Opiskelijoiden hyvinvoinnin ja opiskelijahuollon suunnitelma
|
|
- Reino Järvenpää
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Opiskelijoiden hyvinvoinnin ja opiskelijahuollon suunnitelma
2
3 Opiskelijoiden hyvinvoinnin ja opiskelijahuollon suunnitelma
4
5 Sisältö 1. Johdanto Opiskelijahuolto määrittelyä ja velvoitteita Opiskelijahuollon toteuttaminen Opiskelijaterveydenhoito Terveydenhoito Ensiapu- ja sairaanhoito Kansainvälisen toiminnan edellyttämä terveydenhuolto Oppilaitosten terveydellisten olojen valvonta Hammashuolto Kouluterveydenhoidon laatukriteerit Opintososiaaliset palvelut Opintotuki Opintososiaalisten palveluiden laatukriteerit Asuntolatoiminta ja vapaa-aika Kokkolan ammattiopisto Kokkolan kauppaopisto Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto Asuntola- ja vapaa-aikatoiminnan laatukriteerit Koulun psykososiaalinen työ Kuraattori Opiskelijahuollon tukitoiminta Koulun psykososiaalisen työn laatumittarit Verkostoyhteistyö Oppilaitoksen ja kodin välinen yhteistyö Saattaen vaihto yhteistyö perusopetuksen ja työ- ja elinkeinotoimiston välillä Yhteistyö lastensuojelulain mukaan Mielenterveys ja yhteistyö toimijoiden kanssa Päihteet ja yhteistyö toimijoiden kanssa Yhteistyö työ- ja elinkeinotoimiston kanssa Kokkotyösäätiö Yhteistyö nuorisotoimen kanssa Kriisitilanteiden hallinta Koulukiusaaminen, syrjintä Milloin on kyseessä syrjintä? Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän toimintaohjeet kiusaamis- ja syrjintätilanteissa Perheessä tapahtuva väkivalta Onnettomuus tai tapaturma Panttivankitilanne Vakava väkivalta tai sen uhka- toimintaohjeet oppilaitoksille Väkivallanuhka Pommiuhkaus Kriisin käsittely ja jälkihuolto kouluissa Kuoleman käsittely koulussa Opiskelijahuoltoa tukevaa projektitoimintaa Opiskelijahuoltoon liittyviä linkkejä Liitteet Yhteystietoja...69
6 1. Johdanto Opiskelijahuolto on asuntolatoimintaa ateriapalveluita terveydenhoitoa kuraattoripalveluita ohjausta turvallisuudesta ja terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimista sen avulla ehkäistään ja tunnistetaan oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia sekä muita ongelmia riittävän ajoissa sekä puututaan niihin opintojen keskeyttämisen ehkäisyä kodin ja oppilaitoksen välistä yhteityötä verkostotyötä Opiskelijahuoltoon liittyviä ohjeita Opetukseen osallistuminen, Opinnoissa edistymisen seurannasta Oppilaitoksen opiskelija-asuntolassa asuminen. Ennalta ehkäiseviä toimintaohjeita tulee antaa» tupakoinnista,» päihteiden käytöstä,» kiusaamisesta ja» häirinnästä. Koulutuksen järjestäjällä tulee olla kriisisuunnitelma ja toimintaohjeet myös» käyttäytymishäiriöiden,» väkivallan,» tapaturmien,» onnettomuuksien ja» kuolemantapauksien varalta. Koulutuksen järjestäjän tulee seurata opiskelijahuollon toteutumista ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. Opiskelijoita tulee rohkaista osallistumaan ja vaikuttamaan oman oppilaitosyhteisönsä hyvinvoinnin edistämiseen. Kaikilla opiskelijoiden kanssa oppilaitosyhteisössä työskentelevillä on vastuuta opiskelijahuollosta. Moniammatillisen opiskelijahuoltohenkilöstön tehtävänä on opiskelijahuollon palveluiden koordinointi ja kehittäminen. 1.1 Opiskelijahuolto määrittelyä ja velvoitteita Opiskelijahuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. L 630/1998 Opiskelijahuollon avulla ehkäistään ja tunnistetaan oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia sekä muita ongelmia riittävän ajoissa sekä puututaan niihin. Tavoitteena on luoda terve oppimis- ja työympäristö, suojata mielenterveyttä, ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää työyhteisön hyvinvointia. Opiskelijahuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville ja sitä toteutetaan yhteistyössä kotien kanssa. Opiskelijahuoltotyötä koordinoidaan ja kehitetään moniammatillisessa opiskelijahuoltoryhmässä. (Opetushallitus, opetussuunnitelman perusteet) Opiskelijahuoltoa ohjaava ja siihen vaikuttava lainsäädäntö Ammatillisen koulutuksen opiskelijahuollosta on säädetty laissa ammatillisesta koulutuksesta (L630/1998, muutos L479/2003). Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa noudatetaan ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia opiskelijan oikeuksia turvalliseen oppimisympäristöön ja opiskelijahuoltoon liittyvien säädösten osalta (L631/1998, muutos L631/2003). Opiskelijahuollon haasteena on sovittaa yhteen eri toimijoiden tuottamat palvelut niin, että nämä vastaavat opiskelijoiden tarpeita ja opiskelijahuollolle kokonaisuudessaan asetettuja vaatimuksia. Keskeisin eri toimijoita koskeva yhteistyöalue liittyy opiskeluterveydenhuoltoon ja lastensuojeluun. Nämä ovat osa koulutuksen järjestäjän vastuulla olevaa opiskelijahuoltoa, mutta näistä palveluista vastaavat kunnan terveydenhuolto- ja sosiaaliviranomaiset itsenäisesti. Kansanterveyslain (L66/1972, muutos L626/2007) mukaan kunnan tulee ylläpitää kunnan alueella sijaitsevien oppilaitosten opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta opiskeluterveydenhuoltoa, johon luetaan opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden edistäminen, opiskelijoiden terveyden ja opiskelukyvyn edistäminen, terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen, mukaan lukien mielenterveyspalvelut ja suun terveydenhuolto, järjestäminen opiskelijoille sekä omalta osaltaan koko opiskeluyhteisön hyvinvoinnin varmistaminen. 6
7 Laki kuntoutuksen asiakastyöstä (L479/2003) edistää viranomaisten ja muiden yhteisöjen ja laitosten asiakasyhteistyöstä tilanteissa, jotka edellyttävät usean kuntouttavan tahon yhteistyötä. Lain mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että sen alueella toimii asianmukaisesti kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä. Yhteistyöryhmässä tulee olla sosiaalihuollon, terveydenhuollon, opetus- ja työvoimaviranomaisten, Kansaneläkelaitoksen ja muiden yhteisöjen nimeämiä asiantuntijoita. Yhteistyöryhmän keskeisenä tehtävänä on kehittää viranomaisten, muiden yhteisöjen ja laitosten yhteistyömuotoja ja sopia viranomaisten ja palvelun järjestäjien keskinäisen yhteistyön periaatteista ja menettelytavoista huolehtia yhteistyön toteuttamiseksi tarpeellisesta tietojen vaihtamisesta sekä käsitellä muita kuntoutuksen järjestämistä koskevia yhteisiä asioita suunnitella, edistää ja seurata asiakkaan kuntoutuksen toteutumista etsiä kuntoutustarpeita vastaavia ratkaisuja ja arvioida kuntoutujan palveluvaihtoehtoja ja suunnitella palvelut ja näihin liittyvä tietojen vaihtaminen auttaa tarvittaessa kuntoutussuunnitelmien laadinnassa. Kuntoutuksen tulee olla kokonaisvaltaista, toimintakykyä ja osallisuuden mahdollisuuksia edistävää ja ylläpitävää toimintaa. Tähän kuuluvat lääketieteellinen arvio, kuntouttavan hoidon ohella erilaiset terapiatoimenpiteet, sosiaalityön asiantuntijuuden hyödyntäminen, kuntoutusohjaus sekä apuvälineet. Moniammatillisuus ja yhteistyö kuntoutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa tukevat kuntoutuksen onnistumista. Vuonna 2009 annettu asetus (A380/2009) neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta on tullut voimaan. Lastensuojelulain (L417/2007) mukaan kunta järjestää lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua sekä ennalta ehkäisevää lastensuojelua. Edellä mainittu laki ei kuitenkaan velvoita kuntia järjestämään perusopetuksen tapaan koulupsykologi- ja kuraattoripalveluita ammatillisessa koulutuksessa opiskeleville opiskelijoille. Lastensuojelulain mukaan opetustoimen palveluksessa oleva henkilö tai koulutuksen järjestäjä on lain mukaan velvollinen viipymättä ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he tehtävissään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttävät lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Ennalta ehkäisevä lastensuojelu kohdistuu myös ammatillisessa koulutuksessa oleviin lapsiin/nuoriin. Ehkäisevän lastensuojelun avulla edistetään lapsen/nuoren suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia. Lastensuojelun keinoin on tuettava vanhempien ja huoltajien lisäksi myös lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen/nuoren kasvatuksessa ja huolenpidossa. Lastensuojelun on pyrittävä ehkäisemään lapsen ja perheen ongelmia sekä puuttumaan riittävän varhain havaittuihin ongelmiin. Kunnan on erityisesti järjestettävä tarvittaessa erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria tukevaa toimintaa. Opiskelijahuollon eri ammattiryhmien toimintaa ja erityisesti eri viranomaisten välistä tiedonkulkua säätelevät myös potilaan asemaa ja oikeuksia säätelevä laki (L785/1992), viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettu laki (L621/1999) ja henkilötietolaki (L523/1999). 7
8 Etsivän nuorisotyön tehtävistä säädetään nuorisolaissa ( L72/2006, muutos L693/2010). Kunta nimeää toiminnasta vastaavan henkilön. Tarkoituksena on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Työ tehdään ensisijaisesti perustuen nuoren itsensä antamiin tietoihin ja hänen omaan arvioonsa tuen tarpeesta. Myös nuorten kanssa työtä tekevillä eri viranomaistahoilla on valmiiksi tietoja olemassa, niitä ei tarvitse erikseen kerätä. Tietojen luovuttaminen etsivää nuorisotyötä varten edellyttää lähtökohtaisesti nuoren nimenomaista suostumusta. Salassapitosäännösten estämättä nuoren yhteystiedot tulee kuitenkin luovuttaa, jos kyseessä: peruskoulun päättävä nuori, joka ei ole saanut tai vastaanottanut opiskelupaikkaa tai aloittanut opintoja nuori, joka alle 25-vuotiaana keskeyttää ammatillisen tai lukiokoulutuksen nuori, joka vapautetaan varusmies- tai siviilipalveluksesta palveluskelpoisuuden puuttumisen takia tai joka keskeyttää palveluksen. Myös muilla viranomaisilla on oikeus ilmoittaa nuoren tiedot etsivälle nuorisotyölle, jos nuori arvioidaan viranomaisena saatujen tietojen perusteella olevan viipymättä tuen tarpeessa. Tietoja voidaan luovuttaa myös opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä (Laki 694/ ). Tietojen luovuttamismahdollisuudesta ilmoitetaan sopivin tavoin etukäteen nuorelle ja kun kyseessä on alaikäinen, myös huoltajalle. Tieto voidaan jättää antamatta, jos käytettävissä olevien tietojen pohjalta ja nuoren tilanne ja tuen tarve kokonaisuudessaan huomioon otettuna arvioidaan, ettei tiedon luovuttaminen nuoren auttamiseksi ole tarpeen. Jos tehdään lastensuojeluilmoitus, ei tehdä ilmoitusta etsivää nuorisotyötä varten. Saatuaan nuoren yhteystiedot etsivä nuorisotyö ottaa yhteyttä nuoreen ja selvittää, onko nuori tuen tarpeessa (nuoren elämänkulun tukeminen). Etsivä nuorisotyö auttaa nuorta hänelle sopivien palvelujen löytämisessä ja niihin kiinnittymisessä: opinto-ohjaaja, koulukuraattori, koulupsykologi, työpaja, työ- ja elinkeinotoimisto, terveyskeskus, mielenterveystoimisto ym. Opiskelijahuoltoa koskevat tavoitteet ja velvoitteet koulutuksen järjestäjälle Koulutuksen järjestäjä on vastuussa opiskelijahuollon järjestämisestä opiskelijoille. Koulutuksen järjestäjän tulee toimia yhteistyössä kansanterveyslaissa (emt.), lastensuojelulaissa (emt.) ja kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä annetussa laissa(l497/2003) tarkoitettuja palveluita järjestävien viranomaisten ja muiden tahojen kanssa sekä antaa opiskelijoille tieto näistä eduista ja palveluista. Koulutuksen järjestäjän toimintaa ohjataan lainsäädännön lisäksi Opetushallituksen hyväksymien opetussuunnitelman ja tutkintojen perusteiden ja uudistuneidet perustutkintojen perusteiden avulla. Opetussuunnitelman ja tutkinnon perusteissa olevan määräyksen (28/011/2004) mukaan opiskelijahuollon tavoitteena on luoda turvallinen ja terveellinen oppimisympäristö ja edistää oppilaitosyhteisön hyvinvointia ja viihtyisyyttä tukea opiskelijaa ja säilyttää oppilaitosyhteisön toimintakyky fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta sekä hyvinvointia uhkaavissa tilanteissa edistää oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista sekä ehkäistä koulutuksen keskeytymistä. 8
9 Koulutuksen järjestäjän velvoitteet opetussuunnitelmien ja opiskelijahuollon muiden normien mukaan ovat seuraavat: Koulutuksen järjestäjän tulee edistää opiskelijahuollon tavoitteiden saavuttamista antamalla opetussuunnitelmassaan ohjeita oppilaitosyhteisön toimintaan liittyvistä asioista ja niiden hoitamisesta, kuten opiskelijan opiskeluun osallistumisesta, opinnoissa edistymisen seurannasta ja oppilaitoksen opiskelijaasuntolassa asumisesta. Ennalta ehkäiseviä toimintaohjeita tulee antaa tupakoinnista ja päihteiden käytöstä, kiusaamisesta ja häirinnästä. Koulutuksen järjestäjällä tulee olla toimintaohjeet myös käyttäytymishäiriöiden, väkivallan, tapaturmien, onnettomuuksien ja kuolemantapausten varalta. Opiskelijoita tulee rohkaista osallistumaan ja vaikuttamaan oman oppilaitosyhteisönsä hyvinvoinnin edistämiseen. Kaikilla opiskelijoiden kanssa oppilaitosyhteisössä työskentelevillä on vastuu opiskelijahuollosta. Moniammatillisen opiskelijahuoltohenkilöstön tehtävänä on opiskelijahuollon palveluiden koordinointi ja kehittäminen. Opiskelijahuoltoa koskevat opetussuunnitelman osat tulee laatia yhteistyössä oppilaitoksen sijaintikunnan tai -kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoa hoitavien viranomaisten tai muiden tahojen kanssa. Ammatillisen koulutuksen järjestäjän tulee opetussuunnitelmaa laadittaessa ottaa huomioon kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa kansanterveyslain (L66/1972) ja lastensuojelulain (L683/1983) velvoitteet opiskelijahuollon palveluiden järjestämisessä. Samalla tulee sopia syrjäytymistä ehkäisevästä toiminnasta sekä opiskelijaterveydenhuollon ja psykososiaalisen tuen asiantuntijapalveluiden järjestämisestä. Opiskelijapalautetta tulee hyödyntää palveluiden kehittämisessä. Ammatillisen koulutuksen aikana opiskelijalle tulee tiedottaa koulutuksen tavoitteista ja järjestämistavoista, ohjauksen ja opiskelijahuollon toteutuksesta sekä eri hallinnonalojen palveluista, paikallisista tukiverkostoista ja muista opiskeluun liittyvistä asioista. Työssäoppimisen työturvallisuuteen ja työsuojeluun liittyvistä asioista tulee tiedottaa opiskelijan lisäksi alaikäisen opiskelijan huoltajalle. Koulutuksen järjestäjän tulee seurata opiskelijahuollon toteutumista ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. Opiskelijahuoltoa koskevia ohjeita on tarkistettu uudistuksen kohteina olevissa perustutkintojen perusteissa, joiden mukaan sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998) on säädetty opiskelijahuollon järjestämisestä ja opiskelijan oikeudesta turvalliseen opiskeluympäristöön, tulee noudattaa seuraavaa: Opiskelijahuollon tavoitteena on luoda turvallinen ja terveellinen opiskeluympäristö ja edistää oppilaitosyhteisön yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja viihtyisyyttä. Tavoitteena on tukea opiskelijaa sekä säilyttää oppilaitosyhteisön toimintakyky fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta sekä hyvinvointia uhkaavissa tilanteissa. Opiskelijahuollon tulee edistää oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista sekä ehkäistä koulutuksen keskeytymistä. Nuorten opiskelijoiden kohdalla koulutuksen järjestäjän on tehtävä yhteistyötä huoltajien kanssa. Opiskelijahuoltoa koskevat opetussuunnitelman osat tulee laatia yhteistyössä oppilaitoksen sijaintikunnan tai -kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoa hoitavien viranomaisten tai muiden tahojen kanssa. Ammatillisen koulutuksen järjestäjän tulee kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa opetussuunnitelmaa laadittaessa ottaa huomioon kansanterveyslaki. Samalla tulee sopia syrjäytymistä ehkäisevästä toiminnasta sekä opiskelijaterveydenhuollon ja psykososiaalisen tuen asiantuntijapalveluiden järjestämisestä. Palveluiden kehittämisessä tulee hyödyntää opiskelijoiden palautetta. Ammatillisen koulutuksen opiskelijahuoltopalvelut tuotetaan opiskelijoille yhteistyössä sosiaali- ja terveysviranomaisten ja palvelujärjestelmän sekä muiden tahojen kanssa. Vastuu opiskeluterveydenhuollon palveluista on koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen sijaintikunnalla. Siten koulutuksen järjestäjä, jolla on toimipisteitä ja oppilaitoksia eri kuntien alueella, joutuu tekemään yhteistyötä usean kunnan kanssa. Tilanteen mukaan, esimerkiksi silloin, kun tarvitaan erityispalveluita tai kun kyse on opiskelijan jo aiemmin aloittaman hoitosuhteen jatkamisesta (esimerkiksi mielenterveyspalvelut), opiskelija voi myös hakeutua ja häntä voidaan ohjata palveluihin, joita tuottaa opiskelijan kotikunta. 9
10 Opiskelijahuoltoon sisältyy muun muassa seuraavia kokonaisuuksia: Oppilaitoksen hyvinvointi sisältää opiskelijoiden ja oppilaitoksen turvallisuutta, terveyttä ja osallisuutta tukevat rakenteet, toimintatavat ja yhteisöllisen toiminta- ja johtamiskulttuurin. Opiskelijan päivittäinen tukeminen toteutuu välittämisen sekä ongelmien varhaisen havaitsemisen ja varhaisen puuttumisen sekä ennalta ehkäisevän työn keinoin. Opiskelijan tukeen, hoitoon sekä kuntoutukseen liittyviä palveluita kohdennetaan tukea tarvitseville ja opiskelijoita ohjataan tarvittaessa oppilaitoksen ulkopuolisiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Opiskelijahuolto edellyttää moniammatillista yhteistyötä. Moniammatillisen opiskelijahuoltoryhmän tehtävänä on koordinoida opiskelijahuollon järjestämistä. Onnistuminen opiskelijahuollossa edellyttää myös yhteistyötä eri viranomaisten ja tahojen sekä opiskelijoiden huoltajien kanssa Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä opiskelijahuoltoa kehitetään yhteistyössä opistoissa ja opistojen opiskelijahuoltohenkilöstön muodostamassa koulutusyhtymän yhteisessä opiskelijahuollon kehittämistiimissä. Sen puheenjohtajana on koulutusjohtaja. Opiskelijahuollon kehittämistiimi tuottaa ehdotuksia ja toimintatapoja opiskelijahuollon ja opiskelijoiden hyvinvoinnin kehittämiseksi, ja levittää ne käytäntöön yksiköissä. Ryhmä seuraa opiskelijahuollon toteutumista mm. negatiivisten keskeyttämisprosenttien, HOJKS - opiskelijoiden koulutuksen läpäisyprosentin, HOJKS - opiskelijoiden työllistymisprosenttien, HOJKS - rahoituksen suunnitelmien ja seurannan avulla ja tilanteen niin vaatiessa ryhtyy tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin. Jokaisessa opistossa on moniammatillinen opiskelijahuoltoryhmä, joka käsittelee opistojen opiskelijahuollon ja opiskelijoiden asiat. Opiskelijahuollon keskeisiä työntekijöitä ovat terveydenhoitajat, kuraattorit, asuntolanhoitajat ja opiskelijahuollon tukihenkilöt. Erityisopettajat, opettajat ja opinto-ohjaajat toimivat läheisessä yhteistyössä opiskelijahuollon kanssa ja kuuluvat opiskelijahuollon työryhmiin. Valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden mukaan opiskelijahuollon palveluiden kehittämisessä tulee hyödyntää opiskelijoiden palautetta. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opistot ovat mukana kouluterveyskyselyn toteuttamisessa. Opiskelijoiden vastauksia käsitellään opiskelijahuoltoryhmissä ja niissä esiintyviä puutteita pyritään korjaamaan. Myös opiskelijapalaute-, sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskyselyn tuloksia hyödynnetään palveluiden kehittämisessä. Valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden mukaan ammatillisen koulutuksen aikana opiskelijalle tulee tiedottaa ohjauksen ja opiskelijahuollon toteutuksesta, eri hallinnonalojen palveluista, paikallisista tukiverkostoista ja tutkintokohtaisista terveydentilavaatimuksista. Työssäoppimisen työturvallisuuteen ja työsuojeluun liittyvistä asioista tulee tiedottaa opiskelijan lisäksi alaikäisen opiskelijan huoltajalle. Koulutuksen järjestäjän tulee huolehtia siitä, että opiskelijat tuntevat oppilaitoksessa noudatettavat järjestyssäännöt. Opiskelijan omaa vastuuta tulee korostaa oppilaitoksen sääntöjen ja muiden ohjeiden noudattamisessa. Koulutusyhtymässä on laadittu yhteinen opiskelijan- ja huoltajan opas, joissa tiedotetaan näistä asioista. Opiskelijahuollon toteuttamista on suunniteltu moniammatillisesti ja on otettu huomioon kansanterveyslain ja lastensuojelulain velvoitteet opiskelijahuollon palveluiden järjestämisessä. Samalla on sovittu syrjäytymistä ehkäisevästä toiminnasta sekä opiskelijaterveydenhuollon ja psykososiaalisen tuen asiantuntijapalveluiden järjestämisestä. Tavoitteena on,että opettajat rohkaisevat opiskelijoita osallistumaan ja vaikuttamaan oman oppilaitosyhteisönsä hyvinvoinnin edistämiseen. Ammatillisen koulutuksen aikana opiskelijalle tiedotetaan ohjauksen ja opiskelijahuollon toteutuksesta, eri hallinnonalojen palveluista, paikallisista tukiverkostoista ja tutkintokohtaisista terveydentilavaatimuksista. Ammatillisen koulutuksen aikana opettaja perehdyttää opiskelijat yhteisiin järjestyssääntöihin opiskelijan oppaan avulla. Opiskelijan omaa vastuuta korostetaan oppilaitoksen sääntöjen ja muiden ohjeiden noudattamisessa. Opiskelijoiden keskeisiä osallistumisen ja vaikuttamisen kanavia ovat opiskelijakunta- ja tutortoiminta. Palveluiden kehittämisessä ja niistä tiedottamisessa hyödynnetään opiskelijoiden palautetta. Opiskelijahuollon suunnitelma sisältää toimintaohjeet, jotka edistävät opiskelijoiden terveyttä ja turvallisuutta, erilaisten ongelmien varhaista tunnistamista ja niiden syntymisen ennaltaehkäisyä. Suunnitelmassa on ohjeet oppilaitosyhteisön toimintaan liittyvien asioiden hoitamisesta, kuten opiskelijan opetukseen osallistumisesta, opinnoissa edistymisen seurannasta ja oppilaitoksen opiskelija-asuntolassa asumisesta. Ennalta ehkäiseviä toimintaohjeita on annettu tupakoinnista, päihteiden käytöstä, kiusaamisesta ja häirinnästä. Koulutuksen järjestäjällä on pelastussuunnitelma, kriisisuunnitelma ja toimintaohjeet myös käyttäytymishäiriöiden, väkivallan, tapaturmien, onnettomuuksien ja kuolemantapauksien varalta. 10
11 1.2 Opiskelijahuollon toteuttaminen Opiskelijahuolto on yhteisvastuullista toimintaa koko oppilaitoksen henkilöstön kesken. Siihen osallistuvat rehtorit, opettajat, tukihenkilöstö ja tarvittaessa opiskelijan muu tukiverkosto. Opiskelijahuollon toteuttamisen tukemiseksi oppilaitokset ovat palkanneet opiskelijahuoltohenkilöstöä kuten kuraattoreita, asuntolanhoitajia ja opiskelijahuollon tukihenkilöitä. Opiskelijaterveydenhoitajat ovat ensiarvoisen tärkeitä opiskelijahuollon toteuttajia, he ovat terveyskeskusten palkkaamia. Oppilaitoskohtaiset opiskelijahuoltoryhmät/opiskelun hyvinvointiryhmät toimivat kaikissa oppilaitoksissa. Kokoonpano vaihtelee yksiköittäin. Yleisintä on että siihen kuuluu rehtori tai apulaisrehtori, opinto-ohjaaja, kuraattori, terveydenhoitaja, opettajajäsen ja tarvittaessa opiskelijajäsen. OHR kokoontuu säännöllisesti 1xkk tai tarpeen mukaan. Opiskelijahuoltotyöryhmä/ opiskelun hyvinvointiryhmä koordinoi opiskelijahuollollista työtä näkökulminaan koko kouluyhteisö arjen huolenpito kohdennettu tuki, ohjaus ja hoito. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän yhteinen opiskelijahuollon kehittämisryhmä tavoitteena on kehittää ja koordinoida opiskelijahuoltoon ja erityisopetukseen sisältyviä toimintoja ja luoda seuranta- ja laatujärjestelmä toiminnan kehittämisen tueksi. Opiskelijahuoltotiimin yksi tärkeä työväline on HOJKS, joka on pohja opiskelijakohtaisten tukitoimien suunnittelulle ja peruste tukitoimien edellyttämän rahoituksen saamiselle sekä tukitoimien järjestämiselle sekä seurannalle. Ryhmän jäsenet/oph-postituslistalla; Anne Eteläaho; Britt-Marie Karlsson; Auli Saari; Eevi Fiskaali; Elina Jaatinen; Essi Hukka; Helena Sälli; Hilkka Heikkinen; Hilkka Viitala; Jaakko Ojatalo; Jari Kohtala; Jorma Koivuniemi; Jouni Anttila; Jouni Mantila; Juha Tuomikoski; Juha Yli-Korpela; Jukka Tegelberg; Kaisu Salminen; Katriina Sipilä; Lasse Kahelin; Laura Nikkanen; Leena Sundell; Leila Hakala; Leena Hietalahti, Liisa Sadeharju, pj. Maija-Liisa Jutila; Maria-Liisa Nevanperä; Marika Ahola; Marja Ruokonen; Marjo Saarinen; Marjo Ylönen; Markku Forsell; Miia Apuli, Natascha Skog; Tapio Oinas; Pekka Huuskonen; Pertti Hanni; Päivi Kaustinen; Rauno Perttula; Sari Kola; Suvi Lempiälä,Taisto Hakkarainen; Tarja Ingman; Tarja Lågland; Terhi Seppälä; Carita Hilli; Ulla Myllymäki, Tiina Vitka, Aarno Vuohtoniemi. Tavoitteet vuodelle Kehittämiskohteet 2011 Tavoite Vastuuhlö Aikataulu Raportointi Asuntola-asumisen tukeminen ja kehittäminen Kysely opiskelijoille ja asuntolahenkilöstölle sekä rehtoreille. Vapaa-aika toiminnan kehittäminen ja toiminnan yhtenäistäminen. Saataisiinko tähän tuloksellisuusrahasta pieni summa / opisto. AE AE ja opistojen työkykypassivastaavat Kysely kevät 2011, raportti kesä 2100, alueellinen seminaari syksy 2011 VA raportti 1/2112 VA raportti 1/2011 Työkykypassin käyttöönotto Työkykypassit käytössä ja toimivat vapaa-ajan ryhmät eri opistoissa. Savuttomuuden tukeminen AE ja opistojen työkykypassivastaavat Syksy 2011 VA raportti 1/2112 Erityisopetuksen kehittäminen Kysely erityiopetuksesta, opiskelijoille, opiskelijahuollon henkilöstölle, opettajille ja rehtoreille. Tuotantokoulumalllin kokeilu Yhteistyö Luovin kanssa. Erityisopetusta myös erityisryhmänä. Keskeytämisvaarassa oleville tehostetun tuen konsepti. Toimiva HOJKS-rahoituksen ja sen toteutuman seuranta. Luonnonvara-alan /tekniikan alan ammattistartti Lisää voluumia ammattistartti-toimintaa, joka 2 ryhmää tai Teho-breikki-tyyppinen ratkaisu. AE, erityisopettajaopiskelijat Kevät 2011 Kysely,ja raportti, työryhmä kevät 2011 Syksy 2011 VA raportti 1/
12 Opiskelijahuoltotiimin vuositaulu Toimintakuukausi Elokuu Ajankohtaista Sv- tiedot primukseen Nykyisten toimintaohjeiden kertaaminen Uusien toimintaohjeiden tai toimintatapojen levittäminen, tiedottaminen Ammatillinen startti Aikalisä opiskelijat Syyskuu Paikka kaikille tilaisuus HOJKSIT ja HOJKS määrät opistoittain Lokakuu Tilasto valmistuneet ja työllistyneet Marraskuu Joulukuu Negatiiviset keskeyttämisluvut Toimintavuoden tulosten ja tavoitteiden arviointi HOJKS rahoitus opistoittain ja osastoittain Opistojen nollat ja poissaolot HOJKS rahoituksen toteuma opistoittain HOJKS-opiskelijoiden keskeyttämisluvut Tavoitteet seuraavalle vuodelle Projektien raportit ja päättöseminaarit Tammikuu Projektihakua HOJKS määrät opistoittain Seurantaraportteja yhteisistä hankkeista Helmikuu Maaliskuu Kouluterveyskysely Yhteisten oppaiden päivitys: Opiskelijan ja huoltajan opas, Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, Ryhmäohjaajan käsikirja, Opiskelijahuollon suunnitelma, Erityisopetuksen toteuttamissuuunnitelma, Opinto-ohjauksen suunnitelma Saattaen vaihtoprosessin käynnistäminen Huhtikuu Toukokuu SV SV- tietojen kirjaaminen exel Yhteisten sivujen päivitykset Kesäkuu Sv- tiedot primukseen Heinäkuu 12
13 Tunnuslukuja Lukuvuoden osalta HOJKS opiskelijoita oli Yht HOJKS opiskelijoita oli 396, kuraattoreiden määrä nousi yhdellä. Erityisopettajan tehävissä toimivat Leena Hietalahti, Tiina Vitka, Reijo Paavola. HOJKS-rahoitus 2010 oli , yleinen läpäisyaste on 77%. Vuonna 2010 HOJKS opiskelijoista keskeytti 65. Negatiivinen keskeyttäminen alle 2,1. 13
14 2. Opiskelijaterveydenhoito Opiskelijaterveydenhuollon tavoitteena on edistää ja tukea opiskelijoiden terveyttä ja hyvinvointia yhteistyössä kotien, koulun henkilöstön ja eri yhteistyötahojen kanssa. Terveydenhoitaja toimii opiskelijahuoltoryhmän jäsenenä ja tarvittaessa osallistuu erilaisten yhteistyöverkostojen toimintaan. (Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja perusturvan kanssa) Kansanterveyslain mukaan kunnan tulee ylläpitää kunnan alueella sijaitsevien oppilaitosten opiskelijoille maksutonta opiskelijaterveydenhuoltoa kotipaikasta riippumatta. Opiskelijaterveydenhuoltoon luetaan kuuluvaksi opiskelijan terveydenhoito, sairaanhoito ja hammashoito(perusterveydenhuolto on maksutonta kansanterveyslain mukaan alle 18 -vuotiaille) oppilaitosten terveydellisten olojen valvonta Koulutusyhtymällä on sopimukset siitä, kuinka opiskelijaterveydenhuolto järjestetään eri oppilaitoksissa. 2.1 Terveydenhoito Terveydenhoitoon kuuluu terveysneuvonta, terveyskasvatus, terveystapaamiset, avovastaanotot, tarvittavat seulontatutkimukset, rokotukset, perhesuunnittelu ja seksuaalikasvatukseen liittyvät asiat, mielenterveysongelmien ehkäisy ja näiden ongelmien varhainen havaitseminen sekä tarvittavan jatkoselvittelyn ja avun järjestäminen, kriisitilanteiden tunnistaminen ja käsitteleminen. 2.2 Ensiapu- ja sairaanhoito Terveydenhoitajan tehtäviin kuuluu erinäisten sairaanhoidollisten toimenpiteiden lisäksi tapaturmien ennaltaehkäisy- ja hoito, ensiapuvalmiuden ylläpitäminen, pitkäaikaissairaiden ja vammaisten hyvinvoinnin ja hoidon seuranta ja tarvittava yhteydenpito hoitaviin tahoihin. 2.3 Kansainvälisen toiminnan edellyttämä terveydenhuolto Terveydenhoitaja suunnittelee ja toteuttaa kansainväliseen opiskelijavaihtoon lähtevien ja ulkomaalaisten opiskelijoiden rokotusohjelmat ja kartoittaa riskitekijät kulloisenkin tartuntatautitilanteen mukaan. Opiskeluterveydenhuollossa tehdään myös tarvittavat kansainväliset rokotuskortit. Maahanmuuttajaopiskelijoiden terveystarkastuksissa käytetään tarvittaessa tulkkipalvelua. 2.4 Oppilaitosten terveydellisten olojen valvonta Kansanterveyslain mukaan kouluilla tehdään koulun terveydellisten olojen valvontakierros kolmen vuoden välein. Terveydenhoitaja toimii kokoonkutsujana ja toimii yhteistyössä terveyslautakunnan valvontaosaston kanssa. Tarkastuksessa on aina mukana koulun edustajia (rehtori ja työsuojeluvaltuutettu), terveystarkastaja, koululääkäri ja kouluterveydenhoitaja. Tarkastuksissa selvitetään sekä fyysisiä että psykososiaalisia työolosuhteita. 2.5 Hammashuolto Opiskelijoilla on kotikunnasta riippumatta oikeus käyttää terveyskeskuksen hammashuollon palveluita tarvittaessa (äkillisissä hammassäryissä ja -tapaturmissa). Hammashuolto toimii ajanvarauksella. Hammashuolto on alle 18-vuotiaille ilmaista, ja muut maksavat normaalit asiakasmaksut. Linkkejä: 14
15 2.6 Kouluterveydenhoidon laatukriteerit Määrälliset kriteerit Laadulliset kriteerit Terveydenhoitajan laskennallisen mitoituksen lähtökohtana on toisella asteella ja korkea-asteella opiskelijaa /kokopäiväistä terveydenhoitajaa kohti, kun sijaista ei vuosiloman ajaksi ole. Lääkärin mitoituksen lähtökohtana on opiskelijaa/ kokopäiväinen lääkäri. Opiskeluterveydenhuollossa tulee olla nimetty lääkäri, joka on myös terveydenhoitajan konsultoitavissa työpäivän aikana. Opiskeluterveydenhuollon toimipisteissä tulisi olla myös mahdollisuus vähintään konsultoida psykologia tarvittaessa. Opiskeluterveydenhuollon tilat tulee olla sijoitettuna oppilaitokseen tai välittömään läheisyyteen. Tilojen tulee olla asianmukaisesti varustetut ja sinne tulee olla esteetön pääsy. Opiskeluterveydenhuollon henkilökunnalla tulee olla yhteydet tietoverkkoihin ja sähköisiin potilasjärjestelmiin, esim. potilastietojen tallentamista ja tarkastelua varten. Yhteisöllinen työote: Yhteistyö ja yhteisöllinen työskentely opiskeluyhteisössä on keskeinen opiskeluterveydenhuollon toimijoiden työmuoto johon on varattava riittävä osa työajasta (1/3) Yksilöllinen terveyden edistäminen: terveystarkastukset, yksilöllinen terveysneuvonta ja ryhmätoiminta Opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus: terveydellisten olojen tarkastuksia tulisi tehdä kolmen vuoden välein yhteistyössä opiskeluterveydenhuollon, työterveyshuollon, terveystarkastajan, opiskelijajärjestöjen edustajan ja tarvittaessa myös työsuojelupiirin tai muiden viranomaistahojen yhteistyönä. Terveys- ja sairaanhoitopalvelujen järjestäminen: opiskelijalle annettavat perusterveydenhuollon sairaanhoitopalvelut sisältävät kaikki tarpeen mukaiset terveyskeskuksen puitteissa annetut palvelut ja ne on annettava tasavertaisesti mui-den asukkaiden kanssa. Mielenterveyspalvelut: mielenterveyspalvelut tulee taata opiskelijoille (myös yli 18v.) ja sen lisäksi opiskeluterveydenhuollon toimijoille tulee antaa asiantuntija-apua ja tukea tarvittaessa. Suun terveydenhuolto: suun terveydenhuollon palvelut tulee järjestää opiskelijoille tarpeen mukaan kotikunnasta riippumatta. Tilastointi: tilastointitiedon avulla tulee voida suoritteiden lisäksi seurata myös toiminnan sisältöä. Koulutus: Opiskeluterveydenhuollon toimijat osallistuvat vuosittain täydennyskoulutukseen. 15
16 3. Opintososiaaliset palvelut 3.1 Opintotuki Opintotuen tarkoituksena on turvata opiskeluaikaisen toimeentulon rahoitus siltä osin, kun rahoitusta ei katsota vanhempien velvollisuudeksi tai toimeentuloa ei ole muulla tavoin turvattu. Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takaamasta opintolainasta Opintoraha Opintoraha on valtion maksama avustus, joka maksetaan kuukausittain opiskelukuukausien ajan. Opintorahan myöntämisen yleiset edellytykset ovat samat kuin opintotuessa yleensä. Opintorahaa ei voi saada, jos on alle 17-vuotias, koska siihen asti on oikeus lapsilisään. Opintorahaa voi saada 17 vuoden täyttämistä seuraavan kuukauden alusta alkaen. Opintorahan määrä riippuu oppilaitoksesta, iästä, asumismuodosta, siviilisäädystä ja tietyissä tilanteissa myös vanhempien tuloista. Vanhempien tulot voivat joko pienentää tai korottaa opintorahan määrää lukien työssäoppimisen tai harjoittelun perusteella maksettava palkka taikka oppilaitokselta saatu apuraha ei enää estä opintorahan myöntämistä Asumislisä Asumislisää voi saada vain opiskelukuukausilta sellaiseen asuntoon, josta käsin voi suorittaa opintoja. Asumislisää ei saa kesäkuukausien aikana, paitsi jos opiskelu on päätoimista kesällä ja opiskelija on oikeutettu kesäopintotukeen. Suomessa opiskelevan asumislisä on 80 prosenttia hyväksyttävistä asumismenoista (= 33,63 214,44 e/kk) eli asumislisän määrä on siten 26,90 201,60 euroa kuukaudessa Opintolaina Opintolaina on valtion takaama laina, jonka joutuu maksamaan takaisin. Jos opiskelijalle on myönnetty opintolainan valtiontakaus, hän voi hakea lainaa valitsemastaan pankista. Pankissa kannattaa selvittää opintolainan ehdot ja takaisinmaksuaikataulu. Opintolainan valtiontakaus myönnetään hakemuksesta opintorahaa tai aikuiskoulutustukea saavalle. Lainatakaus voidaan myöntää aikaisintaan hakemiskuukauden alusta lukien. Vaikka opiskelija ei saisi opintorahaa, voi hän saada kuitenkin lainatakauksen, jos on vuotias, eikä asu vanhempien luona, opiskelee muussa oppilaitoksessa kuin lukiossa ja ei voi saada opintorahaa vanhempien tulojen perusteella. Voi saada lainatakauksen vanhempien tuloista riippumatta. on alle 17-vuotias, ei asu vanhempien luona, opiskelee muussa oppilaitoksessa kuin lukiossa ja ei voi saada opintorahaa, koska on oikeutettu lapsilisään. Voi saada lainatakauksen, jos vanhempien tulot ovat alle euroa vuodessa Ruokailu Oppilaitoksissa tarjotaan maksuton lounas, joissakin oppilaitoksissa on myös maksullinen iltaruoka sekä aamupala Koulumatkatuki Koulumatkatukena korvataan päivittäisten koulumatkojen kustannukset. Tuki on tarkoitettu lukio-opintoja tai ammatillisia opintoja suorittaville. Koulumatkakustannukset korvataan, kun matkan pituus ja kustannukset ylittävät laissa säädetyt rajat. Yhdensuuntaisen koulumatkan on oltava opiskelijan asunnolta oppilaitokseen vähintään 10 kilometriä. Koulumatkan kustannuksien on ylitettävä 54 Euroa kuukaudessa. Myös yli 100 kilometriä ylittävältä koulumatkan osuudelta aiheutuvat matkakustannukset korvataan, jos opiskelija käyttää koulumatkaansa joukkoliikennettä tai koulutuksen järjestäjän järjestämää kuljetusta. Omaa matkustustapaa, esimerkiksi omaa autoa käytettäessä matkakustannukset korvataan edelleen enintään 100 kilometriltä (yhdensuuntainen koulumatka). Koulumatkatuki myönnetään lukuvuoden opiskeluajan todellisen keston mukaan 1-12 kuukaudeksi. Lukuvuoden tukikuukausien enimmäismäärän rajoitus 9 kuukauteen poistuu. Jos lukuvuoden opiskeluaika on esimerkiksi (9 täyttä kuukautta ja vähintään 18 päivää), koulumatkatuki voidaan myöntää 10 kuukaudeksi; opiskelija saa ostotodistukseen 10 ostokertaa ja oman matkustustavan mukainen koulumatkatuki maksetaan opiskelijan tilille 10 kuukaudelta. Koulumatkatuki voidaan opiskelijan hakemuksesta myöntää oman matkustustavan perusteella, vaikka opiskelija käyttää tai voisi käyttää joukkoliikennettä, jos opiskelijan koulumatka tai matkustustapa vaihtuu useita kertoja lukuvuoden aikana. 16
17 Koulumatkatuen oma matkustustapa tarkoittaa sitä, että koulumatkatuki maksetaan kuukausittain opiskelijan tilille. Jos tuki voidaan myöntää oman matkustustavan perusteella, opiskelija saa käyttää koulumatkallaan mitä tahansa matkustustapaa. Mahdolliset joukkoliikenteen liput opiskelija ostaa tällöin normaaliin (opiskelija)hintaan, eli koulumatkatuen ostotodistusta ei saa käyttää lippua ostettaessa. Koulumatkatuella tuetun matkalipun voi ostaa ensimmäisen kerran aikaisintaan 14 päivää ennen opintojen alkua ja viimeisen kerran viimeistään 14 päivää ennen opintojen päättymistä. Lainmuutos vahvistaa jo nykyisin käytetyt menettelytavat. Oman matkustustavan ja koulukuljetuksen mukaiseen koulumatkatukeen tulee lukien korotus. Koulumatkatukea on haettava lukuvuosittain, mutta korotusta ei tarvitse erikseen hakea. Uudet laskentaperusteet on vahvistettu opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella 346/2011. Koulumatkatuen saajan on edelleen ilmoitettava tuen myöntäjälle palkallisesta työssäoppimisjaksosta. Koulumatkatukeen ei vaikuta opiskelijan ikä tai taloudellinen asema. Tukea voi saada niin kauan kuin opiskelija harjoittaa tuen piiriin kuuluvia opintoja edellyttäen, että hänellä on päivittäinen tukiehdot täyttävä koulumatka vähintään yhtäjaksoisen 18 päivän ajan. Tukea voi kuitenkin saada enintään yhdeksältä kuukaudelta lukuvuodessa. Koulutusyhtymä maksaa alle 25-vuotiaille ensimmäistä tutkintoa suorittaville omavastuuosuuden. Koulumatkan kustannuksien on ylitettävä 50,45 euroa kuukaudessa. Matkakustannuksia ei korvata 100 kilometrin ylittävän yhdensuuntaisen koulumatkan osalta. Koulumatkatukeen ei vaikuta opiskelijan ikä tai taloudellinen asema. Tukea voi saada niin kauan kuin opiskelija harjoittaa tuen piiriin kuuluvia opintoja edellyttäen, että hänellä on päivittäinen tukiehdot täyttävä koulumatka vähintään yhtäjaksoisen 18 päivän ajan. Tukea voi kuitenkin saada enintään yhdeksältä kuukaudelta lukuvuodessa. Koulutusyhtymä maksaa alle 25-vuotiaille ensimmäistä tutkintoa suorittaville omavastuuosuuden. 3.2 Opintososiaalisten palveluiden laatukriteerit Laadulliset kriteerit Ohjaus ja opastus opintososiaalisiin etuihin vastuutettu Määrälliset kriteerit Opintososiaalisista palveluista tiedottaminen. Tieto saatavilla: koulutuksen järjestäjän www-sivuilla opistojen opiskelijan oppaissa ja www-sivuilla esitteitä infopisteissä 17
18 4. Asuntolatoiminta ja vapaa-aika Asuntolatoiminta on osa opiskelijahuoltoa, sen tavoitteena on luoda turvallinen ja terveellinen opiskelu/asuinympäristö. Asuntola- ja vapaa-aikatoiminta edistävät opiskelijan hyvinvointia, kasvua ja kehitystä. Asuntola- ja vapaa-ajantoiminnoissa painottuvat opiskelijan kasvatuksellinen ohjaus: Hyvät ja säännölliset elämäntavat Hyödyllinen vapaa-ajan käyttö Tarkoituksen mukainen ajan käyttö lepo/harrastukset. Henkilökohtaista ohjausta nuoren eri elämäntilanteissa asumisessa, huoneen ja solun puhtaanapidossa sekä viihtyvyydessä. Ohjausta opiskelijaa vastuulliseen käyttäytymiseen asuntolassa ja sen ulkopuolella sekä tuntemaan vastuuta itsestä ja muista. Ohjata opiskelijaa tuntemaan oma vastuunsa asuntolayhteisön jäsenenä. Tehtävien vastuun- ja työnjako Asuntolanhoitajan vastaa kokonaisvaltaisesti asuntolatoiminnasta. Asuntolanvalvojat vastaavat yleisen järjestyksen, turvallisuuden ja valvonnan ylläpidosta sekä vapaa-ajan ohjauksesta. Ohjaus nivelvaiheessa Asuntolanhoitaja on mukana saattaen vaihtaen palavereissa tarpeen mukaan. (kunnat joista useimmiten opiskelijat tulevat asuntolaan asumaan). Moniammatillinen yhteistyö Koulun sisäinen yhteistyö: Asuntolanhoitaja vastaa pääsääntöisesti yhteistyöstä koulukuraattorin, terveydenhoitajan, opettajien ja rehtorin kanssa Toimii opiskelijahuoltoryhmien jäsenenä Asuntolanvalvojat tekevät tilanteen ja tarpeen mukaan yhteistyötä perheiden ja eri viranomaisten kanssa. Koulun ulkoinen yhteistyö Asuntolanhoitaja vastaa pääasiallisesti eri tahoihin tehdystä yhteistyöstä Yhteistyö kotien kanssa Asuntolahenkilöstö on yhteydessä opiskelijan huoltajaan tarvittaessa (asumisen ja opiskelun eri tilanteet) Luottamukselliset suhteet opiskelijoihin ja heidän vanhempiinsa on etenkin alaikäisten kannalta asuntola-asumisen onnistumisen edellytys Varhainen puuttuminen Asuntolatoiminnassa painottuu opiskelijan kasvatuksellinen ohjaus Tilanteet joihin puututaan o vapaa-ajan käyttö o ravintotottumukset o poissaolot koulusta o häiriökäyttäytyminen o säännöllisyys opiskelussa o henkilökohtaista ohjausta nuorten eri elämäntilanteissa 4.1 Kokkolan ammattiopisto Kokkolan ammattiopiston ylläpitämä opiskelija-asuntola on maksuton opiskelijoille. Asukkaaksi tulevalta peritään suuruinen takuumaksu, joka palautetaan opiskelijalle kun opiskelu päättyy tai muuttaa pois asuntolasta. Takuumaksun palautuksen edellytyksenä on, että huoneenkalusteet ym. ovat kunnossa. Opiskelija-asuntolassa on itsehallinto, asukkaat valitsevat keskuudestaan asuntolatiimin/-neuvoston jäsenet, jotka toimivat tarvittaessa asukkaiden edustajina neuvoston kokouksissa Asuntolatoiminnasta vastaa asuntolanhoitaja ja järjestyksestä /valvonnasta huolehtii asuntolanvalvoja. 18
19 Asuntola on tarkoitettu alle 18 vuotiaille opiskelijoille. Majoituspaikkoja on yhteensä 70. Asuntolassa on solutyyppinen asumismuoto. Solussa on 5-6 huonetta jotka ovat joko yhden tai kahden hengen huoneita. Soluun kuuluu yhteinen oleskelutila, jossa on TV, omat keittiöt, wc:t ja suihkutilat. Kaikki solut ja huoneet ovat kalustettuja. Pohjakerroksessa on henkilökunnan työtila, kerhohuone, sauna, pyykinhuoltotilat ja pyörävarasto. Vapaa-ajan toiminta Biljardi- ja pingispöytä kerhohuoneessa. Säkkinyrkkeilyn harrastustila alakerrassa Atk-laitteet kerhotilassa opiskelua varten Te lat asuntolassa esim. karaoke-, elokuvaillat Ammattiopiston liikuntakerhot toimivat ma to, joissa pelataan sählyä, koripalloa, lento- ja sulkapalloa Kuntosali on käytössä liikuntakerhon aikana Kerhohuone avoinna ma - to kpl ompelukone lainattavissa Useita erilaisia seurapelejä Asuntolakurssi (asuntola-asuminen) Sakun toiminta Oppilaskunnan järjestämä toiminta 4.2 Kokkolan kauppaopisto Vapaa-ajan toiminta Opiskelijat voivat luokittain vuokrata oppilaitoksen liikuntasalia mm. pallopelejä varten. Oppilaitoksessa toimii oppilaskunta. Oppilaskunta järjestää mm. lasketteluretkiä, bileitä ja sählyturnauksia. Lisäksi opiskelijat kustantavat itse tutustumismatkoja yrityksiin. 4.3 Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto Vapaa-ajan toiminta Opiskelijoilla on mahdollisuus käyttää oppilaitoksen liikuntasalia kahtena iltana viikossa haluamilleen liikuntamuodoille. Kuntosali on käytettävissä päivittäin. Oppilaskunta järjestää kerran kuukaudessa elokuvailtoja (opiskelijoille ilmaisia) ja puolivuosittain bileitä. Kerran vuodessa pyritään tekemään retki, mikäli opiskelijat haluavat osallistua. Lisäksi ryhmät järjestävät itseohjautuvasti omaa vapaa-ajantoimintaa. 4.4 Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto Maaseutuopisto, Kannuksen yksikkö Opiston alueella on viisi erillistä opiskelijoiden asumiseen tarkoitettua asuntolaa; Ollikkala, Peltola, Rantala, Iisakkila, Sepäntalo. Lisäksi koulun alueen ulkopuolella kaupungilla on 19 huoneistoa opiskelijoiden asumiskäytössä sekä 3 isompaa asuntolaa. Asuntolat ovat pääsääntöisesti solutyyppisiä. Kolmessa asuntolassa huoneet ovat käytävän varressa. Huoneet ovat sekä kahden että yhden hengen huoneita. Kennellinjan opiskelijat asuvat yhden hengen huoneissa, koska heillä on koirat. Huoneet ovat kalustettuja ja asuntoloissa on asumiseen liittyvä perusvarustus. Asuminen on maksutonta. Opiskelijat saavat asuntolapaikan maksamalla 70 vakuusrahan ja tekemällä asumissopimuksen, jossa sitoudutaan asuntolan järjestyssääntöihin. Vakuusraha palautetaan oppilaalle takaisin opintojen päättyessä. Asuntolan toiminnasta huolehtivat asuntolanhoitaja ja -valvoja. Opisto järjestää opiskelijoille vapaa-aika ja harrastustoimintaa: Salivuoro 2 kertaa viikossa (sähly, lentopallo) vakiovuorona vapaa-aikakeskuksella. Vapaa-aikakeskuksen muut palvelut; uimahalli, kuntosali jne. myös käytössä pientä korvausta vastaan. Pehtoorin yläkerrassa on yhteiset vapaa-ajan tilat, joissa tv:n katseluhuone yms. karaoke,pelihuone sekä alakerran isossa huoneessa biljardi. Oppilaskunta ja tutorit suunnittelevat ja järjestävät omaa toimintaa lukuvuoden aikana ja osallistuvat koulun teemapäivien toteuttamiseen. Laskettelureissu ja liikuntapäivät ovat myös jokavuotista toimintaa. Atk-luokka auki iltaisin. Kitinkankaan vapaa-aikakeskuksen ulkoliikunta-alueet vapaasti kaikkien käytössä. Koulu tukee myös muuta harrastustoimintaa tarpeen mukaan järjestämällä mm. kuljetuksia eri harrastuspaikoille. Kunnan kirjastopalvelut ja kansalaisopiston ohjelma ovat myös opiskelijoille tarjolla. 19
20 Vapaa-ajantoiminnan suunnittelusta ja ohjauksesta huolehtivat pääsääntöisesti asuntolanhoitaja ja -valvoja Maaseutuopisto, Kaustisen yksikkö Opiskelija-asuntolat ovat Raviradantien kaksikerroksiset rivitaloasunnot A-C. Asuntolapaikkoja on 48. Asunnot ovat neljälle hengelle kalustettuja soluasuntoja, joissa on kaksi makuuhuonetta, keittiö, wc-ja suihkutilat. Opiskelijoille on yhteisissä tiloissa sauna pyykinhuoltotilat ja kaksi TV-huonetta. Vapaa-ajan toiminta Sählyä pelataan kerran viikossa uimahalli ja kuntosali Vetelissä, jonne järjestetään kyyditys tarvittaessa Kokkolassa käydään keilaamassa. elokuvissa käydään Kaustisen Kinolla laskettelemassa ja hiihtämässä voi käydä Kaustisen hiihtokeskuksessa. Oppilaskunta järjestää ja ideoi erilaista toimintaa opiskelijoille Maaseutuopisto, Perhon yksikkö Perhon maaseutuopistolla on kaksi opiskelija-asuntolaa, Kaunotar ja Kulkuri. Kaunottaressa on neljä solua nimeltään Lystikäs, Vilkas, Unelias ja Viisas Kulkurissa on myös neljä solua, Aku, Tupu, Hupu ja Lupu. Jokaisessa solussa on 4 kahden hengen huonetta, kaksi wc- ja suihkutilaa ja yhteinen tupakeittiö. Yhteensä majoituspaikkoja 64. Asuminen asuntolassa on maksutonta. Asuntolan toiminnasta huolehtii asuntolanhoitaja. Vapaa-ajan toiminta Opiston ja Oppilaskunnan järjestämä toiminta: Kahvio avoinna iltaisin jossa on biljardi- ja pingispöytä Perhon keskuskoulun liikuntasalissa oppilaskunnanvuoro kerran viikossa (välineitä sähly, lentopallo tai sulkapallo) Talvella jääkiekkovuoro kaukalossa Atk-luokka on avoinna 2 iltaa viikossa Ratsastustunteja 2 kertaa viikossa Perhon kunnan tarjoamat harrastusmahdollisuudet kuntosali valaistu pururata/hiihtolatu kansalaisopiston kurssit vapaapalokuntatoiminta lennokkikerho ampumarata yleisurheilu, pesäpallo, suunnistus Ainutkertaiset ulkoilureitit Humalajoen ulkoilukeskuksella ja Salamajärven kansallispuistossa erämaamaisemissa. 4.5 Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto Kulttuuriopistossa on opiskelija-asuntopaikkoja ammatillisten ja kansanopistonlinjojen opiskelijoille 58. Huoneet ovat kahdenhengen huoneita. Osassa huoneista on oma wc ja suihkutila. Kaikkien huoneiden yhteydessä on keittomahdollisuus. Opistossa toimii päätoiminen asuntola-/vapaa-aikaohjaaja. Opistossa toimii myös Alavuuden eritysammattikoulun AVA-ryhmä (ammatilliseen perusopetukseen valmentava- ja kuntouttava opetus ja ohjaus), jossa on ympärivuorokauden järjestetty valvonta. Asuntolapaikkoja tuossa yksikössä on yhteensä 16 paikkaa. Vapaa-ajan toiminta Opiston liikuntasalissa on järjestetty viikoittain opiskelijoille erilaista toimintaa: Sählyilta 3 kertaa viikossa; liikuntasalin käyttö Ilmainen kuntosalivuorovaraus Kälviän vapaa-aikakeskuksesta tai oman kuntosalin käyttö Opiskelijoiden sportti-klubi järjestää 1 3 kertaa kuukaudessa matkan Kokkolan vapaa aikakeskukseen. Opiston oppilaskunta järjestää 2 4 teematapahtumaa lukuvuoden aikana, jotka toteutetaan iltapäivän ja illan aikana. Kälviän kunnan ylläpitämät liikuntamahdollisuudet mm. vapaa-aikakeskus ja urheilukenttä sekä pyöräilyreitit ovat opiston vieressä. 20
21 Vapaa-aikanaankin opiskelijat voivat käyttää: beachvolleykenttää bänditilaa pianoja atk-tiloja taidetiloja, valokuvauspimiötä 4.6. Asuntola- ja vapaa-aikatoiminnan laatukriteerit Määrälliset kriteerit Asuntolapaikkoja on riittävästi saatavilla Asuntolapaikat/opisto Asuntolan ohjaushenkilökuntaa on riittävästi. Asuntolahenkilöstön henkilöstöresurssi. Ohjatun toiminnan määrä h/viikko Erityyppisiä kerhoja/toimintoja/ lukuvuosi Laadulliset kriteerit Asuntolatoiminnan tulee luoda opiskelijoille turvallinen, viihtyisä ja terveellinen opiskelu- ja asuinympäristö. Asuntolatoiminta vahvistaa elämänhallinnan taitoja(säännöllisyys elämäntavoissa, asuinympäristön ja henkilökohtainen siisteys, sosiaaliset taidot) Asuntolatoiminnalle on olemassa selkeät säännöt ja ne ovat opiskelijoiden tiedossa. Asuntolahenkilöstö on pätevää ja täydennyskoulutusta ja työnohjausta tarjotaan tarvittaessa. Vapaa-aikatoimintaa tarjotaan säännöllisesti, se on vaihtelevaa ja monipuolista. Vapaa-aikatoiminnasta tiedotetaan tehokkaasti. 21
22 5. Koulun psykososiaalinen työ 5.1 Kuraattori Koulun sosiaalityö toimii kiinteänä osana opiskelijahuollon prosessia, varhainen puuttuminen ja ongelmien ennaltaehkäisy ovat avainasemassa. Kuraattori on oppilaitoksen sosiaalityöntekijä, jonka tehtävänä on auttaa yksilö- ja yhteisötason ongelmien selvittelyä yhteistyössä muun henkilöstön kanssa. Kuraattorin työskentely on enimmäkseen yksilökohtaista asiakastyötä, jonka avulla tuetaan opiskelijan vahvuuksia ja edesautetaan opintojen loppuunsaattamista. Oppilaitosten sosiaalityölle ja sen edelleen kehittämiselle on suuri tarve, koska nuoret tarvitsevat aikaisempaa enemmän tukea, ohjausta ja neuvontaa. Oppilaitosten sosiaalityön tehtävänä on puuttua tilanteeseen, kun opiskelijan todetaan laiminlyövän opintojaan tai olevan muuten vaarassa keskeyttää opintonsa. Tällöin on tärkeää selvittää tilanne ja löytää tarkoituksenmukainen ratkaisu eteenpäin pääsemiseksi. Verkostotyö on erittäin tärkeä ja olennainen osa oppilaitoksen sosiaalityötä, koska nuorisopsykiatrian ja päihdehuollon asiantuntemus ja tukipalvelut ovat usein välttämättömiä jotta tilanteessa päästäisiin eteenpäin. Yhteistyö vanhempien ja lähiverkoston kanssa on myös tärkeää. Koulukuraattorin työssä on myös tärkeää ennalta ehkäisevä rakenteisiin vaikuttava työ esim. vaikuttamalla opiskelijoiden yksilöllisiä tarpeita huomioon ottavien opiskelujärjestelyjen lisäämiseen. 5.2 Opiskelijahuollon tukitoiminta Opiskelijahuollon tukihenkilö Tukihenkilön tehtävät ovat verkosto- ja yhteistyötä eri opetustyötä ja sitä tukevien toimijoiden kesken. Myös toiminta yhdyshenkilönä erilaisten tukitoimien toteuttamisessa, opiskelijoiden, kodin, opettajien ja eri moniammatillisten toimijoiden välissä. Akuutissa ongelmatilanteessa tukihenkilö toimii sekä opettajien että asuntolan valvojien tukena. Tehtävinä ovat mm. oppilaiden motivaation ylläpitäminen, aktivointi koulunkäyntiin ja mahdollisten epäselvyyksien ja väärinkäsityksen selvittäminen, päihdeongelmiin puuttuminen ja tukena oleminen mahdollisessa hoitoon ohjauksessa ja hoidon aikana. Tukihenkilö voi toimia tarvittaessa myös apuopettajana ja kerhonvetäjänä sekä työssäoppimisen ohjaajana. Oppilaiden vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksien järjestelyssä voidaan käyttää myös tukihenkilöä.(jaakko Ojatalo) Koulunkäyntiavustaja Koulunkäyntiavustaja toimii pienryhmän avustajana. Hän on aikuinen, joka kuuntelee ja välittää nuoresta. Opiskelijoilla voi olla oppimisvaikeuksia, sosiaalisia, päihde- ja mielenterveysongelmia, osalta puuttuu aikuisen tuki ja malli vanhemmuudesta. Koulunkäyntiavustaja konsultoi tarpeen mukaan nuoren asioissa mm. nuorisopoliklinikkaa ym. tukiverkostoja. Avustaja on tarpeen mukaan tukena ensitapaamisella ja verkostopalavereissa. Hän opastaa nuoria mm. hygienia-asioissa, tarvittaessa jopa ohjaa opiskelijan suihkuun koulun tiloissa ja opiskelija vaatteetkin saatetaan pestä koululla. Aamuisin koulunkäyntiavustaja saattaa joutua herättämään opiskelijan. Koulunkäyntiavustaja joutuu olemaan työssään kaikki aistit avoinna, jotta pystyisi aistimaan ilmapiirin ja tarvittaessa näkemään opiskelijan hädän. Nämä asiat vievät työstä suurimman osan aikaa. Koulunkäyntiavustaja on myös mukana oppitunneilla ja auttaa tehtävien tekemisessä tai istuu vain vierellä, että opiskelija tuntee olonsa turvalliseksi. Käytännön tehtävissä hän ohjaa ja opastaa. Opiskelijat lähestyvät koulunkäyntiavustajaa tekstiviestein ja kirjeitse, tarvittaessa asioista keskustellaan opiskelijan kanssa välittömästi. Koulunkäyntiavustajan työ on aikuisena olemista: luottamista ja luottamisen arvoisena olemista, kuuntelemista, kannustamista ja itsetunnon kohottamista, yhteistyötä, ehkäisyasioita, lääkityksestä muistuttamista, yksilöllisiä suunnitelmia, yhteistyötä vanhempien kanssa, oppitunneilla avustamista, opiskelijoiden asioiden hoitamista, paljon pieniä ja suuria asioita päivittäin ja viikoittain. Asioita, jotka tulevat ja menevät. 22
LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET MUUT MÄÄRÄYKSET
LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET - - - 5 MUUT MÄÄRÄYKSET 5.6 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö 5.7 Opiskelijahuolto Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta
LisätiedotMuutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.
OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN
LisätiedotOpiskelijoiden hyvinvoinnin ja opiskelijahuollon suunnitelma
Opiskelijoiden hyvinvoinnin ja opiskelijahuollon suunnitelma 2 Opiskelijoiden hyvinvoinnin ja opiskelijahuollon suunnitelma 3 Sisältö 1. Johdanto...6 1.1 Opiskelijahuolto määrittelyä ja velvoitteita...6
LisätiedotOPISKELIJOIDEN HYVINVOINNIN JA OPISKELIJAHUOLLON SUUNNITELMA
OPISKELIJOIDEN HYVINVOINNIN JA OPISKELIJAHUOLLON SUUNNITELMA 2010 2011 OPISKELIJOIDEN HYVINVOINNIN JA OPISKELIJAHUOLLON SUUNNITELMA 2010 2011 3 Sisältö 1. JOHDANTO...6 1.1 Opiskelijahuolto määrittelyä
LisätiedotMonialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa
Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa (Laki 693/2010) http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100693 (HE 1/2010 vp) http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2010/20100001 Tuula
LisätiedotYhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori
Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto Leena Nousiainen / Rondo Training Oy 11.1.2013 Pori Keskeisiä linjauksia Uuteen lakiin ehdotetaan koottavaksi lainsäädännössä nyt hajallaan olevat oppilas-
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden
LisätiedotOpiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila
Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset
LisätiedotPaltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto
2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS
LisätiedotLIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS
LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS VAMMAISTEN OPISKELIJOIDEN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS JA OHJAUS AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Marjaana Pelkonen, STM
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Marjaana Pelkonen, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden Opiskeluhuollolla tarkoitetaan hyvän oppimisen, hyvän fyysisen ja psyykkisen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin
LisätiedotMonialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa. (Laki 693/2010) (HE 1/2010 vp) Tuula Lybeck
Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa (Laki 693/2010) (HE 1/2010 vp) Tuula Lybeck Tavoitteet Siirrytään nuorten julkisen sektorin palvelujärjestelmässä varhaisemman tuen toteuttamiseen
LisätiedotOppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto
Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Opetushallitus Peltonen Heidi, opetusneuvos Opiskelukyvyn palapeli, Vanha Ylioppilastalo 24.5.2011 Opetushallitus Heidi.Peltonen@oph.fi +358403487271 Opiskelijahuolto-
LisätiedotOpiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit
Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat
LisätiedotAktiivinen etsivä nuorisotyö
Aktiivinen etsivä nuorisotyö Jaettu toimijuus kuntoutuksessa 4.10.2013 1 Etsivä nuorisotyö (nuorisolaki 7 b ) Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten
LisätiedotOppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa
Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.
LisätiedotYhteiset työvälineemme. Esityksen toimittajat: * opetusneuvos Elise Virnes, OKM * verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry
Yhteiset työvälineemme Esityksen toimittajat: * opetusneuvos Elise Virnes, OKM * verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Uusi laki kokoaa yhteen lainsäädännössä
LisätiedotOppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten
Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä
LisätiedotOppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa
1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista
LisätiedotMoniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry
Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden
LisätiedotMonialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolakiin. - Miten nuorisolaki muuttuu?
Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolakiin - Miten nuorisolaki muuttuu? Taustaa Valtaosa suomalaisista nuorista voi hyvin, mutta sosiaalinen ja henkinen syrjäytyminen on lasten
LisätiedotOppilashuolto Koulussa
1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan
LisätiedotOpiskeluhuoltosuunnitelmat
Opiskeluhuoltosuunnitelmat Opetustoimen ajankohtainen juridiikka 3.11.2016 Helsinki Hallintojohtaja Matti Lahtinen Opiskeluhuollon suunnitelmat (OHL 12 ja 13 sekä POL 14, LL 10 ja AMPL 37 a ) Lastensuojelulain
Lisätiedot4.3 Opiskeluhuolto. 4.3.1. Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet
1 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia ja huolehtia oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista sekä opiskeluympäristön terveellisyydestä
LisätiedotVammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano
Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano 3. 4.12.2009, Helsinki Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen-yksikkö Liiisa.metsola@oph.fi Opetussuunnitelman
LisätiedotOpiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen. Susanna Fagerlund-Jalokinos
Opiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen Susanna Fagerlund-Jalokinos Opiskeluterveydenhuoltoa säätelee Terveydenhuoltolaki (1326/2010) ja Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta
LisätiedotNUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO
LIITE 6/011/2014 NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista,
LisätiedotOpiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012
Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012 Voit hakea opiskelijan tukia verkossa www.kela.fi/asiointi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Opiskelijan tuet 020 692 209 Asevelvollisen tuet 020 692
LisätiedotKelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012
Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet
LisätiedotTerveydenedistämisaktiivisuus oppilaitoksissa. Vesa Saaristo Hyvinvoinnin edistäminen kouluissa ja oppilaitoksissa Helsinki
Terveydenedistämisaktiivisuus oppilaitoksissa Vesa Saaristo Hyvinvoinnin edistäminen kouluissa ja oppilaitoksissa Helsinki 30.10.2013 Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) Tausta kansainvälisessä kirjallisuudessa
LisätiedotLUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO
Opetussuunnitelman kuntakohtainen osa Kotkan lukiokoulutuksessa opiskelijahuollon osalta 1.8.2014 lukien. LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opiskeluhuolto sisältää lain mukaan koulutuksen järjestäjän hyväksymän
LisätiedotArjen arkki/ Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus
Arjen arkki/ Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Tavoitealueet, IJKK 1. Malli oppilaitosten ja kuntien yhteistyöstä opiskelijahuollon järjestämisessä 2. Oppilaitos hyvinvoivana oppimisympäristönä,
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden
Lisätiedotmääritelty opetussuunnitelman perusteissa:
Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien
Lisätiedot(Lähteet: Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, Uusi soveltamisohje oppilas- ja opiskelijahuoltolainsäädännön toteuttamisen tueksi 13a/2015 STM)
(Lähteet: Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, Uusi soveltamisohje oppilas- ja opiskelijahuoltolainsäädännön toteuttamisen tueksi 13a/2015 STM) Päivitetty 8.8.2018 opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän
LisätiedotOppilashuolto muuttuvissa perusteissa
Oppilashuolto muuttuvissa perusteissa Heidi Peltonen, opetusneuvos Opetushallitus Heidi Peltonen PJ/SIOP Heidi.Peltonen@oph.fi +358403487271 Muutoksia Vn 380/2009 http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1488784
Lisätiedot1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa
Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan
LisätiedotLukion opiskeluhuollon suunnitelma vuodelle 2019
Lukion opiskeluhuollon suunnitelma vuodelle 2019 Uuden oppilas- ja opiskeluhuoltolain tuomat muutokset koulun opiskeluhuollossa astuivat voimaan 1.8.2014. Lain tarkoituksena on 1) edistää opiskelijoiden
LisätiedotPalveluja tarjotaan opiskelijoille siten, että ne ovat helposti saatavilla. Palvelut järjestetään lain edellyttämässä määräajassa.
Luku 4.3. Opiskeluhuolto Opiskeluhuoltoon sisältyvät koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen ennaltaehkäisevä ja yhteisöllinen opiskeluhuolto sekä lakisääteinen yksilökohtainen opiskeluhuolto.
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu
Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Helsingissä 27.2.2014 Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson Järjestämisvastuut Koulutuksen järjestäjä vastaa 1. opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuoltosuunnitelman
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu
Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Kuopiossa 26.3.2014 Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson Summa summarum Opiskeluhuoltoa järjestetään joko yhteisöllisenä tai yksilökohtaisena Yksilökohtaista
LisätiedotKoulutuksessa laadittavat suunnitelmat ja säännöt - Oppilaita ja opetusta koskevat suunnitelmat
Koulutuksessa laadittavat suunnitelmat ja säännöt - Oppilaita ja opetusta koskevat suunnitelmat Opetustoimen ajankohtainen juridiikka 3.11.2016 Helsinki Hallintojohtaja Matti Lahtinen Opetusta koskevat
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen. Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä
TAUSTAMUISTIO 1 (6) 2.11.2009 Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä Oppilas- ja opiskelijahuollosta
LisätiedotSOPIMUSLUONNOS 1 27.8.2014
SOPIMUSLUONNOS 1 Kannuksen kaupungin, Toholammin, Kaustisen, Perhon, Vetelin ja Halsuan kuntien, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän ja Kaustisen evankelisen opiston keskeinen sopimus kuraattoripalvelujen
LisätiedotJulkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen
Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu. Koulutuspäivä Oulussa
Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Oulussa 6.2.2014 Järjestämisvastuut Koulutuksen järjestäjä vastaa 1. opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuoltosuunnitelman toteutumisesta 2. yhteistyön
LisätiedotKERAVAN LUKION JA AIKUISLUKION NUORTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUS- SUUNNITELMAN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO
KERAVAN LUKION JA AIKUISLUKION NUORTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUS- SUUNNITELMAN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä
LisätiedotOPISKELUHUOLLON SUUNNITELMA 2014
OPISKELUHUOLLON SUUNNITELMA 2014 Hyväksytty /. 2015 1 OPISKELUHUOLTOSUUNNITELMAN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Oulun Palvelualan Opiston tehtävänä on tarjota kotitalousopetusta ja ammatillista opetusta sekä
LisätiedotMonialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa
Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää
LisätiedotTyöturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö
Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia
LisätiedotUudistunut nuorisolaki
Uudistunut nuorisolaki 23.5.2017 Kouvola Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Nuorisolaki 1285/2016 Lain rakenne Luku 1 Yleiset säännökset sisältää pykälät 1-3 Luku 2 Valtion nuorisotyö ja politiikka
LisätiedotNUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO
NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Ressun lukiossa koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa luku 5.3 5.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu - missä mennään lainvalmistelussa? Ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen
Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu - missä mennään lainvalmistelussa? Ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen Uudistuksen taustaa Oppilashuoltoon liittyvän lainsäädännön uudistamistyöryhmässä (STM selvityksiä
LisätiedotAUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET
AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 17.10.2013 LAKISÄÄTEINEN PERUSTA Lastensuojelulain
LisätiedotNUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO
NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä
LisätiedotNUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO
1 NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä
LisätiedotOPPILASHUOLTO. Savonlinnan normaalikoulu / Sirpa Koivuniemi-Luoma-aho ja Katja Räisänen
OPPILASHUOLTO Savonlinnan normaalikoulu 26.5.2014 / 12.4.2017 Sirpa Koivuniemi-Luoma-aho ja Katja Räisänen SNOR - Oppilashuoltokäytännöt uudistuvat ENNEN / OPS 2012 Oppilashuollolla tarkoitetaan Oppilaan
LisätiedotOpiskeluhuoltoryhmä. Kristiina Laitinen Opetushallitus / Yleissivistävä koulutus
Opiskeluhuoltoryhmä Kristiina Laitinen Opetushallitus / Yleissivistävä koulutus Opiskeluhuolto on yhteisöllistä työtä ja yksilöllistä tukea Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ehkäisevänä, koko
LisätiedotLasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa
Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano Euran kasvatus- ja opetuspalveluissa
Kasvatus- ja opetuslautakunta 39 18.06.2014 Kunnanhallitus 134 11.08.2014 Valtuusto 29 29.09.2014 Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano Euran kasvatus- ja opetuspalveluissa 1305/12.01.03/2014 Kasvope
LisätiedotKehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin
Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies, STM Sisällys Uuden lain tausta ja tarkoitus
LisätiedotPerusopetuslain muutos
Perusopetuslain muutos 16 Tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada
LisätiedotNäkökulmia oppilashuollon moniammatillisuuteen Monenlaista moniammatillisuutta oppilashuollossa
Näkökulmia oppilashuollon moniammatillisuuteen Monenlaista moniammatillisuutta oppilashuollossa 30.11.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Moniammatillisuus oppilashuollossa Lakisääteistä
LisätiedotTORNION YHTEISLYSEON LUKION OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA
Liite 6. Tornion yhteislyseon lukion opiskelijahuoltosuunnitelma 1 (3) TORNION YHTEISLYSEON LUKION OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA LIITE 6.1. Kriisisuunnitelma OPISKELIJAHUOLLON TARKOITUS Opiskelijahuollon
LisätiedotMÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014
MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 1 Yksilökohtainen opiskeluhuolto (HE 113/2013) Yksilökohtainen opiskeluhuolto kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista
LisätiedotYhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä
Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden
LisätiedotLastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta
Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää
LisätiedotOHJAUS- JA TUKIKESKUS / ETSIVÄ NUORISOTYÖ K I P I N Ä
OHJAUS- JA TUKIKESKUS / ETSIVÄ NUORISOTYÖ K I P I N Ä osana nuoriso- ja koulutustakuuta Vantaalla Nuorisopalvelut, Sivistystoimi ja Sosiaali- ja terveystoimi Nuorisolain muutos 1.1.2011 tietojen luovuttaminen
LisätiedotNUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO
NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä
LisätiedotHUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT
HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT
LisätiedotAsuntolan järjestyssäännöt
Asuntolan järjestyssäännöt Koulutuksen järjestäjä on päättänyt näistä järjestyssäännöistä 26.1.2016 ja ne ovat voimassa 1.2.2016 alkaen toistaiseksi. Järjestyssääntöjen valmisteluvaiheessa on kuultu sekä
LisätiedotJOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä
JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen
LisätiedotLaki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä
N:o 497/2003 Annettu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2003 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain
LisätiedotKouluympäristön terveellisyys ja turvallisuus sekä kouluyhteisön hyvinvointi. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Oulu 2.10 ja Kajaani 3.10.
Kouluympäristön terveellisyys ja turvallisuus sekä kouluyhteisön hyvinvointi Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Oulu 2.10 ja Kajaani 3.10. 2013 Kouluympäristön terveellisyys ja turvallisuus sekä kouluyhteisön
LisätiedotKouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa
Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen
LisätiedotKoulun rooli syrjäytymiskehityksessä
Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta
LisätiedotOPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos
OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos Esityksen sisältö Suomen opintotukijärjestelmän synty ja kehitys Olennaiset muutokset 1900-luvulta ja 2000-luvun
LisätiedotLänsirannikon Koulutus Oy, WinNova OPISKELIJAPALVELUT - koordinoidusti - Fia Heino Opiskelijapalvelupäällikkö
Länsirannikon Koulutus Oy, WinNova OPISKELIJAPALVELUT - koordinoidusti - Opiskelijapalvelupäällikkö WinNova Länsirannikon Koulutus Oy WinNova Länsirannikon Koulutus Oy Porin ja Rauman ammattiopistot, Porin
LisätiedotYhteiset työvälineemme. opetusneuvos Elise Virnes, OKM verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry
Yhteiset työvälineemme opetusneuvos Elise Virnes, OKM verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry HE oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi Hallituksen esitys oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi annettiin
LisätiedotOpiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa
Aineenopettajat Ryhmänohjaajat Terveydenhoitajat Kuraattori Opintoohjaajat Erityisopettaja Rehtori Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa ROtuokiot Tutorit 2011
LisätiedotNUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO
LIITE 6/011/2014 NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO Lempäälän kunta / lukio Kuntakohtaiset osuudet sinisellä. 4.3 Opiskeluhuolto Lukion
LisätiedotYhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle
Yhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle Marke Hietanen-Peltola, LT, ylilääkäri Kokkola 20.9.2018 Opiskeluhuoltoa toteutetaan Ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä
LisätiedotSIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI
Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja
LisätiedotLaki. Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 57/1998 vp eräiden opetustointa koskevien ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta
EV 80/1998 vp - HE 57/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eräiden opetustointa koskevien ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta ja kumoamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys
Lisätiedot1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA
1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä
LisätiedotOpiskeluterveydenhoito
Opiskeluterveydenhoito Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollolla tarkoitetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 17 :n mukaista opiskeluterveydenhuoltoa, jota toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri.
LisätiedotOulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri
Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaajat Hailuoto: vapaa-aikasihteeri Satu Rahkola Haukipudas:
LisätiedotLausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta
Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnan sivistysvaliokunta pyytää ehdotuksesta lausuntoa
LisätiedotKeski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI
Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Mikä on kriisi?... 3 1.2. Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. TOIMINTATAVAT KRIISITILANTEISSA... 4 2.1.
LisätiedotKuraattori- ja psykologipalvelut
Kuraattori- ja psykologipalvelut Lähtökohdat Kuraattori- ja psykologipalveluista säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013). Lain 7 mukaan psykologi- ja kuraattoripalveluilla tarkoitetaan
LisätiedotYhteisöllisen opiskeluhuollon toimintamalli. Hanna Ranta vastaava kuraattori, Milka Grekula opiskelijapalveluvastaava
Yhteisöllisen opiskeluhuollon toimintamalli Hanna Ranta vastaava kuraattori, Milka Grekula opiskelijapalveluvastaava Oppilas- ja opiskeluhuolto Yhteisöllinen ENSISIJAINEN Toimet, jotka edistävät osallisuutta,
LisätiedotAAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA
Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...
LisätiedotHenkilökohtainen opiskelusuunnitelma
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen
LisätiedotTavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita
Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015 Itä-Suomen
LisätiedotInvalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus
1 Alueellisen työskentelyn nostamat keskeiset kehittämisalueet 1. Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuollon suunnitelman laatiminen 2. Yhteys lastensuojelulain mukaiseen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan
LisätiedotOSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen
OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön
LisätiedotLaki ammatillisesta koulutuksesta (HE 39/2017 vp ja 531/2017) 2 Ammatillisten tutkintojen ja ammatillisen koulutuksen tarkoitus
Laki ammatillisesta koulutuksesta (HE 39/2017 vp ja 531/2017) 2 Ammatillisten tutkintojen ja ammatillisen koulutuksen tarkoitus Tässä laissa tarkoitettujen tutkintojen ja koulutuksen tarkoituksena on kohottaa
LisätiedotTAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Joustavan perusopetuksen toiminta Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää päättämässään laajuudessa perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien yhteydessä
Lisätiedot