Vapaakaupan logiikka ja TTIP. Heikki Patomäki

Transkriptio

1 Vapaakaupan lgiikka ja TTIP Heikki Patmäki

2 Suhteellisen edun periaate David Ricard ( ) Kaksi maata, kaksi tutetta absluuttista etua ei tarvita, suhteellinen etu riittää. hyöty tulee vapaan kaupan myötä syntyvästä työnjasta ja erikistumisesta. Malli n staattinen (ajatn); ja lähtökhtana n maailma, jssa kauppaa ei käydä. Heckscher-Ohlin malli (1933): matemaattinen yleisen tasapainn uusklassinen malli, mutta perusidea n samantyyppinen kuin Ricardlla Ricardlla vain yksi tutannntekijä, mutta tutanttekniikissa erja H-O malli: sama teknlgia, mutta tutannntekijöiden saatavuus ja suhteelliset hinnat eravat

3 Terian ngelmia Tellisuuden aljen sisäinen kauppa: samja tutteita viedään maasta tiseen. aggregaati-tassta riippuen, 30-70% maailmankaupasta, ja kk ajan kasvava suus Kun lähtökhtana n yhteenkietutunut maailmantalus ja histriallisesti kehittynyt työnjak, kaupan vapauttamisen vaikutukset vat aivan jtain muuta kuin mitä teriassa letetaan. Dynaamiset vaikutukset lennaisia: (lisä)erikistumisella n myös kustannuksia. Orastavan tellisuuden kehittäminen edellyttää sujaa tellisuus- ja investintiplitiikka.

4 Uusi kauppateria Paul Krugman Krugmanin mukaan brändäämisen ja suurtutannn edut selittävät miksi suurin sa maailmankaupasta käydään samanlaisten maiden välillä ja paljlti vieläpä samjen tellisuudenaljen sisällä tämä li merkittävä pikkeama klassisesta mutta täysin epärealistisesta kauppateriasta, jssa erikistuminen ja suhteellinen etu selittää kauppaa. Krugmanilta (1991) meni kuitenkin vusikymmen keksiä, että näin llen mnet talusprsessit vat itseään vahvistavia, ja että tellinen menestys vi rukkia menestystä kunkin maan erikistuminen n spesifiä ja plkuriippuvaista

5 Vapaakaupan alueen laajeneminen Vapaa kauppa edellyttää: hyödykkeet markkinat yksityinen mistaminen. Kaupan myötä yksityisen mistamisen piiri laajenee (de fact yksityistäminen ja hyödykkeistäminen): kulttuuri geenit, bidiversiteetti palvelut (mukaan lukien terveys, kulutus) maatalus investinnit Seurauksena rajituksia ja ehtja valtin ja kaiken julkisen rlille yhteiskunnassa.

6 Tisen maailmansdan jälkeinen kehitys Brettn Wds -järjestelmä GATT (tariffien yleisspimus) ITO = Internatinal Trade Organizatin. GATT-kierrkset: kaupan vapauttamisen lgiikka vei yhä laajempiin kysymyksiin. Uruguay-kierrs ( ) laajensi vapaan kaupan alaa j merkittävästi, tulksena WTO

7 Maailman kauppajärjestö WTO 1995 GATT säilyi ytimessä, mutta tullit yms. yhä vähemmän merkittävä sa vapauttamista. GATS (palvelut) TRIPS (tellis- ja tekijänikeudet) Dha-kierrs (2001) yrityksiä tuda investintisujaa mukaan kierrs n llut melkein ttaalinen epännistuminen; vain pieniä askelia Balissa 2013

8 MAI = mnenkeskinen investintispimus OECD-neuvttelu Kansalaisyhteiskunta vusi spimuksen julkisuuteen Erityisen khun sai aikaan suunnitelmat investintisujasta. Ranska vetäytyi neuvtteluista 1998 neuvttelut kariutuivat. Agenda siirtyi WTO:hn bilateraalisiin spimukseen n vuteen 2014 asti

9 TTIP = EU/USA vapaakauppa USA-EU vapaakauppaneuvttelut lginen jatke pitkälle kehitykselle uusliberaali aikakausi: 1973 / 1979 / 1981 EU:n näkökulmasta: Lissabnin spimus ja EUkmpetenssin laajeneminen investinteihin TTIP kattaa markkiniden, yksityisen mistuksen ja kilpailun levittämisen kaikille kentille. Investinnit ja niiden suja vain yksi keskeinen sa; esim. maatalus, geenimuunnellut tutteet, kulttuuri jne.

10 Asialistalla yhtiövaltaa, geenirukaa ja kulttuurin amerikkalaistamista Neuvttelut alitettiin heinäkuussa 2013 j aiemmin li alitettu vastaavat neuvttelut Kanadan, Intian ja Singapren kanssa EU:n jäsenmaat vat tähän mennessä slmineet reilusti yli tuhat investintispimusta klmansien sapulten kanssa Oletuksena ja neuvttelujen ikeutuksena n, että investintispimukset lisäävät taludellista kasvua ja vat siten hyödyllisiä Ricard / Heckscher-Ohlin / empiiriset väitteet esim. investintien lisääntymisestä HS heinäkuussa: EU:n Yhdysvaltjen päättäjät kerääntyvät tänään neuvttelemaan vapaakauppaspimuksesta, jka tteutuessaan paisuttaisi alueiden taluksia CEPRtutkimuslaitksen laskelman mukaan yhteensä yli 75 miljardilla eurlla vusittain.

11 Mitä san tutkimus? Elinkeinelämän tutkimuslaitksen ETLA:n mielestä tu puli prsenttia tulisi lisää myös Sumen kknaistutannlle; suurin hyöty kituisi ETLA:n mielestä pienille ja keskisuurille yrityksille. Kuitenkin EU-kmissin selvitys tarkemmin luettuna: kaikkein ptimistisemmassakin skenaariissa lähiajan vaikutukset lisivat vain lukkaa 0,05% lisää BKT-kasvuun per vusi (tämäkin sin illuusi). Mikään malli ei pysty ennustamaan tulevaisuutta vuteen 2027 tai jälkikäteen erttamaan mahdllisesta kasvusta yhden pienen tekijän rlia. Investintispimuksilla ei mitään vaikutusta investintien määrään (esim. Lauhe Plsen, 2010) ja js n, niin täysin vääristä syistä

12 Capldn uusi tutkimus Myös Jernim Capald 2014 perustuu mniin epärealistisiin letuksiin, mutta n kuitenkin uskttavampi kuin kmissin tilaamat mallit, sillä se humii mm. 1. resurssien vajaakäytön 2. tiettaitjen ja pääman erikistumisen 3. ja alueelliset ert EU:n sisällä. EU:n nettvienti vähenisi. BKT vähenisi 0,2-0,5%. Työntekijöiden tult putaisivat tuhansia eurja vudessa; pääma hyötyisi työn kustannuksella. Vertult vähenisivät. Rahituksen epävapaus ja epätasapaint lisääntyisivät.

13 Investintispimusten funkti Suurin sa vimassalevista investintispimuksista n slmittu sen jälkeen, kun MAI-neuvttelut kariutuivat. Spimuksissa sujellaan ensisijaisesti j tehtyjä investinteja, ennen kaikkea mnikansallisia yhtiöitä demkraattiselta plitiikalta. Oletuksena n: se mikä n hyväksi yhdelle yhtiölle, n hyväksi kk yhteiskunnalle. Oikeudenkäyntejä valtiita vastaan j yli 500. Tärkein svittelu- ja ikeudenkäyntipaikka n Maailmanpankki-ryhmään kuuluva The Internatinal Centre fr Settlement f Investment Disputes (ICSID), mutta lisäksi n perustettu erilaisia ad hc tumiistuimia ja käytetty jukka muita lemassalevia elimiä esimerkiksi UNCITRALia, jka n YK:n kansainvälisen kauppalain kmissi

14 Laillisuusperiaate ja ikeudenmukaisuus Oikeusvaltiperiaate ( rule f law ): laki säätelee valtin ja pliittisen yhteisön timia, suhteita, valtaikeuksia ja rangaistuksia; ja myös kmpetensseja, jtka kskevat lain muuttamista. Myös ikeushenkilöillä vi lla ikeuksia valtita vastaan & ikeus haastaa valti ikeuteen. Ongelma 1: laillisuusperiaate ei tteudu samat ihmiset timivat lainsäädännön knsultteina, välimiehinä ja lakimiehinä; päätökset lisäksi usein mielivaltaisia Ongelma 2: investintispimukset vat asymmetrisiä: ikeuksia yhtiöille, velvllisuuksia valtiille demkratia kaventuu (tarvittaisiin myös glbaalia demkratiaa!) susii myös ulkmaisia suuryhtiöitä ktimaisten kustannuksella Lisäksi: lisi myös perusteita prblematisida yhtiöiden ikeushenkilöllisyyttä.

15 Yksityismistuksen ja vapaan kaupan alan laajeneminen Demkraattinen plitiikka tulee sin alisteiseksi yksityisille mistusikeuksille, tässä tapauksessa yhdysvaltalaisten suuryhtiöiden ikeuksille. Plitiikka-muutkset tteutuvat myös käsitepliittisesti, laajentuneen vapaakauppakäsitteen kautta. Yksittäisen hallituksen tteuttama sääntely, tutanttuet sekä mikä tahansa vääristävä ver- tai tellisuusplitiikka vidaan tulkita vapaakaupan esteeksi. Vapaan kaupan lgiikka n tässä mielessä yksinkertainen: yhä laajempaan ja epämääräisempään vapaakauppa-käsitteeseen sisältyy ajatus, että valtiiden ei tulisi puuttua mihinkään, mikä saattaa liittyä maailmankauppaan, ja että sääntely ja valtiiden timivallat tulisi kaikissa tällaisissa asiissa yhdenmukaistaa.

16 Geenimuunnellut tutteet Yhdysvallissa geenimuunnellut tutteet vat yleisiä, kun taas Eurpassa n nudatettu järkevän varvaista periaatetta, jnka mukaan tutteen harmittmuus pitää ensin sittaa. Neuvttelujen asialistalla n muun muassa rajitukset, jita EU n asettanut geenimuunnelluille elintarvikkeille. Vapaakauppa-neuvtteluissa geenimuuntelun sääntely kuten niin mni muukin asia tulkitaan kaupan esteeksi. USA:n neuvttelijat: tällä kertaa EU tulee hyväksymään terveys- ja turvallisuusstandardien yhdenmukaistamisen eli geenimuunnellun ruuan tumisen.

17 Kulttuuri Ranska n vaatinut kulttuurillista pikkeusta audivisuaalisten tutteiden salta. Ranskan kauppaministeri Nicle Bricq n arvstellut kmissita liian npeasta etenemisestä ja varittanut vet-ikeuden käyttämisestä. Helsingin Sanmat tti kantaa asiaan kesäkuussa 2013 tteamalla, että Ranska n asettunut pikkitelin, mutta vakuuttaa, että Ranskan kipuilu n krkeintaan hidaste. Vapautta n siis se, että tarjlla kauppjen hyllyllä ja tv-kanavilla n vain muutaman usein anglamerikkalaisen mediajätin tutteita.

18 Jhtpäätös Vasemmistn hjelmissa: TTIP:stä ja CETA:sta n luvuttava ja vastaavat muut spimukset arviitava uudelleen. Tarvitaan kyllä yhtiöiden ja investintien glbaaleja hallintajärjestelmiä, mutta parempia; periaatteita: Laillisuusperiaate Symmetrisyys Pluralismi Demkratia Ssiaalisesti ja eklgisesti kestävä kehitys