1.4. Seuraav a täysmaalaus tehtiin muutostöihin lii "ttyen. KUOPION TUOMIOKIRKKO S ~:c-l>~s T U S V-~I T Y S S U U N N I T E L M A S T A

Transkriptio

1 KUOPION TUOMIOKIRKKO S ~:c-l>~s T U S V-~I T Y S S U U N N I T E L M A S T A....,., Tämä selonteko liittyy oheiseen värityssuu.."1ilitelmaan ja pyrkii selvittämään värityssuunnitelman lähtökohtia. ~ -..:'' 1 AIKAISEMMAT MAALAUSTYÖT Kuopion tuomiokirkon. aikaisemmat maalaustyöt on suoritettu seu~aavasti: Maalaustyöt rakentamisen yhteydessä vuosina Maaleina on käytetty katon ja seinien osalta kal5~ kimaalia. Erityisesti kirkkosalin seinien osalta on todettava, että ne olivat tässä vaiheessa periaatteessa samanlai.set kuin kirkon ulkopinnat nykyisin. - Toisin sanoen kivet ulottuivat sisäpintaan. Siitä, oli.v.atko kivet maalattuja vai oliko ainoas- taan kiviyäli t (läastiosuus) maalattu,- ei ole tie- - toa. Puupinnoissa käytettiin pääasiassa ( ov~t, -ikkunat, periki t) öljymaaleja ja kattopinnoissa lis-äksi ainakin os1ttain liimamaaleja. Lattia oli ilmeisest käsittelemätön tai vernissattu. _ Työt tehtiin vuosin työtä johtaneen ltn Granstedtin -suunn.itelman ja ohjeitten mukaan. 1.2.Seuraava täysmaalaus suoritettiin v. 1895~ Tässä yhteydessä teh~iin merkittäviä uudistustöitä. Mm. kirkkosalin sisäseinät oikaistiin ja rapattiin, varsinaisen kirkkosalin penkit uusittiin ja saliin tehtiin kaminalämmitys. Maalityypit kuten edellä. _ 1.3 : Seuraava täysmaalaus tehtiin v. 1910, maalityypit -- kuten edellä Seuraav a täysmaalaus tehtiin muutostöihin lii "ttyen v Maaleina seinien osalta käytettiin öljymaaleja. _ Muut mac.li tyypit kuten edellä. Summi t- - telijana. arkkitehti Kauno -J. Kallio.

2 1 1.5 Viimeisin täysmaalaus tehtiin pe:ruskorjaukseen liit tyvänä v ,- suwm-i tterijana- arkki tehtrtoimisto Ström-Tuomista sekä ept isöinti töiden o~ai ta ( al ttariportaali ja saarnastuoli):-. lfonservaattori Thorvald _Lindqvist. Todettakoon, että tässä yhtejdessä tehtiin lähes ko ko kirkkosalin osalle kattoon asbestilaastirappaus. Ensimmäinen maalauskerta liimamaalilla (Aqvanol) ep~ onnistui. Katto on myöhemmin (1975) maalattu "Winterolilla '' Maalityyppeinä käytettiin pääasiassa lateksimaaleja sekä ikkunoiden, ovien ja penkkien osal±a lakkamapleja. Salin puulattia uusittiin ja lakattiin. Etei.seen ja älttariosaan sekä sakasti- ja kappelitiloihi tehtiin vahattu tiililattia. Edellä esitettyjen täysmaalausten lisäksi on luonnol lisesti suoritettu eri vaiheissa- vähäisempiä kunnostusmaalauksia~ 1. 6 Nyt suuriniteltu. maalaustyö on osoittautunut tarpeelliseksi pintojen heikohkon kunnon vuoksi. Suunnitelman laatimiseen ovat osallistuneet arkkitehti Matti Höyhtyä, konservaattori. Pauli Hietanen ja maalarimestari Väinö Jääskeläinen. 2. SÄVYTYKSET: Selvitysten perusteella on voitu todeta seuraavaa: - Katto on kaikissa eri vaiheissa ollut kalkinvalkea. Kattolista on -alill1:pitäen.. ollut kalkinvalkea, v maalallksen yhteydessä siihen on :tullut vaaleahko marmorointi, _jota on tummennettu v maalauksen yhteydessä. V maalauksessa kattolista sai voimakkaan harmaan kuviosävytyksen. V maalauksessa kattolistan väri palautui valkeaksi. Seinät:. ~lkuperäisestä seinäväristä ei ole tietoja,. ilmeisesti se oli kalkinvalkea (huom. epätasainen pinta,_ ks. ed.); v maalauksessa seiniin tuli vaaleahko keltainen, hieman vihreällä taitettu sävytys ~ Ikkunc5nryygit_. olivat kuitenkin.ilmeisesti kalkinvalkeat.

3 2 Seinien alaosat ikkunapenkistä alaspäin maalattiin ~--- hieman tummeiimlal1a seinavåtilla.-v-: ja 1925 maalauksissa tw::unennuserot lisääntyivät kerta kerral ta. - V maalauksessa."seiniin tuli harmaa, vaaleahko sävy ja ikkunasmyygit ja seinien alaosat maalattiin kauttaaltaan seinävärillä. Aputilojen (eteiset, sakasti; kappeli, sosiaalitilat) seinät maalattiin valkeiksi..j. Ovet ja ikkunat: Ovet ja ikkunat ovat alunpitäen olleet sävyltään " umbraa 11, v. 1895, 1910 ja 1925 maalauksissa rusehtavia, ootrattuja siten, että tummuus lisääntyi kerta kerralta. V maala~essa kijnnjttyy huomio erityisesti siihen," että ovil±stoitus on osassa ov;la tehty valkealla maalaten, vaikka runko-osissa on käytetty - eräänlaista ootrausta (kuv"i.omaalausta). V maalauksessa ovet maalattiin tllm.man harrriaiksi uusittuja alttariovia lukuunottamatta. Alttariovet maalattiin seinäväriin. Kirkkosalin yleisöosan :Uµrunat maalattiin valkeiksi, samoin.kaikki i:kkunat ulkopuolelta. Alttariosan ja aputilojen ikkunat maalattiin tumman harmaiksi kut en.ovet. Penkit on alunpitäen maalattu punaruskeiksi kuten vielä säilyneistä alkuperäisistä parvipenkistä voidaan to.deta. -V. 1895, 1910 ja 1925 maalauksen yhteydessä penkit t.._t oo ral, iin, pei_iosa hi eman va al eampi. k uin.. r.unko -osa. Vuoden 1920-luvun lopusaa ne maalattiin punaruskeiksi.. öljyvärillä korostaen listoituksia ja peilejä J.?_säksi vaaleammalla keskiosalla. ja valkeilla listoilla. V maalauksessa penkit. maalatt;;n verraten tummalla harmaalla, istuinosa tummempi kuin runko-osa. Parvipilarit i a salin takaosan nuuseinät: Pilastereissa on alunpitäen ollut vähäisiä sävyeroja kuten nyt esitettävässä väritysohjelmassa. Taustaseinässä tois- tuu samantapairien perussävy kuin pilareissa ja pilastereissa.

4 - - - ~~ :~~~~~... Alttarinortaali: Alttariportaali on al.unpitäen ol- 1ufaJlie8sit-t-a.ll-ku.J±att~V~ 1895.ja 19f5 maalauksissa se on marmoroitu. V on.rakenne uusittu ja kuvi.omaalattu. V rakenne on palautettu al- - kuperäiseksi ja maalattu 'val.kealla ~a osittain ku.1- b.ttu. - Saarnastuoli.on v maalauksessa palautettu alku- peräiseen asuun ja maalattu valkeaksi- ja osittain kul lattu. V rakenne muutettiin koristeellisem.mak.- si ja.kuviomaalattiin. 3 ESITETTÄVÄ SÄVYTYSSUUNNITELMA, LÄHTÖKOHDA!l'.: Aputilojen (eteiset, sakasti, kappeli ja sosiaalitilat) osalta on tarkoitus säilyttää v valkeaharmaasävytys.. Kirkkosalin osalta katto noudattaa " ka1 ki nval.kea: "- linjaa kuten se on ollut.aina. Seinien osalta säilyte tään vuoden 'käsi ttelytapa ja tum.mennusaste siuä muutoksella~ että ikkunasmyygit maalataan " ka1kinvalkeiksi " kuten alunperin ja ilmeisesti v;._ Seinän. perusväri palautetaan iruoden 1895 kelta-vih- reä taittoväriin, kts. v~imalli. Kattolista maalataan alkuperäisen ja v lllaalaus- - tavan mukaisesti " ka] ki nval.keaksi ". -~ Puiset taustaseinåt ia nilasterit maalataan alkuperäi~- sen mallin mukaisesti, kts. värimallit. Terässäleiköissä sisäänkäyntien yhteydessä ja puuportaissa kaiteineen säilytetään vuoden 1961 harmaasävytys. --- Parvien vaaleampi kuviolaudan väri taitetaan alkupe- räiseen taustaseinävär:iil suuntaan, tosin olennaisesti _vaaleampana, taustaväri kuten parvien takaseinissä~ Penkki.värinä kirkossa on punaruskea alkuperäisväri~ siten, ettei listoituksia ja peilejä korosteta... Ootrausta on myöskin harkittu, mutta siitä on luovuttu siksi, ettei vastaavia työtapoja kirkossa muutoin esiin-.ny. -. Rakennus:b..istoriallisesti on merkilleyanta-vaa, että lat.tiataso.n penkkien punaruskea sävytys kesti alkuperäisenä ilmeise:sti: vv sekä' nykyisten v uusittujen penkkien peittoniaalaus punaruskeaksi

5 20-luvun lopusta vuoteen ~" - Ootrausvaiheet-"--v.-1-8-Sl5~1-920-iuvun loppupuoli ja nykyinen" harmaakausi "v alkaen.ovat siis kirkkosalissa tältä osin ofennaisesti kestoltaan lyhyempiä kuin punaruskea- sävytteis~t kaudet. V mallin mukaista sävytystä ei voida täysin määritellä siitä syystä, että penkit v maalauksen. yhteydessä polttokaavittiin. Oheinen värima1ji (kts. penldd.väriselvitys) peru.stuu maalarimestareitten Väinö ja Veikko Jaäskeläisen sekä kirkon vahtimestari Heikki Väätäisen muistikuviin. - Ikkunat 4a ovet palautetaru:i alkuperäiseen " umbra"-. sävytkseen kuit~nkin siten, että alttariovet säilyt.etään v måalaustavan mukaisesti seinäväreissä ja pääovien metalliheloissa tois~etaan v tumma harmaasävytys. Parvet: Sivuparvilla säilyneet alkuperäiset penkit palautetaan alkuperäiseen sävyynsä. Puulattiat, jot-. ka nykyisin ovat tumman harmaita, palautetaan puna-. ruskeaan sävyyn,. joka niissä on ollut vallitseva sen ajan, jolloin. ne ovat olleet maalatut~ Portaiden askelm:issa, puukaiteissa ja ikkunoiden teräk.sisissä suojaritilöissä säilytetään v tumma harmaa sävytys. Alttarinortaalin. alttari.kaiteen ~a saarnastuolin väritys säilytetään nykyise llään v maalauksen _mukaisena. Tämä maalaustapa vastaa alkuperä±stä maalaustapaa. 4. :... Väriselityksen laadintaan on ollu~ vaikutusta seuraavilla seikoilla: - Seurakuntalaisten ja seurakuntien _ työntekijöiden puolelta on toistuvasti _esitetty voimakkaita vetoomuksia, jotta nyt aikaansaatava.sävytys olisi ~ykyistä kodik- _kaampi ja lämpimämpi kuten se aikaisemminkin on ollut. Erityisesti seinän ja puupintojen " perusharmaisiin" sävyihin on oltu tyytymättömiä. Sävytyks~ssä on pyritty palauttamaan kirkkosalin ilme mahdollisim:nan lähelle alkuperäistä, siten~ että seura-.kuntalaisten toivomus 'lämpimästä kodikkaasta sakraalitilasta toteutuisi.

6 - 4 5 Koska rakennus on kokenut historiansa ai.kana monia. ~~~~~~~~-;--~~~~ muutoksia, ei ailtupera.isilmeeseen ole mahdollista kauttaaltaan päästä.. Nyt esitettävä suunnitelma pe~stuu kirkkosalifte~ru~ ta v perussävytykseen, katon ja taustaseinien puupintojen osalta v ~ävytykseen, ikkunoitten ja ovien osalta v sävytykseen, penkkien osalta v sävytykseen. V maalaustapa esiintyy eteisissä, sakastissa,.kappelissa ja sosiaalitiloissa sekä eri tilojen me-. tallirakenteissa (suojakaiteet, käsijohteet, iv-ritilät jne.) ja puuporteissa. Erityisesti on vielä todettava, että kirkkosalin seinien tumnuusaste ja käsittelytapa (yhtenäin en sävytys)kattolistasta lattiaan) nqudattaa v maalaus-. tapaa, samoin l:..attolistan sävytys. Nyt esitettävässä värityssuunnitelmassa ei siis periaatteessa tuoda varsinaisesti mitääri uusia sävytyl:...siä eri pintoihin, vaan sävytykset pohjautuvat aikaisempiin eri vaiheissa käytettyihin sävyihin siten, että seu=-akuntaväen toivomukset tulevat' huomioidu.iy...si ja kokonaisuus on sävyltään mahdollisimman yhteensopiva. Kuopio J (~~~ --- Matti Höyhtyä. arkkitehti