OULUN ILMAILUKERHO RY. Toimintatapakäsikirja

Transkriptio

1 Toimintatapakäsikirja 1

2 Sisällysluettelo Oulun Ilmailukerhon toimintaohjeet Lyhenteitä ja käsitteitä Maksukäytännöt: Kustannusten korvaus Työ ja toimihenkilökorvauksia Sanktiot Kerhontilat Tiedotus Lentotoiminta Turvallisuus Briefing käytäntö Maksut Kenttäkirjanpito Hinaustoiminta Kerhon koneet Avustajien toiminta Huoltotoiminta Pudasjärven lentokenttä (EFPU) Säädöksiä Kulkeminen ja koneiden siirto kiitoradalla Lentotoiminta Toimisto Jätskit, suklaat ja muut myynnissä olevat pikkuherkut Leirimaksu ja majoittuminen Sauna Kaunola, wc ja suihku: Nuotiopaikka Ahmosuon lentokenttä (EFAH) Ohje purjelentotoiminnasta Ahmosuon lentopaikalta Yleisiä ohjeita Ahmosuon hallin käyttäjille Hallitilan vuokraus Ahmosuon halli ja huoltotilojen vuokraus sekä yleiset vuokraehdot 2

3 Liitteet Liite 1: Ahmosuon yhteistoiminta Liite 2, OH SDA hinausvinssin käyttö 3

4 Vastuuvapauslauseke Tämä dokumentti on Oulun Ilmailukerhon johtokunnan hyväksymä kokoelma ohjeista ja suosituksista kerhon yleiseen ja lentotoimintaan. Tämä dokumentti ei sisällä missään tapauksessa mitään pakottavia ohjeita tai määräyksiä, jos asiasta ei ole muualla määrätty. Tämä dokumentti on tarkoitettu keskustelun pohjaksi, avuksi keräämään yhteen monet eri paikoissa julkaistut ohjeet sekä monet kirjoittamattomat käytännöt, eikä sillä ole mitään juridista asemaa. HUOM! Dokumentissa esiintyvät maksujen suuruudet ovat vain viitteellisiä tarkista oikeat viimeisimmästä hyväksytystä hinnastosta. Asioita, jotka ovat määritelty ilmailumääräyksissä, lentokenttien pysyväismääräyksiä, Pudasjärven kaupungin leiriohjeissa tai Oulun Ilmailukerhon johtokunnan tekemissä tai yleiskokouksen hyväksymissä asiakirjoissa, on tässä esitelty yleisluontoisesti mutta tämä ohje ei korvaa tutustumista alkuperäisiin asiakirjoihin. Ristiriitatilanteessa alkuperäisessä kontekstissa määritelty toimintatapa tai ohje on se mitä pitää noudattaa. 4

5 Versio historia Haapajärvi Ensimmäinen julkaisu kommentoitavaksi Haapajärvi Lisätty DG500 tyypitysohjeet, pieniä korjauksia, jakeluun postituslistalla Haapajärvi Lisätty Helenan kommentit pudasjärven yleisten tilojen käytöstä Huomioitu Marko W:n komentit Haapajärvi Kari A:n lisäykset Tiedotuskanavat Haapajärvi Muutamia pieniä korjauksia Haapajärvi Valmisteltu webbijulkaisua varten Haapajärvi Lisätty rästivihko, pieniä muutoksia kenttäkirja ja hinaustoimintakappaleessa. Tarkennettu huoltotoiminnan kuvausta. Lisätty yksinkertainen toimintaohje toimintaan vauriotapausten ja kovien laskujen varalle Runtti Päivitty briefing käytäntö ja koneiden käyttöjakso Kari Aaltonen Vanhentuneiden tietojen korjauksia, poistoja ym. fiksausta: maksukäytännöt, korvauskäytännöt, Pudasjärvellä toimiminen, OH-SDA hinausvinssiin liittyviä ohjeita jne. 5

6 Oulun Ilmailukerhon toimintaohjeet Tämän dokumentin tarkoitus on koota yhteen monet eri paikoissa julkaistut tiedotteet ja päätökset. Dokumentin tarkoituksena on olla lyhyt opas siitä miten eri asioita kerhossa käytännössä tehdään ja miten toimitaan eri tilanteissa. Tämä dokumentti vain kokoaa olemassa olevat käytänteet ja määräykset eikä yksinään ole missään muotoa määräävä. Ajatuksena on että tämän ohjeen julkaiseminen antaa yleiskuvan kerhon toimintatavoista ja mahdollisesti toimii kokoavana oppaana uusille kerholaisille sekä rutiineja vahvistavana myös kokeneille. Opas kattaa eri tilanteita maksuliikenteen käytännön suorittamisesta, lentotoiminnan järjestelyistä aina niiden lentokenttien erillisohjeisiin, joilla Oulun Ilmailukerho toimii. Oulun Ilmailukerho on pääsääntöisesti purjelentokerho, joten opas on pitkälti kirjoitettu purjelentäjän näkökulmasta. Tarkoituksella on jätetty pois koulutustoiminta, jolla on omat ohjeensa sekä johtokunnan toiminta. Tämä ohje sisältää myös ohjeita, jotka perustuvat ilmailumääräyksiin, lentokenttien pysyväismääräyksiin, Pudasjärven kaupungin leiriohjeisiin tai Oulun Ilmailukerhon johtokunnan tekemiin tai yleiskokouksen hyväksymiin asiakirjoihin, mutta tämä ohje ei korvaa tutustumista alkuperäisiin asiakirjoihin. 6

7 Lyhenteitä ja käsitteitä Lentokortti = paperinen kortti, jolla voidaan maksaa purjekoneen vuokria. Korttiin on merkittynä eri euromääriä, joista ruksitaan pois käytetyt. Poistuu käytöstä kaudella Kausikortti = ei välttämättä fyysinen paperi, mutta omistaja on maksanut kausikortin ja saanut siten oikeuden vuokrata OIK:n purjekoneita ilman eri veloitusta ko. lentokaudella. Kausikortti kattaa myös ko. lentokauden vakuutusmaksun. Hinauslippu = Paperinen kortti joka oikeuttaa hinaukseen 500m tai 2x laskukierrokseen. Poistuu käytöstä kaudella Vakuutusmaksu = Arvoltaan 70 (kaudella 2014). Tarkoitettu kaikille kerhon purjekoneilla lentäville. Toimistorakennus = Briefing -rakennus = mm. keittö, wc:t jne.. Pudasjärven lentokentällä oleva toimistorakennus, jossa Orpokoti = Pudasjärven lentokentällä oleva OIK:n yhteismajoitustila. Kaunola = Pudasjärven lentokentän leirintäalueen huoltorakennus, jossa sijaitsee suihkut ja wc:t. 7

8 Maksukäytännöt: Konevuokrat, hinaukset ja kausikortit maksetaan kaudesta 2014 eteenpäin palvelun laskutuksen kautta. Älä tee enää tilisiirtoja kerhon tilille ko. maksuista jos et ole saanut niistä laskua. Oletuksena on, että jokainen kerholainen hoitaa lentojen kirjaukset oma-aloitteisesti em. järjestelmään sekä hoitaa kaikki muutkin kerhoon ja toimintaan liittyvät maksunsa etupainotteisesti ja oma-aloitteisesti. Tavoitteena on, että kerhon toimihenkilöiden ei tarvitse kenellekään laskuja erikseen lähettää. Kerhon jäsenmaksujen laskutuksen hoitaa kuitenkin Suomen Ilmailuliitto jäseniltään ja SIL lähettää niistä erikseen laskut. OIK suosittelee SIL jäsenyyttä mm. jäsenmaksuun kuuluvan ilmailun tapaturmavakuutuksen vuoksi. Jos joku ei kuitenkaan syystä tai toisesta halua olla Suomen Ilmailuliiton jäsen, mutta haluaa kuitenkin maksaa OIK:n jäsenmaksun, tulee hänen hoitaa jäsenmaksunsa suoraan kerhon tilille (Huom. selkeä viesti Jäsenmaksu 20xx ). Samaten asiasta kannattaa ilmoittaa puheenjohtajalle ja sihteerille. Konevuokrat maksat helpoiten maksamalla kausimaksun (=kausikortti) ennen lentokauden alkua. HUOLEHDI, että lentosi on varmasti kirjattu kenttäkirjaan, ko. koneen kirjaan sekä myös laskukierros.fi -järjestelmään. Esimerkki tilisiirron viestistä, jossa maksetaan EFPU maksu kesäksi ja koneiden vakuutusmaksu. leirimaksu, EFPU-leirintäalueen sähköpaikan EFPU Leirimaksu 2014 EFPU Sähkömaksu 2014 Vakuutusmaksu 2014 Kassalipas ei ole enää kaudella 2014 aktiivikäytössä, mutta jos sitä vielä käytetään: Kaikki kassalippaaseen suoritetut maksut merkitään myös kassakirjaan. Ei vaihdeta kuitteja rahaksi, vaan hoidetaan asia suoraan rahastonhoitajan kanssa. 8

9 Kustannusten korvaus Kustannukset korvataan kuitteja vastaan, jotka toimitetaan rahastonhoitajalle (ja tiedoksi puheenjohtajalle). Tarkastuslennot: oppilas maksaa mahdolliset matkakulut suoraan tarkastuslentäjälle. 9

10 Työ ja toimihenkilökorvauksia Talkootyöstä ei makseta rahakorvauksia. Huolto- ja koulutustoimintaan osallistuville voidaan myöntää pienimuotoisia kulukorvauksia tai hyvityksiäjohtokunnan erillisellä päätöksellä. Voimassaolevat korvauskäytännöt kannattaa tarkistaa puheenjohtajalta, koulutuspäälliköltä, huoltopäälliköltä tai kerhon sihteeriltä. 10

11 Sanktiot Maksujen laiminlyönnistä voidaan määrätä kerhon kaluston käyttörajoitus sisältäen hinauskiellon. 11

12 Kerhon tilat Kerholaisten käytössä on tiloja sekä Ahmosuolla että Pudasjärven lentokentällä. Yleinen periaate on esimerkiksi, että kahvia saa keittää, mutta jokainen tuo vuorollaan täydennystä. Jokainen siivoaa jälkensä, ja mieluummin vähän edellisenkin, esim. tiskit. Älä jätä jääkaappeihin ruokia pilaantumaan! Ja vielä kerran siivota siis saa. Kuulemma miehetkin Siivota siis saa. 12

13 Tiedotus Oulun ilmailukerhon tiedotuskanavina toimivat: WWW-sivut Keskustelufoorumi Oikoset Sähköpostilista Facebook Seuran www-sivut ovat osoitteessa Dynaaminen ja päiväntasainen tieto toiminnasta on parhaiten saatavilla sähköpostilistan kautta. Listalle liittyminen joko sihteerin tai puheenjohtajan kautta ja suostumuksella. Listalle liittymistä suositellaan kaikille OIK:n kalustolla tai kentillä toimiville. HUOM. joissain sähköpostijärjestelmissä (esim. gmail) viestejä saattaa päätyä erinäisistä syistä roskapostilaatikkoon, joten muista tarkistaa säännöllisesti myös sen sisältö, ettet hukkaa jotain tärkeätä tiedotetta. Keskustelufoorumiin pääsee www-sivujen kautta. Sieltä löytyy mm. osta- ja myynti-ilmoituksia. Oikosten, kerhon tiedotuslehden, sähköisiä kopioita on myös saatavilla webbisivujen kautta. Facebook-ryhmä antaa mahdollisuuden löytää muiden ilmailukerhon jäsenten profiilit ja pitää sisällään hienoja kuvia. Varsinaista tiedotusta siellä ei ole. 13

14 Lentotoiminta Lentopäivä aloitetaan aina päivystävän lennonopettajan pitämällä briefingillä, aiheina tiedotukset, konevaraukset (suoritukset), ilmatilavaraukset, toiminta kentällä yms. Lentotoimintarajoitukset ja aluevaraukset merkitään päivittäin selkeästi näkyville ilmoitustaululle ja/tai kenttäkirjan otsikkoriville. Käytettävät radiotaajuudet: EFAH , EFPU , OULU TWR , ALUE Koneita siirrettäessä on noudatettava suurta huolellisuutta. Toiminnan päätytty on huolehdittava kaluston palauttamisesta omalle paikalleen ja varmistettava riittävä kiinnitys. 14

15 Turvallisuus Turhaa liikkumista kenttäalueella tulisi välttää, varsinkin kiitoradalla liikkuessa tulee noudattaa erityistä varovaisuutta. Kenttäalueella ei saa oleskella henkilöitä, jotka eivät osallistu lentotoimintaan. Mikäli paikalla on henkilöitä, jotka eivät ole saaneet koulutusta kenttäalueella toimimisesta, on heidän turvallisuudestaan lentotoimintaa ymmärtävien huolehdittava. Merkinnäytöt ja tarkkaavaisuus: Näkyvyys hinauskoneesta eteenpäin on rajoittunut. Kiinnitettävä huomiota hinauksen lähettämiseen ja varottava muutenkin liikkumista hinauskoneen etusektorissa. Autojen pysäköinti kenttäalueella. Kaikki autot vähintään 40 metriä kiitotien asfaltin reunasta ja lähtölinjan takapuolella. Koneiden säilyttäminen kentällä. Koneet ryhmitetään lähtölinjan taakse selvästi pois kiitotieltä. Suositeltavaa on hyödyntää sijoittelussa kiitotien laitaan maalattuja merkkejä. Briefing käytäntö (EFAH klo 10.00, EFPU klo 9.00) Aamubriefingin tarkoituksena on tehostaa päivän toimintaa ja toiminnan turvallisuutta. Briefing pidetään Ahmosuolla huoltohallilla ja Pudasjärvellä toimistolla. Briefingin johtaa joko paikalla oleva (päivystävä) lennonopettaja, tai opettajan puuttuessa aamubriefingin soveliaimmaksi katsoma henkilö. Briefingin pitäjä ei ole vastuussa lentoturvallisuudesta, turvallisuudesta on jokaisen lentäjän itse huolehdittava. Aamubriengissä tulisi käydä läpi seuraavat asiat: Säätila: todennäköinen vallitseva lentosää päivän aikana, ja säätilan kehittyminen. Briefingin pitäjä tutustuu ennen briefingiä sääennusteisiin, ja tekee niistä asialliset tulkinnat. Mikäli säätilaan liittyy turvallisuuteen vaikuttavia ilmiöitä (esim. ukkosriski, tuulen suunnan äkillinen muuttuminen, voimakas sivutuuli), on ne syytä nostaa esiin. Hinaukset: onko hinauksia saatavilla, ja mahdolliset huomiot saatavuudessa. Ilmatilarajoitukset: onko lentopäivän todennäköisellä toimintasäteellä ilmatilarajoituksia, ja jos on niin millaisia. Briefingin pitäjä huolehtii, että uusimmat NOTAMit ja bulletinit on tarkistettu. (Briefingin pitäjä voi pyytää sopivaksi katsomansa henkilön tarkistamaan tiedotteet) Ilmatilavaraukset: jos on tarvetta tehdä ilmatilavarauksia, aamubriefingissä sovitaan, kuka on yhteydessä asianomaiseen ATS-elimeen. Koneiden käyttö: sovitaan, millä koneilla lennetään, lentovuorot, koneiden vienti kentälle ja niiden kuljetus takaisin hallille. Määrätään vastuuhenkilöt koneille (jokaiselle kentälle vietävälle koneelle vähintään yksi). Vastuuhenkilö pitää huolen että lentopäivän jälkeen kone ja sen tarvikkeet palautuvat oikeille paikoilleen, akut lataukseen ja lentopäiväkirja tulee täytettyä. Edellä mainittujen tietojen pohjalta briefingin pitäjä asettaa tavoitteellisen kellonajan lentotoiminnan aloittamiseksi (etenkin hinauslentäjälle tärkeä tieto), määrää uuden briefingin pidettäväksi myöhemmin päivällä, tai toteaa päivän lentotoiminnalle kelvottomaksi. Ilmatilavaraukset ja muut tärkeät lentotoimintaan vaikuttavat asiat kirjataan aamubriefin jälkeen ilmoitustaululle. 15

16 Briefingissä on hyvä sopia myös maastolaskuhaku porukka. Maksut Konevuokrat, hinaukset ja kausikortit maksetaan kaudesta 2014 eteenpäin palvelun laskutuksen kautta. Älä tee enää tilisiirtoja kerhon tilille ko. maksuista jos et ole saanut niistä laskua. Vakuutusmaksu (= 70 eur kaudella 2014) tulee olla maksettuna kaikilla, jotka lentävät kerhon purjekoneilla. Konevuokrat lasketaan minuutin tarkkuudella. Yhden minuutin hinta on 1/60 hinnastossa ilmoitetusta tuntihinnasta. Konevuokrat suositellaan maksettavan kausimaksulla, mutta luonnollisesti minuuttilaskutuskin toimii hienosti laskukierros.fi:n kautta. Oppilaan lentäessä yhdessä kouluttajan kanssa oppilas maksaa koneen vuokran ja hinauksen, mikäli muuta ei ole erikseen mainittu ja sovittu (lennon tyyppi = KOU, TAR tai TYY). Kenttäkirjanpito Kaikki kerhon piirissä tapahtuva hinaus- ja purjelentotoiminta tulee kirjata kenttäkirjaan. Kenttäkirjan pito on kaikkien lentotoimintaan osallistuvien vastuulla ja mielellään siten, että yksi henkilö hoitaa kerrallaan kirjanpitoa ja luovuttaa kirjan ja kirjanpitovastuun tarvittaessa seuraavalle kirjanpitäjälle henkilökohtaisesti. Lentotoimintarajoitukset ja aluevaraukset merkitään päivittäin selkeästi näkyville kenttäkirjan otsikkoriville. Kenttäkirjaan merkitään jokaisesta lennosta: 1. Lennon numero 2. Hinauskoneen tunnus 3. Hinauslentäjän nimikirjaimet 4. Koneen tunnus 5. Koneen päällikön nimi, Pilotin/oppilaan/matkustajan nimi 7. Lähtöaika 8. Irrotusaika 9. laskuaika 10. Lennon tarkoitus (huom!, KOU/TAR/TYY kaksipaikkaisella = Oppilas maksaa lennon, muulloin päällikkö, jos ei muuta sovita) 11. Irrotuskorkeus 12. Lennon max. korkeus, mikäli epätavallisen korkea 13. Hinauskoneen lentoaika 14. Maksutiedot (täyttää tarvittaessa kerhon rahastonhoitaja ja laskutusvastaava) Kun kyseisen lennon maksut on suoritettu rahastonhoitaja tai laskutusvastaava kuitattaa kyseisen 16

17 lennon maksetuksi. (Huom. kaudella 2014 joku saattaa vielä hinaslipullakin maksaa, joten sen kuittaus entiseen malliin kenttäkirjaan toisen kerholaisen varmenteella). Kenttäkirjaa säilytetään sille varatussa salkussa yhdessä rästivihon kanssa. Lentojen ajan kenttäkirjan tulisi sijaita lähtöpaikan läheisyydessä ja lentojen jälkeen se on huolehdittava yhdessä kenttäradion kanssa toimistolle. Hinaustoiminta Hinaustoiminta pyritään pitämään aktiivisena viikonloppuisin koko lentokauden ajan, sekä lomakaudella myös viikolla. Tarkista Kerhon www-sivuilta tai hinaustoiminnanjärjestelijältä, onko haluamallesi päivälle hinauslentäjää sovittuna. Muista että hinauslentäjäkin on yksi kerhon vapaaehtoisista. Ole valmis auttamaan tarvittaessa esimerkiksi tankkauksen suorittamissa ja anna hinauslentäjällekin mahdollisuus pitää lepo- tai evästauko. Kerhon koneet Kerhon koneilla saa lentää ainoastaan kerhon jäsenet. Kerhon koneiden käyttämiseen matkalennoille on vaatimuksena HC-ajan suoritus. Koneiden kisakäyttö. Kerhon koneita on mahdollista käyttää myös kilpailutoimintaan tai lentoleireille muilla paikkakunnilla. Kerhon johtokunta myöntää luvat koneiden kisa- tai leirikäyttöön, edellyttäen että kerhon muulle toiminnalle ei aiheudu kohtuutonta haittaa. Erillinen kisamaksu (200 kaudella 2014) on myös maksettava kerhon tilille. Kerhon koneisiin perehdyttämiskoulutuksesta (kansankielellä tyypityksestä) vastaavat Kerhon lennonopettajat. Lennonopettajalla on oikeus olla kouluttamatta lentäjää konetyyppiin, mikäli arvioi että lentäjän taidot eivät ole vielä vaadittavalla tasolla. Kerhon koneiden tyypityksiin vaadittavat kokemus ja koulutus (Huom. näistä voidaan poiketa lennonopettajan niin katsoessa): Junior, OH-743 ja OH-744: tyyppikoulutus lentokäsikirjan mukaan. KA6-CR, OH -239: noin 30h. DG-300, OH-926: matkustajankuljetusoikeus, suositellaan myös koululentoja DG-500:lla DG-500, OH-954: peruskurssin yhteydessä tai DG300 tai vastaavat tyypit, minimissään 10 koulu/tyyppilentoa joista 3 voidaan korvata DG300 tai vastaavalla tyypillä, lennonopettajan hyväksyntä. Huom. Lennonopettaja voi myös harkintansa mukaan hyväksyä kokeneille piloteille tyypit vähemmilläkin tyyppilennoilla, jos pilotilla on kokemusta tehokoneista ja muista vastaavista tehokkaista kaksipaikkaisista. Perehdyttämiskoulutuksessa voidaan käyttää runkona vanhentunutta ilmailumääräystä TRG 1-15, mikäli koneen lentokäsikirjassa ei ole muuta määrätty. Kerhon kalustolla lentäviltä edellytetään vähintään yhtä koululentoa ( kevättarkkari ) ennen lentokauden ensimmäistä yksinlentoa. Mikäli purjelentoaikaa on yhteensä 200 tuntia ja lentoonlähtöjä viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään 15, niin opettajan kanssa voidaan sopia muista 17

18 järjestelyistä. Huomioi myös EASA lupakirjojen uudet vaatimukset viimeaikaiseen kokemukseen ja lento-oikeuteen liittyen. Kerhon koneissa on pakolliset vastuuvakuutukset ja myös kaskovakuutukset sekä koulutukseen käytettävissä koneissa istuinpaikkavakuutukset. OH-926:ssa ja OH-239:ssa ei ole erillisiä istuinpaikkavakuutuksia. SIL jäsenyyttä ja sen mukanaan tuomaa ilmailun tapaturmavakuutusta suositellaan. Konevaurion sattuessa vahingon aiheuttajan suositellaan maksavan kaskovakuutuksen omavastuuosuuden ja pilotin toivotaan myös osallistuvan mahdollisuuksien mukaan korjaustoimenpiteisiin. Kerhon hinauskonetta, OH-SDA Potnapekkaa, voivat hinauspilotit käyttää myös tarpeellisiksi katsomiinsa harjoitus- ja kertauslentoihin, jotta taataan turvallinen hinaustoiminta. Koneen tuntihinta on tuolloin yleisen kokouksen vuosittain hyväksymä tuntihinta. Huomioi kuitenkin, että ko. hinta on käytännössä omakustannushinta, jolla ei suositella lennettäväksi hupilentoja, joista emme myöskään saa polttoaineveron palautusta (vrt. hinauslentotyö). Muutenkin hupilennot suositellaan lennettäväksi siihen paremmin soveltuvalla kalustolla, jolloin hinauskoneen tiimat käytetään mahdollisimman tehokkaasti hinaustoimintaan ja sitä tukevaan lentotoimintaan. Maastolaskut Vaikka lento olisikin suunniteltu paikallislennoksi, on aina olemassa mahdollisuus että laskeutuminen pitää suorittaa jonnekin muualle kuin kotikentälle. Ilmoitus valvovalle lennonopettajalle tai jollekin muulle kentällä toimivalle vastuuhenkilölle. Selvitä etukäteen, ketä kentällä on lentosi aikana, jotta saat hakuporukan järjestettyä (ks. myös Briefing -käytäntö). Toiminta kovan laskun tai vaurion kohdalla Ilmoitus huoltopäällikölle, jonka kanssa sovitaan jatkotoimenpiteistä. Tieto myös puheenjohtajalle. 18

19 Avustajien toiminta Henkilöstön sijainti Pääsääntöisesti sekä siivenkärkimies että merkinnäyttäjä ovat kiitotien reunan puolella vasemmalla (Kuva 1). Varsinkin merkinnäyttäjän sijainti on tärkeä, jotta hinauslentäjä näkee vasemalla puolella sijaitsevista peileistä samalla silmäyksellä sekä siipipeilin, taustapeilin, merkinnäyttäjän, että kiitotien. Tämä tarkoittaa, että merkinnäyttäjä seisoo selvästi hinauskoneen etupuolella ja lisäksi niin kaukana sivulla että hän ei ole purjekoneen siivenkärjen tiellä. Merkin näyttöä keskellä aktiivista kiitotietä on mahdollisuuksien mukaan vältettävä. Kuva 1 HUOM! Kun hinauskone liikkuu köyden kiristyessä tai sen tullessa ulos Tost vinssin kelalta, pitää myös merkinnäyttäjän liikkua jotta hinauslentäjä edelleen näkee merkinnäyttäjän ja peilin samalla silmäyksellä. Siivenkärkimiehen tehtävät Ilmoittaa merkinnäyttäjälle nostamalla vapaa käden vaaka asentoon kun hinausköysi on kiristynyt tai hinausvinssillä oleva köysi on purkaantunut kokonaan ulos. Siivenkärkimies ei missään tapauksessa saa nostaa purjekoneen siipeä ennen kuin: OK merkki on näytetty. Etusektori on vapaa (merkinnäyttäjä on pois hinauskoneen ja purjekoneen välistä.) Löysällä oleva köysi Mikäli purjekoneen siiven vielä ollessa maassa hinausköydessä on reilusti löysää (esim. yli 10 m), voidaan hinauskonetta siirtää eteenpäin näyttämällä 'löysät pois' merkkiä. Merkki näytetään kaksin käsin pitämällä kyynärvarret vaakasuorassa ja heiluttamalla kämmeniä ranteesta ylös alas (Kuva 2). 19

20 Kuva 2 Kun köydessä (perinteinen hinausköysi) on löysää enää muutama metri tai Tost vinssin köydessä tulee vihreä merkkiväri näkyville, lopetetaan merkin näyttäminen. Tällöin hinauslentäjä lopettaa kiristämisen. Mikäli köysi näyttää tulevan liian kireälle (vaarana että nykäistään purjekonetta siiven ollessa vielä maassa), näytetään 'SEIS' merkki. Tässä merkissä laitetaan käsivarret ristiin vartalon etupuolelle alas (Kuva 3). Kuva 3 20

21 HUOM! Käsiä ei missään tapauksessa 'SEIS' merkissä saa nostaa ylös ristiin, koska liikkeen alku tai käsien laskeminen alas voidaan vahingossa tulkita 'liikkeelle' merkiksi. Purjelentäjä valmis lähtöön Kun purjelentäjä on valmis starttiin, hän näyttää siivenkärkimiehelle 'OK' merkin. Merkki näytetään peukalolla ja sitä näytetään niin pitkään että siivenkärkimies on varmasti havainnut merkin. Merkin havaitseminen varmistetaan katsekontaktilla (Kuva 4). Kuva 4 'OK' merkin jälkeen siivenkärkimies varmistaa, että etusektori on vapaa ja nostaa purjekoneen siiven vaakasuoraan (Kuva 5). Mikäli etusektorissa on sinne kuulumattomia henkilöitä tai esineitä, siipeä ei nosteta vaakasuoraan. Kuva 5 21

22 Kiristys Kun merkinnäyttäjä huomaa, että purjekoneen siipi on vaakasuorassa, kiristetään köysi näyttämällä 'kiristä' merkkiä (Kuva 6). Tämän merkin voi näyttää tarvittaessa myös siivenkärkimies ja hinauslentäjä voi seurata merkinantoa tuolloin hinauskoneen peileistä. Kuva 6 Merkki näytetään pitämällä toista kättä pystyssä ja pyörittämällä koko käsivartta (ei pelkkää etusormea!) suuressa ympyrässä. Kun köysi alkaa kiristyä, pienennetään ympyrää (tai hidastetaan pyörittämistä) kunnes köysi on kireällä. HUOM! Kun köysi on kireällä, merkinnäyttäjä pysäyttää kätensä YLÖS ja PITÄÄ SEN SIELLÄ. Käden alaslaskeminen voidaan vahingossa tulkita 'liikkeelle' merkiksi. Liikkeelle Tämän jälkeen merkinnäyttäjä varmistaa, että etusektori on vapaa ja näyttää 'liikkeelle' merkin ja pitää kättä ojennettuna kunnes hinauskone lähtee liikkeelle. HUOM! Köyden on todella oltava kireällä ennen 'liikkeelle' merkkiä (Kuva 7). 22

23 Kuva 7 Yhteenveto Köyttä voi kiristää siiven ollessa maassa käyttäen 'löysät pois' merkkiä. Siivenkärki nostetaan ylös vasta kun OK merkki on annettu. Vasta tämän jälkeen voidaan näyttää 'kiristä merkkiä. Vasta kun köysi on kireällä, näytetään 'liikkeelle' merkkiä. 23

24 Huoltotoiminta Huollot lentokauden aikana: Määräaikaishuollot suoritetaan kenttäolosuhteissa. Jokaisen pilotin on seurattava huoltojaksoja ja kun huoltojakso on täyttymässä, ilmoitettava huoltotarpeesta huoltopäällikölle sekä mahdolliselle konevastaavalle. Päivätarkastuksen ja kaluston käytön aikana havaitut puutteet kaluston kunnossa on välittömästi ilmoitettava huoltopäällikölle, konevastaavalle ja piloiteille, joita asia mahdoilisesti välittömästi koskee. Tämän lisäksi koneeseen tulee jättää selvästi näkyvä ilmoitus ongelmakohteesta. Vuosihuollot suoritetaan Ahmosuon huoltotiloissa. Vuosihuollot jatkuvat koko talven ajan pääsääntöisesti lauantaisin alkaen noin kello 11 sekä huoltopäällikön ilmoittamina muina ajankohtina. Kaikille on tekemistä tervetuloa paikalle. Kysy lisätietoja aiheesta huoltopäälliköltä. Vuosittain koneiden huoltoon käytetään enemmän aikaa kuin lentämiseen huomioihan tämä. 24

25 Pudasjärven lentokenttä (EFPU) Oulun Ilmailukerho toimii Pudasjärven lentokentällä yleensä toukokuun alkupuolelta syyskuun alkuun. Säädöksiä Pudasjärven lentopaikan, EFPU, pysyväismääräykset, LPM-PU, on määräyskokoelma, joka käsittää lentopaikka-alueella tapahtuvaan toimintaan pysyvästi vaikuttavat Pudasjärven kaupungin julkaisemat määräykset ja ohjeet. Pysyväismääräykset löytyvät lentoaseman toimistolta. Pysyväismääräys on voimassa, ellei toisin ilmoiteta, ao. julkaisusivun yläreunaan merkitystä päivämäärästä lukien. LPM-PU toimitetaan pyydettäessä lentopaikalla toimiville yksiköille. Jakelusta ja muutospalvelusta vastaa lentopaikan päällikkö, jolta myös lisäkappaleita on saatavissa. (* Näin ainakin pitäisi olla) Pudasjärven lentopaikan lyhytaikaiset tai satunnaisluonteiset ohjeet ja tiedotukset annetaan erikseen. Tiedotukset jaetaan lentopaikalla toimiville kerhoille yleensä sähköpostitse puheenjohtajien kautta, ja ne ovat nähtävissä lentopaikan ilmoitustaululla. Ks. myös mahdolliset kenttää koskevat tiedotteet Pre-flight Information Bulletins -palvelusta: Kulkeminen ja koneiden siirto kiitoradalla Pudasjärvellä varsinkin toimittaessa 08-päädyssä, joudutaan koneita siirrettäessä usein liikkumaan autolla kiitorataa pitkin. Kulkemisessa pitää noudattaa varovaisuutta. Huomioitavaa on että Pudasjärvellä on myös muuta ilmailutoimintaa kuin purjelento. autolla liikuttaessa ajovalot ja hätävilkut aina päällä Autojen parkkeeraus 40 m kiitotien reunasta Muista pysähtyä ja tarkistaa onko kiitorata vapaa ennen ajamista kiitoradalle Pyri ajamaan kiitotien reunaa. Huomioi ja väistä, jos havaitset lentotoimintaan liittyvää liikennettä (esim. kone tulossa laskuun, starttaamassa jne.) 25

26 Lentotoiminta Pudasjärven lentokentän ympärillä on laaja G-alue, joten ilmatilavarausta ei välttämättä tarvita, mikäli pilvilentoa ei harrasteta. Huomioi, että kenttää käyttävät satunnaisesti myös auto- ja moottoripyöräharrastajat, jolloin kiitotien kynnystä on tilapäisesti siirretty. Lentoonlähdöissä ja laskuissa tulee tuolloin noudattaa erityistä tarkkaavaisuutta ja koko käytettävissä oleva kiitotie tulee hyödyntää, vaikka se tarkoittaakin mahdollisesti pursikoneiden työntelyä lentoonlähtöpaikalle kiitotien alkuun. Yhteistoiminta ja sopuisa kanssakäyminen kentän muiden käyttäjien kanssa on myös suotavaa. Toimisto eli Briefing rakennus Toimistotilassa säilytetään kenttäkirjasalkkua, koneiden kirjoja sekä muuta yhteistä omaisuutta. Myös kerhon koneiden akkujen latausasema sijaitsee toimistorakennuksessa. Toimistossa sijaitsee pc, jolla pääsee nettiin tutkimaan säätietoja etc.. Kerhon tulostimen ja kopiokoneen käyttö on maksullista. Toimistorakennuksen keittiö: Kahvia voi keittää tarpeen mukaan. Kahvipaketteja on tuonut kerholle itse kukanenkin, jolloin ei ole tarvinnut maksaa, mutta joka ei tuo kahvia, sekä vieraat, maksavat siitä kulloinkin säädetyn maksun kassaan, joilla rahoilla huvitoimikunta ostaa uutta kahvia, teetä, tiskinpesuainetta ym. tarpeellista. Jäätelöä voi ostaa pakastealtaasta ja maksaa rasiaan tai merkitä ostonsa Oulun Ilmailukerhon huvitoimikunnan vippivihkoon. Maksut suoritetaan sitten niin, että joku muu todistaa kuittauksellaan maksun tapahtuneeksi. (Maksujen huolehtiminen on tärkeää, koska lasku Valiolta tai tukusta tulee kyllä ja on maksettava ajallaan. Muutoin on vaarana, että rahastonhoitaja kustantaa meidän kaikkien jäätelöt ja kahvit eikä se ole oikein.) Siisteys: JOKAINEN huolehtii yleisestä siisteydestä. pyyhkii jalkansa sisään tullessaan, tiskaa omat astiansa ja ruokailuvälineensä, pyyhkii pöydät tarpeen mukaan. Kahvinkeittimen pannunkin saa pestä, jos huomaa sen olevan likainen. 26

27 Toimistotilaa ja varsinkin vessoja saa siivota, sillä niitä ei kukaan muu meidän puolesta siivoa! Jääkaappi: Vanhat ruoat pois, siisteyttä noudatettava. Jätskit, suklaat ja muut myynnissä olevat pikkuherkut Huvitoimikunnalla on myynnissä pikkumakeaa. Maksut suoritetaan kassalippaana toimivaan purkkiin tai pakottavissa tapauksissa merkintä vippivihkoon. Leirimaksu ja majoittuminen Pudasjärven lentokentällä majoittuminen on helpointa, niin kuin muillakin purjelentokentillä, matkailuautossa tai asuntovaunussa. Muita majoitus vaihtoehtoja on Teltta Orpokoti --- kuva orpokodista olis kiva tähän --- Joillakin Kerhon aktiiveilla on myös mökkejä kenttäalueella niitä voi saada vuokralle. Majoitusmuodosta riippumatta tulee kaikkien ilmailukeskuksen palveluiden käyttäjien maksaa LEIRIMAKSU (kts. Hinnasto), jolla hoidetaan mm. Kaunolan ja Briefing-rakennuksen vuokrat, muut kiinteistökulut vakuutuksineen ja kiinteistöveroineen sekä käymälöiden ja jätehuollon kustannukset. Eli käytännössä tuo koskee kaikkia kerholaisia ja mielellään myös muitakin ilmailijoita, jotka ilmailukeskuksen aitojen sisällä toimivat ja em. palveluita käyttävät. Orpokodissa on lisäksi pieni majoitusmaksu (ks hinnasto) merkitse yöpymiset jääkaapin ovessa olevaan listaan ja kuittaa yöpymiset kun ne on maksettu. Oulun Ilmailukerho on järjestänyt leirialueelleen sähkötolppia ja mökkien sähköliittymiä, joiden leiri- ja sähkömaksut kerhon johtokunta vuosittain vahvistaa. Sähköverkon rakentaminen on katettu sähköliittymämaksuilla. Jokainen, joka haluaa käyttää kerhon sähköpaikkoja ja liittymiä kesäkausimaksun hinnalla, tulee lunastaa liittymä maksamalla ensimmäisellä kaudella liittymämaksu. Liittymämaksu on käytännössä kaksinkertainen sähkön kausimaksu, kattaen myös kyseisen kesän sähkönkäytön. Vaihtoehtoinen sähkömaksu satunnaiskävijöille on vuorokausihintaan perustuva maksu. Sähköä tulee käyttää kohtuullisesti ja säästeliäästi. Mahdollisesta talvikauden sähkön käytöstä on sovittava erikseen. Huomioi myös, että kerho olettaa Pudasjärven leiri- ja kenttäalueen palveluiden käyttäjien oma-aloitteisesti hoitavan maksunsa suoraan kerhon tilille. Myös päiväkävijöiden toivotaan maksavan leirimaksuja, sillä suurella todennäköisydellä he myös tavalla tai toisella kentän palveluja käyttävät. 27

28 Tilillepanon viestiin tulee laittaa sähkö- ja leirimaksun maksamisesta esim. merkintä: EFPU sähkö + leiri 20xx. Pudasjärven toimiston seinällä pyritään pitämään (rahastonhoitajan tai laskutusvastaavan harkinnan mukaan) myös ajantasaista listaa sähköliittymän lunastaneista ja kentän vakioleiriläisistä. Tuossa listassa on myös sarake leirimaksun ja sähkömaksun maksamisesta, jonne voi rastonhoitajan ja laskutusvastaavan työtä helpottamaan kuitata maksut suoritetuiksi. Leirialueella on useilla kerholaisilla vakiintuneita asuntovaunupaikkoja, joten varmista ja neuvottele esim. kerhon toimihenkilöiden tai leirialueen vakioasukkaiden kanssa sopivasta vaunupaikasta tuodessasi vaunuasi ensimmäistä kertaa leirialueelle. Ilmoita leiriytymisestä vähintään kerhon puheejohtajalle tai erikseen nimetylle leirivastaavalle. Lisäksi Jyrkkäkoski Oy vuokraa Lentäjänmajan tiloja ja asuntovaunupaikkoja. Jyrkkäkoski Oy:n hallinnoimat ja Pudasjärven kaupungin omistamat vaunu- ja sähköpaikat sijaitsevat huolto-rakennus Kaunolan itäpuolella. Sauna Rantasauna on Kivarinjoen rannassa käytettävissä. Perhe- ja tyttövuorot on sovittava läsnä olevien kesken. Rantasaunan käyttö sisältyy leirimaksuun. Puut ja vedet hoidellaan sitten porukalla. Avain toimiston eteisen naulassa. Kun avain on pois, olettamus on, että joku on lämmittämässä saunaa tai saunomassa. Jos et tiedä seuraavaa kylpijää, palauta avain aina samaan paikkaan, josta seuraava tietää sen hakea. Pyyhkikää jalkanne kunnolla, jotta saunaan ei kantaudu niin mahdoton määrä hiekkaa Huolehdi, että kiukaan alla pysyy tuli seuraavaa kylpijää varten Vesisaavit jätetään aina täyteen seuraavaa tulijaa varten. Pumpun käytössä on opastettava uusia kerholaisia Uimarit huuhtelevat jalkansa vadissa, jossa on puhdasta vettä, jotta hiekka ym. ei kantaudu sisälle Jokainen kuljettaa oman tyhjän kaljatölkkinsä pois saunalta Lauteilla käytetään laudeliinaa siisteyden vaalimiseksi Kaunola, wc ja suihku: Siivoa jälkesi, "äitisi ei asu täällä!". Huolehdi, että wc:ssä on vessapaperia. Sitä löytyy mahdollisesti Kaunolan toisella puolen, kioskitilassa ja jos se on lukossa, niin toimistolla. Ja jos ei sieltäkään, niin kipaise kylille kauppaan ostamaan ja toimita kulutositteet ja tilitietosi rahastonhoitajalle hyvitystä varten. 28