18 Valtuustoaloite lapsivaikutusten arvioinnin käyttöönottamiseksi päätöksenteon pohjaksi - Anne Liimola ym. Valmistelija / lisätiedot: Päivänen Maria

Transkriptio

1 Tampere Ote pöytäkirjasta 1/ (5) 18 Valtuustoaloite lapsivaikutusten arvioinnin käyttöönottamiseksi päätöksenteon pohjaksi - Anne Liimola ym. TRE:5860/ /2015 Valmistelija / lisätiedot: Päivänen Maria Valmistelijan yhteystiedot Lapsiasiamies Tiia Heinäsuo, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätösehdotus Anne Liimolan ym. ja Ulla-Leena Alpin ym. valtuustoaloitteet ja niihin annettu vastaus merkitään tiedoksi, ja lapsivaikutusten arviointi otetaan asteittain osaksi päätöksenteon valmistelua ja päätöksentekoa. Perustelut Lapsivaikutusten arvioinnista on jätetty syyskuussa 2015 kaksi valtuustoaloitetta. Kummassakin aloitteessa esitetään, että lapsivaikutusten arviointi otetaan käyttöön ja että siitä ilmoitetaan päätösesityksissä. Tampereen pormestari antoi konsernihallintoa, tilaajia, tuottajia ja liikelaitoksia koskevan pysyväismääräyksen lapsinäkökulman huomioon ottamiseksi päätöksenteossa Pysyväismääräyksen liitteenä oli ohjeita lapsivaikutusten arvioinnin tekemiseen. Käytännössä pysyväismääräystä ei varsinaisesti ole toteutettu. Lapsia ja nuoria on kuultu monissa asioissa, mm. kaupungin talousarviota laadittaessa, ja heidän mielipiteensä on otettu huomioon asioiden valmistelussa. Lasten ja nuorten kuulemiseksi Tampereella on tehty pitkäjänteistä työtä ja rakenteita kuulemiseen on luotu. Lapsivaikutusten arvioinnin ja pysyväismääräyksen taustalla ovat muun muassa YK:n lapsen oikeuksien sopimus, Suomen perustuslaki, lastensuojelulaki, nuorisolaki sekä Tampereella kaupunginvaltuuston linjaus. YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa harkitsemaan lapsia koskevissa päätöksissä aina ensisijaisesti lapsen etua. Lapsivaikutusten arvioinnin tehtävä on tuottaa tietoa päätösvalmistelussa miten eri ratkaisut vaikuttavat lasten hyvinvointiin. Myös kielteisten vaikutusten esiin tuominen on tärkeää.

2 Tampere Ote pöytäkirjasta 1/ (5) Lapsivaikutusten arviointi on edennyt valtakunnallisella tasolla. Kolmessa viimeisessä hallitusohjelmassa asia on nostettu esille. Kataisen hallituksen ohjelmassa (2011) oli kirjattu Lapsivaikutusten arviointia lisätään kaikessa päätöksenteossa. Stubbin hallituksen ohjelma (2014): Hallitus kiinnittää huomiota ja arvioi lainsäädäntötyössä ja päätöksenteossa perheiden, erityisesti lapsiperheiden asemaa. Sipilän hallituksen ohjelmassa (2015) arviointi on kirjattu vahvasti: Otetaan käyttöön päätösten lapsi- ja perhevaikutusten arviointi. Valtiovarainministeriön Avoin hallinto -hankkeessa yhtenä osana on lasten ja nuorten kuuleminen sekä lapsivaikutusten arviointi. Lapsivaikutusten arviointia on kehittänyt lapsiasiavaltuutetun Lapsivaikutusten arvioinnin ja lapsibudjetoinnin jaosto, jossa Tampereelta on ollut edustajat Lasten Parlamentista. Huhtikuussa 2016 Suomen Unicef on lähettänyt kirjeen kuntiin kannustaakseen lapsivaikutusten ennakkoarvioinnin soveltamiseen päätöksenteossa. Lapsivaikutusten arviointiin liittyvää materiaalia on julkaissut myös muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos avuksi arvioinnin tekemiseen. Lapsivaikutusten arviointia on kehitetty joissakin kunnissa. Hämeenlinnassa on kokeiltu työkalua, jonka avulla on tehty lapsivaikutusten arviointia. Hämeenlinnan materiaalia hyödyntäen Tampereella on vuoden 2016 alkupuolella kokeiltu lapsivaikutusten arviointia keskustan ja lännen palvelualueiden lasten ja nuorten palvelujen palveluverkon tarkastelussa. Arviointia on työstetty myös mm. kaakon alueen lasten ja nuorten palveluverkon kehittämisessä sekä raitiotien suunnittelussa. Arvioinnissa on kirjattu palveluverkkoa koskevien kehittämistarpeiden ja toimenpide-ehdotusten mahdollisia vaikutuksia lasten elämän eri osa-alueisiin: asumiseen ja liikkumiseen, ihmissuhteisiin ja vapaa-aikaan, terveyteen ja turvallisuuteen, perheeseen ja talouteen sekä osallisuuteen. Lisäksi on pohdittu vaikuttavatko esitykset johonkin tiettyyn ryhmään ja kuinka suurta määrää lapsia ja nuoria ehdotukset koskevat. Lapsivaikutusten arvioinnin osalta on linjattava millaisissa asioissa arviointi on tehtävä. Arviointia tehtäessä voidaan osallistaa lapsia, nuoria ja huoltajia, esimerkiksi Lasten Parlamenttia, Nuorisovaltuustoa, asiakasraateja, kokemusasiantuntijoita, myös sähköisiä välineitä hyödyntäen. Lapsivaikutusten arvioinnille on varattava suunnittelussa ja valmistelussa aikaa eri sidosryhmien näkökulmien kokoamiseen. Lapsivaikutusten arviointi edellyttää muun muassa valmisteluun osallistuvan henkilöstön koulutusta lasten näkökulman huomioon ottamiseksi ja lasten osallistamiseksi. Lapsivaikutusten arviointi voidaan toteuttaa monella tavalla ja siihen voidaan antaa yleisluonteinen ohjeistus, kuten vuoden 2008 pysyväismääräyksessä on annettu. Lasten ja nuorten palvelujen osalta lapsiasiamies on mukana palvelujen kehittämisessä ja päätösten valmistelussa. Tältä osin lapsivaikutusten arviointia tehdään osana asioiden valmisteluprosessia. Vuoden 2016 tehdyissä arviointikokeiluissa on osoittautunut, että monin osin

3 Tampere Ote pöytäkirjasta 1/ (5) lapsivaikutusten arviointi on vielä liian sattumanvaraista eikä siihen ole tarvittavaa osaamista. Lapsiasiamiehen tehtävänä on osaltaan edistää lapsivaikutusten arviointia myös muilla toimialueilla kuin lasten ja nuorten palveluissa. Tähän tehtävään tullaan kiinnittämään erityinen huomio vuosien 2016 ja 2017 aikana. Kaavoitus, rakennusjärjestys ja lapsivaikutusten arviointi Yhdyskuntarakenteessa tapahtuvat muutokset johtuvat monista toiminnallisista ja taloudellisista lähtökohdista. Kaavoituksen avulla muutoksia pyritään ohjaamaan ja hallitsemaan siten, että toteutuva kaupunkirakenne on laadukas, eri ikä- ja sosiaaliryhmiä erikseen arvioimatta, kaikkien asukkaiden tarpeisiin. Lapsivaikutusten osalta kaavoituksessa korostuu erityisesti liikenneturvallisuuteen ja lähipalvelujen saavutettavuuteen liittyvät kysymykset. Kaikille hyvän yhdyskuntarakenteen tavoitteita edistetään maankäytön suunnittelun yleispiirteisellä tasolla varmistamalla eri alueiden tasapainoinen kehitys. Kantakaupungin yleiskaavatyössä on hyödynnetty muun muassa nuorisovaltuuston työskentelyä. Kunnan rakennusjärjestystä valmisteltaessa on soveltuvin osin noudatettava, mitä maankäyttö- ja rakennuslain 62 :ssä säädetään vuorovaikutuksesta kaavaa valmisteltaessa, 63 :ssä osallistumis- ja vuorovaikutus-menettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista, ja 65 :ssä kaavaehdotuksen asettamisesta julkisesti nähtäville. Tampereen kaupungin rakennusjärjestys on uusittu viimeksi vuonna Asiakirja on laaja ja sitä on päivitetty Tampereella yleensä runsaan kymmenen vuoden välein. Edellisen päivityksen yhteydessä rakennusjärjestyksen vaikutuksista ei laadittu erillistä arviointia tai selvityksiä, vaikka prosessi muutoin noudattikin kaavaprosessin kulkua. Valmistelussa ei siten tullut erikseen arvioiduksi myöskään lapsiin kohdistuvia vaikutuksia. Näkökulma on kuitenkin pyritty huomioimaan osana muuta yleistä valmisteluvaiheessa suoritettavaa, turvalliseen, terveelliseen ja laadukkaaseen elinympäristön tähtäävää kokonaisvaltaista tarkastelua. Nykyisessä rakennusjärjestyksessä annetaan määräyksiä asemakaava-alueen ulkopuolisesta rakentamisesta, rakennuksen rakentamisesta, piha-alueen rakentamisesta, erityis- ja ongelmaalueille rakentamisesta, rakennuksen yhdyskuntateknisestä laadusta ja huollosta, rakennuksen elinkaaresta, työmaiden järjestämisestä, rakennetun ympäristön hoidosta ja valvonnasta sekä julkisesta kaupunkitilasta. Asemakaavoihin verrattuna rakennusjärjestyksessä annetut määräykset ovat luonteeltaan usein melko teknisiä, yksityiskohtaisia ja käytännönläheisiä. Vaikka maankäytön suunnittelun vaiheessa tehtyjä ratkaisuja (yleis- ja asemakaavat, katu-, puisto- ja muita yleisiä alueita koskevat suunnitelmat) sekä toisaalta suoraan laista tulevia, rakennuksen rakentamista ja suunnittelua koskevia yleisiä ja erityisiä määräyksiä (esim. esteettömyys) voidaan pitää niin lapsi- kuin muidenkin vaikutusten osalta tarkasteltuna rakennusjärjestystä olennaisempina, löytyy nykyisestäkin

4 Tampere Ote pöytäkirjasta 1/ (5) rakennusjärjestyksestä muutamia lapsivaikutusten kannalta keskeisiä kohtia. Edellä luetelluista osa-alueista lapsivaikutusten arvioinnin näkökulmasta tärkeään rooliin nousevat ainakin pihaalueen rakentamista koskeva luku (viihtyisät ja riittävät piha-alueet ja leikkipaikat) sekä muutamat elinympäristön turvallisuutta (esim. valaistus) ja esteettömyyttä sivuavat yksittäiset määräykset. Päätösehdotus. Vs. tilaajapäällikkö Päivänen: Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta päättää esittää kaupunginhallituksen ja edelleen kaupunginvaltuuston päätettäväksi, että valtuustoaloitteet ja niihin annettu vastaus merkitään tiedoksi ja että lapsivaikutusten arviointi otetaan asteittain osaksi päätöksenteon valmistelua ja päätöksentekoa. Tiedoksi Anne Liimola, Ulla-Leena Alppi, Maria Päivänen, Tiia Heinäsuo Liitteet 1 Anne Liimolan ym. valtuustoaloite 2 Ulla-Leena Alpin ym. valtuustoaloite

5 Tampere Ote pöytäkirjasta 1/ (5) Muutoksenhakukielto 18 Muutoksenhakukielto Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksistä jotka koskevat - yksinomaan valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 91 ) - virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 2 mom.)