elinkeino- ja muun työelämän edustaja 6 2 kpl TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO VUODELLE 2011 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA , versio 1

Transkriptio

1 AIKA Keskiviikko kello PAIKKA Technopolis Kuopio, C-osan 4. kerroksen neuvotteluhuone C4002 (Kehittämis- ja palvelukeskuksen neuvotteluhuone) käyntiosoite: Microkatu 1, Kuopio LÄSNÄ OLLEET PÄÄTÖSVALTAISET JÄSENET Antti Kares päätoimisten opettajien edustaja Atte Kauhanen päätoimisten opiskelijoiden edustaja Sirkka-Liisa Halimaa Pertti Kupiaisen henkilökohtainen varajäsen Juha Laitinen muun päätoimisen henkilöstön edustaja Elina Pallonen-Eriksson elinkeino- ja muun työelämän edustaja Mervi Vidgren esittelijä/puheenjohtaja, vararehtori POISSA Jorma Kajanus Pertti Kupiainen Enni Loikkanen Juha Pakarinen Jyrki Sahala Veli-Matti Tolppi elinkeino- ja muun työelämän edustaja päätoimisten opettajien edustaja päätoimisten opiskelijoiden edustaja muun päätoimisen henkilöstön edustaja elinkeino- ja muun työelämän edustaja rehtori, esittelijä/puheenjohtaja LÄSNÄOLO- JA PUHEOIKEUTETUT Olli Helanterä Päivi Diov talousjohtaja pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT Pykälä Liite Asia 1 KOKOUKSEN AVAUS 2 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN 4 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA 5 3 kpl TALOUDELLINEN VÄLIKATSAUS kpl TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO VUODELLE 2011 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA , versio kpl TOIMINTA- JA KÄYTTÖTALOUSSUUNNITELMA , versio 1 8 TILANNEKATSAUS / ISAT-YHTEISTYÖ 9 1 kpl OPISKELIJATILANNE TÄYDENNYS- JA LISÄHAUN TILANNEKATSAUS 11 1 kpl OPISKELIJOIDEN PÄIHDEOHJAUS Sivu 1

2 12 BIOANALYTIIKAN LEHTORIN VIRAN PERUSTAMINEN 13 YHTEISTEN AINEIDEN / MATEMAATTISTEN AINEIDEN LEHTORIN VIRAN LAKKAUTTAMINEN HYVINVOINNIN OSAAMISALUEELLA 14 1 kpl TEHTÄVÄNIMIKKEIDEN UUDISTAMINEN TUTKIMUS-, KEHITYS- JA INNOVAATIOTOIMINNAN TEHTÄVISSÄ 15 SELVITYS TYÖELÄMÄYHTEISTYÖSTÄ 16 1 kpl OIKAISUVAATIMUS OPISKELIJAVALINTAA KOSKEVASSA ASIASSA 17 MAHDOLLISET YLIMÄÄRÄISET ASIAT 18 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Allekirjoitukset Mervi Vidgren puheenjohtaja Päivi Diov pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu kokouspaikalla heti kokouksen päättymisen jälkeen. Antti Kares pöytäkirjantarkastaja Atte Kauhanen pöytäkirjantarkastaja Sivu 2

3 1 KOKOUKSEN AVAUS Ammattikorkeakoululain 11 :n mukaisesti ammattikorkeakoulun rehtori toimii ammattikorkeakoulun hallituksen puheenjohtajana. Savonia-ammattikorkeakoulun toimintasäännön (hyväksytty , 6 ) 3 :n mukaan opetuksesta vastaava vararehtori toimii rehtorin estyneenä olleessa ammattikorkeakoulun hallituksen kokouksen puheenjohtajana. Puheenjohtaja, vararehtori Mervi Vidgren avaa kokouksen. Kokous todettiin avatuksi. Sivu 3

4 2 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Ammattikorkeakoulun toimintasäännön mukaan ammattikorkeakoulun hallitus pitää kokouksensa päättäminään aikoina ja paikassa. Kokous pidetään myös silloin, kun puheenjohtaja katsoo sen aiheelliseksi tai enemmistö ammattikorkeakoulun hallituksen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. Kokouskutsun antaa ammattikorkeakoulun hallituksen puheenjohtaja. Ammattikorkeakoulun hallituksen esityslistat toimitetaan ammattikorkeakoulun hallituksen jäsenille sekä läsnäolo- ja puheoikeutetuille viimeistään seitsemän päivää ennen kokousta. Ammattikorkeakoulun hallitus päätti syyskauden 2010 kokousajankohdista ja -paikoista kokouksessaan (5 ). Tämän kokouksen kutsu ja esityslista on lähetetty hallituksen jäsenille, henkilökohtaisille varajäsenille sekä läsnäolo- ja puheoikeutetuille eli seitsemän päivää ennen kokousta. Ammattikorkeakoulun toimintasäännön mukaan ammattikorkeakoulun hallitus on toimivaltainen, kun sen jäsenistä tai varajäsenistä on paikalla enemmän kuin puolet. Todetaan 1) kokoukseen osallistuvat henkilöt 2) kokouksen laillisuus 3) kokouksen päätösvaltaisuus. Todettiin. Sivu 4

5 3 KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Hallitus hyväksyy kokouksen työjärjestyksen. Hallitus hyväksyi esityksen yksimielisesti siten täydennettynä, että ylimääräisissä asioissa annetaan Kampus-tilannekatsaus ja tarvittaessa tarkempi selvitys valmistellaan seuraavaan kokoukseen. Sivu 5

6 4 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Antti Kares ja Atte Kauhanen. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Antti Kares ja Atte Kauhanen. Sivu 6

7 5 TALOUDELLINEN VÄLIKATSAUS Vuoden 2010 taloudelliset välikatsaukset laaditaan aiempaan tapaan neljän kuukauden välein, jaksoilta 1 4/2010 ja 1 8/2010 vuosikellon mukaisesti ja ottaen huomioon Kuopion kaupunki -konsernin raportointiaikataulu. Kirjanpitoon tarvittavat oikaisut ja korjaukset on tehty ja otettu huomioon nyt raportoitavassa tuloksessa. Liitteenä on talousraportti (numero-osat) ja investointien toteutuma: - Talousraportit ja investointien toteutuma ajalta (3 liitettä) Toteutuman arviointi eroaa tarkastelutason osalta ammattikorkeakoulun hallituksen ja kuntayhtymän hallituksen välillä. Kuntayhtymässä (ky) tarkastelu pohjautuu voimassa olevaan raamityyppiseen toimintasuunnitelma talousarvioon (TSTA 2010, jossa ky:n ja amk:n tilikauden tulos ja investoinnit netto ovat sitovuustasot) ja ammattikorkeakoulussa (amk) yksityiskohtaisempaan toiminta- ja käyttötaloussuunnitelmaan (TOKSU, jossa amk:n, osaamisalueen ja kehittämis- ja palvelukeskuksen tilikauden tulos ja investoinnit netto ovat sitovuustasot) ja niissä oleviin sitovuusmäärittelyihin. Koska ky-tason kokonaisuus koostuu joka tapauksessa osaamisalueiden, koulutusyksiköiden ja kehittämis- ja palvelukeskuksen (KePa) osista, ei tätä väliraportointia jaeta kahteen eri osaan; kokonaisuus, osaamisaluetasot ja yksikkötasot näkyvät raportissa. Yksi yhteinen melko yksityiskohtainen raportointi sisältää jo sellaisenaan hyödyllistä, tarpeellista, valmista, kuvaavaa ja selittävää tietoa sekä ky:lle että amk:lle. Kokonaisuuden, osaamisalueiden ja koulutusyksiköiden tuloksista ja mainittavista poikkeamista voimassa olevaan suunnitelmaan ja sen tavoitteisiin voidaan todeta seuraavaa: Kokonaistulos (Opetus, TKI-toiminta ja Maksullinen palvelutoiminta MAP) on edelleen hyvällä tasolla euroa, joka on selvästi parempi ( euroa parempi) kuin budjetoitu tavoite. Tulot ovat toteutuneet pienempinä kuin oli budjetoitu, mutta vastaavasti menot selvästi alempina. Syynä tulojättämään ovat tavoitetta alemmat TKI:n (ent. T&K) ja MAP:n kokonaisuuden volyymit. Toisaalta menot ovat olleet hallinnassa ja synkronissa myös TKI:n ja MAP:n osalta. Ky:n ja amk:n kokonaistasolla tulostilanne on hyvä ja tulos on edelleen erittäin hyvä Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalueella ( euroa, positiivinen poikkeamaero tavoitteesta euroa), edelleen hyvä Hyvinvointialan osaamisalueella ( euroa, ero euroa) ja Kepassa ( euroa, ero euroa) ja on lähellä tasapainoa Teknologia- ja ympäristöalan osaamisalueella, vaikkakin on alijäämäinen eikä ole vielä kyllin hyvä ( euroa, ero euroa). Yksikköjen tasolla tilanne on erityisen hyvä Liiketalous Kuopion ja Matkailu- ja ravitsemisalan kohdalla ja hyvä Sosiaali- ja terveys Iisalmen ja Terveysala Kuopion osalta. Voidaan katsoa, että tilanne on lähellä tasapainoa kaikissa koulutusyksiköissä, vaikka lievää alijäämää on Tekniikka Kuopiossa sekä Musiikissa ja tanssissa. Kehittämis- ja palvelukeskuksen (KePa) talouden tilanne on kunnossa, se on edelleen hyvä ja turvaa osaltaan kokonaisuuden taloutta: toteuma euroa (tavoite oli euroa). Amk:n ja ky:n kokonaisuuden tasolla henkilöstökulut ovat olleet budjetoitua pienemmät, eikä isoissa tiliryhmissä ole ollut ylitystä, etupainoisia avustuksia lukuun ottamatta. Kehittämis- ja palvelukeskuksen tukipalveluiden kokonaisuuden talous on suunnitelman mukaisessa tavoitteessa ja taloudellisesti kunnossa, samoin Kepan yleishallinto ja myös muut toiminnot. Sivu 7

8 Opetustoiminta (o&o) Opetuksen puolen tulos euroa on selvästi eli euroa parempi kuin budjetoitu tavoite. Tilannetta voi pitää hyvänä, odotettuna ja taloudellisesti terveenä. O&o-talous on kaikkien osaamisalueiden osalta kunnossa. Pääselityksenä hyvään tilanteeseen on hyvä kustannusten hallinta. Osaamisalueista ja koulutusyksiköistä hyvää taloustulosta tekee Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue, erittäin hyvää Liiketalous Kuopio ja hyvä Matkailu- ja ravitsemisala Kuopio ja Hyvinvointialan osaamisalueen Terveysala Kuopio. TKI- (T&K-) toiminta ja maksullinen palvelutuotanto Kokonaisuuden tulos on hieman alentunut lievän alijäämän puolelle ja on hieman tavoitetta jäljessä (tot euroa, tav euroa). Tulos ja tavoitetoteuma on kunnossa muilla osaamisalueilla ja yksiköissä, paitsi ei Tekniikka Kuopiolla, jossa on alijäämä ( euroa) on kasvanut (jättämä tavoitteesta euroa). Kokonaistuloissa on selvää jättämää tavoitteeseen nähden, mutta kustannuksissa on säästetty melko onnistuneesti. Tulojen jättämä johtuu pääosin maksullisen puolen projektien (toiminto 77) ja muun myynnin (MAP) toteutuman melko matalasta tasosta. Varsinaisen MAP:n tulos on lievästi plussalla, mutta on tavoitetta huonompi (tot euroa, tav euroa). Investointitilanne Toteutuneiden investointien määrä on ollut edelleen vähäinen ja vain pieni osa koko vuoden talousarvion varatusta investointitasosta: toteutuma euroa, jossa on tukipalveluille toteutettuja hankintoja ja kiinteistöyksikön (tilapalvelut) toteuttamia investointeja. Voidaan ennakoida, että tälle vuodelle varatut investointimäärärahat eivät ylity kokonaistasolla eivätkä todennäköisesti millään asetetulla sitovuustasolla. Osaamisaluejohtajat antavat erikseen lisäksi omat tulosalueiden tuloskommentit, samoin tukipalvelupäälliköt oman vastuualueensa toiminnasta osana Kepaa. Osaamisaluejohtajien kommentit välitilinpäätöksestä ja estimaatit vuodelle 2010 esitetään erikseen kokouksessa. Taloustilanteen ja investointien voi katsoa käytännöllisesti katsoen olevan tässä vaiheessa vuotta kunnossa ja tavoitteiden mukainen kunkin tulosvastuuseen määritellyn vastuuhenkilön osalta sekä kuntayhtymän että ammattikorkeakoulun tasolla (ky:n johtaja, rehtori, o&o-vararehtori, t&k-vararehtori, talousjohtaja, osaamisaluejohtajat), sillä pienehköllä poikkeamalla, joka tulee teknologia- ja ympäristö -osaamisalueen melko pienestä tavoitejättämästä ( euroa) ja TKI/MAP-kokonaisuuden tavoitejättämästä ( euroa, joka tulee teknologiaja ympäristöalan osaamisalueelta). Hallitus merkitsee taloudellisen välikatsauksen ajalta tiedoksi. Esitys hyväksyttiin. Sivu 8

9 6 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO VUODELLE 2011 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA , versio 1 Ammattikorkeakoulun hallituksen tulee ammattikorkeakoululain (351/2003) 12 :n mukaisesti tehdä ammattikorkeakoulun ylläpitäjälle ehdotus ammattikorkeakoulun toiminta- ja taloussuunnitelmaksi sekä talousarvioksi. Ylläpitäjä päättää (ammattikorkeakoululaki; 14 ) toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä talousarviosta siten, että yhtymähallitus käsittelee lopullisesti, versio 2, asiaa kokouksessa ja yhtymävaltuusto kokouksessa. Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän perussopimuksen 16 :n mukaan seuraavan kalenterivuoden hyväksytty talousarvio ja -suunnitelma on toimitettava jäsenkunnille marraskuun loppuun mennessä. Toimintasuunnitelma vuodelle 2011 Hallinnon ja johtamisen painopistealueita ovat: Savilahden kampushankkeen 1. suunnitteluvaiheen loppuunsaattaminen ja 2. vaiheen suunnittelu Savilahden kampuksen tukipalvelujen yhteisen toimintamallin suunnittelu Osakeyhtiöselvityksen perusteella päätös hallintomallista ja mahdollisen yhtiöittämisen valmistelu ISAT:n strategisen kumppanuuden syveneminen erityisesti painoaloilla ja valituilla toimenpidekokonaisuuksilla Verkostot ja kumppanuudet, kv-toiminnan johtaminen Savonialaisuuden konkretisoituminen Talousarvio vuodelle 2011 ja taloussuunnitelma vuosille Talouden osalta on laadittu vuosille versio 1, josta on liitteenä asianmukaiset euromääräiset taulukot, vuoden 2011 osalta yksityiskohtaisesti laadittuna ja vuosien 2012 ja 2013 osalta karkeampaa tarkastelutapaa käyttäen. Ne ja niiden sisältö esitellään kokouksessa tarkemmin erikseen. Versio 2:n työstäminen on jo käynnissä. Kuntayhtymän talousarvio- ja taloussuunnitelmaosassa esitetään kuntayhtymän ja samalla Savonia-ammattikorkeakoulun talouden ja rahoituksen kokonaisuus, talouden tavoitteiden ydinasiat, talouden hallinnan keskeiset mittarit, talousarvion laatimisen perusteet ja talousarvion sitovuustaso. Talousarvio sisältää tuloslaskelmaosan, rahoitusosan, investointiosan ja käyttötalousosan. Tästä yhteenvetokokonaisuudesta päättää kuntayhtymä (yhtymävaltuusto) ammattikorkeakoulun ylläpitäjänä. Vuoden 2011 talousarvio on laadittu voimassaolevan (opetustoimen) rahoituslain ja -asetuksen linjausten ja uusimman tavoitesopimuksen (Taso-) mukaisena ja muutoin siten kuin ylläpitäjän kesäkuun strategiaseminaarissa ja syyskuun talousarvioseminaarissa on asioita linjattu. Edelleen opetuksen järjestämiseen saatava yksikköhintaraha koostuu opiskelijamäärään perustuvasta osasta (määräosa 70 %) ja tutkintomäärästä riippuvasta osasta (tulososa 30 %). Yksikköhintaraha saadaan Taso-sopimuksen opiskelijamäärän perusteella. Sivu 9

10 Palkkoihin oletettava korotustarve vuonna 2011 on keskimäärin +1,5 %, palkkasivukustannukset 25,0 % ja yksikköhintatason korotus vain noin +1,6 % vuoden 2010 tasosta. Talousarvioon on sisällytetty koulutusyksiköiden kustannuksiin jäsenkunnille maksettavaa peruspääoman korkoa 1,0 %:n mukaan, jonka määrä on edelleen 124 tuhatta euroa. Opetusministeriöstä tulevaa yksikköhintarahoitusta kohdennetaan palopäällystökoulutukseen sekä muotoilun ja viestinnän koulutukseen edelleen sopimusten mukaisesti (toteuttaen vähennystä kiintein hinnoin 3,0% vuosittain). Talousarvioehdotuksen versio 1:n mukaan kuntayhtymän ja ammattikorkeakoulun kannattavuus ja talous on edelleen terveessä kunnossa vuosina Kuntayhtymän ja ammattikorkeakoulun toimintatuotot vuonna 2011 ovat 58,3 milj. euroa, josta sisäisten erien osuus on n. 4,4 milj. euroa, joten todelliset toimintatuotot ovat n. 54,0 milj. euroa. Talousarviossa on erotettu toisistaan opetus sekä tutkimus- ja kehitystyö (t&k:n toiminto 14 ja toiminto 77) ja maksullinen palvelutoiminta (map). Opetuksen toimintatuotot ovat 47,6 milj. euroa ja maksullisen palvelutoiminnan ja tutkimus- ja kehitystyön toimintatuotot ovat yhteensä 10,8 milj. euroa. Vuosikate on 3,5 milj. euroa, josta opetuksen vuosikate on 3,3 milj. euroa. Tutkimus- ja kehitystyön ja maksullisen palvelutoiminnan vuosikate on euroa. Vuoden 2011 investoinnit ovat 5,6 milj. euroa. Vuoden 2011 lopun lainakanta nousee hieman ja on 5,2 milj. euroa. Vuodelle 2012 on suunniteltu 6,5 milj. euron investoinnit, josta kampukseen 3,8 milj. euroa ja vuodelle 2013 yhteensä 21,2 milj. euroa (rahoitusosuuksien ja realisointitulojen jälkeen 8,0 milj. euroa netto), josta kampukseen 18,9 milj. euroa (5,7 milj. euroa netto). Olettamuksena versiossa 1 on käytetty, että kampuksen 1. vaihe toteutetaan vuokrausvaihtoehtona ja 2. vaihe rahoitetaan itse. Uudelle Savilahden kampukselle siirtyy ensimmäisessä vaiheessa terveysalan koulutus (Kuopio), joka tulee toimimaan Suomen yliopistokiinteistöt Oy:n toimesta rakennettavissa ja siltä vuokrattavissa tiloissa yhdessä yliopiston hammaslääketieteen, Kuopion yliopistollisen sairaalan ja Kuopion kaupungin hammasklinikan toimintojen kanssa. Vaiheen 2 toteutuksen voi olettaa jatkuvan vielä vuoden 2015 ajan. Kuntayhtymän ja ammattikorkeakoulun tuloslaskelman vuosikate tässä versiossa 1 on +3,5 milj. euroa, tilikauden tulos ja ammattikorkeakoulun käyttötalousosan tilikauden tulos on +1,9 miljoonaa euroa. Vuosikatteen ja tuloksen kehityksessä pitää päästä ja on mahdollista päästä myönteiseen ja hyvään tasoon myös seuraavina vuosina: tulos ennen varauksia on +2,3 milj. euroa vuonna 2012 ja +2,2 milj. euroa vuonna Hyvästä taloudellisesta tuloksesta voidaan varautua kampus-tilojen kustannuksiin ja rahoittamiseen. Varausten (rahastojen lisäys) tavoitetasoksi voidaan asettaa kampuksen toteuttamista varten +1,35 milj. euroa vuonna 2011 ja +1,7 milj. euroa vuonna 2012 ja vuonna Talousarvion sitovuus Kuntayhtymän hallitusta sitovat kuntayhtymän tason ja amk:n käyttötalousosan talous- ja rahoitusasiat: tuloslaskelman tulos ja nettotulos sekä amk- Sivu 10

11 kokonaisuuden käyttötalousosan tilikauden tulos, investointien yhteismäärä nettona ja yksittäiset yli euron investoinnit. Ylläpitäjä päättää kuntayhtymän ja ammattikorkeakoulun nettotulostavoitteesta ja investointien nettorahoitusmäärästä. Ylläpitäjä päättää myös kuntayhtymän ja ammattikorkeakoulun tuloslaskelmasta, rahoituslaskelmasta (ja taseesta) ja amkkokonaisuuden käyttötalousosasta, lainamäärän lisäämisestä (lainanotosta) ja tappiollisen tuloksen kattamisesta ja siitä noudatettavista periaatteista. Ylläpitäjä päättää lisäksi poistojen periaatteista (poistosuunnitelma, suunnitelman mukaiset poistot) ja sisäisistä toimitilavuokrista sekä yksittäisistä investoinneista, jotka ovat vähintään euroa. Hallintosäännön mukaan tilivelvollisia ylläpitäjään nähden ovat kuntayhtymän johtaja/rehtori, opetuksesta vastaava vararehtori, tutkimus- ja kehitystyöstä vastaava vararehtori ja talousjohtaja. Ammattikorkeakoulun hallitusta sitoo ammattikorkeakoulun käyttötalousosan tilikauden tulos, osaamisaluekohtainen ja Kehittämis- ja palvelukeskuksen käyttötalousosan tilikauden tulos ja investointimenojen rahoitusosuuksien jälkeinen investointien nettomeno osaamisalueen ja Kehittämis- ja palvelukeskuksen tasolla. Talousarvion käyttötalousosa on tilikauden tulos -tasolla osaamisaluetta ja Kehittämis- ja palvelukeskusta sitova. Investointiosa on osaamisaluekohtaisesti investointimenojen rahoitusosuuksien jälkeisen investointien nettomenon tasolla osaamisaluetta ja Kehittämis- ja palvelukeskusta sitova. Ammattikorkeakoulu päättää määrärahojen jakamisen perusteista, osaamisaluekohtaisesta ja Kehittämis- ja palvelukeskuksen nettotulostavoitteesta, osaamisaluekohtaisesta investointiosasta ja osaamisalueen investointien nettorahoitusmäärästä. Toiminnan ja talouden suunnittelussa on jo osin siirrytty vaiheeseen 2, jossa tavoitetulostasoa voidaan realistisesti ja perustellusti vielä hieman nostaa versiosta 1. Hallitus käy keskustelun versiosta 1 ja ehdottaa edelleen ylläpitäjälle liitteenä olevan vuoden 2011 toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä vuosien taloussuunnitelman version 1 käsittelyä ja hyväksymistä pohjaksi lopulliselle versio 2:lle: - Kuntayhtymän / ammattikorkeakoulun vuoden 2011 toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä vuosien taloussuunnitelma, luonnos, versio 1 (2 liitettä) Esitys hyväksyttiin. Sivu 11

12 7 TOIMINTA- JA KÄYTTÖTALOUSSUUNNITELMA , versio 1 Ammattikorkeakoululain (351/2003) 14 :n mukaisesti ammattikorkeakoulun ylläpitäjä päättää ammattikorkeakoulun toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä talousarviosta. Ammattikorkeakoulu päättää määrärahojen jakamisen perusteista, osaamisaluekohtaisesta ja Kehittämis- ja palvelukeskuksen nettotulostavoitteesta, osaamisaluekohtaisesta investointiosasta ja osaamisalueen investointien nettorahoitusmäärästä. Toimintasuunnitelma vuodelle 2011 Opetuksen ja oppimisen painopistealueet ovat: ISAT yhteistyötä mahdollistavien O&o-rakenteiden suunnittelu AHOT-järjestelmä yhtenäisenä käytössä Savoniassa ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa Opiskeluprosessin edelleen tehostaminen OIS-pedagogisen mallin kehittyminen ja laajentaminen eri koulutusaloille Opiskelijoiden kokonaisvaltaisten ohjauskäytänteiden käyttöönotto Savonian opetussuunnitelman yhtenäistäminen Verkko-opetuksen kehittäminen ja verkko-opetuksen tarjonnan lisääminen huomioiden ISAT ja UEF yhteistyö Kansainvälisten tutkintokoulutusten benchmarking ja kv-tutkintokoulutuksen kehittäminen Tutkimus- ja kehitystyön painopistealueet TKI-toiminnan kansainvälisyyden vahvistaminen (liikkuvuus ja kansainvälinen TKI-rahoitus) OIS-toimintamallin vahvistaminen TKI-työssä ISAT-kumppanuus ja UEF yhteistyö valituilla painoaloilla TKI-tukipalvelujen ja henkilöstön tutkimusosaamisen vahvistaminen ISAT yhteistyössä TKI-toiminnan tuloksellisuuden ja viestinnän parantaminen Taloudesta on nyt valmisteltu versio 1 sen käsittelyä varten. Talouden osalta on esitelty käyttötalousosan laatimisen perusteet sekä yksityiskohtainen investointiosa. Tuloskortti sekä tuloksellisuusmittarit sisältyvät myös toiminta- ja käyttötaloussuunnitelmaan. Ammattikorkeakoulun hallitukselle raportoidaan toiminnasta ja sen tuloksista sovittujen raportointipisteiden mukaisesti. Raportointipisteet on määritelty ammattikorkeakoulun vuosikelloon (toiminta- ja käyttötaloussuunnitelma kuva 1). Kuntayhtymän uuden hallintosäännön ( voimaan astunut) mukaan tilivelvollisia ylläpitäjään nähden ovat kuntayhtymän johtaja/rehtori, opetuksesta vastaava vararehtori, tutkimus- ja kehitystyöstä vastaava vararehtori ja talousjohtaja. Käyttötaloudesta vuodelle 2011 ja suunnitelmasta vuosille (TOKSU) Talouden perusteet TSTA :ssa ja TOKSU :ssa ovat yhtenäiset. Pääerona on, että TOKSU on yksityiskohtaisempi kuin TSTA. Sivu 12

13 TOKSU:ssa esitetään osaamisalueiden tason talous ja kehittämis- ja palvelukeskuksen talous ja investoinnit yksityiskohtaisemmin. Talouden osalta on laadittu vuosille versio 1, josta on liitteenä asianmukaiset euromääräiset taulukot, vuoden 2011 osalta yksityiskohtaisesti laadittuna ja vuosien 2012 ja 2013 osalta karkeampaa tarkastelutapaa käyttäen. Ne ja niiden sisältö esitellään kokouksessa tarkemmin erikseen. Versio 2:n työstäminen on jo käynnissä. Kuntayhtymän talousarvio- ja taloussuunnitelmaosassa esitetään kuntayhtymän ja samalla Savonia-ammattikorkeakoulun talouden ja rahoituksen kokonaisuus, talouden tavoitteiden ydinasiat, talouden hallinnan keskeiset mittarit, talousarvion laatimisen perusteet ja talousarvion sitovuustaso. Talousarvio sisältää tuloslaskelmaosan, rahoitusosan, investointiosan ja käyttötalousosan. Tästä yhteenvetokokonaisuudesta päättää kuntayhtymä (yhtymävaltuusto) ammattikorkeakoulun ylläpitäjänä. Vuoden 2011 talousarvio on laadittu voimassaolevan (opetustoimen) rahoituslain ja -asetuksen linjausten ja uusimman tavoitesopimuksen (Taso-) mukaisena ja muutoin siten kuin ylläpitäjän kesäkuun strategiaseminaarissa ja syyskuun talousarvioseminaarissa on asioita linjattu. Edelleen opetuksen järjestämiseen saatava yksikköhintaraha koostuu opiskelijamäärään perustuvasta osasta (määräosa 70 %) ja tutkintomäärästä riippuvasta osasta (tulososa 30 %). Yksikköhintaraha saadaan Taso-sopimuksen opiskelijamäärän perusteella. Palkkoihin oletettava korotustarve vuonna 2011 on keskimäärin +1,5 %, palkkasivukustannukset 25,0 % ja yksikköhintatason korotus vain noin +1,6 % vuoden 2010 tasosta. Talousarvioon on sisällytetty koulutusyksiköiden kustannuksiin jäsenkunnille maksettavaa peruspääoman korkoa 1,0 %:n mukaan, jonka määrä on edelleen 124 tuhatta euroa. Opetusministeriöstä tulevaa yksikköhintarahoitusta kohdennetaan palopäällystökoulutukseen sekä muotoilun ja viestinnän koulutukseen edelleen sopimusten mukaisesti (toteuttaen vähennystä kiintein hinnoin 3,0 % vuosittain). Talousarvioehdotuksen versio 1:n mukaan kuntayhtymän ja ammattikorkeakoulun kannattavuus ja talous on edelleen terveessä kunnossa vuosina Kuntayhtymän ja ammattikorkeakoulun toimintatuotot vuonna 2011 ovat 58,3 milj. euroa, josta sisäisten erien osuus on n. 4,4 milj. euroa, joten todelliset toimintatuotot ovat n. 54,0 milj. euroa. Talousarviossa on erotettu toisistaan opetus sekä tutkimus- ja kehitystyö (t&k:n toiminto 14 ja toiminto 77) ja maksullinen palvelutoiminta (map). Opetuksen toimintatuotot ovat 47,6 milj. euroa ja maksullisen palvelutoiminnan ja tutkimus- ja kehitystyön toimintatuotot ovat yhteensä 10,8 milj. euroa. Vuosikate on 3,5 milj. euroa, josta opetuksen vuosikate on 3,3 milj. euroa. Tutkimus- ja kehitystyön ja maksullisen palvelutoiminnan vuosikate on euroa. Vuoden 2011 investoinnit ovat 5,6 milj. euroa. Vuoden 2011 lopun lainakanta nousee hieman ja on 5,2 milj. euroa. Vuodelle 2012 on suunniteltu 6,5 milj. euron investoinnit, josta kampukseen 3,8 milj. euroa ja vuodelle 2013 yhteensä 21,2 milj. euroa (rahoitusosuuksien ja realisointitulojen jälkeen 8,0 milj. euroa netto), josta kampukseen 18,9 milj. euroa (5,7 milj. euroa netto). Olettamuksena versiossa 1 on Sivu 13

14 käytetty, että kampuksen 1. vaihe toteutetaan vuokrausvaihtoehtona ja 2. vaihe rahoitetaan itse. Uudelle Savilahden kampukselle siirtyy ensimmäisessä vaiheessa terveysalan koulutus (Kuopio), joka tulee toimimaan Suomen yliopistokiinteistöt Oy:n toimesta rakennettavissa ja siltä vuokrattavissa tiloissa yhdessä yliopiston hammaslääketieteen, Kuopion yliopistollisen sairaalan ja Kuopion kaupungin hammasklinikan toimintojen kanssa. Vaiheen 2 toteutuksen voi olettaa jatkuvan vielä vuoden 2015 ajan. Kuntayhtymän ja ammattikorkeakoulun tuloslaskelman vuosikate tässä versiossa 1 on +3,5 milj. euroa, tilikauden tulos ja ammattikorkeakoulun käyttötalousosan tilikauden tulos on +1,9 miljoonaa euroa. Vuosikatteen ja tuloksen kehityksessä pitää päästä ja on mahdollista päästä myönteiseen ja hyvään tasoon myös seuraavina vuosina: tulos ennen varauksia on +2,3 milj. euroa vuonna 2012 ja +2,2 milj. euroa vuonna Hyvästä taloudellisesta tuloksesta voidaan varautua kampus-tilojen kustannuksiin ja rahoittamiseen. Varausten (rahastojen lisäys) tavoitetasoksi voidaan asettaa kampuksen toteuttamista varten +1,35 milj. euroa vuonna 2011 ja +1,7 milj. euroa vuonna 2012 ja vuonna Talousarvion sitovuus Ammattikorkeakoulun hallitusta sitoo ammattikorkeakoulun käyttötalousosan tilikauden tulos, osaamisaluekohtainen ja Kehittämis- ja palvelukeskuksen käyttötalousosan tilikauden tulos ja investointimenojen rahoitusosuuksien jälkeinen investointien nettomeno osaamisalueen ja Kehittämis- ja palvelukeskuksen tasolla. Talousarvion käyttötalousosa on tilikauden tulos-tasolla osaamisaluetta ja Kehittämis- ja palvelukeskusta sitova. Investointiosa on osaamisaluekohtaisesti investointimenojen rahoitusosuuksien jälkeisen investointien nettomenon tasolla osaamisaluetta ja Kehittämis- ja palvelukeskusta sitova. Ammattikorkeakoulu päättää määrärahojen jakamisen perusteista, osaamisaluekohtaisesta ja Kehittämis- ja palvelukeskuksen nettotulostavoitteesta, osaamisaluekohtaisesta investointiosasta ja osaamisalueen investointien nettorahoitusmäärästä. Kuntayhtymän hallitusta sitovat kuntayhtymän tason ja amk:n käyttötalousosan talous- ja rahoitusasiat: tuloslaskelman tulos ja nettotulos sekä amkkokonaisuuden käyttötalousosan tilikauden tulos, investointien yhteismäärä nettona ja yksittäiset yli euron investoinnit. Ylläpitäjä päättää kuntayhtymän ja ammattikorkeakoulun nettotulostavoitteesta ja investointien nettorahoitusmäärästä. Ylläpitäjä päättää myös kuntayhtymän ja ammattikorkeakoulun tuloslaskelmasta, rahoituslaskelmasta (ja taseesta) ja amkkokonaisuuden käyttötalousosasta, lainamäärän lisäämisestä (lainanotosta) ja tappiollisen tuloksen kattamisesta ja siitä noudatettavista periaatteista. Ylläpitäjä päättää lisäksi poistojen periaatteista (poistosuunnitelma, suunnitelman mukaiset poistot) ja sisäisistä toimitilavuokrista sekä yksittäisistä investoinneista, jotka ovat vähintään euroa. Toiminnan ja talouden suunnittelussa on jo osin siirrytty vaiheeseen 2, jossa tavoitetulostasoa voidaan realistisesti ja perustellusti vielä hieman nostaa versiosta 1. Sivu 14

15 Hallitus käy liitteenä olevasta vuoden toiminta- ja käyttötaloussuunnitelman luonnoksesta (versio 1) evästyskeskustelun. - Savonia-amk:n toiminta- ja käyttötaloussuunnitelma , luonnos, versio 1 (2 liitettä) Esitys hyväksyttiin. Sivu 15

16 8 TILANNEKATSAUS / ISAT-YHTEISTYÖ Savonia-ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kumppanuusstrategiaan perustuva ISAT-yhteistyö on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Painoaloilla (hajautetut energiaratkaisut, väljästi asutun alueen hyvinvointipalvelut ja Venäjä-osaaminen) on työstetty toimintaa painoalojen tavoitteiden mukaisesti. Samalla on tarkennettu toimintasuunnitelmia vuosille Tukipalvelujen keskinäistä yhteistyötä ja siihen liittyviä tarpeita on kartoitettu ja käynnistetty yhteisiä toimintoja esimerkiksi henkilöstön osaamiskartoitukset ja siihen liittyvät tietotekniset ratkaisut. Yhteinen viestintäsuunnitelma on laadittu ja viestintää tukeva ISAT-Intranet avautuu molemmissa ammattikorkeakouluissa. ISAT-www-sivut avautuvat puolestaan lokakuun puolenvälin jälkeen. Yhteinen ISAT-logo valmistuu myös samaan aikaan. Toimenpidekokonaisuuksien avulla on varmistettu molempien ammattikorkeakoulujen toimintojen kattavuus kumppanuusstrategian toteutumisessa ja budjetin valmistelussa vuodelle 2011 (koulutus, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta, kansainvälisyys, infrastruktuuri, laatu jne.). Hallitus merkitsee tilannekatsauksen tiedoksi. Esitys hyväksyttiin puheenjohtajan kokouksessa oikaisemassa muodossa siten, että ISAT-Intranet avautuu Sivu 16

17 9 OPISKELIJATILANNE Savoniassa on laskentapäivän tilanteen mukaan opiskelijaa (nuoret ja aikuisopiskelijat ml. ylempi ammattikorkeakoulu). Poissaolevaksi tutkinto-opiskelijaksi on ilmoittautunut yhteensä 692 opiskelijaa. Liitteenä on erittely opiskelijamääristä koulutusaloittain ja yksiköittäin sekä vertailu vuoden 2009 vastaaviin tunnuslukuihin. - Kooste opiskelijamääristä Hallitus merkitsee opiskelijatilanteen laskentapäivän mukaan tiedoksi. Esitys hyväksyttiin. Sivu 17

18 10 TÄYDENNYS- JA LISÄHAUN TILANNEKATSAUS Savoniassa oli kesän aikana tarvetta täydennys- ja lisähakuun. Nuorten koulutuksessa täydennys- ja lisähaussa oli mukana 12 koulutusohjelmaa ja aikuiskoulutuksessa lisähaku oli yhteen (1) koulutusohjelmaan. Lisäksi ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa oli lisähaku kolmessa (3) koulutusohjelmassa. Täydennys- ja lisähaussa oli 402 hakijaa, joista hyväksyttiin opiskelemaan 164 opiskelijaa. Hallitus merkitsee lisä- ja täydennyshaun tilannekatsauksen tiedoksi. Esitys hyväksyttiin. Sivu 18

19 11 OPISKELIJOIDEN PÄIHDEOHJAUS Savoniassa on valmisteltu opiskelijoiden päihdeohjauksen toimintamallia, joka on osa ammattikorkeakoulun opiskelijoiden opiskelukykyä ja hyvinvointia ylläpitävää toimintaa ja yhteisöllistä vastuunkantoa. Päihdeohjausmallin tavoitteena on päihteitä käyttävän opiskelijan ongelmatilanteiden ratkaisemisvalmiuksien lisääminen niin, että opiskelijan opiskelukyky säilyy hyvänä tai paranee. Tavoitteena on, että mahdollisiin päihdehaittoihin osataan puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Päihteitä käyttävän opiskelijan opiskelukyvyn säilyttämiseen ja parantamiseen tähtääviä toimia ovat tuutoriopettajien, opinto-ohjaajien, opintopsykologin ja muun henkilöstön antama ohjaus ja neuvonta opintojen etenemisen turvaamiseksi sekä terveydenhuollon tukitoimet. - Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden päihdeohjaus alkaen Savonia-ammattikorkeakoulun henkilöstön päihdeohjelma on hyväksytty Hallitus hyväksyy opiskelijoiden päihdeohjauksen toimintamallin liitteen mukaisena ja päättää saattaa sen voimaan alkaen. Esitys hyväksyttiin. Sivu 19

20 12 BIOANALYTIIKAN LEHTORIN VIRAN PERUSTAMINEN Hyvinvointialan osaamisalueella bioanalytiikan opetus- sekä tutkimus- ja kehitystyön työmäärä on lisääntynyt ISAT:n strategiseen kumppanuuteen perustuvan päätöksen pohjalta, jossa bioanalytiikan koulutus lakkautettiin Pohjois- Karjalan ammattikorkeakoulusta ja aloituspaikkoja lisättiin Savoniaammattikorkeakouluun. Lisäksi ennakointitietojen mukaan bioanalytiikkojen koulutustarve lisääntyy tulevina vuosina. Koulutusohjelman kuudesta lehtorista yksi on pitkällä virkavapaalla toistaiseksi ja yksi hoitaa vuoden 2012 loppuun saakka koulutus- ja kehittämispäällikön tehtävää (vastaavissa tehtävissä lähtien). Lisäksi kolme bioanalytiikan lehtoreista saavuttaa yksilöllisen eläkeiän 1 2 vuoden kuluessa. Bioanalytiikan pysyvä osaamisperusta ja jatkuvuus on tarpeen turvata riittävällä vakinaisen henkilöstön määrällä. Edellä kuvatuista syistä johtuen hyvinvointialan osaamisalueelle esitetään perustettavaksi bioanalytiikan lehtorin virka. Perustettavan viran kelpoisuus määräytyy ammattikorkeakouluista annetun asetuksen mukaisesti. Virka täytetään lukien toistaiseksi. Viran palvelussuhteen ehdot määräytyvät kunnallisen opetushenkilöstön virkaehtosopimuksen (OVTES) osion D mukaisesti. Hallitus päättää perustaa bioanalytiikan lehtorin viran hyvinvointialan osaamisalueelle lukien seuraavasti: 1) Bioanalytiikan lehtorin viran pääasiallisena tehtäväalueena on alan opetus-, ja ohjaustyö sekä tutkimus- ja kehitystyö. 2) Perustettavan viran kelpoisuus määräytyy ammattikorkeakouluista annetun asetuksen ( /352) 23 pykälän mukaisesti. 3) Viran palvelussuhteen ehdot määräytyvät kunnallisen opetushenkilöstön virkaehtosopimuksen (OVTES) osion D mukaisesti. Esitys hyväksyttiin. Sivu 20

21 13 YHTEISTEN AINEIDEN / MATEMAATTISTEN AINEIDEN LEHTORIN VIRAN LAKKAUTTAMINEN HYVINVOINNIN OSAAMISALUEELLA Hyvinvoinnin osaamisalueelle on yhtymävaltuusto (6 ) perustanut yhteisten aineiden / matemaattisten aineiden lehtorin viran. Lehtorin virka on täyttämätön eikä sen täyttämiselle nykyisessä toimintaympäristössä ole enää tarvetta. Pelkästään hyvinvoinnin osaamisalueella lehtorin virkaan vaadittava matematiikan opetustuntimäärä ei ole riittävä. Savonia-ammattikorkeakoulussa on useita matemaattisten aineiden opetusvirkoja muilla koulutusaloilla. Hyvinvointialan matematiikan opetustarve on mahdollista hoitaa ammattikorkeakoulun muiden koulutusalojen matemaattisten aineiden viranhaltijoiden toimesta. Hallitus lakkauttaa hyvinvoinnin osaamisalueen perustetun yhteisten aineiden / matemaattisten aineiden lehtorin viran tarpeettomana lukien. Esitys hyväksyttiin. Sivu 21

22 14 TEHTÄVÄNIMIKKEIDEN UUDISTAMINEN TUTKIMUS-, KEHITYS- JA INNOVAATIOTOIMINNAN TEHTÄVISSÄ Ammattikorkeakoulun hallituksen käsitteli kokouksessaan tehtävänimikkeiden uudistamistarvetta. Hallitus valtuutti jatkovalmistelemaan nimikkeiden uudistamista käydyn evästyskeskustelun pohjalta. Tehtävänimikkeiden uudistamista on valmisteltu niin, että samoissa tai samankaltaisissa tehtävissä toimivien henkilöiden tehtävänimikkeet olisivat mahdollisimman yhteneväiset. Lisäksi uudistamisessa on pyritty ottamaan huomioon toiminnan ja toimintaympäristön muutokset ja niiden vakiintuneisuus toimialalla. Uudistamisen seurauksena erilaisten tehtävänimikkeiden määrä myös vähenisi merkittävästi. Valmistelussa on kuultu jokaista toimenhaltijaa, jonka tehtävänimike uudistuksen johdosta muuttuisi. Esitettävät tehtävänimikkeet ja niiden muutokset henkilöittäin ilmenevät liitteenä olevasta yhteenvedosta. - TKI-henkilöstö / nimikkeet Hallitus hyväksyy TKI-toiminnan palvelussuhteissa käytettävät tehtävänimikkeet ja niiden muutokset liitteen mukaisesti. Lisäksi hallitus päättää, että muutetut tehtävänimikkeet otetaan käyttöön lukien. Esitys hyväksyttiin. Sivu 22

23 15 SELVITYS TYÖELÄMÄYHTEISTYÖSTÄ Hallitus on kokouksessaan pyytänyt selvitystä Savonian työelämäyhteistyöstä. Savonia-ammattikorkeakoulun opetuksen ja TKI-työn perusta on työelämälähtöisyys ja työ- ja elinkeinoelämän kanssa tehtävä alueellinen kehittämistyö. Työelämän asiantuntijat ovat mukana koulutusohjelmien opetussuunnitelmien suunnittelussa neuvottelukuntien tai vastaavien suunnitteluryhmien kautta. Lisäksi korkeakoulujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus suunnitellaan ja toteutetaan tiiviissä yhteistyössä työelämän toimijoiden kanssa (esim. perioperatiivisen hoitotyön oppisopimustyyppisen koulutus). Työelämäyhteistyötä tekevät Savonian opettajat, TKI-henkilöstö, asiantuntijat sekä opiskelijat. Pääosa työelämäyhteistyöstä toteutuu opetuksen ja TKI-työn eri yhteistyömuodoissa; TKI-projektit, opinnäytetyöt, harjoittelu, projektit ja erityyppiset toiminnalliset kokonaisuudet opetuksessa, opettajien palkalliset työelämäjaksot sekä erilaiset alakohtaiset asiantuntijaverkostot (esim. ohjausryhmät, neuvottelukunnat, kumppanuusyhteistyö ja asiantuntijaverkostot). Vuonna 2009 Savoniassa tehtiin yhteensä 152 henkilötyövuotta TKI-työtä. Opetukseen kiinnittyviä työelämän toimeksiantoina tehtyjä opintoja (TKopintopisteet) suoritettiin vuonna 2009 yhteensä opintopistettä. Opetuksen ja tutkimus- ja kehittämistyön integraatiolla opettajilla on mahdollisuus olla mukana erityyppisissä työelämähankkeissa ja samalla päivittää osaamistaan. Samalla TKItyö tarjoaa mahdollisuuden opiskelijoille olla mukana aidoissa työelämän kehittämishankkeissa. Tämän lisäksi vuonna 2009 opettajien palkallisia työelämäjaksoja on tuettu yhdeksälle (9) henkilölle. Kaikissa koulutusohjelmissa opiskelijoilla on työelämäharjoittelu. Harjoitteluosaprosessi poikkeaa eri koulutusaloilla. Harjoittelusta tehdään opiskelijan kanssa harjoittelu- tai työsopimus. Kaikilla koulutusaloilla harjoitteluun on varattu ohjauksen resursseja. Lisäksi harjoitteluun liittyy harjoitteluraportti tai vastaava. Harjoitteluun läheisesti kytkeytyvä opinnäytetyö on opiskelijan, ohjaajan ja työelämän tiivis kokonaisuus. Savonian opinnäytetöistä 86 % oli hankkeistettuja. Hallitus merkitsee selvityksen Savonian työelämäyhteistyöstä tiedoksi. Esitys hyväksyttiin. Sivu 23

24 16 OIKAISUVAATIMUS OPISKELIJAVALINTAA KOSKEVASSA ASIASSA Savonia-ammattikorkeakoulun Degree Programme in Industrial Management (Varkaus), Degree Programme in International Business (Varkaus) ja Degree Programme in International Business (Kuopio) -koulutusohjelmien hakija on tehnyt liitteenä olevan oikaisuvaatimuksen opiskelijavalintapäätöksestä. - Oikaisuvaatimus Vieraskielisten koulutusohjelmien lisähaku järjestettiin Ulkomaalaisella tutkinnolla hakevien tuli hakemuksen lisäksi toimittaa kopio tutkintotodistuksestaan ja kielitodistuksestaan hakutoimistoon hakuajan päättymiseen, mennessä. Hakija on hakuaikana toimittanut kopion IELTS -todistuksesta, jonka tulos on 5.0. Vieraskielisen koulutuksen haussa hyväksytyn IELTS -tuloksen alaraja on 6.0. Koska hakijan kielitestin tulos oli alle hyväksyttävän alarajan, hän ei ollut hakukelpoinen eikä häntä siten kutsuttu valintakokeeseen. Hakijan tulee osoittaa hakukelpoisuutensa hakuajan päättymiseen mennessä. Oikaisuvaatimuksen liitteenä oleva IELTS-tulos on saapunut eikä sitä siten voida enää ottaa huomioon vieraskielisen koulutuksen lisähaussa. Ammattikorkeakoululain 22 pykälän mukaan hakijoihin on sovellettava yhdenmukaisia valintaperusteita. Hallitus hylkää oikaisuvaatimuksen seuraavin perustein: Vieraskielisten koulutusohjelmien hakua koskevien ammattikorkeakouluissa noudatettavien määräysten mukaan hakijoiden tulee osoittaa hakukelpoisuutensa hakuajan päättymiseen mennessä toimittamalla jäljennös tutkintotodistuksesta sekä kielitestiä koskeva todistus, jonka IELTS-tuloksen hyväksyttävä alaraja on 6.0. Hakija ei ole hakuajan päättymiseen mennessä toimittanut hyväksyttävää IELTS-kielitestiä koskevaa todistusta. Esitys hyväksyttiin. Sivu 24

25 17 MAHDOLLISET YLIMÄÄRÄISET ASIAT Ammattikorkeakoulun toimintasäännön 5 :n mukaan ammattikorkeakoulun hallitus voi ottaa käsiteltäväkseen sellaisenkin toimivaltaansa kuuluvan asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa (esityslistassa). Tällainen asia pannaan pöydälle seuraavaan kokoukseen, jos vähintään neljäsosa läsnä olevista ammattikorkeakoulun hallituksen jäsenistä sitä vaatii Hallitus päätti yksimielisesti, että ylimääräisenä asiana pyydetään kokouksessa tilannekatsausta Kampuksesta ja tarvittaessa Kampus-tilanteesta valmistellaan tarkempi selvitys seuraavaan kokoukseen. Merkittiin, että hallituksen seuraavaan kokoukseen valmistellaan selvitys Kampuksen tilanteesta. Sivu 25

26 18 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen kello Sivu 26

27 VALITUSOSOITUS Ammattikorkeakoululain 42 :n mukaan ammattikorkeakoulun tämän lain ja sen nojalla annetun asetuksen perusteella tekemään päätökseen haetaan muutosta valittamalla siihen hallinto-oikeuteen, jonka tuomiopiirissä ammattikorkeakoulun päätoimipaikka sijaitsee, ja muutoin siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Ammattikorkeakoulun päätökseen, joka koskee ammattikorkeakoulun sääntöjä, tutkintosääntöä taikka koulutusohjelmaa, opetussuunnitelmaa tai muuta opetuksen järjestelyä koskevaa määräystä, ei saa hakea muutosta valittamalla. Asioissa, joissa ammattikorkeakoulun päätösvalta määräytyy ylläpitäjän tekemän delegoinnin perusteella, oikaisuvaatimus- ja valitusoikeus määräytyvät kuntalain 11 luvun säännösten mukaisesti. Hallintolainkäyttölain 5 :n mukaan päätöksellä, josta saa valittaa, tarkoitetaan toimenpidettä, jolla asia on ratkaistu tai jätetty tutkimatta. Valitusta ei saa tehdä hallinnon sisäisestä määräyksestä, joka koskee tehtävän tai muun toimenpiteen suorittamista. Valittaa ei saa: - esityksistä ja muista asioiden vireillepanotoimista - asian valmistelutoimista Päätöksestä saa valittaa se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (=asianosainen). Viranhaltijalla ei kunnallisen virkaehtosopimuslain (669/70) 26 :n johdosta ole kuitenkaan oikeutta tehdä valitusta saman lain 2 :n mukaisesta asiasta, jos hänellä tai viranhaltijayhdistyksellä on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa. Ammattikorkeakoulun hallituksen päätöksistä ei saa valittaa eikä delegoidun päätösvallan osalta saa tehdä oikaisuvaatimusta pykälissä 1-11 ja 15 sekä käsiteltyjen asioiden osalta, koska -päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Valitusviranomainen ja valitusaika Valitus on tehtävä Kuopion hallinto-oikeudelle osoitteella Puijonkatu 29 A, 2. krs / PL 1744, KUOPIO. Kuopion hallinto-oikeuden kanslian puhelinnumero on ja faksin numero on ( Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Valituskirjelmä Valituskirjelmässä on ilmoitettava: - valittajan nimi ja kotikunta sekä postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - mahdollisen laillisen edustajan, asiamiehen tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, tämän nimi ja kotikunta - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä: - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään päämiehensä allekirjoittama valtakirja. Valitusasiakirjojen toimittaminen valitusviranomaiselle Sivu 27

28 Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. OIKAISUVAATIMUSOHJEET (delegoituun päätösvaltaan perustuvat päätökset) Mikäli ammattikorkeakoulun hallituksen päätös perustuu ylläpitäjän sille delegoimaan päätösvaltaan, noudatetaan kuntalain 89 :ssä olevia oikaisuvaatimusta koskevia määräyksiä. Ammattikorkeakoulun hallituksen päätöksistä voi asianosainen tai Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän jäsenkunnan jäsen tehdä yhtymähallitukselle kirjallisen oikaisuvaatimuksen, ellei jäljempänä toisin mainita. Oikaisuvaatimus voidaan tehdä sekä tarkoituksenmukaisuus- että laillisuusperusteilla. Päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta, jos päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Niistä päätöksistä, joista voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 momentin mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, ei saa hakea muutosta valittamalla. Viranhaltijalla ei kunnallisen virkaehtosopimuslain (669/70) 26 :n johdosta ole kuitenkaan oikeutta tehdä valitusta tai oikaisuvaatimusta saman lain 2 :n mukaisesta asiasta, jos hänellä tai viranhaltijayhdistyksellä on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa. Tältä osin asia tulee ensimmäisessä vaiheessa saattaa kunnallisen pääsopimuksen III luvussa tarkoitettuun paikallisneuvotteluun. Ammattikorkeakoulun hallituksen kokouksen pykälien päätöksistä voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän jäsenkunnan jäsen. Oikaisuvaatimusviranomainen Oikaisuvaatimus tehdään Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymälle osoitteella PL 6, KUOPIO (käyntiosoite: Microkatu 1, 4. krs.). Oikaisuvaatimusaika ja sen alkaminen Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Jäsenkunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erillisen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Oikaisuvaatimuksen sisältö ja toimittaminen Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Oikaisuvaatimus on toimitettava yhtymähallitukselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Sivu 28