Diaarinro: OKM/41/010/ YKSITYISTEN KOULUTUSYHTIÖIDEN LAUSUNTO LUONNOKSEEN HALLITUKSEN ESITYKSEKSI AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA

Transkriptio

1 Diaarinro: OKM/41/010/ YKSITYISTEN KOULUTUSYHTIÖIDEN LAUSUNTO LUONNOKSEEN HALLITUKSEN ESITYKSEKSI AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA Yleisesti Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt eri toimijoilta lausuntoja hallituksen esitysluonnoksesta ammatillisen koulutuksen uudistamiseksi. Yksityiset koulutusyhtiöt tukevat toisen asteen koulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädäntöhanketta, luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laiksi On tärkeää, että lainsäädäntöä yhdenmukaistetaan ja koulutus vastaa entistä paremmin työelämän tarpeisiin tuomalla oppimista lähemmäs työpaikkoja. Yksityiset koulutusyhtiöt näkevät merkittävänä myös sen, että opiskelijan lisäksi työelämä ja yritykset nostetaan keskiöön. Hyvä asia on myös rahoituksen liittäminen suoritus- ja vaikuttavuusrahoitukseen perusrahoituksen lisäksi. Yksityiset koulutusyhtiöt näkevät tärkeänä, että sijoittumiselle työelämään annetaan painoarvoa. Tutkintotavoitteinen työvoimakoulutus ja osa tutkintoon johtamattomasta työvoimakoulutuksesta siirtyvät osaksi ammatillisen koulutuksen järjestelmää. Yksityiset koulutusyhtiöt ovat huolissaan siitä, mikä on yksityisen yrityksen tosiasiallinen mahdollisuus saada koulutuksen järjestämislupa. Luonnoksessa hallituksen esitykseksi tulisi kuvata selkeämmin sitä, miten järjestämislupien myöntäminen työvoimakoulutuksen järjestämisen osalta tapahtuu. Yksityiset koulutusyhtiöt toivovat myös selkeämpiä perusteita sille, miten koulutuksen järjestämisluvat myönnetään. Muilla hallinnonalasektoreilla julkisen sektorin tuottamia palveluita vapautetaan markkinoille, mutta aikuiskoulutuksessa tältä osin sääntelyä lisätään ja markkinamekanismeja poistetaan. Lisäksi yksityiset koulutusyhtiöt pohtivat sitä, kuinka määrärahat allokoidaan. Kuinka menetellään silloin kun järjestämislupa voitaisiin myöntää useammalle halukkaalle koulutuksenjärjestäjälle? Aiemmin tämä on työvoimakoulutuksen määrärahan osalta ratkaistu avoimella tarjouskilpailutuksella, joka on taannut yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen kohtelun kaikille koulutuksenjärjestäjille. Avoin kilpailutusjärjestelmä on taannut kustannussäästöjä ja laadukkuutta: Vuonna 2015 VOS-rahoitteinen ammatillinen koulutus on 29 % kalliimpaa kuin avoimessa kilpailutuksessa oleva työvoimakoulutus. Yksityiset koulutusyhtiöt ovat erittäin huolissaan siitä, mitä vaikutuksia tällä uudistuksella on elinkeinon harjoittamiseen. Tämä uudistus vaikeuttaa merkittävästi yksityisten yritysten toimintaa aikuiskoulutuksen kentässä ja saattaa näin aiheuttaa esteitä myös Suomen pyrkimykselle olla koulutusviennin edelläkävijämaa. Viennin edellytyksenä on toimiva kotimarkkina. Luonnoksessa hallituksen esitykseksi on kirjattu, että Koulutusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Yksityiset koulutusyhtiöt vastustavat voimakkaasti tätä kirjausta. Osakeyhtiölaissa yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Miksi koulutusta ei saisi järjestää liiketaloudellisin perustein, silloinhan ansaintalogiikka on myös läpinäkyvää? Mahdollisesti syntyvä voitto palautuu yhteiskunnalle verovaroina ja mahdollistaa investoimisen kasvaville liiketoiminta-alueille, mm. koulutusvientiin. Yksityiset koulutusyhtiöt toivovat, että luonnos hallituksen esitykseksi ottaisi paremmin kantaa siihen miten koulutusta voidaan järjestää yhteistyössä. Tyypillisesti ammatilliset oppilaitokset ja yksityiset koulutusyhtiöt tuottavat ammatillista koulutusta yhdessä, alihankkijasuhtein etenkin oppisopimuskoulutuksessa ja työvoimakoulutuksessa. Kokonaisuutena lakiehdotus heikentää merkittävästi yksityisten koulutusyhtiöiden asemaa koulutusmarkkinoilla Suomessa. Yksityiset koulutusyhtiöt lausuvat kritiikkinsä yksityiskohtaisemmin ja kunnioittavasti alla. 1

2 1. Koulutuksen järjestämislupa Yksityiset koulutusyhtiöt ovat huolissaan siitä, mikä on yksityisen yrityksen tosiasiallinen mahdollisuus saada koulutuksen järjestämislupa ja mitä vaikutuksia tällä uudistuksella on elinkeinon harjoittamiseen. Lausunnon allekirjoittaneet koulutusyhtiöt edustavat Suomen suurimpia ja merkittävimpiä yksityisiä koulutusyhtiöitä ja ovat näin myös merkittäviä työllistäjiä. Luonnoksessa hallituksen esitykseksi tulisi kuvata selkeämmin sitä, miten järjestämislupien myöntäminen työvoimakoulutuksen järjestämisen osalta tapahtuu. Yksityiset koulutusyhtiöt toivoisivat myös selkeämpiä perusteita sille, miten koulutuksen järjestämisluvat myönnetään, esim. mitkä ovat koulutuksen järjestämislupaan vaadittavat taloudelliset edellytykset. Yksityiset koulutusyhtiöt pitävät tärkeänä, että merkittävin kriteeri ei ole liikevaihto vaan esimerkiksi luottoluokitus. Korkea liikevaihtoraja vaikeuttaa uusien toimijoiden markkinoille tuloa. Luonnokseen hallituksen esitykseksi on kirjattu seuraavasti: Työvoimakoulutuksen riittävä tarjonta turvattaisiin päättämällä siihen varattavasta opiskelijavuosivolyymista osana järjestäjän perusrahoituksen opiskelijavuosien enimmäismäärää. Tästä syntyy mielikuva, että työvoimakoulutuksena järjestettävä koulutus tullaan ohjaamaan pääosin perusrahoituksen piirissä oleville järjestäjille. Tätä näkemystä vahvistaa kirjaus lakiehdotuksen 114, jossa todetaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten nojalla myönnettyjen ammatillisen peruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen järjestämislupien sekä tehtyjen näyttötutkintojen järjestämissopimusten voimassaolo päättyy tämän lain voimaan tullessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö muuttaa hakemuksetta tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten nojalla myönnetyt ammatillisen peruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen järjestämisluvat tämän lain mukaisiksi ammatillisen koulutuksen järjestämisluviksi. Miten työvoimakoulutuksen osalta toimitaan siirtymäajalla? Kuinka yksityisille koulutusyhtiöille taataan mahdollisuus päästä yhtä lailla järjestämisluvan piiriin myös heti kun laki astuu voimaan? Uudistuksen yhteydessä myös ne yksityiset koulutusyhtiöt, joilla on tutkinnon järjestämissopimus, mutta eivät ole koulutuksen järjestämisluvan piirissä, menettävät oikeuden tuottaa ja myydä tutkintoon johtavaa koulutusta. Lakiuudistus ei täten kohtele tutkinnon järjestämisoikeudet omaavia koulutusorganisaatioita yhdenvertaisesti. Lisäksi yksityiset koulutusyhtiöt pohtivat sitä, kuinka määrärahat allokoidaan. Kuinka menetellään silloin kun järjestämislupa voitaisiin myöntää useammalle halukkaalle koulutuksenjärjestäjälle? Aiemmin tämä on työvoimakoulutuksen määrärahan osalta ratkaistu avoimella tarjouskilpailutuksella, joka on taannut yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen kohtelun kaikille koulutuksenjärjestäjille. Järjestämislupia myönnettäessä tulisi myös huomioida, että koulutuksen järjestäjällä on hyvät yhteydet työelämään ja käsitys siitä, mikä on työelämän tarpeista liikkeelle lähtevää oppimissisältöä. Erikoistuneet ja pienemmät koulutuksenjärjestäjät pystyvät vastaamaan tähän haasteeseen usein ketterimmin. Ammatillisen koulutuksen markkina ei saa tämän uudistuksen jälkeen kaventua tai sulkeutua. Yksityisten koulutusyhtiöiden mukana olo haastaa muitakin koulutuksenjärjestäjiä uudistumaan ja kehittymään. 2. Koulutusta tulee saada toteuttaa liiketaloudellisin perustein, mikä tukee myös koulutusvientiä Luonnoksessa hallituksen esitykseksi on kuvattu niitä hyötyjä, joita liittyy osakeyhtiömalliin siirtymiseen ammatillista koulutusta järjestettäessä. Mielestämme ammatillinen koulutus olisi samalla tullut avata markkinoille avoimen kilpailutuksen välineiden kautta. Muilla hallinnonaloilla julkista palvelua vapautetaan kilpailulle, mutta ammatillisen koulutuksen osalta pyritään pienentämään jo olemassa ollutta markkinaa. Tämä on nähdäksemme pääministeri Sipilän hallituksen hallitusohjelman yrittäjyyden ja sääntelyn purkua edistävän hengen vastaista. 2

3 Luonnoksessa hallituksen esitykseksi on kirjattu, että Koulutusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Yksityiset koulutusyhtiöt vastustavat voimakkaasti tätä kirjausta. Osakeyhtiölaissa yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Miksi koulutusta ei saisi järjestää liiketaloudellisin perustein, silloinhan ansaintalogiikka on myös läpinäkyvää? Mahdollisesti syntyvä voitto palautuu yhteiskunnalle verovaroina ja mahdollistaa investoimisen kasvaville liiketoiminta-alueille, mm. koulutusvientiin. Lisäksi yksityiset koulutusyhtiöt ovat huolissaan haasteista, jotka liittyvät arvonlisäveroihin ja tuloveroihin. Kuten luonnoksessa hallituksen esitykseksi todetaankin, osakeyhtiömuotoiset koulutuksen järjestäjät ovat näin ollen eriarvoisessa asemassa suhteessa kunnallisiin järjestäjiin. Yksityiset koulutusyhtiöt arvostavat sitä, että luonnoksessa hallituksen esitykseksi nostetaan esiin koulutusvienti. Yksityiset koulutusyhtiöt ovat jo nyt olleet aktiivisia koulutusviennin saralla; monet ovat mukana mm. Team Finland -toiminnassa. Toimiva kotimarkkina on edellytys kansainvälisen koulutusviennin kasvulle. Jos ei ole tilaa toimia kotimaassa, ei koulutusvientikään kasva. Viennin edistämisessä osakeyhtiömuotoisilla yksityisillä yrityksillä on merkittävät intressit ja myös investointimahdollisuudet. Yksityiset koulutusyhtiöt ovat kiinnostuneita tuottamaan mm. ammatillisia tutkintoja koulutusvientinä. Yksityiset koulutusyhtiöt arvostavat opetus- ja kulttuuriministeriön ja Suomen hallituksen panostuksia koulutusviennin edistämiseen laajemminkin. Yksityiset koulutusyhtiöt toivovat kunnioittavasti, että niiden rooli ja mahdollisuus toimia ammatillisen koulutuksen kentässä huomioitaisiin esityksessä hallitukselle paremmin. 3. Ammatillisen koulutuksen tuottaminen alihankintana ja oppisopimus Yksityiset koulutusyhtiöt toivovat, että luonnos hallituksen esitykseksi ottaisi paremmin kantaa siihen miten koulutusta voidaan järjestää yhteistyössä. Tyypillisesti ammatilliset oppilaitokset ja yksityiset koulutusyhtiöt tuottavat ammatillista koulutusta yhdessä, alihankkijasuhtein. Alihankkijasuhteita on etenkin oppisopimuskoulutuksessa ja työvoimakoulutuksena järjestettävässä ammatillisessa koulutuksessa. Tämä on ollut molempia osapuolia hyödyttävä tapa toimia. Yksityisillä koulutusyhtiöillä on erinomaiset yhteydet työnantajiin ja hyvä toimialatuntemus, joten ne ovat aktiivisia esittelemään tutkintotavoitteista koulutusta työnantajille. Työmarkkinat ovat valtakunnalliset ja globaalit myös yksityiset koulutusyhtiöt toimivat laajalla maantieteellisellä alueella. On tärkeää, että alihankintamahdollisuus säilyy jatkossakin, eikä edellytä alihankkijana toimivalta taholta koulutuksenjärjestämislupaa. Samaan tapaan alihankintana on koulutukseen ostettu tarvittaessa myös muita palveluja, esim. osaamistodistukset, terveyspalvelut, tulkki- ja käännöspalvelut. Yksityiset koulutusyhtiöt ehdottavat, että oppisopimuskoulutuksen hankinta irrotettaisiin koulutuskuntayhtymistä ja liitettäisiin tulevan maakuntahallinnon osaksi. Maakunta toimisi koulutuksen tilaajana ja näin ollen oppilaitokset sekä yksityiset koulutusyhtiöt tasavertaisina koulutuksen tuottajina. 4. Työvoimakoulutuksen aiempi kilpailutuskäytäntö Luonnoksessa hallituksen esitykseksi osoitetaan kritiikkiä työvoimakoulutuksen aiempaan hankintaan liittyen. Yksityiset koulutusyhtiöt kokevat, että hankinta on ollut joustavaa, nopeaa ja työelämän räätälöidyistä tarpeista liikkeelle lähtevää. Monet yritysasiakkaat ovat kiitelleet työ- ja elinkeinohallintoa nopeasta reagoinnista osaamistarpeen täyttämiseksi työvoimakoulutuksella. Luonnoksessa hallituksen 3

4 esitykseksi argumentoidaan, että koulutuksen tarjonta ei olisi ollut koordinoitua työ- ja elinkeinoministeriön ohjauksessa. Yksityiset koulutusyhtiöt eivät yhdy tähän näkemykseen. Hankinta on ollut kysyntälähtöistä lähtien liikkeelle työmarkkinoiden tarpeesta ja pyrkinyt vastaamaan kunkin maantieteellisen alueen kohtaanto-ongelmaan. Luonnos hallituksen esitykseksi argumentoi myös, että se, millaiset tahot varsinaista koulutusta järjestävät, ei olisi ollut koordinoitua. Yksityiset koulutusyhtiöt näkevät asian toisin. Toiminta on ollut koordinoitua, koska kilpailutuksissa on valittu kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Näin myös laatupisteet ovat saaneet merkittävän sijan vertailussa. Luonnoksessa hallituksen esitykseksi kuvataan myös, että aiemmissa kilpailutuksissa olisi syntynyt ristiriitatilanteita siitä, että koulutuksen järjestäjällä ei ole ollut lupaa tietyn koulutuksen järjestämiseen. Yksityisen koulutusyhtiöt eivät tunnista tällaisia tilanteita syntyneen, koska koulutuksen tuottaja vastaa aina luvista, tarvittaessa esim. alihankkijan avulla. 5. Avoin kilpailutusjärjestelmä on taannut kustannussäästöjä ja laadukkuutta - VOS-rahoitteinen ammatillinen koulutus on 29 % kalliimpaa kuin avoimessa kilpailutuksessa oleva työvoimakoulutus Yksityiset koulutusyhtiöt haluavat tässä lausunnossa esittää keskeisimmät perustelunsa sille, miksi työvoimakoulutus tulisi kokonaisuudessaan pitää avoimessa kilpailutusjärjestelmässä. Ja lisäksi tulisi tarkastella aikuiskoulutusjärjestelmän avaamista kilpailutukselle laajemminkin. Nykyinen TEM:in alaisuudessa toimiva elinkeinoelämälähtöinen työvoimakoulutusten hankintajärjestelmä on toimiva. Kilpailutuksiin voivat osallistua yksityiset koulutuksenjärjestäjät ja julkisrahoitteiset toimijat. Avoin kilpailutusjärjestelmä on taannut koulutuksen laadun ja kustannustehokkuuden. Avoimella kilpailutuksella hankittu työvoimakoulutus on varmistanut yhteiskunnan kannalta kilpailukykyiset hankintahinnat. VOSrahoitteinen ammatillinen koulutus on tällä hetkellä 29 % kalliimpaa kuin avoimessa kilpailutuksessa oleva työvoimakoulutus. o Vuonna 2015 työvoimakoulutuksena hankittavan ammatillisen koulutuksen keskimääräinen opiskelijatyöpäivähinta on 44,09. Näin ollen yksi opiskelijatyövuosi maksaa n (250 työpäivää). Koulutusalojen välillä on eroja ja esimerkiksi kotoutumiskoulutus on vielä edullisempaa, opiskelijatyöpäivän keskimääräinen hinta on 35, jolloin opiskelijatyövuosi maksaa n o VOS-rahoitteinen koulutus maksaa keskimäärin (koulutusta tyypillisesti 190 työpäivää). Näin ollen keskimääräinen opiskelijatyöpäivän hinta on 56,75. Vuonna 2015 työvoimakoulutuksesta työllistyy 61 % osallistujista (tarkasteltuna kolmen kuukauden kuluttua koulutuksen päättymisestä). Asiakaspalautteesta 85 % on hyvää tai erinomaista. (Lähde TEM) Lopuksi Työmarkkinat arvostavat yksityisiä koulutusyhtiöitä erityisesti tehokkuuden, vaikuttavuuden, laadun ja ajantasaisen osaamisen johdosta. Tärkeää olisi myös arvioida, millaisia vaikutuksia ammatillisen koulutuksen hankinnan uudistamisella on laajemminkin aikuiskoulutuksen markkinoille, markkinoiden toimivuuteen ja eri toimijoiden tasavertaiseen kohteluun. Pelkonamme on, että VOS-rahoitteisuus vääristää myös muita aikuiskoulutuksen sektoreita, esim. työvoimapalveluiden (jatkossa kasvupalvelut) kilpailuttamista. Mielestämme on tärkeää, että lainsäädäntöä yhdenmukaistetaan ja että koulutus vastaa entistä paremmin työelämän tarpeisiin tuomalla oppimista lähemmäs työpaikkoja. Yksityiset koulutusyhtiöt 4

5 näkevät merkittävänä myös sen, että opiskelijan lisäksi työelämä ja yritykset nostetaan keskiöön. Yksityiset koulutusyhtiöt ovat tässä edelläkävijöitä. Toivomme kunnioittavasti, että näkemyksemme huomioidaan osana hallituksen esityksen valmistelua. Tulemme mielellämme keskustelemaan lisää näkemyksistämme. Kunnioittavasti Helsingissä Jouni Lukkarinen, Arffman Consulting Oy Mikko Kotro, Cimson Koulutuspalvelut Oy Jukka Vento, Eduhouse Oy Pasi Kinnunen, ESMO Oy Olli Leppänen, Intotalo Oy Antti Kasanen, KK Valmennuskeskus Oy Anu Ahokas, Spring House Oy Sakari Kaikkonen, Suomen Ammattiliikenne Akatemia Oy Jouni Vilkko, Verutum Oy Lisätietoja lausunnosta: Anu Ahokas, Spring House Oy, puh