***I MIETINTÖLUONNOS

Transkriptio

1 Euroopan parlamentti Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta /0275(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi jätteistä annetun direktiivin 2008/98/EY muuttamisesta (COM(2015)0595 C8-0382/ /0275(COD)) Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta Esittelijä: Simona Bonafè PR\ doc PE v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen

2 PR_COD_1amCom Menettelyjen symbolit * Kuulemismenettely *** Hyväksyntämenettely ***I Tavallinen lainsäätämisjärjestys (ensimmäinen käsittely) ***II Tavallinen lainsäätämisjärjestys (toinen käsittely) ***III Tavallinen lainsäätämisjärjestys (kolmas käsittely) (Menettely määräytyy säädösesityksessä ehdotetun oikeusperustan mukaan.) Tarkistukset säädösesitykseen Palstoina esitettävät parlamentin tarkistukset Poistettava teksti merkitään vasempaan palstaan lihavoidulla kursiivilla. Tekstiä korvattaessa muutosmerkinnät tehdään molempiin palstoihin lihavoidulla kursiivilla. Uusi teksti merkitään oikeaan palstaan lihavoidulla kursiivilla. Tarkistuksen tunnistetietojen ensimmäisellä ja toisella rivillä ilmoitetaan käsiteltävänä olevan säädösesityksen kohta, jota tarkistetaan. Jos tarkistus koskee olemassa olevaa säädöstä, jota säädösesityksellä muutetaan, tunnistetietojen kolmannella rivillä ilmoitetaan muutettavan säädöksen tyyppi ja numero ja neljännellä rivillä tarkistettavan tekstinkohdan paikannus. Konsolidoituna tekstinä esitettävät parlamentin tarkistukset Uusi teksti merkitään lihavoidulla kursiivilla. Poistettava teksti merkitään symbolilla tai yliviivauksella. Tekstiä korvattaessa muutosmerkinnät tehdään siten, että uusi teksti lihavoidaan ja kursivoidaan ja korvattava teksti poistetaan tai viivataan yli. Parlamentin yksiköiden tekemiä lopullisen tekstin teknisiä muutoksia ei merkitä. PE v /2 PR\ doc

3 SISÄLTÖ Sivu LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI.5 PERUSTELUT PR\ doc 3/3 PE v01-00

4 PE v /4 PR\ doc

5 LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi jätteistä annetun direktiivin 2008/98/EY muuttamisesta (COM(2015)0595 C8-0382/ /0275(COD)) (Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2015)0595), ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 192 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0382/2015), ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan, ottaa huomioon Ranskan senaatin ja Itävallan liittoneuvoston toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antamat perustellut lausunnot, joiden mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen, ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 27. huhtikuuta 2016 antaman lausunnon 1, ottaa huomioon alueiden komitean... antaman lausunnon 2, ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan, ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnon (A8-0000/2016), 1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan; 2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella; 3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. 1 2 Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä. Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä. PR\ doc 5/5 PE v01-00

6 1 Johdanto-osan 1 kappale 1) Unionin jätehuoltoa olisi parannettava ympäristön suojelemiseksi ja säilyttämiseksi sekä sen laadun parantamiseksi, ihmisten terveyden suojelemiseksi sekä luonnonvarojen harkitun ja järkevän käytön varmistamiseksi sekä kiertotalouden edistämiseksi. 1) Unionin jätehuoltoa olisi parannettava ympäristön suojelemiseksi ja säilyttämiseksi sekä sen laadun parantamiseksi, ihmisten terveyden suojelemiseksi sekä luonnonvarojen harkitun ja järkevän käytön varmistamiseksi, kiertotalouden edistämiseksi, energiatehokkuuden parantamiseksi sekä unionin resurssiriippuvuuden vähentämiseksi; Parempaa EU:n tason jätehuoltoa koskeviin tavoitteisiin on sisällyttävä ympäristön ja ihmisten terveyden suojelun ohella myös resurssien tehokkaampi käyttö, resurssitehokkuuden paraneminen ja EU:n energiariippuvuuden vähentäminen, sillä siten voidaan torjua tarjontaan liittyviä ongelmia. 2 Johdanto-osan 2 kappale 2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2008/98/EY 14 jätteen uudelleenkäytön valmistelulle ja kierrätykselle asetettuja tavoitteita olisi muutettava, jotta voidaan paremmin ilmentää unionin halua siirtyä kiertotalouteen. 14 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä 2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2008/98/EY 14 jätteen uudelleenkäytön valmistelulle ja kierrätykselle asetettujen tavoitteiden olisi oltava kunnianhimoisia ja tavoitteita olisi lisättävä, jotta voidaan paremmin ilmentää unionin halua siirtyä kiertotalouteen. 14 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä PE v /6 PR\ doc

7 marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, , s. 3). marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, , s. 3). Jätteiden uudelleenkäyttöä ja kierrätystä koskevien EU:n tavoitteiden on oltava yhä kunnianhimoisempia, jotta voidaan taata kiertotalouteen siirtyminen kokonaisuudessaan. 3 Johdanto-osan 4 kappale 4) Yhdyskuntajätteen osuus unionissa syntyvän jätteen kokonaismäärästä on 7 10 prosenttia; Tämä jätevirta on kuitenkin yksi hankalimmista käsitellä ja sen käsittelytapa antaakin yleensä selkeän kuvan maan jätehuoltojärjestelmän laadusta kokonaisuudessaan. Yhdyskuntajätehuollon haasteet johtuvat yhdyskuntajätteen monimutkaisesta ja sekalaisesta koostumuksesta, syntyvän jätteen sijainnista lähellä kansalaisia sekä suuresta julkisesta näkyvyydestä. Tämän seurauksena sen käsittely edellyttää erittäin monimuotoista jätehuoltojärjestelmää ja tehokasta keräysjärjestelmää, kansalaisten ja yritysten aktiivista osallistumista, erityisjätteen koostumukseen mukautettua infrastruktuuria sekä yksityiskohtaista rahoitusjärjestelmää. Maat, jotka ovat kehittäneet tehokkaita yhdyskuntajätehuoltojärjestelmiä, hoitavat yleensä paremmin koko jätehuoltonsa. 4) Yhdyskuntajätteen osuus unionissa syntyvän jätteen kokonaismäärästä on 7 10 prosenttia; Tämä jätevirta on kuitenkin yksi hankalimmista käsitellä ja sen käsittelytapa antaakin yleensä selkeän kuvan maan jätehuoltojärjestelmän laadusta kokonaisuudessaan. Yhdyskuntajätehuollon haasteet johtuvat yhdyskuntajätteen monimutkaisesta ja sekalaisesta koostumuksesta, syntyvän jätteen sijainnista lähellä kansalaisia sekä suuresta julkisesta näkyvyydestä. Tämän seurauksena sen käsittely edellyttää erittäin monimuotoista jätehuoltojärjestelmää ja tehokasta keräysjärjestelmää, vaikuttavaa lajittelujärjestelmää, kansalaisten ja yritysten aktiivista osallistumista, erityisjätteen koostumukseen mukautettua infrastruktuuria sekä yksityiskohtaista rahoitusjärjestelmää. Maat, jotka ovat kehittäneet tehokkaita yhdyskuntajätehuoltojärjestelmiä, hoitavat yleensä paremmin koko jätehuoltonsa, mukaan lukien kierrätystavoitteiden saavuttaminen. Asianmukainen yhdyskuntajätehuolto ei kuitenkaan riitä vauhdittamaan siirtymistä kiertotalouteen, jossa kaikenlaista jätettä olisi pidettävä uutena resurssina. PR\ doc 7/7 PE v01-00

8 Yhdyskuntajätteen osuus on vain 7 10 prosenttia kaikesta EU:ssa tuotettavasta jätteestä. Siksi on tärkeää arvioida mahdollisuutta asettaa muille jätekategorioille vastaavia tavoitteita kuin yhdyskuntajätteelle, jotta voidaan edistää kiertotalouteen siirtymistä. 4 Johdanto-osan 5 kappale 5) Direktiiviin 2008/98/EY on sisällytettävä yhdyskuntajätteen, rakennusja purkujätteen, lopullisen kierrätysprosessin sekä maantäyttötoimien määritelmät, jotta näiden käsitteiden soveltamisalaa voidaan selventää. 5) Direktiiviin 2008/98/EY on sisällytettävä yhdyskuntajätteen, kaupallisen ja teollisuusjätteen, rakennusja purkujätteen, uudelleenkäyttöön valmistelevan toiminnanharjoittajan, orgaanisen kierrätyksen, lopullisen kierrätysprosessin, maantäyttötoimien, lajittelun, roskien, roskaamisen, elintarvikejätteen ja puhdistamisen määritelmät, jotta näiden käsitteiden soveltamisalaa voidaan selventää. Tekstin yhdenmukaistaminen 3 artiklaan lisättyjen määritelmien kanssa. 5 Johdanto-osan 7 kappale 7) Jäsenvaltioiden olisi luotava riittävät kannustimet jätehierarkian noudattamiseen, erityisesti taloudellisilla kannustimilla, joilla pyritään edistämään tässä direktiivissä vahvistettujen jätteen syntymisen ehkäisemistä ja kierrätystä 7) Jäsenvaltioiden olisi luotava riittävät kannustimet jätehierarkian noudattamiseen, erityisesti taloudellisilla kannustimilla ja vero- ja sääntelykannustimilla, joilla pyritään edistämään tässä direktiivissä PE v /8 PR\ doc

9 koskevien tavoitteiden saavuttamista. Näitä taloudellisia kannustimia ovat kaatopaikkaja jätteenpolttomaksut, maksa itse omat jätekustannuksesi -järjestelmät, laajennettua tuottajan vastuuta koskevat järjestelmät ja paikallisviranomaisille suunnatut kannustimet. vahvistettujen jätteen syntymisen ehkäisemistä ja kierrätystä koskevien tavoitteiden saavuttamista. Näitä taloudellisia kannustimia ovat kaatopaikkaja jätteenpolttomaksut, maksa itse omat jätekustannuksesi -järjestelmät, laajennettua tuottajan vastuuta koskevat järjestelmät ja paikallisviranomaisille suunnatut kannustimet. Näiden toimenpiteiden olisi oltava osa kaikkien jäsenvaltioiden jätehuoltoa ja jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevia ohjelmia. Jäsenvaltioilla on perustavanlaatuinen rooli kiertotalouteen siirtymisen varmistamisessa, ja on tärkeää, että ne ottavat käyttöön asianmukaisia taloudellisia, verotuksellisia ja lainsäädännöllisiä kannustimia jätteen syntymisen ehkäisemisen ja jätteiden kierrätyksen edistämiseksi tässä direktiivissä säädettyjen edellytysten mukaisesti. Toteutettavien toimenpiteiden olisi oltava osa erityisiä jätehuoltoa ja jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevia ohjelmia kaikissa jäsenvaltioissa. 6 Johdanto-osan 7 a kappale (uusi) (7 a) Komission olisi jäsenvaltioiden ilmoitusten ja Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä tapahtuneen kehityksen perusteella tarkasteltava säännöllisesti uudelleen ohjeita, jotka koskevat direktiivin 2008/98/EY keskeisten säännösten tulkintaa, jotta jätteen ja sivutuotteiden käsitteitä voidaan parantaa, mukauttaa ja yhdenmukaistaa kaikissa jäsenvaltioissa. PR\ doc 9/9 PE v01-00

10 Tämän direktiivin täytäntöönpanon edistämiseksi komission olisi jäsenvaltioiden ilmoitusten ja unionin tuomioistuimen antamien tuomioiden perusteella tarkistettava säännöllisesti direktiivin 2008/98/EY keskeisten säännösten tulkintaa koskevia suuntaviivoja jätteen ja sivutuotteen käsitteiden yhdenmukaistamiseksi jäsenvaltioissa. 7 Johdanto-osan 8 kappale 8) Jotta voitaisiin tarjota uusioraakaainemarkkinoilla toimiville toiminnanharjoittajille varmempaa tietoa siitä, ovatko aineet tai esineet jätettä tai muuta kuin jätettä, ja edistää yhdenvertaisia toimintaolosuhteita, on tärkeää vahvistaa unionin tasolla yhdenmukaiset edellytykset, joiden perusteella aineet tai esineet määritellään sivutuotteiksi ja joiden perusteella hyödynnetyn jätteen voidaan katsoa lakanneen olemasta jätettä. Sisämarkkinoiden asianmukaisen toiminnan tai unionin ympäristönsuojelun korkean tason varmistamiseksi komissiolle olisi annettava valtuudet hyväksyä delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan yksityiskohtaiset perusteet, joiden mukaan tällaisia yhdenmukaisia edellytyksiä sovelletaan tiettyihin jätteisiin, mukaan lukien käyttö erityiseen tarkoitukseen. 8) Jotta voitaisiin tarjota uusioraakaainemarkkinoilla toimiville toiminnanharjoittajille varmempaa tietoa siitä, ovatko aineet tai esineet jätettä tai muuta kuin jätettä, ja edistää yhdenvertaisia toimintaolosuhteita, on tärkeää vahvistaa selkeät säännöt, joiden perusteella aineet tai esineet määritellään sivutuotteiksi ja joiden perusteella hyödynnetyn jätteen voidaan katsoa lakanneen olemasta jätettä. 8 Johdanto-osan 8 a kappale (uusi) PE v /10 PR\ doc

11 (8 a) Aineita ja esineitä, jotka ovat syntyneet teollisuuden symbioosien käytänteistä, eli tuotantoprosessin ensisijaisena tarkoituksena ei ole ollut kyseisen aineen tai esineen tuottaminen, olisi yleisesti ottaen pidettävä tiettyjen edellytysten täyttyessä sivutuotteina, jotta voidaan varmistaa sisämarkkinoiden moitteeton toiminta sekä ympäristönsuojelun korkea taso koko unionissa. Komissiolle olisi siirrettävä valta vahvistaa yksityiskohtaisia perusteita sivutuotteen aseman soveltamiselle siten, että etusijalle asetetaan kyseisen tuotantoprosessin hyviksi havaitut ja jäljiteltävissä olevat käytänteet. Ellei tällaisia perusteita ole, jäsenvaltiot voivat ainoastaan tapauskohtaisesti vahvistaa yksityiskohtaisia perusteita sivutuotteen aseman soveltamiselle. Yleensä aine tai esine, joka on syntynyt jonkin sellaisen teollisen symbioosin tuloksena, jonka ensisijaisena tavoitteena ei ole kyseisen aineen tai esineen valmistaminen, on laskettava sivutuotteeksi, jos tietyt edellytykset täyttyvät. Komissiolle voidaan antaa valtuudet määritellä sivutuotteen aseman soveltamista koskevia yhdenmukaistettuja perusteita asettaen etusijalle hyviksi havaitut ja jäljiteltävissä olevat teolliset symbioosit. Jäsenvaltiot voivat päättää sivutuotteen aseman soveltamisesta vain tapauskohtaisesti. 9 Johdanto-osan 8 b kappale (uusi) (8 b) Komissiolle olisi yleisesti ottaen siirrettävä valta antaa delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan yhdenmukaisia säännöksiä jätteeksi luokittelun päättymistä koskevan aseman PR\ doc 11/11 PE v01-00

12 myöntämiseksi tietyntyyppisille jätteille, jotta voidaan varmistaa sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja ympäristönsuojelun korkea taso koko unionissa. Jätteeksi luokittelun päättymistä koskevia erityisperusteita olisi harkittava ainakin kiviainekselle, paperille, lasille, metallille, renkaille ja tekstiileille. Kun perusteita ei ole laadittu unionin tasolla, jäsenvaltioiden olisi tiettyjen edellytysten mukaisesti voitava vahvistaa kansallisella tasolla jätteeksi luokittelun päättymisen yksityiskohtaiset perusteet tietyille jätteille. Kun tällaisia perusteita ei ole vahvistettu myöskään kansallisella tasolla, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että hyödynnetyn jätteen katsotaan lakanneen olemasta jätettä, jos se täyttää erityisehdot, jotka toimivaltaisen kansallisen viranomaisen olisi varmennettava tapauskohtaisesti. Pääsääntöisesti komissiolla olisi oltava valtuudet antaa delegoituja säädöksiä yhdenmukaistettujen säännösten vahvistamiseksi niistä perusteista, joiden mukaisesti tietyntyyppisten jätteiden luokittelu jätteiksi päättyy. Jollei tällaisia perusteita ole määritelty EU:n tasolla, jäsenvaltioiden olisi voitava vahvistaa kansalliset perusteet 6 artiklan 1 kohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti. Jollei tällaisia perusteita ole määritelty myöskään kansallisella tasolla, jäsenvaltioiden on varmistettava, että hyödyntämisprosessin läpikäyneitä jätteitä ei enää katsota jätteiksi, jos ne vastaavat 6 artiklan 1 kohdassa vahvistettuja perusteita, mikä toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on varmistettava tapauskohtaisesti. 10 Johdanto-osan 8 c kappale (uusi) (8 c) Tämän direktiivin laajennettua tuottajan vastuuta koskevilla säännöksillä pyritään tukemaan sellaisten tavaroiden suunnittelua ja tuotantoa, joissa otetaan PE v /12 PR\ doc

13 täysin huomioon resurssien tehokas käyttö ja sen helpottaminen tuotteen koko elinkaaren ajan, mukaan lukien tavaroiden korjaaminen, uudelleen käyttö, purkaminen ja kierrätys. Laajennettu tuottajan vastuu merkitsee henkilökohtaista velvoitetta tuottajille, joiden olisi katsottava olevan vastuussa markkinoille saattamiensa tuotteiden käsittelystä käyttöiän lopussa. Tuottajien olisi kuitenkin voitava siirtää henkilökohtainen vastuunsa yhteisvastuuksi, kun ne perustavat ja ohjaavat tuottajavastuujärjestöjä. Kyseisten järjestöjen olisi tarjottava voittoa tavoittelemattomia yleistä taloudellista etua koskevia palveluita huolehtimalla laajennettua tuottajan vastuuta koskevien järjestelmien organisoinnista. Tämän direktiivin laajennettua tuottajan vastuuta koskevilla säännöksillä pyritään tukemaan sellaisten tavaroiden suunnittelua ja tuotantoa, joissa otetaan täysimääräisesti huomioon resurssien tehokas käyttö koko niiden elinkaaren ajan ja helpotetaan sitä, mukaan lukien tavaroiden korjaaminen, purkaminen, uudelleen käyttö ja kierrätys. 11 Johdanto-osan 8 d kappale (uusi) (8 d) Jäsenvaltioiden olisi varmistettava laajennettua tuottajan vastuuta koskevien järjestelmien käyttöön ottaminen ainakin pakkauksia, sähkö- ja elektroniikkalaitteita sekä paristoja ja akkuja varten. Jäsenvaltioiden olisi lisäksi kannustettava perustamaan laajennettua tuottajan vastuuta koskevia järjestelmiä kaikkia muita asiaankuuluvia jätevirtoja varten. PR\ doc 13/13 PE v01-00

14 Laajennettua tuottajan vastuuta koskevien pakollisten kansallisten järjestelmien käyttöönotto sähkö- ja elektroniikkalaitteita sekä pattereita ja akkuja varten on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi jätehuollon toteuttamiseksi. Siksi vähintään tällainen velvollisuus olisi otettava käyttöön kaikkialla EU:ssa ja määriteltävä yhdenmukaisten sääntöjen avulla. 12 Johdanto-osan 9 kappale 9) Laajennettua tuottajan vastuuta koskevat järjestelmät ovat oleellinen osa tehokasta jätehuoltoa, mutta niiden tehokkuus ja toimivuus vaihtelevat merkittävästi jäsenvaltioittain. Näin ollen on tarpeen vahvistaa laajennettua tuottajan vastuuta koskevat vähimmäisedellytykset. Näillä vaatimuksilla olisi alennettava kustannuksia ja parannettava toimivuutta sekä varmistettava yhdenvertaiset toimintaolosuhteet, myös pienille ja keskisuurille yrityksille, sekä vältettävä esteiden muodostumista sisämarkkinoiden asianmukaiselle toiminnalle. Niillä olisi myös edistettävä käyttöiän loppumisen kustannusten sisällyttämistä hintoihin ja kannustettava tuottajia ottamaan suunnittelussa paremmin huomioon tuotteiden kierrätettävyys ja uudelleenkäytettävyys. Näitä vaatimuksia olisi sovellettava sekä uusiin että olemassa oleviin laajennettua tuottajan vastuuta koskeviin järjestelmiin. Olemassa oleville laajennettua tuottajan vastuuta koskeville järjestelmille on kuitenkin tarpeen myöntää siirtymäaika, jotta ne voisivat mukauttaa rakenteensa ja menetelmänsä uusiin vaatimuksiin. 9) Laajennettua tuottajan vastuuta koskevat järjestelmät ovat oleellinen osa tehokasta jätehuoltoa, mutta niiden tehokkuus ja toimivuus vaihtelevat merkittävästi jäsenvaltioittain. Näin ollen on tarpeen vahvistaa laajennettua tuottajan vastuuta koskevien järjestelmien vähimmäisvaatimukset. Näillä vaatimuksilla olisi alennettava kustannuksia ja parannettava toimivuutta, edistettävä erilliskeräyksen ja lajittelun toteutuksen parantamista, varmistettava kierrätyksen laadun parantaminen, autettava varmistamaan uusioraakaaineiden kustannustehokas saanti sekä varmistettava yhdenvertaiset toimintaolosuhteet, myös pienille ja keskisuurille yrityksille, sekä vältettävä esteiden muodostumista sisämarkkinoiden asianmukaiselle toiminnalle. Niillä olisi myös edistettävä käyttöiän loppumisen kustannusten sisällyttämistä hintoihin ja kannustettava tuottajia ottamaan suunnittelussa paremmin huomioon tuotteiden kierrätettävyys, uudelleenkäytettävyys ja korjattavuus ja luopumaan vähitellen vaarallisista aineista. Riippumattomien viranomaisten olisi valvottava laajennettua tuottajan vastuuta koskevien vähimmäisvaatimusten täyttämistä, josta ei saisi aiheutua taloudellista lisärasitetta PE v /14 PR\ doc

15 julkisille elimille eikä kuluttajille. Näitä vaatimuksia olisi sovellettava sekä uusiin että olemassa oleviin laajennettua tuottajan vastuuta koskeviin järjestelmiin. Olemassa oleville laajennettua tuottajan vastuuta koskeville järjestelmille on kuitenkin tarpeen myöntää siirtymäaika, jotta ne voisivat mukauttaa rakenteensa ja menetelmänsä uusiin vaatimuksiin. Laajennettua tuottajan vastuuta koskevat järjestelmät ovat olennainen osa jätehuoltoa, mutta niiden tehokkuus voi vaihdella huomattavasti eri jäsenvaltioissa. Siksi on tarpeen vahvistaa EU:n tasolla näitä järjestelmiä koskevat vähimmäisnormit, jotta voidaan varmistaa jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevien tavoitteiden saavuttaminen sekä laadukkaammat kierrätysprosessit ja edistää uusioraaka-aineiden mahdollisimman kustannustehokasta saantia. 13 Johdanto-osan 10 kappale 10) Jätteen syntymisen ehkäiseminen on tehokkain tapa parantaa resurssitehokkuutta ja vähentää jätteiden ympäristövaikutuksia. Näin ollen on tärkeää, että jäsenvaltiot toteuttavat asianmukaisia toimenpiteitä jätteen syntymisen ehkäisemiseksi ja seuraamiseksi ja arvioivat tällaisten toimenpiteiden täytäntöönpanon edistymistä. Jotta voidaan varmistaa, että jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevien toimenpiteiden edistymistä mitataan yhdenmukaisesti, olisi vahvistettava yhteisiä indikaattoreita. 10) Jätteen syntymisen ehkäiseminen on tehokkain tapa parantaa resurssitehokkuutta ja vähentää jätteiden ympäristövaikutuksia sekä edistää kestäviä, kierrätettäviä ja uudelleenkäytettäviä hyvälaatuisia materiaaleja. Jätteen syntymisen ehkäisemiseen kuuluu tärkeänä osana materiaaleissa olevien vaarallisten aineiden vähentäminen. Jätteiden syntymisen ehkäisemisen edistämiseksi on tärkeää, että jäsenvaltiot asettavat kansallisia ehkäisemis- ja vähentämistavoitteita ja toteuttavat asianmukaisia toimenpiteitä jätteen syntymisen ja roskaamisen ehkäisemiseksi, mukaan lukien asianmukaisten taloudellisten välineiden käyttö ja kansalaisille suunnatut PR\ doc 15/15 PE v01-00

16 valistuskampanjat. Jäsenvaltioiden olisi seurattava ja arvioitava tällaisten toimenpiteiden täytäntöönpanoa sekä jätteen syntymisen vähentämisen edistymistä ja pyrittävä irrottamaan jätteen syntyminen talouskasvusta. Jotta voidaan varmistaa, että jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevien toimenpiteiden edistymistä mitataan yhdenmukaisesti, olisi vahvistettava yhteisiä indikaattoreita 18 kuukauden kuluessa tämän direktiivin voimaantulosta. Jätteen syntymisen ehkäiseminen on tehokkain tapa parantaa resurssitehokkuutta ja vähentää jätteiden ympäristövaikutuksia edistämällä korkealaatuisia kestäviä, kierrätettäviä ja uudelleenkäytettäviä materiaaleja. Yksi jätteen syntymisen ehkäisemiseen liittyvistä keskeisistä näkökohdista koskee materiaalien sisältämien vaarallisten aineiden vähentämistä. Jätteen syntymisen ehkäisyn tehostamiseksi on tärkeää, että jäsenvaltiot vahvistavat jätteiden vähentämistä ja jätteen syntymisen ehkäisyä koskevat kansalliset tavoitteet asianmukaisten toimenpiteiden avulla, käyttäen myös taloudellisia välineitä ja toteuttamalla kansalaisiin kohdistettavia valistuskampanjoja. 14 Johdanto-osan 10 a kappale (uusi) (10 a) Jäsenvaltioiden olisi varmistettava jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevissa ohjelmissaan, että yhdyskuntajätteen syntyminen vähenee merkittävästi. Jäsenvaltioiden olisi tätä varten asetettava yhdyskuntajätteen vähentämistä koskevia kansallisia tavoitteita, jotta voidaan varmistaa, että henkeä kohti laskettu koko unionissa syntyvä yhdyskuntajätteen määrä vähenee vähintään 5 prosenttia vuoteen 2025 mennessä ja 10 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, kun perustasona on vuosi Keskiarvon ylittävien PE v /16 PR\ doc

17 jäsenvaltioiden olisi toteutettava merkittäviä toimia. On tärkeää, että jäsenvaltiot varmistavat jätteen syntymisen ehkäisyä koskevissa kansallisissa ohjelmissa yhdyskuntajätteen muodostumisen merkittävän vähenemisen. Tätä tarkoitusta varten niiden olisi vahvistettava yhdyskuntajätteen muodostumisen vähenemistä koskevat kansalliset tavoitteet, joilla varmistettaisiin, että jäsenvaltioissa henkeä kohti muodostuvan yhdyskuntajätteen määrä vähenee 5 prosenttia vuoteen 2025 mennessä ja 10 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2014 tasoon verrattuna. On tärkeää, että keskiarvon yläpuolella olevat jäsenvaltiot toteuttavat huomattavia lisäponnisteluja. 15 Johdanto-osan 12 kappale 12) Jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimenpiteitä elintarvikejätteen syntymisen ehkäisemiseksi Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa 25 päivänä syyskuuta 2015 hyväksytyn vuoteen 2030 ulottuvan kestävän kehityksen toimintasuunnitelman ja erityisesti sen tavoitteen mukaisesti, joka koskee elintarvikejätteen määrän puolittamista vuoteen 2030 mennessä. Näiden toimenpiteiden tavoitteena olisi oltava elintarvikejätteen syntymisen ehkäiseminen primäärituotannossa, jalostus- ja valmistusteollisuudessa, vähittäismyynnissä ja muussa elintarvikkeiden jakelutoiminnassa, ravintoloissa ja ravitsemistoiminnassa sekä kotitalouksissa. Elintarvikejätteen syntymisen ehkäisemisen ympäristö- ja taloudelliset hyödyt huomioon ottaen jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön erityisiä elintarvikejätteen syntymisen ehkäisemistä koskevia toimenpiteitä ja mitattava elintarvikejätteen määrän vähentämisessä saavutettua edistymistä. 12) Jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimenpiteitä elintarvikejätteen syntymisen ehkäisemiseksi Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa 25 päivänä syyskuuta 2015 hyväksytyn vuoteen 2030 ulottuvan kestävän kehityksen toimintasuunnitelman ja erityisesti sen tavoitteen mukaisesti, joka koskee elintarvikejätteen määrän vähentämistä 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Näiden toimenpiteiden tavoitteena olisi oltava elintarvikejätteen syntymisen ehkäiseminen vähittäiskaupan ja kuluttajien tasolla ja elintarvikehävikin vähentäminen tuotanto- ja toimitusketjuissa, mukaan lukien sadonkorjuun jälkeinen hävikki. Elintarvikejätteen syntymisen ehkäisemisen ympäristö- ja taloudelliset hyödyt huomioon ottaen jäsenvaltioiden olisi otettava jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevissa ohjelmissaan käyttöön erityisiä elintarvikejätteen syntymisen ehkäisemistä koskevia toimenpiteitä, jotta voidaan edistää PR\ doc 17/17 PE v01-00

18 Hyvien käytäntöjen vaihtamisen helpottamiseksi EU:ssa sekä jäsenvaltioiden välillä että elintarvikealan toimijoiden välillä olisi vahvistettava yhdenmukaisia menetelmiä tällaisia mittauksia varten. Elintarvikejätteen määristä olisi toimitettava tietoja joka toinen vuosi. unionin tavoitetta elintarvikejätteen määrän vähentämisestä 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, ja jäsenvaltioiden olisi mitattava elintarvikejätteen määrän vähentämisessä saavutettua edistymistä. Hyvien käytäntöjen vaihtamisen helpottamiseksi EU:ssa sekä jäsenvaltioiden välillä että elintarvikealan toimijoiden välillä olisi vahvistettava yhdenmukaisia menetelmiä tällaisia mittauksia varten. Elintarvikejätteen määristä olisi toimitettava tietoja joka toinen vuosi. Jäsenvaltioiden olisi elintarvikejätteen syntymisen ehkäisemiseksi kannustettava ottamaan käyttöön yleisiä järjestelmiä, joiden avulla elintarvikealan vähittäiskauppa voi jakaa myymättä jääneet tuotteet hyväntekeväisyysjärjestöille. Komission olisi annettava ohjeita elintarvikkeiden lahjoittamisesta, mukaan lukien verotukselliset ja tekniset näkökohdat. On tärkeää, että jäsenvaltiot toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet elintarvikkeiden haaskauksen vähentämiseksi EU:n vuoteen 2030 ulottuvan kestävän kehityksen toimintasuunnitelman yhteydessä antaman, elintarvikkeiden haaskauksen vähentämistä puoleen vuoteen 2030 mennessä koskevan sitoumuksen mukaisesti. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi jäsenvaltioiden on sisällytettävä jätteen syntymisen ehkäisyä koskeviin kansallisiin ohjelmiin vähintään vastaava tavoite ja toteutettava toimenpiteitä elintarvikkeiden haaskauksen ehkäisemiseksi. 16 Johdanto-osan 13 kappale 13) Teollisuusjäte, osa kaupallisesta jätteestä ja kaivosjäte ovat koostumukseltaan ja määrältään äärimmäisen vaihtelevia ja myös hyvin erilaisia riippuen jäsenvaltion 13) Teollisuusjäte, osa kaupallisesta jätteestä ja kaivosjäte ovat koostumukseltaan ja määrältään äärimmäisen vaihtelevia ja myös hyvin erilaisia riippuen jäsenvaltion PE v /18 PR\ doc

19 taloudellisesta rakenteesta, jätettä aiheuttavan teollisuuden tai kaupan alan rakenteesta ja teollisen tai kaupallisen toiminnan määrästä tietyllä maantieteellisellä alueella. Näin ollen suurimmalle osalle teollisuus- ja kaivosjätettä sopivin ratkaisu olisi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevia vertailuasiakirjoja (BREF) hyödyntävä teollisuussuuntautunut lähestymistapa tietyn tyyppisten jätteiden käsittelyyn liittyvien erityiskysymysten käsittelemiseksi 16. Teollisuusjätteen ja kaupallisen pakkausjätteen olisi kuitenkin edelleen kuuluttava direktiivien 94/62/EY ja direktiivin 2008/98/EY, sellaisina kuin ne ovat muutettuina, soveltamisalaan. 16 Teollisuustoiminnot kuuluvat teollisuuden päästöistä annetun direktiivin 2010/75/EU (EUVL L 334, , s. 17) nojalla laadittujen parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevien vertailuasiakirjojen (BREF) soveltamisalaan. Näissä asiakirjoissa on tietoja resurssien käytön ja jätteiden syntymisen ehkäisemisestä sekä jätteiden uudelleenkäytöstä, kierrätyksestä ja hyödyntämisestä. BREF-asiakirjojen meneillään oleva tarkistaminen ja komission hyväksymät BAT-päätelmät vahvistavat näiden BREF-asiakirjojen vaikutusta teollisuuskäytäntöihin ja lisäävät resurssitehokkuushyötyjä sekä jätteiden kierrätystä ja hyödyntämistä. taloudellisesta rakenteesta, jätettä aiheuttavan teollisuuden tai kaupan alan rakenteesta ja teollisen tai kaupallisen toiminnan määrästä tietyllä maantieteellisellä alueella. Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevia vertailuasiakirjoja (BREF) hyödyntävä teollisuussuuntautunut lähestymistapa tietyn tyyppisten jätteiden käsittelyyn liittyvien erityiskysymysten käsittelemiseksi 16 ei ole kuitenkaan suurimmalle osalle teollisuus- ja kaivosjätettä pitkän aikavälin tehokas ratkaisu, jolla saavutetaan kiertotalouden tavoitteet. Koska teollisuus- ja kaupalliseen jätteeseen sovelletaan direktiivien 94/62/EY ja 2008/98/EY vaatimuksia, kyseistä jätettä varten olisi asetettava samanlaisia kierrättämisvelvoitteita kuin yhdyskuntajätteelle. Komission olisi tämän vuoksi vahvistettava 31 päivään joulukuuta 2018 mennessä kaupallista ja teollisuusjätettä koskevia kierrätystavoitteita, jotka on saavutettava vuoteen 2025 ja 2030 mennessä.. 16 Teollisuustoiminnot kuuluvat teollisuuden päästöistä annetun direktiivin 2010/75/EU (EUVL L 334, , s. 17) nojalla laadittujen parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevien vertailuasiakirjojen (BREF) soveltamisalaan. Näissä asiakirjoissa on tietoja resurssien käytön ja jätteiden syntymisen ehkäisemisestä sekä jätteiden uudelleenkäytöstä, kierrätyksestä ja hyödyntämisestä. BREF-asiakirjojen meneillään oleva tarkistaminen ja komission hyväksymät BAT-päätelmät vahvistavat näiden BREF-asiakirjojen vaikutusta teollisuuskäytäntöihin ja lisäävät resurssitehokkuushyötyjä sekä jätteiden kierrätystä ja hyödyntämistä. PR\ doc 19/19 PE v01-00

20 Yhdyskuntajätteen osuus on vain 7 10 prosenttia kaikesta EU:ssa tuotettavasta jätteestä. Siksi on tärkeää arvioida mahdollisuutta asettaa kaupalliselle jätteelle ja teollisuusjätteelle vastaavia tavoitteita kuin yhdyskuntajätteelle, jotta voidaan edistää kiertotalouteen siirtymistä. 17 Johdanto-osan 13 a kappale (uusi) (13 a) Ympäristötavoitteita arvioitaessa, seurattaessa ja asetettaessa unionin tason sitovan oikeudellisena välineenä sovelletaan 17 päivänä kesäkuuta 2008 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2008/56/EU 1 a, jotta merien roskaantumisen suhteen saavutetaan hyvä ympäristön tila. Merien roskaantumisen tärkeimpiä syitä ovat kuitenkin maalla tapahtuvat toiminnat, jotka aiheutuvat kiinteän jätteen käsittelyn kehnoista käytänteistä, infrastruktuuria koskevista puutteista ja yleisestä tiedon puutteesta. Jäsenvaltioiden olisi siksi hyväksyttävä toimenpiteitä vähentääkseen merelliseen ympäristöön todennäköisesti päätyviä maalla syntyviä roskia Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa 25 päivänä syyskuuta 2015 hyväksytyn vuoteen 2030 ulottuvan kestävän kehityksen toimintasuunnitelman mukaisesti ja erityisesti pyrkien unionin tavoitteeseen, joka koskee merien roskaantumisen vähentämistä 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Merien roskaantumisen ehkäisemisen ympäristö- ja taloudelliset hyödyt huomioon ottaen jäsenvaltioiden olisi otettava jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevissa ohjelmissaan käyttöön erityisiä merien roskaantumisen ehkäisemistä koskevia toimenpiteitä, jotta voidaan edistää unionin tavoitetta merien PE v /20 PR\ doc

21 roskaantumisen vähentämisestä 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, ja jäsenvaltioiden olisi mitattava merien roskaantumisen vähentämisessä saavutettua edistymistä. Hyvien käytäntöjen vaihtamisen helpottamiseksi jäsenvaltioiden välillä koko unionissa olisi vahvistettava yhdenmukaisia menetelmiä tällaista mittaamista varten. Merien roskaantumisen tasosta olisi raportoitava joka toinen vuosi. 1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2008, yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista (meristrategiadirektiivi) (EUVL L 164, , s. 19). Suurin osa merissä olevista jätteistä on peräisin maalla harjoitettavista toiminnoista ja tulosta huonoista jätehuoltokäytännöistä. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä sellaisten maalla syntyvien jätteiden vähentämiseksi, jotka voivat päätyä meriin, ottaen huomioon, että EU on vuoteen 2030 ulottuvassa kestävän kehityksen toimintasuunnitelmassa sitoutunut vähentämään merissä olevien jätteiden määrän puoleen vuoteen 2030 mennessä. Jäsenvaltioiden on sisällytettävä jätteen syntymisen ehkäisyä koskeviin kansallisiin ohjelmiinsa vähintään vastaavat merissä olevien jätteiden vähentämistä koskevat tavoitteet ja arvioitava asiassa saavutettavaa edistystä. 18 Johdanto-osan 14 kappale 14) Yhdyskuntajätteen valmistelua uudelleenkäyttöön ja kierrätystä koskevia tavoitteita olisi tiukennettava merkittävien ympäristöön liittyvien, taloudellisten ja sosiaalisten hyötyjen saamiseksi. 14) Yhdyskuntajätteen valmistelua uudelleenkäyttöön ja kierrätystä koskevia tavoitteita olisi tiukennettava vähintään 60 prosenttiin vuoden 2025 osalta ja vähintään 70 prosenttiin vuoden 2030 osalta merkittävien ympäristöön liittyvien, taloudellisten ja sosiaalisten hyötyjen PR\ doc 21/21 PE v01-00

22 saamiseksi ja kiertotalouteen siirtymisen nopeuttamiseksi. Kiertotalouteen siirtymisen nopeuttamiseksi yhdyskuntajätteen valmistelua uudelleenkäyttöon ja kierrätystä koskevat tavoitteet on nostettava vähintään 60 prosenttiin vuoden 2025 osalta ja 70 prosenttiin vuoden 2030 osalta sen mukaisesti, mitä Euroopan parlamentti totesi 9. heinäkuuta 2015 antamassaan päätöslauselmassa resurssitehokkuudesta: resurssitehokkuudesta: siirtyminen kohti kiertotaloutta. 19 Johdanto-osan 15 kappale 15) Tiukentamalla vaiheittain tavoitteita, jotka koskevat yhdyskuntajätteen valmistelua uudelleenkäyttöön ja kierrätystä, olisi varmistettava, että talouden kannalta tärkeät jätemateriaalit käytetään uudelleen ja kierrätetään tehokkaasti ja että jätteen sisältämät arvokkaat materiaalit kanavoidaan takaisiin Euroopan talouteen ja edistetään näin raaka-ainealoitteen 17 täytäntöönpanoa ja kiertotalouden muodostumista. 17 COM(2008)699 ja COM(2014) ) Tiukentamalla vaiheittain tavoitteita, jotka koskevat yhdyskuntajätteen valmistelua uudelleenkäyttöön ja kierrätystä, olisi varmistettava, että talouden kannalta tärkeät jätemateriaalit valmistellaan uudelleen käytettäviksi ja kierrätetään tehokkaasti, edellyttäen että ne eivät vaaranna ihmisten terveyttä eivätkä elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvien materiaalien tapauksessa vaikuta elintarvikkeen koostumukseen eivätkä turvallisuuteen ja että jätteen sisältämät arvokkaat materiaalit kanavoidaan takaisin Euroopan talouteen ja edistetään näin raaka-ainealoitteen 17 täytäntöönpanoa ja kiertotalouden muodostumista. 17 COM(2008) 699 ja COM(2014)297. Yhdyskuntajätteen valmistelua uudelleenkäyttöön ja kierrätystä koskevien tavoitteiden PE v /22 PR\ doc

23 nostamisella olisi varmistettava se, että uudet materiaalit, joilla on korkea taloudellinen arvo, käytetään uudelleen ja kierrätetään tehokkaasti edellyttäen, etteivät ne aiheuta vaaraa ihmisten terveydelle, ja silloin, kun on kyse elintarvikkeiden kanssa kosketuksissa olevista materiaaleista, etteivät ne muuta elintarvikkeiden koostumusta eivätkä vaaranna niiden turvallisuutta. 20 Johdanto-osan 16 kappale 16) Jäsenvaltioiden jätehuoltotoimien välillä on suuria eroja, erityisesti yhdyskuntajätteen kierrätyksen osalta. Näiden erojen huomioon ottamiseksi olisi niille jäsenvaltioille, jotka Eurostatin tietojen mukaan kierrättivät vuonna 2013 alle 20 prosenttia yhdyskuntajätteestään, annettava lisäaikaa, jotta ne voivat noudattaa vuodelle 2025 ja 2030 asetettuja tavoitteita valmistelusta uudelleenkäyttöön ja kierrätyksestä. Kun otetaan huomioon jäsenvaltioissa viimeisen 15 vuoden aikana tapahtunut keskimääräinen vuosittainen edistyminen, olisi näiden jäsenvaltioiden nämä tavoitteet saavuttaakseen lisättävä kierrätyskapasiteettiaan tasoille, jotka ovat huomattavasti paremmat kuin aikaisemmat keskiarvot. Jotta voidaan varmistaa tasainen edistyminen tavoitteiden saavuttamisessa ja jotta täytäntöönpanossa havaittavat aukot paikataan ajoissa, olisi niiden jäsenvaltioiden, joille annetaan lisäaikaa, saavutettava välitavoitteita ja laadittava täytäntöönpanosuunnitelma. 16) Jäsenvaltioiden jätehuoltotoimien välillä on suuria eroja, erityisesti yhdyskuntajätteen kierrätyksen osalta. Näiden erojen huomioon ottamiseksi olisi niille jäsenvaltioille, jotka Eurostatin tietojen mukaan kierrättivät vuonna 2013 alle 20 prosenttia yhdyskuntajätteestään, annettava lisäaikaa, jotta ne voivat noudattaa vuodelle 2020, 2025 ja 2030 asetettuja tavoitteita valmistelusta uudelleenkäyttöön ja kierrätyksestä. Kun otetaan huomioon jäsenvaltioissa viimeisen 15 vuoden aikana tapahtunut keskimääräinen vuosittainen edistyminen, olisi näiden jäsenvaltioiden nämä tavoitteet saavuttaakseen lisättävä kierrätyskapasiteettiaan tasoille, jotka ovat huomattavasti paremmat kuin aikaisemmat keskiarvot. Jotta voidaan varmistaa tasainen edistyminen tavoitteiden saavuttamisessa ja jotta täytäntöönpanossa havaittavat aukot paikataan ajoissa, olisi niiden jäsenvaltioiden, joille annetaan lisäaikaa, saavutettava välitavoitteita ja laadittava täytäntöönpanosuunnitelmia, joiden vaikuttavuutta komission olisi arvioitava määriteltyjen perusteiden pohjalta. Ne jäsenvaltiot, jotka Eurostatin tietojen mukaan kierrättivät vuonna 2013 alle 20 prosenttia PR\ doc 23/23 PE v01-00

24 yhdyskuntajätteestään, voivat pyytää komissiolta viisi vuotta lisäaikaa saavuttaakseen vuosille 2020, 2025 ja 2030 asetetut, valmistelua uudelleenkäyttöön ja kierrätystä koskevat tavoitteet. Jotta jäsenvaltiolle voidaan myöntää tällainen poikkeus, sen on esitettävä täytäntöönpanosuunnitelma, jonka komissio arvioi erityisten vertailuperusteiden perusteella, ja saavutettava valmistelua uudelleenkäyttöön ja kierrätystä koskevat välitavoitteet. 21 Johdanto-osan 17 kappale 17) Uudelleenkäyttöön valmistelua koskevien tietojen luotettavuuden varmistamiseksi on oleellista vahvistaa raportointia koskeva yhteiset säännöt. Vastaavasti on tärkeää säätää tarkemmin säännöistä, joiden mukaisesti jäsenvaltioiden olisi raportoitava siitä, mitä on tosiasiallisesti kierrätetty ja mitä voidaan ottaa huomioon tavoitteen saavuttamisessa. Tästä syystä kierrätystavoitteiden saavuttamista koskevan raportoinnin olisi yleensä perustuttava lopulliseen kierrätysprosessiin sijoitettavaan jätteen määrään. Jäsenvaltioille aiheutuvan hallinnollisen taakan rajoittamiseksi jäsenvaltioiden olisi voitava, tiukkoja ehtoja soveltaen, raportoida kierrätysasteet lajittelulaitosten tuloksen perusteella. Kierrätetyksi jätteeksi ilmoitetun jätteen painosta ei vähennetä painohävikkiä, joka aiheutuu materiaalin tai aineen lopulliseen kierrätysprosessiin sisältyvissä mekaanisissa ja/tai kemiallisissa muuntamisprosesseissa. 17) Uudelleenkäyttöön valmistelua koskevien tietojen luotettavuuden varmistamiseksi on oleellista vahvistaa raportointia koskeva yhteiset säännöt. Vastaavasti on tärkeää säätää tarkemmin säännöistä, joiden mukaisesti jäsenvaltioiden olisi raportoitava siitä, mitä on tosiasiallisesti kierrätetty ja mitä voidaan ottaa huomioon tavoitteen saavuttamisessa. Kierrätettyä yhdyskuntajätettä koskevien laskelmien olisi perustuttava yhteen luotettavaan ja yhdenmukaistettuun menetelmään, jolla estetään jäsenvaltioita ilmoittamasta käytöstä poistettua jätettä kierrätetyksi jätteeksi. Tätä varten kierrätystavoitteiden saavuttamista koskevan raportoinnin olisi perustuttava lopulliseen kierrätysprosessiin sijoitettavaan jätteen määrään. Kierrätetyksi jätteeksi ilmoitetun jätteen painosta ei vähennetä painohävikkiä, joka aiheutuu materiaalin tai aineen lopulliseen kierrätysprosessiin sisältyvissä mekaanisissa ja/tai kemiallisissa muuntamisprosesseissa. Jätteeksi luokittelun päättymistä koskevat toimet olisi katsottava lopulliseksi kierrätysprosessiksi, jos materiaalit tai aineet, jotka ovat lakanneet olemasta jätettä, on kierrätetty. PE v /24 PR\ doc

25 Euroopan parlamentti pyysi 9. heinäkuuta 2015 antamassaan päätöslauselmassa resurssitehokkuudesta: siirtyminen kohti kiertotaloutta, että valmistelua uudelleenkäyttöön ja kierrätystä koskevia tavoitteita sovellettaisiin kaikkiin jäsenvaltioihin samaa yhdenmukaistettua menetelmää noudattaen käyttäen vankkaa raportointimenetelmää, jolla estetään käytöstä poistetun (kaatopaikoille viedyn tai poltetun) jätteen ilmoittaminen kierrätetyksi jätteeksi. 22 Johdanto-osan 18 kappale 18) Laskettaessa sitä, onko uudelleenkäytön valmistelua ja kierrätystä koskevat tavoitteet saavutettu, olisi jäsenvaltioiden voitava ottaa huomioon tuotteet ja osat, jotka hyväksytyt uudelleenkäyttöä valmistelevat toiminnanharjoittajat ja panttijärjestelmät valmistelevat uudelleenkäyttöä varten, samoin kuin jätteenpolton yhteydessä tapahtuva metallien kierrätys. Näiden laskelmien yhdenmukaisten edellytysten varmistamiseksi komissio hyväksyy yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat hyväksyttyjen uudelleenkäyttöä valmistelevien toiminnanharjoittajien ja panttijärjestelmien nimeämistä sekä laatukriteerit, jotka koskevat tietojen keräämistä, todentamista ja toimittamista. 18) Uudelleenkäyttöön valmistelua ja kierrätystä koskevien tavoitteiden saavuttamista koskevien laskelmien yhdenmukaisten edellytysten varmistamiseksi komission olisi hyväksyttävä yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat hyväksyttyjen uudelleenkäyttöön valmistelevien toiminnanharjoittajien ja lopullisen kierrätyksen toiminnanharjoittajien nimeämistä sekä laatukriteerejä, jotka koskevat kierrätettyjä metalleja jätteenpolton yhteydessä sekä tietojen keräämistä, jäljitettävyyttä, todentamista ja toimittamista. Jäsenvaltioiden olisi voitava ottaa huomioon metallien kierrätys jätteenpolton yhteydessä, kun ne tekevät yhdenmukaistetun laskentamenetelmän hyväksymisen jälkeen laskelmia siitä, onko uudelleenkäyttöön valmistelua ja kierrätystä koskevat tavoitteet saavutettu. Sellaisia tuotteita ja osia, joista ei ole tullut jätettä, ei tule ottaa lukuun valmistelua uudelleenkäyttöön ja kierrätystä koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi, koska ne ovat jätteiden hyödyntämistoimia. Tuotteiden ja osien uudelleenkäyttö on käsittelytoimenpide, joka estää jätteiden syntymisen ja joka näin ollen on jätehierarkian mukaisesti katsottava PR\ doc 25/25 PE v01-00

26 ehkäisytoimenpiteeksi. Valmistelua uudelleenkäyttöön ja kierrätystä koskevien tietojen yhdenmukaisen laskennan varmistamiseksi komission olisi hyväksyttävä säännöt sellaisten hyväksyttyjen toimijoiden määrittelemiseksi, jotka voivat valmistella jätettä uudelleenkäyttöön ja kierrätystä. 23 Johdanto-osan 20 kappale 20) Uudelleenkäyttö- ja kierrätysasteen nostamiseksi jäsenvaltioissa on oleellista, että noudatetaan velvoitteita erilliskierrätysjärjestelmien perustamisesta paperia, metallia, muovia ja lasia varten. Myös biojäte olisi kerättävä erikseen, jotta voitaisiin lisätä valmistelua uudelleenkäyttöön ja kierrätystä sekä vähentää kuivien kierrätettävien materiaalien pilaantumista. 20) Uudelleenkäyttö- ja kierrätysasteen nostamiseksi jäsenvaltioissa on oleellista, että noudatetaan velvoitteita erilliskierrätysjärjestelmien perustamisesta paperia, metallia, muovia, lasia, puuta ja tekstiilejä varten. Myös biojäte olisi kerättävä erikseen, jotta voitaisiin lisätä valmistelua uudelleenkäyttöön ja kierrätystä sekä vähentää kuivien kierrätettävien materiaalien pilaantumista. Biojätteen erikseen keräämisestä yhdyskuntajätteestä olisi tehtävä pakollista ja yhdyskuntajätteestä saatavalle biojätteelle olisi asetettava kierrätystavoite, jotta biojätteen kierrätyslaitoksia varten saadaan houkuteltua infrastruktuuri-investointeja ja jotta voidaan edistää kompostien ja mädätteen markkinoita. Sen velvoitteen noudattaminen, joka koskee erilliskeräysjärjestelmien perustamista kaikkia materiaaleja, kuten paperia, metallia, muovia, puuta, lasia ja tekstiilejä, varten, on olennaisen tärkeä, jotta tehostetaan valmistelua uudelleenkäyttöön ja kierrätystoimintoja jäsenvaltioissa. 24 Johdanto-osan 20 a kappale (uusi) PE v /26 PR\ doc

27 (20 a) Biotalous on ratkaisevassa asemassa, kun taataan raaka-aineiden saatavuus koko unionissa. Yhdyskuntajätteen tehokkaampi käyttö voisi luoda merkittävän kannustimen biotalouden toimitusketjua varten. Kestävä biojätehuolto mahdollistaa erityisesti fossiilisiin polttoaineisiin perustuvien raaka-aineiden korvaamisen uusiutuvilla lähteillä materiaalien ja hyödykkeiden tuotannossa. Biotalous on raaka-aineiden saatavuuden varmistamisen olennainen osatekijä Euroopassa, minkä vuoksi on olennaisen tärkeää ottaa käyttöön uusia tehokasta biojätehuoltoa koskevia vaatimuksia. 25 Johdanto-osan 21 kappale 21) Vaarallisen jätteen asianmukainen käsittely on edelleen ongelma unionissa, ja sitä koskevia tietoja puuttuu osittain. Näin ollen on tarpeen vahvistaa tietojen kirjaamista ja jäljitettävyysmekanismeja perustamalla jäsenvaltioihin sähköisiä vaarallisen jätteen rekisterejä. Sähköinen tiedonkeruu olisi tarvittaessa ulotettava muihin jätevirtoihin yritysten ja viranomaisten tietojen kirjaamisen yksinkertaistamiseksi ja jätevirtojen seurannan parantamiseksi unionissa. 21) Jätteen vaarallisten ominaisuuksien olisi oltava yksi niistä olennaisista tunnuspiirteistä, joita on seurattava jätteen syntymisestä aina sen lopulliseen määränpäähän. Vaarallisen jätteen asianmukainen käsittely on kuitenkin edelleen ongelma unionissa, ja sitä koskevia tietoja puuttuu osittain. Näin ollen on tarpeen vahvistaa tietojen kirjaamista ja jäljitettävyysmekanismeja perustamalla jäsenvaltioihin sähköisiä vaarallisen jätteen rekisterejä. Sähköinen tiedonkeruu olisi tarvittaessa ulotettava muihin jätevirtoihin yritysten ja viranomaisten tietojen kirjaamisen yksinkertaistamiseksi ja jätevirtojen seurannan parantamiseksi unionissa. PR\ doc 27/27 PE v01-00

28 Koska vaarallisten jätteiden asianmukaisessa käsittelyssä EU:ssa ilmenee vielä ongelmia ja koska monet niiden käsittelyä koskevat tiedot ovat vielä puutteellisia, on tarpeen tehostaa niiden jäljitettävyystietojen säilyttämistä koskevia mekanismeja ottamalla jäsenvaltioissa käyttöön sähköiset vaarallisen jätteen rekisterit. Kyseiset rekisterit olisi myöhemmin ulotettava koskemaan myös muun tyyppisiä jätteitä, jotta voidaan varmistaa jätevirtojen tehokkaampi valvonta EU:ssa. 26 Johdanto-osan 21 a kappale (uusi) (21 a) Jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön erillisiä keräysjärjestelmiä kotitalouksista peräisin olevaa vaarallista jätettä varten, jotta voidaan välttää se, että yhdyskuntajätteeseen päätyy vaarallisia jätteitä, jotka saattavat heikentää kierrätyksen laatua ja haitata siten uusioraaka-aineiden talteenottoa. On tärkeää välttää yhdyskuntajätteen saastumista vaarallisilla aineilla, sillä se saattaisi vaarantaa kierrätysprosessin laadun. Siksi on tärkeää, että jäsenvaltiot ottavat käyttöön erilliskeräysjärjestelmät kaikille vaarallisille kotitalousjätteille. 27 Johdanto-osan 22 kappale 22) Tässä direktiivissä vahvistetaan unionin jätehuollon pitkän aikavälin tavoitteet ja annetaan talouden toimijoille ja jäsenvaltioille selkeä suunta tämän 22) Tässä direktiivissä vahvistetaan unionin jätehuollon pitkän aikavälin tavoitteet ja annetaan talouden toimijoille ja jäsenvaltioille selkeä suunta tämän PE v /28 PR\ doc

29 direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavia investointeja varten. Kun jäsenvaltiot kehittävät kansallisia jätehuoltostrategioitaan ja suunnittelevat investointeja jätehuoltoinfrastruktuuriin, olisi niiden hyödynnettävä asianmukaisesti Euroopan rakenne- ja investointirahastoja jätehierarkian mukaisesti edistämällä jätteen syntymisen ehkäisemistä, uudelleenkäyttöä ja kierrätystä. direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavia investointeja varten. Kun jäsenvaltiot kehittävät kansallisia jätehuoltostrategioitaan ja suunnittelevat investointeja jätehuoltoinfrastruktuuriin, olisi niiden hyödynnettävä asianmukaisesti Euroopan rakenne- ja investointirahastoja jätehierarkian mukaisesti edistämällä ensisijaisesti jätteen syntymisen ehkäisemistä ja uudelleenkäyttöä ja vasta tämän jälkeen kierrätystä. On tärkeää, että pyrkiessään saavuttamaan tässä direktiivissä vahvistetut EU:n pitkän aikavälin tavoitteet jäsenvaltiot kehittävät kansalliset strategiat ja investointisuunnitelmat ensinnäkin jätteen syntymisen ehkäisemisen ja jätteen uudelleenkäytön edistämiseksi ja toiseksi niiden kierrättämisen edistämiseksi jätehierarkian mukaisesti. 28 Johdanto-osan 23 kappale 23) Tietyt raaka-aineet ovat erittäin tärkeitä unionin taloudelle ja niiden tarjontaan liittyy korkea riski. Näiden raaka-aineiden toimitusvarmuuden vuoksi ja raaka-aineita koskevan aloitteen sekä raaka-aineiden eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden tavoitteiden mukaisesti jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimia, jotta saavutetaan paras mahdollinen jätehuollon taso jätteille, jotka sisältävät näitä raaka-aineita merkittäviä määriä, ottaen huomioon toteutettavuus talouden ja teknologian kannalta sekä ympäristöhyödyt. Komissio on laatinut luettelon EU:n kriittisistä raakaaineista 18. Komissio tarkistaa tämän luettelon säännöllisesti. 23) Tietyt raaka-aineet ovat erittäin tärkeitä unionin taloudelle ja niiden tarjontaan liittyy korkea riski. Näiden raaka-aineiden toimitusvarmuuden vuoksi ja raaka-aineita koskevan aloitteen sekä raaka-aineiden eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden tavoitteiden mukaisesti jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimia, jotta edistetään kriittisiä raakaaineita merkittäviä määriä sisältävien tuotteiden uudelleenkäyttöä ja varmistetaan, että niitä käsitellään tehokkaasti, ottaen huomioon toteutettavuus talouden ja teknologian kannalta sekä ympäristöhyödyt. Komissio on laatinut luettelon EU:n kriittisistä raakaaineista 18. Komissio tarkistaa tämän luettelon säännöllisesti. PR\ doc 29/29 PE v01-00