarissa tapahtui paljon sellaista, jota myöhemmin puitiin oikeudessa. Riidat, tappelut, kortinpeluu Pula-aikoinakin on nautiskeltu. Ruokakuponkeja leikataan ravintola Arinassa Oulussa vuonna sekä erilaisten panttien lunastamisiin liittyvät riidat työllistivät tuomareita. Salakapakointi rehotti kaupungissa sekä kylävoudin että kaupunginpalvelijain käskettiin pitää silmällä kohtuutonta kapakoimista, jota etenkin löysä väki kaupungissa harjoitti. Kaupunginkellarin tuloista maksettiin pormestarin ja raatimiesten palkat, jotka tulipalojen jälkeen köyhtyneessä kaupungissa jäivät kohtuuttoman alhaisiksi. Kruunulle ei veroja maksettu Paloviina-aksiisi järjestettiin Ouluun Tällöin arvioitiin viinankulutuksen olevan korkeintaan 1200 kannua tänä vaikeana ja kalliina aikana, jolloin viljaa sanottiin tuskin riittävän leiväksi. (1 kannu n. 2,6 litraa) Näin suurta astiaa ei kaupungista löytynyt. Paul Florin ja Zacharias Wacklin eivät yhdessäkään kyenneet valmistamaan säädettyä määrää, vaikka kokeneita viinanpolttajia olivatkin. Eikä Oulun kaupunki näin säädettyä aksiisia eli veroa kruunulle suorittamaan. Viina kun ei mennyt kaupaksi: talonpojat osasivat itsekin viinansa polttaa ja matkustavaisilla oli yleensä omat eväät mukana. Viinanpolttimo perustettiin 1840-luvulla Pikisaaren länsipäähän. Kaupungin omistuksessa polttimo oli Voittovarat käytettiin raatimiesten päätösten perusteella yleishyödyllisiin tarkoituksiin: köyhäinhoitoon, koululaitoksen hankintoihin, kirjaston toiminnan tukemiseen jne. Tuontiviinit ja liköörit olivat liian kalliita tavallisen rahvaan hankittavaksi. Ihan omin voimin täällä valmistettiin tuomenmarjoista tuomikkaviinaa sekä omenoista ja metsämarjoista tehtiin viiniä ja likööriä. Katajanmarjoista valmistettiin katajakaljaa eli liiriä. Olutta omaan käyttöön ja myyntiin Vanhimman suomalaisen arki- ja juhlajuoman, oluen, valmistamisen hallitsi jokainen emäntä ja piika. Tarjolla oli pöytäkaljaa, sahtia, pitokaljaa tilanteen mukaan. Lapsille oli tarjolla myös simaa, mehuja ja ainakin kesäisin sintua tai sinukkaa, jota valmistettiin joko vedellä tai piimäheralla laimennetusta maidosta tai piimästä. Porvaristalojen pihapiirissä sijaitsi erillinen panimokeittiö. Teollinen toiminta alkoi 1840-luvulla, tuolloin Oulussa valmistettiin pohjahiivaolutta baijerilaisen menetelmän mukaan. Kauppias Nylander sai maistraatin luvan oluen valmistamiseen kivitalossa III kaupunginosassa tontilla 18. Majatalonpitäjä A.J. Granqvist sai 1850 luvan panimon perustamiseen. Kellarimestari C. W. Westerlundin portteritehdas perustettiin 1852 nykyisen kaupungintalon tontille. Kauppias I.W. Fellmanin panimo valmistui 1855 Toppilansalmen rantamille. Oulun suuri baijerilainen olut- ja portteritehdas aloitti toimintansa 1857 Koskenniskalla. Nilikkakahvetta ilman baakelssia Kahvi alkoi yleistyä 1800-luvun puolivälin jälkeen. Juhla- ja seurustelujuomasta tuli nopeasti nautintoaine, jota oli saatava monta kertaa päivässä. Aikoinaan arkikahvi eli hölli keitettiin paahdetuista rukiin- ja ohranjyvistä ja sikurin juuresta. Nilikkakahavetta nauttivat laihduttajat, kahviin lisättiin vain sokeria, kermaa ei lainkaan, leivonnaisista puhumattakaan. Kahvilat olivat etenkin porvarisrouvien kohtauspaikkoja. Nautittiin kahvia, glassia tai suklaadia ja samalla kuultiin viimeisimmät juorut. Kahviloiden nimet kertoivat ajan kultakuumeesta Ivalo, Kultala, Pohjola. Konditoriat ja kahvilat yleistyivät kaupungeissa ja 1870-luvulla Oulussa oli kahvila lähes joka korttelissa ja lajivalikoimat olivat ylellisiä: ankkastokka, baakelssi, rusina-, muna-, kaneli- ja saframikaakat, nötteri, örfiila, spritsässä, hollanderi, sybreeni, praliini, mokkaleivos, napolitaani, suklaaruusu, kansipäällinen, omenaleivos, mokkakello, tuulihattu, valeka, pumpernikkeli, kermastruutti, valovangit ja kompiaiset sekä erilaiset rinkilät ja korput. Hupisaarten hurvituksia ja Pellepyyn palveluksia Keväällä 1880 raatimiehen leski Katharina Westerlund sai luvan perustaa Hupisaarille paviljongin. Ilola-niminen paviljonki perustettiin saarten kauneimmalle paikalle. Tuo vuosikymmen oli Hupisaarten loistoaikaa. Pataljoonan soittokunta soitti sunnuntaisin ja toisinaan muinakin iltoina suven ihanuudesta nauttiville kansanjoukoille, jotka kävelyn lomassa virkistivät itseään rouva Westerlundin tarjoamilla toteilla, oluella, punssilla ja muillakin virvokkeilla. Juhannuksena 1880 avattiin Toppilansalmen pohjoisrannalle lähelle höyrylaivalaituria ravintola Bellevue, oululaisittain Pellepyy. Lehti-ilmoituksen mukaan ravintolassa oli keilirata, tanssipaviljonki, musiikkipaviljonki, biljaardi, katolla balkongi, josta oli mitä ihanin näköala. Pataljoonan soittokunta oli viihdyttämässä arvoisia vieraita. Ravintolasta tuli matkustajien keskuudessa hyvin suosittu. Rautatien valmistumisen myötä rannikkolaivaliikenne väheni huomattavasti ja lopulta ravintolan palveluksia käyttivät vain kaupunkilaiset. Pellepyy-ravintolan ilmapiiriin liittyi tiettyä salaperäisyyttä. Lieneekö syynä ollut ns. Chevalier-siipi, jossa punaisten lyhtyjen valossa herrasmiehet saattoivat tavata viehättäviä ja auliita naisia.

12 22 OPAS-GUIDE Numero 2/2011 OPAS-GUIDE Numero 2/ Keväisen Krakovan vieraina Krakovassa on matkalaisille viihtyisiä, pieniä ravintoloita, joissa tarjoillaan hyvää ruokaa. Nautiskelimme! TEKSTI Helena Palosaari Kuusamon Matkailuoppaat Osallistumiseni Suomen Opasliiton maaliskuun lopulla järjestämälle Puolan entiseen pääkaupunkiin Krakovaan suuntautuneelle matkalle herätti opiskeluaikaisen tutkimuskiinnostukseni Puolan ja sen kansan historiaan. Puolan kansan historia on värikäs ja monivaiheinen, murheellinenkin. Yhtenäinen valtio Puolasta tuli 1000-luvun alussa, mutta jo sadan vuoden kuluttua se pirstottiin pikkuvaltioiksi, joita mongolien armeijat ryöstelivät 1200-luvulla. Valtio- ja hallintomuotokin vaihtui tiuhaan tahtiin sen mukaan, kuka tai mikä kulloinkin oli vallanpitäjänä. Puolan väestön monenkirjavuus teki valtiosta hajanaisen ja heikon, mikä oli ympärillä olevien valtioiden mieleen. Naapurit, Itävalta, Preussi ja Venäjä, 1700-luvun lopulla jakoivat Puolan kolmeen eri otteeseen. Itsenäisenä valtiona Puola katosi Euroopan kartalta ja ilmestyi sinne monien 1800-luvulla elettyjen vaiheiden jälkeen uudelleen ensimmäisen maailmansodan päätyttyä. Toinen maailmansota alkoi Saksan hyökkäyksellä Puolaan syyskuussa Sota kaikkineen aiheutti Puolalle suuria menetyksiä ja suurta kärsimystä. Kylmän sodan ja 1980-luvulla tapahtuneiden monien myllerrysten jälkeen Puola vapautui kommunismin ikeestä 1990-luvulla. Vanha kaupunki Krakovan helmi Lentomatkamme Helsingistä Varsovan kautta Krakovaan ei sujunut aivan suunnitelmien mukaan. Puolimatkassa kohti Varsovaa koneen kapteeni ilmoitti meidän kääntyvän takaisin Helsinkiin teknisen vian vuoksi. Kaikki sujui kuitenkin ongelmitta. Pieni viivästyminen aiheutti vain sen, että suunniteltu Varsovan kiertoajelu koneiden vaihdon välissä jäi toteutumatta. Hämärtyvässä maaliskuun kevätillassa tuulinen ja hieman sateinen Krakova otti meidät vastaan ystävällisesti. Matkalla lentokentältä Krakovan keskustaan saimme pienen häivähdyksen kaupungin suuruudesta, rakennuskulttuurista ja kaupunginosien asukkaista, rikkaista ja köyhistä. Esikaupunkeineen Krakovassa on asukkaita reilusti yli miljoona. Kaupunkikuvaa hallitsee alueen läpi virtaava Veiksel-joki, puolalaisittain Wisla-joki. Majoituttuamme 1800-luvulla eläneen runoilija ja näytelmäkirjailija Stanislav Wyspianskin nimeä kantavaan Wyspianski-hotelliin teimme paikallisen oppaan johdolla pienen kävelykierroksen vanhan kaupungin alueella. Ensivaikutelma kaupungin keskellä olevasta suuresta torista, Rynek Glównysta ja sitä ympäröivistä rakennuksista, oli ihastuttava. Mitä useamman kerran muina päivinä ehdimme liikkua ja kulkea torilla ja sen ympäristössä, sitä enemmän löytyi yksityiskohtia, joita oli pysähdyttävä tarkastelemaan. Krakova oli Puolan kuninkaallinen pääkaupunki vuoteen 1596 saakka ja säästyi toisesta maailmansodasta lähes ehjänä. Kaupungin historia ja arvokkuus näkyy sen rakennuskulttuurissa, jossa on vanhaa mutta myös ripaus uutta. Erityisesti huomio kiinnittyi kauniisti restauroituihin rakennuksiin. Tätä päivää ja nykyaikaa Krakovassakin on se, että vanhoja rakennuksia korotetaan ylöspäin rakentamalla lisäkerroksia. Silmiin osui useita mielenkiintoisia ratkaisuja. Torin laidalla goottilaista rakennustyyliä edustavan kauniin Marian kirkon alttaritaulu on 1400-luvulta. Joka päivä tasatunnein kirkon tornista kuuluu ikään kuin yllättäen katkeava trumpetinsoitto. Legendan mukaan trumpetinsoitto keskeytyi, kun tataarit hyökkäsivät kaupunkiin ja vihollisen nuoli lävisti soittajan kurkun. Onnistuimme kuulemaan tuon erikoisen, äkisti katkeavan trumpettisoolon. Vanhojen rakennusten holvikellareissa on lukuisia pieniä ja suuriakin kahviloita ja ravintoloita. Etsiessämme ruokapaikkaa ohitimme rakennuksen, jonka seinässä komeili suurikokoinen paavin kuva. Krakovan piispa Karol Woityla valittiin vuonna1978 paaviksi nimellä Johannes Paavali II, ja jo seuraavana vuonna hän vieraili Puolassa ja kotikaupungissaan Krakovassa. Tuon talon parvekkeelta hän tervehti puolalaisia. Sunnuntaina ehdimme tutustua luvuilla kukoistaneeseen Wawelin kuninkaalliseen linnaan. Siellä Puolan kuninkaat asuivat ja sinne heidät myös haudattiin. Linnan katedraalin kuuluisin paikka on Sigismundin kappeli. Hiljaisena virtana liikkuvan väkijoukon mukana laskeuduimme kirkon kryptaan, jonne myös vuosi sitten huhtikuussa Smolenskin lentoturmassa menehtynyt Puolan presidentti Lech Kaczynski ja hänen puolisonsa Maria Helena on haudattu. Wieliczkan suolakaivoksen uumenissa Vierailu Wieliczkan suolakaivoksessa oli jännittävä ja hieman pelottava. Hivuttautuminen alas syvälle maan uumeniin sai mielikuvitukseni rakentamaan sekä mahdollisuuksia että lopullisuuksia. Ennen lopullista sulkemistaan vuonna 2007 kaivoksesta ehdittiin louhia suolaa 700 vuoden ajan. Kaivoksessa on yhdeksän kerrosta, joista alin 327 metrin syvyydessä. Tunneliverkostoa on noin 300 kilometriä. Kolmen tunnin kaivoskierroksen aikana kävelimme kolmisen kilometriä ja kävimme 30 eri kammiossa. Matkalla näimme monia ihmeellisyyksiä ja kuulimme mitä erilaisimpia tarinoita kaivoksen historiasta ja kaivoksessa työskennelleistä ihmisistä. Kammioissa oli jalkapallokenttiä, suolajärviä, suolaveistoksia ja kappeleita kirkkosaleineen, kristallikruunuineen ja taideteoksineen. Kävellessämme silloin tällöin vaivihkaa nuuhkaisin ja sipaisin kielelläni seinämiä todistaakseni itselleni, että olimme ihan oikeasti suolakaivoksessa! Auschwitz ja Birkenau Elämässä käy joskus niin, että ennalta varautuminen ja tieto kalpenevat tapahtuneiden tosiasioiden edessä. Näin minulle kävi nähtyämme, kuultuamme ja tuntein koettuamme natsi-saksan Puolan maaperälle perustamat keskitysleirit, Auschwitzin ja Birkenaun. Auschwitzin pääportin yläpuolella oleva teksti Arbeit macht frei pysäytti kirjaimillaan ja viestillään. Tämän portin kautta vangit kulkivat joka päivä työhön ja palasivat vähintään 12 työtunnin jälkeen. Portin lähellä olevalla aukiolla leiriorkesteri soitti marssia, jonka tahdissa vangit kulkivat. Opastettu museokierroksemme monen ahdistuneen huokauksen myötä päättyi kuolemantalon ja kaasukammioiden kautta krematorion uu-neille. Kuljimme vaitonaisina läpi salien ja huoneiden, joiden vitriineihin on sijoitettu valokuvia ja esineistöä, kenkiä, silmälaseja, nimillä varustettuja matkalaukkuja, Zyklon B -myrkkypurkkeja, hiuksista kudottuja kangaspakkoja ja paljon muuta. Poikkesimme myös lähellä olevan silmän kantamattoman laajan Birkenaun tuhoamisleirin majoitusparakeille. Parakkien hatara lämmitysjärjestelmä ja kolmikerroksiset puulaverit kertoivat omaa kieltään leirin oloista. Täällä meidät matkalaiset sykähdyttävästi pysäytti surullista hymniä laulava, Israelin lippuja hartioillaan kantava ja piirissä toisiaan tukeva juutalaisnuorten ryhmä. Jälkiä mieleen ja sieluun Ennen kotimatkalle lähtöämme ehdimme vielä kiertoajelulle Krakovan juutalaiskaupunginosaan Kazimierziin. Sodan aikana talot ja synagogat ryöstettiin ja tuhottiin ja juutalaiset sullottiin ghettoon. Ohitimme Oskar Schindlerin museoksi kunnostetun emaliastioita valmistaneen tehtaan ja sen sisätiloihin vievän portin. Sen kautta kulkeneet 1200 juutalaista työntekijää pelastuivat natsien kynsistä. Nyt tämä kaupunginosa elää uutta nousua entisöityine synagogineen, ravintoloineen ja hotelleineen sekä vuosittain pidettävine juutalaisen kulttuurin festivaaleineen. Krakovan matka kokemuksineen ja tuntemuksineen jätti vahvan jäljen mieleeni ja sieluuni. Kaupungin puistoissa kukkasilmiään aukovat Krakovan vanhan kaupungin maamerkki on kaunis goottilainen Marin kirkko. krookukset viestivät kevään tuloa ja jälleen kerran uuden elämän alkua kaiken jälkeen. Ystävälliset ja kiireettömän tuntuiset krakovalaiset tervehtivät omalla välittömällä tavallaan meitä, satunnaisia kaupungissa kävijöitä. Lämmin kiitos meiltä kaikilta matkalaisilta Suomen Opasliiton matkanjärjestäjille ja erityisesti matkanjohtajallemme Jana Parpalalle. Ja tietysti kiitos myös Virolaisen Riitalle Kuusamosta. Krakovan kupeessa oleva Auschwitzin keskitysleiri kätkee sisäänsä mittaamatonta julmuutta ja tuhoa. Opasliiton kuulumisia TULEVIA TAPAHTUMIA - tarkemmat tiedot jäsensivuilla - Ruotsinkielinen järjestökoulutus Porvoossa koulutus antaa tietoa opasliitosta ja yhdistystoiminnasta sekä antaa lisävalmiuksia oppaana toimimiseen ja oman opasyhdistyksen toiminnan kehittämiseen koulutuksen yhteydessä järjestetään alueen I aluekokous osana koulutuksen ohjelmaa koulutukseen ilmoittautumiset opasliiton toimistoon mennessä Arvioijakoulutus Lappeenrannassa arvioijina toimineet saavat henkilökohtaisen kutsun koulutukseen, mikäli heidän on aika tulla koulutukseen uudet arvioijan työhön koulutettavat oppaat valitaan hakemusten perusteella koulutukseen ilmoittautumiset opasliiton toimistoon mennessä. Valtakunnalliset opaskoulutuspäivät ja opasliiton syysliittokokous Oulussa syysliittokokouksessa hyväksytään toimintasuunnitelma, talousarvio ja liiton vuosimaksun suuruus vuodelle 2012 sekä valitaan alue-edustajat erovuoroisten tilalle Matkanjohtaja-, matkailualan turvallisuuspassi- ja hätäensiapukurssi ja Oulu, opintomatka touko-kesäkuussa Lähiopetukseen voi osallistua myös etänä. Ilmoittautumiset mennessä. Matkailualan turvallisuuspassikoulutus Kuusamo (ilmoittautuminen mennessä) Oulu (ilmoittautuminen mennessä) MUUTA TIETOA Hallituksen kokoukset seuraavat hallituksen kokoukset: 4/2011, ja 5/2011, tiedote hallituksen kokouksesta 3/2011 luettavissa liiton jäsensivuilta Koulutusasioita opasliiton koulutusta koskevat ohjeet on uudistettu Matkaoppaan ammattitutkinnon uudet perusteet astuvat voimaan Suomi-oppaan uusi ilme sopimukset rahoittajatahojen (MEK, Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto ja Helmi Liiketalousopisto) ja opaspuvun suunnittelijan Stefan Lindforsin kanssa on tehty. Vuonna 2012 puvun saavat Helsingin ja Lahden oppaat ja sen jälkeen muu Suomi. Uusi puku esitellään Oulun opaspäivillä. HYVÄÄ LOPPUKESÄÄ! puheenjohtaja, hallitus ja liittosihteeri JÄSENASIAT JA OSOITEPÄIVITYKSET: Toimisto/Marja Vuori puh tai

13 Opaskoulutuspäivät Oulussa OHJELMA LAUANTAI ODL Hyvinvointikeskuksen Wegelius-sali, Albertinkatu 16, pohjakerros (käynti sisäpihalta) 9:00 10:00 Ilmoittautuminen ja tervetulokahvit 10:00 12:00 Päivien avaus. Oulun seudun oppaat ry:n puheenjohtaja Sami Niemelä Musiikkiesitys: Pohjan laulun kvartetti 12:00 13:00 Lounas Oulusta merelle ja maailmalle dosentti, FT Marianne Junila Oulu on rokkia ja paljon muuta Oulun Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Kaisu Laurila-Seluska Matkailun pohjoinen ulottuvuus yliopettaja, YTT Kaarina Kantele 13:00 14:15 Opas elämyksen tuottaja? Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus, viestintäpäällikkö Tuija Kauppinen 14:15 14:45 Kahvi Paneelikeskustelu: Matkailu ja matkailijoiden tarpeet muuttuvat, muuttuuko opastaminen? Panelisteina päivän puhujia, oppaita ja muita matkailun ammattilaisia. 14:45 16:45 Suomen Opasliiton syysliittokokous 18:00 19:30 Oulun kaupungin vastaanotto, Oulun kaupungintalo, Kirkkokatu 2a. 20:00 Opaskoulutuspäivien iltajuhla, Hotelli-ravintola Lasaretin Aurora-sali, Kasarmintie 13. SUNNUNTAI :00 12:00 Tutustuminen Ouluun ja Oulun seutuun kävellen tai linja-autolla. Kierrokset lähtevät hotelleilta ja päättyvät Maikkulan kartanoon: Jotain uutta, jotain vanhaa, vähän sinistä. Prumenaati Oulun keskustassa ja vierailu joko Pohjois- Pohjanmaan museossa, Oulun taidemuseossa tai tiedekeskus Tietomaassa. Opastetun kävelykierroksen päätteeksi on linja-autokuljetus Maikkulan Kartanoon. Syksy saapuu Lakeuden niityille ja pelloille. Kulttuuri kukoistaa kesän jälkeenkin. Opastettu kiertoajelu Oulun eteläpuolisella Lakeudella päättyen Maikkulan Kartanoon. Lohta, tervaa, puuta, koskia ja jotain muuta. Opastettu kiertoajelu Oulussa ja Kiimingin Koitelin koskialueella päättyen Maikkulan Kartanoon. 12:00 13:30 Lounas Maikkulan kartanossa Maikkulan Kartanon esittely Sponsorien puheenvuoro Tiernapojat 13:30 14:00 Vahdinvaihto ja opaspäivien päätös Kuljetukset kaupunkiin Tapahtumapaikat Lauantain päiväohjelma ja liittokokous pidetään ODL Hyvinvointikeskuksen pohjakerroksen Wegelius-salissa, osoite Albertinkatu 16, Oulu (käynti sisäpihalta). Lauantai-illan kaupungin vastaanotto on Oulun kaupungintalon juhlasalissa, osoite Kirkkokatu 2a, Oulu. Opaskoulutuspäivien iltajuhla on Hotelli-Ravintola Lasaretin Aurorasalissa, osoite Kasarmintie 13, Oulu. Kaupungintalolta on linja-autokuljetus iltajuhalaan. Sunnuntain lounas ja päivien päätöstilaisuus pidetään Maikkulan Kartanossa, osoite Maikkulanrinne 21, Oulu. Maikkulan Kartanoon ja takaisin kaupunkiin on linja-autokuljetus. Majoitus Opaskoulutuspäivien majoitus on järjestetty kahdessa oululaisessa hotellissa. Majoituksen sisältävä opaskoulutuspäiväpaketti ja lisämajoitusvuorokaudet varataan ilmoittautumisen yhteydessä Go Arcticin kautta (opaskoulutuspäivien erikoishintoja ei ole saatavana suoraan hotelleista). Hotelli-Ravintola Lasaretti Kasarmintie 13, Oulu Puh Sokos Hotel Arina Pakkahuoneenkatu 16, Oulu Puh. (08) Pysäköinti ODL Hyvinvointikeskuksen alla on Technopolis Ydinkeskustan ja ODL:n yhteinen pysäköintilaitos, jossa on maksullisia pysäköintipaikkoja. Sisäänajo parkkihalliin on osoitteesta Nummikatu Parkkihallista on kulkuyhteys ODL Hyvinvointikeskukseen ja Wegelius-saliin. Hotelli-Ravintola Lasaretilla on runsaasti maksuttomia pysäköintipaikkoja hotellin välittömässä läheisyydessä. Sokos Hotel Arinalla on maksullisia pysäköintipaikkoja hotellin alla olevassa parkkihallissa, sisäänajo Isokatu 20. Lisäksi hotellin asukkaat voivat pysäköidä maksua vastaan lähistöllä sijaitsevassa Autosaaren pysäköintitalossa, sisäänajo Kauppurienkatu 24. Lisätietoa pysäköinnistä Oulussa on saatavilla osoitteessa:

OULU KESÄN VIIKKO-OHJELMA

OULU KESÄN VIIKKO-OHJELMA MAANANTAI 9:00-12:00 KESÄAAMUN MAASTOPYÖRÄILYRETKI Nauti raikkaasta kesäaamun tuulesta sekä Oulun kaupungin kauniista luonnosta korkealuokkaisen maastopyörän ohjaksissa. Retki lähtee kauppatorilta ja jatkuu

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke Saimaa Geopark valmisteluhanke Geopark Saimaalle -seminaari 4.11. 2014 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi - miksi? Saimaalla on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen

Lisätiedot

Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy.

Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy. Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy. 1 1874 perustettu Hangon kaupunki on pikkukaupunki sanan kaikkein parhaimmassa merkityksessä. Rennosti ylellinen Suomen Etelä tarjoaa kiehtovan historian,

Lisätiedot

OULU KESÄN VIIKKO-OHJELMA

OULU KESÄN VIIKKO-OHJELMA MAANANTAI 13:00-17:00 KANOOTTIRETKI OULUJOKISUISTOSSA (EI OPASTUSTA) Ohjelma alkaa Hietasaaren Vauhtipuistosta, josta saat tarvittavat varusteet, turvallisuusohjeet sekä reittiohjeistukset. Tämän jälkeen

Lisätiedot

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes 1 POHJOIS-KARJALA Geologisia vahvuuksia: Aluetta ei vielä rajattu, useita mahdollisia kohteita; Arkeeinen/ proterotsooinen

Lisätiedot

ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR

ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR Jari Nenonen Geologian päivä 30.08.2014 Rokua Geopark Rokua on Osa pitkää Ilomantsista Ouluun ja Hailuotoon kulkevaa harjujaksoa, joka kerrostui mannerjäätikön sulaessa noin 12

Lisätiedot

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark Suomen ensimmäinen ja Maailman pohjoisin Geopark Rokua Geopark Jäsenyys lokakuussa 2010 Teema: Jääkauden perintö

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava järvialue - esimerkiksi Lonely Planet

Lisätiedot

Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta

Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän puheenjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä Harvaan asutun

Lisätiedot

Yli-Ii. Kierikkikeskus

Yli-Ii. Kierikkikeskus Kierikkikeskus 6000 vuotta matkailua Kierikin historia Ensimmäiset kaivaukset1960 Yliopisto mukaan 1993 Purkajasuon löydöt 1995- Kierikkiprojekti 1996-2001 Kivikauden kylän rakentaminen Päärakennus avattiin

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5. Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava

Lisätiedot

Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! Varmasti viihtyy.

Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! Varmasti viihtyy. Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! Varmasti viihtyy. Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! 1 Majoittuminen Hangosta löytyy monta majoituskohdetta, jotka sopivat leirikoulu ryhmälle. Valitsetko motellin

Lisätiedot

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark Suomen ensimmäinen ja Maailman pohjoisin Geopark Rokua Geopark Jäsenyys lokakuussa 2010, Uudelleenarviointi 2014

Lisätiedot

On siinä omanlaistansa tunnelmaa, kun ympärillä on 100-vuotista historiaa.

On siinä omanlaistansa tunnelmaa, kun ympärillä on 100-vuotista historiaa. On siinä omanlaistansa tunnelmaa, kun ympärillä on 100-vuotista historiaa. www.acravintolat.fi ARTS & CRAFTS RESTAURANTS OY:N ASIAKKAAT VOIVAT NAUTTIA NYKYAJAN MUKAVUUKSISTA MENNEEN AJAN HENGESSÄ. www.acravintolat.fi

Lisätiedot

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi

Lisätiedot

OULU JOULUNAJAN VIIKKO-OHJELMA

OULU JOULUNAJAN VIIKKO-OHJELMA Joulunajan viikko-ohjelma on voimassa 23.12.2011 8.1.2012 PERJANTAI 23.12. / 30.12. / 6.1. 12:00 MOOTTORIKELKKASAFARI ERÄMAAHAN Nauti ulkoilmaelämästä moottorikelkkasafarilla luonnon sydämeen. Reittimme

Lisätiedot

Uudet tuoteaihiot Luvia 23.4. 2014. Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke

Uudet tuoteaihiot Luvia 23.4. 2014. Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Uudet tuoteaihiot Luvia 23.4. 2014 Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Monimuotoiset nykypäivän maatilat - kierros Huittisissa Palvelun tuottajat: maatilat, jotka toimivat matkailualalla + käsityöyrittäjät

Lisätiedot

Luomuviinimatka Andien juurille Chileen & Argentiinaan 23.02. - 07.03.2016

Luomuviinimatka Andien juurille Chileen & Argentiinaan 23.02. - 07.03.2016 Luomuviinimatka Andien juurille Chileen & Argentiinaan 23.02. - 07.03.2016 Chile & Argentiina luomuviinimatka Chile ja Argentiina ovat upeita valtioita, jotka ovat täynnä toinen toistaan loistavampia nähtävyyksiä.

Lisätiedot

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN Pekka Uotila Kulttuuri kyydittää -raportti http://tuottaja2020.metropolia.fi/ KULTTUURITUOTTAJA Välittäjäammatti Kulttuurikokemus, -taito, -asenne ja -tieto Tuotantokokemus,

Lisätiedot

Geomatkailu. Vulkaneifel Geopark, Germany

Geomatkailu. Vulkaneifel Geopark, Germany Vulkaneifel Geopark, Germany North Pennines A.O.N.B. Geopark, Geomatkailu UK Swabian Geopark Alps Harz, Geopark, Germany Germany Geomatkailu on osa maailmanlaajuisesti kasvavaa luontomatkailutrendiä Geomatkailussa

Lisätiedot

K A N S A L L I S M U S E O N

K A N S A L L I S M U S E O N M e t r o p o l i a A M K M u o t o i l u n i n n o v a a t i o p r o j e k t i 2 0 1 5 K A N S A L L I S M U S E O N E e v a T e r ä v ä S i s u s t u s a r k k i t e h t u u r i 1 6. 1 0. 2 0 1 5 B

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Orilammin lomakeskus 19.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Seitsemisen Luontokeskus 18.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Tiedote 19.5.2015 Helsingin taidemuseo uudistuu HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Helsingin taidemuseo HAM avaa uudistuneet tilansa Tennispalatsissa 25.9.2015. Avajaisnäyttelyt sisältävät helsinkiläisten

Lisätiedot

18 JAN SEDERHOLMIN SIJOITTAMAA REIKÄÄ, JA SE ON VASTA ALKUA. KÄÄNNÄ SIVUA JA NÄE LISÄÄ.

18 JAN SEDERHOLMIN SIJOITTAMAA REIKÄÄ, JA SE ON VASTA ALKUA. KÄÄNNÄ SIVUA JA NÄE LISÄÄ. 18 JAN SEDERHOLMIN SIJOITTAMAA REIKÄÄ, JA SE ON VASTA ALKUA. KÄÄNNÄ SIVUA JA NÄE LISÄÄ. PARAS PALVELU 2007 GOLF DIGEST -LEHTI PAY & PLAY PREMIUM Minämäki Aura Masku Naantali Kultaranta Golf Turku Sauvo

Lisätiedot

Visbyn risteily Silja Europalla. Lähdöt 17.-19.7 ja 24.-26.7.2016

Visbyn risteily Silja Europalla. Lähdöt 17.-19.7 ja 24.-26.7.2016 Visbyn risteily Silja Europalla Lähdöt 17.-19.7 ja 24.-26.7.2016 Visby on kaupunki ja maineensa veroinen. Täällä kävijän hurmaavat sen matalat, ruusuihin peittyvät talot, sen korkeat tornit, varjoisat

Lisätiedot

Hei, sinä vuoden 2016 rippikoululainen!

Hei, sinä vuoden 2016 rippikoululainen! Hei, sinä vuoden 2016 rippikoululainen! Tuntuuko siltä, että rippikouluusi on vielä valovuoden mittainen matka? Todellisuudessa rippikoulusi alkuun ei ole kovinkaan pitkä aika. Kaikki rippikouluryhmät

Lisätiedot

Melontaretket Aurajoella Aurajokimelonta 20 vuotta! 2011 2.-3.7. 29.5. 27.8. YÖMELONTA AURAJOKIMELONTA KEVÄTMELONTA Aurajoen opastuskeskus Myllärintalo avoinna 1.6.-31.8.2011, talviaikaan tilauksesta Tervetuloa!

Lisätiedot

Lapland Hotel Sirkantähden viikko-ohjelma 11.1. 15.4.2016

Lapland Hotel Sirkantähden viikko-ohjelma 11.1. 15.4.2016 Lapland Hotel Sirkantähden viikko-ohjelma 11.1. 15.4.2016 Lapland Hotel Sirkantähden talven viikko-ohjelmassa nautitaan luonnon rauhasta, uusista kokemuksista, yhdessä tekemisestä ja Lapin tarinoista!

Lisätiedot

SUOMI Graafinen ohjeistus

SUOMI Graafinen ohjeistus SUOMI ohjeistus ovellukset. inen värilogo valkoisena juhla-asussaan. värinen. inari.fi Inari on Suomen suurin kunta. Sen voimavara on mahtava luonto, josta voi olla aidosti ylpeä. Inarin helmi ja aarreaitta

Lisätiedot

Tervetuloa! Varkauden-Pieksämäen seutu. Sisältö:

Tervetuloa! Varkauden-Pieksämäen seutu. Sisältö: Varkauden-Pieksämäen seutu Sisältö: Tervetuloa! Tule kokemaan iloisia hetkiä Savon sydämeen! Täällä voit nauttia kiireettömästä yhdessäolosta perheesi kanssa tai osallistua elämyksellisiin aktiviteetteihin.

Lisätiedot

Retket BARNLEK 2014 Islanti 5. - 13. HEINÄKUUTA. 2013-9-30 Jorgen Bendt Pedersen Katarina Westerholm

Retket BARNLEK 2014 Islanti 5. - 13. HEINÄKUUTA. 2013-9-30 Jorgen Bendt Pedersen Katarina Westerholm Retket BARNLEK 2014 Islanti 5. - 13. HEINÄKUUTA 2013-9-30 Jorgen Bendt Pedersen Katarina Westerholm Retki nro 1. Reykjavík - pääkaupungin kiertoajelu Opastettu kierros Reykjavikissa. Retken pituus n. 2,5

Lisätiedot

MUSEON AVAIN. Satakunnan Museo

MUSEON AVAIN. Satakunnan Museo MUSEON AVAIN Satakunnan Museo Marraskuu 2013 MIKÄ ON MUSEON AVAIN? Museon avain on Satakunnan Museon etukortti yrityksille ja yhteisöille. Museon avaimella saat käyttöösi lukuisia etuja ja mahdollisuuden

Lisätiedot

Sauna from Finland -konsepti 9/2009

Sauna from Finland -konsepti 9/2009 Sauna from Finland -konsepti 9/2009 Monta ulottuvuutta Saunominen tutussa ympäristössä arkinen, toistuva, puhdistauminen Suvi-illan saunominen järven rannassa ihanne, luksusta, rentoutuminen Saunominen

Lisätiedot

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010

Lisätiedot

Pursialan ekoteollisuuspuisto ja Mikkelipuisto. Hannele Hynninen elinkeinoasiamies

Pursialan ekoteollisuuspuisto ja Mikkelipuisto. Hannele Hynninen elinkeinoasiamies Pursialan ekoteollisuuspuisto ja Mikkelipuisto Hannele Hynninen elinkeinoasiamies Mikkelin sijainti MIKKELIPUISTO www.mikkelipuisto.fi Mikkelipuisto Sijaitsee Mikkelin keskustan välittömässä läheisyydessä.

Lisätiedot

OHJELMAA KOLILLA HIIHTOLOMAVIIKOILLA 8-10 (2011)

OHJELMAA KOLILLA HIIHTOLOMAVIIKOILLA 8-10 (2011) OHJELMAA KOLILLA HIIHTOLOMAVIIKOILLA 8-10 (2011) Maanantai (huom. pienille lapsille omat haalarit mukaan). Henkilömäärä 4-50. Kesto 2-3h. Korpisoturi Oy. Ilmoittautuminen edellisenä päivänä klo 16.00 Sokos

Lisätiedot

Lähde kanssamme ikimuistoiselle luomuviinimatkalle Chileen & Argentiinaan 19.02. - 05.03.2016

Lähde kanssamme ikimuistoiselle luomuviinimatkalle Chileen & Argentiinaan 19.02. - 05.03.2016 Lähde kanssamme ikimuistoiselle luomuviinimatkalle Chileen & Argentiinaan 19.02. - 05.03.2016 Chile & Argentiina luomuviinimatka Chile ja Argentiina ovat upeita valtioita, jotka ovat täynnä toinen toistaan

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

Sijoitu Kempeleeseen

Sijoitu Kempeleeseen Sijoitu Kempeleeseen Kempeleessä olet Pohjois-Suomen paalupaikalla Kempele sijaitsee keskellä 250 000 asukkaan kaupunkiseutua, kymmenen kilometrin päässä Oulusta. Lähellä on matkustajamääriltään Suomen

Lisätiedot

Opastetilaisuus 8.10.2014. Kankirautavarasto, Mathildedal Yhteenveto

Opastetilaisuus 8.10.2014. Kankirautavarasto, Mathildedal Yhteenveto Opastetilaisuus 8.10.2014 Kankirautavarasto, Mathildedal Yhteenveto Teijon kansallispuistosta kasvun eväät hanke 2014-2015 Opastetilaisuuden yhteenveto 8.10.2014 Tilaisuudessa keskusteltiin saavutettavuudesta

Lisätiedot

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari 01 ostari on osa sujuvaa arkea riittävä, nopea ja helppo. 02 sijaitsee lähellä ihmisiä, harrastuksia ja kulkureittejä. 03 vahva ja vakiintunut kauppapaikka

Lisätiedot

Kahvitarjoilu auditorion aulassa, tutustuminen maakunnan matkailuhankkeisiin

Kahvitarjoilu auditorion aulassa, tutustuminen maakunnan matkailuhankkeisiin Tilaisuuden avaus; Tuomo Tahvanainen, toimialajohtaja, Kainuun Etu Oy Kainuun matkailu 2012 tilastojen valossa Pohjola-Arctic yhteistyo : kokemukset ja tulevaisuus Laatutonni 2020 laatutonnin uusi tuleminen

Lisätiedot

Matkailijat Keski-Suomessa

Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijamäärät Keski-Suomessa: kotimaa & ulkomaat Mistä kotimaan matkailijat tulevat ja keitä he ovat Ulkomaiset matkailijat: venäläinen matkailija eurooppalainen moderni humanisti

Lisätiedot

Säästöpankkiryhmän strategia 2012. Tavoite: huomattavasti merkittävämpi finanssialan toimija vuonna 2020

Säästöpankkiryhmän strategia 2012. Tavoite: huomattavasti merkittävämpi finanssialan toimija vuonna 2020 Säästöpankkiryhmän strategia 2012 Tavoite: huomattavasti merkittävämpi finanssialan toimija vuonna 2020 Missiomme nousee juuristamme Missio Säästöpankit edistävät säästäväisyyttä ja asiakkaidensa taloudellista

Lisätiedot

Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism

Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism 2nd International Conference on Urban Marketing Cities by the Water: Images Real and Virtual Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism Soila Palviainen Esityksen sisältö: määrittelyjä

Lisätiedot

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Hyvä jäsenyhdistys ja tukipiiri, tapaamme toukokuussa Tampereella!

Hyvä jäsenyhdistys ja tukipiiri, tapaamme toukokuussa Tampereella! Kehitysvammaisten tukiliitto ry:n liittokokous 2013, Hyvä jäsenyhdistys ja tukipiiri, tapaamme toukokuussa Tampereella! Toimitamme tällä kirjeellä teille liittokokouskutsun, tarvittavat asiakirjat ja tiedot

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Kutsu unkarinvizslojen mestaruuskokeeseen ja vizslamaiseen viikonloppuun 12. 14.10.2012. sekä. spinone-vizslat haasteotteluun 14.10.

Kutsu unkarinvizslojen mestaruuskokeeseen ja vizslamaiseen viikonloppuun 12. 14.10.2012. sekä. spinone-vizslat haasteotteluun 14.10. Kutsu unkarinvizslojen mestaruuskokeeseen ja vizslamaiseen viikonloppuun 12. 14.10.2012 sekä spinone-vizslat haasteotteluun 14.10.2012 Vizslamestaruuskoe 13.10.2012 Viime vuonna aloitetun perinteen mukaisesti

Lisätiedot

HYVINKIN Kiertoajelu Riikassa Latvian maataloustuotannon esittely Seminaarin osallistujien esittäytyminen ja odotukset

HYVINKIN Kiertoajelu Riikassa Latvian maataloustuotannon esittely Seminaarin osallistujien esittäytyminen ja odotukset Hyvät maitotilayrittäjät Tervetuloa Perinteisen LaatuKlubin 10-vuotisjuhlaseminaariin Riikaan Aika Tiistai torstai 29.11. - 1.12.2011 Paikka Riika, Latvia, Kylpylähotelli Radisson Blu Hotel Latvija Seminaarissa

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Taidetoimijoiden ja taiteilijoiden yhteistyön kehittäminen sekä alueellisella että kansainvälisellä tasolla 2. Taidemuseon merkityksen kasvattaminen

Lisätiedot

Kesä 2015 elävää historiaa joka päivä!

Kesä 2015 elävää historiaa joka päivä! TALOMUSEO GLIMS Kesä 2015 elävää historiaa joka päivä! Kuva: Olli Hakamies Glimsintie 1, Espoo (Jorvin sairaalan vieressä) www.espoonkaupunginmuseo.fi TALOMUSEO GLIMS Glimsintie 1, 02740 Espoo (Jorvin

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2015 Sukuseura Kiteen Matikaiset r.y..

JÄSENTIEDOTE 2015 Sukuseura Kiteen Matikaiset r.y.. Kuva: YLE Etelä-Karjala TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu KITEEN SUKUSEUROJEN YHTEINEN KYLPYLÄVIIKONLOPPU...2 SYKSYN KAHVITILAISUUDELLE JATKOA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA...3 JUHLAVUOSI 2016...4 MUUTTUNEISTA

Lisätiedot

SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007. Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007. Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008

SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007. Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007. Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008 SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007 Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007 Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008 Sekakuoroliitto järjestää perinteiset Sekakuoropäivät ensi maaliskuussa Helsingissä. Tapahtuma alkaa lauantaina

Lisätiedot

KAJAANIN KAMPUS PÄÄRAKENNUS SEMINAARINKATU 2

KAJAANIN KAMPUS PÄÄRAKENNUS SEMINAARINKATU 2 KAJAANIN KAMPUS PÄÄRAKENNUS SEMINAARINKATU 2 2 Yrittäjän Kajaani Kajaani on kehittyvä yrityskaupunki sekä vireä kulttuuri- ja urheilukaupunki. Se on valittu suurista kaupungeista ja maakuntakeskuksista

Lisätiedot

Täydellinen loma Lapissa

Täydellinen loma Lapissa Täydellinen loma Lapissa Ainutlaatuinen palvelukonsepti kokoaa saman katon alle kaksi viihtyisää ja tasokasta hotellia sekä Kokousja kongressi keskus Levi Summitin palveluineen ja näyttelyineen. Suomen

Lisätiedot

Lasten museokesä 2013

Lasten museokesä 2013 Lasten museokesä 2013 Museoiden kesä on täynnä tapahtumia, ja moni niistä on tarkoitettu erityisesti lapsille. Haluaisitko kehrätä, oppia vanhan ajan valokuvauksesta ja otattaa itsestäsi visiittikorttikuvan

Lisätiedot

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 TAUSTAA 2 3 VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU Juhlavuoden valtakunnallinen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2014. Keväällä 2015 alueinfot maakuntien liittojen

Lisätiedot

TUL:n Valtakunnallinen Veteraanipäivä 2.-3.6.2008 Seinäjoella

TUL:n Valtakunnallinen Veteraanipäivä 2.-3.6.2008 Seinäjoella TUL:n Valtakunnallinen Veteraanipäivä 2.-3.6.2008 Seinäjoella TUL:n Pohjanmaan piiri isännöö kesäkuun alussa pirettäviä veteraanipäiviä uimahalliurheilutaloon, areenan ja torin lähiympäristössä. Ohjelmassa

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

KAJAANIN KAMPUS KIRJASTORAKENNUS SEMINAARINKATU 2

KAJAANIN KAMPUS KIRJASTORAKENNUS SEMINAARINKATU 2 KAJAANIN KAMPUS KIRJASTORAKENNUS SEMINAARINKATU 2 2 Yrittäjän Kajaani Kajaani on kehittyvä yrityskaupunki sekä vireä kulttuuri- ja urheilukaupunki. Se on valittu suurista kaupungeista ja maakuntakeskuksista

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

Carmen Brecheis Michelle Cheng Johanna Järvelä Anna Kantanen

Carmen Brecheis Michelle Cheng Johanna Järvelä Anna Kantanen Carmen Brecheis Michelle Cheng Johanna Järvelä Anna Kantanen Onko Villa Breda koti vai laitos? Tietysti sen pitäisi olla koti! avulias persoonallinen lepoa-antava kutsuva interaktiivinen active aktiivinen?

Lisätiedot

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi MATKAILUSATSAUKSET 2015 Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi Miksi aasia? 2 Matkailuelinkeinon toimintasuunnitelma Määrittellään visio, siitä missä voimme

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/2014 1 (11) Siikasali, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Sepänkatu 20 (käynti Nummik.), 1. krs

POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/2014 1 (11) Siikasali, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Sepänkatu 20 (käynti Nummik.), 1. krs POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/2014 1 (11) Matkailun kehittämistoimikunta Aika 04.02.2014 klo 10:00-16:00 Paikka Siikasali, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Sepänkatu 20 (käynti Nummik.), 1. krs Läsnä

Lisätiedot

syksy 2015 kevät 2014

syksy 2015 kevät 2014 syksy 2015 kevät 2014 Kuva Keimiöltä 2014 /Helmi Neuvonen Vuoden tunnus: Armo tulkoon kaikkien niiden osaksi, jotka rakastavat Herraamme Jeesusta Kristusta, armo ja katoamattomuus. Ef. 6:24 Hyvä NNKY-väki

Lisätiedot

JCI WORLD CONGRESS 2015

JCI WORLD CONGRESS 2015 Japani kutsuu Lähde Nuorkauppakamarien maailmankokoukseen ja tutustu samalla lumoavaan Kiotoon ja Okinawan trooppisiin saariin! Yhteistyössä Suomen Nuorkauppakamarit ja SMT. Tarjolla on kuusi erilaista

Lisätiedot

Rovaniemi Lapin pääkaupunki

Rovaniemi Lapin pääkaupunki Rovaniemi Lapin pääkaupunki Asukasmäärä ylitti 60 000 vuonna 2010, 31.12.2011 yht. 60 626 asukasta Lisäksi tuhansia opiskelijoita 2,3 % väestöstä maahanmuuttajia, 89 eri kansallisuutta Kaupungin pinta-ala

Lisätiedot

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Lapland The North of Finland Matkailun imagomarkkinointi 8.5.2014 Eteläisen Suomen matkailuyhteistyöpaja II Hanna-Mari Pyry Talvensaari 2 Agenda Lapland

Lisätiedot

VETURI vie vertaisohjauksen uusiin maisemiin! VETURI V

VETURI vie vertaisohjauksen uusiin maisemiin! VETURI V VETURI vie vertaisohjauksen uusiin maisemiin! VETURI V Vertaistuutoritapaaminen Kurussa 7.-8.4.2006 VETURI V Vertaistuutoritapaaminen sivu 2/6 VETURI V on viides -hankkeen * Vertaistuutorointi-työrenkaan

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016

PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016 PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016 TERVETULOA KONKKARONKKAAN! Porvoon museon työpajatoiminta keväällä 2016 Holmin talon alakerrassa avautui maaliskuussa 2014 kokeellinen työpajatila - KONKKARONKKA. Uusissa

Lisätiedot

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Siikaniemi 26. 27.10. 2010 Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Salpausselän haasteet ja mahdollisuudet Mari Aartolahti http://fi.wikipedia.org/wiki/salpaussel%c3%a4t Salpausselät Salpausselät

Lisätiedot

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorum Imatra 17.11.2011 Liisa Hentinen Liisa Matkailun Hentinen, MEK edisämiskeskus 1 Matkailun globaalit päävetovoimatekijät - kulttuuri (laajasti

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung

Lisätiedot

Minulle on suuri ilo toivottaa Teidät kaikki oikein lämpimästi tervetulleeksi Rovaniemelle viettämään Talvipäiviä.

Minulle on suuri ilo toivottaa Teidät kaikki oikein lämpimästi tervetulleeksi Rovaniemelle viettämään Talvipäiviä. TALVIPÄIVÄT ROVANIEMELLÄ 12. 14.4.2013 Talvipäivien suojelijan tervehdys Rakkaat Jyty Ystävät, Minulle on suuri ilo toivottaa Teidät kaikki oikein lämpimästi tervetulleeksi Rovaniemelle viettämään Talvipäiviä.

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Visbyn risteily Helsingistä

Visbyn risteily Helsingistä Visbyn risteily Helsingistä Reitti: Karstula-Äänekoski-Jyväskylä-Jämsä (menoon mahdollista saada liityntäkuljetukset myös Keuruulta ja Petäjävedeltä -> kysy lisää toimistoistamme!) Lähdöt: 3.7 ja 24.7

Lisätiedot

Kalastusmatka Malesian Borneoon 8-27.10.2015

Kalastusmatka Malesian Borneoon 8-27.10.2015 Kalastusmatka Malesian Borneoon 8-27.10.2015 Unelmamatka Kaukoitään niille, jotka pitävät kalastuksesta ja yleensä luonnossa liikkumisesta! Kalastusmuotoina ovat vetouistelu ja pohjaonginta. Varaa ja maksa

Lisätiedot

Espoon Maanpuolustusnaiset ry Jäsentiedote 1/2016

Espoon Maanpuolustusnaiset ry Jäsentiedote 1/2016 Espoon Maanpuolustusnaiset ry Jäsentiedote 1/2016 Hyvä Maanpuolustusnainen Tähän jäsentiedotteeseemme on kerätty muut kevätkauden tapahtumat. Jos et löydä etsimääsi maanpuolustustoimintaa tästä jäsentiedotteesta,

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Aloitamme illan luennolla Kodin ja asuinalueen turvallisuus, jonka tulee pitämään Espoon poliisilaitokselta Elina Hännikäinen.

Aloitamme illan luennolla Kodin ja asuinalueen turvallisuus, jonka tulee pitämään Espoon poliisilaitokselta Elina Hännikäinen. TIEDOTE 1/2008 KEVÄTKOKOUSKUTSU Laaksolahden huvilayhdistys ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään maanantaina 31.3.2008 klo 18.30 Laaksolahden monitoimitalossa (Lähdepurontie 2). Kokouksessa käsitellään

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi Uusi suunta Juurien tunteminen tekee vahvaksi Arja Saijonmaa Arja Saijonmaa on suomalaisen saunan lähettiläs ja suuren suosion saavuttaneen Sauna kirjan kirjoittaja. Voimansa hän ammentaa kuulaasta järvimaisemasta

Lisätiedot

Tervetuloa Ryhmänohjaajien valmennusviikonvaihteeseen

Tervetuloa Ryhmänohjaajien valmennusviikonvaihteeseen Ryhmänohjaakurssi Peurunka Laukaa 11.-13.4.2014 www.seurakuntaopisto.fi Tervetuloa Ryhmänohjaajien valmennusviikonvaihteeseen Peurungan kylpylään Laukaaseen 11.-13.4.2014 Sielunhoidon kouluttaja Saara

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015

Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015 Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015 Tämä matka on tehty ennenkin. Se oli niin hyvä että pyysimme Leo Baskinia järjestämään matkan uudelleen. Tämä on tosi Savusaunafaneille. Matalle mahtuu vain

Lisätiedot

Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla

Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla 51 vuotias, naimisissa, 4 lasta ja 4 lastenlasta harrastuksena golf, penkkiurheilu, kokkailu ja TYÖ kokenut matkailun gona: kapakkatausta Sokos Hotels ketjussa

Lisätiedot