Otsikko Sivu. 5 turvetuotantoalueen ympäristöluvasta, Viitasaari 43 Ympäristölautakunnan talousarvion 2016 toteutuminen

Transkriptio

1 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta AIKA kello 17:00-18:36 PAIKKA Äänekosken kaupungintalo, kokoushuone 115 LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Otsikko Sivu 40 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3 41 Pöytäkirjan tarkastaminen 4 42 Lausunto Jari Soljakka Oy:n Matkusnevan ja Haukinevan 5 turvetuotantoalueen ympäristöluvasta, Viitasaari 43 Ympäristölautakunnan talousarvion 2016 toteutuminen 10 tammi-huhtikuussa 44 Ympäristönhoidon valvonta Viranhaltijapäätökset Tiedoksiantoasiat 14

2 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Tuikka Kimmo 17:00-18:36 puheenjohtaja Lax Lauri 17:00-18:36 varapuheenjohtaja Hakala-Koivusalo Tarja 17:00-18:36 jäsen Lakanen Liisa 17:00-18:36 jäsen Lampinen Raimo 17:00-18:36 varajäsen Pasanen Kauko 17:00-18:36 jäsen Tarvainen Veikko 17:00-18:36 jäsen POISSA Kiiskinen Kari kh:n puheenjohtaja Lunttila Tommi kh:n edustaja MUU Sihvonen Pirkko 17:00-18:36 ympäristöpäällikkö Huttunen Unto 17:00-18:36 ympäristötarkastaja Rautjärvi Tommi 17:00-18:36 tekninen johtaja ALLEKIRJOITUKSET Kimmo Tuikka Puheenjohtaja Pirkko Sihvonen Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Liisa Lakanen Kauko Pasanen PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ klo rakennusvalvontatoimistossa Sari Hänninen

3 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen YMPL 40 Kuntalain mukaan lautakunta on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Hallintosäännön mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Ympäristölautakunta on päättänyt hallintosäännön 29 :n pe rusteella, että kokouskutsu varsinaiseen kokoukseen toimitetaan jä senille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus, vähin tään neljä päivää ennen kokousta jaettavalla esityslistalla. Tämä kokouskutsu on postitettu Ehdotus: Päätös: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Todettiin

4 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta Pöytäkirjan tarkastaminen YMPL 41 Hallintosäännön 40 :n mukaan pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Ympäristölautakunta on päättänyt, että lautakunta valit see kes kuudestaan kutakin kokousta varten kaksi pöytäkirjan tarkasta jaa. Pöytäkirja tarkastetaan kokousta seuraavana perjantai na tai mi käli se on pyhäpäivä, ensimmäisenä sitä seuraavana arki päivänä. Tar kas tettu pöy tä kirja pi de tään ylei sesti näh tä vä nä tar kas tusta seu raa vana maanantaina, tai mi käli se ei ole työpäivä, en sim mäisenä työ päi vä nä sen jäl keen klo rakennusvalvontatoimistossa, osoite Hallintokatu 4, Äänekoski. Edellisen pöytäkirjan tarkastajina olivat Tarja Hakala-Koivusalo ja Raimo Lampinen. Ehdotus: Valitaan tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi kaksi lautakunnan jäsentä. Päätös: Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Liisa Lakanen ja Kauko Pasanen

5 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta Lausunto Jari Soljakka Oy:n Matkusnevan ja Haukinevan turvetuotantoalueen ympäristöluvasta, Viitasaari YMPL 42 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto pyytää Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta mennessä. Alueet sijaitsevat noin km Viitasaaren keskustasta lounaaseen. Ympäristölupaa haetaan Viitasaaren kaupungissa Haukinevan ja Matkusnevan olemassaoleville turvetuotantoalueille. Haukinevan hanke on kooltaan noin 17,1 hehtaaria ja Matkusnevan hanke on kooltaan noin 13,6 ha. Hakijan arvion mukaan tuotanto kestää vuoteen Vuotuinen tuotanto on m m 3, pääosin jyrsinturvetta lämpölaitosten energiaksi. Kokonaistuotanto toiminta-aikana on arviolta m 3. Hakija arvioi turvetuotannon Hauki- ja Matkussuolla päättyvän vuonna Hakojoen valuma-alueella ole tällä hetkellä toiminnassa olevaa turvetuotantoa. Tuotantoalueiden haltija on muuttunut ja uusi haltija hakee olemassa oleville tuotantoalueille ympäristölupia. Niiden luvitustilanne on seuraava: 1. Keski-Suomen ELY- keskus edellyttänyt, että Matkusnevan- Haukinevan turvetuotantoalueelle olisi tullut hakea ympäristölupaa mennessä. Koska lupaa ei oltu haettu määräaikaan mennessä Keski-Suomen ELY- keskus on kieltänyt turvetuotannon alueilla alkaen. 2. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on antanut samalle hakijalle Sarvinevan turvetuotantoalueelle ( 32,7 ha ) ympäristöluvan sekä luvan toiminnan aloittamiseen. Lupa ei ole lainvoimainen, koska siitä ja aloitusluvasta on valitettu. Sarvinevan osuus Hakojoen valuma-alueesta on noin 0,9 %. Vesistötiedot ja suunnitellut vesiensuojelurakenteet Matkus- ja Haukineva sijaitsevat Kymijoen vesistöalueella Niinijoen (14.425) ja Hakojoen valuma-alueilla (14.423) (karttaliite 1 ja 3) Hakemuksen mukaan vesiensuojelurakenteiden suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan vesiensuojeluohjeistuksessa esitettyjä periaatteita. Tuotantoalueella kuivatusvedet johdetaan laskeutusaltaan kautta kosteikolle ja tämän jälkeen kolmen erillisen laskeutusaltaan kautta kohti alapuolista vesistöä. Ympärysojilla erotetaan ympäristön valumavedet tuotantoalueen vesistä.tuotantoalueiden vedet johdetaan sarkaojissa lietetaskujen ja päisteputkipidättimien kautta erillisiin laskeutusaltaisiin. Laskeutusallas varustetaan virtausta säätelevällä mittapadolla ja

6 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta tyhjennetään vuosittain lietteestä kuivaan ja mahdollisimman vähävetiseen aikaan. Myös tuotantokauden työt ajoitetaan vähävetiseen aikaan. Hakemuksen mukaiset hankkeet ovat seuraavat: 1. Matkusnevan hanke on kooltaan 13,6 ha. Matkusnevan kuivatusvedet johdetaan metsäojastoa pitkin Iso-Korppiseen ja edelleen Korppispuroa pitkin Hakojärveen, Hakojokeen ja Keiteleeseen. Tuotantoalueilta kuivatusvedet johdetaan laskeutusaltaan kautta kosteikolle ja tämän jälkeen kolmen erillisen laskeutusaltaan kautta kohti alapuolista vesistöä. Lohkosta on laskeutusaltaita 0,5 ha ja kosteikkoa 0,6 ha. Matkusnevasta on poistunut tuotannosta noin 2.6 ha. 2. Haukinevan hanke on kooltaan noin 17,1 hehtaaria. Haukinevan kuivatusvedet johdetaan metsäojastoa pitkin Niinijokeen ja edelleen Keiteleeseen. Lohko 1 on kooltaan 9,0 ha ja lohko 2 on kooltaan 5,2 ha. Lohkon 1 kuivatusvedet johdetaan laskeutusaltaan ( 0,3 ha ) kautta pintavalutuskentälle 1. Pintavalutuskenttä 1 on kooltaan 0,65 ha ja 7 % lohkon valuma-alueesta. Lohkon 2 (5,2 ha) kuivatusvedet johdetaan laskeutusaltaan (0,3 ha) kautta pintavalutuskentälle 2 Pintavalutuskentän 2 on kooltaan 0,45 ha, joka on 8,5 ha lohkon valuma-alueesta. Hakijan arvion mukaan tuotantoalueiden tuotantovaiheessa vuotuiset bruttopäästöt vesistöön tulevat olemaan Matkusnevalla 570 kg kiintoainetta, 5 kg fosforia, 108 kg typpeä ja CODMn sekä Haukinevalla 433 kg kiintoainetta, 4 kg fosforia, 130 kg typpeä ja CODMn. Hakijan arvion mukaan tuotannon kuormitus ei muuta Iso-Korppisen, Niinijoen ja Keiteleen vesistön laatua. Haukija Matkusnevan turvetuotannosta ei aiheudu korvattavaa haittaa kalastolle, kalastukselle, vesistön virkistyskäytölle eikä tonttien arvolle. Hankkeesta ei aiheudu haittaa pohjaveden muodostumiselle. Kalataloushaitat hakija ehdottaa kompensoitavaksi 300 euron vuosittaisella kalatalousmaksulla. Lähin vakituinen asutus sijaitsee Haukinevalta noin 1,0 km koilliseen. Matkusnevan lähin vakituinen asutus sijaitsee noin 1,7 km koilliseen ja lähin vapaa-ajan asutus sijaitsee noin 1,5 km koilliseen. Hakijan arvion mukaan tuotannosta ei aiheudu ympäröivälle asutukselle merkittävää pöly- ja meluhaittaa. Valmistelijat: Ympäristötarkastaja Unto Huttunen puh (perustiedot) ja johtava ympäristötarkastaja Jaana Leppänen, puh (lausunto).

7 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta Ympäristöpäällikön ehdotus: Ympäristölautakunta toteaa hankkeesta lausuntonaan seuraavaa: Lautakunta katsoo, että hankkeen toteuttamiselle ei ole nykyiseen ympäristönsuojelulakiin perustuvia esteitä. Yleisesti suoluonnon monimuotoisuuden, vesiensuojelun sekä ilmastonmuutoksen kannalta turvetuotanto ei täytä ympäristönsuojelun tavoitteita. Myös hitaasti uusiutuvan suoturpeen käyttö energiatuotannossa ei ole kestävän kehityksen periaatteiden mukaista. Vesienhoidon tavoitteet Vesienhoidon tavoitteena on koko EU:n alueella estää pinta- ja pohjavesien heikkeneminen. Lisäksi tavoitteena on saavuttaa pintaja pohjavesien vähintään hyvä tila 2015 mennessä ja turvata tilan säilyminen tulevaisuudessa. Vesien hyvän tilan saavuttamiseksi laaditut alueelliset vesienhoitosuunnitelmat on hyväksytty valtioneuvostossa. Suunnitelmissa on kuvattu vesienhoitoalueittain pinta- ja pohjavesien nykytila ja niihin vaikuttavat tekijät. Lisäksi on arvioitu vesien tilan turvaamiseksi ja parantamiseksi tarvittavia toimenpiteitä Valtioneuvoston hyväksymä vesienhoidon toteutusohjelma tarkentaa vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanoa. Vesienhoitosuunnitelmat tarkistetaan 6 vuoden välein. Ehdotukset vuosien vesienhoitosuunnitelmiksi ovat valmistuneet. Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueen vuosina on yhtenä olennaiseksi on nostettu mm. turvetuotannon vesistökuormituksen vähentäminen. Turvetuotannon ympäristövaikutukset Turvetuotanto vähentää luonnon monimuotoisuutta ja elinympäristöjä. Lisäksi turvetuotanto muuttaa alueen maisemaa muistuttaen lähinnä peltomaisemaa. Erotuksena on, että turvetuotantoalue on toiminnan aikana kasviton. Lisäksi turvetuotanto vaikuttaa alueiden virkistyskäyttöön, kuten marjastukseen. Soiden merkitys esim. riistalintujen soidinalueena voi olla paikallisesti merkittävä muutos. Turvemaiden ojituksilla on merkittäviä lyhyt- ja pitkäaikaisvaikutuksia suon hydrologiaan, kuten pohjaveden pinnantasoon ja valuntaan. Valunnan nopeutuminen lisää mm. kevät tulvia, eroosiota ja edelleen niiden myötä vesistökuormitusta. Turvetuotanto on myös ilmastonmuutoksen kannalta haitallinen, koska turpeeseen sitoutunut hiili vapautuu energiatuotannossa ilmaan hiilidioksidina, joka on määrällisesti merkittävin kasvihuonekaasu. Paikallisesti turvetuotannosta aiheutuu pöly- ja meluhaittaa ja vesistökuormitusta. Turvetuotannosta syntyy lastauksen ja

8 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta kuljetuksesta pöly- ja melupäästöjä. Myös pölypäästöt kulkeutuvat tuulen mukana osittain vesistöihin, mutta näiden päästöjen määrä on vähäinen verrattuna tuotantoalueen kuivatusvesien aiheuttamiin suoriin vesistövaikutuksiin. Pöly- ja meluhaitat vaihtelevat tuotannon ja sääolosuhteiden mukaan. Hauki- ja Matkusnevan turvetuotantoalueet rajoittuvat pääosin ojitettuihin metsätalousmaihin. Kaikki ympärillä olevat metsäalueet ovat puustoisia ja näin ollen pidättävät osaltaan turpeen pölyn ja melun leviämistä lähialueille. Yleisesti turvetuotannon suot keskittyvät samalle alueelle ja niiden päästöt tulevat pistekuormituksena yhteen vesistöön. Turvesoilta tulevia päästöjä pitäisikin verrata päästölähteinä jätevedenpuhdistamoilta tuleviin jätevesiin eikä maa- ja metsätalouden päästöihin. Jälkimmäisistä tulee vesiin hajakuormituksena rehevöittäviä ravinteita, typpeä ja fosforia. Suot ovat niukkaravinteisia ja niistä turvetuotannon jätevesiin liukenee humusta. Humus vesistöön päätyessään hajoaa ja kuluttaa vesieliöille tärkeätä happea. Happikato puolestaan vapauttaa vesistön pohjaan varastoituneen fosforin ja järven rehevöityminen alkaa. Ympäristölupapäätöksessä tulee huomioida seuraavat seikat: -Lupamääräyksissä tulee vesistövaikutuksia tarkastella valuma-aluekohtaisesti. Tämä tarkoittaa, että muu alueen turvetuotanto ja kuormitustekijät huomioidaan vesiensuojelurakenteiden vaatimuksissa. -Hankkeen kuivatusvedet johdetaan vedenhankinnan kannalta tärkeän pohjavesialueen FI sivuitse. Pohjavesialueella sijaitsee Kalaniemen vesiosuuskunnan vedenottamo. Hanke ei saa vaarantaa pohjavesialueen tilaa eli kuivatusvedet eivät saa suotautua pohjaveteen. Mm. humusaineksen hajoaminen pohjavedessä voi aiheuttaa muutoksia hapetus-pelkistysreaktioihin ja aiheuttaa maaperän raudan ja mangaanin vapautumista pohjaveteen. - Ojitusta ei saa ulottaa mineraalimaahan - Hakemuksesta ei riittävästi selviä hankkeen vaikutus Keitelejärven Kajamanlahden tilaan. Lahtivedet ovat mataluutensa ja vesien pidemmän viipymän vuoksi herkempiä vesistökuormitukselle. Yleensä niiden tila on heikompi kuin varsinaisen järvialtaan tila. Keiteleen vedenlaatu on Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelman mukaan hyvässä tilassa eli tavoitetilassa. Pysymistä hyvässä tilassa ei saa vaarantaa. Kajamanlahden veden tila ei välttämättä noudattele järvialtaan vedenlaatua. -Tarkkailusuunnitelman mukaan hakija suorittaa itse vesistötarkkailun. Tämä vaarantaa tarkkailun puolueettomuuden ja

9 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta laadun. Tarkkailu tulee siirtää ulkopuolisen asiantuntijalaitoksen tehtäväksi. Vesistötarkkailutulokset alueelta ovat varsin niukat. Siten vesistötarkkailun lähtötiedot vaikutusseurannalle. -Melu- ja pölyhaittoja sekä vesistökuormitusta tulee ehkäistä käyttämällä parasta käyttökelpoista tekniikka ja käytäntöjä. - Vesien suojelurakenteiden ja -menetelmien tulee edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja siten uuden turvetuotantoalueen kyseessä ollen harkittavaksi tulisi ottaa myös valumavesien kemiallisen puhdistamisen vaatimus. - Tuotantoalueen eristysojien teon yhteydessä tulee varmistua siltä, etteivät vedet valu suoalueelta lähteviin muihin metsäojiin ja sitä kautta alapuoliseen vesistöön. Hakijan tulee aktiivisesti kehittää pintavalutuskenttää tehokkaampia menetelmiä humuksen poistoon turvetuotantoalueen kuivatusvesistä erityisesti tulvavesien osalta. -Lupakäsittelyssä tulisi ottaa huomioon ympäristölautakunnan jäsenten tiedoksi tuotu epäily, jonka mukaan tuotantoalueiden valvonta on ollut puutteellista ja että aikaisempia vesiensuojelurakenteita on mahdollisesti poistettu. - Äänekosken kaupungin ympäristölautakunta esittää, että Hauki- ja Matkusnevan turvetuotantoalueen käyttö- ja päästötarkkailutiedot toimitetaan Äänekosken ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päätös: Hyväksyttiin

10 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunnan talousarvion 2016 toteutuminen tammi-huhtikuussa YMPL 43 Ympäristölautakunnan toimintakuluista on huhtikuun loppuun mennessä toteutunut 31,2 %, toimintatuotoista 68,4 % ja toimintakatteesta 28,6 %. Tasaisen kehityksen mukainen käyttöaste olisi 33 %. Kolmannesvuoden tuloksen perusteella ei voida varmuudella ennustaa koko vuoden toimintakatetta. Tulot ovat kertyneet etupainotteisesti erityisesti isojen teollisuusrakentamisen lupien vuoksi. Tilannetta on syytä seurata ja syksyllä tarvittaessa esittää muutosta talousarvioon. Toteutumavertailu on esillä kokouksessa. Valmistelu: Ympäristöpäällikkö Pirkko Sihvonen, puh Ympäristöpäällikön ehdotus: Ympäristölautakunta päättää merkitä talouden toteutuman tiedoksi. Päätös: Hyväksyttiin

11 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta Ympäristönhoidon valvonta 2016 YMPL 44 Rakennettu ympäristö on pidettävä rakennusluvan mukaisessa käytössä ja siistissä kunnossa (MRL 166 ja 167 ). Äänekosken kaupungin rakennusjärjestyksen 3 :n mukaan viranhaltijat suorittavat toimivaltansa mukaisesti rakennuskatselmuksia ja tekevät tarkastuksia. Tarvittaessa ympäristölautakunta voi päättämässään kokoonpanossa tehdä yleisiä tai kiinteistökohtaisia katselmuksia ympäristönhoidon valvomiseksi. Yleisistä, aluekohtaisista katselmuksista ilmoitetaan julkisesti lautakunnan päättämällä tavalla. Erityisistä katselmuksista ilmoitetaan kiinteistön omistajille tai haltijoille ja tarvittaessa muille asianosaisille erikseen. Myös ympäristönsuojeluviranomaisen toimialaan kuuluu tarkastusten ja katselmuksien suorittaminen mm. ympäristönsuojelulain ja jätelain valvomiseksi. Pakkokeinojen käytöstä päättää aina monijäseninen toimielin. Valvonnassa kiinnitetään huomiota alueen kaavamerkintään, rakennuskannan ikään ja kohdealueen yleiseen kaupunkikuvalliseen merkitykseen, kuten sijaintiin pääväylien varrella tai erityisen herkällä alueella, sekä aiheutuvan haitan laatuun. Yleinen ympäristönhoidon katselmus on pidetty viimeksi kesällä Tuolloin Äänekosken taajamassa valvontakohteena oli erityisesti Viiskulma ja Kotakennääntie. Suolahdessa kohteena oli Keiteleentie poikkikatuineen välillä Asemakatu - Sumiaistentie. Taajamien reuna-alueet, kylät ja maaseutu ovat olleet yksittäisinä kohteina esillä ilmoituksiin ja aikaisempaan valvontaan perustuen. Vuosina 2014 ja 2015 on tehty erityisiä katselmuksia kiireellisiä toimenpiteitä vaativille kiinteistöille sekä tarkastuksia yleisöilmoituksiin perustuen. Poikkeuksellisen suuri lupavolyymi sekä virantäytöistä aiheutuneet katkot ovat vähentäneet ympäristönhoidon valvonnalle jäävää resurssia ja valvontaa on keskitetty kiireellisimpiin kohteisiin. Painetta jatkaa aluekohtaisia katselmuksia on kuitenkin esiintynyt. Kiinteistöittäistä valvontaa on tarpeen jatkaa erityisesti kohteissa, joissa tilanne ei ole korjaantunut aikaisempien yhteydenottojen perusteella. Yleiset katselmukset on tarkoituksenmukaista tehdä virkatyönä. Viranhaltijoilla on tarkastus- ja valvontatoimivaltansa perusteella oikeus antaa toimenpidekehotuksia, suorittaa asianosaisten kirjallinen kuuleminen sekä sen jälkeen antaa toimenpidemääräys. Jos tarkastuksen sijasta pidetään erityinen katselmus asianosaisten kuulemiseksi ja asian viemiseksi lautakunnan ratkaistavaksi määräykseen liitettäviä pakkotoimia varten, on tarkoituksenmukaista, että lautakunnan puheenjohtaja on mukana katselmuksessa. Erityisestä katselmuksesta laaditaan pöytäkirja.

12 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta Ympäristöpäällikön ehdotus: (Valmistelu ympäristöpäällikkö Pirkko Sihvonen, puh ) Ympäristölautakunta päättää, että ympäristölautakunnan alaiset viranhaltijat suorittavat yleisen katselmuksen ympäristöhoidon valvomiseksi. Kohdealueena on Suolahden Keiteleentie välillä Asemakatu- Äänekoskentie. Lisäksi katselmoidaan viranomaisharkinnan perusteella yksittäisiä kiinteistöjä Suolahdessa ja Äänekoskella, erityisesti pääväylien varrella. Katselmuspäivä ilmoitetaan paikallisesti yleisesti leviävässä lehdessä viimeistään katselmusta edeltävällä viikolla. Kuulutus julkaistaan myös kaupungin kotisivuilla. Yksittäisten kohteiden haltijoille lähetetään erikseen tieto katselmuksesta. Pakkotoimien käynnistämiseen liittyviin katselmuksiin osallistuu asianosaisten ja valmistelevan viranhaltijan lisäksi lautakunnan puheenjohtaja. Viranhaltijat tarkastavat virkatyönä mahdollisiin yleisöilmoituksiin perustuvia kohteita ja antavat tarvittaessa valvontakehotuksia. Päätös: Hyväksyttiin

13 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta Viranhaltijapäätökset YMPL 45 Kuntalain 51 :n mukaan lautakunnalla on oikeus ottaa alaisensa viranhaltijoiden päätökset käsiteltäväksi. Otto-oikeus koskee vain kuntalain nojalla viranomaisen toimivaltaan siirrettyjä (delegoituja) päätöksiä, ei esimerkiksi maankäyttö- ja rakennuslain tai ympäristönsuojelulain nojalla toimielimeltä viranhaltijalle delegoituja viranomaispäätöksiä. Luettelo ympäristövalvonnan vastuualueella tehdyistä viranhaltijapäätöksistä ajalla on oheismateriaalina nro 4. Ympäristöpäällikön ehdotus: Merkitään päätökset tiedoksi, eikä käytetä otto-oikeutta niihin päätöksiin, joita oikeus koskee. Päätös: Hyväksyttiin

14 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta Tiedoksiantoasiat YMPL 46 Äänekosken ilmanlaadun vuosiraportti vuodelta 2015 Äänekosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2015 ympäristönsuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten laitosten kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti Hiskinmäen mittausasemalla. Tarkkailun järjestäjänä ja alkuvuodesta osin myös toteuttajana oli Äänekosken ympäristövalvonta. Varsinainen mittaustoiminta siirtyi J.P. Pulkkisen Kalibrointi Ky:n hoidettavaksi Ilmanlaatu oli hyvä tai tyydyttävä 97,6 % vuoden mittausajasta ja huono tai erittäin huono 49 mittaustunnin ajan ( 0,6 % ). Haisevien rikkiyhdisteiden kokonaismäärän ( TRS-yhdisteet ) kuukauden toiseksi suurimman vuorokausiarvon ohjearvoa, 10 µg/m3 ei ylitetty vuoden aikana. Suurin vuorokausipitoisuus oli 14,8 µg/m3, ( vuonna 2014; 14,4 µg/m3 ). TRS -yhdisteet aiheuttivat erittäin huonon ilmanlaatuindeksin yhtenä päivänä ja huonon 6 päivänä vuoden 2015 aikana. Vuoden 2014 aikana erittäin huono ilmanlaatu oli haisevista rikkiyhdisteistä johtuen yhteensä neljänä päivänä ja huono 12 päivänä. Vuosikeskiarvo oli 1,0 µg/m3, kun se edellisenä vuonna oli 1,2 µg/m3. Rikkidioksidipitoisuudet olivat alle ohje- ja raja-arvojen. Rikkidioksidin suurin tuntikeskiarvo oli 252,5 µg/m3, mikä on 72,1 % raja-arvosta ( v. 2014; 53,6 µg/m3) ja suurin vrk-keskiarvo oli 56,3 µg/ m3 eli 45,4 % raja-arvosta ( v. 2014; 14,4 µg/m3 ). Vuosikeskiarvo oli nyt 0,9 µg/m3, kun se edellisenä vuonna oli 0,7 µg/m3. Kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi kalenterivuoden ja talvikauden ( ) raja-arvoksi on asetettu 20 mikrogrammaa kuutiometrille. Hiskinmäellä talvikauden keskiarvo oli 0,8 µg/m3 kun edellisenä vuonna se oli 0,6 µg/m3. Typpidioksidipitoisuudet olivat myös alle ohje- ja raja-arvojen. Typpidioksidin suurin tuntikeskiarvo oli 75,8 µg/m3 ( v. 2014; 56,3 µg/m3), joka on 37,9 % vuoden 2010 alusta voimaan tulleesta raja-arvosta. Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli 9,2 µg/m3, mikä on 23 % raja-arvosta. Edellisenä vuonna vuosikeskiarvo oli 8,6 µg/m3 ( 21,5 % ). Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvojen raja-arvon, 50 µg/m3, ylityksiä tuli kaikkiaan kahdeksana päivänä, kun ylityksiä edellisen vuonna oli yhteensä kuutena päivänä. Ylityksiä sallitaan enintään 35 kpl vuoden aikana. Suurimmat hiukkaspitoisuudet havaittiin maaliskuun puolivälissä. Lumeton kausi kevättalvella pidensi katupölyn vaikutusta ilmanlaatuun. Suurin vuorokausikeskiarvo oli 162,7 µg/m3, kun se edellisenä vuonna oli 76,3 µg/m3. Vuoden

15 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta keskiarvo oli 13,7 µg/m3, joka on 34 % raja-arvosta (v. 2014; 12,8 µg/m3). Sääasema toimii edelleen Liikuntatalolla. Vuoden keskilämpötila ilmanlaatu- ja sääasemalla oli + 5,5 0 C, edellisenä vuonna keskilämpötila oli + 5,4 0 C. Vuoden minimi- ja maksimilämpötila on vaihdellut huomattavasti viime vuosina. Asemalla mitattu alin lämpötila oli 21,6 0 C, kun se vuonna 2014 oli 22,5 0 C ja esim. vuonna 2008 vain - 16,3 0 C. Vuoden korkein lämpötila + 28,0 0 C saavutettiin , kun se vuonna 2014 oli + 34,0 0 C ja hellekesänä ,5 0 C. Varsinkin kesä- ja heinäkuu olivat poikkeuksellisen viileitä. (Valmistelu: Ympäristötarkastaja Unto Huttunen, puh ) Ympäristöpäällikön ehdotus: Ympäristölautakunta merkitsee ilmanlaadun vuosiraportin 2015 tiedoksi. Päätös: Hyväksyttiin. Merkittiin tiedoksi lisäksi Äänekosken uusiutuvan energian tasetta 2015 koskeva raportti

16 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ MUUTOKSENHAKUOHJEET Muutoksenhakukielto Asiat 40, 41, 43, 45, 46 Kiellon peruste Yllämainituista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisu vaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Asiat 42 Kiellon peruste Yllämainituista päätöksistä ei saa tehdä hallintolainkäyttölain 5.1 :n mu kaan hallintovali tusta, koska päätös ei sisällä sellaista toimenpidettä, jolla asia on ratkaistu tai jätetty tutkit tavaksi ottamatta. Asiat - Kiellon peruste

17 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Oikaisuvaatimusohje, kunnallisasiat Asiat 44 Oikaisuvaatimusviranomainen Päätökseen voi hakea muutosta oikaisuvaatimuksena ympäristölautakun nalta. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä ja oikaisu- vaa timusoikeus asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai se jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimuk sen maksu Oikaisuvaatimusai ka Oikaisuvaatimuskäsittely on maksutonta. Oikaisuvaatimus on jätettävä ympäristölautakunnalle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä tai erilliseen tiedoksianto todistukseen merkittynä aikana. Tavallinen sähköinen tiedoksianto katsotaan annetun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi ( ). Oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei lueta määräai kaan. Oikaisuvaatimuk sen muoto, sisältö ja liitteet Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuk sen toimittaa ensimmäisenä sen jälkei senä arkipäivänä. Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi muutosvaatimuksen perusteet. Oikaisuvaatimukseen on liitettävä asiakirjat, joihin sen tekijä vetoaa vaati muksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaisille. Oikaisuvaatimuk sen toimittaminen vi ranomaiselle Oikaisuvaatimusviranomaisen yhteystiedot Lisätietoja Oikaisuvaatimus on sen tekijän, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoi tettava. Kirjel mässä on mainittava oikaisuvaatimuksen tekijän, ja jos hän ei ole allekirjoittaja, myös alle kirjoittajan nimi, asuinkunta ja postiosoite sekä puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoi tukset voidaan toimittaa. Oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan tai hänen valtuuttamansa asiamie hen toimitettava ym päristölautakunnalle virka-aikana ennen oikaisuvaati musajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostitse. Sähköistä asiakirjaa ei tar vitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lä hettäjästä eikä asiakirjan alkupe räisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Sähköisen viestin (faksin tai sähköpostin) katsotaan saapuneen viranomai selle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimus lä hetetään aina lähettäjän omalla vastuulla. Äänekosken kaupunki Ympäristölautakunta Hallintokatu Äänekoski ympäristö@aanekoski.fi Asiakirjat ovat nähtävissä Äänekosken kaupungin ympäristö- ja rakennusvalvontatoimistossa, osoite Halintokatu 4, Äänekoski. Päätös on lainvoimainen oikaisuvaati musajan jälkeen, ell ei siihen ole haettu muutosta eikä sitä ole otettu ylem män toimielimen käsiteltäväksi.