KESTÄVÄ KEHITYS LOHJAN KOULUJEN OPETUSSUUNNITELMIIN

Transkriptio

1 KESTÄVÄ KEHITYS LOHJAN KOULUJEN OPETUSSUUNNITELMIIN Aika Tiistai klo Paikka Puu-Anttilan juhlasali, Lohja Läsnä Bror Ahlgrén, sivistysjohtaja (poistui klo 14.30) Lohja/sivistyskeskus Pirjo Elamo, opettaja Nummenkylän koulu Pirjo-Riitta Hoberg, opettaja Ojamon koulu Jouni Häkkinen, koulutusjohtaja (klo15.15 alk.) Lohja/sivistyskeskus Mervi Kaasalainen, opettaja Järnefeltin koulu Jaana Lehtonen, ympäristövalvontapäällikkö Lohja/kaup.suunnittelukeskus Eila Lipponen, rehtori Perttilän koulu Marja-Leena Loukola, opetusneuvos Opetushallitus Marjatta Luhtasela, opettaja Linderin koulu Leena Kunttu, opettaja Rauhalan koulu Pirjo Piesala, opettaja Mäntynummen koulu Leena Rahkila L-U koulutuskuntayhtymä Panu Ruoste, rehtori Lohjan lukio Markku Saarinen, rehtori Ristin koulu Virpi Sahi, suunnittelija Helsingin yliopisto / Palmenia Tiina Sandell, opettaja Lehmijärven koulu Christer Slotte, opettaja Virkby gymnasium Nina Södersved, opettaja Roution koulu Ilona Toroi, opettaja Maksjoen koulu Janne Tuomivuo, opettaja Harjun koulu Päivi Varis, opettaja Perttilän koulu Kirsi Verkka, ympäristökasvattaja, ap.rehtori Helsinki/Torpparinmäen koulu Helsinki Laila Voutilainen, opettaja Ojamon koulu Iiris Lindgren Nummi-Pusula 1 Tilaisuuden avaus Virpi Sahi toivotti osallistujat tervetulleiksi ja kertoi tilaisuuden tarkoituksesta ja ohjelmasta Tarkoituksena on löytää uusia eväitä koulujen toiminnan suunnitteluun sekä pohtia, millaista työnjakoa ja voimavaroja kestävän kehityksen ja ympäristökasvatuksen toteuttaminen edellyttää kouluilta ja koulutoimelta. Tilaisuuteen kootut esitykset ja keskustelut liittyvät seuraavaan viitekehykseen: + "&''#""(,!!!+ ""-!!.&!!"!& $%&'( #%/012#3!"'%""+!#%!1'3%!! 434*535456!!!)#7#!)843*354**&)!7#")8

2 * Lohjan kaupungin strategia: Kestävä kehitys KESTÄVÄ KEHITYS OPETUSSUUNNITELMIIN Lohjan sivistystoimen strategia Kestävä kehitys Lohjan koulutoimi, koulutoimen opetussuunnitelma Tavoitteet, resurssointi, arviointi Lohjan koulujen OPSt Koulukohtaiset tavoitteet, resurssit ja toimenpiteet Opetushallitus: Opetussuunnitelmien perusteet Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta; lukiossa kestävä kehitys 2 Kestävä kehitys osana Lohjan sivistystoimen strategiaa Tilaisuuden avauspuheenvuorossa sivistysjohtaja Bror Ahlgrén kertoi kestävästä kehityksestä osana sivistystoimen strategiaa. Kestävä kehitys sijoittuu Lohjan opetustoimessa seuraavalla tavalla kaupungin strategian toteuttamiseen ja arviointiin: Kaupungin strategiasuunnitelma asiakaslähtöisyys, vuorovaikutteinen johtajuus, motivoitunut, osaava henkilöstö, tietoyhteiskunnan perusvalmiudet Opetustoimi / sivistyskeskus Palvelujen asiakaslähtöisyys Opetussuunnitelmien kehittäminen mm. tietoyhteiskunnan perusvalmiudet: o tietotekninen osaaminen o kansainvälistyminen o kestävä kehitys Työyhteisön toimivuus ja toimintakulttuuri Resurssit ja verkostot Oppilaitokset

3 3 Kestävä kehitys opetussuunnitelmatyössä Opetusneuvos Marja-Leena Loukola Opetushallituksesta kertoi, mitä kestävä kehitys tarkoittaa opetussuunnitelmatyössä. Opetussuunnitelmat tulee rakentaa siten, että kestävä kehitys sisältyy kaikkiin oppiaineisiin, tapahtumiin sekä koulun toimintakulttuuriin. Hän korosti sitä, että aihekokonaisuuden toteutuksessa tarvitaan paljon yhteistyötä eri henkilöstöryhmien ja koulun ulkopuolisten tahojen kesken. Tarkoitus on, että koulut siirtyvät uuteen toimintatapaan. Lisäksi Loukola kävi läpi mm. seuraavia kestävän kehityksen tavoitteita ja sisältöjä: Ympäristölukutaito o kokemuksia erilaisista ympäristöistä o elinympäristön tutkiminen o vastuu kestävästä kehityksestä o osallistuminen ja vaikuttaminen Kestävä elämäntapa o arvopohdinta o omien arkikäytäntöjen arviointi o yhdyskunnan rakenteen ja toimintojen arviointi o sosiaalisen ja kulttuurisen ympäristön kehittäminen Tulevaisuusajattelu o vaihtoehtojen ennakointi o omat valinnat o osallistuminen ja vaikuttaminen 4 Ympäristökasvatus koulun arjessa Ympäristökasvattaja Kirsi Verkka puhuu ympäristökasvatuksesta koulun arjessa. Ympäristökasvatuksen onnistumisen edellytyksenä on, että asiaa on koulussa tarkasteltu ja järjestetty kolmesta näkökulmasta: a) opetussuunnitelma b) ylläpitotoiminnot c) suunnittelu ja organisointi a) opetussuunnitelma Kestävän kehityksen mukaisen opetussuunnitelman perustana tulee olla kaikki ympäristökasvatuksen sisältöalueet: tietoisuus, tieto, asenteet, taidot ja osallisuus. Kestävyyden kulttuurinen ja sosiaalinen näkökulma ovat edustettuina useimmissa aineissa, mutta ekologisen kestävyyden näkökulma puuttuu monesta aineesta. Ympäristövastuullinen toiminta käsittää kolme ulottuvuutta tai tasoa, joissa arvot, kokemus ja toiminta linkittyvät: 1. tieto ympäristöstä 2. toimiminen ympäristössä 3. toimiminen ympäristön puolesta

4 Ympäristökasvatus voidaan, yllättävää kyllä, sisällyttää eri oppiaineisiin luovuutta käyttämällä. Esim, liikunnan opetussuunnitelmaan voidaan sisällyttää luonnon kunnioittamisen ja terveyden merkityksen opiskelua. Verkka on tutkinut, mitä kestävän kehityksen sisältöjä OPS:ssa on mainittu (oppilaiden osallistuminen, kestävää kehitystä tukevat käytännöt, ympäristövastuullisuus, vaikuttamisen taidot, tiedot ekologiasta ja ympäristöongelmista, ympäristöherkkyys, arvot ja asenteet). b) ylläpitotoiminnot Koulun OPS:a tukevat ylläpitotoiminnot, joita kuuluvat jätehuolto hankinnat veden ja energian käyttö puhtaanapito keittiö ja ruokala vaarallisten aineiden käyttö ja varastointi kuljetukset ja liikenne työterveys ja viihtyisyys Helsingissä on noin oppilasta / vuosi, ja mm. koulujen seka- ja biojätteen tuotantoa sekä paperin ja lämpö- ja sähköenergian kulutusta seurataan. Esimerkiksi Torpparinmäen koulun ympäristökasvatuksen OPS:ssa ylläpitotoiminnot näkyvät vahvasti. Ympäristökasvatuksen OPS sisältää seuraavia asioita: Ekologisen kestävän kehityksen näkökulma tulee esiin koulun arkikäytännöissä ja kaikissa oppiaineissa Tärkeänä periaatteena on harkitseva kuluttaminen ja kulutuksen vähentäminen erityisesti materiaalien, veden ja energian osalta Elinkaariajattelu ohjaa koulun hankintoja ympäristöä vähemmän kuormittaviin ratkaisuihin Kierrätys on järjestetty biojätteen, toimisto- ja sanomalehtipaperin, lasin, metallin, kartongin, ongelmajätteiden ja pahvin osalta c) suunnittelu ja organisointi Hyvä suunnittelu ja organisointi on onnistumisen kolmas kulmakivi ja se sisältää seuraavaa: ajan varaaminen suunnitteluun ja toteutukseen eri osapuolista koostuvan ympäristötiimin perustaminen tiedottaminen ja perehdytys yhteistyö mm. ylläpitotoiminnoista vastaavien kanssa opettajien osaamisen lisääminen opetusmateriaalien hankinta / laadinta johtaminen! Verkka kertoi myös Vihreä Lippu ympäristökasvatusohjelmasta sekä koulujen ja oppilaitosten ympäristökriteereistä:

5 5 Koulujen ja oppilaitosten ympäristökriteerit (2003) ovat hyvä työkalu, mutta kriteerit on tehty kovin tiukoiksi. Vihreä Lippu ohjaa kohti samoja tavoitteita pehmeämmin. Vihreä Lippu on tarkoitettu sekä kouluille että päiväkodeille. Ohjelmassa suositellaan, että koulun ympäristöprojektia lähdetään toteuttamaan ensin yhden teeman kautta, joita ovat energia, jätteiden vähentäminen, vesi ja lähiympäristö (huom! sattumoisin samat kuin Lohjan koulut ja ympäristö verkkosivujen otsakkeet!). Lisätietoa saa Suomen ympäristökasvatuksen seurasta 5 Ryhmätyöskentely: Kuinka tavoitetilaan on tultu vuonna 2010? Asiantuntijoiden evästyksen jälkeen ohjelmassa on työskentelyä, jota Virpi Sahi veti. Tehtävä oli seuraava: On vuosi Kestävä kehitys ja ympäristöasiat ovat osa Lohjan koulujen opetussuunnitelmia ja arkea. Miten koulutoimen/koulujen työ on järjestetty? Esimerkiksi mitä asioita hoidetaan koulutoimessa ja mitä asioita kouluissa, ja mikä on työnjako koulun sisällä? Mitä on saatu aikaan käyttämällä jo v olemassa olleita resursseja ja keinoja uudella tavalla, entä mitä muita resursseja ja keinoja on tullut käyttöön? Sekä pienet että isot havainnot ja huomiot ovat tervetulleita. Osallistujat pohtivat tehtävää ensin hiljaa itsekseen. Sen jälkeen heidät jaettiin viiteen ryhmään, jotka keskustelivat aiheesta 20 minuuttia. Ryhmätyöt purettiin fläpille siten, että kukin ryhmä mainitsi yhden asian kerrallaan kunnes kaikki asiat olivat tulleet esille. Seuraavia asioita nähtiin onnistuneen vuoden 2010 asioiksi (kirjaus- ei tärkeysjärjestyksessä): On olemassa koko kaupungin yhteinen ympäristökasvatuksen OPS - kehykset (vrt. Torpparinmäen OPS:n 1.sivu) Lajittelu toimii (yhteiset strategiat poikkihallinnollisesti) Opettajien palkkauksessa on siirrytty kokonaispalkkaukseen (v palkkaus tuntien mukaan, niiden ulkopuolisesta työstä ei makseta, esim. ympäristöjärjestelmän laadinta on tällaista) Hallintokuntien välinen työnjako koululla on selvä Kestävä kehitys on arkipäivää vastuu ja organisointi selvää Oppilailla on myönteisiä kokemuksia luonnosta Koulurakennuksen osalta on tavoitteet ylläpitotoiminnoille ja vallitsee korjaamisen kulttuuri Kouluissa on ympäristötiimit, joihin kuuluu opettajia ja muuta henkilökuntaa (keittäjät, siivoojat, kiinteistönhoitajat ) Sivistyskeskuksen budjettiin on saatu v kuluessa aikaa ja rahaa ja tavoitteet ovat selvät Yhteistyökulttuuri hallintokuntien välillä on kehittynyttä: tieto kulkee sekä alhaalta ylös että ylhäältä alas, roolit ja pelisäännöt selvät On otettu mallia muista On olemassa kokoava dokumentaatio, miten Lohjalla toimitaan koulujen ympäristöasioissa

6 6 Kuinka kestävä kehitys ja ympäristöasiat liitetään Lohjan koulujen opetussuunnitelmiin ja arkeen vuonna 2005? Virpi Sahi kertoi Lohjan OPS-työryhmän toiminnasta Marjo-Riitta Salmelalta saamiensa tietojen perusteella. Kuntakohtainen OPS valmistuu keväällä. OPS-työryhmä on päättänyt, että aihekokonaisuuksien toteutuminen opetuksessa suunnitellaan kouluittain eli sisällytetään nimenomaan koulukohtaisiin OPS:ihin kunkin koulun toimintakulttuurin, edellytysten ja painotuksien mukaisesti. Tieto yllätti monet osallistujista, jotka katsoivat, että kuntaopsin-tasolle tuotuna kestävän kehityksen aihekokonaisuus saisi hyvät toteutuspuitteet. Virpi Sahi esitteli yhteenvedon Lohjan koulujen ympäristökasvatuksen lähimenneisyydestä ja tämänhetkisestä tilasta, erityisesti sille varatuista resursseista. Vuosina (kevääseen) Pirjo Piesala toimi ympäristökasvatuksen ohjaavana opettajana. Koulutoimi ei asettanut tiukkoja tavoitteita työlle, vaan työ oli omatoimista tuntityötä. Ympäristöklusterin puitteissa mm. selvitettiin opettajien näkemyksiä ympäristökasvatuksesta. Ympäristönsuojelutoimiston resurssoima Lohjan koulut ja ympäristö hanke päättyy jouluun Sen ansiosta vuonna 2005 on aiempaa paremmat pelisäännöt ylläpitotoiminnoissa ja tätä tukevat verkkosivut. Koulujen ympäristöasioihin varatut resurssit Lohjalla v Sivistyskeskus:Ympäristökasvatuksen ohjaava opettaja? Ympäristöklusteri: Erillistilaisuuksia Ympäristönsuojelutoimisto: Lohjan koulut ja ympäristöhanke Muut resurssit? ? On epäselvää, kuinka ja millä resursseilla koulujen ympäristöyhteistyö tulee jatkumaan vuonna Ympäristökasvatus on tyypillinen poikkihallinnollinen ala, jossa ympäristöja opetussektoreiden työnjako hakee muotoaan vielä jopa ministeriötasolla. Lohjalla ympäristönsuojelutoimisto on panostanut ympäristökasvatukseen, etenkin tiedon lisäämisen ja yhteistyön edistämiseen, merkittävästi parin vuoden ajan. Nyt olisi hyvä miettiä, kuinka sivistyskeskus voi hyödyntää tai jatkaa tätä työtä.

7 Virpi Sahi tiedusteli osallistujilta, millä konkreettisilla keinoilla tai toimenpiteillä asiassa voitaisiin edetä. Esille nousivat seuraavat asiat: nykyisellään kestävä kehitys ja ympäristökasvatus eivät ole riittävän aidosti tai toimivasti osa sivistystoimen strategiaa. Pohdittiin sitä, kenen tehtävä asioiden saattaminen strategiaan on ja todettiin, että koko ketju rehtorit ja opettajat -> koulutoimi -> sivistyslautakunta -> kaupunki on tärkeä, joskin toimialajohdolla on ratkaiseva rooli. Jouni Häkkinen mainitsi, että ainakin Lohjan OPS-työryhmä sivuaa työssään kestävää kehitystä ja että hän vie viestiä sinne Marja-Leena Loukola kertoi, että OPH:n Kestävän kehitys verkkosivuilta löytyy vinkkejä kouluille ( keke). Kouluihin kohdistuu tällä hetkellä monenlaisia odotuksia ja kehittämispaineita, joista ympäristökasvatus on vain yksi. Ei ole itsestään selvää, että kaikkeen löytyy henkisiä ja aineellisia voimavaroja kouluissa varsinkin kun perustehtäväkin pitäisi hoitaa hyvin. Toisaalta kestävä kehitys on integroiva näkökulma, ei erillinen lisäteema muiden teemojen ohessa. Se tarkoittaa nimenomaan toimintatavan muutosta, jossa tehtävien kokonaismäärän tulisi pysyä ennallaan. Kaiken kaikkiaan havaittiin tarve löytää lisäresursseja Lohjan koulujen ympäristöasioiden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi vuodesta 2005 alkaen, mutta asiaa ei ehditty kehitellä sen pitemmälle. Todettiin, että kyseeseen voisi tulla esim. järkevän hankkeen perustaminen.