OTSOTUULI OY Lumivaaran tuulivoimahanke YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS. Lumivaaran tuulivoimahankkeen YVA-selostus

Transkriptio

1 16X D002 Toukokuu 2014 OTSOTUULI OY Lumivaaran tuulivoimahanke Lumivaaran tuulivoimahankkeen YVA-selostus

2 Lumivaaran tuulivoimahanke COPYRIGHT PÖYRY FINLAND OY Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

3 Lumivaaran tuulivoimahanke 1 SISÄLLYSLUETTELO YHTEYSTIEDOT JA NÄHTÄVILLÄ OLO... 5 ESIPUHE JA YVA-TYÖRYHMÄ... 6 KÄYTETYT LYHENTEET JA TERMIT... 8 TIIVISTELMÄ JOHDANTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY ARVIOINTIMENETTELYN SISÄLTÖ JA TAVOITTEET Arviointiohjelma Arviointiselostus ARVIOINTIMENETTELYN OSAPUOLET YVA-MENETTELYN YHTEENSOVITTAMINEN KAAVOITUKSEN KANSSA YVA-MENETTELYN JA KAAVOITUKSEN AIKATAULU TIEDOTTAMINEN JA OSALLISTUMINEN Asukaskysely ja haastattelut Seurantaryhmä Yleisötilaisuudet ja muu tiedottaminen Arviointiohjelman nähtävillä olo ARVIOINTIOHJELMASTA SAADUT LAUSUNNOT JA MIELIPITEET YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO YVA-OHJELMASTA JA SEN HUOMIOON OTTAMINEN YVA- SELOSTUKSESSA SUUNNITTELUN JA YVAN VUOROVAIKUTUS HANKEKUVAUS JA ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT HANKEVASTAAVA HANKKEEN TAUSTA, TAVOITTEET JA MERKITYS VALTAKUNNALLISESTI HANKKEEN ENERGIATUOTANNON VAIKUTUS KAINUUSSA HANKKEEN MERKITYS HYRYNSALMELLA HANKKEEN SIJAINTI JA MAANKÄYTTÖTARVE HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT, SUUNNITTELUTILANNE JA ALUSTAVA TOTEUTUSAIKATAULU YVA-MENETTELYSSÄ ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT Tuulipuiston toteutusvaihtoehdot Sähkönsiirto TUULIPUISTON TEKNINEN KUVAUS Tuulivoimalat Sähkönsiirto Tuulipuiston sisäinen tieverkosto Tuulipuiston rakentaminen Tuulivoimaloiden ja voimajohdon huolto ja kunnossapito Tuulipuiston käytöstä poisto LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN JA SUUNNITELMIIN Lähialueen muut tuulivoimahankkeet Kainuun maakuntaohjelma Sisä-Suomen tuulivoimaselvitys Maisemat ruotuun-hanke YMPÄRISTÖN NYKYTILA, ARVIOIDUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA KÄYTETYT ARVIOINTIMENETELMÄT YLEISTÄ TARKASTELU- JA VAIKUTUSALUEIDEN RAJAUKSET HANKKEESSA TEHDYT SELVITYKSET MAISEMA JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ Yleiskuvaus Maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteet... 63

4 Lumivaaran tuulivoimahanke 2 Käsitteistö ja vaikutusmekanismit Arviointimenetelmät ja arvioinnin epävarmuudet Vaikutusten arviointi MELU Ympäristömelu Nykytila Arviointimenetelmät ja arvioinnin epävarmuudet Sovellettavat vertailuohjearvot Vaikutusten arviointi VARJON VILKKUMINEN Arviointimenetelmät ja arvioinnin epävarmuudet Vaikutusten arviointi LIIKENNE Nykytila Arviointimenetelmät ja arvioinnin epävarmuudet Vaikutusten arviointi YHDYSKUNTARAKENNE JA MAANKÄYTTÖ Nykytila, asutus ja alueen muut toiminnot Voimassa ja vireillä olevat kaavat tai muut maankäytön suunnitelmat Arviointimenetelmät ja arvioinnin epävarmuudet Vaikutusten arviointi VAIKUTUKSET TALOUTEEN JA ELINKEINOIHIN Talous ja elinkeinot Porotalous KASVILLISUUS Laaditut selvitykset Nykytila Arviointimenetelmät ja arvioinnin epävarmuudet Vaikutusten arviointi LINNUSTO Laaditut selvitykset Nykytila Arviointimenetelmät ja arvioinnin epävarmuudet Vaikutusten arviointi MUU ELÄIMISTÖ Luontodirektiivin liitteen IV lajit Muut direktiivilajit Hankealueen muu eläimistö VOIMAJOHDON REITTIVAIHTOEHTOJEN LUONTOVAIKUTUKSET Selvitysmenetelmät ja menetelmien epävarmuudet Nykytila Arviointimenetelmät ja arvioinnin epävarmuudet Vaikutusten arviointi SUOJELUALUEET JA MUUT LUONTOARVOLTAAN ERITYISEN MERKITTÄVÄT KOHTEET Nykytila Arviointimenetelmät ja arvioinnin epävarmuudet Natura-tarvearviointi Vaikutukset muihin suojelualueisiin MAA- JA KALLIOPERÄ SEKÄ VESISTÖT Nykytila Arviointimenetelmät ja arvioinnin epävarmuudet Vaikutusten arviointi ILMASTO JA ILMANLAATU Nykytila Arviointimenetelmät ja arvioinnin epävarmuudet Vaikutusten arviointi TURVALLISUUS Arviointimenetelmät ja arvioinnin epävarmuudet Vaikutusten arviointi

5 Lumivaaran tuulivoimahanke IHMISTEN ELINOLOT, VIIHTYVYYS JA ALUEEN VIRKISTYSKÄYTTÖ Nykytila Arviointimenetelmät ja arvioinnin epävarmuudet Asukaskysely Vaikutusten arviointi YHTEISVAIKUTUKSET MUIDEN TIEDOSSA OLEVIEN TUULIVOIMAHANKKEIDEN KANSSA Yhteisvaikutukset maisemaan Melun yhteisvaikutukset Varjon vilkkumisen yhteisvaikutukset Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Ihmisiin kohdistuvat yhteisvaikutukset Linnustoon kohdistuvat yhteisvaikutukset TUULIPUISTON KÄYTÖSTÄ POISTON VAIKUTUKSET NOLLAVAIHTOEHDON VAIKUTUKSET VAIKUTUKSET ILMANLAATUUN JA ILMASTOON MUUT VAIKUTUKSET VAIHTOEHTOJEN VERTAILU, VAIKUTUSTEN MERKITTÄVYYDEN ARVIOINTI JA HANKKEEN TOTEUTTAMISKELPOISUUS YLEISTÄ VAIHTOEHTOJEN VERTAILU / VERTAILUTAULUKOT VAIHTOEHTOJEN TOTEUTTAMISKELPOISUUS HAITTOJEN EHKÄISY JA LIEVENTÄMINEN TUULIPUISTON HAITTOJEN EHKÄISEMINEN JA LIEVENTÄMINEN Maisema ja kulttuurihistorialliset arvot Melu Varjon vilkkuminen Liikenne Maankäyttö Porotalous Kasvillisuus Linnusto Muu eläimistö Maa- ja kallioperä sekä pinta- ja pohjavedet Turvallisuus Ihmisten elinolot VOIMAJOHDON HAITTOJEN EHKÄISEMINEN JA LIEVENTÄMINEN Maisema ja kulttuurihistorialliset arvot Maankäyttö Luonto ja eläimistö Ihmisten elinolot HANKKEEN VAIKUTUSTEN SEURANTA MELUVAIKUTUSTEN SEURANTA LUONTOVAIKUTUSTEN SEURANTA MUU SEURANTA HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT LUVAT JA SUUNNITELMAT HANKKEEN SUHDE LUONNONVAROJEN KÄYTTÖÄ JA YMPÄRISTÖNSUOJELUA KOSKEVIIN SUUNNITELMIIN JA OHJELMIIN LÄHTEET

6 Lumivaaran tuulivoimahanke 4 LIITTEET LIITE 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet LIITE 2 Näkemäalueanalyysin kartat LIITE 3 Luontoselvitys 2012 Pohjakartta-aineisto Maanmittauslaitos, Lupanro 48/MML/14

7 Lumivaaran tuulivoimahanke 5 YHTEYSTIEDOT JA NÄHTÄVILLÄ OLO Hankevastaava: Projektipäällikkö Atte Lohman Bulevardi 12, 6. krs Helsinki puh etunimi.sukunimi@upm.com Yhteysviranomainen: Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yhteyshenkilö: Maarit Vainio PL 115 (Kalliokatu 4) Kajaani puh etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi YVA-konsultti: Pöyry YVA-projektipäällikkö Pirkko Seitsalo PL 50 (Jaakonkatu 3) Vantaa puh etunimi.sukunimi@poyry.com Arviointiselostus on nähtävillä seuraavissa paikoissa: Hyrynsalmen kunnantalo, Laskutie 1, Hyrynsalmi Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Kalliokatu 4, Kajaani Internetissä: > Asiointi ja luvat > Ympäristövaikutusten arviointi > YVA-hankkeet

8 Lumivaaran tuulivoimahanke 6 ESIPUHE JA YVA-TYÖRYHMÄ Tämän ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA-menettelyn) tarkoituksena on ollut selvittää suunnitellun Lumivaaran tuulivoimahankkeen aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Tämä ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA-selostus) on laadittu lokakuussa 2013 valmistuneen YVA-ohjelman sekä siitä annettujen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta. YVA-selostuksessa esitetään tiedot hankkeesta ja arviointityön tuloksena muodostunut arvio hankkeen ympäristövaikutuksista. Hankkeesta vastaavana toimii Otsotuuli Oy. Hankkeesta vastaavan yhteyshenkilönä on toiminut projektipäällikkö Atte Lohman. YVA-selostus on laadittu konsulttityönä Pöyryllä, jossa YVA-selostuksen laatimista on johtanut projektipäällikkö DI Pirkko Seitsalo. Osana YVA-menettelyä tehtyjen selvitysten laadinnasta ovat vastanneet seuraavat henkilöt ja tahot: Projektikoordinaattori ja vaikutusten arviointi (ilmanpäästöt ja liikennevaikutusten arviointi) DI Kirsi Koivunen, Pöyry Karttaesitykset DI Jari Ruohonen, Pöyry Asukaskysely ja ihmisiin kohdistuvat vaikutukset YTK Markku Nissi, Pöyry FM Ville Koskimäki, Pöyry Luontoselvitykset Tuulipuistoalue (kasvillisuus-, luontotyyppi-, kääväkäs-, lepakko-, liito-orava-, viitasammakko-, pesimälinnusto-, muuttolintuselvitykset sekä selvitys muista nisäkkäistä) Luontokuva Pekka Helo Ky Voimajohtoalueet FM biologi Aija Degerman, Pöyry (kasvillisuus, luontotyypit) FM biologi Aappo Luukkonen, Pöyry (linnusto) Lintujen törmäysmallinnus Luontokuva Pekka Helo Ky Luontovaikutusten arviointi FM biologi Sari Ylitulkkila, Pöyry (kasvillisuus) Ympäristöasiantuntija Harri Taavetti, Pöyry (linnusto) FM biologi Tiina Sauvola, Pöyry (muu eläimistö) Maankäyttövaikutusten arviointi Ins. (AMK) Annukka Rajala, Pöyry Arkkitehti Liisa Märijärvi-Vanhanen, Pöyry Rakennusarkkitehti Anne Koskela, Pöyry Maisema ja havainnollistaminen Maisema-arkkitehti Inka Kytö, Pöyry

9 Ark.yo. Mikko Peltonen, Pöyry (havainnekuvat) DI Atte Lohman, (näkemäalueanalyysi) Melumallinnus ja meluvaikutusten arviointi DI Carlo Di Napoli, Pöyry Muinaisjäännösinventointi Jasse Tiilikkala ja Tuukka Kumpulainen, Mikroliitti Oy Porotalousselvitys YTL Kalle Reinikainen, Pöyry Varjon vilkkumismallinnus LuK Iida Sointu, Pöyry YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN Lumivaaran tuulivoimahanke 7

10 Lumivaaran tuulivoimahanke 8 KÄYTETYT LYHENTEET JA TERMIT YVA-selostuksessa on käytetty seuraavia lyhenteitä ja termejä: LYHENNE db(a), desibeli ELY-keskus FINIBA-alue Hankealue IBA-alue kv LAeq mpy MW MWh (GWh) SCI-alue SPA-alue SVA Sähköasema VU YVA SELITYS Äänenvoimakkuuden yksikkö. Kymmenen desibelin (= 1 beli) nousu melutasossa tarkoittaa äänen energian kymmenkertaistumista. Melumittauksissa käytetään eri taajuuksia eri tavoin painottavia suodatuksia. Yleisin on ns. A-suodatin, jonka avulla pyritään kuvaamaan tarkemmin äänen vaikutusta ihmiseen. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kansallisesti arvokas lintualue Hankealueella tarkoitetaan tässä YVA-selostuksessa aluetta, jolle tuulivoimalat sijoitetaan. Hankkeeseen sisältyy hankealueen lisäksi voimajohtoreitti. Hankealueesta käytetään myös nimitystä tuulipuistoalue. Kansainvälisesti arvokas lintualue Kilovoltti, jännitteen yksikkö Ympäristömelun häiritsevyyden arviointiin käytetään äänen A-äänitasoa. A-painotus on tarkoitettu ihmisen kokeman meluhäiriön arviointiin. Kun pitkän ajanjakson aikana esiintyvää vaihtelevaa melua ja ihmisen kokemaa terveys- tai viihtyvyyshaittaa kuvataan yhdellä luvulla, käytetään keskiäänitasoa. Keskiäänitason muita nimityksiä ovat ekvivalentti A-äänitaso ja ekvivalenttitaso, ja sen tunnus on LAeq. Keskiäänitaso ei ole pelkkä melun äänitason tavallinen keskiarvo. Määritelmään sisältyvä neliöön korotus merkitsee, että keskimääräistä suuremmat äänenpaineet saavat korostetun painoarvon lopputuloksessa. Meren pinnan yläpuolella Megawatti, energian tehoyksikkö (1 MW = kw) Megawattitunti (gigawattitunti), energian yksikkö (1 GWh = 1000 MWh) Luontodirektiivin perusteella Natura 2000-verkostoon valittu alue (Site of Community Importance) Lintudirektiivin perusteella Natura 2000-verkostoon valittu alue (Special Protection Area) Sosiaalisten vaikutusten arviointi Tarvitaan voimalaitosten kytkemiseksi verkkoon. Sähkö-asema voi olla joko pelkkä kytkinlaitos, joka yhdistää vain saman jännitetason johtoja, tai muuntoasema, jolla voidaan yhdistää kahden eri jännitetason johtoja. Muuntoasemalla on yksi tai useampi muuntaja, jolla jännite muunnetaan vaaditulle tasolle. Vaarantunut laji Ympäristövaikutusten arviointi

11 Lumivaaran tuulivoimahanke 9 TIIVISTELMÄ Hankekuvaus (jäljempänä hankevastaava) suunnittelee tuulivoimahanketta Lumivaaraan alueelle Hyrynsalmen kuntaan, Kainuuseen. Suunniteltu hankealue sijaitsee noin 12 kilometrin etäisyydellä Hyrynsalmen keskustasta. Suunniteltu hankealue on noin 457 hehtaarin kokoinen maa-alue jonka omistaa UPM-Kymmene Oyj (UPM). Tuulipuisto käsittäisi tämän hetkisten suunnitelmien mukaan vaihtoehtoisesti joko kahdeksan tai kuusi yksikköteholtaan 2 5 MW tuulivoimalaa. Tuulipuiston kokonaisteho olisi enintään 40 MW. Sähkönsiirtovaihtoehdossa 1 tuulipuisto liitettäisiin sähköverkkoon Seitenoikean sähköasemalla. Liityntä tehdään hyödyntäen mahdollisuuksien mukaan olemassa olevaa 110 kv:n johtokäytävää ja pylväitä. Uutta voimajohtoa rakennetaan Seitenoikea Puolanka-voimajohdolle Lumisuolle asti. Vaihtoehdossa 2 tuulipuisto yhdistetäisiin suoraan 110 kv:n Seitenoikea Puolanka-voimajohtoon Lumisuolla. Tuulipuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, tuulipuiston sähköasemasta, sähköverkkoon liittymistä varten tarvittavasta 110 kv ilmajohdosta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Hankealueella ei ole voimassa olevia yleis- tai asemakaavoja. Samanaikaisesti YVAmenettelyn kanssa on käynnistetty osayleiskaavan laadinta suunnitellulle tuulipuistoalueelle. Tässä hankkeessa osayleiskaavoituksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville yhtä aikaa YVA-ohjelman kanssa ja niitä koskevat yleisötilaisuudet järjestettiin samanaikaisesti. YVA-menettelyn yhteydessä tehdyt selvitykset on laadittu siten, että niiden perusteella voidaan laatia myös kaavan vaikutusten arviointi. Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA-menettely) käynnistyi lokakuussa 2013, kun hankevastaava toimitti valmiin YVA-ohjelman yhteysviranomaisena toimivalle Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus). YVA-menettelyn tarkoituksena on ollut arvioida Lumivaaran tuulivoimahankkeen ympäristövaikutuksia, suunnitella haitallisten vaikutusten ehkäisy- ja lieventämistoimenpiteitä, sekä lisätä hankkeen avoimuutta ja vuorovaikutusta hankeen eri sidosryhmien kanssa. Tämä dokumentti on ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA-selostus), johon on koottu eri selvitysten ja arviointityön tulokset. Hankevastaava on suomalainen tuulivoimakehitysyhtiö. Yhtiön omistavat puoliksi UPM- Kymmene Oyj ja Element Power. Yhtiön liiketoiminta perustuu pääosin UPM:n omistamien maa-alueiden kehittämiseen tuulivoiman tuotantoon soveltuviksi. kehittää tällä hetkellä kahdeksaa tuulivoimahanketta Länsi-Suomessa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Tämän lisäksi yhtiö tutkii parhaillaan useiden UPM:n omistamien maa-alueiden soveltuvuutta tuulivoimatuotantoon. UPM omistaa Suomessa kaikkiaan noin hehtaaria metsätalousmaata. UPM (maanomistaja) yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa kestävää tulevaisuutta. Yhtiön tuotteet valmistetaan uusiutuvista raaka-aineista ja ovat kierrätettäviä. UPM palvelee asiakkaitaan maailmanlaajuisesti. UPM Energialiiketoiminnan tavoitteena

12 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN Lumivaaran tuulivoimahanke 10 on kasvaa vähäpäästöisillä energiamarkkinoilla. UPM:n monipuolinen ja kustannustehokas sähköntuotanto muodostuu vesivoimasta, ydinvoimasta, lauhteesta, tuulivoimasta ja metsäbiomassapohjaisesta sähkön ja lämmön yhteistuotannosta. Element Power on englantilainen yritys joka perustettiin vuonna 2008 kehittämään, rahoittamaan, rakentamaan ja operoimaan maatuulivoima- ja aurinkovoimaprojekteja. Yhtiöllä on kehitysvaiheessa olevia projekteja yli MW ja tuotannossa 71 MW sekä yksin että yhteistyökumppaniensa kanssa. Suomen tytäryhtiön Element Power Finland Developments Oy:n toiminnan painopiste on tuulivoimassa. Hankkeen tausta ja tarkoitus EU:n tavoitteena on, että uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta on 20 prosenttia vuonna Tavoitteet on säädetty direktiivissä uusiutuvista energialähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (2009/28/EY). Suomen kansallinen kokonaistavoite vuodelle 2020 on 38 prosenttia energian loppukulutuksesta, mikä merkitsee uusiutuvan energian käytön lisäämistä 9,5 prosenttiyksikköä vuoteen 2005 nähden. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi maaliskuussa 2013 päivitetyn kansallisen energia- ja ilmastostrategian, jonka tavoitteena on varmistaa vuodelle 2020 asetettujen kansallisten energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen, sekä valmistella tietä kohti pitkän aikavälin tavoitteita. Strategiassa on esitetty tavoitteeksi, että vuonna 2025 tuulivoimalla tuotetaan sähköä noin yhdeksän terawattituntia. Aiemmin asetettu tavoite vuodelle 2020 on kuusi terawattituntia. Tuulivoima nähdään tärkeänä uusiutuvan energian tuotantomuotona, joka vähentää Suomen riippuvuutta tuontipolttoaineista kuten hiilestä ja öljystä, lisää energiaomavaraisuutta ja parantaa kauppatasetta. Lumivaaran tuulipuiston vuotuinen sähköntuotanto, riippuen tuulivoimaloiden kokoluokasta, olisi karkean arvion mukaan noin GWh vuodessa toteutuessaan hankevaihtoehdon VE1 mukaisena. Hankevaihtoehdossa VE2 olisi sähköntuotanto noin GWh vuodessa. Tuulipuisto tuottaisi sähköä kaikissa hankevaihtoehdoissa enemmän kuin Hyrynsalmen kunnassa käytetään sähköä. Hankkeen toteutumisella on positiivisia aluetaloudellisia vaikutuksia. Hankkeen toteutusaikataulu Lumivaaran tuulivoimahankkeen suunnittelu on aloitettu kattavalla esiselvityksellä vuonna Alustavan aikataulun mukaan hankkeen lupavaiheet on tarkoitus saattaa päätökseen vuoden 2015 lopulla, jolloin hankkeen rakentaminen voitaisiin aloittaa aikaisintaan vuoden 2015 lopulla. Tuulipuisto voitaisiin ottaa käyttöön vuonna Toteutusaikataulu tarkentuu teknisen suunnittelun, YVA-menettelyn ja kaavoituksen edetessä. YVA-menettelyssä arvioitavat vaihtoehdot YVA-menettelyssä tarkastellaan kahta tuulipuiston alustavaa toteutusvaihtoehtoa, jotka eroavat tuulivoimaloiden lukumäärän osalta. Vaihtoehdossa 1 (VE1) tarkastellaan yhteensä korkeintaan kahdeksan yksikköteholtaan 2 5 MW:n tuulivoimalan sijoittamista hankealueelle. Tuulivoimaloiden napakorkeus ja roottorin halkaisija olisivat korkeintaan 150 metriä ja voimalan kokonaiskorkeus enintään 215 metriä.

13 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN Lumivaaran tuulivoimahanke 11 Vaihtoehdossa 2 (VE2) tarkastellaan yhteensä korkeintaan kuuden yksikköteholtaan 2 5 MW:n tuulivoimalan sijoittamista hankealueelle. Tuulivoimaloiden napakorkeus ja roottorin halkaisija olisivat korkeintaan 150 metriä ja voimalan kokonaiskorkeus enintään 215 metriä. Vaihtoehdon 2 sijoittelussa on vaihtoehtoon 1 verrattuna jätetty pois kaksi tuulivoimalaa. Nollavaihtoehtona tarkastellaan hankkeen toteuttamatta jättämistä, eli tilannetta, jossa tuulipuistoa ja voimajohtoa ei rakenneta. Sähkönsiirron osalta tarkastellaan tuulipuiston liittämistä sähköverkkoon kahdella eri voimajohdon reittivaihtoehdoilla. Vaihtoehdossa 1 tuulipuisto liitetään Fingrid Oyj:n omistamaan kantaverkkoon Seitenoikean sähköasemalla. Lumisuo Seitenoikea välille rakennetaan uusi 110 kv:n voimajohto olemassa olevan 110 kv:n voimajohdon viereen ja nykyistä johtokäytävää levennetään. Vaihtoehdossa 2 tuulipuisto liitetään suoraan 110 kv:n Seitenoikea Puolankavoimajohtoon Lumisuolla. Molemmissa vaihtoehdoissa tuulipuistoon rakennettaisiin uusi 110 / 20 kv sähköasema. Tuulivoimalat liitettäisiin tuulipuiston sähköasemaan 20 kv maakaapeleiden avulla. YVA-menettelyn vaiheet Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevan lain (468/1994) tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa. Tavoitteena on myös lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. YVA-menettelyllä pyritään ehkäisemään tai lieventämään haitallisten ympäristövaikutusten syntymistä, sekä sovittamaan yhteen eri näkökulmia ja tavoitteita. Ympäristövaikutusten arviointimenettely ei ole päätöksenteko- tai lupamenettely, joten arvioinnin aikana ei tehdä päätöstä tuulipuiston toteuttamisesta. YVA-menettelyyn sisältyy ohjelma- ja selostusvaihe. YVA-ohjelma on suunnitelma ympäristövaikutusten arviointimenettelyn järjestämisestä ja siinä tarvittavista selvityksistä. YVA-selostuksessa esitetään hankkeen ominaisuudet ja arviointimenettelyn tuloksena muodostettu yhtenäinen arvio hankkeen ympäristövaikutuksista. YVA-menettely päättyy, kun yhteysviranomainen toimittaa lausuntonsa YVA-selostuksesta hankevastaavalle ja hanketta käsitteleville lupaviranomaisille. Tiedottaminen ja vuorovaikutus YVA-lain yhtenä tavoitteena on lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumista. Kansalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa suunniteltuun hankkeeseen YVA-menettelyn eri vaiheissa. Yhteysviranomaisena toimiva Kainuun ELY-keskus kuuluttaa arviointiselostuksen nähtävillä olosta kunnan ilmoitustauluilla, sanomalehdissä sekä Internet-sivuillaan. Kuulutuksessa kerrotaan tarkemmin, miten mielipiteitä voi esittää. Kansalaiset voivat osallistua hankkeeseen myös esittämällä mielipiteensä ja näkemyksensä suoraan hankevastaavalle tai YVA-konsultin edustajille. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen nähtäville asettamisen jälkeen yleisölle järjestetään avoin tiedotus- ja keskustelutilaisuus. Tilaisuudessa esitellään suunniteltu hanke, YVA-menettely ja hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin tuloksia. Yleisöllä on mahdollisuus esittää näkemyksiään tehdystä arviointityöstä sekä sen riittävyydestä.

14 Lumivaaran tuulivoimahanke 12 Yhteenveto hankkeen ympäristövaikutuksista Lumivaaran tuulivoimahankkeen YVA-menettelystä sekä yleiskaavoituksesta on vastannut konsulttiyhtiö Pöyry. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on tehty useita asiantuntijaselvityksiä Pöyryllä, ja selvityksiä on teetetty myös muilla tahoilla. Maisemavaikutukset Maisemavaikutusten merkittävyys on monin paikoin riippuvainen katseluetäisyydestä. Lisäksi myös maiseman luonne ja sietokyky määrittelevät vaikutusten merkittävyyttä. Lähialueella (0 5 kilometriä) tuulivoimala saattaa hallita maisemakuvaa niillä alueilla joilta avautuu näkymä kohti voimalaa. Välialueella (5 12 kilometriä) tuulivoimala näkyy hyvin, mutta sen kokoa tai etäisyyttä voi olla vaikea hahmottaa. Kaukoalueella (12 25 kilometriä) voimala näkyy, se on osa kaukomaisemaa, maiseman muut elementit vähentävät vaikutuksen merkittävyyttä. Hankealue sijoittuu korkealle vaaralle, joten joistakin katselupisteistä voimalat ovat havaittavissa pitkän etäisyyden päästä. Kuten tuulivoimalat, myös voimajohdot koetaan usein aiheuttavana maisemavaikutuksia. Voimajohdon näkyvyyteen voivat vaikuttaa maastonmuodot, kasvillisuus tai rakennukset. Esimerkiksi, metsäisellä alueella saattaa voimajohdon maisemavaikutus olla hyvinkin paikallinen, sillä puusto katkaise näkymiä tehokkaasti. Avoimeen maisemaan sijoittuvat voimajohtopylväät saattavat aiheuttaa merkittäviä visuaalisia vaikutuksia. Tuulipuiston maisemavaikutusten kannalta ei hankevaihtoehtojen välillä ole merkittävää eroa. Meluvaikutukset Lumivaaran tuulipuiston meluvaikutuksia on arvioitu laskennallisin menetelmin. Hankesuunnitelmien mukaiset tuulivoimamelun leviämisvyöhykkeet mallinnettiin tietokoneavusteisesti digitaalikartta-aineistoon. Arvioinnissa on hyödynnetty uutta kansallista ohjetta tuulipuistojen melun leviämislaskentoihin (Ympäristöministeriö 2014). Melumallinnuksen tulosten mukaan tuulivoimaloiden melutasot eivät asuin- tai lomaasuinrakennusten osalta ylitä Valtioneuvoston päätöksen (993/1992) ja Ympäristöministeriön (2012) ohjeen mukaisia päivä- ja yöajan ohjearvoja kummassakaan tarkastellussa vaihtoehdossa. Laskentatulosten mukaan pientaajuinen sisämelutaso on hyvin todennäköisesti annettujen ohjearvojen alapuolella. Tuulivoimaloiden melu voi muuttaa alueen äänimaisemaa, mutta muutokset ovat ajallisesti ja paikallisesti vaihtelevia. Ajallisesti suurin muutos voidaan havaita melulle altistuvien kohteiden luona tilastollisen myötätuulen puolella eli hankealueen pohjois- ja itäosissa. Melun erottuminen on hyvin pitkälti säätilasta riippuvaista. Varjon vilkkuminen Tehdyn varjonvilkkumisanalyysin tulosten perusteella voidaan todeta, että hankealueen lähiympäristössä varjon vilkunta on vähäistä. Tuulipuiston toteutusvaihtoehdoissa läheisiin asutuskohteisiin ei ylety varjon vilkuntaa.

15 Liikenne YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN Lumivaaran tuulivoimahanke 13 Tuulipuiston merkittävimmät vaikutukset liikenteeseen syntyvät sen rakentamisen aikaisista kuljetuksista. Rakentamisen aikainen raskaan liikenteen kasvu vaikuttaa liikenteen sujuvuuteen ja liikenneturvallisuuteen, sekä aiheuttaa tärinää ja pölyämistä käytettävien teiden lähialueella. Rakentamisen aikaisen liikenteen aiheuttama haitta on lyhytaikainen. Kuljetusreitit valitaan siten, että ne soveltuvat hankkeeseen tarvittaviin kuljetuksiin ja aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa asutukselle. Voimajohdon rakentamiseen liittyvien kuljetusten määrä on tuulipuistoa vähäisempi, eikä niistä arvioida aiheutuvan merkittäviä vaikutuksia. Tuulipuiston toiminnan aikana liikennettä syntyy ainoastaan huoltotöistä. Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Alueella ei ole pysyvää asutusta eikä loma-asutusta eikä hankkeen toteuttaminen muuta lähialueen asutus- tai yhdyskuntarakennetta nykyisestä. Hankkeella ei ole suoranaista vaikutusta seudun aluerakenteeseen. Tuulipuiston toteutumisen myötä nykyinen metsätalouskäytössä oleva alue muuttuu osittain energiantuotannon alueeksi. Sen kautta hanke edistää Kainuun ilmastostrategian ja maakuntaohjelman tavoitteiden saavuttamista. Hankkeen toteuttamiseksi alueelle laaditaan osayleiskaava. Kasvillisuus ja luontotyypit Rakentamisesta aiheutuu vaikutuksia kasvillisuuteen kun sekä tuulivoimaloiden että huoltotie- ja kaapelilinjausten alueilta kaadetaan puustoa ja muokataan maaperää. Molemmissa hankevaihtoehdoissa osa voimaloiden rakennuspaikoista sijoittuu hakatuille alueille. Talousmetsävaltaisen hankealueen arvokkaimmat kasvillisuuskohteet ovat Rinnesuo, alueen runsaat lähteet sekä Lumivaaran pohjoisrinteen purot varsineen. Lisäksi alueella esiintyy uhanalaisia ja huomioitavia kasvi- ja kääväkäslajeja. Suurin osa rakentamisesta sijoittuu talousmetsäalueille, suunnitellut rakenteet on sijoitettu mahdollisuuksien mukaan kiertäen arvokkaat luontotyypit ja lajiesiintymät. Vaikutukset suojeltaville ja luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäville luontotyypeille sekä kasvi- ja kääväkäsesiintymille ovat vähäisiä. Mikäli arvokohteiden suojelusta huolehditaan rakennustöiden aikana, arvioidaan hankkeen kasvillisuusvaikutukset suhteellisen vähäisiksi. Hankevaihtoehtojen (VE1 ja VE2) välillä ei arvioida olevan vaikutusten kannalta merkittäviä eroja. Linnusto ja muu eläimistö Merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat hankealueen pesimälinnustoon, erityisesti vanhan metsän lajistoon. Etenkin hankealueen pohjoisosassa on linnustollisesti merkittäviä vanhan metsän alueita, joilla pesii useita suojelullisesti huomattavia lajeja. Elinympäristön häviämisen, alueen pirstoutumisen, voimalapaikkojen reunavaikutusten ja voimaloiden rakentamisen ja toiminnan aikaisten häiriövaikutusten myötä alueen soveltuvuus vanhan metsän lajeille voi heiketä.

16 Lumivaaran tuulivoimahanke 14 Pesimälinnuston osalta merkittävimpien vaikutusten arvioidaan aiheutuvan sinipyrstölle (VU). On mahdollista, että tuulipuistoalueella sinipyrstölle tällä hetkellä potentiaaliset elinympäristöt muuttuvat lajille suurelta osin soveltumattomiksi, tai ainakin tuulipuisto heikentäisi niiden soveltuvuutta merkittävästi. On myös todennäköistä, että vaikutusten seurauksena sinipyrstön parimäärät alueella vähenevät. Vaikutusten arviointia sinipyrstön, kuten muidenkin vanhojen metsien lajien osalta, vaikeuttaa se, että tutkittua tietoa voimaloiden vaikutuksista ja vaikutusten laajuudesta ei ole olemassa. Hankealue ei sijoitu muuttolinnuston kannalta merkittäville reiteille. Etenkin lintujen syysmuutto on alueella lähes olematonta. Hankkeen vaikutukset muun eläimistöön ovat korkeintaan vähäisiä, lähinnä rakentamisen aikaisesta melusta aiheutuvia häiriövaikutuksia. Vaikutukset liito-oravaan ovat lieviä ja aiheutuvat lähinnä tuulivoimapuiston rakentamisen aikana tulevasta melusta. Hankkeella ei ole vaikutusta lepakoihin eikä viitasammakkoon, koska alue ei ole lepakoiden kannalta merkittävä ja koska hankealueella ei ole pysyviä viitasammakon elinpiirejä. Maa- ja kallioperä sekä vesistöt Hankkeen maa- ja kallioperään kohdistuvat vaikutukset syntyvät rakentamisen aikana, kun maa-ainesta poistetaan tuulivoimaloiden rakennuspaikoilta ja mahdollisesti voidaan joutua louhimaan kalliota. Hankkeella arvioidaan rakentamisen aikana olevan vain vähäisiä vaikutuksia tuulipuistoalueella virtaaviin puroihin, kun pintavalunta ja kiintoaineskuormat voivat hetkellisesti kasvaa. Hankkeella ei arvioida olevan vaikutusta Vaaranrinnanpuroon, jossa kasvaa uhanalaista purolaakasammalta. Tämän erityisesti suojeltavan ja uhanalaisen lajin lähimmät esiintymät sijaitsevat noin 300 metrin etäisyydellä rakennettavilta alueilta. Hankealueelle sijoittuu luontoselvitysten mukaan 35 lähdettä. Lähimmillään lähteitä sijoittuu noin 100 metrin etäisyydelle tuulivoimalasta tai huoltotiestä. Hankkeen ei arvioida aiheuttavan haittaa alueen lähteille. Hankkeen ei myöskään arvioida muuttavan alueen vesitaloutta tai veden laatua. Tuulivoimaloiden ja sähköaseman muuntajissa olevasta öljystä aiheutuu öljyvuotoriski, joka on kuitenkin hyvin vähäinen eikä se aiheuta maaperän pilaantumisriskiä. Tuulipuiston toiminnan aikana ei synny maaperään, pinta- tai pohjavesiin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Vaihtoehdoilla ei ole merkittäviä eroja keskenään. Ilmasto ja ilmanlaatu Tuulivoimalla tuotettu sähkö ei aiheuta kasvihuone- tai muita savukaasupäästöjä tai pienhiukkaspäästöjä. Hankkeella on positiivisia vaikutuksia ilmastoon ja ilmanlaatuun, koska tuulisähkön tuotannolla vältetään muusta energiantuotannosta syntyviä päästöjä. Tuulipuiston rakentamiseen tai toimintaan liittyvät ilmanpäästöt eivät aiheuta merkittäviä vaikutuksia alueen ilmanlaatuun. Tuulipuiston toteutusvaihtoehtojen VE1 ja VE2 välillä ei ole merkittävää eroa. Turvallisuus Tuulivoimaloiden pystytystöissä ja tuulipuiston rakentamiseen liittyvissä muissa rakennustöissä noudatetaan rakentamis- ja työsuojelumääräyksiä, joilla ehkäistään onnetto-

17 Lumivaaran tuulivoimahanke 15 muuksien syntymistä. Tuulivoimaloiden rikkoutumistapaukset ovat erittäin epätodennäköisiä. Näin riski sille, että tuulivoimaloista irtoaa ja putoaa osia niiden rikkoutuessa, on epätodennäköinen ja voidaan arvioida, ettei tästä aiheutuva vaara ole merkittävä. Tuulivoimalan rakenteista irtoava jää voi aiheuttaa loukkaantumisriskin lähellä liikkuville ihmisille. Talviaikaisesta lapoihin kertyvän jään irtoamisen muodostamasta riskistä voi aiheutua talviaikana rajoitteita virkistyskäytölle voimaloiden välittömässä läheisyydessä. Rajoitteista ilmoitetaan esimerkiksi varoituskyltein. Näin ollen voidaan arvioida, etteivät tuulivoimaloiden talviaikaisesta toiminnasta aiheutuvat haitat ole merkittäviä aluetta käyttäville. Muina vuodenaikoina aluetta voidaan käyttää normaalisti virkistystoimintaan. Voimajohdon rakentamis- tai käyttövaihe ei aiheuta normaalista poikkeavia vaikutuksia turvallisuuteen, kun tarvittavia varotoimia (työmenetelmät, varoituskyltit pylväissä) käytetään. Ihmisten elinolot, viihtyvyys ja alueen virkistyskäyttö Tuulipuiston vaikutukset elinoloihin ja viihtyisyyteen ovat kokonaisuudessaan vähäiset. Elinoloja ja viihtyisyyttä heikentävät lähialueen asukkaisiin lähinnä maisemalliset vaikutukset sekä lentoestevalojen vaikutukset pimeänä aikana. Hanke ei estä alueen virkistyskäytön (mm. sienestys, marjastus ja metsästys) jatkumista. Hanke ei rajoita myöskään metsästystä. Metsästysmatkailuun kohdistuvat vaikutukset ovat paikallisia hankealueelle ja sen välittömään läheisyyteen ja yksilöllisiin metsästyskokemukseen liittyviä. Voimajohdon rakentamisesta ei aiheudu merkittävää haittaa elinoloihin, viihtyisyyteen tai virkistyskäyttöön. Yhteisvaikutukset muiden tiedossa olevien tuulivoimahankkeiden kanssa Maisemavaikutusten osalta yhteisvaikutusten arvioinnissa on huomioitu :n Lumivaaran tuulipuistohankkeen lisäksi Prokon Wind Energy Finland Oy:n (PROKON) Lumivaaran tuulipuistohanke, :n Iso Tuomivaaran sekä Metsähallitus Laatumaan Kivivaara-Peuravaaran tuulipuistohankkeet. Erillisten tuulipuistojen rakentaminen muuttaa yleisesti seudun luonnetta teknisempään ja rakennetumpaan suuntaan, kuin jos alueelle toteutettaisiin vain yksittäinen tuulipuisto. Maisemassa tuulipuistoja näkyy useissa ilmansuunnissa ja voimaloilta vapaita näkemäsektoreita jää maisemaan entistä vähemmän. Yhteisvaikutusten myötä maisemavaikutusten luonne muuttuu merkittävämmäksi kuin yksittäisen hankkeen kohdalla. Melu-, varjon vilkunta ja linnustovaikutusten osalta yhteisvaikutusten arvioinnissa on huomioitu :n Lumivaaran tuulipuistohankkeen lisäksi PROKONin Lumivaaran tuulipuistohanke. Melun yhteisvaikutukset ovat merkittävämmät verrattuna pelkän Otsotuulen hankkeen vaikutuksiin. Melumallinnuksen mukaan hankkeiden yhteisvaikutuksena aiheutuva melu ylittää Ympäristöministeriön suunnitteluohjearvon hankealuetta lähimmissä asuinkohteissa. Lisäksi on mahdollista, että pienitaajuinen melu ylittää ohjearvon lähimmässä asuinkohteessa. Hankkeiden yhteisvaikutuksena voi syntyä enintään vähäistä varjon vilkuntavaikutusta lähialueen asutuskohteisiin.

18 Lumivaaran tuulivoimahanke 16 Linnuston osalta merkittävimpien yhteisvaikutusten arvioidaan kohdistuvan alueen pesimälinnustoon, erityisesti vanhan metsän lajistoon. Vaikutukset kohdistuvat laajemmalle alueelle. Vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuus Hankkeen tuulipuiston ja sähkönsiirron toteuttamisvaihtoehdot ovat tehtyjen arviointien perusteella toteuttamiskelpoisia, jos arviointiselostuksessa esitetyt haitallisten vaikutusten ehkäisemis- ja lieventämiskeinot huomioidaan hankkeen jatkosuunnitteluvaiheissa.

19 Lumivaaran tuulivoimahanke 17 1 JOHDANTO (jäljempänä hankevastaava), joka on UPM-Kymmene Oyj:n ja Element Powerin yhteisyritys, suunnittelee tuulivoimahanketta Lumivaaraan, joka sijaitsee Hyrynsalmen kunnassa, Kainuussa. Alue sijaitsee noin 10 kilometrin etäisyydellä Hyrynsalmen keskustasta (kuva 1-1). Tuulipuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista (20 kv), tuulipuiston sähköasemasta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Hankealue on kooltaan noin 457 hehtaaria ja se on kokonaan UPM-Kymmene Oyj:n (UPM) omistamilla maa-alueilla. Lisäksi hanke käsittää sähköverkkoon liittymistä varten tarvittavan voimajohdon (110 kv). Tuulipuisto käsittäisi tämän hetkisten suunnitelmien mukaan vaihtoehtoisesti joko kahdeksan tai kuusi yksikköteholtaan on 2 5 MW tuulivoimalaa ja tuulipuiston kokonaisteho olisi enintään noin 40 MW. YVAssa tarkasteltavat vaihtoehdot ovat: VE1: 8 x 2 5 MW VE2: 6 x 2 5 MW Tuulivoimaloiden yhdistämiselle sähköverkkoon on kaksi vaihtoehtoa, jotka tulevat tarkentumaan hankesuunnittelun edetessä. Voimajohdon reittivaihtoehdossa 1 tuulipuisto liitetään sähköverkkoon Seitenoikean sähköasemalla, joka sijaitsee noin 12 kilometriä tuulipuistosta kaakkoon. Liityntä tehdään hyödyntäen mahdollisuuksien mukaan olemassa olevaa 110 kv:n johtokäytävää ja pylväitä. Lisäksi rakennetaan uutta voimajohtoa noin kolme kilometriä tuulipuistoalueelta Seitenoikea Puolanka-voimajohdolle Lumisuolle asti. Uusi johto kulkee UPM:n omistamalla maalla. Voimajohdon reittivaihtoehto 2 on liityntä suoraan 110 kv:n Seitenoikea Puolanka-voimajohtoon Lumisuolla. Voimajohdon reittivaihtoehdossa 2 liityntäpiste sijaitsee Lumisuolla noin kolmen kilometrin päässä hankealueesta ja uusi johto kulkee UPM:n omistamalla maalla. YVA-lain (468/1994) 4 :n mukaan hankkeissa, joista voi aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, tulee laatia ympäristövaikutusten arviointi (YVA) ennen lupien hakemista ja hankkeen toteutuspäätöstä. YVA-asetuksen (713/2006, muutos 359/2011) mukaan tuulivoimahankkeisiin sovelletaan YVA-menettelyä, kun yksittäisten laitosten lukumäärä on vähintään kymmenen kappaletta tai kokonaisteho vähintään 30 MW. YVAlain 4 :n 2 momentin mukaan arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Harkittaessa vaikutusten merkittävyyttä yksittäistapauksessa YVAasetuksen 7 :n mukaisesti on tarkasteltava erityisesti hankkeen ominaisuuksia (muun muassa hankkeen kokoa ja hankkeen yhteisvaikutuksia muiden hankkeiden kanssa), sijaintia (muun muassa nykyistä maankäyttöä) sekä vaikutusten luonnetta (muun muassa vaikutusten kohteena olevan väestön määrää, vaikutuksen suuruutta, kestoa, toistuvuutta ja palautuvuutta). Kainuun ELY-keskus on antanut päätöksen (Dnro KAIELY/8/07.04/2013), jonka mukaan yhteisvaikutusten vuoksi Lumivaaran hankkeeseen sovelletaan YVA-menettelyä. Hankevastaava käynnisti YVA-lain mukaisen YVA-menettelyn lokakuussa 2013, jolloin hankevastaava jätti Kainuun ELY-keskukselle Lumivaaran tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelman. Ohjelmassa esiteltiin kyseessä oleva hanke toteutusvaihtoehtoineen, sekä suunnitelma siitä, mitä ympäristövaikutuksia tämän YVAmenettelyn yhteydessä selvitetään sekä miten ja millä tarkastelualueilla selvitykset tehdään. YVA-ohjelmassa esitettiin myös arviointimenettelyn kulku ja aikataulu, hankkeen

20 Lumivaaran tuulivoimahanke 18 taustat, suunnitelma osallistumisen järjestämisestä ja hankkeesta tiedottamisesta, ympäristön nykytila sekä hankkeen edellyttämät luvat ja suunnitelmat. Tässä ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa esitetään hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin tulokset sekä suunnitelma hankkeen haittojen lieventämiseksi ja ehkäisemiseksi sekä hankkeen vaikutusten seurannan järjestämiseksi. YVA-selostuksessa esitetään myös hankkeen suhde luonnonvarojen käyttöä ja ympäristönsuojelua koskeviin suunnitelmiin ja ohjelmiin. Lausunnot ja mielipiteet tästä arviointiselostuksesta voi osoittaa yhteysviranomaisena toimivalle Kainuun ELY-keskukselle. Samanaikaisesti YVAmenettelyn kanssa on käynnistynyt osayleiskaavan laadinta tuulipuistoalueelle. Kuva 1-1. Suunnitellun Lumivaaran tuulivoimahankkeen sijainti. Hankealueen rajaus on esitetty mustalla katkoviivalla.

21 2 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN Lumivaaran tuulivoimahanke Arviointimenettelyn sisältö ja tavoitteet Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevan lain (468/1994) tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa. Tavoitteena on myös lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. YVA-menettelyllä pyritään ehkäisemään tai lieventämään haitallisten ympäristövaikutusten syntymistä sekä sovittamaan yhteen eri näkökulmia ja tavoitteita. Laki edellyttää, että hankkeen ympäristövaikutukset on selvitettävä lain mukaisessa arviointimenettelyssä ennen kuin ryhdytään ympäristövaikutusten kannalta olennaisiin toimiin. Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen tai tehdä muuta siihen rinnastettavaa päätöstä ennen arvioinnin päättymistä. Ympäristövaikutusten arviointimenettely ei ole päätöksenteko- tai lupamenettely, joten arvioinnin aikana ei tehdä päätöstä tuulivoimahankkeen toteuttamisesta. YVA-menettelyyn sisältyy ohjelma- ja selostusvaihe (kuva 2-1). Ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA-ohjelma) on suunnitelma ympäristövaikutusten arviointimenettelyn järjestämisestä ja siinä tarvittavista selvityksistä. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (YVA-selostus) esitetään hankkeen ominaisuudet, sekä tekniset ratkaisut ja arviointimenettelyn tuloksena muodostettu yhtenäinen arvio hankkeen ympäristövaikutuksista. Kuva 2-1. YVA-menettelyn vaiheet.

22 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN Lumivaaran tuulivoimahanke 20 Arviointiohjelma Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ensimmäisessä vaiheessa laaditaan YVAohjelma, jossa esitetään kyseessä oleva hanke toteutusvaihtoehtoineen sekä suunnitelma siitä, mitä ympäristövaikutuksia YVA-menettelyn yhteydessä selvitetään, ja miten ja millä tarkastelualueilla selvitykset tehdään. YVA-ohjelmassa esitetään myös arviointimenettelyn kulku ja aikataulu, hankkeen taustat, suunnitelma osallistumisen järjestämisestä ja hankkeesta tiedottamisesta, ympäristön nykytila sekä hankkeen edellyttämät luvat ja suunnitelmat. YVA-menettely käynnistyy virallisesti, kun YVA-ohjelma jätetään yhteysviranomaiselle, joka tässä hankkeessa on Kainuun ELY-keskus. Yhteysviranomainen kuuluttaa muun muassa paikallisissa sanomalehdissä arviointiohjelman asettamisesta nähtäville alueen kuntiin vähintään kuukauden ajaksi. Nähtävilläoloaikana kansalaiset voivat esittää YVAohjelmasta mielipiteitään yhteysviranomaiselle. Yhteysviranomainen myös pyytää lausuntoja ohjelmasta viranomaisilta. Yhteysviranomainen kokoaa ohjelmasta annetut mielipiteet ja lausunnot ja antaa niiden perusteella oman lausuntonsa hankevastaavalle. Arviointiselostus Varsinainen ympäristövaikutusten arviointityö tehdään arviointiohjelman ja siitä saadun yhteysviranomaisen lausunnon sekä muiden lausuntojen ja mielipiteiden perusteella. Arviointityön tulokset esitetään ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. YVAselostuksessa esitetään muun muassa: arvioitavat vaihtoehdot hankkeen kuvaus ja tekniset tiedot ympäristön nykytilan kuvaus vaihtoehtojen ympäristövaikutukset ja niiden merkittävyys arvioitujen vaihtoehtojen vertailu haitallisten vaikutusten ehkäisy- ja lieventämiskeinot ehdotus ympäristövaikutusten seurantaohjelmaksi kuvaus vuorovaikutuksen ja osallistumisen järjestämisestä YVA-menettelyn aikana selvitys hankkeen suhteesta oleellisiin suunnitelmiin ja ohjelmiin kuvaus yhteysviranomaisen lausunnon huomioimisesta arviointiselostuksen laadinnassa. Yhteysviranomainen kuuluttaa valmistuneesta arviointiselostuksesta samalla tavoin kuin arviointiohjelmasta. Arviointiselostus on nähtävillä 1 2 kuukauden ajan, jolloin viranomaisilta pyydetään lausunnot ja asukkailla sekä muilla intressiryhmillä on mahdollisuus esittää mielipiteensä yhteysviranomaiselle. Yhteysviranomainen kokoaa selostuksesta annetut lausunnot ja mielipiteet ja antaa niiden perusteella oman lausuntonsa viimeistään kahden kuukauden kuluttua nähtävilläolon päättymisestä. Yhteysviranomaisen antama lausunto päättää YVA-menettelyn. Lupaviranomaiset käyttävät arviointiselostusta ja yhteysviranomaisen siitä antamaa lausuntoa oman päätöksentekonsa perusaineistona. 2.2 Arviointimenettelyn osapuolet Arviointimenettelyn toteuttamisesta vastaa hankevastaava, joka tässä hankkeessa on Otsotuuli Oy, joka on UPM-Kymmene Oyj:n ja Element Powerin yhteisyritys. YVA-

23 Lumivaaran tuulivoimahanke 21 ohjelman ja -selostuksen laatii joko hankevastaava tai hankevastaavan toimeksiannosta YVA-konsultti, joka tässä hankkeessa on Pöyry. Yhteysviranomaisella on keskeinen lakisääteinen rooli YVA-menettelyssä. Yhteysviranomainen muun muassa ohjaa YVAmenettelyä määrittelemällä mitä asioita YVA-selostuksessa tulee tarkastella. Tärkeässä osassa YVA-menettelyssä ovat myös sekä kansalaiset että muut viranomaiset, jotka vaikuttavat YVA-menettelyn kulkuun muun muassa antamalla lausuntoja ja mielipiteitä. Tämän hankkeen YVA-menettelyyn osallistuvia tahoja on havainnollistettu kuvassa 2-2. Kuva 2-2. YVA-menettelyyn osallistuvat tahot. 2.3 YVA-menettelyn yhteensovittaminen kaavoituksen kanssa Hankkeen toteuttaminen edellyttää tuulivoimahankkeen rakentamisen mahdollistavan osayleiskaavan laatimista. YVA-lain 5 :n mukaan yhteysviranomaisen, kaavaa laativan kunnan ja hankevastaavan on oltava riittävässä yhteistyössä hankkeen arviointimenettelyn ja kaavoituksen yhteensovittamiseksi. Tässä hankkeessa osayleiskaavoituksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville yhtä aikaa YVA-ohjelman kanssa ja niitä koskevat yleisötilaisuudet järjestettiin samanaikaisesti. YVA-menettelyn yhteydessä on myös laadittu kaavoitusta varten tarvittavat selvitykset ja vaikutusten arvioinnit. Laadittuja selvityksiä ja arvioinnin tuloksia hyödynnetään osayleiskaavoituksessa, jossa ratkaistaan hankkeen toteuttaminen. Kaavassa määritellään mm. voimaloille sallittavat sijoituspaikat, enimmäismäärät ja -korkeudet. Kaavoituksen yhteydessä voidaan tarvittaessa laatia täydentäviä selvityksiä ja vaikutusarviointeja. Kaavassa voidaan antaa myös määräyksiä haitallisten vaikutusten lieventämiseksi.

24 Lumivaaran tuulivoimahanke YVA-menettelyn ja kaavoituksen aikataulu Lumivaaran tuulivoimahankkeen YVA-menettely on tarkoitus saattaa päätökseen syksyllä Kaavaluonnos ja siihen liittyvä valmisteluaineisto asetetaan mielipiteen kuulemista varten nähtäville kesällä Kaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot. Tämän jälkeen laaditaan osayleiskaavaehdotus, joka asetetaan nähtäville loppuvuodesta 2014 ja josta pyydetään viranomaisten lausunnot. Tavoitteena on, että osayleiskaava saatetaan kunnan hyväksymiskäsittelyyn keväällä Kuvassa 2-3 on esitetty YVA-menettelyn ja kaavoituksen alustava aikataulu. Kuva 2-3. YVA-menettelyn ja kaavoituksen alustava aikataulu. 2.5 Tiedottaminen ja osallistuminen YVA-menettely on avoin prosessi, johon asukkailla ja muilla intressiryhmillä on mahdollisuus osallistua. Asukkaat ja muut hankkeesta kiinnostuneet voivat osallistua menettelyyn esittämällä näkemyksensä yhteysviranomaisena toimivalle Kainuun ELYkeskukselle sekä hankevastaavalle tai YVA-konsultille. Saadut mielipiteet ja näkemykset pyritään huomioimaan ja hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan hankkeen suunnittelussa prosessin edetessä. Tässä hankkeessa asukkaiden ja muiden sidosryhmien näkemyksiä on kartoitettu mahdollisimman laajasti. YVA-menettelyn aikana on järjestetty useita erilaisia vuorovaikutustilaisuuksia.

25 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN Lumivaaran tuulivoimahanke 23 Asukaskysely ja haastattelut YVA-menettelyn yhteydessä osana sosiaalisten vaikutusten arviointia toteutettiin helmi maaliskuussa 2014 asukaskysely, jonka tarkoituksena oli selvittää Lumivaaran tuulivoimahankkeen lähivaikutusalueen (10 kilometrin säteellä tuulipuistoalueesta) asukkaiden ja loma-asukkaiden suhtautumista hankkeeseen. Asukaskysely toteutettiin postikyselynä tuulipuiston lähivaikutusalueella (10 kilometrin säteellä lähimmistä tuulivoimaloista) niille vakinaisille talouksille ja vapaa-ajan asukkaille, joiden osoitetiedot saatiin Väestörekisterikeskukselta. Asukaskyselyn avulla hankevastaava sai tietoa eri asukasryhmien yleisestä suhtautumisesta ja mahdollisista huolenaiheista hankkeeseen liittyen. Asukaskyselyn yhteydessä asukkaille jaettiin lisäksi tietoa hankkeesta ja sen mahdollisista vaikutuksista heidän elinympäristöönsä. Asukaskyselyn lisäksi tietoja tarkennettiin erityisesti metsästystoimintaan ja metsästysmatkailuun liittyen Lumivaaran ja sen lähialueella. Haastateltavia tahoja olivat Lietekylän Metsästysseura ry, Ukkohallan Matkailupalvelut Oy sekä Kainuun Etu. Haastattelut suoritettiin puhelimitse maaliskuussa Haastattelujen kautta saadut näkemykset on huomioitu sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa. Seurantaryhmä YVA-menettelyä seuraamaan ja ohjaamaan koottiin eri intressiryhmistä koostuva seurantaryhmä. Seurantaryhmän tarkoituksena on ollut jakaa tietoa hankkeesta ja sen ympäristövaikutuksista eri osapuolille, saada tietoa ja näkemyksiä eri näkökulmista, varmistaa, että ympäristövaikutusten arvioinnissa käytettävät tiedot ovat ajantasaisia ja mahdollisimman kattavia sekä edistää vuoropuhelua eri osapuolten välillä. Seurantaryhmä on seurannut hankkeen YVA-menettelyn etenemistä ja antanut kommenttinsa menettelyn aikana valmistuneista selvityksistä sekä YVA-ohjelmasta ja -selostuksesta. Seurantaryhmä pyrittiin kokoamaan sellaisista tahoista, joiden toimintaan tai etuihin kyseinen hanke saattaa vaikuttaa. Seurantaryhmän kokoonpanoa on täydennetty yhteysviranomaisen ja Hyrynsalmen kunnalta saatujen kommenttien perusteella. Seurantaryhmään kutsuttiin Hyrynsalmen, Ristijärven, Puolangan ja Suomussalmen kunnan, Kuhmon kaupungin, Kainuun liiton, Fingrid Oyj:n, Loiste Oy:n, Kainuun museon, Maataloustuottajain (MTK) Hyrynsalmen, Kainuun luonnonsuojelupiiri / Paltamon Luonto ry:n, Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ry:n, Hyrynsalmen kirkonkylän kyläyhdistys ry:n, Ristijärven Metsästysseura ry:n, Lietekylän metsästysseura ry:n, Riistakeskus Kainuun, Matkailuyhdistys Ukkohalla ry:n, Ukkohallan matkailukeskuksen sekä Kainuun ELY-keskuksen edustajat. Seurantaryhmän kokoonpanoa täydennettiin kutsumalla toiseen kokoukseen Hyrynsalmen Yrittäjät ry:n edustaja. Lisäksi seurantaryhmän työskentelyyn osallistuvat :n (hankevastaava), UPM:n (maanomistaja) ja Pöyryn (YVA-konsultti) edustajat. Seurantaryhmä kokoontui ensimmäisen kerran Kainuun ELY-keskuksessa. Kokouksessa keskusteltiin muun muassa asukaskyselyn kohdentamisesta lähiasukkaiden lisäksi myös maanomistajille, hankealueen naapureina sijaitsevien maanomistajien tasapuolisesta kohtelusta, kuljetuksiin tarvittavan tieverkon vahvistamisesta, mahdollisen Kajaani-Kuusamo välisen lentoliikenteen huomioimisesta arvioinnissa, näkyvyysalueanalyysin tarpeellisuudesta, tuulivoimapuiston vaikutuksista porotalouteen (porojen tutkapantoihin ja porotokkien ajoissa käytettäviin helikopterilentoihin), voimaloiden lapoihin muodostuvasta jäästä ja siitä muodostuvasta vaarasta, luontodirektiivissä mainittujen vanhan metsän lajien mahdollisesta esiintymisestä hankealueella sekä seurantaryhmän

26 Lumivaaran tuulivoimahanke 24 kokoonpanon täydentämisestä Hyrynsalmen yrittäjien edustajalla. Kokouksessa ja sen jälkeen saadut kommentit otettiin mahdollisimman kattavasti huomioon YVA-ohjelmaa laadittaessa sikäli, kun ne siihen liittyivät. Muutoin kommentit otettiin huomioon YVAmenettelyn toteutuksessa sekä tässä YVA-selostuksessa. Toisen kerran seurantaryhmä kokoontui käsittelemään YVA-selostuksen luonnosta ja laadittuja selvityksiä. Tässä seurantaryhmän kokouksessa keskusteltiin muun muassa havainnekuvien kuvapohjista (millä objektiivilla kuvattu), meluvyöhykkeen ulottumisesta Natura-alueelle, lentoestevalojen näkyvyydestä ja häiritsevyydestä, lähialueen tuulipuistojen yhteisvaikutuksista, teiden kunnossapidosta vaikutuksista riista- ja metsäkanalintuihin sekä muinaisjäännösinventoinnin suorittamisesta muuttuneilla voimapaikoilla ja tielinjauksilla. Seurantaryhmän kommentit on huomioitu YVA-selostuksessa. Yleisötilaisuudet ja muu tiedottaminen Ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta järjestettiin yleisölle avoin tiedotus- ja keskustelutilaisuus Hyrynsalmen kunnantalolla. Yleisötilaisuuteen osallistui yhteysviranomaisen, kunnan, hankevastaavan ja YVA-konsultin edustajien lisäksi noin 30 henkilöä. Yhteysviranomaisen koolle kutsumassa tilaisuudessa esiteltiin hanketta, hankevastaavaa, ympäristövaikutusten arviointiohjelmaa, osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa sekä kaavoitus- ja YVA-menettelyiden kulkua. Tilaisuudessa yleisöllä oli mahdollisuus esittää näkemyksiään ympäristövaikutusten arvioinnista, kaavoituksesta ja hankkeesta, sekä kysellä ja keskustella hankkeesta ja sen kaavoitus- ja YVAmenettelyistä yhteysviranomaisen (Kainuun ELY-keskus), Hyrynsalmen kunnan, hankevastaavan sekä YVA-konsultin edustajien kanssa. Yleisötilaisuudessa keskusteltiin muun muassa Lumivaaran alueen luonto- ja maisema-arvoista, meluvaikutuksista, maanomistussuhteista, sähkön hinnasta ja tuulivoiman vaikutuksesta sähkön hintaan, aluetalous-, työllisyys- ja matkailuvaikutuksista, voimaloiden lapoihin muodostuvasta jäästä ja siitä muodostuvasta vaarasta, alueen yksityisteiden käytöstä sekä hankkeen vaikutuksista metsästykseen. Toinen tiedotus- ja keskustelutilaisuus yleisölle järjestetään ympäristövaikutusten arviointiselostuksen valmistumisen jälkeen. Tilaisuudessa esitellään ympäristövaikutusten arvioinnin tuloksia. Yleisöllä on mahdollisuus esittää näkemyksiään tehdystä ympäristövaikutusten arviointityöstä ja sen riittävyydestä. Hankkeesta ja sen ympäristövaikutusten arvioinnista tiedotetaan myös yleisen tiedon-välityksen yhteydessä, kuten lehdistötiedotteiden, lehtiartikkelien ja hankevastaavan omien internet-sivujen ( välityksellä. Hankevastaava järjesti lisäksi hankkeesta avoimen tiedotustilaisuuden Hyrynsalmen kunnantalolla. Arviointiohjelman nähtävillä olo YVA-menettely käynnistyi, kun hankevastaava jätti YVA-ohjelman yhteysviranomaiselle eli Kainuun ELY-keskukselle lokakuussa Kainuun ELY-keskus kuulutti marraskuussa 2013 arviointiohjelman nähtävilläolosta sanomalehdissä Kainuun Sanomat ja Ylä-Kainuu. YVA-ohjelma oli nähtävillä välisen ajan Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa sekä Hyrynsalmen ja Ristijärven kunnanvirastoissa. Lisäksi arviointiohjelma oli nähtävillä Kainuun ELY-keskuksen internet-sivuilla.

27 Lumivaaran tuulivoimahanke Arviointiohjelmasta saadut lausunnot ja mielipiteet Yhteysviranomainen pyysi lausunnot arviointiohjelmasta seuraavilta tahoilta: Hyrynsalmen ja Ristijärven kunnat, Kainuun liitto, Kainuun Museo, Fingrid Oyj, E.ON Kainuun Sähköverkko Oy, Finavia, Ilmatieteen laitos, Puolustusvoimien Pääesikunta, Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / Liikenne ja infrastruktuuri vastuualue, Suomen riistakeskus / Kainuu, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto / Peruspalvelut, oikeusturva, luvat; Metsäkeskus Kainuu / Julkiset palvelut, Metsähallitus / Luontopalvelut, Hallan paliskunta, MTK-Hyrynsalmi, Kainuun luonnonsuojelupiiri ry, Ylä-Kainuun Luonto ry., Kainuun lintutieteellinen yhdistys ry., Hyrynsalmen - Ristijärven riistanhoitoyhdistys, Ristijärven Metsästysseura ry, Lietekylän metsästysseura ry ja Hyrynsalmen kirkonkylän kyläyhdistys ry. Näiden lisäksi muilla tahoilla ja muun muassa lähialueen asukkailla on ollut mahdollisuus esittää mielipiteensä hankkeesta. Yhteysviranomaiselle toimitettiin yhteensä 13 lausuntoa ja kuusi mielipidettä. Lausunnoissa ja mielipiteissä on tuotu esiin arviointiin liittyviä täydennystarpeita. Näistä keskeisimmät sisältyvät myös yhteysviranomaisen lausuntoon arviointiohjelmasta. 2.7 Yhteysviranomaisen lausunto YVA-ohjelmasta ja sen huomioon ottaminen YVAselostuksessa ELY-keskus antoi lausuntonsa hankkeen YVA-ohjelmasta Taulukossa 2-1 on esitetty ne asiat, joihin yhteysviranomaisen lausunnon mukaan tuli kiinnittää huomiota ympäristövaikutusten arviointiselvitysten tekemisessä ja arviointiselostuksen laadinnassa. Taulukon oikean puoleisessa sarakkeessa on esitetty se, miten yhteysviranomaisen lausunto on otettu huomioon ympäristövaikutusten arviointityössä (lausunto saatavana > Asiointi, luvat ja ympäristövaikutusten arviointi > YVAhankkeet). Taulukko 2-1. Yhteysviranomaisen YVA-ohjelmasta antaman lausunnon johtopäätökset ja niiden huomioon ottaminen arviointityössä ja YVA-selostuksessa. Yhteysviranomaisen lausunto Käsittely YVA-selostuksessa Lumivaaran tuulivoimahankkeen arviointiohjelmassa on esitetty ohjelman sisältö YVA-asetuksen 9 :n edellyttämällä tavalla. Hankekuvaus Hankealue rajautuu Ristijärven kunnanrajaan ja on odotettavissa, että hankkeen vaikutuksia tulee kohdentumaan myös Ristijärven kunnan puolelle, mikä tulee riittävän näkyvästi ottaa huomioon myös hankealuetta esittävissä kartoissa. Tietoja huoltoteiden, maakaapeleiden ja sähköaseman sijainnista sekä valittavista teknisistä ratkaisuista on tarkennettava arviointiselostuksen yhteydessä. Ristijärven kunnan puoli on otettu huomioon hankealuetta esittävissä kartoissa. Esimerkiksi maisemavaikutuksia on arvioitu 35 kilometrin säteellä tuulipuistosta. Tiedot huoltoteiden, maakaapeleiden ja sähköaseman sijainnista sekä valittavista teknisistä ratkaisuista on kuvattu luvussa 3.8. Hankekokonaisuuden kuvauksen tulee olla arviointiselostuksessa niin tarkka, että ympäristövaikutukset voidaan ilman merkittäviä epävarmuustekijöitä arvioida. Ympäristön nykytilan kuvaus Hankekokonaisuus on pyritty kuvaamaan mahdollisimman kattavasti ja selkeästi arviointiselostuksessa. Arviointeihin liittyvät epävarmuudet on esitetty vaikutusarvioinneittain.

28 Lumivaaran tuulivoimahanke 26 Yhteysviranomaisen lausunto YVA-selostukseen tulee sisällyttää tiedot asukasmääristä hankealueen välittömässä vaikutuspiirissä. Ympäristövaikutuksia arvioitaessa on huomioitava myös valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. YVA-vaiheessa nämä tavoitteet tulee tunnistaa ja arvioida, millä tavalla hankkeen toteuttaminen ja eri vaihtoehdot edistävät valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Kainuun voimassa olevassa maakuntaohjelmassa sekä Kainuun ilmastostrategiassa on esitetty tavoitteita uusiutuvan paikallisen energian tuotannolle. Maakunnallisista ohjelmista yhteysviranomainen tuo lisäksi esille Kainuun ympäristöohjelman 2020, joka sisältää ympäristöä koskevia tavoitteita ja toimenpiteitä. YVA-selostuksessa tulee huomioida, että Kainuun liiton laatima Kainuun maakuntakaavan tuulivoimaselvityksen täydennys on valmistunut loppuvuonna Käsittely YVA-selostuksessa YVA-selostuksessa on huomioitu asukasmäärät välittömien maankäyttövaikutusten tarkastelualueella. Välittömänä vaikutusalueena pidetään yleensä aluetta, jolle melu- ja välkevaikutukset ulottuvat. Lumivaaran hankealueen välittömällä vaikutusalueella ei sijaitse asutusta. YVA-selostukseen on liitetty arvio siitä miten valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet toteutuvat hankkeessa (luku ja liite 1). YVA-selostuksessa on huomioitu Kainuun maakunta-ohjelman sekä Kainuun ilmastostrategian tavoitteet uusiutuvan energian tuotannolle. Lisäksi on huomioitu Kainuun maakuntakaavan tuulivoimaselvityksen 2013 valmistunut täydennys sekä Kainuun ympäristöohjelma Koska YVA-ohjelmassa on mainittu Emäjoen vesistön rantayleiskaava voimassa olevana kaavana, on syytä tässä yhteydessä mainita myös vireillä oleva kaavamuutos kyseiselle Emäjoen vesistön kaava-alueelle (Emäjoen vesistön rantayleiskaavan muutos ja laajennus). YVA-selostuksessa on huomioitu Emäjoen vireillä oleva kaavamuutos. Kainuun ELY-keskus tarkentaa, että Kainuun maakunnallisella maisemaselvityksellä tarkoitetaan sekä valtakunnallisesti että maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointia. Inventointi on saatu valmiiksi. Inventointi on otettu huomioon maisemavaikutusten arvioinnissa. YVA-ohjelmassa esitetyn kuvan 4-7 mittakaavaa osoittava jana lienee virheellinen. Mittakaava on korjattu (Kuva 4-3). Vaihtoehdot ja niiden vertailu Pohjois-Suomen aluehallintoviraston lausunnossa on esitetty, että tarkastelussa tulee esittää havainnollisesti, miten teholtaan erisuuruiset tuulivoimalat (2-5 MW) eroavat toisistaan vaikutusten, esimerkiksi aiheuttamansa melun, suhteen. YVA-selostusvaiheessa tätä tulee selventää aluehallintoviraston esittämällä tavalla. YVA-selostuksessa selvennetään miten erisuuruisten voimaloiden vaikutukset poikkeavat toisistaan mm. melun osalta. Melun mallinnus on laadittu kahdella eri tuulivoimalan lähtöäänitehotasolla vaihtoehdossa VE1. Mallinnusten tulokset on esitetty luvussa 4.5. Liittyminen muihin hankkeisiin

29 Yhteysviranomaisen lausunto Yhteisvaikutusten arvioinnin kannalta tärkein lähikuntien tuulivoimahankkeista on hankealueeseen rajautuva PROKON Wind Energy Finland Oy:n Lumivaaran tuulivoimahanke. Lisäksi maisemavaikutusten arvioinnin kannalta merkittäviä hankkeita ovat kaikki 35 km:n säteellä vaarajaksolle sijoittuvat hankkeet. Hankkeen edellyttämät kaavat, luvat ja päätökset Kohdassa 6.4 Rakennus- ja lentoestelupa viitataan rakennuslupaan ja todetaan, että lupaa myönnettäessä suunnitelman on oltava vahvistetun asemakaavan ja rakennusmääräysten mukainen. Huomautettakoon, että tämän hankkeen yhteydessä laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 77 a :n mukainen oikeusvaikutteinen yleiskaava, jossa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämistä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Näin ollen hankkeen maankäytölliset edellytykset ratkaistaan tuulivoimayleiskaavalla ja viittaus vahvistettuun asemakaavan on tarpeeton. Silti tulee huomioida, että asemakaavan laatiminen ei ole poissuljettu vaihtoehto, jos vaikutuksia arvioitaessa tai kaavaprosessiin edetessä näin osoittautuu. Mikäli YVA-selostuksen laatimisvaiheessa käy ilmi, että hankkeesta todennäköisesti aiheutuu vaikutuksia, jotka merkittävästi heikentävät viereisen Natura alueen suojeluperusteita, hanke edellyttää myös luonnonsuojelulain 65 :n mukaista arviointimenettelyä. Tämä menettely voidaan sisällyttää osaksi YVA-menettelyä. Tämä mahdollinen Natura-arviointimenettelyn tarve tulee myös mainita luvussa 9. Suunnittelu- ja toteuttamisaikataulu Hankkeen aikataulussa on otettava huomioon se, että yhteysviranomaisen YVA-selostuksesta antaman lausunnon tulee olla käytettävissä jo yleiskaavan valmisteluvaiheessa. Jotta saadaan tarkempi selvitys tuulivoimayleiskaavan ja YVA-menettelyn päävaiheista ja keskinäisestä suhteesta, YVA-selostuksessa on kuvattava miten nämä prosessit kytkeytyvät toisiinsa. Luontoselvitykset on pääosin jo tehty ennen arviointiohjelman laatimista ja nähtävillä oloa. YVAmenettelyn aikataulussa täydentäville luontoselvityksille ei ole varattu enää tilaa. Niihin on kuitenkin varauduttava. Vaikutusalueen rajaus YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN Lumivaaran tuulivoimahanke 27 Käsittely YVA-selostuksessa Otsotuulen ja PROKONin hankkeiden lisäksi 35 kilometrin säteelle sijoittuvat neljä muuta tuulipuistohanketta (Iso Tuomivaara, Kivivaara-Peuravaara, Saukkovaara, Mustakumpu). Yhteisvaikutuksia PROKONin hankkeen kanssa on tutkittu tarkemmalla tasolla (mm. näkemäalueanalyysia hyödyntämällä). Muiden hankkeiden osalta yhteisvaikutuksia on tutkittu yleispiirteisesti, sen aineiston perusteella, mitä kustakin hankkeesta on ollut saatavilla. Luvussa 9 on kuvattu hankkeen edellyttämät kaavat, luvat ja päätökset yleisellä tasolla. Natura tarvearvio on esitetty luvussa Tarvearvion mukaan luonnonsuojelulain 65 :n mukaista Natura-arviointia ei katsota tarpeelliseksi. Kaavan valmisteluaikataulu on laadittu siten, että YVA-selostuksesta saatava luonnos on käytettävissä yleiskaavan valmisteluvaiheessa. YVA-selostuksen luvuissa 2.3 ja 2.4 on esitetty menettelyiden yhteensovittaminen ja aikataulut. Tuulipuistoalueelta vuonna 2012 laadittu luontoselvitys kattaa koko selvitysalueen. Voimaloiden sijoitussuunnittelussa on huomioitu jo esiselvitysvaiheessa luonnonympäristöstä tiedossa olleet asiat.

30 Lumivaaran tuulivoimahanke 28 Yhteysviranomaisen lausunto Ohjelman mukaan tarkastelu- ja vaikutusalueiden laajuudet on määriteltävä uudestaan, mikäli käy ilmi, että jollakin ympäristövaikutuksella on ennalta arvioitua laajempi vaikutusalue. Koska hankealue sijaitsee korkealla vaara-alueella, on erityisesti maisemavaikutusten arviointiin varauduttava laajalla alueella. Yhdyskuntarakenne, maankäyttö ja elinkeinot Paikallisia asukkaita askarruttaa mm. kysymys hankkeen vaikutuksesta lähialueen maankäyttöön, muun muassa tulevaisuuden rakentamismahdollisuuksiin erityisesti Lietekylän suunnalla. Vaikutukset teiden käyttöön ja teiden ylläpidosta aiheutuviin kustannuksiin herättivät myös yleisökysymyksiä. Käsittely YVA-selostuksessa Maisemavaikutukset on arvioitu 35 kilometrin säteellä. Arvioinnissa on painotettu lähialuetta (0-5 kilometriä) ja välialuetta (5-12 kilometriä). Teoreettiselta maksiminäkyvyysvyöhykkeeltä (25 35 km) on tehty yleispiirteinen katsaus. Näkemäalueanalyysit on laadittu 35 kilometrin säteelle (liite 2). Vaikutukset lähialueen maankäyttöön ja tulevaisuuden rakentamismahdollisuuksiin on arvioitu. Hanke ei estä rakentamista Lietekylässä. Tuulivoimaloiden rakentamisen ja käytön aikaiset vaikutukset teiden käyttöön ja ylläpitokustannuksiin on huomioitu. Elinkeinojen osalta on esitetty epäilyjä, että hanke vaikuttaisi kielteisesti matkailuun mm. välillisten vaikutusten kautta, ja että kuntien tähänastiset panostukset matkailun kehittämiseksi menisivät hukkaan hankkeen vuoksi. RKTL on korostanut lausunnossaan, että kutakin elinkeinoa ja luonnonkäyttömuotoa edustavien tahojen tulee voida osallistua hankkeen suunnitteluun jo prosessin alkuvaiheesta asti. Tuulivoimarakentamisen haitalliset vaikutukset poronhoitoelinkeinoon tulee minimoida mm. tuulivoimapuistojen sijaintia ja kokoa sekä yksittäisten voimaloiden sijaintia suunniteltaessa. Metsästykseen liittyvien ohjelmapalveluiden kuten metsästysmatkailun muutokset tulee selvittää. Matkailun ja hankkeen intressien yhteensovittamista on käsitelty asukaskyselyssä. Kysely on suunnattu myös loma-asukkaille. Yksittäisten voimaloiden sijaintia ja niiden mahdollisia haitallisia vaikutuksia poronhoitoelinkeinoon on käsitelty poropienryhmässä. Yleisötilaisuuden perusteella paikallisia asukkaita kiinnostavat myös hankkeen aluetaloudelliset vaikutukset ja erityisesti se, tuleeko hankkeen vaikutuksesta alueelle uusia työpaikkoja ja uusia yrityksiä. Hankkeen aluetaloudelliset vaikutukset on esitetty luvussa Yhteysviranomainen edellyttää, että YVAselostuksessa paneudutaan edellä mainittuihin kysymyksiin riittävän yksityiskohtaisesti. Lähialueen maankäyttövaikutuksia koskevassa arvioinnissa on otettava huomioon se, että vakituista asutusta ja loma-asutusta koskevat erilaiset melun raja-arvot. Johdonmukaisuuden ja luettavuuden vuoksi aluetaloutta ja elinkeinoja koskevat asiat on YVA-selostuksessa sisällytettävä saman otsikon alle. Vaikutuksia on käsitelty mm. asukaskyselyssä ja tulokset on esitetty luvussa Loma-asumista ja pysyvää asutusta koskevat melun raja-arvojen erot on huomioitu meluselvityksessä ja maankäyttöön kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa. Aluetaloutta ja elinkeinoja koskevat asiat on esitetty luvussa 4.9. Meluvaikutukset

31 Lumivaaran tuulivoimahanke 29 Yhteysviranomaisen lausunto YVA-ohjelman mukaan meluvaikutusten arviointi painottuisi asutukseen. Meluvaikutuksia arvioitaessa tulee huomioida, että valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) ja ympäristöministeriön antama tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot koskevat myös virkistysalueita ja luonnonsuojelualueita. Tässä tapauksessa viereinen, Natura verkostoon sisältyvä Peuravaaran alue on rinnastettava luonnonsuojelualueisiin. Tuulivoimaloiden melumallinnuksen ja mittaamisen ohjeistamista varten on laadittu VTT:n raportti (VTT-R ), jonka pohjalta ympäristöministeriön on tarkoitus antaa varsinainen ohjeistus tuulivoimaloiden melumallinnusten ja -mittausten toteuttamisesta. Arviointiohjelman mukaan melun leviämislaskennat tehdään ISO standardin mukaan, joka on mainitun raportin mukainen mallinnustapa kaavoitus-, YVAja rakennuslupavaiheessa. Yhteysviranomainen pitää tärkeänä, että YVA-selostuksessa arvioidaan tämän hankkeen ja viereen suunniteltujen PROKONin tuulivoimaloiden yhteiset meluvaikutukset edellä mainitulla menetelmällä. Meluvaikutustarkastelu tulee tehdä havainnollisesti kartalla, josta ilmenevät myös häiriintyvät kohteet. Tarkastelussa tulee esittää havainnollisesti, mitä vaikutusta tuulivoimaloiden teholla on meluun. Meluvaikutusten arvioinnissa tulee esittää, minkä tyyppistä melua ja ääntä tuulivoimalat tuottavat ajallisesti ja paikallisesti. Käytetty mallinnusmenetelmä ja mahdolliset epävarmuustekijät on kuvattava YVA-selostuksessa. Käsittely YVA-selostuksessa Luonnonsuojelualueille (sisältäen myös Naturaalueet) kohdistuvien meluvaikutusten arviointi on sisällytetty YVA-selostukseen. Kaikki melumallinnukset on tehty mainitulla menetelmällä. Meluvaikutukset on esitetty havainnollisesti kartoilla, joista ilmenevät myös häiriintyvät kohteet (katso Kuva 4-31, Kuva 4-32, Kuva 4-33 ja Kuva 4-70) Melun mallinnus on laadittu kahdella eri tuulivoimalan äänitehotasolla vaihtoehdossa VE1. Mallinnusten tulokset on esitetty luvussa 4.5. Melutasot vaihtelevat voimalamallien välillä eikä tuulivoimalan teholla ole suoraa vaikutusta melutasoon. Meluvaikutusten arviointi on esitetty luvussa 4.5. Melumallinnusmenetelmä ja epävarmuustekijät on kuvattu luvussa Varjo- ja välkevaikutukset Suomessa ei ole määritelty välkevaikutuksille raja-arvoja. Välkemallinnusta laadittaessa on hyvä mallinnuksessa esittää ne alueet, joissa välkevaikutusta esiintyy erilaisilla raja-arvoilla (esim. 0/8/10/15 välketuntia vuodessa). Selostuksessa tulee esittää mallinnuksessa käytettyjen voimaloiden koko ja tehokkuus. Vaikutuksissa on esitetty alueet, joissa varjon vilkunnan vaikutusta esiintyy erilaisilla raja-arvoilla (Kuva 4-37 ja Kuva 4-38). Mallinnuksissa käytettiin tuulivoimaloita, joiden napakorkeus on 150 metriä ja roottorin halkaisija 130 metriä. Voimalan teholla ei ole vaikutusta välkevaikutuksiin.

32 Yhteysviranomaisen lausunto Vilkkumisvaikutustarkastelu tulee esittää havainnollisesti kartalla, josta ilmenevät myös häiriintyvät kohteet. Lentoestevalojen vaikutuksia tulee arvioida erityisesti ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin, maisemaan ja linnustoon kohdistuvien vaikutusten kannalta. Ihmisten elinolot, ja viihtyvyys ja alueen virkistyskäyttö YVA-ohjelmassa esitetyn ohella vaikutukset luonnonrauhan kokemiseen, luonnossa liikkumiseen ja luontoharrastusmahdollisuuksiin on arvioitava mahdollisimman konkreettisella tasolla käyttäen hyväksi mm. asukaskyselyä. YVAselostuksessa tulisi myös arvioida vaikutusten merkittävyyttä. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN Lumivaaran tuulivoimahanke 30 Käsittely YVA-selostuksessa Vilkkumisvaikutuksia havainnollistavissa kartoissa on esitetty myös asuinrakennukset ja loma-asunnot (Kuva 4-37 ja Kuva 4-38). Lentoestevalojen vaikutukset maisemaan on esitetty luvussa , linnustoon luvussa ja ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin luvussa Näitä vaikutuksia on kysytty asukaskyselyssä ja käsitelty myös seurantaryhmätapaamisissa. Lisäksi tulee arvioida, miten hanke vaikuttaa esimerkiksi hirvenmetsästykseen sekä metsästysseurojen toimintaan yleisemmin. Vaikutukset hirvenmetsästykseen ja metsästysseurojen toimintaan on esitetty luvussa Myös yhteisvaikutukset viereisen PROKONin hankkeen kanssa on arvioitava. Liikennevaikutukset Seuraavat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen esittämät tarkennukset ja täydennykset tulee YVA-selostuksessa ottaa huomioon: liikennemäärien muutosta arvioitaessa huomioidaan myös tyhjänä ajo ja esitetään kuljetusten säännöllisyys huippuaikojen liikennemäärät on esitettävä erikseen kuljetusten vaikutukset erityisesti reittien varren asutuksen, koulumatkojen ja kevyen liikenteen liikenneturvallisuuteen on arvioitava tieverkon soveltuvuus hankkeen edellyttämälle liikenteelle on selvitettävä ja reittien mahdolliset ongelmakohdat on tunnistettava; tarvittaessa tarkastellaan mm. tieverkon kaarresäteiden riittävyyttä, tiestön ja siltojen kantavuutta sekä liittymien näkemien ja mitoitusten riittävyyttä rautateiden alikulkujen korkeusrajoitukset on otettava huomioon (Jokikylän silta, Hyrynsalmen länsipuolen rautatie) voimajohdon rakentamisessa maanteiden yli on huomioitava Liikenneviraston ohje Sähköjohdot ja maantiet (4/2011). Ilmailuturvallisuus, tutka- ja viestiyhteydet Yhteisvaikutukset PROKONin hankkeen kanssa on esitetty luvussa Esitettyjä tarkennuksia on käsitelty YVAselostuksessa siinä laajuudessa kuin se on ollut mahdollista tämänhetkisen suunnittelutiedon valossa. Liikennevaikutukset on esitetty luvussa 4.7.

33 Lumivaaran tuulivoimahanke 31 Yhteysviranomaisen lausunto Vaikutukset tutkajärjestelmiin, tietoliikenneyhteyksiin ja TV-lähetyksiin on arvioitava. Maisema ja kulttuuriympäristö Kainuun Museo esittää lausunnossaan, että eri suunnilta, korkeuksilta ja etäisyyksiltä tehdyt animaatiot selvittäisivät konkreettisesti, miten tuulivoimalat näkyvät esim. kaukomaisemassa. YVA-ohjelman mukaan vaikutuksia maisemaan ja kulttuuriympäristöön arvioidaan kilometrin etäisyydellä hankealueesta, ja yleisellä tasolla maisemavaikutuksia käsitellään noin 35 kilometrin säteellä. YVA-ohjelman kuvassa 4-9 on esitetty kulttuuriympäristön arvokohteiden sijainti 20 kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Yhteysviranomainen katsoo, että tarkastelussa on tarpeen ottaa huomioon myös kauempana vaaraylängöllä sijaitsevia kohteita (esimerkiksi Saukkovaara ja Pyykkölänvaara). Tässä yhteydessä on myös tärkeää tarkastella kaikkien tiedossa olevien vaarajaksolle sijoittuvien tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutuksia. Käsittely YVA-selostuksessa Vaikutukset on esitetty luvussa Hankkeesta on laadittu havainnekuvia eri suunnilta ja etäisyyksiltä. Peitteisessä maastossa avoimia alueita on melko vähän, joten havainnekuvat ovat toimiva menetelmä tuulivoimaloiden näkyvyyden havainnollistamiseen. Valtakunnalliset ja maakunnalliset arvokohteet on selvitetty 35 kilometrin säteellä. Paikalliset arvokohteet on selvitetty 12 kilometrin säteellä. Kokonaisuudessaan maisemavaikutuksia on arvioitu 35 kilometrin säteellä. Myös yhteisvaikutukset on arvioitu 35 kilometrin säteellä. Koska tuulivoimarakentamisen merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat yleensä maisemaan, tulee erityistä huomiota kiinnittää kohteen ja sen lähiympäristön maiseman ominaisuuksiin ja sen sietokykyyn. YVA-ohjelmassa hankealueen maisemasta on laadittu yleiskuvaus. Maisemaan liittyvät selvitykset ovat lähtökohdaltaan hyvin suppeat ja perustuvat olemassa oleviin selvityksiin. Lähtötietoja tulee täydentää katve- ja näkyvyysalue-analyysien ja kuvasovitteiden lisäksi syvällisemmällä maisemakuvan analyysillä. Tällöin voidaan tarkemmin arvioida hankkeen vaikutuksia kyseisen maiseman ominaispiirteisiin. Lähtötietoja on täydennetty syvällisemmällä maisemakuvan analyysilla, joka ulottuu 20 kilometrin etäisyydelle hankealueesta. Arviointiohjelman mukaan vaikutusten arvioinnissa hankkeen suhdetta tutkitaan mm. ympäristön erilaisiin miljöötyyppeihin. Ympäristön nykytilaan kuvaavassa osiossa ei ole erikseen mainittu, mitä nämä ympäristön miljöötyypit ovat Lumivaaran ympäristössä. Tätä tulee tarkentaa YVA-selostusvaiheessa. YVA-ohjelmassa on mainittu, että Paljakanvaaran näköalatornista näkyy suotuisalla säällä laajalti vaaramaisemaa. Yhteysviranomainen esittää tornilta avautuvaa näkymää yhdeksi kuvasovitteen ottopaikaksi. Kuvasovitteiden paikat tulee valita vuorovaikutteisuuden ja havainnollistamisen näkökulmasta siten, että ne palvelevat mah- YVA-selostukseen on laadittu tarkempi maisemakuvan analyysi, ks. edellinen kohta. Kuvasovitteita on laadittu Lietekylästä, Oravijärveltä, Ristijärveltä, Ukkohallasta sekä Paljakanvaaran näkötornista.

34 Lumivaaran tuulivoimahanke 32 Yhteysviranomaisen lausunto dollisimman kattavasti eri ihmisryhmiä (esimerkiksi läheisten kylien asukkaat, Ukkohallan matkailijat ja loma-asukkaat). Vaikutukset muinaisjäännöksiin Yleisluontoisen tarkastelun lisäksi maastossa on tarkastettava kaikki sellaiset kohdat, joissa maankäyttö tulee muuttumaan. Inventointiraportista tulee käydä ilmi maastossa tarkastetut alueet kartalla sekä työhön käytetty aika ja lähdeaineisto. Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen YVA-selostuksessa luontoselvitysten tulokset tulee esitellä kartoilla mahdollisimman monipuolisesti ja havainnollisesti. Yhteysviranomainen pitää ongelmallisena, että keskeiset selvitykset on jo tehty ennen arviointiohjelman julkaisemista, ja että koko YVAmenettelyn aikataulussa ei ole otettu huomioon mahdollista luontoselvitysten täydennystarvetta. Lisäksi yhteysviranomainen pitää puutteena sitä, että olemassa olevaa luontoselvitysraporttia ei ole kokonaisuudessaan sisällytetty YVAohjelmaan, jolloin lausuntojen ja mielipiteiden antajilla olisi ollut mahdollisuus koko aineiston pohjalta arvioida täydennystarpeita vielä ennen tulevaa maastokautta. Käytettyjen menetelmien epävarmuustekijät on tuotava esille menetelmäkuvausten yhteydessä YVA-selostuksessa. Arviointiselostukseen tulee sisällyttää melun ja muiden häiriövaikutusten arviointi lähistöllä oleviin suojelualueisiin ja eläimistöön. Arviointiohjelmasta ei käy ilmi, kuinka vaikutukset muihin luontodirektiivin liitteen IV a lajeihin kuin lepakoihin, liito-oravaan ja viitasammakkoon aiotaan selvittää. Selostuksesta tulee lajikohtaisesti käydä ilmi, heikentääkö hanke direktiivilajien lisääntymis- ja levähdysalueita. Alueella saattaa olla esimerkiksi korpikolvalle soveltuvia elinympäristöjä. Mikäli alueelta löytyy mainittujen lajien lisääntymis- tai levähdysalueita, tietoja niistä saa luovuttaa vain viranomaiskäyttöön. Uhanalaisten, eri- Käsittely YVA-selostuksessa Hankealueella suoritettiin muinaisjäännösinventointi lokakuussa 2013 (Mikroliitti 2013). Maastotutkimuksen pääpaino oli muuttuvan maankäytön alueilla, eli suunnitelluilla kahdeksalla tuulivoimalapaikalla, uusilla tielinjoilla sekä uudella 110 kv voimalinjan reitillä. Näiden kohteiden lisäksi aluetta tutkittiin muinaisjäännösten löytymisen kannalta potentiaalisilla paikoilla. Muinaisjäännösinventoinnissa tarkastetuilla alueilla ei havaittu kiinteitä muinaisjäännöksiä. Inventointiraportissa on esitetty kartalla tarkastetut alueet sekä työhön käytetty aika ja lähdeaineisto. Luontoarvojen kannalta merkittävät aluekohteet sekä keskeisimmät lajihavainnot (pl. salassa pidettävät lajit) on esitetty kartoilla. Tuulipuistoalueelta vuonna 2012 laadittu luontoselvitys kattaa koko selvitysalueen. Voimaloiden sijoitussuunnittelussa on huomioitu jo esiselvitysvaiheessa luonnonympäristöstä tiedossa olleet asiat. Tuulipuistoalueelta laadittu luontoselvitys on esitetty YVA-selostuksen liitteenä (liite 3). Voimajohtolinjaukselta vuonna 2013 laaditun luontoselvityksen tulokset on esitetty YVAselostuksessa. Epävarmuustekijät on esitetty kunkin selvitysmenetelmän yhteydessä. Vaikutusalueelle kohdistuvan melun ja muiden häiriövaikutusten arviointi on sisällytetty YVAselostukseen. Lajien esiintymistä hankealueella tai alueen potentiaalia kyseisille lajeille on selvitetty maastoinventoinnein tai kartta- ja biotooppitarkastelulla. Tulokset on esitetty luvussa Uhanalaisten, erityisesti suojeltavien, rauhoitettujen ja muiden huomionarvoisten lajien havaintopaikat on esitetty kartalla salassapitovelvollisuus huomioiden.

35 Lumivaaran tuulivoimahanke 33 Yhteysviranomaisen lausunto tyisesti suojeltavien, rauhoitettujen lajien ja muiden huomionarvoisten lajien havaintopaikat tulee esittää kartalla. YVA-selostuksessa on mainittava se, että Vaaranrinnanpurossa esiintyvä purolaakasammal on luonnonsuojelulain 47 :ssä tarkoitettu erityisesti suojeltava laji. Hankkeen vaikutuksia tulee arvioida myös muun sienilajiston kuin kääväkkäiden kannalta ottaen erityisesti huomioon sienestyksen kannalta merkittävät lajit. Vain yhtenä vuonna toteutettuun pöllöselvitykseen sisältyy merkittäviä epävarmuustekijöitä, esim. ravintovarojen niukkuus, joka vaikuttaa pöllöjen esiintymiseen ja pesintään alueella. YVA-ohjelmasta ei käy tarkemmin esille, minkälaista informaatiota pöllöistä on kertynyt aikaisempien maastotöiden yhteydessä, ja onko pöllöjen reviireistä saatavissa tietoa esim. lintuharrastajilta. Myös Luonnontieteellisen keskusmuseon rekisteritiedot on selvitettävä. Latvapurojen merkitystä kalaston, tässä tapauksessa purotaimenen, sekä erityisesti suojeltavan, erittäin uhanalaisen ja rauhoitetun jokihelmisimpukan eli raakun kannalta ei ole käsitelty arviointiohjelmassa. Mielipiteissä on mainintoja taimenen esiintymisestä hankealueen puroissa. Tiedot on tarkistettava ja hankkeen vaikutukset mahdollisiin purojen taimenkantoihin arvioitava. Raakun esiintyminen hankealueella on selvitettävä ja vaikutukset arvioitava myös alapuolisten vesien osalta. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunnossa ja eräissä mielipiteissä kiinnitetään huomiota hankealueen merkitykseen riistakantojen - erityisesti metsäkanalintujen lisääntymisalueena ja elinympäristönä. Myös metsoon kohdistuvat vaikutukset on arvioitava. Arviointiselostuksessa on tuotava esille, miten riistakantoihin kohdistuvat haitalliset vaikutukset minimoidaan. Mielipiteissä esitetään havaintoja paitsi kanalintujen myös saukon, näädän, hirven ja suurpetojen esiintymisestä alueella. YVA-selvityksiin ei liito-orava- ja lepakkoselvityksiä lukuun ottamatta ole sisällytetty nisäkäslajistoa koskevia maastoselvityksiä. Yhteysviranomainen katsoo, että arviointiohjelmassa mainitut tiedot eivät ole riittä- Käsittely YVA-selostuksessa Purolaakasammalen suojelustatus on esitetty arviointiselostuksessa. Hankkeen vaikutuksia sienestykseen on käsitelty luvussa Ihmisten elinolot, viihtyvyys ja alueen virkistyskäyttö. Yhden vuoden kattaman pöllöselvityksen epävarmuustekijät on huomioitu. Aiempaa aineistoa alueen pöllöistä ei ole olemassa. Koska selvitysvuotena pöllöjen ravintotilanne oli heikko, selvitys kertoo vain alueella heikon ravintotilanteen vallitessa esiintyvistä pöllökannoista, mikä on tuotu esiin selostuksessa. Hankesuunnitelmassa ei ole purojen ylityksiä, joten suoria vaikutuksia latvapuroihin ja tammukoihin ei aiheudu. Mahdollisten valumien tms. vaikutukset ovat niin pieniä muuhun metsänkäsittelyyn verrattuna, että niillä ei arvioida olevan merkitystä. Ainoa mahdollinen vaikutusmekanismi raakkuihin voisi olla puuston poiston aiheuttama varjostusvaikutuksen häviäminen. Mikäli varjoisa kohta, jossa raakkua esiintyy, muuttuukin paahteiseksi, voi se aiheuttaa raakun häviämisen. Myös mahdolliset kiintoainesvalumat voivat vaikuttaa raakun esiintymiseen, mutta valumien pitäisi valua suoraan puroon ilman suodattumista. Kaikki voimalapaikat ja tielinjaukset sijaitsevat kuitenkin niin kaukana puroista, että näitä vaikutuksia ei arvioida pääsevän syntymään. Metsäkanalintujen esiintymistä ja soidinpaikkoja on kartoitettu erilliskartoituksin. Toimenpidesuositukset on kerrottu selvitysten tulosten yhteydessä. Metsäkanalintujen esiintymistä ja soidinpaikkoja on kartoitettu erilliskartoituksin. Selvityksen lisäksi selostukseen hankittiin eläimistötietoa alueen metsästäjiltä sekä tarkistettiin Riista- ja Kalatalouden Tutkimuslaitoksen (RKTL) suurpetoaineisto.

36 Lumivaaran tuulivoimahanke 34 Yhteysviranomaisen lausunto vät riistakantoihin kohdistuvien vaikutusten arvioimiseksi. Havaintotietoa tulisi koota esimerkiksi RKTL:n tietojärjestelmistä sekä paikallisten metsästysseurojen jäseniltä ja muilta aluetta tuntevilta, joita todennäköisesti on myös mielipiteen jättäneiden joukossa. YVA-selostuksessa riistakantoihin, riistanhoitoon ja metsästykseen kohdistuvia vaikutuksia tulisi käsitellä kootusti omana lukunaan. Natura alueet ja muut suojelukohteet Natura-alueeseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa keskeistä on erityisesti boreaalisiin luonnonmetsiin ja niiden lajistoon, esim. vanhan metsän linnustoon, kohdistuvat välilliset vaikutukset esimerkiksi reunavaikutuksen lisääntymisen ja pirstoutumisen kautta. Hankealueen pohjoispuolella valtionmaalla olevan Hermikkisuon itäpuoleista Hermikkikankaan aluetta on alustavasti suunniteltu suojeltavaksi METSO-ohjelman kohteena. Hankealueella sijaitsee erityisesti suojeltavan lajin, purolaakasammalen esiintymis-paikka. Luonnonsuojelulain 47 :n nojalla lajin säilymiselle tärkeiden esiintymispaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Kainuun ELYkeskuksen tarkoitus on valmistella päätös esiintymän rajaamiseksi ja edellä mainitun kiellon voimaan saattamiseksi. Tämä tulee ottaa huomioon YVA-selostuksessa ja kaavan laadinnassa. Suojelualueisiin kohdistuvat meluhaitat ja muu häiriövaikutus on arvioitava YVA-selostuksessa. Käsittely YVA-selostuksessa Riistakantoihin, riistanhoitoon ja metsästykseen kohdistuvat vaikutuksia on esitetty luvussa Natura-alue Säkkisenlatvansuo-Jännesuo-Lamminsuo ja Peuravaara (FI ) on suojeltu luontodirektiivin mukaisena SCI-alueena. Natura-arvioinnin tarveselvitys on esitetty näiden suojeluperusteiden osalta arviointiselostuksessa. YVA-selostuksessa on huomioitu Hermikkikankaan alueen kohde. Arviointiselostuksessa on huomioitu tiukasti suojellun purolaakasammalen esiintyminen ja suojelu. YVA-selostuksessa on arvioitu suojelualueisiin kohdistuvat meluhaitat ja muu häiriövaikutus. Vaikutukset maa- ja kallioperään sekä pinta- ja pohjavesiin Arviointiselostuksesta tulisi käydä ilmi, kuinka paljon maaperää muokataan rakennustöiden aikana. Luontoselvitysten perusteella hankealueella on runsaasti vesilain nojalla suojeltuja lähteitä, joihin kohdistuvat vaikutukset on arvioitava YVAselostuksessa. Lumivaaran latvapuroihin kohdistuvien vaikutusten arviointi on keskeistä, sillä alueen vesiä laskee raakun esiintymäalueille. Erityisen tärkeää on säilyttää kaikki olemassa olevat tammukkapurot, ja etenkään näiden mahdollisia kutusoraikkoja ja pienpoikasalueita ei saa vaarantaa. Näin ollen huomiota pitäisi kiinnittää purojen ylityksiin (ylityskohtien valinnat), uusiin teihin sekä teiden peruskunnostuksiin sekä siihen, miten näissä estetään kiintoaineksen huuhtoumat. Tiedot maaperän muokkauksesta on esitetty luvussa YVA-selostuksessa on arvioitu vesiluonnon suojelutyyppeihin kohdistuvat vaikutukset. Hankesuunnitelmassa ei ole purojen ylityksiä, joten suoria vaikutuksia latvapuroihin ja tammukoihin ei aiheudu. Mahdollisten valumien vaikutukset ovat niin pieniä muuhun metsänkäsittelyyn verrattuna, ettei niillä arvioida olevan merkitystä. Mahdollinen vaikutusmekanismi raakkuihin voi olla puuston poiston aiheuttama varjostusvaikutuksen häviäminen. Mikäli varjoisa kohta, jossa raakkua esiintyy, muuttuukin paahteiseksi, voi se aiheuttaa raakun häviämisen. Myös mahdolliset kiintoainesvalumat voivat vaikuttaa raakun esiintymiseen, mutta valumien pitäisi valua suoraan

37 Yhteysviranomaisen lausunto Vaikka raakun esiintyminen on epätodennäköistä itse latvapuroissa, olisi hyvä jos asiantuntija voisi tarkastaa kyseisten purojen soveltuvuuden sekä raakun mahdollisen esiintymisen. Riskit ja haitallisten vaikutusten vähentämiskeinot Arviointiselostuksen tulee sisältää ehdotus toimiksi, joilla ehkäistään ja rajoitetaan haitallisia ympäristövaikutuksia. Ehdotuksessa tulee keskittyä mahdollisimman konkreettisiin ja toteutettavissa oleviin keinoihin. Tarkastelu tulee kohdistaa ainakin ihmisiin kohdistuviin vaikutuksiin (melu, vilkkuminen, maankäyttö, virkistyskäyttö), luontovaikutuksiin ja maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuviin vaikutuksiin. Arviointiselostuksessa tulee tarkastella myös keinoja ehkäistä rakentamisen aikaisia riskejä ja onnettomuustilanteita. Arviointiselostuksessa on pyrittävä vastaamaan siihen, aiheutuuko tuulivoimaloista liikkumisrajoituksia tai -suosituksia ja minkälaisin menetelmin jään kertyminen lapoihin estetään. Yhteisvaikutukset Keskeinen osa hankkeen YVA-menettelyä on tunnistaa ja arvioida yhteisvaikutukset viereisen PROKONin tuulivoimahankkeen kanssa. Toimijoiden tulisi pyrkiä keskenään yhteistyöhön ja kiinnittää erityistä huomiota arviointimenetelmien yhtenäisyyteen. Arvioitavia yhteisvaikutuksia ovat ainakin melu- ja välkevaikutukset, maankäyttöön, elinkeinoihin ja hankealueen ja sen lähialueiden virkistyskäyttöön kohdistuvat vaikutukset, luontoon kohdistuvista vaikutuksista erityisesti linnustovaikutukset (mm. törmäysriski) ja eläinpopulaatioihin, pirstoutumiseen ja kulkuyhteyksiin liittyvät vaikutukset sekä maisemavaikutukset. Maisemaan, varsinkin kaukomaisemaan kohdistuviin vaikutuksiin liittyen on tärkeää ottaa huomioon kaikki vaarajaksolla tiedossa olevat tuulivoimahankkeet. Seuranta Seurantaohjelmaa laadittaessa tulisi ottaa huomioon myös yhteisvaikutusten seuranta. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN Lumivaaran tuulivoimahanke 35 Käsittely YVA-selostuksessa puroon ilman suodattumista. Voimalapaikat ja tielinjaukset sijaitsevat kaukana puroista, joten näitä vaikutuksia ei arvioida syntyvän. Arviointiselostuksen luvussa 7 on esitetty keinoja, joilla haitallisia vaikutuksia voidaan ehkäistä ja lieventää. Tuulipuiston rakentamisen aikaiset vaikutukset turvallisuuteen on esitetty luvussa Talviaikainen turvallisuus on esitetty luvussa Yhteisvaikutukset muiden tuulivoimahankkeiden kanssa on esitetty luvussa Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa on arvioitu sillä tasolla kuin se on ollut mahdollista hankkeiden suunnittelutilanne ja saatavilla olevan tiedon taso huomioon ottaen. Otsotuuli Oy ja PROKON Wind Energy Finland Oy ovat keskustelleet hankkeista ja yhteistyön mahdollisuuksista. 35 kilometrin säteelle sijoittuvat Otsotuulen ja PROKONin hankkeiden lisäksi neljä muuta tuulipuistohanketta (Iso Tuomivaara, Kivivaara-Peuravaara, Saukkovaara, Mustakumpu). Yhteisvaikutuksia PROKONin hankkeen kanssa on tutkittu tarkemmalla tasolla (mm. näkemäalueanalyysia hyödyntämällä). Muiden hankkeiden osalta yhteisvaikutuksia on tutkittu yleispiirteisesti, sen aineiston perusteella, mitä kustakin hankkeesta on ollut saatavilla. Arviointiselostuksessa on esitetty suositukset YVA-menettelyn jälkeiselle seurannalle osa-alueittain luvussa 8. Yksityiskohtainen seurantaohjelma laaditaan mahdollisen ympäristölupahakemuksen yhteydessä.

38 Lumivaaran tuulivoimahanke Suunnittelun ja YVAn vuorovaikutus YVA-selostus, YVA-menettelyn aikana kerätty aineisto sekä YVA-menettelyn aikana tapahtunut vuorovaikutus muodostavat yhden suunnittelun lähtökohdista, mikäli hanke etenee yksityiskohtaisen suunnittelun vaiheeseen. YVA-selostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto liitetään mahdollisiin hanketta koskeviin lupahakemuksiin ja lupaviranomaiset käyttävät niitä oman päätöksentekonsa perusaineistona.

39 3 HANKEKUVAUS JA ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN Lumivaaran tuulivoimahanke Hankevastaava on suomalainen tuulivoimakehitysyhtiö. Yhtiön omistavat puoliksi UPM- Kymmene Oyj ja Element Power. Yhtiön liiketoiminta perustuu pääasiassa UPM:n omistamien maa-alueiden kehittämiseen tuulivoiman tuotantoon soveltuviksi. kehittää tällä hetkellä kahdeksaa tuulivoimahanketta Länsi-Suomessa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Tämän lisäksi yhtiö tutkii parhaillaan useiden UPM:n omistamien maa-alueiden soveltuvuutta tuulivoimatuotantoon. UPM omistaa Suomessa kaikkiaan noin hehtaaria metsätalousmaata. UPM (maanomistaja) yhdistää bio- ja metsä-teollisuuden ja rakentaa kestävää tulevaisuutta kuudella liiketoiminta-alueella: UPM Biorefining, UPM Energy, UPM Raflatac, UPM Paper Asia, UPM Paper Europe and North America ja UPM Plywood. Yhtiön tuotteet valmistetaan uusiutuvista raaka-aineista ja ovat kierrätettäviä. UPM palvelee asiakkaitaan maailmanlaajuisesti. Konsernin palveluksessa on noin henkilöä ja sen vuosittainen liikevaihto on yli 10 miljardia euroa. UPM:n osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsingin pörssissä. UPM Energialiiketoiminnan tavoitteena on kasvaa vähäpäästöisillä energiamarkkinoilla. Vankan perustan kasvulle muodostavat vahva markkina-asiantuntijuus ja osaaminen monipuolisen uusiutuvan energian tuotannossa. UPM toimii pohjoismaisilla ja Keski-Euroopan energiamarkkinoilla. Yhtiön palveluksessa on noin 70 energia-alan ammatti-laista. UPM:n monipuolinen ja kustannustehokas sähköntuotanto muodostuu vesivoimasta, ydinvoimasta, lauhteesta, tuulivoimasta ja metsäbiomassapohjaisesta sähkön ja lämmön yhteistuotannosta. Element Power on englantilainen yritys, joka perustettiin vuonna 2008 kehittämään, rahoittamaan, rakentamaan ja operoimaan maatuulivoima- ja aurinkovoimaprojekteja. Yhtiöllä on kehitysvaiheessa olevia projekteja yli MW ja tuotannossa 71 MW sekä yksin että yhteistyökumppaniensa kanssa. Toimintaa on 16 maassa Euroopassa, Pohjoisja Etelä-Amerikassa sekä Aasiassa. Suomen tytäryhtiön Element Power Finland Developments Oy:n toiminnan painopiste on tuulivoimassa. 3.2 Hankkeen tausta, tavoitteet ja merkitys valtakunnallisesti Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan valmistelua ja toimeenpanoa ohjaavat Euroopan unionissa sovitut ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteet ja toimenpiteet. EU:n tavoitteena on, että uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta on 20 % vuonna (Työ- ja elinkeinoministeriö 2013) Tavoitteet on säädetty direktiivissä uusiutuvista energialähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (2009/28/EY). Suomen kansallinen kokonaistavoite vuodelle 2020 on 38 % energian loppukulutuksesta, mikä merkitsee uusiutuvan energian käytön lisäämistä 9,5 prosenttiyksikköä vuoteen 2005 nähden. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi maaliskuussa 2013 päivitetyn kansallisen energia- ja ilmastostrategian (Työ- ja elinkeinoministeriö 2013), jonka tavoitteena on varmistaa vuodelle 2020 asetettujen kansallisten energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen, sekä valmistella tietä kohti pitkän aikavälin tavoitteita. Strategiassa on esitetty tavoitteeksi, että vuonna 2025 tuulivoimalla tuotetaan sähköä noin yhdeksän terawattituntia. Aiemmin asetettu tavoite vuodelle 2020 on kuusi terawattituntia. Päivityksessä esitetään keinot, joilla

40 Lumivaaran tuulivoimahanke 38 voidaan turvata uusiutuvan energian osuuden lisääminen, energiansäästö, energiatehokkuuden parantaminen, energian saatavuus, energiaomavaraisuuden kohentaminen sekä päästöjen vähentäminen samanaikaisesti. Tuulivoima nähdään tärkeänä uusiutuvan energian tuotantomuotona, joka vähentää Suomen riippuvuutta tuontipolttoaineista kuten hiilestä ja öljystä, lisää energiaomavaraisuutta ja parantaa kauppatasetta. Kuvassa 3-1 on esitetty Suomeen asennetun tuulivoimakapasiteetin ja tuotannon kehitys vuosina Suomen tuulivoimakapasiteetti oli vuoden 2013 lopussa 447 MW ja tuulivoimaloiden määrä 209. Tuulivoimalla tuotettiin vuonna 2013 sähköä noin 777 GWh, mikä vastaa noin 0,9 prosenttia Suomen vuotuisesta sähkön kulutuksesta. (VTT 2014) Kuva 3-1. Suomen tuulivoimatuotannon kehitys. Vuosituotanto (GWh) ja asennettu kapasiteetti (MW, pylväät). (VTT 2014) Tuulivoiman tuotantotuki Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetussa laissa (1396/2010) säädetään syöttötariffijärjestelmästä, johon voidaan hyväksyä säädetyt edellytykset täyttävät tuulivoimalat. Suomalaisessa syöttötariffijärjestelmässä on määritelty tuulivoimalla tuotetulle sähkölle takuuhinta (83,5 /MWh). Mikäli sähkön markkinahinta jää tämän alle, tuulisähkön tuottajalle maksetaan markkinahinnan ja takuuhinnan välinen erotus. Tukea maksetaan enintään 12 vuoden ajan. 3.3 Hankkeen energiatuotannon vaikutus Kainuussa Kainuun ilmastovision 2020 mukaan vuonna 2020 Kainuu on valtakunnallisesti merkittävä hiilinielu, joka kantaa ennakkoluulottomasti ilmastovastuunsa yhdessä koko maakunnan voimin. Kainuun ilmastostrategian 2020 (hyväksytty Kainuun maakuntavaltuustossa ) energiantuotannon tavoitteiden mukaan Kainuu on liikenteen polttoaineita lukuun ottamatta nettoenergiaomavarainen maakunta, jossa panostetaan paikallisen

41 Lumivaaran tuulivoimahanke 39 uusiutuvan energian tuotantoon ja käyttöön kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Kainuussa tavoitellaan vuositasolla 75 GWh:n tuulivoimatuotantoa vuoteen 2020 mennessä edistämällä tuulivoimatuotannon kehittymistä muun muassa maankäytön suunnittelun avulla. (Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä 2014) Hankkeen toteutuminen edistäisi Kainuun ilmastostrategian toteutumista. 3.4 Hankkeen merkitys Hyrynsalmella Sähkönkulutus Hyrynsalmella vuonna 2012 oli noin 24 GWh, josta asumisen ja maatalouden osuus oli noin 67 %. Palveluiden ja rakentamisen osuus oli noin 29 % ja teollisuuden noin 4 %. (Energiateollisuus ry 2013) Lumivaaran tuulipuiston vuotuinen sähköntuotanto hankevaihtoehdossa VE1 olisi karkean arvion mukaan noin GWh/a ja hankevaihtoehdossa VE2 noin GWh/a riippuen tuulivoimaloiden kokoluokasta. Tuulipuisto tuottaisi sähköä kaikissa hankevaihtoehdoissa enemmän kuin Hyrynsalmen kunnassa käytetään sähköä. Lumivaaran tuulipuiston sähköntuotanto vastaa hankevaihtoehdossa VE1 noin ja sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuista sähkönkulutusta. Hankkeen toteutumisella on positiivisia aluetaloudellisia vaikutuksia. Kunnalle syntyy tuloja kiinteistöverotulojen muodossa. Tuulivoimahankkeella tulee toteutuessaan olemaan positiivisia vaikutuksia myös alueella toimiviin rakennus- ja suunnittelualan yrityksiin. Lisäksi lisääntyneellä taloudellisella aktiivisuudella on positiivisia välillisiä vaikutuksia alueen muihin toimialoihin, kuten palvelualaan. 3.5 Hankkeen sijainti ja maankäyttötarve Suunniteltu tuulivoimahanke sijoittuu Kainuun maakuntaan, Hyrynsalmen kunnan Lumivaaran alueelle. Alue sijaitsee noin 12 kilometriä Hyrynsalmen keskustasta lounaaseen, noin 15 kilometriä Ristijärveltä pohjoiseen ja noin 30 kilometriä Paltamosta koilliseen. Tuulipuiston hankealue on kooltaan noin 457 hehtaaria ja se on kokonaan UPM:n omistamilla maa-alueilla. Voimajohdon reittivaihtoehdoissa uusi voimajohtoreitti hankealueelta Lumisuolle sijoittuu UPM:n omistamille maa-alueille. Tuulivoimalayksiköiden lisäksi alueelle tullaan rakentamaan tarvittavat rakennus- ja huoltotiet. Näiden osalta hankkeessa tullaan mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään alueella jo nykyisellään olevia teitä. Tuulipuiston sisäinen sähkönsiirto tullaan toteuttamaan maakaapeleilla ja sähkönsiirto tuulipuistosta kantaverkkoon ilmajohdolla. Tuulipuiston sisäiseen sähkönsiirtoon tarvittavat maakaapelit sijoitetaan pääsääntöisesti tuulipuistoon rakennettavien ja siellä jo olemassa olevien teiden varsille. 3.6 Hankkeen lähtökohdat, suunnittelutilanne ja alustava toteutusaikataulu Tässä hankkeessa tarkasteltava alue soveltuu alustavan tarkastelun perusteella hyvin tuulivoiman tuotannolle sekä tuuliolosuhteiden että muiden ympäristöolosuhteiden perusteella. Tuulivoimalat sijoitetaan niin että ne aiheuttavat mahdollisimman vähän haitallisia vaikutuksia. Hankkeen sijoitussuunnitelmia tarkennetaan kaavoitus- ja lupavaiheisiin muun muassa YVA-menettelyn tulosten ja sidosryhmiltä saadun palautteen perusteella.

42 Lumivaaran tuulivoimahanke 40 Lumivaaran tuulivoimahankkeen suunnittelu on aloitettu kattavalla esiselvityksellä vuonna Hankkeen alustava toteutusaikataulu on esitetty kuvassa 3-2. Alustavan aikataulun mukaan hankkeen luvitus on tarkoitus saattaa päätökseen vuoden 2015 lopulla, jolloin hankkeen rakentaminen voitaisiin aloittaa aikaisintaan vuoden 2015 lopulla. Kuva 3-2. Hankkeen alustava toteutusaikataulu. Tummempi aikajana kuvaa lakisääteisiä menettelyitä, joissa osallisilla (kaikki, joihin hanke vaikuttaa) on mahdollisuus seurata menettelyä ja vaikuttaa siihen. 3.7 YVA-menettelyssä arvioitavat vaihtoehdot YVA-menettelyssä tarkastellaan kahta tuulipuiston alustavaa toteutusvaihtoehtoa, jotka eroavat tuulivoimaloiden lukumäärän osalta. Sähkönsiirron osalta tarkastellaan tuulipuiston liittämistä sähköverkkoon kahdella eri voimajohdon reittivaihtoehdolla. Tuulipuiston toteutusvaihtoehdot YVA-menettelyssä tarkastellaan kahta tuulipuiston alustavaa toteutusvaihtoehtoa, jotka eroavat tuulivoimaloiden lukumäärän osalta. Vaihtoehdossa 1 (VE1) tarkastellaan yhteensä korkeintaan kahdeksan yksikköteholtaan 2 5 MW:n tuulivoimalan sijoittamista hankealueelle (kuva 3-3). Tuulivoimaloiden napakorkeus (korkeus maanpinnasta, jolla roottorin keskiö sijaitsee) ja roottorin halkaisija olisivat korkeintaan 150 metriä ja voimalan kokonaiskorkeus enintään 215 metriä. Vaihtoehdossa 2 (VE2) tarkastellaan yhteensä korkeintaan kuuden yksikköteholtaan 2 5 MW:n tuulivoimalan sijoittamista hankealueelle (kuva 3-4). Tuulivoimaloiden napakorkeus ja roottorin halkaisija olisivat korkeintaan 150 metriä ja voimalan kokonaiskorkeus enintään 215 metriä. Vaihtoehdon VE1 sijoittelusta on vaihtoehdossa VE2 poistettu kaksi tuulivoimalaa. Nollavaihtoehtona tarkastellaan hankkeen toteuttamatta jättämistä, eli tilannetta, jossa tuulipuistoa ja voimajohtoa ei rakenneta.

43 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN Lumivaaran tuulivoimahanke 41 Kuva 3-3. Vaihtoehto VE1: tuulivoimaloiden sijoittelu, tiet, sähköasema ja uusi voimajohto. Hankealueen rajaus on esitetty mustalla katkoviivalla. Kuva 3-4. Vaihtoehto VE2: tuulivoimaloiden sijoittelu, tiet, sähköasema ja uusi voimajohto. Hankealueen rajaus on esitetty mustalla katkoviivalla.

44 Lumivaaran tuulivoimahanke YVA-ohjelman jälkeen tapahtuneet muutokset sijoitussuunnitelmassa YVA-ohjelmavaiheessa esitettyä tuulivoimaloiden sijoitussuunnitelmaa on arviointivaiheessa tarkennettu PROKONin kanssa käytyjen neuvotteluiden perusteella. Sijoitussuunnitelman tarkastelussa on lisäksi huomioitu yhteysviranomaisen lausunto, erillislausunnot, muistutukset ja mielipiteet, yleisöltä mm. asukaskyselyn kautta ja yleisötilaisuudessa saatu palaute sekä osana YVA-menettelyä tehtyjen erillisselvitysten tulokset. Sähkönsiirto Sähkönsiirtoa varten tuulipuisto liitettäisiin omalla voimajohdolla (110 kv ilmajohto) sähköverkkoon. Voimajohtovaihtoehtoina tarkastellaan tuulipuiston liittämistä kahden eri reittivaihtoehdon kautta. Voimajohdon reittivaihtoehdossa VE1 tuulipuisto liitetään Fingrid Oyj:n omistamaan kantaverkkoon Seitenoikean sähköasemalla, joka sijaitsee noin 12 kilometriä tuulipuistosta kaakkoon. Lumisuo Seitenoikea välille rakennetaan uusi 110 kv voimajohto olemassa olevan 110 kv:n voimajohdon viereen ja nykyistä johtokäytävää levennetään. Nykyisen voimajohdon pylväitä ei voida hyödyntää, vaan viereen tulee kokonaan uusi voimajohto. Lisäksi rakennetaan uutta johtoa noin kolme kilometriä tuulipuistoalueelta Seitenoikea Puolanka-voimajohdolle Lumisuolle. Uusi johto kulkee UPM:n omistamalla maalla. Suunnitellun liitynnän toteuttaminen Seitenoikealle edellyttää Fingridiltä muutostöitä asemalla tai sähköaseman laajentamista. Voimajohdon reittivaihtoehto VE2 on liityntä suoraan 110 kv:n Seitenoikea Puolankavoimajohtoon Lumisuolla. Vaihtoehdossa VE2 liityntäpiste sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä hankealueesta, ja uusi johto kulkee UPM:n omistamalla maalla. Kuvassa 3-5 on esitetty tarkasteltavat voimajohdon reittivaihtoehdot ja tuulipuiston sähköaseman alustava sijainti. Molemmissa vaihtoehdoissa tuulipuistoon rakennettaisiin uusi 110 / 20 kv sähköasema. Tuulivoimalat liitettäisiin tuulipuiston sähköasemaan 20 kv maakaapeleiden avulla.

45 Lumivaaran tuulivoimahanke 43 Kuva 3-5. Voimajohtolinjauksen alustavat reittivaihtoehdot. Hankealueen rajaus on esitetty mustalla katkoviivalla ja voimajohdon reittivaihtoehdot värikkäillä katkoviivoilla (VE1 = sininen katkoviiva ja VE2 = punainen katkoviiva). 3.8 Tuulipuiston tekninen kuvaus Suunniteltu tuulivoimahanke koostuu tuulivoimaloista, voimalat tuulipuiston sähköasemaan yhdistävästä maanalaisesta 20 kv maakaapeliverkostosta, tuulipuiston sähköasemasta rakennuksineen ja 110 kv voimajohtolinjasta. Tuulipuistoalueelle rakennetaan lisäksi huoltotieverkosto, joka mahdollistaa pääsyn voimalapaikoille koko niiden elinkaaren ajan. Tuulivoimaloiden teknisen käyttöiän arvioidaan olevan noin vuotta. Koneistoja uusimalla niiden käyttöikää on mahdollista jatkaa 50 vuoteen asti. Voimaloiden perustukset mitoitetaan 50 vuoden käyttöiälle. Tuulivoimalat Tuulivoimaloiden sijoittelun periaatteet Hankealueelle on sijoitettu maksimimäärä yksikköteholtaan 2-5 MW:n tuulivoimaloita huomioiden muun muassa alueen pinnanmuodostus ja tuulivoimaloiden välille vaaditut minimietäisyydet. Sijoitussuunnitelmia laadittaessa on huomioitu myös seuraavat seikat: tärkeimmät ympäristön aiheuttamat rajoitteet liittyen Lumivaaran tuulipuistoalueeseen ja sen lähialueisiin (muun muassa hankealueen läheisyydessä sijaitsevat suojelualueet ja kansallisesti (FINIBA) ja kansainvälisesti (IBA) arvokkaat linnustoalueet, luontoselvitysten alustavat tulokset) suunnitellulla hankealueella tai sen läheisyydessä sijaitsevat tunnetut muinaisjäännökset

46 Lumivaaran tuulivoimahanke 44 nykyinen kaavoitustilanne alueella suunniteltujen tuulivoimaloiden etäisyys asutukseen (vähintään noin yksi kilometri voimaloista lähimpään vakituiseen tai vapaa-ajan asutukseen) tuulivoimaloista syntyvä melutaso voimaloiden aiheuttamat varjostusvaikutukset suunniteltujen tuulivoimaloiden etäisyys julkisiin teihin 1 tuotannon optimointi (tuulisuusolot) tuulivoimaloiden väliset etäisyydet hankealueen maanomistusolosuhteet (UPM omistaa) ja kiinteistöjen rajat Finavian asettamat lentoesterajoitukset Tuulivoimaloiden tekninen kuvaus Suunniteltujen tuulivoimaloiden yksikköteho on 2 5 MW molemmissa tarkasteltavissa vaihtoehdoissa. Tässä hankkeessa suunniteltujen tuulivoimaloiden napakorkeus (kohta, jossa roottori liittyy torniin) on enintään 150 metriä ja roottorin halkaisija enintään 150 metriä. Hankkeen tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus molemmissa tarkasteltavissa vaihtoehdoissa olisi kuitenkin korkeintaan 215 metriä. Tuulivoimalat muodostuvat perustuksesta, tornista, konehuoneesta ja roottorista (kuva 3-6). Tuulivoimaloiden tornit valmistetaan joko kokonaan teräsrakenteisina (Kuva 3-6), betonin ja teräksen yhdistelmänä (hybriditornit) (Kuva 3-8) tai kokonaan betonista. Lisäksi on mahdollista käyttää teräsristikkorakenteista tornia. Tyypillisesti yli 100 metriä korkeat tornit ovat hybriditorneja. Tässä hankkeessa käytettävä tornityyppi tullaan päättämään hankkeen suunnitelmien tarkentuessa. Kuva 3-6. Periaatekuva tuulivoimalasta (Kuva: Planete Energies) ja teräsrakenteinen tuulivoimalan torni (Kuva: Karoliina Joensuu). 1 Liikenneviraston ohjeen mukaan pääteillä, joilla nopeusrajoitus on 100 km/h tai enemmän, tuulivoimalan suositeltava etäisyys maantiestä (keskiviivasta) on 300 metriä. Riskiarvion perusteella tuulivoimalan pienin sallittu etäisyys maantiestä voi olla vähemmän, kuitenkin vähintään tuulivoimalan kokonaiskorkeus (torni + lapa) lisättynä maantien suoja-alueen leveydellä.

47 Lumivaaran tuulivoimahanke 45 Voimalat varustetaan lentoestevaloilla, joita koskevat tarkemmat vaatimukset määritellään Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta haettavassa lentoesteluvassa. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on tammikuussa 2013 julkaissut uuden ohjeen tuulivoimaloiden lentoestevalaistusta koskien (Taulukko 3-1). Uudessa ohjeessa huomioidaan puistomaiset, useista tuulivoimaloista muodostuvat tuulivoimahankkeet siten, että alueen keskiosassa sijaitsevien voimaloiden valaistus voi olla reuna-alueen voimaloiden valaistusta pienitehoisempi. (Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi 2013) Tällä lievennetään lentoestevalaistuksen vaikutuksia lähiympäristöön. Taulukko 3-1. Tuulivoimalan lentoestevalot (Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi 2013). Lavan korkein kohta Lentoestevalo yli 150 metriä Päivällä - B-tyypin suuritehoinen vilkkuva valkoinen valo, konehuoneen päällä Hämärällä - B-tyypin suuritehoinen vilkkuva valkoinen valo, konehuoneen päällä Yöllä - B-tyypin suuritehoinen vilkkuva valkoinen, tai - keskitehoinen B-tyypin vilkkuva punainen, tai - keskitehoinen C-tyypin kiinteä punainen valo, konehuoneen päälle - Mikäli voimalan maston korkeus on 105 m tai enemmän maanpinnasta, tulee maston välikorkeuksiin sijoittaa A-tyypin pienitehoiset lentoestevalot tasaisin, enintään 52 m, välein. Alimman valotason tulee jäädä ympäröivän puuston yläpuolelle. Sähkönsiirto Voimajohdon sijoittelun periaatteet Uusi voimajohto pyritään suunnittelemaan ja rakentamaan niin että sen rakentamisesta ja toiminnasta aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa voimajohtoreitin lähiympäristölle ja lähialueilla asuvien ihmisten elinoloihin. Uuden voimajohdon linjaussuunnitelmissa on pyritty välttämään voimajohdon viemistä lähelle ihmisasutusta ja taajamia. Voimajohtoa linjattaessa on pyritty mahdollisuuksien mukaan väistämään myös vesistöt ja korkeat maastonkohteet sekä välttämään suuret korkeuserot. Arvokkaat luontokohteet, kulttuurimaisemat ja suojelualueet on myös otettu huomioon linjausta suunniteltaessa Tuulipuiston sähköasema ja puiston sisäinen kaapeliverkosto Tuulivoimahankkeessa rakennetaan tuulipuiston keskelle uusi 110 / 20 kv sähköasema, jossa puiston tuulivoimaloiden tuottama teho muunnetaan 110 kv siirtojännitteeseen. Tuulipuiston sisällä tuulivoimalat liitetään 20 kv maakaapeleilla tuulipuiston sähköasemaan. Tuulipuiston sähköaseman alustava sijainti on esitetty kuvissa 3-3 ja 3-4. Puiston sisäiset sähkö- ja tiedonsiirtokaapelit kaivetaan kaapeliojiin tyypillisesti 0,5 1 metrin syvyyteen. Kaapeliojan leveys on noin yksi metri. Maakaapelit tullaan mahdollisuuksien mukaan sijoittamaan alueella kulkevien ja alueelle rakennettavien teiden varsille.

48 Lumivaaran tuulivoimahanke Voimajohto ja kantaverkkoon liittyminen Sähkönsiirtoa varten tuulipuisto liitetään omalla voimajohdolla (110 kv ilmajohto) sähköverkkoon. Voimajohtovaihtoehtoina tarkastellaan tuulipuiston liittämistä kahden eri reittivaihtoehdon kautta. Voimajohdon reittivaihtoehdossa VE1 tuulipuisto liitetään Fingrid Oyj:n omistamaan kantaverkkoon Seitenoikean sähköasemalla, joka sijaitsee noin 12 kilometriä tuulipuistosta kaakkoon. Lumisuo Seitenoikea välille rakennetaan uusi 110 kv voimajohto olemassa olevan 110 kv:n voimajohdon viereen ja nykyistä johtokäytävää levennetään. Nykyisen voimajohdon pylväitä ei voida hyödyntää, vaan viereen tulee kokonaan uusi voimajohto. Lisäksi rakennetaan uutta johtoa noin kolme kilometriä tuulipuistoalueelta Seitenoikea Puolanka-voimajohdolle Lumisuolle. Uusi johto kulkee UPM:n omistamalla maalla. Suunnitellun liitynnän toteuttaminen Seitenoikealle edellyttää Fingridiltä muutostöitä asemalla tai sähköaseman laajentamista. Voimajohdon reittivaihtoehto VE2 on liityntä suoraan 110 kv:n Seitenoika Puolanka - voimajohtoon Lumisuolla. Vaihtoehdossa VE2 liityntäpiste sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä hankealueesta, ja uusi johto kulkee UPM:n omistamalla maalla. Kuvassa 3-5 on esitetty tarkasteltavat voimajohdon reittivaihtoehdot. Yleensä yksi 110 kv voimajohto vaatii noin metriä leveän johtoaukean ja kaksi rinnakkain rakennettua 110 kv:n voimajohtoa noin 45 metriä leveän johtoaukean. Lisäksi johtoaukea vaatii molemmin puolin 10 metrin reunavyöhykkeet, joissa puuston kasvua on rajoitettu (kuva 3-7) (Fingrid Oyj 2011). Johtoalue on se alue, johon siirtoyhtiöllä on rajoitettu käyttöoikeus. Se antaa siirtoyhtiölle oikeuksia johtoalueen käyttöön ja asettaa samalla maanomistajille rajoituksia johtoalueen vapaaseen käyttöön. Voimajohdon reittivaihtoehdossa VE1 Seitenoikea Puolanka-voimajohdon johtoaluetta tulee leventää Lumisuon ja Seitenoikean väliseltä osuudelta, jossa Lumivaaran liityntäjohto tulee kulkemaan olemassa olevan voimajohdon rinnalla samalla johtoalueella. Kuva 3-7. Yhden tai kahden rinnakkain rakennetun, jännitetasoltaan 110 kv:n voimajohdon tyyppipiirustus. (kuva: Fingrid Oyj)

49 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN Lumivaaran tuulivoimahanke 47 Jännitetasoltaan 110 kv voimajohdon pylväät ovat alustavien suunnitelmien mukaan korkeudeltaan noin 15 metriä. Pylväiden jänneväli on noin 240 metriä. 110 kv voimajohdot on tyypillisesti rakennettu käyttäen harustettuja puupylväitä. Pylväspaikkojen ja voimajohtolinjauksen yksityiskohtainen suunnittelu tehdään ympäristövaikutusten arvioinnin ja tarkentavien maastoinventointien tulosten perusteella. Pylväspaikkojen sijoittelukriteereinä on teknis-taloudellisten, kuten maaperän laatu, kysymysten rinnalla ympäristövaikutusten ehkäiseminen ja minimointi. Yksityiskohtaisessa reittisuunnittelussa (pylväspaikat) on ensisijaisena lähtökohtana ehkäistä voimajohdon rakentamisen suorat vaikutukset arvokkaisiin luontokohteisiin. Jo reittisuunnittelun alustavassa vaiheessa on lähtökohtana ollut ihmisiin kohdistuvien vaikutusten minimointi eli suunnittelussa on mahdollisuuksien mukaan vältetty rakennettujen kohteiden välitöntä läheisyyttä. Tuulipuiston sisäinen tieverkosto Suunnitelma tuulipuiston tieverkoston toteuttamiseksi tuulipuiston toteutusvaihtoehdoissa VE1 ja VE2 on esitetty kuvissa 3-3 ja 3-4. Kartoissa on esitetty yleiset tiet, olemassa olevat yksityiset tiet ja hankkeen myötä rakennettavat uudet tiet. Suunnitelma on alustava ja se tulee vielä tarkentumaan hankkeen suunnittelun edetessä. Tuulipuiston sisäinen tieverkosto tullaan toteuttamaan niin että olemassa olevia teitä pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon. Tällä tavalla vältetään turhien tieosuuksien rakentaminen ja minimoidaan rakennettavan tieverkoston haitalliset vaikutukset hankealueella ja sen lähiympäristössä. Alueen olemassa olevaa tiestöä kunnostetaan niiltä osin kuin tuulivoimaloiden osien ja rakentamisessa tarvittavan pystytyskaluston erikoiskuljetukset vaativat. Erikoiskuljetuksiin tarvittavan tien minimileveys (tuulivoimalan napakorkeuden ja roottorin läpimitan ollessa noin 150 metriä) on noin viisi metriä. Tien reunat olisivat tässä tapauksessa noin metrin levyiset. Kurvien kohdilta tiet ovat leveämpiä. Teiden varsilla puustoa joudutaan raivaamaan siten että tieaukean leveydeksi tulee noin 10 metriä. Jokaiselle tuulivoimalalle tarvitaan oma huoltotie. Tarve uusien teiden rakentamiselle on alustavan suunnitelman mukaan vaihtoehdossa VE1 noin viisi kilometriä ja vaihtoehdossa VE2 noin 4,2 kilometriä. Teiden pinnat ovat joko luonnonsoraa tai kivimurskaa. Käytettävään materiaaliin vaikuttavat maaperän ominaisuudet. Tuulipuiston rakentaminen Hankkeen suunnitteluvaiheessa tehdään alustavia maaperätutkimuksia kairaamalla tai maatutkaamalla tuulivoimaloiden sijoituspaikoilla. Näiden tutkimusten perusteella valitaan tuulivoimaloiden perustustapa. Ennen varsinaisten rakennustöiden aloittamista tehdään vielä tarkentavia maaperätutkimuksia, joiden perusteella tehdään perustusten lopullinen mitoitus ja yksityiskohtainen suunnittelu Olemassa olevien teiden perusparantaminen ja uusien tieyhteyksien rakentaminen Teiden rakentaminen aloitetaan poistamalla tarvittava määrä puustoa voimalapaikoille johtavien tieyhteyksien kohdalta. Tuulipuiston tieverkosto rakennetaan ja kunnostetaan raivauksien jälkeen. Tieverkoston osalta pyritään hyödyntämään olemassa olevia teitä mahdollisuuksien mukaan ja turhien tieyhteyksien rakentamista vältetään. Uuden tiestön suunnittelun ja rakentamisen yhteydessä huomioidaan myös alueella todetut luontoarvot.

50 Lumivaaran tuulivoimahanke 48 Alueen olemassa olevaa tiestöä kunnostetaan niiltä osin kuin voimaloiden osien ja rakentamisessa tarvittavan pystytyskaluston erikoiskuljetukset vaativat. Lopuksi rakennetaan tarvittava uusi tiestö, jolla tuulivoimalat yhdistetään olemassa oleviin ja tarvittaessa kunnostettuihin yleisiin ja yksityisiin teihin Kokoonpano- ja pystytysalueiden valmistelu Rakennustöitä varten poistetaan kunkin tuulivoimalan rakennuspaikalta puustoa noin 0,3-0,5 hehtaarin alueelta, rakennettavan tuulivoimalan koosta riippuen. Voimaloiden rakennuspaikan viereen tasoitetaan ja vahvistetaan niin sanottu asennusalue pystytyskalustoa varten. Asennusalueiden koko on noin 30 x 50 metriä. Asennusalueiden pinnat tulevat olemaan joko luonnonsoraa tai kivimurskaa. Roottorin kokoamista varten puustoa on lisäksi raivattava ainakin niiltä kohdilta, joille roottorin lavat sijoittuvat roottorin kokoamisvaiheessa. Tämän raivauspinta-alan tarve riippuu roottorin koosta ja kokoamistekniikasta Perustamistekniikat Perustamistapoja on useita ja niiden valintaan vaikuttavat alueen maaperä ja sen pohjaolosuhteet. Voimaloiden perustamistavan valinta riippuu myös valittavasta tornivaihtoehdosta. Tässä hankkeessa tullaan pääsääntöisesti käyttämään tuulivoimaloille maavaraista perustusta, mutta joidenkin voimaloiden kohdalla voi myös kallioon ankkuroitu perustus tulla kyseeseen. Kunkin tuulivoimalan perustamistapa tullaan valitsemaan hankkeen myöhemmässä vaiheessa tarkempien selvitysten valmistuttua. Perustus tulee todennäköisesti olemaan yksi yhtenäinen perustusrakenne. Teräsbetoniperustuksen vaadittava koko vaihtelee tuulivoimalatoimittajasta ja tornityypistä riippuen. Lieriörakenteisilla torneilla kokoluokka on noin 20 x 20 metriä tai 25 x 25 metriä perustuksen korkeuden vaihdellessa noin 1 2 metrin välillä. Maanvaraan perustettaessa raudoitettu betonilaatta upotetaan kaivamalla tiettyyn syvyyteen pohjaolosuhteista riippuen. Laatan paksuus on reunoilta noin 1 2 metriä ja keskikohdasta noin 2 3 metriä. Tarvittava perustuslaatan koko ja halkaisija riippuvat suuresti voimalasta ja pohjaolosuhteista. Tällä hetkellä halkaisija on tyypillisesti noin metriä. Perustus peitellään valmistumisen jälkeen maamassoilla tai kiviaineksella, jolloin siitä jää näkyviin pieni osa. Maanvarainen perustus edellyttää maaperältä riittävää kantavuutta. Kantavuuden on oltava riittävä tuulivoimalan turbiinille sekä tornirakenteelle tuuli- ynnä muine kuormineen ilman, että aiheutuu lyhyt- tai pitkäaikaisia painumia. Kallioon ankkuroitua perustusta käytetään olosuhteissa, joissa tuulivoimalat sijoittuvat ehjille kallioalueille ja kallion pinta on joko näkyvissä tai lähellä maanpinnan tasoa. Tällöin kallioon louhitaan varaus perustukselle ja porataan reiät kallioankkureita varten. Ankkurit asennetaan kallioon porattuihin reikiin. Yläpäästä ankkurit yhdistetään tuulivoimalan teräsbetoniperustukseen, joka valetaan kallioon louhittuun varaukseen. Tarvittava kallioankkureiden määrä ja pituus riippuvat kallion laadusta ja tuulivoimalan aiheuttamasta kuormituksesta. Kallioankkurointia käytettäessä teräsbetoniperustuksen koko on yleensä muita teräsbetoniperustamistapoja pienempi.

51 Lumivaaran tuulivoimahanke Tuulipuiston sisäisen kaapeliverkoston rakentaminen Ennen tuulivoimaloiden pystyttämistä rakennetaan ja asennetaan tuulipuiston sisäiset kaapeloinnit. Tuulipuiston vaatimat sähkö- ja tiedonsiirtokaapelit pyritään sijoittamaan tuulipuiston sisällä kuljetusteiden yhteyteen kaivettaviin kaapeliojiin Tuulivoimaloiden asennus ja käyttöönotto Tuulivoimalan torni tuodaan asennusalueelle yleensä 3 4 osassa, konehuone yhtenä kappaleena, sekä roottorin napa ja lavat erikseen. Roottori kootaan yleensä maassa valmiiksi liittämällä lavat napaan. Tuulivoimaloiden pystytys alkaa kun perustukset, tarvittavat tuulipuiston tieyhteydet ja asennusalue ovat valmiina ja voimaloiden eri komponentit on toimitettu paikalle erikoiskuljetuksin. Tuulivoimalat pystytetään nostureiden avulla asennusalueelta. Ensimmäisenä nostetaan torni lohko kerrallaan, tämän jälkeen konehuone ja viimeiseksi valmiiksi koottu roottori. Kuva 3-8. Esimerkki tuulivoimalan roottorin asennuksesta. Tuulivoimalan torni on valmistettu betonin ja teräksen yhdistelmänä (niin sanottu hybriditorni). (Kuva: Pöyry) Yhden voimalan asentamiseen valmiille perustukselle kuluu tyypillisesti 2 3 päivää. Nosturin siirtäminen pystytyspaikalta toiselle voi viedä yhden työpäivän. Vaikeat sääolo-

52 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN Lumivaaran tuulivoimahanke 50 suhteet, kuten esimerkiksi kova tuuli tai sumu, voivat keskeyttää nostotyöt. Yhden tuulivoimalan asennukseen ja käyttöönottoon voi kulua, käyttöönotto- ja testausvaihe mukaan lukien, yhteensä noin 1,5 2 viikkoa. Tuulivoimaloiden ja voimajohdon huolto ja kunnossapito Tuulivoimalat Tuulipuiston valmistuttua alueella käydään tarvittaessa suorittamassa huoltotoimenpiteitä. Tuulivoimaloita huolletaan niiden toiminnan aikana voimalavalmistajan huolto-ohjelman mukaisesti, 1 2 kertaa vuodessa. Normaalien huolto-ohjelman mukaisten toimenpiteiden lisäksi voimaloissa voidaan joutua tekemään satunnaisia huoltokäyntejä, mikäli voimaloissa ilmenee vikoja. Vuosihuolto kestää tyypillisesti 2 3 päivää voimalaa kohti. Ennakoimattomien huoltojen kesto voi vaihdella muutamasta tunnista useisiin päiviin. Huoltokäynnit suoritetaan pääsääntöisesti pakettiautoilla. Voimalan omaa huoltonosturia voidaan käyttää raskaampien välineiden ja komponenttien nostamisessa konehuoneeseen. Erikoistapauksissa voidaan tarvita nostoavuksi myös autonosturia tai raskaimpien pääkomponenttien vikaantuessa mahdollisesti jopa telanosturia. Tällaisissa tapauksissa yksittäinen tuulivoimala saattaa olla poissa käytöstä jopa useita viikkoja. Vaikeat sääolosuhteet saattavat pitkittää suurempien huoltojen suorittamista niin että huollot kestävät jopa joitakin kuukausia Voimajohto Voimajohdon kunnossapitäminen sähköturvallisuusmääräysten mukaisena edellyttää johtorakenteiden ja johtoalueen säännöllistä tarkastamista ja säännöllisten kunnossapitotöiden suorittamista. Rakentamisvaiheen jälkeen johtoaukea pidetään avoimena raivaamalla se koneellisesti tai miestyövoimin noin 5 8 vuoden välein. Voimajohdon reunavyöhykkeillä sijaitsevat puut käsitellään vuoden välein kaatamalla ylipitkät puut. Tuulipuiston käytöstä poisto Tuulivoimaloiden käytöstä poisto tulee ajankohtaiseksi niiden käyttöiän loputtua. Tuulivoimalan tekninen käyttöikä on noin vuotta, mutta koneistoja ja komponentteja uusimalla niiden käyttöikää on mahdollista jatkaa pidempäänkin, mikäli muiden rakenteiden kuten tornien ja perustuksien kunto sen sallivat. Koneistoja uusimalla voimaloiden käyttöikää on mahdollista jatkaa 50 vuoteen asti. Toinen vaihtoehto jatkaa tuulipuiston toimintaa on uusia voimalat kokonaan tornia ja perustuksia myöten. Voimajohdon tekninen käyttöikä on vuotta, mutta sen käyttöikää on mahdollista pidentää minimissään vuodella tekemällä siihen perusparannuksia. Kun tuulivoimala poistetaan käytöstä, on se mahdollista purkaa osiin käyttäen samaa kalustoa kuin pystytysvaiheessakin. Käytöstä poiston työvaiheet ovat periaatteessa vastaavat kuin rakennusvaiheessa. Tarvittaessa tuulivoimalat on mahdollista poistaa alueelta perustuksia myöten. Tuulivoimaloiden entiset sijaintipaikat voidaan maisemoida ympäröivän maiseman mukaisesti. Joissain tapauksissa perustusten jättäminen paikoilleen ja edelleen maisemoiminen voivat kuitenkin olla vähemmän vaikutuksia aiheuttavia toimenpiteitä kuin niiden poistaminen. Voimajohdon käytön päätyttyä voimajohdon rakenteet poistetaan ja voimajohtoalueena käytössä ollut maa-ala vapautetaan maanomistajan muuhun käyttöön.

53 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN Lumivaaran tuulivoimahanke 51 Sähkö- ja tiedonsiirtokaapelit voidaan käyttövaiheen päätyttyä poistaa. Mahdollisten syvälle ulottuvien maadoitusjohdinten poistaminen ei kuitenkaan ole välttämättä kovinkaan tarkoituksenmukaista. 3.9 Liittyminen muihin hankkeisiin ja suunnitelmiin Lähialueen muut tuulivoimahankkeet Kuvassa 3-9 on esitetty Hyrynsalmen kuntaan suunnitellut, tällä hetkellä tiedossa olevat, tuulivoimahankkeet sekä merkittävimmät lähikuntien tiedossa olevat tuulivoimahankkeet noin 35 kilometrin säteellä Lumivaarasta. Tuulivoimahankkeiden sijaintipaikat tarkentuvat suunnitelmien edetessä. Yhteisvaikutuksia muiden hankkeiden kanssa on arvioitu luvussa Kuva 3-9. Lumivaaran lähialueen muut tuulivoimahankkeet. Otsotuuli suunnittelee tämän hankkeen lisäksi Hyrynsalmen kuntaan myös toista tuulipuistoa. Hanke on Iso Tuomivaaran alueella, joka sijaitsee noin 12 kilometriä Lumivaarasta pohjoiseen. Alueelle suunnitellaan enintään kahdeksan yksikköteholtaan 2 5 MW:n tuulivoimalan rakentamista, ja tuulipuiston kokonaisteho on enintään 29 MW. Kainuun ELY-keskus on antanut hankkeesta YVA-päätöksen , jonka mukaan hankkeeseen ei ole tarpeen soveltaa YVA-menettelyä (Kainuun ELY-keskus 2013a). Hankkeen osayleiskaavan kaavaluonnos on ollut nähtävillä alkaen. Otsotuuli suunnittelee Kainuuseen myös kahta muuta tuulivoimahanketta. Teerivaaran alueelle Paltamoon suunniteltavasta tuulivoimahankkeesta on jätetty YVA-selostus maaliskuussa YVAssa tarkastellaan vaihtoehtoja, joissa tuulipuisto käsittäisi korkeintaan 22 tai vaihtoehtoisesti 17 tuulivoimalaa. Hankealue sijaitsee noin 53 kilometriä Lu-

54 Lumivaaran tuulivoimahanke 52 mivaarasta lounaaseen. Lisäksi suunnitteilla on tuulivoimahanke Kokkosuon alueelle Kajaaniin, joka sijaitsee noin 85 kilometriä Lumivaarasta lounaaseen. Kokkosuolle suunnitellaan enintään 20 tai vaihtoehtoisesti 16 tuulivoimalan rakentamista. Hankkeesta on jätetty YVA-ohjelma Kainuun ELY-keskukselle heinäkuussa Prokon Wind Energy Finland Oy (PROKON) on suunnitellut tuulipuistoa Lumivaaran hankealueen välittömään läheisyyteen Lumivaaran itäpuolelle. PROKONin hankkeen on suunniteltu koostuvan enintään kymmenestä yksikköteholtaan 3 MW:n tuulivoimalasta, joten tuulipuiston yhteenlaskettu teho olisi 30 MW. Kainuun ELY-keskus on antanut YVA-päätöksen , jonka mukaan PROKONin hankkeeseen tulee soveltaa YVAmenettelyä, koska hanke yhdessä Otsotuulen Lumivaaran tuulivoimahankkeen kanssa muodostaa yhtenäisen hankealueen, jonka koko ylittää YVA-asetuksen hankeluettelossa määritellyn kokorajan. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma on ollut nähtävillä (Kainuun ELY-keskus 2013b) Metsähallitus Laatumaa suunnittelee tuulipuistoa Hyrynsalmen ja Suomussalmen kuntien rajalle. Tuulipuisto koostuisi voimalasta, se olisi teholtaan maksimissaan noin 150 MW. Tuulipuisto sijoittuisi Hyrynsalmen kirkonkylän itäpuolella sijaitsevalle Kivivaaran Peuravaaran alueelle noin 15 kilometriä itään Lumivaaran hankealueesta. (Metsähallitus Laatumaa 2013) Yhteysviranomainen on antanut lausuntonsa hankkeen YVAselostuksesta ja kaavaehdotus on ollut nähtävillä Lisäksi Puolangan kunnalle on tullut alustavia tiedusteluja Mustakummun alueesta Paljakassa noin yhdeksän kilometriä Lumivaaran hankealueesta länteen, mutta ilmeisesti suunnitelmat ovat vielä alkutekijöissään (Hyrynsalmen ja Puolangan kunnat, sähköpostitiedonanto). Loiste Oy:n (ennen E.ON Kainuu) suunnitelmat tuulivoimahankkeiden toteuttamiseksi Kainuussa, mm. Ristijärvellä, eivät ole edenneet. (Kainuun Sanomat 2013) Kainuun maakuntaohjelma Aluekehityslainsäädännön (Laki alueiden kehittämisestä 602/2002) mukaan maakuntien liitot toimivat aluekehitysviranomaisina, joiden tehtävänä on muun muassa aluekehitysohjelmien valmistelu, hyväksyminen ja toteutumisen seuranta. Maakuntaohjelma on maakunnan suunnittelun lyhyen aikavälin väline, joka sisältää toimintaympäristön analyysin ja kehittämistoimenpiteet. Maakuntaohjelma tarkentuu vuosittain maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmalla. Kainuun maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntaohjelman sekä ympäristöselostuksen (Kainuun maakunta-kuntayhtymä 2009). Maakuntaohjelman päätavoite on kainuulaisten hyvinvoinnin parantaminen, mihin tähtääviä toimenpiteitä toteutetaan viidellä toimintalinjalla: osaaminen ja koulutus (TL1), elinkeinot, yrittäjyys ja työllisyys (TL2), maaseutu (TL3), hyvinvointi (TL4) sekä toimintaympäristö (TL5). Elinkeinot, yrittäjyys ja työllisyys -toimintalinja keskittyy elin-keinojen kehittämiseen kärkialoinaan ICT ja elektroniikka, matkailu ja luonnonvarat. Toimintalinjan kehittämispanoksia kohdennetaan kasvuhakuiseen ja pääosin maakunnan ulkopuolelta liikevaihtonsa hankkivaan liike- ja palvelutoimintaan. (Kainuun maakunta -kuntayhtymä 2009) Maakuntaohjelman visiossa Kainuu on hyvinvointia ja elämisen laatua, jotka tehdään osaamisella, yrittämisellä ja yhteistyöllä (Kainuun maakunta -kuntayhtymä 2009). Yhtenä maakuntaohjelman tavoitteena on uusiutuvien energianmuotojen tuotannon ja käytön huomattava lisääminen. Kainuun tavoitteena on olla uusiutuvan energian ja ener-

55 Lumivaaran tuulivoimahanke 53 giatehokkuuden osalta edelläkävijä Euroopassa. Tuulivoimaa voidaan maakunta-ohjelman mukaan ottaa käyttöön pienimuotoisesti sähkön tuottamiseksi rakennuksiin tai laajemmin yleiseen sähköverkkoon liitettävien suurten tuulivoimaloiden kautta. Uusiutuvan ja paikallisen energian tuotannolla pyritään vähentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Määrällisten tavoitteiden mukaan Kainuussa tulisi olla vuonna 2013 vähintään kolme alle 1 MW tuulivoimalaa (Kainuun maakunta -kuntayhtymä 2009). Kainuussa on aloitettu vuonna 2013 kaikkien keskeisten kehityssuunnitelmien (esimerkiksi maakuntasuunnitelma 2035 ja maakuntaohjelma ) päivitys. Niiden ytimenä on maakunnan kehittämisstrategia (Kainuun liitto 2014d). Sisä-Suomen tuulivoimaselvitys Kuusi maakuntaa (Kainuu, Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Suomi ja Etelä-Karjala) teettivät kesäkuussa 2011 Sisä-Suomen tuulivoimaselvityksen, jonka tavoitteena oli kartoittaa maakunnista löytyvät tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet maakuntien maakuntakaavoihin sisällytettäviksi. Potentiaaliset tuulivoima-alueet selvitettiin alustavasti hyödyntäen Tuuliatlaksen tietoja, maakuntakaavan aluevarauksia, sähköverkkoja, tiestöä ja maastotietoja. Kainuussa paikkatietotarkastelujen avulla tarkasteltiin yli 80 erillistä aluetta. (Hafmex Wind Oy 2011) Sisä-Suomen tuulivoimaselvityksessä Lumivaaran alue on tunnistettu tuulivoiman kannalta potentiaaliseksi alueeksi. Alue sai selvityksessä 2,5 pistettä neljästä ja sen alustavaksi kapasiteetiksi on arvioitu 10 voimalaa. Lumivaaran alue sijoittui selvityksessä Kainuun alueen neljän potentiaalisimman tuulivoima-alueen joukkoon. (Hafmex Wind Oy 2011) Kainuun maakuntavaltuusto on käynnistänyt Kainuun tuulivoimamaakuntakaavan laatimisen maaliskuussa Tuulivoimamaakuntakaavaa kuvataan tarkemmin luvussa Tuulivoimaselvityksen täydennys Kainuun liitto on laatinut joulukuussa 2013 Sisä-Suomen tuulivoimaselvityksen täydennyksen (Kainuun liitto 2013). Selvityksessä on käyty läpi Sisä-Suomen tuulivoimaselvityksessä tunnistetut Kainuun alueella sijaitsevat tuulivoimatuotantoon sopivat kohteet sekä lisäksi selvityksessä on otettu huomioon Kainuun alueella tiedossa olevat hankkeet. Täydennysselvityksen tavoitteena oli luoda edellytykset valita tuulivoimapuistoille sopivimmat alueet, jotka voidaan varata maakuntakaavassa tuulivoimatuotannolle. Alueet on jaoteltu hyvin soveltuviin, mahdollisesti soveltuviin ja heikosti soveltuviin alueisiin. Tuulivoimaselvityksen täydennyksen mukaan Lumivaara sijaitsee osittain hiljaisella alueella ja kokonaisarviona kuuluu soveltuvuusluokkaan mahdollisesti soveltuva. (Kainuun liitto 2013) Maisemat ruotuun-hanke Maisemat Ruotuun -hankkeen tavoitteena on järjestää hoitoa arvokkaille maisema- ja kulttuuriympäristökohteille. Lisäksi hankkeessa hyödynnetään Natura alueita maaseutu- ja matkailuelinkeinojen toimintaympäristöinä. Maisemat Ruotuun toteutetaan Etelä- ja Keski-Lapin kunnissa sekä Kainuussa. Hankkeen toiminta-aika on

56 Lumivaaran tuulivoimahanke Toteuttajina ovat Lapin ja Kainuun ELY-keskukset. Kainuun maisema-alueiden inventointi on toteutettu ja on määritelty ehdotukset maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi. (Ympäristöhallinto 2014b)

57 Lumivaaran tuulivoimahanke 55 4 YMPÄRISTÖN NYKYTILA, ARVIOIDUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA KÄYTETYT ARVIOINTIMENETELMÄT 4.1 Yleistä Tässä hankkeessa ympäristövaikutuksilla tarkoitetaan suunnitellun tuulipuiston ja sen sähkönsiirron aiheuttamia välittömiä ja välillisiä, tilapäisiä ja pysyviä vaikutuksia ympäristöön. Arvioinnissa on tarkasteltu tuulipuiston ja voimajohtoreittien rakentamisen, käytön sekä käytöstä poiston aikaisia vaikutuksia. YVA-lain mukaan arvioinnissa tulee tarkastella muun muassa seuraavia asiakokonaisuuksia eli vaikutusryhmiä. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön, joita tässä hankkeessa ovat erityisesti vaikutukset asutukseen, maisemaan, muinaismuistoihin ja maankäyttöön. Vaikutukset maaperään, luonnonvarojen hyödyntämiseen, vesiin ja vesistöihin, ilmastoon ja ilmanlaatuun, kasvillisuuteen ja eliöihin, joita tässä hankkeessa ovat erityisesti vaikutukset linnustoon, rakennuspaikkojen luontoon sekä suojelukohteisiin. Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen, joita tässä hankkeessa ovat meluvaikutukset, varjon vilkkumisen vaikutukset sekä vaikutukset asumiseen ja virkistykseen. Edellä mainittujen asiakokonaisuuksien yhteisvaikutukset. Ympäristövaikutuksia selvitettäessä painopiste on merkittäviksi arvioiduissa vaikutuksissa. Tuulivoimahankkeissa merkittäviksi tunnistettuja vaikutuksia ovat erityisesti meluja varjon vilkkumisvaikutukset, linnustovaikutukset ja maisemavaikutukset. Lähialueiden asukkaiden viihtyvyyteen kohdistuvia vaikutuksia on pyritty selvittämään mahdollisimman tarkasti muun muassa tehdyn asukaskyselyn avulla. Myös tuulivoimahankkeen positiivisia vaikutuksia arvioidaan. Tuulivoimahankkeet vaikuttavat positiivisesti ilmanlaatuun ja ilmastoon, koska tuulisähkön tuotannolla vältetään muusta energiantuotannosta syntyviä päästöjä. Hankkeen toteuttamisella on myös positiivisia työllisyys- ja aluetaloudellisia vaikutuksia. Yleisesti merkittäviksi tunnistettujen vaikutusten lisäksi arvioinnissa on huomioitu tässä hankkeessa merkittäviksi koetut vaikutukset. Näitä on pyritty tunnistamaan YVA-menettelyn aikana saadun palautteen (mielipiteet ja lausunnot, tiedotus- ja kuulemistilaisuudet, seurantaryhmätyöskentely) kautta, sekä muun muassa asukaskyselyn tulosten perusteella. Ympäristövaikutusten merkittävyyttä on arvioitu vertaamalla ympäristön sietokykyä kunkin ympäristörasituksen suhteen. Ympäristön sietokyvyn arvioimisessa on hyödynnetty lainsäädäntöön perustuvia vaatimuksia, annettuja ohjearvoja sekä saatavilla olevaa laajasti hyväksyttyä tutkimustietoa. 4.2 Tarkastelu- ja vaikutusalueiden rajaukset Ympäristövaikutusten arvioinnissa on tarkasteltu tuulipuiston toimintojen ja näistä johtuvien, hankealueen ulkopuolelle ulottuvien toimintojen ympäristövaikutuksia rakentamisen, käytön ja käytöstä poiston aikana. Hankealueen ulkopuolelle ulottuvaa toimintaa ovat esimerkiksi voimajohtojen rakentaminen ja käyttö, sekä tuulipuiston rakentamisen aikainen ja huolto- ja kunnossapitotoimintaan liittyvä liikenne. Nollavaihtoehdon osalta on arvioitu syntyvä ympäristökuormitus (päästöt) tilanteessa, jossa tuulipuistoa ei rakenneta ja verrattu tätä kuormitusta hankevaihtoehtojen vastaavaan kuormitukseen.

58 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN Lumivaaran tuulivoimahanke 56 Tarkastelualueella tarkoitetaan tässä kullekin vaikutustyypille määriteltyä aluetta, jolla kyseistä ympäristövaikutusta on selvitetty ja arvioitu. Tarkastelualueen laajuus riippuu tarkasteltavasta ympäristövaikutuksesta. Esimerkiksi melun vaikutuksia tarkastellaan noin 2-3 kilometrin etäisyydelle ja maisemavaikutuksia noin 35 kilometrin etäisyydelle tuulivoimaloiden sijoituspaikoista. Ympäristövaikutuksia on tarkasteltu huomattavasti arvioitua vaikutusaluetta laajemmalla alueella. Tarkastelualue on määritelty niin suureksi, ettei merkityksellisiä ympäristövaikutuksia voida olettaa ilmenevän alueen ulkopuolella. Näin varsinainen vaikutusalueiden määrittely on tehty arviointityön tuloksena. Tarkastelualueet on kuvattu osa-alueittain vaikutusarvioinnin yhteydessä ja kuvassa 4-1 on havainnollistettu niiden laajuutta. Kuva 4-1. Havainnollistus tarkastelualueiden laajuudesta. Hankealueen rajaus esitetty mustalla katkoviivalla. 4.3 Hankkeessa tehdyt selvitykset Ympäristövaikutusten arvioinnin tulokset on koottu tähän ympäristövaikutusten arviointiselostukseen eli YVA-selostukseen. Hankkeen aikana ja ympäristövaikutusten arviointia varten on tehty seuraavat selvitykset (tehdyt selvitykset kuvataan tarkemmin osa-alueittain seuraavissa kappaleissa): luontotyyppiselvitys kasvistoselvitys kääväkässelvitys muuttolintuselvitys (kevät ja syksy) pesimälinnustoselvitys lintujen törmäysmallinnus liito-oravaselvitys

59 Lumivaaran tuulivoimahanke 57 lepakkoselvitys viitasammakkoselvitys selvitys muista nisäkkäistä voimajohdon reittivaihtoehtojen luontoselvitys melumallinnus varjon vilkkumismallinnus muinaisjäännösinventointi Natura-tarvearviointi näkemäalueanalyysi maisemavaikutusten arvioinnin tueksi maisemavaikutusten havainnollistaminen valokuvasovittein asukaskysely porotalousselvitys. Lisäksi yhteisvaikutusten arvioimiseksi on toteutettu seuraavat selvitykset: melumallinnus varjon vilkkumismallinnus näkemäalueanalyysi valokuvasovitteet. 4.4 Maisema ja kulttuuriympäristö Tuulipuiston rakentaminen luo alueelle uuden maamerkin. Oikeista katselupisteistä korkealle vaaralle sijoittuva tuulipuisto on havaittavissa pitkän etäisyyden päästä. Ympäristö on kuitenkin pääosin metsämaastoa, ja puusto peittää monin paikoin näkymiä kohti tuulivoimaloita. Visuaalisia vaikutuksia kohdistuu esimerkiksi Oravivaaralle, Oravijärven rannoille, Lietekylään tai Karpinvaaran alueille. Monin paikoin visuaaliset vaikutukset eivät kuitenkaan ole merkittävästi haitallisia, sillä tuulipuisto sijoittuu vyöhykkeelle, jossa erilaisia teknisiä rakenteita (mm. laskettelurinteet, mastot, voimajohdot) on jo ennestään havaittavissa. Valtakunnallisiin ja maakunnallisiin maiseman tai kulttuuriympäristön arvokohteisiin ei kohdistu merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Yleiskuvaus Ympäristöministeriön (1992) maisema-aluetyöryhmän mietinnössä Suomi on jaettu luonnon- ja kulttuurimaisemien piirteiden perusteella kymmeneen maisemamaakuntaan. Lumivaaran tuulivoimahanke kuuluu tässä luokituksessa Kainuun ja Kuusamon vaaramaahan ja tarkemmassa jaottelussa Kainuun vaaraseutuun. Seudulla on runsaasti sekä suuria reittimäisiä järvivesistöjä että pienempiä järviä (kuva 4-2). Soita on runsaasti. Metsät ovat enimmäkseen melko karuja puolukka mustikkatyyppisiä mäntyvaltaisia kankaita. Joukossa on myös reheviä kuusimetsiä sekä alueella harjoitetun kaskenpolton seurauksena muodostuneita lehtimetsiä. Asutus on harvahkoa ja tasaisesti jakautunut vaarojen rinteille ja vesistöjen varsille. Rakennukset ovat usein väljästi ja säännöttömästi ryhmiteltyjä. (Ympäristöministeriö 1992)

60 Lumivaaran tuulivoimahanke 58 Kuva 4-2. Kainuulaisia maisemia. Yllä vasemmalla vaaramaisemaa Hyrynsalmen Lietekyläntieltä, yllä oikealla näkymä Hyrynsalmella Seitenjärvelle, alla vasemmalla näkymä Ristijärven Jokikylästä Alakyläntieltä, alla oikealla näkymä Hyrynsalmella Hallanmaantieltä. Kainuun vaaraseudun länsiosassa, johon hankealue sijoittuu, kulkee kohti pohjoista jylhä vaarajakso (Ympäristöministeriö 1992). Lumivaara on osa tätä laajempaa vaarakokonaisuutta. Hankealueella maaston korkeustasot vaihtelevat noin välillä metriä meren pinnan yläpuolella (m mpy). Hankealueen eteläpuolella kohoaa Peuravaara (+385 m mpy). Vaarajono jatkuu pohjoisessa kohti Iso Tuomivaaraa, jonka huippu (+387 m mpy) on Kainuun korkein kohta. Lännessä noin kahdeksan kilometrin etäisyydellä kohoaa Paljakan vaarajono. Hankealueen itä- ja eteläpuolilla maasto laskeutuu kohti ympäristön vesistöjä. Hyrynjärven, Seitenjärven, Ristijärven ja Iijärven muodostama vesistökokonaisuus kulkee maisemassa koillis-lounaissuunnassa hankealueen itä- ja eteläpuolella (kuva 4-3).

61 Lumivaaran tuulivoimahanke 59 Kuva 4-3. Maaston korkeussuhteet hankealueen ympäristössä (Maanmittauslaitos 2013). Hankealueen sijainti osoitettu mustalla. Kasvillisuudeltaan hankealue on pääosin sekametsävaltaista talousmetsää (kuva 4-4). Hankealueen ympäristö on maisemakuvaltaan valtaosin sulkeutunutta metsämaisemaa. Jonkin verran esiintyy myös harvapuustoisia alueita. Hankealueen länsipuolelle jää vaarojen väliseen painanteeseen laajahko avosuoalue. Pienialaisia avoimia peltoalueita on sijoittunut hankealueesta katsottuna hajanaisesti eri suunnille. Voimajohdon reittivaihtoehtojen varrella maisemakuva vaihtelee pääasiassa sulkeutuneista metsämaisemista harvapuustoisiin alueisiin.

62 Lumivaaran tuulivoimahanke 60 Kuva 4-4. Maanpeite hankealueen ympäristössä Corine Land Cover -aineiston perusteella (Suomen ympäristökeskus 2013). Hankealueen sijainti osoitettu mustalla. Hankealueen ympäristön maiseman ominaispiirteitä on tarkasteltu tarkemmassa mittakaavassa 20 kilometrin vyöhykkeellä. Maisema-analyysi on yhdistelmä edellä kuvattuja maiseman korkeussuhteita ja avoimia alueita (pellot, avosuot, vesistöt). Lisäksi on osoitettu vakinaisen ja loma-asutuksen sijoittuminen, maamerkkejä (korkeat rakenteet) sekä maisemallisesti merkitseviä näkymäsuuntia.

63 Lumivaaran tuulivoimahanke 61 Hankealueen lähimmät suuremmat asutuskeskittymät ovat Hyrynsalmen kuntakeskus noin 12 kilometrin ja Ristijärven kuntakeskus noin 15 kilometrin etäisyyksillä. Pienemmistä asutuskeskittymistä mainittakoon hankealueen pohjoispuolella noin 2,7 kilometrin etäisyydellä sijaitseva Lietekylä ja itäpuolella noin 4,8 kilometrin etäisyydellä sijaitseva Oravivaara. Muuten asutusta ja loma-asutusta on sijoittunut hajanaisesti esimerkiksi teiden varteen, vaarojen rinteille ja vesistöjen äärelle. Hankealueen pohjoispuolella sijaitsee noin yhdeksän kilometrin etäisyydellä Ukkohallan lomakeskus, jonka laskettelurinteet näkyvät paikoin maisemassa kauaksi. Ympäristössä sijaitsee joitakin olemassa olevia korkeita rakenteita (mastoja, näkötorneja, savupiippuja, kellotorneja). Lähin korkea rakenne on 51 metriä korkea masto hankealueen pohjoispuolella noin yhden kilometrin etäisyydellä lähimmästä tuulivoimalasta. Maisemallisesti tärkeitä näkymäsuuntia kohti hankealuetta aukeaa esimerkiksi Oravijärven itärannalta, Seitenoikean järvialueelta, Ristijärven etelärannoilta tai Paljakan näkötornista. Ympäristö on melko sulkeutunutta metsämaisemaa, joten avoimia näkymälinjoja muodostuu suhteellisen vähän. Tämä voidaan havaita myös alueelle laaditusta näkemäalueanalyysista, jota on käsitelty tarkemmin kohdassa Tuulipuiston ympäristön korkeussuhteita on havainnollistettu leikkauskuvan avulla (Kuva 4-5). Leikkauspaikka on osoitettu kartassa 4-6. Kuva 4-5. Leikkaus tuulipuiston ympäristöstä. Korkeussuhteet on esitetty 4-kertaisina pituussuuntaan nähden. Leikkauskohta on esitetty kartalla 4-6.

64 Lumivaaran tuulivoimahanke 62 Kuva 4-6. Maisema-analyysi alueen ympäristöstä. Asutuksen ja ympäristön korkeiden maamerkkien (mastot, näkötornit, savupiiput, vesitornit, kellotapulit) sijoittuminen, avoimet maisematilat, korkeusvyöhykkeet, maisemallisesti merkittävät näkymäsuunnat. (Maanmittauslaitos 2013, Suomen ympäristökeskus 2013)

65 Lumivaaran tuulivoimahanke 63 Maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteet Alueen valtakunnalliset ja maakunnalliset maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteet on selvitetty olemassa olevista selvityksistä tuulipuiston maksiminäkyvyysalueella (noin 35 kilometriä). Paikalliset arvokohteet on selvitetty 12 kilometrin etäisyydellä. 12 kilometrin etäisyys perustuu eri selvityksissä (Ympäristöministeriö 2006) esitettyihin näkemyksiin siitä, kuinka laajalla alueella tuulipuistojen ympäristössä vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön voivat olla merkittäviä. Sähkönsiirron osalta on selvitetty 500 metriä leveä vyöhyke voimajohtolinjausten molemmin puolin. Vyöhyke perustuu voimajohdon visuaaliseen hallitsevuuteen lähialueella (Byman & Ruokonen Oy 2001) Valtakunnalliset ja maakunnalliset arvokohteet Hankealueen lähiympäristössä ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, Melalahti Vaarankylä, sijoittuu noin 30 kilometrin etäisyydelle hankealueesta. Lähin valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, Kaunislehdon talomuseo, sijaitsee hankealueen itäpuolella noin viiden kilometrin etäisyydelle (Kuva 4-8). Seuraavaksi lähin RKY kohde on Oulujärven ja Sotkamon reitin voimalaitoksiin kuuluva Seitenoikea noin yhdeksän kilometriä hankealueesta kaakkoon. (RKY 2009) Kainuun maakuntakaavassa (Valtioneuvosto vahvistanut ) on valtakunnallisesti arvokkaina kulttuurihistoriallisina kohteina tai alueina osoitettu hankealueen ympäristössä mm. Torvenkosken koskimaisema, Ristijärven kirkko ja tapuli sekä Kivikylän vaara-asutus. Näiden kohteiden osoittaminen valtakunnallisesti arvokkaina perustuu vuoden 1993 Rakennettu kulttuuriympäristö -inventointiin (RKY 1993). Tämä inventointi on valtioneuvoston päätöksellä korvattu uudella inventoinnilla alkaen (RKY 2009). Maakuntakaavassa osoitetuista maakunnallisesti arvokkaista kulttuurihistoriallisista kohteista lähin, Johanin luhtiaitta, sijoittuu noin neljän kilometrin etäisyydelle hankealueen kaakkoispuolelle. Maakuntakaavan maakunnallisista perinnemaisemakohteista hankealuetta lähimmäksi sijoittuu Kaunislehdon talomuseo, joka sijaitsee noin 5,5 kilometriä hankealueesta itään. Voimajohdon reittivaihtoehdon VE1 eteläpäässä sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristökohde Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset. Voimajohdon reittivaihtoehdon VE2 varrelle ei 500 metrin etäisyydellä sijoitu maiseman tai kulttuuriympäristön arvokohteita. Maiseman ja kulttuuriympäristön valtakunnalliset ja maakunnalliset arvokohteet on osoitettu 35 kilometrin säteellä hankealueesta seuraavalla kartalla ja taulukossa (Kuva 4-7, Taulukko 4-1).

66 Lumivaaran tuulivoimahanke 64 Kuva 4-7. Maiseman ja kulttuuriympäristön valtakunnalliset ja maakunnalliset arvokohteet hankealueen ympäristössä 35 kilometrin säteellä (Maanmittauslaitos 2013, Museovirasto 2013, Kainuun maakuntakaava, Suomen ympäristökeskus 2013). Tuulipuiston hankealueen sijainti on osoitettu mustalla. Numerointi viittaa seuraavan sivun taulukkoon (Taulukko 4-1).

67 Lumivaaran tuulivoimahanke 2 Taulukko 4-1. Maiseman ja kulttuuriympäristön valtakunnalliset ja maakunnalliset arvokohteet hankealueen ympäristössä (35 km). Kohteiden sijainti on esitetty edellisen sivun kartalla (Kuva 4-7). Nro Nimi 1 Hyrynsalmen rautatieasema 2 Hyrynsalmen kirkko 3 Hyrynsalmen kunnantalo 4 Iston koulun alue 5 Kiviö, metsänhoitajan virkatalo 6 Seo -huoltoasema 7 Vonkan-Tuomijoen alue 8 Lietejoen rautatiesilta 9 Käkiniemen kalamaja 10 Kuoleman rata 11 Löytöjoen tärpättitehdas 12 Kivijärven mylly 13 Pyykkölänvaara 14 Lahnanen 15 Pesiönlinna 16 Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset, Aittokoski 17 Paasikosken mylly 18 Näätävaara 19 Mutkalan niitty 20 Korkialehdon mylly 21 Komulankönkään mylly 22 Pienimäen pihapiiri 23 Kukkula 24 Puolangan kirkko 25 Puolangan vanha meijeri 26 Rasinkylän haka 27 Nurmelan Pääkön kesänavetta 28 Vartiolan suojeluskuntatalo, Väyrylä 29 Hoikanvaaran haka 30 Mikkolan haka 31 Snellmannin kalamaja 32 Kaunislehdon talomuseo, Oravivaara 33 Johanin luhtiaitta 34 Taipaleen mylly, Luvankoski 35 Vaaranpään pihapiiri 36 Seitenoikean voimalaitosalue 37 Jokikylän Kalliokosken silta 38 Möykkysenjoen kivisilta 39 Ristijärven kirkko ja tapuli 40 Ristijärven pappila 41 Vanha kansakoulu ja maamieskoulu 42 Karhulankylä 43 Torvenkosken koskimaisema (Sis. Karppalan turbiinimyllyn) 44 Kainuun puromyllyt, Karppala 45 Karppalan niitty 46 Alanteen metsälaidun 47 Jaakkolan haka 48 Raappananmäen Etelän laitumet 49 Melalahti-Vaarankylä 50 Kainuun puromyllyt, Rinne 51 Lauttamäen haka 52 Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset, Leppikoski 53 Paltamon kirkko ja pappila 54 Paltamon tsasouna 55 Uittoyhdistyksen makasiini 56 Kivikon haka 57 Kainuun opiston alue, Mieslahti 58 Heiskalan metsälaidun 59 Pieniantinmäen niitty (Natura 2000) 60 Kivikylän vaara-asutus 61 Keräsen haka 62 Kontiomäen rautatieasema 63 Alanteen metsälaidun 64 Tervanpolton muistomerkit, Hiisijärvi 65 Hiisijärven kulttuurimaisema

68 Lumivaaran tuulivoimahanke 60 Kuva 4-8 (yllä), kuva 4-9 (alla). Hankealueen ympäristön valtakunnallisia arvokohteita. Yllä Kaunislehdon talomuseo ja alla Hyrynsalmen kirkko.

69 Lumivaaran tuulivoimahanke 61 Kainuun valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi on valmistunut (Kainuun maisemat 2014). Alueellinen arviointiryhmä on tehnyt esityksensä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista Kainuussa. Aineisto on vasta ehdotus ja kohteiden arvoluokitus voi aineiston käsittelyn kuluessa muuttua päivätyssä ehdotuksessa 35 kilometrin säteelle hankealueesta ei ole ehdotettu valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Maakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi on 35 kilometrin säteellä ehdotettu seuraavia kohteita (kuva 4-10): Latvan kylä, noin yhdeksän kilometriä hankealueesta länteen Karhulankylän rantaviljelymaisema, noin 15 kilometriä hankealueesta etelään Saukkovaaran vaara-asutus, noin 20 kilometriä hankealueesta etelään Hepoköngäs, noin 25 kilometriä hankealueesta luoteeseen Kiehimänvaaran vaara-asutus, noin 31 kilometriä hankealueesta lounaaseen Pyykkölänvaara, noin 32 kilometriä hankealueesta etelään Hiisijärven hiekat ja kulttuurimaisemat, noin 34 kilometriä hankealueesta kaakkoon. Voimajohdon reittivaihtoehtojen VE1 tai VE2 varrelle ei 500 metrin etäisyydelle ole ehdotettu valtakunnallisia tai maakunnallisia maiseman tai kulttuuriympäristön arvokohteita. Nimi Kuva Kainuun valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnissa on ehdotettu 35 kilometrin säteellä hankealueesta seitsemää maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Valtakunnallisesti arvokkaita kohteita ei ole tälle vyöhykkeelle ehdotettu. (Kainuun maisemat 2014)

70 Lumivaaran tuulivoimahanke Paikalliset arvokohteet Hankealueen ympäristön paikalliset arvokohteet on selvitetty 12 kilometrin etäisyydelle. Lähteinä on käytetty Hyrynsalmen kulttuuriympäristöohjelmaa (Ympäristöministeriö 1998), Puolangan kulttuuriympäristöohjelmaa (Tervonen & Karvonen 2004), Ristijärven kulttuuriympäristöohjelmaa (Mikkonen 2001) sekä Kainuun perinnemaisemat -opasta (Vainio, Autio & Leinonen 2000). Hankealuetta lähin paikallinen arvokohde on Lumivaaran metsäuuni, joka on osoitettu aivan hankealueen pohjoisrajalle. Seuraava paikallinen arvokohde on Hakalan haka, joka sijaitsee noin 1,2 kilometrin etäisyydellä hankealueen pohjoispuolella Lietekylässä. Lietekylä kokonaisuudessaan on osoitettu aluemaisena paikallisena arvokohteena. Kaikki paikalliset maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteet on esitetty seuraavien sivujen kartalla (Kuva 4-11) ja taulukossa (Taulukko 4-2).

71 Lumivaaran tuulivoimahanke 63 Kuva Maiseman ja kulttuuriympäristön paikalliset arvokohteet hankealueen ympäristössä 12 kilometrin säteellä (Ympäristöministeriö 1998, Tervonen & Karvonen 2004, Mikkonen 2001, Vainio, Autio & Leinonen 2000, Maanmittauslaitos 2013). Tuulipuiston hankealueen sijainti on osoitettu mustalla. Numerointi viittaa seuraavien sivujen taulukkoon (Taulukko 4-2).

72 Lumivaaran tuulivoimahanke 64 Taulukko 4-2. Maiseman ja kulttuuriympäristön paikalliset arvokohteet hankealueen ympäristössä (12 km). Kohteiden sijainti on esitetty edellisen sivun kartalla (Kuva 4-11). Nro Nimi 1 Lauttala 2 Komulanvaara 3 Komulanköngäs,Komulan mylly, myllysauna 4 Väisälän koulu 5 Pienimäki 6 Haapolan koulu 7 Paljakan koulu 8 Vänkälä 9 Pesälä 10 Latvan koulu 11 Lumivaaran metsäuuni 12 Lietekylän koulu 13 Haarainmäki ja Voitto 14 Melamänty ja Tervatörmä 15 Oravivaaran koulu 16 Mikkola 17 Snellmannin kalamaja 18 Väärälä 19 Kaunislehdon talomuseo 20 Johanin luhti 21 Karpinvaaran koulu 22 Oravirinne 23 Seitenoikea 24 Kokkovaara 25 Pyörre 26 Ressa 27 Juurikka 28 Härkövaara Päällysmäki Rauhala 31 Karppila 32 Harjunpää Nurmi 34 Vainio 35 Väisälä 36 Päivärinta 37 Kellola Kyntölä 39 Tenämänmäki 40 Pihlajavaaran koulu 41 Pihlaja 42 Tuiskuharju 43 Karjala 44 Kukkola 45 Siirtola Onnela Juhola Laukku 49 Kiviö 50 Alatalo 51 Juntula Uusitalo Seipelä Mäntylä Metsola Törmälä Venussaari 58 Karjala 59 Väyrylä 60 Mutkala Leinola 38 I Ukkohalla II Lietekylä III Vorlokki IV Lietekankaan tervahaudat V Lietejokivarsi- ja ympäristö VI Hyrynsalmen rautatieasema VII Vonkan hietikot A Lauttavaaran Lauttalan haka B Lauttakylän Kantolan haka C Pieni Tuomivaara, Kytömäen kaskimetsä D Latva, Mikkolan suuri metsälaidun E Latva, Mikkolan haka F Latva, Mikkolan pieni metsälaidun G Latva, Mikkolan niitty H Lietekylän Haarainmäen haka I Lietekylän Hakalan haka J Lietekylän Juntusen laidun K Lietekylän Ahon haka L Kaunislehdon talomuseo m Aaposen perinnemaisema n Vänkälä o Latva, Mikkolan suuri metsälaidun p Latva, Mikkolan haka q Latva, Mikkolan pieni metsälaidun r Latva, Mikkolan niitty s Hakalan haka t Prakkula u Juntulan perinnemaisema v Ahon haka x Jokikylä, Rantalan niitty ja haka

73 Lumivaaran tuulivoimahanke Muinaisjäännökset Arviointiohjelmavaiheessa muinaisjäännöksiä tarkasteltiin Museoviraston paikkatietoaineistojen (2013) perusteella. Niiden mukaan hankealueella tai voimajohdon reittivaihtoehtojen varrella ei sijaitse tunnettuja muinaisjäännöksiä. Lähin tunnettu muinaisjäännös, Oravijärven ajoittamattomat vallit ( ), sijoittuu tuulipuistoalueesta noin neljän kilometrin etäisyydelle ja voimajohdon reittivaihtoehdosta VE1 noin 1,5 kilometrin etäisyydelle. Kiinteät muinaisjäännökset on rauhoitettu suoraan muinaismuistolain (295/1963) nojalla. Hankealueella suoritettiin muinaisjäännösinventointi lokakuussa 2013 (Mikroliitti 2013). Maastotutkimuksen pääpaino oli muuttuvan maankäytön alueilla, eli suunniteluilla kahdeksalla tuulivoimalapaikalla, uusilla tielinjoilla sekä uudella 110 kv voimajohtolinjan reitillä. Näiden kohteiden lisäksi aluetta tutkittiin muinaisjäännösten löytymisen kannalta potentiaalisilla paikoilla. Muinaisjäännösinventoinnissa tarkastetuilla alueilla ei havaittu kiinteitä muinaisjäännöksiä. Muinaisjäännösinventoinnin laatimisen jälkeen tuulipuiston suunnitelmat muuttuivat hieman neljän voimalan sijainnin ja joidenkin tielinjauksen osalta. Inventoinnin tehneen arkeologin mukaan kyseisillä alueilla muinaisjäännöspotentiaali on hyvin vähäinen (Mikroliitti Oy 2014). Muuttuneet kohteet voidaan tarvittaessa tarkistaa tuulipuiston kaavoitusmenettelyn yhteydessä. Käsitteistö ja vaikutusmekanismit Maisema muodostuu elollisista ja elottomista tekijöistä sekä ihmisen tuottamasta vaikutuksesta, jotka ovat niin sanottuja maiseman perustekijöitä, niiden keskinäisestä vuorovaikutuksesta sekä maiseman visuaalisesti hahmotettavasta ilmiasusta, maisemakuvasta. Eurooppalaisen maisemayleissopimuksen mukaan maisema tarkoittaa aluetta sellaisena kuin ihmiset sen mieltävät ja jonka ominaisuudet johtuvat luonnon tai ihmisen toiminnasta ja vuorovaikutuksesta. (Rakennusperintö.fi 2014.) Kulttuuriympäristö on yleiskäsite. Sillä tarkoitetaan ympäristöä, jonka ominaispiirteet ilmentävät kulttuurin vaiheita, sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta. Kulttuuriympäristöön liittyy myös ihmisen suhde ympäristöönsä ennen ja nyt; sille annetut merkitykset, tulkinnat ja sen erilaiset nimeämiset. Tarkemmin kulttuuriympäristöä voidaan kuvata käsitteillä kulttuurimaisema ja rakennettu kulttuuriympäristö. Kulttuuriympäristöön kuuluvat myös muinaisjäännökset ja perinnebiotoopit. (Rakennusperintö.fi 2014.) Maisemavaikutus koostuu muutoksista maiseman rakenteessa, luonteessa ja laadussa. Tuulivoimaloiden rakentamisen merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat yleensä maisemakuvaan eli maiseman visuaalisesti havaittavaan ilmiasuun. Tuulivoimaloiden suuren koon vuoksi muutokset maisemakuvassa saattavat ulottua laajalle alueelle. Myös tuulivoimaloita varten rakennettavista voimajohtoon liittyvistä rakenteista sekä uusista tai parannettavista tieyhteyksistä saattaa aiheutua maisemavaikutuksia. Nämä vaikutukset rajautuvat yleensä rakennuspaikan lähimaiseman alueelle. Tuulivoimaloiden lähialueella myös voimaloista aiheutuva melu ja varjon vilkkuminen saattavat vaikuttaa maiseman kokemiseen. Maisemavaikutusten taso on riippuvaista tuulivoimaloiden näkyvyydestä ja maiseman ominaisuuksista ja sietokyvystä. Voimaloiden näkyvyyteen vaikuttavat monet tekijät ku-

74 Lumivaaran tuulivoimahanke 66 ten esimerkiksi voimalan koko, rakenne, väritys, lukumäärä, ryhmittely sekä sijaintipaikan korkeus suhteessa ympäristöön. Myös ympäröivän maiseman elementit, kuten maasto, kasvillisuus ja rakennukset sekä ilman selkeys ja valo-olosuhteet vaikuttavat näkyvyyteen (kuva 4-12). Pimeän aikaan voimalat ovat havaittavissa lentoestevalaistuksen takia etenkin rakentamattomassa ympäristössä. Maiseman sietokyvyllä tarkoitetaan maiseman herkkyyttä muutokselle. Sietokykyyn saattavat vaikuttaa esimerkiksi maiseman pieni- tai suuripiirteisyys, maiseman mittakaava, maiseman ajallinen luonne tai maiseman käyttö. Tietynlaisten maisemien katsotaan sietävän voimaloiden sijoittamista paremmin kuin toisten. Maisematyyppien sietokyvyn tarkastelu ei ole ristiriidatonta ja usein jonkin ominaisuutensa puolesta alue soveltuisi hyvin tuulivoimarakentamiselle, mutta toisesta näkökulmasta tarkasteltuna tilanne saattaa olla erilainen. Tuulivoimarakentamisen vaikutukset maisemakuvaan ovat erityisen merkittäviä silloin, jos tuulivoimala alkaa alistaa tai hallita maisemakuvaa tai sen merkittäviä yksittäisiä elementtejä (esimerkiksi kirkontornit tai muut rakennetun ympäristön maamerkit, pienipiirteiset kulttuuriympäristöt, luonnonympäristön maamerkit). Tuulivoimarakentamisen maisemavaikutuksia ei pitäisi kuitenkaan nähdä pelkästään negatiivisina. Harkitusti sijoitettuna ja maisema huomioiden voimalat voivat sulautua osaksi maisemakuvaa ja jopa tuoda maisemaan lisäarvoa. (Ympäristöministeriö 2006.) Ympäristöministeriön (2006) tuulivoiman maisemavaikutuksia käsittelevässä oppaassa Tuulivoimalat ja maisema on todettu muun muassa, että: Selkeällä ja kuivalla säällä voimaloiden lavat ovat erotettavissa 5 10 kilometrin päässä voimalasta kilometrin etäisyydellä lavat eivät enää ole paljaalla silmällä havaittavissa. Torni erottuu ihanteellisissa oloissa noin kilometrin päähän. (kuva 4-13) Pienipiirteinen maisema (mm. rikkonainen saaristomaisema) sietää lähtökohtaisesti huonommin tuulivoimaloiden sijoittamista kuin suuripiirteinen maisema (mm. merimaisema, tunturimaisema, laajat viljelyalueet). Maiseman katsotaan sietävän paremmin tuulivoimaloita, mikäli alueella on jo ennestään ihmisen tekemiä rakennelmia. Mitä selkeämpi aikayhteys tuulivoimalalla ja sen ympäristöllä on, sitä pienempi konflikti niiden välillä on.

75 Lumivaaran tuulivoimahanke 67 Kuva Tuulivoimalan näkyvyyteen liittyviä tekijöitä. Esimerkiksi rakennukset estävät näkyvyyttä tuulivoimaloille. Kuva Tuulivoimalan maisemavaikutusten merkittävyyteen liittyviä tekijöitä. Tuulivoimahankkeessa myös voimajohdot aiheuttavat maisemavaikutuksia. Voimajohdot koetaan usein maisemassa häiritsevinä muualla kuin jo voimakkaasti rakennetuilla alueilla. Uusi johtoaukea voi esimerkiksi vaikuttaa maisemakokonaisuuteen pirstovasti, mikäli voimajohto ei sijoitu jo olemassa olevan voimajohdon, tielinjauksen tai muun sellaisen rinnalle. Metsäisellä alueella tai rakennetussa ympäristössä voimajohdon maisemavaikutus saattaa olla hyvinkin paikallinen kohdistuen lähinnä johtoaukealle ja siihen välittömästi liittyville alueille, sillä puusto ja rakennukset katkaisevat näkymiä tehokkaasti. Avoimeen maisemaan (esimerkiksi pellot, vesistöt, avoimet suoalueet) tai korkeille maastonkohdille sijoittuvat voimajohtopylväät saattavat aiheuttaa merkittäviä visuaalisia vaikutuksia. Kuten tuulivoimaloidenkin, myös voimajohdon näkyvyyteen voivat vaikuttaa esimerkiksi maastonmuodot, kasvillisuus tai rakennukset. Arviointimenetelmät ja arvioinnin epävarmuudet Vaikutusten arvioinnissa on tutkittu hankkeen suhdetta alueen maisemakokonaisuuteen sekä vaikutuksia näkymiin ympäröiviltä alueilta. Myös suhde ja vaikutukset arvokohteisiin on selvitetty. Lisäksi on arvioitu lentoestevalaistuksen vaikutukset. Maisemavaikutusten arviointi perustuu olemassa oleviin selvityksiin, hankkeen alustavaan suunnitteluaineistoon, kartta- ja ilmakuvatarkasteluihin, joulukuussa 2013 tehtyyn maastokäyntiin, YVA-prosessin yhteydessä laadittuun havainnekuvamateriaaliin ja näkemäalueanalyysiin. Maisemavaikutusten luonnetta ja merkittävyyttä erilaisissa kohteissa

76 Lumivaaran tuulivoimahanke 68 ja eri etäisyysvyöhykkeillä on kuvattu sanallisesti, teemakartoin ja valokuvasovitteiden avulla. Etäisyys on merkittävä tekijä maisemavaikutusten luonnetta tarkasteltaessa. Maisemavaikutusten arvioimiseksi on tässä työssä määritelty viisi etäisyysvyöhykettä, joilla tuulivoimaloiden vaikutukset maisemaan ovat luonteeltaan erilaisia (Taulukko 4-3). Etäisyysvyöhykkeet on määritelty tuulivoiman maisemavaikutuksia koskevan oppaan (Ympäristöministeriö 2006), voimaloiden korkeuden, alueen luonteen ja muiden viimeaikaisten tuulivoimaa koskevien vaikutusten arviointien perusteella. Kaiken kaikkiaan maisemavaikutukset on arvioitu 35 kilometrin etäisyydellä tuulipuistosta. Tuulivoimaloiden maisemavaikutusten arvioinnissa on painotettu lähialuetta (0-5 kilometriä) ja välialuetta (5-12 kilometriä). Mikäli on havaittu, että voimala saattaa aiheuttaa myös kaukoalueella (12 25 kilometriä) merkittäviä vaikutuksia, on tarkastelua tarkennettu. Teoreettiselta maksiminäkyvyysvyöhykkeeltä (25 35 kilometriä) on tehty yleispiirteinen katsaus. Voimajohtojen osalta on sovellettu kolmea etäisyysvyöhykettä, jotka on määritelty voimalinjojen maisemavaikutuksia käsittelevän oppaan (Byman & Ruokonen 2001) avulla ( Taulukko 4-4). Etäisyysvyöhykkeet ovat luonteeltaan suuntaa-antavia, sillä vaikutusten merkittävyys riippuu etäisyyden lisäksi monesta muustakin tekijästä, kuten esimerkiksi maiseman sietokyvystä. Maisemavaikutusten kokemiseen saattavat vaikuttaa merkittävästi myös subjektiiviset tekijät, kuten kokijan tiedot, kokemukset ja odotukset. (Byman & Ruokonen 2001, Ympäristöministeriö 2006). Tämän arviointityön yhteydessä maisemavaikutuksia on pyritty tarkastelemaan mahdollisimman objektiivisesti. Taulukko 4-3. Etäisyys ja vaikutusvyöhykkeet tuulivoimaloiden osalta. Etäisyys tuulipuistosta metriä 0-5 kilometriä 5-12 kilometriä kilometriä Vaikutusvyöhyke ja vaikutusten luonne Välitön vaikutusalue Rakentamisen aikaiset vaikutukset Lähialue Tuulivoimala saattaa hallita maisemakuvaa niillä alueilla, joilta avautuu näkymiä kohti voimalaa. Välialue Tuulivoimala näkyy hyvin, mutta sen kokoa tai etäisyyttä voi olla vaikea hahmottaa. Kaukoalue Voimala näkyy, se on osa kaukomaisemaa, maiseman muut elementit vähentävät vaikutuksen merkittävyyttä. Kohteita vyöhykkeellä Lumivaaran lakialue Oravijärvi Lietekylä Paljakan vaarakokonaisuus Hyrynsalmen kuntakeskus Uva Ristijärven kuntakeskus kilometriä Teoreettinen maksiminäkyvyysalue Torni saattaa erottua hyvissä sääolosuhteissa Paltamon kuntakeskus

77 Lumivaaran tuulivoimahanke 69 Taulukko 4-4. Etäisyys ja vaikutusvyöhykkeet voimajohdon osalta. Etäisyys tuulipuistosta noin 3 x pylvään korkeus noin 10 x pylvään korkeus noin 100 x pylvään korkeus Vaikutusvyöhyke ja vaikutusten luonne Välitön vaikutusalue Pylväs saattaa olla visuaalisesti hallitseva. Lähialue Pylväs on näkyvä maisemaelementti, mutta muut maiseman elementit vähentävät vaikutuksen merkittävyyttä etäisyyden kasvaessa. Välialue Pylväs näkyy, mutta sen katsotaan kuuluvan kaukomaisemaan Näkemäalueanalyysi Työn yhteydessä on laadittu näkemäalueanalyysi, joka antaa yleiskuvan siitä, mille alueille ja sektoreille tuulivoimalat tulisivat näkymään. Paikkatietopohjainen näkemäalueanalyysi ottaa huomioon maastonmuodot ja kasvillisuuden käytössä olleen lähtöaineiston mahdollistamalla tarkkuudella. Näkemäalueanalyysin lähtötietoina on käytetty seuraavia tietoja: voimaloiden roottorin halkaisija 150 metriä, napakorkeus 150 metriä MML:n maastotietokannan korkeuskäyrät 2,5 metrin välein SYKEn CORINE-aineisto maanpeitteen analysointia varten puuston korkeus 15 metriä metsäalueilla ja viisi metriä harvapuustoisilla alueilla (muualla 0 metriä) maapallon kaarevuus tarkastelukorkeus 1,5 metriä. Näkemäalueanalyysi on laadittu 35 kilometrin säteelle tuulivoimaloista. Näkemäalueanalyysiajot on tehty tuulipuiston hankevaihtoehdoille VE1 ja VE2. Analyysissa on tutkittu voimaloiden näkyminen sekä tuulivoimaloiden kokonaiskorkeudella että voimaloiden napakorkeudella. Rakennettuja alueita ei ole suljettu pois näkemäalueista. Analyysissa rakennetut alueet on oletettu avoimiksi alueiksi. Käytännössä tiiviisti rakennetuilla alueilla esimerkiksi rakennukset, rakenteet tai kasvillisuus katkaisevat näkymiä tehokkaasti. Toisaalta myös metsäalueilla voi joissakin tapauksissa muodostua näkymiä esimerkiksi puuston lomasta tai tuoreilta metsähakkuualueilta, joista ei ole ollut ajanmukaista tietoa. Tarkastelualueen laajuudesta ja mittakaavasta johtuen pienipiirteisten elementtien vaikutuksia näkymiin ei ole voitu näkemäalueanalyysissa huomioida. Otteita näkemäalueanalyysista on esitetty osana tuulivoimaloiden maisemavaikutusten arviointia. Kokonaisuudessaan näkemäalueanalyysit on esitetty liitteessä 2.

78 Lumivaaran tuulivoimahanke Havainnekuvat Maisemavaikutuksia on havainnollistettu valokuvasovitteiden avulla. Valokuvat havainnekuvien pohjaksi on otettu osin joulukuussa 2013, osin hankkeen aikaisemmissa suunnitteluvaiheissa. Havainnekuvien kuvauspaikat on esitetty kuvassa Kuvauspisteiden koordinaatit on tallennettu kuvauspaikoilla gps-mittauksen avulla. Tarkasteltavasta alueesta on tämän jälkeen laadittu maastomalli, johon on sijoitettu mallinnetut, oikean kokoiset tuulivoimalat sekä kuvauspisteiden koordinaatit. Tämän jälkeen mallinnetut voimalat ja valokuvat on yhdistetty suunta-arvojen ja kohdistuspisteiden avulla. Lopullinen kuva on muokattu kuvankäsittelyohjelmassa, jossa on huomioitu esimerkiksi kasvillisuuden tai rakennuksien peittovaikutus. Havainnekuvissa on käytetty tuulivoimaloiden hankevaihtoehtoa VE1, jossa voimaloita on enimmäismäärä (8 voimalaa). Kuva Havainnekuvien kuvauspaikat. 1) Lietekylä, 2) Oravijärvi, 3) Ristijärvi, 4) Paljakan Mustarindan näkötorni, 5) Ukkohalla, Syväjärven luoteisrannan lomakylä, 6) Ukkohalla, Pieni Tuomivaaran laki. Kuvauspaikoista 2, 3 ja 5 on havainnollistettu myös yhteisvaikutuksia PROKONin tuulivoimahankkeen kanssa.

79 Lumivaaran tuulivoimahanke 71 Vaikutusten arviointi Vaikutukset välittömällä vaikutusalueella (0-200 metriä) Tuulipuiston rakentamisen myötä Lumivaaran alue muuttuu energiantuotantoalueeksi. Alueelle rakennetaan hankevaihtoehdosta riippuen kuusi tai kahdeksan tuulivoimalaa. Yksittäisen voimalan perustusalue edellyttää maanmuokkausta. Voimaloiden rakentamisen lisäksi maanmuokkausta edellyttävät huoltoteiden, uuden sähköaseman ja voimalinjan rakentaminen. Rakenteiden väliset alueet säilyvät metsäisinä. Tuulivoimaloihin verrattuna teiden, sähköaseman ja voimalinjan vaikutukset maisemaan ovat pienialaisia ja ilmenevät alueen välittömässä lähiympäristössä. Välittömällä vaikutusalueella maisemakokemukseen vaikuttavat visuaalisten tekijöiden lisäksi myös tuulivoimaloiden aiheuttama melu ja varjostus. Vaikutukset lähialueella (0-5 kilometriä) Lähialueella tuulivoimala saattaa hallita maisemakuvaa niillä alueilla, joilta avautuu näkymiä kohti voimalaa. Lähialueella visuaalisia vaikutuksia kohdistuu muun muassa Oravijärven itärannalle ja Oravivaaralle, Lietekylään, Karpinvaaralle sekä hankealueen länsipuoleisille suoalueille (kuvat 4-17 ja 4-18). Vaikutukset kohdistuvat vastaaville alueille sekä hankevaihtoehdossa VE1 että hankevaihtoehdossa VE2. Oravijärven itärannoilta tuulipuistoalue näkyy monin paikoin kokonaisuudessaan vastarannalla. Rakentamaton vaaramaisema muuttuu hankkeen toteutuessa tuulivoimaloiden hallitsemaksi. Muutos maisemassa on selkeä. Kuitenkin ympäröivä vaaramaisema ja avoin järvi luovat voimaloiden ympärille suuripiirteistä maisemaa - tällaiseen ympäristöön voimaloiden voidaan katsoa sopivan paremmin kuin pienipiirteiseen maisemaan. Vaikutukset voidaan luokitella kohtalaisiksi tai merkittäviksi. (Kuva 4-15) Hankealueen pohjoispuolelle Lietekylään näkyy joitakin tuulivoimaloita. Havainnekuvasta 1 (Kuva 4-16) voidaan havaita, että osa tuulivoimaloista peittyy puuston ja vaaran rinteiden taakse. Tuulipuisto on melko lähellä (noin 2,7 kilometriä), mutta näkyvyys on alueella voimakkaasti riippuvaista katselupisteestä ja monin paikoin voimalat peittyvät kokonaan puuston ja maastonmuotojen taakse. Vaikutukset voidaan luokitella kohtalaisiksi. Karpinvaaralta katsottuna voimalat ovat noin 4,4 kilometrin etäisyydellä. Muodostuva näkemävyöhyke on pienialainen, vaikutukset voidaan arvioida korkeintaan kohtalaisiksi.

80 Lumivaaran tuulivoimahanke 72 Kuva Havainnekuva nro 2. Tuulipuisto (VE1) Oravijärven itärannalta katsottuna. Kaksi voimalaa peittyy puiden taakse vasemmalla. Etäisyyttä lähimpään tuulivoimalaan noin 4,8 kilometriä. Pohjakuva on otettu 24 mm:n objektiivilla. Kuva Havainnekuva nro 1. Tuulipuisto (VE1) Lietekylästä katsottuna. Muutama voimala pilkistää puuston takaa, suurin osa voimaloista peittyy metsän ja maastonmuotojen taakse. Etäisyyttä lähimpään tuulivoimalaan noin 2,7 kilometriä. Pohjakuva on otettu 24 mm:n objektiivilla.

81 Lumivaaran tuulivoimahanke 73 Kuva Tuulivoimaloiden visuaaliset vaikutukset näkemäalueanalyysin perusteella hankealueen lähialueella (5 km), VE1.

82 Lumivaaran tuulivoimahanke 74 Kuva Tuulivoimaloiden visuaaliset vaikutukset näkemäalueanalyysin perusteella hankealueen lähialueella (5 km), VE2.

83 Lumivaaran tuulivoimahanke 75 Vaikutukset välialueella (5-12 kilometriä) Välialueella tuulivoimala näkyy hyvin, mutta sen kokoa tai etäisyyttä voi olla vaikea hahmottaa. Välialueella laajimmat näkemävyöhykkeet muodostuvat hankealueen itä- ja kaakkoispuolille (Kuva 4-19, Kuva 4-20). Tuulivoimalat näkyvät esimerkiksi Seitenjärven alueelle sekä Jokikylän avoimille peltoaukeille. Seitenjärvellä visuaaliset vaikutukset kohdistuvat järven itärannoille, tiemaisemassa tuulivoimalat ovat havaittavissa Seitenjärven yli kulkevalta sillalta. Jokikylässä voimalat ovat havaittavissa vesistöjen rannoilla ja avoimilta peltoaukeilta. Seitenoikealla ja Jokikylässä tuulivoimalat muuttavat maisemaa, mutta etäisyyttä lähimpiin voimaloihin on 9-10 kilometriä, joten vaikutuksista ei enää muodostu merkittäviä. Näkemäalueanalyysin perusteella Hyrynsalmen keskustan alueelle muodostuu laaja näkemävyöhyke. Näkemäalueanalyysissa ei kuitenkaan ole huomioitu rakennusten näkymiä peittävää vaikutusta. Käytännössä tiiviisti rakennetuilla alueilla monet pienipiirteiset elementit kuten rakennukset, rakenteet tai kasvillisuus katkaisevat näkymiä tehokkaasti. Myös hankealueen lounaispuolella Uvan keskustassa rakennukset ja rakenteet katkaisevat näkymiä, tosin laajojen avointen peltoaukeiden kautta voimalat saattavat myös paikoin näkyä. Sekä Hyrynsalmen että Uvan keskuksista etäisyyttä tuulipuistoon on lähes 12 kilometriä. Vaikka voimalat oikeasta katselupisteestä paikoin näkyisivätkin, voidaan arvioida että vaikutukset eivät etäisyydestä johtuen ole merkittäviä. Näkemäalueanalyysista (Kuva 4-21, Kuva 4-22) voidaan havaita, että Ukkohallan matkailukeskukselle tuulivoimalat eivät laaja-alaisesti ihmissilmän korkeudelta näy. Tietyistä katselupisteistä näkymiä saattaa kuitenkin Ukkohallasta avautua. Havainnekuvassa 5 (Kuva 4-23) on esitetty tuulivoimalat Ukkohallan matkailukeskuksen Syväjärven luoteisrannan lomakylästä ja havainnekuvassa 6 (Kuva 4-24) Pieni Tuomivaaran laelta. Paljakalta käsin puusto peittää näkymät kohti tuulivoimaloita. Poikkeuksena Mustarindan näkötorni kohoaa puiden latvojen yläpuolelle, ja sieltä voimalat näkyvät (Kuva 4-25). Tuulipuisto muuttaa luonnonpuiston jokseenkin rakentamattomia näkymiä tuoden maisemaan uuden teknisen elementin. Vaikutus on kuitenkin pistemäinen eikä ulotu laajasti Paljakan alueelle. Siten voidaan arvioida, ettei vaikutus ole erityisen merkittävä. Välialueella vaikutukset kohdistuvat vastaaville alueille sekä hankevaihtoehdossa VE1 että hankevaihtoehdossa VE2.

84 Lumivaaran tuulivoimahanke 76 Kuva Visuaalisten vaikutusten kohdentuminen hankealueen itä- ja kaakkoispuolen välialueella (5-12 km). Hankevaihtoehto VE1. Karttamerkintöjen selitteet on esitetty edeltävillä kartoilla (Kuva 4-17, Kuva 4-18). Kuva Visuaalisten vaikutusten kohdentuminen hankealueen itä- ja kaakkoispuolen välialueella (5-12 km). Hankevaihtoehto VE2. Karttamerkintöjen selitteet on esitetty edeltävillä kartoilla (Kuva 4-17, Kuva 4-18).

85 Lumivaaran tuulivoimahanke 77 Kuva Visuaalisten vaikutusten kohdentuminen hankealueen pohjois- ja länsipuolen välialueella (5-12 km). Hankevaihtoehto VE1. Karttamerkintöjen selitteet on esitetty edeltävillä kartoilla (Kuva 4-17, Kuva 4-18). Kuva Visuaalisten vaikutusten kohdentuminen hankealueen pohjois- ja länsipuolen välialueella (5-12 km). Hankevaihtoehto VE2. Karttamerkintöjen selitteet on esitetty edeltävillä kartoilla (Kuva 4-17, Kuva 4-18).

86 Lumivaaran tuulivoimahanke 78 Kuva Havainnekuva nro 5. Näkymä Ukkohallan matkailukeskuksen Syväjärven luoteisrannan lomakylästä. Etäisyyttä lähimpiin tuulivoimaloihin noin 9,2 kilometriä. Pohjakuva on otettu 52 mm:n objektiivilla. Kuva Havainnekuva nro 6. Näkymä Ukkohallan Pieni Tuomivaaran laelta. Etäisyyttä lähimpiin tuulivoimaloihin noin kahdeksan kilometriä. Pohjakuva on otettu 52 mm:n objektiivilla. (YVA-ohjelmassa esitetyn tuulivoimaloiden sijoitussuunnitelman mukaan) Kuva Havainnekuva nro 4. Näkymä Paljakan Mustarindan näkötornista. Etäisyyttä lähimpiin tuulivoimaloihin noin 10,8 kilometriä. Pohjakuva on otettu 52 mm:n objektiivilla. (YVA-ohjelmassa esitetyn tuulivoimaloiden sijoitussuunnitelman mukaan)

87 Lumivaaran tuulivoimahanke 79 Vaikutukset kaukoalueella kilometriä Kaukoalueella voimala näkyy, se on osa kaukomaisemaa, maiseman muut elementit vähentävät vaikutuksen merkittävyyttä. Kaukoalueella laajimmat näkemävyöhykkeet muodostuvat vesistöalueille (kuvat 4-27 ja 4-28). Hyrynjärvellä, Salmijärvellä ja Ristijärvellä tuulivoimalat ovat havaittavissa kohti hankealuetta suuntautuneilta rannoilta. Näille rannoille on sijoittunut melko runsaasti loma-asutusta, Ristijärvellä myös vakituista asutusta. Vaikka näkemäalueanalyysissa Ristijärven keskustaan näyttäisi muodostuvan laajoja näkemävyöhykkeitä, tulevat voimalat näkymään pääasiassa rannoilta. Rakennetuissa ympäristöissä rakennukset ja rakenteet katkaisevat näkymiä, mitä näkemäalueanalyysi ei huomioi. Kaukoalueella etäisyyttä voimaloihin on huomattavasti. Kaukana horisontissa voimalat sopeutuvat osaksi muuta maisemaa, eivätkä alista maiseman muita elementtejä. Esimerkiksi Ristijärven rannalta laaditusta havainnekuvasta 3 (Kuva 4-26) voidaan nähdä, että voimalat sulautuvat osaksi ympäröivää vaaramaisemaa. Vaarat näyttävät kohoavan voimaloita korkeammalle, vaikutukset eivät ole merkittäviä. Kuva Havainnekuva nro 3. Lumivaaran tuulivoimalat (VE1) Ristijärveltä katsottuna. Etäisyyttä lähimpään tuulivoimalaan noin 14,7 kilometriä. Pohjakuva on otettu 24 mm:n objektiivilla.

88 Lumivaaran tuulivoimahanke 80 Kuva Visuaalisten vaikutusten kohdentuminen näkemäalueanalyysin perusteella hankealueen eteläpuolen kaukoalueella (12-25 km). Hankevaihtoehto VE1. Karttamerkintöjen selitteet on esitetty edeltävillä kartoilla (Kuva 4-17, Kuva 4-18). Kuva Visuaalisten vaikutusten kohdentuminen näkemäalueanalyysin perusteella hankealueen eteläpuolen kaukoalueella (12-25 km). Hankevaihtoehto VE2. Karttamerkintöjen selitteet on esitetty edeltävillä kartoilla (Kuva 4-17, Kuva 4-18).