Satakunnan maakuntakaava

Transkriptio

1 Satakunnan maakuntakaava Valmisteluvaihe Ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen huollon järjestelyt VESIHUOLTO JÄTEHUOLTO SATAKUNTALIITTO Alueiden käytön toimiala Suunnitteluinsinööri Hannu Hyssänmäki Projektisuunnittelija Erkki Älli LUONNOS

2 Etukannen kuvat: Vesihuolto, Lounais-Suomen ympäristökeskus Jätehuolto, Hannu Hyssänmäki 2

3 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO MAAKUNTAKAAVOITUS Yleistä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset Satakunnan maakuntakaavan vesi- ja jätehuoltoa koskevat tavoitteet KUNTIEN JA SIDOSRYHMIEN PALAUTTEET VESI- JA JÄTEHUOLTOON LIITTYVIÄ SELVITYKSIÄ Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisstrategia Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmat Varsinais-Suomen ja Satakunnan potentiaaliset viemäröintialueet Vesihuoltoon liittyviä ympäristövaikutusten arviointihankkeita (YVA) Vesihuollon kehittämiseen liittyviä hankkeita, selvityksiä ja tutkimuksia Turun ja Porin läänin jätehuollon kehittämissuunnitelma Lounais-Suomen ensimmäinen alueellinen jätesuunnitelma Lounais-Suomen toinen alueellinen jätesuunnitelma Uuden valtakunnallisen ja alueellisen jätesuunnitelman laadinnasta Jätehuoltoon liittyviä ympäristövaikutusten arviointihankkeita (YVA) Jätehuollon kehittämiseen liittyviä hankkeita, selvityksiä ja tutkimuksia SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVAA VARTEN Vesihuolto Jätehuolto SELVITYSTEN PERUSTEELLA TEHDYT JOHTOPÄÄTÖKSET Vesihuolto Jätehuolto SELVITYKSEN ESITYKSET VESIHUOLLON JA JÄTEHUOLLON VARAUSPERUSTEIKSI JA MERKINNÖIKSI SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVASSA Vesihuollon vaihtoehtojen vertailu ja varausperusteet Vesihuoltoa koskevat maakuntakaavan varaukset ja merkinnät Jätehuollon vaihtoehtojen vertailu ja varausperusteet Jätehuoltoa koskevat maakuntakaava varaukset ja merkintä MUUTOKSET VERRATTUNA SATAKUNNAN SEUTUKAAVAAN Vesihuolto Jätehuolto TEKNISEEN HUOLTOON LIITTYVIEN MAAKUNTAKAAVAMERKINTÖJEN OIKEUS- VAIKUTUKSISTA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VALMISTELUPROSESSIN KUVAUS YHTEENVETO LÄHTEET

4 4

5 1. JOHDANTO Satakunnassa on voimassa vanhaan rakennuslakiin (370/1958) perustuva, ympäristöministeriön vuonna 1999 vahvistama ja vuonna 2001 lainvoiman saanut Satakunnan seutukaava 5. Rakennuslain korvaava maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL, 132/1999) tuli voimaan vuoden 2000 alusta. Lain mukaan maakuntakaavan tulee perustua tarpeellisessa määrin laadittuihin selvityksiin, tutkimuksiin ja suunnitelmiin. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset edellyttävät, että maakuntakaavaa laadittaessa erityistä huomiota on kiinnitettävä mm. maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen, maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin sekä ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin. Satakunnan maakuntakaavan tavoitteet on hyväksytty vuonna Niissä on sovitettu yhteen valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Ympäristöministeriö 2000a, 2000b) sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset maakuntakaavan sisältövaatimukset. Lisäksi on otettu huomioon maakunnalliset olosuhteet ja erityispiirteet. Maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteet sekä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet konkretisoituvat maakuntakaavan aluevarausten kautta. Satakunnan maakuntakaavan tavoiteraportti on Satakunnan maakuntakaavan suunnittelun perusta (Satakuntaliitto 2004). Tavoitteet on jaettu seitsemään eri teemaan, jotka vastaavat maankäyttö- ja rakennuslain 28 :n maakuntakaavan sisältövaatimuksia. Teemoista laaditaan maakuntakaavan valmisteluaineistoa varten erillisselvityksiä. Teemaraporteissa analysoidaan taustaselvitysten tulokset, määritellään tavoitteita vastaavat aluevaraukset ja merkinnät sekä mahdolliset maakuntakaavamääräykset. Teemaraporteissa arvioidaan myös kaavamerkintöjen vaikutukset maankäyttöön. Merkittävimmät teemaraportit lähetetään valmistuttuaan tiedoksi ja mahdollisia kommentteja varten eri sidosryhmille ja yhteistyötahoille. Tässä Satakunnan ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen huollon järjestelyt teemaraportissa käsitellään vesihuoltoon sekä jätehuoltoon kuuluvat asiakokonaisuudet sekä maakuntakaavan valmisteluaineistoon esitettävät aluevaraukset perusteluineen. Maakunnan vesihuoltoon oleellisesti liittyvät, ympäristöhallinnon luokituksen mukaiset yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeät (luokka I) sekä vedenhankintaan soveltuvat (luokka II) pohjavesialueet on käsitelty maa-ainesvaroja ja pohjavesiä koskevassa erillisselvityksessä (Satakuntaliitto, Liimatainen 2006). 5

6 2. MAAKUNTAKAAVOITUS 2.1 Yleistä Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma maakunnan alueidenkäytöstä. Maakuntakaavassa esitellään alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet pitkällä aikavälillä sekä osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Kaavan tulee lisäksi edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamista ja sovittaa ne yhteen alueidenkäyttöä koskevien maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Maakuntakaava on ohjeena kuntakaavoja laadittaessa. Maakuntakaavan sisältövaatimukset on tarkemmin määritelty maankäyttö- ja rakennuslain 28 :ssä. Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin (MRL 9 ). Maakuntakaavoitus on luonteeltaan strategista suunnittelua, jossa lähtökohtien kartoitus, tavoitteiden määrittely, kaavakartassa esitettävät erilaiset maankäytönratkaisut ja aluevaraukset, kaavan ympäristövaikutusten arviointi yhdessä kaavaselostuksen laadinnan kanssa ovat keskeisimpiä vaiheita. Satakunnan maakuntakaava laaditaan viidessä vaiheessa. Nämä ovat: 1) aloitusvaihe 2) tavoite- ja valmisteluvaihe 3) ehdotusvaihe 4) hyväksymisvaihe 5) vahvistamisvaihe. Maakuntakaavan hyväksyy Satakuntaliiton ylin päättävä elin eli maakuntavaltuusto. Kaavan vahvistaa ympäristöministeriö. Satakunnan maakuntakaavan valmisteluaineisto asetetaan vuoden 2007 aikana nähtäville, jolloin kansalaisilla ja muilla osallisilla on mahdollisuus ottaa kantaa, ilmaista mielipiteensä sekä antaa palautetta valmisteluaineistosta, ehdotetuista kaavavarauksista ja -ratkaisuista. 2.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua koskevien yleistavoitteiden mukaan alueidenkäytössä tulee kiinnittää erityistä huomiota ihmisen terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tulee tunnistaa ja vaikutuksia ehkäistä (Ympäristöministeriö 2000a, 2000b). Erityistavoitteiden mukaan alueidenkäytön suunnittelussa turvataan terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Maakuntakaavan laadinnassa on lisäksi kiinnitettävä riittävää huomiota jätevesihaittojen ehkäisyyn, jätevesijärjestelmien alueelliseen laajuuteen, jätevedenpuhdistamoiden ja jätevesien purkupisteiden sijaintipaikkojen soveltuvuuteen ja niiden yhteensopivuuteen muiden alueidenkäyttötarpeiden kanssa sekä puhdistuksesta aiheutuvien ympäristövaikutusten merkittävyyteen. Erityistavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava jätteenkäsittelylaitoksille alueet siten, että pääosin kaikki syntyvä jäte voidaan hyödyntää tai käsitellä valtakunnallisesti tai alueellisesti tarkoituksenmukaisesti 2.3 Maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset Yleistä Maankäyttö- ja rakennuslain yleisenä tavoitteena on lain 1 :n mukaan järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Lain 28 :n mukaan maakuntakaavaa laadittaessa on otettava huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota maakunnan oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin. Lisäksi kaava on mahdollisuuksien mukaan sovitettava yhteen maakuntakaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maakuntakaavojen kanssa. Teknisen huollon kannalta, johon sisältyvät mm. vesihuolto ja jätehuolto maakuntakaavassa on kiinnitettävä erityistä huomiota ympäristön ja talouden kannalta kestäviin järjestelyihin. Vesihuolto, pintavesivarojen kestävä käyttö sekä jätevesihaittojen ehkäisy Vesihuoltoa koskeva maakuntatasoinen suunnittelu on mahdollisuuksien mukaan sovitettava yhteen vesihuoltolain (119/2001) 5 :n mukaisen vesihuollon alueellisen yleissuunnittelun 6

7 sekä Euroopan yhteisön vesipuitedirektiivin (2000/60/EY) tavoitteiden kanssa. Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon vesipuitedirektiivin velvoitteet sekä tältä pohjalta tapahtuva, vesistöjen pilaantumisen ehkäisemiseen ja laadunparantamiseen tähtäävä valuma-aluekohtainen suunnittelu. Maankäyttö- ja rakennuslain 28 :n sisältövaatimukset edellyttävät, että maakuntakaavassa osoitetaan merkitykseltään vähintään seudulliset vesi- ja jätevesihuollon runkolinjat sekä näihin liittyvät vedenottamot, raakaveden puhdistuslaitokset ja jätevedenpuhdistamot. Maakuntakaavalla on luotava maakunnalliset ja seudulliset edellytykset sille, että terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti voidaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti turvata. Vesi- ja jätevesihuollon seudullisuutta arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota järjestelmien alueelliseen laajuuteen sekä veden ottamisesta aiheutuvien ympäristövaikutusten merkittävyyteen. Seudulliset vesi- ja jätevesihuollon järjestelmät ovat yleensä alueellisesti laajoja, useamman kunnan tarpeita palvelevia ratkaisuja (Ympäristöministeriö 2002). Vesivarat voidaan jakaa pohja- ja pintavesiin. Pohjavesiin liittyvä maakuntakaavan valmisteluaineisto käsitellään maa-ainesvaroja ja pohjavettä koskevassa erillisselvityksessä / teemaraportissa (Satakuntaliitto, Liimatainen 2006). Vesivarojen kestävää käyttöä koskeva maakuntakaavan sisältövaatimus edellyttää, että kaikki yhdyskuntien ja teollisuuden raakavesihuollon kannalta tärkeät pohja- ja pintavesialueet osoitetaan maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa on huolehdittava siitä, että alueiden käyttö ei pohja- ja pintavesialueiksi osoitetuilla alueilla ja niiden valuma- ja keräytymisalueilla uhkaa vesivarojen määrää ja laatua (Ympäristöministeriö 2002). Maakuntakaavassa tulee kiinnittää riittävää huomiota niihin pintavesialueisiin, joita yhdyskuntien vesilaitokset käyttävät raakavesilähteinään. Tällaisten vesien valuma-alueiden maankäyttöä tulisi ohjata niin, että vältytään vesistöjen pilaantumisriskiltä. Jätehuollon osalta maakuntakaavassa on osoitettava alueet vähintään seudullisia tarpeita palveleville jätteidenkäsittelyalueille (Ympäristöministeriö 2002). Jätehuollon järjestämistä säädellään ensisijaisesti jätelailla (1072/1993), jonka mukaan ympäristöministeriön on laadittava valtakunnallinen jätesuunnitelma ja vastaavasti alueellisen ympäristökeskuksen alueellinen jätesuunnitelma. Nämä suunnitelmat on otettava huomioon maakuntakaavoituksessa. Mahdollisuuksien mukaan on pyrittävä yhteen sovittamaan maakuntakaavassa osoitettavat jätehuollon sijaintiratkaisut alueellisen jätesuunnitelman kanssa. 2.4 Satakunnan maakuntakaavan vesija jätehuoltoa koskevat tavoitteet Vesihuolto Satakunnan maakuntakaavan teknisen huollon järjestelyjä koskevien tavoitteiden mukaan maakunnan alue- ja yhdyskuntarakenteen toimivuutta tuetaan ja edistetään siten, että yhdyskuntateknisten järjestelmien suunnittelussa ja toteutuksessa varaudutaan ylikunnallisiin ja maakunnallisiin toimintamalleihin. Maakuntakaavassa osoitetaan näiden edellyttämät aluevaraukset. Täten turvataan terveellisen ja hyvälaatuisen pohja- ja pintaveden riittävä saanti sekä jätevesien korkeatasoinen käsittely. Turun Seudun Veden ja Rauman Veden tekopohjavesihankkeiden vaatimat aluevaraukset suoja-alueineen otetaan huomioon maakuntakaavassa. (Satakuntaliitto 2004) Jätehuolto Jätehuollossa korostetaan jätteiden syntymisen ehkäisemistä, määrän ja haitallisuuden vähentämistä sekä hyödyntämisen edistämistä, lajittelua, keräystä ja kierrätystä tehostamalla. Tavoitteena on jätehuollon järjestäminen siten, että siitä ei aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle. Maakuntakaavassa osoitetaan jätehuollon edellyttämät aluevaraukset jätteenkäsittelyalueille ja laitoksille. (Satakuntaliitto 2004) Jätehuolto 7

8 3. KUNTIEN JA SIDOSRYHMIEN PALAUTTEET Maakuntakaavan laadinnan tavoitevaiheessa tehtiin laaja sidosryhmäkysely voimassa olevan Satakunnan seutukaavan 5 tavoitteiden ja suunnitteluperiaatteiden ajantasaistamiseksi sekä kaavan muutostarpeista. Palautteita, joita tuli noin 40 eri sidosryhmältä, on laadittu yhteenveto, joka on Satakunnan maakuntakaavan tavoiteraportin liitteenä (Satakuntaliitto 2004). Vesihuollon osalta sidosryhmäpalautteissa nousivat esille mm. seuraavia näkökohtia: Harjavalta: Harjavallan kaupungin ja Nakkilan kunnan käyttämän veden saatavuutta ja laatua vaarantavia toimintoja ei tule sijoittaa pohjavesialueelle. Erityisesti tällä tarkoitettiin pohjaveden virtaussuunnassa vedenottamoiden yläpuolisia alueita. Kankaanpää: Vesijohtolinjojen täydentäminen verkostomerkintöihin mm. Kankaanpää Siikainen. Kiikoinen: Päävesijohdot Kankaanpäästä kantatien 44 vartta sekä Kokemäeltä Kiikoinen Kokemäki maantien vartta ovat rakennettuja. Kyseiset linjat tulee ottaa huomioon maakuntakaavaa laadittaessa. Nakkila: Tavoitteiden asettelussa on pitäydytty vain yleisellä tasolla. Tavoitteet voisivat olla huomattavasti tavoitteellisempia ja yksilöidympiä siten, että maakuntakaavan tavoitteisto ohjaisi alueen teknisen huollon järjestelyjä. Säkylä: Yläneen siirtoviemärin linjaus ja mahdollinen Köyliöstä rakennettava siirtoviemäri tulee huomioida maakuntakaavan aluevarauksissa. Vampula: Erityistoimintojen alueilla tulisi huomioida Turun seudun veden tekopohjavesihankkeen vaatimat putkilinjat. Tykistöprikaati: Pohjankangasta ei tule maakuntakaavassa varata tärkeäksi vesihuoltoalueeksi, vaan säilyttää lähinnä vedenhankinnan kannalta reservialueena niin kauan kuin vedenhankinta ja vesilaitosten sijoittaminen on mahdollista muilla talousveden hankintaan soveltuvilla alueilla. Pohjankankaan reuna-alueiden pienvedenottamoiden määrää tulisi vähentää ja liittää taloudet laajempiin verkostoihin. Jätehuollon osalta sidosryhmäpalautteissa nousivat esille mm. seuraavia näkökohtia Nakkila: Tavoitteiden asettelussa on pitäydytty vain yleisellä tasolla. Tavoitteet voisivat olla huomattavasti tavoitteellisempia ja yksilöidympiä siten, että maakuntakaavan tavoitteisto ohjaisi alueen teknisen huollon järjestelyjä. MTK-Satakunta ja Länsi-Suomen metsänomistajien liitto: Jätehuollon suunnittelu ja aluevaraukset on hoidettava siten, ettei synny houkutusta käyttää yksityisten maanomistajien alueita laittomina kaatopaikkoina Virttaankankaan mahdollisesti toteutettavan tekopohjavesihankkeen putkilinjat sekä imeytysja vedenottamoalueet suoja-alueineen tulee huomioida maakuntakaavassa. 8

9 4. VESI- JA JÄTEHUOLTOON LIITTYVIÄ SELVITYKSIÄ 4.1 Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisstrategia Lounais-Suomen ympäristökeskus (2002) laati yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen, Tampereen teknillisen korkeakoulun, Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnan liittojen kanssa vuonna 2002 ilmestyneen Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisstrategian. Strategian tavoitteena on osoittaa alueellisen vesihuollon kehittämisen pääsuuntaviivat vuoteen 2020 saakka sekä toimia ohjeena seudullisten ja kuntakohtaisten vesihuoltosuunnitelmien laadinnalle. Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisstrategian keskeisimmät vesihuollon tavoitteet vuoteen 2020 ovat: - vedenhankinnan kannalta tärkeiden pohjaja pintavesien vedenmäärän ja - laadun turvaaminen - pohjaveden ja tekopohjaveden käytön lisääminen - vesihuollon toimivuuden parantaminen siirtovesijohdoin ja varavedenottamoin - vesihuoltolaitosten toimintaedellytysten parantaminen yhteistyötä kehittämällä - jätevesien puhdistusasteen nostaminen ja typenpoiston tehostaminen - pintavesiä heikentävän hajakuormituksen vähentäminen - maaseudun ja haja-asutusalueiden vesihuollon kehittäminen Lounais-Suomen ympäristökeskuksen vuoden 2007 tulossuunnitelman tavoitteiden mukaan laaditaan uusi, ajantasaistettu Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisstrategia, joka antaa suuntaviivat alueelliselle vesihuollon kehittämiselle sekä pitkällä (vuoteen 2030 asti) että lyhyellä (2012 asti) aikavälillä (Lounais-Suomen ympäristökeskus 2006). 4.2 Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmat Vuonna 2001 voimaan tulleen vesihuoltolain (119/2001) 1 :n mukaan tavoitteena on turvata sellainen vesihuolto, että kohtuullisin kustannuksin on saatavissa riittävästi terveydellisesti ja muutoinkin moitteetonta talousvettä sekä terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti. Lain 5 :n mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti lain tavoitteiden toteuttamiseksi sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun. Lisäksi kunnan tulee yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitosten kanssa laatia ja pitää ajan tasalla alueensa kattavat vesihuollon kehittämissuunnitelmat. Kehittämissuunnitelmia laatiessaan kunnan tulee olla riittävässä yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Kaikki Satakunnan kunnat ovat laatineen / laadituttaneet vesihuoltolain edellyttämät kuntakohtaiset vesihuollon kehittämissuunnitelmat. Kaikki Satakunnan kunnat ovat myös osallistuneet Lounais-Suomen ympäristökeskuksen (ent. Turun vesi- ja ympäristöpiiri) ja Satakuntaliiton kanssa maakunnasta laadittujen ylikunnallisten, alueellisten tai seudullisten vesihuollon yleis- ja kehittämissuunnitelmien laadintaan (Air-Ix 1997, 2002 ja 2003, Suunnittelukeskus Oy 1994). Kehittämissuunnitelmissa on ensisijaisesti selvitetty alueelliseen vedenhankintaan ja jakeluun sekä jätevesien johtamiseen ja käsittelyyn liittyviä teknis-taloudellisia ratkaisuja. Taulukossa 1. on esitetty kuntakohtaiset tiedot vesijohtoverkostojen piirissä olevien asukkaiden määristä (liittyjämäärät) ja liittyjäasteista sekä näitä koskevat ennusteet vuonna

10 Taulukko 1. Kuntien vesijohtoverkostojen liittyjämäärät ja asteet sekä ennusteet. Vuosituhannen alussa vesijohtoverkostojen liittyjäasteissa oli varsin suuria kuntakohtaisia eroja, vaihteluvälin ollessa noin 50 %:sta lähes sataan. Nykyisin tilanne on eräin osin huomattavasti parantunut uusien vesijohtolinjojen rakentamisen myötä. Tavoitteen mukaan Satakunnan asukkaista yli 90 % on keskitetyn vedenhankinnan ja jakelun piirissä vuonna Satakunnassa vesilaitosten talousvedestä noin 85 % on pohja- tai tekopohjavettä ja noin 15 % pintavettä. Pintavettä käyttää ainoastaan Rauman vesilaitos, joka hyödyntää Eurajoesta Äyhönjärveen johdettua vettä. Tulevaisuudessa tavoitteena on, että vedenhankinta siirtyy kokonaisuudessaan pohja- ja tekopohjaveteen. Pintavesilaitokset toimivat edelleen poikkeusolosuhteissa varavedenottamoina. Verkostojen välisiä ylikunnallisia yhteyksiä kuin myös verkostojen sisäisiä yhteyksiä lisätään, jotka parantavat vedenjakelun varmuutta. 10

11 Taulukossa 2. on esitetty kuntakohtaiset tiedot viemäriverkostojen piirissä olevien asukkaiden määristä (liittyjämäärät) ja liittyjäasteista sekä näitä koskevat ennusteet vuonna Taulukko 2. Kuntien viemäriverkostojen liittyjämäärät ja asteet sekä ennusteet. Vuosituhannen alussa viemäriverkostojen liittyjäasteissa oli varsin suuria kuntakohtaisia eroja, vaihteluvälin ollessa noin 30 %:sta yli 90 %. Tavoitteen mukaan Satakunnan asukkaista lähes 90 % on kuntien viemäriverkostojen piirissä vuonna Tulevaisuudessa siirrytään yhä suurempiin, ylikunnallisiin puhdistamoyksiköihin, mikä puolestaan edellyttää pitkien siirtoviemärilinjojen merkittävää rakentamista. Taulukoiden 1. ja 2. tiedot perustuvat kuntakohtaisiin vesihuollon kehittämissuunnitelmiin. 11

12 4.3 Varsinais-Suomen ja Satakunnan potentiaaliset viemäröintialueet Asetus (542/2003) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla tiukensi jätevesien käsittelyvaatimuksia haja-asutusalueilla. Asetuksen toimeenpanossa suosituksena on ollut liittää kiinteistö yleiseen viemäriin, jos se suinkin on teknis-taloudellisesti mahdollista. Lounais-Suomen ympäristökeskus laati vuonna 2006 yhteistyössä Varsinais-Suomen liiton ja Satakuntaliiton kanssa selvityksen potentiaalisista viemäröintialueista Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa (Ryynänen 2006). Selvityksessä on tarkasteltu nykyisten vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden ulkopuolisia alueita, joille viemäriverkko olisi mahdollista ulottaa tietyin kustannuksin. Selvityksessä tuodaan esille myös ne ranta- ja pohjavesialueet sekä vastaavat alueet, joilla jätevesien käsittelyn vaatimukset ovat muita haja-asutusalueita tiukemmat. Selvityksen mukaan Satakunnassa ns. potentiaalisia viemäröintialueita on yhteensä 144 kappaletta ja näillä sijaitsevien asuinrakennusten kokonaismäärä on noin Investointikustannukset asuntoa kohden ovat keskimäärin lähes euroa. Selvityksen tavoitteena on osaltaan palvella kuntia, maakunnan liittoja sekä alueellista ympäristökeskusta mm. vesihuollon yleisessä kehittämisessä, kaavoituksessa sekä erilaisten avustusten ja tukimuotojen kohdentamisessa. 4.4 Vesihuoltoon liittyviä ympäristövaikutusten arviointihankkeita (YVA) Seuraavassa on lueteltu Satakuntaan sijoittuvia vesihuoltoon liittyviä ja jo päättyneitä ympäristövaikutusten arviointihankkeita (YVA): - Turun Seudun Vesi Oy, Turun seudun teko pohjavesihanke (Jaakko Pyöry Infra & SCC Viatek 2001) - Porin Vesi; Lietteiden ja biojätteiden käsittely (Suunnittelukeskus Oy 2003) 4.5 Vesihuollon kehittämiseen liittyviä hankkeita, selvityksiä ja tutkimuksia Vuonna 2006 käynnistyi seudullinen maaainestenottoa ja pohjaveden suojelua ohjaava hanke Porin seutukunnalla. Hanke, jonka tavoitteena on kartoittaa nykyisiä ja tuleva kiviainesja talousvesitarpeita sekä alueita, mistä näitä luonnonvaroja voitaisiin mahdollisimman vähäisin ristiriidoin hyödyntää kohdistuu 10 kunnan alueelle (Karhukunnat). Hankkeessa, joka kestää vuoden 2007 loppuun saakka päivitetään myös eräiden kuntien pohjavesialueiden suojelusuunnitelmia. Kuntien lisäksi hankkeeseen osallistuvat myös Lounais-Suomen ympäristökeskus ja Satakuntaliitto. Kyrönjokilaakson Vesi Oy on saanut vuonna 2006 tutkimusluvan Karvian kunnan alueelle Pohjankankaan harjumuodostumalle selvittääkseen alueen pohjavesivarojen hyödyntämis- ja käyttömahdollisuuksia veden johtamiseksi Etelä-Pohjanmaalle Seinäjoen seudun kuntien ja teollisuuden tarpeisiin. Huittisten kaupunki ja Vampulan kunta ovat mukana ylikunnallisessa vesihuoltoyhteistyön kehittämisselvityksessä yhdessä Punkalaitumen, Vammalan ja Äetsän kanssa. Selvitys, jonka on määrä valmistua alkuvuodesta 2007, tähtää alueellisen vesihuoltolaitoksen / -yhtiön perustamiseen. Kiukaisten, Harjavallan, Nakkilan ja Ulvilan jätevedet tullaan jatkossa johtamaan siirtoviemärillä Porin Luotsinmäen jätevedenpuhdistamolle, jota tullaan laajentamaan ja saneeraamaan. Siirtoviemärin rakentamista haetaan toteutettavaksi valtion vesihuoltotyönä ja sen rakentamisen on tarkoitus alkaa vuonna Köyliön kunnan Kepolan ja Kankaanpään taajamien jätevedet on suunniteltu johdettavan Säkylän jätevedenpuhdistamolle. Siirtoviemärin rakentamista haetaan toteutettavaksi valtion vesihuoltotyönä. Hankkeen toteuttaminen ajoittuu mahdollisesti vuosille Euran ja Säkylän kunnat ovat suunnitelleet kuntien välisen yhdysvesijohdon rakentamista, jolla varmistetaan molempien kuntien vedensaantia. Vesijohdon rakentamista haetaan toteutettavaksi valtion vesihuoltotyönä. Hankkeen toteuttaminen ajoittuu mahdollisesti vuosille Lounais-Suomen ympäristökeskus suunnittelee käynnistävänsä vuoden 2007 aikana Kuninkaan- 12

13 lähde Jämi välisellä Hämeenkankaan tärkeällä pohjavesialueelle pohjavesitutkimukset. Hämeenkankaalta on olemassa varsin vähän tutkittua pohjavesitietoa alueen ollessa kuitenkin yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta merkittävä pohjavesimuodostuma. Tavoitteena on tutkia myös soveltuvien pohjavedenottamon paikkoja Kankaanpään kaupungin vesihuoltolaitoksen vedensaannin ja vedentoimittamisen parantamiseksi. 4.6 Turun ja Porin läänin jätehuollon kehittämissuunnitelma Ennen vuotta 1994 voimaan tullutta jätelakia (1072/1993) valmistui vuonna 1992 Turun ja Porin läänin yhdyskuntien jätehuollon kehittämiseksi laadittu suunnitelma (Suunnittelukeskus Oy 1992). Suunnitelmassa asetettiin jätehuollon kehittämistavoitteet, joista keskeisimmiksi nousivat seuraavat: - loppusijoitettavan yhdyskuntajätteen määrän vähentäminen, - kierrätyskelpoisen ja hyödynnettävän jätteen hyötykäytön lisääminen, - yhdyskuntajätteen kaatopaikkojen määrän vähentäminen ja laatutason nostaminen, - ongelmajätteiden asianmukainen käsittely sekä - kuntien välisen jätehuoltoyhteistyön kehittäminen ja lisääminen. 4.7 Lounais-Suomen ensimmäinen alueellinen jätesuunnitelma Jätehuoltoa koskevan suunnittelun perusteet on kirjattu jätelain 40 :ään, jonka mukaan ympäristöministeriön on laadittava valtakunnallinen jätesuunnitelma ja alueellisen ympäristökeskuksen vastaavasti alueellinen jätesuunnitelma jätelain ja sen nojalla annettujen tehtävien hoitamiseksi ja kehittämiseksi. Lounais-Suomen ympäristökeskus julkaisi vuonna 1997 ensimmäisen alueellisen jätesuunnitelman (Kojo 1997). Alueellisessa jätesuunnitelmassa esitetään sekä alueellisia jätepoliittisia tavoitteita että toimenpiteitä kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Lounais-Suomen ensimmäisessä alueellisessa jätesuunnitelmassa, joka kattaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnat, on esitetty alueen jätehuollon tilaa koskevat tiedot sekä jätehuollon kehittämisstrategiat vuoteen 2000 ja vuoteen 2005 asti. Strategioiden tavoitteena on esittää kehittämistoimien suunta siten, että lopulliset valinnat voidaan tehdä ottaen huomioon jätehuollossa tapahtuva kehitys. Jätehuollon valtakunnalliset tavoitteet ovat olleet peruslähtökohtina valittaessa Lounais-Suomen alueellisen jätesuunnitelman kehittämislinjoja vuoteen 2005 asti. Alueellisen jätehuollon kehittämistavoitteita ovat: - jätteiden synnyn ehkäiseminen - jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentäminen - jätteiden hyödyntämisasteen korottaminen - jätehuollon järjestäminen niin, ettei siitä aiheudu haittaa terveydelle ja ympäristölle - kokonaisvaltaisen jätehuoltojärjestelmän käyttö, jossa eri jätejakeille on järjestetty asianmukainen keräys, kuljetus ja käsittely Alueellisessa jätesuunnitelmassa esitetyt tavoitteet eivät ole oikeudellisesti sitovia, vaan pääasiassa ohjeellisia ja suuntaa-antavia. Niillä pyritään ohjaamaan ihmisten, toiminnanharjoittajien ja päättäjien yleisiä toimintoja kestävän kehityksen tukemiseksi. 4.8 Lounais-Suomen toinen alueellinen jätesuunnitelma Lounais-Suomen ympäristökeskus julkaisi vuonna 2002 toisen alueellisen jätesuunnitelman, joka sisälsi ensimmäisen jätesuunnitelman toteuttamistilanteen arvioinnin ja seurannan sekä jätesuunnitelman tavoitteiden tarkistukset vuoteen 2005 asti (Liippo & Anttila 2002). Suunnitelmassa todetaan mm., että alueellisen jätesuunnitelman tavoitteita ja toteuttamiskeinoja on tarpeen korjata vain niiltä osin, kuin yleisiä tavoitteita on tarkistettu vuoteen 2005 ulottuvassa valtakunnallisen jätesuunnitelman tarkistuksessa. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen alueellisen jätehuollon kehittämisstrategian tarkistettuja painopisteitä vuoteen 2005 asti ovat: - jätehuollon tiedotuksen ja neuvonnan tehostaminen - biojätteen ja polttojakeen erilliskäsittelyn toteuttaminen parhaalla käytettävissä olevalla teknologialla siten, että ympäristönsuojelulliset, paikalliset ja taloudelliset tekijät otetaan huomioon - lietteistä ympäristölle aiheutuvien haittojen vähentäminen tehostamalla lietteiden esikäsittelyä ja kehittämällä loppusijoitusmenetelmiä - saastuneiden maiden käsittelypaikkojen ja varastointialueiden verkoston kehittäminen 13

14 Tarkistetussa alueellisessa jätesuunnitelmassa todetaan myös, että seuraavan alueellisen jätesuunnitelman valmistelun ja laadinnan kannalta on tärkeää, että luodaan järjestelmä, jolla maakunnassa liikkuvat jätevirrat ja jätteiden määrät saadaan selvitettyä aiempaa tarkemmin. Lounais-Suomen ensimmäisestä alueellisesta jätesuunnitelmasta (1997) sekä sen seuranta ja tarkistamisraportista (2002) käyvät yksityiskohtaisemmin ilmi mm. jätehuollon yhteistyöalueet, jätteenkäsittelylaitokset, yhdyskuntajätehuollon kustannusten kehittyminen, syntyvät jätemäärät ja niiden hyödyntämisasteet jätejakeittain. 4.9 Uuden valtakunnallisen ja alueellisen jätesuunnitelman laadinnasta Ympäristöministeri asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli tehdä ehdotukset jätelain kokonaisuudistusta koskevista linjauksista mennessä sekä laatia ehdotus uudeksi valtakunnalliseksi jätesuunnitelmaksi vuoden 2006 loppuun mennessä (Suomen ympäristökeskus 2006, Ympäristöministeriö 2007). Uusi valtakunnallinen jätesuunnitelma (VALTSU), joka ulottuu vuoteen 2016 asti on Suomen jätehuollon pitkän aikavälin jätehuoltoa koskeva kehittämisstrategia. Se sisältää myös ohjeistuksen alueellisten jätesuunnitelmien laatimiseksi. Uuden valtakunnallisen jätesuunnitelman keskeisiä aiheita ovat mm.: - luonnonvarojen kestävä käyttö - kasvihuonekaasujen päästöjen vähentäminen - haitallisten jätteiden synnyn ehkäisy kemikaalipolitiikalla - jätehuollon terveyshaittojen ehkäisy - jätepolitiikan kustannustehokkuuden parantaminen - jäteosaamisen ja jäteteknologian kehittäminen. Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa tulee lisäksi esittää: - jätepoliittiset linjaukset tuleville vuosille ottaen huomioon EU:n esittämät tavoitteet sekä Suomea koskevat kansainväliset velvoitteet - laatia suunnitelma valtiovallan ohjauskeinoista - ehdotus eri toimijoiden rooliksi tavoitteiden toteuttamisessa - arvioida jätehuollon infrastruktuurin kehittämis- ja yleiset ohjaustarpeet Työryhmän sai työnsä päätökseen määräaikaan ( ) mennessä ja se luovutettiin ympäristöministerille tammikuussa Kevään 2007 aikana valtakunnallinen jätesuunnitelma lähtee laajalle lausuntokierrokselle. Valtakunnallista jätesuunnitelmaa laativan työryhmän linjauksen mukaan kymmenen tärkeintä, lähinnä neuvoa-antavaa jätehuollon kehittämistavoitetta ovat: 1 lisätään maltillisesti jätteiden energiahyödyntämistä 2 vaikutetaan tuotteiden ja tuotekonseptien suunnitteluun, siten että keskeisissä tuoteryhmissä parannetaan tuotteiden kestävyyttä, päivitettävyyttä, korjattavuutta ja parannetaan pakkaamisen materiaalitehokkuutta 3 kehitetään alueellista jätehuollon suunnittelua ja yhteistyötä siten, että turvataan riittävä käsittelykapasiteetti, kohtuullinen kustannustaso ja jätepolitiikan ympäristöpäämäärät 4 parannetaan rakentamisen laatua siten, että tuotetut rakennukset ovat kestäviä, muunneltavia ja helposti korjattavia ja kunnossapidettäviä. Sekä uudis- että korjausrakentamisessa vähennetään syntyvän jätteen määrää 5 parannetaan suomalaisen teollisuus- ja kaivannaistuotannon materiaalitehokkuutta koko tuoteketjussa siten, että se on Suomen kannalta keskeisillä tuotannon aloilla maailman kärkitasolla. Materiaali-intensiivisen teollisuuden tuotteiden jalostusarvoa nostetaan entisestään 6 vaikutetaan yksityiseen kulutukseen siten, että kulutus kohdistuu entistä enemmän ekotehokkaisiin tuotteisiin ja palveluihin ja jätteiden määrä vähenee 7 jätteiden keräilypisteisiin, käsittelylaitoksiin ja omatoimiseen käsittelyyn liittyvää maankäytön suunnittelua, alkulajittelun helppoutta ja kansalaisten osallistumismahdollisuuksia kehitetään siten, että voidaan ehkäistä jätteiden käsittelystä aiheutuvia ristiriitoja 8 jätteistä aiheutuvaa kemiallista vaaraa minimoidaan edistämällä tältä kannalta merkittävien kemikaalien käytön vähentämistä ja korvaamista haitattomammilla vaihtoehdoilla 9 jätteiden hyödyntäminen sekä materiaalitehokkuutta edistävät tuotantoteknologiat, tuotteet ja palvelut muodostavat voimakkaasti kasvavan osan Suomen ympäristöliiketoiminnan klusteria 10 jäteperäisten tuotteiden eli uusiotuotteiden käytön haitattomuus varmistetaan sopimalla yhtenäisistä laatuvaatimuksista, kehittämällä omavalvontaa ja parantamalla vaikutusten seurantaa 14

15 Työryhmän esityksen mukaan viisi tärkeintä jätehuoltoa koskevaa ohjauskeinoa ovat: 1 jätteen energiahyödyntämistä lisätään, mutta ei heikennetä materiaalikierrätyksen kehittymistä 2 materiaalitehokkuuden palvelukeskuksen perustaminen 3 maakuntakaavoituksessa huolehditaan riittävistä aluevarauksista jätehuollon laitoksille ja palveluille 4 materiaalitehokkuuden taloudellinen ohjaus 5 lisätään hallintoa palvelevaa jätealan tutkimusta ja seurantaa Uusi valtakunnallinen jätesuunnitelma 2016 ohjaa alueellisten jätesuunnitelmien laadintaa. Valtakunnallisen suunnitelman tavoitteet pyritään sisällyttämään alueellisiin suunnitelmiin ottaen kuitenkin huomioon alueelliset erityispiirteet ja olosuhteet, kuten esim. pitkät jätteenkuljetusmatkat. Eteläisen ja läntisen Suomen alueelliset ympäristökeskukset (Häme, Kaakkois-Suomi, Lounais-Suomi, Länsi-Suomi, Pirkanmaa ja Uusimaa) ovat vuonna 2006 alustavasti sopineet tekevänsä yhteistyötä alueellisten jätesuunnitelmien laadinnassa. Tarkoituksena on, että em. kuuden alueellisen ympäristökeskuksen kesken laaditaan yhteistyöhanke, jossa mm. kerätään yhtenäisesti lähtö- ja taustatietoja sekä laaditaan joidenkin jätejakeiden osalta jätevirtatarkasteluja koko yhteistyöalueelta. Laadittavien alueellisten jätesuunnitelmien painopisteet voivat kuitenkin vaihdella ja poiketa ympäristökeskuksittain alueellisten tarpeiden mukaisesti. Kaikkien hankkeeseen osallistuvien ympäristökeskusten kesken pyritään yhtenäisyyteen mm. työmenetelmien, suunnitelmien sisällön ja viestinnän osalta. Projektisuunnitelman mukaan alueellisten jätesuunnitelmien laatimiseen tähtäävä yhteistyöhanke käynnistyy vuoden 2007 alkupuolella ja työ kestää vuoden 2008 loppuun saakka. Alueellisen jätesuunnitelman alustavan sisällön mukaan suunnitelmassa käsitellään mm. seuraavia asiakokonaisuuksia ja painopistealueita: - jätteitä ja jätehuollon nykytilaa kuvaavat tiedot - jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet ja laitoskapasiteetin tarve - valtakunnallisen jätesuunnitelman teemojen pohjalta valittavat alueelliset kehityskohteet - ympäristövaikutuksiltaan keskeiset ja ongelmalliset jätejakeet - biohajoavan jätteen hyödyntäminen ja käsittely - rakennusjätteen hyödyntämisen lisääminen - haja-asutuksen jätehuollon palvelutaso - tuotannon ja kulutuksen materiaalitehokkuuden edistäminen - maaperän pilaantumisen ennaltaehkäisy Koska Lounais-Suomen kolmannen alueellisen jätesuunnitelman laadinta ei ole vielä käynnistynyt ja sen valmistuessa vasta vuoden 2008 loppuun mennessä, ei jätehuoltoa koskevia alustaviakaan maakuntatason johtopäätöksiä ja kehittämisen painopisteitä ole voitu tarkemmin ennakoida maakuntakaavan valmisteluaineistoksi tässä selvityksessä Jätehuoltoon liittyviä ympäristövaikutusten arviointihankkeita (YVA) Seuraavassa on lueteltu Satakuntaan sijoittuvia ja jo päättyneitä jätehuoltoa koskevista ympäristövaikutusten arviointihankkeita (YVA): - Porin Jätehuolto; Hangassuon jäteaseman kehittäminen (Suunnittelukeskus 2004) - Porin Lämpövoima Oy; Jätteen energiahyödyntäminen (Electrowatt Ekono Oy 2004) - Ekokem-Palvelut Oy; Peräkorven (Kellahden) teollisuusjätteen käsittelykeskus (SCC Viatek 2004) - Tielaitos; Köyliön Hallavaaran pilaantuneiden maiden käsittelykeskus (SCC Viatek 2003) - Kuusakoski Oy; Metallinkierrätyslaitoksen rakentaminen Tahkoluodon satama-alueelle ja jätehuoltoalueen rakentaminen Kellahteen Porissa (Paavo Ristola Oy 2002) - Stena Metalliyhtymä Oy; Porin Tahkoluodon murskauslaitos (J & W Samhällsbyggnad 2002) - Outokumpu Harjavalta Metals Oy; Rikastushiekan (kiinteiden prosessijätteiden) läjitys (Geoinsinöörit Oy 2000) - Kemira Pigments Oy; Jäteveden kipsisakan läjitysalue (Geoinsinöörit Oy & Viatek Oy 1995) 15

16 4.11 Jätehuollon kehittämiseen liittyviä hankkeita, selvityksiä ja tutkimuksia Lounais-Suomen uuden alueellisen jätesuunnitelman laatimisen (ks. luku 4.9) lisäksi ylikunnallisesti merkittävä hanke on Kankaanpäässä sijaitsevan Kooninkeitaan kaatopaikan kunnostaminen. Kankaanpään kaupunginhallitus on joulukuussa 2006 tehnyt päätöksen esittää kaupunginvaltuustolle Kooninkeitaan kaatopaikan kunnostamisen valtioneuvoston kaatopaikkoja koskevan päätöksen (861/97) edellyttämien velvoitteiden mukaiseksi. Pohjois-Satakunnan Jätteidenkäsittely Oy on käynnistänyt kaatopaikan kunnostuksen suunnitteluun liittyvät toimet ja yhtiö ottaa vastatakseen jätehuollon järjestämisen vuoden 2008 alusta. Kooninkankaan kaatopaikkaa käyttävät Kankaanpään kaupungin lisäksi Honkajoen, Jämijärven, Karvian, Kihniön ja Lavian kunnat. 5. SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVAA VARTEN 5.1 Vesihuolto Vesihuoltoon liittyviä lähtötietoja on ajantasaistettu ja täydennetty mm. Satakunnan kunnista sekä alueelliselta ympäristökeskukselta saaduilla tiedoilla koskien mm. ylikunnallisesti tai seudullisesti tärkeiden vedenottamoiden, jätevedenpuhdistamoiden, yhdysvesijohtojen ja siirtoviemäreiden toteutuneisuutta, suunnittelutilannetta sekä pitkän aikavälin yhteystarpeita. 5.2 Jätehuolto Lounais-Suomen ympäristökeskuksen alueelta ei ole vuoden 2002 jälkeen laadittu uutta, ajantasalla olevaa alueellista jätesuunnitelmaa. Osittain tämä johtuu siitä, että uutta valtakunnallista jätesuunnitelmaa laativa työryhmä sai työnsä päätökseen vuoden 2006 loppuun mennessä. Uusi valtakunnallinen suunnitelma 2016 toimii alueellisten jätesuunnitelmien laadintojen pohjana ja ohjeistona. Uudessa valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa esitetyt tavoitteet on tarkoitus sisällyttää alueellisiin jätesuunnitelmiin. Uuden alueellisen jätesuunnitelman laadintaa on tarkemmin käsitelty tämän selvityksen luvussa 4.9. Jätehuoltoon liittyviä lähtötietoja on ajantasaistettu ja täydennetty mm. kunnista, jätehuoltoyhtiöiltä ja alueelliselta ympäristökeskukselta saaduilla tiedoilla koskien mm. jätteiden keruu- ja käsittelypaikkatietoja. 6. SELVITYSTEN PERUSTEELLA TEHDYT JOHTOPÄÄTÖKSET 6.1 Vesihuolto Kuntien toteuttamat vesihuoltoratkaisut, laaditut kunta- ja seutukuntakohtaiset vesihuollon kehittämissuunnitelmat, suunniteltuihin tekopohjavesihankkeisiin sekä ylikunnallisiin jätevesien käsittelyratkaisuihin liittyvät selvitykset ja suunnitelmat ovat riittävät perustellun maakuntakaavan vesihuoltoa koskevien aluevarausten määrittelyyn. Käytettyjen lähtö- ja tausta-aineiston perusteella on muodostettu esitys vesihuoltoa koskevista teknisen huollon ratkaisuista Satakunnan maakuntakaavaan. 6.2 Jätehuolto Kuntien yleis-, osayleis- ja asemakaavoihin perustuvat kaavalliset ratkaisut, jätteenkäsittelyalueita sekä jätehuollon ympäristövaikutusten arviointihankkeita (YVA) koskevat erillisselvitykset ja suunnitelmat ovat riittävät perustellun maakuntakaavan jätehuoltoa koskevien aluevarausten määrittelyyn. Käytettyjen lähtö- ja tausta-aineiston perusteella on muodostettu esitys jätehuoltoa koskevista teknisen huollon ratkaisuista Satakunnan maakuntakaavaan Täydentäviä ja ajantasaistettuja tietoja mm. syntyvistä jätemääristä, jätteenkäsittelyalueista sekä kuntien yhteistyöalueista on saatu alueelliselta jätehuoltoviranomaiselta (Lounais-Suomen ympäristökeskus). 16

17 7. SELVITYKSEN ESITYKSET VESIHUOLLON JA JÄTEHUOLLON VARAUSPERUSTEIKSI JA MERKINNÖIKSI SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVASSA 7.1 Vesihuollon vaihtoehtojen vertailu ja varausperusteet Maakuntakaavassa vesihuolto käsittää puhtaan käyttö- ja talousveden hankintaan, käsittelyyn ja johtamiseen sekä jätevesien johtamiseen ja puhdistukseen liittyvät varaukset. Maakuntakaavan valmisteluaineistoon esitetään yhdyskuntien vesihuollon turvaamiseksi sekä hyvälaatuisen talousveden saannin ja riittävyyden varmistamiseksi tärkeät, vedenhankintaan soveltuvat pohjavesialueet (käsitelty maakuntakaavan valmisteluvaiheen maa-ainesvarojen ja pohjaveden erillisselvityksessä, Liimatainen 2006), yhdyskuntien ja teollisuuden veden saannin, johtamisen sekä vesijohtoverkostojen yhdistämisten kannalta ylikunnallisesti ja seudullisesti tärkeät rakennetut ja suunnitellut yhdysvesijohdot sekä yhdysvesijohtojen pitkän aikavälin ylikunnalliset yhteystarpeet. Maakuntakaavassa osoitetaan olemassa olevat ja suunnitellut, kunnalliset pohjavedenottamot, pintavedenottamot sekä tekopohjavesilaitokset, joilla on ylikunnallista ja seudullista merkitystä ja jotka palvelevat yleistä kunnallista vesihuoltoa myös vedenjakelun mahdollisissa häiriö- ja kriisitilanteissa mm. varavedenottamoina. Paikallisesti merkittäviä, yhtä kuntaa tai kunnanosaa palvelevia kunnallisia sekä vesiosuuskuntien vedenottamoita ja vesijohtoja ei esitetä maakuntakaavan valmisteluaineistoon. Valmisteluaineistossa ja kaavakartalla ei myöskään osoiteta teollisuuslaitosten omia vedenottamoita eikä niitä yhdysvesijohtojen ja siirtoviemäreiden osuuksia, jotka sijoittuvat maakuntakaavan taajama- ja teollisuustoimintojen alueille. Hyvälaatuisen raakaveden saannin turvaamiseksi pitkällä aikavälillä Rauman kaupungin tarpeita varten on 1990-luvultä lähtien selvitetty sekä laadittu suunnitelmia, jossa Kokemäenjoesta Järilänvuoren harjualueeseen pumpattavaa ja imeytettävää tekopohjavettä sekä Järilänvuoren ja Koomankangas Ilmiinjärven pohjavesialueiden luontaista pohjavettä johdettaisiin Raumalle (Suunnittelukeskus Oy 1994, SCC Viatek 2003). Selvitysten mukaan mahdollisesti toteutettavaa vedenhankintajärjestelmää voidaan käyttää myös muiden kuntien vedensaannin tarpeisiin ja on siten ylikunnallisesti merkittävä vesihuoltohanke. Järilänvuoren harjualueelle osoitetaan kohdemerkinnällä suunniteltu tekopohjavesilaitos. Olemassa olevaksi tekopohjavesilaitokseksi osoitetaan Noormarkussa sijaitseva Porin Veden Harjakankaan tekopohjavesilaitos, josta vettä on mahdollisuus johtaa Porin kaupungin lisäksi myös Noormarkun kunnan ja Ulvilan kaupungin tarpeisiin. Jätevesien johtamisen ja käsittelyn osalta maakuntakaavan valmisteluaineistoon esitetään ylikunnallisesti ja seudullisesti tärkeät olemassa olevat siirtoviemärit, suunnitellut siirtoviemärit, siirtoviemäreiden pitkän aikavälin yhteystarpeet sekä jätevedenpuhdistamot. Maakuntakaavalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti maakuntakaavassa varaudutaan useamman kunnan jätevesien keskitettyyn suuremmissa laitosyksiköissä kuntakohtaisten puhdistuslaitosten sijaan. Siten yhden kunnan tai kunnanosan jätevesien käsittelystä vastaavia laitoksia ei esitetä maakuntakaavan valmisteluaineistoon. Vesihuollon kohde- ja johtovaraukset perustuvat kuntakohtaisiin sekä alueellisiin / seutukuntakohtaisiin vesihuollon kehittämissuunnitelmiin, tekopohjavesilaitoksista laadittuihin erillisselvityksiin ja suunnitelmiin sekä kunnista ja eri asiantuntijatahoilta saatuihin täydentäviin tietoihin. 17

18 Taulukko 3. Vesihuoltoon liittyvien varausten osoittaminen maakuntakaavassa. 18

19 Kartassa 1 on esitetty maakuntakaavan valmisteluaineistoon osoitettavat rakennetut ja suunnitellut yhdysvesijohdot, näiden pitkän aikavälin ylikunnalliset yhteystarpeet, rakennetut ja suunnitellut pintavedenottamot, pohjavedenottamot ja tekopohjavesilaitokset. Kartasta käy myös ilmi ne Satakunnan seutukaavaan 5 sisältyvät vedenottamot, joita ei esitetä maakuntakaavan valmisteluaineistoon. Kartassa 2 on esitetty maakuntakaavaan osoitettavat rakennetut ja suunnitellut pintavedenottamot sekä ottamoiden raakavesilähteet valuma-alueineen. Kartassa 3 on esitetty maakuntakaavan valmisteluaineistoon osoitettavat rakennetut ja suunnitellut siirtoviemärit ja näiden pitkän aikavälin ylikunnalliset yhteystarpeet sekä olemassa olevat kuntien jätevedenpuhdistamot. Kartasta käy myös ilmi ne Satakunnan seutukaavaan 5 sisältyvät kuntien jätevedenpuhdistamot, joita ei esitetä maakuntakaavan valmisteluaineistoon. 7.2 Vesihuoltoa koskevat maakuntakaavan varaukset ja merkinnät Yhdysvesijohto Merkinnällä osoitetaan veden johtamisen sekä verkostojen yhdistämisen kannalta ylikunnallisesti tai seudullisesti tärkeät rakennetut yhdysvesijohdot. Alueilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunniteltu yhdysvesijohto Merkinnällä osoitetaan veden johtamisen sekä verkostojen yhdistämisen kannalta ylikunnallisesti tai seudullisesti tärkeät suunnitellut yhdysvesijohdot. Alueilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Yhdysvesijohdon yhteystarve Merkinnällä osoitetaan ylikunnallisesti tai seudullisesti tärkeät yhdysvesijohtojen pitkän aikavälin yhteystarpeet, joiden tarkemmasta linjauksesta ja toteuttamisesta ei vielä ole olemassa riittäviä selvityksiä tai suunnitelmia tai niiden toteutukseen liittyy huomattavaa epävarmuutta. Suunnittelumääräys: Maankäytöllä ja rakentamisen suunnittelulla on turvattava esitetyn yhteystarpeen suunnitteluja toteuttamismahdollisuus. Yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeä, rakennettu vedenottamo Merkinnällä osoitetaan yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeät, olemassa olevat kunnalliset pinta- tai pohjavedenottamot, joilla on ylikunnallista tai seudullista merkitystä. Alueilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Yleinen suunnittelumääräys: Alueiden käytön suunnittelussa tulee huolehtia, ettei yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeiden pintavedenottamoiden raakavesilähteinä toimivilla vesistöalueilla toteuteta toimenpiteitä, jotka voivat oleellisesti heikentää veden käyttöä raakavesilähteenä. Suunnittelussa tulee ensisijaisesti vesiensuojelulliset näkökohdat ottaa huomioon. Suunnittelumääräys koskee seuraavia vedenottamoita ja vesistöalueita (kartta 2): Ottamon nimi Eurajoki Kirkonkylä Eurajoki Lapinjoki Harjavalta Merstola Pori Lukkarinsanta Rauma Äyhönjärvi Ulvila Hämäläistenlahti Vesistöalue Eurajoki Lapinjoki Kokemäenjoki Kokemäenjoki Selkämeren rannikko Kokemäenjoki Suunnittelumääräys koskee yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeiden pintavedenottamoiden raakavesilähteitä ja niiden vesistö-alueita kokonaisuudessaan. Alueille kohdistuvat toimenpiteet tulee suunnitella ja toteuttaa niin, etteivät ne vaaranna vesistöjen käyttöä raakavesilähteinä. Eri kuormituslähteiden yhteisvaikutus on otettava huomioon kuormituskynnystä arvioitaessa. Suunnittelumääräys koskee myös teollisuuslaitosten vedenottamoiden raakavesilähteiden vesistöalueita. 19

20 20

21 21

22 22

23 Yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeä, suunniteltu vedenottamo Merkinnällä osoitetaan yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeä, suunniteltu kunnallinen pinta- tai pohjavedenottamo, joilla on ylikunnallista tai seudullista merkitystä. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Yleinen suunnittelumääräys: Alueiden käytön suunnittelussa tulee huolehtia, ettei yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeän pintavedenottamon raakavesilähteenä toimiviala vesistöalueella toteuteta toimenpiteitä, jotka voivat oleellisesti heikentää veden käyttöä raakavesilähteenä. Suunnittelussa tulee ensisijaisesti vesiensuojelulliset näkökohdat ottaa huomioon. Suunnittelumääräys koskee seuraavaa vedenottamoa ja vesistöaluetta: Ottamon nimi Huittinen Riponiemi Vesistöalue Kokemäenjoki Suunnittelumääräys koskee yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeän pintavedenottamon raakavesilähdettä ja sen vesistö-aluetta kokonaisuudessaan. Alueelle kohdistuvat toimenpiteet tulee suunnitella ja toteuttaa niin, etteivät ne vaaranna vesistöjen käyttöä raakavesilähteinä. Eri kuormituslähteiden yhteisvaikutus on otettava huomioon kuormituskynnystä arvioitaessa. Tekopohjavesilaitos Merkinnällä osoitetaan ylikunnallisesti tai seudullisesti tärkeä, rakennettu tekopohjavesilaitos. Merkintä sisältää tekopohjaveden imeytykseen ja valmistukseen ja johtamiseen liittyvät alueet. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Merkinnällä osoitetaan Noormarkussa sijaitseva, toiminnassa oleva Harjakankaan tekopohjavesilaitos. Suunniteltu tekopohjavesilaitos Merkinnällä osoitetaan ylikunnallisesti tai seudullisesti tärkeä, suunniteltu tekopohjavesilaitos. Merkintä sisältää tekopohjaveden imeytykseen ja valmistukseen ja johtamiseen liittyvät alueet. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Merkinnällä osoitetaan Harjavallan ja Kokemäen kaupunkien alueelle sijoittuva Rauman seudun vesihuollon kannalta tarpeellinen suunniteltu Järilänvuoren tekopohjavesilaitos. Siirtoviemäri Merkinnällä osoitetaan jäteveden johtamisen kannalta ylikunnallisesti tai seudullisesti tärkeät, rakennetut siirtoviemärit. Alueilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunniteltu siirtoviemäri Merkinnällä osoitetaan jäteveden johtamisen kannalta ylikunnallisesti tai seudullisesti tärkeät suunnitellut siirtoviemärit. Alueilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Siirtoviemärin yhteystarve Merkinnällä osoitetaan jäteveden johtamisen kannalta ylikunnallisesti tai seudullisesti tärkeiden siirtoviemäreiden pitkän aikavälin yhteystarpeet, joiden tarkemmasta linjauksesta ja toteuttamisesta ei vielä ole olemassa riittäviä selvityksiä tai suunnitelmia tai niiden toteutukseen liittyy huomattavaa epävarmuutta. Suunnittelumääräys: Maankäytöllä ja rakentamisen suunnittelulla on turvattava esitetyn yhteystarpeen suunnitteluja toteuttamismahdollisuus. Jätevedenpuhdistamo Merkinnällä osoitetaan yhdyskunnan vesihuollon kannalta ylikunnallisesti tai seudullisesti tärkeät, rakennetut jätevedenpuhdistamot. Alueilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. 23

24 7.3 Jätehuollon vaihtoehtojen vertailu ja varausperusteet Maakuntakaavan valmisteluaineistoon esitetään jätehuollon kannalta seudullisesti ja maakunnallisesti tärkeät yhdyskunta- ja teollisuusjätteiden sekä pilaantuneiden maiden vastaanottoon, käsittelyyn tai loppusijoitukseen soveltuvat alueet. Jätteenkäsittelyalueet palvelevat siis sekä yhdyskunta- että teollisuusjätteen käsittelyn- ja loppusijoituksen aluevarauksina. Maakuntakaavan valmisteluaineistossa esitettävillä jätehuollon aluevarauksilla turvataan nykyisten jätehuoltoyhteistyöalueiden sekä teollisuuslaitosten jätehuoltoa koskevat toiminta- ja kehittämisedellytykset pitkällä aikajänteellä. Osa aluevarauksista soveltuvat myös pilaantuneiden maiden loppusijoitukseen. Aluevarausesitykset perustuvat vahvistettuun Satakunnan seutukaavaan 5, Lounais-Suomen alueellisen jätesuunnitelman ratkaisuihin, kuntien muodostaman viiden jätehuoltoyhteistyöalueen tarpeita koskeviin selvityksiin ja suunnitelmiin sekä kunnista että eri asiantuntijatahoilta saatuihin täydennystietoihin. Tässä teemaraportissa ei esitetä aluevarausta yhdyskuntajätteen polttolaitokselle, koska Satakunnassa ei ole laadittu riittäviä tutkimuksia ja selvityksiä mm. laitoksen toiminnan edellyttämistä jätejakeiden määristä, niiden saatavuudesta tai laitoksen potentiaalisista sijoituspaikoista. Teollisuudessa ja kaivannaistuotteiden valmistuksessa syntyvät jätteiksi, jätejakeiksi tai muiksi sen kaltaisiksi luokiteltavat sivutuotteet (esim. rikastushiekka, kuona, sivukivi) käsitellään ja loppusijoitetaan teollisuuslaitosten alueille. Tällaisia teollisuuslaitoksia ja yrityksiä ovat mm. Kemira Pigments Oy Porissa, Boliden Harjavalta Oy ja OMG Harjavalta Oy Harjavallassa, Lännen Tehtaat Oyj Säkylässä sekä Nordkalk Oyj Siikaisissa ja Vampulassa. Alueet osoitetaan maakuntakaavan valmisteluaineistossa teollisuus- ja varastoalueiksi (T) eikä jätteenkäsittelyalueiksi. Jätevedenpuhdistamoissa muodostuville jätelietteille sekä kotitalouksissa ja teollisuudessa syntyville ongelmajätteille ei osoiteta maakuntakaavan valmisteluaineistoon aluevarauksia. Jätelietteet käsitellään ensisijaisesti jätevedenpuhdistamoalueilla. Kotitalouksien ongelmajätteille on omat kuntakohtaiset vastaanottopaikat, joista jätteet kuljetetaan ongelmajätteiden käsittelylaitoksiin. Teollisuus huolehtii ongelmajätteistään erityislainsäädännön edellyttämällä tavalla (kuljetus ja käsittely yleensä Ekokem OY:n valtakunnallisella ongelmajätelaitoksella). Ydinjätteen loppusijoitusalue sijoittuu Eurajoen Olkiluodon energiahuollon alueelle (EN-la). Kartassa 4 on esitetty maakuntakaavan valmisteluaineistoon osoitettavat jätteenkäsittelyalueet, jotka soveltuvat teollisuus- ja yhdyskuntajätteiden käsittelyyn ja loppusijoitukseen. Taulukko 4. Jätehuollon varausten osoittaminen maakuntakaavassa 24