N o (121) Tässä numerossa. Haluatko Tuoreen oliivipuun lehden? Esimies muistathan, Kirkko ja me aikataulu s.

Transkriptio

1 N o (121) Tässä numerossa Tasavertaisena töissä s.2 Hyvinvointiseminaariin ilmoittautuminen s.3 Ansiomerkkejä pitkään palvelleille, Kiitos s.4 5 Tehtävään siunaaminen, Sielunhoidon opintoja keskustelusarja s.6 7 Ympäristöohjelman toteutus laahaa jälkijunassa, Kirkonpalvelijoiden vuosikokous, Jytyä jäsenille s.8 9 Uutisnenä palkinto, Muistilista vahingoittuneelle s.10 Haluatko Tuoreen oliivipuun lehden? Esimies muistathan, Kirkko ja me aikataulu s.11 Työn touhussa s Ekovinkki, Ei nöyristelyä vaan vastuullista vaikuttamista, Muutoksia seurakuntatalojen vahtimestareihin Helvi Heinosen muistolle s s.18 19

2 Tasavertaisena töissä Työyhteisöpäivässä helmikuun 7. päivänä kuulimme painokasta asiaa alaistaidoista. Tässä lehdessä on professori Soili Keskisen luentoa käsittelevä juttu, josta päivän sisällöstä voi lukea lisää. Alaistaidot eivät tarkoita pomon pokkurointia, vaan sitä, että työtä tehdään tasavertaisesti, työhön sitoutuen ja motivoituneesti. Soili Keskinen muistuttaa, että kaikesta ei voi esimiestäkään syyttää, vaan joskus kannattaa katsoa peiliin. Työyhteisön toimivuus on asia, josta ennen kaikkea esimies on vastuussa, mutta johon vaikuttavat kaikki osapuolet. Säännölliset tapaamiset, työkokoukset, kehittämiskeskustelut ja työyhteisöpäivät auttavat hälventämään ennakkoluuloja puolin ja toisin. Työkaverin kunnioitusta nostaa kovasti, kun miettii, osaisinko itse täyttää toisen saappaat. Jokaisella meistä on tärkeä paikkamme. Seurakuntayhtymässämme on juuri alkanut keskijohdon esimiesten koulutus. Puolitoista vuotta kestävä Johtamisen erikoisammattitutkinto pyrkii organisaation ja oman työyhteisön kehittämiseen ja osallistujien oman johtajuuden kehittymiseen. Parikymmentä esimiestä koulutetaan kerralla. Tästä hyötyy koko yhteisö eikä vähiten siksi, että näistä henkilöistä muodostuu samalla toisensa tunteva verkosto. Koulutus täytyy kuitenkin ulottaa kaikkiin työntekijöihin. Meillä saisi kaikilla olla HOPS, henkilökohtainen opintosuunnitelma. Myös Nuutinpäivän vietto on merkityksellinen yhteishengen kohottaja. Ei ole aina helppoa kehittää sopivaa paikkaa ja pikkujoulun viettotapaa näin isolle joukolle: joku haluaa teatteriin, toinen konserttiin, kolmas pubiin ja neljäs pysyy kotona, mentiinpä vaikka kuuhun. Muutaman vuoden aikana on kokeiltu erilaisia muotoja. Oopperamatka tänä vuonna oli mieleenpainuva kokemus, varsinkin meille, jotka olimme oopperassa ensimmäistä kertaa. Jos nyt ihan proosallisesti vertaan matkan kuluja, noin 100 euroa per nenä, siihen, että edellisessä työpaikassani oli tapana maksaa pikkujouluun osallistuminen omasta kukkarosta, asia nousee uuteen valoon. Työnantajan kustantama pikkujoulu ei ole itsestään selvää kaikilla työpaikoilla. Sitä paitsi: Olga Jounolaisen vieruskaverina matka sujui rattoisasti! Paula Heino

3 Ilmoittautuminen 2008 HYVINVOINTISEMINAARIIN Jo seitsemännentoista kerran käy seurakuntayhtymässämme kutsu hyvinvointiseminaariin. Yhtymä kustantaa kerran vuodessa, ruska aikaan 18 työntekijän joukon Lappiin. Paikka on seurakuntien ja kirkkohallituksen omistama tunturihotelli Vuontispirtti Ounas ja Pallastunturien juurella, Vuontisjärven rannalla. Seminaarin ohjelma on liikuntapainotteinen, siihen sisältyy paljon vaellusta, retkiä aina Kilpisjärvelle ja Norjan Skibotteniin asti, saunomista, uimista ja tietysti myös lepoa. Liikuntaohjelma rakennetaan yksilöllisesti kunnon ja voimien mukaan reippaimmat ehtivät viikossa vaeltaa toistasataa kilometriä. Liikunnan rinnalla tavoitteena on lepo ja virkistyminen, yhteinen pohdinta työn ja elämän kysymyksistä sekä yhteinen hiljentyminen ja Jumalan luomistyön ihmettely. Hyvinvointiseminaari on ollut hyvin suosittu ja siihen on osallistunut jo kaksi ja puolisataa työn tekijää. Etusijalla ovat ne talossa 8 vuotta tai kauemmin olleet, jotka eivät vielä ole osallistuneet Hyvinvointiseminaariin. (Tässä ei lasketa SYKE koulutusta, joka oli eri asia.) Vuodesta 2005 alkaen on mukaan otettu myös uusijoita. Mikäli paikkoja jää, otetaan mukaan uusijoita, joiden Hyvinvointiseminaarista on kulunut vähintään kuusi vuotta. Paikat jaetaan ilman persoonakohtaista harkintaa näillä perusteilla. Syksyn Hyvinvointiseminaari järjestetään tänä vuonna viikolla 40. Lähtö tapahtuu Turusta yöjunalla perjantaiiltana ja paluu myöskin yöjunalla joka on Turussa sunnuntaiaamuna Osanottajille ei makseta seminaariajalta päivärahoja eikä ylityökorvauksia. Koulutusmatkan alle jääviä vapaapäiviä ei voi siirtää myöhemmin pidettäviksi. Matkan, ylöspidon ja Vuontispirtiltä tehtävät retket maksaa työnantaja. Matka tehdään junalla Rovaniemelle ja linja autolla Enontekiölle. Seminaarin vetäjinä toimivat työnohjaaja Heikki Palmu ja isännöitsijä Leo Saarinen. Ilmoittautumiset (sisältäen nimi, osoite, puhelinnumero ja työssäolovuodet) Auli Hynönen Rinteelle sähköpostilla: auli.hynonen rinne@evl.fi tai muuten kirjallisessa muodossa viimeistään tasa arvon päivänä, 19. maaliskuuta. Aikaisemmista osanottajista on olemassa tarkka kirjanpito, mutta viime hetken muutokset saattavat jossain tapauksessa aiheuttaa kysymysmerkkejä. Siksi vedotaan ilmoittautujiin, että he myös itse vastaisivat antamiensa tietojen oikeellisuudesta. Tala inte så att du glömmer att höra.

4 Ansiomerkkejä pitkään palvelleille 2008 Valokuva Mervi Syrjänen Seurakuntayhtymässä vietettiin työnjuhlaa torstaina 17.1., kun pitkään palvelleita työntekijöitä muistettiin ansiomerkein. Tilaisuudessa jaettiin ansiomerkkejä 40, 30 ja 20 vuoden työrupeaman kunniaksi. Seurakuntayhtymän ansiomerkkisäännön mukaan ansiomerkit jaettiin hopeisena hopearistein 20 vuoden palveluksesta, hopeisena kultaristein 30 vuoden palveluksesta ja kokonaan kultaisena 40 vuoden palveluksesta. Merkkien saajat saivat myös kunniakirjat. Samassa tilaisuudessa jaettiin myös director musices ja rovastin arvonimet sekä Tasavallan presidentin myöntämät kunniamerkit. 40 vuotta palvelleita kuorma autonkuljettaja Juhani Kaita diakoniatyöntekijä Marja Leena Lehtonen 30 vuotta palvelleita C kanttori Pekka Elo johtava diakonian viranhaltija Pirkko Larkela perheneuvoja Else Marja Santikko 20 vuotta palvelleita II kappalainen Salme Ahlamo diakonian viranhaltija Marita Heinonen lastenohjaaja Mirjami Jalonen A kanttori Markku Lautjärvi isännöitsijä Raimo Läntinen palvelevan puhelimen toiminnanjohtaja Päivi Mäntylä diakonian viranhaltija Erja Perälä A kanttori Jukka Pietilä isännöitsijä Leo Saarinen seurakuntasihteeri Leena Sairanen kirkkoherra Pirjo Vahtola diakonian viranhaltija Ulla Valtonen siivooja Anne Hongisto hautaustoimen päällikkö Markku Mannerkorpi suntio hautausmaanhoitaja Ismo Suominen vahtimestari siivooja Kaija Virtanen Didector musices arvonimi kanttori, musiikin maisteri Helena Markula

5 Rovastin nimi ja arvo seurakuntapastori Anneli Luokkakallio kirkkoherra Heikki Mäntylä pastori, fil.kand. Leena Rantakokko Tasavallan presidentin myöntämät kunniamerkit: Suomen Valkosen ruusun ritarikunta: I luokan ritarimerkki everstiluutnantti evp. Tuukka Alhonen Ritarimerkki sairaalasielunhoitaja Sakari Hernberg kasvatustoimen johtaja Hannu Hurme sairaalasielunhoitaja Marja Leena Meller Mattila Suomen Leijonan ritarikunta Ansioristi intendentti Riikka Kaisti Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta I luokan mitali kultaristein työnjohtaja Juhani Kari kirjanpitäjä Marita Vikman I luokan mitali isännöitsijä Raimo Läntinen toimistosihteeri Anne Peedu diakonissa Hanna Saari Mitali toimistonhoitaja Anna Mari Nieminen Jos et halua halua Kirkon Naakkaa paperisena, niin ilmoita siitä osoitteella: pirjo.seppala@evl.fi Kirkon Naakka julkaistaan myös NaakkaNetissä. Rakkaat työtoverit! Sydämelliset kiitokset teille hyvät työtoverit merkkipäiväni muistamisesta. Teitte syntymäpäivästäni todellisen juhlan. Seppo Kosola Lämpimät kiitokset syntymäpäivääni edeltävästä mahtavasta yllätyksestä työpaikallani Tuomiokirkossa. Suurkiitos muistamisesta! Liselotte Hellberg

6 Kuva: Nina Tulonen Tehtävään siunaaminen tällä kertaa Pyhän Katariinan kirkossa Työhön siunaamisen suorittivat työnohjaaja Heikki Palmu, tuomiorovasti Rauno Heikola ja hallintojohtaja Hannu Kallio. Tehtävään siunaamiset aloitettiin Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä vuonna 2003, eli nyt se tapahtui jo kuudennen kerran. Tilaisuus on järjestetty kerran vuodessa Tuomiokirkossa, usein Kynttilänpäivän aikaan. Tänä vuonna tilaisuus oli Kanttoripäivien tähden Pyhän Katariinan kirkossa 10.helmikuuta. Viimevuotiseen tapaan siunattavina oli myös Lyhdyssä ja muualla toimivia seurakuntien vapaaehtoistyöntekijöitä. Kun työntekijöitä oli tasan kymmenen, on tähän mennessä siunauksen tehtäväänsä saanut yhdeksänkymmentä yhtymän ja seurakuntien työntekijää. Siunauksen toimitti tälläkin kertaa tuomiorovasti Rauno Heikola. Hänen avustajinaan olivat hallintojohtaja Hannu Kallio ja työnohjaaja Heikki Palmu. Puheen siunattavien joukosta piti lapsityön johtaja Jaanet Salminen. Kanttorina ja urkurina oli diplomikanttori Markku Lautjärvi, joka myös lauloi kaksi laulua. Kirkosta siirryttiin Nummen seurakuntakodille. Siellä vietetyssä lämminhenkisessä tilaisuudessa puhui Hannu Kallio. Siunattavina olleet työntekijät olivat: Eeva Liisa Kainonen Marina Kämärä Hilkka Kakko Helle Maija Laine Kaisa Lilja Jaanet Salminen Annariina Soini Katri Tammelin Kristiina Wallenius Päivi Vuorilehto.

7 Hannu Kallio puhui lämminhenkisessä tilaisuudessa Nummen seurakuntakodissa. Sielunhoidon opinto ja keskustelusarja jatkuu Koulutustilaisuudet tapahtuvat tuomiokirkkoseurakunnan yläsalissa, Eerikinkatu 3, 2 kerros. Pyydetään käyttämään sisäänkäyntiä kulman takana, Aninkaistenkadun puolella! Tilaisuudet on tarkoitettu kaikille aiheista kiinnostuneille seurakuntien ja seurakuntayhtymän työntekijöille. Joka kerta on kysymyksille ja keskustelulle varattu aikaa. Välillä juodaan kahvia / teetä. Siirrä kohta kiinnostavat aiheet ja kerrat kalenteriisi! Olet tervetullut! Ke 5.3. klo MITEN AUTTAA ITSEMURHAN TEHNEEN LÄHEISTÄ SELVIYTYMÄÄN? Henkilöstö ja kehittämispäällikkö Märta Marjamäki alustaa. Pyydetty puheenvuoro: Martin kappalainen Seppo Riihimäki. Ke 2.4. klo TERVE JA SAIRAS USKONNOLLISUUS Uskontokasvatussihteeri Kirsti Kosonen Suomen Lähetyyseurasta. Pyydetty puheenvuoro: Sairaalapastori Hilkka Kakko Helle. Ke 7.5. klo HENGELLISYYS JA NUOREN IHMISEN TÄMÄN PÄIVÄN TODELLISUUS Alustus: Ammattikasvatuspastori Atte Airaksinen. Pyydetty puheenvuoro: Tuomiokirkkoseurakunnan nuorisotyönohjaaja Stiina Leino. HUOM! Ennakkoilmoittautuminen: auli.hynonen rinne@evl.fi

8 Monet puutteet ympäristödiplomin esteenä Ympäristöohjelman toteutus laahaa jälkijunassa Seurakuntayhtymässä tehdään uutta ympäristökatselmusta kevään aikana. Olemmeko valmiit? Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä sai Kirkon ympäristödiplomin vuonna Viime vuonna nelivuotinen diplomi oli tarkoitus uusia. Ympäristödiplomin uusimiseksi seurakuntayhtymässä seurataan vuonna 2003 hyväksyttyä ympäristöohjelmaa. Viime kevään ympäristökatselmus paljasti kuitenkin niin isoja puutteita yhtymän ympäristöasioissa, että diplomin uusiminen päätettiin ympäristödiplomitoimikunnan aloitteesta siirtää tähän vuoteen. Uudet h hetket ovat käsillä. Kirkon ympäristödiplomi ei tietenkään ole mikään itsetarkoitus. Se on kirkon oma työkalu, josta on apua silloin kun seurakunnassa halutaan kehittää toimintaa ympäristöarvoja kunnioittaen ja kestävää kehitystä tukien. Ympäristöohjelman toteutus laahaa edelleen jälkijunassa. Ympäristödiplomin uusimisen minimikriteerit eivät täyty vuonna 2003 tehdyistä lupauksista huolimatta, toteaa seurakuntayhtymän ympäristövastaava, ympäristödiplomitoimikunnan sihteeri Markku Mannerkorpi. Urakka jatkuu Kirkon ympäristödiplomin uusiminen ei ole pelkkä muodollisuus tai neljän vuoden välein tapahtuva rituaali, vaan uusimisen eteen on tehtävä oikeasti töitä. Ympäristödiplomijärjestelmässä tavoitteiden toteutuminen tai toteutumattomuus perustuu tositteisiin ei omaan mutu tuntumaan siitä, että asiat lienevät jokseenkin kohdallaan. Näitä nelivuotistositteita ei seurakuntayhtymällä ole vielä riittävästi. Viime kevään jälkeen seurakuntayhtymä on saamassa ympäristökasvatussuunnitelman. Tämä on suuri parannus. Mutta edelleen meiltä puuttuu muun muassa hankintaohje. Myös jätehuoltosuunnitelma on vielä kesken, Mannerkorpi listaa. Jätehuoltosuunnitelmaan, energiaseurantaan, siivousaineselvityksiin ja luontoselvityksiin on luvassa täydennystä tämän kevään aikana kun kiinteistötoimistoon saadaan lisäresursseja niitä tekemään. Ympäristökasvatussuunnitelma on tällä hetkellä lausunnolla kasviksessa. Kun suunnitelma saadaan päätökseen, iso urakka on takana. Pitkä puutelista Suuria ympäristödiplomin perusvaatimuksiin kuuluvia asioita on joko osin tai kokonaan täyttymättä. Suuren yhteisön kiinteistötoimistolla on luonnostaan suuri rooli monissa ympäristöystävällisyyteen liittyvissä asioissa, mutta tekoja kaivataan myös seurakunnilta. Seurakunnat: ympäristökasvatus ainakin yhtenä vuonna toimintasuunnitelmien painopisteenä säännöllinen luomakunnan sunnuntain vietto kaikissa seurakunnissa Hallinto: hankintaohje jossa on mukana ympäristönäkökulma (valmistelu aloitettu 2007) Kiinteistötoimisto: jätehuoltosuunnitelmat energiakatselmukset (alkaneet 2007) ja säästötoimenpiteiden toteuttaminen sähkön, lämmön ja veden kulutuksen seuranta luontoselvitykset Heinänokassa ja Houtskarissa selvitys käytettävistä siivousaineista

9 ...mutta myös saavutuksia Viimekeväisessä katselmuksessa seurakuntayhtymä sai toki myös kiitosta. Paljon hyvää ympäristön hyväksi on saatu aikaan. Esimerkkejä löytyy lukuisia! Löytäjän metsäpolku on avattu Heinänokkaan. Ekoaapisesta julkaistiin toinen painos ja verkkopalvelussa on ympäristösivut. Muun muassa Varsinais Suomen Agendatoimiston, Reilun kaupan puolesta ry:n ja luonnonsuojelupiirin kanssa on tehty yhteistyötä. Verotuloista 2 % on ohjattu lähetystyölle ja kansainväliseen diakoniaan. Hautausmailla perennahoitoja on jo 0,4 prosenttia hoitosopimuksista. Useissa seurakunnissa on tehty päätös reilun kahvin käyttämisestä. Lisäksi Katariinan, Maarian ja Kaarinan seurakunnille on myönnetty Reilun kaupan seurakunta arvonimi. Kunstenniemessä käytetään luomu ja lähituotteita. Leirikuljetuksissa on vähennetty linja autojen tyhjänä kulkemista. Tuomiokirkolla on järjestetty polkupyöräkirkkoja. Energian tarpeesta seitsemäsosa katetaan tuulisähköllä ja hautausmaan valaisimet on vaihdettu vähemmän energiaa kuluttaviin. Sähköiset toiminnot säästävät paperia. Myös datatykkejä on otettu käyttöön. Siirtyminen paperisista kangaskäsipyyhkeisiin on vähentänyt ympäristökuormitusta. Leirikeskuksille on tehty siivoussuunnitelmat. Suurin osa monistamossa teetetyistä kopioista on jo kaksipuolisia. Tämä on hienoa mutta huonoa on se, että värikopioiden määrä on kasvanut huomattavasti. Tähän voi moni meistä vaikuttaa miettimällä, onko värikopio todellakin tarpeen vai riittäisikö mustavalkoinen. * * * Tällä hetkellä Kirkon ympäristödiplomin on saanut tai sen saamiseksi työskentelee runsaat sata seurakuntaa Suomessa. Seurakuntayhtymän ympäristöohjelma löytyy Naakkanetistä Ympäristöasiat kohdasta. Sinne päivitetään tuota pikaa myös viimeisimmän ympäristökatselmuksen raportti. (MV) Tre ting bör man hålla sig väl med: sin hustru, sin mage och sitt samvete. JYTYÄ JÄSENILLE JYTY V S:n seurakuntahenkilöstö ry:n kevätkokous pidetään maanantaina klo klo 17 Jytyn aluetoimistossa, Yliopistonkatu 37 A 55, Turku. Tervetuloa! JYTY V S seurakuntahenkilöstö ry Hallitus Kirkonpalvelijain vuosikokous maanantaina klo 18 Poikluoman seurakuntatalolla, Poikluomantie 9 Piispanristi Tarjolla iltapalaa. Käsittelyssä sääntömääräiset asiat. Kokouksessa ilmoittautuminen kesäpäiville. Ilmoittautuminen Nina Pystö puh

10 Uutisnenä Markku Mannerkorvelle Vuoden 2007 uutisnenäpalkittu on hautaustoimen päällikkö Markku Mannerkorpi. Seurakuntayhtymän tiedotuksen myöntämä palkinto on kiitos viestinnällisestä ja mediamyönteisestä otteesta Turun hautausmaan 200 vuotisjuhlavuoden tiimoilta. Markku on myös pitänyt haastavia ja tunteita herättäviä hautaustoimen asioita esillä määrätietoisen myönteisesti ja tullut niiden kanssa rohkeasti julkisuuteen. Perinteisen palkinnon jakoi työyhteisöpäivässä 7. helmikuuta tiedotuspäällikkö Paula Heino. Uutisnenä palkinto jaettiin tänä vuonna kuudetta kertaa. Kuva Juho Niemelä Muistilista vahingoittuneelle Jos sattuu tapaturma ohje työntekijälle Ilmoita tapaturmasta heti työnantajalle Ota mukaan työnantajalta saamasi vakuutustodistus hakeutuaksesi hoitoon. Vakuutustodistuksen avullalääkäriasema tunnistaa sinut Ifin asiakkaaksi. Hakeudu hoitoon suoraan Ifin sairaanhoitoverkoston lääkäriasemalle tai käy ensin työterveyshuollossa. Muista vastata heti Ifin tekemiin lisätiedusteluihin. If voi ehdottaa jatkohoitopaikan vaihtamista, mikäli näin voitaisiin nopeuttaa jatkohoitoon pääsyä. Tiedot Ifin sairaanhoitoverkostosta löydät osoitteesta:

11 Haluatko Tuoreen oliivipuun lehden? Tuore oliivipuun lehti on arkkihiippakunnan neljännesvuosijulkaisu, joka lähetetään kaikille hiippakunnan seurakuntien ja seurakuntayhtymien päätoimisille työntekijöille. Tarvittavat tiedot ovat nimi, kotiosoite*, seurakunta tai seurakuntayhtymän yksikkö, virkanimike ja sähköpostiosoite. Lähetä tiedot sähköpostilla arkkihiippakunnan tuomiokapituliin osoitteeseen * Lehti lähetetään yleensä kotiosoitteeseen, mutta jos jostakin syystä haluat lehden työpaikalle, voit ilmoittaa työosoitteen. Esimies muistathan ilmoittaa Naakan toimitukseen, jos työntekijäsi jää eläkkeelle, hänen osoitteensa. Kirkko ja me lehden aikataulu 2008 Ilmestyy Aineisto tiedotukseen Kattaa ajan Teema torstaina perjantaina n:o 3, ke to Pääsiäinen n:o 4, n:o 5, n:o 6, ke to Kesä n:o 7, Toimintakausi alkaa n:o 8, n:o 9, n:o 10, Adventti n:o 11, Joulu

12 Päivä kerrallaan eteenpäin Työn touhussa Kuva Johanna Kemppainen Päivi Ikosen, 51, työuran suunta vaihtui puolitoista vuotta sitten kaupan alalta vahtimestarin hommiin. Hän lähti vanhemmalla iällään kouluttautumaan suntioksi. Aluksi Hannunniityn seurakuntakodilla työskennellyt Ikonen painaa hommia tällä hetkellä Tuomiokirkkoseurakunnan vahtimestarina. Työtä rytmittävät kokousten ja ryhmien kahvitusten järjestäminen, erilaisissa tilaisuuksissa paikallaoleminen ja neuvominen sekä viiden siivoojan esimiehenä toimiminen. Herkäksi, mutta tarkaksi luonteeksi itseään kuvailevan Ikosen sydäntä arkielämässä lämmittävät erityisesti lapset ja vanhukset. Mikä on antoisinta työssäsi? Asiakaspalvelu. Kivointa on saada myönteistä palautetta esimerkiksi muistokahvien järjestämisestä. Se auttaa jaksamaan ja antamaan itsestään vielä enemmän. Mikä on haastavinta työssäsi? Tietokoneet. En ole kauheasti niihin perehtynyt, mutta tykkään opiskella koko ajan uutta. Mikä on tärkein työvälineesi? Ihmiset. Konkreettisesti en pärjää ilman avaimia, puhelinta ja tietokonetta. Mikä sinua on viimeksi työssäsi hämmästyttänyt/ ilahduttanut? Uuden oppiminen tietokoneiden toiminnasta, sillä minulla oli pelko, että olen siihen jo liian vanha Miten irrottaudut työstäsi vapaa ajalla? Koska työni on nopeatempoista, teen vapaa ajallani kaikkea rauhallista. Nautintoa ovat kiireettömät kävelylenkit, kahvittelu kaupungilla ja ihan vaan oleminen. Musiikkia kuuntelen laidasta laitaan, suosikkejani ovat Karita Mattila ja Nana Mouskouri. Mikä on tulevaisuuden työtavoitteesi/ haaveesi? Otan vain hetken ja päivän kerrallansa. Haluan oppia ja tehdä työni niin hyvin kuin pystyn. Johanna Kemppainen

13 Sävelten parissa työssä ja vapaa ajalla Työn touhussa Kanttori Marko Hakanpää istui Mikaelinkirkon urkupallille ensimmäisen kerran vuoden 1998 alussa. Kymmenessä vuodessa kirkon urkuparvi onkin tullut musiikin ammattilaiselle varsin tutuksi. Kanttorisijaisena Hakanpää, 37, on johdatellut seurakuntalaisia sointujen saloihin myös Tuomiokirkossa. Kanttorin monipuoliseen työhön kuuluu niin soittamista ja laulamista, urkujen huoltoa, paperitöitä, suunnittelua kuin rippikouluopetustakin. Tämän vuoden suunnitelmiin Hakanpäällä kuuluu omien konserttiesiintymisien lisäksi kiertue Saksaan. Säveltaiteen parissa mies viihtyy myös vapaa ajallaan. Siitä kertovat hänen kattavat nettisivustonsa, jotka sisältävät muun muassa häämusiikkia. Ansioita urkuri on kerännyt myös osallistumalla useisiin levytyksiin. Syntyperäinen turkulainen on naimisissa ja pienen tyttölapsen isä. Mikä on antoisinta työssäsi? Itse musisoiminen. Mikä on haastavinta työssäsi? Epäsäännöllinen työaika, virsilaulun heikkeneminen ja yhteiskunnan maallistuminen. Toisaalta työ on jatkuvaa esiintymistä ja esilläoloa, mikä on välillä stressaavaa. Mikä on tärkein työvälineesi? Omat sormet ja ääni, konkreettisesti Mikaelinkirkon ja siunauskappeleiden urut. Mikä sinua on viimeksi työssäsi hämmästyttänyt/ ilahduttanut? Hämmästyksiä tulee kohdalle harvemmin, mutta se ilahdutti, että Kanttoripäivien tv jumalanpalvelus sujui kaikin puolin hyvin. Miten irrottaudut työstäsi vapaa ajalla? Puuhailemalla lapsen kanssa. Mikä on tulevaisuuden työtavoitteesi/ haaveesi? Omien taitojen jatkuva kehittyminen ja myös seurakuntalaulun elpyminen. Tavoitteena on selvitä tulevista esiintymisistä kunnialla. Johanna Kemppainen

14 Yleismies Pelander rauhoittuu veden äärellä Työn touhussa Diakoniakeskuksen jokapaikanhöylänä Tuomo Pelanderin työpäivä koostuu pääasiassa vahtimestarin ja toimistotyöntekijän hommista. Useimmille hän on varmasti tutuin reippaana ja tietäväisenä puhelinäänenä. Kaiken kaikkiaan Tumppi on viihtynyt yhtymän hommissa vuodesta 1981 alkaen. Iältään tuplavitonen aulaisäntä on neljän naisen mies, siitä pitävät huolen vaimo ja kolme tytärtä. Mielihyvää arkeen tuo myös lupsakka pohjalainen elämänasenne. Mikä on antoisinta työssäsi? Olla tekemisissä mitä erilaisimpien ihmisten kanssa. Mikä on haastavinta työssäsi? Nyt kun työni on muotoutunut omanlaisekseen, niin sen monimuotoisuus. Mikä on tärkein työvälineesi? Onneksi on olemassa herännäisyys, ja pääsee veisaamaan pieneltä paikalta siionin virsiä. Mikä sinua on viimeksi työssäsi hämmästyttänyt/ilahduttanut? Jokainen päivä on mukavasti erilainen. Miten irrottaudut työstäsi vapaa ajalla? Kalastelemalla, tekemällä palapelejä ja käymällä vesijuoksussa. Mikä on tulevaisuuden työtavoitteesi/ haaveesi? Mahdollisimman hyvin nourattaa vanhaa pohojolaasta elämänohjetta: Tee työsi kunnolla ja sopeuru oleviin oloihin. Johanna Kemppainen

15 EKOVINKKI Millainen kuluttaja olet? Esko haluaisi olla ekotehokas kuluttaja. Arjen tiimellyksessä mukavuudenhalu ja mieliteot johtavat kuitenkin kiemuraisiin tilanteisiin. Tuntuuko tutulta? Jätelaitosyhdistyksen ylläpitämällä sivustolla ekoteho/esko/ voi leikkimielisesti testata oman kulutustyyppinsä ja saada osviittaa siitä, mihin arkisessa elossaan kannattaisi ekotehokkuuden vuoksi kiinnittää huomiota. Sivusto tarjoaa myös vinkkejä, verkkolinkkejä, materiaalia ja tarinoita ympäristökasvatukseen sekä taustatietoa jätteistä ja ilmastonmuutoksesta. Aineistoa on toteutettu osana Ilmastonmuutoksen viestintäohjelmaa. Esko sivusto on osa Jätelaitosyhdistyksen ekotehokkuusneuvonnan tietopankkia. Ekotehokkuus ei ole salatiedettä vaan arjen valintoja, vakuutetaan sivustolla, jonka linkkivinkki löytyi Varsinais Suomen Agendatoimiston verkkopalvelusta (MV) PS. Tämän vinkin kirjoittaja paljastui kulutustyyppitestissä romanttis kriittiseksi seikkailijaksi. Ekotehokas Esko kehotti suuntaamaan mielenkiintoa välillä myös lähiympäristöön ja pieniin arjen asioihin. Viisas neuvo. Ei nöyristelyä vaan vastuullista vaikuttamista Tre ting gör en god mästare: veta, vilja och kunna. Paras alainen ei tyydy vain tekemään kuten käsketään. Paras alainen jakaa näkemyksensä siitä, miten yhteinen tavoite parhaiten saavutetaan ja osallistuu työn kehittämiseen. Näin hän vaikuttaa yhteisen työrupeaman onnistumiseen ja kaikkien työhyvinvointiin. Alaistaitoja opiskeltiin seurakuntayhtymän työyhteisöpäivässä Sigyn salissa 7. helmikuuta. Työyhteisöpäivään oli päässyt lähes kolmesataa seurakuntayhtymän ja seurakuntien työntekijää. Alaistaidoista luennoi professori Soili Keskinen. Työyhteisöpäivässä 7. helmikuuta alaistaidoista luennoi professori Soili Keskinen kuva Juho Niemelä

16 Työyhteisöpäivässä oli kuulolla lähes 300 työntekijää. Kuva Juho Niemelä Ilman sosiaalisia taitoja, kykyä kommunikoida havainnoista, yhteistyökykyä ja taitoa hallita omia tunteitaan koulutettujen ja osaavien työntekijöiden asiantuntemus jää osin käyttämättä, sanoi Keskinen. Soili Keskinen, joka kouluttaa opettajia ja kehittää henkilöstöä Turun yliopistossa, kertoo olevansa yllättynyt siitä, miten paljon nykyään tulee esitelmäpyyntöjä alaistaidoista. Suomalaisessa työelämässä on pitkään korostettu esimiestaitoja ja huonoista esimiehistä on löydetty syy niin huonosti toimivaan organisaatioon kuin onnettomaan ilmapiiriin ja työn uuvuttavuuteenkin. Keskinen korostaa kuitenkin, että esimiestaidot ja alaistaidot käyvät käsi kädessä: Esimiehen ja alaisen roolit täydentävät toisiaan. Ne ovat kuin vetoketju: toimivat vasta yhdessä ja saumattomasti. Itsekunkin kannattaisi pohtia mitä minä työntekijänä voisin tehdä ylläpitääkseni toimivaa esimies alaisyhteistyösuhdetta, Keskinen ehdottaa. Hyvä alainen sanoo mielipiteensä Julkishallinnon työyhteisöjä tutkinut Keskinen jakaa alaistaidot suuriin, keskinkertaisiin ja olemattomiin. Tasot jakautuvat sen perusteella, miten työntekijä osallistuu työhyvinvoinnin parantamiseen ja työn kehittämiseen. Työntekijä, joka on varustettu suurilla alaistaidoilla, ei aina ole vain kiltti. Hän kehittää työtapojaan ja kertoo selkeästi mielipiteensä sekä työhön liittyvät toiveet ja tarpeet. Hän suostuu vuorovaikutukseen työkavereiden ja esimiehen kanssa. Hän osaa antaa ja ottaa palautetta. Hän on joustava, oppiva ja halukas osallistumaan yhteiseen ongelmanratkaisuun ja työn kehittämiseen. Hän huolehtii työhyvinvoinnistaan ja työympäristöstään niin, että muutkin voivat hoitaa työnsä mahdollisimman hyvin. Suurilla alaistaidoilla varustetulla on rakentavaa sinnikkyyttä, Keskinen kuvaa. Keskinkertaisesti alaistaitoinen tuntee työpaikan pelisäännöt. Hän ei sano kiireessäkään ettei ehdi vaan tekee töitä kiltisti ja rutiinilla. Hän ei kyseenalaista vaan tottelee. Hän kertoo esimiehelleen työn ongelmista. Mutta eikös hyvä työntekijä näin tee nimenomaan sen, mihin hänet on palkattu? Tällä hetkellä esimiehet odottavat myös ajatuksia siitä, miten työtä voisi kehittää, sanoo Keskinen. Mitä harvemmin oman esimiehen kanssa tapaa, sitä tärkeämpää on myös informoida

17 häntä siitä miten työ sujuu. Niin onnistumisista kuin puutteista. Pomojen juttu ei kuulu meille ajattelu kertoo olemattomista alaistaidoista. Vuorovaikutus esimiehen kanssa on nollassa. Olemattomilla alaistaidoilla varustettu ei suin surminkaan ota kantaa palavereissa mutta mutisee kyllä käytävällä palaverin jälkeen. Eniten suomalaisilla on edelleen keskinkertaisia alaistaitoja. Runsaan kolmasosan alaistaidot ovat suuret ja olemattomat alaistaidot on enää pienellä vähemmistöllä, Keskinen kertoo. Ihminen se esimieskin Keskinen nostaa esiin työturvallisuuslain, jossa työntekijän velvollisuudeksi asetetaan huolehtia käytettävissä olevin keinoin niin omasta kuin muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä. Muut työntekijät ovat sekä työkavereita että esimiehiä. Miten sinä olet tällä viikolla huolehtinut esimiehesi terveydestä?, Keskinen kysyy ja vinkkaa joskus vaikkapa kehottamaan pomoakin lounaalle. Huolehtiminen on yksinkertaisia asioita. Keskinen tulkitsee lain tarkoittavan myös työhyvinvointia, jonka parantamiseksi jokaisen työntekijän täytyy tehdä voitavansa niin omalta osaltaan kuin koko työyhteisössä. Työhyvinvointia voisi edistää myös molemminpuolinen kiitollisuuden osoittaminen. Työntekijä voisi joskus kiittää huolehtimisesta ja puolesta puhumisesta, pomo työntekijänsä asiantuntemuksesta ja ammattitaidosta, josta hän on riippuvainen. Joustaminen täytyy huomioida heti. Jos työntekijä on joustanut omassa toiminnassaan, ja esimies jättää joustamisen huomiotta, halu joustaa vähenee, Keskinen huomauttaa. Soili Keskinen muistuttaa, että yhteiset pelisäännöt pitäisi joskus myös nostaa työyhteisössä pöydälle ja pohtia, mitkä niistä toimivat ja mistä on ristiriitaa. Kaikissa yhteisöissä ei ole itsestään selvää, kuuluuko palavereihin valmistautua, pitääkö niihin tulla ajoissa tai pitäisikö tervehtiä toisiaan aamulla töihin tullessa Alaistaidoilla on Keskisen mukaan suora yhteys työhyvinvointiin: hyvinvoivissa työyhteisöissä osataan olla alaisia. Huonossa työyhteisössä työntekijä tekee vain oman työnsä hyvin. Hyvässä huolehditaan lisäksi siitä että työkaverikin voi tehdä hyvää työtä, Keskinen sanoo. Tutkimuksen mukaan hyvinvoivassa työyhteisössä myös esimieheen suhtaudutaan armeliaasti: ihminenhän se esimieskin on. (MV) Lisää alaistaidoista voi lukea esimerkiksi > Julkaisut > Soili Keskinen: Alaistaito Luottamus, sitoutuminen sopimus (2005) Muutoksia seurakuntatalojen vahtimestareihin alkaen toteutettiin seuraavat muutokset seurakuntataloissa: Hepokullan seurakuntatalon vahtimestari siivooja Katja Warpenius Allonen siirtyy Poikluoman uuden seurakuntatalon vahtimestari siivoojaksi. Hän jatkaa edelleen myös Papinholmassa. Toimitalon vahtimestari Rauni Viiri siirtyy Hepokullan seurakuntatalon vahtimestariksi. Hannunniitun seurakuntatalon vahtimestari siivooja Päivi Ikonen siirtyy toimitalon vahtimestariksi. Hannunniitun seurakuntatalon vahtimestari siivoojaksi siirtyy hautausmaiden kausityöntekijä Eeva Liisa Kainonen. Seppo Kosola kiinteistöjohtaja

18 Helvi Heinosen muistolle Seurakuntayhtymän eläkkeellä ollut pääkirjanpitäjä Helvi Heinonen kuoli viime tammikuun 20. päivänä lähes 92 vuotiaana. Helvi Heinonen oli syntynyt Turussa. Suoritettuaan Turun Kauppaopiston hänet vuoden 1937 alussa valittiin Turun seurakuntien kirjanpitäjäksi. Hän jäi pääkirjanpitäjänä eläkkeelle huhtikuussa Palvelusuhde seurakuntiin kesti siten yli 43 vuotta. Hänen mukanaan meni aimo annos henkilökohtaista tietoa Turun seurakuntien historiaan. Hän oli ainoa eläkkeellä oleva, joka virassa oli toiminut 30 luvulla. Hän lienee ollut myös ainoa, joka toimi talvisodan aikana. Tammikuun 29. päivänä 1940 hän työskenteli Tuomiokirkkoseurakunnan ja Turun ruotsalaisen seurakunnan yhteisessä Kirkkokonttorissa Eerikinkatu 22, kun Pääpostin ja Kirkkokonttorin seutu yllättäen joutui rajun pommihyökkäyksen kohteeksi. Virastohuoneeseen, jossa Helvi Heinonen työskenteli yhdessä silloisen tuomiorovasti Albert Ahtolan kanssa, osui ainakin 2 palopommia. Talo tuhoutui pahoin, mutta henkilövahinkoja ei tullut. Helvi Heinosen ansiosta saatiin suuri osa palavia kirkonkirjoja pelastetuksi. Pommituksessa tuli pienelle alueelle yli 200 pommia ja niissä kuoli ainakin 36 turkulaista. Helvi Heinonen esitti sotaajan muistojaan Kirkko ja me lehden syntymäpäivähaastattelussa pari vuotta sitten. Vähälukuiselle henkilökunnalle oli raskaana tehtävänä ottaa vastaan Valokuva Katri Saarela viestit sodassa kaatuneista, välittää ne edelleen omaisille sekä huolehtia sankarihautausten järjestelyistä. Oli myös huolehdittava niistä sotilaiden omaisista, jotka toimistossa epätoivoisina odottivat tietoa sotilaiden kohtalosta. Ennen verojen ennakkokantoon siirtymistä pääasiallisesti

19 vastasi Helvi Heinonen 20 vuoden ajan kirkollisveron kannosta. Kymmenien tuhannet kuitit oli kirjoitettava käsin sen jälkeen, kun kaupungin taksoitus oli valmistunut. Suurin osa verosta koottiin Kirkkokonttorissa, jonka edessä maksupäivinä oli kymmenien metrien jonot. Näinä päivinä ei liioin kuullut ystävällistä kiitoksen sanaa. Helvi Heinonen aloitti työnsä vaatimattomissa puitteissa. Kirjanpidosta hän vastasi yksin aivan viimeisiin työvuosiinsa saakka. Hänen virkauransa aikana seurakuntayhtymä laajeni lukuisten seurakuntaliitosten johdosta. Erityisen paljon tehtäviä lisäsi ja vaikeutti 60 ja 70 luvuille ajoittunut poikkeuksellisen voimakas seurakuntien rakennustoiminta. Tällöin rakennettiin lukuisia kirkkoja, seurakuntakeskuksia, peruskorjattiin kaikki vanhat kirkot, niiden mukana oli suuri Tuomiokirkon peruskorjaustyö. Kirjanpitokin oli kasvanut suuren yhteisön vaativaksi kirjanpidoksi. Kirjanpitäjän työ oli pitkään puhdasta käsityötä luvulla Turun seurakunnat aloittivat siirtymisen automaattiseen tietojen käsittelyyn. Seurakunnilla eikä liioin kunnilla ollut toimivaa tietokone ohjelmistoa kirjanpidolle. Helvi Heinosen asiantuntemusta tarvittiin runsain mitoin, kun tehtiin ensimmäinen seurakunnallinen ohjelma yhdessä laitetoimittajan kanssa. Tämä vaatimaton ohjelma sittemmin muodosti perustan muiden suurten seurakuntien kuin myös kuntien ohjelmille. Helvi Heinonen joutui työssään toimimaan lähes kaikkien työntekijöiden kanssa. Hän oli tässä kanssakäymisessä aina asiallinen, ystävällinen ja huumorintajuinen. Hän oli hyvin pidetty kaikkien työtovereittensa ja laajan ystäväpiirin keskuudessa. Sukunsa viimeisenä edustajana hän usein valitti sitä, ettei hänellä ole omaa perhettä tukena vanhuudessa. Viimeisinä vuosinaan hän sai havaita, että lukuisten ystävien tuki korvasi oman perheen puutteen. Yksityiselämässään hän yhdessä sisarensa kanssa eli vaatimattomasti ja hyvää varsinaissuomalaista tapaa noudattaen säästäväisesti. Näin kertyneen mittavan omaisuutensa he päättivät antaa lääketiedettä edistävään tarkoitukseen. He tulevat lukeutumaan Suomen Kulttuurirahaston Varsinais Suomen rahaston suurlahjoittajiin. Urpo Rastimo Helvi Heinosen työtoveri ja ystävä yli 5 vuosikymmenen ajalta

20 Toimituskunta Arno Heinonen, Irma Hokka, Hannu Kallio, Teuvo Rantala, Taina Viljanen Toimitus Paula Heino (vastaava), Juho Niemelä, Pirjo Seppälä, Mervi Syrjänen, Minna Vesanto Toimituksen osoite Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän tiedotustoimisto Eerikinkatu 3 A Postiosoite: PL 922, TURKU Puhelin (vaihde) Telefax Painotyö Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän monistamo Jari Holttinen, Margit Salonen