TAHTO. Kiitos hyvästä ruoasta Vuoden 2013 kulttuuritunnustuspalkinnon sai Chef de Cuisine Oula Hänninen. Keskustelua ja yhteistyötä 16

Transkriptio

1 TAHTO HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI Kiitos hyvästä ruoasta Vuoden 2013 kulttuuritunnustuspalkinnon sai Chef de Cuisine Oula Hänninen Keskustelua ja yhteistyötä 16 Hauskuus ja yhdessä tekeminen synnyttivät Häme-ohjelman 4 6 HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 1

2 HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI Julkaisija Hämeen liitto Niittykatu 5, Hämeenlinna puh. (03) fax (03) sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@hame.fi Osoitteenmuutokset: hameenliitto@hame.fi Kannen kuva: Elisa Putti Sisällys Järkeä, siis hitautta... 3 Hauskuus ja yhdessä tekeminen synnyttivät Häme-ohjelman...5 Kiitos hyvästä ruoasta...6 Maakuntakaava ohjaa ja edistää Sujuvat matkat turvallisesti...8 Kohennus alkoi valtatie kakkoselta HFP-liikennekäytävä tähtää pitkälle tulevaisuuteen....9 Tonnitolkulla kalaa!...10 Kalastusinfoa Vanajaveden reitille...12 Onni muuttaa!...13 HAMK toteuttaa Häme-ohjelmaa ruohonjuuritasolla...14 Luonnonvara-ala on Kanta-Hämeen juttu! Keskustelua ja yhteistyötä Opiskelua avoimesti Riihimäellä ja Forssassa...18 Hämeen liitto juhli 60-vuotista historiaansa...20 Uusi vanhuspalvelulaki puhutti vanhusneuvostojen seminaarissa...21 Lähiruokamaakuntana mukana Herkkujen Suomessa HOC avoimen yhteistyön ja yhdessä tekemisen toimintatapana Kotikulmien kuulumisia...24 Kanta-Hämeen edunvalvontaverkosto käynnistyi...26 Kirkkaasti lasitaiteen maakunta I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI

3 Järkeä, siis hitautta PÄÄKIRJOITUS Eräs pinttyneimmistä hämäläisyyteen liitetyistä mielikuvista on hitaus. Tähän olen törmännyt toistuvasti myös kuluneen ensimmäisen vuoden aikana maakuntajohtajan tehtävässä. Mitä hämäläinen hitaus sitten on, jos sellaista ylipäänsä on olemassa? Parhaan vastauksen on antanut hattulalainen kirjailija ja filosofi Eero Ojanen. Hämeen liiton 50-vuotisjuhlan puheessaan 2003 hän sanoi: Mitä hullummaksi maailman muutos menee, sitä kipeämmin tarvitaan mukaan myös jonkinlaista järkeä, siis hitautta. Järjeksi ymmärretty hitaus olkoon siis hämäläisten ja miksei myös Hämeen liiton tavaramerkkinä! Tänä syksynä puolestaan juhlistimme liittomme 60-vuotista taivalta. Perustettiinhan ajanlaskumme alkujuuri eli Kanta-Hämeen aluesuunnitteluyhdistys vuonna Sen jälkeen vettä on virrannut Vanajassa ja Loimijoessa runsaasti. Organisaatiot ovat muuttuneet aluehallinnon yleisen kehityksen ja hämäläisten tarpeiden mukaan. Mutta itse hämäläisyys ei elä normeissa tai rakenteissa, vaan mielissä ja asenteissa. Hämäläisyyttä tänään on tietoisuus omista vahvuuksistamme ja niiden kytkeytyminen suomalaisen sivistyksen, kulttuurin ja elämänmuotojen alkujuuriin, vuosisatojen ja -tuhansien taakse. Hämäläisyyttä on toimia moninaisessa kansallisessa ja kansainvälisessä vuorovaikutuksessa keskellä maamme kehittyviä kasvukäytäviä. Pyrimme tarjoamaan hyvän elämän eväitä; monipuolista asumista, kestävää rinnakkaiseloa luonnon kanssa, työtä ja teollisuutta, yrittämisen mahdollisuuksia sekä kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tässä myös Hämeen liitolla riittää työtä Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen seuduista jäsentyvässä Kanta-Hämeen maakunnassa. Tehtävänämme on huolehtia aluekehitysviranomaisena koko maakuntamme kehittymisestä tiiviissä yhteistyössä jäsenkuntiemme ja muiden toimijoiden kanssa, linjata alueidenkäyttöä maakuntakaavoituksella pitkälle tulevaisuuteen sekä toimia alueemme edunvalvojana mitä moninaisimmilla foorumeilla ja verkostoissa. Kuluvan vuoden tärkein tehtävämme on ollut valmistella tulevan aluekehittämisen kansallisen ja EU-ohjelmakauden askelmerkit. Ne on kiteytetty Häme-ohjelmaan, jota tässäkin lehdessä käsitellään. Se on valmisteltu parhaalla järjellämme varsin laajassa vuorovaikutuksessa maakuntavaltuustossamme kansanvaltaisesti hyväksyttäväksi. Häme-ohjelmassa sanat ovat tekoja: kysymys on lakisääteisestä ohjausasiakirjasta, jonka toteutumista eri viranomaiset ja toivottavasti muutkin tahot osaltaan edistävät. Ajat ovat haastavat. Nyt tarvitaan itseluottamusta, toisiimme luottamista ja ennen kaikkea järkeä! Timo Reina Maakuntajohtaja HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 3

4 4 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI

5 HAUSKUUS JA YHDESSÄ TEKEMINEN synnyttivät Häme-ohjelman Teksti: Tia Yliskylä Kanta-Hämeen maakuntaohjelman valmistelua leimasi myönteinen ilmapiiri. Olemme selvästi tehneet yhteistä työtä. Positiivinen yhdessä tekemisen henki on ollut voimakas, Hämeen liiton kehittämisjohtaja Matti Lipsanen iloitsi. Häme-ohjelmaa valmisteltiin kuluvan vuoden aikana erilaisissa työpajoissa. Merkittävän panoksen tähän työhön antoi kehittäjäverkosto HämePro. Kyseessä on valtakunnallisesti ainutlaatuinen ryhmä, johon kuuluu yli 30 Kanta-Hämeen keskeistä kehittäjää. HämePro on toiminut aktiivisesti vuodesta Vuorovaikutus lisäsi ymmärrystä HämePron jäsenistä Kirsi Aaltio on Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja. Häme-ohjelmaa valmisteltiin erittäin rakentavassa yhteistyön hengessä. Työpajat lisäsivät vuorovaikutusta: ihmiset kuuntelivat toisiaan ja syntyi aitoa luottamusta ja ymmärrystä, Aaltio sanoi. Maakuntaohjelman kärki-ideat on tiivistetty viiteen toimintalinjaan, jotka perustuvat Kanta-Hämeen vahvuuksiin. Kärki-ideoissa nähdään todellista kasvuja kehityspotentiaalia. Viisi kärkeä ovat kasvukäytävät ja saavutettavuus, asuminen ja hyvinvointi, biotalous ja luonnonvarojen kestävä käyttö, valmistavan teollisuuden mahdollisuudet sekä kansainvälistyminen ja vetovoima. Kirsi Aaltio näki elinkeinoelämän kannalta positiivisena, että kansainvälisyys ja vetovoima nousivat kärkiteemojen joukkoon. Jatkossa olisi hyvä, jos yritykset osallistuisivat suoraan valmistelutyöhön. Se edesauttaisi yritysten konkreettisten haasteiden ymmärtämistä. Hauskuutta ja leikittelyä Kehittämiskonsultit Ilkka Mäkitalo ja Matti Hirvanen johdattelivat Häme- Kun järkipuheesta päästetään irti, syntyy jotain uutta ja hyödyllistä. Pron väkeä uudenlaisiin työskentelytapoihin. He kiittelivät HämePron aktiivisuutta. Olemme nähneet monenlaista maakunnallista yhteistyötä ja yllätyimme siitä, miten hyvä henki täällä oli, Matti Hirvanen sanoi. HämeProta ohjattiin spontaaniin työskentelytapaan. Annoimme ohjenuoraksi hauskuuden ja leikittelevyyden. Sillä tavalla saatiin aikaan pitkälle kantavia muistijälkiä, Ilkka Mäkitalo kertoi. Hänen mukaansa kehittämistyöpajoissa ajaudutaan helposti niin sanottuun järkipuheeseen, joka ei kannusta luovuuteen. Kun siitä päästetään irti, syntyy jotain uutta ja hyödyllistä. Häme-ohjelman työpajoissa etsittiin kärki-ideoiden lisäksi hämäläistä toimintatapaa. Sen määritteli osuvasti Hämeen maakuntajohtaja Timo Reina. Häme-ohjelmassa sanat ovat tekoja, hän sanoi. Maakuntavaltuusto käsitteli Hämeohjelman 25. marraskuuta. Päätökset ja Häme-ohjelma löytyvät Hämeen liiton verkkosivuilta osoitteesta HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 5

6 Kiitos hyvästä ruoasta Vuoden 2013 kulttuuritunnustuspalkinnon sai Chef de Cuisine Oula Hänninen. Teksti ja kuva: Tia Yliskylä Oula Hännistä hymyilyttää. Hän on ensimmäinen ruoka-ammattilainen, joka palkitaan Hämeen liiton kulttuuritunnustuspalkinnolla. On hienoa huomata, että ruoka on saavuttanut tällaisen, arvostetun aseman. Ruokahan on kulttuuria parhaimmillaan, Hänninen sanoo. Katisten Kartanon Chef de Cuisine on innoissaan ruoan merkityksen kasvamisesta. Suomalaiset ovat nykyään hyvin kiinnostuneita siitä, mitä he syövät. Ruokavalio voi myös olla osa identiteettiä ja arvomaailmaa. Hänninen iloitsee uudesta sukupolvesta, joka on kiinnostunut ruoanlaitosta sekä raaka-aineiden laadusta ja alkuperästä. Samaan aikaan suurilla ikäluokilla on aikaisempaa enemmän varaa panostaa ruokaan. Ympyrä sulkeutuu nyt molemmista päistä, ja se on edesauttanut ruokakulttuurimme kehitystä ja arvonnousua. Raaka-aineet tutuilta tuottajilta Hämeen liiton kulttuuritunnustuspalkintoja on jaettu vuodesta 1991 lähtien. Palkintoraati kiitteli Hännistä etenkin Hämeen esille tuomisesta lähiruoka- ja ruokakulttuurimaakuntana. Lähiruoka onkin tärkeässä roolissa Hännisen työpaikassa Katisten Kartanossa. Muun muassa riistaeläimet ovat pääasiassa peräisin lähiseudulta, samoin kalat ja vihannekset. Käytämme lähiruokaa aina kun siinä on järkeä. Olennaista on, että tunnemme tuottajat, eli tiedämme, miten raaka-aine on tuotettu. Lähiruoalla ei ole arvoa, jos laatu on huono. Oula Hänninen kehottaa suomalaisia arvostamaan kotimaisia raaka-aineita ja reseptejä. Ettei aina tarvitse jonkun tulla maailman ääristä asti kertomaan, että mustikka on hyvä juttu. Meidän pitäisi olla nöyrästi ylpeitä siitä, mitä teemme. Keittiössä ei huudeta Oula Hänninen sanoo tienneensä jo yläkoulussa, että hänestä tulee kokki. Lapsuudenkodissa ruokaa sai tehdä niin usein kuin halusi. Leipominen olikin Oulan ja hänen veljensä lempipuuhaa. Hänninen on kotoisin Hämeenlinnasta. Hän on soppakauhan lisäksi lahjakas jääkiekkomailan varressa. Luistimet jäivät kuitenkin kakkoseksi kilpailussa ravintolakoulua vastaan. Keittiössä Oula on hyvällä tuulella. Meillä on Katisten Kartanossa erittäin hyvä fiilis. Täällä ei huudeta kuten Hell s Kitchenissä. En usko sellaiseen räyhäämiseen. Hyvä tunnelma tuo paremman lopputuloksen. Toinen hyvän ruoan tae on oma maku. Oula valmistaa vain sellaista ruokaa, jota tykkää itsekin syödä. En koskaan tarjoa muille sellaista ruokaa, mistä en itse diggaa. FAKTA Mikä on kulttuuritunnustuspalkinto? Kulttuuritunnustuspalkinto on Hämeen liiton vuosittain myöntämä palkinto kulttuurin saralla ansioituneelle maakunnassamme asuvalle ja / tai työskentelevälle henkilölle tai ryhmälle. Palkinnon avulla halutaan nostaa esiin erityisen innovatiivisesti toteutettua kulttuuritoimintaa tai töitä. Perusteena voi olla joko Kanta- Hämeen maakunnassa tehty mainittava kulttuuriteko tai maakunnan kulttuurin hyväksi tehty työ. Palkittavan / palkittavien tulee asua ja / tai työskennellä maakunnan alueella tai olla syntyjään Kanta-Hämeestä. Myönnetty jo vuodesta 1991 saakka. Saaja voi olla joko yksityinen henkilö tai ryhmä. Saajan valitsee Hämeen maakuntahallitus. FAKTA Katso video netissä: Kuka? Oula Hänninen, 35, Katisten Kartanon keittiömestari. Asuu Hämeenlinnan Eteläisissä vaimon ja kolmen lapsen kanssa. Tv:stä tuttu Huomenta Suomen Makuja -ohjelmasta. Palkittu huippukokki, Suomen kokkimaajoukkueessa vuosina Vuoden Kokki -kilpailun kolmas. Työskennellyt muun muassa Ravintola G.W. Sundmansissa, Ravintola Sipulissa ja Ravintola Mekassa. 6 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI

7 Oula Hänninen on työskennellyt monissa huippuravintoloissa ja alan kouluttajana. HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 7

8 Maakuntakaava ohjaa ja edistää Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa. Se sisältää kartalla esitettävän kuvauksen alueiden käytöstä ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen periaatteista. Maakuntakaavassa ratkaistaan valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät alueiden käyttöön liittyvät kysymykset. Maakuntakaava ohjaa kuntien yleis- ja asemakaavoitusta ja viranomaisten muuta alueiden käyttöä koskevaa suunnittelua. Viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa maakuntakaava huomioon ja myös pyrkiä edistämään kaavan toteuttamista. Maakuntakaavan laatimisesta vastaa aina maakunnan liitto ja sen hyväksyy maakuntavaltuusto. Kaavan vahvistaa ympäristöministeriö, minkä jälkeen se saa lainvoiman. Maakuntakaavoitus etenee Kanta-Hämeen vuodelta 2006 olevaa maakuntakaavaa uusitaan parhaillaan osakaavoina eli ns. vaihemaakuntakaavoina. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikkea ei uusita kerralla vaan kukin vaihemaakuntakaava sisältää vain tiettyjä maankäyttömuotoja. Ensimmäisessä vaiheessa, vuoden 2012 kesäkuussa maakuntavaltuuston hyväksymässä 1. vaihemaakuntakaavassa ajantasaistettiin asumisen ja elinkeinojen maakunnalliset aluevaraukset. Vuonna 2013 käynnistettiin 2. vaihemaakuntakaavan valmistelu. Siinä paneudutaan erityisesti luonnonvarakysymyksiin, kuten tuulivoimaan ja soiden maankäyttöön. Liikenteen kysymykset sisältyvät molempiin niin ensimmäiseen kuin toiseenkin vaihemaakuntakaavaan. Lisätiedot suunnittelujohtaja Heikki Pusa, Tietoa maakuntakaavoituksen ajantasaisesta tilanteesta löytyy Hämeen liiton internet-sivuilta: hameenliitto.fi Sujuvat matkat turvallisesti Arjen sujuvat matkat ja liikenneturvallisuus ovat keskiössä tuoreessa Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa. Ihmisten liikkuminen perustuu Kanta-Hämeessä suurelta osin henkilöauton käyttöön. Henkilöautoilun osuus matkoista on maakuntatasolla hieman valtakunnallista keskiarvoa korkeampi, noin 58 %. Pyöräilyn osuus kaikista matkoista on noin 16 %, jalankulun 15 % ja joukkoliikenteen osuus 5 %:n tasoa. Keskimäärin Kanta-Hämeessä asuvat tekevät noin 3,2 matkaa vuorokaudessa. Tiedot perustuvat liikennejärjestelmätyön yhteydessä tehtyyn kansalaiskyselyyn. Tärkeätä on, että liikennejärjestelmä tukee maakunnan kestävää kasvua, parantaa arjen toimivuutta ja turvallisuutta sekä varmistaa maakunnan hyvän saavutettavuuden, korostaa Hämeen liiton suunnittelujohtaja Heikki Pusa. Kanta-Hämeessä käytetään vuosittain tiestön ylläpitoon ja kunnossapitoon noin miljoonaa euroa. Rahoitusraami on kokoajan kiristymässä. Vaarana on, että vuosikymmeninä rakennettu liikenneverkko rapistuu koska tarvittavia korjausinvestointeja ei kyetä tekemään. Tästä syystä Pusan mukaan suunnitelmassa asetetaan erityistä painoa nykyverkon ylläpidolle ja sen nykyistä tehokkaammalle käytölle. Toki suunnitelman mukaan myös uusinvestointeja tarvitaan. Suurina kärkihankkeina suunnitelmassa nostetaan esille neljä ajankohtaisinta hanketta: Helsinki Riihimäki-rataosan kapasiteetin lisääminen HHT-vyöhykkeen eli Helsinki Hämeenlinna Tampere-kasvukäytävän maankäytön ja liikennejärjestelmän yhtyeenkytkeminen sisältäen liittymäjärjestelyt sekä liityntäliikenteen ja -pysäköinnin kehittämisen. Tähän sisältyvät mm. vt 3:n uudet eritasoliittymät: Riihimäen Arolampi, Hämeenlinnan Moreeni ja Hattulan Merve. Valtatien 10 järjestelyt Hämeenlinnan kohdalla välillä Hattelmala (vt 3) Eteläinen Valtatien 2 Helsinki Forssa Pori palvelutason parantaminen ja varautuminen pitkällä tähtäimellä raideyhteyteen. 8 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI

9 Kohennus alkoi valtatie kakkoselta HFP-liikennekäytävä tähtää pitkälle tulevaisuuteen. Teksti: Tia Yliskylä Liikenneyhteyksien kohentaminen Helsingistä Forssaan ja Poriin edistyvät pikkuhiljaa. HFP-käytävä on tärkeä kehittämisen kohde. Lounais-Hämeen saavutettavuus on keskeisesti maantieliikenteen varassa, joten se tekee tieyhteyden parantamisesta erityisen akuutin. Pidemmällä aikavälillä koko kehityskäytävän palvelutason parantamista ja siinä tarvittavia kaikkia mahdollisia keinoja on selvitettävä liikennesuunnitelmatasoisella työllä, Kanta-Hämeen maakuntajohtaja Timo Reina linjaa. Kolmen maakuntaliiton yhteishanke HFP-liikennekäytävän kohentamiseksi aloitettiin kolmisen vuotta sitten. Nyt Hämeen liiton, Uudenmaan liiton ja Satakuntaliiton yhteistyökumppaniksi houkutellaan liikennevirastoa. Tarkoituksena on ensin parantaa valtatie 2:n liikenteen välityskykyä ja suunnitella myöhemmin rautatieverkon laajentamista. Tiehen rahaa, junarataan ei Valtatie 2:n kunnostamiseen on saatu eri toimijoiden hyvällä yhteistyöllä vuosina jo 10 miljoonaa euroa. Rahalla parannettiin valtatietä Karkkilan ja Forssan välillä. Lisärahoitusta kuitenkin tarvitaan edelleen. Sen sijaan rautatieverkoston laajentamisidea takkuaa, koska kyseessä on noin miljardin euron suuruinen investointi. Suomessa on vireillä useita vastaavia hankkeita, ja siitä syystä liikennevirasto on suhtautunut ajatukseen varauksellisesti. Hämeen liitto, Uudenmaan liitto ja Satakunnan liitto ehdottivat kesällä, että HFP-liikennekäytävää tarkasteltaisiin ennen kaikkea palvelutason kannalta. Kun ensin määriteltäisiin riittävä palvelutaso, voitaisiin sen jälkeen päättää, millä keinoin palvelutaso toteutetaan. Tätä ajatusta ei alustavissa keskusteluissa tyrmätty. Tavoitteenamme on, että HFP-liikennekäytävä saadaan mukaan seuraavaan liikennepoliittiseen selontekoon, Hämeen liiton suunnittelujohtaja Heikki Pusa kertoo. Satakunnassa odotetaan kiskoja Satakuntaliitossa toivotaan rautatiehankkeen etenemistä. Nyt junamatka pääkaupunkiseudulle kestää yli 3 tuntia Tampereen kautta, vaikka Helsinkiin olisi Porista vain 250 kilometriä. Koska lentoliikenne on kriisissä, raideliikenne on tulevaisuuden yhteys, Satakuntaliiton maakuntajohtaja Pertti Rajala sanoo. Uudenmaan liitossa raideyhteyden tarve epäilyttää. Liikennekäytävä on tarpeellinen, mutta raideyhteyteen suhtaudumme kriittisesti. Raideyhteys tietäisi maankäytön ongelmia eikä Helsingin raidekapasiteettikaan välttämättä riitä. Nyt täytyy saada ennen kaikkea valtatie 2 toimivaksi, Uudenmaan liiton aluesuunnittelun johtaja Riitta Murto-Laitinen sanoo. Satakuntaliiton Pertti Rajalan mukaan rautatieverkon laajentamisen realistinen toteuttamisaikataulu olisi joskus 2030-luvulla. Tulevat sukupolvet eivät anna meille anteeksi, jos emme pidä asiaa esillä, Rajala sanoo. HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 9

10 TONNI- TOLKULLA KALAA! Teksti: Mika Soramäki Kuvat: Marjaana Mannila Loppijärven luusuassa on joka syksy ihmeellinen luonnonnäytelmä, kun miljoonat pienet särjet, lahnat ja salakat ahtautuvat kapeaan jokiuomaan ennen talven tuloa. Virallinen selitys on, että matalassa järvessä tämä korvaa syysparveutumisen syvänteiden penkoille. Särkikalat pyrkivät näin syksyllä suojaan linnuilta ja ehkä hauiltakin tiheisiin parviin. Jokiin pakkautuminen tunnettiin aikoinaan esim. Sompionjärvellä, joka nykyään on osa Lokan allasta. Ete- 10 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI

11 >> Hyrian kokkiopiskelijat rysän tyhjennyksessä. >> Kalankäsittely on tarkkaa puuhaa. < Tonnitolkulla kalaa! lä-ruotsissa on myös matalia järviä, joissa särjet kertyvät jokiin syksyllä ja saattavat jopa talvehtia joissa. Loppijärveä on hoitokalastettu vuodesta 1991 ja saaliit ovat vaihdelleet kg:sta aina kg:aan vuodessa. Kalastus tapahtuu kahdella avorysällä, jotka koetaan kauhomalla kala haavilla rysistä päivittäin. Talkootyötä riittää joka syksy parin viikon ajan ja päävastuun kantaa Loppijärven suojeluyhdistys. Saalis toimitetaan siirtolavoilla muutaman päivän välein minkkitarhalle Luvialle. Tänä syksynä saimme 15 Hyrian ensimmäisen vuoden reipasta kokkiopiskelijaa opettajansa Päivi Törmän johdolla mukaamme talkoisiin. Rysien tyhjennyksen lisäksi oli ohjelmassa kalan käsittelyä ja särkiä perattiinkin kylmälaukullinen päivän aikana. Myöhemmin oppilaat kehittelevät maukkaita särkikalareseptejä ja tarjoavat särki-gourmeeta myös oppilasravintolassaan. Tarkoituksena on lisätä suomalaisen lähiruuan ja särkikalan ar- vostusta sekä innostaa myös lähiseudun ravintoloita kokeilemaan tätä terveellistä ja edullista raaka-ainetta. Päivä sujui rattoisasti työn merkeissä kirpeästä pakkasesta huolimatta ja saalistakin kertyi 4500 kg. Tapahtuma sai myös median liikkeelle, sillä paikalla oli viisi paikallislehteä, Radio Häme, YLEn paikallisuutiset sekä Ylen aamutv. HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 11

12 Kalastusinfoa Vanajaveden reitille Vanajaveden Lepaan-Viralanjärven välinen virkistyskalastuksen reittilupa on Hämeenlinnan kalastusalueen tarjoama tapa kalastaa vapavälinein laajalla vesialueella. Järjestely on toteutettu yhteistyössä reitin osakaskuntien ja muiden vesialueiden omistajien kanssa. Kalastusalueen isännöitsijä Petri Mäkinen ehdotti reitille vapaa-ajankalastajia palvelevia infotauluja ja niiden suunnittelu aloitettiin yhteistyössä Vanajavesikeskuksen kanssa viime talvena. Taulujen sijainti mietittiin tarkkaan paikkoihin, joissa liikkuu paljon vapaa-ajankalastajia. Myös tauluissa esiteltävä kalastusmuoto valittiin sijainnin mukaan. Eri kalastusmuotoja esittelevää tekstiä elävöittää Anna Haukan maalaamat upeat akvarellit. Lisäksi tauluissa kerrotaan kalastusluvista sekä lupa-alueesta. Tauluja pystytettiin Vanajaveden reittilupa-alueelle yhteensä 9 kpl. Mierolan veneenlaskupaikan taulussa esitellään toutaimen vapakalastusta, Lehijärven veneenlaskupaikalla ahvenen jigausta, Aulangonjärven venepaikalla kirjolohen ootto-ongintaa, Aulangon tekosaarilla kuhan jigausta, Hämeenlinnan rantareitillä kirjolohen perhokalastusta, Alajärven Tervaniemessä ravustusta, Virvelin rannassa hauen uistelua, Kuittilan koskella taimenen perhokalastusta sekä Suvirannassa ankeriaan ongintaa. Taulujen toivotaan innostavan kalastajia kokeilemaan uusia kalastusmuotoja, markkinoivan lupa-aluetta sekä kannustavan kalastuslupien hankintaan. Kuva: Marjaana Mannila Kuva: Mika Soramäki Ravustuskyltin pystytys Alajärven rantaan vaati akrobatiaa. Kuhan jigaus -kyltti Aulangon tekosaarilla. 12 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI

13 ONNI MUUTTAA! Syksyn sateita ootellaan me kalat, melkeen kaikissa hämäläisvesissä on ny aikas vähän vettä. Pitäs saada lisää uimatilaa ennen kuin tulee talvi ja jäät. Loppijärven särkikolleegat onkin lähteneet isommal joukol reissuun ja ihmiset koittaa niitä kovasti pyydystää, siitä on oikeen oma juttunsa tässä lehdessä. Isoimmat meiän kalojen elämää parantavat kunnostusjutut kesällä ja syksyllä on ollu Hämeenlinnan Kutalanjoen kalatalouskunnostussuunnitelman tekeminen, Renkajoen patojen muutossuunnittelu ja Iittalassa Äimäjärven veden virtaamista helpottavien siltarumpuputkien asennus. Laitan tähän oikeen kuvan uusista tierummuista ku niistä tuli kert niin hienot. Ny järven pohjaan ei kerry kaikkee törkyy niin paljo ku ennen ja vesi ja kalat ja vaik melojat pääsee noista uusist tuubeist läpi paljo paremmin vaihtaan paikkaa järven eri osiin. Me ei oltu yksin tekemäs tota hanketta vaan siin oli monta avustajaa; isoimman työn teki paikalliset aktiivit ja isoimmat rahat tuli valtiolt ja kaupungilt. Muuteskin tulossa on jännät ajat; Vanajavesikeskuksen perustaminen hanke päättyy vuoden vaihteessa ja mä ja Sanni ja Suvi ja Päivi siirrytään Vanajavesisäätiön palkoille. Oikeesti me ei muuteta mihinkään kauas pois vaan ollaan edelleen täällä Hämeen liiton toimistos kakkoskerrokses. Säätiöjuttujen sumpliminen on vieny tosi paljon aikaa, mut me kaikki ollaan tosi innoissaan siitä että kunnat ja muut tahot on olleet halukkaita jatkamaan tätä tärkeetä hommaa meiän kans. Monta firmaakin on luvannu lähtee tukeen säätiön toimintaa! Vielä mä en saa hiiskuu ketä ne tukijatahot on kun me pidetään oikeen erikseen julkistamistilaisuus sitä vasten, mut ne juhlat on vasta kun tää lehti on julkastu. Lukekaa siis marraskuussa muitakin aviisei kun Tahto-lehtee! Lisää ilouutisii saatiin kun Hämeen ELY-keskus lupas jatkaa Mikan ja Marjaanan ja Heidin Viestejä Vanajavedellä -hanketta viel yhden vuoden. Niinpä viestintäihmiset saa jatkaa tärkeetä työtään täydellä höyryllä. Hämeen liitto on hankkeen isäntä eli nyt meiän VVK-tiimi on ens vuoden jakaantuneena kahelle työnantajalle. Mä lupaan tehä hommia tasapuolisest molemmille. t. Onni Monni Ps. Kävin muuten pesulassa vähän siivoomassa nahkaani. Tosi kivaa oli kun pesulan henkilökunta toivotti mut niin sydämellisesti tervetulleeks ja ilmotti että totta kai ne Onnin tuntee! HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 13

14 HAMK toteuttaa Häme-ohjelmaa ruohonjuuritasolla Teksti ja kuva: Tia Yliskylä Ei kuivaa jorinaa eikä kapulakielistä sanojen pyörittelyä. Tämä oli johtoajatuksena kun Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK laati vastavalmistunutta strategiaansa. HAMKin pääjohtaja Pertti Puusaari ei peittele innostustaan. Lähdimme siitä, että kirjoitamme selkeää suomea, Puusaari kertoo. Selkokielisyyden lisäksi vuoteen 2020 ulottuvan strategian johtoajatuksena on Hämeen maakuntaohjelmien kärkiajatusten konkretisointi. HAMKin tulevaisuussuunnitelmassa kärki-ideoita toteutetaan ruohonjuuritasolla. Lisää nettiopintoja ja kansainvälisyyttä Häme-ohjelman viisi kärkeä ovat kasvukäytävät ja saavutettavuus, asuminen ja hyvinvointi, biotalous ja luonnonvarojen kestävä käyttö, valmistavan teollisuuden mahdollisuudet sekä kansainvälistyminen ja vetovoima. Niistä saavutettavuuteen HAMK aikoo vastata lisäämällä verkko-opintojen mahdollisuutta. Näin ammattikorkeakoulu olisi saavutettavissa kauempaakin. Kansainvälistymiseen ammattikorkeakoululla on paljonkin sanottavaa. Neljän strategisen kumppanin lisäksi yhteistyökumppaneita on jo yli 150 ympäri maailmaa. Lisäksi kansainvälisten opiskelijoiden määrän odotetaan kasvavan. Huippuosaamista tutkimuksessa Häme-ohjelmaa tulevat käytännössä toteuttamaan etenkin HAMKin tutkimusyksiköt. Ne ovat ammatillisen huippuosaamisen, arjen palveluiden ja teollisuuden digitaalisuuden, biotalouden ja biopro- Osakeyhtiöksi vuonna 2015 Pertti Puusaari aloitti maaliskuussa HAMKin pääjohtajana. Talo on hänelle entuudestaan tuttu, koska hän työskenteli aikaisemmin kehitysjohtajana ja vararehtorina. Tulevaisuutta leimaa ennen kaikkea muutos. Ammattikorkeakoulut muuttuvat osakeyhtiöiksi vuoden 2015 alusta. Hallinto tulee vähentymään, ja se on hyvä asia. Ehkä korkeakoulumaisuus vielä lisääntyy. Puusaaren mukaan yliopistomaisuutta ei kuitenkaan tavoitella. Ammattikorkeakoulun opetus on jatkossakin työelämälähtöistä. Lähitulevaisuuden suurin haaste on toimiluvan uusiminen. HAMKin toimilupa ratkeaa joulukuussa. Puusaari odottaa myönteistä päätöstä luottavaisin mielin. Olemme tehneet hyvän hakemuksen. HAMK on varsin hyvässä kunnossa: talous on vahva ja opiskelijoiden työllistymisaste on noin 80 prosenttia heti valmistumisen jälkeen. Pulmakohta löytyy aikuiskoulutuksesta. Rahoituslaki muuttuu ja sen myötä aikuiskoulutuksen järjestämistapaa täytyy muokata. Puusaari luottaa sujuvaan muutokseen. Henkilökuntamme on aina ollut halukas tekemään muutoksia, silloin kun ne ovat järkeviä. sessitekniikan sekä ohutlevykeskuksen tutkimusyksiköt. Ohutlevykeskus tulee vahvistumaan entisestään. Uutena tutkimusalueena mukaan tulee teräsrakentaminen, Puusaari kertoo. Biotaloudessa tutkimusyhteistyötä tehdään etenkin Helsingin yliopiston ja MTT:n kanssa. Yksi keskeisistä tavoitteista on tutkimusrahoituksen hankkiminen. Siitä on Kanta-Hämeessä ollut pulaa, koska ammattikorkeakouluja ei ole perinteisesti mielletty tutkimusyksiköiksi. Tutkimukseen panostaminen on olennaista, jotta yritykset saavat uusia ideoita, opettajat uusinta tietoa ja ammattikorkeakoulu uusia rahoitusmalleja 14 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI

15 Luonnonvara-ala on Kanta-Hämeen juttu! Luontoinnovaatiot-projekti on alkanut ja menossa täydellä höyryllä eteenpäin. Luontoinnovaatioilla tarkoitetaan luonnosta ja sen hyödyntämättömistä mahdollisuuksista nousevia innovaatioita, joista syntyy uusia liiketoimintamahdollisuuksia luonnonvaroja kunnioittaen. Kanta-Hämeen rikkautena ovat monipuoliset ja laajat luonnonvarat. Maakunta on valinnut alan yhdeksi kehittämisen kärjistä ja hakee lisää elinvoimaa alasta. Tavoitteena on, että Kanta-Häme profiloituu luonnonvara-alan maakuntana. Alan korkeatasoinen tutkimus- ja koulutusosaaminen tukevat tavoitetta asemoitua alan edelläkävijänä. Yrittämisen ja uusien innovaatioiden mahdollisuudet kasvavat luonnonvara-alalla jatkuvasti. Hankkeessa on kaksi polkua. Toisen polun varrella tehdään konkreettisia liiketoimintakokeiluita. Vierellä kulkeva polku kerää tietoa ja ideoita, tekee selvityksiä ja järjestää työpajoja sekä kerää toimijoita yhteen. Molempien päätepisteenä on uusi, verkostomainen luonnonvara-alan osaamiskeskittymä. Kokeiluiden kautta konkreettisia liiketoimintamalleja Luontoinnovaatiot tarjoaa maakunnan yrityksille mahdollisuuden innovatiivisiin kokeiluihin. Salliva kokeilukulttuuri mahdollistaa rohkeat, uudet avaukset. Hankkeen aikana toteutetaan noin viisi konkreettista pilottikokeilua, joiden kautta haetaan uusia malleja liiketoiminnan kehittämiseksi. Luontoinnovaatiot-hankeessa on tällä hetkellä käynnissä kolme konkreettista pilottikokeilua, joissa haetaan innovatiivisia liiketoimintamalleja. Keräilytalouskokeilun ideana on hyödyntää kerättäviä luonnontuotteita ja jalostaa niistä myytäviä tuotteita. Ensimmäinen ja tärkein ratkaistava käytännön haaste on sopivan keräilymallin luominen, johon saadaan vastauksia kokeilun avulla. Kokeilussa testataan myös jatkojalostusta sekä tehdään koemarkkinointia. Keräilytalouskokeilu toteutetaan Lopella. Maa- ja metsätalouden tutkimuskeskus MTT:n kokeiluna tutkitaan villiruuan liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille sekä sivuvirtojen ja perinnekasvien konkreettisia liiketoimintamalleja. Lisäksi toteutetaan eläinterapiaan ja -toimintaan liittyvä kokeilu. Eläinavusteista toimintaa testaa Ylitalon tila, joka kasvattaa ja kouluttaa terapia-alpakoita. Kohderyhmänä eläinavusteisessa toiminnassa ovat Kanta-Hämeen keskussairaalan toimintaterapian asiakkaat sekä Jukolan koulun erityisryhmät. Toimintapäivät järjestetään luonnon helmassa, Ahveniston kauniilla harjualueella. Kokeilu on herättänyt mittavaa kiinnostusta myös Suomen rajojen ulkopuolella. Käynnissä olevat pilotit tukevat myös vahvasti toisiaan ja esimerkiksi MTT:n osaamista hyödynnetään keräilytalouspilotissa. Jo nyt on huomattu, että yhteistyöllä ja verkottumalla voidaan vahvistaa maakunnan luonto-osaamiskeskittymän kärkeä. Alkamassa on myös kestävän kehityksen kylä -kokeilu yhteistyössä muiden maakunnan kehittäjien kanssa ja tavoitteena on käynnistää hankkeen aikana myös vesistöihin ja kalatalouteen liittyvä pilotti. Työpajoja, tiedonkeruuta, kyselyjä ja mediapiknikkejä Projektin tavoitteena on myös synnyttää maakuntaan uusi, verkostomainen, kansallisen tason luonnonvara-alan osaamiskeskittymä. Käytännön innovaatiokokeiluiden lisäksi Kehittämiskeskus Oy Häme tuottaa sekä uutta että kokoaa jo olemassa olevaa luontoon liittyvää tutkimustietoa, osaamista ja ideoita. Yritykset voivat hyödyntää koottua materiaalia uusien liiketoimintaideoiden kehittämisessä. Tietopankkia kerätään projektin kotisivuille. Hanke on myös tehnyt laajan luonnonvara-alan kyselyn Kanta-Hämeen yrityksille ja tärkeimmille toimijoille. Tutkimustiedon lisäksi Luontoinnovaatiot järjestää hankkeen aikana työpajoja yrityksille, kehittäjille ja kuntalaisille. Työpajoissa on työstetty teemoja, joiden pohjalta maakuntaan rakentuu yhteinen näkemys luonnonvara-alasta. Hanke järjestää vuoden 2013 aikana luonnonvara-alan pikniksarjan. Piknikeillä eri sektoreiden edustajat keskustelevat alasta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista. Luontoinnovaatiot-hankkeen yhtenä tärkeimpänä tuloksena on konkreettisten kokeiluiden lisäksi laaja selvitys luonnonvara-alan tilanteesta Kanta-Hämeessä. Luontoinnovaatiot-hankkeen toiminta ja tulokset antavat konkreettisen perustan luonnonvaraohjelman käynnistämiseen sekä vankan pohjan luonnonvara-alan osaamiskeskittymän toiminnalle. Seuraa Luontoinnovaatioiden mukana ja kommentoi rohkeasti blogiimme! Luontoinnovaatiot-hanke Eija Tiura projektipäällikkö Kehittämiskeskus Oy Häme HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 15

16 KESKUSTELUA JA YHTEISTYÖTÄ Tekstit: Tia Yliskylä Sanni Grahn-Laasonen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja, Forssa Sanni Grahn-Laasonen kuvaa maakuntavaltuuston tunnelmaa innostuneeksi. Työskentely alkoi vauhdikkaasti Häme-ohjelman parissa. Porukka on keskustelevaa ja yhteishenki hyvä. Tunnen, että olemme saaneet olennaista aikaan. Lähitulevaisuuden tärkeimmiksi haasteiksi Grahn-Laasonen nimeää Häme-ohjelman konkretisoinnin ja maakunnan edunvalvonnan terästämisen. Toivottavasti isot hankkeet, kuten sote- ja kuntarakenneuudistukset ravistelevat rakenteita Hämeessäkin. Grahn-Laasonen kiittelee Hämeen liittoa etupainotteisuudesta esimerkiksi sote-uudistuksen ennakoinnissa. Hämeen liitto on jo valmistellut paikallista sote-mallia. Grahn-Laasonen pitää tärkeänä työllisyyden nousuun saamista ja yrittäjyyden edellytysten takaamista. Niissä onnistuminen ratkaisee sen, miten kunnat jatkossa pärjäävät, ja mitä palveluja on varaa järjestää. Hämeen liiton roolin Grahn-Laasonen näkee mahdollistajana, joka kokoaa ajatuksia yhteen ja antaa yhteistyölle leveät hartiat. Odotan Hämeen liitolta tuloksia: että pystymme vastaamaan työllisyyden parantamisen haasteisiin, ja että puretaan esteitä eikä rakenneta niitä. Esa Pohjantähti, maakuntavaltuuston 1. varapuheenjohtaja, eläkeläinen, Janakkala Nyt pääsen vaikuttamaan asioihin alkuvaiheessa, heti kun niitä ryhdytään käsittelemään, maakuntavaltuuston 1. varapuheenjohtaja iloitsee. Hän istui viime kauden maakuntavaltuutettuna. Pohjantähden mielestä lähitulevaisuuden tärkeimmät haasteet ovat Janakkalan ja Hämeen liiton itsenäisyyden säilyttäminen. Hän toivoo, että kumpaakaan ei yhdistettäisi kunta- tai maakuntaliitoksin. Yhdistymisiä on tehty joka puolella, joten jotain omaakin saisi olla. Pohjantähti pitää yhteistyötä Hämeen liiton kanssa erittäin tärkeänä. Hän odottaa hyvää yhteishenkeä maakuntaliiton ja kuntien välillä. Ainakin tässä vaiheessa kaikki on ok, ei ole moitteen sijaa. Pohjantähti toivoo lisäksi, että valtakunnan politiikassa otettaisiin huomioon Hämeen liiton ehdotukset. Sellaisia ovat esimerkiksi valtatie 2:n perusparantamisen jatkaminen, valtatie 3:n liittymät ja kolmannen raiteen lisääminen rautatielle. Timo Saviniemi, maakuntahallituksen varapuheenjohtaja, maanviljelijä, Hämeenlinna Viime kauden maakuntavaltuuston puhetta johtanut Timo Saviniemi on nyt maakuntahallituksen varapuheenjohtaja. Intoa luottamustehtävään lisäävät mielenkiintoiset ajankohtaiset asiat. Sellaisia ovat tietysti sote- ja kuntauudistus, sekä toisen vaihemaakuntakaavan valmistelu. Saviniemi pitää lähitulevaisuuden tärkeimpänä haasteena maakunnan elinvoimaisuuden säilyttämistä. Tuntuu, että hankerahoitukset kaventuvat kaventumistaan. Maakunnan vetovoimaa täytyy kohottaa sekä yritysten että asukkaiden suuntaan. Joka portaassa on oltava vireää toimintaa. Yhteistyö Hämeen liiton kanssa on Saviniemen mukaan tärkeää. Hän odottaa virkamiesten ja luottamushenkilöiden keskustelevan vilkkaasti ja pohtivan ratkaisumalleja muuallakin kuin kokouksissa. Odotan avointa ja rakentavaa yhteistyötä. Olisi suotavaa, että keskustelut pysyisivät asialinjalla, ja sellainen juupas-eipäs-väittely ja reviiriajattelu jäisivät taka-alalle. 16 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI

17 Timo Kenakkala, Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Aloitti virassa Toimi sitä ennen Oulun apulaiskaupunginjohtajana Timo Kenakkala on vaikuttunut Hämeenlinnan kehittymishalusta ja uuden luomisen meiningistä. Toki haasteet ovat samat kuin muuallakin Suomessa, mutta Hämeenlinna on ollut innovatiivinen ja kehittänyt uusia toimintamalleja. Kenakkala kiittelee Hämeenlinnan päättäjiä hyvistä investoinneista. Esimerkiksi moottoritien kate ja Verkatehtaan saneeraus ovat onnistuneita ideoita Hämeenlinnan vetovoiman lisäämiseksi. Kenakkalan sykähdyttävin Hämeenlinna-kokemus liittyy niinikään Verkatehtaaseen. Ritva Oksasen ja Harri Ekosen juhlanäytökset olivat erittäin vaikuttavia ja mieleenpainuvia. Ne osoittivat, että Hämeenlinnassa on laadukasta kulttuuritarjontaa. Ensi vuoden suurimmaksi haasteeksi Kenakkala nimeää Hämeenlinnan talouden ja elinvoimaisuuden kehittämisen sekä ylläpidon. Talous täytyy pitää kurissa, ja myös tulopuolelle on keksittävä uusia keinoja. Työpaikkoja on luotava lisää. Yhteistyötä Hämeen liiton kanssa Kenakkala pitää tärkeänä. Hänen mukaansa kaupungin ja maakuntaliiton tulee verkostoitua yhdessä sekä valtakunnallisesti että kansainvälisesti. Lisäksi Kenakkala pitää tärkeänä, että Hämeenlinnan kaupunki ja Hämeen liitto ajavat samoja asioita yhteisellä viestillä. Tahtotila on kehittää sekä kaupunkia että maakuntaa samassa linjassa. Jos maakunta voi hyvin, niin Hämeenlinnakin voi hyvin, ja sama päinvastoin. Sami Sulkko, Forssan kaupunginjohtaja Aloitti virassa Toimi sitä ennen Savonlinnan kaupungin viestintä- ja yhteiskuntajohtajana Sami Sulkko on saanut erinomaisen ensivaikutelman työstään. Täällä on oikein upeaa porukkaa ja koko kaupungissa on hyvä draivi päällä. Sulkko kiittelee etenkin Forssan positiivista yleisilmettä: keskustan viihtyisyydestä on pidetty hyvää huolta. Lenkkeilyä harrastava Sulkko on lisäksi huomannut, että harrastus- ja urheilumahdollisuudet ovat loistavat. Tähän mennessä mieleenpainuvin kohtaaminen forssalaisten kanssa oli Holjat-markkinoilla. Sulkko keskusteli pitkään Erkki Tervomaan kanssa Forssan menneestä ja tulevasta. Hänellä oli sellaista eteenpäin katsovaa meininkiä. Tärkeimpinä lähitulevaisuuden haasteina Sulkko pitää Forssan strategiaa ja talousohjelmaa. Strategia tulisi saada valmiiksi ja käytäntöön. Lisäksi talouden sopeuttamisohjelma on saatava käyntiin, koska siinä varaudutaan viimeistään vuonna 2015 alkaviin vaikeisiin aikoihin. Silloin valtionosuuksien leikkaukset purevat raskaimmin, väestön eläköityminen heijastuu verotuloihin ja ikärakenne muuttuu. Silloin tarvitaan uudentyyppistä ajattelua, jota nyt jo tehdään. Sulkko korostaa kuntaliitosselvitysten merkitystä. Hän toivoo, että selvitykset otetaan tosissaan eikä niitä viivytetä. Hidastelu voisi aiheuttaa isoja vahinkoja. Yhteistyö Hämeen liiton kanssa on Sulkon mukaan äärimmäisen tärkeää. Odotan, että Forssan seudulle kehitetään HHT-hanketta vastaava malli yhdessä maakuntaliiton kanssa. Pauli Salminen, Forssan Seudun Kehittämiskeskuksen toimitusjohtaja aloitti tehtävässä Forssan Seudun Kehittämiskeskuksen toimitusjohtaja Pauli Salminen on asettanut tavoitteeksi, että seudun elinkeinostrategia uusitaan vielä tämän vuoden aikana. Pureskeltavaa riittää, sillä elinkeinoelämän suuri rakennemurros on nakertanut seudun elinvoimaa. Laskeva väkiluku ja tyhjenevät toimitilat tekevät hallaa alueen vetovoimalle. Työttömyysprosentti on 15. Tarvitaan kansallista yritteliäisyyttä, bisnesenkeleitä, kansainvälistä osaamista ja paikallista koulutusta, jotta pysymme kisassa mukana, Salminen sanoo. Hänen mukaansa suurin tavoite on Forssan seudun saaminen energiaomavaraiseksi vuoteen 2018 mennessä. Salminen pitää tavoitetta täysin realistisena. Järkivihreys ja älykkäästi toimiva jätehuolto luovat tavoitteelle vankan perustan. Hämeen liitolta Salminen odottaa vahvaa edunvalvojan roolia. Esimerkiksi Helsinki Forssa Pori-liikennekäytävän toteuttamista tulisi edistää määrätietoisesti. Näen, että edut eivät ole vastakkaiset ja vastakkainasettelua ei tehdä. Odotan Hämeen liitolta aktiivista otetta, että koko HFP-käytävän suunnitelma vielä tarkistettaisiin. Salmisen mukaan Forssan seudun taistelu rakennemurroksen ongelmia vastaan kaipaa nyt ennen kaikkea rahaa ja resursseja eikä neuvonantajia. HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 17

18 Opiskelua avoimesti Riihimäellä ja Forssassa Opiskelijaryhmä kokoontuu Riihimäen lukiolle ja rupattelee vaimeasti. Opettaja availee diaesitystään tietokoneelta. Alkamassa on kasvatustieteen perusopintojen tapaaminen, jossa pohditaan mm. kasvatuksen eettisiä kysymyksiä. Samaan aikaan Riihimäen kansalaisopistolla kokoontuu taidehistorian perusopintojen ryhmä, jossa syvennytään tällä kertaa renessanssin kuvataiteeseen ja arkkitehtuuriin. Hämeen kesäyliopisto järjestää avointa yliopisto-opetusta Hämeenlinnan lisäksi myös Riihimäellä yhteistyössä Riihimäen kansalaisopiston kanssa sekä Forssassa Wahren-opiston kanssa. Riihimäellä avoimen yliopisto-opetuksen painopiste on Helsingin yliopiston oppiaineissa. Hämeen kesäyliopisto ja Helsingin yliopiston Avoin yliopisto tiivistivät yhteistyötään ja opetustarjontaa Riihimäellä päätettiin lisätä. Tarjonta olikin syksyllä 2013 laajin pitkään aikaan: ryhmät käynnistyivät kasvatustieteen ja taidehistorian opintojen lisäksi draamakasvatuksessa sekä opettajan työtä tukevissa erityispedagogiikan opinnoissa. Opiskelijaryhmät avoimessa yliopisto-opetuksessa ovat hyvin heterogeenisia ja opiskelijat ovat mukana monesta eri syystä. Osa hakee työhönsä lisäkoulutusta, osa miettii kokonaan uuttaa uraa. Välivuoden viettäjiäkin on mukana. Opiskella voi myös harrastuspohjalta ja saada siten elämään uutta sisältöä. Myös sillä, että opiskella voi lähellä kotia, voi olla merkitystä. Taidehistorian opiskelija kertoo: Avoimessa yliopistossa opiskelu on itselleni harrastus. Katselin alkusyksyllä, mitä kursseja järjestetään Hämeenlinnassa tai lähikunnissa. Kovin paljon kauemmas en olisi lähtenyt harrastuksen perässä. Nytkin katselin kyllä omaan työhöni liittyviä kursseja, mutta niihin osallistuminen vapaa-aikana ei tällä kertaa houkutellut. Sen sijaan taidehistoria kiinnosti ihan yleissivistyksen vuoksi ja koska olen kiinnostunut taiteista ja haluan tietää niistä lisää. Forssassa puolestaan opintotarjonta painottuu Turun yliopiston oppiaineisiin. Kestosuosikkeja ovat kieliopinnot, esimerkkinä englannin ja ruotsin kielen kirjallisen ja suullisen taidon kurssit. Lukuvuonna opintotarjonnassa on myös lääketieteellisen alan kursseja, esim. stressilääketiede. Tulossa on myös yritysjuridiikan kurssi. Kieltenopettaja Kirsi Vikman Wahren-opistosta Forssasta kommentoi: Kielikurssien osallistujat ovat usein nuoria, jotka vasta pohtivat suuntautumistaan jollekin alalle, yliopistotutkinnon suorittajia tai väylän kautta yliopistoon pyrkiviä. Terveyspuolen kursseilta haetaan enemmän täydennystä ja päivitystä omaan osaamiseen. Viimeaikainen suuntaus on ollut, että toivotaan lyhytkestoisempia kursseja laajempien kokonaisuuksien sijaan. Tosin monesti käy niin, että yhden kurssin jälkeen kiinnostus kasvaa niin että sitten lähdetäänkin täydentämään opintoja isommaksi kokonaisuudeksi. Opiskelijoiden kannattaa olla myös aktiivisia ja esittää toiveita opinnoista. Forssassa onkin juuri alkamassa ruotsin kielen kurssi, joka tuli opinto-ohjelmaan juuri aktiivisen opiskelijaryhmän toiveesta. Videoluentoja ja verkkotyöskentelyä Avoimet yliopisto-opinnot on suunniteltu työssäkäyvät aikuiset huomioiden. Luennot ja opintopiirit ovat pääsääntöisesti iltaisin ja viikonloppuisin, lisäksi opiskellaan paljon itsenäisesti. Opetuksessa hyödynnetään verkkoa ja opetusteknologiaa eri tavoilla. Forssassa stressilääketieteen luennot toteutettiin verkkokokousympäristössä. Opettaja istui Turussa työhuoneellaan kameran ja mikrofonin äärellä ja luennot välitettiin verkon kautta opiskelijaryhmälle, joka kokoontui tuutorin johdolla Forssaan kuuntelemaan ja keskustelemaan luennoista. Yleensä verkkovälitteiset luennot myös tallennetaan verkko-oppimisympäristöön, josta opiskelijat voivat kuunnella niitä myöhemminkin kurssin ajan. Tämä käytäntö on saanut paljon opiskelijoilta kiitosta, koska luentotallennetta voi halutessaan palata kuuntelemaan vaikkapa oppimistehtävää tehdessä. Monilla kursseilla opiskeluun kuuluu olennaisena osana verkkotyöskentely, vaikka opettaja kävisikin luennoimassa paikan päällä opistolla. Riihimäen kasvatustieteen opiskelijat tekevät verkossa oppimistehtäviä ja kuuntelevat tallenteita. Joillakin kursseilla myös tentit suoritetaan verkossa. Opettaja on läsnä verkkoympäristössä säännöllisesti ja ohjaa opiskelua. Verkkoympäristö on paikka myös opiskelijoiden keskinäiseen yhteydenpitoon, mikä on tärkeä osa opiskelua. Abeista ikääntyviin Riihimäellä Hämeen kesäyliopisto järjestää koulutusta aikuisväestön lisäksi myös nuoremmille opiskelijoille sekä ikääntyville. Abikurssien lisäksi ärjestetään kertauskursseja lukioon siirtyville. Näille kursseille voivat osallistua kaikki 18 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI

19 muutkin tietojaan päivittävät. Abikurssien suunnittelussa ja markkinoinnissa tehdään yhteistyötä lukion opinto-ohjaajien kanssa. Ikääntyvien yliopistotoimintaa Riihimäellä toteutetaan yhdessä kansalaisopiston kanssa. Ikääntyvien yliopistossa järjestetään vuosittain kaksi luentosarjaa, jotka kootaan tietyn teeman ympärille. Syksyn 2013 teema oli Elävä arki. Riihimäellä tarjotaan jonkin verran myös ammatillista täydennyskoulutusta. Syksyn 2013 kursseilla on perehdytty tutkivaan oppimiseen sekä pedagogiseen johtamiseen varhaiskasvatuksessa. Kirjoittajakoulutusta on tarjolla elämäkertakirjoittamisen kurssilla, jossa tutustutaan kirjoittamisen ja muistelemisen eri keinoihin. FAKTA Hämeen kesäyliopisto Hämeen kesäyliopisto on alueellinen ympäri vuoden toimiva vapaan sivistystyön oppilaitos, jonka toiminnassa painottuvat avoin yliopisto-opetus ja maakunnan ihmisten osaamis- ja koulutustarpeet. Opetus on kaikille avointa iästä ja koulutustaustasta riippumatta. Hämeen kesäyliopisto järjestää avoimen yliopisto-opetuksen lisäksi ammatillista täydennyskoulutusta, lukiokursseja, abikursseja, lasten ja perheen korkeakoulutoimintaa, ikääntyvien yliopistotoimintaa sekä muuta yleissivistävää ja harrastuspainotteista koulutusta. Opetusta järjestetään Hämeenlinnan lisäksi Riihimäellä, Forssassa ja tarpeen mukaan muualla Hämeessä. Avoimia yliopisto-opintoja tarjotaan usean yliopiston opintovaatimusten mukaan. Opetus on avointa kaikille ja se vastaavat aina tasoltaan ja laadultaan jonkin yliopiston opetusta. Todistukset antaa opetuksesta vastaava yliopisto. Hämeen kesäyliopisto järjestää myös ammatillista että työhyvinvointiin ja kielitaidon kehittämiseen liittyvää henkilöstökoulutusta myös työyhteisökohtaisena tilauskoulutuksena. Ota yhteyttä! Hämeen liitto toimii kesäyliopiston ylläpitäjänä. Tutustu koulutustarjontaamme Tulevan lukuvuoden suunnittelu käynnissä Hämeen kesäyliopiston tulevan lukuvuoden ohjelman suunnittelu on parhaillaan käynnissä. Riihimäen kansalaisopiston ja Forssan Wahren-opiston kanssa yhteistyössä pohditaan alueiden avoimen yliopisto-opetuksen tarpeita ja toiveet otetaan huomioon koulutusta suunniteltaessa. Loppuvuodesta kesäyliopisto hakee opintojen järjestämisoikeuksia yliopistoilta. Ammatillisen täydennyskoulutuksen suunnittelutyössä mukana ovat aktiivisesti toimivat suunnitteluryhmät, mm. varhaiskasvatuksen ja sosiaali- ja terveysalan puolelta. Ammatillista täy- dennyskoulutusta järjestetään tarpeen mukaan myös Riihimäellä ja Forssassa. Kesäyliopisto ottaa mielellään vastaan koulutusaloitteita myös kuntalaisilta ja työyhteisöiltä, kannattaa olla aktiivinen ja jakaa hyvät koulutusideat. HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 19

20 Hämeen liitto juhli 60-vuotista historiaansa Muutos ja yhteistyö sekä niiden suunnat olivat keskeisiä puheenaiheita Hämeen liiton 60-vuotisjuhlaseminaarissa Hämeen linnassa. Luontaisiin yhteistoiminta-alueisiin kannattaa panostaa nyt ja tulevaisuudessa, Hämeen maakuntahallituksen puheenjohtaja Johannes Koskinen linjasi. Seminaarissa pohdittiin maakuntien tulevaisuuden lisäksi yhteistyöverkostojen tärkeyttä. Helsingin, Hämeenlinnan ja Tampereen yhteistyöakselin edustajat korostivat työnjaon merkitystä. Juhlavastaanoton yhteydessä vuoden rapukuninkaaksi kruunattiin maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen. Hänen johdollaan on laadittu raputaloutta edistävä tuore rapustrategia. Valtaosa Suomessa syödyistä ravuista on peräisin Hämeen vesistä. Ministeri Koskisen oltua kiinni budjettiriihessä otti rapukuninkaan kruunun hänen puolestaan vastaan valtiosihteeri Risto Artjoki (kuvassa). Hämeen liiton 60-vuotisjuhlaan osallistui noin 150 kutsuvierasta torstaina 29. elokuuta. 20 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI

21 Uusi vanhuspalvelulaki puhutti vanhusneuvostojen seminaarissa Hämeen liiton koolle kutsuma vanhusneuvostojen seminaari puolusti iäkkäiden vaikutusmahdollisuuksia Forssan kaupungintalolla syyskuussa. Osallistujia puhutti eniten osittain voimaan tullut vanhuspalvelulaki. Hyvähän tämä laki on, mutta on kansallinen häpeä, että pitää lailla säätää, että vanhuksista pidetään huolta. Kyllä jokaisessa sivistysvaltiossa pitäisi huolehtia vanhuksista ilman, että laissa niin käsketään, EETU ry:n puheenjohtaja ja kaupunkineuvos Hannes Manninen kritisoi. Samaa hämmästeli Hämeen maakuntavaltuuston puheenjohtajan Sanni Grahn-Laasonen. Tarvitsemme enemmän vuoropuhelua ja kunnioittavampaa asennetta. Ikääntyneet tulee nähdä voimavarana, eikä kustannuksina, Grahn-Laasonen sanoi. Lähiruokamaakuntana mukana Herkkujen Suomessa Hämeen herkut maistuivat pääkaupunkilaisille Joukko hämäläisiä lähiruoan tuottajia esitteli valikoimiaan Herkkujen Suomi -tapahtumassa Helsingin Rautatientorilla elokuussa. Hämäläiset herkut oli koottu Hämeen liiton, Päijät-Hämeen Liiton ja HAMKin yhteiselle osastolle. Hämeen maakuntajohtaja Timo Reina muistutti, että jokainen voi omilla valinnoillaan tehokkaimmin edistää lähiruoan kysyntää ja siten mahdollisuuksia sen tuottamiseen. HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 21

22 HOC avoimen yhteistyön ja yhdessä tekemisen toimintatapana Häme Open Campus (HOC) -verkoston kehittäminen ESR-hanke päättyy vuoden 2013 lopussa. On aika arvioida hankkeen tuloksia ja siirtää katse kohti tulevaa. Avoin uusille aluille -asenne on kestänyt raikkaana hankkeen alkuajoista saakka. Toivomme, että jatkossakin hämäläinen tapa toimia ja tehdä yhteistyötä perustuu avoimuudelle ja aidolle vuorovaikutukselle. Oikeiden asioiden tekeminen yhdessä, osaamisen ja tiedon jakaminen sekä onnistumiset rakentavat luottamusta ihmisten välille. Katse tekoihin Hankkeen tavoitteena on ollut Kanta-Hämeen maakunnan uusiutumiskyvyn vahvistaminen sekä yhteistyön lisääminen. Hanke on pyrkinyt toimillaan mahdollistamaan osaamisen jakamista, toimintatapojen kehittämistä, verkostoitumista sekä avointa yhteistyötä. Yhdessä tekemällä on pyritty saavuttamaan etuja, poistamaan päällekkäisyyksiä ja synnyttämään uutta osaamista. Keskeinen viestintäteknologiaa hyödyntävä työvälineemme HOC.FI on mahdollistanut osallistumisen, osaamisen näkyväksi tekemisen, työskentelyn suljetuissa ja avoimissa yhteistyötiloissa sekä viestinnän HOC-verkoston toimijoiden välillä. Hankkeen lopulla meitä käyttäjiä on ollut lähes 400. HOC-aktivaattori on ollut mukana suunnittelemassa ja kehittämässä ohjausryhmän jäsenenä Konseptori-mallia. Projektioppiminen, oppilaitos-yritys yhteistyö ja yrittäjyyden edistäminen sekä toimiva Konseptori-tila on nähty HOC:n näkökulmasta hyvänä tapana kehittää uusia näkökulmia ja uutta yritystoimintaa alueelle. HOC:n ensimmäisten saavutusten joukossa oli Turusta saatu ajatus tuoda Hämeeseen Lasten korkeakoulu -idea. Lasten Korkeakoulu onkin tuonut tiedettä alakouluikäisille lapsille kiinnostavassa muodossa jo vuodesta 2010 saakka. Toimintaa pyörittää Hämeen kesäyliopisto. Vuosittain olemme yhdessä tehneet Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä -seminaareista onnistuneita. Tapahtumissa on nostettu esiin alueen osaamista ja mahdollistettu verkostoituminen. Kolmena vuonna on palkittu vuoden yhteistyöosaaja. Elinikäisen oppimisen ja ohjauksen päivä on järjestetty yhteistyössä yli 10 toimijan kanssa kolmena vuonna peräkkäin. Tulevaisuustyöpaja ja Luonnonvarojen kestävä käyttö -työpaja innostivat osallistujia tulevien kehittämisaskelmien suunnitteluun. Tulokset ja seuraavat askeleet Hankkeen aikana on tapahtunut paljon muutoksia, joilla on ollut merkittäviä vaikutuksia. Taloudellinen tilanne, muutokset rakenteissa sekä henkilöstön ja johdon vaihtuminen useissa organisaatioissa ovat tuoneet oman haasteensa yhteistyön kehittämiselle. Muutostenkin keskellä on arviointitutkimuksen mukaan toimittu laadukkaasti ja suunnattu yhteistyötä uusien tilanteiden mukaisesti. Hankkeen ulkopuolisessa arviointitutkimuksessa nostettiin esille toimijoiden halu edelleen tehdä yhteistyöstä: tehdä asioita yhdessä. Erityisesti kasvotusten kohtaaminen koettiin tärkeäksi. Tekniikan todettiin olevan hyvä renki, mutta ei itsetarkoitus. Tulevaisuudessa HOC-verkoston toiminnasta halutaan säilyttää ennakointiyhteistyö, tulevaisuustiedon tuottaminen, yhteistyön vahvistaminen ja innovaatioympäristöjen kehittäminen. Jatkossa Hämeen liitto osallistaa toimijoita ennakointiyhteistyöhön ja Korkeakoulukeskus maakunnallisena toimijana kehittää innovaatioympäristöjä yhdessä laajan verkoston kanssa. Luonnonvarojen kestävä käyttö ja biotalous valittiin yhteiseksi painopistealueeksi. HOC-toiminnan hyviksi havaittuja toimintatapoja 22 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI