Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4krs.

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 1 / 36 Kokoustiedot Aika tiistai klo 17:10-20:30 Tauot klo ja Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4krs. Saapuvilla olleet jäsenet Johanna Värmälä, puheenjohtaja, poissa klo , poistui klo :n 38 käsittelyn aikana Henrik Haapajärvi, poistui klo Leo Hiltunen Teemu Hokkanen Henna Ruusu Stig Kankkonen Hanna Kiljunen Jussi Koskinen Marika Niemi, puheenjohtajana klo klo ja Pinja Nieminen Johanna Paattiniemi Veera Ruoho Heikki Seppä Jaana Wessman Muut saapuvilla olleet Juha Metso Aulis Majuri Jukka Louhija Marja-Leena Remes Outi Huida Eetu Salunen Pekka Rastas Mia Laiho Mika Paavilainen perusturvajohtaja talous- ja hallintojohtaja vanhusten palvelujen johtaja perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja viestintäpäällikkö terveyspalvelujen johtaja henkilöstön edustaja kaupunginhallituksen edustaja hallintolakimies, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 2 / 36 Allekirjoitukset Johanna Värmälä puheenjohtaja Mika Paavilainen sihteeri Marika Niemi puheenjohtajana ja Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Hanna Kiljunen Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Kirkkojärventie 6 b, 8. kerros huone 820, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 3 / 36 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 35 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 36 Pöytäkirjan tarkastajan valinta 5 37 terveyslautakunnan lausunto talouden 6 tasapainotus- ja tuottavuusohjelman hyötytavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä 38 Venepuuntien asumisyksikön asumispalvelujen hankinta terveystoimen investointiesitys vuosille Vuosien investointiosan koneiden ja kaluston 26 esitysten hyväksyminen 41 Koulutustilaisuus lautakunnalle ihmisiin kohdistuvien 28 vaikutusten arvioinnista ja hyvästä hallinnosta lautakuntatyössä 42 terveystoimen toimialaan kuuluvien päätösten 29 laillisuus 43 terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset, kirjelmät ja selvitykset

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Selostus oli kutsuttu koolle lautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä lautakunnan jäsenille ja viranhaltijoille toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Hanna Kiljunen.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 6 / / / terveyslautakunnan lausunto talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman hyötytavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä Valmistelijat / lisätiedot: Aulis Majuri, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso 1 merkitsee tiedoksi oheisen esityslistan mukaisen selvityksen kaupungin talouden tilasta ja talouden tasapainotustarpeesta, 2 esittää lausuntonaan talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmasta ja sen hyötytavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä seuraavaa: Valtuuston hyväksymät talouden tasapainotusta ja tuottavuutta koskevat linjaukset ja hyötytavoitteet muodostavat raamit yksityiskohtaisemmalle toiminnan ja talouden suunnittelulle tavoitteena rahoitustasapainon saavuttaminen ja kestävä kehitys. Linjaukset ja hyötytavoitteet pohjautuvat hyvällä tavalla sekä koko kaupungin että toimialan Espoo -tarinaan ja valtuusto- ja vuositason tulostavoitteisiin. Rahoitusvaje kasvaa ilman riittäviä tasapainottavia toimenpiteitä erittäin nopeasti vaikeasti hallittavaksi. Mitä aikaisemmin tasapainottavat toimet saadaan toteutettua, sitä vähemmän joudutaan karsimaan kuntalaisille tärkeitä palveluja ja tukea vaikeisiin elämäntilanteisiin. Nopeasti käynnistetty tasapainotus ja kehitystyö ovat henkilökunnan kannalta edullisempaa kuin myöhään ja suuriin menoleikkauksiin päätyvä. Epätietoisuus vähenee, työpaikoille saadaan rakentava ilmapiiri, ollaan osallisia muutoksessa ja huolet palvelussuhteen jatkumisesta poistuvat. Tuottavuuden kehittämisessä painotetaan tehtäväalueita, joihin jo nyt mutta kasvavassa määrin lähivuosina kohdistuvat suuret menopaineet. Palveluprosessien toimivuutta ja palvelun tehokkuutta on tarpeen lisätä kaikilla tehtäväalueilla. Toimialan esittämillä toimenpidealueilla tulee edetä nopeasti toteutusvaiheeseen mm. kuluvalle vuodelle asetettujen taloudellisten tulostavoitteiden saavuttamiseksi. Valitut toimenpidealueet ovat: - Tilatehokkuuden nosto - terveystoimen ja palveluliikelaitosten toimialan yhteisten toimintaprosessien tuottavuuden kasvu

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 7 / 36 - Ikäihmisten kotona asumista edistetään - Lastensuojelun sijoitustarve vähenee - Terveysasemien palvelu paranee Kuluvan vuoden talousarvion toimiala on ennakoinut ylittyvän erityisesti erikoissairaanhoidon ja toimeentulotukimenojen kasvun johdosta. Ylityspaine on toimeentulotuen osalta 9 milj. euroa ja erikoissairaanhoidon osalta varovaisesti arvioiden 7 milj. euroa. Toimialan mahdollisuudet rajoittaa merkittävästi toimeentulotukimenoja ja HUS:n espoolaisille tuottamista palveluista aiheutuvia menoja ovat rajalliset. Tämä tulisi ottaa huomioon rahoitustarvetta arvioitaessa mm. vuoden 2015 kehysratkaisun yhteydessä. toteaa, että TATU-linjaukset ovat oikeansuuntaisia. Lautakunta käsittelee linjauksia ja toimenpiteitä tarkemmin jatkovalmistelun yhteydessä. Käsittely Esittelijän tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Esittelijä muutti ehdotustaan kokouksessa niin, että päätösehdotuksen kohdassa 2 toisessa kappaleessa sanat hyvän pohjan korvattiin sanalla raamit. Edelleen päätösehdotuksen kohdassa sanat ikäihmiset asuvat kotona korvattiin toimenpidealueiden luettelossa sanoilla ikäihmisten kotona asumista edistetään. Näiden muutosten ohella esittelijä lisäsi päätösehdotuksen kohdan 2 loppuun uuden kappaleen, joka kuuluu seuraavasti: toteaa, että TATU-linjaukset ovat oikeansuuntaisia. Lautakunta käsittelee linjauksia ja toimenpiteitä tarkemmin jatkovalmistelun yhteydessä. Päätös Esittelijän muutettu ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Tatu-linjaukset ja toimenpiteet Toimintaympäristöraportti Valtuuston päätös Lähtökohtatilanne ja toimintaympäristön kehitys Valtuusto teki tavoite- ja linjauspäätökset, joita lauta- ja johtokunnat toteuttavat. Vireillä olevat uudistushankkeet (kunta-, metropoli-, sote- ja valtionosuusuudistus sekä Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 8 / 36 kuntajakoselvitysvalmistelu) luovat epävarmuutta. Taloudellinen tilanne on hyvin haastava. Kansallinen kestävyysvaje on hyvin suuri. Vielä ei ole tiedossa, miten se ratkaistaan. Taloudellinen tasapainotus ja tuottavuuden lisäystarve koskee koko kuntakenttää. Palvelutarjontaa ja järjestämistapaa on tarkasteltava kriittisesti. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toteutus ja sen vaikutukset kuntien toimintaan ovat vielä hämärän peitossa. Kaupungin rahoitusmahdollisuudet ovat kiristyneet olennaisesti ja pitkäaikaisesti. Espoon väestö kasvaa. Vanhemmat ikäluokat kasvavat nopeutuvalla vauhdilla samanaikaisesti kun lasten määrä kasvaa. Väestönkasvusta yhä suurempi osa on ulkomaalaistaustaisia. Tarkempi kuva talouden tasapainotustarpeesta sisältyy mm. valtuuston maaliskuun päätökseen. Seuraavassa kuvassa on esitetty tulevien vuosien kumulatiivinen talouden tasapainotustarve. Vuonna 2017 tasapainotustarvetta on yli 130 milj. euron edestä.

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 9 / 36 Bruttokansantuote väheni vuosina 2012 ja 2013 ja kasvaa varsin vähän kuluvana ja ensi vuonna. Valtiovarainministeriö on joutunut tarkistamaan talouden kasvuennusteita aikaisempaa alhaisemmiksi. Valtuusto päättäessään vuoden 2014 talousarviosta ja taloussuunnitelmasta kehotti kaupunginhallitusta valmistelemaan vuosille taloussuunnitelman yleisperusteluissa kuvatun toiminnan ja talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman, joka tuodaan valtuuston käsiteltäväksi viimeistään maaliskuussa 2014 ja samalla tuomaan valtuuston käsittelyyn ehdotuksen talousarvion ja taloussuunnitelman tarkistamiseksi ohjelman perusteella. Valtuusto on käsitellyt ja hyväksynyt talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman hyötytavoitteet ja linjaukset. Toimintaympäristössä tapahtuneet ja tapahtuvat muutokset Tasapainotus- ja tuottavuustoimenpiteiden valintaan ja taloudellisten voimavarojen kohdistamiseen vaikuttavat toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset. Toimintaympäristön analyysiä käytetään hyväksi mm. tulevia palvelutarpeita arvioitaessa. Toimintaympäristön tila -aineiston avulla luodaan yhteinen toimintaympäristön tietopohja kehyksen ja taloussuunnitelman laadinnalle. Tammikuussa 2014 on valmistunut Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitystyön pohjaksi kattava Toimintaympäristön tila ja kehitys -raportti ja siihen liittyvä laaja kuva-aineisto. Näissä on kattavasti kuvattu neljän kunnan toimintaympäristön nykytilaa ja tulevaisuuden kehitystä vuoteen TATU-ohjelman hyötytavoitteet TATU-ohjelmalla parannetaan kaupungin talouden tasapainoa ja tuottavuutta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Ohjelmalla katetaan kestävyysvaje ja vastataan toimintaympäristöstä yhä voimakkaammin

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 10 / 36 nouseviin haasteisiin. Ohjelman avulla saavutetaan kustannussäästöjä, lisätään tuottavuutta, karsitaan ydintehtävien ulkopuolisia tehtäviä, kasvatetaan ulkoisia tuloja ja tarkistetaan palvelutasoa. Sillä vastataan Espoota koskettaviin isoihin haasteisiin mm. väestörakenteen muutokseen, väestömäärään ja sitä kautta palvelutarpeen kasvuun sekä talouskasvun niukkuuteen, jotka jatkuvat yli kuluvan valtuustokauden. Ohjelma toteuttaa Espoo-tarinaa ja sen avulla turvataan kaupunkikonsernin talouden tasapaino sekä mm. vahvistetaan kaupungin roolia toimia edelläkävijänä palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa ja kehitetään kaupunkirakennetta taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästi. Tuottavuuden parantaminen tuodaan osaksi jokapäiväistä tekemistä ja kaikkia prosesseja, jolloin jatkossa vähemmällä saavutetaan enemmän. Ohjelman toteutuksessa huolehditaan siitä, että Espoon peruspalvelut ja henkilöstön työhyvinvointi säilyvät hyvällä tasolla. Näitä arvioidaan asukasja asiakastyytyväisyysmittauksella ja tyhy-matriisilla. Ohjelman vaikutuksia pyritään arvioimaan ennakoivasti. Hyötytavoitteiden tarkemmat sisällöt tuodaan ohjelmasuunnitelman yhteydessä valtuuston päätettäväksi Ohjelman hyötytavoite on kestävä rahoitustasapaino, joka kuvataan seuraavasti: - Käyttötalouden mitoitus on sellainen, että rahoitusasema pysyy pitkällä aikaväillä hyvänä - Investointikyky säilyy riittävänä pitkällä aikavälillä - Rahastojen käyttö on optimaalista - Velkamäärien ja pitkäaikaisten vastuiden kehitys on kohtuullista - Verotuksen taso on kohtuullinen. Kestävän rahoitustasapainon saavuttamiseksi asetetaan seuraavat tavoitteet: Kaupungin vuosikatteen tavoitetaso on 180 milj. euroa. - Ohjelman tavoitelaskelmien mukaan 150 mil. euroa vuonna 2016 ja 180 milj. euroa vuonna - - Vuosikatetarpeessa huomioidaan kaupungin poistojen kasvu. (poistot 150 milj. euroa v. 2020) - Kaupungin investointikatto (nettoinvestoinnit pl. Länsimetro) vuodesta 2016 vuoteen 2020 on 180 milj. euroa / vuosi - Investointien suunnittelussa on mukana myös yhtiöihin tehtävät investoinnit ja vuokrahankkeet, joiden osalta päätökset tehdään osana investointisuunnittelua - Pitkän tähtäyksen investointiohjelman tarkastelu kehysohjeen ja kehyksen valmistelun yhteydessä. Kaupungin lainakannan tavoitetaso on enintään euroa / asukas.

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 11 / 36 Konsernin lainakannan tavoitetaso (pl. Espoon Asunnot ja HSY) on enintään euroa / asukas. Tuottavuus ja rahoitustasapaino paranee keskimäärin 2,4 % (n. 33 milj. euroa) vuosittain kaudella TATU-ohjelman pääelementit Ohjelman lähtökohtana ovat ohjelmakokonaisuuden tavoitteiden johtaminen Espoo-tarinasta ja ohjelman toteuttaminen osana normaalia linjajohtamista ja toiminnan kehittämistä. Osa ohjelmasta tullaan toteuttamaan kaupunkitasoisina ja osa toimialojen projekteina ja kehitystoimenpiteinä. Kaupunki suhtautuu kriittisesti hankkeisiin ja projekteihin, jotka eivät edistä Espoo-tarinan toteutusta eivätkä lisää tuottavuutta. TATU-ohjelman pääelementit ovat: Kestävä rahoitustasapaino Tasapainotustoimenpiteet 2.1. Taksojen ja maksujen tarkistukset 2.2. Tulopohja ja verotaso 2.3. Palvelutaso ja -tarjonta 2.4. Johtaminen ja henkilöstöohjaus Tuottavuuden parantaminen 3.1. Palvelujen järjestäminen 3.2. Tilojen käytön tehostaminen ja toimitilainvestoinnit 3.3. Toiminnan ja palvelutuotannon kehittäminen 3.4. Konserniyhteisöjen ohjaus 3.5. Maankäytön tehostaminen TATU-ohjelman linjaukset Edellä kuvattujen talouden tasapainon ja tuottavuuden parantamisen pääelementtien osalta kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan TATU-ohjelman linjaukset (OHEISMATERIAALINA TATUlinjaukset ja toimenpiteet ). Taksojen ja maksujen tarkistukset - Maksurahoitusta lisätään osana tulopohjaa. - Lakiperusteisten palvelumaksujen ja taksojen osalta peritään maksut jatkossakin normin ylärajan mukaan vapautukset ja huojennukset sekä tulotaso ja varallisuus huomioituna - Määritetään ei-lakisääteisten maksullisten palvelujen taksataso suhteessa tuotantokustannuksiin ja Helsingin seudun taksatasoon. - Selvitetään maksujen kokonaistaloudellisuus.

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 12 / 36 - Selvitetään mitkä maksuttomat palvelut voisi muuttaa maksullisiksi ottaen huomioon palvelujen käyttäjien maksukyky Tulopohja ja verotaso - Kaupungin kilpailukykyä yritysten sijoittumispaikkana kehitetään aktiivisesti, - Työllisyysasteen parantamiseen asetetaan tavoitteet toimenpiteet ja niitä seurataan - Kaupunkia kehitetään hyvänä asumispaikkana. - Asukkaiden määrä kasvaa 4000 asukkaalla vuosittain. - Verotuksen taso säilytetään maltillisena suhteessa Helsingin seutuun samalla varmistaen rahoitustasapaino. Palvelutaso ja -tarjonta - Palvelutasoa tarkistetaan valtion rakennepoliittisen ohjelman päätösten mukaisesti. - Taloudellisesti kestävää palvelutasoa määritellään kuutoskaupunkien yhteistyönä. - Kun uudistuksia tehdään, haetaan kansallisia ratkaisuja kuutoskaupunkien yhteistyöllä Johtaminen ja henkilöstöohjaus - Henkilöstön käytön ohjausta tehostetaan. - Pääsopijajärjestöjen kanssa tehdään henkilöstösopimus. - Hyvä johtaminen ja henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen parantavat tuottavuutta Palvelujen järjestäminen - Palvelujen järjestämisessä käytetään kustannusvaikuttavia tuotantotapoja. - Palveluverkon uudistamista jatketaan palvelujen järjestämisen ja palveluverkon tavoitetila 2020 mukaisesti ja lähipalveluja kehitetään alueellinen tasapuolisuus huomioiden - Keskitetty palvelutarjonta painottuu kaupunkikeskuksiin hyvien liikenneja joukkoliikenneyhteyksien varrelle Tilojen käytön tehostaminen ja toimitilainvestoinnit - Tilakustannukset/asukas laskee vuoden 2013 tilanteesta vuosittain yhdellä prosentilla. - Toimitilojen rakennushankkeet ja rakentamiskustannukset eivät kasva tarveselvitysvaiheen jälkeen. - Rakennetaan arjen sujuvuuden turvaavaa peruslaatua. - Energiatehokkuus paranee vuoteen 2020 mennessä rakentamisen ja tilojen käytön parantamisen avulla. - Sisäilman laadusta ja rakennusten kunnosta huolehditaan - Materiaalitehokkuus paranee, jätehuoltokustannuksia vähennetään lajittelua ja kierrätystä kehittämällä - Tarpeettomista tiloista luovutaan. Toiminnan ja palvelutuotannon kehittäminen

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 13 / 36 - Arjen sujuminen - ICT:n avulla paremmat ja kustannustehokkaammat palvelut - Oman toiminnan jatkuva parantaminen - Samoilla resursseilla enemmän ja laadukkaampia palveluja mm. prosesseja parantamalla - Toimialarajojen yli meneviä prosesseja tehostetaan. - Omistaja-tilaaja-tuottajaroolit arvioidaan ja sovitaan, sisäisten palvelujen prosesseja ja tuottavuutta parannetaan Konserniyhteisöjen ohjaus - Konserniohjauksella varmistetaan konserniyhteisöjen tuottavuuden paraneminen. - Konsernirakennetta tiivistetään ja tehostetaan. - Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteistyötä omistajaohjauksessa sekä yhteistyötä konserniyhteisöjen hallitusjäsenten kanssa vahvistetaan. Maankäytön tehostaminen - Tiivistetään kaupunkirakennetta. - Kaavoituksen työohjelman kohteita priorisoidaan niin, että kaavoitettavista kohteista ja alueista saatavat tulot kattavat vähintään alueen katujen ja kunnallistekniikan kustannukset. - Maankäytön suunnittelun ja toteutuksen prosessia nopeutetaan siten, että hankkeet toteutuvat ja niistä saatavat hyödyt realisoituvat nopeammin. - Kaavoituksen ja maankäytön merkittävää tuottopotentiaalia hyödynnetään, toteutetaan aktiivista maapolitiikkaa Tatu ohjelman toteutus TATU-ohjelma toteutetaan Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen (EsPro) mallin mukaisesti. Valtuuston päätös TATU-ohjelman hyötytavoitteista ja linjauksista korvaa EsPro-malliin sisältyvän ohjelmakuvauksen. Ohjelmasuunnitelma tuodaan valtuuston päätettäväksi Ohjelma huomioidaan vuosien taloussuunnitelmavalmistelussa. Ohjelmasta pyydetään lautakuntien lausunto valmistelun aikana ja se menee lautakunnille toimeenpantavaksi. Vuoden 2014 talousarvion tarkistus Valtuuston maaliskuussa tekemä päätös paransi kaupungin toimintakatetta yhteensä 23,3 milj.euroa. terveystoimi on raportoinut merkittävistä määrärahojen lisäystarpeesta erikoissairaanhoitoon ja toimeentulotukeen. Niitä ei huomioitu valtuuston nyt tekemässä päätöksessä vaan ko. toimintojen kulukehityksen syitä selvitetään ja ennusteita tarkistetaan niin, että määrärahamielessä niihin voidaan ottaa kantaa touko-kesäkuussa, kun seuraavan suunnitelmakauden kehyksen valmistelu käynnistetään. Nyt tehdyllä päätöksellä lisättiin toimialan tuloja ja vähennettiin määrärahoja seuraavasti:

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 14 / 36 TAkohta Tuloarvion korotus Henkilöstömeno jen vähennys Määrärahan vähennys Tulosvaikutus 24 Vanhusten palvelut Terveyspalvelut Perhe- ja sosiaalipalv Esikunta Yhteensä terveystoimen painopisteet TATU-ohjelman jatkovalmistelussa Toimialan talouden tasapainotusta ja tuottavuusohjelmaosuutta suunnitellaan Espoo tarinan perusteille rakentuvaksi. terveystoimen Espoo tarinan keskeiset kysymykset ja vastaukset ovat: Minne olemme menossa: Espoolaiset osaavat ja haluavat auttaa itseään ja läheisiään. Ongelmien ennaltaehkäisyyn ja toimintakyvyn ylläpitämiseen keskitytään. Palvelut ovat helposti saavutettavissa, ja niitä on tarjolla ajoissa ja tarpeen mukaan. Eheät palvelupolut ja sujuvat liukumäki - hoitomuodot ovat tavaramerkkimme. Espoossa työskentely houkuttelee, sillä täällä on tekemisen meininki. Miten pääsemme sinne: Työskentelemme innostuneesti, tavoitteellisesti, tuottavasti ja kumppanuuksia rakentaen. Kohtaamme espoolaiset miten voin auttaa -asenteella. Etsimme vaikuttavia toimintatapoja ja olemme valmiita uudistumaan. Käytämme vastuullisesti julkisia varoja. Lisäämme yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. Toimiala toteuttaa kaupunkiyhteisten valtuustokauden tavoitteiden lisäksi seuraavia omia valtuustokauden tavoitteita: -Työn tuottavuus Sotepalveluissa paranee. HUS:n tuottavuus kasvaa vähintään 1,5 % / vuosi. Espoon sosiaali- ja terveystoimen houkuttelevuus työvoimavajealojen ammatteihin paranee. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä kasvaa. - Terveysasemien palvelukyky paranee. Ikäihmiset saavat apua ja kuntoutusta niin että he pystyvät asumaan kotonaan. Kiireellisesti sijoitettujen lasten ja nuorten osuus ikäluokasta vähenee. - terveydenhuollon palvelujen järjestämisessä luodaan kustannusvaikuttavia tapoja lisätä omaa tuotantoa täydentävää järjestö- ja yritystoimintaa. Metron asemaseutujen ja uusien alueiden palvelukokonaisuudet on suunniteltu.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 15 / 36 Kuluvan vuoden talousarvion toimiala on ennakoinut ylittyvän erityisesti erikoissairaanhoidon ja toimeentulotukimenojen kasvun johdosta. Ylityspaine on varovaisestikin arvioiden toimeentulotuen osalta 10 milj. euroa ja erikoissairaanhoidon osalta 7 milj. euroa. Toimialan kannalta on ensiarvoisen tärkeää, talouden tasapainotustoimenpiteet käynnistetään nopeasti ja että tuottavuusohjelmassa ja vuoden 2015 talousarviokehystä asetettaessa toimialan omien ohjaustoimien kannalta vaikeasti hallittavat erityispaineet otetaan huomioon. Toimiala on valmistellut osaltaan TATU-ohjelmaan otettavaksi toimenpidekokonaisuuksia, jotka toteuttavat Espoo tarinaa, vastaavat valtuustokauden ja vuositason tulostavoitteita ja parantavat tuottavuutta ja resurssien tehokasta ja taloudellista käyttöä. Toimenpidekokonaisuudet ovat: - Tilatehokkuuden nosto - terveystoimen ja palveluliikelaitosten toimialan yhteisten toimintaprosessien tuottavuuden kasvu - Ikäihmiset asuvat kotona - Lastensuojelun sijoitustarve vähenee - Terveysasemien palvelu paranee Tiedoksi

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 16 / / / Venepuuntien asumisyksikön asumispalvelujen hankinta Valmistelijat / lisätiedot: Nina Hiltunen, puh Marjo Ojala, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Leena Remes 1 päättää, että Venepuuntien asumisyksikön asumispalvelut hankitaan ulkopuoliselta palveluntuottajalta. 2 hyväksyy oheisen esityslistan mukaiset hankinnan periaatteet. 3 edellyttää, että yhteistyötä omaisyhdistyksen kanssa tiivistetään entisestään. Käsittely Esittelijän tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Esittelijä muutti päätösehdotustaan kokouksessa niin, että päätösehdotukseen lisättiin uusi kohta 3, jonka mukaan sosiaali- ja edellyttää, että yhteistyötä omaisyhdistyksen kanssa tiivistetään entisestään. Esittelijä lisäsi selostusosan viimeiseksi kappaleeksi maininnan siitä, että Espoon kaupunki on linjannut, että se ei lähde välivuokraukseen ja alv-palautusjärjestelyihin. Päätös Esittelijän muutettu ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Yleistä Espoon vammaispalvelun arvot ovat asiakas- ja asukaslähtöisyys, suvaitsevaisuus, inhimillisyys ja tasa-arvo sekä kumppanuus ja yhteisöllisyys. Palveluntuottajan tehtävä on toiminnassaan edistää Espoo-tarinan ja näiden arvojen toteutumista. Espoon vammaisten asumisen strategiassa (Espoon sosiaali- ja, ) tavoitteena on, että

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 17 / 36 asumispalveluratkaisut ja erilaiset asumismuodot tukevat sitä, että espoolaiset vammaiset henkilöt voivat asua ja elää Espoossa kuten muutkin kuntalaiset. Asumisen esteettömyys näkyy asuinalueilla, asuntotuotannossa ja palveluissa. Vammaisten asumispalveluissa palvelutarpeen kasvu on huomattavasti mm. väestönkasvua suurempaa. Tämä johtuu vammaispalvelun asiakkaiden nuoresta ikärakenteesta. Selvitysten mukaan vuoteen 2020 mennessä runsas 200 vammaista lasta ja nuorta tulee täysi-ikäiseksi ja tarvitsee erilaisia asumispalveluja. Vuositasolla asumisen palveluja tarvitaan noin 20 uudelle asiakkaalle. Tämä tarkoittaa 5 %:n kasvua asumispalvelujen asiakasmäärässä vuosittain ja kustannuksissa keskimäärin 1,2 milj. euroa lisäystä vuositasolla. Kehitysvammaisten laitoshoidon purku lisännee kustannuksia 1,5-kertaisesti, kun asiakas siirtyy avopalvelujen piiriin. Tässä kertoimessa ei ole huomioitu terveyspalveluja. Huomioiden yllä esitetyt haasteet vammaisten asumispalvelujen tuottamiselle tarvetta vastaavasti ja Espoon kiristynyt taloustilanne, on tärkeää, että hankinnat ovat kustannustehokkaita ja asiakkaan tarpeen mukaisesti muuntautuvia. Näin Espoon kaupunki varmistaa edellytykset pitkäjänteiselle, suunnitelmalliselle palvelutuotannolle ja asiakashyötyä tuottaville palveluille. Asiakkaan ohjaaminen palveluihin Yleisperiaatteena on, että Espoon kaupungin vammaispalvelu osoittaa asiakkaat palveluihin vammaissosiaalityön asiakasohjauksen ja asumispalvelujen järjestämistä koordinoivan sas-työryhmän kautta. Asiakkaat palveluihin valitaan asumispalvelujen tarpeen ja kiireellisyyden perusteella. Asumispalveluja järjestetään Espoon vammaispalvelun asiakkaille vammaispalvelulain (380/1987), kehitysvammalain (519/1977) tai sosiaalihuoltolain (710/1982) perusteella. Palveluihin ohjautuminen perustuu vammaissosiaalityön yhteistyössä asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa laatimaan palvelusuunnitelmaan sekä sosiaalityöntekijän tekemään palvelupäätökseen annettavasta palvelusta. Taustaa Venepuuntien hankkeesta Venepuuntie 9:n asumisyksikköhanke on rakennuttajan Aspa-Säätiön, espoolaisen omaisyhdistys Villa Huvi ry:n ja Espoon kaupungin yhteistyöhanke. Omaisyhdistys Villa Huvi on yhteen saattanut reilu kymmenkunta espoolaista nuorta ja yhdistys on yhdessä Aspa-Säätiön kanssa hankkeen alkuvaiheessa etsinyt sopivaa tonttia asumisyksikölle. Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimiala on ollut mukana myötävaikuttamassa hankkeen etenemistä ja edustajat vammaispalveluista ovat osallistuneet mm. rakennuksen suunnittelutyöpajaan. Asumisyksikkö muodostuu 15 asunnon ja

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 18 / 36 tarvittavien palvelutilojen kiinteistökokonaisuudesta ja sijoittuu Venepuuntielle Kaitaan alueelle. Espoon kaupunki tulee vastaamaan asumispalvelun järjestämisestä kohteen asukkaille. Asumispalvelun tuottaminen on ympärivuorokautisena asumispalvelun luvanvaraista toimintaa ja yksityisen palveluntuottajan tulee ennen toiminnan aloittamista saada toimilupa lupaviranomaiselta. Palveluntuottajan tulee asumispalvelun tuottamisessa soveltaa Valviran valtakunnallista vammaisten henkilöiden ympärivuorokautista asumispalvelua koskevan valvontaohjelman ohjeistuksia. Asumispalvelu esitetään hankittavaksi kohdekohtaisella kilpailutuksella ja asunnot tullaan varaamaan pääsääntöisesti espoolaisille asiakkaille. Vammaispalvelut vastaa palvelun suunnittelusta. Palvelusuunnittelu käynnistettiin asukkaille ja omaisille järjestetyssä työpajassa. Palvelun suunnittelua jatketaan toukokuun työpajassa. Hankinnan sisältö Palvelun kuvaus Pitkäaikaisella asumispalvelulla tuetaan asiakkaan itsenäistä asumista ja sujuvaa arkea sekä edistetään hyvinvointia, turvallisuutta ja hyvää elämänlaatua. Asukas saa tarvittavan tuen, ohjauksen ja avustamisen asumisyksikön henkilökunnan tuottamana. Asumispalvelu on verrattavissa tavanomaiseen asumiseen. Asumisyksikkö on asukkaan koti, jonka hän jakaa muiden asukkaiden kanssa. Asukkaan oma asuinhuone ja asumisyksikön yhteiset tilat muodostavat hänen kotinsa. Omassa asuinhuoneessaan asukkaalla on mahdollisuus yksityisyyteen ja rauhaan. Palvelussa korostuu asiakkaan yksilöllisyys, arvokkuus, itsenäisyys ja yksityisyys. Asumispalvelu on pitkäaikaista, pysyvää ja asukkaan tarpeen mukaan muuntuvaa. Asukas voi asua omassa kodissaan, vaikka hänen palvelutarpeensa muuttuu. Ympärivuorokautinen asumispalvelu edistää, tukee ja mahdollistaa itsenäisen asumisen toteutumisen. Tässä palvelukokonaisuudessa asukas saa kokonaisvaltaista asumisen tukea seitsemänä päivänä viikossa vuorokauden ympäri. Henkilökuntaa on läsnä asumisyksikössä siten, että apua saa myös yöaikaan. Palvelu sisältää vaikeavammaisen henkilön tarvitseman kokonaisvaltaisen tuen, ohjauksen ja avustamisen eri elämän alueilla: arkirytmin toteutuminen, ruokailu, henkilökohtainen hygienia, vaatetus ja vaatehuolto, terveydenhoito, kodinhoito, kaupassa käynnit ja asiointi, vapaa-ajan, harrastukset, virkistys, ihmissuhteiden ylläpito ja muut arjen päivittäiset toiminnot. Yksilöllisellä asumispalvelujen kokonaisuudella asukkaalla on oman näköisensä sujuva arki. Hänen arkielämäänsä sisältyvät tavoitteet ja toiveet ja niihin liittyvät yksilölliset ratkaisut on huomioitu hänen tukisuunnitelmassa ja niiden toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Hyvä asuminen tukee muuta elämää.

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 19 / 36 Tilat Espoon vammaispalvelu osoittaa tilat palveluntuottajalle. Palveluntuottaja vuokraa palvelutilat Aspa-Säätiöltä. Asukas tai hänen edunvalvojansa tekee asunnosta huoneenvuokralain (481/1995) mukaisen vuokrasopimuksen Aspa-Säätiön kanssa. Asukas kalustaa asuntonsa itse omilla kalusteillaan. Palveluntuottaja vastaa yhteisten tilojen kalustamisesta. Yleiset laatuvaatimukset Espoon kaupungin sosiaali- ja on hyväksynyt vammaisten ympärivuorokautisten asumispalvelujen valvontasuunnitelman. Palvelun tarjoaja sitoutuu valvontasuunnitelmassa kirjattuun laadunhallintayhteistyöhön. Asumisyksiköissä tulee olla palvelutoiminnasta vastaava henkilö. Henkilöstöltä vaadittavista kelpoisuuksista säädetään sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa laissa (272/2005). Henkilöstömitoituksen esitetään olevan välillä 1,2-1,7 työntekijää asukasta kohden. Tarvittava henkilökuntamäärä tarkentuu hankinnan suunnittelun aikana. Henkilöstön lukumäärän tulee olla riittävä palvelujen tarpeeseen ja asukkaiden lukumäärään nähden ja hyväksyttynä lupaviranomaisessa. Henkilökunnasta tukitehtäviin (siivous, ruokahuolto, muut tukitehtävät) tulee varata 0,1-0,15 henkilöä asukasta kohden. Nämä työntekijät voivat olla myös muita kuin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstöä ja heillä voi olla muu tehtävään soveltuva koulutus lupaviranomaisen hyväksymän henkilökuntamäärän ja -rakenteen puitteissa. Palveluntuottaja vastaa vaatehuollosta, siivouksesta, lääkehoidosta, ym. tukipalveluista. Palveluntuottaja suorittaa palvelun suomen kielellä. Ennen toiminnan aloittamista palveluntuottajalla on oltava lupaviranomaisen lupa ympärivuorokautisen asumispalvelun tuottamiseen toimintayksikössä sekä muut toiminnan edellyttämät luvat ja lausunnot. Toimilupa tulee olla voimassa koko palvelun tuottamisen ajan. Espoon kaupunki perii Espoon kaupunginhallituksen vahvistamat asiakasmaksut asukkaalta. Hankinnan periaatteet Hankinnan valmistelussa on hyödynnetty asukkaiden ja heidän omaisten toiveita ja mielipiteitä, joita he ovat esittäneet työpajoissa sekä elämäntilanteen kuvauksissa, joita asukkaat ja omaiset ovat laatineet yhdessä muuttovalmennuksesta vastaavan tahon kanssa. Palveluntuottajille tullaan järjestämään markkinavuoropuhelu. Sen avulla saadaan palveluntuottajien edustajat mukaan kehittämään palvelua. Markkinavuoropuhelun avulla asiakkaiden tarpeisiin voidaan vastata aiempaa paremmin.

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 20 / 36 Hankinta toteutetaan neuvottelumenettelyllä. Neuvottelumenettelyn käyttö on perusteltua sosiaali- ja terveystoimen alan palveluhankinnassa, koska kyseessä on uuden ryhmäkodin tehtävänmäärittelyt ja sopimuserittelyt, joita ei voida ennalta laatia tarvittavalla tarkkuustasolla. Osallistumispyynnössä määritellään palvelun sisältö sekä palvelulle ja ehdokkaalle esitettävät vähimmäisvaatimukset. Palvelukuvausta voidaan täsmentää ja muuttaa neuvottelujen perusteella. Lopullisten tarjousten vertailuperusteena käytetään kokonaistaloudellista edullisuutta. Vertailuperusteena on hinta 50 % ja laatu 50 %. Laadullisina vertailuperusteina ovat toimintasuunnitelmassa kuvattu asiakaslähtöisyys, henkilöstösuunnitelma, asumisyksikön esimiehen erikoisosaaminen ja esimieskokemus, käyttösuunnitelma sekä omaisyhteistyön järjestäminen. Vertailuperusteet täsmentyvät hankintaneuvotteluissa. Asukkaiden/asukkaiden edustajien osallisuus hankintaprosessissa toteutetaan siten, että asukas/omaisedustaja osallistuu palveluntarjoajaneuvotteluihin hankintaprosessissa. Sopimuskaudelle nimetään ohjausryhmä, jossa ovat edustettuina tilaaja, palveluntuottaja ja asukkaat. Asukasedustaja voi olla asukas itse tai hänen nimeämänsä henkilö. Ohjausryhmän vastuulla on palvelun laadun seuranta ja sopimusseuranta. Ohjausryhmä päättää palvelun laatuun liittyvistä toimenpiteistä pois lukien viranomaisten toimivaltaan kuuluvat asiat. Hankinta on tarkoitus käynnistää mahdollisimman pian lautakuntakäsittelyn jälkeen. Palveluntuottaja valitaan kesällä 2014 ja palveluntuotanto käynnistetään maaliskuussa Sopimuskaudeksi esitetään ja sen jälkeen toistaiseksi voimassa olevana. Hankinnan arvo on vuositasolla n. 1,3 milj. euroa. Espoon kaupunki on linjannut, että se ei lähde välivuokraukseen ja alvpalautusjärjestelyihin. Tiedoksi

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 21 / / / terveystoimen investointiesitys vuosille Valmistelijat / lisätiedot: Riikka Nikulainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso hyväksyy ja esittää edelleen Tilakeskusliikelaitokselle liitteen mukaisesti vuosien sosiaali- ja terveystoimen toimitiloja koskevan investointiesityksen. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 1 Investointiesitys vuosille Investointiesitys vuosille Yhtiöhankkeet - Investointihankkeiden sijoittuminen eri kaupunginosiin , karttatiedosto Vuoden 2014 talousarvion valmisteluohjeiden mukaan tulee toimialojen valmistella investointiesitykset vuosille Tilakeskusliikelaitokselle mennessä. Valmistelukehotuksessa pyydetään myös huomioimaan tiedossa olevia vuoden 2020 jälkeisiä palveluverkkomuutoksia. Tilakeskus-liikelaitos valmistelee, neuvoteltuaan toimialojen kanssa, esityksensä toimitilahankkeista Tila- ja asuntojaostolle. Valtuuston päätöksen mukaisesti toimitilojen investointiohjelman tarkistaminen käsitellään kaupunginhallituksessa. Kaupunginvaltuuston maaliskuussa 2014 tekemän päätöksen mukaan on tulevien vuosien talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmassa määritelty kehys investointiohjelman vuosille milj / vuosi, mukaan lukien yhtiöhankkeet. terveystoimen vuosien tarkistettu investointiohjelma ei sisällä uusia hankkeita. terveystoimi osallistuu muiden toimialojen kanssa talouden tasapainotus- ja tuotavuushankkeiden toteuttamiseen. Palveluverkkoa tiivistetään edelleen huomioiden sekä kaupunkirakenteen kehitys että väestön

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 22 / 36 kasvumuutokset. Vuokramenojen kasvun hillitsemiseksi parannetaan tilatehokkuutta ja luovutaan tarpeettomista toimitiloista. Vuoteen 2016 mennessä on neuvolan pienet toimintayksiköt liitetty osaksi suurempia toimintayksiköitä palveluverkon yksi tavoitekoko-naisuus on näin saavutettu. Suun terveydenhuollossa on pienet toimintayksiköt voitu liittää osaksi suurempia yksiköitä tavoitteen mukaisesti vuoteen 2020 mennessä. Espoon väestö tulee kasvamaan väestöennusteiden mukaan vuosina noin asukkaalla, ollen vuoden 2020 lopussa noin asukasta. Yli 75 -vuotiaiden määrän ennakoidaan kasvavan nykyisestä noin ikäihmisestä hieman hieman yli neljällä tuhannella ikäihmisellä. Yli 85-vuotiaiden määrän ennustetaan kasvavan nykyisestä noin 3000 ikäihmisestä reilulla tuhannella. Verrattuna pääkaupunkiseudun muihin kuntiin on Espoossa ikäihmisten määrän suhteellinen kasvu merkittävästi voimakkaampaa. Kasvavaan muutokseen varaudutaan siten, että vuoteen 2018 mennessä yli 75-vuotiaiden laitoshoitopaikkoja on 1,5 % ja tehostettua palvelu-asumista vuoteen 2016 mennessä alle 5 %. terveystoimen tavoitteena on, että vuoteen 2018 mennessä keskeiset kaupunginvaltuuston palveluverkkoon kohdistetut tavoitteet voidaan toteuttaa. Vuosien investointiohjelman toteuttaminen edellyttää vuoden 2014 keskimääräiseen kustannustasoon laskettuna yhteensä 18,7 milj määrärahavaraumaa ja kaupungin omistukseen perustettavien yhtiöiden lukuun (Yhtiöhankkeet) toteutettavia hankkeita varten 178 milj määrärahavaraumaa. Toimitilahankkeissa pyritään toimitilojen yhteiskäyttöön kehittämällä palvelutoimintoja eri toimialojen kanssa. Matinkylän Palvelutori -hanke toteutetaan kaupunkitasoisena pilottihankkeena yhteistyössä sivistystoimen, palveluliiketoimen, HUS-palvelujen ja Kelan kanssa. Neuvolapalveluja kehitetään yhteistyössä sivistystoimen ja eri järjestöjen kanssa. Esitettävän investointiohjelman lisäksi olemassa olevien toimitilojen muutoksia varten varataan vuosina eri toimialojen tarpeita varten investointiohjelmaan vuosittain 2 milj määrärahavarauma. Hankkeiden laajuus, etenkin vanhusten palveluissa ja samanaikaisesti palveluverkon tavoitteiden toteuttaminen muuttamalla osin nykyisten tilojen käyttöä ja toteuttamalla uudisrakennus- ja vuokratilahankkeita tarvitsee mittavan työpanoksen niin sosiaali- ja terveystoimessa kuin hankkeiden toteuttamiseen kuuluvissa keskeisissä sidosryhmissä. Suunnitelmien mukaan Jorvin lisärakennukseen toteutetaan vuoden 2015 lopulla valmistuva 23 paikkainen geriatrinen yksikkö (vuokratilahanke). Vuonna 2016 valmistuva Espoon sairaala, Leppävaaran elä ja asu -keskus sekä Matinkylän Palvelutori merkitsevät muita vuosia suurempia haasteita hankkeiden suunnittelussa, toteutuksessa ja käyttöönotossa.

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 23 / 36 Investointiohjelman lisäksi Espooseen tulee toteutumaan lähivuosina 9 erityisryhmien asumispalvelua tarjoavaa yksityistä hanketta. Espoo on osallisena hallituksen käynnistämässä pääkaupunki seudun asunnottomuuden poistamisen ohjelman toteuttamisessa. Tavoitteena on asunnottomuuden poistaminen vuoteen 2015 mennessä ja asunnottomuuden ennaltaehkäisevien toimintojen kehittäminen. Nk. Paavo II ohjelman mukaista yhteistyötä jatketaan yhteistyössä muiden toimialojen ja yksityisten palvelun järjestäjien kanssa. Nuorten tukiasumista tullaan lisäämään Leppävaaran alueella. Vuoden 2016 jälkeen tarvittavaa hankekokonaisuutta ollaan valmistelemassa. Matinkylän Palvelutori Kaupunkitasoisena yhteishankkeena jatketaan Matinkylän Palvelutorin hankekokonaisuutta yhteistyössä sivistystoimen, HUS röntgenin ja laboratorion, palveluliiketoimen yhteispalvelupisteen sekä Kelan kanssa. Palvelutorilla tarkoitetaan tulevan Matinkylän metroaseman kävelyetäisyydelle sijoittuvia pidemmän aukioloajan julkisia palveluja. Jokaiselle palvelukokonaisuudella on omat toimitilat ja osittain palvelutoiminnat lomittuvat toistensa lomaan. Omia työhuoneita / asiakasvastaanottohuoneita ei toteuteta. Tilat mahdollistavat pidennetyn aukioloajan entistä laajemman kuntalaisten palvelun, palveluneuvonnan kuin myös teema tapahtumien järjestämisen. Päivittäiset asiakasmäärät tulevat olemaan suurempia kuin muissa toimintayksiköissä. terveystoimen palveluista Matinkylän Palvelutorin palvelukokonaisuuteen kuuluu hyväksytyn tarveselvityksen mukaisesti terveysasemapalvelut, neuvolapalvelut sekä terveysaseman yhteydessä oleva mielenterveyspalvelujen palvelutoiminta. Matinkylän terveysaseman peruskorjausta koskeva tarveselvitys valmistellaan hyväksyttäväksi keväällä Matinkylän elä ja asu - seniorikeskuksen tarveselvitys valmistellaan hyväksyttäväksi syksyllä Matinkylän terveysaseman peruskorjauksen ajoitusta esitetään aiennettavaksi siten, että peruskorjaus voitaisiin aloittaa syksyllä 2016 ja että peruskorjatut toimitilat otettaisiin käyttöön vuonna Espoon sairaalan ja vanhusten asumispalvelujen elä ja asu - seniorikeskusten toteuttaminen Investointiohjelmassa on varauduttu kasvavaan ikääntyneiden määrän tuomaan palvelujen kysynnän muutokseen. Leppävaaran ja Matinkylän elä ja asu -hankkeet sisältävät yhteensä noin 290 palveluasuntoa. Elä ja asu seniorikeskukset toteutetaan perustettavan Espoon kaupungin omistukseen perustettavan yhtiön lukuun (Yhtiöhankkeet). Ne toteutetaan nk. ARA- avustuksen ja tuen turvin. Espoon sairaalan suunnittelussa valmistaudutaan siihen, että sairaala olisi käyttöön otettavissa keväällä 2016.

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 24 / 36 Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskushanke etenee suunnitelman mukaisesti siten, että se voidaan ottaa käyttöön suunnitellussa aikataulussa syksyllä Kaupunkisuunnittelukeskuksen valmistelema asemakaava on hyväksytty. Hanke tulee saamaan ARA avustusta 5 milj. Hankkeeseen esitetään yhteensä 140 palveluasuntoa ja avopalvelukeskuksen toimitilat. Hanke toteutetaan vuosina Tapiolan elä ja asu seniorikeskus tulee siirtymään vuoden 2019 jälkeen toteutettavaksi hankkeeksi. Tilakeskus liikelaitos tulee esittämään hankkeen sijainnin muutosta perusteena hankkeen toteutuskustannukset. Tapiolan elä ja asu -seniorikeskuksen toteutusaikataulun siirtyessä tulee Matinkylän elä ja asu -hanke voida toteuttaa jo siten, että käyttöönotto olisi vuonna Tarveselvitys ja asemakaavamuutos on valmisteilla. Hanke tulee sijoittumaan keskeiselle paikalle Matinkylän metrokeskustaa, vastapäätä laajenevaa Ison Omenan liikekeskusta, kaupungin omistamalle Y-tontille - niin kutsutulle Kalapuiston tontille. Hankkeeseen tulee toteutumaan vähintään 150 palveluasuntoa ja avopalvelukeskuksen tilat. Vuoden 2019 jälkeen toteutettavien Espoonlahden ja Espoon keskuksen elä ja asu -seniorikeskusten toteuttamiseen on varauduttu maankäytön suunnitelmissa. Elä ja asu seniorikeskuksen konseptiin kuuluvaa senioriasumista toteutetaan normaalina asuntotuotantona siten, että Leppävaaraan ja Kauklahteen sekä Matinkylään toteutetaan senioriasumista tulevien elä ja asu -seniorikeskusten läheisyyteen. Espooseen on suunnitteilla yksityisiä ikääntyneiden hoiva-asumispalveluja tarjoavia hankkeita Leppävaaran, Matinkylä - Olarin ja Espoonlahden kaupunginosiin. Ohjelmakauden aikana varaudutaan Jorvin lisärakennuksen jälkeen toteutettavan nk. N-tornin peruskorjaukseen. Perhe- ja sosiaalipalvelujen palveluverkkomuutosten esitykset Perhe- ja sosiaalipalveluissa jatketaan neuvolapalvelujen keskittämistä Espoon keskuksen ja Leppävaaran alueilla sekä Matinkylä Olarin alueilla. Auroran koulun ja päiväkoti hankkeen yhteyteen toteutetaan 10 terveydenhoitajan neuvolapalvelujen toimitilat osana Auroran koulun korvaavaa uudisrakennushanketta vuosina Tiloihin muuttaa Viherlaakson, Jupperin ja Lähderannan neuvolapalvelut. Suviniityn päiväkodin yhteyteen toteutetaan 20 terveydenhoitajan toimitilat. Hanke toteutuu siten, että käyttöönotto on vuoden 2016 alussa. Tiloihin

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 25 / 36 muuttaa Bembölen ja Espoon keskuksen kaksi pientä neuvolan toimintayksikköä. Matinkylän Palvelutorille keskitetään nykyiset Matinkylän terveysasemalla ja Olarissa toimivat neuvolan palvelut. Auroran vastaanottokodin korvaava uudisrakennushanke toteutuu Leppävaaraan Postipuun lastensuojeluhankkeen nimisenä rakennushankkeena vuosina Hankesuunnitelma on valmisteilla ja siinä arvioidaan uudelleen hankkeen laajuutta. Vammaispalveluihin kuuluva Riilahden toimintakeskus ja pieni laajennusosa esitetään peruskorjattavaksi vuonna Tulevina vuosina varaudutaan vammaisten asumispalvelujen lisäämiseen siten, että asumisyksiköt ja tarvittavat itsenäiset asunnot muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden osana kehittyvää kaupunkirakennetta. Vammaisten asumispalveluohjelma on valmisteilla. Espooseen on valmistumassa vuoteen 2017 mennessä yhteensä viisi erillistä vammaisten asumispalvelua tarjoavaa yksityistä hanketta Suurpellon, Espoonlahden, Leppävaaran ja Espoon keskuksen alueille. Näissä hankkeissa on yhteensä 75 palveluasuntoa. Tiedoksi - Carl Slätis, Tilakeskus-liikelaitos - Pekka Heikkinen, Taloussuunnitteluryhmä

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 26 / / / Vuosien investointiosan koneiden ja kaluston esitysten hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Riikka Nikulainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso esittää varattavaksi vuosille yhteensä vuosien talonrakennushankkeiden ja uusien toimitilojen edellyttämään ensikertaiseen varustamiseen. Vuodelle 2015 esitettävä irtaimen ja laitteiden hankintaa koskeva esitys on yhteensä 12,2 milj. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 3 95 koneet ja kalusto Pääomatalouden menokohdalle 9 52, koneet ja kalusto, on kaupunginvaltuuston hyväksymän vuoden 2014 talousarvion mukaan varattu sosiaali- ja terveystoimelle vuosina yhteensä kalusto- ja laitehankintoihin. Tämä määräraha on kehys vuosien ensikertaisen varustamisen, koneiden ja laitteiden hankinnoille. Talousarviokirjan perustelujen mukaisesti määräraha sisältää uusien hankkeiden ensikertaisen varustelun lisäksi yksittäiset poistonalaiset hankinnat kuten esimerkiksi suun terveydenhuollon edellyttämien unittien ja muun terveydenhuollon laitteiden uusimiseen edellyttämät laitteistohankinnat, joiden hankintahinta on yli euroa. Vuoden 2014 hankintasuunnitelman lähtökohtana on, että ensisijaisesti turvataan valmistuvien uusien toimitilojen perusvarustaminen ja sen jälkeen priorisoidaan uusittavat ja lisättävät koneet ja laitteet. Vuonna 2016 valmistuvan Espoon sairaalan ICT -järjestelmien ja ensikertaisen varustamisen kokonaishankinta arvio on vuosina yhteensä 26,1 milj. Vuonna 2016 valmistuvan Matinkylän Palvelutorin ensikertaisen kalustamisen ja ICT järjestelmien hankintahintaa ja Jorvin

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 27 / 36 päivystyssairaalan geriatrisen yksikön ICT hankintahintaa tullaan vielä täsmentämään. Vuosina esitettävien uusien sosiaali- ja terveystoimen toimitilojen ensikertainen varustaminen ja uusittavien laitteiden hankinta edellyttää yhteensä 35,2 milj määrärahavaraumaa. Vuodelle 2015 esitetään varattavaksi ensikertaista varustamista ja laitehankintoja (95) varten yhteensä 12,2 milj. Tiedoksi - Pekka Heikkinen, Taloussuunnitteluryhmä

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 28 / / / Koulutustilaisuus lautakunnalle ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnista ja hyvästä hallinnosta lautakuntatyössä Valmistelijat / lisätiedot: Mika Paavilainen, puh Elina Palojärvi, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso päättää, että ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia ja hyvää hallintoa lautakuntatyössä käsittelevä koulutus pidetään selostusosassa tarkemmin kuvatulla tavalla. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus terveyslautakunnalle ei ole tämän valtuustokauden kuluessa pidetty koulutusta ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnista. Koska lautakuntaan kuitenkin tulee suhteellisen usein asioita, joissa on käytetty IVA -menettelyä, on perusteltua tarjota lautakunnan jäsenille tilaisuutta osallistua tällaiseen koulutukseen. Samassa yhteydessä on mahdollista käydä läpi myös lautakuntatyön käytäntöihin ja hyvään hallintoon liittyviä oikeudellisia kysymyksiä, joita on noussut esille alkuvuoden kuluessa. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia koskevassa osuudessa käydään läpi ennakkoarvioinnin taustaa ja tarkoitusta, Espoon sosiaali- ja terveystoimen käytössä olevaa ennakkoarviointimallia sekä menetelmän arviointituloksia Espoon sosiaali- ja terveystoimessa. Hyvää hallintoa lautakuntatyössä käsittelevässä osuudessa perehdytään hyvän hallinnon oikeudellisiin perusteisiin, toimivaltasuhteisiin kaupungin hallinnossa sekä kokousmenettelyä koskeviin säännöksiin ja kaupungin omiin sääntöihin ja ohjeisiin. Tilaisuuden ajankohdaksi ehdotetaan keskiviikkoa kello Ilmoittautuminen tapahtuu lautakunnan sihteerin kautta huhtikuun loppuun mennessä. Tilaisuuden paikka riippuu osallistujien lukumäärästä, joten se vahvistetaan ilmoittautumisajan päättymisen jälkeen. Tiedoksi

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 29 / terveystoimen toimialaan kuuluvien päätösten laillisuus Valmistelija/lisätietoja: Mika Paavilainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso päättää kuntalain 51 :n nojalla olla ottamatta käsiteltäväkseen seuraavissa pöytäkirjoissa olevia asioita: Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajan henkilöstöasioita koskeva päätöspöytäkirja Sosiaaliohjaajan viran (332964) vakinainen täyttäminen Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajan henkilöstöasioita koskeva päätöspöytäkirja Sosiaalityöntekijän viran (333675) vakinainen täyttäminen Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajan henkilöstöasioita koskeva päätöspöytäkirja Johtavan sosiaalityöntekijän viran (300511) vakinainen täyttäminen 40 Johtavan sosiaalityöntekijän viran (320531) vakinainen täyttäminen Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajan henkilöstöasioita koskeva päätöspöytäkirja Sosiaalityöntekijän viran (332585) vakinainen täyttäminen Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajan yleisiä asioita koskeva päätöspöytäkirja Määrärahasiirto perhe- ja sosiaalipalvelujen tehtäväalueiden välillä Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajan hankinta-asioita koskeva päätöspöytäkirja Sijaishuollon hankinta 2014, Nuorten Ystävät -palvelut Oy Aikuisten sosiaalipalvelujen päällikön henkilöstöasioita koskeva päätöspöytäkirja Virkavapauden eväävä päätös, Härkönen Miia Anniina Aikuisten sosiaalipalvelujen päällikön yleisiä asioita koskeva päätöspöytäkirja Päätösvallan käyttäminen yksilöasioissa Eteläisen aikuisten sosiaalipalveluissa Lastensuojelupalvelujen päällikön hankinta-asioita koskeva päätöspöytäkirja

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 30 / Sijaishuollon hankinta, Merikratos lastensuojelu Oy Terveyspalvelujen johtajan henkilöstöasioita koskeva päätöspöytäkirja Johtavan ylihammaslääkärin viran (332070) vakinainen täyttäminen Terveyspalvelujen johtajan henkilöstöasioita koskeva päätöspöytäkirja Osastonhoitajan viran (333657) vakinainen täyttäminen 12 Terveyskeskuslääkärin viran (321305) vakinainen täyttäminen Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 31 / / / terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset, kirjelmät ja selvitykset 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Mika Paavilainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso merkitsee tiedoksi saapuneet asiat, päätökset, kirjelmät ja selvitykset. Käsittely Esityslistan kohta 9 (43 ) käsiteltiin ennen kohtaa 3 (37 ). Esittelijä muutti päätösehdotustaan kokouksessa niin, että Matinkylän palvelutorin tilannekatsaus otettiin uudeksi kohdaksi 7. Päätös Esittelijän muutettu ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - terveystoimen henkilöstökertomus Kuukausiseuranta maaliskuu Lautakunnalle tiedoksi odotusaika kiireettömälle lääkärin vastaanotolle (T3 aika) Odotusaika lääkärin vastaanotolle (vrk) 2 Henkilöstöseuranta maaliskuu 2014 terveystoimen henkilöstömäärä oli maaliskuun 2014 lopussa yhteensä 3531 (sis. vakituiset, määräaikaiset, ei työllistettyjä) henkilöä. Vakinaisen henkilöstön määrä oli 2894 ja määräaikaisen henkilöstön määrä oli 637. Lisäksi työllistettyjä oli 54. Henkilöstömäärä lisääntyi 141 henkilöllä verrattuna maaliskuuhun Vakinaisen henkilöstön määrä lisääntyi 97 henkilöllä, määräaikaisen henkilöstön määrä 44 ja työllistettyjen määrä 16 henkilöllä edellisen vuoden maaliskuuhun verrattuna. Henkilöstömäärä lisääntyi vuoden aikana kaikissa