Laatu ja -ympäristöohjelma TOIMINTAMME PERUSTA
|
|
- Petri Mikkonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Laatu ja -ympäristöohjelma TOIMINTAMME PERUSTA
2 Viheraluerakentajat ry. on asettanut jäsenilleen yhteisiä toimintatavoitteita, toimintaperiaatteita ja vaatimuksia. 1. Laadukas toiminta Yritys sitoutuu noudattamaan toiminnassaan kokonaisvaltaista laatuajattelua. Kokonaisvaltainen laatuajattelu kattaa yrityksen koko toiminnan ja yrityksen koko henkilöstö sitoutuu sen noudattamiseen. Laadun kehittäminen on yrityksessä jatkuva, kaikki yrityksen toiminnan osa-alueet kattava prosessi. Yritys noudattaa toiminnassaan sekä yhteiskunnan velvoitteita että asiakkaidensa kanssa sovittuja toimintatapoja. Yritys seuraa lainsäädännön kehitystä ja sitoutuu kouluttamaan yrityksen vastuuhenkilöt. Toiminnassaan yritys käyttää menetelmiä, jotka vastaavat kestävän kehityksen ja hyvän ympäristönhoidon haasteita. Kokonaistaloudellisesti kannattava toiminta on yritystoiminnan jatkuvuuden perusta. Yrityksen asiantuntemus on asiakkaan käytettävissä. Yhteistyössä pyritään löytämään paras tilanteeseen sopiva ja taloudellisesti järkevä ratkaisu. Yritys tuntee suomalaiset kasvuolosuhteet ja niiden asettamat vaatimukset käytettäville materiaaleille. Kasvualustoina käytetään vain tutkittua, kasvualustanormit täyttävää materiaalia. Taimimateriaali hankitaan luotettaviksi tunnetuilta korkealaatuisia taimia tuottavilta toimittajilta. Käytetään luotettaviksi todettujen yhteistyökumppaneiden tuotteita, palveluja ja materiaaleja. Yrityksen tavoitteena on tehdä työ sopimuksen mukaisesti ja kerralla hyvin. Osa laadukasta työtä on hoitaa mahdolliset reklamaatiot viivyttelemättä ja asianmukaisesti. 2. Yrityksen henkilöstö ja työvoima Yrityksellä on ammattitaitoinen työnjohto ja työvoima. Yritys kannustaa työntekijöitään hankkimaan lisäkoulutusta. Yritys sitoutuu järjestämään mahdollisuuden työntekijöiden täydentää puuttuvia tiedollisia ja taidollisia aukkoja. 3. Markkinointi ja tuotekehitys Yritys osallistuu VAR:in yhteisilmoitteluun ja sillä on oikeus käyttää yhteisiä tunnuksia. Yritys kehittää laatuun perustuvaa toimintaansa yhteistyössä muiden jäsenyritysten ja yhteisöjäsenten kanssa. Tavoitteena on edistää, yhdenmukaistaa ja tehostaa laatuun perustuvaa viher- ja ympäristörakentamista sekä ylläpitoa maassamme. Jäsenet kehittävät toimintaansa palveluperiaatteella. Palvelukonseptiin kuuluvat konsultointi ja suunnittelu tarjotaan yhteistyöyrityksen kautta tai omana palveluna. Viheraluerakentajat ry (VAR) Yhdistys on viher- ja ympäristörakentamista, kivirakentamista ja viheralueiden ylläpitoa ammattimaisesti harjoittavien yritysten muodostama järjestö. Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen viheralan keskusjärjestöön Viherympäristöliittoon (VYL) ja alan eurooppalaiseen järjestöön European Landscaping Contractors Association:iin (ELCA) sekä pohjoismaiseen yhteistyöfoorumiin (Nordiska Präsidium).
3 4. Ympäristövastuu ja jätehuolto Ympäristövastuun ja jätehuollon osalta yritys sitoutuu noudattamaan seuraavia suuntaviivoja: Kaikessa toiminnassa noudatetaan viranomaismääräyksiä Noudatetaan Kestävän kehityksen periaatetta. Toiminta rasittaa mahdollisimman vähän ympäristöä Toiminta suunnitellaan siten, että jätteiden määrä minimoidaan ja suositaan kierrätystä Rakentamisessa syntyvät jätteet lajitellaan ja ongelmajätteet käsitellään asianmukaisesti Suositaan paikallisia materiaaleja Tavarantoimittajat ja aliurakoitsijat valitaan siten, että edellä mainitut periaatteet toteutuvat. Aliurakoitsijoiden toimintaa valvotaan 5. Työturvallisuus ja työsuojelu Yrityksellä on työsuojeluohjelma. Yritys noudattaa työturvallisuudesta annettuja lakisääteisiä työturvallisuusohjeita. Noudatetaan työpaikkakohtaisia määräyksiä.
4 Kestävän kehityksen ohjelma Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka tavoitteena on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Laajemmin määriteltynä kestävään kehitykseen kuuluu kolme osa-aluetta, jotka ovat ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys. EKOLOGISESTI KESTÄVÄ KEHITYS pyrkii säilyttämään luonnon monimuotoisuuden, turvaamaan maapallon elämän edellytykset ja saamaan ihmiset ymmärtämään, että luonnon sietokyky ja luonnonvarat ovat rajallisia eikä talouskasvu saa vaarantaa sitä. TALOUDELLISESTI KESTÄVÄ KEHITYS on luonnonvarojen ja energian käytön minimointia, tutkimuksen ja rahoituksen suuntaamista uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseen, päättäjien heräämistä näkemään ympäristö ja ihminen yhtenä kokonaisuutena ja jokaisen ihmisen muuttumista ajattelevaksi kuluttajaksi. Taloudellisesti kestävä kehitys on mahdollista ainoastaan ekologisesti kestävältä perustalta. SOSIAALISESTI KESTÄVÄ KEHITYS turvaa ihmiselle tasavertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin, perusoikeuksiin ja elämän perusedellytysten hankkimiseen sekä mahdollisuuden osallistua päätöksentekoon omassa maassaan ja maailmanlaajuisesti. Kestävään kehitykseen liittyy myös ajatus kulttuurien monimuotoisuuden säilyttämisestä ja kulttuurien keskinäisen vuorovaikutuksen edistämisestä. Mitä on kestävä kehitys? Viherrakentamisen ja viheralueiden hoidon tavoitteena on sosiaalisesti toimivan, esteettisesti tasapainoisen elinympäristön rakentaminen ja ylläpito. Hyvä ja kestävä viheralue palvelee käyttäjän tarpeita. Se on terveellinen, turvallinen ja viihtyisä. Se on elinkaariominaisuuksiltaan kestävä ja taloudellinen. Viherrakentamisessa tehtäviä valintoja on tarkasteltava rakentamisen koko elinkaaren ajalla. Tällöin korostuvat koko rakennetun ympäristön oikeantyyppinen rakentaminen, suunnitelmallinen kunnossapito ja uusiminen. Rakennetun viherympäristön elinkaariperiaatteen edistäminen edellyttää sekä uutta ajattelutapaa että käytännön toimintatapojen, materiaalivalintojen sekä työtapojen ja -välineiden kehittämistä. Rakennetun viherympäristön positiivisista ympäristövaikutuksista huolimatta pyrimme tunnistamaan yhä paremmin sekä rakentamis- että hoitovaiheen kielteiset vaikutukset sekä vähentämään aktiivisesti niistä koituvia ympäristöhaittoja.
5 VIHERRAKENTAMISEN KIELTEISET YMPÄRISTÖ- VAIKUTUKSET JA MUUTOSOHJEISTUKSET Rakennusmateriaalit ja valmistus Kasvualustat (teollisesti valmistetut) Soraharjut (hiekka ), suot (turve, savi) Kuljetus (raaka-aineet ja valmis kasvualusta) Kasvualustassa käytettävien kivennäismaalajien pitää olla vähintään 80 prosenttisesti kierrätettäviä kaivumaita. Kivennäismaalajit seulotaan joko keskitetysti alueellisesti multa-asemilla tai kohdekohtaisesti rakennuspaikalla, jolloin kuljetusmäärät supistuvat. Kasvualusta (luonnonmukaiset) Peltomullat (eroosio, peltomaan hävittäminen) Kompostit (korkeiden fosforipitoisuuksien liukeneminen maaperään) Peltomultaa käytetään vain silloin, kun sitä joudutaan kuorimaan rakennustyömaan alta. Kompostin on oltava riittävän puhdasta ja oikeanlaisen prosessin läpikäynyttä biologista tai teollisuuskompostia, jonka käyttö kasvualustan aineosana on täytettävä Viherympäristöliiton kasvualustanormien vaatimukset. Puutavara, kestopuu Reunalaudat, suoja-aidat, kalusteet ym. (Kyllästysaineiden liukeneminen maaperään, kierrätys lähes mahdotonta ja lopullinen hävitys kallista). Pyritään ensisijaisesti hakemaan vaihtoehtoja kyllästetylle puutavaralle (lehtikuusi, lämpökäsitelty puu ym. korvaavat materiaalit). Pyritään selvittämään, onko lähtökohtaisesti tarpeen käyttää kyllästettyä puuta väliaikaisissa rakenteissa (rajauslaudat, istutusten suoja-aidat ym). Jos kyllästys on ainoa järkevä vaihtoehto, on vaadittava toimittajalta todistus kyllästysmenetelmästä. Pinnoitteet Betonikiveykset (sementtilouhinta, soraharjut) Luonnonkivi (louhimot, kuljetukset, ulkomaat) Jo suunnitteluvaiheessa otetaan huomioon sidottujen pintamateriaalien soveltuvuus ja kulutuskestävyys kyseessä olevaan pintarakenteeseen. Pyritään mahdollisuuksien mukaan suosimaan paikallista valmistusta kuljetusmatkojen vähentämiseksi. Käytetään kestäviksi todettuja materiaaleja ja raaka-aineita sekä tuotteita. Otetaan huomioon pintamateriaalin valinnassa tarve imeyttää sadevesi paikallisesti. Rakentajat Henkilöiden liikkuminen (työmatkat, pakettiautot) Koneiden käyttö Pyritään entistä enemmän yhteiskuljetuksiin tai mahdollisuuksien mukaan käyttämään joukkoliikennettä. Koneet ja liikennevälineet pidetään kunnossa ja huollettuina, jotta polttoaineen kulutus, erilaiset päästöt ja vuodot minimoituvat. Käytetään vähän saastuttavaa, melutonta ja tilanteeseen sopivaa kalustoa.
6 Toimenpiteet ja elementit, jotka vaikuttavat kestävän kehityksen päämäärien saavuttamiseen viherrakentamisessa Viheralueiden rakentamista ohjaavat valtakunnallisesti ja paikallisesti erilaiset lait, asetukset ja säädökset. Tärkein ohjaava vaikuttaja on maankäyttö- ja rakennuslaki, joka ohjaa kaavoitusta, maankäytön suunnittelujärjestelmää sekä määrittelee toimenpiteet ympäristövaikutusten arvioimiseksi ja kestävän kehityksen päämäärien saavuttamiseksi. EU:n kautta tulevat yleiset vaatimukset pyritään ennakoimaan niin, että yrityksillä on valmius reagoida uusiin vaatimuksiin. Esimerkkinä hulevesien hyötykäyttö, ilmastonmuutokseen varautuminen rakentamalla viherkattoja ja seiniä jne. Ollaan mukana poistamassa vieraslajeja luonnosta. Näitä ovat erityisesti jättiputki, jättipalsami, kurtturuusu saaristossa ja merenrannoilla. Samoin varotaan istuttamasta lajeja, joiden leviäminen luontoon on riskialtista. Viheraluerakentajat ry pyrkii vaikuttamaan sekä kattojärjestönsä (VYL) kautta valtakunnalliseen lainvalmisteluun että suoraan intressiryhmien ja jäsenistön kautta asioihin, jotka edistävät Kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista. KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT OHJAUSMENETELMÄT Koulutuksen sisällön ohjaus Ammatillisen peruskoulutuksen sekä työpaikkakohtaisen koulutuksen sisällön uudistaminen ja painottaminen Kestävän kehityksen periaatteita vastaaviksi. Suunnittelun ohjaus (kohdekohtainen ja aluesuunnittelu) Paikalla olemassa olevien materiaalien ja mahdollisuuksien hyväksikäyttöä osana luovaa Kestävän kehityksen periaatteiden soveltamista. Materiaalien koostumus, kierrätettävyys, kestävyys, toimivuus, taloudellisuus ym Rakentamisen ohjaus Kalusto kunnossa ja huollettua Ympäristöasioista valveutunut henkilökunta, joka huolehtii kohteen siisteydestä ja rakennusjätteiden oikeasta lajittelusta Työmenetelmät oikeaoppisia ja Kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia Hoitotöiden ohjaus Hoitoluokitukset ajan tasalla Hoitotyökoneet kunnossa ja huollettuina Lannoitukset ja kasvinsuojelu perustuvat vain tarpeeseen Syntyvän biomassan käsittely ja hyödyntäminen Käytön ja kunnossapidon ohjaus Kaluston huolto ja kunnossapitotoimet elinkaaren mukaisia Talvikunnossapidon suunnittelu, ohjeistus ja valvonta niin koneiden, hiekoituksen kuin lumen läjityspaikkojen osalta Kulun ohjaus niille määrätyille reiteille Oikea-aikaiset hoito- ja kunnossapitotoimenpiteet työtehtäviin mitoitetuilla työvälineillä ja henkilökunnalla Suojavälineitä, suojakypärää, suojalaseja, kuulosuojaimia, turvakenkiä, hengityssuojaimia ym välineitä käytetään aina kaikissa työtehtävissä, joissa niiden käyttö on vaadittu Yleisessä informaatiossa lehdistölle ja kuluttajille käytetään aina asiallisia suojavälineitä.
7 Vihreä infrastruktuuri Euroopan maisemasta on kadonnut enemmän elinympäristöjä kuin muualta, ja se on myös pirstoutuneempi kuin muualla. Tämä on suuri uhka biologiselle monimuotoisuudelle. Tärkeimmät luontoalueet kuuluvat nykyisin suurelta osin Natura 2000 verkostoon. Lajien on kuitenkin pystyttävä liikkumaan luontoalueiden välillä säilyäkseen elossa pitkällä aikavälillä. Vihreällä infrastruktuurilla autetaan liittämään luontoalueita uudelleen yhteen ja parannetaan maaseudun ekologista laatua. Vihreällä infrastruktuurilla autetaan myös ylläpitämään terveitä ekosysteemeitä, jotta ne tuottavat jatkossakin yhteiskunnalle arvokkaita palveluita, kuten puhdasta ilmaa ja vettä. Vihreään infrastruktuuriin panostaminen on taloudellisesti järkevää: on kannattavampaa ylläpitää luonnon omaa toimintakykyä esimerkiksi ilmastonmuutoksen haitallisten vaikutusten lievittämiseksi kuin korvata menetetyt palvelut kalliilla keinotekoisilla ja teknisillä ratkaisuilla. Vihreä infrastruktuuri saavutetaan parhaiten yhtenäisellä lähestymistavalla maankäyttöön ja huolellisella strategisella aluesuunnittelulla. Kaikkien maankäyttäjien ja politiikan eri osa-alueiden tulisi jo varhaisessa vaiheessa sitoutua vihreän infrastruktuurin kehittämiseen, ja niistä kunkin olisi kannettava vastuunsa siitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Euroopan komissio on kehittämässä EU:n laajuista vihreän infrastruktuurin strategiaa, joka on osa vuoden 2010 jälkeistä biologista monimuotoisuutta koskevaa politiikkaa. Ekosysteemipalvelut Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan ekosysteemien tuottamia ilmaisia, aineellisia ja aineettomia hyötyjä ihmiselle. Ekosysteemipalvelut jaetaan neljään luokkaan: tuotanto-, ylläpito-, sääntely- ja kulttuuripalveluihin. Ekosysteemipalvelut jaottelevat ekosysteemien toimintoja ihmisen näkökulmasta. Luonnolla on kuitenkin aina myös itseisarvonsa. Tuotantopalvelut ovat palveluista tutumpia, tuotteita joilla usein on markkinat: puu, maissi, banaani, puuvilla. Tuotantopalvelut: Luonnosta saatavia hyödykkeitä, kuten syötävät luonnonvarat ja maanviljelyn tuotteet, makea vesi, energia ja raaka-aineet. Sääntelypalvelut: Ilmaston säätely, tulvien tasaus ja pohjaveden muodostuminen, veden puhdistus, tautien säätely, eroosion säätely ja kasvien pölyttäminen. Kulttuuripalvelut: Tiede, taide, koulutus, toimeentulo, virkistys, henkinen ja fyysinen hyvinvointi. Ylläpitävät ja säilyttävät palvelut: Geneettinen, lajistollinen ja elinympäristöllinen monimuotoisuus. Ravinteiden sidonta ja kierto, maaperän muodostuminen, veden kierto, vihreiden kasvien yhteyttäminen eli fotosynteesi, hiilen sidonta. ravinto rakennusaineet lääkeaineet ym Tuotantopalvelut Ylläpitävät palvelut yhteyttäminen ravinteiden kierto ym Säätelevät palvelut esteettiset arvot luonto tiedonlähteenä ym Kulttuuripalvelut ilman puhdistuminen veden puhdistuminen eroosion estäminen ym
8
Mitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto
Mitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto Miksi ekosysteemipalvelukeskustelu on käynnistynyt? Maailmanlaajuiset muutokset Väestö kasvaa Energiantarve lisääntyy Luonnonvarat
LisätiedotKestävä kehitys puutarha-alalla
Kestävä kehitys puutarha-alalla Kestävä ympäristörakentaminen (KESY) -hankkeen tuloksia PUUTARHA-ALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUSTYÖPAJA Opetushallitus 31.1.2019 Puutarhuri, MMM Hanna Tajakka,
LisätiedotMetsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne
Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut Paula Horne Päättäjien metsäakatemia 12.9.2012 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema Ainespuu
LisätiedotNurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset
Nurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset Luennon sisältö Materiaalien ympäristövaikutukset Perustamisen ympäristövaikutukset Ylläpidon ympäristövaikutukset Muut ympäristövaikutukset Ympäristövaikutusten
LisätiedotLaatu- ja ympäristöohjelma
viihtyisän ympäristön rakentaja viihtyisän ympäristön rakentaja (Sansation Light, Color: Pantone 425C, CMYK 0,0,0,80) PANTONE 375C CMYK 46, 0, 00, 0 RGB 5, 20, 6 WEB #97C93D PANTONE 355C CMYK 98,, 00,
LisätiedotViherkatot pykälissä
Viherkatot pykälissä SUVI BORGSTRÖM, HTT ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO OMAPIHA MESSUT HELSINKI 29.3.2012 Esityksen rakenne 1) Viherkatot ja ympäristölainsäädännön tavoitteet 2) Viherkattorakentamisen ohjaus voimassa
LisätiedotKestävä kehitys autoalalla
Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän
LisätiedotMaapallon rajat ovat tulossa vastaan
Maapallon rajat ovat tulossa vastaan BIOS 3 jakso 3 Talouskasvun priorisointi on tapahtunut ympäristön kustannuksella, mikä on johtanut mittaviin ympäristöongelmiin. Lisäksi taloudellinen eriarvoisuus
LisätiedotViheralan asenteet kompostia kohtaan nyt - entä huomenna? Tom Niemi Agronomi, yrittäjä Viherympäristöliiton kasvualustatyöryhmän pj
Viheralan asenteet kompostia kohtaan nyt - entä huomenna? Tom Niemi Agronomi, yrittäjä Viherympäristöliiton kasvualustatyöryhmän pj Tätä on kysytty: VYL:n näkemys komposteista Millaisia sääntöjä/ohjeita
LisätiedotYmpäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua
Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua YM uusi strategia ulos elokuussa 2014 Toiminta-ajatus: Kestävää elinympäristöä ja vihreää kasvua rakentamassa. Mitä YM:n vihreän kasvun rakentaminen tarkoittaa?
LisätiedotMetsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana
Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana Lapin metsätalouspäivät 13.2.2014 Antti Otsamo Kehitys- ja ympäristöpäällikkö, MMT Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Vihreät markkinat?
LisätiedotA. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)
A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella
LisätiedotEKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA
Ekosysteemipalveluiden näkökulma ohjaa valtion metsien hoitoa ja hyödyntämistä Metsätieteen päivä 26.10.2011 Niklas Björkqvist EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA Ekosysteemipalvelut tulevaisuutemme turva Ekosysteemipalvelut
LisätiedotMetsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä
Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä Ekosysteemipalvelut seminaari Metsäteollisuus ry 10.5.2011 Erkki Hallman ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Taustaa ekosysteemipalveluista 2. Ekosysteemipalvelut
LisätiedotHEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun
HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun Markku Saastamoinen Uudistuva hevostalous Hevostalous biotaloutena, Hyvinkää 8.5.2018 Luonnonvarakeskus Hevostalous biotaloudessa Uusiutuvien bioperäisten
LisätiedotMonimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa
Monimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa Kestävän gastronomian huippuseminaari 21.9.2018 Personal farmer Heidi Hovi Luonnon monimuotoisuus Monimuotoisuus:
LisätiedotIhmisen paras ympäristö Häme
Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena
LisätiedotEkosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu jäsentelyä. Rauno Yrjölä
Ekosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu jäsentelyä Rauno Yrjölä Merialuesuunnittelun keskeisiä tekijöitä Ekosysteemien huomioiminen Ihmistoiminnan tarpeiden ja vaikutusten kattava analyysi Tiedon saatavuuteen,
LisätiedotVIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu
VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry Aino Alasentie ECO SCHOOLS OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco Schools ohjelmaa Eco Schools
LisätiedotEkosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi
Ekosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi Paula Kuusisto-Hjort, Tanja Hämäläinen, Heidi Ahlgren, Pihla Sillanpää Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, yleiskaavayksikkö
LisätiedotLiiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp
Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Yrityksessä toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset
LisätiedotEkosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia
Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia Kokkola 15.11.2011 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema
LisätiedotA7-0277/129/REV
3.10.2013 A7-0277/129/REV Tarkistus 129/REV Cristina Gutiérrez-Cortines PPE-ryhmän puolesta Mietintö Andrea Zanoni Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arviointi COM(2012)0628
LisätiedotMitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto
Ympäristötiedon avautuminen palvelemaan kuntien päätöksentekoa 19.11.2013 Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Hyöty irti
LisätiedotResurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja
Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja 11.10.2016 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa
LisätiedotFSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON
FSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON Oletko kiinnostunut taloudellisesti kannattavasta metsänhoidosta, joka huomioi monipuolisesti myös ympäristöarvot ja sosiaaliset näkökulmat?
LisätiedotPaikka%edot ja ekosysteemipalvelu poten%aali. Ideat maasta innovaa-okilpailu 2016 ehdotus Cyklis-
Paikka%edot ja ekosysteemipalvelu poten%aali Ideat maasta innovaa-okilpailu 2016 ehdotus Cyklis- Ekosysteemipalvelut ovat hyötyjä, joita ihmiset saavat luonnosta. (Millennium Ecosystem Assessment 2005)
Lisätiedotkokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset 17.3.2012 Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen
Turpeenoton luonto- ja vesistövaikutukset ympäristönsuojelulain kokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset 17.3.2012 Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen Ympäristönsuojelulain, -asetuksen ja eräiden
LisätiedotKuinka vihreä on viherkatto?
Kuinka vihreä on viherkatto? Sini Veuro, Helsingin yliopisto Oma Piha messut Miniseminaari viherkatoista 29.3.2012 Kestävän kehityksen pilarit Kustannukset TALOUS Käyttöiän kasvu Huolto Energian käyttö
Lisätiedot± ± ± ± ±± ± ± ƒ ± ; ±± Ι [ [
± ± ± ± ±± ± ± ƒ ± ; ±± Ι [ [ ±± ± ±± ±± ) ± 6± ± ± ; ; ± ± ± ± ±± ) ± ± ± ± ± ;; ± ± ± ± ; ; ; ± ± ± ; ) ; ± ± ƒ ; 6± ± ± ± ± Ι ± ; ) ± ± ± ƒ ; ± ±± ; ƒ ƒ) ± ± ± ƒ ; ƒ ± ; ± ; ) ± ± ± ƒ ± ± ± ; ± ± ;±
LisätiedotYMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet
YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle OSA 1: Perusteet Sisältö 1. Osa: Perusteet Ympäristöongelmat ja ympäristönsuojelu Kestävä kehitys Ympäristöhuolto osana puhdistuspalvelualaa 2. Osa: Jätehuolto
LisätiedotEkosysteemipalvelut. ihmisen ja luonnon toimet hyvinvointimme eteen
Ekosysteemipalvelut ihmisen ja luonnon toimet hyvinvointimme eteen 15.11. 2016 Luonnonvara- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämispäivät, Helsinki Liisa Pietola, MTK ympäristöjohtaja Sisältö
LisätiedotEkosysteemipalvelut kaupunkiviheralueiden suunnittelussa Varpu Mikola, maisema-arkkitehti MARK
Ekosysteemipalvelut kaupunkiviheralueiden suunnittelussa Varpu Mikola, maisema-arkkitehti MARK 28.9.2017 Ekosysteemipalvelut aluesuunnittelussa taustatietoa suunnittelijoille Helsingin kaupungin rakennusviraston
LisätiedotKorttelit osana viherrakennetta Kaupunkiluennot l l Mari Ariluoma
Korttelit osana viherrakennetta Korttelipihojen toiminnot Tekniset toiminnot Pysäköinti Pyöräpaikat Pelastustiet Jätehuolto Talvikunnossapito Esteettömyys Leikkipaikat Rakennettavuus Hulevedet Kansirakenteet
LisätiedotMaaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä
Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Sanna Kanerva ja Helena Soinne Helsinki Insight aamukahviseminaari 26.10.2012 29.10.2012 1 Maaperä elämän ylläpitäjä ja ekosysteemipalvelujen tuottaja
LisätiedotOnko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT
Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat
LisätiedotROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila
POROYMPÄRISTÖ ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ Poroympäristö Poron kannalta tila, ravintoa, rehua, rauhaa Poronhoidon kannalta tila harjoittaa elinkeinoa, erään
LisätiedotEU:n luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien tehostaminen 2020 mennessä. Nunu Pesu
EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien tehostaminen 2020 mennessä Nunu Pesu 11.9.2018 EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevat päätavoitteet Luontodirektiivin yleisenä tavoitteena on edistää luonnon
LisätiedotLuonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 28.9.
Luonnonsuojelulainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg 1 Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja kestävä käyttö YK:n biologista monimuotoisuutta koskeva
LisätiedotKokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema
Kokemäenjoen vesistöalue v. 2050 mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Mitä vesistöalue meille merkitsee ja tarjoaa? Maiseman ja asuinympäristön,
LisätiedotUudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit)
Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit) - kulttuuriympäristön näkökulmasta Rakennusperinnön ja korjausrakentamisen neuvottelupäivät 11.4.2018 Timo Turunen ympäristöministeriöstä Valtakunnalliset
LisätiedotVastuullisuussuunnitelma 2018
Vastuullisuussuunnitelma 2018 Kelan vastuullisuussuunnitelma perustuu Kelan yhteiskunnalliseen asemaan. Olemme kansallisesti merkittävä toimija, ja toimintamme heijastuu laajasti koko yhteiskuntaan. Yhteiskunnallinen
LisätiedotMiltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon?
Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon? Luontopaneelin ja Ympäristötiedon foorumin seminaari 28.5.2018 Johanna Niemivuo-Lahti, maa- ja metsätalousministeriö
LisätiedotUusiomateriaalien suunnittelun ja hankinnan kehittäminen
Uusiomateriaalien suunnittelun ja hankinnan kehittäminen Timo Tirkkonen, Liikennevirasto UUMA2-vuosiseminaari 7.10.2014 Liikennevirasto UUMA2-ohjelmassa Liikennevirasto Osallistumme UUMA2-ohjelman ja sen
LisätiedotMääritelmiä. Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013
Määritelmiä Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013 Sinirakenne lähdetään liikkeelle viherrakenteesta tai vihreästä infrastruktuurista, johon sinirakenne kuuluu tärkeänä osana 2 Vihreä Infrastruktuuri
LisätiedotJohdanto aiheeseen: Ekosysteemipalveluiden arvottaminen Suomessa
Johdanto aiheeseen: Ekosysteemipalveluiden arvottaminen Suomessa EDUSKUNNAN YMPÄRISTÖVALIOKUNTA 4.11. 2014 Eija Pouta 4.11.2014 Tähän kiva kuva MTT Agrifood Research Finland 4.11.2014 2 Mikä ekosysteemipalvelu?
LisätiedotELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö
ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne
LisätiedotEkosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi
Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Esityksen sisältö 1) Mitä metsien ekosysteemipalvelut ovat? 2) Mikä ekosysteemipalveluiden arvo
LisätiedotEKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET
EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti
LisätiedotOULU KASVAA KESTÄVÄSTI
Oulun kaupungin ympäristöpolitiikka OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Hyväksytty kaupunginhallituksessa 9.8.2010 399 2 Oulu kasvaa kestävästi Sisältö Johdanto... 3 Oulun kaupungin ympäristöjohtaminen... 4 Oulun kaupungin
LisätiedotTalouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy
Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Ranskalainen arvoitus: Vesihyasintti Huomaat lammessa vesihyasintin Sen määrä kaksinkertaistuu joka päivä
LisätiedotSopeutuminen osana Vantaan kaupungin strategiaa. Pääkaupunkiseudun sopeutuminen ilmastonmuutokseen -seminaari 4.5.
Sopeutuminen osana Vantaan kaupungin strategiaa Pääkaupunkiseudun sopeutuminen ilmastonmuutokseen -seminaari 4.5.2017 Leena Maidell Kaupungin ympäristöohjelma 2013-2016 Valtuustokauden strateginen ohjelma
LisätiedotKuinka tuottaa hyvinvointia ja tukea luonnon monimuotoisuutta luontopohjaisilla ratkaisuilla?
Kuinka tuottaa hyvinvointia ja tukea luonnon monimuotoisuutta luontopohjaisilla ratkaisuilla? 23.10.2018 Riikka Paloniemi, Suvi Vikström, Mika Marttunen, Aino Rekola, Turo Hjerppe, Kirsi Mäkinen, Kimmo
LisätiedotHAASTATELLAAN YRITYKSIÄ, VIRANOMAISIA JA MUITA RAKENNUSALAN TOIMIJOITA
TAVOITE YHTEISTYÖTÄ KESTÄVÄN RAKENTAMISEN EDISTÄMISEKSI MAAKUNNASSA ESISELVITYSHANKKEESSA ETSITÄÄN YHTEISTYÖMUOTOA LAPIN RAKENNUSSEKTORIN KEHITTÄMISEKSI KESTÄVÄN RAKENTAMISEN PERIAATTEIDEN MUKAISESTI TUNNISTETAAN
LisätiedotKansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö
Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;
LisätiedotVihreä infrastruktuuri
Vihreä infrastruktuuri kaupunkisuunnittelun lähestymistapana Kaupunkiluento 5.10.2015, Mari Ariluoma Vihreä infrastruktuuri ja maisema YKSILÖ ALUE YHTEISKUNTA MAAILMA terveellinen ympäristö, yhteys luontoon,
LisätiedotKestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM
Kestävä ruoantuotanto Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM 25.1.18 Ilmastomuutos Ekosysteemipalvelujen heikkeneminen Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät sään ääri-ilmiöt. Osasta nykyhetken
LisätiedotVähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa
Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Tulevaisuusfoorumi: Ilmastonsuojelu, liikenne ja viestintä 20.4.2010 Oulu Tytti Tuppurainen n neuvottelukunnan puheenjohtaja Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Tytti
LisätiedotVihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous
Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia
LisätiedotLainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät
Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014
LisätiedotMinkälainen on tulevaisuutemme?
Kiertotalouden tiekartta Minkälainen on tulevaisuutemme? Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät 7.-8.11.2018 Ympäristöministeriö Johtava asiantuntija, TkT Nani Pajunen, Sitra 9% 50% 67% 75% 100%
LisätiedotMetsien monikäyttöä tukevat työkalut
Metsien monikäyttöä tukevat työkalut Anne Tolvanen Metsäareena 9.10.2018 Esityksen rakenne Luonnonvarojen käyttöön liittyvät ristiriitaiset tavoitteet Ekosysteemipalvelu-lähestymistapa Tutkimuksen keinot
LisätiedotSUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat
SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida
LisätiedotKestävä maisema suunnittelussa ja rakentamisessa. Kaavasuunnittelija Paula Tuomi, Jyväskylän kaupunki
Kestävä maisema suunnittelussa ja rakentamisessa Kaavasuunnittelija Paula Tuomi, Jyväskylän kaupunki 23.6.2016 Osayleiskaava-alue 32 ha, Kaupungin omistus 30 ha Arkkitehtikilpailun suunnittelualue 50 ha
LisätiedotMaankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa
Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa Alueidenkäytön ajankohtaispäivä 19.4.2017 27.3.2017 Maankäyttö- ja rakennuslaki lyhyesti Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) on alueiden käyttöä ja suunnittelua
LisätiedotKestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö
Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan
LisätiedotJohtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa
Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät
LisätiedotEkologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö
Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää
LisätiedotYmpäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa
Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa 1 Ympäristömerkinnät lyhyesti ISO 14001 8 Kansainvälinen ympäristöjohtamisjärjestelmä, joka tähtää jatkuvaan parantamiseen ja ympäristösuorituskyvyn kehittämiseen.
LisätiedotEkosysteemipalvelut Monimuotoisuuden ja luonnonvarat yhdistävät arvot. Leila Suvantola Tutkija, Joensuun yliopisto Arvoketju-seminaari 11.3.
Ekosysteemipalvelut Monimuotoisuuden ja luonnonvarat yhdistävät arvot Leila Suvantola Tutkija, Joensuun yliopisto Arvoketju-seminaari 11.3.2009 Ekosysteemipalveluiden kolmenlaiset arvot Ekosysteemipalveluiden
LisätiedotÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa
ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Biologinen tieto ja ymmärrys 7 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja tunnistamaan
LisätiedotKestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue
Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys
LisätiedotOAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010
OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys
LisätiedotPurkukatselmus ja valtakunnallinen jätesuunniltema. Kouvola Erityisasiantuntija Matti Kuittinen
Purkukatselmus ja valtakunnallinen jätesuunniltema Kouvola 21.11.2017 Erityisasiantuntija Matti Kuittinen Hiilineutraali 2045 Johtava maa kiertotaloudessa 2025 Esittäjän nimi alatunnisteeseen 2 Rakennettu
Lisätiedotuusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120
LisätiedotBio- ja ympäristökysymykset
Bio- ja ympäristökysymykset 1. Niukkenevat luonnonvarat 2. Uusiutuvien luonnonvarojen kestävä hoito ja käyttö sekä niistä valmistetut tuotteet ja palvelut viennin vahvistajina 3. Moniulotteinen kestävyys
LisätiedotVihreä infrastruktuuri - kestävän kaupunkisuunnittelun lähestymistapa. Vaasa , Mari Ariluoma
Vihreä infrastruktuuri - kestävän kaupunkisuunnittelun lähestymistapa Vaasa 30.9.2015, Mari Ariluoma Vihreä infrastruktuuri ja maisema YKSILÖ ALUE YHTEISKUNTA MAAILMA terveellinen ympäristö, yhteys luontoon,
LisätiedotRiistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö
Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto
LisätiedotR U K A. ratkaisijana
R U K A ratkaisijana Ruoka globaalien haasteiden ratkaisijana Ruokaturvan ja kestävien ruokajärjestelmien tulee nousta kehitys poliittiseksi paino pisteeksi ja näkyä kehitysyhteistyön rahoituksessa. MAAPALLOLLA
LisätiedotSuomen on sopeuduttava ilmastonmuutokseen. Suomen kestävän kehityksen toimikunta Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen
Suomen on sopeuduttava ilmastonmuutokseen Suomen kestävän kehityksen toimikunta 22.4.2014 Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen 1. Ilmastossa tapahtuneet muutokset ovat jo vaikuttaneet sekä luontoon
LisätiedotYmpäristöasioiden viisi kehityspolkua vuoteen 2030
Ympäristöasioiden viisi kehityspolkua vuoteen 2030 Luonnos kehityspoluista, taustana nykyinen ympäristöohjelma Varsinais-Suomen ELY-keskus / Kirsi Kärpijoki Ympäristöohjelman lisäarvo 1/2 Valtakunnallisia
LisätiedotKirkonkylän osayleiskaava
Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset
LisätiedotRakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo
Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin
LisätiedotDigitaalinen riskienhallinnan työkalu: Riskit haltuun helposti ja nopeasti. Riskienhallinta ja kestävä kehitys: Velvollisuudet eduksi
Kestävä kehitys valmistavassa teollisuudessa 2/3: Kilpailuetua tavoitteellisuudella 4. Kestävä kehitys valmistavassa teollisuudessa 1/3: Kestävästi tehokkuutta Kestävä kehitys valmistavassa teollisuudessa
LisätiedotYmpäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei
Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei 1. Tunnetaanko tilalla muodostuvien jätevesien laatu ja niille soveltuvat käsittelymenetelmät? 2. Toimiiko asuinrakennusten jätevesien käsittely
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030
Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030 Uusiutuva Suomi mahdollisuuksien maailma Monet nyt itsestään selvinä pitämämme asiat ovat ainutlaatuisia. Puhdas ruoka ja vesi ovat tulevaisuudessa elintärkeintä
LisätiedotVihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen
Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen Riina Antikainen, Katriina Alhola, Suomen ympäristökeskus Marianne Kettunen, IEEP Eduskunnan ympäristövaliokunnan avoin kokous 4.11. Ekosysteemipalveluiden
LisätiedotEKOSYSTEEMIPALVELUT HALTUUN - KAISA MUSTAJÄRVI EKOSYSTEEMIPALVELUSELVITYS- PILOTTINA TESOMA
EKOSYSTEEMIPALVELUT HALTUUN - KAISA MUSTAJÄRVI EKOSYSTEEMIPALVELUSELVITYS- PILOTTINA TESOMA EKOSYSTEEMIPALVELUT Ekosysteemin rakenteen ja eri tasoilla tapahtuvien toimintojen tuottamia suoria tai välillisiä
LisätiedotTyökalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke
Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Frans Silvenius, MTT Bioteknologia ja elintarviketutkimus Kierrätysmateriaaleja mm. Kompostoidut
LisätiedotVihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK
Vihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari 23.10.2018 Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK Vihreä talous Muutosajureita maaseudun näkökulmasta: - Biotalous, päästöt alas nielut ylös
LisätiedotKestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö
Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus Maija Neva, ympäristöministeriö Mitä kestävällä alueidenkäytön suunnittelulla tarkoitetaan? FIGBC:n Kestävät alueet toimikunnan
LisätiedotMetsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,
Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät
LisätiedotToimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta
Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös
LisätiedotYmpäristötavoitteet kaupunkistrategiassa. Esa Nikunen, ympäristöjohtaja
Ympäristötavoitteet kaupunkistrategiassa Esa Nikunen, ympäristöjohtaja 30.8.2017 Esityksen sisältö Ympäristö- ja ilmastotavoitteet teemoittain: Liikenne Ilmasto Luonto ja virkistys Osallisuus Vihreä talous
LisätiedotNykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Ympäristöohjelman 2010 2013 toteutuminen Alueiden käyttö
LisätiedotPIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa
PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla
LisätiedotBIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006
BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on
LisätiedotRyhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op
Ryhmä 5 Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Perustiedot Ajankohta: kevätlukukausi, muiden moduulien jälkeen Korvaa: YMPP123 YMPP105 (biologia, avoin yliopisto) Koordinoi: YMP Keskeisin oppiaines.ideointia.
LisätiedotKainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121
Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi
Lisätiedot